docLataa PDF
download 
Report Transcription
Lataa PDF
No 6 21.4.2015 ankkuri-tiimin krista juurikko Ottaa kopin nuorista tule hyvä pomo hyvinvointi s. 32 potkut kesken työpäivän voittaja s. 52 vastaanotto apteekissa ammatissa s. 20 7 helppoa apuvälinettä vanhukselle 2 TEHY t 6–2015 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti No 6 21.4.2015 tehysisältö 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Harri Helin 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Yksinkertainen on kaunista 14 kansi Eksyksissä 20 kansi Ammatissa: Vastaanotto apteekissa 23 Kolumni 24 Isku päähän 31 Terveys 32 kansi Hyvinvointi: Pomoportaille 36 Uskallanko maistaa? 39 Tutkimus 40 Raittiiksi omin avuin 45 kansi Pikkuapuja 46 Ulkomaat: Sambia opettaa tehyläinen 52 kansi Voittaja 54 Ensiapu 57 Meneviä päiviä 59 Homma hoidossa 60 Tieni tähän 63 Tarkastaja 64 Keskustelua KANNEN KUVA: PIA INBERG 66 Tehy-uutiset pääasioita 24 40 52 aivovammat Urheilijan aivotärähdys on joskus kohtalokas. alkoholismi Moni saa korkin kiinni omalla tahdonvoimalla. oikeusjuttu Sairaanhoitaja sisuuntui oudoista potkuistaan. 67 Jäsentapahtumat 73 Ristikko 74 Ihana arki Yhteistyö apteekkilaisten kanssa on huippujuttu. Sairaanhoitaja Pauliina Ruskomaa sivulla 20. TEHY t 6–2015 3 Käytännönläheiset tietopaketit Diabetes Pirjo Ilanne-Parikka, Tapani Rönnemaa, Marja-Terttu Saha, Timo Sane (toim.) Kirja auttaa diabetesta sairastavaa omaksumaan hoidossa tarvittavat tiedot ja taidot. Ammattilaisille kirja on tärkeä hoidon ja hoidon ohjauksen tietopaketti. Diabetes-kirjan 8. painoksessa sisältö on tarkistettu kauttaaltaan uusimpien suositusten mukaiseksi. Muistisairaudet Lihavuus Irti murehtimisesta Unentaidot Timo Erkinjuntti, Anne Remes, Juha Rinne, Hilkka Soininen (toim.) Kirsi Pietiläinen, Pertti Mustajoki, Patrik Borg (toim.) Jan-Henry Stenberg, Helena Service, Salla Saiho, Satu Pihlaja, Eero-Matti Koivisto, Matti Holi, Grigori Joffe Susan Pihl, Anna-Mari Aronen Muistisairauksia voidaan ehkäistä, tunnistaa varhain ja hoitaa. Muistisairaudet-kirjan ajantasainen uusi painos sisältää kuvaukset etenevistä muistisairauksista, muistin haasteista muissa sairauksissa sekä muistisairauksien taudinmäärityksen ja hoidon. Muistisairaudet käsitellään muistisairauksien uuden luokittelun mukaisesti. Kirja on käytännönläheinen, tutkittuun tietoon perustuva suomalaisten asiantuntijoiden laatima teos. Kirja on laajin suomenkielinen kokonaisuus ylipainosta, laihduttamisesta ja painonhallinnasta. Kantavana teemana ovat yksilölliset, painonhallintaa tukevat pysyvät elintapamuutokset, sekä myönteinen ote lihavuuden hoitoon terveydenhuollossa. Oppaan harjoitusten avulla voi vapautua ahdistuksesta ja pitkäkestoisesta murehtimisesta, ennen kuin ongelmat pitkittyvät. Opas pohjautuu HUS Mielenterveystalon kehittämään itsehoito-ohjelmaan, joka tarjoaa nopeasti saatavilla olevaa hoitoa lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveyden ongelmiin. Löydä uni ilman lääkkeitä Unentaidot – Löydä uni ilman lääkkeitä sopii unettomuudesta kärsiville ja kaikille huonosti nukkuville itsehoitoon ja käytettäväksi terapian yhteydessä. Kirjan harjoituksilla voi muuttaa rutiineja ja rytmittää unta ja valvetta, lisäksi niillä on positiivinen vaikutus ahdistukseen ja masennukseen. Verkkokauppa www.duodecim.fi pääkirjoitus Voit aina tulla kotiin tavoite oli kristallinkirkas. Todis- Päätoimittaja minna hietakangas tuksen keskiarvo oli kuudennen luokan päätyttyä kiltin tytön kiitettävä 8,6. Mutta vuoden päästä numerot olisivat juuri toisinpäin: 6,8. Pieni kyläkoulu kahden tien risteyksessä vaihtui monen sadan oppilaan yläasteeseen kaupungissa. Luokkakavereita oli parin kolmen sijaan yhtäkkiä hengästyttävän paljon. Katosin koulusta. Katosin vanhemmilta. Monena perjantaina jäin koulusta kaupungille hillumaan, kotiin saatoin hiippailla vasta seuraavana päivänä. Opettajat eivät ymmärtäneet. Koulukuraattorin vastaanotolle vietiin. ”Miten sinä nyt noin, kun sinulla on kaikki hyvin kotona?” Kuinka he olisivat voineet mitenkään ymmärtää, että tarkkailuluokalle pääseminen olisi ollut toiveiden täyttymys. Siellä oli kuin hunaja puoleensa vetäviä uusia, kiehtovia kavereita, jotka heiluttelivat keskisormea koulunkäynnille. vuosia myöhemmin poliisin ankkuri-tiimi, josta kerromme tässä numerossa, pyrkii katkaisemaan levottomille poluille koukanneiden nuorten syöksykierteen. Poliisin, psykiatrisen sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän tiimi tunnistaa pahoinvoinnin rikosmerkintöjen takana – ja kotona soi puhelin. Ankkurilaisten mukaan heikoimmilla ovat muista eristäytyvät nuoret. He saattavat jäädä huomaamatta, kun taas haistattelevat kaverit herättävät huomion, ja heistä voidaan ottaa koppi. Tavoitteena on laajentaa Ankkurin toiminta koko maahan. Sen soisi toteutuvan. Jotta puhelin soisi. Älli palasi kahdeksannen luokan keväällä. hyvä ystävä avautui murrosikäisestä tyttärestään. Mitä hän voisi tehdä, miten saada yhteys lapseensa, joka tuntui muuttuneen muukalaiseksi. Vastasin, ettet oikein mitään. Käytös muuttuisi vasta, kun tytär havahtuu ja Pulaa tekijöistä Tehy-lehti 7/1985 selvitteli laajasti terveydenhuollon työvoimatilannetta. Työtä oli silloinkin paljon – muttei aina tekijöitä. Koulutettua terveydenhuoltoalan henkilöstöä on runsaasti, mutta siitä huolimatta virkoja on täyttämättä. --- Määrällisesti suurin vaje on sairaanhoitajista. TEHY t 6–2015 haluaa. Itsellä älli palasi kahdeksannen luokan keväällä, kun alkoi miettiä, mitä tekisi peruskoulun jälkeen. Olen muistanut yhden lauseen vanhemmiltani. Voit tulla aina kotiin, vaikka olisit tehnyt mitä tahansa. Isäni haki kaupungilta kahdenkymmenen kilometrin päästä, vaikka joutui heräämään keskellä yötä soittoon, jonka olin sönköttänyt puhelinkopista: ”Voisikshää tulla hakemaan mut?” Kotimatkalla mumisin kiitoksentapaista samalla, kun koetin pidätellä hikkaa. 30 Prosentuaalisesti katsottuna suurin VUOTTA SITTEN pula on lääkintävoimistelijoista. Myös apuhoitajien kohdalla tilanne on vaikea, varsinkin pääkaupunkiseudulla. Alueellisesti työvoiman tarjonta on epätasapainossa.” 5 pallo pois. Harri Melinin mielestä työnantajien näkemykset hallitsevat yhteiskunnallista keskustelua liiaksi. Jotta keskustelu monipuolistuisi, ammattiliittojen pitää tehdä aloitteita nykyistä näkyvämmin. Harri Melin, 61 ► Tampereen yliopiston sosiologian professori ja vararehtori. ► Tutkinut yhteiskunnallista muutosta, työelämää ja ay-liikettä. ► Perheeseen kuuluu vaimo, kolme aikuista lasta ja kahdeksan lastenlasta. ► Harrastaa liikuntaa ja lukemista. 6 TEHY t 6–2015 itse asiassa Liittojen kirittäjä Pankaa nuoret ammattiliitoissa tositoimiin, kehottaa tutkija Harri Melin. teksti Riitta Hankonen kuva Jari Lifländer 1 Minkä arvosanan antaisit ammattiliitoille asteikolla 1–5? Pitkällä aikavälillä nelosen, nykymenosta kolmosen. Edunvalvonta toimii edelleen hyvin, mutta yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ammattiliitot ovat menettäneet otettaan. 1990-luvun lamasta lähtien aloitteet työelämästä ja työmarkkinoiden toiminnasta ovat tulleet työnantajilta. Ammattiliittojen edustama näkökulma on jäänyt vähemmälle. Keskusjärjestöjen sekä työnantajaja työntekijäliittojen väliset neuvottelut toimivat, samoin lainsäädäntöön vaikuttaminen. Mutta se ei riitä. Monet liitot elävät 1960-, 70- ja 80-lukujen yhteiskuntakuvassa eivätkä ole päivittäneet toimintaansa tälle vuosituhannelle. eikä heitä saa lyödä laimin keskusjohtoisuuden kustannuksella. Liiton edustajien pitää jalkautua näkyvästi työpaikoilla kohtaamaan jäseniä. 3 Mitkä ovat ammattiliittojen suurimmat haasteet? Ihmiset kokevat, että viime kädessä kaikki on itsestä kiinni eivätkä koe tarvetta yhteisöllisyyteen. Yksilöllistyminen uhkaa ammattiliittoon järjestäytymistä. Liittojen pitää löytää yhdessä tekeminen uudestaan. En usko, että vastaus löytyy pelkästään sosiaalisesta mediasta. Se on liian helppo keino. Jalkatyö ja ihmisten kohtaaminen on parempi. Maahanmuuttajat kohtaavat suomalaisessa työelämässä syrjintää, johon ammattiliittojen pitää tarttua jämäkästi. 2 Miten liittojen pitäisi uudistua? Ammattiliitot ovat byrokratisoituneet liikaa. Toiminta on keskittynyt liikaa keskustoimistoihin, joiden henkilökunta ei välttämättä tunne paikallisia aktiiveja ja työpaikkojen arkea. Liittojen voima on kuitenkin työpaikkojen yhteisöllisyydessä ja paikallisessa toiminnassa. Luottamusmiehet ovat tärkeitä ammattiliiton edustajia työpaikoilla, TEHY t 6–2015 Lakkauttaisin kaiken nuorille suunnatun puuhastelun. 4 Miten nuoret saadaan mukaan? Tämä on ammattiliittojen kohtalonkysymys, sillä jäsenistö on keski-ikäistymässä ja nuorten järjestäytymisinto pienentynyt. Kansainvälinen työväenliike ja ay-liike Suomessa saivat aikoinaan alkunsa nuorten aikuisten liikkeenä. He tekivät ay-liikkeestä sen, mitä se on nyt. Ay-liikkeessä tarvitaan sukupolvenvaihdos. Nuorten pitää oppia toimimaan ja tekemään itse. Lakkauttaisin ammattiliitoista kaiken nuorille suunnatun puuhastelun ja laittaisin heidät tositoimiin. Ammattiliittojen pitää kiinnittää enemmän huomiota nuorten työntekijöiden ongelmiin, kuten määräaikaisiin työsuhteisiin. 5 Mihin liittoon itse kuulut? Olen Professoriliiton rivijäsen. Nykyään olen työnantajan edustaja, mutta olen toiminut myös luottamusmiehenä. 6 Miten aloitat työpäiväsi? Olen yleensä työpaikalla ennen muita kello kahdeksalta. Ehdin käydä läpi sähköpostini ennen kuin kokousrumba käynnistyy yhdeksältä. Työpäiväni koostuu valtaosin kokouksista ja tapaamisista. Ohjaan myös väitöskirjoja. 7 TEHYLÄISEINf turvaa Tehyn jäsenille MATKAVAKUUTUS -30 % Tehyn jäsenenä saat If Matkavakuutuksen paitsi helposti myös edullisesti. Alennus koskee sekä matkustaja- että matkatavaravakuutusta. Turvaa matkasi heti kirjautumalla Tehyn jäsensivuille osoitteessa tehy.fi/if-tehytarjous Tehyn jäsenetukampanjan ehdot Etu koskee vain Tehyn jäseniä ja heidän samassa osoitteessa ja samassa If Sopimuksessa olevia perheenjäseniään. Kampanja-alennus -30 % on voimassa 1.3.2015 – 31.12.2015 vain Tehyn nettisivuilla olevan linkin kautta. Kampanja-alennuksen saa vain uusista matkavakuutuksista. Alennus koskee sekä matkustajaturvaa että matkatavaraa. Tarkat ehdot löydät kirjautumalla Tehyn jäsensivulle osoitteessa: tehy.fi/if-tehytarjous. puheenjohtajalta Eettistä rekrytointia? suomessa on kymmeniä tuhansia tutkinnon suorittaneita hoitoalan ammattilaisia, jotka ovat siirtyneet töihin muille aloille. Suomesta on muuttanut tuhansia tutkinnon suorittaneita hoitoalan ammattilaisia töihin muihin maihin joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Suomessa on satoja ammatillisen tutkinnon suorittaneita hoito-alan ammattilaisia työttömänä. Työttömyys on lisääntynyt viime vuosina ja näyttää lisääntyvän edelleen, vaikka hoitoalan työttömyys onkin vielä pientä suhteessa muihin aloihin. Tehyn I varapuheenjohtaja marjut mclean Filippiiniläisten huonoa asemaa käytetään härskisti hyväksi. perinteisesti Suomessa on koulutettu hoito-alan ammattilaisia yli oman tarpeen. Hoitoala on edelleen vetovoimainen koulutusala nuorten parissa toisin kuin joissakin muissa länsimaissa. Esimerkiksi sairaanhoitajan tutkintoja suoritettiin viime vuonna 2 866 ja lähihoitajan tutkintoja 7 967. Työmarkkinoille tuli siis yli 10 000 uutta hoitoalan ammattilaista maan sisäisestä koulutusjärjestelmästä. elämme kansainvälisessä maailmassa ja EU:lla on yhteiset työmarkkinat. Tehy on suhtautunut myöntei- KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma–pe klo 8.30–16.00 Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Puh. (09) 5422 7000 Sähköpostit: [email protected] www.tehy.fi TEHY t 6–2015 sesti työperäiseen maahanmuuttoon. Olemme olleet mukana erilaisissa rekrytointi-hankkeissa. Tehylle on ollut tärkeätä, että rekrytoinnissa toteutuvat eettiset periaatteet. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n ja Euroopan julkisalojen järjestö EPSU:n ohjeistukset ohjenuoranamme olemme halunneet korostaa erityisesti kahta asiaa: kielitaidon merkitystä ja lähtömaassa suoritettujen tutkintojen tunnistamista ja tunnustamista. viimeisin esimerkki hoitoalan kansainvälisestä rekrytoinnista kertoo, että eettisyys on unohdettu. Suomalainen rekrytointiyritys Opteam ja hoivaalan yritys Esperi Care ovat tuomassa filippiiniläisiä sairaanhoitajia Suomeen hoiva-avustajiksi. Näille sairaanhoitajille ei ole tarkoituskaan hankkia laillistamista terveydenhuollon ammattihenkilöiksi Suomessa. Filippiiniläisten sairaanhoitajien ylikoulutusta, huonoa asemaa ja työttömyyttä kotimaassa käytetään härskisti hyväksi. Heidän koulutuksensa halutaan hyödyntää, mutta siitä ei haluta maksaa asianmukaista palkkaa. Tällaista kansainvälistä rekrytointia Tehy ei hyväksy. PALVELUT Huom! Tehyn puhelinpalvelut ovat suljettuina 30.4. klo 12 alkaen. Edunvalvonta (09) 5422 7100 ma–ti ja to 9–15 Jäsenyysasiat (09) 5422 7200 ma–ti ja to 9–15 Jäsentietomuutokset [email protected] www.tehy.fi > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) 5422 7300 ma–ti ja to 9–15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere ja Turku www.tehy.fi > Yhteystiedot 9 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, [email protected] julkisen sektorin eläkeneuvottelut ovat jumiutumassa vaatimuksiin, joiden mukaan ammatillisesta eläkeiästä pitää luopua. Ammattiliitot haluavat, että työntekijöiden tekemiä valintoja kunnioitetaan. Eläkeneuvotteluissa on sovitettu viime syksynä neuvoteltua eläkeuudistusta valtion ja kuntien eläkejärjestelmään. Yleistä eläkeikää alempi ammatillinen eläkeikä oli käytössä hoitoalalla vuoteen 1989 saakka. Kun ammatillisista eläkei’istä luovuttiin, niiden piirissä olevat saivat valita, säilyttävätkö ammatillisen eläkeikänsä. Noin 20 000 työntekijää valitsi ammatillisen eläkeiän. Asiasta kertoi Kansan Uutiset. rh iso ongelma. Monet fysioterapeutit työskentelevät ilman työehtosopimusta. Työehtosopimus puuttuu seitsemän suomalaista fysioterapiayritystä Apua vanhusten lääkehoitoon iäkkäiden lääkehoitoa varten luodun tietokannan tunnistaa vastaisuudessa Lääke75+-tunnuksesta. Tietokannan tarkoituksena on helpottaa 75 vuotta täyttäneiden lääkehoitoa ja parantaa lääkitysturvallisuutta perusterveydenhuollossa. Lääkeaineet on luokiteltu tietokannassa A-, B-, C- ja D-luokkiin. Luokka kuvaa aineen soveltuvuutta yli 75-vuotiaiden käyttöön. rh www.fimea.fi Ammattitaidon SM-kisat Turussa kahdeksan lähihoitajaopiskelijaparia kohtaa toukokuun alussa Taitaja 2015 -finaalissa Turussa. Ammattitaidon SM-kilpailussa on kaikkiaan 45 lajia. vt www.taitaja2015.fi on yhdistynyt Suomen suurimmaksi fysioterapiaketjuksi. Tehyn tietojen mukaan kaikissa Fysios-ketjun yrityksissä ei käytetä työehtosopimusta, jolloin työntekijöiden työehdot määräytyvät vain lain mukaan. Tehy haluaa kaikkiin yksityisiin fysioterapiayrityksiin terveyspalvelualan työehtosopimuksen. Ketjussa ovat FysioSporttis pääkaupunkiseudulta, Kuntofysio Tampereelta, Fysioteekki Oulusta, Ortopedinen Kuntotalo Apex Turusta, Eurofysio Vaasasta, Fysiokeskus Joensuusta ja OMT-klinikka Lahdesta. Ketjun toiminta on alkanut maaliskuussa. –Joissakin yrityksissämme on käytössä terveyspalvelualan työehtosopimus, osassa ei ole mitään. Pohdimme asiaa, mutta vielä en osaa sanoa, mikä työehtosopimus voisi olla, sanoo johtaja Pasi Syrjä. Tehy järjestää tämän vuoden aikana edunvalvontailtoja, jotka on tarkoitettu ilman työehtosopimusta työskenteleville fysioterapeuteille. rh uusi ketju 1 Fysiosfysioterapiaketjun liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa. 2 Yritykseen kuuluu 27 toimipistettä 14 paikkakunnalla. Se työllistää 130 fysioterapeuttia. 3 Tavoite on kasvaa vuoteen 2020 mennessä 600 ammattilaisen ketjuksi. edunvalvontaillat: 26.5 jyväskylä, 24.9 pori ja 5.11. lappeenranta. 10 TEHY t 6–2015 LIISA TAKALA Kiistaa ammatillisesta eläkeiästä ajankohtaista Tupakoitsijoita miljardi, jos nykytahti jatkuu tupakointi on lisääntynyt monissa maissa. Jos nykyinen tahti jatkuu, vuoteen 2025 mennessä maailmassa on jo yli miljardi tupakoitsijaa. Tilanne käy ilmi Maailman terveysjärjestö WHO:n tutkimuksesta, joka koostuu 178 maassa 1990–2010 kerätyistä tiedoista. Miesten tupakointi on 2000–2010 vähentynyt 125 maassa ja naisten 156 maassa, mutta muutokset eivät ole kovin suuria. Miesten tupakointi yleistyy eniten Afrikassa. Toinen ongelma-alue on Välimeren itäiset osat, missä sekä miehet että naiset tupakoivat entistä enemmän. Suomessa miesten tupakointi on vähentynyt tasaisesti jo monen vuosikymmenen ajan, mutta naisten tupakointi on pysynyt lähes samalla tasolla 1980-luvulta saakka. Vuonna 2012 yli 15-vuotiaista suomalaisista noin 17 prosenttia tupakoi päivittäin. Miehistä päivittäin tupakoi 21 ja naisista 14 prosenttia. Miesten tupakointi yleistyy eniten Afrikassa. rh uutispalvelu duodecim Miltä masennus näyttää? vaikea synnytyksen jälkeinen masennus, uupumus ja syömishäiriö. Saila Turkka käsittelee diagnoosejaan eheyttävin sanoin ja kuvin valokuvanäyttelyssään Kahlittuna, hetkiä elämästä. Kuvat löytyvät Turkan blogista Oman elämänsä prinsessa viime syyskuun kohdalta. vt omanelamansa-prinsessa.blogspot.fi Mediatähystys ► ”Hankala ihminen ei yleensä todellakaan tiedä olevansa hankala. Hän ajattelee auttavansa muita, kun valittaa koko ajan työpaikan ongelmista, tekee muiden työt jaksamisensa kustannuksella tai puhuu ilkeästi kahvitunnilla työkaverista.” psykologi vesa nevalainen, helsingin sanomat 26.3. ► ”Palkkaerot eivät ole juurikaan kaventuneet, vaikka samapalkkaohjelmaa on eletty jo kymmenen vuotta.” tehyn edunvalvontajohtaja jukka maarianvaara, tehyn blogi 25.3. ► ”Kun joku häiritsee töissä käytöksellään muita niin, että työtovereiden mahdollisuudet tehdä työtään vaikeutuvat tai tilanne alkaa heikentää muiden hyvinvointia, puhutaan vastuuttomasta työkäyttäytymisestä.” työterveyslaitoksen johtaja asiantuntija maarit vartia, helsingin sanomat 12.4. ► ”En syönyt kolesterolilääkkeitä lääkäreiden suosituksesta huolimatta. Luotin ravintoöljyihin ja luontaistuotteisiin.” sepelvaltimotukoksesta toipunut näyttelijä pirkko mannola, sydän 2/2015 ► ”Työyhteisössä työskentelyä voi verrata nyyttikesteihin. Jos jokainen tuo hyvät eväät, kaikki nauttivat.” TIMO JA SAILA TURKKA hämeenlinnan henkilöstöjohtaja raija hätinen, keva 1/15 TEHY t 6–2015 11 ajankohtaista Virtuaaliklinikka Hämeenlinnaan hämeenlinnalaiset ovat voineet kirjautua kunnan sähköiseen terveyspalveluun maaliskuusta lähtien. Palvelu yhdistää kuntalaisen terveystietoja potilastietojärjestelmästä ja henkilökohtaiselta terveystililtä. Potilas kertoo oireistaan kysymysten ja kuvien avulla. Tietokone arvioi tilanteen ja antaa jatkoohjeet. Pyydettäessä asiakas saa yhteydenoton terveysasemaltaan. Palvelu perustuu Sitran johdolla kehitettyyn virtuaaliklinikan malliin. rh THL:n uusi biopankki helpottaa tutkimusta terveyden ja hyvinvoinnin laitos siirtää vuosikymmenten aikana kerättyjä väestötutkimusaineistoja THL Biopankkiin. Aineistoissa on esimerkiksi verinäytteitä, mittaustuloksia ja haastatteluissa saatuja tietoja. Siirto helpottaa aineistojen tutkimuskäyttöä. Samalla THL haluaa parantaa näytteenantajan tietoturvaa ja parantaa hänen mahdollisuuttaan saada tietoa näytteiden käytöstä tutkimuksissa. Biopankkitoimintaan perustuvan tutkimuksen avulla selvitetään kansantautien syitä, kehitetään yksilöllisempää terveydenhuoltoa ja löydetään ennaltaehkäiseviä ratkaisuja. Aikaisemmat tutkimukset ovat auttaneet ymmärtämään tavallisimpien kansantautien, kuten sydän- ja verisuonitautien, allergioiden ja diabeteksen taustoja. Tutkimuksiin osallistuneet voivat kieltää näytteiden tai tietojen siirron ottamalla yhteyttä THL Biopankkiin. Biopankkilain mukaan näytteet ja tiedot voidaan siirtää biopankkiin, jos siirtoa ei kielletä. Valvira pitää rekisteriä suomalaisista biopankeista. vt Lähetä meille valokuvia historiallisista hoitopaikoista, jotka sijaitsevat luonnon keskellä. tuberkuloosiparantolat, sairaalat ja mielisairaalat Kellokosken sairaala olivat ennen vanhaan usein luonnonkauniilla paikoilla. Ne olivat paitsi upeissa maisemissa myös eristyksissä ja poissa ihmisten silmistä. Osallistu nyt lehdentekoon ja lähetä toimitukseen valokuvia Tuberkuloosi oli vielä 1930-luvulla usein kuolemaan johtava näistä paikoista. Kuvat voivat olla vanhoja tai uusia. Voit liittää tauti. Parantolat sijoitettiin yleensä kuivalle kangasmaalle, jossa mukaan myös paikkaan liittyvän tarinan ja kertoa, ilma oli puhdasta ja kuivaa. Arkkitehti Alvar Aalto millaisessa käytössä se on nykyisin. suunnitteli Paimion tuberkuloosiparantolan. Esimerkiksi Seilin saarella Saaristomerellä Tämä suomalaisen funktionalismin merkkipaasijaitsi pitkään mielisairaala. Seilin hospitaaluihin kuuluva parantola valmistui valoisalle lissa Nauvossa oli naispotilaita aina vuoteen mäntykankaalle vuonna 1933. Kiljavannum1962 saakka. Kuopion lähellä sijaitsevan men keuhkotautiparantola rakennettiin Niuvanniemen sairaalan historiikissamalla vuosikymmenellä Nurmijärvelle sa kerrotaan, että paikan rauhallisuus ja entisille valtionpuiston maille. luonnonkauneus tekivät vaikutuksen. Se Palkinnoksi arvomme Suolaa haavoille kuvat 22. toukokuuta aloitti toiminnan vuonna 1885. Luonnon-sarjakuvakirjoja. Palautamme kuvat. Liitä mennessä. kauniilla paikalla Nurmeksessa sijaitseva mukaan sitä varten yhteystietosi. Hyvärilä toimi Pielisjärven rannalla niin van”historialliset hoitopaikat ”, tehy-lehti, pl 40, 00060 tehy hainkotina kuin mielisairaalana. [email protected], viestikenttään historialliset hoitopaikat Lähetä 12 TEHY t 6–2015 ANNIKA RAUHALA Tee kanssamme kesälehteä ajankohtaista Yksinkertainen on kaunista Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo arvioi sote-uudistuksen rahoitusmalleja. teksti Riitta Hankonen kuva Pixmac sote-rahoitusta pohtinut työryhmä ehdotti ennen eduskuntavaaleja viittä vaihtoehtoista rahoitusmallia. Uuden hallituksen on tarkoitus jatkaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta niiden pohjalta. Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo toteaa, että rahoitusmallien vaikutusta ei pysty arvioimaan kunnolla ennen kuin sote-uudistuksen muista linjauksista on päätetty. Ihanteellisen rahoitusmallin tulisi olla joka tapauksessa yksinkertainen, avoin ja läpinäkyvä. Lopullinen malli on tuskin mikään esitetyistä, mutta niiden yhdistelmä saattaisi toimia. –Koska rahat kerätään kansalaisilta pääosin veroina ja muina maksuina, julkisen ohjauksen on oltava vahva. Rahoitusjärjestelmän on edistettävä tuloksellista toimintaa, vaikuttavaa hoitoa ja terveyserojen kaventumista. 1 Alueellinen järjestäjä, jolla on verotusoikeus Sote-palvelujen järjestäjä kerää pääosan tuloistaan veroina. Sillä on suorilla alueellisilla vaaleilla valittu valtuusto. Valtio maksaa järjestäjälle kehittämisja tasoitusrahoitusta. –Liian byrokraattinen ja työläs. En usko, että Suomi tarvitsee lisää vaaleja. Jos tähän malliin päädytään, olisi järkevämpää, että kunnanvaltuustot valitsevat sote-alueen valtuuston jäsenet, Vesivalo toteaa. TEHY t 6–2015 2 Kuntayhtymä Kunnat ja valtio keräävät rahoituksen veroina. Kunnat rahoittavat palvelut, ja valtion osuus kohdennetaan kuntayhtymille. Niillä on itsenäinen päätösvalta rahan käytöstä. –Varteenotettava ehdotus, koska raha menee suoraan järjestäjälle ilman välikäsiä, eikä rahaa kierrätetä järjestelmän sisällä. i Liian monta kanavaa ► Nykyisessä järjestelmässä rahaa tulee useista eri kanavista. Kokonaisvastuuta ei ole kenelläkään, sillä rahaa tulee valtiolta, kunnilta, Kelalta sekä kotitalouksilta, työnantajilta sekä yksityisistä vakuutuksista ja avustuskassoista. ► Rahoitusta pohtinut työryhmä esitti vaihtoehtoja, jotka saattavat luoda tasaarvoa, selkiyttää rahoitusta ja vähentää niin sanottua osaoptimointia. Osaoptimointi viittaa siihen, että yhdellä rahoittajalla voi olla kiusaus siirtää kustannuksia toiselle. 3 Valtion ja Kelan sote-rahat yhteen Kunnat ja valtio keräävät rahoituksen veroina. Valtion osuus yhdistetään ja kohdistetaan järjestäjille. Tällöin valtio voi vaikuttaa rahoituksen kokonaismäärään ja sitä kautta ohjaus vahvistuu. –Kansallisen ohjauksen vahvistuminen on hyvä asia. 4 Sote-maksu verotuksen yhteydessä Valtio kerää verotuksen yhteydessä sote-maksun. Valtio kohdentaa maksun tuoton kuntayhtymille, jotka järjestävät palvelut. Kunnat maksavat loput, jos sotemaksun tuotto ei riitä. –Periaatteessa vain yksi rahoittaja. Yhdistämällä mallit 2, 3 ja 4 järkevällä tavalla ja asiantuntijoilta kuulemalla saataisiin aikaan hyvä kokonaisuus. 5 Pakollinen vakuutus, joka menee (a) kansalliseen sote-rahastoon tai (b) yksityisiin vakuutusyhtiöihin A-mallissa rahoitus kerätään pakollisella vakuutuksella kansalliseen rahastoon. B-mallissa rahoitus kerätään yksityisiin vakuutusyhtiöihin. Jokaisen pitää ottaa vakuutus yksityisestä vakuutusyhtiöstä. Asiakkaalla on vapaus valita vakuutuksen piirissä olevista palveluntuottajista. –Vaarana on epätasa-arvo. Kaikki eivät syystä tai toisesta ota vakuutusta, ja mitä siitä seuraa? Valinnanvapaus olisi näennäistä, sillä kaikilla paikkakunnilla vaihtoehtoja ei ole. 13 nuoret Eksyksissä Viivi ajautui viime kesänä huonoille teille. Poliisin Ankkuri-tiimi auttoi uuteen alkuun. teksti Vesa Turunen kuvat Pia Inberg 14 TEHY t 6–2015 mua ei kiinnosta. Kauppakeskus voi olla nuorelle pakopaikka, jossa saa huomiota ja jännitystä elämään. TEHY t 6–2015 15 nuoret Ä idin puhelin vilkutti tuntematonta numeroa kesken marraskuisen työpäivän. Soitto tuli Helsingin poliisin Ankkuritiimistä. Asia koski tytärtä, jota kutsumme tässä jutussa Viiviksi. Soittaja kertoi, että tyttärestä oli kertynyt merkintöjä poliisin rekisteriin – kesältä oli kaksi pahoinpitelyepäilyä. Äitikin oli soittanut poliisille monta kertaa. Viivi ei ollut noudattanut kotiintuloaikoja, eikä äiti tiennyt, missä ja kenen kanssa tytär liikkuu. Kun peruskoulun yhdeksäs luokka oli alkanut, Viivi oli lintsannut koulusta yhä enemmän ja jättänyt koulunkäynnin lopulta kokonaan. Tämän kaiken poliisi jo tiesi. Nyt poliisi halusi kutsua Viivin ja tämän äidin tapaamiseen poliisitalolle. Ankkuri-tiimin toimintamalli perustuu siihen, että poliisi seuraa nuorista kirjautuvia rikosmerkintöjä viikoittain. Yksittäisen kirjauksen takia ei oteta välttämättä yhteyttä, vaan tilannetta arvioidaan kokonaisuutena. Ankkuri-toiminta alkoi Hämeenlinnassa vuonna 2003. Helsingissä Ankkuritiimi aloitti keväällä 2012. Aluksi mukana oli myös lääkäri, mutta nykyään tiimiin kuuluu neljä poliisia, kolme sosiaalityöntekijää ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Heistä monella on takanaan ainakin parinkymmenen vuoden työkokemus. –Mitä varhaisemmin tunnistamme nuoren psyykkisen pahoinvoinnin, sen parempi ennuste nuorella on kehittyä tasapainoiseksi aikuiseksi, sanoo psykiatrinen sairaanhoitaja Krista Juurikko. Krista on nähnyt työssään, että pahimmillaan syrjäytyminen tekee nuoresta koulu-uhkaajan. Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisten jälkeen uhkauksia on tullut poliisiin tietoon vuosittain 60–100. Krista Juurikko i Ammattilaisen työkalupakki 1 2 3 4 5 Kunnioita asiakasta. Ole asiallinen. Ole rohkea! Ota vaikealtakin tuntuvat asiat puheeksi. Kuuntele lasta ja nuorta herkällä korvalla. Palaa asiaan. Kysy uudestaan viikon päästä. Tee ilmoitus lastensuojeluun mieluummin liian herkästi kuin ei ollenkaan. Helsingissä lähes kaikki koulu-uhkaukset tulevat Ankkurin käsittelyyn. viivi ja äiti tapasivat Ankkuri-tiimin ensimmäisen kerran poliisitalolla Helsingin Hakaniemessä. Tapaaminen noudatti vakiintunutta kaavaa. Aluksi puheenvuoron käytti poliisi, joka kävi läpi rikosasiat päivämäärä ja rikos kerrallaan. Konkreettisuus on keino pysäyttää. Poliisin jälkeen oli perheen vuoro kertoa asioista omalta kannaltaan. Asetelma ärsytti Viiviä. Pienessä huoneessa ei ollut edes ikkunaa, josta vilkuilla ulos. Kännykkä piti pitää äänettömänä ja taskussa. –Paikalla oli vain aikuisia. Minä olin ainoa nuori. Äitikin oli aluksi epäileväinen, mutta hän muutti käsitystään. –Nopeasti tuli tunne, että tässä on ammattilaisia, jotka osaavat työnsä ja jotka ovat meitä auttamassa. Poliisin jälkeen oli sosiaalityöntekijän vuoro selvittää perheen tilannetta. Mistä johtuu, että nuori käyttäytyy väkivaltaisesti? Viivin äidin mielestä tytön käytöstä saattoi selittää kaveriporukka, jossa tyttö oli alkanut liikkua. Aiemmin Viivi oli harrastanut säännöllisesti liikuntaa, mutta hän oli joutunut jättämään lajin rasitusvamman takia. –Ehkä jännityksen hakeminen Itäkeskuksessa tuotti samaa adrenaliinia kuin urheilu, äiti arvelee. Eniten Viiviin vaikutti äidin mielestä kuitenkin perheen hajoaminen. Tyttären käytös oli muuttunut, kun isä ei noudattanut sovittuja tapaamisia tyttärensä kanssa. –Isä omistautui uudelleen perheelle ja Viivi ja hänen siskonsa jäivät ilman isäsuhdetta, joka oli ollut ennen hyvinkin tiivis. Ongelmien alettua isä katkaisi välit Viiviin. Äiti koki, että hänen pitää olla kotona kuin vahdissa. Äidin neuvottomuus kasvoi, ja hän alkoi käyttää yhä enemmän alkoholia. Viivistä taas tuntui, ettei kotiin kannata mennä, jos äiti on juonut. Kuukauden stoppi katkaisi Viivin kierteen 2014 kesäkuu ► Viivi ei noudata kotiintuloaikoja. ► Äiti jättää poliisille hakupyynnön. ► Äiti on huolissaan ja soittaa monta kertaa poliisille. ► Poliisi epäilee, että Viivi on osallinen pahoinpitelyyn. 16 heinäkuu ► Viiviä epäillään toisen kerran osallisuudesta pahoinpitelyyn. TEHY t 6–2015 Pahimmillaan syrjäytyminen tekee nuoresta kouluuhkaajan. ankkuri-tiimi ohjaa asiakkaan tai koko perheen tarvittavien palveluiden piiriin, esimerkiksi lastensuojeluun, koulun oppilashuoltoon, Rikosuhripäivystykseen, Lyömättömään linjaan, turvataloon, päihdehuoltoon tai psykiatrian yksikköön. Sosiaalityöntekijä varmistaa, että asiasta tehdään lakisääteiset lastensuojeluilmoitukset. Työnjaosta sovitaan lapsen nimetyn vastuusosiaalityöntekijän kanssa. Psykiatrinen sairaanhoitaja tapaa nuoren pari kolme kertaa. Hän ottaa tarvittaessa yhteyttä kouluterveyden- syyskuu ► Viivi lopettaa koulunkäynnin lähes kokonaan. ► Viivin ja isän yhteydenpito loppuu. TEHY t 6–2015 huoltoon ja varaa ajan koululääkärille. Lääkäri voi arvioida, tarvitaanko lähetettä nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Sairaanhoitaja tulee nuoren mukaan sekä koululääkärin että nuorisopsykiatrian vastaanotoille. –Meillä nuorta ei pallotella koulun, lastensuojelun ja psykiatrian välillä, Krista sanoo. Sisäministeriön tavoitteena on laajentaa Ankkuri-toiminta koko maahan, sillä varhainen puuttuminen kannattaa jo pelkästään rahassa mitaten. Yhden lastensuojeluasiakkaan laitoshoito maksaa ► Äiti turvautuu alkoholiin. 90 000 euroa vuodessa, ja nuorisopsykiatrian vuodeosasto tuplaten. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan ennaltaehkäisevät toimet kannattavat, vaikka vain 1,5 prosentissa tapauksista onnistuttaisiin. Todellisuudessa ennaltaehkäisy onnistuu tätä useammin. –Ankkurin asiakkaista vain harva uusii rikoksensa, Krista sanoo. koulukiusaamiseen Ankkurin työntekijät törmäävät viikoittain, sillä monet nuoret ovat joko kiusattuja tai kiusaajia. Kun koulu ottaa poliisiin yhteyttä, kiusaa- marraskuu ► Poliisin Ankkuri-tiimi ottaa yhteyttä. ► Ankkuri-tapaaminen: poliisi, sosiaalityöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja puhuttavat perhettä. 17 nuoret Johanna Lähteenaro Juha Anttinen on ryhmäilmiö, jossa on toimijat ja toiminnan kannustajat. –Siksi koulussa pitäisi olla riittävästi ammattilaisia, joilla on aikaa käydä läpi riitatilanteet. Lasten kanssa tulee miettiä, miten toimia ilman väkivaltaa, kun suututtaa tai tulee provosoiduksi. Kouluissa tarvitaan tunnetaitokoulutusta, sanoo Ankkuri-tiimin sosiaalityöntekijä Johanna Lähteenaro. viivin perheen ongelmista pystyttiin mista on jatkunut usein jo pitkään. Poliisi selvittelee kiusaamista koulukuraattorin, opettajan ja oppilaiden kanssa. Ylikonstaapeli Juha Anttinen ihmettelee, miksi Suomessa puhutaan työpaikka- ja lähisuhdeväkivallasta, mutta kouluun liittyvä väkivalta käsitellään kiusaamisena. Tapaukset kun täyttävät usein rikoksen – vahingonteon tai pahoinpitelyn – tunnusmerkit. –Jos aikuiset mätkisivät toisiaan samalla tavalla työpaikalla, siitä tehtäisiin välittömästi rikosilmoitus. Juha Anttinen muistuttaa, että alle 15-vuotiastakin voidaan kuulustella rikollisesta teosta epäiltynä ja siitä voidaan tehdä rikosilmoitus. Tähän pahoinpidellyn lapsen vanhemmat turvautuvat kuitenkin yleensä vasta viimeisenä keinona, jos koulun toimet tuntuvat riittämättömiltä. – Kuka menisi työpaikalle, jossa voidaan hakata päätä seinään tai piilottaa tavarat. Miten nuori voi jaksaa sellaista, ilman, että jotain tapahtuu. Joko nuori jää kokonaan pois koulusta tai kohdistaa väkivaltaa ympäristöönsä, pohtii Krista. Väkivaltaa on sekin, kun tönäistään joka kerta ohi mennessä. Kiusaaminen puhumaan suoraan ja kaunistelematta jo ensimmäisessä tapaamisessa. Kristan ja Viivin kahdenkeskinen tapaaminen onnistui kuitenkin vasta toisella yrityksellä. Ensimmäisellä Viivi ei saapunut paikalle. Ankkurin työntekijät ovat tottuneet tähän. Sosiaalityöntekijän mukaan monet nuoret ovat epäluuloisia, koska aikuiset eivät ole ottaneet heitä tosissaan. Joillakin on aikuisista pelkkiä huonoja kokemuksia. Vuoden alussa tuli huolestuttava viesti koulusta: Viiviä ei ole edelleenkään näkynyt. Tämän jälkeen Krista tarttui asiaan yhdessä Nopsan eli Nopean puuttumisen perhetyön kanssa. Jo tammikuun toisella viikolla järjestettiin uusi tapaaminen Ankkuri-tiimiä suuremmalla kokoonpanolla. Tapaamisessa käsiteltiin lintsauksen lisäksi muun muassa äidin väsymystä ja isän vähäistä yhteydenpitoa. Keskustelussa ehdotettiin, että Viivi sijoitettaisiin pikaisesti Tutkaan eli Tutkinta-aseman osastolle. Sen asiakkaat ovat 13–17-vuotiaita ongelmatai kriisitilanteessa olevia nuoria. Nuori tulee osastolle lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijän tekemällä kiireellisellä sijoituspäätöksellä. Kiireellisen sijoituksen tarkoitus oli, että Viivi saisi aikaa pysähtyä. ensimmäisen viikon aikana Viivillä ei ollut lupaa poistua Tutkinta-asemalta. –Aluksi ärsytti, mutta pian ajattelin toisin. Oli aikaa miettiä. Muutuin. Ajattelin, ettei tässä ole ollut järkeä. Että kaikki riippuu koulusta. Perhe sai käydä vierailulla. Isäkin kävi pari kertaa. Koulunkäynti alkoi Tutkajakson aikana uudestaan. Kuukauden päästä kotiin palasi muuttunut tyttö. Tämä näkyi aivan arkisissakin askareissa – kuten siinä, että Viivi osallistui astioiden korjaamiseen pöydästä. –Tajusin, ettei äiti ole meidän palvelijamme, Viivi sanoo. krista on nähnyt niin monta onnistumista, että hänellä on kanttia sanoa vanhemmille, mikä toimii ja mitä kannattaa kokeilla. –Syöksykierteen jatkuminen on melko varmaa, jos he eivät näe tarvetta muutokseen tai uskalla sitoutua oikeasti. Tai eivät jaksa. Krista korostaa, että nuori haluaa kuulua johonkin ryhmään. Siksi koulunkäynnin lopettanut pitää saada nopeasti takaisin kouluun. –Koulusta ei pidä kirjoittaa sairauslomaa. Se on melkein pahinta, mitä nuorelle voi tehdä. Sosiaalityöntekijä Johanna Lähteenaro sanoo, että jos nuorella on ongelmia yläasteella, merkit ovat olleet näkyvissä jo Joillakin on aikuisista pelkkiä huonoja kokemuksia. 2015 tammikuu ► Koulusta ilmoitetaan, ettei Viivi käy edelleenkään koulua. ► Yhteinen tapaaminen perheen, poliisin ja avohuollon vastuusosiaalityöntekijän kanssa. 18 ► Verkostoneuvottelun tulos: Viivi olisi hyvä sijoittaa pysäytysjaksolle Tutkinta-aseman osastolle. ► Viivi on Tutkalla kuukauden. Koulunkäynti alkaa uudestaan. helmikuu ► Viivi palaa kotiin. ► Tapaaminen psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. ► Sairaanhoitaja arvioi, ettei ole tarvetta muihin toimenpiteisiin. TEHY t 6–2015 päiväkodissa tai ala-asteella. Neuvolan, päiväkodin tai koulun henkilöstö ei ole välttämättä ymmärtänyt lapsen hätää ja syitä huomiota herättävään käytökseen. Johanna kannustaa neuvolaa ja päiväkotia kysymään rohkeasti, mistä esimerkiksi epämääräiset poissaolot johtuvat tai miksei lapsella ole kunnollisia varusteita. Vanhemmalta voi kysyä, onko kaikki hyvin, ja kertoa, että on huolissaan. Jos epäilee vanhemman haisevan alkoholilta, siihen on puututtava aina. Jos ongelmat jatkuvat, niihin pitää palata. Huonoimmassa asemassa ovat lapset, jotka eristäytyvät ikätovereistaan. Jos he eivät joudu tekemisiin viranomaisten kanssa, heidän ongelmansa voi jäädä kokonaan huomaamatta. –Haistattelevat ja muksivat lapset voi saada avun piiriin. He pitävät huolen, että heidät huomataan. Mutta ikäryhmästään eristäytyneet voivat tehdä jotain itselleen tai muille. Heistä voi tulla myöhemmin väkivallan tekijöitä, Krista miettii. Entä nuoret, jotka jatkavat häiläämistään aikuisena. Mitä he ajattelevat? Koulukuraattorina työskennellyt Johanna Lähteenaro on päässyt joskus kysymään tätä entisiltä asiakkailtaan: mitä auttavat aikuiset olisivat voineet tehdä toisin? –Vastaus on hyvin usein, että ette mitään. Kun kysyn, mitä itse olisit voinut tehdä, vastaus on yleensä, että minun olisi pitänyt käydä koulu paremmin. viivin äiti on tyytyväinen, että perheen asioihin puututtiin. Virkavallan väliintulo ja lastensuojeluasiat nähdään hänen mielestään turhaan peikkona. –Tuli ylpeä olo, että meitä autetaan. Ilman huolehtivaa porukkaa emme olisi jaksaneet eikä tässä olisi onnistuttu. Viivi pyrkii suorittamaan kevään aikana syksyllä rästiin jääneet kurssit. Syksyllä Viivin tähtäimessä on päästä joustavan perusopetuksen Jopo-luokalle, jonka yhtenä osana on työharjoittelu. Loppuneen urheiluharrastuksenkin tilalle on suunnitelmia. –Voisin alkaa kuntosalin niin kuin siskoni. Myös tanssi kiinnostaa. Tutka-jakson jälkeen Viivillä on ollut pari tapaamista Kristan kanssa. Jos ja kun kaikki menee hyvin, poliisilta tulee syksyllä kirje kotiin. Se on kannustuskirje, joka rohkaisee jatkamaan samaan malliin. t Menoforcesta apu kuumiin aaltoihin Tavallisimpia vaihdevuosioireita ovat kuumat aallot, josta kärsii jopa 75% naisista. Kuumia aaltoja on perinteisesti hoidettu salvialla. Sen tehosta ja turvallisuudesta on myös tutkimusnäyttöä*. Tutkimuksen mukaan tuoretta salviaa sisältävä Menoforce Strong vähensi jo neljässä viikossa kuumien aaltojen esiintymistiheyden puoleen. Teho paranee käytön jatkuessa. Koska Menoforce Strong ei ole estrogeenivalmiste, sillä ei myöskään ole hormonivalmisteiden mahdollisia haittavaikutuksia. • vain 1 tabletti päivässä • sopii myös pitkäaikaiseen käyttöön Lue lisää ja kysy vaihdevuosista: vogel.fi *)First time proof of sage´s tolerability and efficacy in menopausal women with hot flushes. S. Bommer, P. Klein, A. Suter. Adv. Ther. 2011 Jun; 28(6):490-500. doi: 10.1007/ s12325-011-0027-z. Epub 2011 May 16. TEHY t 6–2015 19 tehy_meno_93x250.indd 1 8.4.2015 17.27 ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: SAIRAANHOITAJA APTEEKISSA Vastaanotto apteekissa helposti tavattavissa. Pauliina Ruskomaalla on pieni vastaanottotila Tikkurilan Asema Apteekissa. 20 Pauliina Ruskomaa tottui itsenäiseen työskentelyyn Englannissa. teksti Irma Heiskanen-Haarala kuvat Liisa Huima TEHY t 6–2015 K un Vantaan Tikkurilaan haettiin omatoimista hoitajaa pyörittämään apteekin Terveyspistettä, Pauliina Ruskomaa soitti apteekkarille ja sanoi: tämä on minun hommani. –Minulla on 18 vuoden kokemus hoitajana eri aloilta, muun muassa ortopediasta, urologiasta, sisätaudeista ja verisuonikirurgiasta. Tunnen rajani ja Suomen lainsäädännön. Nykyisessä työssään Pauliina hoitaa asiakasta kokonaisvaltaisesti. Erilaiset vaivat ja huolet voi ottaa puheeksi samalla käynnillä. Apteekin hyllyjen välissä tulee puhe vaikka väsymyksestä. Syy siihen saattaa löytyä elämäntavoista. Painonhallinnassa Pauliina tarjoaa henkilökohtaista sparrausta niille, jotka eivät tahdo osallistua ryhmiin. Ensimmäinen käynti mittauksineen maksaa 35 euroa, jatkokäynnit kymmenen euroa kerta. –Olin itse jojoilija, ja ylipainoa oli niin paljon tälle rungolle, että piti käydä kirurgin veitsen alla. Tiedän, kuinka vaikeaa muutos on. Peijaksen sairaalassa työskennellessään Pauliina otti vastaan lihavuusleikkaukseen tulevia potilaita ja hoiti heitä myös leikkauksen jälkeen. Hän perusti keskusteluryhmänkin, kun herättiin huomaamaan, että potilaat tarvitsevat tukea myös psyykkiseen hyvinvointiin. Pauliina nauttii vastuusta. Hänellä on vapaat kädet suunnitella työpäivänsä, ja yllätykset tekevät jokaisesta päivästä erilaisen. Jos jokin asia mietityttää, hän voi soittaa Tikkurilan terveysaseman infektiolääkäri Kirsi Valtoselle. vastuullisiin tehtäviin Pauliina tottui Englannissa. Hän työskenteli siellä kymmenen vuotta ja ihmetteli Suomeen palattuaan, miksi hoitajien ammattitaitoa ei käytetä laajemmin. –Nyt on lähdetty oikeaan suuntaan. Yhteistyö Tikkurilassa on hyvä esimerkki siitä, miten hoitajien kokemus saadaan käyttöön. Lontoossa Pauliina oli nurse practicioner, ja etenkin kolmannessa työpaikassaan Queen Elisabeth Hospitalissa hän toimi hyvin itsenäisesti. –Valmistelin leikkaukseen tulevat ihmiset. Kuuntelin keuhkot ja sydämet, TEHY t 6–2015 vieritestausta. Tarvikkeet ovat verinäytteen ottoa varten. 4 i Pikapalvelut käteviä, kun potilaita on vähän Vieritestauslaitteilla näyte voidaan analysoida noin viidessä minuutissa. Vieritestaus on käytännöllistä, kun asiakasmäärät ovat pieniä. Pauliina käy tulokset läpi asiakkaan kanssa samalla istunnolla ja sopii jatkohoitosuunnitelmasta. Pauliina analysoi hemoglobiini- ja tulehdusarvot Orion Diagnostican QuikRead Go -laitteella. Veren rasva-arvojen ja glukoosipitoisuuden selvittämiseen hän käyttää Cholestech LDX -laitetta. Allergiaviikon ja Sydänviikon aikaan Pauliina tarjoaa asiakkaille teemaan sopivia mittauksia ja testejä. Hän on ideoinut Laurean opiskelijoiden kanssa hyvinvointipäiviä, joiden ohjelmassa on ollut myös ravitsemusneuvontaa. Maanantai on Terveyspisteessä kiireinen päivä. Asiakkaita käy paljon myös kuunvaihteessa, palkkapäivien aikaan. Rokotukset ja korvahuuhtelut ovat Terveyspisteen kysytyimpiä palveluita. 21 ammatissa tein täyden fysikaalisen tutkimuksen ennen leikkausta. Lääkäri saattoi soittaa hoitajalle, mitä Suomessa ei juuri tapahdu. Potilaita hoidettiin ”meidän potilaina” ja kaikkien mielipiteet otettiin huomioon, vaikka lääkäri teki hoitolinjauksen ja otti vastuun kokonaishoidosta. Terveyspisteessä Pauliina kehittää mutkatonta matalan kynnyksen palvelua. –Tämä on vaihtoehto ihmisille, jotka eivät halua jonottaa terveysasemalla ja ovat valmiita maksamaan kympin siitä, että tuikkaan rokotuksen saman tien, kun he tulevat hakemaan rokotetta. Rokotuksista menee tieto Tikkurilan terveysaseman tartuntatautien yksikköön, missä yksikön hoitaja kirjaa ne. Kun Pauliinalla ei ole omia asiakkaita, hän auttaa myymälässä – opastaa haavanhoitotuotteissa ja erilaisten tukien ja itsehoitovalmisteiden valinnassa. Jos asiakas kysyy lääkkeistään tai niiden yhteisvaikutuksista, hän kutsuu paikalle proviisorin tai farmaseutin. –Yhteistyö apteekkilaisten kanssa on huippujuttu. He ovat oppineet paljon haavanhoitotuotteista, joita valitessa pitää ottaa huomioon kokonaisuus: toimivatko asiakkaan sormet, mikä tuote sopii haavakohtaan, millainen on asiakkaan iho? Minä olen saanut näppituntumaa itsehoitotuotteisiin ja oppinut vitamiineista ja dermokosmetiikasta. i Julkisen ja yksityisen yhteistyötä ► Apteekin Terveyspiste on Apteekkariliiton konsepti. Sen kehitti Kuopio Innovation Oy Tekesin tuella. ► Terveyspiste toimii tällä hetkellä kuudessa yksityisessä apteekissa. ► Terveyspisteet tekevät yhteistyötä julkisen terveydenhuollon kanssa. ► Pisimmällä yhteistyö on Joensuun Uudessa Apteekissa, jossa Terveyspisteen sairaanhoitajalla on valtuudet kirjata potilastiedot suoraan kunnan järjestelmään. terveyspisteen vakioasiakkaita on kolmisenkymmentä. Kiireiset varaavat ajan esimerkiksi lääkeinjektion ottamiseen. Vastaanotolle voi tulla myös ilman ajanvarausta, vaikka näyttämään haavaa, joka ei parane odotetusti. Pauliina tietää, että viidakkorumpu on soinut, kun nuori nainen käy hakemassa matkarokotuksia ja seuraavalla viikolla hänen äitinsä tulee mittauttamaan verenpaineensa. Palvelutaloissa asuva vanhusväestö on löytänyt palvelun ja hakeutuu korvahuuhteluun, näyttämään luomea tai piipahtaa muuten vain keskustelemaan terveydestä. Kallein palvelu on tunnin kestävä muistitesti, joka maksaa 45 euroa. Kerran apteekissa kävi rouva, joka kertoi, ettei hänelle ole koskaan tehty muistitestiä. Pauliina kysyi, onko rouval- 22 Jos ongelmia on paljon, lähden purkamaan vyyhtiä pahimmasta. la lääkitystä, mihin hän vastasi kieltävästi. Lähtiessään rouva kuitenkin näytti muistilääkepakkausta ja kysyi, jatketaanko tätä. Pauliina otti kopion muistitestis- tä, lähetti sen hoitavalle lääkärille ja liitti mukaan kysymyksen: olisiko lääkitystä tarpeen tarkistaa? –Jos minulla olisi sähköinen yhteys terveysasemalle, olisin ymmärtänyt, että hän on käynyt testissä. Terveyspisteen tietokone ei saa olla yhteydessä apteekin verkkoon. Toistaiseksi yhteyttä ei ole myöskään terveysaseman järjestelmään, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tulkinnut pykäliä toisin kuin Itä-Suomen virasto. Joensuussa apteekin Terveyspisteen ja terveysaseman välinen sähköinen viestintä on luvallista. –Tulevaisuudessa sähköinen yhteys terveysasemalle on välttämätön potilasturvallisuuden ja hyvän hoidon takaamiseksi, Pauliina sanoo. Pari kertaa Pauliina on havainnut asiakkaalla sydämen rytmihäiriön. –Ennen joulua juttelemaan tuli rouva, jonka ihan kädestä väänsin lähtemään päivystykseen. Samana päivänä hänelle laitettiin sydämentahdistin. Myöhemmin rouva tuli kiittämään. tikkurilassa asuu paljon yksinäisiä ihmisiä. Joku käy Pauliinan kanssa vain juttelemassa, siitä ei veloiteta. Kun ihminen pääsee alkutuskastaan, Pauliina ohjaa hänet eteenpäin, esimerkiksi seurakunnan vapaaehtoisten pitämään Olotilaan, missä voi pelata ja jutella toisten kanssa. Pauliina nauttii monipuolisesta työstään, vaikka kaikkia asiakkaita ei pysty auttamaan niin hyvin kuin hän haluaisi. –Jos ongelmia on paljon, lähden purkamaan vyyhtiä pahimmasta, terveyttä eniten uhkaavasta asiasta. Pauliina tunnistaa liian empaattisuuden vaarat ja yrittää olla ajattelematta työasioita kotona. Pauliina on juuri suorittanut Jyväskylän avoimen ammattikorkeakoulun englanninkielisen verkkokurssin seksuaaliterveyden edistämisestä. Hän lähtisi opiskelemaan seksuaaliterapeutiksi, jos se onnistuisi työn ohella. Hän on huomannut, että moni nuori nainen ja mies on hukassa seksiasioiden kanssa. Myös vanhusten seksuaalisuus vaatisi hoitajalta erityistietoa ja ymmärrystä. Hän on tottunut opiskelemaan omalla ajallaan eikä malta jättää Terveyspistettä täysipäiväisen opiskelun vuoksi. –Tämä homma on minun ”babyni”. t TEHY t 6–2015 kolumni Näyttääkin ihan hoitajalta helena, Sisar Helena ja Helena, sininen Kolumnistimme anne autiolahti on sairaanhoitaja, päihdetyöntekijä ja erityistason seksuaaliterapeutti. sisar. Sarjaan kuului muitakin, mutta nämä kolme luin moneen kertaan. Kirjoissa kerrottiin sairaanhoitajaoppilas Helenasta, joka riensi kirkasotsaisna kohti sairaita, hoitaen kurjaparkoja sittemmin myös slummeissa. Rakastin kirjojen sairaalamaailmaa, tärkättyjä myssyjä, tauteja ja alusastioita. Lainasin kirjastosta kaiken muunkin aihetta liippaavan. Aivan parhain – aikuisten puolelta – oli tositapahtumiin perustuva Tyttäreni tarina. Heti sen alkusivuilla oli jollakin niskassaan täiabskessi, märkäinen paise, joka kuhisi eläviä täitä. Tämä oli kammottavinta, mitä ikinä olin kuullut. Olin yhdeksän. Luin kohdan yhä uudestaan ja uudestaan. Näin hirvittäviä painajaisia, pahempia kuin ne, joita olin nähnyt lähetyssaarnaajan koulussa esittämistä kaitafilmeistä. Niissä sentään oli ollut kuvaa ihan läheltä leprapotilaiden haavoista, visvasta ja tippuvista jäsenistä. Ei epäilystä: minusta tulisi Helena. Mikä tärkeintä, saisin hilkan. Helenalla se oli sininen. Minä kyllä halusin valkoisen. Oikeilla sairaanhoitajilla oli valkoinen lentoemännän siipilakki, siitä tunnisti sairaanhoitajan. Sellaisia olin nähnyt lastenosastolla, missä makasin kuukauden. Rakastin tärkättyjä myssyjä, tauteja ja alusastioita. ei tullut hilkkaa. Suikkaa, mys- syä, minkäänlaista hattua. Päähine oli poistettu sairaanhoitajan puvusta aikaa sitten. Tutkinnon sain kumminkin. Ynnä sairaanhoitajan hienon ammattimerkin, joka lähemmin tarkasteltuna osoittautui Sairaanhoitajaliiton neulaksi ja jonka emalissakin oli valmiiksi lohkeama. Se varsinainen ammattimerkki oli huomaamaton pieni hopeanappi. Yhteensä tämä hieman kirveli. TEHY t 6–2015 Mutta hyvin rakentui ammatti-identiteetti päähineettäkin. Hoitajuus asettui lopulta nahan alle. Vapaa-ajallakin se neuvoo, ohjaa, kehottaa, muistaa aseptiikan, tartuntariskit, prevention. Syö nopeasti, koska töissä on niin oppinut. Siivousjärjestyksestä on se tarkka, raa’at ja kypsät elintarvikkeet säilyttää se erillään. Esiseuraa omat ja perheenjäsenten oireet, mittaa kuumeet, palpoo rauhaset, ei turhaan kuormita minkään lajin vastaanottoja ja vasta riittävästi seurattuaan varaa ajan lääkäriin. Monelle hoitajalle tuttua. Yhteiskunnalle tällainen kaksoishoitajuus on varmasti huikea säästö. sisar helenan eli kotisairaanhoitajan työssäni ajattelin joskus huvittuneena, kuinka kaukana se oli lapsuuden kuvitelmista. Tukka tosin lepatti, kun let’s go -meiningillä sukkuloitiin tuttuihin ja tuntemattomiin kohteisiin. Siinä minkään väriset hilkat päässä olisi pysyneet. Vahva, hyvä koulutus on sairaanhoitajan ammatti-identiteetin kivijalka. Sairaanhoitajakoulutus on Suomessa korkealuokkaista ja hyvässä huudossa myös ulkomailla. Hatut ja prenikat ovat merkkejä saavutetusta koulutuksesta, kun taas ammattitaito syntyy koulutuksen jälkeen, kokemuksen myötä. Tutkinnon ja ammattitaidon liitosta syntyy varsinainen ammatti-identiteetti. Valmistumispäivän kuvassa minulla on sylissäni kimppu ruusuja. Valkoinen työasu, nimineula, taskunreunassa rintamerkit. Mummoni katsoo minua ylpeänä ja julistaa: ”Näytätki iha sairaahhoitajalta.” Tuntui kuin lennokas, teräväkärkinen hilkka olisi hohtavana laskettu kutreilleni. Niillä se lepää yhä. 23 35 000 80 % aivovammoista on lieviä. suomalaista saa vuosittain aivovamman. 4000 saa vamman urheilun parissa. 24 TEHY t 6–2015 aivovammat Isku päähän Lievä aivotärähdys on joskus kohtalokas, mutta vakavastakin aivovammasta voi toipua täysin ennalleen. teksti Merja Perttula kuvat Jukka Rapo ja Pasi Leino A kolme tärskyä. Ammattipyöräilijä Teemu Viholainen on joutunut jättämään maastopyöräilyn kaatumisten jälkeen. Hän haaveilee maantiekisoista. TEHY t 6–2015 mmattipyöräilijä Teemu Viholainen, 25, kaatui pari vuotta sitten harjoituslenkillä. Höntti olo meni nopeasti ohi ja harjoittelu jatkui täydellä teholla. Paria viikkoa myöhemmin hän lähti maastopyöräilykilpailuihin Belgiaan. –Siellä kaaduin uudestaan. Lensin ohjaustangon yli ajovirheen vuoksi. Tiimimme lääkäri tutki minut ja sanoi, että olin saanut aivotärähdyksen, ei sen pahempaa. Teemu ei muista mitään kaatumisen jälkeisestä vuorokaudesta. Hän lensi Suomeen, ja kotona alkoi raju oksentelu. Häntä pyörrytti, päätä särki ja silmät olivat niin valonarat, että hänen oli pakko pitää aurinkolaseja sisällä. Kun oireet jatkuivat, Teemu hakeutui urheilulääkärin luo. Hän sai lähetteen neurologille. Pään magneettikuvauksissa ei näkynyt mitään poikkeavaa. Fysioterapeutin testeissä huomattiin, että tasapaino oli heikko, toinen puoli ke- hosta oli jäykempi kuin toinen ja refleksit olivat normaalia hitaammat. Olo alkoi kuitenkin korjaantua, ja Teemu lähti jälleen kilpailuihin Belgiaan. Hän kaatui taas. jälkikäteen Teemu arvioi, että hän palasi kilpailuihin liian aikaisin. Kuntoutuminen oli jäänyt puolitiehen. Riski uuteen tapaturmaan oli korkea, koska aivot eivät toimineet entiseen tapaan. Reagointi saattoi olla normaalia hitaampaa ja keskittyminen hankalaa. Viimeisessä kaatumisessa Teemu sai aivotärähdyksen lisäksi hermovaurion lapaluiden ja niskan seudulle. Kaatumisesta on nyt reilu vuosi, mutta Teemu ei ole kunnossa. Hän on käynyt fysioterapeutilla ja saanut neuropsykologista kuntoutusta. Arjen sujumista haittaavat keskittymisongelmat ja muistin heikentyminen. Viholaiselle on haettu 25 aivovammat Olli Tenovuo kuntoutustukea, ja hän miettii mahdollista opiskelualaa. –Maastopyöräily saa minulta varmaan jäädä, mutta maantiepyöräilyä aion ainakin harrastaa, kenties vielä kilpaillakin lajissa. ylilääkäri Olli Tenovuo Turun yliopistollisesta keskussairaalasta toteaa, että alkuvaiheessa on usein hyvin vaikea tai jopa mahdotonta arvioida luotettavasti, minkä asteisesta aivovammasta on kysymys. Lieväksi arvioitu aivovamma, jota puhekielessä kutsutaan yleensä aivotärähdykseksi, voi pitkittyä ja jättää pysyviä toimintahäiriöitä. Hän korostaa, että jokainen aivovammapotilas tulee tutkia huolellisesti. Toipumista pitää seurata. –Välillä tulee vastaan tapauksia, että alkuvaiheessa on päätelty, ettei käynyt kuinkaan. Potilas on kotiutettu tai häntä ei ole tuotu ensiapuun lainkaan. Vähän myöhemmin on selvinnyt, että hänelle on kehittynyt hengenvaarallinen verenvuoto tai vamma on ollut muuten vaikea, jonka vuoksi potilas jää työkyvyttömäksi. Kun aivot ”tärähtävät” iskun tai äkillisen heilahduksen vuoksi, samalla vaurioituu aivojen hermosoluja ja viejähaarakkeita, aksoneita. Suurin osa ihmisistä kuitenkin toipuu lievästä aivovammasta ennalleen muutamassa päivässä tai viikossa. Vaaroja ei pidä silti liioitella, sillä turhat huolet vaikeuttavat toipumista. Joskus aivotärähdys myös sotketaan esimerkiksi niskan retkahduksesta aiheu- Turhat huolet vaikeuttavat toipumista. ! US U T U U kista Aptee • Kausiluonteinen allerginen nuha • Väsyttämätön • 04/2015 24 h vaikutus Fexorin 120 mg tabletti. Kausiluonteisen allergisen nuhan oireiden lievittämiseen. Vaikuttava aine: feksofenadiini. Annostus: Aikuiset ja yli 12-vuotiaat: 1 tabletti kerran vuorokaudessa ennen ateriaa. Kysy Fexorinin käytöstä lääkäriltäsi, jos sinulla on munuais-, maksa-, sydän- tai verenpainesairaus, olet raskaana tai iäkäs. Ei imettäville äideille. Pakkaukset: 10 ja 30 tablettia. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Orion on suomalainen avainlippuyritys. itsehoitoapteekki.fi Lisätiedot puh. 010 426 2928 ark. klo 8–16. 2013 2014 ssa k tusy s tkimus Va 1 uu ak ast y yt y väi stu 2012 Asi Matti Vartiainen yy 2011 aivotärähdyksen tyypillisiä oireita ovat pahoinvointi, väsyneisyys, uneliaisuus, keskittymisvaikeudet, muistikatkot ja hetkellinen tajunnan menetys. Päänsärkyä voi esiintyä, mutta se ei yksin osoita, että aivoissa olisi tapahtunut jotakin. –Aivotärähdyspotilaan parasta hoitoa on antaa hänen levätä ja kerätä voimia. Tämä ei tarkoita vuodelepoa, vaan rauhallista arjen elämää, Olli Tenovuo sanoo. Aivovammoihin ei ole parantavia lääkkeitä. Vakavissa vammoissa voidaan tarvita kirurgiaa. Aivojen toipumista autetaan myös huolehtimalla potilaan fysiologisesta tasapainosta, hapetuksesta, verenpaineesta ja kuumeen hoidosta, jotta ne eivät pahenna aivokudosvauriota. Toipuminen on yksilöllistä, sillä ei ole kahta samanlaista aivovammaa. Nuoret toipuvat iäkkäitä paremmin, sillä heidän aivoissaan on enemmän kompensaatiokykyä. EPSI R at ing tuneisiin oireisiin, kertoo fysioterapeutti Matti Vartiainen, joka tekee parhaillaan väitöskirjaa motorisista ja kognitiivisista häiriöistä lievän aivovamman jälkeen. Hän on tavannut vastaanotollaan vanhempia, jotka haluavat lapsensa lopettavan harrastamisen, kun kentällä on sattunut kontaktitilanne. Kun hän on tutkinut tilannetta, aivotärähdystä ei ole tapahtunutkaan. Esimerkiksi päänsärky voi liittyä niskan alueen retkahdukseen. Alkuvaiheen selvittelyssä hyvä työkalu on urheilijan aivotärähdyksen arviointilomake. Jos diagnoosiksi varmistuu lievä aivotärähdys, urheilija ei saa palata peliin vaan tarvitaan vähintään päivän varoaika. –Tilanne arvioidaan uudelleen päivän, viikon tai kuukauden päästä, jotta ollaan varmoja, ettei henkilöllä ole oireita. Liikunnan pariin tulee palata kevyesti, kuormitusta vähitellen kasvattaen. htiöver ta ilu Tyytyväisimmät asiakkaat EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. Olemme olleet jo neljä kertaa peräkkäin sijalla 1. Emme aio kuitenkaan ylpistyä, vaan aiomme olla luottamuksen arvoisia huomennakin. Jatkamme rehdillä ja reilulla linjallamme. Hoidetaan vakuutuksesi kerralla kuntoon, ota yhteyttä! Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja tarjoamme erityisesti ammattiliittojen jäsenille etuja ja räätälöityjä tuotteita. Palvelemme numerossa 01019 5110 ma–pe 8–18 sekä verkossa osoitteessa www.turva.fi 191x125_TurvaEpsi_Tehy _21042015.indd 1 TEHY t 6–2015 20.3.2015 10:57:33 27 aivovammat kung-fu kuntoutti. Annamaria Marttila (oik.) on toipunut täysin vakavasta liitovarjoonnettomuudesta. 20 % on liikenneonnettomuuksia. 5% on väkivaltatapahtumia. 65 % sairaalassa hoidetuista vammoista on kaatumis- ja putoamistapaturmia. –Eniten ongelmia aiheuttaa, jos potilaalle jää aivoperäinen väsymys, jolloin aivot eivät kestä kuormitusta. Aivoperäinen väsymys on erilaista kuin unenpuutteesta johtuva. Usein siitä kärsivä kestää fyysistä kuormitusta mutta ei työtä, joka edellyttää keskittymistä, muistamista ja suunnittelua. aivotärähdystä lie- elin. Vakavastakin aivovammasta voi toipua, kuten kävi liitovarjo-onnettomuudessa olleelle Annamaria Marttilalle, 36. Annamaria oli parikymppisenä kahden kaverinsa kanssa vaeltamassa PallasOunastunturin alueella. Toisella kaverilla oli mukana liitovarjo, jota oli kerran kokeiltu pellolla. –Onneksi en hypännyt mistään tunturista, vaan pojat vetivät minut ylös. Minussa kiinni ollut köysi katkesi. Olimme täysin amatöörejä. Olin saanut väärää tietoa varjon käytöstä. Varjo sakkasi ja mätkähdin kymmenestä metristä maahan. Annamaria ei muista tilanteesta mitään. Hän oli ponnahtanut istumaan, purrut hampaita yhteen ja rojahtanut hengittämättä maahan. Pojat käänsivät hänet kylkiasentoon, jolloin hengitys käynnistyi. Annamaria kiidätettiin tajuttomana Rajavartiolaitoksen lääkintähelikopterilla Lapin keskussairaalaan, ja sieltä matka Pahinta on, jos potilaalle jää aivoperäinen väsymys. vemmätkin aivojen töytäisyt näyttävät vaikuttavan aivojen toimintaan. Tutkittaessa magneettikuvauksella amerikkalaisen jalkapallon pelaajien aivojen hermoratoja huomattiin, että niissä tapahtui muutoksia pelikauden aikana. Pelaajilla ei ollut varsinaisia aivotärähdyksiä. Riitti, kun he saivat pelatessa jatkuvasti iskuja päähänsä. On myös viitteitä siitä, että lievätkin vammat voivat aikaistaa aivojen ikääntymistä. Ihmisillä näyttää olevan perinnöllisiä eroja siinä, miten aivot reagoivat niihin kohdistuneisiin tärskyihin. 28 onneksi aivot ovat myös muovautuva jatkui seuraavana päivänä Oulun yliopistolliseen sairaalaan. –Siirryin tajuttomuudesta unitilaan, joten muistikuvani alkuajoilta ovat hatarat. Parin päivän päästä vasen puoleni halvaantui kasvoista jalkoihin, kun aivojen vaurio laajeni alueelle, joka säätelee vasemman puolen motoriikkaa. Annamaria sai kuntoutusta sairaalassa, ja hän pääsi kotiin kahden kuukauden päästä. –Aluksi opinnot sujuivat tahmeasti, sillä luennoilla lähinnä nukuin. Jo seuraavalla lukukaudella otin muita kiinni. Annamaria oli harrastanut aiemmin kung-fua, ja onnettomuuden jälkeen hän alkoi treenata varovasti uudestaan. Tasapaino-ongelmat ja vasemman puolen heikkous korjautuivat vähitellen. Annamaria on toipunut täysin. Hän toimii tutkijana Oulun yliopistossa ja tekee kulttuuriantropologian väitöstyötä. t URHEILIJAN AIVOTÄRÄHDYKSEN ARVIOINTILOMAKE SCAT3: WWW.TERVEURHEILIJA.FI LÄHTEINÄ KÄYTETTY: AIVOVAMMOJEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS, ERIKOISLÄÄKÄRI 4/2014, WWW.AIVOVAMMALIITTO.FI, WWW.TERVEURHEILIJA.FI TEHY t 6–2015 Instrumentarium käy�ää silmänpohjankuvauksessa alan uusinta teknologiaa, joka mahdollistaa moniin oiree�omiin muutoksiin puu�umisen ajoissa. Tavallinen silmänpohjakamera kuvaa ainoastaan silmänpohjan keskeisen alueen ja kuvan laajuus on 40-45 aste�a. Instrumentariumin käy�ämällä teknologialla on mahdollista kuvata keskeisen alueen lisäksi silmänpohja 200 asteen laajuudelta. Oiree�omat muutokset alkavat usein juuri silmänpohjan reuna-alueilta. Katso lähin tarkinta mahdollista silmänpohjakuvausta tarjoava Instrumentarium-myymälä osoi�eesta instru.fi/silmanpohjakuvaus UUT UUS KO A L E L E ST E RO NT VO I AVA T EL I A N H H O, M A Y VÄ KU. ! LE A A TA N O N I ST A PE PITÄÄ ALHAALLA Voiko voita sisältävä levite alentaa kolesterolia? Kyllä voi. Uusi Benecol® voi & rypsiöljy rasvaseos 60 % on täysin uudenlainen levite, jossa yhdistyvät voin hyvä maku, rypsiöljyn pehmeät rasvahapot ja kasvistanoliesterin kolesterolia alentava teho. Se on ainoa voita sisältävä levite, jolla on Sydänmerkki. Benecol® voi & rypsiöljy 60 % on kehitetty kuluttajille, jotka eivät ole valmiita luopumaan voin hyvästä mausta, mutta joilla on tarve alentaa kolesteroliaan tehokkaasti. Kasvistanoliesteri pienentää veren LDL-kolesterolipitoisuutta keskimäärin 10 %. www.benecol.fi/ammattilaiset terveys KOONNUT RIITTA HANKONEN, [email protected] Varo laastarikoukkua nikotiinilaastarit ja muut nikotiinivalmisteet autta- vat tupakoinnin lopettamisessa, jos niitä käyttää riittävän pitkään. Korvaushoidot eivät kuitenkaan ole ongelmattomia: niihin voi kehittyä riippuvuus, jos ei miellä valmisteiden kuuriluonteisuutta. Henkinen riippuvuus voi siirtyä tupakasta nikotiinivalmisteeseen. Suunnitelmallisuus ehkäisee riippuvuuden syntyä. Esimerkiksi nikotiinipurukumin voi kokeilla vaihtaa nikotiinilaastariin ja ksylitolipurukumiin. Vaikeasti riippuvainen tarvitsee lääkärin apua. Kanadalaistutkimuksen mukaan nikotiinikorvaushoitoa 4–8 viikon ajan käyttävät onnistuvat lopettamaan tupakoinnin yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin henkilöt, jotka eivät käytä korvaushoitoa. Henkilöt, jotka käyttävät valmisteita käypä hoito -suosituksen mukaisesti 8–12 viikkoa, onnistuvat peräti neljä kertaa paremmin. Annostusta tulee vähentää käytön aikana. HELENA SYRJÄ Henkinen riippuvuus voi siirtyä nikotiinivalmisteeseen. UUTISPALVELU DUODECIM, FIMEA työmatkat Pyöräily elvyttää etukäteen ja vie työn mielestä jälkikäteen. pyöräilyviikko 9.–17.5. D-vitamiinista on toivottu yleisapua, joka esimerkiksi alentaisi verenpainetta. Uusin tutkimustieto ei tue toivetta. Uutispalvelu Duodecim Puolet päivästä pystyssä Tunne liikkujan lisäravinteet toimistotyöläinen istuu huomaamattaan lähes koko päivän. Luomuliikuntakirja antaa vinkkejä aktiiviseen arkeen ja neuvoo, kuinka istumista pystyy vähentämään. Tämän kirjan luettuasi et halua istua enää koskaan. jos lisäravinteiden viidakko herättää arto pesola: luomu liikunnan työkirja. fitra. TEHY t 6–2015 kysymyksiä, tästä kirjasta saattaa löytyä vastauksia. Peruskuntoilija ei tarvitse täydellistä lisäravinnearsenaalia, mutta hänen on hyvä tietää, mitä hänelle yritetään myydä. Kirjan uskottavuutta nakertavat epätieteelliset väitteet kehotyypin ja ruokavalion yhteydestä. harri männistö: lisäravinteet tavoitteen mukaiseen harjoitteluun. docendo 2014. h suojaa silmät 1 Aurinkolasit suojaavat häikäisyltä, UV-säteiltä sekä esimerkiksi viimalta ja pikkuroskilta. 2 UV-säteily aiheuttaa sarveis- ja sidekalvon tulehduksia sekä harmaakaihia. 3 Suojauskykyluokka kertoo, kuinka kirkkaassa auringonpaisteessa linssit suojaavat. optisen alan tiedotuskeskus PIXMAC Polje! 31 hyvinvointi Pomoportaille Kukaan ei ole loistava esimies syntyessään, mutta sellaiseksi voi oppia. teksti Emmi Oksanen kuvitus Johanna Sarajärvi O lisikohan minusta siihen? Uskaltaisinko?” Esimiestaitoja ei tarvitse osata etukäteen, sillä niitä voi aina opetella. Tärkeintä on, että pomo haluaa olla pomo. –Hyvä esimies haluaa johtaa työyhteisöä ja on kiinnostunut ihmisistä. Hän haluaa oppia ja kehittyä ja pyytää palautetta, sanoo organisaatiopsykologi Pekka Järvinen Organisaatiokonsultointi Praxis Oy:stä. Hän kouluttaa esimiehiä ja on kirjoittanut useita johtamiskirjoja. Järvisen mukaan esimiehinä näkyy liikaa hyviä työntekijöitä, jotka johto on halunnut palkita ylennyksellä esimieheksi, mutta jotka eivät halua olla pomona muille. Siksi hän painottaa motivaatiota. Se ei ole kuitenkaan ainoa hyvän esimiehen piirre. hyvä esimies on avoin ja helpos- ti lähestyttävä. Hän ei välttele ihmisiä ja näyttää naamaansa kahvipöydässä ainakin silloin tällöin. Pekka Järvisen mukaan ihmiset karttavat sulkeutunutta ihmistä, josta ei tiedä, mitä tämän päässä liikkuu. Siksi pomon on oltava ihmisläheinen. Se ei kuitenkaan tarkoita yltiösosiaalisuutta. –Ekstrovertti voi olla päällepäsmäri, joka puhuu koko kokouksen ajan itse. Int32 rovertti onkin luultavasti ekstroverttia parempi kuuntelija. Tosin hänen kannattaa tietoisesti opetella juttelemaan ihmisille. Esimies saisi olla myös mieluummin rauhallinen ja analyyttinen viilipytty kuin tunteellinen draamakuningatar tai -kuningas. Impulsiivinen pomo tuntuu työntekijöistä helposti arvaamattomalta. –Tunteidensäätelyä voi opetella. Jos tiedostaa asian, voi ottaa opiksi ja laskea kymmeneen ennen kuin sanoo tai hakeutua harjoittelemaan tunteiden ilmaisemista työnohjaukseen, Järvinen ehdottaa. keskijohto on usein monenlais- ten odotusten kohteena ja paineiden alla. Siksi esimies tarvitsee myös suhteellisuudentajua ja hyvää stressinsietokykyä. Esimiehen on pystyttävä arvioimaan, mikä on asiallista kritiikkiä ja mitkä toiveet ovat epärealistisia ja epäoleellisia. Esimerkiksi kiusaamista epäiltäessä esimies arvioi, millainen käytös on häiritsevää ja mihin on vedettävä rajat. Esimiehen on kuunneltava ja keskusteltava, mutta oltava myös jämäkkä ja tehtävä päätöksiä. Kaikkia ei voi miellyttää. Työntekijöiden toiveet voivat olla sellaisia, joihin esimies ja työpaikka eivät pysty vastaamaan. Suomalaisilla työpaikoilla unohdetaan Pekka Järvisen mukaan turhan usein, ettei hyväkään pomo onnistu yksin ja huonoissa olosuhteissa. Pomon on saatava tukea omalta esimieheltään sekä aikaa johtamiseen ja kouluttautumiseen. Myös vastuiden ja roolien pitää olla selviä. esimiehen rooli on vaativa. Miksi kukaan haluaa pomoksi? Johtotehtävissä ja esimiehenä 25 vuotta työskennelleen Anni Vepsäläisen mielestä hienointa pomon hommissa on se, että pääsee vaikuttamaan asioihin ja näkemään, kuinka muut kasvavat ja kehittyvät tehtävissään. Vepsäläinen aloitti viime marraskuussa Suomen Messut Osuuskunnan toimitusjohtajana. Ennen nykyistä työtään hän työskenteli vajaat kuusi vuotta Diacorin toimitusjohtajana. Omalla urallaan Vepsäläinen pitää erityisen tärkeänä kannustavia esimiehiä ja puolisoaan, joka on jakanut vastuun kahdesta lapsesta ja kodista. Olennaista naisten etenemisessä johtotehtäviin on hänestä se, että naiset uskaltavat tarttua entistä vaativimpiin tehtäviin ja että esimiehet kannustavat heitä. Suomalainen yhteiskunta on jo melko tasa-arvoinen, Pomon ei tarvitse olla ekstrovertti massahurmaaja. TEHY t 6–2015 TEHY t 6–2015 33 hyvinvointi i Kartuta pomotaitojasi ► Paranna ihmistuntemustasi. Opettele ymmärtämään erilaisuutta esimerkiksi tutustumalla persoonallisuustyypittelyihin. Pohdi myös, millainen itse olet. ► Jos olet ujo tai hiljainen, opettele juttelemaan muille ja kertomaan itsestäsi nykyistä enemmän. Jos olet hölösuu, ota asiaksesi olla välillä hiljaa ja kuunnella muiden juttuja. ► Harjoittele näyttämään tunteesi sopivalla vauhdilla. Jos sinun tekisi mieli räjähtää, laske kymmeneen. Jos et viimeksi onnistunut, mieti, miten voisit toimia nyt toisin. ► Jos olet taipuvainen liikaan kiltteyteen, harjoittele jämäkkyyttä. Sano esimerkiksi vatvojatyökaverille, ettei sinulla ole juuri nyt aikaa kuunnella. Ole kuitenkin ystävällinen kaikille. ► Hanki talous- ja liiketoimintaosaamista esimerkiksi täydennyskoulutuksesta. ► Tee asiat valmiiksi, älä täydellisesti. Pyristele irti ylitunnollisuudesta ja syyllisyydentunteesta. Älä madalla osaamistasi tai odotuksiasi. ► Tartu vaikeisiinkin asioihin ja hanki laaja-alaista kokemusta alastasi. Ole rohkea ja tartu mahdollisuuksiin. VINKIT: HAASTATELTAVAT, SHERYL SANDBERG: LEAN IN – NAISET JA MENESTYMISEN TAHTO (WSOY 2013) JA CAITLIN FRIEDMAN & KIMBERLY YORIO: HYVÄ POMO VAI HANKALA AKKA? NAISEN OPAS JOHTAJUUTEEN (TALENTUM 2011). 34 ja esimerkiksi lasten päivähoito on hyvin järjestetty. – Naiset ovat liian vaativia itseään kohtaan. Naisten pitäisi tarttua mahdollisuuksiin rohkeasti ja lähteä vain tekemään. Tekemällä oppii, Vepsäläinen kannustaa. Sosiaali- ja terveysalalla on paljon naisia keskijohdossa, mutta aivan ylimmät johtopaikat ovat pitkälti miesten hallussa. Naisten osuus terveys- ja sosiaalialan johtajista ja erityisasiantuntijoista kunnissa oli toissa vuonna 83 prosenttia. Ylihoitajista ja osastonhoitajista naisia oli 94 prosenttia. Kuitenkin vain kahta Suomen 20 sairaanhoitopiiristä johtaa nainen. Suurimpia yksityisiä terveyspalveluyrityksiä, Terveystaloa ja Mehiläistä, johtavat myös miehet. naisten johtamat yritykset ovat kannattavampia kuin vastaavat miesten johtamat yritykset. – Yhteiskunnan kannalta jätämme valtavan potentiaalin hyödyntämättä, jos naiset eivät toimi esimiehinä. Naisten itsensä kannalta naiset menettävät monia kivoja ja palkitsevia töitä, joista saa keskivertoa paremman korvauksen, Vepsäläinen huomauttaa. Hänen kokemuksensa mukaan naisten vahvuuksia esimiestehtäviä ajatellen ovat organisointi ja sosiaaliset taidot. Naisten johtamat yritykset ovat kannattavampia kuin miesten johtamat. elinkeinoelämän valtuuskunta teki vuonna 2007 analyysin, jonka mukaan jos pomon hommat kiinnostavat, nykyiset työt on syytä hoitaa hyvin. – Kannattaa myös miettiä, haluaako pomoksi pätevistä syistä: siksi, että haluaa johtaa ihmisiä ja kokonaisuuksia, vai siksi, että esimiehen titteli olisi kovin hieno. Esimerkiksi osastonhoitajana on vähemmän aikaa potilaiden kanssa ja osaaminen TEHY t 6–2015 kliinisessä työssä heikkenee. On syytä pohtia, haittaako se, Pekka Järvinen vinkkaa. Anni Vepsäläisen mielestä on uskallettava kertoa omista tavoitteista esimiehelle ja tarttua mahdollisuuksiin, kun niitä tarjoutuu. –Kannattaa olla myös kiinnostunut liiketoiminnasta ja taloudesta ja hankkia talousosaamista opiskeluaikana tai työuran aikana, hän lisää. Luultavasti entistä vaativampi työ vie myös enemmän aikaa. Perheen ja oman lähipiirin tuella on silloin iso merkitys. Vepsäläinen kokee olevansa onnekas, että puoliso on tukenut hänen uraansa. –En ehkä olisi tässä ilman puolisoni tukea. En sanoisi, että puolison tuki on ehto esimiestyölle, mutta se helpottaa. ensin koetan selviytyä ruuhkavuosista. Esimieheksi etenemistä mietin sitten joskus, kun lapset ovat riittävän isoja. Näin olisi houkutus ajatella. Mutta ehtiikö vielä viisikymppisenä edetä pomoksi? Anni Vepsäläisen mielestä viisi- ja kuusikymppisiin suhtaudutaan työelämässä nykyään myönteisemmin kuin kymmenen vuotta sitten, mutta hän arvelee, että pomoksi voi olla vaikea päästä ensimmäistä kertaa viisikymppisenä. –Tämä on tietysti yksilöllinen ja organisaatiokohtainen kysymys. Työelämätutkija Jaana Parviainen vahvistaa arvion. –Johtajauralle on vaikea päästä enää 50 ikävuoden jälkeen. Yleisesti voidaan kyllä sanoa, että julkisen sektorin johtajat ovat iäkkäämpiä kuin yksityisen sektorin johtajat, kertoo Tampereen yliopistossa työskentelevä Parviainen. Pekka Järvisen mielestä esimieheksi ei kannata kiirehtiä, sillä laaja-alainen kokemus alalta ja erilaisista organisaatioista sekä johdettavana oleminen valmentavat pomoksi. –Kannattaa kertoa kehityskeskustelussa, että on kiinnostunut esimiestehtävistä ja hakea esimerkiksi apulaisosastonhoitajan sijaisuuksia. Hyvistä esimiehistä on pulaa. Jos taas huomaa, ettei pidä esimiestyöstä, voi palata suorittavaan työhön. Se ei ole enää nykyään kasvojen menetys. Etene siis oikeista syistä harkitusti ja rohkeasti, mutta riittävän ajoissa. t TEHY t 6–2015 Verkkokauppa terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille. Tuotevalikoima koostuu mm. kosmetiikkatuotteista, ravintolisistä, elintarvikkeista ja lemmikkituotteista. Oletko jo hyödyntänyt huhtikuun etusi? TARJOUKSET VOIMASSA 30.4. 2015 saakka Rekisteröidy heti Gefilus 25-vuott a! Sebamed-pesuneste täyttöpussin ostajalle Gefilus Appelsiini-persikka purutabletti KAUPAN PÄÄLLE +25 % enemmän Shower Gel Grapefruit -juhlapakkaus Rekisteröidy terveydenhuollon ammattilaisena ja tilaa tuotteita edullisesti Oriolashop.fistä! Maksutapoina ovat verkkopankkimaksu, luottokortit ja lasku. Lisätietoja toimitusehdoista ja maksutavoista löytyy verkkokaupastamme. Asiakaspalvelu: [email protected] puh. 020 33 4242 ke–pe klo 10–14, www.oriolashop.fi 35 terveys Uskallanko maistaa? Allergioiden hoidossa painotetaan nykyään siedättämistä. Voiko aikuista ruoka-allergikkoa rohkaista kokeiluihin? teksti Virve Järvinen kuvat Pixmac 1 Dosentti Mikael Kuitunen, voiko aikuinen kokeilla ruokaa, joka on aiheuttanut lapsena allergiaoireita? Lapsuudessa saadut lievät oireet, kuten pienet mahanpurut tai poskien punoitus, eivät estä kokeiluja. Mutta jos muistaa saaneensa lapsuudessa voimakkaita oireita, kyseistä ruokaa ei pidä kokeilla omin päin aikuisenakaan. Esimerkiksi nielemisvaikeudet ja voimakas suun limakalvojen turvotus ovat vakavia oireita. Useimmat ruoka-allergiat menevät ohi 5–6-vuotiaaksi mennessä, mutta pähkinä-, kala- ja äyriäisallergiat ovat hyvin pysyviä. Aikuisista kolmesta viiteen prosentilla on jokin ruoka-aineallergia, ja osa saa sen vasta aikuisena. Monesti aikuinen on ollut allergikko jo lapsuudessa, mutta oireet puhkeavat vasta aikuisena esimerkiksi rajun flunssan tai rankan rasituksen seurauksena. Jos allergia on tuore tuttavuus, sen kanssa kannattaa olla varovainen. 2 Tarvitaanko lääkäriä, jos aikuinen osaa yhdistää oireensa tiettyyn ruoka-aineeseen ja tietää välttää sitä? Jos allergisoivan ruoka-aineen karsiminen ruokavaliosta ei rajoita aikuisen elämää liikaa, hän pärjää ilman lääkärin apua. Ruoka-aineallergiaepäilyt ovat huomattavasti tavallisempia kuin todetut ruoka-allergiat. Jos maha oireilee, kan36 nattaa hakeutua tutkimuksiin. Aikuisen allergiana pitämät oireet voivat johtua suolistosairaudesta tai ärtyvän suolen oireyhtymästä. Ruoka-aineesta saatetaan tehdä syntipukki, vaikka syy oireisiin voi joskus olla ruoka-aineen käsittelyssä käytetyssä aineessa. Esimerkiksi karmiini-väriaineallergia on harvinainen, mutta se laajentaa vältettävien aineiden listaa, sillä samaa väriainetta löytyy ruokien lisäksi kosmetiikasta. 3 Onko positiivinen allergiatulos merkki siitä, että ruoka-ainetta tulee karttaa? Ruoka-ainetta ei pidä karttaa koskaan pelkän testituloksen perusteella. Testin tulkinta kuuluu asiaan perehtyneelle lääkärille. Esimerkiksi lähes kaikki koivuallergikot saavat testissä positiivisen tuloksen juureksista ja kivellisistä hedelmistä, mutta he voivat syödä suurinta osaa niistä huoletta. 4 Miten allergiat ja intoleranssit eroavat toisistaan? Ruoka-allergian taustalla on aina immunologinen reaktio, jota voidaan mitata prick-testillä tai veren seerumista saatujen IgE-vasta-aineiden määrän avulla. Intoleranssilla tarkoitetaan muita yliherkkyysreaktioita kuin allergiasta johtuvia. Esimerkiksi laktoosi-intole- rantikon elimistössä on liian vähän maitosokeria pilkkovaa entsyymiä, minkä vuoksi suolistoon jäävä maitosokeri aiheuttaa vaivoja, kuten turvotusta ja kaasunmuodostusta. Arkikielessä myös keliakia ja viljaallergia sekoittuvat toisinaan keskenään. Keliakiassa viljan gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolle tulehduksen, joka vaurioittaa suolen pintaa ja saa aikaan ravintoaineiden imeytymishäiriön. Vilja-allergiassa veressä muodostuu IgE-vasta-aineita. Vilja-allergia on tyypillisesti pienten lasten sairaus. Keliakiaa sairastavat sekä lapset että aikuiset. Käsitteitä sotkee myös huono vehnän sietokyky, joka on ollut viime aikoina paljon esillä mediassa. Aikuisten gluteeniherkkyys on vielä huonosti tunnettu ja kiistanalainenkin vaiva. 5 Osa aikuisista saa oireita ruokaaineista vain siitepölyaikaan. Sopiiko oireita aiheuttavaa ruokaainetta syödä muulloin? Hedelmät ja juurekset saattavat aiheuttaa koivuallergikolle keväällä ristiallergiareaktion. Noin puolet koivulle allergisista saa oireita tuoreruoka-aineista, kuten porkkanasta, selleristä, palsternakasta, omenasta, soijasta ja tomaatista. Oireet ovat yleensä lieviä, muun muassa huulten, suun ja nielun kutinaa. TEHY t 6–2015 kieltolistalla. Jos allergiaoireet ovat lieviä, niiden aiheuttajaa ei kannata karsia kokonaan ruokavaliosta. Pähkinäallergia aiheuttaa usein vaikeita oireita. Arkikielessä allergiat sekoitetaan usein intoleransseihin ja keliakiaan. TEHY t 6–2015 37 terveys Ristiallergiat ovat tuttuja Tukholman maratonissa, joka on keväällä koivun kukinnan aikaan. Rasitus on laukaissut oireet muutamalla vahvasti koivuallergisella, jotka ovat nauttineet soijaa sisältävää palautusjuomaa. Oireita aiheuttavaa ruoka-ainetta sopii kokeilla, kun koivun kukinta on ohi. Käytännössä ristiallergikot sietävät näitä ruoka-aineita myös siitepölyaikaan, kun ne kypsennetään. LTP-allergia on poikkeus. Siinä allergian aiheuttaa hedelmien pinnan ja solujen suojaamiseen osallistuva lipidien kuljetusproteiini. Se säilyy myös kypsennetyissä hedelmissä ja vihanneksissa. Suomessa tämä allergia on harvinainen. 6 Miksi Kansallinen allergiaohjelma kehottaa välttämisen sijaan siedättymään? Vakavat allergiat pitää hoitaa kunnolla, mutta lievissä riittää sietokyvyn vahvis- taminen. Se tapahtuu altistumalla tietoisesti allergeenille: ensin pienelle määrälle, ja ellei se aiheuta oireita, määrää kasvatetaan vähitellen. Kokeilu kannattaa aloittaa hyvin pienillä määrillä ja kypsennetyillä raaka-aineilla. Lieväoireisen ruoka-allergikon ei kannata karsia oireiden aiheuttajaa kokonaan ruokavaliostaan. Kontakti oireiden aiheuttajaan kasvattaa sietokykyä sitä kohtaan. Totaalikieltäytyjälle satunnainen allergeenin nauttiminen voi aiheuttaa voimakkaat oireet. 7 Pakkaustekstin mukaan tuote saattaa sisältää allergikolle oireita aiheuttavaa ainetta. Uskaltaako tuotetta maistaa? Lieväoireinen uskaltaa kokeilla tuotetta. Jos oireet ovat olleet hyvin voimakkaita, kokeilut tulee jättää. Pähkinöille allergiset saavat tyypillisesti pienistäkin määristä voimakkaita oireita. 8 Jos on saanut anafylaktisen reaktion jostain ruoka-aineesta, tuleeko sitä välttää loppuelämä? Lapsena saatu anafylaktinen reaktio ei automaattisesti tarkoita, että ruoka-ainetta pitäisi välttää pysyvästi. Lapsi kasvaa useimmiten allergiastaan ohi tai allergia lievenee. Aikuiselle näin tuskin tapahtuu, ja tällöin kokeilu on tehtävä sairaalassa. Ruoka-allergiselle potilaalle tulee korostaa, että vaikka olo paranee ensiapuna annetun adrenaliinin jälkeen, hänen on aina lähdettävä ensiapuun. Potilaasta tulisi tehdä ilmoitus Husin nettisivuilta löytyvään anafylaksiarekisteriin. Tiedot kootaan vuosittain terveydenhuollon ammattilaisten ja teollisuuden ja tuottajien tietoon. Ne ohjaavat myös potilasjärjestöjä ja allergikkoja valinnoissaan. LÄÄKETIETEEN TOHTORI, DOSENTTI MIKAEL KUITUNEN TYÖSKENTELEE LASTEN ALLERGOLOGINA HYKSIN LASTENKLINIKALLA. HÄN ON LAATINUT OPPAITA RUOKA-AINEALLERGIKOILLE JA OPETTANUT KANSALLISEN ALLERGIAOHJELMAN TILAISUUKSISSA. TURVALLINEN JA TEHOKAS ANTIMIKROBINEN HAAVANHOITOMENETELMÄ TEHOAA RESISTENTTEIHIN MIKROBEIHIN TURVALLINEN KÄYTTÄÄ KAIKEN TYYPPISIIN HAAVOIHIN EI KEHITÄ RESISTENTTIÄ MIKROBIKANTAA • ALIPAINEIMUHOITO • AKUUTIT HAAVAT JA PALOVAMMAT • VAIKEASTI PARANEVAT HAAVAT • IHON PINNALLISET SIENI-INFEKTIOT 38 LAAJA SIDOSVALIKOIMA TEHY t 6–2015 tutkimus Pätevyys puntarissa Opiskelijat arvioivat pätevyytensä paremmaksi kuin heidän ohjaajansa. Univaikeudet hyvin yleisiä unen lyhentyminen ja lievät univaikeudet ovat erittäin yleisiä vuorotyötä tekevillä hoitoalan ammattilaisilla, selviää Kati Karhulan väitöstutkimuksesta. Stressi lisää univaikeuksia. Taaksepäin kiertävä vuorojärjestelmä (yö–ilta–aamu) pahentaa työkuormitusta. association of job strain with sleep and psychophysiological recovery in shift working health care professionals. helsingin yliopisto. teksti Ulla Ojala V almistuvista sairaanhoitajaopiskelijoista 26 prosenttia arvioi ammatillisen pätevyytensä erinomaiseksi. Hyväksi pätevyytensä arvioi 63 prosenttia, kohtalaiseksi kymmenen prosenttia ja matalaksi yksi prosentti. Harjoittelua ohjanneet sairaanhoitajat arvioivat pätevyyden huonommaksi kuin opiskelijat kaikilla arvioiduilla osa-alueilla. Tiedot käyvät ilmi terveystieteen maisteri Satu Kajander-Unkurin väitöskirjatutkimuksesta. Tutkimuksessa mukana olleet sairaanhoitajaopiskelijat tekivät viimeistä kliinistä harjoittelua neljässä yliopistollisessa sairaalassa. Pätevyyteen kuuluvat tutkimuksen mukaan seuraavat osa-alueet: ammatilliset ja eettiset arvot sekä toiminta, hoitotyön taidot ja interventiot, vuorovaikutustaidot, tiedolliset ja kognitiiviset kyvyt, arviointi ja hoitotyön laadun parantaminen, ammatillinen kehittyminen, johtaminen ja yhteistyötaidot, opetus- ja ohjaamistaidot sekä tutkimustiedon hyödyntäminen. oli suuri merkitys ammatillisen pätevyyden kehittymisessä. Tulokset vahvistavat tietoa siitä, että kliinisellä oppimisympäristöllä ja ohjauksella on merkittävä rooli oppimisessa. Tutkijan mukaan harjoitteluyksiköissä tulisikin panostaa ohjaajien koulutukseen. johtopäätöksenään KajanderUnkuri toteaa, että valmistuvien sairaanhoitajien ammatillista pätevyyttä voidaan mitata itsearviointiin perustuvan mittarin avulla, mutta yksistään se ei riitä. Rinnalla on syytä käyttää muita arviointimenetelmiä varmistamaan arvioinnin luotettavuutta. Sekä opiskelijat että ammatissa toimivat sairaanhoitajat tarvitsevat joka tapauksessa itsearviointitaitoja kehittyäkseen työssään. Kajander-Unkuri toteaa, että tuoreiden sairaanhoitajien mahdollisesti korkeat käsitykset pätevyydestään tulisi ottaa huomioon, kun sairaanhoitajia perehdytetään työpaikalla. Ammatillisesta pätevyydestä tulisi tehdä tutkijan mukaan pitkittäistutkimusta sekä sairaanhoitajakoulutuksen että työuran aikana. t Opiskelijat tarvitsevat itsearviointitaitoja kehittyäkseen työssään. tutkimuksen mukaan opiskeli- jat arvioivat ammatillisen pätevyytensä sitä korkeammaksi, mitä parempana he pitivät harjoitteluyksikön ilmapiiriä ja ohjaussuhdetta ohjaavan sairaanhoitajan kanssa. Ohjaajan antamalla palautteella TEHY t 6–2015 Liikunta helpottaa työtä hyvä kunto parantaa merkittävästi työkykyä ja henkistä hyvinvointia, todetaan Oili Kettusen väitöstutkimuksessa. Hyväkuntoisilla ja runsaasti liikkuvilla on matalampi stressitaso kuin niillä, jotka liíkkuvat vähän. liikunta-aktiivisuuden ja fyysisen kunnon yhteys henkiseen hyvinvointiin nuorilla miehillä ja työikäisillä. turun yliopisto. Häirintälait erilaisia eri EU-maissa euroopan unionin työsyrjintädirektiiviä pannaan täytäntöön eri maissa eri tavoin, käy ilmi Birgitta Lundströmin väitöstutkimuksesta. Suomessa asiaa käsitellään sekä yhdenvertaisuus- että tasa-arvolaissa. Lisäksi häirinnästä säädetään työpaikkakiusaamisen osalta myös työturvallisuuslaissa. Myös syrjintään puuttuminen vaihtelee maittain. häirintä työelämässä. työsyrjintädirektiivin kieltämä häirintä ja häirintäkiellon täytäntöönpano. itä-suomen yliopisto. nurse competence of graduating nursing students. turun yliopisto. 39 alkoholismi Raittiiksi omin avuin Kaikki eivät tarvitse raitistumiseen ammattiapua tai vertaistukea. Moni saa korkin kiinni omalla tahdonvoimalla. teksti Tiina Suomalainen kuvitus Helena Syrjä kuva Pixmac 40 TEHY t 6–2015 K eski-ikäinen mies istuu aamuvarhaisella puistonpenkillä ja kallistelee viinapulloa. Ohitse kävelee vanha nainen vetäen perässään kärryä, jossa on lehtiä. Mies havahtuu ajattelemaan: tuo lehtienjakaja pitää itseään elämänsyrjässä kiinni, mutta minä vain ryyppään. Tästä alkaa miehen raitistuminen. Hän pääsee alkoholista eroon omin avuin, ilman ammatillista apua tai vertaistukea. Miehen kaltaisia, spontaanisti alkoholismista toipuvia, on paljon. He ovat kuitenkin jääneet taka-alalle tutkimuksissa ja julkisissa keskusteluissa, sillä he eivät päädy rekistereihin tai tilastoihin. –Siksi heidän määrästäänkin on vaikea sanoa mitään. Kansainvälisissä tutkimuksissa on joskus mainittu, että neljäsosa raitistuneista toipuisi spontaanisti, mutta se on vain arvaus, sanoo sosiaalityön tutkijatohtori Katja Kuusisto Tampereen yliopistosta. kuusisto tutki vuonna 2010 julkaistussa väitöskirjassaan alkoholismista toipuneita. Tutkittavansa hän löysi lehti-ilmoituksilla. Omin avuin toipuneita erotti muusta joukosta kaksi tekijää. Heidän riippuvuutensa oli yleensä lievempi kuin ulkopuolista apua tarvitsevilla. Lisäksi omin avuin toipuneilla oli vahva usko itseen ja omiin kykyihin. –Spontaanisti toipuneilla oli muita enemmän sekä psyykkisiä voimavaroja että sosiaalisia suojatekijöitä, vaikkapa vahva parisuhde. He kokivat pystyvänsä voittamaan ongelman yksin ja luottivat siihen, että kykenevät elämään retkahtamatta ilman ulkopuolista apua. Kuusiston mukaan vaikeastakin riippuvuudesta voi päästä eroon yksin. Esimerkiksi jotkut Kuusiston haastattelemista toipujista olivat olleet niin pohjalla, että olivat juoneet alkoholinkorvikkeita ja tästä huolimatta raitistuneet omin avuin. Kuusisto jakoi tutkittavat kolmeen ryhmään: spontaanisti toipuneisiin sekä ammattiavun ja vertaistuen avulla toipuneisiin. Ammattimaiseen hoitoon hakeutuivat ne, joiden sosiaalinen tuki oli heikompi ja päihdehaitat suurempia kuin omin avuin toipuneilla. VertaistuTEHY t 6–2015 kiryhmät houkuttelivat erityisesti niitä, joilta puuttui sosiaalista tukea. –Vertaistukea tarvitaan, mutta kaikki eivät siitä hyödy. AA-ryhmissä on vahva ideologia, eikä siihen mahdu ajatus siitä, että ihminen voisi toipua omin avuin. AA:ssa toipuminen ulkoistetaan ikään kuin pois itsestä, Kuusisto huomauttaa. päihdeongelmaa on tut- Jokainen päihdeongelma on erilainen, ja niin on myös jokainen toipuminen. Toipumiseen ei ole viisastenkiveä, vaan siihen vaikuttavat elämänkokemus, päihdehistoria, mielentila, ympäristö ja yhteiskunnan rakenteet. Raitistuminen käynnistyy useimmiten yhdestä tai useammasta herättävästä tekijästä. –Se voi olla vaikkapa läheisen selkeä viesti, että nyt riittää, Kuusisto toteaa. Samaa sanoo A-klinikkasäätiön ylilääkäri Kaarlo Simojoki, joka on myös nähnyt spontaania toipumista. –Spontaani toipuminen vaatii aina käynnistyäkseen jonkin moottorin. Se voi olla uskoon tuleminen tai onnettomuus, mutta kyllä arkipäiväisempikin asia riittää, jos siihen sisältyy jokin syvempi oivallus. Toinen tie on sitten se, että motivaatio luodaan hoitokontaktissa. AA-ryhmän ideologiaan ei mahdu ajatus omin avuin toipumisesta. kittu paljon ongelmakäyttäjien näkökulmasta. Vähemmän on tutkittu sitä, miten päihdeongelmasta päästään eroon. Kuusiston mukaan on kuitenkin tärkeää tutkia myös toipuneita. –Siten opimme ymmärtämään erilaisia toipumisprosesseja ja näkemään sitä potentiaalia, joka ihmisillä itsellään on. Tiedot voivat olla merkityksellisiä myös erilaisten hoitojen ja päihdehuollon palvelujen kehittämisessä. 41 alkoholismi Kuusisto ja Simojoki korostavat, että eri hoitovaihtoehtoja tai toipumisreittejä ei saa asettaa vastakkain. Päihdealan ammattilaisilla on heidän mukaansa laaja näkemys raitistumisen eri reiteistä, vaikka he eivät työssään juuri kohtaa omin avuin toipuvia. mitä alkoholismista toipuminen sitten tarkoittaa? –Siihen ei ole olemassa mitään virallista määritelmää. Omassa tutkimuksessani noudatin rajaa, että riippuvuudesta oli päästy irti vähintään kolme vuotta sitten, jolloin raittiutta voidaan pitää vakiintuneena, Kuusisto vastaa. Kuusisto hyväksyi tutkimukseensa myös niitä, jotka eivät olleet täysraittiita. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 42 pidemmän raittiuden jälkeen voi olla mahdollista siirtyä kohtuukäyttöön. Kuusiston väitöskirjassa tutkittujen kohtuukäyttö oli kuitenkin hyvin vähäistä, kuten lasillinen kuohuviiniä juhlissa. Simojoen mukaan olennaista on se, puhutaanko alkoholin ongelmakäytöstä vai riippuvuudesta. –Jos alkoholiriippuvuus on jo päässyt syntymään, siitä ei voi parantua, koska aivoihin on tullut pysyviä neurologisia muutoksia. Riippuvuutta voi kuitenkin hallita raittiudella tai kohtuukäytöllä. Kohtuukäyttöön sisältyy aina suurempi riski alkoholiongelman pahenemisesta, koska riippuvuuskäyttäytyminen voi aktivoitua uudelleen. Täysin raitistuneellakin se voi tapahtua helposti, jopa lasillisesta. AA:n ideologian mukaan alkoholisti on aina alkoholisti. Simojoen mukaan ajatus elää vahvana myös päihdehoitohenkilökunnassa. –Sen seurauksena ajatellaan herkästi, että täysraittius on ainoa vaihtoehto. Tämä saattaa sulkea monia ihmisiä hoidon ulkopuolelle. Olisi kuitenkin tärkeää tukea päihdeongelmaisia myös niin, että riippuvuus ei pahene. Käytön vähentäminenkin on tavoittelemisen arvoista. Se voi olla myös välietappi raittiuteen. t Eri hoitovaihtoehtoja ei saa asettaa vastakkain. TEHY t 6–2015 i Näin omatoiminen toipuminen etenee 1 2 irtautuminen alkaa Alkoholinkäytön kielteiset vaikutukset alkavat nousta esiin. käännekohta Havahtuminen: tämä ei voi jatkua näin. C M 3 4 5 TEHY t 6–2015 Y korkki kiinni Raitistumiseen vaikuttavat tahdonvoima, puoliso ja lapset. Myös kyllästyminen juopotteluun, huoli terveydestä sekä häpeä ja nöyryytys vaikuttavat. raittiuden tiellä Retkahduspaineiden torjunnassa auttavat tahdonvoima, ikävien seurausten muistelu, myönteinen ajattelu ja huomion suuntaaminen muualle. raittiuden vakiintuminen Mieliteot vähenevät ja ovat hallittavissa. Kohtuukäyttö onnistuu. Uusi elämäntilanne tuntuu hyvältä. CM MY CY CMY K BECEL PRO.ACTIV -TUOTTEISIIN LISÄTTYJEN KASVISTEROLIEN ON OSOITETTU ALENTAVAN AKTIIVISESTI KOLESTEROLIA YLI 45 KLIINISESSÄ TUTKIMUKSESSA SUOSITELTAVA PÄIVÄANNOS 2 KASVISTEROLEJA G VOI ALENTAA KOLESTEROLIA 7-10 % 2-3 VIIKOSSA* TILAA ILMAINEN INFOPAKETTI ASIAKKAALLESI KOLESTEROLIN ALENTAMISEN TUEKSI www.becelasiantuntijat.fi * Becel pro.activ -tuotteisiin lisättyjen kasvisterolien on tieteellisesti osoitettu alentavan kolesterolia 7–10% 2–3 viikon aikana. Edullinen vaikutus saavutetaan nauttimalla päivittäin 1,5–2,4 g kasvisteroleja. Yksilölliset tulokset voivat vaihdella. **- An International Atherosclerosis Society Position Paper: Global recommendation for management of Dyslipidemia 2014. - Dyslipidemiat. Käypähoito -suositus 2013. - ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias 2011. - Valtion ravitsemusneuvotelukunta. Ravitsemushoitosuositus 2010. - Suomen sydänliitto. Ravinto sydänterveyden edistämisessä 2010. KASVISTEROLEJA SUOSITELLAAN SUOMALAISISSA JA KANSAINVÄLISISSÄ RAVITSEMUS- JA HOITOSUOSITUKSISSA** OSAKSI KOLESTEROLIA ALENTAVAA RUOKAVALIOTA LDL-KOLESTEROLIN ALENEMINEN % professional Tutkittu teho herkullinen maku 0 TUTKIMUKSISSA -10 ETTÄ KASVISTEROLIT ON OSOITETTU, TUOVAT LISÄTEHOA -20 -30 YHDESSÄ TERVEELLISEN Terveellinen ruokavalio† Kasvisteroleilla täydennetyt elintarvikkeet†† -40 Statiinilääkitys RUOKAVALION JA STATIINILÄÄKITYKSEN RINNALLA** Sisältää vain vähän rasvaa ja kolesterolia †† 2–3 g/pv kasvisteroleja elintarvikkeista, joihin on lisätty kasvisteroleja ** a) Scholle, J et al. J Am Coll Nutr, 2009. b) Chen, S et al. Lipids, 2009. c) Cleghorn, C. Eur J Clin Nutr, 2003. d) Jones PJ et al. Am J Clin Nutr, 1999. e) Katan, M et al. Mayo Clin Proc, 2003. f) Edwards, J and Moore, A. BMC Fam Pract, 2003. † HERKUL MAKU LINEN apuvälineet Pikkuapuja Helppokäyttöinen tekniikka auttaa vanhusta pärjäämään kotona. teksti Terhi Mäkinen kuvat Annika Rauhala ja Pixmac liike liiketunnistimella toimiva yövalo Kotona vaarallisin matka on yöllä vessaan. Valo syttyy liikkeen vaikutuksesta. 15 e. lyhytaika-ajastin Ajastimeen voi kytkeä esimerkiksi kahvinkeittimen tai silitysraudan. Laite sammuttaa virran puolen tunnin kuluttua. 14 e. kuunteluvahvistin Vahvistin on tarkoitettu ihmiselle, joka ei vielä tarvitse kuulolaitetta. 220–250 e. liiketunnistimella toimiva muistutin Laitteen voi asentaa muistisairaan ovelle ja ohjelmoida sanomaan vaikka ”Seppo, älä mene ulos”. 40 e. digitaalinen ovisilmä Ei tarvitse tiirata pienen ovisilmän kautta, kun kuva rappukäytävästä näkyy LCD-näytöllä. 120 e. lieden ylilämpövaroitin Varoitin hälyttää, jos kattila kiehuu tyhjiin tai tyhjä hellanlevy on jäänyt päälle. 35–65 e. TEHY t 6–2015 palovaroittimen magneettipidike Kun palovaroitin on kiinnitetty magneetilla kattoon, sen saa alas harjanvarrella ilman kiipeilyä. 15 e. VÄLINEET KUULUVAT KÄKÄTE- PROJEKTISSA (KÄYTTÄ JÄLLE KÄTEVÄ TEKNOLOGIA) KOOTTUUN KONSTIKOPPAAN. LISÄTIETOJA: WWW.IKATEKNOLOGIA.FI. VÄLINEITÄ MYYVÄT CLAS OHLSON SEKÄ MUUT TAVARATALOT, NETTIKAUPAT JA ERIKOIS LIIKKEET. 45 sa m bia 1 28 .0 3 .2 015 2 1 kuuluisa pauhu. Sambian tunnetuin nähtävyys on Viktorian putoukset. 2 takaisin afrikkaan. Jenna Halkola (vas.) ja Suvi Qvist ihastuivat Sambiaan ollessaan harjoittelussa yliopistosairaalassa. Viime vuonna he palasivat Sambiaan töihin. 3 ammattilaisten hoivissa. Yiopistosairaalan synnytyssalissa saattaa syntyä jopa 70 vauvaa vuorokaudessa. Vain puolet sambialaisäideistä synnyttää sairaalassa. 46 3 TEHY t 6–2015 ulkomaat Sambia opettaa Kätilön on hallittava sambialaisessa sairaalassa myös perussairaanhoito. teksti Hanna Koivisto kuvat Niko Nurminen ja Pixmac K ätilö Jenna Halkolan, 28, haave toteutui maaliskuun alussa, kun hän aloitti työt Sambiassa, eteläisessä Afrikassa. Ensimmäiset viikot Lusakassa sijaitsevan Kopti-kirkon lähetyssairaalan osastolla ovat menneet työhön perehtymisessä. Tehtäviin kuuluu kätilötyön lisäksi paljon perussairaanhoitoa. Muun muassa verinäytteiden otto kuuluu Sambiassa sairaanhoitajan tehtäviin. –Moni asia sisätautien, kirurgian ja pediatrian alueelta on unohtunut vuosien varrella, ja ne on pitänyt opiskella uudelleen. Toisaalta laajempi työnkuva on ollut kiinnostava. Potilaita on köyhistä sambialaisista ”hyväntekeväisyyspotilaista” parempiosaisiin valkoihoisiin. Osastolla olevilla potilailla on esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksia, diabetesta sekä maksasairauksia. Malaria ja tartuntataudit, kuten hepatiitti B ja tuberkuloosi, ovat yleisiä. –Hiv on hyvin usein osasyynä sairauksiin. Myös tulehtuneita haavoja ja autoonnettomuuksien uhreja on paljon. Jenna on päässyt myös leikkaussaliin avustamaan lääkäriä, sillä varsinaisia leikkaussalihoitajia on 21-paikkaisella osastolla vain yksi. Perehdytys on ollut Jennan mielestä hyvää, ja hän on ollut iloisesti yllättynyt työilmapiiristä. Neuvoa voi kysyä milloin tahansa. Hän on hoitajista ainoa ulkomaalainen. Lääkärit ovat egyptiläisiä ja amerikkalaisia. Kaukosuhde ei ollut ainoa syy Sambiaan lähtöön. TEHY t 6–2015 jenna muutti Sambiaan vuosi sitten kätilökollegansa ja ystävänsä Suvi Qvistin, 27, kanssa. Molemmat ovat valmistuneet Helsingin Metropoliaammattikorkeakoulusta kesällä 2012 ja työskennelleet sen jälkeen Naistenklinikalla ja Suvi lisäksi EteläKarjalan keskussairaalassa. Molemmat ovat haaveilleet lapsesta asti Afrikasta, ja opintojen edetessä ajatus työskentelystä kehitysmaassa kasvoi. Lähtöä helpotti pari vuotta aiemmin tehty kolmen kuukauden työharjoittelujakso Sambian yliopistosairaalassa UTH:ssa. Suvi kartoitti harjoittelun jälkeen erilaisia mahdollisuuksia kehitysmaissa työskentelyyn, mutta esimerkiksi sopivaa vapaaehtoistyötä ei ollut tarjolla. –Sambiassa oli jo ystäviä, tukiverkosto ja kontakteja. Jennalle suuri syy Sambiaan lähtöön oli rakkaus, opiskelijavaihdossa tavattu, UTH:ssa työskentelevä intialainen lääkäri. –Kaksi vuotta kaukosuhdetta riitti, mutta ei se ainoa syy ollut. Olen aina halunnut työskennellä ulkomailla. Ennen kuin Jenna ja Suvi saivat työluvat heidän piti käydä läpi pitkä rekisteröitymisprosessi. Kun kaikki viralliset dokumentit oli toimitettu, edessä oli pätevyyskoe. Englanninkielinen koe koostui sadasta monivalinta- ja lauseentäydennystehtävästä sekä kolmesta esseekysymyksestä. Koe maksoi runsaat 210 euroa, jonka lisäksi piti maksaa lähes samansuuruinen rekisteröitymismaksu. Yksityisen puolen työpaikkoihin voi hakea Sambiassa suoraan, mutta julkiselle puolelle haluavat ilmoittautuvat terveysministeriöön työnhakijaksi ja odotta47 ulkomaat TANSANIA 4 KONGON DEMOKRAATTINEN TASAVALTA ANGOLA MALAWI SAMBIA Lusaka MOSAMBIK Viktorian putoukset NAMIBIA ZIMBABWE BOTSWANA i Sambia ► Väkiluku noin 15 miljoonaa. ► Sambialainen nainen synnyttää keskimäärin 5,76 lasta. Suomessa luku on 1,73. ► Ensisynnyttäjän keskimääräinen ikä on 19 vuotta, Suomessa 28 vuotta. ► Puolet äideistä synnyttää sairaalassa, muut kylissä usein perinteisen kyläkätilön avustamana. ► Neuvolakäynnit ovat usein massaluentoja. ► Äitiyskuolleisuus on 440/100000 synnytystä. Suomessa vastaava luku on 5. ► Imeväiskuolleisuus on 66,62/1000 synnytystä, Suomessa 3,36. LÄHDE: WORLD FACTBOOK 48 4 kollega. Sambialaiskätilön koulutus kestää neljä vuotta. Se sisältää enemmän teoriaa ja vähemmän harjoittelua kuin Suomessa. Taidot mitataan pätevyyskokeella. vat työkomennusta, joka voi viedä minne päin tahansa Sambiaa. Jenna päätyi yksityiseen lähetyssairaalaan, ja Suvi neuvottelee parhaillaan työsopimuksesta toisen yksityisen sairaalan kanssa. jenna on ensimmäisen kuukauden jälkeen tyytyväinen työhönsä. Synnytyksiä on yhdestä neljään viikossa, ja hän on jo päässyt muutamaan alatiesynnytykseen ja keisarileikkaukseen. –Suurena miinuspuolena pidän sitä, että yksityisellä puolella lääkäri hoitaa ponnistusvaiheen, joka on yksi hienoimmista hetkistä synnytyksessä. Toisaalta tämä toki tietysti vähentää omaa riskiä saada tartuntatauteja. Julkisilla klinikoilla kätilöillä on suurempi vastuu, sillä lääkäreitä ei aina ole saatavana. Esimerkiksi perätila- ja kaksossynnytykset hoitaa kätilö. Myös potilaita on julkisella puolella enemmän. Jennalle ja Suville tutussa UTH:ssa saattaa syntyä 70 vauvaa vuoro- kaudessa, mutta kätilöitä on synnytysosaston päivävuorossakin vain seitsemän. Antenataali- ja postnataaliosastolla potilaita saattaa olla viitisenkymmentä, mutta kätilöitä on päivällä kaksi ja yöllä yksi. Opiskelijoilla onkin merkittävä rooli osastojen arjessa. Jennan uudessa työpaikassa päivävuorossa on yleensä viidestä kuuteen hoitajaa, joilla kaikilla on yhdestä kolmeen vastuupotilasta. Hoitajan välineistö on suppeampi kuin Suomessa ja moni asia tehdään edelleen manuaalisesti. Esimerkiksi synnytyksen käynnistyksessä käytetään oksitosiini-infuusiota, mutta tiputusnopeus täytyy säätää sekuntikellolla laskien, sillä käytössä ei ole tipanlaskijaa. Vauvan sydänäänien kuunteluun on KTG, mutta monet hoitajista eivät osaa käyttää sitä. Yksityisistä sairaaloista löytyvät yleensä perustarpeet, kuten steriilit hanskat ja napaklipsit. Julkisella puolella niitä ei välttämättä ole. Esimerkiksi napanuoran katkaisuun käytetään tarpeen vaatiessa neulaa Pahvista revitään vauvoille nimilaput. TEHY t 6–2015 ja koko osastolla saattaa olla vain yksi verenpainemittari. Kun synnytys tapahtuu julkisella klinikalla, äitiä ohjeistetaan tuomaan mukanaan ämpäri, johon on pakattu vuodesuojana käytettävä jätesäkki, kätilölle tarkoitetut steriilit hanskat, steriili terä napanuoran katkaisuun ja klipsi sen sulkemiseen. Listalle kuuluvat myös puhtaat vaatteet äidille ja vauvalle sekä pumpulivanua, jota käytetään jälkivuotoon siteiden sijasta. Säästeliäisyys ja uusiokäyttö ovat kunniassa. Suvi muistelee, kuinka UTH:ssa säästettiin esimerkiksi pahvilaatikot. Niistä saadaan revittyä vauvojen käsiin nimilaput. Nesteytyspussit taas käytettiin uudelleen keisarileikkauksessa virtsakatetripusseina. kivunlievitystä synnytyksissä ei juurikaan käytetä. Yleensä ainoana vaihtoehtona on lihakseen pistettävä kipulääke petidiini. Epiduraalipuudutuksia ei ole saatavana tai ne ovat kalliita. Useimmiten potilas ohjataan sängylle makaamaan, vaikka liikkuminen voisi lievittää kipuja. –Täällä yksityisellä puolella kätilöllä on aikaa antaa hierontaa tai ohjata hengitystekniikkaa, Jenna kertoo. Hän on ottanut asiakseen monipuolistaa sairaalan kivunlievitysvaihtoehtoja. Hän aikoo hankkia synnytyshuoneeseen terapiapallon sekä kokeilla aqua-rakkuloita. –Muut kätilöt eivät olleet myöskään käyttäneet kivunlievityksenä lämpöpussia, jonka löysin kaapin perukoilta. Yhden äidin kanssa kokeilin synnytyslaulua. Hän oli todella innoissaan ja koki siitä olevan apua. Ponnistusvaihe tapahtuu Koptisairaalassa gynekologin tuolissa ja julkisella puolella sängyllä tai tilanpuutteessa lattialla maaten. Äiti ei voi valita synnytysasentoaan. –Lääkärille asento on kai turvallisuuskysymys. Jos tulee komplikaatioita, gynekologisessa asennossa on helpompi hoitaa. mieskätilöitä Sambiassa on paljon, mutta isät eivät juuri osallistu synnytykseen. TEHY t 6–2015 –UTH:ssa se on käytännön kysymys, sillä synnytyssalissa saattaa olla neljäkin naista synnyttämässä alasti samaan aikaan, Jenna kertoo. Kopti-sairaalassa isät tai muut tukihenkilöt saavat osallistua avautumisvaiheeseen, joka tapahtuu kahden hengen huoneessa. Harvemmin synnyttämässä on kuitenkaan kahta äitiä samaan aikaan. Ponnistusvaiheen alkaessa synnyttäjä siirtyy toiseen huoneeseen, johon tukihenkilöitä ei päästetä. Äidit voivat kotiutua jo kuuden tunnin kuluttua synnytyksestä, keisarileikkauksenkin jälkeen heti seuraavana päivänä. –UTH:ssa äidit hyppäävät sängystä heti istukan synnyttyä, vaihtavat puhtaat vaatteet päälle, ottavat lapsen kainaloon ja siirtyvät odottamaan, että kätilö kirjoittaa paperit valmiiksi. Siinä he sitten omatoimisesti imettävät vauvaansa, Jenna kertoo. t i Sata tuntia viikossa ► Jenna Halkola tienaa nykyisessä kätilön työssään noin 700 euroa kuukaudessa. ► Päivävuoroviikoilla on 46 työtuntia. Työaika on arkena kello 8–17 ja lauantaina kello 8–13. Yksi arkipäivistä on puolipäiväinen. ► Yövuoroviikolla tunteja kertyy lähes sata, sillä neljäntoista tunnin yövuoroja tehdään seitsemän putkeen. Sen jälkeen on neljä vapaapäivää. ► Palkallista lomaa kertyy kuukausi vuodessa. ► Julkisella puolella työvuorot ovat lyhyempiä ja yövuoroputken jälkeen on pidempi vapaa. Älä hikoile vaihdevuosina! Chello on turvallinen naisten itsehoitotuote, joka voi vähentää merkittävästi vaihdevuosien kuumia aaltoja ja hikoilua. Se on luonnon vaihtoehto synteettisille hormoneille - kokeile sinäkin! Myynnissä terveyskaupoissa, tavarataloissa sekä apteekeissa. 49 ILMOITUS ILMOITUS Ruokapakkausten Sydänmerkki ohjauksen apuna A ikana, jona ravitsemustietoa on saatavilla valtavasti ja ruokaan suhtaudutaan intohimoisesti, tavallisen ihmisen voi olla vaikeaa erottaa faktaa kokemusperäisestä näkemyksestä. Vilkkaana ja ristiriitaisena vellova ravitsemuskeskustelu voi hämmentää ja uuvuttaa, ja sen keskellä kaivataan helppoja ratkaisuja hyvään syömiseen. Sydänmerkki ohjaa parempiin valintoihin Yhtenä apukeinona on ruokapakkausten Sydänmerkki, joka kertoo tuotteen ravitsemuksellisesta laadusta. Sydänmerkki myönnetään elintarvikkeelle, joka täyttää tuoteryhmälle asetetut ravitsemukselliset kriteerit. Sydänmerkki-järjestelmässä huomio kiinnitetään suomalaisten ruokavaliossa tärkeisiin ravintoaineisiin; rasvaan ja sen laatuun, suolaan, kuituun ja sokeriin. Esimerkiksi jogurtissa olennaista on rasvan ja sokerin määrä, leivässä suola ja kuitu. Kriteereitä kehittää ja merkin käyttöoikeudet myöntää puolueeton asiantuntijaryhmä, jonka jäseninä on sekä ravitsemustieteen että lääketieteen edustajia. Sydänmerkki sopii työkaluksi ruokavalion kohentamiseen kaikenikäisille, ja sitä voi hyödyntää hyvin myös vieraskielisten asiakkaiden ohjauksessa. Ravintoarvomerkintöjen tulkinta on harvalle täysin mutkatonta, ja Sydänmerkin tarkoitus onkin kaupassakäynnin helpottaminen: kun valitsee Sydänmerkillä varustetun leikkeleen tai rasvalevitteen, voi luottaa siihen, että valitsee ravitsemuksellisesti paremmin. Jokaiselle jotakin Erilaisia ruokavalioita on yhtä monta kuin on syöjiäkin, ja Sydänmerkki tukee hyvin monenlaisten ruokavalioiden koostamisessa. Tuotteita on yhteensä lähes 900 eri tuote- ryhmissä. Sydänmerkki-vaihtoehtoja löytyy niin gluteenittomaan kuin maidottomaankin ruokavalioon ja kasviperäisten tuotteiden, luomun tai kotimaisen ruoan suosijalle. Jos esimerkiksi lisäaineet tai ruoan prosessointi mietityttävät, on valikoimassa runsaasti myös täysin lisäaineettomia ja maustamattomia tuotteita. Sydänmerkki ei myöskään viesti aina tuotteen keveydestä tai rasvattomuudesta. Esimerkiksi salaatinkastikkeissa on asetettu vaatimukset rasvan vähimmäismäärälle sekä pehmeän rasvan osuudelle. Sydänmerkki on erinomainen tapa ohjata ruokavaliota parempaan suuntaan muiden hyvän syömisen perusperiaatteiden ohella. Pitkälle pääsee jo varsin yksinkertaisella kattauksella: kasviksia, täysjyväviljaa ja pehmeän rasvan lähteitä, ja valintatilanteissa mielessä Sydänmerkki. Sydänmerkki on Suomen Sydänliiton ja Suomen Diabetesliiton tavaramerkki. Se on ainoa elintarvikkeen ravitsemuksellisesta laadusta kertova symboli Suomessa. LISÄÄ SYDÄNMERKISTÄ Verkkosivuiltamme löydät muun muassa kaikki Sydänmerkki-tuotteet kuvineen sekä runsaasti terveellisiä reseptejä ja ravitsemusaiheista asiaa. Seuraa meitä myös Facebookissa! www.sydanmerkki.fi facebook.com/sydanmerkki HYVÄÄ OLOA SYDÄNMERKKI-ATERIALLA Haluatko parantaa henkilöstön hyvinvointia työpaikallasi tai vaikuttaa kouluruoan laatuun? Tutustu myös Sydänmerkki-ateriaan. Lue lisää: www.sydanmerkki.fi jäsenten sivut tehyläinen Esimiehet ovat liian usein sopivia mutta eivät päteviä. Maria Sirviö, 31 Kemijärveläinen lähihoitaja, joka perustaisi lottovoiton saatuaan hevosfarmin. Ryhty isitkö pomo Pidän h ksi? kus e aasteista, simie joten LIISA TAKALA steht miks työtä ävii ipä va jon se staava ko n. Mutta e en voisi h u ak n lla lutus . Esim sin pitää h ea josAmm isia, jotk a ova a i attin e nkk h i n t sop sa os aleta ivia m ä on liian ia aava an va o pa u t tt e sta si Esim tten k taan esim a eivät pä li t e i o ev e h u s en lutta neäly a siih tehtävään iä. , välitt tärkeim e j p n a iä om ä . kann inais attaa minen ja u i n p u o n kutta ksia o maan htia, mite ovatiivisu vat tu n pal us. E työnt eläm simie njon h e ä k n ij a öiden sente än py jut t hen u esi ellaa st hyvin mies n. t yö s voint yy vaitä s i iin om vull a 32. alla 52 voittaja 54 Ensiapu 57 Meneviä päiviä 59 Homma hoidossa 60 Tieni tähän 63 Tarkastaja TEHY t 6–2015 Minua kohdeltiin niin törkeästi, että halusin taistella loppuun asti. Oikeusjuttunsa voittanut sairaanhoitaja Anu Lius sivulla 52. 64 66 67 73 74 Keskustelua Tehy-uutiset Jäsentapahtumat Ristikko Ihana arki 51 voittaja SARJASSA ESITELLÄÄN OIKEUKSIAAN AJANEITA TEHYLÄISIÄ. Potkut ilman syytä Sairaanhoitaja Anu Lius sisuuntui kohtelustaan ja vei asian oikeuteen. teksti Terhi Mäkinen kuva Tomi Aho K aiken piti olla kunnossa, kun sairaanhoitaja Anu Lius vaihtoi työpaikkaa vuoden 2013 alussa. Kyse oli liikkeenluovutuksesta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja juuri perustetun Mäntänvuoren Terveyden välillä. Anu sai uudelta työnantajaltaan tervetuliaiskirjeen ja tunnukset tietokoneelle. Kun Anu oli ollut töissä lähes kaksi viikkoa, palvelupäällikkö halusi yhtäkkiä keskustella kesken työpäivän. Hän sanoi Anulle, että on tapahtunut virhe eikä hänen kuuluisi olla täällä töissä. Anu sai allekirjoitettavakseen työsopimuksen, joka päättyisi siihen päivään. Anu soitti entiselle esimiehelleen, joka neuvoi olemaan allekirjoittamatta mitään. Tämän jälkeen palvelupäällikkö kehotti Anua jatkamaan työntekoa tavalliseen tapaan. Seuraavan kerran asiaa käsiteltiin parin viikon päästä Mäntänvuoren Terveyden ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin edustajien kokouksessa. Mäntänvuoren Terveys oli sitä mieltä, että työsuhdetta ei ollut. – Kuulin päätöksestä kello 13 iltapäivällä. Tyhjensin työhuoneeni järkyttyneenä. Ajattelin, että tämä ei voi olla totta. Tunnin kuluttua olin jo kotimatkalla. Automatkan aikana Anulle soitti sairaanhoitopiirin henkilöstöpäällikkö. Hän pahoitteli tilannetta ja tarjosi määräaikaisuutta Taysista. Myös Anun entinen esimies soitti ja tarjosi sijaisuutta erikois- 52 sairaanhoidosta Mäntän sairaalasta. Anu otti tämän työn vastaan – mutta ei jättänyt epäoikeudenmukaista kohteluaan siihen. anun työsuhde Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueella oli ollut määräaikainen, mutta vakinaistamisesta oli sovittu ylihoitajan kanssa suullisesti syksyllä 2012. Määräaikaisuudelle ei ollut edes laillisesti pätevää syytä: perusteeksi oli merkitty avoimen tehtävän hoito. Mäntänvuoren Terveys perustettiin pikavauhtia vuoden 2012 lopussa. Anu kuvailee tammikuun alun tunnelmia sekaviksi. Muutos oli tapahtunut niin äkkiä, että kaikille ei ollut selvää, kuka on esimies tai missä oma työpiste sijaitsee. Jouduttuaan lähtemään uudesta työpaikastaan Anu otti ensin yhteyttä luottamusmieheen. Tehyssä hän asioi Tampereen aluetoimiston Toni Kuokan kanssa, ja myöhemmin asiaa hoiti lakimies Mirja Kinnunen. Me hoitajat olemme vähän liian kilttiä porukkaa. – Halusin viedä asian eteenpäin, koska tunsin, että minua on kohdeltu väärin. Olen miettinyt, että me hoitajat olemme vähän liian kilttiä porukkaa. Prosessi kesti kaksi vuotta. Kun vastapuoli kuuli, että asia on menossa käräjäoikeuteen, se ehdotti sopimista ja oli valmis maksamaan Anulle kolmen kuukauden palkan. Se on työsopimuslain mukaan vähimmäiskorvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. – Olin melkein valmis sopimaan. Oli hetkiä, jolloin ajattelin, että eikö tämä koskaan lopu. Onko asia tämän väärtti, kun olin jo saanut vakituisen työn muualta? Öitä en ole valvonut, mutta juttu oli lähes päivittäin mielessä. En olisi varmaan jaksanut ilman Mirjaa. Hän kannusti minua ja piti hyvin ajan tasalla. Käräjäoikeuden istunto pidettiin joulukuussa 2014. Se jännitti Anua melkoisesti. – Onneksi pystyin kertomaan tarinani hyvin. Mirja ja lakimies Matias Nyman Tehystä olivat tukenani koko ajan. Päivä oli raskas, mutta onneksi tuomio tuli heti. oikeuden päätöksen mukaan Anu oli ollut vakituisessa työsuhteessa ennen liikkeenluovutusta, koska tästä oli sovittu suullisesti. Asiasta kertoi oikeudessa Anun lisäksi sairaanhoitopiirin ylihoitaja. Vastapuolen edustajien mielestä Anu oli työskennellyt määräaikaisena. Heistä TEHY t 6–2015 hyvä lopputulos. Olisin päässyt helpommalla, jos olisin luovuttanut, mutta minua kohdeltiin niin törkeästi, että halusin taistella loppuun asti, sanoo Anu Lius. oli inhimillinen virhe, että Anun nimi oli siirtyvien työntekijöiden listalla. Mäntänvuoren Terveys joutui maksamaan Anulle irtisanomisajan palkan lomakorvauksineen, neljän kuukauden palkan työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja oikeudenkäyntikulut. –Olen kiitollinen, että jaksoin viedä asian loppuun asti, mutta onneksi tämä on nyt ohi. t TEHY t 6–2015 Mitä sanoo laki? ► Liikkeenluovutus tarkoittaa tilannetta, jossa yritys tai yhteisö vaihtaa omistajaa ja toiminta jatkuu. ► Luovutettavaan kokonaisuuteen kuuluva työntekijä, jolla on luovutushetkellä työsuhde, siirtyy liikkeenluovutuksessa automaattisesti uudelle työnantajalle. ► Luovuttaja ja luovutuksensaaja eivät voi sopia, ketkä työntekijät kuuluvat luovutuksen piiriin. ► Työsopimus on vakituinen eli toistaiseksi voimassa oleva, jollei määräaikaisuuteen ole perusteltua syytä. Jos perusteltu syy puuttuu, sopimusta voidaan pitää vakituisena. ► Työsuhteen tulkitaan jatkuvan, jos työnantaja antaa työntekijän jatkaa työtään sopimuskauden päättymisen jälkeen. 53 ensiapu KOONNUT RIITTA HANKONEN, [email protected] Puheen voimalla Hyvä itsetuntemus ehkäisee väkivaltatilanteita. tä tai toisesta ärsyttävinä? Huomaatko suhtautuvasi väheksyvästi vaikkapa päihteidenkäyttäjiin tai vähemmistöihin? Vaarana on, että yli- tai alitulkitset heidän viestejään. Se saattaa laukaista potilaan puolustuksen – ja johtaa jopa väkivaltaan. Väkivaltaa voi ehkäistä taitavalla vuorovaikutuksella. Älä provosoidu, vaan pyri ratkaisemaan tilanne puhumalla. Se onnistuu helpommin, jos kykenet pysymään ammatillisessa roolissa. Havainnoi vuorovaikutusta ja reagoi rakentavasti. Väkivalta työpaikoilla on lisääntynyt, vaikka yhteiskunta on muuttunut entistä turvallisemmaksi. Eniten työväkivaltaa esiintyy korkean elintason maissa Länsi-Euroopassa ja Pohjoismaissa. Tutkijat ovat selittäneet ilmiötä sillä, että yksilökeskeisyys on lisääntynyt ja käyttäytymisnormit ovat samaan aikaan löystyneet. rh 1 Varaudu Varautuminen ehkäisee uhkaavia tilanteita ja helpottaa niiden käsittelyä. Kerro vaikeasta asiakkaasta työkavereille etukäteen, jolloin he ovat valmiita auttamaan. Mieti ennalta, miten muotoilet sanasi, jos tiedät tuottavasi asiakkaalle pettymyksen. Varo kuitenkin itsensä toteuttavaa ennustusta: jos lietsot uhkakuvia, ylitulkitset tilannetta valmiiksi. 4 Tarkkaile Jos potilaan tai asiakkaan kohtaaminen edellyttää yksityisyyttä, tarkastele huonetta turvallisuuden näkökulmasta. Vanhoissa tiloissa on yleensä vain yksi ovi, joten kalusteiden sijoittelu pitää miettiä huolellisesti. Kalustus voi hidastaa hyökkäystä ja antaa mahdollisuuden paeta. 3 Piilota Säilytä päihtyneeseen riittävä etäisyys ja koske mahdollisimman vähän. Ole valmis auttamaan, mutta pysy jämäkkänä. Pidä kämmenesi avoimina ja seuraa asiakkaan käsiä: mitä niissä on ja missä ne ovat. Jos potilas ei tottele, pyydä näyttämään kädet ja poistu tai suojaudu. Päihtynyt on ailahtelevainen, joten häntä ei pidä nolata, loukata tai moralisoida. Älä näytä mahdollista pelkoasi, vaan pidä ilmeesi neutraalina. Älä naura tai hymyile. 5 IPlmuhu aise its eäsi s ja elkeäst yksinke i rtaisest i. Näin pystyt m äärittele mään k kustelu esn sävyn ja välty uhkaav tt e alta hilja isuudelt a. 54 2 Tutki Esillä ei saa olla tarpeettomasti välineitä, joilla voi vahingoittaa. Pane sakset ja paperiveitset laatikkoon, maljakko pois pöydältä ja ruukkukasvit selkäsi taakse. 6 Varmista Voit luoda läheisyyttä käyttämällä asiakkaan ”kieltä”, esimerkiksi huumesanastoa. Käytä sanoja vain, jos olet varma niiden merkityksestä. Muuten tuttavalliseksi tarkoitettu puhe kääntyy itseään vastaan. TEHY t 6–2015 haastavat asiakastilanteet. talentum. 2015. pidätkö joitakin potilaita syys- Hyvä kysymys Tehyn asiantuntijat vastaavat edunvalvontaan ja ammatilliseen toimintaan liittyviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi sähköpostilla osoitteeseen riitta.hankonen@ tehy.fi. Matias Nyman lakimies ► Sairastuin vuorotteluvapaalla. Voinko keskeyttää vuorotteluvapaan ja siirtyä sairauslomalle? Et voi keskeyttää vuorotteluvapaata omalla päätökselläsi, vaan sinun pitää sopia vuorotteluvapaan ennenaikaisesta päättämisestä työnantajan kanssa. Vuorotteluvapaan voi keskeyttää ilman sopimista vain perhevapaan vuoksi tai silloin, kun vuorottelijalle myönnetään erityishoitorahaa pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen hoidon vuoksi. Matias Nyman ► Työskentelen ainoana miehenä naisten keskellä. Olen kyllästynyt itseeni kohdistuviin seksuaalisiin herjoihin, vaikka aluksi suhtauduin niihin huumorilla. Miten toimin? Nais- ja miesvaltaisten työyhteisöjen ainokaiset saattavat joutua alisteiseen asemaan, jossa seksi otetaan kiusanteon keinoksi. Epäasiallista kohtelua ei tarvitse sietää. Seksuaalinen häirintä on tasa-arvolain mukaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, joka TEHY t 6–2015 Kaija Ojanperä työympäristöasiantuntija loukkaa henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Se voi olla esimerkiksi kaksimielisiä vitsejä ja huomautuksia, vihjailevia katseita tai eleitä, koskettelua, nipistelyä, syliin ottamista tai jopa seksiin pakottamista. Häiritsijä jatkaa, vaikka uhri ilmaisee pitävänsä toimintaa loukkaavana tai vastenmielisenä. Monilla työpaikoilla on sovittu toimintamalli, miten tulee toimia, jos kokee häirintää tai epäasiallista kohtelua. Toimintamallista voi kysyä esimieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta. Yleinen ohje on, että häirityn tulee ilmaista häiritsijälle mahdollisimman selkeästi, että kokee tämän käyttäytymisen epäasialliseksi. Mikäli häirintä jatkuu, asiasta on syytä kertoa esimiehelle. Esimiehen velvollisuus on huolehtia, ettei työntekijä joudu kokemaan epäasiallista kohtelua. Tarvittaessa voi pyytää tukea työsuojeluvaltuutetulta. Jos toimenpiteet työpaikalla eivät auta, voi ottaa yhteyttä aluehallintoviraston työsuojeluviranomaiseen. Kaija Ojanperä ► Lähihoitaja antaa yövuorossa potilaalle lääkkeet, jotka sairaanhoitaja on päivävuorossa Mervi Flinkman työvoimapoliittinen asiantuntija jakanut annoksiin. Lääkkeissä on virhe. Kuka vastaa? Lääkitysturvallisuus paranee ja virheiden mahdollisuus pienenee, kun työpaikalla noudatetaan huolellisesti niin sanottua kaksoistarkistusta. Jos tapahtuu kuitenkin virhe, pitää selvittää, mistä se johtui ja miten toimitaan, jottei virhe toistu. Työpaikan ajantasaisessa lääkehoitosuunnitelmassa tulee kuvata terveydenhuollon ammattihenkilöiden velvollisuudet ja vastuut lääkehoidon toteuttamisessa. Yleisperiaate on, että jokainen kantaa vastuunsa siitä, mitä tekee ja jättää tekemättä. Työnantajan on varmistuttava, että kaikilla on riittävä lääkehoidon osaaminen. Kaksoistarkistus tarkoittaa, että yksi hoitaja jakaa lääkkeet ja toinen tarkistaa, että jako on tehty oikein. Ensiksi lääkkeet jaetaan lääketarjottimelle lääkelaseihin tai dosetteihin. Valmiiksi jaetut lääketarjottimet tai dosetit säilytetään lukitussa kaapissa selkeästi merkittynä. Toinen hoitaja tarkistaa, että lääkelasissa tai dosetissa olevat lääkkeet vastaavat lääkekortin merkintöjä ennen kuin antaa lääkkeet potilaalle. Potilaan ajantasainen lääkekortti pidetään lääketarjottimella tai dosetin takakannessa. Mervi Flinkman 55 Naiseuden haasteet nyky-yhteiskunnassa Tehyn terveydenhoitajien opintopäivät 24.–25.11. Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti TiisTai 24.11. 9.00 ilmoittautuminen, näyttelyyn tutustuminen ja aamukahvi 10.00 Opintopäivien avaus IrmeliHaka-Rannanlahti,puheenjohtaja, Tehynterveydenhoitajajaosto 10.15 Naisten hormonaaliset haasteet LeenaVäisälä,Bayer 12.00 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 13.00 Monikulttuurisuuden kohtaaminen terveydenhoitajan työssä AnsaHaavikko,SuomenMielenterveysseura, SOS-kriisikeskus,kriisityöntekijä 14.30 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen 15.00 somalinainen suomalaisessa yhteiskunnassa IdilMuhumed,sairaanhoitaja 15.45 Kiire, aikaansaamisen mittariko? 17.00 Tehyn terveydenhoitajajaoston vuosikokous KesKiviiKKO 25.11. 8.30 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen 9.00 10.30 voimaa ja herkkyyttä naiseuteen lantionpohjan merkityksen tiedostamisen kautta AnuParantainen,fysioterapeutti,uroterapeutti, seksuaalineuvojajaliike-jatanssiterapian opiskelija,Taideyliopisto voimaa ja herkkyytä naiseuteen lantionpohjan merkityksen kokemisen kautta, lyhyt käytännön työpaja MariUusitalo-Herttua,johtaja,Helsingin TyttöjenTalo 11.00 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 12.00 intohimoinen ja onnellinen parisuhde MaaretKallio,psykoterapeutti(YET), seksuaaliterapeutti(ET,NACS),tietokirjailija 13.30 ei kai taas kaappiin? sateenkaariseniorit asiakkaina Salla-MaijaHakola,Seta 15.00 Kahvi ja opintopäivien päätös Koulutus on maksuton Tehyn varsinaisille ja opiskelijajäsenille. Jäsenet ilmoittautuvat Tehyn jäsensivuilla: www.tehy.fi > Jäsensivut > Omat jäsentiedot > Kurssit > Kurssitarjonta. Ei-jäsenien osallistumismaksu 300 euroa. Ei-jäsenet ilmoittautuvat sähköpostitse, [email protected]. Ilmoittautuminen on sitova. Henkilöiltä, jotka jäävät koulutuksesta pois ilmoittamatta perusteltua syytä, peritään 100 euron omavastuu. Peruutukset voi tehdä veloituksetta 23.10. asti. Mukaan mahtuu 150 ensiksi ilmoittautunutta. Osallistujille lähetetään vahvistus sähköpostitse ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen. Tehy ei maksa osallistujien matkoja eikä majoitusta. Olemme varanneet majoituskiintiöitä hotellista. Katso hinnat osoitteesta www.tehy.fi/thpaivat. Lisätietoja: [email protected] TerveydeNhOiTajajaOsTON vuOsiKOKOus ti 24.11. klo 17 Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokousasiakirjat jaetaan kokouksen aluksi. Lisätietoja: [email protected] 39 56 TEHY t 6–2015 mobiilihoitaja Meneviä päiviä Tiina Toivonen on aina valmiina kotikäynnille. teksti ja kuva Merja Laakso mobiilityötä tekeviä hoitajia on nykyään useita, mut- ta lääkäreitä on täysipäiväisesti vain yksi. Sen vuoksi mobiilipalvelua voidaan tarjota vain arkisin virka-aikaan. Liikkuvan henkilökunnan toiveena on, että tulevaisuudessa kotikäyntejä ja puhelinneuvontaa voitaisiin tehdä kahdestiina on sa vuorossa iltakahdeksaan saakvalmistunut ka. Kotona asuvien vanhusten perushoitajaksi, ongelmat kun kasautuvat sairaanhoitajaksi ja usein juuri iltaan. terveydenhoitajaksi. Hän on jo erikoistunut työssään vanhustenhoitoon ja parhaillaan hän syventyy alaan geronomiopintojen kautta, joita hän tekee työn ohella. kotikäyntilaukussa on laaja valikoima kun ku kutsu käy, sairaanhoitaja Tiina Toivanen vaihtaa nopeasti työasua, heittää olalleen ison tarvikelaukun ja lähtee lääkärin kanssa kotikäynnille. Tiina oli ensimmäinen sairaanhoitaja, joka lähti mukaan Porin perusturvakeskuksessa vuosi sitten aloitettuun mobiilikokeiluun. Kun kotikäyntejä ei ole, hän työskentelee Itä-Porin ja Ulvilan arviointiyksikössä eli tuttavallisemmin Ulvilan sairaalassa. mobiilikokeilun keksi lääkäri Katriina Lähteenmäki. Hän näki työssään päivystyksen ylilääkärinä, tarvikettä ensiapuun kuljetettiin taksilla tai keita. Hoitaja voi ottaa potilaan ambulanssilla vanhuksia, jotka olisi kotona esimerkiksi veri- ja virtsavoitu hoitaa kotona. Kahden kuukokeita sekä mitata verenpainetkauden kokeilu onnistui niin ta ja happisaturaatiota. Myös hyvin, että sitä jatkettiin antibioottitiputuksia ja ja henkilökuntaa iv-nesteytyksiä on lisättiin. laitettu alulle. liikkuvan lääkärin puhelin suurin osa soi kaiken aikaa, vaikka ambulanssien potilaista on numero on vain perusturhenkilökunta ja kotihoivanhuksia, jotka asuvat van työntekijöiden tiedossa. tajat voivat soittaa liikkuvalkotona tai palvelutaloissa. Suuri osa ongelmista voidaan le lääkärille aina tarvittaessa. Liikkuvaa lääkäriä ja hoitaa puhelimitse, mutta hoitajaMatka terveyskeskukseen tai saihoitajaa on tarvittua myös lääkäripari tekee silti kahdesta raalaan voidaan jättää usein tekemättä. lastensuojelulaitoksissa ja kuuteen kotikäyntiä päivässä, Mobiilityö helpottaa hoitopäätösten tekevammaispalveluissa. joskus jopa kymmenen. mistä ja vähentää vanhuksen kuljettelua. Kuljettaminen ahdistaa etenkin muistisairaita. TEHY t 6–2015 57 homma hoidossa AMMATTIOSASTOT KERTOVAT PAIKALLISESTA EDUNVALVONNASTA. Sama palkka samasta työstä Tehy sai estettyä Susanna Suomisen palkanalennuksen. teksti Vesa Turunen kuva Pasi Leino mikä oli ongelma? Turun kaupunki teki vuoden 2011 lopulla yksipuolisen päätöksen palkkaharmonisoinnista. Työnantajan mielestä hoitoalan tehtävissä oli yli 600 sellaista virkaa tai tointa, jonka vaativuus oli arvioitu väärin ja palkkaa maksettiin liikaa. Palkkoja, jotka olivat uuden työn vaativuuden arvioinnin (TVA) mukaan liian suuria, alettiin kutsua ylilyöntipalkoiksi. Työnantaja ilmoitti, että uusiksi arvioitu palkka tulee käyttöön, kun virka tai toimi tulee uudelleen täytettäväksi. mitä tehy teki? Tehy ja muut ammattijärjestöt jättivät työnantajan tekemästä päätöksestä eriävän mielipiteen. Tehyn pääluottamusmies Kirsti Tuominen etsi henkilöi- tä, jotka voisivat riitauttaa palkkansa. Määräaikaiset työntekijät eivät halunneet tähän kuitenkaan ryhtyä. Sama koski henkilöitä, joiden kuukausipalkka oli arvioitu enintään 10–20 euroa aiempaa pienemmäksi. Pääluottamusmies sai kuitenkin neuvoteltua, että palkka pysyy entisellään, jos työntekijä jatkaa samassa tehtävässä suoraan yhdestä määräaikaisuudesta toiseen. Susanna Suominen oli ensimmäinen, joka oli valmis riitauttamaan palkkansa. Hän sai vakituisen paikan työskenneltyään pitkään määräaikaisissa työsuhteissa. Vaikka Suominen oli tehnyt samaa työtä samalla nimikkeellä, työnantajan uuden TVA:n mukaan kuukausipalkka laski noin 400 euroa. Asia meni paikallisneuvotteluun, mutta siitä ei päästy yhteisymmärrykseen. Kun asia oli menossa Tehyn kautta keskusneuvotteluihin, Turun kaupunki oli valmis neuvottelemaan uudestaan. kuinka asia ratkesi? Tämän vuoden alussa pidetyissä paikallisneuvotteluissa päätettiin, että Suomisen palkka pysyy ennallaan. Työnantaja maksoi uuden ja vanhan palkan välisen erotuksen myös taannehtivasti. Pääluottamusmies toivoo, että Suomisen esimerkki rohkaisee myös muita riitauttamaan palkkansa. esimerkkejä paikallisesta edunvalvonnasta voi lähettää osoitteeseen [email protected] i Ammattiosasto 202 ► Turun kaupungin tehyläisiä. ► Jäsenmäärä 1670. 3 2 1 ► Ammattiosaston puheenjohtaja Pia Jormakka. ► Pääluottamusmies Kirsti Tuominen. 1 kirsti tuominen, pääluottamusmies 2 susanna suominen, sosiaaliohjaaja 3 pia jormakka, ammattiosaston puheenjohtaja TEHY t 6–2015 59 tieni tähän tehyläiset matkalla. Erja Hirviniemi (vas.) ja Sirpa Malmi kävivät helmikuussa katsomassa Disney on Ice -esitystä Helsingissä. 1990-luvun alussa Erja ja Satu Hietanen olivat työporukan Leningradin-matkalla. Erja Hirviniemi, 58 ► Sairaanhoitaja Riihimäen terveyskeskuksessa. ► Perheeseen kuuluvat puoliso Rauli Hirviniemi, lapset Antti Hirviniemi, Aino-Kaisa Pekonen ja Aku Hirviniemi. Seitsemän lastenlasta. ► Riihimäen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, Tehyn valtuuston jäsen. Kuuluu Vasemmistoliittoon. ► Harrastaa kunnallispolitiikkaa ja työväenlauluja. 60 Laulava vaikuttaja teksti Irma Heiskanen-Haarala kuvat Liisa Huima ja Erja Hirviniemen työpaikan kuva-albumi Olen syntynyt Nokialla ja olin nelivuotias, kun perhe muutti työn perässä Ruotsiin. Silloin 1960-luvun alkupuolella Suomessa oli paljon työttömyyttä. Asuimme kolme vuotta Finspångissa Norrköpingin lähellä. Pihalla ei ollut yhtään suomenkielistä kaveria, ja äiti tuuppasi minut ruotsa- laisten lasten joukkoon. Minulla oli ihmeellinen herkkyysvaihe ja opin ruotsin kielen tosi nopeasti. Olen ollut alle 7-vuotiaana suomalaisen Martan tulkkina neuvolassa. Muutimme Riihimäelle, kun äiti ja isä saivat työpaikan Sakon tehtaalta. Isä tuli sinne työnjohtajaksi ja äiti puhtaaksipiirtäjäksi. Aika monta kesää minäTEHY t 6–2015 kin olin asetehtaalla kesätöissä, myös liukuhihnalla. Olin perheen ainoa lapsi, ja hartain toiveeni pienenä oli saada sisko tai veli. Haaveammattini oli lastenlääkäri. Aloitin Riihimäellä kansakoulun ja kävin keskikoulun. Lukio ei maistunut – kävin sitä yhden vuoden iltakouluna. oma palkka houkutti, piti päästä töihin. Menin Hyvinkäälle apuhoitajakouluun, jossa koulutus oli lyhyt ja ytimekäs. Olin tyytyväinen ammatinvalintaan. Työskentelin ensin vähän aikaa paikallissairaalan vuodeosastolla. Kun terveyskeskuksen vastaanotolle haettiin terveyskeskusavustajaa, innostuin tehtävästä, jossa hoitoala ja asiakaspalvelu yhdistyivät. Alkuun se oli kolmivuorotyötä, meillä oli päivystys ja päivävastaanotot. Potilaita oli paljon. Perustin perheen nuorena, ja minulle oli selvää, että halusin enemmän kuin yhden lapsen. Olin 20-vuotias, kun ensimmäinen poikani Antti syntyi. Hän täyttää pian 39. Myös tyttäreni Aino-Kaisa sai esikoisensa nuorena, ja jouduin pieneen kriisiin, kun tulin isoäidiksi 42-vuotiaana. Nyt olen hyväksynyt, että olen mamma. Olin itse kapinallinen nuori, mutta omien lasteni kanssa asiat lutviutuivat ilman ristiriitoja. Lapset ja lapsenlapset ovat iso osa elämääni ja he ovat kasvattaneet minua ihmisenä. Kuudes lapsenlapseni Tuulikki joutui vajaan kuukauden ikäisenä sydänteholle Lastenklinikalle. Hänen isällään Akulla oli silloin julkisuus aluillaan ja työtahti näyttelijänä kiivaimmillaan. Tämä pysähdytti ja muistutti siitä, että terveys on ihmiselle kaikista tärkein asia. Vanhempani asuvat yhä Riihimäellä ja olivat isona tukena, kun omat lapset olivat pieniä. Suku pitää tiiviisti yhteyksiä. Se on luontevaa, kun kaikki lapsetkin asuvat lähistöllä. olen ollut harrastajanäyttelijä, ja nyt oman lapsen teatteriuraa on ihana seurata. Ensimmäisessä roolissani 12–13-vuotiaana olin Jörö Lumikissa ja seitsemässä kääpiössä Riihimäen teatterissa. Esiinnyin musikaaleissa ja opereteissa, ja kummasti työvuorot, harjoitukset ja perhe sovittuivat yhteen. Illalla olin TEHY t 6–2015 1800-luvun kurtisaani Kamelianaisessa, ja kun pesin maskit pois, lähdin hoitajana yövuoroon. Hoitajan työssä tarvitaan välillä näyttelijän taitojakin. Vuorovaikutus pitää hallita, eikä potilaalle saa näyttää omaa väsymystä tai ärtymystä. Mies ja perhe ovat aina tukeneet minua. Yksi parhaimmista jutuista oli lähteä opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Opiskelin työn ohella Hämeen ammattikorkeakoulussa Hämeenlinnassa ja valmistuin 2005. Nyt voin vaikuttaa paljon työhöni ja pitää itsenäistä vastaanottoa. Olen Itä2-alueen sairaanhoitaja ja hoidan ihmisiä vauvasta vaariin. Olen tullut tutuksi monen ikäihmisen ja pitkäaikaissairaan kanssa. Olkoon ihminen asemaltaan ja arvoltaan mikä vain, hän ansaitsee samanlaisen hoidon ja palvelun. Tässä työssä ei vieraannu ihmisen arjesta. Pieni vallankumouksellinen elää sisuksissani edelleen. Huono-osaisuus näkyy esimerkiksi niin, että jollakin ei ole varaa ostaa lääkkeitä. En olisi ollut samassa työpaikassa koko uraani, ellen tykkäisi työstä ja työpaikasta. Meillä on hyvä henki ja pysyvä porukka. Riihimäki on kiva pikkukaupunki. Asumme keskustassa omakotitalossa melkein mieheni juurilla. On ihana käydä työssä samassa kaupungissa, kävellen ja pyöräillen. naimisissa olen ollut 40 vuotta. Mieheni on ollut kunnallispolitiikassa mukana 1970-luvulta lähtien. Hän on ollut aktiivinen myös ammattiyhdistysliikkeessä, kuten minäkin. Hän jäi tänä vuonna eläkkeelle VR:ltä. Moni luulee, että olen tiukka feministi, mutta meillä on kotona naisten ja miesten työt: Erja kokkaa, leipoo ja siivoaa, Rauli remontoi ja tekee pihahommat. Olin pitkään sitä mieltä, että en todellakaan lähde mukaan politiikkaan, mutta lähdin kuitenkin, kun vanha vasemmistopoliitikko Kalle Moilanen vetosi minuun, että voisin muutaman äänen kerätä. Sain aika hyvän äänisaaliin ja istun nyt neljättä kautta Riihimäen kaupunginvaltuustossa. Tällä kaudella olin kaupungin ääniharava ja olen myös kaupunginhallituksen jäsen. Viime vaalien alla pinnalla olivat terveydenhuollon asiat. Puhuin ja kirjoitin esimerkiksi yöpäivystyksen säilyttämisen puolesta. Riihimäellä meni läpi toinenkin tehyläinen, keskustaa edustava Mirja Lammi, joka on ollut jo useamman kauden kaupunginvaltuustossa. Meillä on siis hyvä tehyläisedustus tässä kaupungissa. olen alkanut pitää kuntapäättä- jän roolista, vaikka se on pitkäjänteistä hommaa lyhytjänteiselle ihmiselle. Muutos ei ihan hetkessä mene läpi. Tyttäreni Aino-Kaisa on myös mukana politiikassa, Vasemmistoliiton varapuheenjohtajana ja kansanedustajana. Hän on temperamenttinen, otti jo nuorena vastuuta ja pärjäsi eri tilanteissa. Kotihoidon ja -palvelun tilanne on kärjistynyt tässä maassa. Me hoitajat näemme työssä, mitä ihmisten arki on. Eri asia sitten, lisätäänkö kunnissa virkoja kotihoitoon. Opin lapsuudenkodissa, että heikommista on pidettävä huolta. Liityin nuorena Riihimäen demokraattisten nuorten opintopiiriin poliittisen laululiikkeen kautta. Se oli taistolaisuutta. Ehkä olimme liian kärkeviä ja joissakin asioissa sinisilmäisiäkin. Pieni vallankumouksellinen elää minussa edelleen: uskon, että maailmaa voi muuttaa. Haluan elää tässä hetkessä ja tätä päivää. Yritän aina olla joustava. Joku ehkä ajattelee, että se kerää ääniä, kun näen vaivaa jonkun ihmisen puolesta, mutta otan työn työnä ja asiat asioina. Kun mietin, kuinka paljon tehtäviä on siirtynyt lääkäreiltä sairaanhoitajille, saamme olla tarkkana edunvalvonnassa, että vastuu huomioidaan palkassa. Ei saa ajatella, että pitää tyytyä vähempään. Oman ammattikunnan eduista – ei niinkään omista eduista – on pidettävä huolta.” t 61 lukijatutkimus Vastaa ja voita iPad Mini! Tehy-lehden lukijatutkimus on taas käynnissä verkossa. Kerro meille mielipiteesi lehden sisällöstä ja autat meitä kehittämään lehteä entistä paremmaksi. Voit osallistua tutkimukseen Tehyn verkkosivuilla osoitteessa www.tehy.fi/ lukijatutkimus. Tarvitset vastaamiseen jäsennumerosi. Kaikkien vastaajien kesken arvotaan upeita palkintoja. Pääpalkintona on iPad Mini, jonka arvo on noin 250 euroa. Palkinnot 1. iPAd Mini 16 Gb Wi-Fi, mukana myös suojakotelo, arvo 250 e 2. Orion Pharman tuotepalkinto (5 kpl), yhden tuotepalkinnon arvo 50 e 3. Tehy-tuotepalkinto (3 kpl) Suolaa haavoille -tekijä menehtyi olemme saaneet toimitukseen kysy- myksiä, miksi Suolaa haavoille -sarjakuva ei enää ilmesty lehdessä. Hieno, lukijoita usein puhuttanut sarja on päättynyt, koska sen piirtäjä Mattipekka Ratia kuoli pitkäaikaiseen sairauteen. Vuonna 1966 syntynyt Ratia piirsi sarjakuvaa nimimerkillä Karvainen hoitaja. Viimeisessä Suolaa haavoille -sarjakuvan osassa nähtiin hoitaja, josta oli tullut potilas. Se perustui syöpään sairastuneen piirtäjän omiin kokemuksiin. Toimitukselta tiedusteltiin joskus, kuka nimimerkin takana on, mutta Ratia halusi tehdä töitä nimimerkillä, jotta pys- 62 tyisi tarkkailemaan työn arkea. Toiselta ammatiltaan Ratia oli sairaanhoitaja. SUOLAA HAAVOILLE -SARJAKUVAN SYNTY HISTORIA MATTIPEKKA RATIAN KERTOMANA OSOITTEESSA HTTP://SUOLAAHAAVOILLE-SARJAKUVA.BLOGSPOT.FI TEHY t 6–2015 tarkastaja KATSAUS TYÖPAIKKOJEN ARKEEN. Kallisarvoisia pisaroita Äidinmaitokeskus takaa, että keskoset ja sairaat vastasyntyneet saavat ruokaa. teksti Terhi Mäkinen kuvat Pekka Fali rintapumppu. Luovuttajat saavat sairaalasta pumpun panttia vastaan. Kaikkien aikojen parhaat ovat lypsäneet kuukaudessa jopa 30 litraa, tavanomainen määrä on pari litraa. Oulun yliopistollinen sairaala maksaa maitolitrasta 22 euroa. 2 kuvauspaikkana oulun yliopistollisen sairaalan äidinmaitokeskus. äidinmaitokeskusten valtakunnalliset koulutuspäivät pidetään oulussa 6. lokakuuta 2015. 1 pullollaan. Äidinmaitokeskuksessa on neljä isoa pakastinta, joissa on yhteensä 350 litraa maitoa. Sairaala hakee maidot kotoa, jotta kynnys luovuttamiseen olisi matala. Ouluun on rahdattu maitoa Ylivieskasta ja Kuusamosta asti. 3 4 melkein lääke. Maito annostellaan valmiiksi ruiskuihin. Koostumus on yksilöllinen: sekaan pannaan tarpeen mukaan rasvalisiä tai ravitsemusrikastetta. Jos keskonen saa korvikkeen sijaan äidinmaitoa, hän pääsee kotiin keskimäärin kahta viikkoa aiemmin. vauvalle. Tämä nuorimies on 16 vuorokauden ikäinen ja painaa 1970 grammaa. Maito annetaan pienelle keskoselle nenä-mahaletkulla, koska hän ei osaa välttämättä syödä tai se rasittaisi liikaa. Vastasyntyneen annos voi olla vain muutama maitotippa. TEHY t 6–2015 63 keskustelua Laki vuorotteluvapaasta syrjii Laki vuorotteluvapaasta uudistettiin edellisen hallituksen kaudella. Siitä tehtiin syrjivä. Vuorotteluvapaata voi saada 10 työssäolovuoden sijaan 16 vuoden jälkeen. Jos opiskelija päättää koulunsa 21-vuotiaana ja siirtyy työelämään, saa hän nykylain mukaan mahdollisuuden vuorotteluvapaaseen vasta 37-vuotiaana. Tarve voisi olla aiemminkin. Vanhan lain mukaan hän olisi voinut hakeutua vuorotteluvapaalle jo 31-vuotiaana, jolloin hänellä on mahdollisesti pieniä lapsia ja elämä on hektistä. Lapsiperheissä voi tulla tilanteita, joissa lapsi vaatii jonkin asian vuoksi enemmän vanhemmilta. toisaalta nuorena halutaan kokea asioita ja kehittää itseä. Monet voivat hyödyntää vuorotteluvapaan niin, että lähtevät ulkomaille hakemaan elämänkokemuksia tai kehittämään itseään omassa ammatissaan. Tämä täytyy nähdä positiivisena asiana työnantajallekin. Toisinaan ihminen syystä tai toisesta yksinkertaisesti vain leipääntyy työhönsä ja haluaa aikalisän. Jos saadaan työntekijän työmotivaatio palaamaan ja turvataan hänen veronmaksukykynsä, mielestäni tämä on pelkkää plussaa. Yläikärajaksi määriteltiin 60 vuotta. Eläkeiän toistuvien nostojen vuoksi on ajateltava myös työntekijöiden jaksamista. Monet 60 vuotta täyttäneet ottaisivat työhönsä pienen tauon ennen loppurutistusta kohti 65 vuoden eläkeikää. Heitä syrjitään uudessa laissa. Elinkeinoelämän keskusliiton asiantunti- viime lehden kolme luetuinta 1. Tietoisuus: Rajan tuolla puolen 2. Hyvinvointi: Anteeksi, että olen 3. Ammatissa: Suu puhtaaksi! jan Mika Kärkkäisen mukaan vuorotteluvapaata on käytetty eräänlaisena varhennettuna eläkkeenä. Väärinkäytökset tulee toki estää, mutta ei tarvitse mennä ääripäähän. Voisihan vapaan rajata niin, että viimeinen vuosi ennen eläköitymistä on oltava töissä. Osallistu keskusteluun PA LA UT E @T EH Y.F I sijaiseksi palkattavalta vaaditaan vähintään kolmen kuukauden työttömyys sijaisuutta edeltäneeltä 14 kuukauden ajalta, kun vanhassa laissa vaadittiin yksi työttömyyspäivä. Otan esimerkiksi oman ammattialani ja maakuntani. Jos VarsinaisSuomessa laboratoriohoitaja haluaa jäädä vuorotteluvapaalle ja kriteerit täyttyvät, tulee seinä vastaan sijaisen hankinnassa. Tältä alalta ei löydy henkilöä, joka olisi ollut 14 kuukauden aikana vähintään kolme kuukautta työttömänä. Töitä on, mutta tekeviä ja ammattitaitoisia käsiä ei. Ainakin minun ammattikuntani on syrjäytetty vuorotteluvapaan mahdollisuudesta. Keskeiset ammattijärjestöt ovat arvostelleet uusia kriteereitä ja Elinkeinoelämän keskusliitto haluaisi lopettaa järjestelmän, koska se ei heidän mielestään perustu mihinkään erityisiin syihin. Mielestäni syyksi riittää jo se, että ihminen haluaa hetkeksi irti oravanpyörästä. Laki vuorotteluvapaasta tulee ottaa uuteen käsittelyyn. mira katajamäki bioanalyytikko Ristikon 5/2015 ratkaisu O P U S H E K O T T A A A I T T A A M O R L A P S E U L L L V A O N S T A A P P N I A L P O L E U K A L U U T T I E N V A R S I I L O T T I H L O T P G I A I N O A T I T I A P U N A I AN R E UON M A I F L A T R S UU I H I NOS A H T I S SO L A UMA T ON O KOKO R A S T AA A A K K A T I U T UN AA L U E O K M L H AA L AR I UUN I A R A S K I A I A A I D S S L U O T KO I T T A V A S P I N T O AR H E RRUU S L I MA T AKK A L A N I P UK A T I D E A T S E T A Oikaisu viime numerossa (5/2015) kerrottiin, että synnytyssairaaloiden tutustumiskäynnit korvataan videoilla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. 64 @ vastanneiden kesken arvottiin Tehy-tuotteita. Voittajat ovat Arja Heino Oulusta, Emma Vikman Joutsasta ja Anna Juntunen Kellosta. Onnittelut! Tieto pitää paikkansa Jorvin, Naistenklinikan ja Kätilöopiston osalta. Sen sijaan Lohjalla, Hyvinkäällä ja Porvoossa synnytyssairaalaan pääsee edelleen tutustumaan. Porvoo jatkaa myös valmennuksia. TEHY t 6–2015 Homeiden haitoista on näyttöä viitaten artikkeliin ympäristöherkkyydestä (Tehy-lehti 5/2015): ongelmana on, ettei näitä potilaita yleensä tutkita kunnolla, koska sisäilmapoliklinikoita ei ole. Allergiatestejä ei tehdä homeille, varastopunkeille ja kemikaaleille, vaikka testejä on. Lääkärin mielipide riittää. Potilas leimataan pahimmassa tapauksessa loppuiäkseen diagnoosilla, joka ei oikeuta sairauspäivärahaan, eläkkeeseen tai muihin etuuksiin. Useissa väitöskirjatason tutkimuksissa on osoitettu, että altistumisen välttäminen ajoissa saa ihmiset paranemaan täysin, ilman psykoterapiaa tai lääkitystä. Toksisten homeiden vaikutus on samanlainen kuin myrkyllisten sienten. Niiden myrkyllisyyttä ei kukaan kiistä. Miksi siis toksisten homeiden vaikutuksia psykologisoidaan? Kosteusvauriohomeiden ja sädesienten haitat on osoitettu koe-eläimillä ja soluviljelmissä. Potilaissani en ole nähnyt pelokkaita ja ylenpalttisesti ahdistuneita. Ihmiset haluavat tietää, mikä heitä vaivaa ja miten tulee toimia. Tutkimusnäyttöä homeiden ja ympäristökemikaalien haitoista on paljon Suomesta ja ulkomailta. Tahallinen ihmisten altistaminen ja sairastuttaminen on mielestäni lakien ja työsuojelumääräysten vastaista. tuula putus työterveyshuollon ja työlääketieteen professori turun yliopisto VIIDEN VRK:N KESÄSEIKKAILU KOKO PERHEELLE 2 AIKUISTA JA 2 LASTA (alle 15v) 472,50 €/5 VRK Lukijakilpailu PERHEEN PIENIMMILLE HAUSKAA VINKKIEN ETSINTÄÄ JA METSÄSTYSTÄ AILU-PORON VIITOITTAMANA! kerro meille 4.5. mennessä, mistä jutusta pidit eniten. Kilpailuun voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehylehti/palaute/lukijakilpailu, postikortilla Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy tai lähettämällä tekstiviestin numeroon 0400 345 557. Vastanneiden kesken arvomme Tehy-tuotteita. • majoitus aamiaisella perhehuoneessa sekä muut huonehintaan sisältyvät palvelut • 2 kiertoajelua gondolihissillä Levitunturin huipulle • keilaratatunti ja kengät • tunnin verran sulkapalloa tai pöytätennistä • lapset (max. 2 henkeä) ilmaiseksi Seikkailupuiston lasten radalle (4-6v.) tai radoille 1–3 (alle 15v.) • soutelut läheisellä Immeljärvellä (max 3 tuntia) • pizza kahdella täytteellä koko porukalle 1 kerran loman aikana (alle 6v. pikkupizzat) Hinta voimassa 1.6.-26.8. kun toinen aikuisista Tehyn jäsen. Vastaava hinta, kun huoneessa 1 aikuinen (Tehyn jäsen) + 2 lasta 350 €. lehden 5/2015 kilpailussa tehytuotteita voitti markus tuomilaakso sastamalasta. TEHY t 6–2015 Levintie 1590, Levi 016 646 301 [email protected] i ja ri ke st www.hotellilevitunturi.fi/jasenedut 65 tehy-uutiset KOONNUT VESA TURUNEN, [email protected] Tunnustusta hyvistä ideoista ja sitkeydestä Liitto kehuu häntä alansa ammattilaiseksi isolla sydämellä. Nykänen jaksaa tehdä vaativaa työtä ahkerasti ja perheitä kunnioittavalla tavalla sekä uudistaa jatkuvasti työtapojaan. Hän arvostaa leikkiä ja luo lapsille mukavia leikkiympäristöjä. Vuoden ensihoitajaksi on valittu pirkkalalainen Sanna Kauppinen, joka on puolustanut Pirkanmaan alueen ambulanssivalmiutta kansalaisaktivismin keinoin. Viimeisen kolmen vuoden aikana Kauppinen on pelastanut ryhmänsä kanssa Pirkanmaan kahdelta ensihoitopalvelun tason heikennykseltä. Yksi ihminen ei pystyisi pelastamaan yhtä monta ihmishenkeä pelkästään ambulanssissa työskentelemällä, toteaa palkintoraati. Attendon vuoden hoitotyöntekijäksi on valittu lähihoitaja Mari Nipuli. Hän työskentelee Harjavallassa sijaitsevassa Kuparikaaren hoivakodissa. vt arja teki puusta. Leikkiväline syntyy vaikka kannosta, esittelee Vuoden lastenhoitajaksi valittu Arja Nykänen. jäsenetu Matkalle! Pohjoinen kutsuu! Holiday Clubin hotellimajoituksia saa puoleen hintaan toukokuun loppuun asti. Ifin matkavakuutuksesta saa nyt 30 prosentin alennuksen. www.tehy.fi/ > jäsenelle > jäsenedut > ajankohtaiset tarjoukset Ay-aktiivit vaarassa Kambodžassa kambodžassa on vahva työlainsäädäntö, mutta sitä sovelletaan erittäin puutteellisesti. Mielenosoituksia on tukahdutettu väkivaltaisesti ja työntekijöitä pidätetty, kun he ovat vaatineet oikeuksiaan, kertoo Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK. Ay-aktiiveihin kohdistuvat pahoinpitelyt ja tapot jäävät Kambodžassa toistuvasti selvittämättä. Esimerkiksi ay-johtaja Chea Vichean murha on edelleen selvittämättä. Hänet ammuttiin keskellä päivää tammikuussa 2004 Phnom Penhin keskustassa. Chea Vichea taisteli näkyvästi tekstiilityöntekijöiden oikeuksien puolesta, ja hän oli yksi maan tunnetuimmista ay-johtajista. vt 66 CRATIVE COMMONS www.tehy.fi > Jasenelle > Jasenedut > Vapaa-aika. Tarjoushinnat Kuusamoon, Katinkultaan ja Saariselälle. Tarjoukset Holiday Clubin verkkokaupasta koodilla huhtitouko50. Ryhmänä Linnanmäelle ammattiosastot, jaostot ja yhteistyöjäsenjärjestöt voivat ostaa Linnanmäen hupirannekkeita ryhmähintaan. Yhden rannekkeen hinta on 32 euroa, kun kertatilaus sisältää vähintään 15 ranneketta. Varausta tehdessä tilauskoodi on tehy2015. varaukset linnanmäen myyntipalvelusta arkisin klo 9–16 puh. 0105722220 tai [email protected] Suomen Fysioterapeuttien puheenjohtajan tehtäviä hoitaa varapuheenjohtaja Tiina Mäkinen, kun Heli Mesiäinen ilmoitti eroavansa puheenjohtajan tehtävistä henkilökohtaisista syistä. u Terveydenhoitajien jäsenilta Hämeenlinnassa 12.5. Aiheena motivoiva haastattelu. u Yrittäjien ja ammatinharjoittajien jäsenilta 7.5. Tehyn keskustoimistolla Helsingissä. Aiheena ammattitutkinnot. Turun, Oulun, Kouvolan, Lappeenrannan ja Kajaanin aluetoimistoista voi osallistua videoneuvottelulaitteen välityksellä. u TEHY t 6–2015 PÄIVI TOLONEN vuoden lastenhoitajaksi on valittu espoolainen Arja Nykänen. Tunnustuksen myöntänyt Suomen Lastenhoitoalan jäsentapahtumat Kuvaa ja voita arvaatko mikä? Bioanalyytikoksi opiskeleva Anette Lönnqvist yllättyi koulutöitä tehdessään. – Teimme kliinisen histologian laboraatioissa kudosleikkeitä, ja minulle sattui rotan sikiö. Lopputulokseksi tuli näin kauniita leikkeitä. ANETTE LÖNNQVIST lähetä meille kuva ammattiosastosi tapahtumasta tai muusta tehyläisestä toiminnasta. Julkaistut kuvat palkitaan Tehy-tuotteella. Lähetä kuva ja lyhyt teksti sähköpostilla [email protected]. ammattiosastot Helsinki Uudenmaan yksityisten lääkäriasemien ja sairaaloiden ao 119 ►Tervetuloa kevätretkelle ke 20.5. Ciderbergin viinitilalle Lohjalle. Katso retken ohjelma ja aikataulu nettisivuilta ao119.tehy.fi. Omavastuu 5 e. Ilmoittautumiset allergioineen sähköpostitse [email protected]. Lisätietoja retkikohteesta www.ciderberg.fi. Uudenmaan yksityisen suun terveydenhuollon ao 122 ►Kesäretki la 6.6. Tuusulanjärven maisemiin. Ohjelmassa käynnit Ainolassa ja Halosenniemessä, Iittalan ja Aarikan outlet-myymälöissä, Krapissa ja rantasauna Onnelassa. Katso tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet ao122.tehy.fi. Espoon-Kauniaisten ao 143 ►Tervetuloa retkeilemään Somerolle la 23.5. Ohjelmassa mm. Hiidenlinna, Pellavakeskus, Hovilan kartano ja Horoskooppipuisto. Tarkempi ohjelma ao:n kotisivuilla. Retken omavastuu 25 e. Ilmoittautuminen 30.4. mennessä, ketola.kerstin@ luukku.com. Joensuu Lieksan ao 611 ►Sääntömääräinen kevätkokous ke 13.5. klo 17.30 Timitran linnassa. Käsiteltävänä asioina ovat sääntömääräiset asiat. Tarjolla pientä purtavaa kokouksen yhteydessä ja lopuksi saunotaan porukalla. Ilmoittautumiset 5.5. mennessä Tarja Mar- TEHY t 6–2015 tikaiselle mielellään tekstiviestinä numeroon 040 531 0909 tai ammattiosaston nettisivuilla ao611.tehy.fi. Oulu Oulun kaupungin ao 706 ►Jäsenilta jaksotyöuudistuksesta ti 5.5. klo 17 Holiday Inn -hotellissa. Järjestetään yhteistyössä ammattiosasto 707 kanssa. Ohjelmassa ruokailu, jonka jälkeen pääluottamusmies Juha Honkakoski kertoo, mitä uudet määräykset jaksotyöstä pitävät sisällään. Ilmoittautuminen jäsensivujen kautta ruokailua varten 27.4. mennessä. ►Lähde keilaamaan pe 15.5. klo 18–19 Heinäpään keilahalliin. Ammattiosasto maksaa ratavuokran, jäsen kenkävuokran. Ilmoittautuminen jäsensivujen kautta 10.5. mennessä. Kallion ao 724 ►Sääntömääräinen kevätkokous ti 14.4. ravintola Puustellissa Nivalassa. Esillä sääntömääräiset asiat, arvontaa ja mukavaa yhdessäoloa. Ilmoittautumiset 7.4. mennessä ao:n nettisivujen kautta ao724.tehy.fi. Seinäjoki Vaasan seudun ao 671 ►Ruskaretki 3.–6.9. kylpylähotelli Levitunturiin. Hintaan sisältyy bussikuljetus, majoitus 1–4 hengen standard-huoneissa, runsas aamiainen ja päivällinen, aamu-uinnit, päivittäinen sisäänpääsy kylpylään, kuntosalille sekä viihderavintolaan. Omavastuun suuruus riippuu siitä, minkä huonekoon osallistuja valitsee. Mukaan mahtuu 50 nopeimmin ilmoittautunutta jäsentä. Sitovat ilmoittautumiset 15.5. mennessä [email protected] tai 0400 247 671. Omavastuun palautamme vain lääkärintodistusta vastaan. Tervetuloa joukolla mukaan! Fa i Korsholm 916 ►Trädgårdsresa till Sunds trädgård i Jakobstad lördagen den 9 maj med start kl. 9 från HVC. Vi äter lunch på Epoque och har efteråt lite tid att ströva omkring på egen hand i stan. Hemfärd via Fäboda om vädret tillåter. Hemkomst cirka kl. 19. Bindande anmälan senast 26.4. på vår hemsida www.ao916.tehy.fi under fliken händelser. Rovaniemi Kittilän ao 809 ►Sääntömääräinen kevätkokous to 23.4. klo 19 Soikkelin talossa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tarjolla pientä purtavaa. kurssitapaamiset Lapin terveydenhuolto-oppilaitos oj 46 (1983–85) ►Tulee kuluneeksi 30 vuotta valmistumisestamme. Kurssitapaaminen 13.6. Levillä. Lauantaina majoitumme, retkeilemme ja syömme päivällistä. Sunnuntaina vapaa-aikaa tarinoinnin lisäksi. Ilmoittaudu kiireesti, [email protected]. SH 79 II Oulu ►Tervetuloa 30-vuotiskurssitapaamiseen! Kokoonnumme la 13.6. klo 16 ravintola Nallikarissa Oulussa. Meille on varattu rantakabinetti, sauna ja kylpypikari sekä ruokailu. Ilmoittauduthan nopsasti, viimeistään toukokuun loppuun mennessä. Me halutaan tavata koko porukka! Asian ympärille on perustettu jo vilkkaasti muisteleva Facebook-ryhmä, johon pääset liittymään, kun alat vaikka Airan kaveriksi. Lisätietoja, [email protected]. Sh oj 30, Pohjois-Karjalan sairaanhoito-opisto ►Valmistuimme Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksesta keväällä 1975. On aika 40-vuotistapaamiselle, joten tervetuloa Jyväskylään kurssitapaamiseen 11.7. Ilmoittaudu 30.5. mennessä Marja-Terttu Pajariselle puh. 040 745 5915 / marja. [email protected] tai Arja VähäMustajärvelle puh. 0400 873 068 / arja [email protected]. Tarkemmat tiedot ilmoittautumisen yhteydessä. @ Lähetä ilmoitus / WW W.TE HY.FI TE HY-L EH TI/ OT ST AM MATT IO SA 67 jäsentapahtumat in memoriam Hannele Kristiina Haapanen 9.10.1969–23.1.2015 Hannele oli räväkkä, naurava, toimelias ja luotettava. Ihminen isolla I:llä. Hannele painoi valkolakin päähänsä Turun Lyseon lukiossa, minkä jälkeen hän valmistui ensin perushoitajaksi ja muutaman vuoden päästä sairaanhoitajaksi. Myöhemmin hän hankki tutkintoonsa vielä amk-pätevyyden ja suoritti terveydenhuollon johtamisen ja hallinnon approbaturin. Vuonna 1999 syntynyt Lauratytär oli Hannelen elämän aarre. He elivät kahdestaan, kunnes Hannele kohtasi elämänsä rakkauden, kankaanpääläisen Vesan. Hannelen vapaa-aika kului paljolti tyttären harrastuksissa. Hän itsekin meni mukaan Kankaanpään Uimareiden toimintaan. Hannele oli aktiivinen myös Tehyn Kankaanpään seudun ammattiosastossa. Lohikon palvelukodissa Hannele teki aluksi perus- ja sairaanhoitajan sijaisuuksia. Pian esimiehet kuitenkin huomasivat saaneensa palkkalistoilleen timantinkovan hoitoalan ammattilaisen ja Hannele siirtyi esimiestehtäviin. Hän sai vakituisen viran Posan vanhuspalveluiden vastaavana hoitajana. Monien työtehtäviensä ohella hän suoritti vanhustyön erikoisammattitutkinnon. Hannele ajatteli alaistensa parasta. Hän jaksoi kuunnella heidän ilojaan ja surujaan, koskivatpa ne sitten työasioita tai yksityiselämää. Mahdollisiin ongelmiin hän etsi aina ratkaisua. Hannelea jäivät kaipaamaan lähiomaisten lisäksi suuri joukko ystäviä, työtovereita ja yhteistyökumppaneita. Tehy Akatemia ke 20.5. klo 17–18.30 Tehyn keskustoimistolla Asemamiehenkatu 4 A, luentosali 5A, 5. krs Illan aiheena “Saattohoito on perusoikeus – miten terveydenhuollossa varmistamme osaamisen saattohoidossa?” Luennoitsijana Tiina Surakka, sh, kätilö, TtT, toimitusjohtaja, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry Tarjolla kevyt iltapala klo 16.30 alkaen. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille! Ilmoittautumiset ja mahdolliset ruoka-aineallergiat 13.5. mennessä, [email protected]. Hannelen ystävä ja alainen Satu Juhela Suun terveydenhoidon edunvalvontaillat 2015 Yksityissektorilla työskentelevien suun terveydenhoidon tehyläisten edunvalvontaillat: 19.5. Oulu 8.9. Helsinki Tilaisuudet alkavat klo 16.30 ja päättyvät klo 20.00. Ohjelma Hammashoitajan ja suuhygienistin 17.00 ammattitaitovaatimukset tulevaisuudessa 18.00 Työehtosopimuksen määräykset 19.30 Illan päätteeksi yhteistä keskustelua Illoissa mukana Tehyn 1. varapuheenjohtaja Marjut McLean ja lakimies Mirja Kinnunen. Ajankohtaisista asioista on kertomassa STAL ry:n edustaja. Ilmoittautumiset: [email protected]. Ilmoita paikkakunta ja erityisruokavalio, sillä tilaisuuden alussa on tarjolla pientä iltapalaa. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Tervetuloa keskustelemaan! 68 Akateemisten jaosto järjestää Fysioterapeuttien edunvalvontaillat 2015 Fysioterapeutti, tule keskustelemaan kanssamme sinulle ajankohtaisista edunvalvonnan kysymyksistä! Jäsenillat on tarkoitettu erityisesti tehyläisille, joiden työsuhteessa ei noudateta työehtosopimusta. Tilaisuuksissa käsitellään työsopimuslakia ja keskustellaan ammatillisesta edunvalvonnasta. Paikkakunnat 26.5. Jyväskylä 24.9. Pori 5.11. Lappeenranta Kajaanin toimistolla etäyhteysmahdollisuus 26.5. Tilaisuudet alkavat klo 16.30 ja päättyvät klo 20.00. Ilmoittautumiset: [email protected]. Ilmoita paikkakunta ja mahdollinen erityisruokavalio. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja järjestetään yhteistyössä Suomen Fysioterapeutit ry:n kanssa. TEHY t 6–2015 Tehyn opintorahaston apurahat jäsenten haettavana Opintorahaston tarkoituksena on tukea jäsenten ammattiyhdistystoimintaa, ammatillista kehitystä sekä ammatillisuuden ja työyhteisön tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä kohottaa tehyläisten ammattien arvostusta. Apurahoja voivat hakea yksittäisten jäsenten lisäksi erilaiset ryhmät. Opintorahastosta myönnetään apurahoja • Ammatillisiin ja ammattiyhdistysopintoihin, esim. rahaston tarkoituksen mukaisia opintopäiviä ja -matkoja, konferensseja ja kursseja varten • Ammatillisuuden ja työyhteisön tutkimus- ja kehittämistoimintaan, julkaisu- ja kansainväliseen toimintaan Apurahoja ei myönnetä • Perus-, erikoistumis- ja jatko-opintoihin • Työnantajan kustannettavaksi tarkoitettuun täydennyskoulutukseen • Harrastustoimintaan tai -opintoihin • Sosiaalisin perustein Lisäksi apurahoja voidaan myöntää lyhytkestoiseen ja ei-tutkintotavoitteiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja opintomatkoihin. Apurahoja voidaan myöntää myös ammattiyhdistystoimintaa tukeviin yhteiskunnallisiin opintoihin erityisesti yksityisellä sektorilla toimivien aktiivien osalta. Hakiessa on käytettävä jäsensivuilla olevaa opintorahaston sähköistä hakulomaketta, jota saa myös keskustoimistolta. Hakemusten tulee olla perillä viimeistään 30.9.2015. Lomake ja hakuohjeet: www.tehy.fi/opintorahasto Lisätietoja: koulutussuunnittelija Laura Koskinen, [email protected] tai 09 5422 7218 Terveyspalvelualan jäsenillat 2015 Tehy kiertää kevään ajan terveyspalvelualan työehtosopimuksen ja edunvalvonnan merkeissä. Kiertuepaikkakunnat 29.4. Lappeenranta, etäyhteys Kuopio ja Joensuu 6.5. Helsinki, etäyhteys Tampere Ohjelma 16.30–17.00 17.00–17.15 17.15–18.00 18.15–19.00 Tarjolla pientä purtavaa Marjut McLeanin tervehdys Työnkuva laajenee, nouseeko palkka? Työehtosopimuksen määräykset Jäsenillat ovat avoimia kaikille terveyspalvelualan työehtosopimuksen piirissä työskenteleville tehyläisille. Jäseniltaan osallistuville annetaan lahjaksi Tehyn t-paita ”Hyvällä hoidolla on hintansa”. Ilmoittautumiset www.tehy.fi/tptes. Ilmoita kumman paikkakunnan tilaisuuteen osallistut, mahdollinen erityisruokavaliosi ja t-paidan koko. Nähdään jäsenilloissa! Jäsenilloissa mukana Tehyn 1. varapuheenjohtaja Marjut McLean ja terveyspalvelualan neuvottelupäällikkö Juha Niittylä. Käymme läpi TES:n oleellisia määräyksiä kuten työajat, palkanmaksu ja ylityö. Keskustelemme myös uusien työtehtävien vaikutuksesta palkkaukseen. TEHY t 6–2015 69 koulutus Täydennyskoulutusta potilaan parhaaksi Ilmoittaudu koulutuksiin: koulutuksiin: Ilmoittaudu sairaanhoitajat.fi/koulutus Vielä ehdit! Uudistuva Lääkehoitosuunnitelma mää ryhhm tkääää ry rätk Keerä K staannnnee!! tioost isaaaati rgaannis oorg t: set: lennnnuukkse määaale Ryyhhm R % 0% -10 keeää -1 k n n e e h h 0 0 -1 6-1 6 % -155 % eeää -1 -155 hheennkk 11-1 11 29.4.2015 Joensuussa, Joensuussa, 12.5.2015 12.5.2015 Oulussa Oulussa 29.4.2015 Viimeinen ilmoittautumispäivä ilmoittautumispäivä Joensuuhun Joensuuhun 14.4. 14.4. ja ja Ouluun Ouluun 1.5.2015. 1.5.2015. Viimeinen Sairaanhoitaja & syöpähoitotyö -seminaari Hoitotyön esimiesten valmennuspäivät 20.–21.5.2015 Helsingissä Helsingissä 20.–21.5.2015 26.–27.8.2015 Tampere Tampere 26.–27.8.2015 Syöpään sairastuminen sairastuminen on on usein usein Syöpään koko elämän elämän perustaa perustaa ravisuttava ravisuttava koko kokemus, joka joka koskettaa koskettaa myös myös kokemus, potilaan lähipiiriä. lähipiiriä. Kuinka Kuinka toimimme toimimme potilaan joustavasti, tavoitteellisesti tavoitteellisesti ja ja momojoustavasti, niammatillisesti potilaan potilaan ja ja hänen hänen niammatillisesti perheensä hyväksi? hyväksi? perheensä Syöpäjärjestöjen kanssa kanssa yhteisyhteisSyöpäjärjestöjen työssä suunniteltu suunniteltu koulutus koulutus on on tarkoitettu tarkoitettu terveyterveytyössä denhuollon eri eri toimintaympäristöissä toimintaympäristöissä syöpäpotilaan syöpäpotilaan denhuollon hoitoon osallistuville osallistuville ammattilaisille. ammattilaisille. Seminaarissa Seminaarissa opit opit hoitoon lisää paitsi paitsi omaan omaan työhösi, työhösi, myös myös muiden muiden toimijoiden toimijoiden lisää roolista potilaan potilaan hoitoketjussa. hoitoketjussa. roolista Seminaarissa käsitellään käsitellään mm. mm. yksilöllistä yksilöllistä lääkehoilääkehoiSeminaarissa toa ja ja vaihtoehtohoitoja vaihtoehtohoitoja sekä sekä perheen perheen huomioimista. huomioimista. toa Paneudutaan potilaan potilaan tukemiseen tukemiseen sairauden sairauden ja ja tervehtervehPaneudutaan tymisen eri eri vaiheissa vaiheissa ja ja kuullaan kuullaan perimätiedon perimätiedon mermertymisen kityksestä syövänhoidossa, syövänhoidossa, sekä sekä tutustutaan tutustutaan uusiin uusiin kityksestä eurooppalaisiin syöpäsuosituksiin syöpäsuosituksiin ja ja biopankkeihin biopankkeihin eurooppalaisiin osana muuttuvaa muuttuvaa terveydenhuoltoa. terveydenhuoltoa. osana Valmennuspäivät on on esimiehille esimiehille Valmennuspäivät suunnattu kaksipäiväinen kaksipäiväinen tietotietosuunnattu paketti, jossa jossa käsitellään käsitellään työelätyöeläpaketti, män erilaisia erilaisia tilanteita tilanteita ja ja niistä niistä män selviämisen keinoja. keinoja. Osallistujat Osallistujat selviämisen vahvistavat osaamistaan osaamistaan asianasianvahvistavat tuntijoiden käytännön käytännön neuvojen neuvojen tuntijoiden ja harjoitusten harjoitusten sekä sekä kollegoiden kollegoiden ja avulla. Tilaisuuden Tilaisuuden puheenjohpuheenjohavulla. tajana toimii toimii Pirkko Pirkko Bellaoui, Bellaoui, osastonhoitaja, osastonhoitaja, HUS, HUS, tajana Sydänkeuhkokeskus, Meilahden Meilahden Kolmiosairaala. Kolmiosairaala. Sydänkeuhkokeskus, Vuoden 2015 2015 valmennuspäivien valmennuspäivien teemoja teemoja ovat ovat mm. mm. Vuoden eri ikäisten ikäisten ja ja erilaisten erilaisten persoonien persoonien johtaminen, johtaminen, jaettu jaettu eri johtajuus, haasteellisten haasteellisten esimiestilanteiden esimiestilanteiden hallinta hallinta johtajuus, ja esimiestyön esimiestyön sudenkuopat. sudenkuopat. Päivillä Päivillä pohditaan pohditaan myös myös ja esimiestyön tuloksellisuutta tuloksellisuutta ja ja mittareita, mittareita, ja ja mietitään mietitään esimiestyön kuinka uudet uudet käytännöt käytännöt jalkautetaan jalkautetaan ja ja mitä mitä osaamiosaamikuinka sen johtaminen johtaminen käytännössä käytännössä on. on. sen Esimiestyön valmennuspäivät valmennuspäivät ovat ovat tiedon tiedon ja ja käykäyEsimiestyön tännön harjoitusten harjoitusten kokonaisuus, kokonaisuus, joka joka on on enemmän enemmän tännön kuin osiensa osiensa summa. summa. kuin Ilmoittaudu viimeistään viimeistään Ilmoittaudu keskiviikkona 6.5.2015. 6.5.2015. keskiviikkona Ilmoittaudu viimeistään viimeistään Ilmoittaudu maanantaina 3.8.2015. 3.8.2015. maanantaina Uusia Fioca-koulutuksia Fiocan koulutuskalenteri koulutuskalenteri osoitteessa: osoitteessa: sairaanhoitajat.fi/koulutus sairaanhoitajat.fi/koulutus Fiocan 12.5. Hoitajan Hoitajan englanti, englanti, Helsinki Helsinki 12.5. 19.5. Terveydenhuoltoalan Terveydenhuoltoalan ruotsia, ruotsia, Helsinki Helsinki 19.5. 70 70 20.8. Varmuutta Varmuutta esiintymistilanteisiin esiintymistilanteisiin englanniksi, englanniksi, Helsinki Helsinki 20.8. 25.8. Terveydenhuoltoalan Terveydenhuoltoalan ruotsia, ruotsia, Helsinki Helsinki 25.8. TEHY t t 6–2015 6–2015 TEHY koulutus Kerromme Kerromme mielellämme mielellämme lisää, ota ota lisää, yhteyttä! yhteyttä! Tanja Vahvelainen Vahvelainen Tanja koulutuspäällikkö koulutuspäällikkö puh. 044 044 529 529 0032 0032 puh. [email protected] [email protected] Tuukka Rantanen Rantanen Tuukka koulutuspäällikkö koulutuspäällikkö puh. 044 044 529 529 0044 0044 puh. [email protected] [email protected] Konfliktit työyhteisössä Kliininen Osaaja -seminaari 20.5.2015 Tampereella Tampereella 20.5.2015 26–27.5.2015 Helsingissä Helsingissä 26–27.5.2015 2.–3.9.2015 Tampereella Tampereella 2.–3.9.2015 Kaikille oman oman työyhteisönsä työyhteisönsä kehitkehitKaikille tämisestä kiinnostuneille kiinnostuneille suunnatsuunnattämisestä tu koulutus koulutus soveltuu soveltuu erinomaisesti erinomaisesti tu mm. osastonhoitajille, osastonhoitajille, apulaisapulaismm. osastonhoitajille, tiimivetäjille, tiimivetäjille, osastonhoitajille, kehittämispäälliköille ja ja työsuojetyösuojekehittämispäälliköille lutehtävissä toimiville. toimiville. lutehtävissä Jatkuvat muutokset, muutokset, tiukkenetiukkeneJatkuvat va työtahti, työtahti, epätasainen epätasainen töiden töiden jakautuminen, jakautuminen, epäselvät epäselvät va vastuualueet, vaihtuvat vaihtuvat kollegat, kollegat, vaativammat vaativammat potilaat, potilaat, vastuualueet, niukkenevat resurssit resurssit – – työpahoinvoinnille työpahoinvoinnille ja ja konfliktien konfliktien niukkenevat synnylle löytyy löytyy useita useita syitä. syitä. synnylle Koulutuspäivillä joudut joudut miettimään miettimään oman oman työtyöKoulutuspäivillä yhteisösi konfliktien konfliktien syntyä, syntyä, seurauksia seurauksia ja ja tilanteen tilanteen yhteisösi haltuunottoa. haltuunottoa. Ilmoittaudu Ilmoittaudu koulutuksiin: koulutuksiin: sairaanhoitajat.fi/koulutus sairaanhoitajat.fi/koulutus Tunn ista ja t oimi! ABCDE Sairaanhoitajille ja ja muille muille kliinisessä kliinisessä Sairaanhoitajille työssä toimiville toimiville terveydenhuollon terveydenhuollon amamtyössä mattilaisille suunnattu suunnattu koulutus koulutus syvensyvenmattilaisille tää ja ja päivittää päivittää kliinisessä kliinisessä hoitotyössä hoitotyössä tää tarvittavia tietoja tietoja ja ja taitoja. taitoja. tarvittavia Seminaaripäivien aikana aikana avautuu avautuu Seminaaripäivien iso määrä määrä lyhenteiden lyhenteiden takana takana olevaa olevaa iso toimintaa; AVH, AVH, EKG, EKG, ISBAR, ISBAR, ABCDE ABCDE toimintaa; ja MEWS MEWS tulevat tulevat tutuiksi tutuiksi niin niin luentojen luentojen kuin kuin käytännön käytännön ja harjoitusten kautta. kautta. harjoitusten Ilmoittaudu viimeistään viimeistään Ilmoittaudu maanantaina 11.5.2015 11.5.2015 maanantaina Ilmoittaudu viimeistään viimeistään Ilmoittaudu perjantaina 8.5.2015. 8.5.2015. perjantaina SimProkonferenssi 2015 24.–25.8.2015 24.–25.8.2015 Jyväskylän yliopisto, yliopisto, Agora Agora Center Center Jyväskylän ineenn:: min tum tauutu itta mooit IlIlm kkkkaa a a sa sa 15 15 0 .20 .6.2 88.6 %,, 4% 224 lv lv a a + + € 0€ ,00 0,0 22550 n n e e e e lk jälk senn jä se %.. 4% lv 224 € ++ aalv 0€ ,00 0,0 33330 Tervetuloa ensimmäiseen ensimmäiseen kansalliseen kansalliseen simulaatio-oppimisen simulaatio-oppimisen Tervetuloa tieteelliseen konferenssiin! konferenssiin! Tule Tule kuulemaan kuulemaan alan alan asiantunasiantuntieteelliseen tijoiden luentoja, luentoja, oppimaan oppimaan työpajoihin työpajoihin ja ja verkostoitumaan verkostoitumaan tijoiden alan tutkijoiden tutkijoiden ja ja kouluttajien kouluttajien kanssa. kanssa. alan Konferenssi on on suunnattu suunnattu terveysalan terveysalan tutkijoille, tutkijoille, opetopetKonferenssi tajille, johtajille johtajille ja ja kliinisessä kliinisessä työssä työssä toimiville toimiville lääkäreille lääkäreille ja ja tajille, hoitoalan ammattilaisille ammattilaisille sekä sekä opiskelijoille. opiskelijoille. Päivien Päivien teemoja teemoja hoitoalan ovat: simulaatiopedagogiikka, simulaatiopedagogiikka, tutkimustutkimus- ja ja kehittämistyö, kehittämistyö, ovat: kirurgiset simulaatiot simulaatiot ja ja kurssimuotoinen kurssimuotoinen koulutus koulutus sekä sekä kirurgiset organisaatio-oppiminen ja ja viestintä. viestintä. organisaatio-oppiminen Keynote-luennotsijat: dosentti dosentti Italo Italo Masiello Masiello KaroliiniKaroliiniKeynote-luennotsijat: sesta instituutista instituutista ja ja tutkijatohtori tutkijatohtori Sissel Sissel Eikeland Eikeland Husebø Husebø sesta Stavangerin yliopisto, yliopisto, SAFER-simulaatiokeskus. SAFER-simulaatiokeskus. Stavangerin Luentotiivistelmät ja ja posteriehdotukset posteriehdotukset 10.5.2015 10.5.2015 Luentotiivistelmät mennessä osoitteeseen: osoitteeseen: simpro.fi simpro.fi mennessä Tutustu konferenssin konferenssin ohjelmaan ohjelmaan ja ja Tutustu ilmoittaudu viimeistään viimeistään 31.7.2015. 31.7.2015. ilmoittaudu TEHY t t 6–2015 6–2015 M N N M SM 71 koulutus työpaikat Ota ilo irti kalliista dollari$ta! Lasten ja nuorten psykodynaaminen yksilöpsykoterapeuttikoulutus 2015–2019 (88 op) Tampereen yliopisto käynnistää syksyllä 2015 yhteistyössä Tampereen Psykoterapiayhdistys ry:n kanssa uuden Valtioneuvoston asetuksen 1120/2010 mukaisen psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtavan Lasten ja nuorten psykodynaamisen yksilöpsykoterapeuttikoulutuksen Tampereella. VEROVAPAAT PALKAT NYT 3500-5600€/kk Saudi Arabia Loistavat edut kuten hyvä veroton palkka, pitkät lomat (61 päivää), ilmainen asunto, työterveyshuolto, perusteellinen perehdytys työhön, hyvät etenemismahdollisuudet, ilmaiset lennot, kuntosalit ja uimaaltaat jne. Lue eduista ja palkasta tarkemmin kotisivuiltamme. Tiedustelut: Katri Saarinen, 050 437 2671, [email protected] Palvelumme ovat ilmaisia sinulle. Opastamme sinua henkilökohtaiPROFCO Professional Connections on suomalainen terveydenhuoltohen- sesti, Avustamme sinua hakukilöstön välityspalveluyritys. Olemme prosessissa ja valmennamme välittäneet sairaanhoitajia Australiaan, sinua englanniksi. Ota yhteyttä ja kerromme sinulle lisää. Brittein-saarille ja Lähi-Itään jo 20 vuotta. Olemme välittäneet tuhansia hoitajia vakinaisiin työsuhteisiin. Lisätiedot ja hakuinformaatio: http://www.uta.fi/psykoterapeuttikoulutus/ koulutusohjelmat.html OTA YHTEYTTÄ 09:00-19:00 09 4155 6611 Kysy Tittaa. Sivuilta saat lisätietoa myös muista Tampereen yliopiston psykoterapeuttikoulutusohjelmista. Lähetä CV:si: [email protected] tai rekisteröidy työnhakijaksi: app.profco.com/cadb Katso myös www.nursinginsaudi.net ja www.profco.com Katso uusimmat videomme: http://www.youtube.com/profcotv Koulutus alkaa 4.9.2015. Hakemusten tulee olla perillä viimeistään 8.5.2015. Tehy 6 93 x 122 mm SOSIAALI- JA TERVEYSALALLE SUUNNATTU JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO (JET) www.ksshp.fi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on Suomen suurin ei-yliopistollinen sairaanhoitopiiri. Henkilöstöä on 3800, joista lääkäreitä 440 ja hoitohenkilöstöä 2230. Osaava henkilöstömme pystyy tarjoamaan lähes Koulutus alkaa 11.9.2015 ja sen kesto määräytyy henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Valmennuksessa syvennytään asiantuntijaorganisaation johtamiseen sekä esimiestyön keskeisiin menestystekijöimenestystekijöi hin. Kehität ja arvioit omia vahvuuksiasi ja johtamistyyliäsi sekä edistät työyhteisösi toimivuutta ja hyvinvointia johtajohta malla kehityshankkeen. Koulutus toteutetaan oppisopimusoppisopimus koulutuksena. Kysy myös muita rahoitusvaihtoehtoja! HAE 15.6.2015 mennessä. Hakulomakkeen ja koulutuskoulutus esitteen löydät osoitteesta amiedu.fi/koulutushaku LISÄTIETOJA: Kouluttaja Marjatta Hahkio p. 020 7461 311 [email protected] kaikkien lääketieteellisten erikoisalojen palveluita. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri hakee osastonhoitajaa diagnostiset palvelut, sairaalafysiologia sairaanhoitajia (4) anestesia- ja leikkaustoiminta Sähköinen hakemus ja lisätiedot tehtävästä löytyy osoitteesta www.ksshp.fi/rekrytointi Vaikuttavaa osaamista Asiakaspalvelu puh. 010 80 80 90, [email protected] Valimotie 8, 00380 Helsinki amiedu.fi 72 72 Terveys on meidän alaamme TEHY t t 6–2015 6–2015 TEHY ristikko @S ratkaise ristikko 27.4.2015 mennessä, jos haluat osallistua arvontaan. Palkintona on kolme Tehy-tuotetta. Arvontaan voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/ristikko. Jos osallistut arvontaan postikortilla, kirjoita korttiin ristikon avainsanat (5 kpl) sekä yhteystietosi mukaan lukien sähköpostiosoitteesi. Postita kortti osoitteeseen Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy. Arvonnan tulos ja ratkaisut julkaistaan Tehy-lehdessä 7/2015. Ristikon on laatinut Ahti Syrjälä. TEHY t 6–2015 73 ihana arki TEHYLÄINEN HEITTÄÄ VAPAALLE. crossfitin ehdoilla. Ensihoitaja Elina Pohjonen suunnittelee arjen menot treenien mukaan. Haastetta hakemassa Elina Pohjonen nauttii, kun kroppa joutuu koville. teksti Tiina Suomalainen kuva Mikko Nikkinen e lina pohjonen heilauttaa 24 kilon painoista kahvakuulaa jalkojen välistä pään päälle 15 kertaa. Sitten hän siirtyy pahamaineiseen burpeeliikkeeseen. Alas lattialle mahalleen, siitä nousu jaloille, hyppy ylös ja kädet kohti kattoa. Uudestaan ja uudestaan. Reisissä polttelee, sillä Elina on jo tehnyt raskaat kyykkysarjat. –Vielä 20 sekkaa jäljellä. Tahtia lisää! valmentaja kannustaa. Paikka on karu teollisuushalli, jossa on ennen ollut veneveistämö. Nyt siellä treenaa lappeenrantalaisia crossfitharrastajia. Elina innostui lajista pari vuotta sitten. –Kävin bodypumpissa, mutta se ei antanut minulle enää riittävästi vastusta. Sitten ystävä ilmoitti meidät crossfitin peruskurssille. 74 Elinalle oli ensikokeiluista selvää, että tässä on hänen lajinsa. laji antaa haastetta ja onnistumisen kokemuksia. Parhaimmat fiilikset tulevat hetki sen jälkeen, kun on vetänyt itsensä ihan piippuun, Elina kertoo. Harjoitukset ovat vaihtelevia ja toiminnallisia eli niissä tehdään liikkeitä, jotka ovat ihmisille luontaisia. Hypätään, nostetaan, vedetään, työnnetään. Bodypump ei antanut enää riittävästi vastusta. Laji auttaa Elinaa jaksamaan myös ensihoitajan työssään. Joskus potilaat päivittelevät, että miten te tytöt jaksatte kantaa. Ei hätää. 68-kiloinen Elina vetää maasta 140 kiloa ja kyykkää 120 kiloa. harjoituksia elinalla on kaikki- na muina päivinä paitsi 24 tunnin työpäivinä. Jos hän ei joskus syystä tai toisesta pääse salille, tulee kireä ja tyhjä olo. –Olen kahden pienen pojan äiti, joten minulle sopivat aamutreenit. Se aika ei ole keneltäkään pois. Päivä- tai iltatreeneihin otan joskus pojat mukaan. He leikkivät autoilla sillä välin, kun äiti treenaa. Kun kello on puoli yhdeksän aamulla, Elinan harjoitukset loppuvat. On aika lähteä kotiin syömään perheen kanssa toista aamupalaa. t mikä auttaa sinua jaksamaan arjessa? kerro se meille: [email protected] TEHY t 6–2015 tehy-lehti 7 ilmestyy 12.5. seuraavassa numerossa LIISA TAKALA Leikin ammattilaiset Toimitus PL 40, 00060 Tehy [email protected] Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: [email protected] tehy-lehti 2015 Nro 7 8 9 Aineistot 24.4. 15.5. 5.6. Ilmestymispäivä 12.5. 2.6. 23.6. TEHY t 6–2015 Päätoimittaja Minna Hietakangas (09) 5422 7190 Päivi Jokimäki, vuorotteluvapaalla Toimitussihteeri Teijo Kuusela (09) 5422 7193 Ulkoasu Pia Hietamies AD (09) 5422 7195 Toimittajat Riitta Hankonen (09) 5422 7192 Terhi Mäkinen (09) 5422 7191 Vesa Turunen (09) 5422 7194 Toimituksen assistentti Marjo Väyrynen (09) 5422 7196 Työpaikkailmoitukset Alma 360 Asiakasmedia Puh. 010 665 2553 [email protected] Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma 360 Asiakasmedia Puh. 010 665 2547 [email protected] Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN 0358-4038 PunaMusta Aikakauslehtien liiton jäsen 75 Teemme tilaa uusille tuotteille, siksi myydään tuotteita erittäin edulliseen hintaan! Napauta loppuunmyynti-linkkiä kotisivulamme. www.inviteeurope.com Tilaa meidän ISO kuvasto! Uudenvuoden Tarjous Uutuuksia! Kaikki hinnat sisältävät alvin vähimmäistilaus on 40€. Postikulut on 13€. Yli 600€, tilaus toimiteraan ilman postikuluja. Tilatkaa ystäviesi kanssa ja jakakaa postikulut HUOM! Tarjous on voimassa 31/5 2015 asti. Tuotteissa 912 ja 920 on normaalit koot. Kyseiset tuotteemme ovat tilavia. Siksi suosittelemme, että valitset yhden koon pienemmän kuin mitä normaalisti käytät. Tuote 912 Cargoliivi Anna koodi 266 tilauksen yhteydessä. Tuote Esipestyä ja kestävää kangasta, tuotepesty. Edessä kaksi etutaskua sekä kaksi rintataskua. Rintataskussa kännykkätasku tarrakiinnityksellä ja D-lenkillä. Hieman muotoon ommeltu. Tampit painonapein takana sivuilla, vyötärönympäryksen säätöön. Neljä takataskua ja sivuhalkiot. Painonapit edessä. Konepesu 60 ºC, kestää rumpukuivauksen. Koot: 34/36 - 50/52 Materiaali: Kestävää 100% Ripstop -puuvillaa Väri: Musta, Hiekka, Laivastonsininen 763 V-aukkoinen tunika, unisex V-aukkoinen unisex-pusero rintataskulla ja kahdella sivutaskulla. Avainlenkki ja kännykkätasku. Lyhyt hiha. Pesu 85°C. 43€/kpl 764 V-aukkoinen naisten tunika V-aukkoinen naisten pusero, hieman vyötärönmyötäinen. Rintataskulla sekä kahdella sivutaskulla. Avainlenkki ja kännykkätasku. Pesu 85 °C. Tuote. 541 Naisten tunika V-aukkoinen naisten lyhythihainen tunika. Kaksi sivutaskua, rinta-ja kännykkätasku ja avainlenkki. Säädettävä resori selässä Silittämättä siistiä, kestävää raitakuosikangas, jossa on miellyttävä työskennellä. Rypytön ja kestää rumpukuivauksen. ta! Ale hin Koot: 2XS-4XL Materiaali: Jaquardi 50% puuvilla / /kpl 50% polyester Väri: Laiv.sin, Cerise, Turkoosi, Om.Vihreä (Normaali hinta 42€) Ale hinta! 29€/kpl (Normaali hinta 42€) Koot: 2XS-4XL Materiaali: 65% polyester / 35 % puuvilla Väri: Vaal.sin, Cerise, Laiv.sin., Valk., Aqua Tuote 520 Housut, unisex Suoranmalliset housut kahdet sivutaskut. Reisi- ja känykkätasku.Sivuresorit vyötärössä. Nappi ja vetoketju etuhalkiossa. Vyölenkit vyötäröllä. Kestävä raitakuosi kangas. Kutistomaton kangas ja kestää kuivausrummun Koot: 2XS-4XL Materiaali: Jaquardi 50% puuvilla / 50% polyester Väri: Aqua, Khaki, Laiv.sin, Valk., Viininpun., Musta Koot: 34 - 52 Materiaali: Kestävää 100% Ripstop-puuvillaa Väri: Musta, Hiekka, Laivastonsininen Ale hinta! 33€/kpl (Normaali hinta 47€) Ale hinta! Tuote 29€/kpl 720 Housut unisex Suorat housut, kahdet sivutaskut, lahje- ja kännykkätasku. Vyötäröllä resori ja nauhakiinnitys. Vyölenkit, avainpidike. Lahkeissa säädettävä kuminauhakuja. Pesu 85 ° Koot: 2XS-4XL Materiaali: 65% polyester / 35 % puuvilla Väri: Laiv.sin., Valk., Aqua, Musta, Vaal.sin. Tilaa tänään! 29€ 29€ Tuote 920 Cargohousut, Unisex Ale Koot: 2XS-4XL /kpl Materiaali: Jaquardi 50% puuvilla / 50% polyester (Normaali hinta 42€) Väri: Laiv.sin, Cerise, Turkoosi, Om.Vihreä 29€ (Normaali hinta 57€) Esipestyä kestävää kangasta, tuotepesty. Suorat lahkeet. Leveä vyötärö jossa vyötärönauha lenkeillä ja kahdella painonapilla. Etuhalkio vetoketjulla. Neljä etutaskua joista yksi vetoketjulla, yksi kännykälle. Kaksi reisitaskua joissa tarrakiinnitys, D-lenkit ja kynätaskut. Päälle ommellut takataskut. Kolme lahjepituutta, kaksi säädettävää tampeilla ja painonapeilla. Konepesu 60 ºC, kestää rumpukuivauksen. V-aukkoinen lyhythihainen tunika. Kaksi sivutaskua, kännykkä-ja rintatasku ja avainlenkki. Silittämättä siistiä, kestävää raitakuosikangas, jossa on miellyttävä työskennellä. Uusi parannettu malli. Rypytön ja kestää rumpukuivauksen hinta! Ale hinta! Koot: 2XS-4XL /kpl Materiaali: 65% polyester / (Normaali hinta 42€) 35 % puuvilla Väri: Turkoosi, Omenan-vihreä, Punainen, Vaal.sin, Cerise, Laiv.sin, Valkoinen, Aqua, Ale hinta! Tuote Tuote. 540 V-aukkoinen tunika Toimitamme tilaukset niin yksityisille kuin yrityksille laskulla. Soita puh. 0303-9108 14 vrk. vaihto- ja palautusoikeus. Kaikki hinnat sisältävät alvin. Toimitusaika noin 10-14 vrk. (Normaali hinta 42€) Uusi väri Tuote 521 Housut, resoori Ale hinta! 29€/kpl (Normaali hinta 42€) Suoranmalliset unisex housut kahdet sivutaskut. Reisi- ja kännykkätasku. Vyötäröllä resori ja nauhakiinnitys. Kestävä raitakuosi kangas. Kutistomaton kangas ja kestää kuivausrummun. Koot: 2XS-4XL Materiaali: Jaquardi 50% puuvilla / 50% polyester Väri: Laiv.sin, Valk., Viinipun. ,Musta Asiakaspalvelu: Puh: 0303-9108 • Faxi: 0303-9107 E-mail: [email protected] • www.inviteeurope.com Invite Finland Oy, PL 2770, 00002 Helsinki Ale hinta! 29€/kpl (Normaali hinta 42€)
