docTurun ensi- ja turvakoti ry., Masu-vauva koulutus - Kymppi
download 
Report Transcription
Turun ensi- ja turvakoti ry., Masu-vauva koulutus - Kymppi
Kohtu-vauva koulutus Kymppi-hanke 20.4.2010 Maria Kronlund, Tiina Lehtimäki, Heli Salminen Turun ensi ja turvakoti ry Ensi- ja turvakotien liitto Ensi- ja turvakotien liitto Raskausajan mielikuvaprosessi • Raskausajan psykologisena kehitystehtävänä on vanhemmuuden/äitiyden kehittyminen, jossa keskeistä on mielikuvien, tunteiden ja suhteen kehittyminen odotettavaan lapseen. • Niin odottavat äidit kuin isätkin rakentavat sisäisiä mielikuvia odottamastaan lapsesta ja itsestään vanhempana, nämä mielikuvat rikastuvat molemmilla raskauden edetessä. Ensi- ja turvakotien liitto • Mielikuvat herättävät tunteita lasta kohtaan, jotka mahdollistavat suhteen rakentumista jo kohtuvauvaan, mikä liittyy osana vaistomaiseen, lapsen tarpeita vastaavaan vanhemmuuteen. Suhteen syntyminen jo raskausaikana tukee myös syntymän jälkeistä vuorovaikutussuhdetta. • Kuvitelmat voivat koskea kaikkea esim. mitä lapsi tekee juuri nyt kohdussa ja miltä hän näyttää, miten lapsi tulee myöhemmin toimeen toisten lasten kanssa jne. Ensi- ja turvakotien liitto • Kun tulevat vanhemmat kuvittelevat odottamaansa lasta, tulee hän todellisemmaksi ja elävämmäksi, mikä herättää tunteita ja mahdollistaa suhteen rakentumista. • Mielikuvien avulla kuvitellaan myös itseä äitinä ja isänä, valmistaudutaan selviämään lapsen kanssa erilaisista tilanteista. Mielikuvat toimivat vanhemmuuden ”henkisenä harjoitteluna” ja kuuluvat vähitellen lisääntyvän lapseen ja vanhemmuuteen sitoutumisen kehityskulkuun. Ensi- ja turvakotien liitto • Tunne-elämän avautuminen ja tunteiden tuleminen entistä lähemmäksi pintaa koituu lapsen parhaaksi, koska lapsi tarvitsee kohtaamista tunteiden tasolla sekä tullakseen ymmärretyksi että kokeakseen tulleensa ymmärretyksi – perusta luottamuksen ja turvallisuuden tunteelle. Ensi- ja turvakotien liitto • Raskauden alussa kun vauva ei näy eikä tunnu, mielikuvat lapsesta ovat heikkoja ja epämääräisiä, eikä tässä vaiheessa usein ilmaista vielä vahvoja kiinnittymisen tunteita. Nainen sitoutuu mielikuvaan raskaana olemisesta. • 4rkk:sta alkaen mielikuvat lisääntyvät ja rikastuvat laadullisesti kiihtyen huippuunsa 7rkk:lla. Merkittävä mielikuvien lisääntyminen tapahtuu kun nainen tuntee vauvan liikkeet. Kuvitelmat lapsesta tulevat yhä konkreettisemmiksi, henkilökohtaisemmiksi ja sisältävät yhä enemmän sitoutumista. Ensi- ja turvakotien liitto • Mielikuvia myös ilmaistaan yhä aktiivisemmin sekä sanoin että kosketuksin; lapsesta ja lapselle puhutaan, kuvitellaan ulkonäköä, sukupuolta ja ominaisuuksia, tuodaan esiin unelmia ja suunnitelmia lapsen tulevaisuudesta, mitkä kaikki ilmaisevat kiintymistä ja kiinnittymistä. • Loppuraskaudessa mielikuvien yksityiskohtaisuus ja voimakkuus vähenee ja vanhemmilla on myös selkeästi erilaiset mielikuvat itsestään ja vauvasta, joka nähdään nyt omana yksilönä. Nainen tulee entistä realistisemmaksi ja keskittyy edessä olevaan synnytykseen ja todellisen lapsen vastaanottamiseen. Ensi- ja turvakotien liitto • Lapsesta muotoutuva mielikuva on yhdistelmä äidin/vanhempien vauvalta saamasta tiedosta ja tunnusta (vauvan liikkeet, koko, vrk-rytmi), vauvan tavasta reagoida ulkopuolelta tuleviin ärsykkeisiin ja vanhempien kuvitelmista. • Äidin mielikuva lapsesta koostuu tiedostamattomista ajatuksista ja tunteista, joita hän on kokenut läheisissä suhteissaan elämänsä kuluessa, omat varhaiset lapsuus- ja hoivakokemukset, miten näkee itsensä naisena ja millaisena oman naisen identiteettinsä ja millaiseksi äidiksi hän kuvittelee itsensä. Kuvaan lapsesta sisältyy myös se, millaisena hän kokee itsensä miehensä kumppanina ja isänä hän näkee miehensä. Ensi- ja turvakotien liitto • Kun mies ei ole jatkuvassa fyysisessä yhteydessä kohtuvauvaan, vauva ei vaadi hänen lähes jatkuvaa tarkkaavaisuuttaan, minkä on arveltu liittyvän siihen, että miesten mielikuvat kohtuvauvasta ovat usein yleisluontoisia. Miehet kuvittelevat lapsen usein leikki-ikäiseksi, kun taas naiset kuvittelevat lapsen useimmiten sylivauvana. Sekä miesten että naisten ajatuksissa ja tunteissa syntymätöntä lasta kohtaan on kuitenkin myös suuria yhtäläisyyksiä. Kun sikiönliikkeet ovat tunnettavissa vatsanpeitteiden läpi, myös isä voi saada omaa tietoa vauvan temperamentista liitettäväksi sisäiseen mielikuvaansa. Myös UÄtutkimus tuo oman antinsa. Ensi- ja turvakotien liitto APUKYSYMYKSIÄ: • • • • • • SINÄ OLET TULOSSA ÄIDIKSI, MITEN VAUVA VOI VATSASSASI? Mitä hänelle kuuluu tuolla sisällä? Miten pikkuinen voi? Miten vauva reagoi masun koskettamiseen, ääniin, valoon, nopeisiin liikkeisiin sekä ruokaan, tupakointiin ja alkoholiin? Miltä sinusta tuntuu koskettaa masua, vauvaa? Tunnetko vauvan kantapään, silitätkö sitä, miltä se sinusta tuntuu? Laulatko vauvallesi, miten hän reagoi siihen? Ensi- ja turvakotien liitto MILLÄ NIMELLÄ KUTSUT VAUVAASI? • Oletko valinnut jo nimen? • Mitä nimiä olet ajatellut lapsellesi? • Tiedätkö kumpaa sukupuolta vauvasi on, miten tulet suhtautumaan siihen, että saat pojan/tytön? • Miten päätit nimestä tai aiot päättää siitä? Nimi auttaa henkilöimään lasta, ja kun jollakulla on nimi, on helpompi ajatella häntä ja puhua hänelle kun nimettömälle. Nimen kysyminen herättää myös ajatuksen, kuka lapsi on, ja käynnistää tunnistamispohdiskelun. Ensi- ja turvakotien liitto MILLAINEN VUOROKAUSI RYTMI VAUVALLASI ON? • • • • Milloin vauva on aktiivisimmillaan? Missä asennossa vauva nukkuu? Liikkuuko enemmän kun itse liikut? Uskotko että vauvallasi tulee olemaan samanlainen vuorokausi rytmi syntyessään? Kokemus lapsen liikkeistä vatsassa, niiden tiheys, voimakkuus, nopeus ja vaihtelu vuorokauden eri aikana, on naiselle olennainen tiedonlähde lapsen temperamentista. Nainen voi kuvitella lasta rauhalliseksi henkilöksi, koska hän liikkuu hitaasti ja tasapainoisesti. Hän voi myös kuvailla lasta rasavilliksi, joka liikkuu paljon. Ensi- ja turvakotien liitto MILLAINEN LUONNE VAUVALLASI ON? • Millainen temperamentti vauvallasi on? • Kumpaa vanhempaa vauva tulee muistuttamaan enemmän persoonallisuudeltaan? Miksi? • Mihin äänin reagoi, mihin ääniin rauhoittuu? • Kenen kasvonpiirteitä/luonteen tai muita ominaisuuksia haluaisit lapsesi perivän? • Minkä ajattelet olevan ainutlaatuista tai erilaista vauvassasi verrattuna kokemuksiisi muista lapsista? Ensi- ja turvakotien liitto MINÄ ÄTINÄ MILLAINEN ÄITI SINÄ AIOT OLLA VAUVALLESI? • Mitä haluat siirtää omasta lapsuudestasi? • Mitä erityistä haluat antaa lapsellesi? • Minkä odotat ilahduttavan/huolestuttavan sinua eniten sinun ja vauvan välisessä suhteessa? • Mitä on riittävän hyvä äitiys? Miten voit tulla ja olla omalla tavallaan äiti vauvallesi? • Missä vauva nukkuu, millaisia vaatteita vauvalla on, millainen sänky, millaiset vaunut? • Mitä pidät tärkeimpinä vanhempien ominaisuuksina? Ensi- ja turvakotien liitto MILLAINEN VAUVA ITSE OLIT? • Mitä vanhempasi on kertonut sinun luonteestasi, päivärytmistäsi ja kehityksestä? • Minkä näköinen sinä olit? • Miten sinua hoidettiin? • Mitä itse muistat lapsuudestasi? • Millainen äiti sinun äitisi oli? Ensi- ja turvakotien liitto KETKÄ OVAT OLLEET SINULLE TÄRKEITÄ KUN OLIT PIENI? • Kuvaa suhdettasi näihin ihmisiin, ovatko ne vielä sinulle tärkeitä? • Kerro jokin tarina joka kuvaa suhdettasi näihin ihmisiin? • Mikä omissa vanhemmissasi oli parasta? Ensi- ja turvakotien liitto MISTÄ TUNNET ILOA/ONNEA/RAKKAUTTA? MIKÄ SINUA HUOLESTUTTAA? • Mitä sinun täytyy tehdä vielä ennen vauvaa syntymää? • Minkälaisia haasteita odotat kohtaavasi jatkossa? • Minkälaisia toiveita ja odotuksia sinulla on lapsesi suhteen? • Kenen kanssa keskustelet lapseen liittyvistä huolista? Ensi- ja turvakotien liitto KETKÄ TUKEVAT SINUA ÄITIYDESSÄ? • Minkälainen rooli muilla perheen jäsenillä tulee olemaan lapsen elämässä? • Kuka sinua kannustaa, siunaa, neuvoo, auttaa, suojelee sinua äitiydessä? • Kuvaa suhdettasi näihin ihmisiin? Miten se on muuttunut? Miten toivoisit sen muuttuvan? • Mitä haluat siirtää äidiltäsi omaan äitiyteesi ja mitä et halua? Ensi- ja turvakotien liitto Mielikuvarentoutus • Mielikuvarentoutuksen avulla äitiä voi auttaa hiljentymään, olemaan läsnä tässä hetkessä masuvauvalle-kääntyä sisäänpäin, olla suhteessa ja läsnä vauvan aistimiselle. • Rentouttaminen voi auttaa vanhempia pääsemään tilaan, jossa omien tunteiden ajatusten havaitseminen helpottuu. Rentoutumistilassa aistit tarkentuvat, kokemukset voimistuvat ja keskittyminen paranee. Ensi- ja turvakotien liitto • Mielikuvaharjoittelu synnyttää hallinnan tunteen, vahvistaa hyvänolon tunnetta ja myönteistä näkemystä olemassa olosta. Ensi- ja turvakotien liitto • Rentoutuksen ohjeet/kulku (taustalla rauhallista musiikkia): Etsi itsellesi mahdollisimman mukava ja rento asento tuolilla. Voit halutessasi sulkea silmäsi tai luoda katseesi lattiaan johonkin kohtaan. Hengitä rauhallisesti ja syvään pari kertaa…(lyhyt tauko) Kuulostele hetken aikaa hengitystäsi … ja hellitä (lyhyt tauko). Jätä mielestäsi kaikki päivän aikana mielessä pyörineet ajatukset ja touhut hetkeksi sivuun. Jos ne pyrkivät tulemaan esiin, voit todeta ne ja siirtää sitten lempeästi odottelemaan (pieni tauko). Kuulostele nyt vointiasi: miltä kehossa tuntuu? Jos jossakin kohtaa tuntuu kiristystä tai jännitystä, hengittele rauhassa siihen kohtaan ja sitten… hellitä. (pieni tauko) Halutessasi voit tunnustella vatsaasi, missä asennossa vauva on, tunnetko vauvan kädet, jalat, pään…. Missä tuntuu liikket? (Tauko) Kuulostele sitten: Mitä vauvalle kuuluu? Mitä vauva haluaisi sinulle sanoa tai kertoa? ( tauko) Mitä sinä haluaisit hänelle sanoa tai kenties kertoa? ( tauko) Voit mielessäsi sanoa vauvalle jotakin ja alkaa sitten… pikku hiljaa, omaan tahtiin… palata mielessäsi paikan päälle ja tulla tietoiseksi tästä hetkestä, voit ryhtyä availemaan silmiäsi, jos ne olivat kiinni harjoituksen aikana. Voit venytellä jäseniäsi, kurotella käsilläsi suoraan ja pitkinä ylöspäin ja antaa niiden tulla sivukautta alas. Rentoutuksen jälkeen pieni purku (kaksi minuuttia) pariskunnittain: Miltä tuntui harjoitus? Ensi- ja turvakotien liitto Kotitehtävät 1 • Vauvan rytmin seuranta ( kolme päivää) • Pyydä vanhempia seuraamaan: - Milloin vauva nukkuu, on aktiivisimmillaan?, miltä liikkeet tuntuu?, miten päin on vatsassa?, onko liikkeiden havaitseminen helppoa?, mistä vanhemmat tietää milloin vauva on hereillä? Miten vauvan rytmi sopii vanhemmille/perheelle? Millaisia kuvitelmia liikkeet nostattavat? • Margareta Brodenin mukaan, liikkeiden alku merkitsee alkua vuorovaikutukselle lapsen kanssa. Antaa kokemuksen lapsestaan erillisenä yksilönä ja on siksi tärkeä kiinnittymiselle. Ensi- ja turvakotien liitto • Tutkimukset ovat osoittanut, että tällainen yksinkertainen väliintulo voi lisätä sitoutumista ja uteliaisuutta lasta kohtaa. • Liikemallit liittyvät läheisesti temperamenttiin ja temperamentti on tärkeä osa vauvan persoonallisuutta. Ensi- ja turvakotien liitto Kotitehtävä 2 • Kirjoita vauvalle kirje: voit toivottaa vauvan tervetulleeksi ja kertoa esimerkiksi millaiseen perheeseen vauva on syntymässä? • Kirjeen kirjoittaminen tai lukeminen voi herättää vahvoja tunteita, auttaa pukemaan niitä sanoiksi ja vaikuttaa suhteeseen. Ensi- ja turvakotien liitto Kotitehtävä 3 • Mieti, minkälainen hoiva (esim. hieronta tai hemmottelu) auttaa jaksamaan? Miten puoliso voisi hoivata sinua? • Odottavien vanhempien kokemus hoivasta auttaa heitä suuntautumaan myönteisemmin vauvaansa ja pitämään tästä ja toisistaan huolta. Ensi- ja turvakotien liitto
