docVähän kunnioitusta! - Turun ensi
download 
Report Transcription
Vähän kunnioitusta! - Turun ensi
en si - ja tu rv ak ot ie n li it on jä se nl eh ti 015 No 2’2 Vähän kunnioitusta! Ei sen vähempää 4 Isä unohtuu, kun lapsiperhe saa apua. Intoa isätyöhön - sivut 8 Mitä miehille kuuluu? 14 " pä äk ir jo it us 4 kiinnosti! ISÄ TUNTUU HÄMMÄSTYTTÄVÄSTI UNOHTUVAN, KUN lapsiperhe SAA APUA SOSIAALIALAN AUTTAJILTA. s. 4 Pienperheyhdistyksen Miina-kahvilasta apua saanut Yanika luki jo etukäteen Enskaa 2/15. Kuva: Jukka-Pekka Flander Yanikaa "Eniten huomiotani sai Vähän kunnioitusta -juttu. Surullista, vaarallista ja pelottavaa, kuinka tänä päivänä sosiaali-ihmiset jyräävät toisten yli. Mihin on kadonnut inhimillisyys?" Sanna Vuorela ohjaa Helsingin ensikodin isien ryhmää työparinsa kanssa. 14 Isät mukaan Lauri Pekkala kertoo, mitä miehen elämään nykyään kuuluu. N o 2’2015 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti sisältö: 4 11 12 14 Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimitussihteeri: Essi Lehtinen Vähän kunnioitusta! Ei sen vähempää Isä tuntuu hämmästyttävästi unohtuvan. 8 33. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069 Intoa Isätyöhön -sivut! haastetta ja materiaalia. Lyhyesti Minun työviikkoni Petteri Huhtamella kannattaa aktiivisuutta. Toimituskunta: Riitta Särkelä, Essi Lehtinen, Salla Frisk, Mari Manninen, Mikko Savelainen ja Katariina Suomu 17 Juttuideat ja palaute toimitukseen: [email protected] Looking for a different adventure? Kolumni 18 Yhdistysten kevät ja kesä Etsitkö seikkailua? 1/1 sivua 700 e | 1/2 sivua 500 e | 1/4 sivua 280 e Tilaukset ja osoitemuutokset: Tilaushinta: 25 e / vuosi Taitto ja ulkoasu: Rohkea Ruusu Oy Kolme vapaaehtoistöistä tuttua miestä kertoo. Kolumni Ilmoitushinnat: [email protected] Mitä miehille kuuluu? 17 Ilmoitukset: Kirsti Kaleva Painopaikka: Lönnberg Oy Isätyön Leikitään 16.5.! 22 Kannen kuva: Jan Ahlstedt www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/jasenlehti-enska/ ilmestymisaikataulu: 3-4/15 vk 38 5/15 vk 49 Osataanko lapsiperheiden palveluissa kohdata lapsen molemmat huoltajat tasa-vertaisesti? Voiko isä kokea olevansa neuvolassa, päiväkodissa tai huoltajuusasioissa tasavertainen äidin kanssa? Yhteiskunnan ja kulttuurin käsitykset näkyvät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työssä. Siihen heijastuu perinteinen käsitys äidin ensisijaisuudesta lapsen hoidossa. Miehen rooli on muuttumassa, mutta hitaasti. Muutosta vauhdittavat miehet, jotka ottavat isyyden vakavasti, tulevat mukaan neuvolaan ja osallistuvat aktiivisesti keskusteluun lapsen kehityksestä ja hoidosta. Myönteisestä kehityksestä huolimatta välillä tuntuu olevan aihetta muistuttaa ammattiauttajia siitä, että lapsella on kaksi vanhempaa. Toisen heistä jättäminen huomiotta silloin, kun perheellä on vaikeuksia, ei voi olla lapsen etu. Poissaolevanakin isä tai äiti vaikuttaa lapseen. Vielä enemmän lapsen etua poljetaan, jos esimerkiksi äidin sairastuessa tai uupuessa lapsestaan syvästi välittävää isää ei oteta huomioon. Tilanne on kestämätön tietysti myös vanhemmille. He voivat huomata joutuneensa ”toiminnan kohteeksi” tavalla, joka ei ota huomioon heidän perheensä todellisuutta. Joel ja Sami kertovat kokemuksistaan sivuilla 4−7. Ohitettuna ja ärsytettynä ihminen ei ole parhaimmillaan. Jos perheen kokemus kriisin tullessa on, että auttamisen tapa aiheutti lisää ongelmia, apu voi jäädä seuraavalla kerralla hakematta. Avain miesten kanssa työskentelyyn on, että myös mies pyydetään järjestelmällisesti saamaan tietoa ja neuvottelemaan perheen asioista. Tietoinen ja järjestelmällinen työ molempien vanhempien ottamiseksi huomioon tuottaa vahvempaa vanhemmuutta ja turvallista kasvuympäristöä lapsille. Tämä lehti on jaossa Miestyön foorumilla Tampereella 20.−21.5. Foorumin aihe on Mies muuttuvassa ympäristössä. Toivottavasti lehti tarjoaa mielenkiintoisia näkökulmia osallistujille. Hyviä lukuhetkiä ja menestystä miestyölle! Tuula Haatainen Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja Sivuilla 8−10 asiaa isien huomioon ottamisesta. Vähän kunnioitusta! Ei sen vähempää Isä tuntuu hämmästyttävästi unohtuvan, kun pienten lasten perhe saa apua sosiaalialan auttajilta. Aina perheen asioista ei edes kysytä isältä. Teksti:Essi Lehtinen Kuvat: Jan Ahlstedt J oel, 35 asui vaimonsa kanssa ensikodissa ennen esikoisen syntymää ja sen jälkeen yhteensä parisen kuukautta. Vaimolla on lihassairaus, jonka takia hän tarvitsee arjessa avustajaa. Sairaus oli kuitenkin tiedossa, kun vanhemmat päättivät haluta lapsen. Joelilla onkin se käsitys, että he löysivät itsensä ”vapaaehtoisesti” ensikodista paljolti hänen alkoholinkäyttönsä takia. Paha vain, ettei häneltä itseltään kysytty siitä. Yllättäen hoitoon Kesällä, kun vaimo vielä asui Oulussa, Joel myöntää juoneensa ”reippaasti”. Enemmän, kuin viikossa oli suositeltavaa juoda. Vaativa työ kuitenkin hoitui. Vaimo Mari, 35, odotti vauvaa ja perhe suunnitteli, että vaimo muuttaa miehen luo Helsinkiin ennen synnytystä. Oulussa raskaudenaikaiset käynnit lääkärissä ja terveydenhoitajan luona sujuivat ”ihan ok”. − Aina sieltä joku penkki isällekin löytyi, kertoo Joel. Ongelma kuitenkin muhi syksyn mittaan Joelin tietämättä siitä kuin satunnaisesti. Sosiaalityöntekijä oli puhunut Marin kanssa Joelin alkoholinkäytöstä ja huolestunut. Helsinkiin muuton jälkeen neuvolasta tehtiin lastensuojeluilmoitus ja kahdeksannella raskauskuukaudella lastensuojelu sitten yllättäen ehdotti puhelimessa Marille hoitokotiin menoa. Mari hermostui ja pahoitti mielensä. − Minua ei ole kutsuttu yhteenkään palaveriin, mutta menin Marin mukaan, kun asiasta järjestettiin tapaaminen. Meille sanottiin, että meidän olisi hyvä mennä ensikotiin. Kävi ilmi, että lastensuojelu on huolestunut myös minun alkoholinkäytöstäni ja minua neuvottiin menemään A-klinikalle. A-klinikan käyntejä Joelilla oli yhteensä viisi. Lähetteessä luki ”vuosien ajan päivittäistä alkoholinkäyttöä”. − Minulta ei missään vaiheessa kysytty, mitä, miksi tai miten juon. Määrittely tehtiin kysymättä minulta, eikä se pitänyt paikkaansa. Tietoa ei saa Lokakuun lopulla, pari viikkoa verkostopalaverin jälkeen Mari ja Joel jo olivat ensikodissa, ”vapaaehtoisesti ohjattuina”. − Mari sanoi, että hän ainakin menee, saat tulla jos haluat. Joel pitää vapaaehtoisuutta näennäisenä, jos uhkana saattaa olla odotetun vauvan huostaanotto. Tapahtuneesta kertominen saa edelleen veden valumaan Joelin poskille. Esikoisen syntymää edeltänyt kuukausi ei ollut ihan sitä, mitä oli toivottu. Loukatuksi ja ohitetuksi tulemisen tunnetta lisää se, että pari Minua ei ole kutsuttu yhteenkään palaveriin, mutta menin Marin mukaan, asiasta järjestettiin tapaaminen. Meille sanottiin, että meidän olisi hyvä mennä ensikotiin. 2015 kun *Otsikko lainaus Sami Saaren laulusta Kunnioitusta.” − Onneksi vauva oli tosi odotettu ja minulla riitti huumori, sanoo Joel. Taustalla Helsingin ensikodin ohjaaja Sanna Vuorela. 2015 5 Miksi isää pitäisi kuunnella? Teksti:Pirjo Kotkamo − Isäryhmä sopii ehkä parhaiten niille, jotka ovat saaneet ensimmäisen lapsen, miettii Sami. Ensikoti on tehnyt asiat mallikelpoisesti, siinä ei ole mitään valittamista, sanoo Joel. V Poikientalon Kalle Laanterä ohjaa isäryhmää Sanna Vuorelan kanssa. älinpitämättömyys, syyttäminen ja arvostelu, epäusko ja mitätöinti. Näihin luokkiin Sanna Mäki jäsentää miesten kokemuksia kuulluksi tulemi- sesta ja kohtaamisesta sosiaalityön palveluissa (sosiaalityön pro gradu, Lapin yliopisto, 2013). 6 Kokemuksista todennäköisesti seuraa, ei edes pyytämällä saanut kirjallista päätöstä siitä, että ensikotiin pitäisi mennä, ennen kuin vasta pari viikkoa tyttövauvan syntymän jälkeen. Silloinkin ensikodin työntekijä auttoi paperin saamisessa. − Koko homma oli huonosti hoidettu. Minulle oli selvää, että kun on lapsi, ei voi juoda. Lokakuun jälkeen en ole juonut mitään. − Ensikodista ei ole negatiivista sanottavaa, ohjaajat ja muut ymmärsivät ja heille saattoi puhua. Lastensuojelulle minun ihmisarvoni tuntuu kuitenkin olevan katunarkkarin tasolla. tunne, ettei minua ainakaan lapseni elämään haluta. − Olisin halunnut tulla otetuksi huomioon kaikessa, mitä lastensuojelu teki. Ymmärrän, että resurssit ovat vähäiset, mutta toisenlainen ihminen olisi tällä kohtelulla ottanut ja lähtenyt. Virallisesti Joelin alkoholinkäyttö ei missään vaiheessa ole ollut syy ensikotiin menoon. − Haluan, että minulle soitetaan, jos minun pitää olla paikalla. − Tässä puhutaan nyt kuitenkin perheestä. Haluan, että minulle soitetaan Joel oli vauvan synnyttyä isyyslomalla ensimmäisen viikon ja palasi sitten töihin. Yöpissat hän on ”saanut hoitaa” koko ajan. Tyttö onneksi heräilee öisin syömään yleensä vain kerran. Tammikuussa perhe palasi kotiin ja päivisin Mari hoitaa vauvaa avustajansa auttamana. Arki sujuu hyvin ja vanhemmat miettivät toistakin lasta. Joel käy edelleen ensikotiaikana aloittamassaan isäryhmässä ja pitää sitä positiivisena asiana. − Siitä ei pääse mihinkään, että minulle jäi lastensuojelun toiminnasta se Tavoitteena hoitaa homma − Jos me olisimme saaneet apua jo vuosi sitten, ei olisi tullut tällaista, sanoo puolestaan Sami, 26, pienen tyttönsä kiivetessä sohvalta tuolille ja takaisin ja isän säntäillessä perässä. ”Tämä” on sitä, että Samin vaimo Ella, 26, päätyi viime syksyn lopussa itkemään väsymystään Helsingin ensikodin eteiseen keskellä yötä. 1-vuotiaan tytön ja 3-vuotiaan isoveljen allergioiden aiheuttama mahakipu oli pitänyt lapsia öisin hereillä, Sami teki kahta työtä ja yritti saada opinnot loppuun. Äidin hermot olivat niin kireällä, että hän piti kotona kuulokkeita, koska ei kestänyt lasten itkua. 2015 Ella oli yrittänyt saada apua lääkäristä, neuvolasta ja jopa lastensuojelusta, ilman tulosta. Lääkärit eivät uskoneet, että lapset itkivät allergioiden takia. − Lapset vain huusivat, eivätkä lääkärit uskoneet, millaisia illat meillä ovat. Sanoin, että tulkaa katsomaan. − Luulimme myös lasten olevan jonossa allergiatutkimuksiin, mutta kun kyselimme asiasta, niin ei ollutkaan. Sami muistaa yhden lääkärin selittäneet perheen ongelmat sillä, että vanhemmat eivät osaa nukuttaa lapsiaan. − Enkä minäkään oikein ottanut todesta Ellan väsymystä, kun se on aina ollut niin vahva. Valoa kohti Ellalle järjestyi viikossa paikka ensikodista ja hän pääsi lepäämään. Muunkin perheen piti tulla ensikodille, mutta Sami piti muutaman yön kokeilun jälkeen parempana hoitaa lapset kotona. Hän kävi lasten kanssa leikkimässä, syömässä ja oleilemassa ensikodilla, mutta otti muuten vastuun arjesta. − Meiltä molemmilta kysyttiin, miten jaksamme ja miten minä selviän lasten kanssa. − Meille tarjottiin ensikodilla erilaisia apuja ja niistä on ollutkin hyötyä. että seuraavan kerran apua tarvitessaan mies yrittää pärjätä yksin. Jos apua on pakko hakea uudelleen, mies voi työntekijän näkökulmasta olla hankala tai haasteellinen. Isätkin haluavat tulla kuulluiksi ja arvostetuiksi ja saada apua hakiessaan kokemuksen siitä, että sillä on merkitystä. Helsingin ensikodin isäryhmässä, johon Joel ja Sami Isäryhmän osallistujat tulevat usein suoraan töistä tai koulusta. Ensin vaihdetaan kuulumiset ja juodaan kahvit. Sitten mennään asiaan. Taustalla Kalle Laanterä. osallistuvat, puhutaan parisuhteesta, isyydestä, leikistä lasten kanssa, isän omasta hyvinvoinnista ja muun muassa tulevaisuudesta isänä. Ryhmä on yhteinen Poikientalon kanssa. Kun ryhmä on turvallinen ja sallii erilaisuutta, siellä voi pohtia isyyteen liittyviä toiveita, odotuksia tai isyyteen liittyviä ristiriitaisia tunteita. Ryhmässä voi saada vertaistukea ja tietoa ja harjoitella yhdessä lapsen Sami sai tutkintonsa valmiiksi juuri ennen vaimon romahtamista ja tulot paranivat niin, että hän pystyi huolehtimaan taloudesta. Töitä hän jatkoi ensin iltaisin ja öisin ja myöhemmin päivisin. Nyt Ella on kotona ja hänen voimansa palautuvat edelleen vähitellen. Sami seuraa tilannetta tarkasti ja heti, jos näyttää siltä, että uupumus iskee, Ella saa illaksi vapautuksen lastenhoidosta ja lähteä vaikka kuntosalille. Gluteiinin, maidon ja joidenkin hedelmien karsiminen lasten ruokavaliosta on helpottanut heidän oloaan huomattavasti. Elämä näyttää valoisammalta. Sami on selvästi päättänyt hoitaa koko paketin, vaikka se veisi aikaa. − Jaksan kyllä. Mulla on omat keinoni purkaa tilannetta, jos uupumus meinaa iskeä. Soitan kavereille, jumppaan tai lähden lasten kanssa mummolaan. Jutun vanhempien nimet on vaihdettu. 2015 kanssa olemista. Perheelle on hyväksi, kun molemmat vanhemmat tuntevat, että heidät otetaan vakavasti perheensä asioissa. Jos isä otetaan työskentelyssä huomioon, siitä hyötyvät lapset, isä ja äiti, joka saa tilaa omille prosesseilleen. Työntekijäkin, joka saa paljon lisää tietoa perheestä työnsä tueksi. Katso lisää isien kanssa työskentelystä seuraavalta aukeamalta. 7 Jos olet kiinnostunut isäksi kasvamisesta, katso kohta Sinusta tulee isä! ja lue Riston tarina. Intoa isätyöhön -sivut Haastetta ja materiaalia Voit myös klikata auki Isäkortin ja katsoa sen sisällön. Kortin ajatus on, että isäksi ei synnytä, vaan kasvetaan. Intoa isätyöhön -verkkosivut herättelevät yksittäisiä työntekijöitä ja kokonaisia työyhteisöjä ottamaan perhettä auttaessaan huomioon myös isän. Teksti: Sirpa Hopiavuori, Pirjo Kotkamo ja Santtu Salonen Kuva: Shutterstock − Vaikka ajattelisit, että mitä me isillä tai miehillä teemme tai että haittaahan niistä vain on, anna kuitenkin mahdollisuus toisenlaisellekin näkökulmalle, vinkkaavat liiton miestyön suunnittelijat Sirpa Hopiavuori ja Santtu Salonen. Sirpa, Santtu ja muut isien ja miesten kanssa työskentelystä innostuneet ovat koonneet vuosien asiakastyön oppia Intoa isätyöhön -sivuille, jotta muut saisivat tietoa käsiinsä helpommin kuin he aikanaan. Tekijöiden toive on, että isien kokemus sosiaalityöstä voisi olla se, että he ovat tulleet kuulluiksi, heidät on kohdattu arvostavasti, heidän saamansa apu on ollut merkityksellistä ja heitä on tuettu. Mitä materiaalia? Sivusto käsittelee sukupuolen merkitystä, isäksi kasvamista, isänä olemista ja etenkin isien kanssa työskentelyä. Eri aiheiden käsittelyyn isien kanssa on kyselylomakkeita ja menetelmiä. Kirjasto- ja Media-osioihin on koottu isäaiheista tutkimusta, kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, blogeja sekä videoklippejä. Tarkoitus on tarjota isäaiheista materiaalia helposti. Oma osionsa sivuilla on isäryhmien vetäjille. Toimivia käytäntöjä isäryhmiin -osiossa on yleistietoa ryhmistä, perusteluja isäryhmien pitämiselle, tietoa ryhmien kokoamisesta, yleisistä ryhmäilmiöistä sekä ryhmänohjaajan roolista. Siellä on myös muun muassa ensikodin isille suunnatun ryhmän teemarunko toteutusvinkkeineen. Sivuja kehitetään jatkuvasti ja niihin on tarkoitus koota koko ajan uutta tutkimustietoa isistä, uusia hyviä käytäntöjä, sekä vinkkejä kirjallisuudesta, elokuvista ynnä muusta sellaisesta. Kehittämiseen ovat tervetulleita mukaan kaikki. Miten käyttää sivuja? Jos esimerkiksi olet kiinnostunut isäksi kasvamisesta, katso kohta Sinusta tulee isä! ja lue Riston tarina. Voit myös klika- ta auki Isäkortin ja katsoa sen sisällön. Kortin ajatus on, että isäksi ei synnytä, vaan kasvetaan. − Haluisitkohan keskustella aiheista enemmän työtoverisi tai yhteisösi kanssa? Varatkaa aika jonkun tietyn materiaalin tutkimiseen, ehdottaa Sirpa Hopiavuori. Jos mielenkiintosi herää, voit jatkaa lukemista Ilana Aallon artikkelilla Maskuliinisuus ja isyys: sukupuoli miesten kirjoittamissa isyyskertomuksissa. – Jos et jaksa lukea, katso elokuva. Patrik 1.5 tai Transamerica näyttävät, että isäksi voi tulla monella tavalla. Elokuvaja kirjavinkkejä voi antaa myös asiakkaalle. Oman työnsä rikastuttamiseen voi napata vinkiksi Työvälineitä-kohdasta aktiivisen kuuntelun tehtävän Kerro minulle isyydestäsi. Materiaali sopii hyvin itseopiskeluun. Itseopiskelumateriaalit sisältävät tutkittua tietoa, vinkkejä, harjoituksia ja tehtäviä. Voit opiskella yksin tai vielä mieluummin työyhteisösi tai työkaverisi kanssa. isien kokemus sosiaalityöstä voisi olla se, että he ovat tulleet kuulluiksi. Tekijöiden toive on, että 8 2015 2015 9 ly hy es ti intoaisatyohon.fi Hyvien käytäntöjen opas Aivan erityinen osa sivuja on opas Intoa isätyöhön − miten ja miksi. Siihen on tiivistetty koulutuksissa ja kehittämisprosesseissa ympäri Suomea kertynyttä kokemusta ja tietoa. Oppaassa on lista asioita, joita kannattaa huomioida, kun haluaa saada isät käyttämään palveluita paremmin ja tehdä omasta työstään isien kanssa tuloksellisempaa. Toinen tärkeä osa on ohje isätyön hyvien käytäntöjen mallintamiseen organisaatioissa. − Useasti ajatellaan, että teemme töitä sukupuolineutraalisti, eikä sillä ole väliä onko asiakas mies vai nainen, miettii Santtu Salonen Miestyön kehittämiskeskuksen kokemus ja tutkimustieto osoittavat kuitenkin toista. Keskus on tehnyt työtä Ensija turvakotien liiton jäsenyhdistysten ja muiden organisaatioiden ammattilaisten kanssa. – Matkan varrella on huomattu, että on hyvä, että työhön isien kanssa on ohjeet, jatkaa Santtu Salonen. Jakamisen paikka Lokakuussa avatut sivut ovat herättäneet innostusta. – Olipa kiva löytää tutkimuksia näin helposti. − Kokeilin jo yhden tehtävän tekemistä ja se aukaisi silmäni todella, kommentoivat työntekijät. Timo Peltovuorelle Demarinaisten Risto Rohkea -tunnustus Kvinnojouren i Jakobstad liiton jäseneksi Blogit olivat kiinnittäneet yhden isän huomion. − Lukiessani toisen isän arjesta tuntui helpottavalta huomata, että samoja asioita sekin pohti. Toki sivujen prosessimainen tekeminen on saanut sivujen selaajat myös kaipaamaan täydennyksiä. − Miksi kaikki isälaulut on niin surullisia? − Voisi siellä olla jotain lapsien kanssa työskenteleville. Sivut ovat myös jakamisen paikka. Jos olet tehnyt opinnäytetyön isistä tai miehistä tai takataskussasi on hyviä isien kanssa työskentelyn menetelmiä tai käytäntöjä tai vaikka vinkkejä hyvistä elokuvista, jaa ne. Myös Miestyön kehittämiskeskuksen tiimi tuottaa jatkuvasti materiaalia sivuille. Jakamista tarvitaan, jotta isiä pystytään tukemaan vanhemmuudessa tavalla, jonka he ansaitsevat. Miehet puhuvat Intoa isätyöhön -sivuston juuret ovat kymmenen vuoden takana. − Huomasimme Miesten kriisikeskus -projektissa*, että miehet hakevat apua ja puhuvat, jos pitävät sitä turvallisena ja voivat puhua rauhassa, sanoo Sirpa Hopiavuori. − Kun osoitimme olevamme kiinnos- tuneita yhteistyösuhteen rakentamisesta ja olevamme halukkaita dialogiseen ja reflektiiviseen työotteeseen, miehet olivatkin motivoituneita asiakkaita. Miehet kuitenkin kertoivat, että palvelujärjestelmä ei tunnu kohtaavan heitä eikä heidän mielestään toimi. Miestyön kehittämiskeskus onkin sittemmin keskittynyt vaikuttamaan palveluiden laatuun ja rakenteisiin kouluttamalla ja kehittämällä. Koulutuksissa toistui usein toive: ”… voi kun tämä materiaali olisi kaikkien saatavilla…” ”Voisitteko te tehdä jotain asian edistämiseksi?” Isien kanssa työskentely on vaatinut ja vaatii ”toisinajattelua”. Kirjassa Nalle Puh rakentaa talon Puh kiteyttää uuden kokeilemisen mahdollisuuden eri puolet: ”Kulkiessaan puiston halki kohti puolen hehtaarin metsää, alkoi Nasua pelottaa. − Ajatteles, jos joku puu kaatuisi, kun me olemme sen alla! Nasu virkkoi. − Ajatteles, jos ei kaadu, sanoi Puh pitkään harkittuaan." ** * Ensi- ja turvakotien liiton Miesten kriisikeskus -projekti (2002−2006) **lainaus A.A. Milnen kirjasta Nalle Puh rakentaa talon − Lukiessani toisen isän arjesta tuntui helpottavalta että samoja asioita sekin pohti. huomata, Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden r.f. (Pietarsaaren Seudun Naistentalo-yhdistys) hyväksyttiin maaliskuussa Ensi- ja turvakotien liiton 30. jäsenyhdistykseksi. Tutummin nimellä Kvinnojouren i Jakobstad (Pietarsaaren Naistenpäivystys) toimiva kaksikielinen yhdistys on tarjonnut tuettua asumista kohta 30 vuotta. Se haluaa laajentaa ja kehittää toimintaansa avoimella, matalan kynnyksen toiminnalla. kvinnojouren.fi 2015 Kuva: Tiuku Pennola Opi motivoimaan äitejä ja isiä päihteettömyyteen Miten odottavaa äitiä voi motivoida päihteettömyyteen? Entä vauvaperhettä? Motivointitaitojen koulutusta on saatavissa halutun mittaisena ja eri puolilla Suomea. Hinta määräytyy koulutuksen pituuden mukaan. Kouluttajien yhteystiedot ovat liiton verkkosivuilla ja löytyvät polkua ensijaturvakotienliitto.fi / Työmuodot / Pidä kiinni -hoitojärjestelmä ja muu päihdetyö. VIOLA ry:lle taas kiitostaa VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry sai huhtikuussa NNKY:n 5000 euron arvoisen tunnustuspalkinnon. Suomen NNKY-liitto (Suomen Nuorten Naisten Kristillisten Yhdistysten Liitto ry) kiitti VIOLAa aktiivisesta työstä tyttöjen ja naisten turvallisuuden hyväksi. 13. kerran annettu tunnustus jaettiin Maailman NNKY-päivänä 24.4. Palkinnon teema oli tänä vuonna turvallisuus. 10 Oulun ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Timo Peltovuori sai maaliskuussa vuoden Risto Rohkea -tunnustuksen. Palkinnon myöntäneet Sosialidemokraattiset Naiset arvostavat sitä, että Timo Peltovuori tekee yhteiskunnassa näkyvämmäksi niitä, joiden oma ääni ei syystä tai toisesta kanna. Peltovuori on tehnyt pitkän uran sosiaali- ja terveysalan järjestöissä edistäen mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asemaa, työskennellen aktiivisesti lähisuhdeväkivallan estämiseksi ja kehittäen matalan kynnyksen perhetyötä. Risto Rohkea -tunnustus on aiemmin myönnetty muun muassa Erkki Tuomiojalle ja Ilkka Taipaleelle. Tule kehittämään monikulttuurista työtä Jäsenyhdistysten ja keskusjärjestön työntekijöiden Monikulttuurisen työn työryhmässä ja Facebook-ryhmässä jaetaan ideoita, hyviä käytäntöjä ja kokemuksia työstä maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa. Työryhmän seuraava kokous on liitossa 17.6. Kokoukseen voi osallistua myös etänä. Lisätietoja toimistosihteeri Sanna Jussilalta, 050 410 4759 tai [email protected]. Tuula Haatainen jatkaa Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajana Tuula Kansanedustaja Tuula Haatainen valittiin liittokokouksessa 26.4. jatkamaan liiton puheenjohtajana. Muut hallituksen jäsenet alkavalla kaudella ovat Olli Humalamäki Mikkelistä, Marjatta Kiviranta Vaasasta, Markku Lehtinen Turusta, Riitta Mäkinen Jyväskylästä, Raija Määttä Outokummusta, Marja Salo-Laaka Oulusta, Kirsi Salonen Espoosta, Helena Tiuraniemi Rovaniemeltä ja Tuula Väätäinen Kuopiosta. Varajäseniä ovat Heli Kivelä ja Kaija Matikainen ja MarjaLeena Meriläinen Helsingistä. 2015 11 mi n ty ty nu öv iik koöv niiik ko ni minnanjohtaja Pirjo Kairakari, Tanja Sälevä Visioverkko®-etäyhteyspalveluista ja Kristiina Luusua Avo- ja jälkihuoltopalveluista. ”Hyvin nuo puhuvat”, ajattelen itsekseni, kun oma pää lyö tyhjää. Kannattaa aktiivista isyyttä Torstai 16.4. Kotipäivä. Petteri kahvilla. teksti ja kuvat: Petteri Huhtamella Keskiviikko Klo 8.00 Ensikoti Talvikin yhteisö 10.00asiakas 11.00 puheluita ja sähköposteja 11.30lounas 12.00 asiakkaat työparina 14.00hankesuunnittelu Jari Harju. 12 Lapin ensi- ja turvakodin Miestyön keskuksen Petteri Huhtamella kuuntelee ja tsemppaa kriisissä olevia miehiä 13.−16.4. Viikon mittaan myös Spider-Man paranee. Maanantai 13.4. Normaalisti arkiaamuni alkavat lasten viemisellä päiväkotiin tai ”jumpalla” paikallisella salilla. Tämä aamu menee toisin, kun poikani alkaa aamuyön tunteina oksentaa. Päätämme puolisoni kanssa, että hän jää kotiin ja minä vastaan hoivasta huomenna. ”Soittele, jos jotain tulee”, sanon lähtiessäni ja annan halaukset lapsille. Töissä kohtaan lomilta palanneen kollegani Jari Harjun. ”Sieltä se tulee niin pirtiänä”, Harju tsemppaa ja vaihdamme ajatuksia kahvikupin äärellä. Pää kevenee kummasti. Vastaan sähköposteihin, soitan purkuluontoisen asiakaspuhelun ja tapaan asiakkaan, joka hakee isyyteensä tukea. Rohkaisen miestä oman itsensä näköiseen, aktiiviseen isyyteen. Lounaan jälkeen suunnittelemme ensi- ja turvakodilla järjestettävää teemailtaa kriisityöntekijä Suvi Säkkilän kanssa. Meillä on parisuhdeaihe otsi- kolla ”Ylämäessä tönin sua eteenpäin, alamäessä vauhtias jarrutan”. Otsikon lainasimme Jarkko Martikaisen tekstistä. Aihe on meille luonteva, olemmehan yhdessä tavanneet asiakaspariskuntia integroidun työtavan mukaisesti. Palaverin jälkeen orientoidun kotiasioihin soittamalla sairaspäivän tunnelmat. Kotimatkalla työasiat jäävät taka-alalle ja lasten kasvot ja nauru hiipivät välähdyksinä mieleen. Sirpa Vähänikkilä suunnittelemassa Vanhemman neuvo -ryhmää. Menen puoliltapäivin kotikäynnille keskussairaalasta ohjatun asiakkaan kotiin. Matkalla yhdistykseen poikkean valitsemassa pikaisesti kehykset laseihini. Valitsen ne, joissa optikon mielestä vaikutan ”julmalta”. Tiistai 14.4. Olen kotona lapsisairaspäivällä, joten kalenteriin merkitty Kittilän reissu jää väliin. Kriisihallintataitoja tarvitaan täälläkin, tosin kotona taidot kummallisesti katoavat. Päivästä tulee hyvä, poika tervehtyy, leikimme Spider-Mania ja käymme hyviä keskusteluja, esimerkiksi teemalla: ”Isi hei, mikä sielu on?” Keskiviikko 15.4. Kello 6.15 suuntaan treeneihin. Sieltä kävelen töihin sateessa laput korvilla, Rollinsin Henkkaa fiilistellen. Kahdeksalta nousemme työparini kanssa ”ylös” Ensikoti Talvikkiin. Tarkoituksenani on pitää yhteisössä isäryhmä, mutta yllättäen ryhmä peruuntuu. Osallistumme silti yhteisön aamuun. Kymmeneltä otan vastaan Mielitiimistä ohjatun nuoren miehen. ”Helpottaa”, mies sanoo tapaamisen jälkeen, mikä saa työni tuntumaan merkitykselliseltä. Soitan Turvakodin vastaavalle sosiaalityöntekijälle Johanna Karjalaiselle, joka ohjaa meille asiakkaan Jussi-työn jaksolle. Lounaalta siirryn perhetapaamiseen yhdessä kriisityöntekijä Hilkka Kallion kanssa. Puramme tapaamisen jälkeenpäin keskenämme ja toteamme tehneemme sen, mitä voimme. Iltapäivän vietän hankesuunnittelussa, jossa Hilkan ja minun lisäksi ovat mukana Lapin ensi- ja turvakodin toi- Työpiste siivottuna. Yhdistyksessä soitan asiakaspuhelun ja vastaan vierailutoiveisiin, joita saamme etenkin opiskelijaryhmiltä. Miehen kohtaaminen ja sukupuolen huomioon ottava, mieserityinen lähestymistapa kiinnostaa. Opiskelijoille pidettävät esittelyt ovat hedelmällisiä, kun kyynisyys loistaa poissaolollaan. Myöhemmin valmistelen alustusta illan Vanhemman neuvo -ryhmään, jota vedän ennaltaehkäisevän perhetyön perhesosiaalityöntekijä Sirpa Vähänikkilän kanssa. Emme ole tavanneet Sirpan kanssa aikaisemmin, mutta ryhmässä yhteistyö on ollut avointa ja sujuvaa. Ryhmässä puhumme vanhempien eron jälkeisestä vuorovaikutuksesta, joka voi parhaimmillaan toimia, jos pa- risuhteessa vuorovaikutusta vaikeuttaneet olosuhteet jäävät eroprosessin ja yhteistyövanhemmuuden myötä takaalalle. Mietimme myös ”pysähtymistä” lapsen kanssa. Ainakin itse tunnustan sortuvani liian usein ”kohta”-fraasiin. Perjantai 17.4. Kalenterissani aamuun on merkitty johtoryhmä, mutta välivuoron vuoksi aloitan työpäiväni arviointityöpajan koostetta kirjoittamalla. Arvioinnin kehittäminen on yksi vastuualueistani yhdistyksessä. Iltapäivällä otan peräkkäin vastaan kolme asiakasta purkaen kahta erokriisiä ja tavaten miehen, joka hakee apua väkivaltaisuuteensa. Tapaamisissa tunteet ovat läsnä, lappilaiselta mieheltä löytyy kyllä kykyä sanoa, miltä tuntuu. Kuunteleminen, rohkaiseminen ja peilaaminen lisäävät onnistuessaan näkökulmia ja vaihtoehtoja miehen elämään. Toisinaan vaaditaan myös haastamista ja vastuuttamista. Moni mies ajattelee tänä päivänä ennaltaehkäisevästi hakien näkökulmia miehenä, isänä ja puolisona toimimiseen. Asiakkuuksien jälkeen löydän sopivan ”tyhjän” hetken rauhoittumiselle ja pysähtymiselle. Puhelimeeni tulee kotoa viestinä ”karkkipäivän” ostoslistaa. Odotan kellon ryömivän kuuteen, pakkaan tavarani ja lähden kotiin. Kotimatkalla. 13 Miehet toimivat myös erilaisissa Mitä vapaaehtoistöissä. Mikä saa heidät miehille kuuluu? Enska kysyi miehiltä Tampereella jatkamaan niissä? Kahden lapsen isä Lauri Pekkala kuuli vapaaehtoistyöstä paikallisessa kauppakeskuksessa. – Siellä toimintaansa esitelleet ensija turvakodin ihmiset kertoivat mahdollisuudesta työskennellä heillä vapaaehtoisena. Lauri on sittemmin toiminut tukihenkilönä nuorille miehille, jotka ovat saattaneet tulla isäksi vähän yllättäenkin. – Puuhailemme yhdessä kaikenlaista. Samalla myös juttelemme isyydestä. Yritän kertoa heille, että kyseessä ei ole mikään itsestäänselvyys. Isyydestä kannattaa olla ylpeä. Pekkala on kokenut vapaaehtoistyön mielekkääksi. – Teknologia on olennainen osa palkkatyötäni ja töissä on usein kiirettäkin. Ensi- ja turvakodissa pystyn käyttämään erilaisia ominaisuuksiani. Lasten ja nuorten hyvinvointi on minulle muutenkin tärkeää. Kahdenlaisia miehiä Lahtelaismies kertoo olevansa omaan elämäänsä tällä hetkellä tyytyväinen. – Minulla on perhe, joka nauttii seurastani ja jonka seurasta minä nautin. Töissäkin menee mukavasti. Työ tuo Laurin elämään kuitenkin hiukan mustia pilviäkin. – Joskus duuni kuormittaa liikaa. Se voi taas heijastua kotiinkin. Lahtelainen tietää monen muunkin suomalaisen miehen tekevän tällä hetkellä pitkää päivää. – Periaatteessa voi mennä mukavasti, mutta aikaa ei sitten enää riitä perheelle ja harrastuksille. – Toisaalta on taas paljon työttömiä, jotka kokevat menettäneensä ihmisarvonsa. teksti ja kuvat: Vesa Keinonen ja Lahdessa, mitä heille kuuluu. ”Mattilassa voin tavata muita miehiä” Mitä hyvää miehenä olemisessa nykyään on? Mitä huonoa? Tamperelainen Rodney Siboso Mamili (36) on yksi ”Mattilan miehistä”. Kaupungin keskustassa sijaitseva Kansalaistalo Mattila tarjoaa hänelle mielekästä tekemistä. Isyydestä kannattaa olla ylpeä Lahtelaista it-alan ammattilaista Lauri Pekkalaa (35) kiinnostavat lasten ja nuorten asiat. Vapaaehtoistyö Lahden ensi- ja turvakodissa on ollut hänelle mieluisa kokemus. Mamili on saanut Kansalaistalosta myös uusia tuttavia. 14 2015 Namibiassa syntynyt Rodney Mamili tuli Suomeen Tanskan kautta. – Asuin Kööpenhaminassa 12 vuotta ja pidän sitä toisena kotikaupunkinani. Suomeen muutin viitisen vuotta sitten perhesyiden takia. Mamili ei tällä hetkellä käy töissä tai opiskele. Päiviään hän ei kuitenkaan ha- 2015 lua viettää pelkästään kotosalla. Setlementti Naapurin Kansalaistalo Mattila tarjoaa hänelle sosiaalisia kontakteja. – Siellä voin jutella ja pelata erilaisia pelejä. Mattilan myötä elämäni on muuttunut paremmaksi. Mamili on saanut Kansalaistalosta myös uusia tuttavia. 15 – Ystäviä Suomessa on vaikea löytää. Teitähän on aika vaikea lähestyä, mies naurahtaa. Mattilassa käy miehiä kymmenistä eri maista. Siellä toivotaan puhuttavan suomea. – Minäkin haluaisin parantaa suomen kielen taitoani. Se ei ole vielä niin hyvä, että työllistyisin. Logistiikka-ala kiinnostaa Mamili kaipaa Tanskasta monia asioita, mutta haluaa silti luoda tulevaisuutta Suomessakin. Hänen haaveenaan on päästä aloittamaan tekniikan opinnot. – Minua kiinnostaa erityisesti logistiikka-ala, jota Tanskassakin opiskelin. Helsingissä on mahdollista opiskella lo- gistiikkaa englanniksi. Parhaillaan mies valmistautuu opiskeluun valmentaviin englannin kielen kokeisiin. – Tanskassa saamani erilaiset todistukset pitää myös käännättää suomeksi. Eron jälkeen tarvitaan kuuntelijaa Puhuminen on paras lääke avioeron jälkeen. Yksin ei pidä jäädä. Näin sanoo nokialainen Mika Kemppainen (47), joka on mukana Miessakit ry:n Eetu-toiminnassa. Mika Kemppainen on huomannut, että monilla miehillä ei ole ketään, joille purkaa eron jälkeistä tuskaansa. 16 Eetu-toiminnassa eroa pohtiva tai eronnut mies saa oman tukihenkilön, jonka kanssa voi käydä läpi raskasta elämäntilannetta. – Avioerohan on äärimmäisen rankka paikka. Mies saattaa kokea, että kenellekään muulle ei käy näin. Nyt elämä on ohi. Tukihenkilö pystyy kertomaan, että niin ei todellakaan ole. Eetu-tukihenkilö tapaa eron kanssa kamppailevan miehen kolme kertaa. Tarvittaessa voidaan sopia kolme lisätapaamisista. – Juttelemme parisen tuntia. Mitään psykologeja me Eetut emme ole, eikä tarvitsekaan olla. Kuuntelemme ja kommentoimme. Mika Kemppainen on huomannut, että monilla miehillä ei ole ketään, joille purkaa eron jälkeistä tuskaansa. 2015 – Jäädään asumaan yksin. Naapureita ei tunneta ja sukukin voi asua kaukana. Auttaminen tuo hyvää mieltä Mika Kemppainen itse erosi kolmisen vuotta sitten. Nyt hän asuu omakotitalossa teini-ikäisen poikansa kanssa. – Ero oli rankka, ja se varmaan antoikin hyviä eväitä tukea muita. Auttamisesta mies kertoo saavansa hyvää mieltä. – Pystyn auttamaan toista edes vähän eteenpäin. Erotilanteessahan mies on usein aivan pihalla. Yksinhuoltajuuden nokialainen myöntää olevan välillä rankkaa. Omakotitalossakin riittää puuhaa. – Nyt odotan innolla kesää. Sehän taitaakin olla se useimpien suomalaisten haave. kolumni Etsitkö seikkailua? Looking for a different adventure? Ei ole helppo kuulla, että joku epäilee omia ”oikeaksi havaittuja” toimintatapoja. Uuden oppimisessa mielen avaaminen ja rehellisyys ovat kuitenkin tärkeitä. Mitään uutta ei voi syntyä, ellei anna itselle ja toisille mahdollisuutta ”möhlätä”. ”Möhläämisen jaloa taitoa” harjoitin kansainvälisessä Daphne-projektissa ja otin kiitollisena vastaan monenlaista uutta. Mongersin englantia ja laadin Moodlekurssia niin, että hävitin omat ja kaverin koulutusmateriaalit. Välillä naama oli punainen ja hampaat irvessä, mutta nolouden jälkeen on onneksi tullut uusi päivä ja vapauttavat naurut. On ollut vähän hämmentävää, että juuri tästä avoimuudesta ja möhläilystä me saimme kehuja yhteistyökumppanilta: ”Te ette salailleet epäonnistumisia, päinvastoin kerroitte niistä avoimesti ja teistä näki, että te halusitte oppia uutta …” Yhteistyö on aina kahdensuuntaista. Toisen täytyy haluta jakaa omastaan ja toisen täytyy haluta ottaa vastaan. Oman osaamisen jakamista voi estää esimerkiksi pelko siitä, että tekemääni ei arvosteta, omaa ideaa tai keksintöä ei käytetä oikein. Siksi olikin hämmentävää, kuinka avoimesti britit esittelevät jo nettisivuilla ”lyhennelmiä tutkimuksistaan” ja työvälineitään. Projekti tarkasteli isien mukaan ottamista työskentelyyn niissäkin perheissä, joissa on turvallisuusuhkaa. Englantilai- nen The Fatherhood Institute koordinoi projektia, me osallistujat olimme Suomi, Tšekki ja Romania. Mark Osborn osoittautui todelliseksi yhteistyön tekijäksi. Saimme projektin alkumetreillä upean, tutkimuksiin perustuvan työkalun asiakasasiakirjojen tutkimiseen ja linkin verkko-opiskelumateriaaliin. Auditointiväline osoittautui hyvin yksityiskohtaiseksi: se paljastaa käyttäjälleen työn tekemisen tavan todellisen tilan. Yhteistä kaikkien neljän maan organisaatioille ja niiden työntekijöille oli, että ne yleensä uskoivat tekevänsä hyvää vanhemmuustyötä. Kuitenkin asiakasasiakirjojen kautta saatu tieto isien ja sosiaalisten isien kokemuksista osoitti aivan jotain muuta. Olen edelleen mykistynyt näistä menetelmistä, joita englantilaiset käyttävät omassa organisaatiossaan työn tutkimiseen ja kehittämiseen. Myös englantilaisten aktiivinen markkinointi ja tiedottaminen innostivat meitä miettimään tapaamme viestiä. Tämän innostuksen tuloksia saatte nähdä pian uusien blogien, uutiskirjeiden ja esitteiden muodossa. Kiitos nykyiset ja entiset kollegat, jotka mahdollistitte projektin! Sirpa Hopiavuori suunnittelija, Miestyön kehittämiskeskus, Ensi- ja turvakotien liitto 2015 17 yhdistykset toivottavat auringon lämpöä, valoa ja iloa kesään! ja Facebookissa, joista löydymme nimellä Kaapatut Lapset ry. Kotisivumme löytyvät osoitteesta www.kaapatutlapset.fi Yhteystiedot: Tuki ja neuvonta: Toiminnanjohtaja Tarja Räisänen, [email protected] ja p. 044 2626 662. Puheenjohtaja Maria Lahti, [email protected] ja 045 1270 170. Järjestösihteeri Vilma Näveri, vilma. [email protected] ja p. 045 8553 055. Vilma Näveri järjestösihteeri Helsingin ensikoti ry Ensikoti jatkaa 14-paikkaisena Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 31.3. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen Kirsi Suvensalmi, ja kaikki erovuoroiset johtokunnan jäsenet valittiin jatkamaan tehtävässään. Johtokunnan jäseniä ovat Kaarina Aromaa, Kauko Aromaa, Virpi Dufva, Mirjami Koivunen, Marjukka Laine, Teija Lähdeaho, Riitta Niinivaara, Katriina Rantala, Kirsi Salonen ja Johanna Suvensalmi. Vuosikokouksessa käytiin mielenkiintoista keskustelua yhteiskunnallisista ja yhdistystä koskevista asioista. Liiton toimitusjohtaja Riitta Särkelä kertoi ajatuksistaan toimintaympäristön muutoksista, liiton näkymistä ja liiton uudesta strategiasta. Kiitos kaikille osallistujille antoisasta illasta. Vuosikokous ei hyväksynyt sääntömuutosehdotusta, jolla olisi tehty lähinnä teknisiä korjauksia nykyisiin sääntöihin. Kokous päätti, että tehdään perusteellinen uudistus, jolla vahvistetaan erityisesti kansalaistoiminnan ja vaikuttamistyön näkymistä säännöissä. Osallistujat lupasivat tulla syksyllä yhdistyksen ylimääräiseen kokoukseen käsittelemään sääntömuutosta. Toivottavasti moni muukin jäsen innostuu mukaan, kun kutsu tulee! Syksyisen kokouksen ajankohta on vielä auki. Helsingin ensikoti jatkaa 14-paikkaisena. Näyttää siltä, että talo pysyy täynnä tällä paikkamäärällä. Tulevaisuus on monissa muissa asioissa kovin hämärä. Yh18 teistyöllä, osaamisella ja päättäväisyydellä rakennamme yhdistykselle hyvää tulevaisuutta, jotta pystymme huolehtimaan perustehtävästämme, perheiden auttamisesta. Kikka Manninen toiminnanjohtaja Kaapatut Lapset ry Keväällä tapahtuu Olemme mukana Maailma Kylässä -festivaaleilla Mahdollisuuksien Tori -teltassa 23.–24.5. Muistamme kadonneita ja kaapattuja lapsia kansainvälisenä kadonneiden lasten päivänä 25.5. Helsingissä. Tiedotamme molemmista tapahtumista kotisivuillamme sekä sähköpostilistalla oleville. Järjestämme keväällä pulinakerhoja ja teemallisia keskusteluiltoja, joiden aiheet ja kokoontumiset löydät kotisivuiltamme tapahtumakalenterista. Kadonneet Lapset -projektissa olemme aloittaneet kansainvälisen yhteistyöhankkeen Viron ja Venäjän kanssa. Projektin tavoite on edistää kyseisten maiden välistä yhteistyötä lapsikaappausasioissa ja tarkastella lastensuojelua lasten katoamisten ja lapsikaappausten näkökulmasta. Projektia rahoittaa Pohjoismaiden ministeriöneuvosto ja projektista vastaa Kati Kiirasmaa. Voit tutustua projektiin ja projektityöntekijäämme kotisivuillamme. Kuulumisiamme ja tapahtumiamme voit seurata liittymällä sähköpostilistallemme tai seuraamalla meitä Twitterissä 2015 Kvinnojouren i Jakobstad / Pietarsaaren Naistenpäivystys Ny medlem / Uusi jäsen Kvinnojouren i Jakobstad blev nyligen den 30:e medlemsföreningen i Ensi- ja turvakotien liitto. Vi är glada över att få vara med och hoppas på ett gott samarbete. Vår förening heter egentligen Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden r.f. men de flesta känner oss som Kvinnojouren. Vi är en tvåspråkig förening som upplever att vi har ett starkt stöd på gräsrotsnivå i nejden, med många medlemmar och frivilligarbetare, men kämpar, som många andra, med ekonomin. Vår utmaning under detta år är att bredda och utveckla verksamheten till att omfatta även annat än det stödboende som sedan snart 30 år tillbaka har funnits här. Vi hoppas kunna rikta in oss på lågtröskel öppenverksamhet. Vi är glada över att vi redan i år fått flera fina donationer. Rådman och Oxhamns skolor har skänkt pengar från sin dagsverksinsamling, Ekomarthorna i Jakobstad har gett en gåva och nyligen fick vi en rejäl summa från Lionsklubbarnas välgörenhetskonsert i Jakobstad.Efter ett upprop på Facebook har vi också fått in en hel del ”nya” leksaker. Vi är väldigt tacksamma över allt stöd. Pietarsaaren Naistenpäivystyksestä tuli hiljattain Ensi- ja turvakotien liiton 30. jäsenyhdistys. Olemme iloisia voidessamme olla mukana ja odotamme innolla hy- jä se ny hd is ty ks et vää yhteistyötä. Yhdistyksen nimi on itse asiassa Pietarsaaren Seudun Naistentaloyhdistys ry (Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden r.f.), mutta useimmat tuntevat meidät Naistenpäivystyksen nimellä. Yhdistys on kaksikielinen. Meillä on alueella vahva ruohonjuuritason tuki sekä paljon jäseniä ja vapaaehtoisia, mutta kuten monet muutkin, kamppailemme talouden kanssa. Yhdistys on tarjonnut tuettua asumista kohta 30 vuotta. Tämän vuoden haasteena on laajentaa ja kehittää yhdistyksen toimintaa avoimen, matalan kynnyksen toiminnan suuntaan. Olemme iloisia tähän mennessä saamistamme hienoista lahjoituksista. Rådmanin ja Oxhamnin koulut ovat lahjoittaneet taksvärkkikeräyksensä tuoton ja Pietarsaaren Ekomartat ovat myös tehneet lahjoituksen. Hiljattain saimme huomattavan summan Lionsklubien Pietarsaaressa järjestetystä hyväntekeväisyyskonsertista. Facebook-vetoomuksen avulla saimme lisäksi koko joukon ”uusia” leluja. Olemme erittäin kiitollisia saamastamme tuesta. Sara Mikander kehityskoordinaattori Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys Tulossa ICDP-perheleiri Yhdistyksen 17.3. Kotkassa pidetyssä vuosikokouksessa puheenjohtajaksi valittiin edelleen Hannele Sirrola. Erovuoroisista johtokunnan jäsenistä Maija Laine, Jaana Tolonen-Lindberg ja Eija Vikman jättivät luottamustehtävät. Lämmin kiitos teille jokaiselle suuresta sitoutumisesta johtokuntatyöskentelyyn! Uusiksi johtokunnan jäseniksi valittiin Heidi Hansén ja Tia-Marika Sohlman Kotkasta sekä Ritva Seppälä Kouvolasta. Vuoden alussa saimme Ensi- ja turvakotien liitolta ja RAY:lta luvan, että jatkossa Väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkin miestyöntekijän nimeke voidaan muuttaa Jussi-työntekijäksi. Koska tehtävää puolipäiväisesti hoitanut Dan Lundberg tulee siirtymään kevään lopussa uusiin tehtä- viin, laitoimme Jussi-työntekijän paikan hakuun. Hakijoita oli kaikkiaan 22 ja valituksi tuli diakoni Jukka Mörsky. Iloitsemme kovasti siitä, että pitkän odotuksen jälkeen yhdistyksemme saa vihdoin liittyä liiton Jussi-työtä tekevien jäsenyhdistysten joukkoon! Kesällä järjestämme perinteisen perheleirin sijasta ICDP-perheleirin, jonka aikana vanhemmat saavat käytännössä harjoitella lastensa kanssa kannustavaa vuorovaikutusta. Leiri järjestetään yhteistyössä A-klinikkasäätiön Itä-Suomen palvelualueen ja Kotkan kaupungin varhaisen tuen palveluiden kanssa. Leirin järjestämiseen ryhdyttiin ICDP-ryhmiin osallistuneiden vanhempien toiveesta ja sen on mahdollistanut Lasten Ystävät ry:n myöntämä avustus. Jaana Vaittinen toiminnanjohtaja Lyömätön Linja Espoossa ry Isyyden ääni Yhdistyksen väkivallan katkaisuun ja ennaltaehkäisyyn tähtäävään toimintaan on vuodesta 2012 kuulunut Isi tuli! -ryhmäohjelma. Ammatillisesti ohjatun, vertaistukea ja kokemusasiantuntijuutta hyödyntävän ohjelman päätavoite on edistää vastuullista isyyttä ja kumppanuutta. Kohderyhmä ovat pääkaupunkiseudun päihdeyksiköiden miesasiakkaat: miesten keskinäisen vertaistuen katsotaan tukevan miehen vanhemmuutta ja päihteetöntä elämäntapaa. Ryhmässä luodaan tila ja ilmapiiri, joka mahdollistaa keskustelun vanhemmuuden teemoista. Ryhmäläiselle isyys on voimavara, se motivoi päihteettömään elämäntapaan. Isäksi tuloa on odotettu, ja isyyden tunne on vahvaa. Isyyden ääni kertoo lapsiperheiden yleisestä arjesta ja sen haasteista. Toisinaan kokemus isyydestä on hauras: sitä reunustaa päihteistä kuntoutumisen prosessi, huoli kumppanista tai pelko lapsen huostaanotosta. Vertaisryhmän tuki on merkityksellistä: ”Oletpas sinä hyvä isä” -kommentti saa 2015 miehen tuntemaan itsensä arvostetuksi vanhemmaksi. Yhdistyksellä on pitkä toiminnan systemaattisen kehittämisen perinne. Myös Isi tuli! -ryhmäohjelman toimintaa kehitetään, tutkitaan ja mallinnetaan; hyvän käytännön siirtäminen myös muualle on mahdollista. Ryhmän toimintaa tutkitaan yhteistyössä esimerkiksi Turun yliopiston sosiaalitieteiden (sosiaalityö) kanssa. Mika Värränkivi väkivaltatyön asiantuntija Tanja Haltiala sosiaalityötä opiskeleva harjoittelija Oulun ensi- ja turvakoti ry Uusia jäseniä hallitukseen Yhdistyksen vuosikokousta 30.3. puhuttivat muun muassa talousasiat. Kuluva vuosi on ”tarkan euron” vuosi, sillä alijäämäisestä tilinpäätöksestä huolimatta ensikodin huoneissa on tehtävä jo vuosia odottaneita parannustöitä. Yhdistyksen 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi saamia lahjoitusvaroja voidaan käyttää tähän. Kilpailutetun perhetyön myynti ei ole lähtenyt aivan suunnitellusti liikkeelle. Toiminta on vielä mahdollista yhdistää selkeämmin osaksi ensi- ja turvakodin toimintaa. Tapaamispaikkatoiminnan asiakasmäärät ovat olleet riittäviä. Yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Sirkka Viitala. Hän on jäämässä eläkkeelle Oulun kaupungilta psykiatrisen sairaanhoitajan työstä. Sirkka on ollut muun muassa Oulun kriisikeskuksen johtaja ja on Pohjois-Suomen perhe- ja verkostotyö ry:n hallituksessa. Hänellä on monipuolinen terapiatyökokemus. Pitkäaikainen puheenjohtajamme Tuula Ervelius jatkaa hallituksen jäsenenä. Varapuheenjohtajana yhdistystä pitkään ja ansiokkaasti luotsannut Hilkka Manner sai pyynnöstään eron hallituksesta. 19 Vahvan sosiaali- ja terveysosaamisen lisäksi hallituksessa on ollut muun muassa opetusalan ja viestinnän osaamista. Nyt mukaan tuli myös yhdistyksen vapaaehtoisten edustajia. Uusina hallituksen jäseninä aloittavat Tiina-Leena Kurki, Kirsti Keskitalo ja Anne Punkeri. Hallituksessa jatkavat Raija Nisula, Merja Savolainen, Tiina Niemelä, Marjo Oikarinen, Anna-Mari Vallius-Räsänen ja Kirsi Iisakka. Timo Peltovuori toiminnanjohtaja Tampereen ensi- ja turvakoti ry Jännittävät ajat Yhdistyksemme täytti helmikuussa 70 vuotta. Rauhallisista eläkevuosista ei ole tietoakaan, päinvastoin. Yhdistyksen kaikki palvelut ovat isojen muutosten kourissa. Odotamme jännityksellä, kuten varmasti muutkin turvakodit, miten käy turvakodin valtionrahahakemuksen kanssa. Ikäihmisten palveluissamme alkaa kilpailutus, joka on aina paitsi työläs, myös erittäin jännittävä prosessi. Uskomme vakaasti, että yhdistyksellä on kaikki mahdollisuudet menestyä vähintään seuraavat 70 vuotta. Monenlaisia muutoksia varmasti tulee, mutta ne vahvistavat toimintaamme. Merkittävä muutos on ensikotitoiminnan hetkellinen alasajo. Etsimme palvelulle uusia tiloja ja samalla mietimme, mitä muita nykyisiä ja mahdollisesti uusia palveluita voisi toimia saman katon alla. Tässä yhteydessä kehitämme myös väkivaltatyön avopalveluita ja uskomme, että muutokset johtavat johonkin uuteen ja parempaan. Tampereella on ilo toivottaa kaikki tervetulleiksi Miestyön foorumiin. Toivomme, että saatte uusia ajatuksia ja toivon mukaan ehditte myös nauttia kauniista kaupungistamme. Maria Länsiö toiminnanjohtaja 20 Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry Kätketyt äänet -juhlaseminaari 15.6 Suvanto ry on mukana YK:n Word Elder Abuse Awareness Day:ssä, kansainvälisessä kampanjapäivässä ikääntyneisiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua ja väkivaltaa vastaan. Toimimme valtakunnallisen kehittämisryhmän puheenjohtajaorganisaationa. Työryhmään kuuluu useiden eri järjestöjen ja organisaatioiden henkilöstöä. Suomessa kampanja tunnetaan nimellä ”Kätketyt äänet” ja sitä vietetään joka vuosi 15.6. Tänä vuonna juhlitaan kampanjan 10. vuotta, minkä kunniaksi päätapahtumana järjestetään juhlaseminaari 15.6. klo 12.00−16.30 THL:n salissa, Mannerheimintie 166, Helsinki. Seminaarin aihe on ”Lupa puuttua – vanhuspalvelulaki kaltoinkohtelun ehkäisyn tukena”. (Vanhuspalvelulaki 25 § ja 1.4.2015 voimaan tullut uusi Sosiaalihuoltolaki 48 § ilmoitusvelvollisuudesta). Tarjolla on kakkukahvit. Tapahtuma on maksuton ja sinne voi ilmoittautua linkissä https://www.lyyti. fi/group/Aani_asioille_joille_ei_aina_loydy_sanoja_6528 Myös muun muassa Oulussa järjestetään 15.6. Kätketyt äänet -seminaari Kirkkotorin koulutuskeskuksessa, Asemakatu 5. Toivomme saavamme aiheelle lisää näkyvyyttä valtakunnallisesti. Mikäli yhteisösi haluaa tehdä hyvää ja tuoda asiaa näkyväksi, voitte kampanjoida omalla paikkakunnallanne. Ota yhteyttä toimistoomme, tiina.salomaki-vehmersuo@ suvantory.fi, niin kerron, miten voitte sen tehdä. Katso myös Suvanto ry:n isännöimät nettisivut www.katketutaanet.fi ja Kätketyt äänet -Facebook-sivu. Tiina Salomäki-Vehmersuo toimistosihteeri Turun ensi- ja turvakoti ry Isät yhdistyksessä Isiä ja miehiä on yhdistyksessä enenevässä määrin asiakkaina niin laitos- kuin 2015 avotyön puolellakin. Fyysisesti puuttuvia isiä yritetään pitää äitien mielessä, jotta lapsille mahdollistuisi jonkinlainen suhde tai ainakin tietoisuus omasta isästään. Syksyllä yhdistyksen työntekijät lähtevät opintokäynnille tutustumaan isätyön malleihin ja käytäntöihin muissa yhdistyksissä. Tapaamispaikka Tenavatuvan isät ovat kokeneet hyväksi, kun ohjaajat ovat tapaamisten aikana sanoittaneet näkyviksi isän ja lapsen yhteisiä ilon ja onnistumisen hetkiä. Vanhemmuuteen tukeminen ja onnistumisten näkyväksi tekeminen on palauttanut ilon isyyteen sekä isän ja lapsen välisen suhteen erityisyyteen. Kansalaistoiminta Yhdistyksen kotitoimikunta tarjoaa asiakkaille ja heidän työntekijöilleen korukurssin ja kesäretken Naantaliin kesä – heinäkuussa. Vapaaehtoiset ovat kevään aikana ahkeroineet vauvakahvilassa, lastenhoitajina vauvoille ja isommille lapsille sekä Leikin päivän järjestelijöinä. Uusia vapaaehtoisia tarvitaan ja koulutetaan kesän jälkeen. Syksyllä tapahtuu Yhdistyksen 70-vuotisjuhlaa vietetään Pertunpäivänä 24.8. klo 12–15. Juhlassa yhdistyy historia ja nykyisyys kuvien, sanojen ja musiikin keinoin. Jäsenet, tervetuloa juhlimaan kanssamme! Valtakunnallinen kriisi- ja väkivaltatyön foorumi järjestetään Turussa 17.– 18.9. Torstain seminaari pidetään Sigynsalissa ja illalla siirrytään risteilemään upealle Viking Grace -laivalle. Seminaarin tiedot päivittyvät kevään aikana yhdistyksen nettisivuille www.tuentu.fi Eija Järviö vaativan vauvatyön palvelupäällikkö Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry Eroneuvo-ilta 21.5. Vaasan ensi- ja turvakodin Avokissa on Eroneuvoilta 21.5. klo 18.00 Lisätietoa Tiina Mäkiseltä, p. 040 772 6078. Avokin osoite on Varastokatu 12 D. Pohjanmaan eroauttamisen kehittä- mishanke alkoi Vaasan ensi- ja turvakoti ry:ssä maaliskuun alussa. Hankkeen tarkoitus on kehittää ja toteuttaa kansalaislähtöistä eroauttamista erityisesti lapsen hyvinvoinnin ja vanhemmuuden tukemiseksi eroprosessin eri vaiheissa, vahvistaa paikallisia yhteistyöverkostoja ja erotyön palvelurakennetta. Hanke tarjoaa sekä asiakkaille että yhteistyökumppaneille tietoa ja tukea eroprosessin eri vaiheissa, tukea yhteistyövanhemmuuteen, vertaisryhmiä lapsille ja nuorille, Vanhemman neuvo-ryhmiä, Eroneuvo-iltoja sekä yksilö- ja perhetapaamisia. Lisätietoa antaa Annukka Nikkari. Kesäjuhlat järjestetään 11.6. klo 17.30−20 Alkulan tilalla. Juhlan teemana on lasten leikkipäivä. Ilmoittautumiset [email protected] Kaikki asiakkaat, vapaaehtoiset ja jäsenet tervetuloa juhlimaan! Lisätietoja www.vaasanturvakoti.fi Virpi Hagström toiminnanjohtaja VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Miestyö Yhdistyksemme Jussi-työ ja avopalvelut käyttävät työssään Move! (motivoituminen ja verkostoituminen) -interventiota. Se on strukturoitu haastattelumenetelmä, jonka avulla parisuhteen väkivallan voi tehdä näkyväksi ja motivoida haastateltavaa jatkotyöskentelyyn. Move! on todettu toimivaksi välineeksi yhdistysten avotyössä ja yhteistyöverkostoissa sekä vankilayhteistyössä. Koulutamme työyhteisöjä hyödyntämään menetelmää eri puolella Suomea. Miesten aseman ja Mikkelin kaupungin maahanmuuttotoimiston yhteistyö painottuu kiintiöpakolaisten, kuntapaikan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja paluumuuttajien kansalaislähtöiseen kotouttamiseen. Tavoite on edistää maahanmuuttajien kotoutumista arkielämään ja ohjata vapaa-aikaan liittyvissä asioissa Etelä-Savon kunnissa. Pääasiallisia työmuotoja ovat kantasuomalaisten miesten vetämät ryhmät maahanmuuttajamiehille sekä alueellinen leiri- ja retkitoiminta. Miesten asema verkostoituu aktiivisesti muiden maahanmuuttotyötä tekevien kanssa. Miesten asema on myös aloittanut miesten ryhmän vankilassa. Suljettu ryhmä kokoontuu 6 kertaa ja se on tarkoitus toteuttaa neljästi vuodessa. Teemoja ovat miehisyys – minä miehenä; turvallisuus – minä turvallisuuden luojana ja takaajana läheisilleni ja eron jälkeiseen vainoon liittyvät asiat – uskallanko/haluanko päästää irti puolisostani. Aiheita käsitellään keskustellen sekä forum-teatterin keinoin. Maija Pietiläinen miestyönkehittäjä Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Tule ideoimaan tempausta Alkuvuosi on ollut työntäyteinen kaikissa toimintamuodoissamme. Etelä-Suomen Aluehallintoviraston päätöksen mukaisesti Palvelukoti Vuokossa on 30.3.2015 alkaen virallisesti 15 asukaspaikkaa aiemman 12 paikan sijaan. Osallistuimme huhtikuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemaan turvakotipalvelujen tuottamisen hakuprosessiin, josta päätöksiä odotellaan alkukesästä. Tavoitteenamme on tänä vuonna tuoda enemmän toimintaamme esille ja saada lisää vapaaehtoisia mukaan. Suunnitelmissa on järjestää tempaus Naisten Vuoksi -juoksutapahtuman yhteydessä 29.8. Tervetuloa mukaan ideoimaan tapahtumaa! Mallu Koskinen toiminnanjohtaja tön pohjalta. Niin strategiassa kuin toimintasuunnitelmassamme näkyy pitkäaikainen haaveemme huomioida myös isiä entistä paremmin. Perheviikonlopuissamme on ollut mukana isätyöntekijöitä ja nyt on valmistumassa opinnäyte siitä, mitä isät toivoisivat ÄIMÄ ry:ltä, kun perheessä on synnytysmasennusta tai lapsivuodepsykoosi. Toiveista työstetään myös projektihakemus RAY:lle, sillä ilman lisärahoitusta emme pysty toimintaa riittävästi laajentamaan. Isätoiminnan kehittämiseen otamme ideoita ja palautetta vastaan, valtakunnallisesti. Kehitämme toimintaamme, kuten aktiivimme eri puolilla Suomea toivovat ja tuovat esiin äitien ja perheiden tarpeita. Oman hankkeen lisäksi olemme mukana yhteistyössä perheiden varhaisen tuen parantamiseksi. Vapaaehtoisten viikonlopussa luotiin heti käytäntöön lähtevä idea: aluetukiäidit. Jos asuinpaikkakunnallasi ei ole vertaistukiryhmää eikä valtakunnallinen vertaistukipuhelin ole sinulle sopiva, voit jatkossa kysellä, onko meillä aluetukihenkilöä. Voit myös ilmoittaa kiinnostuksesi olla itse aluetukihenkilö: [email protected] Keväällä ja kesällä ÄIMÄ ry on mukana monessa perhetapahtumassa. Seuraa ilmoitteluamme somessa tai verkossa www.aima.fi Laura Piirainen toiminnanjohtaja Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Uusi strategia ja isätyön kehittäminen Yhdistyksen vuosikokous 10.4. vahvisti kehitysstrategian vuosille 2014−2019. Strategia on laadittu yhteistyössä, aktiivisten vapaaehtoisten vertaisäitien työs2015 21 yh te ys ti ed ot jäsenyhdistykset Leikkipäivänä lauantaina 16.5. jäsenyhdistykset järjestävät leikkitapahtumia. Katso lisää: Kuva:Tuomas Sauliala www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/leikkipaiva ja www.facebook.com/ events/1578537592435622/ Ensi- ja turvakotien liitto täyttää 70 vuotta. Juhlitaan leikkimällä! Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry klo 10–14 Juvakan kenttä, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry klo 14–16 Perhetupa Soffan takana oleva leikkipuisto, Kauhajoki Helsingin ensikoti ry klo 14–17 Annalan kartano, Arabianranta, Helsinki Kaapatut Lapset ry klo 14–17 Annalan kartano, Arabianranta, Helsinki Kanta-Hämeen perhetyö ry Vanajan vankilan perheosasto (osaston perheille) Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Kruunuvoudintalo, Kaarlelankatu 43, Kokkola Kuopion Ensikotiyhdistys ry Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Lahden ensi- ja turvakoti ry klo 10–14 la 23.5. klo 10–13 klo 10–14 11.–17.5. Kotkan tori Yhdistyksen toimipaikoissa klo 13–16 Lähteentie 5, Rovaniemi Lapsen Kengissä ry klo 10–12 Rantasalmen koulun piha Oulun ensi- ja turvakoti ry klo 10–14 Tuiran Kisakenttä, Oulu Pienperheyhdistys ry klo 14–17 Annalan kartano, Arabianranta, Helsinki Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry klo 10 (asiakasperheille) Pääkaupungin turvakoti ry klo 10–14 Steniuksentie 20, Helsinki Raahen ensi- ja turvakoti ry klo 11-14 Urheilutalo Raahela, Palokunnankatu 28, Raahe Tampereen ensi- ja turvakoti ry klo 10–15 Mutkakatu 38b-c, Tampere Turun ensi- ja turvakoti ry klo 10–12 Päiväkoti Käpyrinteen piha (asiakasperheille) Vaasan ensi-ja turvakoti ry to 11.6. klo 17.30–20 Alkulan tila (asiakkaille, vapaaehtoisille, jäsenille) Vantaan Turvakoti ry(asiakkaille) Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry su 17.5. Kevätmessut, Iisalmen jäähalli Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry klo 14–17 Annalan kartano, Arabianranta, Helsinki Ensi- ja turvakotien liiton Neuvokeskus klo 14–17 Annalan kartano, Arabianranta, Helsinki 22 2014 Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Sysipolku 4 61800 Kauhajoki p. 050 405 2136 www.etelapohjanmaanensijaturvakoti.fi Helsingin ensikoti ry Ensi-Kodin tie 4 00510 Helsinki p. 09 774 2460 f. 09 701 4277 www.helsinginensikoti.fi Kaapatut Lapset ry Malmin Kauppatie 26 00700 Helsinki p. 044 262 6662 www.kaapatutlapset.fi Kanta-Hämeen perhetyö ry Sibeliuksenkatu 5, 2. krs 13100 Hämeenlinna p. 040 770 1087 www.khperhetyo.fi Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Suuruspääntie 11 40520 Jyväskylä p. 010 423 7500 www.ksetu.fi Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Sairaalakatu 9 67100 Kokkola p. 06 831 9518 www.kokkolanensijaturvakoti.fi Hapelähteen puisto, Kuopio Lapin ensi- ja turvakoti ry Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Tukkikatu 2 53900 Lappeenranta p. 044 777 5355 www.ek-perhetyo.fi Kuopion Ensikotiyhdistys ry Haapaniementie 10 70100 Kuopio p. 044 369 7220 www.kuopionensikotiry.net Oulun ensi- ja turvakoti ry Kangastie 9 90500 Oulu p.08 561 5500, f. 08 382 484 www.oulunensijaturvakoti.fi Turun ensi- ja turvakoti ry Luolavuorentie 7 20810 Turku p. 02 513 4100, f. 02 513 4150 www.tuentu.fi Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf Herrholmsgatan 17 C 68600 Jakobstad päivystysp. 06 724 5600 www.kvinnojouren.fi Pienperheyhdistys ry Kinaporinkatu 11 A, 2. krs, 00500 Helsinki. p. 09 720 6810 f. 09 7206 8130 www.pienperhe.fi Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry Varastokatu 12 65100 Vaasa p. 06 312 9666, f. 06 312 9667 www.vaasanturvakoti.fi Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Opistokatu 8 B 48100 Kotka p. 044 744 0330 www.kymenlaaksonensijaturvakoti.fi Pohjois-Karjalan ensikoti ry Sänkinotkontie 6 83500 Outokumpu p. 0400 819 841, 0400 819 842 www.pohjoiskarjalanensikoti.fi Vantaan Turvakoti ry Karsikkokuja 17 01360 Vantaa p. 09 8392 0071 f. 09 874 7122 www.vantaanturvakoti.fi Lahden ensi- ja turvakoti ry Loviisankatu 14 A 3 15100 Lahti p. 044 270 0797, f. 03 883 3190 Lapin ensi- ja turvakoti ry Lähteentie 5 96400 Rovaniemi p. 040 584 0021, f. 016 310 915 www.lapinensijaturvakoti.fi Lapsen Kengissä ry Juvan virastotalo Juvantie 13 51900 Juva p. 040 831 8592 [email protected] Lyömätön Linja Espoossa ry Maalarinkuja 3 B 02650 Espoo p. 09 2766 2830 www.lyomatonlinja.fi Puheenjohtaja Tuula Haatainen Pääsihteeri Riitta Särkelä Tule mukaan! Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki p. (09) 454 2440 [email protected] • Pääkaupungin turvakoti ry Steniuksentie 20, 00320 Helsinki p. 09 477 7180 f. 09 4777 1828 www.paakaupunginturvakoti.fi Raahen ensi- ja turvakoti ry Fellmaninpuistokatu 11 92100 Raahe p. 08 221 202, f. 08 221 292 [email protected] Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry päivystysp. 041 701 0385 www.yhdistyslovery.com ensi- ja turvakotien liitto Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Tiilimäentie 2, 28500 Pori p. 02 633 3850, f. 02 633 3530 www.porinensijaturvakoti.fi Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry Hämeentie 15 B, 64 00500 Helsinki p. 09 726 2422 www.suvantory.fi Tampereen ensi- ja turvakoti ry Mutkakatu 38 b-c 33500 Tampere p. 03 3143 4800 f. 03 3143 4814 www.tetuko.fi VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Savilahdenkatu 24 50100 Mikkeli p. 015 365 330 www.violary.fi Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Karhumäenkatu 73 55120 Imatra p. 05 472 4909, f. 05 431 9650 [email protected] Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Louhenkatu 17a B 19 74100 Iisalmi p. 050 371 4208 toimisto@ ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Asemamiehenkatu 4 A, 6. krs. 00520 Helsinki p. 040 725 6229 www.aima.fi ensijaturvakotienliitto.fi Neuvokeskus Palkkatilankatu 3 K (käynti Palkkatilantorilta) 00240 Helsinki neuvokeskus.fi apuaeroon.fi Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 040 848 6561 [email protected] 2015 Lahjoitustilit Nordea: FI8710123000207454 Osuuspankki: FI5455412820013200 Danske Bank: FI7680001710253635 Rahankeräyslupa: POL–2014–13815 23 BM9 1 N A M AAIL M ISOIN ! ASIA Tervetuloa isäksi! aN ilM Maa ksi! sä oa i etul Terv iN isoia ! as Isäksi ei synnytä, vaan kasvetaan. Ensi- ja turvakotien liiton isyyskortit on suunniteltu auttamaan ja tukemaan jokaista isäksi tulevaa. Pieniin kortteihin mahtuu paljon tURVallisUUDeN teKiJä Isä perheen tu asiaa omasta jaksamisesta, vastuun kantamisesta, lasten kasvamisesta sekä parisuhteesta. Kysy kortteja rvallisuuden a iNVoiV takaajana HY V isä neuvolasta. Muista, että kun pidät huolta itsestäsi, jaksat pitää huolta myös muista! ää koko äm Hyvää el e perheell a KeRRo J e l e t KUUN e Hy vää elämää koko perheell www.ensijaturvakotienliitto.fi 24 11875_etk_enska_215x245.indd 1 ssä Isänä perhee 2015 14/04/15 15:45
