docSairaan- hoitaja ja näy elijä
download 
Report Transcription
Sairaan- hoitaja ja näy elijä
No 3 17.2.2015 ari-matti hedman Sairaanhoitaja ja näyttelijä solmujen avaaja minna helle itse asiassa s. 6 työkaluna kirjat lukeminen s. 14 8 Ota talteen jäsenedut! askelta osuuskuntaan HYÖDYLLISTÄ JA KIVAA NUORILLE TEHYLÄISILLE! 18–35-vuotias ammattiosaston jäsen, oletko kiinnostunut Tehyn toiminnasta, mutta et ole vielä löytänyt omaa väylääsi vaikuttaa? Haluaisitko saada lisää tietoa työelämän lainsäädännöstä ja pelisäännöistä tai oman selustasi turvaamisesta? Haluatko tietää, mitä kaikkea kivaa ja hyödyllistä ammattiosastossa tapahtuu? Hienoa, tämä koulutus on juuri sinua varten! Nuori tehyläinen -koulutus Hotelli Korpilampi, Espoo, 25.–26.4.2015 Tehy maksaa osallistujien koulutus-,matmatka-, ruokailu- ja majoituskulut. Koska koulutus on suunniteltu tapahtuvaksi jäsenen vapaa-ajalla, sitä ei ole mahdollisuus saada palkalliseksi. Ilmoittaudu mukaan 25.3. mennessä Tehyn jäsensivujen kautta: www.tehy.fi > Jäsensivut > Nuoret tehyläiset > Nuori tehyläinen Korpilammella Päivien ohjelma: Lauantai 25.4. 10.00 Yhteiskuljetus lähtee Helsingin päärautatieasemalta 11.00 Saapuminen ja lounas Hotelli Korpilammella 12.00 Tehy – järjestö juuri sinulle! 13.00 Tuhti paketti tietoa työelämän oikeuksista ja velvollisuuksista, sis. kahvitauon 16.00 Tullaan tutuiksi 17.30 Vapaata aikaa 20.30 Yhteinen illallinen hotellilla Sunnuntai 26.4. Lähetämme ilmoittautuneille vahvistuskirjeen ja matkustusohjeet. Huom! Ilmoittautuminen on sitova. Ilman perusteltua syytä poisjääneeltä peritään 70 euron omavastuuosuus. 9.00 Nuoren työntekijän rooli 10.45 Ammattiosasto ja luottamusmies tukena ja turvana työelämässä 11.45 Huoneiden luovutus ja lounas 12.45 Miten tästä eteenpäin? Miten pääsen mukaan toimintaan? 14.15 Päätöskahvit 15.00 Yhteiskuljetus lähtee Helsingin päärautatieasemalle Lisätiedot: Tehyn opiskelijatoiminnan järjestöasiantuntija Anne Lindgren, [email protected], puh. (09) 5422 7207 2 TEHY t 3–2015 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti No 3 17.2.2015 tehysisältö 5 Pääkirjoitus 6 kansi Itse asiassa: Minna Helle 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Älypuhelin paljastaa kiusaamisen 14 kansi Kirjojen taika 20 Ammatissa: Guten Tag! 23 Kolumni 24 kansi Kahdessa työssä 30 Hyvinvointi: Väkivallan jälkeen 34 Terveys 35 kansi Jäsenedut 44 Sairaus: Nuijanukutus syömällä 46 kansi Yritetään yhdessä! 50 Ulkomaat: Tukisukkamestari 72 Tieni tähän: Liian hyvä sydän 74 Ihana arki: Iloista lätkää tehyläinen 56 Keskustelua 58 Me kaikki 60 Homma hoidossa 61 Tehy-uutiset hoitajasta on moneksi 14 24 50 kerhotäti Perhetyöntekijä Susanna Käsmä käyttää työssään kirjoja. sivubisneksiä käsityöläinen Miksi hoitaja Alankomaissa lähtee välillä tukisukkia kalastamaan tai mittaa oma teatterin lavalle? ammattikuntansa. KANNEN KUVA: LIISA TAKALA 62 Jäsentapahtumat 64 Ensiapu 66 Tarkastaja 71 Ristikko Olen johtaja mutta samalla isännöitsijä ja joskus talonmieskin. Saksalaisen Seniorikodin johtaja Eila Javanainen sivulla 20. TEHY t 3–2015 3 Vauhdin hurmaa! Tehyläisten PowerPark-päivä 6.6. Alahärmässä Ilmoittautuminen alkaa 2.3. klo 12 www.tehy.fi/powerpark Kirjaudu ilmoittautumissivulle Tehyn jäsennumerolla. Seitsennumeroisen jäsennumeron löydät Tehyn jäsenkortista ja Tehy-lehden osoitekentästä. Voit ottaa tapahtumaan mukaan kolme perheenjäsentäsi. PowerPark on varattu tehyläisille klo 11 –19. Tapahtumaan mahtuu mukaan 7 000 henkilöä. Vahvistamme osallistumisen kotiin saapuvalla kirjeellä viikolla 16. 4 TEHY t 3–2015 pääkirjoitus Oletko valmis, työelämä? keskustelu oli pitkä ja polveileva, ajoittain kipakkakin. Mutta huoli yhteinen. Toimitukseen soitti pitkän uran tehnyt kätilö. Pohdittiin, miksi nuoret terveydenhuoltoalalla heittävät hanskat tiskiin ja vaihtavat alaa. Keskustelimme siitäkin, kuinka koulutus onnistuu valmistamaan nuoria työn arkeen. Kyllähän huonojen puolien, kuten epämukavien työaikojen, tulisi olla tiedossa jo opiskeluaikana, keskustelukumppani mietti. Joka työssä on miinusmerkkinsä, mutta motivaation ihmisen auttamiseen pitäisi käydä niiden yli. sama huoli kuvastui SairaanhoitajaPäätoimittaja minna hietakangas liiton julkaisemasta työolobarometristä. Herkimmin toiselle alalle katoavat 26–35-vuotiaat, työtä muutaman vuoden tehneet. 1980-luvun alun ja 1990-luvun lopun välillä syntynyt Y-sukupolvi ei odottele, vaan tekee ratkaisunsa. Kokemukset eri työpaikoista ovat arvostettua valuuttaa. Kuten aina, kolikossa on toinen puoli. Kärsimättömäksi kuvattu sukupolvi haluaa mieluummin vaikuttaa työpaikkansa työkulttuuriin ja toimintatapoihin kuin hypätä toiseen kelkkaan. Y-sukupolvi arvostaa esimiestä, joka kuuntelee ja auttaa kehittymään. Sen on ennustettu haastavan johtamistyön. Yksi vastaus oli barometrin julkistamistilaisuudessa puhuneella osastonhoitaja Petra Ylikukkosella. Juuri vuoden osastonhoitajaksi valittu Ylikukkonen työskentelee Hyksin Töölön sairaalassa neurokirurgisella teho- ja valvontaosastolla. Hänen mukaansa esimiehellä pitää olla suunnitelma, kuinka jatkaa työntekijän perehdyttämistä viiteen vuoteen saakka. halusin kuulla parin Y-sukupolven ystäväni ajatuksia. Toinen kakskyt ja risat -nuorista sanoi, ettei ole yhtä ilman toista. Kun tekee oman alan perusleipää, arvostaa myös sykähdyttäviä hetkiä: ”Ei kenelläkään ole vara valita, että tekee vain mukavia juttuja.” Palkan lisäksi heidän sukupolvensa vaakakupissa painaa työn sisältö. Halutaan tehdä sitä, mikä tuntuu merkitykselliseltä. On tärkeää, että kokee onnistumisen riemua, oppii ja kehittyy työssään, he kuvailivat. Jokainen hakee turvaa ja ennustettavuutta elämälleen, myös Y-sukupolvi. Jo vuonna 2020 he muodostavat työllisten enemmistön. ”Ajattelen usein, miten teen tätä työtä kymmenen vuoden päästä, mihin voisin erikoistua, mikä kantaisi eteenpäin”, parikymppinen ystäväni sanoi. Oletko valmis, työelämä? Palkan lisäksi vaakakupissa painaa työn sisältö. Hoitovapaa tapetilla Tehy-lehdessä 3/1985 kerrottiin, että eduskunta oli hyväksynyt työsopimuslain muutoksen, joka käsitti hoitovapaan. Hallitus jätti eduskunnalle pienten lasten hoidon kehittämistä koskevan lakiesityksen. Ehdotuksen mukaan vuonna 1990 TEHY t 3–2015 voidaan kaikille alle kolmevuotiaille järjestää vanhempainrahakauden päättymisen jälkeen joko kunnallinen päivähoitopaikka tai kotihoidon tuki perheen valinnan mukaan.” 30 VUOTTA SITTEN 5 itse asiassa Solmujen avaaja Tehyn työtaistelu 2007 oli valtakunnansovittelija Minna Helteelle työmarkkina-asioiden korkeakoulu. teksti Riitta Hankonen kuva Jaakko Martikainen 1 Mitä valtakunnansovittelija tekee? Tärkein työ on sovitella silloin, kun työnantajat ja palkansaajat ovat päätyneet umpisolmuun, jota ne eivät saa itse auki. Kun soviteltavia työriitoja ei ole, valtakunnansovittelija tapaa ihmisiä, kouluttaa ja seuraa kansainvälistä kehitystä sekä suomalaisen yhteiskunnan tilaa. Sovittelijan on tärkeä pysyä kärryillä siitä, mitä yhteiskunnassa kulloinkin tapahtuu. Hänen pitää hallita kokonaisuus, jotta pystyisi omaksumaan yksityiskohtia. 2 Miten aiot hyödyntää kokemuksiasi työmarkkinaneuvotteluista? Työmarkkinaneuvottelut ovat oma neuvottelulajinsa. Kokemus neuvotteluista on välttämätön, jotta sovittelijan työtä pystyy hoitamaan. Työnä on johtaa neuvotteluja ja etsiä uusia näkökulmia. On hyödyllistä tarkkailla omia tapojaan toimia ja tiedostaa, mikä toimii ja mikä ei. Toisen osapuolen kuunteleminen on ehdottomasti tärkein oppimani asia. Jos neuvottelija rakastaa omaa ääntään ja argumenttejaan, hän ei kykene ymmärtämään toisen näkökulmaa. 3 Mitä mieltä olet työehtosopimusten joustavuudesta? Sopimukset sisältävät paljon mahdollisuuksia joustaa, mutta niitä on käytetty vähän. Joustavuuden lisääminen edellyttää molemminpuolista luottamusta ja 6 rohkeutta kokeilla uusia ratkaisuja. Tehokas ja fiksu toiminta työelämässä edellyttää joustamista puolin ja toisin. 4 Miltä tuleva työmarkkinakierros näyttää? Keskitetty työllisyys- ja kasvusopimus on voimassa. Näyttää siltä, että työnantajien ja palkansaajien järjestöt vakavasti harkitsevat sen jatkamista. Soviteltavia työriitoja on vähemmän, jos työllisyys- ja kasvusopimus jatkuu. Kokonaan riidoilta tuskin vältytään, sillä viime vuonna valtakunnansovittelijan toimistossa soviteltiin kahdeksan työriitaa, vaikka työllisyys- ja kasvusopimus on voimassa. Työmarkkinakierrokseen vaikuttavat sekä huhtikuussa käytävät eduskuntavaalit että neuvottelujärjestelmän uudistuksesta käytävien neuvottelujen lopputulos. 5 Mitä hyötyä Tehy-pestistäsi on ollut? Tehyn työtaistelu vuonna 2007 oli minulle työmarkkina-asioiden korkeakoulu. Selvisin tiukoista tilanteista, mikä antoi minulle varmuutta. Niin kovissa paineis- Opin sen, että asiat riitelevät, eivät ihmiset. sa en ole koskaan ollut ennen sitä enkä sen jälkeen. Opin sen, että asiat riitelevät, eivät ihmiset. Tuolloin olin tehyläisten asialla, mutta valtakunnansovittelijana olen puolueeton. 6 Miten terveydenhuollon työtaisteluissa pitäisi suhtautua suojelutyöhön? Suojelutyöstä on sovittu tapauskohtaisesti. Työnantaja haluaisi, että siitä säädettäisiin lailla, mitä työntekijäjärjestöt vastustavat. Asia on esillä neuvottelujärjestelmän uudistamista koskevissa neuvotteluissa. Kyseessä on herkkä asia, johon toivottavasti löytyy neuvotteluissa ratkaisu. 7 Millainen feministi olet? Olen feministi ja olen jo lapsuudenkodissani kasvanut ajatukseen siitä, että naiseus ei mitenkään rajoita mahdollisuuksia. Toivon, että tytöt hahmottavat mahdollisuutensa samoin kuin minä aikoinani. Tasa-arvo ei kuitenkaan synny itsestään, vaan vaatii toteutuakseen yhteiskunnan ohjausta. Päiväkodin, koulun, kodin ja työpaikan tehtävä on tukea tasaarvon ajatusta. Feminismi ei määrittele minua ihmisenä, vaan olen oma itseni. En hakenut valtakunnansovittelijaksi siksi, että olen nainen. Hain, koska halusin uusia haasteita. t TEHY t 3–2015 vain vettä. Valtakunnansovittelija Minna Helle tarjoaa tuleville asiakkailleen pelkkää hanavettä. Sovittelussa ei ole tarkoitus olla mukavaa. Minna Helle, 42 ► Valtakunnansovittelija tämän vuoden alusta lähtien. ► STTK:n edunvalvontajohtaja 2013–2014. ► Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan johtaja 2011–2013. ► Akavan edunvalvontajohtaja 2009–2011. ► Tehyn edunvalvontajohtaja 2006–2009. ► Perheeseen kuuluu kouluikäinen tytär. ► Harrastaa kuntoilua, erityisesti laskettelua, sekä kaikenlaisen musiikin kuuntelua. TEHY t 3–2015 7 Tehyn lähihoitajapäivä OHJELMA ti 28.4. Tampere-talo, Yliopistonkatu 55, Tampere 8.00 9.00 9.15 Ilmoittautuminen Päivien avaus Työntekijänä sote-muutoksessa Mirja Kinnunen, lakimies, Tehy ry uentosali 1 L 10.00 Mitä vanhuus on? Maaria Seppälä, geriatri 11.00 Hoivakoti kuntoon Susanna Kaunisto, palveluasumisen esimies, Palvelutalo Tervaskanto 12.00 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 13.00 Työhyvinvointi lähihoitajan työssä Merja Hanhela, opinto-ohjaaja, TJS Opintokeskus 14.00 Hoitajan jaksaminen fyysisessä työssä Virva Läärä, lehtori, TtM, Tredu Luentosali 2 10.00 Kun pienet lapset kiusaavat Laura Repo, varhaiskasvatuksen maisteri, väitöstutkija ja lastentarhanopettaja, Varhaiskasvatuksen koulutuspalvelut LK Oy 11.30 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 12.30 Kiusaamisen ehkäisyn keinot varhaiskasvatuksessa Laura Repo, varhaiskasvatuksen maisteri, väitöstutkija ja lastentarhanopettaja, Varhaiskasvatuksen koulutuspalvelut LK Oy 13.30 Tunnesäätely pitää oppia Janne Pöyhtäri, perheterapeutti, psykoterapeutti, TAYS 15.00 Asenne, mitä se ratkaisee? Ilona Rauhala, psykologi ja ratkaisu- ja voimavarakeskeinen työnohjaaja, Palomacorento Oy 16.00 Päivien päätössanat ja iltapäiväkahvit Tilaisuus on tarkoitettu kaikille lähihoitajatutkinnon suorittaneille mukaan lukien muut toisen asteen opinnot mm. apu-, perus- ja lastenhoitajat. Koulutuspäivä maksaa Tehyn jäsenille 70 euroa. Hintaan kuuluu ruokailu. Tehy ei korvaa matkakustannuksia. Ilmoittaudu Tehyn jäsensivuilla: www.tehy.fi > Jäsensivut > Omat Jäsentiedot > Kurssit > Kurssitarjonta. Sitovat ilmoittautumiset ti 7.4. mennessä. Vahvistus osallistumisesta lähetetään sähköpostitse ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen. Lasku lähetetään kirjeenä huhtikuun loppuun mennessä kotiosoitteeseesi, ellet toisin ilmoita osoitteeseen [email protected]. Osallistumisen voi peruuttaa 12.4. asti kuluitta. Sen jälkeen veloitamme 150 euron peruutusmaksun. Mukaan mahtuu 200 ensiksi ilmoittautunutta. 8 55 TEHY t 3–2015 puheenjohtajalta Inhimillistä hoitoa hoidon inhimillinen laatu Puheenjohtaja rauno vesivalo antaa parhaimmillaan ihmisarvon mukaiset puitteet syntymiseen, elämiseen ja kuolemiseen. Sellaisen hoidon tärkein edellytys on työntekijäkunta, joka on arvostettu ja jolla on riittävät edellytykset työnsä laadukkaaseen suorittamiseen. Päättäjien on annettava tällaiseen hoitoon tarvittavat resurssit ja puitteet. Hoitajat antavat sille sydämensä. Laittamattomasti sanottu. Tämä edesmenneeltä terveydenhuollon etiikan dosentti Martti Lindqvistiltä lainattu katkelma (Tämä päivä luo pitkän varjon, Tehy 1996) kertoo kaiken, mitä hyvään hoitamiseen tarvitaan. Inhimillisen, laadukkaan ja tuloksellisen sosiaali- ja terveydenhuollon tekevät osaava, koulutettu henkilöstö, toimiva hoidon porrastus sekä sujuva yhteistyö perus- ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon välillä. Tästähän sote-uudistuksessakin on kysymys. Ihmisarvoisen vanhuuden turvaavat eettiset periaatteet. suomi ikääntyy ja palvelujen tarve kasvaa. On pidettävä huoli siitä, että pys- KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma–pe klo 8.30–16.00 Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Puh. (09) 5422 7000 Sähköpostit: [email protected] www.tehy.fi TEHY t 3–2015 tymme takaamaan inhimilliset palvelut nyt ja tulevaisuudessa. Ihmisarvoisen vanhuuden turvaavat eettiset periaatteet – itsemääräämisoikeus, voimavaralähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus. Vanhusten palvelut tulee toteuttaa vastaamaan ihmisen tarpeita. Tarjolla tulee olla hyviä kotiin tuotavia palveluja, palveluasumista, tehostettua palveluasumista ja riittävä määrä laitospaikkoja. Asumis- ja hoitoympäristöjen pitää olla laadukkaita, esteettömiä, turvallisia ja viihtyisiä. Vanhusten palvelut eivät ole vain sosiaali- ja terveydenhuollon vaan kaikkien hallinnonalojen vastuulla. hoitohenkilöstön mitoituksen perustana pitää olla asiakkaiden ja potilaiden hoidon ja palveluiden tarve. Toimintakyky ja siinä tapahtuvat muutokset tulee ottaa huomioon. Potilasturvallisuus ja asianmukainen hoito edellyttävät, että jokaisessa työvuorossa on kaikkina vuorokauden aikoina riittävä määrä koulutettua hoitohenkilöstöä. PALVELUT Edunvalvonta (09) 5422 7100 ma–ti ja to 9–15 Jäsenyysasiat (09) 5422 7200 ma–ti ja to 9–15 Jäsentietomuutokset [email protected] www.tehy.fi > Jäsensivut ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere ja Turku www.tehy.fi > Yhteystiedot Työttömyyskassa (09) 5422 7300 ma–ti ja to–pe 9–15 9 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, [email protected] synnytykset jatkuvat Salon aluesairaalassa kesäkuun 2017 loppuun saakka. Toiminta jatkuu poikkeusluvan turvin. Lain mukaan synnytyksiä hoitavassa sairaalassa pitää hoitaa vähintään tuhat synnytystä vuodessa. Salossa synnytyksiä on ollut viime vuosina keskimäärin 720. Ministeriö voi myöntää poikkeusluvan, jos palvelun saavutettavuus tai potilasturvallisuus sitä edellyttävät. Kainuun, Länsi-Pohjan ja Mikkelin keskussairaalat saivat vastaavan luvan viime vuoden lopulla. Porvoon sairaalalla on hakemuksen mukainen lupa vuoden 2016 loppuun asti. vt Tuotemerkit pois tupakasta iso-britannia aikoo ottaa käyttöön tuotemerkittömät savukepakkaukset toukokuussa 2016. Myös Suomen sosiaali- ja terveysministeriö aikoo tehdä esityksen tuotemerkittömistä tupakkaaskeista. Australia on toistaiseksi ainoa maa, joka on kieltänyt tupakka-askien tuotemerkit. Myös Irlanti suunnittelee niiden kieltämistä. rh Vertaistukea mielenterveyteen mielenterveyden keskusliitto järjestää sopeutumisvalmennuskursseja mielenterveyskuntoutujille. Kurssit on tarkoitettu pysyvällä eläkkeellä ja työelämän ulkopuolella oleville henkilöille, jotka eivät ole oikeutettuja Kelan kurssille. Kursseja järjestetään avo- ja laitosmuotoisina ympäri Suomea. vt www.mtkl.fi kiitetty malli. Sairaanhoitajavetoinen Huhtasuon terveysasema on saanut hyvää palautetta, mutta hoitajien palkat ovat laskemassa. Viisikymppiä palkasta jyväskylässä on syntynyt kiista Huhtasuon terveysaseman sairaanhoitajien palkoista. Työnantaja ei enää halua maksaa laajennettua tehtävänkuvaa tekeville 100 euron lisää. Uudessa työn vaativuuden arvioinnissa Huhtasuon sairaanhoitajien kokonaispalkka laskee 50 euroa, koska lisään varattu kehittämisraha poistuu ja tehtäväkohtainen palkka kohoaa vain 50 euroa. Paikallisneuvottelut ovat päättyneet umpikujaan, ja asia on mahdollisesti menossa KT Kuntatyönantajien ja Tehyn välisiin neuvotteluihin. –Työnantaja korostaa, miten hyvä sairaanhoitajavetoinen toimintamalli on ja haluaa laajentaa sitä. Viesti sairaanhoitajille on kuitenkin se, että tehtävänkuva on täysin sama kuin muuallakin, joten palkan ei tarvitse olla korkeampi, ihmettelee pääluottamusmies Jaana Pollari. Huhtasuon terveysaseman sairaanhoitajat ovat arvioineet hoidontarvetta ja pitäneet itsenäistä vastaanottoa lokakuusta 2012 lähtien. Malli on saanut hyvää palautetta 13. numerosta 1/20 valtakunnallisesti. rh / .fi hy te ww w. Lue lisää huhtasuon malli 1 Huhtasuon terveysasema oli lopetusuhan alla lääkäripulan vuoksi. Pula väheni, kun hoitohenkilöstön määrää ja vastuuta lisättiin. 2 Hoitajien potilaskontaktien määrä kasvoi noin 70 prosenttia ensimmäisenä toimintavuonna 2012–2013. 3 Lähes puolet asiakkaista on erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. jyte te hy-le ht i 10 TEHY t 3–2015 KRISTIINA KONTONIEMI Synnytykset jatkuvat Salossa ajankohtaista Työkokeilu ja koulu auttoivat palaamaan töihin sairauslomat lyhenivät ja työntekijät lähtivät työkokeiluun tai kouluun, kun eläkelaitos Keva ja isot kuntatyönantajat kokeilivat viime vuonna uudenlaista yhteistyötä. Työnantajat etsivät työntekijät, joille oli kertynyt 150 sairauslomapäivää. Työntekijältä kysyttiin, voiko hänet ohjata Kevan arvioitavaksi. Lähes kaikki halusivat selvittää mahdollisuuksia palata töihin. Mukana oli yli 200 henkeä. Ammatillinen kuntoutus, kuten työkokeilu tai uudelleenkoulutus, alkoi aiempaa varhaisemmin. Husin henkilöstöjohtaja Outi Sonkeri kertoo, että selvittely vaati työtä, Mediatähystys ► ”Kun pitäisi puhua lapsen oikeudesta laadukkaaseen päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen, niin viime aikoina on keskitytty lähinnä vanhempien syyllistämiseen.” mutta sen myötä kehitettiin sisäisiä toimintatapoja. –Husissa on otettu käyttöön sähköpostiviesti, joka hälyttää esimiestä, kun alainen on ollut pois 30 päivää. Esimiestä muistutetaan varhaisesta puuttumisesta. Uutta toimintatapaa kokeiltiin, koska työnantajan yhteys työntekijään voi katketa sairausloman aikana. Ilman yhteyttä moni hakee vuoden sairastettuaan työkyvyttömyyseläkettä. Työnantajan maksettavaksi tulee tällöin kallis varhaiseläkemenoon perustuva maksu ja työntekijän eläke jää pienemmäksi kuin jos hän olisi jatkanut töissä. tm päiväkodin johtaja eija salmi, suomenmaa 28.1. ► ”Iso ongelma on se, että pikkulasten vanhemmilla ei ole kokemusta eikä omaa mielikuvaa niistä vakavista taudeista, joita vastaan rokotuksia nyt suositellaan. Vanhemmat saattavat ajatella, että miksi rokottaa, jos tauteja ei ole Suomessa.” Vuoden sairastettuaan moni hakee työkyvyttömyyseläkettä. thl:n ylilääkäri hanna nohynek, iltalehti 29.1. ► ”Kun meillä oli Ebolaepäily, kukaan ei kieltäytynyt hoitamasta potilasta tai ilmoittautunut sairaaksi.” osastonhoitaja eva gustavssonniemelä, husari 1/2015 ► ”On myönnettävä, että Kreikan terveydenhuollossa oli paljon läskiä, mutta nyt alkavat jo luut paistaa.” Vieraskirja tulee kylään kreetalla työskentelevä lääkäri karen piironenpolitis, lääkärilehti 6/2015 yksinäisyyttä käsittelevä Kansallisteatterin www.kiertuenayttamo.fi TEHY t 3–2015 työpajajaksolla. ► ”Kun lääkäri kertoi, että lapsella on diabetes, rupesin itkemään. Se oli minulle kuin kuolema, en osannut suhtautua oikein.” näyttelijä kai lehtinen, diabetes 1/2015 HANNA SAKARI Vieraskirja liikkuu tanssin ja teatterin rajamaastossa. Itseltään kadonnut nuori mies, kosketusta kaipaava aikuinen nainen ja hänen leskiäitinsä etsivät esityksessä suhdetta itseensä ja ympäristöönsä. Vieraskirja ja kuusi muuta teosta kuuluvat Kansallisteatterin yhteydessä toimivaan Kiertuenäyttämöön, jonka tavoite on edistää terveyttä, hyvinvointia ja tasaarvoa taiteen keinoin. Esitykelämä hukuttaa. siä voi tilata terVieraskirja-esitykveydenhuollon sen teemoja on ja sosiaalityön työstetty SPR:n Uudenmaan piirin yksiköihin. vt 11 ajankohtaista yhteisvastuuvaroin toteutettavaan saattohoidon kehittämishankkeeseen etsitään viittä erilaista hoitoyksikköä, joissa hoidetaan kuolevia potilaita. Mukaan voivat päästä kotihoidon ja kotisairaanhoidon yksiköt, hoivakodit sekä terveyskeskusten ja sairaaloiden vuodeosastot. Hankkeessa selvitetään yhdessä hoitoyksikön kanssa saattohoidon nykytilanne ja koetut ongelmat. Sen jälkeen toimintaa kehitetään koulutuksen, konsultaation ja työnohjauksen keinoin. Osallistuminen on mukaan valituille yksiköille maksutonta. vt tiedustelut ja ilmoittautuminen 15.3. mennessä: terhokodin ylilääkäri juha hänninen (09)6154466, [email protected] Ehdota turvallisuustekoa sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinto kannustaa toimimaan turvallisuuden eteen. Palkinto myönnetään yhteisölle esimerkillisestä onnettomuuksien ehkäisytyöstä, tapahtumasta tai toiminnasta, jolla on estetty tai rajoitettu vahinkojen määrää. Palkinnon voi saada myös alan turvallisuutta edistävän laitteen tai toimintatavan kehittämisestä. rh palkitsemisesitykset 6.3. mennessä [email protected] Roosa-nauha ennätykseen syöpäsäätiön Roosa nauha -keräys innosti suomalaisia viime syksynä tukemaan syöpätutkimusta ja rintasyöpään sairastuneita. Keräyskampanja saavutti ennätystuloksen: yli 1,1 miljoonaa euroa. rh 12 Elinluovuttajien tunnistamista halutaan parantaa elinluovutusten ja elinsiirtojen määrää pyritään lisäämään. Vuosille 2015–2018 laaditussa toimintasuunnitelmassa todetaan, että sairaaloiden tulee tunnistaa kaikki mahdolliset elinluovuttajat, kiinnittää huomiota omaisten hyvään kohtaamiseen ja luoda elinluovuttajan hoitoon riittävä osaaminen ja resurssit. Tavoitteena on, että kaikki elinsiirtoa tarvitsevat potilaat saisivat siirteen oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Nykyään sopivista elimistä on jatkuva pula. Joka vuosi viidestä kymmeneen prosenttia elinsiirtoa odottavista kuo- lee, koska sopivaa siirrännäistä ei löydy ajoissa. Elinluovutuskortti on edelleen tärkeä asiakirja, vaikka vuodesta 2010 lähtien luovutukseen on riittänyt vainajan oletettu suostumus. Aktiivinen työ elinluovuttajien tunnistamiseksi on jo tuottanut tulosta. Viime vuonna tehtiin 355 elinsiirtoa, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Elinluovuttajia oli 120. Kaikki elinsiirrot tehdään keskitetysti Hyksissä. rh Koirankakka voi estää luontoretken päiväkotien luontoretkiä vaikeuttavat hen- kilöstön riittämättömyys ja kielteiset asenteet, käy ilmi Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin ja Lastentarhanopettajaliiton tekemästä kyselystä. –Turvallisuusmääräykset ja vastuukysymykset nousivat usein esiin. Matkan pituus tai vaikeus, sopivan ympäristön puuttuminen, heikko pukeutuminen ja esimerkiksi koirankakkainen metsä pitävät päiväkotilaiset pois luonnosta, kertoo projektipäällikkö Kimmo Saarinen. Luonnossa liikkuminen parantaa lasten luontaista immuniteettia ja allergiaterveyttä. Vain joka kuudennessa päiväkodissa on luontoryhmä tai ohjattua luontotoimintaa. Retket ja luonnonmateriaalien keruu ovat sen sijaan arkea useimmissa päiväkodeissa. Päiväkodin henkilöstössä on keskimäärin kaksi luontokoulutuksen käynyttä. Kyselyyn vastasi lähes 800 päiväkotia. tm tupakointi 245 Savuttomiksi julistautuneiden kuntien määrä. www.savutonkunta.fi terveyden lähde. Metsässä leikkiminen vahvistaa lapsen immuunijärjestelmää. MIKKO NIKKINEN Opastusta saattohoitoon TEHY t 3–2015 ajankohtaista Älypuhelin paljastaa kiusaamisen Oulun yliopistossa kehitetään koulukiusaamista ehkäisevää mobiilisovellusta. teksti Riitta Hankonen kuva Pixmac joukko kuudesluokkalaisia ympäröi ekaluokkalaisen ja antaa tälle lumipesun. Pipo lentää koulun katolle ja hanskat hukkuvat hankeen. Välituntivalvoja on pihan toisella laidalla, ja tilanne on ohi nopeasti – toistuakseen taas parin päivän kuluttua. Jälkeenpäin tapahtunutta on vaikea selvittää, vaikka kiusattu kertoisi aikuisille. Koulukiusaamista on yritetty saada kuriin erilaisilla kampanjoilla. Kiusaaminen on vähentynyt, mutta silti joka kymmenes peruskoulun oppilaista joutuu kiusatuksi. Arvet säilyvät pahimmillaan aikuisikään. Entä jos ekaluokkalaisella olisi taskussa älypuhelin, joka hälyttäisi paikalle opettajan tai tukioppilaan? Jos tilanteeseen pystyisi puuttumaan ennen kuin se etenee? pelistä ja leikistä, jotka saattavat herättää elimistössä vastaavantyyppisiä reaktioita. Sovelluksen kehittämistä vaikeuttaa se, että eettiset syyt estävät järjestämistä oikeita kiusaamistilanteita. Yliopiston eettinen toimikunta on antanut tutkijoille luvan järjestää kenttäkokeita, joissa oppilaat tönivät ja haukkuvat toisiaan. – Oppilaat ovat saaneet toisissaan aikaan tunnetiloja, joiden avulla tutkijat pääsevät työssään eteenpäin. Toden teolla sovellusta päästään kehittämään siinä vaiheessa, kun siitä saadaan palautetta ”oikeilta” käyttäjiltä, sanoo terveysteknologian professori Esko Alasaarela. Kenttäkokeita on järjestetty Oulussa ja Surabayassa Indonesiassa. Kiinassa kokeet aloitetaan tänä keväänä. Indonesia ja Kiina ovat mukana siksi, että mahdolliset kulttuurierot tulisivat näkyviin. Koekäyttöön sovellus voidaan ottaa ensi vuoden puolessa välissä. Oikeita kiusaamistilanteita ei voi järjestää eettisistä syistä. oulun yliopiston tutkijat ovat ke- hittäneet tekniikkaa, joka tunnistaisi kiusaamistilanteeseen liittyviä elimistön muutoksia. Sovelluksen on tarkoitus toimia älypuhelimessa. Tutkimusryhmä on kansainvälinen ja monitieteinen. Siinä on mukana insinöörejä, kasvatustieteilijöitä ja psykologeja. Tutkijat yrittävät luoda algoritmin, joka tunnistaisi kiusaamisen kehon liikkeiden, sykevaihtelun ja äänen perusteella. Sovelluksen pitäisi pystyä erottamaan kiusaaminen esimerkiksi kiihkeästä TEHY t 3–2015 lällänlällänlieru. Kehitteillä oleva mobiilisovellus tunnistaa kiusaamistilanteen elimistön reaktioiden perusteella. sovellus ei äänitä mitään, mutta se voi tunnistaa yksittäisiä sanoja, jotka saattavat liittyä kiusaamiseen. Tutkijoilla on lista kirosanoista, joita he voisivat käyttää eettisen toimikunnan luvalla kuudes- ja kahdeksasluokkalaisten kenttäkokeissa. Toistaiseksi listaa ei ole hyödynnetty. – Tekniikan kehittämistä on turha rajoittaa sen vuoksi, että joku pahoittaa mielensä. Me insinöörit rakennamme tekniikan, ja muut voivat sitten miettiä, miten sitä olisi soveliasta käyttää, Alasaarela sanoo. 14 TEHY t 3–2015 lukeminen Kirjojen taika Kirja opettaa, rauhoittaa ja auttaa käsittelemään kipeitä asioita. Siksi perhetyöntekijä Susanna Käsmä käyttää kirjoja joka päivä. teksti Terhi Mäkinen kuvat Pekka Fali E lukupuun alla. Hannes Ämmänpää keskittyy. Perhekerho Taivalkosken kirjastossa on monelle perheelle viikon kokokohta. TEHY t 3–2015 teisaulassa kiskotaan toppakenkiä jalasta. Sisällä kirjastossa perhetyöntekijä, lähihoitaja Susanna Käsmä listaa osallistujia. Muutama lapsi keskittyy jo väritystehtäviin. Tätä on odotettu. Uudenvuoden pyhät ovat ohi ja vuoden ensimmäinen perhekerho Taivalkosken kirjastossa alkaa. Perhekerho on monelle kotiäidille viikon kohokohta. Kerhossa tutustutaan ja vaihdetaan kuulumisia. Samalla lainataan luettavaa ja käydään ehkä kaupassa. Tänne tullaan pitkienkin taivalten takaa. Kaksi äitiä lapsineen on tullut kimppakyydillä Tyrävaarasta, jonne on 30 kilometriä. Joskus osallistujia tulee 50 kilometrinkin päästä. Aluksi kuullaan tietoisku satuhieronnasta. Se yhdistää sadun tai lorun kosketukseen tai kevyeen hierontaan. Tarinan voi keksiä itsekin. Kirjastotoimenjohtaja Rea Tiirola-Tyni kertoo, millaisella tarinalla hän herättelee aamuunista ekaluokkalaista. –On pimeä talviaamu. Lunta sataa hiljalleen. Reko nousee reippaasti ylös. Pesee kasvot ja hampaat. Syö aamupalan. Pukee paidan, pukee housut ja takin. Pipo korville. Sitten autoon ja kouluun. Sen pituinen se. Sanoja vahvistaa kosketus – se kuvittaa tarinaa ja saa kehoa rauhoittavan hormonin, oksitosiinin, virtaamaan. Hankalaa siirtymätilannetta helpottaa tapahtumien kertominen etukäteen. kirjasto on luonteva paikka Susan- nan pitämälle perhekerholle, sillä hän käyttää kirjoja työssään päivittäin ja rohkaisee vanhempiakin lukemaan lapsille. Susanna tekee Taivalkosken neuvolassa ennaltaehkäisevää perhetyötä. Kunnassa asuu paljon perheitä, joiden isät ovat reissuhommissa. Isot perheet ovat tavallisia, ja pelkkä kaupassakäynti voi olla äidille konstikasta. Mitään sen suurempia ongelmia ei tarvitse olla, jotta voi pyytää apua. Perhetyöntekijä leikittää lapsia, että äiti pääsee asioille tai vie lapset ulos, jotta väsynyt äiti saa nukkua. Yhdessä saatetaan laittaa ruokaa ja jutella kasvatukseen liittyvistä asioista. Jopa isän vankilassa olosta on kirjoitettu lastenkirja. 15 lukeminen Kun Susanna menee perheeseen, siellä voi olla neljäkin alle kouluikäistä lasta. Tavallista on, että Susanna sulkee television ja ottaa kirjakorin esille. –Kirjan avulla on helppo tutustua. Pyydän lasta hakemaan lempikirjansa tai valitsemaan kirjan minun koristani. Usein yllätyn siitä, miten kirja saa lapsen olon turvalliseksi ja hän haluaa heti kavuta syliini kuuntelemaan. Pienimmätkin nauttivat läheisyydestä ja lukemisen rytmistä, vaikka eivät tarinaa vielä ymmärtäisikään. Lukeminen myös rauhoittaa, jos meno äityy liian villiksi. Susanna valitsee kirjoja perheen tilanteen mukaan. Kirjoja on pikkusisaren syntymästä, avioerosta, hammaslääkäriin tai sairaalaan menosta, äidin väsymyksestä, ruokailutottumuksista, koulun aloittamisesta, liikuntakasvatuksesta ja vaikkapa muodoista, väreistä ja numeroista. Osan kirjoista hän valitsee ilman taka-ajatuksia esimerkiksi kauniiden kuvien tai mukavien lorujen vuoksi. –Jopa isän vankilassa olosta on kirjoitettu lastenkirja, mutta sitä en ole onneksi tarvinnut. susanna seuraa ammattilehtien kirjaesittelyjä ja kysyy neuvoja kirjaston henkilökunnalta. Rea Tiirola-Tyni on hänelle tärkeä yhteistyökumppani, jonka kanssa hän miettii perhekerhon ohjelmaa ja vaihtaa kirjavinkkejä. Lukuinto-ohjelman ansiosta Susanna on saanut myös koulutusta kirjojen hyödyntämiseen. –Opin, miten herättää kirjaa henkiin äänenpainoilla ja eleillä. Kiinnostusta voi lisätä vaikka käyttämällä sopivassa kohdassa taskulamppua. Joskus mietin lasten kanssa, miten tarina jatkuisi tai jatkamme tarinaa leikkimällä tai piirtämällä. Lukuinto on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama valtakunnallinen ohjelma, jonka tavoite on lasten ja nuorten monipuolisten lukutaitojen kehittäminen. Käytännön toteutuksesta vastaa Oulun yliopisto. Taivalkoskella syntyy vuodessa 30–40 vauvaa. Susanna käy terveydenhoitajan kanssa joka perheessä kotikäynnillä. Usein paikalla on isompia sisaruksia. Heille voi osoittaa huomiota lukemalla. 16 Kirjan avulla isommat saa myös jallitettua hetkeksi pois, jotta terveydenhoitaja ja äiti pystyvät keskittymään vauvaan. Kotikäynti on hyvä tilaisuus kutsua tuore äiti perhekerhoon. tämän keskiviikon perhekerhoon, Susanna Käsmä i Susannan suosikkeja ► Mustasukkaisuuden käsittelyyn Uta Charlotte Stern: Äiti kuuluu minulle! ► Kiukun hallintaan Thierry Robberecht: Kiukkuhirviö ► Käsikirja satuhierontaan Sanna Tuovinen: Satuhieronta ► Siivoamisen harjoitteluun Tuula Korolainen: Kissa Killi ja Sottapytty ► Uuteen elämänvaiheeseen Anneli Kanto: Veera Virtanen ja esikoulu ► Värien opettelemiseen Julia Vuori: Sika ja värit lisää kirjavinkkejä ► Oulun kaupunginkirjaston sivuilta pääsee Kakaravaarahakemistoon, josta voi hakea lastenkirjoja esimerkiksi hakusanoilla adoptio tai anteeksianto: www.ouka.fi/oulu/kirjasto. ► Päivi Heikkilä-Halttunen: Minttu, Jason ja Peikonhäntä – Lasten kuvakirjoja kipeistä aiheista. vilteille lasten osaston hyllyjen lomaan, on kokoontunut lähes 40 henkeä. Sari Vasalampea kirjat auttavat selviämään ison perheen arjesta. Hänellä on perhekerhossa mukana kaksi pienintä, Aada ja Noora, mutta yhteensä lapsia on viisitoista. Kaikki eivät tosin enää asu kotona: Sarista tuli hiljan mummo. –Luen lapsille joka päivä. Se on yhtä suosittua kuin herkut. Meillä on puolilta päivin ruoka, joka on valmistettu jo edellisenä iltana. Ruoan jälkeen menen lasten ja kirjan kanssa yhteisen peiton alle. Lukuhetken jälkeen otamme kaikki päivänunet. Ilman sitä pääni on kuin puuroa. Lempilukemista Vasalammen perheessä ovat Astrid Lindgrenin kirjat. Viisivuotias Noora osaa jo lukea, mutta perheen kaikki pojat eivät ole olleet kovin innokkaita lukumiehiä. Yhden Sari houkutteli kirjan pariin Metsästäjän oppaan avulla. 11-vuotias poika halusi isänsä lailla metsästää ja innostui lukemaan tutkintokirjan. Sari myös kannustaa isompia lukemaan pienille – se on kaikista kivaa. –Luin itse joululomalla kaksi kirjaa. On ihanaa uppoutua toiseen maailmaan. Itselle pitää ottaa aikaa, sillä äidin hyvinvointi on tärkeintä. Se vaikuttaa koko perheeseen. herättelyä lukemisen pariin suomalaislapset toden totta kaipaavat. Tutkimustulokset ovat hälyttäviä. Suomalaiset ovat yhä lukutaidossa maailman huippua Hongkongin, Venäjän ja Singaporen kanssa, mutta lukemisen ilo on kateissa. Se on pohjaluokkaa. Erityisen huonosti suomalaislapsille maistuvat koulun kirjallisuustunnit. Kiinnostus oli kaikista maista alhaisin. Näin kertoo niin sanottu PIRLS-tutkimus, jossa selvitettiin neljäsluokkalaisten lukutaitoa ja suhdetta lukemiseen 45 maassa. Vuonna 2009 tehdyn PISA-tutkimuksen mukaan sekä suomalaisten tyttöjen ja poikien into lukemiseen on yhdekTEHY t 3–2015 perhekerho kirjastossa. Perhetyöntekijä Susanna Käsmän syliin satua kuuntelemaan on kavunnut Inka Tyni. Kuulolla ovat myös Hannes Ämmänpää, Veikko Kesti ja Eerik Tyni. sässä vuodessa romahtanut. Tyttöjen ja poikien väliset erot lukutaidossa ovat meillä suuremmat kuin missään muussa maassa. Pojista joka kahdeksas kuuluu heikkoihin lukijoihin. Heidän osuutensa on kolme kertaa suurempi kuin tyttöjen. Sekin on tutkimuksissa todistettu, että himotekstaajilla sanavarasto on köyhempi kuin painetun kirjallisuuden lukijoilla. Susanna kokee monesti työssään tasoittelevansa tiedon tulvaa. Vauvan äidillä voi olla tunne, että teki niin tai näin, TEHY t 3–2015 aina menee väärin, sillä neuvojia riittää lähipiirissä ja netissä. Niin lapset kuin aikuisetkin kaipaavat monilukutaitoa. Enää ei riitä, että ymmärtää lukemansa, vaan pitäisi osata etsiä tietoa, tulkita kuvia ja erilaisia medioita. taivalkosken kirjastossa poikkeaa punaposkisia koululaisia. Samassa pihapiirissä on ala- ja yläkoulu sekä lukio. Alakoulun oppilaista on Lukuinto-ohjelman innoittamana värvätty kir- jastoagentteja. Agentit ovat esimerkiksi videoineet kirjavinkkejään ja lukevat satuja pienemmilleen. Kirjaston vieressä on Päätalo-näyttely, jonne on rakennettu ehkä tunnetuimman taivalkoskelaisen, Kalle Päätalon, työhuone. –Päätalon perintö näkyy siinä, että täällä arvostetaan tarinankertojia. Ihmiset ymmärtävät, että kirjoittaminen on kovaa työtä eikä kustannussopimusta saa helpolla, Susanna sanoo. 17 lukeminen välillä musiikkia. Kaverukset Noora Vasalampi ja Eerik Tyni testaavat soitinta. i Lukuintoa! ► Valtakunnallinen Lukuinto-ohjelma on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, joka kestää vielä tämän vuoden. ► Tavoitteena on lasten ja nuorten monipuolisten lukutaitojen kehittäminen. ► Käytännön toteutuksesta vastaavat Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta ja kasvatustieteiden tiedekunta. ► Taivalkosken perhekerho ja kirjastoagentit ovat yksi Lukuinnon piloteista. WWW.LUKUINTO.FI 18 Kun Susanna työskenteli aiemmin palvelukeskus Pihlajassa, hän luki vanhuksille ääneen paikallista kirjallisuutta kuten Veli Käsmän tuotantoa. Hän on kirjoittanut muun muassa Kostonjoki-sarjaa. –Veli ei ole minulle sukua, tarkentaa Susanna. Vanhukset tykkäsivät, kun kirjoissa seikkaili heille tuttuja henkilöitä. Nykyisessä työssä Susannalle on ilon hetki, kun hän saa innostettua perheen ottamaan kirjastokortin. Joskus hän lähtee seuraksi sitä hankkimaan. –On lapsia, joille ei ole luettu koskaan. Joiltakin on ehkä unohtunut, miten hyvä paikka kirjasto on. Pelätään, että siellä pitää olla hiljaa tai että lapsi repii kirjan, TEHY t 3–2015 vaikka sekään ei olisi kovin vaarallista. Kirjasto on ilmaista hupia, mikä on hyvä asia, sillä tämä ei ole mitään vaurasta seutua. Pienellä ja harvaan asutulla paikkakunnalla ei myöskään ole liiaksi yhteisiä tiloja, joissa voi viettää aikaa. –Lapselle on tärkeää nähdä lukevan aikuisen malli. Koulussa lukemisen eteen voidaan tehdä vielä paljon, mutta näkisin, että kirjojen maailmaan pitää päästä jo pienempänä, Rea Tiirola-Tyni sanoo. koskaan ei voi tietää, mistä lapsi tykkää. Rean veljen lapset kuuntelivat tarkkaan Antti Hyryä. Ehkä siksi, että Hyry kirjoittaa pohjoisen ihmiselle tutuista asioista, kuten rieskan leipomisesta. Susannan tytär hullaantui lasten Kalevalaan. Onko huonoja lastenkirjoja? –Ehkä jotkin elokuviin perustuvat kirjat, mutta jos lapsi innostuu lukemisesta niiden kautta, eihän se ole paha, toteavat Susanna ja Rea diplomaattisesti. Miksi lapselle kannattaa lukea? Susannan ja Rean lista on pitkä: Kirja on kiva kaveri. Lukeminen kartuttaa sanavarastoa ja kehittää keskittymiskykyä. Kirjat opettavat käsittelemään tunteita, koska hahmoihin voi samaistua. Empatiakyky lisääntyy. Tarinat ruokkivat mielikuvitusta. Lukemalla sivistyy. Lastenkirja on myös esteettinen kokemus, sillä kuvat ovat oikeiden taiteilijoiden tekemiä. Lapsen itsetunto vahvistuu, kun hän huomaa, että kirjankin sankari selviää vaikeasta tilanteesta. Kirja voi auttaa myös arkisessa tilanteessa: Susanna jäi pienen pojan kanssa kotiin, kun perheen äiti lähti kauppaan. Poika halusi ottaa vaipan pois. He lukivat yhdessä Guido van Genechtenin kirjaa Jannen oma potta. Sen jälkeen poika ei enää suostunut käyttämään vaippaa. Äiti kiitteli. Hän oli ollut niin väsynyt, ettei jaksanut pottaharjoituksia, vaikka lapsi oli siihen kypsä. –Nautin kirjan tunnusta ja tuoksusta. On helppoa käyttää työssään sitä, mistä oikeasti tykkää. t Kirjat ovat myös terapiaa moni lastenhoitaja käyttää ennaltaehkäiseviä kirjallisuusterapeut- tisia menetelmiä tietämättään. Esimerkiksi sadutus on päiväkodeissa jo tuttua. Se on tärkeä keino tallentaa lapsen tarinoita ja viestii lapselle, että aikuinen on kiinnostunut hänen ajatuksistaan. Monelle Pirjo Suvilehdon oppilaalle musiikki-, taideterapia tai jopa ratsastusterapia ovat tutumpia kuin kirjallisuusterapia. Suvilehto opettaa Oulun yliopistossa tuleville lastentarhanopettajille ja opettajille kirjallisuusterapiaa. Hän on väitellyt lasten luovasta kirjoittamisesta ja kirjallisuusterapiasta. Kirjallisuusterapialla tarkoitetaan terapeuttista vuorovaikutusta, jossa hyödynnetään valmista tekstiä tai luodaan omaa tarinaa. Koska kirjallisuusterapeutti ei ole suojattu ammattinimike, ohjaajat käyttävät usein nimikettä kirjallisuusterapiaohjaaja. Alan laajin koulutus on Helsingin yliopiston alaisessa Palmeniassa Lahdessa. Kirjat rikastavat mielikuvitusta, ja tarinan ja leikin avulla oppii. Kirjat antavat mahdollisuuden vaikeiden asioiden, kuten kuoleman, kiusaamisen tai yksinäisyyden käsittelyyn. Realistinen arkikuvaus voi olla lapselle liikaa, mutta sadussa vaikea asia esitetään etäännytettynä. Aikuisen kannattaa lukea kirja etukäteen ja varmistaa, että tarina on sopiva. Hänen on myös oltava valmis kuuntelemaan lasta ja vastaamaan kysymyksiin. –Jos lapsi haluaa kuulla saman sadun aina vain uudelleen, lue se, vaikka kuinka kyllästyttäisi. Lapsi voi käydä tiedostamatta läpi jotakin asiaa. Ja onhan aikuisillakin lempikappaleet, joita kuunnellaan kerta toisensa jälkeen, Suvilehto sanoo. Kirjat voivat antaa lapselle tietoa ja auttaa valmistautumaan sairaalareissuun. Suvilehto mainitsee tästä hyvänä esimerkkinä Markus Majaluoman kirjan Sairaan siisti kipsi. Sairas lapsi voi ilahtua enemmän iloisesta ja humoristisesta kirjasta, jonka avulla voi unohtaa ajan ja paikan. On lapsia, joille ei ole luettu koskaan. TEHY t 3–2015 mukaan kotiin. Inka Tyni valitsee lainattavaa. 19 ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: SENIORIKODIN JOHTAJA Guten Tag! Saksalaisen Seniorikodin johtaja Eila Javanainen tuntee jokaisen asukkaan elämäntarinan. teksti Minna Ruotsalainen kuvat Liisa Takala kolmea kieltä. Eila Javanainen puhuu päivittäin ruotsia, suomea ja saksaa. 20 TEHY t 3–2015 E ila Javanaiselta kysyttiin työhaas- tattelussa, pysyykö harja kädessä. –Olen johtaja, mutta samalla isännöitsijä ja joskus talonmieskin, joka hiekoittaa pihan. Paperitöitä on paljon ja varsinaista hoitotyötä oikeastaan aika vähän, sanoo Saksalaisen Seniorikodin johtajana työskentelevä Eila. Seniorikoti toimii Suomen saksalaisen evankelis-luterilaisen seurakunnan alaisuudessa Helsingin Munkkiniemessä. Toiminta alkoi perinteisenä, ympärivuorokautista hoitoa tarjoavana vanhainkotina lähes 90 vuotta sitten. Koti perustettiin, koska seurakunnan kirkkoherra huolestui pääkaupungin saksankielisistä siirtolaisista, joiden sukulaiset ja muu turvaverkko olivat jääneet muualle. Viimeiset parisenkymmentä vuotta talo on ollut seniorikoti, jossa ei tarjota varsinaista hoitoa. Yhteinen päiväsali henkii alkuperäistä aikaa. Huoneistoja on kolmetoista: pieniä yksiöitä, muutama kaksio ja yksi kolmiokin. asukkaiden keski-ikä on alentunut vuosien saatossa. Nykyään se on noin 80 vuotta. Seniorikotiin voi muuttaa noin 65-vuotiaana, mutta tulevaisuudessa ikää aiotaan todennäköisesti hieman laskea. Asukkaiden tulee kuulua Suomen saksalaiseen seurakuntaan ja osata seniorikodin virallista kieltä saksaa. Vaikka muitakin kieliä kuulee päivittäin, viikko-ohjelmat ja viralliset tilaisuudet, muun muassa jumalanpalvelukset ja senioritreffit, pidetään yhä saksaksi. Kaikki asukkaat eivät ole äidinkielenään saksaa puhuvia, mutta monella on jonkinlaista sukutaustaa. Kieli ja saksalainen kulttuuri ovat voineet tulla tutuksi myös työuralla. Eila käyttää päivittäin kolmea kieltä. Kielet vaihtuvat sujuvasti tilanteen mukaan. Nykyään kielijärjestys on yhä enemmän ruotsi, saksa ja suomi. Äidinkielen merkitys kasvaa usein vanhemmiten, ja muistisairaudet ja vieras kieliympäristö korostavat sitä entisestään. Muistisairas tavoittelee yleensä ensimmäisenä oppimaansa kieltä. TEHY t 3–2015 musiikin iloa. Eila Javanainen kuuntelee 80-vuotiaan asukkaan Harda Kumeniuksen soittamaa Gluckin Andantea. i Vanhuuden arvo Olen huolestunut siitä, kuinka pienet hoitolaitokset selviytyvät tulevaisuudessa. Kuinka toiminta jatkuu ja palveluntarjonta pysyy tasokkaana? Huoli ja vastuu tuntuvat painolastina omillakin harteilla. Isoista hoitolaitoksista puuttuu pienten yksiköiden kaltainen yhteisöllisyys. Vanhukset elävät pääosin omissa huoneissaan eivätkä voi halutessaan viettää vapaasti aikaa yhdessä. Heitä korkeintaan ehkä kuljetetaan katsomaan välillä televisiota jonnekin aulaan. Aina ei voi syyttää pelkästään resurssipulaa, sillä aktivoimisessa ja yhdessä tekemisessä on kyse ennen kaikkea luovuudesta. Tulevaisuuden suunnitelmat tuntuvat pelottavilta. Puhutaan aina vain raha-asioista, vaikka avainsanana pitäisi olla laatu. Julkisuudessa on jo puhuttu vaippojen hinnoista. Miten nykymenolla pystytään takaamaan laatu tulevaisuudessa? En luota sote-uudistussoppaan. Yhteiskunnalta tarvittaisiin nyt enemmän pitkäkatseisuutta ja selkeälinjaisuutta.” 21 ammatissa –Jotkut näkevät tämän kaiken vain pienen ryhmän etuoikeutena, mutta minusta kyseessä on suuri rikkaus. Täällä voi jutella keskenään äidinkielellään tai muulla tapaa itselle tärkeillä kielillä. Saksan kieli on Eilalle tuttu varhaisista kouluajoista asti. Hänen ammatillinen taustansa on kaupallisella alalla. Kun mutterien tilaaminen alkoi lopulta 43-vuotiaana kyllästyttää, hän lähti opiskelemaan Saksan Herdeckeen sairaanhoitajaksi. Koulutuksessa oli antroposofinen painotus, joka korostaa potilaan kokonaisvaltaista ja yksilöllistä kohtaamista. Ajattelutapa perustuu filosofi Rudolf Steinerin ja Ita Wegmanin 1900-luvun alussa kehittämiin oppeihin. Seniorikodin johtajana Eila aloitti seitsemän vuotta sitten. Ennen sitä hän työskenteli Ahvenanmaalla sisätautiosastolla ja psykososiaalisen syöpäsairaanhoitajan sijaisena. kaikki kodissa asuvat tulevat toimeen itsenäisesti, mutta Eila on silti perillä heidän päivittäisistä liikkeistään. Hän käy soittamassa ovikelloa, jos asukasta ei näy eikä kukaan ole kuullut hänestä. –Pyrin tutustumaan kaikkiin asukkaisiin, jotta saan heijastuspintaa heidän arkipäiväänsä. Tarvittaessa myös aktivoin heitä, vaikka asukkaamme ovatkin yleensä hyvin liikkuvia. Moni on korkeasti koulutettu eikä kaipaa askarteluseuraa, vaan lukee mielellään, käy päiväkonserteissa ja seuraa aikaansa. Kaikki asukkaat tuntevat toisensa hyvin ja haluavat panostaa kodin yhteishenkeen ja tunnelmaan. Johtajan lisäksi seniorikodissa työskentelee yksi henkilö. Työntekijät ovat paikalla vain päivisin, muina aikoina asukkailla on turvapuhelimet. Aamuisin työhön tultuaan Eila jakaa lääkkeet parille asukkaalle, ja tarvittaessa hän vaihtaa esimerkiksi sidoksia ja lastoja. Eila ruokailee yhdessä catering-palveluja käyttävien asukkaiden kanssa. Osa seniorikodin asukkaista valmistaa ruokansa omissa asunnoissaan. Yhteistyö kaupungin kotihoidon kanssa on tiivistä. Eila tilaa kotihoidon paikal22 i Saksalainen Seniorikoti ► Suomen ainoa kokonaan seurakunnan alaisuudessa toimiva senioritalo. ► Perustettiin 1928 kirkkoherra Israelin aloitteesta. Taustalla oli huoli saksankielisistä siirtolaisista, joita oli saapunut Suomeen Preussista, Baltiasta ja Venäjältä. ► Remontoitiin vanhainkodista senioriasuntolaksi 1989–1990. ► Asukkaiden on oltava Suomen saksalaisen evankelis-luterilaisen seurakunnan jäseniä. Seurakuntaan kuuluu noin 3000 jäsentä, joista suurin osa asuu pääkaupunkiseudulla. Kesällä saatamme grillata bratwurstia puutarhassa ja maistaa olutta tai kuohuviiniäkin. le, jos joku asukas tarvitsee säännöllistä suihkutusapua tai lääkkeet pitää jakaa iltaisin. Useimmat asukkaat käyvät entiseen tapaan omilla lääkäreillään, mutta tarvittaessa he ottavat terveysasioissa yhteyttä myös Eilaan. Aikoinaan talossa kävi saksankielinen lääkäri. –Joskus jos on paljon paperitöitä, saattaa tulla pieni kaipuu perinteiseen hoitotyöhön. Toisaalta tunnen itseni etuoikeutetuksi. Onhan tämä tavallaan hyvin erityinen paikka. Yhden parhaimmista palautteista Eila kuuli vuosia sitten ohimennen, kun yli 90-vuotiaat asukkaat keskustelivat keskenään. He päivittelivät, mitä he tekevät sitten joskus, kun Eila ei ole enää töissä. seniorikodissa asutaan niin pitkään kuin mahdollista. Jos asukkaan vointi heikkenee ja hän joutuu siirtymään hoitolaitokseen, Eila käy aluksi tapaamassa häntä siellä. Mikäli kunto sallii, hänet kutsutaan vielä mukaan seniorikodin tapahtumiin. –Emme halua katkaista heti napanuoraa. Vanhalle ihmiselle on iso asia siirtyä vielä kerran uuteen paikkaan. Kuukaudessa on kymmenkunta erilaista tapahtumaa. Esimerkiksi kuchendamen-kahvitteluita on järjestetty jo kolmekymmentä vuotta. Kakkukahviperinne sai alkunsa Helsingin Saksalaisessa koulussa. Nykyään leivontaringissä on viisi rouvaa, diplomaattien puolisoja ja muutamia muita ajatuksesta innostuneita saksalaisia. Kakkukahvit katetaan kerran kuussa. –Ihan pelkästään kahvi ja pulla -linjalla emme aina ole. Kesällä saatamme grillata bratwurstia puutarhassa ja maistaa olutta tai kuohuviiniäkin, Eila nauraa. eila kuvailee työuraansa sanoin sehr bunt und inhaltsreich, värikkääksi ja monipuoliseksi. Eläkepäivät odottavat puolentoista vuoden päässä. Silloin voisi kiinnostaa vaikka vapaaehtoistyö Afrikassa. –Moni on ehdottanut, että voin tulla tänne asumaan. Mutta työpaikalleni en muuta, oli se sitten kuinka ihana paikka tahansa. t TEHY t 3–2015 kolumni Mitä Sinulle kuuluu? tik, tak, tik, tak. Aika loppuu ja viimeiset hiekanjyvät valuvat tiimalasissa. Nyt ei pelata sananselityspeli Aliasta, vaan hoitaja käy päivittäistä kilpajuoksuaan kellon kanssa. Ilmiö ei ole uusi, pikemminkin krooninen ja etenevä sairaus. Talous tiukentuu ja käsiparit vähenevät, mutta edelleen pitäisi taata yhtä hyvät, ellei jopa laadukkaammat palvelut kuin aiemmin. Hoitoalan arvot ottavat mittaa valuutan kanssa. Kun arvoja mitataan rahassa, peli tulisi puhaltaa poikki. Onko potilasturvallisuus taattu, jos selvitään pelkällä vähältä piti -tilanteella? Koetko, että Sinulla on aikaa tehdä hoitotyötä niin hyvin kuin haluat? Kolumnistimme johanna jalonen on sairaanhoitaja, hoitotyön opettaja ja erityisperheen äiti. TEHY t 3–2015 tehtävämme on turvata potilaiden hyvinvointi laadukkaasti, turvallisesti ja mahdollisimman edullisesti. Kiireen ja uupumuksen keskellä käy liian usein niin, että hoitoalan ammattilaiset huutavat lisää steariinia, kun kynttilä palaa iloisesti molemmista päistä. Liian isolla liekillä palava kynttilä savuttaa herkästi ja loppuu nopeasti. Loppuun palanut siirretään syrjään hyödyttömänä, eikä sydämettömällä ole sijaa hoitoalalla – onneksi. Mikään ei ole ikuista, ihminen jaksaa juuri niin kauan kuin jaksaa. Tekniikkakin pettää ajoittain, kuten olemme huomanneet. Ohjelmointivirhe tai yksinkertaisesti sähkökatko voi kaataa hyvin suunnitellun organisaation. Ylikuumentunut keskusyksikkö tarvitsee aikaa jäähtyä palvellakseen taas moitteetta, eikä yksikään kovalevy tallenna tietoa loputtomasti. tekniikasta pidetään huolta säännöllisin huolloin, mutta pidätkö Sinä, hoitoalan ammattilainen, huolta itsestäsi? Tällä villakoiralla on ydin: hoitoalan ammattilainen on psykososiaalinen kokonaisuus eli osiensa summa siinä kuin asiakkaatkin. Hoitoalan ammattilainen on kuin onkin vain ihminen. Paino sanalla ihminen. Vielä emme elä aikaa, jolloin olisimme täysin korvattavissa tekniikalla. Ihminen ei ole kone. Kaksi tekevää kättä voidaan ehkä korvata kylmällä metallilla, mutta keinoälyyn ei ainakaan vielä ole saatu kehitettyä empatiakomponenttia. Ja empatia on hoitoalalla tärkeää, arvojen ohella. Juuri siksi kysymme asiakkailtamme näitä tyypillisiä kysymyksiä: Mitä teille kuuluu? Miten voitte? Huudamme lisää steariinia, kun kynttilä palaa molemmista päistä. arvokas kollegani, koska Sinulta on viimeksi kysytty, miten voit? Jos kysymys nostattaa kyyneleet silmiisi tai palan kurkkuusi, pitää huolestua. Liian moni hoitoalan ammattilainen kantaa huolta muista, kunnes oman kynttilän liekki hiipuu tai sammuu. Uupumusta on vaikea myöntää. On vaikea sanoa, että työtä on liikaa tai uusia asioita liian paljon kerralla opittavaksi. Vaikka huolehdit muista, olet ennen kaikkea vastuussa itsestäsi ja omasta hyvinvoinnistasi. Siksi toivon, että pysähdyt hetkeksi miettimään, mitä Sinulle kuuluu? 23 ammatit Kahdessa työssä Miksi hoitaja haluaa vaihtaa välillä ammattia? Kalastaja, näyttelijä ja vartija kertovat. teksti Minna Ruotsalainen kuvat Pasi Leino ja Liisa Takala rästä riippuen jopa kymmenen tuntia pitempään. Jarnolla on periaate, ettei meriltä mennä koskaan suoraan palolaitokselle eikä päinvastoin. Mielen täytyy olla virkeänä molemmissa ammateissa. Ensihoitaja ja ammattikalastaja: Kalastus antaa enemmän kuin ottaa J arno Aaltosella on autotallissaan kilometreittäin verkkoja ja monia rysiä, sillä eri kalalajit ja kalastusalueet tarvitsevat omanlaisensa välineet. Vaihtelemalla alueita Jarno haluaa huolehtia merestä. –Kunnioitan merta. Olen aika levoton sielu, ja koska hoitotyössä näen kaikkea syntymästä kuolemaan, merellä pääsen kanavoimaan ajatuksiani, hän sanoo. Haave kalastajan työstä syttyi jo teininä, mutta myös hoitoala kiinnosti. Jarno päätyi opiskelemaan ensihoitoon suuntautuneeksi lähihoitajaksi ja sairaanhoitajaksi. Nykyään mies työskentelee ensihoitajana Rauman paloasemalla. Hoitajan ammatti tuo taloudellisen turvan, joten vesille ei tarvitse lähteä joka päivä. Ammattien yhdistäminen on mahdollista, sillä ensihoitaja työskentelee yhden vuorokauden ja on sen jälkeen kolme vapaalla. Viime vuonna Jarno kokeili puolittaista työaikaa. Vaikka merillä vietetty aika on pois perheeltä ja harrastuksista, kalastus antaa enemmän kuin ottaa. 24 Jarno Aaltonen 41, Rauma Mitä muuta ehdit tehdä? Vapaa-aikani pyhitän yleensä perheelle ja lepäämiselle, varsinkin kalastuskautena. Talvella liikun enemmän luonnossa, metsissä ja merenjäällä. Jarnon mielestä suomalaiset eivät ole valmiita kahta työtä tekeviin. –Kun kysytään aina työssä jaksamisesta ja viihtymisestä, tämä on minun kanavani. Kun huolehtii, ettei kumpikaan työ kärsi, en näe mitään haittaa, päinvastoin. Merellä Jarno on viikoittain nelisenkymmentä tuntia. Verkkojen lasku kestää pari tuntia, mutta nostot saalin mää- arvostuksen saaminen kalastajana on vaatinut sitkeyttä. Kantapään kautta on pitänyt oppia paljon. –Jos kalastajat ovat löytäneet kunnon apajan, he taatusti kertovat sen olevan aivan toiselta puolelta merta. Hoitotyössä olen tottunut siihen, että autamme toisiamme puolin ja toisin. Kalansaalista Jarnolle kertyy vuosittain 8 000–10 000 kiloa. Tärkeimpiä saaliskaloja ovat ahven, särkikalat ja hauki. Roskakaloja mies ei tunne, vaan hän hyödyntää kaikki. Kalansaantiin vaikuttavat lukuisat asiat, esimerkiksi tuulensuunnat ja veden lämpötila. –Ei voi olla kuin nöyrä kuunnellessaan potilaita ja merta. Kalaakaan ei oteta, vaan saadaan. Kalastajia pidetään usein yksinäisinä susina, sillä merillä oppii tulemaan toimeen itsensä kanssa. Jarnon sosiaalisuus pääseekin paremmin oikeuksiinsa hoitoalalla. –Hoitotyö on kurinalaisempaa ja sosiaalisempaa. Enemmän työssä on omaisten opastamista kuin vauhdikasta toimintaa ja elvytyksiä. TEHY t 3–2015 kalakaverit. Perheen lemmikit, laivakoirat Lilla ja Iiro, pitävät Jarno Aaltoselle seuraa vesillä. Merillä oppii tulemaan toimeen itsensä kanssa. TEHY t 3–2015 25 KUVAUSPAIKKA: TEATTERIMUSEO kulisseissa. Näyttelijänä AriMatti Hedman tarjoaa yleisölle uusia ajatuksenpoikasia. 26 TEHY t 3–2015 ammatit Sairaanhoitaja ja laulava freelance-näyttelijä: Näen sairaalassa sen, mitä teatteri haluaa kertoa A ri-Matti Hedman vetäytyy välillä virkavapaalle, jotta pääsee lavoille ja kameroiden eteen. Usein sairaanhoitajan ja näyttelijän työt yhdistyvät työvuorojärjestelyillä. –Molemmat ammatit ovat täynnä tarinoita. Psykiatrinen sairaanhoito tuo eteen monia surullisia kohtaloita, ihmisiä raadollisimmillaan. Olen nähnyt työssäni sen, mitä teatterimaailma ja elokuvat haluavat kertoa, sanoo Auroran sairaalan psykiatrisella ensihoito-osastolla Helsingissä työskentelevä Ari-Matti. Teatterimaailma on kutsunut pienestä pojasta asti. Näyttelijäntyö on intohimo, joka antaa voimia arkeen. Ensikosketus hoitoalaan syntyi aikoinaan siviilipalveluspaikassa Kangasvuoren psykiatrisessa sairaalassa Jyväskylässä. Erikoistuttuaan psykiatriseksi sairaanhoitajaksi Ari-Matti halusi opiskella näyttelijäntyötä. Kansanopisto-opintoja seurasi kiinnitys Riihimäen teatteriin, josta tuli varsinainen käytännön korkeakoulu. Sen jälkeen hän on kiertänyt laitosteattereiden lavoja, pienempiä estradeja ja filmi- ja televisiotuotantoja. Ammatti-identiteetiltään Ari-Matti on hieman enemmän näyttelijä kuin hoitaja. –Hoitotyö pitää minut perheenisänä pinnalla, jotta pystyn näyttelemään. Näyttelijöitä pidetään usein arvottomina taiteellisina juoppoina, mutta hoito- työn ansiosta minun ei tarvitse tarttua punkkupulloon, jos näyttelijän työssä on hiljaisempaa. hoitajana Ari-Matti on ehkä keski- vertoa ulospäin suuntautuneempi kahvihuoneen tarinoitsija, näyttelijänä taas hitaasti syttyvä. Hän tykkää analysoida ja miettiä asioita. –Tietysti jokaisella näyttelijällä täytyy olla leikkimieltä, mutta en ole ratkiriehakas Putous-tyyppi. Ammatit ovat muistuttaneet elämän monimuotoisuudesta. Esimerkiksi näytellessään Salatut elämät -sarjassa homopojan isää roolihenkilön ajatusmaailma tuntui vieraalta. Ari-Matti puhuukin mielellään oikeudenmukaisuudesta, hyväksymisestä ja avoimuudesta. –Kadulla tulee vastaan kaikenlaista kulkijaa. Jokaisesta ei tarvitse pitää, mutta kaikkien kanssa täytyy tulla toimeen. ari-matti ei ole näytellyt psyykkisesti sairasta eikä hoitoalan ammattilaista, vaikka näihin rooleihin saisi luultavasti helposti uskottavuutta. Roolitukset ovat armottomia: ensirakastajaksi ei enää kelpaa, kuninkaaksi täytyy vielä vanheta. Uhrilampaiden Hannibal Lecterin kaltaisen psykopaatin rooli olisi äärimmäisen kiinnostava. Psykiatrinen sairaala on erinomainen miljöö draaman kannalta, koska siihen liittyy pelkoa ja tahdonvastaista toimintaa. Näyttelijänä Ari-Matti on tottunut kovaankin äänen käyttöön. Hän ei säikähdä, kun potilas huutaa päin naamaa. Kummassakin työssä oppii menemään lähelle ihmistä. Välillä hoitajuus puskee väkisin dramaturgian tajun ja draaman kaaren läpi. Tosielämässä potilaita ei sidota kuin aivan äärimmäisenä keinona. Näyttelijöitä pidetään usein taiteellisina juoppoina. TEHY t 3–2015 Ari-Matti Hedman 51, Helsinki Mitä muuta ehdit tehdä? Näyttelijänä työ ja harrastus menevät suloisesti sekaisin. Laulua treenaan lähes päivittäin, kehoani huollan liikkumalla. Oleilu on tärkeää, mökillä katson ikkunasta maisemia ja oravien leikkiä. Reissuun lähden aina kun mahdollista. Silmä näkee ja korvaa kuulee aina jotain kulttuuriin liittyvää. –Pyörittelen aina päätäni nähdessäni, kun ”hullua” ylinäytellään. Käsikirjoituksissa puhutaan usein raivohulluista, mutta ammattilaisena lähtisin työstämään roolia miettimällä hänen diagnoosiaan. Joskus harhainen potilas on tunnistanut Ari-Matin kasvot. Silloin on pitänyt selventää, ettei hän ole joutunut tosi-tvohjelmaan, vaan hoitajalla on myös toinen työ. –Monella on kiinnostus tehdä erilaisia asioita eikä vain yhtä uraa. Näyttelijänä toivon kiinnostavia rooleja, hoitajana haluan liputtaa psykiatristen potilaiden vuodepaikkojen puolesta. Ari-Matti käsikirjoittaa parhaillaan musiikkiteatteri Kapsäkkiin omaa Akrobaatti-tragikomediaa, jossa narsismi saa myrkyllisen siivunsa. Näyttelijä vilahtaa myös Ylen sairaalamaailmaan sijoittuvassa Syke-sarjassa – ylilääkärin siippana. 27 ammatit kaikki kunnossa. Maarit Vesterinen vaihtaa työroolia tarvittaessa kesken vuoron. Vartijana hän pitää yllä yleistä järjestystä. Hoitajana hän huolehtii, että asiakkaat saavat hoitoa. Hoitotyöntekijävartija: Ajattelen humaltuneitakin sairaina K un Maarit Vesterisen vartiointikeikka vaihtuu hoivakäyntiin, hän pukee päälleen punaisen auttajaliivin. –Kyse on kahdesta ääripään ammatista, jos ajattelee sairaanhoitajaa sisar hento valkoisena ja vartijaa machopojan unelma-ammattina. Minulle tämä on loistava yhdistelmä. Maarit ei ole mieltänyt itseään koskaan perinteiseksi sairaanhoitajaksi, mutta ensihoito on kiinnostanut aina. Kahdessa ammatissaan hän saa tehdä diagnooseja ja pääsee liikkumaan, myös öisin. 28 Kahdentoista tunnin työvuorot karkeasti arvioiden puolittuvat hoivatyölle ja vartijakeikoille. Turvatiimin hoivayksikkö huolehtii turvarannekkeiden hälytyksien vastaanotosta, tarkastuskäynneistä ja jatkohoitoon ohjaamisesta. Asiakkaita ovat pääasiassa vanhukset ja liikuntarajoitteiset. Hoivapuolella yleisimpiä tapauksia ovat vanhusten kaatumiset. Maarit löysi työpaikkansa vajaa vuosi sitten, kun Turun Turvatiimi etsi lehti-ilmoituksella hoitoalan ammattilaisia koulutettaviksi vartijoiksi. Se tuntui heti kuin itselle räätälöidyltä: omaa koulutuskirjoa pystyisi hyödyntämään yhden työvuoron sisällä. Aikoinaan Maarit kouluttautui päihdehuoltoon erikoistuneeksi sairaanhoitajaksi. Kun töitä ei löytynyt kotipaikkakunnalta Turusta ja tenniskyynärpääkin kiukutteli toistuvasti, elämälle piti ottaa uusi suunta. Maarit päätti kouluttautua vartijaksi. Vartijana hän pitää siitä, että hän pystyy kontrolloimaan tilanteita ja pitämään yllä järjestystä niin, että ihmiset voivat luottaa häneen. –Asiakas voi sanoa mitä tahansa, mutta hänen on poistuttava käskystäni tarvittaessa ulos. Nuoret eivät viitsi rähjätä äitinsä ikäiselle. maarit viihtyy onneksi tien päällä, sillä viime työvuorossakin kilometrejä karttui noin 300. Hänen hoivarepussaan kulkevat mittarit verensokerin, happisaturaation ja verenpaineen mittaamiseen, laastareita, rasvalappuja ja sidetarvikkeita. Vartijana hänellä on jalassaan naulaanastumissuojalla varustetut turvakengät ja laukussa käsiraudat myymäläkeikkoja varten. Taskulamppu ja käsineet löytyvät tarvittaessa käden ulottuvilta. TEHY t 3–2015 TERVE-SOS 6.-7.5. Jyväskylässä Maarit Vesterinen 46, Pöytyän Kyrö Mitä muuta ehdit tehdä? Omakotitalossa riittää puuhasteltavaa. Kun aikaa on hieman enemmän, kalastamme, samoilemme ja metsästämme mieheni kotiseuduilla. Se on tapa rauhoittua pois kiireestä ja töiden vaatimuksista. Metsässä ei tarvitse olla kuin hetki ja arki unohtuu. Juoksen ja teen lihaskuntoliikkeitä aina kun vain ehdin. Seminaareissa: • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen • Palvelut kotiin • Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden yhteistyö • Uuden sairaalan ja toiminnan esittely • Erikoissairaanhoidon palvelut potilaan luokse Ohjelma: www.thl.fi/tervesos Maaritilla on kaasusumutinlupa, mutta hän ei näe tarvetta muulle lisävarustukselle. Jämptiys, rauhallisuus ja provosoimattomuus toimivat niin sairaanhoitajana, vartijana kuin lastenkasvatuksessa. Maarit on omaksunut asenteen, että kaikista tilanteista selvitään. Mikään ei enää säikäytä. Joku jaksaa aina ihmetellä, kuinka hoivatyöntekijä-vartija uskaltaa liikkua yön hämärissä. –Ehkä olen aina ollut tavallista rohkeampi. Enää en ole mikään pikkutyttö, eivät nuoret viitsi rähjätä oman äitinsä ikäiselle. Miehet eivät käy yleensä huumehörhöjä lukuun ottamatta käsiksi naiseen. Nainen vartijana rauhoittaa, Maarit vastaa. Molemmissa töissä saa olla tarkkana, mutta hoitotyössä virheillä voi olla kohtalokkaampia seurauksia. Yksin työskennellessä ei voi mennä sormi suuhun. –Minulle on tullut rohkeutta ottaa vastuuta, tehdä päätöksiä sekä topakkuutta, mikä näkyy oikeastaan kaikilla elämän osa-alueilla. hoitajan ja vartijan ammatit mielletään usein todellisuutta vauhdikkaimmiksi. Kroonisesti sairaan lapsen äitinä Maarit ei kaipaa elämäänsä yhtään lisää jännitystä. Motiivit löytyvät muualta. –Vartija kiertää usein tyhjiä tehdashalleja ja sammuttaa valoja. Sairaalamaailmakin on lopulta tylsä. Ei mitään vauhdikasta toimintaa joka minuutti, vaan vuodeosastoja toisensa perään. Hoitajuus näkyy Maaritissa ehkä keskivertoa lämpimämpänä asenteena myös vartiointikierroksilla, joissa joskus vaaditaan riuskojakin otteita ja poliisin kutsumista. Humaltuneita hän ajattelee sairauden uhreina – alkoholisteina, joita elämä on potkinut päähän. t TEHY t 3–2015 Älä hikoile vaihdevuosina! Chello on turvallinen naisten itsehoitotuote, joka voi vähentää merkittävästi vaihdevuosien kuumia aaltoja ja hikoilua. Se on luonnon vaihtoehto synteettisille hormoneille - kokeile sinäkin! Myynnissä terveyskaupoissa, tavarataloissa sekä apteekeissa. 29 i Vinkit väkivaltaa kokeneelle ► Älä vetäydy yksinäisyyteen tai sivuuta kokemustasi. Hae apua, jotta turvallisuudentunteesi palautuu. Älä syyllistä itseäsi. ► Opettele keinoja rauhoittaa mieltäsi ja kehoasi. ► Kun pystyt nukkumaan ja elämään arkea, käy tapahtunut läpi muiden tuella. 30 TEHY t 3–2015 hyvinvointi Väkivallan jälkeen Hoitajat kohtaavat töissä entistä enemmän väkivaltaa. Kuinka tapauksista pääsee yli? teksti Emmi Oksanen kuvitus Helena Syrjä N äitä on ollut niin paljon, ettei kaikkia muista. Kerran juoksin leipäveistä karkuun, kerran heitettyä puutuolia. Viime kesänä meni kivi metrin päästä ohi. Pikkupaineja en muista, useita kymmeniä kuitenkin. Joka kolmas hoitoalan työntekijä on joutunut töissä väkivallan tai sen uhan kohteeksi. Väkivaltaa ei kannata sivuuttaa, sillä purkamatta jääneet tilanteet voivat jäädä ihon alle ja laukaista traumaperäisen stressihäiriön vuosienkin viiveellä. Traumaperäinen stressihäiriö on psykologi Soili Poijulan mukaan yhtä yleinen työkyvyttömyyden syy kuin masennus. Poijula kohtaa siitä kärsiviä työssään traumapsykoterapeuttina Traumapsykologian ja traumapsykoterapian keskus Synolonissa. Väkivalta käynnistää ihmisessä automaattisen taistele tai pakene -reaktion. Ihmisen tarmo menee hengissä säilymiseen, hän ei tunne kipua ja yhteys tunteisiin katkeaa. Äärimmäinen uhka voi myös lamaannuttaa niin, että ihminen jää täysin avuttomaksi eikä pysty tekemään mitään. Osa kykenee toimimaan väkivaltatilanteissa keskimääräistä paremmin, toiset huonommin. –Jos ihminen on kokenut esimerkiksi lapsena väkivaltaa, hän voi aikuisena lamaantua väkivaltatilanteessa muita herkemmin, Poijula kertoo. Kun väkivaltainen tilanne on ohi ja TEHY t 3–2015 alun sokki hälvenee, ihminen voi hiljalleen käsitellä kokemusta. Silloin muiden tarjoama turva on tärkeää. Sokista toipuvan pitäisi saada turvaa muista mahdollisimman nopeasti, jotta hänen olonsa rauhoittuu. Sokin jälkeen heräävät tunteet ja ihminen alkaa kysellä mielessään, mitä tapahtui, miten tilanne syntyi ja miksi se meni niin kuin meni. Moni alkaa miettiä, että aiheutti tilanteen jotenkin itse tai ettei osannut toimia, kuten olisi pitänyt. –Jos ihminen jää negatiivisten uskomusten valtaan, se voi ylläpitää traumaa. Siksi työkavereiden pitäisi osata olla turvaksi, kuunnella ja puhua faktoista. He eivät saa mitätöidä tai arvioida. liin, eikä väkivaltaa voi täysin estää – tai sitten esimerkiksi psykiatriset potilaat pitäisi pukea aina pakkopaitoihin. Soili Poijulan mielestä henkilökunnan kokemaan väkivaltaan pitäisi suhtautua aina vakavasti. Hänestä kaikki tilanteet pitäisi kirjata ja käsitellä. Parannettavaa on. –Esimerkiksi sairaaloiden ensiavun käytäntö, että lääkäri pyytää potilaan psykiatrista arviointia tarpeen mukaan kahden tunnin sisällä, voi vaarantaa hoitajien turvallisuuden. Hoitajat saattavat hoitaa sekavassa tilassa olevia potilaita yksin tai työpareina, eivätkä hälytysjärjestelmät aina toimi vaaratilanteissa luotettavasti. Myöskään hoitokulttuuri ei saisi olla Poijulan mielestä sellainen, että työntekijät käyttävät paljon voimaa ja näin provosoivat potilaita väkivaltaan. –Esimerkiksi psykiatristen potilaiden hoitokulttuuriin voi kuulua käytäntö, jossa hento naispotilaskin pumpataan täyteen lääkkeitä ja muskelimiehet vartioivat häntä. Voi olla realistista varautua fyysiseen rajoittamiseen, mutta tällaisessa hoitokulttuurissa työntekijätkin ehkä ajattelevat, että väkivalta kuuluu työhön, Poijula sanoo Äärimmäinen uhka voi myös lamaannuttaa. suomalaisten kokema väkivalta töissä on yleisesti vähentynyt, mutta sosiaali- ja terveysalalla se on kasvanut. Kiire kasvattaa väkivallan riskiä, sillä kiireessä potilaita joutuu hoitamaan tavallista enemmän yksin ja turvallisuuden varmistaminen voi unohtua. Verkossa Hoitajat.netin kirjoituksissa moni on sitä mieltä, että ainakin huutaminen, haukkuminen, repiminen ja lyöntien väistely kuuluu työn huonoihin puo- 31 hyvinvointi i Vinkit esimiehelle ► Hanki tarvittavat perustiedot ja koulutus mielen ensiapuun ja varmista, että yksikössä on kirjallinen jälkihoitosuunnitelma ja turvallisuusohjeet. ► Käy purkukeskustelu väkivaltaa kokeneen työntekijän kanssa samana tai seuraavana päivänä. Keskity keskustelussa faktoihin ja varo, ettet syyllistä työntekijää. Varmista, että hänet saatetaan kotiin ja hän saa kotona tukea. ► Ota yhteyttä työterveyshuoltoon ja ohjeista työterveyshuoltoa ottamaan yhteyttä työntekijään. ► Kysy työntekijän vointia silloin tällöin ainakin seuraavan kuukauden ajan ja tarvittaessa pidempään. Ole inhimillinen, tue ja pidä huolta, ettei väkivaltakokemuksesta toipuva työntekijä kuormitu liikaa. aina kun mä kotona nään sen raapa- leen, mä muistan sen tilanteen. Tekis mieli sanoo, että ne asiat jää työpaikalle kun ovi menee kiinni, mutta ei... Mä oon semmonen että mä jään pohtiin. Väkivaltatilanteiden jälkeen työntekijän pitäisi saada aina jälkihoitoa. Tilanteen jälkeen pitäisi järjestää purkukeskustelu, jossa mielen ensiapukoulutuksen saanut esimies tai työkaveri käy tapahtuneen läpi väkivaltaa kokeneen kanssa. Purkukeskustelun pitäisi olla samana tai seuraavana päivänä. Töitä ei ole hyvä jatkaa samana päivänä, vaan esimiehen tai työkaverin pitäisi saattaa työntekijä kotiin, eikä laittaa tätä esimerkiksi ajamaan omalla autolla. Esimiehen pitäisi kertoa tapahtuneesta työterveyshuoltoon ja työterveyshuollon pitäisi tarjota työntekijälle aktiivisesti apua. Hyvää avuntarjoamista ei ole esimerkiksi sähköpostiviesti, jossa kehotetaan ottamaan yhteyttä, jos tuntuu pahalta. Traumaperäisestä stressistä kärsivä ei osaa välttämättä itse arvioida tilannettaan tai ymmärrä, että tarvitsee apua. –Ihmiselle pitäisi myös opettaa keinoja, joilla hän voi rauhoittaa kehoaan 32 ja mieltään. Trauma aiheuttaa ensimmäisten viikkojen aikana ylivireisyyttä ja tunkeutuu väkisin mieleen. Silloin on tärkeää, että ihminen pystyy rauhoittamaan itseään esimerkiksi hengityksellä, rentoutumalla ja mielikuvaharjoituksilla, Poijula sanoo. vät tapahtumaa läpi esimerkiksi mielikuvien avulla, kunnes kokemus ei enää aiheuta samoja reaktioita. Esimiehen pitäisi kysellä työntekijältä silloin tällöin, kuinka tämä voi. Kaikilla työyhteisöön kuuluvilla pitäisi olla Soili Poijulan mielestä perustiedot traumaattisesta stressistä ja organisaation toimintamallista. –Koko henkilökunnan pitäisi saada peruskoulutus asiasta. Työntekijöiden pitäisi valita joukostaan luottohenkilöt, jotka saisivat yhdessä esimiesten, johdon, pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kanssa tarkemman koulutuksen organisaation toimintamalliin. Malli pitäisi olla myös kirjallisena. Käytännössä työpaikkojen jälkihoitosuunnitelmat ja turvallisuusohjeet ovat usein puutteelliset. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2009 tekemän kartoituksen mukaan vain 40 prosentilla Esimiehen pitäisi kertoa tapahtuneesta työterveyshuoltoon. ylivireisyys, välttely ja kokemukseen mieleen tunkeutuminen helpottavat, kun toipuminen etenee. Yleensä reaktiot vaimenevat kuukaudessa. Jos näin ei käy, kokemus on laukaissut traumaperäisen stressihäiriön, jonka ensisijainen hoito on kognitiivinen psykoterapia. Jälkihoitoon pitäisikin kuulua, että työntekijällä on kuukauden kuluttua seurantakäynti työterveyshuollossa. Jos työntekijälle on kehittynyt traumaperäinen stressihäiriö, 8–12 kerran psykoterapiahoito yleensä auttaa siihen. Terapeutti opettaa työntekijälle ensin rauhoittumiskeinoja, jos työntekijä ei ole saanut rauhoittumiseen apua aiemmin. Sen jälkeen työntekijä ja terapeutti käy- TEHY t 3–2015 sosiaali- ja terveysalan työpaikoista oli turvallisuusohjeet. ”monesti se jää... että jos vaikka vuorokin on loppumassa niin se jää sitten puhumatta. Ois se hyvä, että siinä pääsis sitten purkaan heti ja että mahdollisesti jos jotain muuta tarvetta, jos joku kokee että tarvis lisää aikaa ja keskustelua niin täytyis löytyä se sitten.” Kokenut ja vuosia rankkaa asiakastyötä tehnyt hoitajakin voi romahtaa. –Kukaan ei kestä rajattomasti. Naisilla on jostain syystä kaksinkertainen riski traumaperäiseen stressihäiriöön miehiin verrattuna. Toisaalta kokemus, joka voi konkarista olla pikkujuttu, voi olla paljon vaikeampi pala nuorelle aloittelevalle hoitajalle. Kenenkään ei pitäisi jäädä väkivaltakokemuksen jälkeen yksin, eivätkä muut saisi jättää väkivaltaa kokenutta koskaan yksin. Se on oman ammattitaidon arvostamista, että mä puran toisille hoitajille, että mä saan sieltä palautetta, että toiminko mä kestävästi siinä. Jos mä saan sieltä palautteen, että asianmukaisesti toimittu, niin mulle ei tuu siitä mitään traumaa. t Mummo käy kiinni, kenen vastuu? E dellinen duunipaikkani pitkäaikaisosastolla ei ollut mikään miellyttävä kokemus. Siellä oli yksi suht dementti mummo, vuodepotilas. Tämä mamma kävi minuun kiinni pesujen yhteydessä, pari kertaa sai mustelmat aikaan. Näin kyllä sen silmistä, että kohta se tekee jotain, mutta en kerennyt reagoida ajoissa. En ollut ainoa, joka tätä kohtelua sai, tosin ainoa, joka näistä tapauksista teki uhka- ja vaaratilanneilmoituksen! Mummosta puhuttiin melkein joka päivä, miten se käy johonkin kiinni. Psykologi Soili Poijulan mielestä potilas on aina vastuussa teoistaan ja väkivaltatilanteet pitäisi käsitellä jälkikäteen myös potilaan kanssa. –Potilaille on tehtävä selväksi, ettei väkivalta kuulu hoitoon. Dementikon kanssa ei ehkä voi keskustella, mutta hoitajat voisivat sopia keskenään, kuinka toimivat tällaisen potilaan kanssa, ja yrittää ennakoida tilanteita. Kokemuksen jakamisella työyhteisössä on iso merkitys. Täysin yllättävä väkivaltakokemus traumatisoi todennäköisesti herkimmin. Jos hoitaja aavistaa, että tilanne voi muuttua väkivaltaiseksi, hän on valmiiksi ainakin hieman varautunut. KURSIVOIDUT KOHDAT OVAT HOITAJAT.NETSIVUSTOLTA JA MINNA LINTOSEN OPINNÄYTETYÖSTÄ ”KYLLÄ SE SIITÄ” – HOITAJIEN KOKEMUKSIA VÄKIVALTATILANTEIDEN ENSIKÄSITTELYSTÄ TYÖYHTEISÖSSÄ, TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 2012. LÄHTEENÄ MYÖS: TILASTOKESKUKSEN TYÖVOIMATUTKIMUS; TYÖVÄKIVALLAN RISKIAMMATIT, TYÖTURVALLISUUSKESKUKSEN RAPORTTISARJA 1/2010; TYÖ JA TERVEYS SUOMESSA 2012 -KATSAUS, TYÖTERVEYSLAITOS. i Vinkit työkavereille ► Ole sympaattinen kuuntelija, äläkä jätä väkivaltaa kokenutta työkaveria yksin. ► Älä syyllistä työkaveria tapahtuneesta. ► Kysele työkaverin kuulumisia ja auta häntä hakemaan ammattiapua, jos se vaikuttaa tarpeelliselta. VINKIT SOILI POIJULA TEHY t 3–2015 33 terveys KOONNUT RIITTA HANKONEN, [email protected] Vaaralliset vaatteet tekstiilikemikaalit voivat aiheuttaa allergioita ja vahingoittaa perimää. Pahimmillaan kemikaalit altistavat syövälle. Kemikaalit voivat myös kertyä ympäristöön. Hyödyksi kemikaalit ovat silloin, kun niillä parannetaan turvallisuutta, säilyvyyttä ja teknisiä ominaisuuksia. Kemikaaleja voi irrota iholle käytön alussa. Yleisin haittavaikutus on allergia. Allergiaa aiheuttavia tekstiilikemikaaleja ovat esimerkiksi formaldehydi ja tietyt dispersiovärit. Pistävältä haiseva formaldehydi auttaa kangasta pysymään sileänä. Dispersiovärien käyttö on kielletty Euroopan unionissa. Jos tekstiili tulee ihoa vasten ja sitä on säilytetty muovipussissa, se kannattaa pestä ennen käyttöä. Formaldehydi lähtee osittain pesussa, mutta karsinogeeniset väriaineet ja raskasmetallit jäävät vaatteeseen. Tullilaboratorio valvoo Suomeen maahantuotavia tekstiilejä. Kemikaalikuormaa voi vähentää ostamalla tekstiilejä, joissa on tuoteturvallisuusmerkki, kuten Ökö-text. HELENA SYRJÄ Tullilaboratorio valvoo Suomeen maahantuotavia tekstiilejä. Kerää kilometrejä 2 Parsakaalissa, lehtikaalissa ja pinaatissa sekä muissa lehtikasviksissa on runsaasti K-vitamiinia. Laihduttaminen, tupakoinnin lopettaminen tai liikunnan aloitus onnistuu tutkitusti helpommin, jos saa houkuteltua puolisonsa mukaan muutokseen. Joogaguru ja maalaisserkut fysioterapeutti Kylli Kukk toimii joogan sanansaattajana omalla persoonallaan. Niin myös kirjassaan Kyllin hyvä, jossa hän julistaa lempeän elämänasenteen ilosanomaa. Suomalainen joogakirja kertoo samaa sanomaa maanläheisemmällä tyylillä. Kirjan juuret ovat vuonna 1967 perustetussa Suomen Joogaliitossa, joka kouluttaa edelleen suurimman osan kansalais- ja työväenopistojen joogaopettajista. Kumpikin kirja painottaa joogan henkistä puolta, mutta esittelee samalla laajan valikoiman asanoita. tk UUTISPALVELU DUODECIM Marevan-lääkitys edellyttää kohtuutta vihreiden kasvisten syönnissä. 34 PIXMAC 3 kylli kukk ja virpi melleri: kyllin hyvä – lempeämmän elämän käsikirja. sanoma media finland 2014. heli harjunpää ja ulla-maija rönkä: suomalainen joogakirja. minerva kustannus oy 2014. TEHY t 3–2015 TI K-vitamiini vaikuttaa maksassa veren hyytymistekijöiden muodostumiseen. www.facebook.com/ uikesaksikuntoon I KE S 1 TURVALLISUUS- JA KEMIKAALIVIRASTO, TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO JA R hyydyttävä k Onko uimahallisi mukana Uimaliiton uintikampanjassa? Jäsenedut 2015 kuusamoon ja kaukomaille lomaedut s. 36–39 vahingon varalle vakuutusedut s. 41–42 silmälaseja, lehtiä, kenkiä... muut edut s. 40 Tietoa jäseneduista www.tehy.fi TEHY t t 3–2015 3–2015 TEHY 35 35 Tehyläisen oma kortti Holiday Club Alennukset ja muut edut saat jäsenkortillasi. jäsenkortti on todistus jäsenyy- destäsi. Sen avulla saat käyttöösi Tehyn jäsenedut, joita esittelemme seuraavilla sivuilla. Kortti sisältää henkilökohtaisen jäsennumerosi, jota tarvitset käyttäessäsi jäsenpalveluita. Jäsenkortti on voimassa vuoden 2016 loppuun saakka. Tästä poikkeuksen tekee eläkeläisten kortti, jossa ei ole vuosilukuja, vaan se on voimassa toistaiseksi. Opiskelijoille kuuluu sama jäsenkortti kuin muillekin jäsenille. Kortin magneettiraidalla voit hyödyntää polttoainealennuksia Teboil-huoltamoilla. Muista mainita Tehyn jäsenedusta aina etukäteen, kun varaat majoitusta, risteilyä tai muuta palvelua. Jäsenkortti on esitettävä kohteessa etuja käytettäessä. Tehyläiset pääsevät Holiday Clubin viikko-osakkeiden kautta tasokkaisiin lomakohteisiin edullisesti. Uusimpia kohteita ovat Pyhä, Himos ja Saimaa. Lomaviikot tulevat hakuun kaksi kertaa vuodessa, ja ne arvotaan hakijoiden kesken. Lomaviikkojen haku ja varaus tapahtuvat netissä. Näin haet viikko-osakkeita tehyn lomaviikkoja haetaan jäsensivujen kautta: www.tehy.fi > Jäsenelle > Jäsenedut > Vapaa-aika > Holiday Club. Arvottavat viikot löydät hakuaikana Holiday Clubin varaussivuilta kohdasta Arvonta. Vapaat lomaviikot arvonnan jälkeen löydät kohdasta Vapaat viikot. Arvonnassa voi sesonkilomaviikon saada korkeintaan joka kolmas vuosi. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan kaikille hakijoille ensisijaisesti sähköpostitse (tai kirjeitse, mikäli sähköpostia ei ole käytössä), ei puhelintiedusteluja. Lomavarauksia hoitavat Holiday Club Yrityspalvelussa Kari Rinne, Ville Mäkinen ja Jenni Karvonen, puh. 030 687 0400 (ark. klo 9–16) tai sähköpostilla [email protected]. Alennusta muista Holiday Clubin kohteista Tehyn jäsenet saavat 25 %:n alennuksen kulloinkin voimassa olevista Holiday Clubin omien lomahuoneistojen normaaleista majoitushinnoista (ei koske hotelleja). Varaukset tulee tehdä numeroon 030 68 600. Mainitse Tehyn jäsenyydestä. Minimivaraus 2 vrk. AJANTASAISTA TIETOA JÄSENEDUISTA SAAT MYÖS TEHYN VERKKOSIVUILTA WWW.TEHY.FI > JÄSENELLE > JÄSENEDUT. RCI-lomat tehy.fi rci-loma antaa mahdollisuuden viettää tasokkaita lomia ympäri maailmaa. Lomakeskuksia on jo yli 5 000, Suomessa 37. Lomavaraus on mahdollista kaikkiin RCI:n lomakeskuksiin ja myös viikoille, missä Tehyllä ei ole vapaita viikkoja tai omistusta. RCI:n lomakeskusluokitukset vastaavat 3–5 tähden tasoa. Huoneistoissa on hyvä varustetaso, ja lähes kaikissa huoneistoissa on oma keittomahdollisuus. Huoneistovaihtoehdot yleensä 2–6 henkilölle. 36 RCI-majoituksen hinta muodostuu RCI:n veloittamasta Tehyn käyttömaksusta. Majoitus RCI:n kautta aina noin 400–500 €/vko riippumatta siitä, minne matkustat ja kuinka suuren huoneiston varaat. Lue lisää RCI-lomista, niiden hinnoittelusta ja varaamisesta Holiday Clubin varaussivuilla kohdasta RCI. Tutustu lomakohteisiin RCI:n nettisivuilla www.rci.com > Tutustukaa > Lomakeskusluettelo. Yhteydenotot lomavarauksissa puh. (09) 6937 9189 (arkisin klo 10.00–18.30) tai sähköpostilla: [email protected]. TEHY t 3–2015 lomaedut Viikkoosakkeet edullisesti Holiday Club Katinkulta, Vuokatti katinkultaniemi Vaihtopäivä: Lomaviikko alkaa edellisen viikon perjantaina klo 18.00 ja päättyy kyseisen viikon perjantaina klo 10.00. Sisältää talvella hissiliput kahdelle hengelle. Kylpylä ja kohteen muut palvelut erillistä veloitusta vastaan. Lemmikkimaksu 30 €. Huoneisto: Olohuone + k + mh + pesuh + s + wc, 52 m2 + parvi 17 m2 (4 + 2 hengelle), rivitalo, terassi. Varustelu: Liinavaatteet ja pyyheliinat, astiasto, kahvinkeitin, vatkain, leivänpaahdin, mikroaaltouuni, jääkaappi-pakastin, liesi ja uuni, liesituuletin, avotakka, astianpesukone, kuivaava pyykinpesukone, hiustenkuivaaja, tv, dvd, radio, puhelin, kuivauskaappi, kaasugrilli (kesällä), polkupyörät (2 kpl kesällä). Loppusiivous sisältyy majoitushintaan. Viikot: 6–17, 24–32, 42–43, 52 (hinta 550 €/vko). Viikot: 1–5, 18, 20–23, 33–41, 44–51 (hinta 430 €/vko). katinkultaranta TEHY t 3–2015 Vaihtopäivä: Lomaviikko alkaa edellisen viikon perjantaina klo 18.00 ja päättyy kyseisen viikon perjantaina klo 10.00. Kylpylä ja kohteen muut palvelut erillistä veloitusta vastaan. Lemmikkimaksu 30 €. Huoneisto: 2 mh + oh + k + s, huoneisto 2 kerroksessa, toinen mh yläkerrassa, pinta-ala 68 m2 (4 + 2 hengelle). Varustelu: Liinavaatteet ja pyyheliinat kuudelle, astiasto, jääkaappi, liesi, mikroaaltouuni, astianpesukone, kahvinkeitin, vedenkeitin, leivänpaahdin, tv, pyykinpesukone, dvd, internet, hiustenkuivain, kuivauskaappi, cd-soitin, silitysrauta- ja lauta, takka, parveke. Kaksi polkupyörää viikoilla 20–40. Loppusiivous sisältyy majoitushintaan. Viikot: 25–28, 30, 32–33 (hinta 560 €/vko). golfharju Vaihtopäivä: Lomaviikko alkaa kyseisen viikon maanantaina klo 18.00 ja päättyy seuraavan viikon maanantaina klo 10.00. Kylpylä ja kohteen muut palvelut erillistä veloitusta vastaan. Lemmikkimaksu 30 €. Huoneisto 1: Olohuone + k + 1 mh + pesuh + s, 62 m2 (neljälle hengelle), kaksikerroksinen pientalo. Viikot 26–28, 30–33 (hinta 550 €/vko). Huoneisto 2: Olohuone + k + 2 mh (toisessa mh:ssa kerrossänky) + pesuh + s, 70,5 m2 (neljälle hengelle), kaksikerroksinen pientalo. Viikot: 24, 26–33 (hinta 560 €/vko). Varustelu: Liinavaatteet ja pyyheliinat, astiasto kuudelle, jääpakastin- kaappi, liesitaso, uuni, mikroaaltouuni, astianpesukone, kahvinkeitin, vedenkeitin, leivänpaahdin, digi-tv, dvd, pyykinpesukone, kuivauskaappi, nettipääte, hiustenkuivain, cd-soitin, silitysrauta- ja lauta, polkupyörät viikoilla 20–40. Loppusiivous sisältyy majoitushintaan. Holiday Club Ruka, Kuusamo kaappi, takka. Loppusiivous sisältyy majoitushintaan. Viikot: 1, 8–18, 37–38, 49, 52 (hinta 410 €/vko). Viikot: 2–7, 19–20, 22–36, 39–48, 50–51 (hinta 320 €/vko). Holiday Club Airisto, Parainen kutteri pulkkajärvi Vaihtopäivä: Lomaviikko alkaa edellisen viikon lauantaina klo 16.00 ja päättyy kyseisen viikon lauantaina klo 10.00. Sisältää talvella hissiliput kahdelle. Lemmikkimaksu 30 €. Huoneisto 1: Olohuone + k + 3 mh + pesuh + s + 2 wc, 70 m2 + parvi 14 m2, (6 + 3 hengelle), erillistalo, terassi. Varustelu: Liinavaatteet ja pyyhkeet, astiasto, jääkaappi, liesi ja uuni, liesituuletin, mikroaaltouuni, astianpesukone, kahvinkeitin, leivänpaahdin, tv, radio, puhelin, pyykinpesukone, kuivauskaappi, takka. Loppusiivous sisältyy majoitushintaan. Viikot: 1, 8–10, 13–15, 17–18, 37–38, 49, 52 (hinta 550 €/vko). Viikot: 2–7, 19–20, 22–36, 39–48, 50–51 (hinta 430 €/vko). Huoneisto 2: Olohuone + ks + pesuh + s + wc, 30 m2 + parvi 7,5 m2 (2 + 2 hengelle), erillistalo, terassi. Varustelu: Liinavaatteet ja pyyheliinat, astiasto, jääkaappi, keittolevyt (ei uunia), liesituuletin, mikroaaltouuni, kahvinkeitin, leivänpaahdin, tv, radio, puhelin, pyykinpesukone, kuivaus- Vaihtopäivä: Lomaviikko alkaa edellisen viikon perjantaina klo 15.00 ja päättyy kyseisen viikon perjantaina klo 11.00. Lemmikkimaksu 30 €. Huoneisto: Olohuone + k + 2 mh + pesuh + s + wc, 92,5 m2 + parvi (6 + 2 hengelle), paritalo, terassi. Varustelu: Liinavaatteet ja pyyhkeet, astiasto, jääkaappi, liesi ja uuni, liesituuletin, mikroaaltouuni, astianpesukone, kahvinkeitin, leivänpaahdin, tv, videot, radio, puhelin, pölynimuri. Loppusiivous sisältyy majoitushintaan. Viikot: 8–10, 23–33, 42–43, 52 (hinta 510 €/vko). Viikot: 1–7, 11–22, 34–41, 44, 46–51 (hinta 400 €/vko). Holiday Club Saariselkä kelotirro 37 lomaedut Vaihtopäivä: Lomaviikko alkaa edellisen viikon lauantaina klo 18.00 ja päättyy kyseisen viikon lauantaina klo 12.00. Sisältää talvella hissiliput kahdelle. Kylpylä ja muut palvelut erillisestä veloituksesta. Lemmikkimaksu 30 €. Huoneisto: Alakerrassa 1 mh + tupakeittiö + sauna + pesuh + wc, 67,5 m2. Yläkerrassa (ei parvi) 1 mh + tv-aula, (tv-aulassa vuodesohva), (4 + 2 hengelle), kaksikerroksinen kelohonkaparitalo, terassi. Varustelu: Liinavaatteet ja pyyhkeet, astiasto, jääkaappi, liesi/uuni, liesituuletin, mikro, astianpesukone, kahvinkeitin, paahdin, tv, dvd, kuivauskaappi, imuri, takka. Loppusiivous sisältyy majoitushintaan. Viikot: 1, 8–17, 37–38, 52 (hinta 550 €/vko). Viikot: 2–7, 36, 39–51 (hinta 430 €/vko). Holiday Club Tampereen Kylpylä Viikot: 3, 6–7, 9–10, 14–15, 19–21, 23, 25, 29, 31–32, 35, 40, 42, 44, 51–52 (hinta pe–ma 210 €/3 vrk, ma–pe 210 €/4 vrk). Huoneisto 2: Olohuone + k + 1 mh + pesuh + wc, 67,5–70,5 m2 + parvi (toinen mh parvella) 28–33 m2 (4 + 2 hengelle). Varustelu: Liinavaatteet, astiasto, liesi ja uuni, liesituuletin, jääkaappipakastin, mikro, astianpesukone, vatkain, kahvin- ja vedenkeitin, paahdin, tv, dvd, stereot, kylpytakit ja pyyhkeet. Osassa huoneistoissa oma sauna tai poreamme, osassa ei kumpaakaan. Loppusiivous sisältyy majoitushintaan. Viikot: 11, 16, 19–20, 23, 27, 35, 38, 48 (hinta pe–ma 260 €/3 vrk, ma–pe 260 €/4 vrk). Holiday Club Himos, Jämsä himoksen tähti lapinniemi Viikonloppuloma alkaa edellisen viikon pe klo 16.00 ja päättyy kyseisen viikon ma klo 11.00. Arkiviikkoloma alkaa kyseisen viikon ma klo 16.00 ja päättyy kyseisen viikon pe klo 11.00. Kylpylä ja muut palvelut erillisestä veloituksesta. Lemmikkimaksu 30 €. Huoneisto 1: Olohuone + ks + pesuh, 27–40 m2 + parvi 13–20 m2 (2 + 2 hlöä). Varustelu: Liinavaatteet, astiasto, keittolevyt (ei uunia), liesituuletin, jääkaappi, mikroaaltouuni, astianpesukone, kahvin- ja vedenkeitin, paahdin, tv, dvd, stereot, kylpytakit ja pyyhkeet. Osassa huoneistoissa oma sauna tai poreamme, osassa ei kumpaakaan. Loppusiivous sisältyy majoitushintaan. 38 Viikonloppuloma alkaa edellisen viikon pe klo 18.00 ja päättyy kyseisen viikon ma klo 11.00. Arkiviikkoloma alkaa kyseisen viikon ma klo 18.00 ja päättyy kyseisen viikon pe klo 11.00. Sisältää talvella hissiliput kahdelle per varausjakso. Lemmikkimaksu 30 €. Huoneisto: Vuodepaikat 4 + 2 henkilölle, 2 mh (toinen mh yläkerrassa) + oh + k + ph + s, 68 m² + parveke. Varustelu: Liinavaatteet ja pyyhkeet, astiasto, jääkaappi, liesi, mikro, astian- ja pyykinpesukone, kahvinkeitin, paahdin, tv, dvd, internet, hiustenkuivain, kuivauskaappi, cdsoitin, silitysrauta- ja lauta, takka, 2 pyörää kesäaikaan. Loppusiivous sisältyy majoitushintaan. Viikot: 1, 4–14, 52 (hinta viikonloppu pe–ma 360 €/3 vrk, arkiviikko ma–pe 360 €/4 vrk). Pyhä Holy Suites, Pyhätunturi holy suites Vaihtopäivä: Lomaviikko alkaa edellisen viikon la klo 16.00 ja päättyy kyseisen viikon la klo 12.00. Sisältää talvella hissiliput kahdelle hengelle. Lemmikkimaksu 30 €. Huoneisto: Vuodepaikat 6 + 2 henkilölle. Alakerrassa oh + k, mh, wc, kylpyhuone ja sauna. Yläkerrassa 2 mh, aula, kylpyhuone ja wc. Yhteensä 83 m2. Varustelu: Liinavaatteet ja pyyhkeet, astiasto, kahvinkeitin, vedenkeitin, leivänpaahdin, mikroaaltouuni, jääkaappi-pakastin, liesitaso ja uuni, liesituuletin, takka, astianpesukone, pyykinpesukone, hiustenkuivaaja, taulu-tv, dvd-soitin, cd-radio, kuivauskaappi, pölynimuri, koneellinen ilmanvaihto, silitysrauta ja -lauta, huoneistokohtainen nettiyhteys sekä -pääte. Loppusiivous sisältyy majoitushintaan. Viikot 5–7 (hinta 450 €/vko). Viikot 8–15 (hinta 570 €/vko). Holiday Clubin majoitusvaraukset puh. 030 687 0400 Huoneisto: Vuodepaikat 4 + 2 henkilölle, 2 mh (toinen mh yläkerrassa) + oh + k + ph + s, 68 m² + parveke. Varustelu: Liinavaatteet ja pyyheliinat, astiasto, jääkaappi, liesi, mikroaaltouuni, astianpesukone, kahvinkeitin, leivänpaahdin, tv, pyykinpesukone, dvd, internet, hiustenkuivain, kuivauskaappi, cd-soitin, silitysrauta ja -lauta, takka, 2 polkupyörää kesäaikaan. Loppusiivous sisältyy majoitushintaan. Viikot 23, 25–33, 42–43 (hinta 560 €/vko). Vierumäki, Heinola golf resort Holiday Club Saimaa, Rauha anttilankaari Vaihtopäivä: Lomaviikko alkaa edellisen viikon perjantaina klo 18.00 ja päättyy kyseisen viikon perjantaina klo 11.00. Kylpylä ja kohteen muut palvelut erillistä veloitusta vastaan. Lemmikkimaksu 30 €. Viikonloppuloma alkaa edellisen viikon perjantaina klo 16.00 ja päättyy kyseisen viikon maanantaina klo 12.00. Arkiviikkoloma alkaa kyseisen viikon maanantaina klo 16.00 ja päättyy kyseisen viikon perjantaina klo 12.00. Lemmikkimaksu 45 €. Huoneisto: Olohuone + avoin keittiö +2 mh + 3 kylpyhuonetta + sauna, 90 m2 (4 + 2 hengelle), pienkerrostalo, lasitettu terassi. Varustelu: Liinavaatteet ja pyyheliinat, astiasto 8 hengelle, jääkaappi/ pakastin, keraaminen liesitaso ja erillisuuni, liesituuletin, mikroaaltouuni, integroitu astianpesukone, kahvin- ja vedenkeitin, leivänpaahdin, lasiovellinen viinikaappi, tv, dvd, cd/radio, pölynimuri, pyykinpesukone, kaksi kuivauskaappia, muurattu takka, koneellinen ilmastointi, kaikissa tiloissa vesikiertoinen lattialämmitys. Loppusiivous sisältyy majoitushintaan. Viikot: 5–15, 17–39, 42, 52 (hinta viikonloppu pe–ma 350 €/3 vrk,arkiviikko ma–pe 350 €/4 vrk). TEHY t 3–2015 lomaedut Kylpylähotelli Levitunturi –50 % Muut lomaedut Best Western Hotels Keskusvaraamon kautta tehdyistä majoitusvarauksista 15 euron alennus. Jäsenkortti esitettävä lippuluukulla. Etua ei voi yhdistää muihin alennuksiin. Imatran kylpylä Suomen Hostellijärjestö Yksittäinen kylpyläkäynti: aikuinen 10 €, perhelippu 30 € (esim. 2 aik. + 2 lasta tai 1 aik. + 3 lasta), lapset ja eläkeläiset 6 €. Kuukausikortti tai kymmenen kerran kortti kuntosalille 25 € (kuntosalikortit ovat henkilökohtaisia). Hieronnasta 10 %:n alennus normaalihinnasta. Alennukset normaalihintaisista hotellihuoneista, loma-asunnoista ja pakettihintaisista aterioista pe–la 10 %, su–to 30 %. Normaalihinnoista saa alennusta, kun majoittuu vähintään 2 vrk ja varaus tehdään viimeistään 7 vrk ennen saapumista. Vain kylpylän myyntipalvelun kautta tehdyt varaukset oikeuttavat alennuksiin. Varaukset ja tiedustelut puh. 020 7100 502. Normaalista majoitushinnasta kaikissa Suomen HI-hostelleissa 10 %:n alennus. Etu on henkilökohtainen. Yhden tai kahden vuoden kansainvälinen hostellikortti 5 euron alennuksella. City Hotel, Rovaniemi Kalajoki Resort Kahden hengen Comfort-huone 57 €/hlö/vrk. Yhden hengen Comforthuone 94 €/hlö/vrk. Majoitushinnat sisältävät aamiaisbuffetin, iltasaunan, maksuttoman wlanin sekä asiakaspysäköinnin (paikkoja rajoitetusti). Tarjoushinnat voimassa 1.4.–15.11.2015. Majoitus Superior-huoneessa (merinäköala ja parveke) Standard-huoneen hinnalla. Etu on voimassa myös kesällä. Alennushuoneita on rajoitettu määrä. Jäsenetuhinnat: Spahotel Casino (Savonlinna) ja Premier Hotel Katajanokka (Helsinki). Break Sokos Hotel Eden, Oulu Eckerö Line Päiväristeily- ja reittihinnoista 5–20 %:n alennus. Mainitse tuotekoodi Tehy5 varauksen yhteydessä. Etuhinnat koskevat Tehyn jäsenten lisäksi samalla varauksella olevia matkustajia. Hiihtokeskus Paljakka, Puolanka Tehyläisille ja heidän perheenjäsenilleen 20 %:n alennus päivälipusta. TEHY t 3–2015 Tallink & SiljaLine ClubOne-kanta-asiakaskortti suoraan Silver-tasolle veloituksetta. Käytä korttihakemuksessa tilauskoodia, jonka löydät Tehyn jäsensivuilta netistä. Kanta-asiakasohjelmaetuihin kuuluu mm. 20 %:n perusalennus tai 35 %:n ennakkovaraajan etu tietyistä normaalihintaisista tuotteista. Etu on kertaluontoinen ja kortti voimassa 12 kuukautta. Myöhempi jäsenyystaso määrittyy ostokriteerien perusteella joko pronssi-, hopea- tai kultatasolle. Kortti on joka tapauksessa maksuton. Viking Line Tehyläisille kiinteät jäsenhinnat sekä vaihtuvia kampanjatarjouksia. Ajankohtaiset tuotetunnukset netissä www.vikingline.fi/sttk. Yyterin Kylpylähotelli, Pori Perushintaisesta majoituksesta ja majoituspaketeista 20 %:n alennus. Erikoisetuna perhepaketti: 1 vrk:n majoitus perhehuoneessa, buffetaamiainen, kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö hintaan 120 €. Tarjoukset eivät ole voimassa 31.5.–31.8. tai juhlapyhinä. Kylpylähotelli Kuntoranta, Varkaus Erikoishinnat tehyläisille. Kylpylähotelli Levitunturi Jäsenalennus 50 % majoitushinnoista ympäri vuoden. Alennus on henkilökohtainen ja koskee vain Tehyn jäseniä. Serena ja Serena Ski Tehyläisille 10 %:n alennus vesipuiston ja Serena Skin kokopäivälipuista. 39 muut edut Muut edut CityShoppari-kortti Instrumentarium Promena Teboil Jäsenetuhinta 20 €/kortti ilman toimituskuluja. Alennukset normaalihintaisista tuotteista Tehyn jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen: silmälasikehykset –20 %, linssit ja aurinkolasit –15 %, terveydenhoitotuotteet –10 %, näöntarkastus 10 €. Suomen Kenkävalimon koko Promenatyökenkävalikoimasta 10 %:n alennus. Jäsenkortilla seuraavat alennukset Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta: –2,1 snt/l bensiinistä ja dieselöljystä, –10 % voiteluaineista sekä –5 % pesuista, autokemikaaleista ja nestekaasusta. Alennukset eivät ole voimassa Teboil Express -automaattiasemilla. FiRENT-autonvuokraamo Alennetut hinnat Tehyn kampanjakoodilla tehy13firent. Katso etujen tarkemmat tiedot netistä. WWW.TEHY.FI > JÄSENELLE > JÄSENEDUT Karttakeskus Karttakeskuksen kustantamista sekä välittämistä kartoista, kartastoista sekä karttapalloista 15 %:n alennus. Otavamedia Lehtien kestotilauksista 30 %:n alennus. Tilaajapalvelu puh. (09) 156 665 tai [email protected]. Mainitse Tehyn jäsenyys ja anna jäsennumerosi. Hoitoportaali.fi Netissä toimiva Hoitoportaali on ammatilliseen käyttöön tarkoitettu palvelu hoitajille ja hoitoalaa opiskeleville. Tehyläiset pääsevät portaaliin ilmaiseksi. Kirjautuminen tapahtuu Tehyn jäsentunnuksilla. 40 Scandia Rent Auton vuokrausetu 50 paikkakunnalla. Sopimusasiakkaan kirjautuminen käyttäjätunnuksella tehy2008 ja salasanalla rent08tehywww. Sosiaalialan tietopalvelu Voit tilata Tehyn kampanjasivulta kirjoja tarjoushinnoin. Kun liityt jäseneksi myös Sosiaali- ja terveysalan Tietopalvelun kirjakerhoon, saat jäsenhinnat käyttöösi ja liittymisetuna yhden kirjan 5 eurolla erillisestä valikoimasta. Linkki kampanjasivulle Tehyn jäsensivuilla netissä. hoitoportaalissa julkaistaan joka arkipäivä uudet suomenkieliset terveysuutiset, englanninkieliset lääketieteelliset uutiset ja tutkimuslyhennelmät. Lisäksi palvelussa julkaistaan joka arkipäivä kaikki tärkeät viranomaistiedotteet sekä uusimmat lääke- ja terveystieteen väitöstiedotteet ja lääkevalmisteita koskevat tuotetiedotteet lääketeollisuudelta. Palvelussa on kokoelma eri erikoisalojen lääkärien kirjoittamia artikkeleita, joita voi käyttää vastaanottotilanteessa potilasohjauksen tukena. Laajasta lomakeosiosta löytyy potilasohjauksen tukimateriaalia, mm. seulontaan, testaukseen ja hoidon seurantaan tarkoitettuja lomakkeita. Zalando Etukoodilla saa 10 %:n alennuksen verkkokauppa Zalandosta, www. zalando.fi, tilauksen arvon ollessa vähintään 50 euroa. Ajankohtaisen etukoodin löydät Tehyn jäsensivuilta netistä. Palvelun VerkkoPharmaca sisältää kaikki Suomessa myytävät resepti- ja käsikauppalääkkeet ajantasaisine hintatietoineen, ja se sisältää myös Pharmaca Fennican terapia-, tiivistelmä- ja tuoteselosteosat. Lääkärikäyttäjät voivat tulostaa palvelusta myös reseptejä. Hoitoportaali sisältää useita kattavia tietokantoja, mm. ICD-10-diagnoosiluettelon, toimenpideluettelon sekä terveydenhuollon osoitteisto -hakupalvelun. Jäsenet voivat tilata sähköpostiinsa neljä kertaa viikossa toimitettavan uutiskirjeen, joka auttaa pysymään ajan tasalla alati muuttuvan terveysinformaation tulvassa. Rekisteröidy palveluun osoitteessa www.hoitoportaali.fi. Tarvitset rekisteröitymiseen Tehyn jäsennumeron. TEHY t 3–2015 vakuutusedut Ifin vakuutukset Vakuutusturva on yksi tärkeimmistä tehyläisen jäseneduista. Työelämän vahingoilta suojaa parhaiten Tehyn jäsenyys, jonka kautta olet vakuutettu Ifissä. tehy on vakuuttanut jäsenensä Ifissä ja sopinut samalla vakuutuseduista, joiden avulla tehyläiset voivat täydentää vakuutusturvaansa edullisesti. Tehyläiset ovat oikeutettuja esimerkiksi Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen, joka tuo turvaa koko perheelle. Lisäksi Ifin vakuutuksensa keskittävät saavat jatkuvaa alennusta 10−15 prosenttia. Tehy on hankkinut jäsenilleen seuraavat seitsemän vakuutusta. 1. Ammatillinen vastuuja oikeusturvavakuutus Vakuutuksen piiriin kuuluvat Tehyn ammattiosastojen työntekijäjäsenet työ- ja virkasuhteeseen liittyvissä asioissa. Oikeus- ja vastuuvakuutus kattaa terveysalan tai sosiaali- ja terveysalan ja näitä palvelevien tai niihin välittömästi liittyvän toiminnan. Lisäksi vakuutuksen piiriin kuuluvat Tehyn ammattiosastoihin kuuluvat itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden palveluksessa ei ole työntekijöitä. Ammattiin liittyvässä täydennyskoulutuksessa olevat tehyläiset ovat vakuutettuja opiskeluun tai työharjoitteluun liittyvissä asioissa. 2. Oikeusturvavakuutus Vakuutus korvaa asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja esimerkiksi työ- ja virkasuhteeseen liittyvissä riita- ja rikosasioissa. Ole aina ensimmäiseksi yhteydessä Tehyn edunvalvontaan, jossa lakimies arvioi asian juridisen puolen. Korvauksen enimmäismäärä on 13 000 euroa. 3. Vastuuvakuutus Vakuutus korvaa äkillisiä ja ennaltaarvaamattomia henkilö- ja esinevahinkoja, jotka ovat syntyneet ammatissa toimivan tehyläisen virheen tai laiminlyönnin seurauksena. Vastuuvakuutuksesta voidaan korvata vahinkoja, joista tehyläinen on oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vahingot voivat kohdistua työtoveriin, työnantajaan tai sivulliseen (esim. potilas). TEHY t 3–2015 Ensisijainen vastuu vahingosta on kuitenkin työnantajalla. 4. Potilasvakuutus Vakuutus kattaa Tehyn jäsenten sekä tehyläisten itsenäisinä yrittäjinä harjoittaman terveyden- ja sairaanhoitotoiminnan. Yrittäjällä ei tässä tapauksessa saa olla yhtään avustajaa tai työntekijää. Potilasvakuutus on voimassa vain Suomessa. Huomaathan, että muita työllistävän yrittäjän on otettava itse potilasvakuutus! Tehyn yrittäjäjäsenille on nimetty oma asiantuntijaryhmä, joka auttaa ja neuvoo jäseniä yritystoimintaan liittyvissä vakuutusasioissa. Tämän palvelun saat numerosta 010 514 1900 tai sähköpostitse [email protected]. 5. Tehyn yrittäjäjäsenten vakuutusturva Jäsenmaksuun kuuluu toiminnan vastuu- ja oikeusturvavakuutukset myös yrittäjille, joiden yrityksissä työskentelee maksimissaan kolme henkilöä. Toiminnanvastuuvakuutus korvaa esine- ja henkilövahinkoja, joista Tehyn jäsenyritys on oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vakuutusmäärä on 500 000 euroa ja omavastuu 200 euroa. Oikeusturvavakuutus korvaa riitatapauksista syntyneitä oikeudenkäyntikuluja. Vakuutusmäärä on 30 000 euroa ja omavastuu 15 % kustannuksista, kuitenkin vähintään 1 000 euroa. Jos sinulle sattuu vahinko, toimita vahingon tiedot ja vahinkoilmoitus aina ensin Tehyyn. Tehy siirtää asian Ifin käsiteltäväksi. 6. Järjestövakuutus Vakuutus korvaa järjestötehtävissä ja -tilaisuuksissa sattuneet henkilöja esinevahingot vakuutusehtojen mukaisesti. Se on järjestötoiminnan osalta voimassa kaikkialla maailmassa. – Vakuutettuna ovat Tehyn ja jäsenjärjestöjen jäsenet ja toimihenkilöt. – Vakuutus korvaa järjestön irtaimelle omaisuudelle sattuneita vahinkoja ja järjestön omistamaan matkatavaraan liittyviä kuluja. – Henkilövakuutus korvaa vakuutetulle järjestötilaisuuteen liittyvät vahingot sovittuun vakuutusmäärään saakka. Vakuutus sisältää hoitokuluturvan, tapaturman aiheuttaman pysyvän haitan turvan ja turvan tapaturmaisen kuoleman varalle. – Vakuutus sisältää myös turvat vahingonkorvausvelvollisuuden sekä riitaja rikoslainoikeudellisen hoitamisen varalle. 7. Opiskelijajäsenen liittovakuutus vapaa-ajalle Tehyläiset opiskelijat on vakuutettu vapaa-ajan tapaturmavakuutuksella. – Vakuutettuja ovat alle 65-vuotiaat opiskelijajäsenet sekä jatkokoulutuksessa, erikoistumassa ja kandidaattikoulutuksessa olevat tehyläiset, jotka asuvat vakituisesti Suomessa. – Tapaturmavamman hoitokulukorvaus on enintään 953 euroa tapaturmaa kohti. Vakuutuksessa ei ole omavastuuta. – Korvaus pysyvästä haitasta on enintään 23 836 euroa ja korvaus tapaturmaisesta kuolemasta on 1 991 euroa. – Jäsenyyden on oltava voimassa vahingon tapahtuessa. – Pääset tekemään vahinkoilmoituksen netissä osoitteessa www.if.fi/tehy tai puhelimitse numerossa 010 19 18 18 (ma–pe klo 9–18). ETUOHJELMA JÄSENILLE Jäsen voi itse hankkia seuraavat edut jäsenetuhintaan. Tehyläisille Suomen edullisin henkivakuutus Tehyläiset ovat oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen, Primukseen*. Esimerkiksi 43-vuotiaan tehyläisen 50 000 euroa kattava laaja henkivakuutus maksaa noin 6 euroa kuukaudessa. Esimerkkiä nuorem- malle jäsenelle vakuutusturva on tätäkin edullisempi. Vakuutukseen ovat oikeutettuja myös liiton jäsenten puolisot. Jäsenten lapsille on tarjolla Primustapaturmavakuutus, joka on voimassa kaikella vapaa-ajalla, myös urheiluharrastuksissa. Noin 20 euroa maksavalla vakuutuksella voi korvata usean urheilulajiliiton edellyttämät lisenssivakuutukset. Lasten tapaturmavakuutusta voi täydentää tarvittaessa sairauksia ja sairaanhoitokuluja kattavalla lapsivakuutuksella, joka kattaa myös esimerkiksi rasitusvammoja. Primus-vakuutus on myynnissä ainoastaan Ifin ja Kalevan sopimusjärjestöjen jäsenille perheineen. Turvat tarjoaa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Vakuutuksen voi hankkia Ifistä tai netistä osoitteesta www.henkivakuutuskuntoon.fi. Järjestöjäsenet saavat reippaat keskittäjäedut Ifin asiakkaat saavat rahanarvoisia etuja vakuutuksistaan. Ifin yhteistyöjärjestöjen jäsenet voivat saada keskittäjäalennusta vakuutusmaksuistaan 10−15 prosenttia. Alle 27-vuotiaat lasketaan aina keskittäjäasiakkaiksi, joten Tehyn nuoret jäsenet saavat alennusta vakuutuksistaan aina vähintään 10 prosenttia. If palkitsee lisäksi keskittäjäasiakkaitaan vahingottomuudesta omavastuuedulla, jolla voi kuitata omaa osuutta sitten, kun vahinko sattuu. Ifin vakuutukset kerryttävät S-ryhmän Bonusta. Lisäksi saat K-Plussaa kaikista Ifin henkilövakuutuksista. LUE LISÄÄ VAKUUTUSEDUISTASI OSOITTEESTA IF.FI/TEHY TAI SOITA IFIIN 010 19 19 19. * LÄHDE: VAKUUTUS- JA RAHOITUSNEUVONNAN HENKIVAKUUTUSVERTAILU 2013. 41 vakuutusedut Ifin etuohjelma järjestöasiakkaalle Turvan vakuutusedut Tehyn jäsenenä saat tuntuvia etuja vakuutuksistasi Turvassa. keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva on asiakkaittensa omistama vakuutusyhtiö, jonka takuupääoman haltijoita ovat muun muassa ammattiliitot. Siksi sen tuotteet, palvelut ja asiakasedut vastaavat hyvin suomalaisen palkansaajan tarpeita. Alennusta vakuutuksista Tehyn jäsenenä saat vapaaehtoisiin koti-, auto- ja henkilövakuutuksiin 42 jatkuvan 9 %:n alennuksen. Lisäksi saat 5 %:n omistaja-asiakasalennuksen heti ensimmäisestä vakuutuskaudesta alkaen, kun otat Turvasta kotivakuutuksen tai liikennevakuutuksen. Kun omistaja-asiakkuutesi on kestänyt viisi vuotta, nousee alennuksesi 7 %:iin. Kymmenen vuoden jälkeen alennus on 10 %. Omistajaasiakas-alennuksen saa myös lakisääteiseen liikennevakuutukseen. Etu liikennevakuutuksesta Turva myöntää STTK:laisten ammattiliittojen jäsenille liikennevakuutukseen jatkuvan 3 %:n liittoalennuksen. Jäsenetu koskee yksityiskäytössä olevia henkilö- ja pakettiautoja. Etu koskee myös perheenjäseniä. Autosi turvaksi Liittokasko Kattavassa kaskossa on sisäänrakennettuna hyviä etuja, joita saisit muualta korkeintaan lisähinnalla. Turvan Liittokaskossa on vakiona laaja sijaisauto-, ulkomaan vastuu-, lunastusetu, lasi- sekä eläintörmäys- ja luonnonilmiövakuutus. Lisäksi uuteen Liittokaskoon voi saada kättelyssä jopa 70 %:n bonuksen. Jos olet ajanut kolme vuotta Liittokaskolla ilman vahinkoja, tämän jälkeen Liittokaskon bonukset eivät putoa vahingon sattuessa. Liittokaskon voi ottaa yksityiskäyttöiselle, enintään 15 vuotta vanhalle henkilötai pakettiautolle. Edullinen henkivakuutus Turvan Henkikulta on erikoishinnoiteltu henkivakuutus perheesi taloudellisen tulevaisuuden turvaksi. Tutustu Henkikultaan netissä www.henkikulta.fi. Lisätietoja Lisätietoja vakuutuksista Turvan nettisivuilta osoitteesta www.turva.fi. Lisätietoja saat myös kaikista Turvan toimipaikoista sekä Turvan palvelunumerosta 01019 5110. TEHY t 3–2015 TEHYN OPISKELIJATYÖPÄIVÄ Ke 25.3.2015 Ravintola Liisanpuisto, Liisankatu 20, Pori Tehy tarjoaa Satakunnan alueen tehyläisille sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille (amk sekä II aste) ja opettajille koulutuspäivän. Maksuton koulutus sisältää opetuksen, kahvit, ruokailun ja oppimateriaalit. Jokainen saa lahjaksi leffalipun. Matkakuluja ei korvata. Mukaan mahtuu 120 osallistujaa. Ohjelma 8.30–9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00–9.15 Koulutuspäivän avaus Riitta-Liisa Marjamäki, järjestöasiantuntija, Porin aluetoimisto, Tehy 9.15–10.00 Tehyläiseksi jo opiskeluaikana Anne Lindgren, järjestöasiantuntija, Tehy 10.00–10.45 Työsuojelutoiminta työpaikoilla Sisko Pakarinen, työsuojeluvaltuutettu, SATSHP 10.45–11.30 Hyvän työsopimuksen tunnusmerkit Riitta-Liisa Marjamäki, järjestöasiantuntija, Porin aluetoimisto, Tehy 11.30–12.30 Lounas 12.30–14.00 Monikulttuurinen kohtaaminen hoitotyössä Hanna Viljanmaa, terveydenhoitaja, monikulttuurisuuskouluttaja, teol. yo. 14.00–15.00 Kroonisen haavan hoito Sirpa Urpilainen, sh, auktorisoitu haavahoitaja 15.00–15.30 Tehtäväjako ja työnkuvien laajennus hoitotyössä Riitta-Liisa Marjamäki, järjestöasiantuntija, Porin aluetoimisto, Tehy 15.30 TEHY t 3–2015 Sitovat ilmoittautumiset Ilmoittaudu 18.3. mennessä sähköpostiosoitteeseen [email protected] Ilmoita samalla: Nimi ja yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköposti, oppilaitos), syntymäaika ja ruokavaliorajoitukset. Lisätiedot: Järjestöasiantuntija Riitta-Liisa Marjamäki [email protected] tai puh. (09) 5422 7252 Tervetuloa! Koulutuspäivän päätös, kahvi ja leffalippujen jako 43 sairaus Nuijanukutus syömällä Ahmintahäiriö on muita syömishäiriöitä vaikeampi tunnistaa. teksti Virve Järvinen kuva Pixmac S uklaapala kasvaa levyksi ja toiseksi. Keksipaketti katoaa hujauksessa, samoin pakastimeen vierasvaraksi leivotut pullat. Kun ahmintakohtaus iskee, ihminen syö, kunnes herkut ovat kadonneet kaapeista. Arkiruoka jää ahmintahäiriötä potevalta (Binge Eating Disorder eli BED) yleensä rauhaan. –Vaikka syöminen on holtitonta, sairastunut saattaa suunnitella sitä ennalta 44 ja varata kotiin sellaisia ruoka-aineita, jotka kuuluvat kiellettyjen listalle, kuvailee psykologi Katarina Meskanen Husin Syömishäiriöklinikalta. Meskanen on yksi juuri uusittujen syömishäiriöiden Käypä hoito -suositusten tekijöistä. Toisin kuin ahmimishäiriötä eli bulimiaa sairastava henkilö, ahmintahäiriötä sairastava ei oksenna eikä käytä laksatiiveja tai diureetteja. Tämän vuoksi ahmintahäiriö johtaa usein vaikeaan lihavuuteen ja siihen liittyviin sairauksiin. Myös mielenterveys on vaarassa, sillä ahminta aiheuttaa syyllisyyttä, häpeää ja ahdistusta. Koska ahmija häpeää syömistään, hän syö yksin, turvassa tuomitsevilta katseilta. Hän voi elää rankkaa kaksoiselämää: vieraiden läsnäollessa hän syö kohtuudella, yksin rajattomasti. Monesti hän myös on yksinäinen. TEHY t 3–2015 usein syy hallitsemattomaan syömi- –Toistuvat laihdutuskuurit ja ankaruus itseä kohtaan voivat kieliä ahmintahäiriöstä. Ulkomuoto ja paino määrittävät ahmijan minäkuvaa. Ellei suhde omaan kehoon ole vakaa, raskaus voi altistaa ahminnalle kehossa tapahtuvien muutosten vuoksi. seen on tunnekuohussa ja kielteisissä tunteissa. Syöminen helpottaa oloa, sillä konkreettisena tekemisenä se vie ajatukset pois kipeistä asioista ja kokemuksista. Ähky turruttaa ja auttaa nielemään pahan mielen. Vähitellen ahminnasta tulee keino hallinta ahdistusta, sillä muita keinoja ei BED-potilaalla ole. –Ahdistuksen vastustaminen voi olla vaikeaa siksikin, että tapa käsitellä tunteita syömällä on usein lapsuudesta tuttu. Tikkari tyynnyttää itkevän lapsen. Joskus ahminta on keino palkita itseä ja lisätä hyvää oloa. Ahmija ei välttämättä osaa eritellä tilannetta tai tunnetta syömisensä takana. Kyse voi olla epämääräisestä ahdistuksesta ja vellovasta, selittämättömästä pahasta olosta. –Potilaat kuvaavat syömiskohtauksen jälkeistä tilaa nuijanukutukseksi. Menetelmä on siis ilmeisen tehokas. Valitettavasti pahan olon nuijiminen matalaksi auttaa vain hetken. Tunteita ei voi syödä pois, Katarina Meskanen korostaa. Ahmintakoukku on kavala. Kun ihminen syö toistuvasti yli fysiologisen tarpeensa, elimistön kylläisyysmekanismi häiriintyy ja kyky tuntea nälkää katoaa. Näin syödyn ruoan määrä kasvaa entisestään. –Koska BED lihottaa, sitä potevat ovat jojoilijoita ja kaiken kokeilleita laihduttamisen ammattilaisia. Kova ja ankara laihduttaminen kuitenkin altistaa ahmimiselle. jos epäily ahmintahäiriöstä herää, asiaa kannattaa kysyä potilaalta suoraan. Kadottaako hän toisinaan syömisen kontrollin tai huolestuttaako häntä syömisessä jokin asia? Paino kannattaa ohittaa puheissa ainakin aluksi, koska ahmintahäiriötä sairastavat kohtaavat turhan usein syyllistäviä ennakkoluuloja ylipainonsa vuoksi. Mahdollinen ahmintahäiriöepäily vahvistuu BES-syömistapakyselyn (Binge Eating Scale) avulla. Ahmintahäiriö diagnosoidaan, kun seuraavat kriteerit täyttyvät: Potilaalla on toistuvia ahmintakohtauksia, joiden aikana syödyn ruoan määrä ylittää useimpien ihmisten vastaavassa ajassa syömän ruoan määrän. Hänestä tuntuu, ettei hän hallitse eikä pysty keskeyttämään syömistään. Lisäksi vähintään kolmen seuraavista on täytyttävä: syöminen on poikkeuksellinen nopeaa, sitä jatkuu epämukavuuteen saakka, määrät ovat suuria ja näläntunne puuttuu, potilas syö häpeän vuoksi yksin ja ylensyöntiä seuraa itseinho. Ahmintakohtauksia tulee olla vähintään kerran viikossa ja niiden tulee jatkua ainakin kolmen kuukauden ajan. arviolta kolme prosenttia säännöllinen sairaanhoitajan tai Ahmija voi elää rankkaa kaksoiselämää. väestöstä sairastaa ahmintahäiriötä. Toisin kuin muut syömishäiriöt, BED on myös aikuisten sairaus. Valtaosa sairastuneista on naisia. Katarina Meskanen uskoo, että syy ahmintahäiriön yleisyyteen on pitkälti nykyisessä ristiriitaisessa suhtautumistavassa ruokaan. Ruoka on menettänyt merkityksensä viattomana mahan täytteenä. Samaan aikaan kun siitä on tullut trendikäs harrastus, joka toinen suomalainen on ylipainoinen. Vaikka BED on yleinen sairaus, sen tunnistaminen voi olla vaikeaa. TEHY t 3–2015 ravitsemusterapeutin tuki helpottaa ahminnasta eroon pääsyä. Liikkeelle lähdetään säännöllisestä ruokarytmistä ja tasapainoisesta ruokavaliosta. Vasta kun syömisen fysiologiset tarpeet on tyydytetty, voidaan työstää sen taustalla olevia psyykkisiä syitä. Niihin saatetaan tarvita sairaanhoitajan keskusteluavun sijaan psykoterapeutin apua. Netistä löytyy Husin asiantuntijoiden laatima, portaittain etenevä Irti ahminnasta -hoito-ohjelma, jota potilas voi käyttää yksin tai yhdessä ammattilaisen kanssa. Hoito-ohjelma sisältää tehtäviä, i Itsehoito syyn selvittäminen Syy ahmintaan löytyy usein yhdistetyn ruoka- ja tunnepäiväkirjan avulla. Siihen kirjataan syömistä edeltävä tilanne tunteineen. uudet tavat Jos keskustelu toisen ihmisen kanssa ei onnistu, ikäviä tunteita voi purkaa vaikka liikkuen tai laittamalla tunteet paperille. myönteisyys Ellei myönteisiä tunteita varta vasten etsi ja vaali, ne jäävät kielteisten tunteiden jalkoihin. ahminnan pysäyttäminen Herkun voi laittaa hetkeksi sivuun ja antaa itselle luvan palata siihen viiden minuutin kuluttua. Kuluvaa aikaa varten on hyvä olla ennakkosuunnitelma. Vähitellen aikaa voi pidentää. joiden suorittamiseen potilaalle on hyvä antaa pari viikkoa aikaa. Syömishäiriöliitto SYLI palvelee sekä ammattilaisia että potilaita, joille se tarjoaa muun muassa vertaistukea. Ahmintahäiriötä sairastava pärjää useimmiten perusterveydenhuollon avulla, kunhan tapaamiset ovat säännöllisiä ja tavoitteellisia. Tarvittaessa apua saa erikoissairaanhoidon syömishäiriöiden työryhmistä tai -klinikoilta. Arvioiden mukaan sairastuneista noin puolet toipuu täysin. t lisätietoja ja apua: anna keski-rahkonen, katarina meskanen ja minna nalbantoglu (toim.): irti ahminnasta. duodecim. 2013. kirjaan perustuva itsehoito-ohjelma löytyy netistä osoitteesta www.irtiahminnasta.fi 45 kehitä liikeidea Mikä on ydinosaamisesi? Mitä palveluja hoida voit tarjota eri asiakasryhmille? luvat ja Millaisen mielikuvan haluat antaa velvoitteet itsestäsi ja yrityksestä? Kokoa Osuuskuntaa osuuskunnan liikeidea jäsenten koskevat yrityksen henkilökohtaisten tai yhteisen kirjanpito-, vero- ja liikeidean pohjalta. työnantajavelvoitteet. Sopimusten teossa voi hyödyntää kirjanpitäjää. Terveydenhuollon palveluja tuottavalla on oltava aluehallintoviraston perustamislupa. Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelualan luvat haetaan Valviralta. Yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan on haettava aluehallintoviraston lupa. Lisäksi on tehtävä kirjallinen ilmoitus kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle. 7 ilmoita yritys kaupparekisteriin ja verottajalle Varsinaisen perustamisilmoituksen teet Y1-lomakkeella. Sen voi täyttää netissä Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteisessä yritystietojärjestelmässä (www.ytj.fi). 46 tutki myös muut yritysmuodot Toiminimi (Tmi), avoin yhtiö (Ay), kommandiittiyhtiö (Ky), osakeyhtiö (Oy) vai osuuskunta (Osk)? Kartoita vielä kerran eri yritysmuotojen vahvuudet ja heikkoudet ja valitse elämäntilanteeseesi parhaiten sopiva tapa yrittää. 3 keskustele toiveista Käykää läpi jokaisen henkilökohtaiset ideat, toiveet ja tavoitteet. Tavoitteena on löytää perustettavalle osuuskunnalle yhteinen suunta sekä sisäistää yrityksen mukanaan tuomat velvoitteet. NÄIN PERUSTAT OSUUSKUNNAN valitkaa hallitus ja rekisteröi yritys Valitkaa hallitus ja tilintarkastajat sekä nimetkää mahdollinen toimitusjohtaja. Ilmoittakaa osuuskunta kaupparekisteriin. 6 2 hio liikeideaa Hyödynnä esimerkiksi Oma Yritys-Suomen palvelua (oma.yrityssuomi.fi), osuuskuntayrittäjäkoulutusta tai yrittäjäkursseja. Myös pienimuotoisesta markkinatutkimuksesta voi olla hyötyä. 4 perusta osuuskunta Voit perustaa osuuskunnan yksin ja ottaa kumppaneita mukaan matkan varrella. Jos perustajia on useita, osuuskunnan voi perustaa, kun lopullinen ryhmä on muotoutunut ja sen jäsenet ovat sitoutuneet toimintaan. Ennen perustamista on tärkeää sopia yhteisistä tavoitteista ja pelisäännöistä, työnjaosta ja toiminnan käynnistämisestä. Samalla kannattaa käydä läpi jäsenten työllistymissuunnitelmat. 5 TEHY t 3–2015 WWW.OSUUSTOIMINTAKESKUS.NET 8 1 osuuskunta Yritetään yhdessä! Osuuskunta on joustava tapa ryhtyä yrittäjäksi. teksti Vesa Turunen kuvat Jussi Tuokkola M e suomalaiset olemme yksin yrittäjiä. Tämä näkyy myös sosiaalija terveydenhuoltoalalla, jossa vain harvat ovat yhdistäneet voimansa osuuskunnaksi. Vaikka hoito- ja hoivaosuuskuntia on vain kourallinen, erilaisten hyvinvointipalveluiden osuuskunnat ovat kasvava trendi. –Osuuskuntia on esimerkiksi psykologeilla, ravitsemusterapeuteilla ja personal trainereilla, kertoo kehityspäällikkö Niina Immonen Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:stä. Silmäys sosiaali- ja terveysalan yrityskenttään antaa yhden vastauksen siihen, miksi alan osuustoiminta on lapsen kengissä. Kun kuntasektori kilpailuttaa sote-palveluita, voittajia ovat usein suuret monikansalliset yritykset. Pienet menestyvät mittelyssä harvoin. Esimerkiksi pieniä paikallisia hoivakoteja on kyllä perustettu, mutta niiden historia on jäänyt usein lyhyeksi. Kun hoivakodin toiminta on lähtenyt rullaamaan, monikansallinen yritys on ostanut toiminnan parin vuoden kuluttua. Juuri sote-alalta luulisi kuitenkin löytyvän kiinnostusta osuuskuntiin, sillä niissä on luontevaa toimia pehmeiden arvojen pohjalta. Ensisijaisena tavoittee- na voi olla voiton sijaan laatu – hyvä hoito ja mielekäs työ. osuuskuntia säätelevä laki uudistui viime vuoden alussa. Nykyään osuuskunnan voi perustaa myös yksin ja kasvattaa yritystä myöhemmin uusilla kumppaneilla. Lähipalvelut ovat nykyisin suosiossa, joten tarvetta voisi olla vaikkapa paikallisten asukkaiden ja hoitoalan ammattilaisten perustamille hoito- tai päiväkodeille. Hyviä esimerkkejä löytyy läheltä: Ruotsissa päivähoito on järjestetty suurelta osin osuuskuntien avulla. Myös väestön ikääntyminen saattaa luoda osuuskunnille uudenlaista kysyntää. Esimerkiksi 30 eläkeläistä voisi perustaa oman osuuskuntansa golfharrastuksen ja hoivapalveluiden ympärille. –Jos palveluiden tarve eriytyy, osuuskunta on hyvä ratkaisu. Kunnallinen sotepalveluiden tuottaja ei helpolla taivu tuottamaan kovin erikoistunutta palvelua. Uusi laki lisäsi mahdollisuuksia kerätä osuuskunnalle omaa ja vierasta pääomaa. Yksi vaihtoehto voisi olla joukkorahoitus, jossa kerätään rahaa vapaaehtoisilta lahjoittajilta. Kun iso joukko ihmisiä lahjoittaa vaikkapa euron, voidaan kerätä rahoitus valtavaankin hankkeeseen. Ruotsissa päivähoito on järjestetty suurelta osin osuuskuntien avulla. TEHY t 3–2015 i Osuuskunta ► Yritys, jonka omistavat osuuskunnan jäsenet. ► Mahdollistaa osaaikaisen yrittämisen. Osuuskuntamuotoisen yrityksen perustaminen on yksi tapa kokeilla yrittäjyyttä suhteellisen riskittömästi. Jos osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä, heitä ei luokitella virallisesti yrittäjiksi. ► Osuuskunnan jäsenillä säilyy oikeus palkansaajan työttömyysturvaan. Jos yritystoiminnan alkuvaiheessa ei ole riittävästi työtä, jäsen voi hakea soviteltua työttömyyspäivärahaa. ► Suomen yleisistä yhtiömuodoista harvinaisin. Osuuskuntia on Suomessa noin 4500, mikä on vähemmän kuin prosentti kaupparekisteriin merkityistä yrityksistä. ► Suomessa on yli seitsemän miljoonaa osuuskuntien jäsentä, mikä on väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muussa maassa. Pelkästään S-ryhmällä on noin kaksi miljoonaa jäsentä ja Osuuspankeilla noin 1,4 miljoonaa. 47 osuuskunta Osuuskuntaa suunnittelevalle on tarjolla tukea ja tietoa, kun vain osaa kysyä. Yritysneuvontaa työkseen tekevien pitää tuntea kaikki yritysmuodot osuuskunta mukaan lukien – ainakin periaatteessa. oulaisten ammattiopistossa yhdeksän yritteliästä. Oulaisissa lähihoitajaopiskelijat perustivat osuuskunnan. Yksi mahdollisuus piilee isoissa osuuskunnissa, jotka tekevät yhteistyötä pienempien osuuskuntien kanssa. –Ison alueellisen osuuskunnan kanssa voitaisiin suunnitella vaikka päivä- hoitopalveluita. Palveluita tuottamaan voitaisiin perustaa uusi osuuskunta ja palveluita markkinoitaisiin isomman osuuskunnan jäsenomistajille, Niina Immonen visioi. kokeiltiin osuustoimintaa viime syksynä, kun yhdeksän lähihoitajajaopiskelijaa haki vaihtoehtoja työllistymiselle eri yrittäjyyden muodoista. Opiskelijat suorittivat työssäoppimisjaksonsa osuuskunnan kautta. Aikaisempia kokemuksia ei ollut, joten aluksi tuli paljon kysymyksiä. –Miten paljon voi ansaita ilman, että se heikentää opintotukea? Miten oppiminen turvataan? Mitä tapahtuu, jos kukaan ei halua ostaa palveluita? luettelee vastuuopettaja Sanna Pellikka. Osuuskunnan perustaminen oli osa yrittäjyysopintoja. Tavallisesti yrittäjyysopinnoissa perustetaan kuvitteellinen yritys, mutta nyt oli kysymys oikeas- TURVALLINEN JA TEHOKAS ANTIMIKROBINEN HAAVANHOITOMENETELMÄ TEHOAA RESISTENTTEIHIN MIKROBEIHIN TURVALLINEN KÄYTTÄÄ KAIKEN TYYPPISIIN HAAVOIHIN EI KEHITÄ RESISTENTTIÄ MIKROBIKANTAA • ALIPAINEIMUHOITO • AKUUTIT HAAVAT JA PALOVAMMAT • VAIKEASTI PARANEVAT HAAVAT • IHON PINNALLISET SIENI-INFEKTIOT 48 LAAJA SIDOSVALIKOIMA TEHY t 3–2015 ta yrittämisestä osuuskunnan jäsenenä. Opiskelijat tarjoutuivat omaishoitajien sijaisiksi ja etsivät kuntia, joihin mennä perhetyöhön ja sijaiseksi kotihoitoon. Sijaisapua tarjottiin myös vanhustenhoidon yksiköihin ja tuore osuuskuntalainen. terveyskeskusten Satu Huhtala kannustaa vuodeosastoille. yrittämään yhdessä. Suunnitelmat toteutuivat osittain. Esimerkiksi Oulaisten kaupunki palkkasi sijaisapua kotihoitoon kello 7–11 väliseksi ajaksi, jolloin on tavallisesti kaikkein kiireisintä. satu huhtala perusti osuuskunnan viime syksynä kahdeksan muun eri alojen ammattilaisen kanssa. Tällä hetkellä osuuskunnassa on jäseniä Kokkolan, Oulun, Sievin ja Reisijärven alueelta, mutta osuuskuntaan ovat tervetulleita kiinnostuneet koko Suomesta. Ajatus hoitoalan kehittämisestä heräsi, kun Huhtala työskenteli kymmenisen vuotta lähihoitajana. Hän koki, ettei saanut tehdä työtä niin hyvin kuin olisi halunnut. – Toimitusketjun jouhevuus olisi monessa paikassa lisännyt laatua ja työhyvinvointia. Huhtala päätti opiskella insinööriksi. Opinnoissaan hän keskittyi tuotantotalouteen, tilausketjun hallintaan ja palvelujen tuottamiseen. Hän on ollut mukana myös Kotihoito 2020 -hankkeessa, jossa organisoitiin kotihoidon arkirutiineja ja aikatauluja. Samalla panostettiin parempaan johtamiseen. Huhtala painottaa, että yksi hoitotyön käytännön ongelmista liittyy sijaisten palkkaamiseen. Osuuskunnan tarjoama sijaispalvelu voisi olla ratkaisu. – Kun jäsen tekee työnsä yrittäjämäisesti, laatu ja motivaatio ovat kohdallaan. Osuuskunnan tärkeimpiä etuja on Huhtalan mielestä se, että se hoitaa työnantajan velvoitteet ja työnsuorittaja voi keskittyä palvelun tuottamiseen ja kehittämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa töitä riittäisi etenkin vanhustenhuollossa. – Potentiaalia on, mutta tekijät puuttuvat. Jos yrittäjyys kiinnostaa, yksi mahdollisuus on liittyä valmiiseen osuuskuntaan. t TEHY t 3–2015 Verkkokauppa terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille. Tuotevalikoima koostuu mm. kosmetiikkatuotteista, ravintolisistä, elintarvikkeista ja lemmikkituotteista. Oletko jo hyödyntänyt etusi? • Aina edulliset hinnat! • Paljon vaihtuvia tarjouksia! • Edut vain terveydenhuollon ammattilaisille! Rekisteröidy heti ja hyödynnä tarjoukset Suosituimmat tuotteet: Rekisteröidy terveydenhuollon ammattilaisena ja tilaa tuotteita edullisesti Oriolashop.fistä! Maksutapoina ovat verkkopankkimaksu, luottokortit ja lasku. Lisätietoja toimitusehdoista ja maksutavoista löytyy verkkokaupastamme. Asiakaspalvelu: [email protected] puh. 020 33 4242 ke–pe klo 10–14, www.oriolashop.fi 49 sterda m 24 am 1 1 pääkaupungissa. Marita Oksa työskentelee Amsterdamissa. Koti on 40 kilometrin päässä Alkmaarissa. .1 0 . 2 0 1 4 2 työpaikka. Mathot Medische Speciaal-zaken toimii Sint Lucas Andreas -sairaalan yhteydessä. 3 diplomin haltija. Marita on asunut Alankomaissa yli kymmenen vuotta. Tukisidosdiplomin hän suoritti nelisen vuotta sitten. 2 50 TEHY t 3–2015 ulkomaat Tukisukkamestari Alankomaissa lääkinnällisiä tukisukkia mittaa oma ammattikuntansa. Vaikeat tapaukset tekevät työn mielenkiintoiseksi, sanoo alalle pätevöitynyt Marita Oksa. teksti Ulla Ojala kuvat Pixmac ja Marita Oksan kotialbumi R askaana oleva rouva Becker on tullut vastaanotolle, sillä hän tarvitsee lääkinnälliset tukisukat. Potilaan ottaa vastaan tukisukkien asiantuntija Marita Oksa, joka on jo tutustunut lääkärin lähetteeseen. Sen mukaan nuorta naista vaivaavat suonikohjut. –Lääkärien lähetteet saattavat olla hyvin lyhytsanaisia – niin tälläkin kertaa, sanoo amsterdamilaisessa yrityksessä työskentelevä Marita. Siksi Marita vielä tutkii pohkeet tarkasti ja kyselee vaivojen laadusta. Näillä tiedoilla hän kykenee arvioimaan, kuinka paksut tukisukat tarvitaan ja millainen kompressio eli puristusvoima niissä tulisi olla. Tämän jälkeen Marita mittaa pohkeiden ympärysmitat useasta eri kohdasta aina jalkateristä polvitaipeeseen saakka. Minkään yrityksen valmismallistoista ei löydy oikeankokoisia tukisukkia, joten hän päätyy tilaamaan jalkaterättömät sukat potilaan mittojen mukaan. Entä väri? Turvallinen beige ei enää ole ainoa vaihtoehto, vaan mallistoista löytyy trendisävyjä yönmustasta viileään vedenvälkkeeseen ja makeaan pinkkiin. Rouva Becker päätyy mustaan. Lopuksi Marita sopii vielä potilaan kanssa sukkien sovituksen kahden viikon päähän. hollanniksi Maritan virallinen titteli on consultant therapeutische elastische kousen en orthopedie. Suomeksi se tarkoittaa terapeuttisten, elastisten tukisukkien asiantuntijaa. Alankomaissa vain erityisen diplomin suorittaneet terveydenhoitoalan ammattilaiset saavat tehdä lääkinnällisiin tukisidoksiin, -sukkiin, -hihoihin ja -käsineisiin liittyvää työtä. Koulutus kestää työn ohessa vuoden. Marita työskentelee Mathot Medische Speciaalzaken -nimisessä yrityksessä, joka tarjoaa lääkinnällisiin tukiin liittyviä asiantuntijapalveluita ja tuotteita. Yritys sijaitsee Sint Lucas Andreas -sairaalan yhteydessä. Maritan vastaanotolle tulevilla potilailla on tyypillisesti primääriset tai sekundaariset suonikohjut, verisuonitukos kädessä tai jalassa, lipoedema, krooninen verenkiertohäiriö tai lymfaturvotusta yläraajassa. Turvallinen beige ei ole ainoa vaihtoehto. TEHY t 3–2015 3 Lymfaturvotus voi johtua esimerkiksi rintasyöpäleikkauksesta, jossa on poistettu rinta tai osa siitä sekä kainalon alueen imusolmukkeita. Imusolmukkeiden puuttuminen aiheuttaa käden turpoamista. Tällaiset potilaat Marita lähettää usein ensin manuaaliseen lymfaterapiaan, jotta turvotus saadaan edes hiukan laskemaan. –On tärkeää, että mittaan raajan vasta, kun turvotukset on hoidettu pois. Vastaanotolla käy kaikenikäisiä potilaita. Kollegan nuorin potilas on ollut 10-vuotias lapsi, jolla on synnynnäinen imusuoniston kehityshäiriö. Suuri osa potilaista on vanhuksia. Yrityksessä onkin tarjolla kattava valikoima erilaisia apuvälineitä, joilla tiukankin tukisukan saa jalkaan heikoilla käsivoi51 ulkomaat i Alankomaat ► Väkiluku 16,7 miljoonaa. ALANKOMAAT ► Pääkaupunki Amsterdam. Alkmaar ► Julkinen ja yksityinen sairausvakuutus yhdistettiin suuressa terveydenhuoltouudistuksessa vuonna 2006. Jokaisen kansalaisen tulee ottaa terveysvakuutus haluamaltaan vakuutusyhtiöltä. Asiakas voi valita myös hoitopaikkansa. Amsterdam SAKSA BELGIA 4 ► Alankomaista sai Euroopan parasta terveydenhuoltoa vuosina 2013 ja 2014, kertoo Euro Health Consumer -indeksi. Sen laatii vuosittain ruotsalainen Health Consumer Powerhouse -järjestö. Indeksissä huomioidaan hoidon saatavuus ja tulokset sekä potilaan oikeudet ja tiedonsaanti. 5 4 vastaanotto. Raskaana olevaa rouva Beckeriä vaivaavat suonikohjut. 5 tarkkaa työtä. Jalan pitää olla mitattaessa 90 asteen kulmassa. milla. Hyllystä löytyy esimerkiksi erilaisia sukanvetolaitteita, luistamattomia erikoiskäsineitä sekä iholle levitettävää kosteuttavaa vaahtoa, joka auttaa sukkaa sujahtamaan paikoilleen. – Vanhus saattaa sanoa, ettei halua tiukkaa sukkaa, koska sitä ei saa jalkaan. Silloin sanon, ettei liian löysästä sukasta ole mitään hyötyä. Monen luona käykin kotihoito auttamassa sukkien pukemisessa. Joskus korvausviidakko aiheuttaa päänvaivaa. Vakuutusyhtiö maksaa esi52 hän muutti rakkauden perässä elokuussa 2001. Alankomaissa oli ensimmäiseksi edessä kymmenen kuukauden mittainen kielikoulutus. – Se ei ole pakollinen EU-kansalaisille, mutta halusin suorittaa sen, sillä vakaa aikomukseni oli päästä harjoittamaan omaa ammattia myös uudessa kotimaassa. Alkmaarin kaupungissa miehensä kanssa asuva Marita aloitti kesäsijaisuudella paikallisessa sairaalassa. – Hain heti töitä, koska halusin päästä puhumaan hollantia. Aamupäivät Marita hoiti fysioterapiapotilaita ja iltapäivisin hän veti sydänkuntoutusryhmää. Kun sijaisuus päättyi, hän työskenteli ensin vanhainkodissa hoitoapulaisena ja sitten paikallissairaalan röntgenosastolla hoitaen juoksevia käytännön asioita. Samaan aikaan hän odotti, että Alankomaiden viranomaiset tunnustaisivat hänen tutkintonsa. Tutkintotodistus piti lähettää englanniksi käännettynä Haagiin. Prosessi kesti kaikkiaan miltei puolitoista vuotta. Lisätietoja tiedusteltiin pariinkin kertaan. – Soittelin vanhaan opinahjooni, ja siellä ystävällinen sihteeri kaivoi esille esimerkiksi kuuden viikon mittaisen harjoittelujaksoni Vaajasalon epilepsiasairaalassa vuonna 1988. Alankomaissa terveydenhoitoalan tutkinto pitää rekisteröidä aina viiden vuoden välein uudestaan. Uudelleenrekisteröinti edellyttää tiettyä työtuntimäärää ja täydennyskouluttautumista. tutkinnon hyväksymisen jälkeen merkiksi potilaan hankkiman sukanvetolaitteen, jos hän asuu kotona omatoimisesti. Jos kotiin taas tulee kotiapua, apuväline pitää maksaa itse. Euroopan talouskurimuksen myötä vakuutukset korvaavat Alankomaissakin entistä vähemmän. marita on valmistunut lää- kintävoimistelijaksi Lappeenrannan sairaanhoito-oppilaitoksesta vuonna 1990 ja työskennellyt Tyksissä fysioterapeuttina eri osastoilla. Alankomaihin Marita hakeutui yksityiseen lääkinnälliseen apuvälineyritykseen, jossa hän pääsi suorittamaan tukisidosdiplomin vuonna 2010. Viime vuonna Marita hakeutui Mathotin palvelukseen, sillä hän halusi päästä tekemään aiempaa monipuolisempaa työtä. Työ on vaihtelevaa, sillä hän kiertää yrityksen eri toimipisteissä ja tekee yhteistyötä monien ammattiryhmien kanssa. Sint Lucas Andreas -sairaalan yhteydessä sijaitsevalla vastaanotolla käy kahdesti kuussa muun muassa podologi, joka valmistaa tukipohjallisia kenkiin. TEHY t 3–2015 Maritan ammattitaitoa tarvitaan myös sairaaloiden dermatologian ja onkologian poliklinikoilla ja osastoilla. Tarkoitus on päästä myös laajentamaan toimintaa sairaaloissa ortopedien ja kirurgien kanssa. Myös tukisukkien valmistajat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. –Saatan soittaa ja kysyä heiltä vinkkiä tilanteissa, joissa en kerta kaikkiaan enää tiedä, mitä pitäisi tehdä. Jos eteen tulee oikein hankala ongelma, valmistajan edustaja tulee vastaanotolle ja tutkimme potilasta yhdessä. Vaikeat tapaukset tekevät työn mielenkiintoiseksi. Mieleen on jäänyt nuori miespotilas, jolla oli jalassa verisuonitukos kahdessa eri kohdassa. Niistä oli seurannut keuhkoveritulppa, jonka jälkeen jalkoihin tarvittiin kunnolliset tukisidok- set. Myöhemmin mies palasi vastaanotolle vielä kädessä olleen verisuonitukoksen kanssa. –Olen oppinut täällä valtavasti uutta muutamassa kuukaudessa, Marita sanoo. marita työskentelee kolmena päivänä viikossa, mikä on hyvin tavallista alankomaalaisille naisille. –Miltei kaikki naiset ovat osa-aikatyössä. Kukaan kollegoistani ei tee viisipäiväistä työviikkoa. Miespuolinen esimiehenikin tekee nelipäiväistä viikkoa. Osa-aikatyö helpotti perheen elämää, kun nyt 9-vuotias poika oli pieni. Yksi syy osa-aikatyön suosioon onkin lasten päivähoitopaikkojen kalleus. Maritan mukaan Suomessa lapsi voi olla päivähoidossa kuu- Miltei kaikki naiset ovat osa-aikatyössä. kauden samalla hinnalla kuin Hollannissa muutaman iltapäivän. Aikaisemmin päivähoitomaksuja pystyi vähentämään verotuksessa. Maritan työpäivä alkaa kello 8.30 ja päättyy klo 17. Työaikaan sisältyy puolen tunnin ruokatauko. Ensi alkuun Marita koetti käydä Alkmaarista töissä junan ja metron yhdistelmällä. Matkustaminen tuntui raskaalta, sillä ruuhka-aikana metroon ei tahdo mahtua edes sisälle. Nykyisin vajaan 40 kilometrin mittainen työmatka taittuu omalla autolla. –Jos pääsen lähtemään töistä juuri ennen viittä, ajan matkan 35 minuutissa. Vapaa-aikanaan Marita vetää jumppaa selkärankareumaa sairastaville kaksi kertaa kuukaudessa. –Olin vauvan kanssa kotona, ja halusin tehdä jotakin muutakin. Nyt poika käy kanssani jumppailloissa. t verkkomaailma naurattaako? ► Ilo pintaan vaik’ sydän märkänis! Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan työpaikoilla nauretaan ääneen keskimäärin viisi kertaa päivässä. Nauravaisimpia työntekijät ovat terveydenhoito- ja hoiva-aloilla. Vähiten naurattaa yritysten hallinnossa ja henkilöstöosastoilla. pulaa ammattilaisista ► Maailmasta puuttuu 7,2 miljoonaa terveydenhuollon koulutettua työntekijää, kertoo sähköistä oppimista käsittelevä WHO:n raportti. Tulevaisuudessa määrä vain kasvaa. Tietokoneperusteinen oppiminen voi mahdollistaa miljoonien uusien sairaanhoitajien ja lääkäreiden kouluttautumisen. WWW.VARDFORBUNDET.SE, 20.1. WWW.WHO.INT, 20.1. talvihorroksesta apua ► Talvihorroksen aikana eläimiltä katkeaa hermosolujen välinen yhteys. Talven mentyä yhteydet luodaan uudestaan, eikä eläimen muisti kärsi katkoksesta. Tutkijat haluaisivat ymmärtää tätä mekanismia löytääkseen parannuskeinoja esimerkiksi Alzheimerin tautiin. Tällä hetkellä ei ole mitään lääkettä tai hoitoa, joka palauttaisi ihmisen hermosolut ja niiden väliset yhteydet. huono unilääke ► Auttaako yömyssy? Kankainen malli on lasista parempi, vahvistaa Melbournin yliopiston unilaboratoriossa tehty tutkimus. Sen mukaan alkoholi auttaa nukahtamiseen, mutta häiritsee unta myöhemmin yöllä. Unen jatkuva ja pitkäaikainen häiriintyminen voi johtaa merkittävään muistin ja oppimisen heikkenemiseen. HTTP://ELPAIS.COM, 19.1. kello 11 vaarallisin ► Haluatko elää pitkään? Ole varovainen jouluna, uudenvuoden juhlissa, syntymäpäivänäsi sekä palkkapäivänäsi! Tilastojen mukaan noihin päiviin liittyy paljon kohtalokkaita riskejä, kuten alkoholia, autoilua ja stressiä. Vuorokauden vaarallisin ajanjakso päättyy jostain selittämättömästä syystä kello 11. Jos luet tätä myöhemmin, olet jo selvinnyt WWW.WASHINGTONPOST.COM, 19.1. TEHY t 3–2015 WWW.SCIENCEDAILY.COM, 17.1. tappava melu ► Ilmassa on muutakin vaarallista kuin hiukkassaasteet – melu nimittäin. WHO ja Euroopan komissio ovat arvioineet, että Euroopassa menetetään saasteiden ja melun yhteisvaikutusten takia vuosittain noin miljoonaa tervettä elinvuotta. Ratkaisuja etsitään sähköautoista ja meluttomista tiepinnoitteista. HTTP://ELPAIS.COM, 20.1. koonnut Soile Tammisto 53 Tehy ja eduskuntavaalit 2015 Eduskuntavaalit sunnuntaina 19.4. Tehyn verkkosivuilla esitellään Tehyn teemoja ja tehyläisiä ehdokkaita kevään eduskuntavaaleissa. Tehyn hallitus linjasi syksyllä 2014, että eduskuntavaalien ehdokkaiden tuen tulee noudattaa tasapuolisuuden periaatetta. Tehy ei tue ehdokkaana olevia jäseniään rahallisesti. Tehy-lehti käsittelee Tehylle tärkeitä vaaleihin liittyviä teemoja. Eduskuntavaaleja käsitellään numerossa 5/2015, joka ilmestyy 31.3. Tehyläiset ehdokkaat esitellään Tehyn verkkosivuilla. Vaali-ilmoitukset lehdessä Tehyläiset ehdokkaat saavat ilmoittelusta Tehy-lehden sivuilla 60 %:n alennuksen. Yksittäisen ehdokkaan ei ole mahdollista ostaa ilmoitusliitettä omaan käyttöönsä. Ilmoitustila varataan ilmoitusmyynnistä. Yhteystiedot: Tuire Sillanpää, 040 5944 204 tai 010 665 2547, [email protected]. Esimerkkejä ilmoitushinnoista 1/1 sivu, 4-väri, normaalihinta 4 500 e, tehyläiselle ehdokkaalle 1 800 e, alv 0 % 1/2 sivua, 4-väri, normaalihinta 2 695 e, tehyläiselle ehdokkaalle 1 078 e, alv 0 % 1/4 sivua, 4-väri (93 x 122 mm) normaalihinta 1500 e, tehyläiselle ehdokkaalle 600 e, alv 0 % 1/8 sivua, 4-väri (93 x 60 mm) normaalihinta 720 e, tehyläiselle ehdokkaalle 288 e, alv 0 % Ennakkoäänestys kotimaassa 8.–14.4. ja ulkomailla 8.–11.4. Verkkosivut • Tehyn verkkosivuille tehdään vaaleihin liittyvä Tehyn teemoja ja tehyläisiä kansanedustaja ehdokkaita esittelevä kokonaisuus, joka samalla kannustaa tehyläisiä äänestämään. • Halutessaan ehdokkaat voivat esittäytyä verkkosivuilla videoklipeissä. Ulkopuolinen tuotantoyhtiö kuvaa samalla kysymysrungolla samanpituiset haastattelut ehdokkaista Tehyn kustannuksella. Alustavan suunnitelman mukaan kuvaukset tehtäisiin Helsingin, Jyväskylän ja Oulun aluetoimistoissa. Ehdokkaat saavat kysymykset etukäteen ja saapuvat kuvaukseen omalla kustannuksellaan. Videoklipit liitetään ehdokkaan tietoihin Tehyn sivuille ja niitä voi käyttää myös omassa vaalityössään. Videointi toteutetaan, jos kiinnostusta siihen löytyy riittävästi. Ehdokkaat saavat silloin sähköpostitse tarkemmat tiedot. • Ehdokkaiden käyttöön tuotetaan Tehyn hallitusohjelmatavoitteet kiteyttävä pieni kortti tai muu painotuote, jota ehdokkaat voivat tilata veloituksetta rajatun määrän omaa vaalityötään varten. Tehyn tunnusten käyttö • Ehdokkailla ei ole lupa käyttää Tehyn tunnusta vaaliaineistoissaan. • Ehdokas voi halutessaan tehdä omilta sivuiltaan linkin Tehyn vaalisivuille. Tätä varten Tehy tuottaa myös erillisen bannerin. Lisätietoja www.tehy.fi/vaikuttajana/eduskuntavaaliehdokkaat Viestintään liittyvissä asioissa lisätietoja antaa viestintäjohtaja Katri Lindqvist. Tehyn jäsen: Näin estät vaalipostin Voit estää osoitetietojesi luovutuksen tehyläisille eduskuntavaaliehdokkaille. Lähetä tieto kiellosta sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Kirjoita viestikenttään teksti ”Osoitetietojani EI saa antaa eduskuntavaaliehdokkaiden käyttöön.” ja lisää viestiin postiosoitteesi ja jäsennumerosi. jäsenten sivut tehyläinen Saan auttaa ihmisiä, ja työkaverini ovat äärimmäisen hyviä. Satu Airio, 37 Sastamalainen sairaanhoitaja, joka haaveilee Rooman-matkasta. Mihin ammattiin haluaisit vaihtaa? ARI KORKALA En halua vaihtaa ammattia, sillä olen löytänyt paikkani. Olen työskennellyt samalla työnantajalla vuodesta 2004, enkä kaipaa edes työpaikanvaihdosta. Työskentelen asiantuntijasairaanhoitajana Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluissa. Työssäni saan auttaa ihmisiä, ja työkaverini ovat äärimmäisen hyviä. Jos johonkin pitäisi vaihtaa, voisin olla terveydenhuollon opettaja. Toimin jo nyt ensiavun ja terveystiedon kouluttajana. juttu kahta työtä tekevistä sivulla 24. 56 Keskustelua 58 me kaikki 60 Homma hoidossa 61 Tehy-uutiset TEHY t 3–2015 Oli yllättävää huomata, miten kainuulaiset miehet pitävät toisistaan huolta. Hyvä mehtäkaveri -työryhmässä toimiva Marjo Pietikäinen sivulla 58. 62 Jäsentapahtumat 64 Ensiapu 66 Tarkastaja 71 Ristikko 55 keskustelua Hyvä johtajuus hakusessa Olen pohtinut sitä, mikä on loppujen lopuksi koulutuksen merkitys sosiaali- ja terveydenhuollossa, kun katsoo johtamista, johtamistasoa ja johtamiskoulutuksen arvostusta. Terveydenhuollon johtajuus on tärkeää, ennen kaikkea lähiesimiestyö. Jos johtajuus ei osastolla toimi, alkaa esiintyä niin sanottuja varapomoja. Miksi esimieheksi valitaan hyvä ystävä, yhteinen tuttu tai kauan alalla ollut, jolta esimieskoulutus puuttuu, vaikka substanssistu @ Osalli keskusteluun osaamista onkin? Voiko tällaisesta henkilöstä tulla esimies – ja hyvä sellainen? Hyvä johtajuus ja osaava esimies on suuressa roolissa työpaikalla. Ymmärretäänkö se nykyään? Työ on kuitenkin tärkeää monelle, ja se vaikuttaa monella tavoin koko elämään, elleivät työolot ole kunnossa. Eikö olisi aika laittaa lakisääteiset kriteerit lähijohtamiselle ja tarkat vaatimukset koulutukselle, niin loppuisi se hyväveli-kikkailu työpaikoilla? Silloin pärstäkertoimella ei pitkälle pötkittäisi. Lukijakilpailu kerro meille 27.2. mennessä, mistä jutusta pidit eniten. Kilpailuun voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehylehti/palaute/lukijakilpailu, postikortilla Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy tai lähettämällä tekstiviestin numeroon 0400 345 557. Vastanneiden kesken arvomme Tehy-tuotteita. lehden 2/2015 kilpailussa tehy-tuotteita voitti sari malmberg jyväskylästä. kauan ihmetellyt PA LA UT E @T EH Y.F I Palautetta numerosta 2/2015 u Artikkeli Sairaalan loppu antoi sote-huumassa käytännön esimerkkejä, mitä seurauksia muutoksesta on hoitajille. Tosin se ei ole uutta, tämähän on jatkoa esimerkiksi mielenterveyspalvelujen uudelleenjärjestelyille. u Hyvä kysymys -palstalla olevat, toisten tehyläisten mielessä pyörineet ja esittämät kysymykset ovat usein samoja, joita itsekin miettii. Joskus voisi olla Hyvä kysymys -painotteinen lehti. Kesytä kuiskutteleva tuomari oli hieno artikkeli. Siinä riittää pureskeltavaa ja pohdittavaa pitkäksi aikaa, kun määrittää omia arvojaan. u u Rennosti tanskalaisittain -juttu oli rohkaisevaa luettavaa. Jo aloittaessani sairaanhoitajaopinnot olin päättänyt, että jossain vaiheessa muuttaisin ulkomaille. Hienoa lukea, kuinka suomalainen koulutus ja työntekijöiden maine saa arvostusta. Juttu antaa toivoa siitä, että oma haaveeni ulkomaille muutosta voi vielä toteutua. u Hiiteen hyvät neuvot -juttu pysähdyttää miettimään omia asenteita potilaan kohtaamisessa. PARAS-malli antaa työkaluja ”vaikeiden” potilaiden tapaamiseen. Olen jo vuosia lukenut Tehy-lehteä ja vasta nyt oli ensimmäinen juttu, joka oikeasti oli oikea juttu! Ei voi kuin ihailla yksittäisen henkilön pelkäämätöntä asennetta jutussa Loppuun asti tiukkana. u u Tervetuloa taloon! -tietopaketti on oiva myös jo ammatissa toimiville. Lisäksi se kuvaa hyvin työelämää opiskelijalle. Kelpo jutunjuuri kahvihuoneen kaikille työntekijöille. Kivasti kuvitettu. 56 Valitettavasti jutusta paistaa läpi totuus Suomesta ja työnantajista. He pyörittävät, sanelevat ja päättävät. Tehy on tämän asian suhteen, kuten palkkojenkin, aivan liian lepsu. Toimitus vastaa: Mukavaa kuulla, että olet löytänyt lehdestä mieluista luettavaa. Tehy-lehti esittelee jatkossakin tällaisia rohkeita ihmisiä Voittaja-juttusarjassa. Toivon, että Keskustelupalstalla ollut mielipidekirjoitus Apulaisosastonhoitajan nimike uusiksi? saa aikaan keskustelua. Olen itse kokenut juuri tuota ”toisten määräyksien toteuttamista” ja epämääräisyyttä työnkuvassa apulaisosastonhoitajan tehtävässä. Lisäksi koen eri työntekijöiden suhtautuvan apulaisosastonhoitajaan eri tavoin. Olenko esimiesasemassa vai en? u Ristikon 2/2015 ratkaisu O P E L O R A S T Ä R K E NÄ O T K KA A L V I AN I S M O S T I O P J P S A L M I T P A S U U N A Ä I S T U A T E H Y L Ä I S T E N U N T O S T A N S K S L I O T O RO AR T I NA T I S I O T T T U E L A I N J ANO A T P A T O T A L O I M R I MU AN I T P U E F F AA I KO A U T A L U T M I T N I E L V A T U S I K E L A I S A T T U L O N P E R I I T A V I P A KAU T A T A O L O A S U U H R I E L Ä L I I N N T T UU M KA U L L UU NO U V T I S O I N T I T U K O S S I E S T A T vastanneiden kesken arvottiin Tehy-tuotteita. Voittajat ovat Cristina DahlHämäläinen Kemiöstä, Tuula TuulenmäkiNeulanen Valkeakoskelta ja Hilkka Mäkäräinen Ristijärveltä. TEHY t 3–2015 viime lehden 3 luetuinta 1. Hyvinvointi: Kesytä kuiskutteleva tuomari 2. Työnhaku: Tervetuloa taloon! 3. Aluesairaalat: Sairaalan loppu 3 x lääkelasku Ratkaisut sivulla 69. 1. Potilaalle on määrätty Lyricaa 150 mg jaettuna kolmeen antokertaan. a) Miten jaat lääkkeen, kun käytössä olevien Lyrica-kapselin vahvuus on 25 mg? b) Pakkauksessa on kapseleita 56 kpl. Kuinka pitkään kapselit riittävät? 2. Daktarin-sienilääkettä on saatavana 2 % voiteena tai emulsiona, jonka pitoisuus on 20 mg/ml a) Kuinka monta milligrammaa vaikuttavaa ainetta 1,5 g voidetta sisältää? b) Kuinka monta millilitraa olisi sama vaikuttavan aineen määrä emulsiona? 3. Potilaalle on määrätty natriumvalproaattia epilepsiaan 600 mg/vrk:ssa aloitusannoksena. Kahden viikon jälkeen annosta nostetaan 300 mg/vrk. Käytetyn Deprakinetabletin vahvuus on 300 mg. Kuinka monta kokonaista vuorokautta riittää 100 tabletin purkki? TEHY t 3–2015 ILO KUULUU KAUAS! PERHEEN* PARAS KEVÄTLOMA 123,50 € /VRK * KAHDELLE AIKUISELLE JA KAHDELLE LAPSELLE (6–14 v.) Hinta/vuorokausi perhehuoneessa sisältäen aamiaiset, aamu-uinnit kuntoilualtaalla ja päivittäisen sisäänpääsyn Elämyskylpylään ja Lastenmaailmaan. Hinta voimassa 12.-29.4., kun toinen aikuisista on Tehyn jäsen. Minimi 2 vrk. Levintie 1590, Levi 016 646 301 [email protected] www.hotellilevitunturi.fi/jasenedut 57 me kaikki SARJA ESITTELEE HOITOALAN PORUKOITA. Kaveria ei jätetä Pidä metsästyskaverista huolta, kannustavat kainuulaiset. teksti Outi Rantala kuvat Arto Tulima i Metsästysase on riski ► Hyvä mehtäkaveri -toimintamalli luotiin vahvistamaan kainuulaisten miesten mielenterveyttä ja ennaltaehkäisemään itsemurhia. ► Malli sai alkunsa havainnosta, että Kainuussa miehet tekevät itsemurhan usein omalla metsästysaseella. ► Metsästysseurojen jäseniä koulutetaan ottamaan asia puheeksi, kun metsästyskaverin vointi huolestuttaa. ► Koulutuksia on järjestetty kuusi. Ensimmäinen pidettiin Suomussalmella 2012. ► Kainuun ammattikorkeakoulu hakee mallille hankerahoitusta. ► Mukana ovat Kainuun sote-kuntayhtymä, Kainuun seudun metsästysorganisaatiot, Kainuun Ammattikorkeakoulu, THL sekä poliisi. ► Opinnäytetyö toimintamallin alkutaipaleesta: www.theseus.fi/ handle/10024/55410. 58 1 marjo: ”Metsästys on Kainuussa suosittu harrastus. Alkusysäys työllemme tuli psykoosityöryhmän havainnoista kotikäynneillä: metsästysase saattoi olla vieressä keskusteltaessa elämäntilanteesta. Kainuussa on suuri työttömyys. Yksinäisiä on paljon ja alkoholia käytetään runsaasti, mikä altistaa mielen pahoinvoinnille. Hyvä mehtäkaveri -toimintamalli perustuu verkostokoulutuksiin, joissa opetetaan varhaista puuttumista ja ennaltaehkäiseviä menetelmiä. Koulutukset ovat antaneet metsästyksen harrastajille rohkeutta ottaa asia puheeksi, jos kaverilla ei näytä olevan kaikki kunnossa. Oli yllättävääkin huomata, miten keskustelevia kainuulaiset miehet ovat ja miten he pitävät toisistaan huolta. Olemme käyneet esittelemässä toimintamallia metsästykseen liittyvissä tapahtumissa. Tavoitteenamme on saada malli käyttöön koko Kainuun alueella. Itse työskentelen tulosyksikön päällikkönä aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoidossa Kainuun sote-kuntayhtymässä.” 2 marja-leena: ”Kollegani Marjon tavoin olen sairaanhoitaja ja kouluttautunut erityistason perheterapeutiksi ja yksilöpsykoterapeutiksi. Mehtäkaveri-malli on antanut päivittäiseen työhön uutta merkitystä. Voin vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen niin monella tavalla! Olemme yrittäneet saada omilla vastuualueillamme muitakin innostumaan toimintamallin levittämisestä. Koska metsästyksen harrastajilla on hyvin organisoidut verkostot, tavoitimme väen nopeasti. Työryhmässä on mukana eri alojen ihmisiä, jotka ovat sitoutuneita ja innostuneita asiasta. Olemme yhdessä kehittäneet koulutusten konkreettisia sisältöjä. Ensi vuonna toteutamme isomman tilaisuuden kaikille koulutuksen käyneille.” 2 Tiedätkö kiinnostavan työ- tai opiskeluporukan? Kerro se meille: [email protected] TEHY t 3–2015 4 3 6 5 7 1 ihmisläheistä ja käytännöllistä. Hyvä mehtäkaveri -mallin työryhmä suunnittelee säännöllisesti koulutuksia. 1 marjo pietikäinen, tulosyksikön päällikkö. Koulutukseltaan sairaanhoitaja, vaativan erityistason perheterapeutti sekä yksilöpsykoterapeutti. ”Yksi toimintamallin sieluista, laaja-alaisia ajatuksia mielenterveystyöstä”. 2 marja-leena leinonen, tulosyksikön päällikkö. ”Ammattitaitoinen ja luotettava maallikon tuki ja turva.” 3 kirsi korhonen, terveydenhoitaja-opiskelija. ”Metsästyksen harrastaja ja opiskelija.” 4 mikko kanniainen, Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja. ”Kunnallisen päätöksenteon tuntija.” 5 arja oikarinen, yliopettaja. ”Tutkimuksen tekemisestä vastaava tärkeä koordinaattori.” 6 asko keski-nisula, Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja. ”Linkki metsästysorganisaatioihin, ihmisläheinen yhteyshenkilö.” 7 esa nordling, THL:n kehittämispäällikkö. ”Valtakunnallinen linkki ja toimintamallien tuntija.” Sitaateissa olevat luonnehdinnat ovat työryhmän jäsenten kommentteja toisistaan. TEHY t 3–2015 59 homma hoidossa AMMATTIOSASTOT KERTOVAT PAIKALLISESTA EDUNVALVONNASTA. Lisää vastuuta sairaanhoitajille Kuntalaisen aloite poiki Salossa palkankorotuksen. teksti Riitta Hankonen kuva Pasi Leino mikä oli ongelma? Salon terveyskeskuspäivystys oli ruuhkautunut. Eräs päivystyksessä asioinut kuntalainen teki viime maaliskuussa kuntalaisaloitteen, jonka mukaan sairaanhoitajien tehtävänkuvaa pitäisi laajentaa ja terveyskeskukseen tulisi saada reseptihoitajia. Asia oli ollut esillä jo 2011, mutta se jäi henkilöstösäästöjen jalkoihin. –Ei meillä tuolloin riittänyt aika ja jaksaminen työn kehittämiseen. Lomautukset teettivät paljon työtä, sanoo pääluottamusmies Marja Lampainen. mitä tehy teki? Työnantaja kutsui koolle työryhmän keskustelemaan, miten Salossa voitaisiin toteuttaa sairaanhoitajan laajennettu tehtävänkuva. Työryhmään kuuluivat Lampainen ja Terveydenhoitajaliiton luottamusmies. Työryhmä kokoontui pari kolme kertaa, minkä jälkeen luottamusmiehet tekivät yhteistyössä esityksen tehtäväkohtaisen palkan korottamisesta 500 eurolla. Työryhmä suunnitteli tulevaisuutta vuoteen 2019 asti. Tavoitteena on, että laajemmin valtuuksin työskenteleviä sairaanhoitajia työskentelee päivystyksen lisäksi esimerkiksi lääkärin vastaanotolla, aikuisneuvonnassa ja opiskeluterveydenhuollossa. Jopa 30 prosenttia päivystyskäynneistä hoituisi sairaanhoitajien vastaanotoilla. kuinka asia ratkesi? Henkilöstöjaosto päätti, että laajennetun tehtävänkuvan mukaisesti työskentelevät saavat 400 euron korotuksen tehtävä- kohtaiseen palkkaan. Jaosto perusteli päätöstään tulevalla sote-uudistuksella ja palkkojen harmonisoinnilla. Salossa on jonkin verran sairaanhoitopiiriä paremmat tehtäväkohtaiset palkat, joten harmonisointi on helpompaa, jos ero ei kasva entisestään. Tällä hetkellä kaksi sairaanhoitajaa on aloittamassa reseptihoitajilta vaadittavaa lääkkeenmääräämiskoulutusta. Tarkoitus on, että koulutuksen aloittaa seuraavan kahdeksan vuoden aikana vähintään kahdeksan sairaanhoitajaa. Työn ohella opiskelu kestää puolisentoista vuotta. –Prosessi oli kaikin puolin sujuva. Tarve uudistukseen on sekä työnantajalla että työntekijöillä, Lampainen sanoo. esimerkkejä paikallisesta edunvalvonnasta voi lähettää osoitteeseen [email protected] i 2 Ammattiosasto 206 3 4 ► Salon kaupungin tehyläisiä ► Jäsenmäärä noin 450 ► Puheenjohtaja Anne Vainio ► Pääluottamusmies Marja Lampainen 1 60 1 marja lampainen, pääluottamusmies 2 anna-leena kaukonen, ammattiosaston sihteeri 3 anne vainio, puheenjohtaja 4 ritva nieminen, jäsensihteeri TEHY t 3–2015 tehy-uutiset KOONNUT VESA TURUNEN, [email protected] Vanhuus rokkaa maaliskuussa vanhuus rokkaa -hyväntekeväisyyskonsertit tukevat jo neljännen kerran seniori- ja vanhustyötä. Kiertueen hyväntekeväisyyskumppani on Suomen Setlementtiliitto, joka ohjaa tuotot alueiden seniorityön tukemiseen. Tehy on mukana tapahtumassa toista kertaa. vt peruslippu 36,50 euroa. tehyläiset saavat ryhmäalennuksena 10 lippua 9:n hinnalla ilman toimituskuluja. ryhmälippujen tilaukset [email protected]. www.vanhuusrokkaa.fi Konsertit Sami Saari Maarit Hurmerinta Arttu Wiskari Jorma Uotinen Sami Hurmerinta Helena Lindgren Tehy muistaa jäseniään kunniamerkillä. Merkin saa 20 ja 30 vuoden jäsenyydestä. 10.3. Lahti, Sibeliustalo 11.3. Helsinki, Savoy-teatteri 17.3. Oulu, Madetojan sali 18.3. Savonlinna, Savonlinna-sali 26.3. Tampere, Tampere-talo Hae nyt! Kesän liikunnalliset perhelomat ovat nyt jaossa. www.pht.fi Jaksotyö uudistuu kesäkuun alussa Tue heikompia ay-oikeuksissa uudet kunta-alan jaksotyöaikaa kos- maailman työvoimasta vain seitse- kevat määräykset on otettava huomioon kesän työaikalistoja suunniteltaessa. Jaksotyöaikajärjestelmä uudistuu kesäkuun alussa. Uudessa järjestelmässä työaikajakson pituus on kaksi tai kolme viikkoa. Jakso voi poikkeuksellisesti olla myös neljän viikon mittainen, jos tälle on toiminnan luonteesta johtuva syy. –Hyvä perustelu neljälle viikolle on se, että välillä toimintaa on paljon ja välillä vähän, sanoo Tehyn edunvalvonta-asiantuntija Maija Wilskman. Syyn pitää liittyä palvelun tuottamiseen. Työaikakorvausten maksuaikataulu ei ole hyväksyttävä syy. vt TEHY t 3–2015 män prosenttia kuuluu ammattiliittoihin. Pohjoismaissa osuus on noin 70 prosenttia. Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK on aloittanut jäsenliittojensa kanssa kaksivuotisen kampanjan nimeltä Vahvan tehtävä on tukea heikkoa. Sen päämääränä on lisätä liittojen jäsenten ja ayaktiivien tietoisuutta kansainvälisestä ay-liikkeestä. Kampanjaan voi osallistua esimerkiksi lahjoittamalla pienen kertasumman tai ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi. vt u Tehyn kuntapäättäjätapaaminen 7.–8.3. Helsingissä, Congress Paasitorni. u Sairaanhoitajapäivät 12.–13.3. Helsingin Messukeskuksessa. u Kunta-alan alueelliset neuvottelupäivät 17.–18.3. Kokkolassa, Sokos Hotel Kaarle. u Ammattiosaston viestintä -koulutus 27.–28.3. Helsingin aluetoimistossa. u Tehyn opiskelijayhdistyksen vuosikokous 18.4. Tampereella. www.sask.fi/lahjoita 61 jäsentapahtumat HELI RENKO saaristoreitillä. Ahvenanmaa hurmasi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin osakeyhtiöiden ammattiosaston viime syyskuussa. Sää oli lämmin ja maisemat upeita. Kyllä kotimaastakin löytyy mahtavia matkailukohteita, retkeläiset kirjoittavat. ammattiosastot Tehyn ammattiosastojen ja aluetoimistojen tiedotukset ► Täytä lomake: www.tehy.fi/ tehy-lehti/ammattiosastot ► Muista ammattiosaston nimi ja numero ► Tiedotukset ovat maksuttomia Kurssitapaamiset ► Hinta 15 e/ilmoitus. Maksetaan tilille: Sampo 800018315054. Viesti: Tehy-lehti (+ nro)/kurssitapaamiset. Muut tilaisuudet ► Tehyn yhteistyöjärjestöjen sekä niiden alajärjestöjen kokousilmoitukset. Hinta 2,50 e/ pmm. Ilmoita laskutusosoite. Päättötyöilmoitukset ► Hinta Tehyn jäsenille 20 e ja muille 60 e/ilmoitus. Ilmoita laskutusosoite. Lähetä aineisto [email protected] In memoriam -palsta ► Maksuton ja tarkoitettu vain jäsenille. Lähetä teksti ja kuva erillisinä liitetiedostoina [email protected] tai Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy. Aineistopäivät: www.tehy.fi/ tehy-lehti/mediatiedot HUOM: Emme vastaa myöhästyneistä ilmoituksista tai jälkeenpäin tehdyistä muutoksista. 62 Helsinki HYKS:n Naistensairaalan ao 102 ►Kevätkokous ti 24.3. klo 16.30 Vanhalla Ylioppilastalolla, Mannerheimintie 3. Ilmoittautumiset mahdollisine ruokarajoituksineen ma 9.3. mennessä [email protected]. Uudenmaan yksityisten lääkäriasemien ja sairaaloiden ao 119 ►Sääntömääräinen kevätkokous ke 25.3. klo 17.30, Svenska Klubbenin Elisabetsali, Maurinkatu 6, Helsinki. Ilmoittautumiset ma 9.3. mennessä, [email protected]. Kerro ilmoittautuessa valitsemasi menu ja juoma sekä ruoka-ainerajoitukset. Lisätietoja nettisivuilla ao119.tehy.fi. HYKS:n Helsingin alueen ao 152 ►Sääntömääräinen kevätkokous ke 18.3. klo 16.30 ravintola Mestaritalli, Merikannontie 2, Helsinki. Käsittelyssä sääntömääräiset kevätkokousasiat ja samalla kuulet viimeisimmät ajankohtaiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu. Sitovat ilmoittautumiset 10.3. mennessä ao:n kotisivujen kautta ao152.tehy.fi > Jäsenhuone. Kirjaudu sisään omilla Tehy-tunnuksillasi. Muista ilmoittaa ruokarajoituksista! Helsingin kaupungin ao 165 ►Sääntömääräinen kevätkokous ma 9.3. klo 16.30 Tehyn tiloissa Pasilassa, Toini Nousiainen -salissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja täydennetään hallitusta. Ruokailun vuoksi ilmoittautumiset 1.3. mennessä ammattiosaston kotisivujen kautta, ao165.tehy.fi. Fa för Raseborgs stad 905 ►Stadgeenligt vårmöte on. 11.3 kl. 19 på Restaurang Köttkontrollen, Skolgatan 10, Karis. Bindande anmälan och eventuella allergier senast 4.3 till [email protected] eller per sms 0400 230 905. ►Sääntömääräinen kevätkokous ke 11.3. klo 19 ravintola Köttkontrollen, Koulukatu 10, Karjaa. Sitovat ilmoittautumiset ja mahdolliset allergiat 4.3. mennessä [email protected] tai tekstiviestillä 0400 230 905. seurantalolla, Koskelantie 43, Kuusa. Kokouksen jälkeen klo 19 Kanavateatterin esitys Suomen Hevonen. Ilmoittautumiset 20.3. mennessä [email protected]. Jos et pääse kokoukseen, tule silti katsomaan näytelmää. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita! Lippuja on varattuna. Muista ilmoittaa mahdolliset ruoka-aineallergiat kokoustarjoilun takia. Joensuu Joensuun kaupunki ao 606 ►Kevätkokous ke 18.3. klo 17.30. ravintola Sulo, Rantakatu 26, 4. krs. Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat ja hallituksen täydentäminen. Ilmoittautuminen jäsensivujen kautta, ao606.tehy.fi. Jyvässeudun ao 520 ►Vuosikokous ma 23.3. klo 18 Sokos Hotel Alexandra, Hannikaisenkatu 35, Jyväskylä. Ruokailun yhteydessä esillä sääntömääräiset asiat sekä uuden hallituksen ja puheenjohtajan valinta vuosille 2015–16. Sitovat ilmoittautumiset sekä erityisruokavaliot 6.3. mennessä ammattiosaston sähköpostiin [email protected]. Jyväskylä Jyväskylän kaupungin ao 509 ►Kevätkokous to 19.3. klo 18 kylpylähotelli Rantasipi Laajavuoressa. Asialistalla sääntömääräiset asiat ja täydennysvaalit: hallituksen varajäsen, fysioterapeuttien, kätilöiden, terveydenhoitajien, kuntohoitajien ja liikunnanohjaajien luottamus- ja varaluottamusmies, perus- ja lähihoitajien luottamus- ja varaluottamusmies ja sairaanhoitajien varaluottamusmies. Sitovat ilmoittautumiset 9.3. mennessä ao:n sähköpostiin [email protected]. Mainitse myös mahdollisesta erikoisruokavaliosta. Kuopio Varkauden ao 567 ►Kevätkokous ti 10.3. klo 17.30 Varkauden kaupungintalon henkilöstöravintolassa. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Tarjolla kahvi/tee ja pieni suolainen välipala. Kevätkokoukseen osallistujien kesken järjestetään arpajaiset! Sitovat ilmoittautumiset 2.3. mennessä [email protected]. Ilmoitathan samalla erityisruokavaliosta. Huomio! Ilmoittautuminen on sitova ja peruuttamattomasta poisjäämisestä veloitetaan tarjoilun todelliset kulut. Laukaan ao 511 ►Sääntömääräinen kevätkokous pe 27.3. klo 17.30 Kuusan nuoriso- Neuronin ao 577 ►Kevätkokous ma 9.3. klo 18 Kuopion aluetoimisto, Puijonkatu 29 B, TEHY t 3–2015 3. krs. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen tarjolla kevyt iltapala hyvässä seurassa. Paikalla Tehyn järjestöasiantuntija ja TSN:n luottamusmies. Ilmoittautuminen ja erikoisruokavaliotarpeet 27.2. mennessä, [email protected]. Lappeenranta Juvan ao 504 ►Sääntömääräinen kevätkokous ke 25.3. klo 18 Siljankassa Juvalla. Ilmoittautumiset 21.3. mennessä ao:n sähköpostiin. Kokouksessa käsitellään mm. viime vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus. Rovaniemi Pelkosenniemen-Savukosken ao 812 ►Sääntömääräinen kevätkokous ti 10.3. klo 18 Savukoskella Samperin Savotassa. Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen tarjolla iltapala. Sitovat ilmoittautumiset erityisruokavalioineen 1.3. mennessä [email protected] tai tekstiviestillä 0400 334 812. Meri-Lapin ao 825 ►Sääntömääräinen kevätkokous Torniossa ma 9.3. klo 18 Keroputaan sairaalan hallintorakennuksen koulutustilassa. Esillä sääntömääräiset asiat ja päätetään ammattiosaston purkautumisesta. Paikalla järjestöasiantuntija Jussi Laasola. Seinäjoki Lakian ao 666 ►Lähdetään porukalla liikkumaan ja pitämään hauskaa Seinäjoen Nice Run -tapahtumaan ti 2.6. Lisätiedot ja ilmoittautuminen ao:n nettisivujen kautta, ao666.tehy.fi. Alavuden seudun ao 667 ►Sääntömääräinen kevätkokous ke 4.3. klo 18 Alavuden ABC Kabinetissa. Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat. Ammattiosastojen yhdistymisen peruunnuttua ohjelmassa myös puheenjohtajan ja hallituksen valinta kaudelle 2015–2016 sekä vuoden 2015 toimintasuunnitelman ja talousarvion uudelleen käsittely. Tarkemmat tiedot puheenjohtaja- ja hallitusvaaleista sähköpostilla ja työpisteiden ilmoitustauluilla. Ruokailu Hesen antimin. ►Ao tarjoaa jäsenilleen kevätkaudella juhannukseen mennessä 5 ilmaista uimahalli/kuntosalikäyntiä. Nimilista Kunto-Lutran kassalla. Muualla käyneet voivat hakea korvausta kuitteja vastaan ao:n hallitukselta. ►Ao tarjoaa jäsenilleen yhden ilmaisen elokuvakäynnin Kino-Kyntäjässä. Nimilista kassalla toukokuun loppuun. ►Keväälle suunnitteilla shoppailu/teatterireissu, määränpää vielä avoin. Vaasan seudun ao 671 ►Sääntömääräinen kevätkokous ja jäsenilta to 26.3. klo 18 ravintola Il TEHY t 3–2015 Banco, Hovioikeudenpuistikko 11, Vaasa. Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen info jaksotyöaikauudistuksesta. Tilaisuus alkaa ruokailulla. Sitovat ilmoittautumiset ruoka-aine allergioineen 12.3. mennessä [email protected] tai numeroon 0400 247 671. Peruuttamatta jättämisestä peritään ruuan hinta. Keski-Pohjanmaan yksityisalojen ao 674 ►Vuosikokous Kokkolassa ti 24.3. klo 18 Wanha Lyhdyn Kellari, Pitkänsillankatu 24. Esillä sääntömääräiset asiat sekä puheenjohtajan ja hallituksen vaalit. Ilmoittautumiset 20.3. mennessä [email protected]. Etelä-Pohjanmaan yksityisalojen ao 675 ►Sääntömääräinen kevätkokous Seinäjoella pe 13.3. klo 19 Sokos Hotel Vaakunan kokoustila, Kauppatori 1–3, 2. krs. Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu klo 19.45 Fransmannissa. Ilmoittaudu su 8.3. mennessä sähköpostiosoitteeseen [email protected], laita viestin aiheeksi ”Kevätkokous”. Tampere Riihimäen seudun ao 307 ►Ammattiosastojen 307 ja 308 yhteisilta to 12.3. klo 18. Aiheena jaksotyömuutos, koulutus ja illan päätteeksi ohjelmaa. ►Kevätkokous to 16.4. klo 18 Uimalan tilaussaunalla. ►Kevätretki Tarttoon ja Türin kukkaismarkkinoille 15.–17.5. ►Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen kaikkiin tapahtumiin ao:n kotisivuilla. Riihimäen sairaalan ao 308 ►Sääntömääräinen kevätkokous ti 17.3. klo 18 Riihimäen sairaalan ruokasalissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Ilmoittautuminen 10.3. mennessä ammattiosaston kotisivuilla ao308.tehy.fi. Pirkkalan ao 363 ►Sääntömääräinen kevätkokous to 19.3. klo 18 Finlaysonin Palatsissa. Buffet-ruokailu. Sitovat ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliot 6.3. mennessä ammattiosaston sähköpostiin. Peruuttamatta jättämisestä peritään todelliset ruokailukulut. Tampereen kaupungin ao 365 ►Sääntömääräinen kevätkokous ti 24.3. klo 18 lounasravintola Muorin Keittiö, Näsilinnankatu 44–46, Tampere. Esillä sääntömääräiset asiat. Tarjolla kanasalaattia ja patonkia. Sitovat ilmoittautumiset 15.3. mennessä ao365.tehy.fi > Jäsenhuone. Kokouksessa myydään Finnkinon elokuvalippuja hintaan 5 e/kpl, 2 lippua/jäsen. Tehyläinen, näe Miekkailijaelokuva tarjoushintaan Klaus Härön uusi draamaelokuva Miekkailija tulee ensi-iltaan 13.3. Tehy-lehden lukijoilla on mahdollisuus nähdä elokuva ennakkoon torstaina 12.3. edulliseen 7 euron hintaan seuraavissa kaupungeissa: Helsinki Kinopalatsi, sali 1, klo 17.00 ja 19.25 Tampere Cine-Atlas, sali 1, klo 17.00 ja 19.25 Turku Kinopalatsi, sali 5 tai 6, noin klo 17–18 Liput ennakkonäytöksiin tulevat myyntiin ti 3.3. Helsingissä klo 10 ja muissa kaupungeissa klo 12. Lippuja voi ostaa Finnkinon teattereista ja netistä www.finnkino.fi. Tarjouslippuja on rajoitettu määrä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin osakeyhtiöiden ao 377 ►Kevätkokous Tampereella ti 24.3. klo 17.30 Cumulus Hotelli Koskikatu, Koskikatu 5. Käsittelemme sääntömääräiset asiat. Yhteiskuljetus järjestetään Hämeenlinnasta ja Jyväskylästä. Lisätietoja ao:n jäsensivuilta. Sitovat ilmoittautumiset ruokavalioineen ma 9.3. mennessä, ao377.tehy.fi > Jäsenhuone. Turku Turun yliopistollisen keskussairaalan ao 200 ►Sääntömääräinen kevätkokous to 26.3. klo 17.30 Turun Virastotalolla, Itsenäisyydenaukio 2. Asialistalla sääntömääräiset asiat ja muuta ajankohtaista. Kokouksen jälkeen ilmainen ruokatarjoilu. Sitovat ilmoittautumiset ruokailuun osallistuvilta 16.3. mennessä ammattiosaston kotisivujen kautta osoitteessa ao200. tehy.fi. Muistathan maininta mahdolliset allergiat ilmoittautumisesi yhteydessä. Salon ao 206 ►Tervetuloa kevätkokouspiknikille la 21.3. Lähdemme matkaan Salon torilta kello 7. Ilmoittaudu 27.2. mennessä ao:n kännykkään 0400 370 206 mielellään tekstiviestillä. Laita viestiin nimi, syntymävuosi ja mahdolliset ruoka-aineallergiat. Ilmoittautuminen on sitova. Omavastuu 25 e kerätään kokouksessa. Esityslistalla sääntömääräiset asiat. Laitilan seudun ao 220 ►Sääntömääräinen kevätkokous 12.3. klo 18 Ahoska Cateringin tiloissa, Keskuskatu 24, Laitila. Hallitus kokoontuu klo 17.30. Ilmoittautumiset sihteerille 8.3. mennessä numeroon 0400 641 538 tai sähköpostitse pia. [email protected]. muut tapahtumat ►Suomen Lastenneuvolapäivät Muoniossa 16.–17.4. Polar Conference Center, Lapland Hotel Olos. Ainutkertainen koulutustapahtuma lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon lääkäreille ja hoitajille sekä muille kiinnostuneille. Mukana mm. arkkiatri Risto Pelkonen ja Väestöliiton puheenjohtaja Maria Kaisa Aula. Ohjelmistossa 26 asiantuntijaluentoa ja 22 luennoitsijaa. Osallistumismaksu 160 e/hlö. Täydellinen ohjelma ja ilmoittautumisohjeet netissä www.lastenneuvolapaivat.fi. 63 ensiapu KOONNUT RIITTA HANKONEN, [email protected] Kun potilas solvaa somessa Muista, että asiakkaiden epäasiallista käytöstä ja kohtuutonta arvostelua ei tarvitse sietää missään ammatissa. Potilas saattaa olla itse avun tarpeessa, mutta se ei anna hänelle oikeutta herjata ja kiusata muita. 2 Jos potilas solvaa sosiaalisessa mediassa uhkaavalla tai loukkaavalla tavalla, harkitse rikosilmoituksen tekemistä. Selvitä, täyttyvätkö rikoksen tunnusmerkit. Jos täyttyvät, ilmoita asiasta poliisille. Rikosilmoituksen tekemättä jättäminen on luovutusvoitto häiritsijälle. Kiusaajan viestit on hyvä pitää tallessa mahdollista esitutkintaa varten. 3 Älä syyllisty itse epäasialliseen viestintään. Kun maltat mielesi ja hillitset kielesi, kiusaaja ei voi syyttää sinua kiusaamisesta. 4 Rikosilmoitus on syytä tehdä aina, kun some-häirintä täyttää selkeästi rikoksen tunnusmerkit. Teon pitää olla tahallinen, mutta sen ei tarvitse toistua. Kertakin voi olla rikos. Rikosnimikkeitä saattavat olla kunnianloukkaus, törkeä kunnianloukkaus, laiton uhkaus tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen. Rikoslaki määrittelee rangaistavaksi toiminnan, jossa aiheutetaan huomattavaa häiriötä lähettämällä viestejä tai soittamalla puheluita virastoon, toimistoon, liikkeeseen tai muuhun vastaavaan paikkaan. Epävarmoissa tilanteissa voi kääntyä nettipoliisin puoleen. 64 5 Nettipoliisi voi ottaa huomauttaa asiattomasta käyttäytymisestä. Useimmissa tapauksissa häirintä loppuu. 6 Sananvapaus eli vapaus ilmaista mielipiteitään julkisesti kuuluu jokaiselle. Sananvapaus ei ole kuitenkaan rajoittamaton. Mielipiteiden ilmaiseminen ei saa loukata toisen ihmisen kunniaa, yksityisyyttä tai ihmisoikeuksia. rh www.poliisi.fi/nettipoliisi työnantaja syrji työntekijää terveydentilan perusteella, kun se purki työsuhteen saatuaan tietää sairauslomasta. Näin linjasi Vaasan hovioikeus, joka hyväksyi käräjäoikeuden aiemmin langettaman tuomion. Työnantaja tuomittiin 1560 euron sakkorangaistukseen työsyrjinnästä. Kiista sai alkunsa, kun työntekijä ilmoitti kuuden päivän sairauslomasta. Työnantaja edellytti, että työntekijä irtisanoo itsensä heti. Työntekijä ei tähän suostunut, jolloin työnantaja ilmoitti, ettei töitä enää ole. Työnantaja vetosi koeaikaan, mutta hovioikeus katsoi, että koeaika oli jo päättynyt. Työsopimus voidaan purkaa koeajalla, mutta silloinkaan sopimusta ei saa purkaa syrjivin perustein. rh työturvallisuuskeskus ttk i Pohdi näitä ► Mistä tilanne sai alkunsa ja miten se on edennyt? ► Kuinka kauan kirjoittelu on jatkunut? Kuinka usein sitä on esiintynyt? ► Mistä arvelet kirjoittelun johtuvan? ► Tiedätkö, kuka kirjoittaja on? ► Oletko ottanut asian puheeksi kirjoittajan kanssa kasvokkain? Jos olet, mitä tapahtui? Jos et, niin miksi et? ► Miten koet tulevasi toimeen potilaiden ja muiden työyhteisön jäsenten kanssa yleensä? ► Onko tilanne uusi vai oletko kokenut aiemmin vastaavaa? Jos olet, miten selvisit? Miten tilanne ratkesi? pixmac 1 Sairauden takia ei saa syrjiä TEHY t 3–2015 Hyvä kysymys Tehyn asiantuntijat vastaavat edunvalvontaan ja ammatilliseen toimintaan liittyviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Niina Nurminen lakimies ► Olen keikkatyöläinen. Osastonhoitaja sopii kanssani vuoroista joko suullisesti tai tekstiviestillä. Vuorot löytyvät osaston seinällä olevalta työvuorolistalta. Nyt hän on ruvennut perumaan sovittuja vuoroja ilmoittamalla niistä tekstiviestillä muutamaa päivää etukäteen. Joskus osaston seinälle on jätetty lappu, jossa kerrotaan, että voin lähteä kotiin, jos potilaita ei ole riittävästi. Onko tämä laillista? Osastonhoitaja ei voi perua sovittuja työvuoroja. Sinulla on oikeus vaatia työsopimuksen noudattamista. Lain mukaan työsopimus voidaan solmia kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti. Pätevä työsopimus voi siis syntyä myös suullisesti tai tekstiviestillä. Kun sopimus on syntynyt, toinen osapuoli ei voi vetäytyä siitä yksipuolisesti. Niina Nurminen ► Työskentelen yksityisessä kotisairaanhoidon yrityksessä. Esimies ohjeistaa, että kirjaamiset tehdään työajan ulkopuolella. Kirjaamiset pitää olla tehtyinä seuraavaan aamuun mennessä. Kuuluuko kirjaaminen työaikaan vai ei? Työaikaan luetaan kaikki työhön käytetty aika riippumatta siitä, missä työskentely tapahtuu. Työajan osalta työnantajalla on oikeus määritellä, miten ja mihin tehtäviin työaika tulisi käyttää. Työajan ulkopuolinen aika on TEHY t 3–2015 Sini Järvinen lakimies työntekijän vapaa-aikaa, johon työnantajalla ei ole määräämisoikeutta. Työnantaja voi edellyttää, että potilastiedot tulee kirjata tietyn ajan kuluessa. Samalla sen tulee kuitenkin huolehtia, että kirjaaminen määrätyssä ajassa on mahdollista työajan puitteissa. Mikäli työntekijä kirjaa säännöllisen työajan jälkeen, kyse on lisä- tai ylityöstä, josta tulee maksaa työehtosopimuksen mukainen korvaus. Työntekijän tulee suostua työajan jälkeiseen työhön joka kerta erikseen. Suostumusta ei voi antaa kertaluontoisesti etukäteen. Sini Järvinen ► En saanut 60-vuotispäivääni vapaaksi, vaan olin töissä. Miten saan asiaankuuluvan korvauksen palkallisesta vapaapäivästä? Työskentelen yksityisellä sosiaalipalvelualalla. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaan työntekijällä on oikeus pitää palkallinen vapaapäivä 50- tai 60-vuotispäivänään, mikäli se osuu hänen työpäiväkseen. Vapaapäivää ei voi siirtää. Oikeutta palkalliseen vapaaseen ei ole, jos merkkipäivä osuu esimerkiksi päivälle, joka olisi muutenkin vapaa. Merkkipäivänä tehtyä työpäivää ei voi vaatia myöskään korvattavaksi jälkikäteen, ellei asiasta ole erikseen sovittu. Sini Järvinen Eva Siitonen sosiaalipoliittinen asiantuntija ► Työskentelen päiväkodissa lastenhoitajana. Työnantaja edellyttää, että suoritan lääkehoidon teoria- ja laskutentit. Onko pakko? Tentit ovat pakollisia, kun työnantaja arvioi, että päivähoidon lääkehoito edellyttää osaamisen varmistamista. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kaikissa päivähoidon yksiköissä tulee olla ajantasainen lääkehoidon suunnitelma. Siihen on kirjattava, miten lääkehoidon osaamista ylläpidetään. Työnantajan tulee varmistua, että kaikilla päiväkodin työntekijöillä on riittävä osaaminen lääkehoidosta ja sen toteuttamisesta. Täydennyskoulutuksen lisäksi osaaminen tulee varmistaa näytöllä. Näytön ottaa vastaan lääkehoitoon koulutuksen saanut kokenut laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Lääkelupien myöntäminen ja niiden vaatimustasojen määrittely on työnantajan vastuulla. Kun osaaminen on varmistettu ja tarvittavat näytöt on annettu, päiväkodin työntekijä saa kirjallisen luvan lääkehoidon toteuttamiseen kyseisessä yksikössä. Eva Siitonen 65 tarkastaja KATSAUS TYÖPAIKKOJEN ARKEEN. Sielun hoitaja Laulut ja paijaus ovat tärkeitä, kun sairaalapappi kohtaa muistisairaan. teksti Terhi Mäkinen kuvat Annika Rauhala 1 2 ihmisten parissa. Muistisairaskin tunnistaa usein papin pantakauluksen, kertoo sairaalapappi Marja Keskitalo. Hän työskentelee Koskelan monipuolisessa palvelukeskuksessa Helsingissä – myös henkilöstöä varten. öylätin äärellä. Sairaalapappi pitää asukkaille muisteluryhmiä ja hartauksia. Hänet voi kutsua osastolle myös äkillisissä kriiseissä. Hän rakentaa hiljaisen huoneen vaikka vuoteen viereen ja toimittaa ehtoollisen, jos ihminen sitä toivoo. 3 4 hyvästit. Kappelissa omaiset voivat nähdä vainajan ja pyydettäessä sairaalapappi pitää saattohetken. Joskus kappelissa pidetään pienimuotoisia hautaan siunaamisia. 66 harvinaisuus. Koskelassa on yksi Suomen harvoista sairaalakirkoista. Ennen kirkon kellarissa säilytettiin vainajia. Nykyään kirkko on vuokrattu musiikkiopistolle. Vieläkin siellä lauletaan kauneimmat joululaulut. TEHY t 3–2015 koulutus AIKUISTEN PSYKOANALYYTTINEN YKSILÖPSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS 2015–2019 Turun yliopiston lastenpsykiatrian oppiaine järjestää yhteistyössä Helsingin psykoterapiaseura r.y:n kanssa aikuisten psykoanalyyttisen yksilöpsykoterapeuttikoulutuksen (74 op) 2015–2019. Koulutus järjestetään Helsingissä ja se alkaa elo–syyskuussa 2015 siinä tapauksessa, että koulutusohjelmaan saadaan riittävästi hyväksyttyjä hakijoita. Hakuaika päättyy 13.3.2015. Tarkemmat tiedot Turun yliopiston internet-sivulta (utu. fi – Täydennyskoulutus – Psykoterapeutti – täydennyskoulutusohjelmat) tai Helsingin psykoterapiaseuran internet-sivulta (helsinginpsykoterapiaseura.fi). Hakeminen tapahtuu hakulomakkeella, joka on saatavissa edellä mainituilta internet-sivustoilta. Koulutusohjelman sisältöön kohdistuvat tiedustelut koulutusohjelman johtaja Marketta Tuominen ([email protected]). Tehy 3 Kasva esimiehenä ja johtajana 17.–18.3. Lappeenranta Vanhustenhuollon johdon neuvottelupäivät 19.–29.3. Tampere Uudistuva henkilöstöjohtaminen vanhuspalveluissa 24.2. Helsinki Omaishoidon päivä 3.3. Helsinki Niin lähellä, mutta niin kaukana – ole parempi etäjohtaja 5.3. Helsinki Asiakas terveydenhuollon prosessissa 17.3. Helsinki Sähköinen dokumentointi erityistyöntekijöiden palveluissa 26.3. Helsinki Lapsen suojelu – eri tahojen välisenä yhteistyönä 5.5. Helsinki 12.5. Oulu Toiminnalliset vatsavaivat 7.–8.5. Helsinki Soten esimiespäivät 20.–21.5. Helsinki www.fcg.fi 93 x 122 mm Opiskele terveysalan YAMK-tutkinto! Kevään yhteishaussa 17.3.–9.4. Syrjäytymisvaarassa olevien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Sairaanhoitaja YAMK Terveydenhoitaja YAMK Sosionomi YAMK Helsinki, monimuoto (lähiopetus mahdollista myös Oulussa) opintopolku.fi fb.com/diakamk diak.fi Sari Ilvonen Kevään yhteishaussa myös kirkollisen koulutuksen YAMK-tutkinto. Lue lisää diak.fi Sairaanhoitaja (AMK), sosionomi (YAMK), koordinaattori, päihde-, mielenterveystyö ja pelihaitat Lähimmäisenrakkaudesta voi tehdä ammatin. TEHY t t 3–2015 3–2015 69 67 koulutus työpaikat KOULUTTAUDU PSYKOTERAPEUTIKSI Helsingin yliopisto järjestää terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (VNA 1120/2010, § 2a) mukaista psykoterapeutin ammattinimikkeeseen johtavaa koulutusta. Koulutuksen suorittamisen jälkeen opiskelija saa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralta nimikesuojatun psykoterapeutin ammattinimikkeen. Avopalvelut/Mielenterveys- ja päihdepalvelut Syksyllä 2015 alkaa: Aikuisten ryhmäpsykoterapeuttikoulutus: analyyttinen viitekehys Aikuisten yksilöpsykoterapeuttikoulutukset: • Kognitiivis-analyyttinen viitekehys • Psykoanalyyttinen viitekehys • Kognitiivis-integratiivinen viitekehys • Sekä psykoanalyytikko-psykoterapeuttikoulutus Nuorten yksilöpsykoterapeuttikoulutus: Psykodynaaminen viitekehys Sekä: Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeuttikoulutusohjelma Katso tarkemmat tiedot koulutusohjelman sisällöistä, aikatauluista, kustannuksista ja hakuajasta osoitteesta: www.helsinki.fi/psykoterapeuttikoulutus Seuraa sivuilta myös tiedotusta psykologian ja psykiatrian 30 op:n lisäopintojen järjestämisestä. Etsimme kehittämisestä innostuneita päihdetyön ja psykiatrian osaajia Psykiatria- ja päihdekeskukseen Tampereen kaupunki perustaa uuden integroidun Psykiatria- ja päihdekeskuksen, jossa toimii sekä matalan kynnyksen Ensiohjaus että lähetepoliklinikka. Moniammatillisella tiimityöllä hoidetaan päihderiippuvuuksista ja psyykkisistä oireista kärsiviä aikuisia. Avoin ja ihmistä arvostava työote on tärkeä. 12 SAIRAANHOITAJAA 1-023-15 Kelpoisuusvaatimuksena on Suomessa laillistettu sairaanhoitaja. Eduksi katsomme erikoistumisen psykiatriseen hoitoon sekä soveltuvan lisäkoulutuksen ja/tai kokemuksen päihdetyöstä. Painotamme akuuttityön, hoidon tarpeen arvioinnin ja terapeuttisten menetelmien osaamista sekä kokemusta perhe-, ryhmä - ja verkostotyöstä. Tehtävät edellyttävät hyviä vuorovaikutus- ja motivointitaitoja. Sairaanhoitaja vastaa yksikön lääkehoidon toteuttamisesta. Yksiköstä tehdään myös jalkautuvaa päihdetyötä. Työaikamuoto 92 VES 7/37 h/vko. Psykiatriseen intensiiviyksikköön Psykiatrinen intensiiviyksikkö täydentää olemassa olevaa palvelujärjestelmää ja toimii sen kanssa tiiviissä yhteistyössä. Hoitoa tarjotaan nuorille aikuisille sekä pikkulapsiperheille, joissa vanhemmalla on mielenterveysongelma. TOIMINTATERAPEUTTI 1-026-15 Kyseessä on uusi tehtävä, johon haetaan kehittämisorientoitunutta toimintaterapeuttia. Kelpoisuusvaatimuksena on Suomessa laillistettu toimintaterapeutti. Eduksi katsomme perehtyneisyyden psykiatriseen hoitoon. Arvostamme toiminnallisten menetelmien hallintaa ja vahvaa psykiatrista osaamista sekä kokemusta perhe-, ryhmä - ja verkostotyöstä. Tehtävä edellyttää hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Toimintaterapeutti toimii yksikössä sairaanhoitajan työparina. Työaikamuoto yleistyöaika 38,15/vko. Lisätietoja tehtävistä antaa hoitotyön päällikkö Anu Vähäniemi, puhelin 040 800 7387, [email protected]. Hakuaika päättyy 9.3.2015. Etsimme innokasta esimiestä vastaavan fysioterapeutin vakituiseen virkaan Katso tarkemmat kuvaukset ja hakuohjeet: www.tampere.fi/tyo Mustijoen perusturvaan Kiinnostuitko, katso tarkemmat tiedot virasta ja hakemuslomake osoitteessa www.mantsala.fi/tietoa-mantsalasta/ ajankohtaista/avoimet-tyopaikat 70 68 Tehy 3 koko 93 x 122 mm www.tehy.fi TEHY t t 3–2015 TEHY työpaikat Etsimme OPPIMISHALUISIA IHMISIÄ. 1) Ett långtidsvikariat som sjukskötare med aktuell placering på intensivvårdsavdelningen. IVA specialisering är meriterande. – Kuvantamiskeskus, Radiologia 2) Ett långtidsvikariat som sjukskötare på OP/AN/IVA klinken, med aktuell placering på operationsavdelningen, specialisering inom operationssjukvård är meriterande. 3) Sommarsemestervikariat som dialyssjukskötare och iva sjukskötare. Kompetenskrav specialisering eller erfarenhet. 1 Etsimme osaavaan joukkoomme Y TY ÄT 15 PÄ 0 2 KU 3. HA 5. Lediganslår följande tjänster och vikariat att sökas senast 03.03.2015 kl. 12.00 4 RÖNTGENHOITAJAA Tehtävistä 2 on vakituista ja 2 määräaikaista. Radiologian yksikkö koostuu seitsemästä erikokoisesta, ympäri maakuntaa sijaitsevasta röntgenistä. Työ sijoittuu pääasiallisesti keskussairaalaan Lappeenrantaan. Siellä toiminta koostuu natiivi-, läpivalaisu-, UÄ-, TT-, magneetti- ja verisuonitutkimuksista sekä radiologisista toimenpiteistä. Työ on kolmivuorotyötä. 5) Fyra ordinarie sjukskötare vid rehabiliterings- och geriatrikliniken, med aktuell placering vid avdelning 1A. Kelpoisuutena tehtäviin on röntgenhoitajan tutkinto, terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa määrätty laillistus tai sitä vastaava aikaisempi rekisteröinti. Toukokuussa 2015 valmistuvat otetaan haussa huomioon. Kompetenskrav: legitimerad sjukskötare med specialisering enligt ovan. Lisätietoja antaa Kuvantamiskeskuksen palveluesimies Pirjo Suvanto, puh. 044 791 4756, [email protected] [email protected]. 4) Tre ordinarie sjukskötare vid rehabiliterings- och geriatrikliniken, med aktuell placering vid avdelning 2A. Lön enligt avtal. Tillträde enligt överenskommelse. 1–3. Förfrågningar och ansökan med CV riktas till överskötare Gunnar Sjöblom, tel: +358-18-5355*, mobil:0457-524 4142 eller e-post: [email protected] Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Imatran, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren alueella. Asukkaita Eksoten alueella on noin 133 000. 4–5. Förfrågningar och ansökan med CV riktas till överskötare/ klinikchef Christel Lindberg, tel: +358-18-5355*, mobil: 0457-595 8531 eller e-post: [email protected] Kiinnostuitko? Hakemukset sähköisesti 15.3.2015 mennessä: www.eksote.fi/rekry Adress: Ålands hälso- och sjukvård, överskötarkansli, PB 1055, AX-22111 Mariehamn Tehy 3 93 x 140 mm Lääkelaskujen ratkaisut No 2 3.2.2015 Ensihoidon ja päivystyksen toimialueella Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän psykiatrisen hoidon toimialue julistaa haettavaksi 12.3.2010 15.00mennessä mennessä on haettavana 6.3.2015 klo klo 14.00 1) 1 osastonhoitajan virka 7 ENSIHOITAJAN/SAIRAANHOITAJAN TOIMEA, vaativa hoitotaso, Rauma 2) 13 sairaanhoitajan tointa 2 ENSIHOITAJAN/SAIRAANHOITAJAN TOIMEA, 3) 2 mielenterveyshoitajan tointa vaativa hoitotaso, Pori 4) 2 toimintaterapeutin tointa 2 ENSIHOITAJAN/SAIRAANHOITAJAN TOIMEA, vaativa hoitotaso, Kankaanpää 1) Pätevyysvaatimuksena osastonhoitajalta vaaditaan terveystieteiden maisterin tutkinto tai vastaava aikaisempi korkeakoulututkinto tai alansa 1 ENSIHOITAJAN/SAIRAANHOITAJAN TOIMI, erikoistumistutkinto tai terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinto / keskiasteen tutkinto täydennettynä vähintään kiireettömät sairaankuljetukset, Pori30 opintopisteen hallinnon opinnoilla sekä kaikissa vaihtoehdoissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukainen laillistus. Hakemus lähetetään ensisijaisesti sähköisesti. Hakuohjeet ja työpaikkailmoitukset kokonaisuudessaan löytyvät tutkinto osoit-ja 2) Pätevyysvaatimuksena sairaanhoitajalta vaaditaan sairaanhoitajan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukainen laillistus. teesta: www.satshp.fi/rekry Sairaanhoitajan toimista yksi on nuorisopsykiatrian vastuualueella, tähän Lisätietoja toimialueylihoitaja Peltomaa, puh.esitettävä 044 707 toimeen valitun onKatriina ennen toimen vastaanottamista lain7202. 504/2002 mukainen rikosrekisteriote, jota ei liitetä hakemukseen. Porissa 28.1.2015 3) Pätevyysvaatimuksena mielenterveyshoitajalta vaaditaan terveydenhuollon TOIMIALUEEN JOHTAJA ammattihenkilöistä annetun asetuksen tarkoittama terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksymä koulutus, johon sisältyy vähintään 30 Satakunnan sairaanhoitopiiri on erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen järopintopisteen syventävät opinnot ko. alalla. jestäjä ja tuottaja. Tarjoamme viihtyisän ja toimivan työympäristön ja työyhteisön, 4) Pätevyysvaatimuksena toimintaterapeutilta terveydenhuollon joka antaa mahdollisuuden haastaviin työtehtäviinvaaditaan ja ammattitaidon ylläpitämiannetun Sairaalatoimintaa lain mukainen laillistus sekä kokemusta alansa Rauseen. Työllistämmeammattihenkilöistä noin 3600 henkilöä. meillä on Porissa, tehtävissä. Toimintaterapeutin toimista yksi on nuorisopsykiatrian malla ja Harjavallassa sekä Antinkartanon kuntoutuskeskus Ulvilassa. vastuualueella, tähän toimeen valitun on ennen toimen vastaanottamista Satakunnan sairaanhoitopiiri on savuton työpaikka. www.satshp.fi esitettävä lain 504/2002 mukainen rikosrekisteriote, jota ei liitetä hakemukseen. Tiedustelut: toimialueylihoitajaTehy Jussi Hänti, 044 x 707 4420mm 3 puh.93 100 TEHY t 3–2015 TEHY 3–2015 ylihoitaja Paula Ranne, puh. 044 707 4424 ylihoitaja Kristiina Siirto-Honkanen, puh. 044 707 4422 Hakemukset, liitteenä ansioluettelo osoitetaan psykiatrisen hoidon toimialuejohtaja No 1 13.1.2015 man benita bar kelijat ja muut opis vetu 1. a) Kerta-annos 150 : 3lo =a50 mg. Termg in! ih tö Vastaus: Annan kaksi 25 mg:n kapselia kolme kertaa päivässä. 1. b) Päivässä menee 2 kaps x 3 = 6 kapselia, 56 kaps. : 6 kaps./vrk = 9,3 vrk. Vastaus: Pakkaus riittää 9 kokonaiseksi päiväksi. 12 x uusi asenne töihin 2. a) 1,5 g = 1 500 mg (2 x 1 500 mg): 100 = 30 mg. Vastaus: 30 mg. 2. b) 30 mg : 20 mg/ml = 1,5 ml. Vastaus: Emulsiona 1,5 ml. 3. Kahdessa viikossa menee 2 tabl. x 14 = 28 tabl. Purkkiin jää 100 tabl. – 28 tabl. = 72 tabl. Kahden viikon jälkeen menee 3 tabl. päivässä. Varaa tila työpaikkailmoituksellesi 010 72 tabl : 3 tabl/vrk = 24 vrk. [email protected] Vastaus: 100 tabletin purkki riittää 14 vrk + 24 vrk = 38 vrk. aala mäntän sair suljettiin aluesairaalat s. 14 pieni topi as sai inen omahoitajan kesytä sisä kotiin tuomarisi kotisairaanhoito s. 32 hyvinvointi kahden kau s. 14 ppa kinestetiikka s. 40 pyöröovi seis tanskassa ! omaiset ammatissa s. 20 at osallistuv hoitoon 48 ulkomaat s. 40893.indd 1 26.1.2015 13:41:49 2.1.2015 12:36:06 1 Tehy-lehti tavoittaa ammattilaiset 40929.indd 665 2553 71 69 PASI LEINO Hae nyt Tehyn lomaviikkoa! Lomaviikkojen arvonta Tehyn lomaviikot 23/2015–51/2015 arvotaan kaikkien hakijoiden kesken 19.3.2015. Arvontaan voi osallistua netissä. Viimeinen hakupäivä on sunnuntai 15.3.2015. Holiday Club Yrityspalvelu -varaussivustolle kirjaudutaan Tehyn nettisivujen kautta: www.tehy.fi > Jäsensivut > Jäsenelle > Jäsenedut > Jäsenetutunnuksia. Arvottavat viikot löydät varaussivustolta kohdasta Arvonta. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan kaikille hakijoille ensisijaisesti sähköpostitse. Arvontaan voi osallistua yhdellä hakulomakkeella, johon voi merkitä 1–3 toivetta. Sesonkilomaviikon voi saada arvonnassa korkeintaan joka kolmas vuosi. Lisätiedot Puh. 030 687 0400 (arkisin klo 9–16) Sähköposti: [email protected] Haettavissa olevat viikot Holiday Club Airisto Holiday Club Katinkulta, Katinkultaniemi Viikot 23–33, 42–43 (510 €/vko) Viikot 34–41, 44, 46–51 (400 €/vko) Viikot 24–32, 42–43 (550 €/vko) Viikot 23, 33–41, 44–51 (430 €/vko) Holiday Club Saariselkä Holiday Club Katinkulta, Katinkultaranta Viikot 25–28, 30, 32–33 (560 €/vko) Holiday Club Katinkulta, Golfharju Pienempi huoneisto Viikot 26–28, 30–33 (550 €/vko) Isompi huoneisto Viikot 24, 26–33 (560 €/vko) Viikot 37–38 (550 €/vko) Viikot 36, 39–51 (430 €/vko) Holiday Club Tampereen Kylpylä Pienempi huoneisto Viikot 23, 25, 29, 31–32, 35, 40, 42, 44, 51 (pe–ma 210 €/3 vrk, ma–pe 210 €/4 vrk) Isompi huoneisto Viikot 23, 27, 35, 38, 48 (pe–ma 260 €/3 vrk, ma–pe 260 €/4 vrk) Holiday Club Pulkkajärvi Isompi huoneisto: Viikot 37–38, 49 (550 €/vko) Viikot 23–36, 39–48, 50–51 (430 €/vko) Pienempi huoneisto: Viikot 37–38, 49 (410 €/vko) Viikot 23–36, 39–48, 50–51 (320 €/vko) Holiday Club Saimaa Viikot 23, 25–33, 42–43 (560 €/vko) Vierumäki Viikot 23–39, 42 (pe–ma 350 €/3 vrk, ma–pe 350 €/4 vrk) TuTusTu HuoneisToiHin HoLiday CLubin varaussivusToLLa! 270 TEHY t 3–2014 3–2015 ristikko @S ratkaise ristikko 27.2.2015 mennessä, jos haluat osallistua arvontaan. Palkintona on kolme Tehy-tuotetta. Arvontaan voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/ristikko. Jos osallistut arvontaan postikortilla, kirjoita korttiin ristikon avainsanat (3 kpl) sekä yhteystietosi mukaan lukien sähköpostiosoitteesi. Postita kortti osoitteeseen Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy. Arvonnan tulos ja ratkaisut julkaistaan Tehy-lehdessä 4/2015. Ristikon on laatinut Ahti Syrjälä. TEHY t 3–2015 71 tieni tähän TEHYLÄINEN KERTOO ELÄMÄNTARINANSA. pyörällä pääsee. Pirkko lapsena Lahden Hennalassa ja tänä vuonna Herttoniemen maisemissa Helsingissä. Pirkko Telaranta, 69 ► Sairaanhoitaja, tietokirjailija ja freelance-kouluttaja. ► Perheeseen kuuluu neljä aikuista lasta ja kahdeksan lastenlasta. ► Asuu Helsingissä. ► Harrastaa vaikuttamista muun muassa vanhusneuvostossa, Herttoniemi-seurassa ja Ikivihreissä. 72 Liian hyvä sydän teksti Erja Taura-Jokinen kuvat Annika Rauhala ja Pirkko Telarannan kotialbumi Upseerin tyttärenä leikin usein veljeni kanssa sotaa Hennalan varuskunnassa Lahdessa. Hän toi luokseni joukkosidonta-asemalle sekä kuolleet että haavoittuneet. Tahdoin pienestä pitäen auttaa heikkoja ja sairaita. Isäni äiti, mamiksi kutsuttu, sanoi, että minulla on tavattoman hyvä sydän ja saatan joutua siitä kärsimään. Nuo sanat, jotka 11-vuotiaana kuulin, ovat kantaneet minua koko elämäni. Olen tahtonut olla mami lastenlapsilleni rakkaan mamini muistoksi. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen havaitsin odottavani vauvaa rakkauteni kohteelle, luokkatoverilleni Jukka Summaselle, jonka kanssa myös avioiTEHY t 3–2015 duin. Olin tuore äiti, kun aloitin EteläSaimaan sairaanhoitajakoulun. Sain luvan asua internaatin ulkopuolella. Äitini hoiti tyttövauvaa oppituntien aikana. Sairaanhoitajakoulussa oli kova kuri ja järjestys. Käytännön työn opiskelu alkoi alusastioiden tyhjentämisestä, pesemisestä ja steriloinnista. Vuoteiden sijaaminen tehtiin tietyllä koreografialla, johon liittyi muun muassa pari sivuaskelta. Ne opin nopeasti, sillä olin harrastanut balettia nelivuotiaasta alkaen. Jälkeenpäin ymmärsin, että monet työvaiheet tehtiin yllättävänkin ergonomisesti. Valmistuin hyvin arvosanoin joulukuussa 1967. ensimmäinen vakituinen virkani oli vastaavan sairaanhoitajan työ kunnalliskodissa. Siellä minua suivaannutti vanhusten huono kohtelu. Ikäihmiset makasivat sikiöasennossa avopaidoissaan, joissa oli paksuja, hiertäviä saumoja. Ulkoilemaan pääsivät vain ne, jotka siihen itse kykenivät. Tein parhaani kohentaakseni vanhusten oloa. Paikallislehti otti valokuvan, kun vein käsipuolessani pari kunnalliskodin asukasta ulkoilemaan. Siihen aikaan se oli vallankumouksellista. Saatoin vanhuksia ruokasaliin katsomaan mustavalkotelevisiosta ihmisen ensimmäistä kuukävelyä vuonna 1969, vaikka johtaja yritti kieltää ohjelman katselemisen. Se oli hänestä humpuukia. Paria vuotta aiemmin olin synnyttänyt toisen lapseni. Hän, Petteri Summanen, on ollut julkisuudessa näyttelijänä, käsikirjoittajana ja ohjaajana. Avioero tuli pojan ehdittyä kolmen vuoden ikään, vuonna 1972. työskentelin yli 15 vuotta Helsingin yliopiston patologian keskuslaboratoriossa sytologiassistenttina eli irtosolunäytteiden esitutkijana. Olin saanut rinnalleni liikennelentäjän tutkinnon suorittaneen lääkärin, Timo Telarannan. Saimme kaksi yhteistä lasta ja perustimme lentosairaankuljetusfirman, jonka äkillisiin tehtäviin sain professorilta luvan poistua. Kun suomalaiset joutuivat ulkomailla onnettomuuteen, lensimme vuokrakoneella heidän luokseen, kuljetimme uhrit Suomeen ja annoimme kotimatkalla tarvittavan hoidon. Saimme usein TEHY t 3–2015 korjata sikäläisen ensihoidon ja sairaalan tekemiä virheitä. Kukaan ei onneksi lentomatkojemme aikana kuollut, mutta muutamat valitettavasti sitten myöhemmin sairaalassa. Vuonna 1982 roihusi El Paso -hotelli Mallorcalla. Suomalaisten suosimassa hotellissa asukkaat saivat vaikeita savuvammoja ja jotkut hyppäsivät paniikissa ikkunoista. Jälki oli sen mukaista. Kuljetimme heidät kotiin ambulanssiksi muutetulla Caravellella ja pienillä sairaalasuihkukoneilla, jotka saimme Sveitsistä. Erään suomalaisasiakkaan haimme Saudi-Arabiasta. Hän sanoi maksavansa lennon itse. Lupaus ei pitänyt. Siitä koitui valtava taloudellinen tappio. Yhtiö lopetti kohta sen jälkeen toimintansa. Avioliittomme päättyi eroon 1986. Kun ulkomaanlennot loppuivat, elämääni tuli eksotiikkaa radiotyös- Opin vuoteiden sijaamisen nopeasti, sillä olin harrastanut balettia. tä. Yleisradion Stig Framåtia innolla kuunneltuani kysyin, mahtaisiko toimittaja kaivata Yömyöhä-ohjelmaansa keskustelukaveria ja uutta musiikkia. Sain kutsun saman tien. Kovin usein en eetterissä ollut, vain yhdessä ohjelmassa kerran kesässä, seitsemänä vuonna. Kysyin esimieheltäni luvan olla sivutoimisesti ”viihdyttävissä yötöissä”, koska palkkani oli niin pieni. Professori antoi hymyillen luvan. laboratoriotyön jätin vuonna 1989. Alzheimer-keskusliitossa työskentelevä ystäväni Ulla Eloniemi-Sulkava kutsui minut töihin Suomen ensimmäiseen muistisairaiden jaksottaishoitoon erikoistuneeseen hoivakotiin. Liiton omistamassa Leenankodissa hyödynnettiin Toronton Baycrest Centre -vanhainkodin kehittämää menetelmää, jonka Ul- la oli omaksunut siellä työskenneltyään. Kun olin oppinut ja elänyt muistisairaiden hoitotyön arkea, siirryin liiton sisällä dementianeuvojaksi ja kouluttajaksi. Arkeen tuli hätkähdyttävä pysähdys vuoden 2000 viimeisinä päivinä: rintasyöpädiagnoosi. Vasemmasta rinnastani löytyi tavallisessa joukkoseulonnassa neljän millin suuruinen kasvain. Aluksi sitä pidettiin hyvänlaatuisena, mutta myöhemmin siitä paljastui myös pahanlaatuisia soluja. Lisämurhetta tuotti haava, joka tihkui sisäänpäin. Parantuminen vei normaalia pitempään. Sairausloman piristys oli, että Ajatuskirjat-kustantamon johtaja pyysi minua kirjoittamaan kansantajuisen kirjan Alzheimerin taudista. Työ liiton palveluksessa ei ollut pelkkää myötätuulta. Ihmissuhteet olivat ajoittain ongelmallisia. En silti etsinyt toista työpaikkaa. Henkistä jaksamistani auttoi se, että tein kouluttajana paljon matkatyötä. Sain kentältä vilpitöntä, kannustavaa palautetta, joka näkyi luentokutsujen runsautena ja tiiviinä kalenterina. Jaksoin, vaikka kotonakaan ei ollut aina helppoa. oli vuosi 2002, kun minulle rakas mies teki itsemurhan pakokaasulla autotallissani. Olimme eläneet yhdessä neljä vuotta. Löysin hänet töistä tultuani. Itsetuhoisuus ei tullut minulle yllätyksenä. Hän puhui päiviensä päättämisestä jo tutustuessamme. Hän oli yrittänyt itsemurhaa jo kaksi kertaa aiemmin, mutta niillä kerroilla ehdin ajoissa hätiin. Varakkaan suvun mies ei pystynyt hyväksymään epäonnistumisiaan ja sitä, ettei yltänyt samaan elintasoon kuin menneinä, hyvinä vuosinaan. paloni levittää ymmärrystä ja tietoutta muistisairaitten kohtaamisesta ei ole vuosien mittaan hiipunut. Alzheimer-keskusliitto vaihtoi nimensä Muistiliitoksi vuonna 2009. Kouluttamisen ohella olin perustamassa liittoon maksutonta palvelupuhelinta. Organisoin toiminnan yhdessä työtoverini kanssa. Jäin eläkkeelle vuonna 2012, mutta koulutan yhä terveydenhuollon ammattilaisia, muistisairaiden omaisia ja vapaaehtoisia. t 73 ihana arki TEHYLÄINEN VAIHTAA VAPAALLE. vasen pakki. Anu Eriksson innostui jääkiekosta liittyessään äitien lätkäporukkaan. Iloista lätkää Anu Erikssonista parasta jääkiekossa ovat joukkuekaverit. teksti Tiina Suomalainen kuva Jukka Koskinen V ahtimestari on putsannut kentän ja lyönyt laidat kiinni. Ryhmä naisia luistelee jäälle ja alkaa laukoa. Kaiken yllä käy iloinen kalkatus ja kätkätys. Kotkan Titaanien Pelinaiset ei runttaa lätkää otsa rypyssä. Harjoitusten lopuksi pelataan. Sitä kaikki odottavat. Vasempana pakkina pelaa psykiatrinen sairaanhoitaja Anu Eriksson, joka on ollut Pelinaisissa mukana alusta asti, kahdeksan vuotta. –Muksujen kautta tämä harrastus sai alkunsa. He pelasivat jääkiekkoa, ja joku tuli kentän laidalle kyselemään, kiinnostaisiko minua liittyä äitien lätkäporukkaan. Innostuin sillä siunaaman sekunnilla, Anu muistelee. Hän oli nuorempana pelannut ringetteä ja haaveillut jo jonkin aikaa siitä, että vetäisi taas luistimet jalkaan. 74 anu on joukkuepelaaja henkeen ja ve- reen, sillä hän on sosiaalinen ja puhelias. Parasta jääkiekkoharrastuksessa onkin tiivis naisporukka. Treeneissä ja otteluissa käy aktiivisesti noin 15 naista, joiden ikähaarukka ulottuu kahdestakymmenestä yli viidenkymmenen. –Höpötämme ja nauramme paljon. Kälätys alkaa jo pukukopissa ja jatkuu jäällä, kunnes valmentaja komentaa, että nyt herätys naiset. Pelimatkoillakin parasta on tarinointi toisten kanssa. Anu kehuu joukkueen hyvää yhteishenkeä. –Ketään ei sätitä, kaikkia kannustetaan ja autetaan. Meidän joukkueessam- Kälätys alkaa jo pukukopissa. me ei ole sooloilijoita, vaan pelaamme yhteen äärettömän hyvin. Yhteispeli tuottaa tulosta. Pelinaiset on kolme vuotta peräkkäin voittanut KymiSaimaa-piirisarjan mestaruuden. kolmivuorotyö mielenterveyskun- toutujien yksikössä hankaloittaa säännöllistä harrastamista. Anu on kuitenkin päässyt osallistumaan hyvin treeneihin ja peleihin. –Iso kiitos kuuluu työkavereille, jotka joustavat työvuoroissa. Lätkämimmien peli-intoa ei hidasta edes se, pelivuorot jäähallissa ovat niin sanottuja ”lepakkovuoroja”. Tiistaisin he pääsevät kentälle puoli yhdeksältä ja sunnuntaisin vasta kymmeneltä illalla. t mikä auttaa sinua jaksamaan arjessa? kerro se meille: [email protected] TEHY t 3–2015 tehy-lehti 4 ilmestyy 10.3. seuraavassa numerossa ANNIKA RAUHALA Nykyajan kyläkätilöt Toimitus PL 40, 00060 Tehy [email protected] Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: [email protected] tehy-lehti 2015 Nro 4 5 6 Aineistot 20.2. 13.3. 2.4. TEHY t 3–2015 Ilmestymispäivä 10.3. 31.3. 21.4. Päätoimittaja Minna Hietakangas (09) 5422 7190 Päivi Jokimäki, vuorotteluvapaalla Assistentti, tiedotukset Marjo Väyrynen (09) 5422 7196 Toimitussihteeri Teijo Kuusela (09) 5422 7193 Ulkoasu Pia Hietamies AD (09) 5422 7195 Toimittajat Riitta Hankonen (09) 5422 7192 Terhi Mäkinen (09) 5422 7191 Vesa Turunen (09) 5422 7194 Työpaikkailmoitukset Alma 360 Asiakasmedia Puh. 010 665 2553 [email protected] Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma 360 Asiakasmedia Puh. 010 665 2547 [email protected] Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN 0358-4038 PunaMusta 75 ...tekee päivästäsi mukavan Vaaleanharmaa Marine UUTUUS Bordeauxpunainen Vaaleansininen Navysininen Valitse vapaasti kaksi ylätai alaosaa yhteishintaan Malli 19215 Meleerattu stretch 69 g Unisex-yläosa, V-pääntie, XS – 4XL 49,90 sis. Alv 24% Todella helppohoitoinen sarja, jossa mukavuus ja design korostuvat. Tuotteet ovat helposti siliäviä, niissä on hyvä värinkesto ja ne pitävät kuosinsa pesusta pesuun. 48% puuvilla/48% polyesteri/ 4% EOL-stretch. Malli 19218 Naisten vartalomyötäinen tunika XS – 4XL 49,90 sis. Alv 24% Tumman harmaa Vaalean Bordeauxharmaa punainen Malli 96302 Marine Valitse vapaasti 2 kpl Naisten elastiset housut. Säädettävät kuminauhat vyötärössä ja lahkeissa. Musta, Valkoinen XXS/34 - 4XL/50 69 g 49,90 sis. Alv 24% Vaalean sininen Navysininen Malli 20301 Unisex-housut, kaksi sivutaskua ja takatasku. Joustava vyötärö nauhakujalla. Musta, Navy-sininen, Marine XS - 4XL 49,90 sis. Alv 24% Tarjoukset ovat voimassa 15.03. asti. Tilauskoodi TH7 Tilaa ilmainen esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme www.praxiswear.fi tai soita numeroon 02-284 2886 Praxis-työvaatteet Emännänkatu 11 21100 Naantali [email protected] Tehy nr. 12 2014 Hiilenharmaa
