Turun ensi- ja turvakoti ry., Masu-vauva koulutus - Kymppi

Transcription

Turun ensi- ja turvakoti ry., Masu-vauva koulutus - Kymppi
Kohtu-vauva koulutus
Kymppi-hanke
20.4.2010
Maria Kronlund, Tiina Lehtimäki, Heli
Salminen
Turun ensi ja turvakoti ry
Ensi- ja turvakotien liitto
Ensi- ja turvakotien liitto
Raskausajan mielikuvaprosessi
• Raskausajan psykologisena kehitystehtävänä on
vanhemmuuden/äitiyden kehittyminen, jossa
keskeistä on mielikuvien, tunteiden ja suhteen
kehittyminen odotettavaan lapseen.
• Niin odottavat äidit kuin isätkin rakentavat sisäisiä
mielikuvia odottamastaan lapsesta ja itsestään
vanhempana, nämä mielikuvat rikastuvat
molemmilla raskauden edetessä.
Ensi- ja turvakotien liitto
• Mielikuvat herättävät tunteita lasta kohtaan, jotka
mahdollistavat suhteen rakentumista jo
kohtuvauvaan, mikä liittyy osana vaistomaiseen,
lapsen tarpeita vastaavaan vanhemmuuteen.
Suhteen syntyminen jo raskausaikana tukee myös
syntymän jälkeistä vuorovaikutussuhdetta.
• Kuvitelmat voivat koskea kaikkea esim. mitä lapsi
tekee juuri nyt kohdussa ja miltä hän näyttää,
miten lapsi tulee myöhemmin toimeen toisten
lasten kanssa jne.
Ensi- ja turvakotien liitto
• Kun tulevat vanhemmat kuvittelevat odottamaansa
lasta, tulee hän todellisemmaksi ja elävämmäksi,
mikä herättää tunteita ja mahdollistaa suhteen
rakentumista.
• Mielikuvien avulla kuvitellaan myös itseä äitinä ja
isänä, valmistaudutaan selviämään lapsen kanssa
erilaisista tilanteista. Mielikuvat toimivat
vanhemmuuden ”henkisenä harjoitteluna” ja
kuuluvat vähitellen lisääntyvän lapseen ja
vanhemmuuteen sitoutumisen kehityskulkuun.
Ensi- ja turvakotien liitto
• Tunne-elämän avautuminen ja tunteiden tuleminen
entistä lähemmäksi pintaa koituu lapsen parhaaksi,
koska lapsi tarvitsee kohtaamista tunteiden tasolla
sekä tullakseen ymmärretyksi että kokeakseen
tulleensa ymmärretyksi – perusta luottamuksen ja
turvallisuuden tunteelle.
Ensi- ja turvakotien liitto
• Raskauden alussa kun vauva ei näy eikä tunnu,
mielikuvat lapsesta ovat heikkoja ja epämääräisiä,
eikä tässä vaiheessa usein ilmaista vielä vahvoja
kiinnittymisen tunteita. Nainen sitoutuu
mielikuvaan raskaana olemisesta.
• 4rkk:sta alkaen mielikuvat lisääntyvät ja rikastuvat
laadullisesti kiihtyen huippuunsa 7rkk:lla.
Merkittävä mielikuvien lisääntyminen tapahtuu
kun nainen tuntee vauvan liikkeet. Kuvitelmat
lapsesta tulevat yhä konkreettisemmiksi,
henkilökohtaisemmiksi ja sisältävät yhä enemmän
sitoutumista.
Ensi- ja turvakotien liitto
• Mielikuvia myös ilmaistaan yhä aktiivisemmin
sekä sanoin että kosketuksin; lapsesta ja lapselle
puhutaan, kuvitellaan ulkonäköä, sukupuolta ja
ominaisuuksia, tuodaan esiin unelmia ja
suunnitelmia lapsen tulevaisuudesta, mitkä kaikki
ilmaisevat kiintymistä ja kiinnittymistä.
• Loppuraskaudessa mielikuvien yksityiskohtaisuus
ja voimakkuus vähenee ja vanhemmilla on myös
selkeästi erilaiset mielikuvat itsestään ja vauvasta,
joka nähdään nyt omana yksilönä. Nainen tulee
entistä realistisemmaksi ja keskittyy edessä
olevaan synnytykseen ja todellisen lapsen
vastaanottamiseen.
Ensi- ja turvakotien liitto
• Lapsesta muotoutuva mielikuva on yhdistelmä
äidin/vanhempien vauvalta saamasta tiedosta ja
tunnusta (vauvan liikkeet, koko, vrk-rytmi),
vauvan tavasta reagoida ulkopuolelta tuleviin
ärsykkeisiin ja vanhempien kuvitelmista.
• Äidin mielikuva lapsesta koostuu
tiedostamattomista ajatuksista ja tunteista, joita
hän on kokenut läheisissä suhteissaan elämänsä
kuluessa, omat varhaiset lapsuus- ja
hoivakokemukset, miten näkee itsensä naisena ja
millaisena oman naisen identiteettinsä ja
millaiseksi äidiksi hän kuvittelee itsensä. Kuvaan
lapsesta sisältyy myös se, millaisena hän kokee
itsensä miehensä kumppanina ja isänä hän näkee
miehensä.
Ensi- ja turvakotien liitto
• Kun mies ei ole jatkuvassa fyysisessä yhteydessä
kohtuvauvaan, vauva ei vaadi hänen lähes
jatkuvaa tarkkaavaisuuttaan, minkä on arveltu
liittyvän siihen, että miesten mielikuvat
kohtuvauvasta ovat usein yleisluontoisia. Miehet
kuvittelevat lapsen usein leikki-ikäiseksi, kun taas
naiset kuvittelevat lapsen useimmiten sylivauvana.
Sekä miesten että naisten ajatuksissa ja tunteissa
syntymätöntä lasta kohtaan on kuitenkin myös
suuria yhtäläisyyksiä. Kun sikiönliikkeet ovat
tunnettavissa vatsanpeitteiden läpi, myös isä voi
saada omaa tietoa vauvan temperamentista
liitettäväksi sisäiseen mielikuvaansa. Myös UÄtutkimus tuo oman antinsa.
Ensi- ja turvakotien liitto
APUKYSYMYKSIÄ:
•
•
•
•
•
•
SINÄ OLET TULOSSA ÄIDIKSI, MITEN
VAUVA VOI VATSASSASI?
Mitä hänelle kuuluu tuolla sisällä?
Miten pikkuinen voi?
Miten vauva reagoi masun koskettamiseen, ääniin,
valoon, nopeisiin liikkeisiin sekä ruokaan,
tupakointiin ja alkoholiin?
Miltä sinusta tuntuu koskettaa masua, vauvaa?
Tunnetko vauvan kantapään, silitätkö sitä, miltä se
sinusta tuntuu?
Laulatko vauvallesi, miten hän reagoi siihen?
Ensi- ja turvakotien liitto
MILLÄ NIMELLÄ KUTSUT VAUVAASI?
• Oletko valinnut jo nimen?
• Mitä nimiä olet ajatellut lapsellesi?
• Tiedätkö kumpaa sukupuolta vauvasi on, miten
tulet suhtautumaan siihen, että saat
pojan/tytön?
• Miten päätit nimestä tai aiot päättää siitä?
Nimi auttaa henkilöimään lasta, ja kun jollakulla on nimi, on helpompi ajatella
häntä ja puhua hänelle kun nimettömälle. Nimen kysyminen herättää myös
ajatuksen, kuka lapsi on, ja käynnistää tunnistamispohdiskelun.
Ensi- ja turvakotien liitto
MILLAINEN VUOROKAUSI RYTMI
VAUVALLASI ON?
•
•
•
•
Milloin vauva on aktiivisimmillaan?
Missä asennossa vauva nukkuu?
Liikkuuko enemmän kun itse liikut?
Uskotko että vauvallasi tulee olemaan
samanlainen vuorokausi rytmi syntyessään?
Kokemus lapsen liikkeistä vatsassa, niiden tiheys, voimakkuus, nopeus ja
vaihtelu vuorokauden eri aikana, on naiselle olennainen tiedonlähde lapsen
temperamentista. Nainen voi kuvitella lasta rauhalliseksi henkilöksi, koska hän
liikkuu hitaasti ja tasapainoisesti. Hän voi myös kuvailla lasta rasavilliksi, joka
liikkuu paljon.
Ensi- ja turvakotien liitto
MILLAINEN LUONNE VAUVALLASI
ON?
• Millainen temperamentti vauvallasi on?
• Kumpaa vanhempaa vauva tulee muistuttamaan
enemmän persoonallisuudeltaan? Miksi?
• Mihin äänin reagoi, mihin ääniin rauhoittuu?
• Kenen kasvonpiirteitä/luonteen tai muita
ominaisuuksia haluaisit lapsesi perivän?
• Minkä ajattelet olevan ainutlaatuista tai erilaista
vauvassasi verrattuna kokemuksiisi muista
lapsista?
Ensi- ja turvakotien liitto
MINÄ ÄTINÄ
MILLAINEN ÄITI SINÄ AIOT OLLA
VAUVALLESI?
• Mitä haluat siirtää omasta lapsuudestasi?
• Mitä erityistä haluat antaa lapsellesi?
• Minkä odotat ilahduttavan/huolestuttavan sinua
eniten sinun ja vauvan välisessä suhteessa?
• Mitä on riittävän hyvä äitiys? Miten voit tulla ja
olla omalla tavallaan äiti vauvallesi?
• Missä vauva nukkuu, millaisia vaatteita vauvalla
on, millainen sänky, millaiset vaunut?
• Mitä pidät tärkeimpinä vanhempien
ominaisuuksina?
Ensi- ja turvakotien liitto
MILLAINEN VAUVA ITSE OLIT?
• Mitä vanhempasi on kertonut sinun
luonteestasi, päivärytmistäsi ja kehityksestä?
• Minkä näköinen sinä olit?
• Miten sinua hoidettiin?
• Mitä itse muistat lapsuudestasi?
• Millainen äiti sinun äitisi oli?
Ensi- ja turvakotien liitto
KETKÄ OVAT OLLEET SINULLE
TÄRKEITÄ KUN OLIT PIENI?
• Kuvaa suhdettasi näihin ihmisiin, ovatko ne
vielä sinulle tärkeitä?
• Kerro jokin tarina joka kuvaa suhdettasi näihin
ihmisiin?
• Mikä omissa vanhemmissasi oli parasta?
Ensi- ja turvakotien liitto
MISTÄ TUNNET
ILOA/ONNEA/RAKKAUTTA? MIKÄ
SINUA HUOLESTUTTAA?
• Mitä sinun täytyy tehdä vielä ennen vauvaa
syntymää?
• Minkälaisia haasteita odotat kohtaavasi
jatkossa?
• Minkälaisia toiveita ja odotuksia sinulla on
lapsesi suhteen?
• Kenen kanssa keskustelet lapseen liittyvistä
huolista?
Ensi- ja turvakotien liitto
KETKÄ TUKEVAT SINUA ÄITIYDESSÄ?
• Minkälainen rooli muilla perheen jäsenillä
tulee olemaan lapsen elämässä?
• Kuka sinua kannustaa, siunaa, neuvoo, auttaa,
suojelee sinua äitiydessä?
• Kuvaa suhdettasi näihin ihmisiin? Miten se on
muuttunut? Miten toivoisit sen muuttuvan?
• Mitä haluat siirtää äidiltäsi omaan äitiyteesi ja
mitä et halua?
Ensi- ja turvakotien liitto
Mielikuvarentoutus
• Mielikuvarentoutuksen avulla äitiä voi auttaa
hiljentymään, olemaan läsnä tässä hetkessä
masuvauvalle-kääntyä sisäänpäin, olla suhteessa ja
läsnä vauvan aistimiselle.
• Rentouttaminen voi auttaa vanhempia pääsemään
tilaan, jossa omien tunteiden ajatusten
havaitseminen helpottuu. Rentoutumistilassa aistit
tarkentuvat, kokemukset voimistuvat ja
keskittyminen paranee.
Ensi- ja turvakotien liitto
• Mielikuvaharjoittelu synnyttää hallinnan tunteen,
vahvistaa hyvänolon tunnetta ja myönteistä
näkemystä olemassa olosta.
Ensi- ja turvakotien liitto
•
Rentoutuksen ohjeet/kulku (taustalla rauhallista musiikkia):
Etsi itsellesi mahdollisimman mukava ja rento asento tuolilla. Voit
halutessasi sulkea silmäsi tai luoda katseesi lattiaan johonkin kohtaan.
Hengitä rauhallisesti ja syvään pari kertaa…(lyhyt tauko) Kuulostele
hetken aikaa hengitystäsi … ja hellitä (lyhyt tauko). Jätä mielestäsi kaikki
päivän aikana mielessä pyörineet ajatukset ja touhut hetkeksi sivuun. Jos
ne pyrkivät tulemaan esiin, voit todeta ne ja siirtää sitten lempeästi
odottelemaan (pieni tauko). Kuulostele nyt vointiasi: miltä kehossa
tuntuu? Jos jossakin kohtaa tuntuu kiristystä tai jännitystä, hengittele
rauhassa siihen kohtaan ja sitten… hellitä. (pieni tauko) Halutessasi voit
tunnustella vatsaasi, missä asennossa vauva on, tunnetko vauvan kädet,
jalat, pään…. Missä tuntuu liikket? (Tauko) Kuulostele sitten: Mitä
vauvalle kuuluu? Mitä vauva haluaisi sinulle sanoa tai kertoa? ( tauko)
Mitä sinä haluaisit hänelle sanoa tai kenties kertoa? ( tauko) Voit
mielessäsi sanoa vauvalle jotakin ja alkaa sitten…
pikku hiljaa, omaan tahtiin… palata mielessäsi paikan päälle ja tulla
tietoiseksi tästä hetkestä, voit ryhtyä availemaan silmiäsi, jos ne olivat
kiinni harjoituksen aikana. Voit venytellä jäseniäsi, kurotella käsilläsi
suoraan ja pitkinä ylöspäin ja antaa niiden tulla sivukautta alas.
Rentoutuksen jälkeen pieni purku (kaksi minuuttia) pariskunnittain: Miltä
tuntui harjoitus?
Ensi- ja turvakotien liitto
Kotitehtävät 1
•
Vauvan rytmin seuranta ( kolme päivää)
•
Pyydä vanhempia seuraamaan:
- Milloin vauva nukkuu, on aktiivisimmillaan?, miltä liikkeet
tuntuu?, miten päin on vatsassa?, onko liikkeiden
havaitseminen helppoa?, mistä vanhemmat tietää milloin vauva
on hereillä? Miten vauvan rytmi sopii vanhemmille/perheelle?
Millaisia kuvitelmia liikkeet nostattavat?
•
Margareta Brodenin mukaan, liikkeiden alku merkitsee alkua
vuorovaikutukselle lapsen kanssa. Antaa kokemuksen
lapsestaan erillisenä yksilönä ja on siksi tärkeä kiinnittymiselle.
Ensi- ja turvakotien liitto
• Tutkimukset ovat osoittanut, että tällainen
yksinkertainen väliintulo voi lisätä sitoutumista ja
uteliaisuutta lasta kohtaa.
• Liikemallit liittyvät läheisesti temperamenttiin ja
temperamentti on tärkeä osa vauvan
persoonallisuutta.
Ensi- ja turvakotien liitto
Kotitehtävä 2
•
Kirjoita vauvalle kirje: voit toivottaa
vauvan tervetulleeksi ja kertoa
esimerkiksi millaiseen perheeseen vauva on
syntymässä?
•
Kirjeen kirjoittaminen tai lukeminen voi
herättää vahvoja tunteita, auttaa
pukemaan niitä sanoiksi ja vaikuttaa
suhteeseen.
Ensi- ja turvakotien liitto
Kotitehtävä 3
•
Mieti, minkälainen hoiva (esim. hieronta tai
hemmottelu) auttaa jaksamaan? Miten
puoliso voisi hoivata sinua?
•
Odottavien vanhempien kokemus hoivasta
auttaa heitä suuntautumaan myönteisemmin
vauvaansa ja pitämään tästä ja toisistaan
huolta.
Ensi- ja turvakotien liitto