Kristosofinen aikakauslehti Nro 3 «2015

Kristosofinen aikakauslehti
Nro 3 «2015
Tässä numerossa:
Jobin kohtalo. Pekka E rvast............................................ 65
Mystillinen kuolema ja uudestisyntyminen,
J. R. Hannula.....................................................................67
"En minä, vaan Kristus minussa", runo, Pisara ............. 69
Maailman hätä ja tuska, runo, P isa ra..............................69
Jobin tarinan opetus, Väinö Lehtonen.............................70
Toimittajalta, Hilkka Lam pinen...................................... 71
Ajan arvo, Sinikka Savolainen........................................ 72
Persoonallisuus ja kuolema. Pekka Okko ...................... 73
Musikaalinen inspiraatio, runo, -a .................................. 76
Tähteä etsin, runo, - a ........................................................ 76
Yleisen suvaitsevuuden lisääntyminen,
Tapani Pentsinen .............................................................. 77
Aurinko jumalan vertauskuvana, Raija Kiiski ............... 77
"Älä koske tulta miekalla", Jarmo Niemi .......................81
Hiljaisuuteen, runo, - a ...................................................... 83
Tarvitaan uskoa, runo, P isa ra...........................................83
Näköaloja Suuret uskonnot -kirjasta, Sirpa Sepänvuori . 84
Hyvä ja paha, Heikki Kesävuori ..................................... 87
Enkelivoima, runo, Estelle ...............................................88
Aika ja tilavuus kuoromusiikissa, Musiikin ystävä .......89
Totta vai tarua, Lapsi ja enkeli, Tellervo Kantola ........ 91
Ruusuja Marsista, Mika Rajam äki.................................. 92
Ajatus etsii kotia, runo, L aila.......................................... 93
Auringon pilkahdus, runo, Pisara ................................... 93
Tien o h esta........................................................................94
Kristosofisia esitelmiä maaliskuussa ..............................95
Kristosofinen aikakauslehti
ent. Pohjolan Valo, perustettu 1940; 76 vsk.
Julkaisija Kristosofinen Kirjallisuusseura r.y.
ISSN-L 0355-8266
ISSN 0355-8266 (Painettu)
ISSN 2242-6728 (Verkkojulkaisu)
kR istosop
ilmestyy 10 numeroa vuodessa kuukausittain, paitsi heinä- ja elokuussa. Tilaushinta v. 2014 kotimaassa 35 €, ulkomaille
35 €, irtonumerot 4 €. Asiamiehille 10 % alennus viidestä vuosikerrasta. - Lehden toimitus: Vironkatu 12 B 23, 00170
Helsinki 17. Vastaava toimittaja Hilkka Lampinen, toimitussihteeri Raija Kiiski. Muu toimituskunta: Timo, Niemelä
(piirrokset), Juha Vainio. Käsikirjoitukset: [email protected] tai Hilkka Lampinen, Kauppakatu 20 B 24, 18100
Heinola. Tilaukset: Anja Kesävuori, p. 050 369 7534, [email protected] - Tilitykset: BIC OKOY FIHH. IBAN FI25
5800 1320 1933 36.
Kristosofinen elämänymmärrys nojautuu Kristuksen Vuorisaarnan moraaliin, jonka avulla ihmisten keskinäinen
veljeys ja aseeton sivistys vain on toteutettavissa. Kristosofi pyrkii täten kirjoituksissaan syventymään siihen Vuorisaarna-johtoiseen elämänymmärrykseen, jonka peruskiven Pekka Ervast ja J. R. Hannula laskivat ja jossa H. P.
Blavatskyn esittämä teosofinen maailmankatsomus muodostaa alustavan asteen.
KRISTOSOFISTA KIRJALLISUUTTA:
€
ERVAST PEKKA
Ajatuksen ja käden parantava voim a......................... 10,00
Alempi ja ylempi jooga .............................................. 10,00
Christosophia................................................................. 10,00
Eetteriruumis ............................................................... 4,00
Enkelein lankeem us.................................................... 5,00
Europpalaisia näköaloja.................................................. 6,00
Gnostikot ..................................................................... 12,00
Haaveilija . . ............................................................... 14,00
"Hiljaisuuden Ääni” .........................
6,00
"H.P.B”, näytelm ä........................................................ 6,00
H. P. Blavatsky ja hänen teosofiansa......................... 6,00
H. P. Blavatskysta sananen ........................................ 4,00
Ihmiskunnan alkuperäinen kieli ja kirjoitus................. 6,00
Ihmisyyden usko nto.................................................... 10,00
Itsem urha..................................................................... 2,00
Jeesuksen Salakoulu .................................................. 13,00
Jos Mestareita seuraisimme........................................ 4,00
Jumala ja onni ............................................................. 9,00
Jumalan valtakunnan salaisuudet ............................. 4,00
Jälleensyntymismuisti.................................................. 5,00
Kadonnut s a n a ............................................................. 11,00
Kalevalaa tutkim aan.................................................... 3,00
Kalevalan avain .............................................................22,00
Kirkonopin teosofia.......................r.............................. 6,00
Kiusausten koulussa ....................
12,00
Kristuksen tutkimaton rikkaus ................................... 10,00
Kuinka soisin maatani hallittavan? .............................. 5,00
Kuka auttaa meitä kuolemassa? ............................... 11,00
Laki vaiko evankeliumi?.............................................. 12,00
Mitä jokaisen tulee tietää teosofiasta?....................... 3,50
Mitä on kristinusko? .................................................... 5,00
Mitä on kuolema?........................................................ 12,00
Mitä on m agia?.............................................
6,00
Mitä on teosofia? ........................................................ 2,50
Neljä kättä ............
5,00
Nykyisen ajan ongelma ja sen ratkaisu..................... 8,00
Oletko teosofi? ............................................................ 3,00
Onko Kalevala "pyhä kirja” ........................................ 5,00
Paavali ja hänen kristinuskonsa................................. 11,00
Puhtauden ihanne ...................................................... 2,50
Ruusu-Ristin syntysanat Suomessa........................... 10,00
Salatiedettä omin päin ................................................ 10,00
€
Suuret uskonnot.........................
8,00
Teosofia hengen uskontona....................................... 5,00
Teosofian sanoma nykyajalle...................................... 12,00
Teosofisia m uistelm ia.....................................................10,00
Tietäjän Aarteisto l-ll ä .................................................. 30,00
Tietäjän Aarteisto I I I ............ ....................
40,00
Toimittajalta l-lll ä ...........................................................16,00
Tulevaisuuden uskonto................................................ 3,00
Tähtikoulut..................................................................... 10,00
Uudestisyntyvä Suomi ...................................................10,00
Uusi Jumala ............................................................... 6,00
Valoa kohti ................................................................... 10,00
Valoa Pohjolasta........................................................... 5,00
Veljeysaate ja pahantekijät.......................................... 3,00
Viisi esitelmää............................................................... 5,00
Vuorisaarna ................................................................. 10,00
Äiti ........................................................
2,50
HANNULA J. R.
A ja O Ensimmäinen ja Viimeinen ................................12,00
Ei vain leivästä, näytelmä .................................
7,00
Elämä Jum alassa..................................................
12,00
Elämänymmärryksemme rakentuminen........................10,00
Ennakkoluuloton Suomi ...................,................... ..
9,00
Henkinen horoskooppimme........................................ 10,00
Ihminen, mitä mietit? ...........................
7,00
Ihmisen tie ................
8,00
Ihm isyys....................................................................... 10,00
Ilmestyskirja teosofian valossa................................... 13,00
Johanneksen evankeliumi teosofian valossa............ 15,00
Jos Kristusta seuraisin?.............................................. 11,00
Kavahtavat kai poikaani................................
9,00
Kristosofian polulla I ja II ä ............................................ 30,00
Kysymyksiä ja vastauksia l-X ä ................................. 8,00
Kysymyksiä ja vastauksia XI-XIV ä ........................... 9,00
Kysymyksiä ja vastauksia XV-XVIII ä ............................12,00
Luominen ........................................................................10,00
Mestari ja me ............................................................... 10,00
Mestarin sanoma ........................................................ 10,00
Opimmeko historiasta?................................................ 2,00
Paratiisin taru ............................................................... 10,00
Pekka Ervastin asema ................................................ 8,00
11,00
Pistis Sophiasta Christosophiaan.......................
Pekka Ervast
Jobin kohtalo
Teosofein kesken sanoisimme nyky­
aikana, että ystävät teroittivat Jobille
karman lakia: kova kohtalosi, Job, ei
voi olla muuta kuin karmaa.
Mutta Jobin ystävät eivät vetoa jäl­
leensyntymiseen, niinkuin me teoso­
feina tekisimme. Jos olisi otettu jäl­
leensyntym isoppi huom ioon, ehkä
Jobkin olisi tyytynyt. Nyt he katsoivat
asioita vain yhden elämän valossa,
painostaen oikeudenmukaisesti, että
jos uskomme Jumalaan, emme saata
uskoa vääryyttä tapahtuvan. Tämä on
kyllä käytännössä samaa kuin uskoa
karmaan. Mutta jälleensyntymisen va­
lossa karma tulee käsitettävämmäksi,
koska kärsimyksen alkujuuri on etsit­
tävissä menneitten elämien rikkomuk­
sista. Jobin ystävät eivät siitä puhu he nähtävästi eivät tunne jä lle e n ­
syntymistä, - ja Job lykkää kaiken
lohdutuksen luotaan. Hän ei siedä
nuhdesaarnoja, sillä hän tuntee sisässään, ettei ole koskaan rikkonut elä­
män lakia vastaan, ja lausuu totuuden
pelottomasti ystävilleen: Mitä minä
sille voin, etten ole koskaan tehnyt
mitään vääryyttä, vaan aina menetel­
lyt oikein? Jumala päinvastoin ei ole
niin hyvä, niin oikeamielinen, niin re­
hellinen kuin minä olen kuvitellut!
Ystävät kauhistuvat ja tulevat yhä an­
karammiksi puheissaan.
Mutta lopuksi ilmestyy neljäs ystä­
vä. Hän suuttuu kolmeen edelliseen ja
nuhtelee heitä: Johan te olette puhu­
neet kylliksi siitä, että Jumala kostaa,
kun ihminen on rikkonut. Miksikä te
aina sitä toitotatte, ettekö näe, että Job
on kärsimyksistä hullu? Sitten tämä
65
neljäs alkaa puhua Jobille: Muista nyt
todella, Job, mitä olet oppinut. Tiedät­
hän sinä sydämessäsi, ettei Jumala ole
semmoinen. Mitä Jumalaa liikuttaa,
jos me ihmiset olemme pahoja tai hy­
viä? Luuletko sinä Jumalan siitä niin
paljon välittävän, että hän rupeaa toi­
meenpanemaan mullistuksia maail­
massa sentakia, että me ihmiset, jotka
olemme pieniä ja vähäpätöisiä, tah­
domme tehdä vähän syntiä? Ei Juma­
la ole semmoinen. Jos Jumala todella
itse lähettää meille kärsimyksen, on
kärsimys silloin salapukuinen siu­
naus. Jumala tarkoittaa sillä jotain hy­
vää. Etkö tätä muista, etkö tätä osaa
ajatella? Kun sinä nyt olet tällä taval­
la ahdistettu, ajattele, että tuskistasi
koituu sinulle jotain arvaamatonta hy­
vää! Nöyrry mielessäsi lopullisesti.
Etkö itse näe, että turhanpäiväisessä
ylpeydessäsi nouset Jumalaa vastaan?
Etkö ymmärrä, että Jumala odottaa,
että sinä kasvaisit viisaudessa?
Näin puhuu Elihu. Job ei vastaa mi­
tään, vaikka Elihu sanoo: kuuntele nyt
tarkoin, Job, ja sano vastaan, jos et
ymmärrä. Job jää mykkänä m ietti­
mään. Hän tuntee tuskissaan unohta­
neensa Elihun mainitseman näkökoh­
dan. Ei ollut johtunut hänen mieleen­
sä, että se oli lähetetty hänelle vahvis­
tukseksi ja koettelemukseksi: minä en
jaksanut nöyrtyä, vaan sittenkin nos­
tin pääni ja huusin elämälle, kuinka
hyvä itse olen! Noin Job ajattelee it­
sekseen, kun hän on kuullut neljännen
ystävänsä sanat.
Kertomus loppuu siihen, että Her­
ra ilmestyy Jobille. Tämä merkitsee,
niinkuin nyt voimme ymmärtää, että
Mestari tulee hänen luokseen, Mesta­
ri, joka on kuoleman voittanut, joka
on elämän Herra. Hän ilmestyy suu­
66
renmoisessa majesteetillisuudessaan
ja loistossaan Jobin eteen, ja hänkin
ensin puhuu Jobille: Sinulla on ollut
turhanpäiväisiä epäilyksiä. Turhaan
olet napissut ja valittanut. Eikö niine­
si jo merkitse, että olet mies, joka ei
valita? Miksikä näin unohdit itsesi?
Eikö olemassaolon oikeus ja hyvyys
ole kaikkialla? Kuinka sinä et osannut
aavistaa, että kun tulin sinun luoksesi
tämmöisissä kärsimyksissä, joista si­
nä syvimmässä itsessäsi tiesit, etteivät
ne olleet ulkonaisesti ansaittuja, kuin­
ka et silloin osannut aavistaa, että ne
tulivat sinulle koettelemukseksi, jotta
näkisit itsesi kaikessa alastomuudes­
sasi? Miksi et luottanut sisäiseen aut­
tajaasi, joka on sinussa niinkuin kai­
kissa ja jonka edustajana minä tässä
seison? Nyt minä tulin sinun luoksesi
ilman valepukua. Joko nyt näet, kuin­
ka asiat ovat?
Job ei osaa mitään sanoa, mutta hä­
nen sielunsa täyttyy ylim aallisella
rauhalla, ja äärettömässä nöyryydes­
sään hän katuu, ettei heti kestänyt
toista koettelemusta, ja kun hän on ka­
tunut, laskee Mestari siunaavan käten­
sä hänen päänsä päälle. Sairaus häi­
pyy ja Job tulee terveeksi jälleen. Taas
hän kulkee jaloillaan ulos maailmaan,
olosuhteet hänen ympärillään muuttu­
vat entisenlaisiksi, hän saavuttaa me­
nestystä uudelleen. Hän saa uudestaan
takaisin kaiken, minkä hän on kadot­
tanut. Hän saa uusia lapsia, hän voit­
taa rikkautensa jälleen.
Mutta nyt Job koko ajan tuntee, et­
tä tämä kaikki on ulkonaista: sisässäni minä olen ihminen, joka olen muut­
tunut. Nyt tiedän, etten tahdo muuta
kuin alati ja uskollisesti kulkea Her­
rani jäijissä, aina muistaen, että Mes­
tari laski siunaavan kätensä minun
J. R. Hannula
M ystillinen kuolem a ja
uudestisyntym inen
Kysymys. Ihminen voi totuudenetsijänä tulla sellaiseen tilaan, jolloin hän ai­
van päivätietoisen järjellisestikin ym­
märtää, ettei hänellä ole muuta mahdol­
lisuutta kuin mystillinen kuolema, so.
luopuminen itsestään. Mutta alempi
tunne vaan nostaa päätään vastoin kaik­
kea järkeä ja kaipausta. Riittääkö sil­
loin, että yrittää ajatuksissa ja teoissa
elää korkeamman järjen mukaan - vaik­
ka se on kuin riippuisi maan ja taivaan
välillä?
Vastaus. Oleminen tuollaisessa ti­
lassa on jo työtä. Se työ tulee suorite­
tuksi silloin, kun tulee purkautuneeksi
se menneisyyden karma, minkä karman
herrat ovat silläkertaa purkautuvaksi
määränneet, ja minkä myöskin ihmisen
oma korkeampi minä on lupautunut
päällensä ottamaan, ottamaan opikseen
ja vapautumisekseen. Opikseen sillätavoin, että siten ihminen oppii kokeelli­
sesti ymmärtämään, kuinka järkähtä­
mätön on syysuhteen laki: mitä kylvät­
te, sitä niitätte. Vapautumisekseen siten,
että vapautuu tekemään työtä totuuden
sanoman puolesta. Ihminen ymmärtää,
että vapaus on aina lunastettava oikean
työn ja toiminnan hinnalla.
Kysymys. Jos ihminen nyt, nykyisen
suuren henkisen vuodatuksen jälkeen,
kokee henkisen uudestisyntymiskokemuksen, niin onko ajateltavissa, että
Jeesus Kristus tai Pekka Ervast ovat sii­
nä läsnä henkisinä todellisuuksina?
Vastaus. Asia on asteettainen. Jee­
sus Kristuksen ja Pekka Ervastin suur­
ten saavutusten kautta Jumala on mys­
tillisenä Kristuksena, voideltuna, mys­
tillisenä Poikana ja mystillisenä Isänä
läsnä eli sisällä tässä ihmisten elämäs­
sä. Tämän mystillisen, sisäisen voiman
kanssa ihminen voi tulla kosketukseen
- omaa kehitystään vastaavaan koske­
tukseen - piankin, kunhan hän vakavis­
saan kääntää huomionsa henkiseen elä­
mään ja alkaa kulkea puhdistuksen tie­
tä. Mutta tullaksemme tietoisempaan
suhteeseen sisäiseen Jumalaamme, täy­
tyy meidän siinä suorittaa määrättyjä
tutkintoja. Ja Pekka Ervast antaa meille
täsmälliset tiedot näistä ehdoista. En­
simmäinen ehto on, että luovumme per­
soonallisen onnen tavoittelusta, ja et­
simme ikuista elämää. Sillä me ihmiset
olemme henkiolentoja, joten henkinen
päälleni ja teki minusta opetuslapsen
itselleen. En minä enää keskellä maal­
lista rikkautta ja hyvyyttä saata muuta
ajatella kuin että minutkin armahdet­
tiin, minutkin valittiin opetuslapseksi,
minutkin johdettiin kulkemaan ian­
kaikkista elämää kohti.
Ruusu-Ristin syntysanat
Suomessa s. 126-130
67
elämä on meidän oleellinen elämäm­
me, on oleellisempi kuin tämä mammonallinen, persoonallinen elämäm­
me. Tullaksemme sitten varsinaiseen
yhteyteen Jeesus Kristuksen kanssa, on
meidän - niinkuin P. E. sanoo - käy­
tännössä ratkaistava miekan ja ristin
symbolinen salaisuus. Huomaammehan, että miekka ja risti voi olla sama
esine. Kun pidämme miekkaa kahvas­
ta kädessämme ja heilutamme sitä
ulospäin, silloin se on miekka, jolla
voimme taistella ja haavoittaa toista ih­
mistä. Mutta kun otamme miekan te­
rästä kiinni ja kannamme sitä Olallam­
me, silloin se on risti. Me kannamme
miekkaa ristinä Olallamme. Emme käy­
tä sitä enää miekkana, emme lyö, em­
me haavoita, emme tapa ketään. En siis
millään tavalla osallistu sotaan, en tois­
ten ihmisten tappamiseen enkä itseni
tapattamiseen.
Kun tämä aseettomuus tulee ihmi­
sessä uskoksi, eläväksi elämäksi, sil­
loin hän varsinaisella tavalla lähtee
Jeesus Kristusta seuraamaan. Hän al­
kaa entistä voimakkaammalla ja tietoi­
68
semmalla tavalla puhdistua sisäisestä
taisteluasenteesta. Sisäisellä ja yhä elävämmällä tavalla hän lähestyy pahuu­
den pulmaa. Siinä tulee uusi, vielä sotakysymystäkin syvempi pulma eteen.
Ja nyt Pekka Ervast sanoo, että Damaskos-kokemus ei ole mahdollinen, en­
nenkuin oppilas on perinpohjin ym­
märtänyt ja sulattanut neljännen käs­
kyn eli pahan vastustamattomuuden
hengen. Pekka Ervastin kirjassa "Suu­
ri seikkailu” kysytään: "Eikö Jeesuk­
sen eli Vuorisaarnan käskyjen noudat­
tam inen vie D am askos-kokem ukseen?” Ja siihen vastataan: "Kyllä,
mutta ei ennen kuin pyrkijä on perin
pohjin ymmärtänyt ja sulattanut nel­
jännen käskyn hengen. Te tiedätte: pa­
han vastustamattomuuden käsky. Se on
kulmakivi.” Nyt alkaa varsinainen yh­
teistyö Pekka Ervastin kanssa, Isän
kanssa; jolloin Poika ja Pyhä Henki on
siinä samalla läsnä ja mukana. Alkaa
se työ, jossa iankaikkinen elämä voit­
taa kuoleman.
Kysymyksiä ia vastauksia
V/31 ja VIII/74
\\\\ \
%\\\ m
\\\
”En minä, vaan Kristus minussa ’
-m ysteerio
1
\ \
avaa salaisuutensa
itselle kuolemisen kautta
rakkaustekojen avulla
sillä ”itsetuntemus
on rakkaustekojen lapsi ”
Pisara
V
Ä\
& \
v
m \\
Maailman hätä ja tuska
sisällämme
sulautuu tietoisuuteen
kristusrakkauden läsnäolosta
sen uudestisynnyttävästä voimasta
kaikkialla
missä sitä vain on
ja ilmenee
jokainen sytytetty kynttilä
liittyy yhteiseen valomereen
rakkautta luovaksi voimaksi
mestarin käteen
avuksi ihmiskunnalle
Pisara
\Vv\V\W
\\\ t i \ \\\
Väinö Lehtonen
Jobin tarinan opetus
Jobin tarinan lopussa kerrotaan, että
Jobille kävi hyvin, kun hän nöyrtyi
Herransa edessä. Kaikki aineellinen
hyvyys tuli uudelleen hänen luokseen.
Hän sai nöyrtymisestään aivankuin
palkan Jumalalta. Mutta tuollainen ku­
vailu on enemmänkin vertauskuvaa. Se
on ennustus kaukaisesta tulevaisuudes­
ta. Pekka Ervast opettaa, että maapal­
loa ei ole aiottu ryövärien luolaksi,
vaan se on kutsuttu tulemaan paratii­
siksi. Kun me ihmiset muutumme, niin
ulkonainenkin elämä muuttuu. Siihen
tähtää myös Jobin kirjan loppu. Kun
Job nöyrtyi ja muuttui itse sisäisesti,
niin hänen ulkoinenkin eläm änsä
muuttui paratiisilliseksi. Jobin kirja on
ennustus kaukaisesta tulevaisuudesta,
kaukaisesta, sillä Jobin kaltaisia ihmi­
siä rehellisyydessä ja oikeamielisyy­
dessä tapaamme vielä ani harvoin.
Jobin kirja kertoo myös Saatanan
olleen mukana jumalien neuvostossa.
Saatamme ymmärtää, että siinä neu­
vostossa tämän aurinkokunnan pla­
neettojen johtavat henget pitivät yh­
teistä neuvottelua. Saatana on yksi ju ­
malista, maapallon entinen hallitsija.
Kun Saatanalta kysytään: Mistä tulet,
niin Saatana sanoo: Tulen maata kul­
jeksimasta. Jumalat tarkastelivat planeettojensa elämää ja henkistä kasvua
niissä. - Mutta pyhiä kirjoja voidaan
avata useammalla avaimella. Pekka Er­
vast sanoo, että jumalien neuvosto voi
tarkoittaa myös Valkoista Veljeskun­
taa, joka on ottanut ohjatakseen ihmis­
kunnan elämää. Kun Mestarit katsele­
vat maailmaan, niin he näkevät siellä
täällä valopilkun. Kun joku ihmissielu
70
pyrkii ihmisyyttä kohti, niin hänen au­
ransa alkaa loistaa. Hänen näkymätön
ilmakehänsä saa uutta kuulakkuutta, se
alkaa saada hopeanhohtoisen sävyn. Ja
silloin Mestarit tietävät, että tuota ih­
mistä on autettava. Jonkun heistä täy­
tyy lähteä tuon ihmisen luokse. Gautama Buddhasta kerrotaan, että kun hän
mietiskellessään tarkasteli maailmaa,
niin hän näki jossakin heikon valon
loistavan. Silloin hän lähetti jonkun
oppilaistaan tuon ihmisen luokse ja an­
toi tämän oppilaansa holhottavaksi. Jo­
bin tarinaa selostaessaan Pekka Ervast
kertoo, että joku Valkoisen Veljeskun­
nan Mestari lähtee job-sielua ohjaile­
maan. Tarkastellessaan hän huomaa,
että tuon ihmisen sielussa on jokin vi­
ka, joka estää häntä tulemasta valoon.
Siellä on kuin jokin paise, joka pitäisi
puhkaista, esim. omanarvontunto. Hän
on ylpeä itsestään, oikeamielisyydes­
tään. Tällainen vika tulee esille myös­
kin Jobissa. Job tiesi itse olevansa oi­
keassa, hän oli varma itsestään. Kun
Mestari näkee, että tuo itsevarmuus,
tuo ylpeys, kopeus, omanarvontunto,
on se este, joka estää tuota ihmistä tu­
lemasta valoon, niin hän katselee tuon
ihmisen karmaa, hänen menneisyyt­
tään, jossa on omanarvontunnon syn­
tymisen syy. Hän antaa tuon ihmisen
karman puhjeta. Job - ihminen joutuu
sellaiseen tilanteeseen, että hänen
omanarvontuntoaan poljetaan. On niin­
kuin joku astuisi hänen varpailleen ja
se on tuskallista. Job - ihminen yrittää
kaikkensa, jotta hän saisi tunnustusta
maailmassa, mutta ei onnistu. Joku
häntä parjaa, kadehtii ja pettää ja saa-
Toimittajalta
Pekka Ervast avaa Jobin kohtaloa ja
kiinnittää huomion Jobin kirjan alussa
olevaan kohtaukseen näkymättömässä
maailmassa. Siinä jumalat keskusteli­
vat maanpäällisistä asioista, sillä he
olivat tarkkailleet ihmisten elämää ja
panneet merkille Jobin rehellisyyden,
luotettavuuden ja hurskauden. Juma­
lien kokouksessa pyhien planeettahenkien joukossa oli myös Saatana, joka
kertoi tulleensa ”maata kiertämästä ja
siellä kuljeksimasta”. Saatana oli ollut
tarkkailemassa ihmisten elämää.
K eitä ovat nuo esiripun takana
esiintyvät jumalat? Pekka Ervast kir­
joittaa, että he ovat epäilemättä ne seit­
semän planeettahenkeä, jotka yhdessä
auringon kanssa edustavat korkeinta
valtaa meidän aurinkokunnassamme.
He ohjaavat ihmiskunnan ja sen yksi­
löiden henkistä pyrkimystä ja koulu­
tusta. Nämä korkeat jumalat asustavat
auringossa ja voivat tietenkin siellä
neuvotella. Heidän joukkoonsa kuuluu
myös Saatana, maaplaneetan planeettahenki, maapallon entinen korkein
listaa hänen kunniansa itselleen. Kun
ihminen aikansa elää tuollaisessa hel­
vetissä, niin hän itsekin tajuaa, että
omahyväisyydestä pitää oppia luopu­
maan. Hän tajuaa olevansa aivan taval­
linen ihminen ihmisten joukossa. Täl­
lä tavoin ihmisen täytyy astua alas sil­
tä korokkeelta, mihin hän on itse itsen­
sä nostanut ja tulla muitten ihmisten
hallitsija näkymättömässä maailmassa.
Hän on ylläpitänyt maapallon elämän
koulua, kärsimysten koulua täällä.
Vaikka Job oli rehellinen ja kunnol­
linen, hänen sielussaan oli kuitenkin
vielä sairas kohta, kuin näkymätön pai­
se. Se oli se, että Job oli tietoinen
omasta moitteettomuudestaan ja ylpeä
siitä. Juuri Jobin persoonallinen itse­
varmuus ja oman nuhteettomuutensa
tiedostaminen olivat este henkisellä
tiellä etenemisessä. Nuo ominaisuudet
ovat kuin sielullinen paise, josta Mes­
tarin oppilaaksi pyrkivän on vapaudut­
tava. Siksi Saatana sai luvan koetella
kaltaiseksi. §e on uuden liiton elämänymmärryksen sisältö. Ja kun hän tä­
män osaa tehdä, silloin paise hänessä
puhkeaa ja siitä seuraa taudin parantu­
minen. Hän saa nähdä Jumalansa. Hä­
nelle käy kuin Jobille ja kaikki muut­
tuu jälleen hyväksi.
Hengen ykseyselämä s. 89-92
71
Sinikka Savolainen
Ajan arvo
Ei varsinaisesti maapallo itse hylkää ke­
tään. Se käy vaan omassa kehitykses­
sään niin hienoksi, ettei ihmisen kar­
keus yksinkertaisesti siedä muuttunutta
ympäristöä. Siksi mestarit ovat toistu­
vasti sanoneet: ”Herätkää! On olemas­
sa mahdollisuus, että jäätte polkemaan
paikallenne, ettekä saavuta vaadittavaa
t—
..1
. ^ .
Jobia, ja siksi Job joutui moniin vaike­
uksiin. Lopulta hän nöyrtyi ja omaksui
uuden, kiitollisen asenteen elämään.
Miten voimme soveltaa Jobin kir­
jaan sisältyvää opetusta omaan elä­
määmme? Ymmärrämme, että meidän
tulee luopua elämän, olosuhteiden ja
ihmisten syyttelystä ja suhtautua eteen
tuleviin vaikeuksiin ja vastoinkäymi­
siin kuin salaisuuden sisältäviin paket­
teihin. Joskus nuo "paketit” saattavat
näyttää pelottavilta ja luulemme niiden
sisältävän vain kärsimyksiä. Jos kui­
tenkin osaamme suhtautua eteen tule­
viin kärsimyksiin ja vaikeuksiin rau­
hallisesti, voimme löytää niihin kätke­
tyn salaperäisen avaimen ja voittaa vai­
keudet.
Elämän koulussa joudumme mo­
nenlaisiin vaikeuksiin ja niitä miettiessämme joudumme tutustumaan itseem­
me ja omiin heikkouksiimme. Miten
muuten osaisimme luopua omahyväi­
syydestämme ja itsekkyydestä, esteistä
tiellämme ihmisyyteen? Kun henkinen
pyrkimyksemme on rehellistä ja vilpi­
töntä, voimme saada apua, kuten Van­
han testamentin Job. Mestarin opetus­
lapseksi pyrkivä opettelee ilmentä­
72
kehitystasoa ajoissa. Ette te silloinkaan
ole ikiajoiksi kadotettuja, mutta mah­
dollisuutenne päästä päämääränne lyk­
käytyy todella kaukaiseen tulevaisuu­
teen. Mutta, jos ymmärrätte, että tuon
päämäärän saavuttaminen on omissa
käsissänne, silloin saavutatte sen pian­
kin. Pelastutte pahasta, pitkästä tietä­
mään korkeamman minänsä inspiroimaa
ihannetta, ihmisyyttä.
*
Salaisessa Opissa todetaan (I s. 708), et­
tä tiedemiehetkin pitävät Jobin kirjaa
"heprealaisen kaanonin vanhimpana
kiijana ja varmasti Moosesta aikaisem­
pana”. Siinä kirjassa kerrotaan muun
muassa, että luotiin Otava ja Kointähti
eli Orion, Seulaset ja ”ne huoneet ete­
lään päin”, kaksitoista eläinradan merk­
kiä. Tietoa eläinradasta oli siis jo ”Arapian paimentolaisheimoilla”.
Myös Job tunsi eläinradan. Se käy il­
mi hänen vastauksestaan häntä moitti­
neelle ystävälleen Bildadille, kun hän
toteaa (Job. 9. luku): Jumala on viisas
mieleltään ja väkevä voimaltaan. Juma­
la on luonut Seulaset ja Kalevanmiekan,
Otavan ja eteläiset tähtitarhat. Eteläisil­
lä tähtitarhoilla tarkoitetaan eteläisen
pallonpuoliskon tähtiä. Seulaset, nuo
seitsemän tähteä, näyttäytyvät alkuke­
väällä Härän eläinratamerkin toisella
puolella.
Hilkka Lampinen
[email protected]
Pekka Okko
Persoonallisuus ja kuolema
Jokainen ihminen tietää, että ennemmin
tai myöhemmin häntä odottaa kuolema.
Siitä huolimatta emme oikein huomaa
pysähtyä kysym ään, kätkeytyisikö
asiaan jokin syvempi merkitys, josta
m eidän ajattelevina ihm isinä tulisi
päästä selvyyteen. Moni ihminen näyt­
tää työntävän luotansa koko kuole­
ma-aiheen. Vasta tämän maisen elämän­
sä ehtoopuolella hän sitten havahtuu ih­
mettelemään, siinäkö elämä olikin.
Kuolemaa koskevat käsitykset ovat
jaettavissa kolmeen päälinjaan. Niissä
kussakin on sitten vielä erilaisia nyans­
seja, jotka antavat lisäväriä kyseiseen
päälinjaan. Tarkastelkaamme hieman
mättömyydestä. Pelastutte auttajiksi ja
onnellisiksi ihmisiksi.”
Aika on yksi ilmenneen elämän
hallitsijoista ja nyt sen mahti sanoo:
”Älkää kuvitelko voivanne vitkutella
ikuisesti. Kaikki, mikä on turvattu
asein, on tuomiolla. Enää ei ole leikin
aika. Teidän on herättävä todellisiksi
ihmisiksi, jotka osaavat ajatella kaik­
kien parasta.” Näin aika puhuu meil­
le. Ei siihen pakota Jeesus, ei Pekka
Ervast. Siihen pakottaa tulevaisuus.
Luonto panee toimeen mullistuk­
sia. Niin se on tehnyt ennenkin. Mul­
listuksillaan se sanoo: ”Ettekö vih­
doinkin halua herätä ihmisiksi? Olet­
tehan olleet jo niin kauan petoja.” Si­
ten sanoo luonto. Siten huutavat kaik­
ki tapahtumat kansojen historiassa.
Voimme ottaa ajan huomioon jo ar­
kielämässä. Monet ihmiset saitailevat
rahaa, mutta tuhlaavat aikaa säälittä.
Säästetty euro tuottaa hetken mielihy­
vän niin rikkaalle kuin köyhällekin.
Ei väliä, vaikka olisi saatu mennä tar­
jousten perässä kauaksikin ja jonottaa
pitkään. Aika kun on kuluttamista, jo ­
pa tappamista varten, ajatellaan.
On onnellista, jos ihminen on ajan-
kin suhteen rikkaana köyhä ja köyhä­
nä rikas. Rikkaus tässä mielessä tar­
koittaa tietysti runsasta vapaa-aikaa,
esim erkiksi eläkeaikaa. M iten sen
suhteen voisi olla köyhä? Tietysti
hankkimalla niin rakasta puuhaa, että
saa pitää lampun kirkkaana päässään,
jotta ehtisi tehdä kaiken. ”Voi ei, tuo­
hon en pane aikaani enkä energiaani!”
on toistuva ajatus sellaisessa päässä.
Tästä on helppo päätellä, että köy­
hänä rikas on hän, jolla on karmallisten velvollisuuksien takia omaa aikaa
niukasti, mutta joka osaa käyttää sen
tarkoin hyödyksi. Ellei ole jo oppinut,
oppii hän ensimmäiseksi erottamaan,
mikä asia kuuluu hänelle ja missä hän
puuttuu vain muiden asioihin. Mikä
on todellista auttamista, myötätuntoa
ja kanssaelämistä ja mikä on toisten
asioiden vatvomista! Hän huomaa
yhä selvemmin, miten helposti viime
mainittu saa elämässä jalansijaa.
Illalla voi käydä läpi päivän ”saldon”. Tällöin ei vaan saa, vaan pi­
tääkin muistaa olla armollinen myös
itselleen. Meille keskeneräisille kun
on annettu uusi päivä uutta yritystä
varten.
73
näitä käsityksiä.
Ensimmäinen on tuo materialistinen
käsitys, että ruumiin kuolema on sa­
malla koko yksilön loppu. Kuolemas­
sa hän lakkaa olemasta. Jos hänestä jo­
takin jäljelle jää, se on hänen aikaan­
saannoksensa, kuten esimerkiksi hänen
rakentamansa talo, hänen kirjoittaman­
sa kirja tai omaisten muistot hänestä.
Mutta häntä itseään ruumiin kuoleman
jälkeen ei enää ole.
Toinen käsitys kuolemasta on kris­
tillisen kirkon antama. Omalla taval­
laan se sisältää ajatuksen persoonalli­
sesta kuolemattomuudesta. Aikansa
eläneessä kirkollisessa opetuksessa ku­
vattiin, kuinka viimeisenä tuomiopäi­
vänä pasuunoiden soidessa ihmiset he­
räävät kuolleista, nousevat haudoistaan
ja pääsevät Herransa luokse taivaa­
seen. Ratkaisevaa kuitenkin on, ovatko
he maanpäällisen elämänsä aikana vas­
taan ottaneet sen uskon, että Jeesuksen
ristikuolema ja hänen kärsimyksensä
on lunastanut heidän kaikki syntinsä.
Jos nimittäin he eivät ole siinä usko­
muksessaan kuolleet, vaan ovat tahto­
neet olla lisäämättä Jeesuksen kärsi­
mysten taakkaa, heitä odottaa ikuinen
piina helvetin tulessa. Sanottakoon he­
ti, että tämä järjetön oppi ei ole totta.
Se on sokeata taikauskoa.
Kolmas käsitys on jälleensynty­
misoppi, jonka ihmiskunnan valtaosa
on omaksunut. Se oppi on aivan ylei­
nen maapallon eri uskonnoissa. Vain
kristinkirkko jää pieneksi saarekkeek­
si maailman suurten uskontojen kes­
kelle, omatekoisine opetuksineen, jois­
ta ylpeänä se katsoo säälien muita sen
mielestä pimeydessä vaeltavia uskon­
toja.
Teosofis-kristosofinen elämänymmärrys, jonka tämän artikkelin kirjoit­
74
taja on omaksunut, ensinnäkin näyttää
mistä totuudesta mainitut kolme käsi­
tystä puhuvat, toisin sanoen mikä niis­
sä kussakin on oikein. Materialismi pu­
huu ruumiin kuolemasta, mutta ei näe
pitemmälle. Fyysinen ruumiimme to­
dellakin häviää taikka maatuu. Mutta
se on vain näkyvä käyttövälineemme,
vaateparsi, johon sielumme pukeutui
maiseen elämään syntyessään ja jonka
se riisuu päältään näkyvältä tasolta
poistuessaan. Kirkonoppi on oikeassa
siinä, että se näkee sentään ihmissielun
jatkavan olemassaoloaan, joskin tuo
jatkuminen on ymmärretty väärin, to­
tuuden vastaisesti. Jälleensyntyminen,
ainakin siinä muodossa missä nykyai­
kainen teosofia ja kristosofia siitä pu­
huvat, on sitä, että ihminen kerta toi­
sensa jälkeen syntyy yhä uudelleen ih­
miseksi siten kasvaen ja kehittyen elä­
män koulussa kohden täydellisyyttä.
N äistä asioista Pekka Ervast on
opettanut valaisevasti ja järkeenkäyvästi. Hänen opetuksistaan olemme op­
pineet ymmärtämään, että ihmisen tä­
mänkertainen persoona ei jälleensyn­
ny, vaan hänen yksilöllinen minänsä.
Joudumme tekemään eron yksilön ja
persoonallisuuden välillä. Ihmisen mi­
nä, hänen siveellisesti vastuunalainen
järkiminuutensa syntyy jälleen, mutta
joka kerran kun minuus pukeutuu uu­
teen ruumiiseen, syntyy myös uusi per­
soonallisuus. Asian luonteen tähden
persoonallista minää voitaisiin kutsua
harha-minäksi, koska se on todellisen
minän fyysinen heijastus.
Ihmisen kahdesta minästä puhues­
samme käytäm m e nim ityksiä kor­
keampi minä ja alempi minä. Nimityk­
set ovat käytännöllisestä elämästä otet­
tuja eivätkä metafyysisiä todellisuuk­
sia. Todellisuudessa ihmisellä on vain
yksi minä. Hänen varsinainen minänsä
- siis tuo korkeampi minä - on hänen
ainoa minänsä, mutta se voi kehittyä,
kasvaa ja ottaa itseensä vastaan Kris­
tuksen. Jälleensyntyessään se luo uu­
den persoonallisuuden vanhan karma­
na. Persoonallisuus on minuuden fyy­
sinen ilmaus, ikään kuin heijastus ainem aailm aan, joskin se ruum iissa
eläessä vaikuttaa hyvinkin vankalta to­
dellisuudelta.
Kuoleman jälkeinen elämä jaetaan
vanhastaan kahteen osaan, ensin pakol­
liseen puhdistumiseen tuonelassa ja
sitten sen jälkeiseen taivastilaan, joka
on ennen kaikkea lepoa, mutta myös
maan päällä täyttymättömien toiveiden
toteutumista. Lepo on luonnollisesti
tärkeä, koska tämä mainen elämä tie­
tämättömyydessä ja kaikissa sen vai­
keuksissa on raskasta. Eikä ihminen
jaksaisi elää yhtä mittaa sellaista elä­
mää. Tuolla puolen ihminen ehtii pa­
remmin miettimään päättynyttä maal­
lista vaellustaan ja sulattelemaan siinä
keräämiään kokemuksia.
Suomen kirkon olisi aika poistaa
opistaan vanhat keskiaikaiset sepus­
tukset, opit perkeleestä ja kadotukses­
ta kaikkine jäänteineen. Naapurimaas­
samme Ruotsissa luterilainen kirkko
otti sen suuntaisen askeleen jo viime
vuosisadan ensimmäisellä neljännek­
sellä. Kysymys oli siitä, voiko kristitty
pappi opettaa kristinuskoa puhumatta
helvetistä. Silloin arkkipiispa Nathan
Söderblom (1866-1931), Ruotsin val­
tiokirkon johtaja, sai aikaan sen, että
niin sai kirkon parissa vapaasti tehdä.
Ei siis pitäisi olla mahdotonta Suomen
kirkon mennä vaikkapa pitemmällekin.
Painopiste pappien puheissa kansalle
ei toki enää ole noissa järjettömissä en­
tisissä opetuksissa, jotka ovat saaneet
monen herkän ihmisen mielentasapainon järkkymään. Voisihan Suomen
kirkko ensimmäisenä rehellisesti tun­
nustaa, että kaikki se vuosisatainen pe­
lottelu oli julmaa taikauskoa, silkkaa
erehdystä. Vai mitä mieltä kirkko asias­
ta nykyään on? Minkälainen on ihmi­
sen kuolemanjälkeinen elämä?
Kaikki pelottelu sielun ikuisesta pii­
nasta on joka tapauksessa turhaa eikä
vastaa totuutta, sillä vaikka vainaja jo­
tain tuskiakin kuoleman jälkeen kokisi, ovat ne pian ohimeneviä. Todelli­
suudessa häntä odottaa onni, ilo, lepo
ja rauha. Autuuden kentillä ei paha
viihdy, ja siksi vainajan on puhdistut­
tava ennen kuin hän voi nousta taivaa­
seen. Sen tähden hänen tulee oppia luo­
pumaan pahuudestaan ja itsekkyydes­
tään. Kuinka hän kykenisi astumaan
taivasten valtakuntaan, jos pahuus ja
itsekkyys yhä hänessä asuisi? Mutta
ikuisesti ei kukaan ihmissielu viivy
puhdistavassa kiirastulessa. Mitä pi­
kemmin hän osaa luopua omasta itsek­
kyydestään, sitä nopeammin taivaan
portit hänelle aukenevat ja hän saa juo­
da uutta eloa ja voimaa taivaallisen on­
nen ja levon maljasta. Taivaselämä on
ennen kaikkea lepoa, onnea ja riemua.
Jos saisimme tämän tuotua ihmisten
tietoon, niin tämä nykyinenkin elämä
huolineen ja murheineen tulisi helpom­
maksi ja jaksaisimme paremmin sen
taakkaa kantaa. Taivaselämä vie lopul­
ta ylösnousemukseen siten, että sitä
seuraa toinen kuolema, jossa pyhin,
korkein ja kaunein, mitä ihminen per­
soonallisuudessaan oli, yhtyy hänen
korkeampaan minäänsä. Persoonalli­
suudestaan ihmisen jumalallinen, kor­
keampi minä ottaa itseensä vain sen,
millä on ikuisuusarvoa.
"Meidän personallinen minuutem75
Musikaalinen inspiraatio
tulee jostain
näkymättömistä
lennähtää ilmoille
sävelten siivin,
nostaa ja kohottaa
ilahduttaa hetken
ja samassa katoaa
luomisen mysteerio läsnä
me ei oikeastaan ole olemassa”, kirjoit­
taa Pekka Ervast. ”On olemassa vain
Kristus meissä. Kristus on se suuri mi­
nuus, joka on ihmiskunnan takana ja
jok a kerran on toim iva jokaisessa
meissä. Nyt emme häntä vielä tunne emme läheskään kaikki, - vaan us­
komme, että meidän pikku personallisuutemme on vankka todellisuus, niin
vankka, että sen pitäisi elää iankaikki­
sesti. Herätä meidän täytyy harhaus­
kostamme, herätä näkemään, että personallisina olentoina kuolemme, ellei
Kristus meissä pelasta meitä. Kristus
yksin elää ikuisesti, ja me olemme kuo­
lemattomia ainoastaan, jos kasvamme
osallisiksi hänen elävästä, voimakkaas­
ta, jumalallisesta minuudestaan” (Tie­
täjän Aarteisto III, s. 383-384).
Jälleensyntymisopin valossa ym ­
märrämme persoonallisuutemme ar­
von. Henkemme pukeutuu yhä uudes­
taan ruumiilliseen muotoon. Se pyrkii
76
Tähteä etsin,
sitä loistavaa,
alati läsnä olevaa,
ajan aalloille heitettyä
sitä kadotettua
ruumiini kätköistä,
sieluni syvyydestä
temppelin pyhimmässä
-a
kehittämään itselleen yhä paremman
ilmauksen. Se m uovailee itselleen
semmoista persoonallisuuta, jonka mi­
nuuteen Kristus voisi laskeutua. Per­
soonallinen minämme on juuri sitä var­
ten, että Kristus meissä syntyisi. Ei tä­
mä elämä ole meidän pikkupersoonaamme varten, vaan olemme täällä
siksi, että viisastuisimme ja antaisim­
me Kristuksen syntyä meissä sisäises­
ti.
Pekka Ervastin syventämää Vuori­
saarnaa tutkiessamme ja sitä valotta­
vaan kristosofiseen kirjallisuuteen syventyessämme alamme vähin erin saa­
da vaikutteita hengen elämästä, Kristusvalosta. Sitä omaan elämäämme soveltaessamme Kristus pääsee Opetta­
jaksemme. Me puolestamme voimme
kannustaa muitakin tutkimaan sitä kir­
jallisuutta, jossa Kristus elävänä opet­
taa. Tämänkertainen mumistuksemme
on suuri tilaisuus.
Tapani Pentsinen
Y leisen suvaitsevuuden lisääntyminen
J. R. Hannulan kirjasta Tuomiokausi
löytyy kappaleesta Totuus vapauttaa (s.
136) seuraavanlainen kohta, joka kuvaa
ihmisessä olevaa laumahenkeä. ”Eläimet yleensä elävät laumoissa, vaikka
poikkeuksiakin on. Tavalliselle ihmisel­
le on tärkeätä yleisen mielipiteen ja sen
luomien tapojen noudattaminen. Hänes­
tä voi tulla ei vain himojen, vaan myös
tapojen orja. Jossain sivistyskansoissa
tapojen orjuus on saavuttanut huomat­
tavan painavuuden. Se voi tulla ihmisel­
le jarruksi henkisessä itsenäistymisessä.
Muistuu mieleeni eräs kasku, joka mi­
nulle aikanaan kerrottiin. Oli ollut kysy­
mys Pekka Ervastin teosofis-kristosofisissa esitelmissä käymisestä. Tällöin
eräs sivistynyt ihminen oli lausahtanut,
ettei hän voi niissä säännöllisesti käydä,
koska sellainen ei vielä kuulu yleisiin
tapoihin!
Tosiaan: Ihmisen tehtävä on ravistau­
tua hereille ja irti laumahengestä.”
Henkilö on ehkä pitänyt Pekka Er­
vastin esitelmiä mielenkiintoisina, on
saattanut jopa olla hienostunutta käydä
niissä, mutta henkilön rohkeus ei ole riit­
tänyt siihen, että hän olisi sitoutunut
asiaan.
Annikki Kumpulaisen kirjasta Mestariviisauden äärellä 4 voimme löytää
lisävalaistusta asiaan. Kirjoitus opastaa
olemaan vähintäänkin suvaitsevainen
myös sellaisen tiedon osalta, joka on it­
selle täysin uuttaja etsimään ennakko­
luulottomasti totuutta:
”Mutta kun samalla yleinen suvaitse­
vaisuus on lisääntynyt ja teosofiasta jon­
kin piirteen tai totuuden omaksuneiden
ryhmien luku on kasvanut, on myös vas­
tustus lisääntynyt. Se näkyy siinä, että
Pekka Ervastin kirjallinen tuotanto hy­
väksytään persoonalliseen elämänme­
noon tietoa ja apua tuovana, mutta hä­
nen merkityksestään ihmiskunnan his­
toriassa uuden aikakauden avaajana tu­
lee vaieta. Toisin sanoen J. R. Hannulan
opetuksiin ei suhtauduta henkisissäkään
piireissä arvonannolla, vaikka juuri hän
on avannut silmämme näkemään aikam­
me maiseenkin elämäämme vaikuttavat
suuret kosmiset mullistukset.” (S. 175.)
Raija Kiiski
Aurinko jumalan vertauskuvana
Kun tahdomme tutkia erilaisia jumalakäsityksiä, on kiinnostavaa kääntää kat­
se menneeseen Egyptiin noin kolmen
ja puolen vuosituhannen taakse.
Eaaräo A m enhotep III:n aikana
Egyptissä vietettiin rauhallisia ja toi­
veikkaita vuosia, kertovat historiankir­
jat. Tämä faarao hallitsi 1413-1377
eaa., hänen hallituskautensa oli siis
noin 36 vuotta. Hänet tunnetaan myös
nimellä Aken-athon tai Ekh-n-aton.
Akenathon merkitsee jumalalle otolli­
nen ja Ekhnaton auringolle otollinen.
Ekhnatonin käsitystä jumalasta sym-
77
boloikin aurinko, Suuri Aton. Kerro­
taan, että Ekhnaton tahtoi koota koko
kansan auringon ympärille ja että m i­
tään muuta kuvaa hän ei sallinut juma­
lasta käytettävän. Saatamme egyptiläi­
sissä kuvateoksissa yhä vieläkin nähdä
kullanvärisen auringon ihmishahmojen
taustalla tai heidän päänsä päällä. On
myös kuvia, joissa jokainen auringosta
lähtevä säde päättyy ojennettuun kä­
teen, kämmeneen sormineen.
Hieman enemmän muinaisegyptiläi­
sestä elämänkäsityksestä kertoo Ekhnatonin runona tunnettu Aurinkolaulu.
Ensimmäinen osa on otsikoitu Atonin
loisto:
Ihanasti Sinä loistat
itäisellä valovuorellasi,
oi, elävä Aton
Sinä Ikiaikojen alusta ollut!
Kun Sinä kohoat
itäisen taivaan valovuorelle,
täytät kaiken maan
kauneudellasi,
sillä Sinä olet hyväntahtoinen,
suuri ja säkenöivä,
korkea Sinä olet Maan yllä,
Sinun säteesi syleilevät maita
ja kaikkea, mitä olet luonut.
Sinä olet Ra, Aurinkojumala, ja
Aurinkojumalana Sinä viet kaiken
hamaan loppuun asti.
Rakkautesi avulla Sinä olet
sitonut yhteen kaiken olevan.
Vaikka Sinä olet kaukana,
ovat Sinun säteesi
kuitenkin Maan päällä.
Sinä olet ihmiskasvojen päivä
eikä ihminen voi Sinun tietäsi muuttaa.
78
Runo jatkuu sitten yön kuvauksella.
Ihmiset ja eläimet vetäytyvät koloihin­
sa nukkumaan. Elämä muistuttaa aivan
kuoleman valtakuntaa. Yön hiljaisuu­
den jälkeen aamu jälleen sarastaa, ih­
miset ja koko luonto heräävät päivän
toimiin. Kun aurinko nousee valovuorelleen ja lähettää säteensä kaikkialle,
juhlallinen ilo valtaa kaiken maan. Au­
ringon säteet tunkeutuvat syvälle ve­
denkin valtakuntaan ja meren uume­
niin.
Osassa runosäkeistä kuvataan ihmis­
ten syntymistä toinen toisistaan ja luon­
toa, Niilin siunausta tuottavan veden
voimaa ja vuodenaikojen kiertokulkua.
Auringon säteet tuovat kauneuden ja
loiston kaikkiin eläm än ilm iöihin.
Kaikki, mikä on luotu, on luotu Aurin­
gon oikeuskäsityksen mukaan ja suo­
rastaan Auringon sydämestä. Ihmiset
saavat hengityksensä ja puhekykynsä,
koko elollisen elämänsä Auringolta.
Vaikka kukaan ei voi Häntä nähdä ja
vaikka Aurinko on kaukana, on Aurin­
ko samalla jokaisen sydämessä. (Der
Sonnengesang des Ech-En-Aton, Verlag H eilbronn, W einstadt, 5. Aufl.
2005.)
On arveltu, että faarao Ekhnaton no­
jautuu runossaan vielä huomattavasti
vanhempiin runoihin, joita sen sanotaan
paljon muistuttavan. Noissa vielä van­
hemmissa aurinkojumala Rä’lle osoi­
tetuissa hymneissäkin elävät olennot
riemuitsevat auringon noustessa ja ih­
miset palvovat aurinkoa. Egyptiläisten
maailmankuvassa oli monia jumalia ja
yleisesti tunnetun historiankirjoituksen
mukaan aurinkojumala Ra säteili kaik­
kien jumalien kuninkaaksi kruunattuna.
(Grimberg, Kansojen historia s. 156.)
Egyptiläisillä on mitä ilmeisimmin
ollut useita sanoja aurinkojumalalle.
Heillä on ollut edellämainitut Ra ja
Aton. Heillä oli myös Ammon, joka on
Pekka Ervastin mukaan egyptiläisten
korkein jumaluus. Nimi Ammon mer­
kitsee salattu, kätketty. H. P. Blavatsky
puhuu Salainen Oppi -kirjoissaan myös
Ammon-Rä’sta. Edelleen tunnettu on
Osiris, Kuolleitten kirjassa esiintyvä to­
tuuden ja oikeuden jumala ja kuoleman
valtakunnan valtias. Myös Osiris on kä­
sitetty aurinkojumalana sekä osallisek­
si kolmiyhteydestä yhdessä puolisonsa
Isiksen ja poikansa Horuksen kanssa.
H. P. Blavatsky huomauttaa, että van­
hemmassa Horus-käsityksessä Horus
on hänkin ”yksi muinainen aurinkojumalan olem uspuoli”, samanikäinen
kuin Ra. Kun H. P. Blavatsky puhuu
kirjassaan Salainen Oppi luovista juma­
lista, hän käyttää siinä yhteydessä myös
nimitystä Osiris-Ptah.
Mainittakoon sivumennen, että kaik­
kein vanhimmissa löydetyissä hierogly­
feissä auringon kirjoitusmerkki on pyö­
reä ympyrä samaan tapaan kuin kiinan
vanhimmassa tunnetussa kirjoitusta­
vassa, kilpikonnankuorikirj oituksessa.
Vanha kiinalainen auringon merkki on
pyöreä ympyrä ja piste sen keskellä.
Mutta siinä missä kiinalaisten kirjoitus­
merkissä on yksi piste ympyrän sisällä,
siinä egyptiläisten aurinkoa kuvaavan
suuren ympyrän sisällä onkin kaksi pie­
nen pientä ympyrää. Nämä kaksi pikkuympyrää on sijoitettu rinnakkain hie­
man pääympyrän keskikohdan alapuo­
lelle. Merkissä on siis kolme ympyrää:
iso ja sen sisällä kaksi pientä. Tämä
vanha hieroglyfi luettiin sanalla Ra, au­
rinko.
Pekka Ervast on käsitellyt jumalaan,
jumaluuteen ja jumaliin liittyviä aihei­
ta toistuvasti kirjoissaan ja kirjoituksis­
saan. Christosophisia peruskysymyksiä
-kirjasarjan ensimmäinen osa on nimel­
tään Jumala ja luominen. Siinä Pekka
Ervast tutkii elämän perimmäistä kysy­
mystä kaikentakaisesta jumaluudesta j a
myös Logosta, maailmoja luovia juma­
lia. Ikiaikainen viisaus puhuu ehdotto­
masta, absoluuttisesta jumaluudesta.
Täytyy olla yksi ainoa salaisuus kaiken
ilmenneen elämän eli maailman takana,
yksi ainoa harmonia ja rauha, jota ei
koskaan ole rikottu eikä koskaan voi
rikkoa, yksi ainoa täydellisyys, joka ei
millään tavalla kehity, yksi ainoa elä­
mä, joka ei kuole ja jossa ei ole mitään
vaihtelua. (Christosophian peruskysy­
myksiä I s. 10.)
Sellaista pohjaa me ihm iset kaipaamme, vaikka emme kykene sitä tar­
kemmin määrittelemään. Kuitenkin
ajattelemme, että jos kaikkikäsittävä ju­
malallinen elämä on olemassa, ei voi
olla mitään jumalallisen elämän ulko­
puolella. Jos olisi olemassa jotakin sen
ulkopuolella, silloin olemassaolo muo­
dostuisi kahdesta tai useammasta pe­
rustavaa laatua olevasta vastakkaisesta
voimasta. Ja sellainen dualismi, kaksi­
naisuus, tai polyteismi, monijumalai­
suus, ei meitä viime kädessä tyydytä,
sillä ajattelemme muun muassa, että sil­
loinhan ilmennyt elämä ei koskaan voi­
si varmuudella johtaa ristiriitojen rat­
kaisuun hyvässä. Siitä seuraisi, että oli­
si monia jumalia, toiset hyviä ja toiset
pahoja. Miten siis voisimme milloin­
kaan olla varmat siitä, että hyvä voittaa
pahan? Sitä me kuitenkin vaistomaises­
ti toivomme, siihen tahdomme uskoa.
Monien jumalien maailmassa elämästä
muodostuu hyvin epävarma taistelutan­
ner, varsinkin, kun oletamme, että ju ­
malan täytyy olla myös kuolematon.
Jos sen sijaan oletamme ja käsitäm­
me, että perimmäinen elämä on ykseys,
79
ymmärrämme, että siihen uppoutuvat
sekä henki että aine ja kaikki elämän
vastakkaisiltakin näyttävät voimat,
kaikki rajattomuus ja rajoitus, niin ää­
rellinen kuin ääretön. Siitä kaikki syn­
tyy ja siihen kaikki palaa, kirjoittaa
Pekka Ervast.
Apostoli Johannes kiteyttää suurta
jumaluutta koskevan arvoituksen mieleenjäävään muotoon: Alussa oli Sana
ja Sana oli Jumalan tykönä ja Sana oli
Jumala. On huomautettu, että alussa tar­
koittaa tässä yhteydessä nimenomaan
ennen kuin ilmennyttä elämää oli ole­
massa. Silloin Sana, Logos eli Järki ja
kaikki ilmennyksen loputon maailma ei
ole vielä tullut esiin, vaan on yhtä ju ­
malan, alkuperänsä kanssa. Juutalainen
Kabbala nimittää kaikentakaista tilaa
Ain Sufiksi, zoroasterilaiset Zeruana
Akemeksi, filosofit länsimailla tyyty­
vät puhumaan vain käsitteestä ”absoluuttinen elämä”. Hindulaiset kutsuvat
sitä tilaa Parabrahman, jum alan eli
Brahman yläpuolella oleva. Tästä pe­
rimmäisestä jumaluudesta, Parabrahmanista, on erotettava Brahmä, joka on
sanskritinkielinen nimitys persoonalli­
sille jumaltajunnoille, siis kreikkalaisittain ilmaistuna Logoksille. Kreikan sa­
nalla Logos on useita merkityksiä. Lo­
gos on järki, lukuja sana. Brahmä eli
Logos, ilmenneet jumalat, puolestaan
tunnetaan teosofisessa ja kristosofisessa kielenkäytössä joko maailmankaik­
keuden yleisenä Logoksena tai aurin­
kokunnan Logoksena.
H. P. Blavatsky avaa meille muinais­
ten egyptiläisten elämänkäsitystä kir­
joittamalla: Egyptiläinen Ra, joka läh­
tee ulos syvyydestä, on jumalallinen
maailmansielu ilmenneessä muodos­
saan.” Syvyys on gnostilainen nimitys
ehdottomalle jumaluudelle. Maailman­
80
sielun taas tunnemme kosmisena Kris­
tuksena, Aaläjana, jumalallisena, elävä­
nä aatteena luotavasta maailmasta ja ihmisyysihanteesta. Ra eli Logos, joka
lähtee ulos syvyydestä, Ammonista, luo
ilmenneen maailman. (Salainen Oppi I
s. 248.)
Madame Blavatsky huomauttaa vie­
lä, että kun on kyse Rä’sta ja maailman­
sielusta ilmenneessä muodossa, on kyse
”jumalsynnyn ensimmäisestä alusta”.
Tästä ensimmäisestä syvästä jumaltajunnasta ja siinä elävästä Aatteesta seuraa,
että ”maailmamme on ollut olemassa
ikuisuudesta asti uinuvassa tilassa”.
Samassa yhteydessä H. P. Blavatsky
mainitsee myös aivan kuin sivuhuo­
mautuksessa nimityksen Keskusaurinko. Hän kirjoittaa, että tätä uinuvaa ti­
laa, tätä ensimmäistä jumalallista aatet­
ta kuvataan Keskusaurinkona. Suora
lainaus (Salainen Oppi I s. 359): ”Tätä
puhtaasti henkistä maailmaa elähyttävä
sielu on Keskusaurinko, itse Korkein
Jumaluus”, sanoo Salainen Oppi. Sillä,
että H. P. Blavatsky puhuu Salaisesta
Opista'samannimisessä kirjassaan, hän
viittaa ikiaikaiseen mysteeriotietoon.
Vanhojen mysteerioitten opetus ja tie­
tovaranto oli menneinä aikoina todella
salaisena pidettyä ja kunnioitettua. Sii­
tä kerrottiin vain vihityille opetuslapsil­
le ja sen sisältöön saatettiin viitata sa­
noilla Salainen Oppi.
1900-luvulla Pekka Ervast viittasi
toistuvasti sekä syvästä jumaluudesta,
Absoluutista, että Logoksesta, ilmen­
neistä jumalista, puhuessaan siihen Vii­
sauteen, joka ennen on pidetty suurelta
ihmiskunnalta salassa, mutta jota vii­
sautta on mysteeriokouluissa säilytetty
vihityltä vihitylle, Mestarilta Mestarille
ja heidän oppilailleen. Pekka Ervast ve­
toaa edellä mainitussa kirjassaan myös
Jarmo N iem i
”Ä lä koske tulta m iekalla”
Vuorisaarnan käskyt ovat olleet Uudes­
sa testamentissa jo kahden tuhannen
vuoden ajan, mutta kristikunta ei ole
niitä ottanut todesta. Länsimaisen ihmi­
sen on ollut vaikea saada kiinni vaikka­
pa ensimmäisestä käskystä koska sen
lauserakenne on pitkä ja monimutkai­
nen. Kun sanotaan, että joka vihastuu,
hän ansaitsee oikeuden tuomion tai suu­
ren neuvoston tuomion, niin on vaikea
ymmärtää mitä noilla tarkoitetaan. Pek­
ka Ervast esittää Vuorisaarnan käskyt
niin selvästi, että kuka tahansa voi ne
ymmärtää. Älä suutu, on selvä ohje.
Miettimällä ja rinnastamalla omaa sie­
luaan Vuorisaarnan moraalin henkeen
voi hankkia kokemusperäisen todisteen
siitä, että Vuorisaarnan moraali on tot­
ta.
Jeesuksen esitystapa, jossa hän viit­
taa entiseen sanoessaan ”01ette kuulleet
sanotuksi vanhoille, mutta minä sanon
teille”, paljastaa kuinka vahvalle perus­
tukselle elämänohje rakentuu. Suuttu­
misen on tiedetty jo ennen Jeesusta ole­
van sangen epäviisasta, vihastunut ih­
minen päästää vihansa kohteen nouse­
maan itsensä yläpuolelle. Tämä käy il­
mi vaikkapa Vanhan testamentin Saar­
naajan sanailusta. Hän sanoo: ”Älä ajatuksissasikaan kiroile kuningasta, äläkä
makuukammiossasikaan kiroile rikasta,
sillä taivaan linnut kuljettavat sinun ää­
nesi ja siivelliset ilmaisevat sinun sana-
ihmisen omaan kokemukseen ja ihmis­
tajunnan tiettyihin piirteisiin, sillä ih­
minen on jumalasta syntynyt ja mah­
dollisuuksiltaan jumalansa kaltainen.
Aurinkolaulu-runon lopussa näyttää
siltä, niin kuin faarao Ekhnaton kertoi­
si omasta suhteestaan Atoniin: Ei ole
ketään toista, joka tuntisi sinut, Aton,
kuin Sinun Poikasi Ekhnaton. Sinä olet
vihkinyt hänet Sinun suunnitelmiisi ja
sinun voimaasi. Sinä, Aurinko, olet luo­
nut kaiken ja ihmiset elävät ja kuolevat
sinun elämänkulkusi mukaan. Sillä Si­
nä itse olet Elämänaika ja ihminen elää
Sinussa. Aivan runon lopussa on mai­
ninta: Siitä asti kun Sinä loit kaiken
Maan, olet sinä luonut silmäsi Poikaa­
si, joka itse on Sinusta esiin tullut, Ku­
ninkaaseen, joka elää totuudesta, joka
hallitsee Ylä- ja Ala-Egyptiä, Ra’n Poi­
kaan, joka elää totuudesta, pitkäikäi­
seen Valon Herraan, Ekhnatoniin, ja
suureen kuningattareen, jota Ekhnaton
rakastaa, molempien Egyptien kunin­
gattareen, Nefertitiin, Heihin, jotka ovat
kuolemattomia ja kukoistavat ajasta ai­
kaan.
Ja me kysymme: Eikö noihin kah­
teen henkilöitymään, Ekhnatoniin ja
Nefertitiin, voisi sisältyä myös symbo­
liikkaa? Ovatko runot aina niin johdon­
mukaisia, etteivät ne voi hypähtää mie­
likuvasta toiseen? Ovatko kaikki Aurin­
kolaulun meidän aikaamme säilyneet
runosäkeet todellakin faarao Ekhnatonin itsensä kirjoittamia, vaikka histo­
rioitsijat kyllä sanovat, että kaikki viit­
taa niin olevan.
81
si.” (Saam. 9:20.)
Ylpeydessä ja itsekkyydessä elämi­
nen ei ole viisasta, siitä luopuminen on
ollut ehtona siinäkin koulutuksessa, jo­
ta yritettiin antaa H. P. Blavatskyn ai­
kana teosofisessa liikkeessä. Viisauden
Mestarien kirjeissä mainitaan usein
merkilliset olennot, dugpat, jotka kiu­
sasivat oppilaskokelaita. Eikä tuo kiu­
santeko aina ollut täysin vaaratonta­
kaan, kuten selviää kirjeistä. ”Täällä
meidän vuoristossamme Dugpat asetta­
vat usein vaarallisille paikoille teille,
mistä tsheelojemme on kuljetettava,
kaikenlaisia vanhoja riepuja tai muita
esineitä, jotka helposti kiinnittävät mi­
tään aavistamattoman huomiota ja jotka he ovat kyllästäneet omalla pahalla
magnetismillaan. Jos kulkija sattuu as­
tumaan tällaisen päälle, voi hän saada
kauhean psyykillisen iskun, niin että
hän voi kadottaa jalansijansa ja pudo­
ta alas jyrkänteeltä, ennenkuin hän on
ennättänyt toipua siitä. Ystäväni, va­
rokaa ylpeyttä ja itsekkyyttä, noita
kahta pahinta ansaa niiden tiellä, jotka
koettavat kiivetä tiedon ja henkisyy­
den korkeille huipuille. Olette avan­
neet varusteissanne raon dugpoille, äl­
kää valittako, jos he ovat keksineet sen
ja haavoittaneet teitä sen läpi.” (Vii­
sauden Mestarien kirjeitä II, Koeaika
ja tsheelakausi s. 322.) Näennäisestä
ilkeydestään huolimatta dugpat olivat
korkean moraalin opettajia. Oppilas
joutui tietämättään semmoisiin tilan­
teisiin, että häntä aina loukattiin ja pol­
jettiin. Hänen täytyi selviytyä niissä
kokeissa itse, ollenkaan tietämättä, et­
tä hän oli missään kokeissa. Mestari
K. H. m uistuttaa(s. 327): ”Harvat ih­
miset tuntevat omia synnynnäisiä ky­
kyjään, ja vain ankaran tsheelakauden
tulikokeet kehittävät ne näkyviin. (Pai­
82
nakaa mieleenne nämä sanat: niissä
piilee syvä merkitys.)”
Kenelläpä ei olisi kokemusta tilan­
teesta, jossa on täytynyt ratkaista suh­
tautuminen hankalaan ihmiseen. Mie­
li tekisi oikaista toista, joka näyttää
olevan väärässä. Se olisi kuitenkin pa­
ha virhe. Aiheesta löytyy valaiseva esi­
tys kirjasta Hunnuton Isis. ”Pythagoraan jokaisella lauseella on kaksinai­
nen merkitys kuten useimmilla antii­
kin ajan mietelauseilla. Niiden sanan­
mukainen sisältö ilmaisee jonkin okkulttis-fyysisen merkityksen, sen li­
säksi niihin sisältyy myös jokin mo­
raalinen ohje, jonka Jamblikhos on se­
littänyt kirjassaan Pythagoraan elämä.
”Älä koske tulta miekalla” on yhdek­
säs vertauskuva tämän uusplatonikon
kirjassa Protreptics. ”Tämä symboli”,
hän sanoo, ”kehottaa viisauteen. Se
osoittaa, että on viisasta olla vastusta­
matta terävillä sanoilla ihmistä, joka
on täynnä tulista vihaa, samoin kuin
olla kiistelemättä tällaisen kanssa, sil­
lä sanoillasi usein kiihotat tietämättö­
män ihmisen ja saat hänet pois tolal­
taan, ja joudut itse kärsimään hanka­
luuksista ja epämiellyttävistä tilanteis­
ta. Herakleitos on myös vahvistanut
tähän symboliin sisältyvää totuutta.
Hän on nimittäin sanonut: ’0 n vahin­
gollista taistella vihan kanssa, sillä on
välttämätöntä menetellä näin tällaises­
sa tilanteessa sielun pelastamiseksi’.
Ja tämä on totta, sillä monet ovat saa­
neet aikaan muutoksia sielunsa tilassa
tyydyttämällä vihaaja näin asettaneet
kuoleman elämän edelle. Mutta kielen
hillitsemisellä ja olemalla vaiti riidas­
ta syntyy ystävyys, vihan tuli sammuu
etkä sinä itse vaikuta järjettömältä.”
(H. P. Blavatsky, Hunnuton Isis, 1 osa,
Tiede s. 381.)
Hiljaisuuteen
me kurkotamme
sielumme sisimmässä
Jumalaa me etsimme
tajuntamme syvyydessä
sydämemme
ja omantuntomme
taivaassa
siellä, missä on
tahto kuolematon
ja hyvä
ja kaiken näkevä
rakkaus
yhtä jumalan tahdon
kanssa
hiljaisuus elää,
me elämme jumalassa
Tarvitaan uskoa
sinapin siemenen verran
voidaksemme siirtää vuoria
sanoi Mestarimme
huutavan ääni
ihmiskunnan erämaassa
on jo ilmennyt
Mestari on jo syntynyt
totuuden tietoa kaipaava
järkemme
on jo valaistu
rakkautta etsivä sydämemme
täyttynyt
tahtomme jo haparoi
ensi askeleitaan
vainko uskoa
hyvän voittavaan voimaan
enää tarvitaan?
-2l
Pisara
83
Sirpa Sepänvuori
Näköaloja Suuret uskonnot -kirjasta
”Jouluksi saan nyt valmiiksi kirjan, jo ­
ta moni on kysellyt ja josta jo toista
vuotta sitten oli puhetta: kirjan maail­
man uskonnoista. Talvella 1909-1910
pitämieni luentojen nojalla esitän siinä
pikakuvia suurten uskontojen alalta.
Puhun hinduismista, buddhanopista,
zoroasterinopista, kristinuskosta, mu­
hamettilaisuudesta j a juutalaisten salai­
sesta opista. Nämä ovat eläviä uskon­
toja. Kuolleista uskonnoista puhun kal­
dealaisten, egyptiläisten ja kreikkalais-roomalaisten maailmankatsomuk­
sesta, jonka ohessa puhun Pythagoraas­
ta ja Apollonios Tyanalaisesta”, kirjoit­
taa Pekka Ervast ja sanoo toivovansa,
että uudesta kirjasta tulee opas totuuden
etsijöille, kun he kysyvät: Ovatko us­
konnot opettaneet samaa kuin nykyai­
kainen teosofia? (Tietäjä 1911 s. 321.)
Uusi kirja sai nimekseen Suuret us­
konnot ja sen Alkulauseessa todetaan,
etteivät siinä mukana olevat luennot ole
uskonnonhistoriallisia selontekoja. ”Ne
perustuvat historiallisiin tosiseikkoihin
-jo sk u s sitä paitsi selvännäkijäin tut­
kimuksiin tai salaisiin traditsioneihin,
- mutta niiden tarkoitus on kuvata, mil­
tä uskonto - nykyinen tai muinainen näyttää ja tuntuu, kun sitä lähestyy kun­
nioituksella, kun siihen syventyy rak­
kaudella. Tieteelliset käsikirjat puhuvat
useimmiten kylmästi ja arvostelevasti
vanhoista uskonnoista ja kunnioittavat
nykyisistä melkein yksistään kristinus­
koa. Tämä ei tyydytä tutkijaa, jota elähyttää yleisuskonnollinen, teosofinen
henki. Hän etsii joka uskonnosta vii­
sauden sanoja, joka pyhästä kirjasta Ju­
malan sormenjälkiä.” Sellainen tutkija
84
lähestyy uskontoja sydän odotuksesta
ja kiitoksesta sykkivänä.
Semmoisen tunnelman elähyttämänä Pekka Ervast kertoo pitäneensä tä­
män kirjan luennot. ”Jos niiden luke­
minen vähässäkään määrässä voisi he­
rättää samanlaisia tunteita ja jos yhdes­
säkään lukijassa syttyisi halu lähemmin
tutustua vanhojen kansojen viisauteen
ja uskontojen sisäiseen henkeen, silloin
olisi työni enemmän kuin palkittu.”
Elämme maailmassa, jossa erilaiset
uskonnot ovat opettaneet ja kasvatta­
neet meitä ihmisiä elämään niin, ettem­
me vahingoittaisi toisiamme emmekä
luontokuntaa. Mitä me sitten olemme
oppineet?
Ikuinen uskonto
Eräs hyvin vanha uskonto ja siitä keh­
keytynyt sivistyskausi on säilynyt mei­
dän päiviimme asti. Hindulaisessa si­
vistyksessä annettiin pohja ja perusta
kaikelle myöhemmälle kehitykselle,
kuvaa Pekka Ervast. Arjalaisen eli vii­
dennen juurirodun ensimmäisessä alarodussa ja sen uskonnossa voi huomata
ainakin siemenenä kaikki, mitä myö­
hemmissä uskonnoissa on ilmennyt.
Kaikki ne opit, joista myöhemmät si­
vistykset edustavat eri puolia, löytyvät
ensimmäisen alarodun varhaisissa us­
konnoissa, todetaan Suuret uskonnot
-kirjassa. Hindulaiset nimittävätkin us­
kontoaan "ikuiseksi uskonnoksi”, sanaatana dharmaksi. Ikuinen uskonto se
todella on, koska se on säilynyt kym­
menet tuhannet vuodet.
Länsimaiset tutkijat jakavat hindu­
laisuuden kolmeen eri ajanjaksoon,
Veeda-uskonnon aikaan, brahmanismin
aikaan ja hinduismin aikaan.
Hindulainen kansa tuli Keski-Aasi­
asta, sen kehto on siellä, missä nyt on
Goobi-erämaa. Salainen Oppi väittää
tämän erämaan ennen olleen merenä,
jonka rannalla viides rotu syntyi ja eli.
Ensimmäiset siirtolaiset kulkivat Hi­
malajan yli Intiaan, jossa asui jälkeläi­
siä kolmannesta ja neljännestä juurirodusta, ns. dravideja.
Ensimmäisen ajanjakson Veeda-uskonto oli silloin samanlaista, jollaisena
se vielä tänä päivänä esiintyy Veedoissa, etenkin kaikkein vanhim m assa,
Rig-Veedassa. Kansa oli onnellista ja
eli yksinkertaista elämää. Uuden rodun
lapsuusaika oli viattomuuden aikaa.
Tuohon aikaan ei ollut varsinaista valtiomuotoa eikä kastijärjestelmää. Yh­
denvertaisuus, veljeys osattiin toteuttaa
käytännön elämässä. Suvun ja perheen
kesken ei ollut riitoja ja kaikista pidet­
tiin hyvää huolta.
Ei ollut kirkkoa eikä kirkonmiehiä,
vaan yksinkertaiset, vähäiset juhlame­
not suoritti perheen pää. Jumalille uh­
rattiin ulkona luonnossa. Jossain suo­
jatussa paikassa oli alttari, jolla uhrat­
tiin kukkia, voita, joskus eläimiäkin.
Ihmiset palvoivat monia jumalia ja ru­
koilivat heitä. Veeda-aikaa pidetään
m onijum alaisuuden aikana. Kansa
kääntyi milloin minkin jumalan puo­
leen ja rukoili aina sitä jumalaa, jota
kulloinkin tarvittiin, uskoi rukoukseen
ja eli tyytyväisenä.
Ihmiset eivät pelänneet kuolemaa ei­
vätkä sitä, mitä seuraa kuoleman peräs­
tä. He olivat kuulleet ja olivat vakuut­
tuneet siitä, että ihminen elää kuoleman
jälkeen. Rukouksissaan toivoivat, että
heidän olisi hyvä olla tuonelassa.
”Heillä ei ollut suuria sisäisiä risti­
riitoja, rotu oli uusi, ruumiit olivat puh­
taat, ihmiset olivat onnellisia, he elivät
aikansa ja kuolivat levollisina.” Näin
Pekka Ervast kertoo tässä kirjassa.
Ajat kuitenkin muuttuivat ja vapaas­
ta uskonnonharjoituksesta tuli järjestet­
tyjä muotomenoja. Kansa jakautui kasteihin, jotka perustuivat ihonväriin ja
työnjakoon. Korkein oli pappiskasti,
brahminit. Kuningas, sotilaat ja aateli­
set kuuluivat kshattrijat-kastiin, porva­
rit ja kauppiaat vaishjat-kastiin, työvä­
ki ja maanviljelijät shuudrat-kastiin.
Alkuasukkaat, orjat, joita kutsuttiin
paarioiksi, olivat ilman kastia.
Tämä brahmanismin aika päättyi
vasta 500 vuotta ennen ajanlaskumme
alkua, kun Buddhan oppi levisi Intias­
sa. Vuoden 1000 paikkeilla muhamet­
tilaiset valloittivat Intian, mutta islam
ei kuitenkaan saanut siellä jalansijaa.
Muhammed ja islam
Kirjan kolmannessatoista luvussa, joka
käsittelee Muhammedin uskontoa ja is­
lamilaisuutta, Pekka Ervast tuo esiin
erään historiallisen, Eurooppaa koske­
van tosiseikan, joka valottaa meidän si­
vistyksemme syntyä. Eurooppa oli en­
nen raakalaiskansain asuinmaa. Kris­
tinuskoa jo levitettiin, mutta mitään
kulttuuria ei ollut, ennen kuin arabia­
laiset valloittivat ja sivistyttävät Espan­
jan. Ensimmäinen eurooppalainen yli­
opisto oli arabialainen yliopisto Cordovassa. ”Kristikunta on vain jatkanut ra­
kentamista sille vanhalle perustalle,
jonka se on muhamettilaisilta perinyt.”
Muhamettilaiset käyttävät uskon­
nostaan nimeä islam, joka merkitsee
usko. Se on uskoa yhteen jumalaan ja
Muhammed on hänen profeettansa. Tä­
85
mä yksi jumala on ikuisesti hyvä ja vii­
sas. Tämän luojan lapsia ovat kaikki ih­
miset, joiden tulee tietää, mikä on ju ­
malan tahto. Profeetat, muun muassa
Muhammed, ovat tuoneet esille juma­
lan tahdon. Ihmisen tulee tyytyä kohta­
loonsa, sillä eivät asiat parane nurku­
malla. Kaikki tapahtuu jumalan tahdos­
ta, se on kohtalo, kismett. Islamilaiset
eivät valita kärsimyksissä, vaan ottavat
ne ilolla vastaan. He eivät myöskään
vedä toisiaan oikeuteen.
Nykyisin puhutaan paljon pyhästä
sodasta. Pekka Ervast sanoo: Se pyhä
sota, johon Muhammed heitä käskee,
onkin vallan toinen, sen kaikki oikeat
muslimit käsittävät. Se on sota omaa itsekkäisyyttä, omaa pahuutta vastaan,
se on pyhä sota. Ne, ”jotka uskontoja
tutkivat, ymmärtävät, että Muhammed
kuuluu samaan veljeskuntaan kuin
muut suuret profeetat ja jumalanpojat
ja että hänen islaminsa on kasvanut sa­
masta elämänpuusta kuin kristinusko,
buddhanoppi ja muut maailman uskon­
not.”
Tiedon lähteet
Teosofia ei ole vain jonkin yhden van­
han uskonnon oppi, vaan uskontojen
ikuinen viisaus, joka on kotoisin salai­
sesta veljeskunnasta ja neuvoo ihmisiä
pyrkimään täydellisyyteen. Se kertoo
jumalan ykseydestä, ihmissielun uu­
siintuvista ruumistuksista eli jälleen­
syntymisestä ja karman laista. Ja se
näyttää, että hyvyyteen ja jalouteen
pyrkiminen ja totuudenetsiminen eivät
ole haaveilua, vaan kaikista käytännöl­
lisin asia elämässä, sillä se on ihmiselä­
män ikuinen tarkoitus ja päämäärä. Jo
vanha Ramajana-runoelma kertoo ih­
misen kehityksestä: "Varhemman elä­
86
män tekojen kautta syntyy sielu aina
uudelleen uuteen ruumiiseen ja uuden
elämän tekojen kautta taas uuteen. Näin
on ruumis aina sielun kohtalo. Niin
kuin vanhat vaatteet riisutaan ja uusiin
pukeudutaan, niin sielu riisuu vanhan
ruumiinsa ja ottaa yllensä uuden.” Ih­
misen korkea päämäärä on Mestari-ihmisen täydellisyys ja täydellisiä ihmi­
siä on j o maan päällä.
Kirjan ensimmäisessä luvussa Us­
kontoja uskontokysymys Pekka Ervast
kuvaa omaa totuuden etsimisen tietään:
"Ottaakseni esimerkin, tahtoisin mai­
nita ihmisen - hän ei ollut Uskovainen’
-jo k a kauan ponnisti, tutkija luki, etsi
ja taisteli sisässään, paini jumalansa
kanssa kuin Jaakob eikä hellittänyt
vaan sanoi: ’minun täytyy tietää sinun
nimesi, tietää ken sinä olet, minun täy­
tyy saada tietää totuus, nähdä sinut, ju ­
mala’. Ja kerran tuli valo. Kerran oli ai­
van kuin pilvet olisivat laskeutuneet hä­
nen ylitseen, ja pilvien läpi alkoi aurin­
ko paistaa ja ihminen näki äärettömyy­
teen. Hän näki jumalan äärettömyyden,
näki sen suuren elämän, joka oli kaiken
takana, ja hän kuuli, kuinka elämä hä­
nelle kuiskasi: ’sinä olet minun poikani
ja minä olen sinun isäsi’. Ei sillä elä­
mällä ollut muotoa, ei se ollut mikään
personallinen jumala tavallisessa mer­
kityksessä, vaan se oli itse elämän ää­
rettömyys, pohjattomuus, syvyys ja
kuilu, se oli palava tulija aurinkoja va­
lo, mutta se oli elämää ja se puhui ja
sanoi: ’sinä olet minun poikani ja minä
rakastan sinua’. ”
Pekka Ervast jatkaa kokemuksensa
kuvausta: ”Ja kun se ihminen tuon ko­
ki, hän huomasi itse loistavansa. Hän
huomasi, että hänellä oli toinen ruumis
kuin tämä fyysillinen, hän huomasi
vaeltavansa j onkunlaisessa kehässä, j o-
Heikki Kesävuori
Hyvä ja paha
Synnyttyään tähän maailmaan ihminen
joutuu fyysisessä maailmassa vallitsevan
kaksinapaisuuden vaikutuksen piiriin.
Hän kokee hyvää j a pahaa.
Ihmisen itsekeskeinen persoona ko­
kee asiat ja tapahtumat hyvinä tai pahoi­
na välittömästi, kun ne tulevat hänen
ulottuvilleen. On huomattava, että tällai­
nen hyvän ja pahan kokeminen on täy­
sin yksilökohtaista. Esimerkiksi ihmis­
suhteissa sama asia voi olla hyvä ja paha
samanaikaisesti. Toisen huono kauppa
on toiselle hyvä kauppa. Sateinen kesä­
päivä on lomailijan mielestä paha, maan­
viljelijälle hyvä.
Tällaiset ihmisten tuntemukset hy­
västä ja pahasta eivät suuren elämän
kannalta ole kumpaakaan, eivät hyvää,
eivät pahaa. Ne ovat vain tapahtumia.
Elämme maailmassa, jossa on ihmis­
ten keskuudessa tietoista pyrkimystä
hyvään eli pyrkimystä noudattaa niitä
elämän lakeja, jotka vievät ihmistä koh­
ti jum alallista täydellisyyttä. Ja on
myöskin tietoista näitten lakien vastus­
tamista.
Mutta suhteessa hyvään ja pahaan ih­
minen joutuu ottamaan huomioon kehi­
tyksen. Aikaisempi hyvä saattaakin nyt
olla paha, kuten Isän uskonnossa pahan
vastustaminen on nyt väärä teko, vaik­
ka se joskus sitä ei ole ollut. Samoin so­
tilaan tehtävä oli alkuaan avuttomien
suojelu, mutta nykyisin sotilas palvelee
mustaa magiaa eli täydellistä pahaa.
Välttyäkseen vanhentuneitten opetus­
ten vartijaksi joutumiselta on ihmisen
synnyttävä yhä uudestaan ja uudestaan
jo elämänsä aikana. Jos hän ei sitä osaa,
on suuri mahdollisuus, että hän joutuu
menneisyytensä vangiksi. Hän jää var­
haisemman kehityksensä vangiksi, joka
kehitysvaihe nyt edustaa pahaa.
Hyvän ja pahan arvoituksen osaa rat­
kaista vain sellainen ihminen, joka on
tunkeutunut syvälle taivasten valtakun­
nan salaisuuksiin. Pekka Ervast toteaa:
"Ratkaisu on seuraava: ihmisessä on
kaksi olentoa ja hän itse on kolmas. Ih­
minen itse on persoonallinen minä-tajunta eli minuus, jonka hän tuntee itsek­
seen ja jota hän kutsuu itsekseen.” Niin
kauan kuin olemme "maailman lapsia”,
emme tiedä tästä kolmijaosta.
ka loisti, ja siinä pallossa oli suuri tuli,
joka nousi hänen päänsä yli, ja se tuli
valaisi hänen elämäntiensä, niin että
hän näki omansa ja toisten ihmisten sy­
dämet ja mitä niissä oli heikkoa ja tie­
tämätöntä. Hän vaelsi tällaisessa valos­
sa ja vaikkei se valo kestänyt ikuisesti
- ei kestänyt kuin muutamia kuukausia
ehkä, niin se muisto ei häipynyt eikä
voinut häipyä, vaan se ihminen saattoi
uudestaan ja uudestaan asettaa itsensä
samanlaiseen tilaan. Tämä on kokemus,
josta minä voin todistaa, ja sentähden
tiedän, että tällaisia kokemuksia on.”
87
Enkelivoim a
Toden ja tarun välimailla
on kuin kuultava verho
joka siivilöi valoa
ja sitä läpäisee,
joka on
eikä kuitenkaan ole
niin kuin me sen näemme
tuo mielikuvien alkuperäinen
aines, hauras ja herkkä
se muotoutuu, monistuu
lukuisin muodoin,
ihminen lainaa
sille voimaansa ja
muotoilee sitä,
ajatustensa substanssia,
ja lähettää maailmalle
ja kerran lainassa ollut
taas palautuu luovuttajalleen
lahja se on,
tuo kuvia luova enkelivoima,
kertovat he, jotka ymmärtävät sitä
ihminen saa käyttää
sitä ja se tottelee häntä,
jos hän ei suutu,
pitää ajatuksensa puhtaana,
ei lupaa mitään, mitä ei jaksa pitää,
jos hän rakentaa rauhaa tahtoen
hyvää jokaiselle olennolle
hän elää korkeamman minänsä yhteydessä
ja aikanaan hänen ajatuksensa palaavat
takaisin tuoden tietonsa tullessaan
Estelle
Aika ja tilavuus kuorom usiikissa
Kun kuulemme kristosofisen kuoron
laulavan, saatamme havaita elävästi ja
konkreettisesti ainakin kaksi ulottu­
vuutta, ajan ja tilavuuden. Laulujen sa­
nat ja sävelet kulkevat ajassa, virtaavat
ja asettuvat peräkkäin. Sanat kertovat
kristosofisesta sanomasta. Samanaikai­
sesti laulajien äänet, sävelet, rytmit ja
melodiat virtaavat ympäröivään tilaan.
Ne elävät huonetilassa ja tulevat siinä
kaikuina vastaan uusilta suunnilta. Ko­
ko ympäröivä tila eli avaruus elää.
Kuorolauluesitys on havainnollinen
esimerkki ja symboli henkisen elämän
siirtymisestä vanhasta liitosta uuteen
liittoon. Onhan todettu, että kun aika
virtaa tilavuuteen, silloin eletään uudes­
sa liitossa.
Vanhassa liitossa elämä kulki ajassa
eteenpäin. Sen järkevät, loogiset ajatus­
ketjut syntyivät toinen toisensa perästä.
Järkevä, loogisesti ajatteleva ihminen
elää ajatusmaailmassaan kuin ajassa.
Hän toteuttaa ajatustensa logiikkaa
ajassa tapahtuvassa toiminnassa. Uu­
dessa liitossa ihminen elää Jeesus Kris­
tuksen elämänymmärryksen hengessä,
rakkauden ja anteeksiantamisen tilassa.
Rakkauden eli hengen maailman muka­
naolo ja läsnäolo on uudessa liitossa se
jokin uusi, johon ihminen saa kosketuk­
sen. Rakkaus on tila, voima ja kyky, jo­
ka nostaa ihmisen hengen maailman yh­
teyteen ja henkimaailman kansalaisek­
si. Rakkaus auttaa tajuamaan elämää ja
asioita uudella tavalla, ajastaja paikas­
ta riippumatta.
Kristosofisessa kuorossa rakkaudel­
linen elämä toteutuu konkreettisesti ai­
na silloin, kun useat ihmiset yhdessä
harjoittelevat ja esittävät lauluja. He
kuuntelevat sävelten ja laulun sanomaa
ja samanaikaisesti esittävät sitä tahtoen
tuoda musiikkia ja sen sanomaa esiin
mahdollisimman osuvasti, kauniisti, il­
meikkäästi. Esittävä taiteilija aina ra­
kastaa esittämäänsä laulua ja musiikkia,
ei hän sitä muutoin esittäisi. Laulajan
rakkaus lauluun, sen sävelkulkuiin,
sen rytmiin, sen sanoihin, nostaa esittäjän ja myös kuulijan toiseen m aail­
maan, musiikin maailmaan, melodioi­
den ja rytmien maailmaan, jotka kulke­
vat ajassa, mutta myös harmonioiden,
sävelten ja sanojen yhteismaailmaan,
johon esitettävän laulun sanoma liittyy.
Musiikin elementit ja laulun sanoma,
ne kaikki soljuvat yhdessä ja rinnak­
kain, jos kohta ajassa ja peräkkäin, niin
myös yhdessä ja yhtaikaa kuulijoiden
kuultavaksi ja kohdattavaksi. Kuorossa
laulua esittää moni henkilö yhdessä
toisten kanssa. Jokainen sovittaa omaa
ääntään yhteiseen äänten kudokseen.
Kuorolaiset myös suhtautuvat toi­
siinsa ymmärtäen yhteisen ponnistelun
arvon. Kukaan ei voi yksin saada kuo­
roa aikaan. Keskinäiselle arvonannolle
rakentuu myötätuntoinen, kannustava
suhtautuminen toinen toisiinsa. Kaikkia
inspiroi yhteinen yritys ja syntyy yh­
teenkuuluvuuden tunne.
Myös kuulijat saavat kokemuksen
sekä kuoron esittämän musiikin maail­
masta että koko kuorosta. Ja tämä ko­
kemus on välitön ja riippumaton siitä,
osaako kuulija eritellä ja analysoida ko­
kemaansa ilmiötä tai ei. Joka tapauk­
sessa kuulija saa kokemuksen. Hän saa
kokea kuoromusiikin välittämät tunteet,
jos hänessä on jokin kosketuspinta, jo ­
ka reagoi niihin ja aistii ne. Hän saattaa
89
tuntea, mitä on usko, mitä on toivo, mi­
tä on veljesrakkaus. Tai hän saattaa ko­
kea, mitä on levottomuus, epäusko, vi­
ha ja valhe, mitä suru, murhe, ilo tai
kaiho. Hän näkee, kuulee ja kokee sitä,
mitä kuoro esittää. Vieläpä nämä koke­
mukset ovat mahdollisia keskenään ai­
van eri kieltä puhuville ihmisille, vaik­
ka läsnä olevat ihmiset puhuisivat ja
ymmärtäisivät aivan erilaisia sanallisia
kieliä, sillä musiikin välittämien tuntei­
den tajuaminen on sanallisesta kielestä
riippumatonta.
Kristosofinen kuoro esittää kristosofisen sanoman piirissä syntynyttä mu­
siikkia. Se musiikki ja sävelasun saa­
neet runot, laulut, ovat saaneet vaikut­
teita suurten henkisten opettajien ope­
tuksista, heidän kokemusmaailmastaan
ja kristosofisista tilaisuuksista. Kristosofian vaikutuspiirissä syntyneessä mu­
siikissa luonnollisesti kuultaa musii­
kin-, laulun- tai runontekijän kokemus­
maailma ja ilmaisukyky.
Kristosofisella kuorolla tai kuoroil­
la, jos olisi monia kristosofisia kuoroja,
on mahdollisuus tuoda esiin uutta us­
90
kontoa ja kristosofista maailmankatso­
musta aivan omalla, erityisellä taval­
laan. Viisaat tietävät, että sana, olipa se
puhuttu tai laulettu, siis toisenlaiseen
rytmiin ja melodiaan puettu kuin puhut­
tu sana, se sana on luova tekijä maail­
mankaikkeudessa. Sitä jumalatkin käyt­
tävät maailmoja luodessaan. Heidän sa­
nojensa ajatus ja järkevä sisältö ja nii­
hin kätkeytyvä rakkausvoima vain on
äärettömästi suurempi kuin meidän ta­
vallisten ihmisten sanojen.
Vaan mistäpä mekään tiedämme, mi­
ten sanamme ja laulumme vaikuttavat,
kuinka kauas ne kaikuvat, kun moni nii­
tä yhdessä esittää? Äänen kaikupohja
on eetteri ja maailmankaikkeuden luo­
va voima kätkeytyy molempiin, niin
puhuttuun kuin laulettuun sanaan, kun
tajuiset olennot niitä esittävät. Kristosofisen kuoron mahdollisuudet kertoa
uudesta uskonnosta ja sen elämästä ovat
pohjattomat, onhan kristosofinen sano­
ma Pekka Ervastin kokemuksen mu­
kaan kotoisin itse äärettömyydestä.
Musiikin ystävä
Totta vai tarua
Lapsi ja enkeli
Nuori tyttö, noin seitsenvuotias, oli tul­
lut äitinsä kanssa yöpymään samaan
majapaikkaan kanssani, minulle täysin
tuntemattomat. Yhteismajoituksessa
viivyimme muutaman päivän, samas­
sa huoneessa siis, keskisellä Pohjan­
maalla. Ensimmäisenä päivänä, kun
ensi kerran tapasimme, tyttö kysyi
luottavaisesti, vaikka emme olleet juu­
ri mitään vielä puhuneet:
”01etko nähnyt enkelin?”
”En, mutta ajattelen, että enkeleitä
on kyllä olemassa”, vastasin hänelle
hieman hämmästyen harvinaista kysy­
mystä tuntemattomalta.
”Minä olen”, sanoi tyttö rauhallisen
itsevarmana.
”Niinkö?”
Siihen tapahtuman aikaan enkeleis­
tä ei juurikaan puhuttu julkisesti. Mi­
ten hänen äitinsä mahtaa suhtautua
asiaan, ajattelin oitis. Ja mitähän tämä
sanoo siitä, että tytär näin kääntyy
puoleeni ja alkaa kertoa? Mutta äitin­
sä oli niin kuin ei mitään olisi tapah­
tumassa.
”Se oli silloin, kun minulla oli jal­
ka kipsissä”, tyttö jatkoi. ”Kun koto­
na tulin yläkerrasta portaita pitkin ala­
kertaan ja kun pääsin siihen alas ja
katsoin ylöspäin, silloin näin enke­
lin”, tyttö selitti. ”Siinä se enkeli oli,
portaiden yllä, ja sillä oli suuret siivet.
Enkä minä pelännyt yhtään.”
Eihän enkeliä tarvitse pelätä, ajat­
telin vai sanoinko ääneen? Oma mie­
likuvani näki nyt enkelin aivan val­
koisena ja ihmistä jonkin verran suu­
remman kokoisena.
”Kyllä hän oli kaunis. Oli niin kir­
kas valo”, jatkoi tyttö.
”Enkeli piti huolta, että pääsit on­
nellisesti portaita alas.”
Tyttö vaikutti aprikoivalta.
”Onhan portaissa kulkeminen han­
kalaa kipsin kanssa ja voi sattua kom­
melluksia, kun yhden jalan varassa
laskeutuu”, taisin selittää arkisesti. Si­
tä kumminkin ajattelin.
”Pääsin aivan hyvin portaita pitkin
alakertaan.”
Niin, kun on suojelusenkeli mat­
kassa, ajattelin mielessäni hymyillen.
Äitinsä oli edelleen vaiti, mutta ei
tietenkään voinut olla kuulematta, mi­
tä juuri olimme puhuneet.
Ja mekin vaikenimme, olimmehan
tulleet huoneeseen lepäämään.
Tellervo Kantola
91
Ruusuja Marsista
Hiljainen ja syvällinen poika oli me­
nossa parturin luo. Matkalla sinne hän
pysähtyi erään liikkeen ikkunan eteen.
Se oli kukkakauppa, jonka ikkunassa
oli ruusuja. Hän ei ollut koskaan aikai­
semmin nähnyt niin kauniita ruusuja.
Niitten värimaailma oli kuin ulkoava­
ruudesta. Ne hehkuivat niin syvästi, et­
tei semmoisia värejä voinut todellisuu­
dessa olla, ajatteli poika ja samassa
pyörtyi. Kukkakaupan pitäjä näki sen
ja juoksi ulos auttamaan poikaa.
”Kuinka sä voit?” hän kysyi.
Poika mumisi jotain, alkoi herätä ja
nousi ylös.
”Kauniit värit teidän ruusuissa”, hän
totesi kohteliaasti.
”Niin, ne ovat Marsista”, sanoi kukanmyyjä. ”Ne tulivat takaisin digitaa­
lisesti Nasan lähettämästä luotaimes­
ta.”
”Mitä?” ihmetteli poika,”teleportaa-
92
tiota? Onko se mahdollista?”
”Kyllä vain, kyllä se on”, vakuutti
kaupan omistaja. ”Ne ovat oppineet
luopumaan piikeistä, niissä ei ole pa­
haa vastustavia ruusunpiikkejä niin
kuin meillä täällä Telluksella.”
”Sepä mahtavaa!” huudahti poika.
”Siitä voisi kristikunta oppia paljon.
Onko joku jo ostanut nämä ruusut?”
hän jatkoi kysyen.
”Ikävä kyllä on, ikävä sinulle, jos
olit tulossa niitä ostamaan. Ne ovat me­
nossa kristosofitemppeliin sunnuntaik­
si. Ja ihmeellistä... Et kyllä usko tätä...
S iellä eräs esite lm ö itsijä puhuu
Mars-kokeesta, ruusuista ja risteistä.
Melkoinen sattuma, eikö vaan?”
Niihin sanoihin poika ja kukkakaupias hymyilivät ylimaailmallisen sydä­
mellisesti. Sitten poika jatkoi matkaa
parturiin.
Loppu. The End.
Mika Rajamäki
Ajatus etsii
kotia
Ajatus etsii kotia
Jumalan pojan syntyä
syvällä sisimmässä
onko kaikki jo valmista
Kristuksen saapua
Kirjallisia uutuuksia!
(
Vihkosissa kuvataan pahan probleemaa,
Buddhan, Jeesus Kristuksen ja Pekka
Ervastin henkisiä voittoja, näkyvän ja
näkymättömän maailman harhanomaisuutta kristusviisauden valossa.
I
l
|
/
Sinikka Savolainen
Vaan päästä meidät pahasta,
hinta 2 e
Pirkko Wiggenhauser
Kolminainen apuja voitto,
hinta 1 e
Anja Kesävuori
Harhoista todellisuuteen,
hinta 1 e
Siellä missä kaksi tai kolme
kokoontuu hänen nimessään
siellä on luvannut Mestari
olla heidän keskellään
Laila
Auringon pilkahdus
keskellä talven,
viileä kevättuuli,
epävakaiset säät
ovat heijastusta
ihmisten maailmasta
sanovat Mestarit
luonto on peilimme
luonto - tuo suuri peilimme
itkee ja iloitsee kanssamme
Pisara
Tilaukset: puh. 040 7002 439 tai s-posti [email protected]
93
Tien ohesta
Kristosofista kirjallisuutta myydään
ja lainataan Tampereella torstaisin klo 1519. Myynti myös luentojen yhteydessä tai
postimyyntinä. Kristosofian Kannatusyhdis­
tys r.y. Näsilinnankatu 38, 33200 Tampere.
s-posti kristosofia@tampere-kristosofia.
fi
puh. 040 700 2439. Kiqaluettelot: www.
tampere-kristosofia.fi
Tervetuloa kristosofisen kirjallisuuden
pariin!
Kristosofinen kirjakauppa ja lainaa­
mo Rautatienkatu 8,15100 Lahti. Kirja­
kauppa on avoinna maanantaisin ja torstai­
sin klo 12-17 ja lauantaisin klo 10-14. Kir­
joja voi myös tilata sähköpostiosoitteesta:
[email protected]
Kiqaluettelot: www.kristosofia.fi
Kristosofista kirjallisuutta myydään
Turussa sunnuntaisin esitelmien yhteydes­
sä Aninkaistenkatu 5 A 5. Muulloin nume­
rosta 040 773 7168. Myös postimyynti. Säh­
köposti: [email protected]
Kristosofisia kirjoja myydään Kajaa­
nissa, tiedustelut ja tilaukset puh. 040 8273
501.
Kristosofista kirjallisuutta myydään
Helsingissä Vironkatu 12 B 23 esitelmien
yhteydessä sunnuntaisin klo 12-13.
Kristosofi-lehden tilauksia ja osoitteis­
to a h o ita a A n ja K e sä v u o ri, pu h .
050 369 7534, sähköposti: ani a.kesavuori@
gmail.com
Vuosikerran hinta sekä koti- että ulko­
maille 35 euroa. Muista ilmoittaa tilauksen
yhteydessä paitsi nimesi, myös osoitteesi.
Kristosofinen Kirjallisuusseura r.y:n
tili: Helsingin OP Pankki, FI25 5800
1320 1933 36.
Kristosofiset kesäkurssit pidetään to
25.6. - to 2.7.2015 Jyväskylän Kristoso-
94
fi-temppelissä, Kauppakatu 5, piharaken­
nus. Päiväkokouksissa tutkitaan ensin nel­
jänä päivänä Pekka Ervastin kirjasta Vuori­
saarna sivut 70-112. Loppuviikolla tutki­
taan Väinö Lehtosen kirjasta Ihmisyyden
puolesta ensimmäistä ja viimeistä lukua.
Kristosofinen vuosi- ja veljes juhla
vietetään pääsiäisenä 5.-6.4.2015 Heino­
lassa, Kauppakatu 16. Ohjelma takakan­
nessa.
Majoitusmahdollisuus Heinolassa esim.
H o telli V alo, P ik ijä rv e n tie 1, puh.
044 700 8820. Hinta yhden hengen huone
70 e/vrk ja kahden hengen huone 80 e/vrk,
lisävuode 25 e/vrk, sisältää aamupalan.
Heinolan kristosofian kannatusyhdis­
tys Sampo r.y:n sääntömääräinen vuosi­
kokous pidetään 12.3.2015 klo 13 Heino­
lassa Kauppakatu 16. Tervetuloa! Hallitus.
Helsingin kristosofinen temppeliyhdistys Valo r.y. sääntömääräinen vuosiko­
kous pidetään 4.3.2015 klo 16 Helsingissä
Vironkatu 12 B 23. Tervetuloa! Hallitus.
Kristosofian Kannatusyhdistys r.y.:n
sääntömääräinen vuosikokous pidetään
15.3.2015 klo 14.30 Tampereella Näsilin­
nankatu 38. Tervetuloa! Hallitus.
Kristosofinen Kirjallisuusseura r.y:n
sääntömääräinen vuosikokous pidetään
4.4.2015 klo 18.30 Heinolassa, Kauppaka­
tu 16. Tervetuloa. Hallitus.
Lahden kristosofian kannatusyhdis­
tys Kannel ry:n sääntömääräinen vuosi­
kokous pidetään lauantaina 21.3.2015 klo
14.15 Lahdessa yhdistyksen huoneistossa
Rautatienkatu 8. - Hallitus
Turun Kristosofinen Kannatusyhdis­
tys Nuotio ry:n sääntömääräinen vuosiko­
kous pidetään maanantaina 23.3.2015 klo
20.30 Nuotio ry:n huoneistossa Aninkais­
tenkatu 5 A 5. - Hallitus.
Kristosolisia esitelmiä maaliskuussa
Esitelmät alkavat klo 13
Heinola, Kauppakatu 16:
8.3. Jaakko Kesävuori, Kaipaako kristinusko puhdistamista?
Helsinki, Vironkatu 12 B 23:
1.3. Timo Eränkö, Aseettomuusaate ja rauhantyö Suomessa
8.3. Sirpa Sepänvuori, Matteuksen evankeliumin Vuorisaarna
15.3. Hilkka Lampinen, Mestarin oppilas
29.3. Kyösti Niiranen, Ikuisuuden kosketus sisäavaruudessa
Imatra, Sininen talo:
8.3. Juha Vainio, Kristosofian vuorisaamakeskeisyys
Jyväskylä, Kauppakatu 5, piharakennus:
29.3. Tapani Pentsinen, Kuoleman arvoitus
Kajaani, Osmonkatu 5 B 19:
15.3. Kyösti Niiranen, Kalevalan mytologinen maailmankuva
Karjaa, Nils Grabbenkatu 4:
29.3. Sirpa Sepänvuori, Matteuksen evankeliumin Vuorisaarna
Kitee, Koulutie 3 D, Arppen koulu, luokka 127:
22.3. Jaakko Kesävuori, Kaipaako kristinusko puhdistamista?
Lahti, Puistokatu 9 (sisäänkäynti katutasolta):
15.3. Pirkko Wiggenhauser, Ihminen - jälleensyntyvä olento
Lohja, Punakaneli, Suurlohjankatu 21-23:
15.3. Pekka Okko, Murrosajan näköaloja
Oulu, Kulttuuritalo Valve, Ojakatu 4:
22.3. Juha Vainio, Kristosofian vuorisaamakeskeisyys
Savonlinna, Taidelukion auditorio, Sotilaspojankatu 3:
8.3. Sinikka Savolainen, Jerusalemin suutari
Tampere, Näsilinnankatu 38:
1.3. Sinikka Kesävuori, Eheytyvä ihminen
15.3. Sinikka Savolainen, Kaikuja kadonneelta mantereelta
22.3. Anneli Vasala, Persoonallisuuden arvo
Turku, Aninkaistenkatu 5 A 5:
8.3. Pekka Okko, Murrosajan näköaloja
15.3. Lauri Hämäläinen, Sanottua Salomosta
29.3. Jouko Sorvali, Elämän koulu
Muutokset ja lisäykset ovat mahdollisia.
Kristosofista kirjallisuutta myydään esitelmien yhteydessä.
€
€
Sisäisen opettajan seurassa ......................................... 6,00
Syntynyttä maailmanuskontoa..........................................10,00
Taloudellinen pulma ja sen ratkaisu.............................. 2,50
Tulijärvi, näytelmä ............................................................ 8,00
Tuomiokausi I ja II, ä ...........
12,00
Uudestisyntyvä temppeli ................................................ 9,00
Uudet maat ja ta iv a a t....................................................... 9,00
Vallitseeko ilmiselämässä laki?, ....................................... 10,00
Vanhan Testamentin A v a in .............................................. 9,00
Vihkimyksistä ..................................................
8,00
Vuorisaarnan oppilaan näkökulmasta l - V .....................22,00
Ykseystajunta...........................
7,00
KOTIPELTO JOHANNES (J. R. Hannula)
Miten tulin teosofiksi?..........................................................10,00
Totuudenetsijä .................................................................. 11,00
LEHTONEN VÄINÖ
Aikamme ava in .................................................................. 4,50
Danielin kirja......................................................................... 15,00
Dox, kertomus muinaisesta Meksikosta....................... 9,00
Elämän arvoitus....................................................... — 15,00
Erämaan tietäjä, rom aani................................................ 9,00
Hengen ykseyselämä..........................................................10,00
Ihmisyyden puolesta...........................
7,00
Ihmisyyden puutarha ..........................................................12,00
Ihmisyysuskonnon ulkopiirteet....................................... 4,00
Jalokivi, kootut runot .........................................
10,00
Jälleensyntyminen ja karm a.....................
4,00
Kaksi maailmaa ...................................................................15,00
Kansallinen uudestisyntyminen ..................................... 3,00
Kehityksen virta ................................................
11,00
Kirjat avattiin ..............................................................
8,00
Kun aika on täyttynyt ............................................ —
8,00
Liitto ...........................................................
11,00
Matka tuntemattomaan..................................................... 9,00
Matkalla Temppeliin ......................................................... 9,00
Miten ymmärrän elämän koulun................................ . 8,00
Mitä on kristosofia? ......................
10,00
Murroskaudessa................ ............................................ 9,00
Mysterioitten toiset kasvot ................................................ 10,00
Ongelmien seurassa l-lll, ä ............................................ 8,00
Ongelmien seurassa IV—VI, ä ........................................ 9,00
Ongelmien seurassa VII—Vili, ä ....................................... 10,00
11,00
Ongelmien seurassa IX ja X - X I ...........................
Rauhan temppeli .............................................................. 9,00
Tie ihmisyyteen ................................................................ 7,00
Tietäjien todistus .............................................................. 8,00
Tulkoon v a lke u s ................................................................ 3,00
Uudenajan työsaralta....................................................... 9,00
Vaeltaja, näytelmä ............................................................ 3,00
Vaeltajan viesti l-lll, ä ....................................................... 15,00
Valittujen jo u k k o .....................................
10,00
Valoa Pohjolasta, kuvaelm a............................................ 2,50
Vanajavuoren taru, rom aani..............................................12,00
Vanha ja uusi ihminen ....................................................... 18,00
2,50
Vuosijuhlien satoa, näytelmä .......................................
ALLINNIEMI ALMA
Ihminen ja kosminen elämänvirta.................................. 6,00
Oppilaana Vuorisaarnan tiellä.............................................19,00
Pohjolan okkultismia......................................................... 9,00
BLAVATSKY H.P.
Hiljaisuuden ääni .............................................................
Kirkon ja vapaamuurariuden
juhlamenojen juuret.......................................................
4,00
ERÄNKÖ TIMO JA HELENA
Maailmanuskonnon näköaloja.......................................
6,00
GUMMERUS GÖRAN
Hakemisto Väinö Lehtosen Ongelmien
seurassa l-X I -kirjoihin................................................
5,00
HALME HELENA
Ekleesian luom isesta.......................................................
2,50
HYVÄRINEN MEERI
Heräävä Suomi, näytelmä ..............................................
Kun pyhät kirjoitukset avattiin.........................................
2,50
2,50
HÄMÄLÄINEN LAURI
Danielin sinetti ...................................................................
4,00
JALAVA-RAHKONEN MARTTA
Kristinusko ja teosofia .....................................................
Mitä on jälleensyntyminen? ............................................
Suomalais-kalevalaista salatiedettä..............................
3,00
3,00
2,50
KEITAANPÄÄ HEIKKI
Suomen te h tä v ä ................................................................
4,00
KEMPPAINEN AUNE
Vuorisaarnaa nykyajassa................................................
5,00
KESÄVUORI ANJA
Elämän mysteerio, kristosofisiarunoja...........................
Tuntematon Jumala .........................................................
5,00
2,50
KESÄVUORI ANJA - KIISKI RAIJA
Päivänkehrä, kristosofisia ru n o ja...................................
5,00
KESÄVUORI JAAKKO
Inhimillinen ajattelu............................................................
4,00
KESÄVUORI ULLA
Teoriasta käytäntöön .......................................................
Uskallamme toivoa.............................................
2,50
2,50
KIISKI ESKO
Joogan kahdet kasvot .....................................................
2,50
KIISKI RAIJA
Aurinkosade, ru n o ja .........................................................
Totuuden etsiminen .......................
5,00
2,50
KORHONEN JOHANNA
Jälleensyntyvän ihmisminän elämänkoulu..................
Sfinksin arvoitus, näytelmä .........
2,50
2,50
KOSONEN S. A.
Elämänkysymyksiä .........................................................
Pekka Ervastin elämä ...........
Veljeysaate.........................................................................
3,00
2,00
4,00
5,00
€
KUMPULAINEN ANNIKKI
Elämme murrosajassa ........................................
Elämä ja kuolema kristosofian valossa ............
Elämänsilta.................................................... ......
Enkelit ja henkivallat............................................
Ihminen - ikuinen vaeltaja .................................
Ilmarilassa, näytelm ä................................. : . . .
Kalevalan Iso Tammi . ........................................
Kalevalan kanteleensoitto .................................
Kansallistunnon kautta henkiseen eläm ään___
Mestariviisauden äärellä 1-4 ä .........................
Moninaisuudesta ykseyteen...............................
Päivän P oika........................................................
Temppeliaatteesta kehityksen virrassa ............
Totuudenetsijä ja tähtivoimat .............................
Totuudenetsijän tiellä ..........................................
Tulisoronen, kuvaelma ........................................
Tähtivoimat ja kaitselmuksen käsi .....................
Viisauden koulussa ............................................
....
....
....
....
....
....
....
....
....
....
....
....
....
....
....
....
....
....
2,50
3,50
4,00
3,50
4,00
2,50
10,00
12,00
4,00
20,00
10,00
5,00
5,00
2,50
2,50
3,00
5,00
5,00
LAMPINEN HILKKA
Tarvitaanko uutta elämänymmärrystä?............... . . . .
3,50
LEHTINEN AIRA
Pari sanaa ihmisyyden puolesta ....................... . . . . 4,00
Ykseyden aika .................................................... . . . . 10,00
LEHTINEN ILONA
Kansani kannel, runoja........................................ . . . . 10, 00
Matkalla, runoja ..................................... •............ . . . . 6,00
LOUESMAA INGEBORG
Jälleensyntymisen arvo ja m erkitys................... . . . .
PORTTINEN ILONA
M aakoe................................................................. . . . . 2,50
Tulikoe ................................................................. . . . . 2,50
SAARIO KLAARA
Mietiskelyä .......................................................... . . . .
Mikä on maailmanuskonto.................................. . . . .
6,00
2,50
SAVOLAINEN SINIKKA
Sydämen tie, ru n o ja ................................... ........ . . . . 5,00
SIPONEN LAILA
Ykseystajunnan lie k k i.......................................... . . . . 10,00
SUURKUUKKA JALMARI
Kristosofia oppina ja eläm änä........................... . . . .
5,00
TANNINEN ELSA
Vaikeneva tie, runoja ......................... ................ . . . .
5,00
VAINIO JUHA
Ajan polttavin kysym ys........................................ . . . . 3,00
VVASASTJERNA LIISA
Kuoleman vakavuus elämässämme ................. . . . .
2,50
VVIGGENHAUSER PIRKKO
Kaipaus ihmisyyteen .......................................... . . . .
2,50
KESÄKURSSIKIRJAT
Kristosofisesta kesäkurssityöstä 1956-1972 . . . . . . . 15,00
1979-2011, ä ...................................................... . . . . 6,00
3,00
NIEMELÄ RAILI
Totuudenetsijänä Suomessa ............................. . . . . 2,50
Veljeyden oppilaana............................................ . . . . 10,00
NURME TERTTU
Elämän puhdistavat virrat ................................. . . . .
Ihmisen vapaus .................................................. . . . .
Ihmisyyden elämänkoulussa ............................. . . . .
2,50
3,50
8,00
OKA SOLVEIG
Laula sydän, runoja ............................................ . . . .
4,00
OLASTIE SIRKKA-LIISA
Pieni tutkielma J. R. Hannulasta ....................... . . . .
Pyhä Fransiskus, näytelmä ............ .................. . . . .
2,50
3,50
LAULUVIHKOT
Kristosofisia kuorolauluja 1, 2, 3 ä ..................... . . . . 6,00
Kristosofisia kuorolauluja, vihko 4 ja 6 ä ............. . . . . 7,00
Kristosofisia kuorolauluja, vihko 5 ..................... . . . . 5,00
AIKAKAUSLEHDET
TIETÄJÄ
sidottuja vuosikertoja 1908-1914 ä ................... . . . . 32,00
KRISTOSOFI
sidottuja vuosikertoja 1962-1980 ä ................... . . . . 26,00
sidottuja vuosikertoja 1981-2000 ä..................... . . . . 30,00
sidottuja vuosikertoja 2 0 0 1 -............................... . . . 35,00
€
Kristosofi-lehden kotisivu: www.kristosofi.fi
Tilataan osoitteella:
Anja Kesävuori, puh. 050 369 7534, [email protected]
Sähköpostiosoitteita: [email protected],
[email protected], [email protected]
M - Ite lla O yj
k R IS tjO S O ff
K R IS T O S O F IN E N
V U O S I- JA
V E L JE S JU H L A
Pääsiäisenä 5.4. - 6.4.2015
H e in o la s s a , K a u p p a k a tu 16
Ohjelma sunnuntaina:
Avajaiset klo 1 0.00
R u o k a ilu K e stitu v a s s a , S ilta k a tu 11
Yleisöesitelmä k lo 1 3 .0 0
P irk k o VV iggenhauser, S u u re n s e ik k a ilu n ä ä re llä
Iltajuhla k lo 1 8 .0 0
O h je lm a s s a m u u n m u a s s a k u v a e lm a M a tk a lla A m e rik a s s a ,
so v ite ttu n ä y ttä m ö lle P e kka E rva stin k irja s ta S uuri s e ik k a ilu .
Ohjelma m aanantaina:
Aamukokous klo 10.00
Yleisöesitelmä klo 13.00
S in ik k a S a vo la in e n , J e ru s a le m in su u ta ri
Päättäjäiset klo 14.30
K irja llis u u tta m y y tä v ä n ä . T e rve tu lo a !
Oriveden Kirjapaino 2015