Tiina Suomalainen

Transcription

Tiina Suomalainen
No 11
1.9.2015
lastenhoitaja elina huusko
Vihreä
työsarka
sydämen asialla
ohitusleikkaus s. 14
pomo peloton
ammatissa s. 20
pitääkö mun aina
innostua?
hyvinvointi s. 26
5
portaan
uramalli
terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti
No 11
1.9.2015
tehysisältö
5 Pääkirjoitus
6 Itse asiassa: Johtajatyyppi
9 Puheenjohtajalta
10 Ajankohtaista
13 Itsemurhan voi ehkäistä
14 kansi Sydämen asialla
20 kansi Ammatissa: Pomo peloton
23 Kolumni
24 Sairaus: Muurahaisia sängyssä
26 kansi Hyvinvointi:
Pitääks mun aina?
30 Osat vaihtuivat yössä
36 kansi Ihme ja kumma
39 Terveys
40 kansi Portaita ylöspäin
45 Kirjat
46 Ulkomaat: Tansania kutsuu
eläkkeelläkin
tehyläinen
52 Työnkuva
54 Voittaja
56 Tarkastaja
57 Ensiapu
59 Tehyn tekijät
60 Tieni tähän
62 Keskustelua
14
leikkurissa
Ohitusleikkaus
voidaan tehdä
myös biologisesti.
joka paikan hoitajat
36 54
pihalla
Puutarha tuo
vaihtelua lastenhoitajan päivään.
autossa
Ensihoitajille kertyi
kohtuuton määrä
ajokilometrejä.
KANNEN KUVA: LIISA TAKALA
64 Tehy-uutiset
65 Jäsentapahtumat
73 Krypto
74 Ihana arki
Teho on aloittelijalle siinä
mielessä hyvä paikka, että täällä
ei ole koskaan yksin.
Sairaanhoitaja Heikki Kaisto sivulla 40.
TEHY t 11–2015
3
ILMOITUS
Mikko Haapalaisen
mielestä pienillä
uhrauksilla saa paljon
aikaan – ja hyvää
mieltä myös itselle.
Kosketus jättää jäljen
Vapaaehtoistyö ikäihmisten parissa voi opettaa, millainen merkitys on toisen ihmisen koskettamisella.
A
iemmin media-alalla työskennellyt
Mikko Haapalainen, 39, opiskelee ammattikorkeakoulussa vanhustyön koulutusohjelmassa geronomiksi.
Alan vaihto tuli eteen, kun kuvaus- ja valoalan työmahdollisuudet kävivät niukoiksi.
Haapalainen tutustui Seniori-Vamoksen
vapaaehtoistyöhön koulutukseen kuuluvan
kurssin myötä. 84-vuotiaalle Väinölle etsittiin seuraa ja juttukaveria Helsingin Vallilaan. Kun pakollinen kurssi loppui, Haapalainen jatkoi tapaamisia.
– Juttelemme, keittelemme ja juomme
kahvia. Yritän myös aktivoida häntä puuron- ja kahvinkeitossa, ettei toimijuus
pääse katoamaan.
Väinö potee lievää muistisairautta,
eikä alkuun muistanut edes Haapalaista.
Kunnes tapahtui jotain.
– Hän tykkäsi jutella, mutta koskea ei
saanut. Kerran hän kuitenkin kysyi, että
”kukahan pitäisi minua kädestä, kun se
tuntuu niin hyvälle”. Minä pidin, ja sen
jälkeen hän on aina muistanut minut.
Kosketus on pieni asia, jonka suuruutta ei
tajua, ennen kuin se tulee kohdalle.
Haapalainen pyrkii käymään Väinön
luona kerran pari viikossa. Aikatauluja
joutuu sovittelemaan, sillä koulun lisäksi
Haapalainen käy töissä, ja on kahden
pojan isä kotikiireineen. Mutta pienillä
uhrauksilla saa paljon aikaan – ja hyvää
mieltä myös itselle.
– Kyllä tähän käytetty parituntinen
on paljon hyödyllisempää kuin roskaohjelmien katsominen sohvalla. Vapaaehtoistyö
antaa uusia näkökulmia ja kokemuksia.
Seniori-Vamoksen toiminta on tietysti
merkityksellistä myös toiselle osapuolelle.
– Tärkeintä on varmaan yksinäisyyden
lievitys. Väinöllä on huonot jalat ja hissitön
talo, joten hän ei pääse ulkoilemaan,
eikä kukaan muu ehdi hänen kanssaan
juttelemaan.
Haapalainen kehuu vapaaehtoistyön
aloittamisen helppoutta, mutta hän myös
tietää, että se vaatii sitoutumista. Motivaatiota häneltä löytyy.
– Onhan se pysäyttävää, kun Väinö sanoo
että ”ethän hylkää minua koskaan.”
Väinön nimi on muutettu.
APUA IKÄÄNTYVÄÄN ARKEEN
• Eloisa ikä on Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma vuosille
2012–2017. Se kokoaa yhteen sosiaalija terveysalan järjestöjen hankkeita,
joissa järjestetään ikäihmisille
yhteisöllistä toimintaa, vahvistetaan
heidän hyvinvointiaan ja autetaan
arjen ongelmissa ajoissa ja ennakoivasti. www.eloisaika.fi
• Ohjelmaa koordinoiva järjestö on
Vanhustyön keskusliitto. www.vtkl.fi
• Useissa Eloisa ikä -ohjelman
osahankkeissa on tarjolla vertaisja vapaaehtoistoimintaa, myös keikkavapaaehtoisille. Helsingin Diakonissalaitoksen Seniori-Vamos on yksi
hankkeista. Sen tavoitteena on tukea
ikääntyneiden mielekästä ja ihmisarvoista kotona asumista.
www.hdl.fi/seniori-vamos
pääkirjoitus
Vilkku päälle uratielle
asioiden laita valkeni nopeasti.
Ensimmäinen luentokerta taloustieteen
peruskurssilla Tampereen yliopistossa
riitti. Taululle piirtyviä käppyröitä tuijottaessani tajusin, että minusta voisi tulla
mihin tahansa muuhun erikoistunut toimittaja, muttei taloustoimittajaa.
Onneksi oli mahdollisuus lukea muita
oppiaineita mielenkiinnon
mukaan: ahmin oman alan
opintojen lisäksi kansainvälistä politiikkaa, ympäristöpolitiikkaa ja kehitystutkimusta. Elettiin 1990-luvun
alkua.
Työuran alkupuolella
sain rauhassa kasvattaa siipiä, vaikka
työ oli hektistä ja stressaavaa. Taitavien
kollegojen ja kokeneiden esimiesten vanavedessä kokosin eväitä. Sain vapautta
etsiä omaa tekemisen tapaani ja hoksasin
vahvuuksiani: uutistoimittajana en ollut
hääppöinen, mutta aikakauslehtien tekemisestä löysin kotini.
Haastatellut listaavat tärkeitä asioita,
kuinka malli auttaa kasvamaan vaativan
työn ammattilaiseksi. Toisella portaalla oleva perehtyjä Heini Kontsas pohtii,
ettei tarvitse stressata ensimmäisenä
vuonna, kun tietää, että kaikkea ei tarvitse oppia heti. Voi pohtia ääneen ja kysyä,
jotta asiat menevät varmasti oikein. Saa
myöntää, kun uusi asia jännittää. Ei tarvitse pelätä,
että jää yksin.
Neljännelle tasolle edennyt, omaa osaamistaan
eteenpäin jakava Susan
Laine puolestaan sanoo sen
tärkeän asian, ettei työssä
ole koskaan valmis. Tärkeää on työyhteisön innostava, kehittymiseen panostava
ilmapiiri.
Kaikkea ei
tarvitse oppia
heti.
Päätoimittaja
minna hietakangas
viisi hoitoalan ammattilaista kertoo tässä lehdessä Husin Aura-ammattiuramallista. Sen sijaan, että päätyisi
urapolulla osastonhoitajaksi tai ylihoitajaksi tai siirtyisi opettajaksi, voi edetä
myös kliinisessä hoitotyössä. Aloittelija
saattaa varttua vuosien mittaan viisiportaisessa mallissa jopa asiantuntijaksi.
Terveys edellä
Tehy-lehdessä 17/1985 pohdittiin, että
Suomessa terveyskasvatuksessa olisi
vielä paljon työsarkaa.
Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat tapaavat ihmisiä elämänkaaren eri vaiheissa. Heillä on oikeastaan opetusoikeus.
TEHY t 11–2015
muistia virvoittaakseni kaivoin
esiin Husin kehittämispäällikön Riitta
Meretojan haastattelun, joka ilmestyi
meillä kesäkuun alussa. Aura-mallia luomassa ollut palkittu pomo muistutti, että
mahdollisuuksia urakehitykseen on yhä
liian vähän. Kun esimerkiksi Yhdysvalloissa joka kymmenes sairaanhoitaja on
asiantuntijahoitaja, Suomessa heitä on 50.
Uramallia on käytetty Husissa jo kaksikymmentä vuotta. Minua ihmetyttää
enää vain yksi asia. Miksei se ole laajasti
käytössä muuallakin?
30
Miksi he eivät käyVUOTTA SITTEN
tä sitä? – – Terveyskasvatuksella voidaan
kuitenkin parantaa potilaan elämänlaatua, korostamalla positiivista terveyttä.”
5
itse asiassa
Johtajatyyppi
Hoitoalalla tarvitaan uutta draivia, sanoo toimitusjohtaja,
kätilö Helena Pettersson.
teksti Minna Ruotsalainen kuva Annika Rauhala
1 Toimit Suomen maajohtajana SCAyrityksessä, joka valmistaa muun
muassa inkontinenssisuojia. Onko
työssäsi apua kätilön ja terveystieteiden
opinnoistasi?
Koulutuksistani on etua. Koska tunnen
asiakaskuntani terveydenhuollon sektorilta, osaan samaistua asiantuntija-asiakkaiden tarpeisiin. Sekä nykyisessä tehtävässäni että kätilön työssä on ymmärrettävä asiakkaiden tarpeet.
2 Olet harvoja tulosvastuussa olevia
naisjohtajia Suomessa. Yrityksen
liikevaihto oli viime vuonna noin 200
miljoonaa euroa. Kuinka uralla edetään
näin pitkälle?
On tärkeää tarttua rohkeasti mahdollisuuksiin ja uskoa itseensä. Epäonnistumisia ei pidä pelätä. Naisilla on joskus käsitys, etteivät he ole hyviä äitejä ja puolisoja,
jos luovat uraa. Ne eivät sulje toisiaan pois,
täytyy olla terveesti itsekäs.
3 Millainen on hyvä johtaja?
Hän käyttää työkaluna koko persoonaansa. Johtaja luo organisaatiossa
tavoitteet, antaa ikään kuin purjeveneelle
suunnan. Avainasioita ovat rehellisyys,
vastuullisuus ja esimerkillisyys.
Täytyy osata myös koutsata ja hyödyntää työntekijöiden vahvuuksia. Haasteita
6
5 Mistä tunnistaa hyvän innovaation?
Äitiys ja ura eivät
sulje toisiaan pois.
pitää antaa sopivasti. Numeeristen tavoitteiden lisäksi on tärkeää saada henkilöstö viritetyksi win-win-tilaan, jossa he
kokevat saavansa työstään jotain. Käytän
usein sanontaa ”business is people”, sillä
kaikki lähtee ihmisestä ja tahtotilasta.
4 Millaisia hygienia- ja terveystuotteet ovat tulevaisuudessa?
Sensoriteknologia tarjoaa tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia. Uusimpia
tuotteitamme on vaippaan asetettava
testi, joka pystyy havaitsemaan virtsatieinfektion ilman turhia katetrointeja.
Toinen markkinoille tuomamme älyvaippa mittaa kolmen vuorokauden aikana käyttäjän virtsaamisrytmin ja määrän.
Tiedon avulla voidaan tukea omatoimisuutta ja yksilöllistä hoitorytmiä.
Hoitohenkilökunnan ei tarvitse vaihtaa
vaippoja turhaan. Henkilö voidaan viedä
oikeaan aikaan vessaan, jolloin vaipat
jäävät parhaimmillaan tarpeettomiksi.
Työaikaa säästyy huomattavasti.
Isoissa yrityksissä yksi idea sadasta
tulee markkinoille. Joskus idea voi olla
hyvä, mutta ajoitus huono. Teknologia
ei vielä kehittynyt tarpeeksi tai on vielä
liian kallista.
6 Miten brändäisit hoitoalaa?
Työstä pitäisi tehdä jotenkin
mielekkäämpää. Se, mikä minussa
syttyi nuorena kätilönä, ei syttyisi enää
nykyään. Kun jatkuvasti otetaan juustohöylällä pois, tehdään vain pakollinen.
Alan arvostus on kärsinyt eikä ole sitä,
mitä sen kuuluisi.
Alalla, jolla työtä tehdään työtä koko
persoonalla, korostaisin vahvaa johtajuutta. Olen vieraillut esimerkiksi hoivakodeissa, joissa on ollut aistittavissa
hyvää draivia, kun johtaja on kehittänyt hoitorutiineja ja uusia tapoja tehdä
asioita.
7 Jäävätkö työt työpaikalle?
Työt eivät kulje mukana viikonloppuisin mukana maalle – ja harvoin nykyään enää kotiinkaan. Haluan käyttää
vapaa-aikaani virkistäytymiseen pysyäkseni kunnossa. Latautuminen on yhtä
tärkeää kuin työ.
HELENA PETTERSSON ESIINTYY KÄTILÖLIITON OLE HYVÄ,
ESIMIES -KOULUTUSPÄIVILLÄ TAMPEREELLA 29.10.
TEHY t 11–2015
koutsi. Hyvä johtaja
antaa sopivasti
haasteita, sanoo Helena
Pettersson.
Helena
Pettersson, 56
► SCA Hygiene Products Finlandin toimitusjohtaja.
► MBA, kätilö.
► Terveydenhoidon tuotteiden
Itä-Euroopan aluejohtaja,
innovaatioprosessien johtaja
ja hygieniatuotteiden kehitysjohtaja Euroopassa. Kaikkiaan
johtotehtävissä SCA:lla 20
vuotta, josta puolet ulkomailla.
► Perheeseen kuuluu kaksi
aikuista tytärtä, abiturienttipoika ja kaksi lastenlasta.
► Harrastukset: golf, kokkailu,
ulkoilu ja lukeminen.
TEHY t 11–2015
7
AIN
D
AE
U
S
LLI
E
IN
H
T
T!
A
N
Lue uusin tarjouslehti
verkkokaupasta
Terveydenhuollon ammattilaisten ja opiskelijoiden oma verkkokauppa
Tuotevalikoima koostuu mm. kosmetiikkatuotteista, ravintolisistä, elintarvikkeista ja lemmikkituotteista.
Oletko jo hyödyntänyt syyskuun etusi?
Rekisteröidy heti ja hyödynnä tarjoukset
Tarjoukset voimassa 30.9.2015 saakka.
Biorion 120 kaps. ostajalle
KAUPAN
PÄÄLLE
Biorion-shampoo
Lysi Omega-3 Forte
kampanjapakkaus 64+16 kaps
+25%
Multivita Forte 120 tabl, Juniori 200 tabl
ja Magnesiumsitraatti+B6 puru ja nieltävä tabl.
-15%
REKISTERÖIDY TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISENA,
jolloin varmistat edullisimmat hinnat ja edut, joita et muualta saa!
Maksutapoina ovat verkkopankkimaksu, luottokortit ja lasku. Lisätietoja toimitusehdoista ja maksutavoista löytyy verkkokaupastamme.
Asiakaspalvelu: [email protected], puh. 020 33 4242 ke–pe 10.00–14.00
www.oriolashop.fi
puheenjohtajalta
Päätöksiä ilman tietoa
hoitotyö kärsii resurssipulasta, ei-
vätkä hoitotyön johtajat ole päättämässä
resursseista. Nämä hoitotyön johtajien
arvioihin perustuvat lauseet pistivät silmääni edellisestä Tehy-lehdestä.
Vain paria tuntia aikaisemmin olin
keskustellut samasta aiheesta erään esimiehen kanssa
ruokalassa. Hänen yksikössään ei ollut myönnetty
täyttölupaa sairaanhoitajan
toimeen.
Ja vasta eilen ylihoitajat
puhuivat, että joka yksikköön on täytynyt esittää
työntekijöiden määrän
karsimista.
Tehyn valtuuston 2.
varapuheenjohtaja
sari auvinen
Miten
resursseja
voi yhtäkkiä
vähentää
ilman, että
hoito kärsii?
osastonhoitajat kantavat vastuuta
paitsi yksiköittensä taloudesta myös potilaiden hoidosta, työturvallisuudesta ja
alaisten työhyvinvoinnista. Heidän mielestään asiat eivät suju vähemmällä väellä.
Ylihoitajien ongelmana on miettiä,
mihin toimiin vakinaistetaan pitkään
työskennelleet sijaiset ja miten saadaan
tuoreemmat sijaiset pysymään talossa,
koska eläkebuumi pahenee koko ajan.
Sijaisten palkkaaminen harkitaan
tarkkaan. Äkillisiin poissaoloihin
KESKUSTOIMISTO
Helsinki, Itä-Pasila
Avoinna
ma–pe klo 8.30–16.00
Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy
Asemamiehenkatu 4,
00520 Helsinki
Puh. (09) 5422 7000
Sähköpostit:
[email protected]
www.tehy.fi
TEHY t 11–2015
pyritään käyttämään varahenkilöitä eli
sisäisiä sijaisia. Ulkopuolisia palkataan
vain jos on pakko. Jos tilanne sallii,
toimitaan vajaalla miehityksellä. Jos ei
salli eikä sijaista ole saatavilla, vaihdetaan vuoroja tai tehdään monta vuoroa
putkeen.
Vakinaistamislistalta
löytyy joka vuosi sijaisia,
jotka ovat olleet talossa
kolme vuotta yhtäjaksoisesti tai vain lyhyin
katkoksin.
Tätä yhtälöä on vaikea
ymmärtää. Jos viimeiset
kolme vuotta on tarvittu
jatkuvasti sijaisia, joiden
palkkaaminen on ollut
tarkkaan harkittua, miten resursseja voi
yhtäkkiä vähentää ilman, että potilaiden
hoito kärsii?
budjetista vastaavat kuntapäättäjät edellyttävät resurssien vähentämistä. Päätöksiin ei näytä vaikuttavan se,
mitä mieltä arjen tuntevat esimiehet ja
työntekijät ovat tilanteesta.
Pitäisiköhän taloudesta vastaavien ja
kuntapäättäjien kuunnella myös sitä arkea pyörittävää esimiestä?
PALVELUT
Edunvalvonta
(09) 5422 7100 ma–ti ja to 9–15
Jäsenyysasiat
(09) 5422 7200 ma–ti ja to 9–15
Jäsentietomuutokset
[email protected]
www.tehy.fi > Jäsensivut
ALUETOIMISTOT
Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani,
Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu,
Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere
ja Turku
www.tehy.fi > Yhteystiedot
Työttömyyskassa
(09) 5422 7300 ma–ti ja to 9–15
9
ajankohtaista
KOONNUT VESA TURUNEN, [email protected]
Tietoa nuorten
kuntoutuksesta
kelan uusi verkkosivusto esit-
nuortenkuntoutus.kela.fi
kela.fi/kuntoutuskurssihaku
Stressiä
päiväkodissa?
dagis-tutkimuksessa selvite-
tään 3–6-vuotiaiden päiväkotilasten ravitsemusta, liikkumista ja
stressiä. Lisäksi tutkitaan kodin ja
päiväkodin vaikutusta elintapoihin.
Elintapojen ja stressin yhteyttä on
tutkittu lapsilla vain vähän.
Tavoitteena on kaventaa lasten
terveyseroja. Tutkimus toteutetaan
viidessä Etelä-Suomen kunnassa.
Tutkimukseen rekrytoidaan 800
perhettä. Lasten stressiä mitataan
sylki- ja hiusnäytteistä. rh
Kuvavaroitukset
tupakkaan
tupakka-askeihin tulee
teksti- ja kuvavaroitukset. Makutupakat kielletään ja sähkösavukkeet
siirtyvät tupakkalainsäädännön
piiriin, jos tupakkalakia uudistetaan
lausuntokierrokselle lähteneen lakiluonnoksen mukaisesti.
Taloyhtiöt voisivat kieltää tupakoinnin parvekkeella, jos terveysviranomainen on todennut hajuhaitan. rh
10
tärkeä erävoitto.
Etelä-Karjalan käräjäoikeus asettui Tehyn
kannalle Mikeva-kotia
koskevassa kiistassa.
MIKKO NIKKINEN
telee kattavasti nuorten ammatillista ja mielenterveyskuntoutusta.
Sivuilla on videoita ja ohjeita kuntoutukseen hakeutumiseen.
Nuoret hakeutuvat Kelan kuntoutukseen yleisimmin mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Häiriöistä
yleisin on masennus. Kuntoutusmuodoista nopeimmin kasvaa kuntoutuspsykoterapia. vt
Irtisanotuille korvauksia
etelä-karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
Eksote ja Mikeva Oy joutuvat maksamaan
korvauksia lappeenrantalaisen Mikevakodin 18 entiselle työntekijälle. Osa heistä
on tehyläisiä.
Eksoten ja Mikevan välinen ostopalvelusopimus päättyi vuoden 2013 lopussa, jolloin
Eksote otti palvelukotitoiminnan takaisin
itselleen. Eksote ei kuitenkaan suostunut
ottamaan työntekijöitä palvelukseensa
vanhoina työntekijöinä, joten Mikeva sanoi
työntekijät irti.
Käräjäoikeuden mukaan kyseessä oli
liikkeenluovutus, joten työntekijöitä olisi
pitänyt kohdella vanhoina työntekijöinä.
Tehyn juristi Mirja Kinnunen muistuttaa,
että työnantaja ei voi liikkeenluovutuksen
kriteereitä arvioitaessa päättää yksin, onko
kyse liikkeenluovutuksesta vai ei.
– Jos työnantaja voisi valita, työsuhteet
päättyisivät aina ja uusi työnantaja palkkaisi
uudet työntekijät halvemmalla.
Käräjäoikeus antoi tuomionsa elokuussa.
Yle Uutisten mukaan työnantajat aikovat
valittaa tuomiosta. rh
liikkeenluovutus
1
Työsopimuslaki
säätelee
liikkeenluovutusta.
2
Liikkeenluovutus
voi tapahtua
julkiselta yksityiselle
tai päinvastoin.
Sovellettava
työehtosopimus
saattaa vaihtua.
3
Työntekijän
työsuhde jatkuu,
eikä työsopimuksia
tarvitse uusia.
Kertyneitä
vuosilomia ei
makseta pois
lomakorvauksena.
TEHY t 11–2015
ajankohtaista
Rahat soteen valtiolta
sopiva sosiaali- ja terveysalueiden
määrä on yhdeksästä kahteentoista,
toteaa uusimman sote-selvityksen tehnyt työryhmä. Alueiden
väestömäärän, sote-infrastruktuurin ja taloudellisen kantokyvyn pitää olla
riittävän iso kattavien palvelujen järjestämiseen.
Palvelut rahoittaisi
ensisijaisesti valtio. Järjestämisvastuu poistuisi
kunnilta, mutta kunnat
huolehtisivat edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja
ylläpitämisestä.
Mediatähystys
► ”Selvästikin menestys
syntyy siitä, että mahdollisimman moni tekee mahdollisimman tuottavaa työtä, ei
siitä, että suhteellisen harva
hikoilee pitkiä päiviä.”
Edellinen yritys uudistaa sosiaali- ja
terveydenhuoltoa kaatui juuri ennen
kevään eduskuntavaaleja. Uuden hallituksen pitäisi tehdä ensi
vuoden alussa linjaukset
rahoitusmallista.
Asiantuntijaselvityksen teettivät sosiaali- ja
terveysministeriö sekä
valtiovarainministeriö.
Selvitysryhmään kuuluivat pääjohtaja Tuomas
Pöysti, professori Arto
Haveri ja apulaiskaupunginjohtaja Annikki Niiranen. rh
akavan pääekonomisti eugen koev,
akavan uutishuoneen blogi 7.8.
Edellinen yritys
kaatui juuri
ennen kevään
eduskuntavaaleja.
► ”Tiedän, että Satakunnassa ei ole kauheasti
totuttu siihen, että olisi
maahanmuuttajia tai pakolaisia. Maailma on muuttunut
kuitenkin sellaiseksi, että en
usko, että mikään paikkakunta voi ajatella sillä tavalla,
että ei tänne. Että viereiseen
maakuntaan voi tulla, mutta
ei tänne.”
stm.fi/sote-uudistus
kansanedustaja jaana laitinenpesola, satakunnan kansa 11.8.
Tietopaketti
kouluterkkarille
► ”Pelko hoitovirheistä ja
riittämättömästä hoidosta
johtaa turhiin tutkimuksiin
ja ylidiagnostiikkaan, joilla
ei paranneta potilasta, vaan
lääkärin riittämättömyyden
tunnetta, omaisten tuskaa tai
byrokraattiseksi kehittynyttä
terveydenhuoltojärjestelmää.”
► ”Vanha sanonta ’riitaan
tarvitaan aina kaksi’ ei pidä
paikkaansa. Jos ihminen
haluaa, hän osaa kehitellä riidan aivan omassa päässään.
Kiusaamisessa ei edes ole
kyse riitelystä vaan johdonmukaisesta alistamisesta.”
psykologi vesa nevalainen,
kodin kuvalehti 13.8.
KOULUKIUSAAJAA EI PIDÄ PAAPOA
VAIKEASTA LAPSUUDESTA
SELVINNYT ANTTI RAIVIO
VAIN
95
”TREENAAN
MUISTIANI
12 TUNTIA
PÄIVÄSSÄ”
6
RUOKAA, JOTKA
PARANEVAT
VANHETESSAAN
3
kuvalehti 16/
16 13.8.2015 7,90
”Pohjamudasta on
hidasta nousta”
Tyhjä pesä
ON UUSI
ALKU
nnellinen
OELOKUU
MARIA MYI KAIKEN
JA RYHTYI
HYVÄNTEKIJÄKSI
Onnellinen elokuu
www.toissaterveena.fi
lääketieteen kandidaatti elina
karppa, www.nly.fi 14.8.
Suomen suurin naistenlehti
minustako
raksamies? Töissä
terveenä -sivustolla
kerrotaan eri ammattien astma- ja
allergiariskeistä.
sivut ammatinvalintaa pohtiville nuorille.
Töissä terveenä -sivustolle on koottu tiedot
yli 50 ammatin astma- ja allergiariskeistä
sekä siitä, miten ongelmia voidaan ehkäistä. Sivusto on tarkoitettu nuorten lisäksi
opinto-ohjaajille, ammatinvalinnanohjaajille, kouluterveydenhoitajille ja
vanhemmille.
–Monessa työssä joutuu
kosketuksiin käryjen ja pölyjen kanssa, jotka saattavat
pahentaa astmaa, kertoo
keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
Työterveyslaitokselta.
Tällaisia ammatteja
ovat esimerkiksi kampaaja, kokki, leipuri, hitsaaja,
eläintenhoitaja ja rakennusmies. tm
K O D I N K U VA L E H T I 1 6 / 2 0 1 5
PIXMAC
työterveyslaitos on julkaissut netti-
ättömän
emin
Häpeäm
krysante
pörheä
hempeän
takaa kurkkii neilikka.
vihreä
yllätys:
TYÖNHAUSSA?
Näin jäät
mieleen
IHANAT KATTAUSIDEAT RENTOON PIHAJUHLAAN  RUUSUNMARJAMUFFINIT
JA MUUT HERKUT KAUPUNKIMARJOISTA  VAU! TYYLIKKÄÄNÄ TÖIHIN 1
Kodin Kuvalehti 1 5 / 2 0 1 5
TEHY t 11–2015
11
ajankohtaista
suomessa käynnistyy psykoosi-
sairauksien periytyvyyttä selvittävä laaja kansainvälinen tutkimus.
Tavoitteena on saada tutkimukseen
vähintään 10 000 suomalaista potilasta. Tutkittavien rekrytointi on jo
käynnistynyt.
Tutkimusta johtaa Helsingin
yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM yhdessä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
sekä yliopistollisten keskussairaaloiden kanssa. Näytteet tallennetaan THL Biopankkiin. vt
www.superfinland.fi
Kotihoidon
vanhukset
aliravittuja
yhdeksän kymmenestä 75 vuotta täyttäneestä kotihoidon asiakkaasta on aliravittuja tai riskissä
jäädä aliravituiksi, havaittiin ItäSuomen yliopiston tutkimuksessa.
Suurin riski huonoon ravitsemukseen oli niillä, joilla oli paljon lääkkeitä sekä alentunut kognitiokyky
tai masennusoireita.
Tutkimukseen osallistui 275
henkilöä. Heistä 73 prosenttia oli
naisia. vt
Hoitosuositus
painehaavoista
painehaavojen tunnistamisesta ja ehkäisystä julkaistaan
hoitotyön suositus lokakuussa.
Nykyään haavojen ehkäisyyn käytetään rahaa vain kymmenesosa siitä,
mitä kuluu niiden hoitoon. Jopa 60
prosenttia painehaavoista jää huomaamatta. vt
www.hotus.fi/hotus-fi/
painehaavojen-ehkaisy
12
Vesivalo: Työnantaja levitti
palkankorotukset kaikille
tehyn vuoden 2007 palkkataistelu on
noussut julkisuuteen yhteiskuntasopimuksen kaatumisen ja heikon taloustilanteen myötä. Tuolloin saavutettuja palkankorotuksia on pidetty yhtenä syynä
julkisen talouden huonoon tilaan.
Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo muistuttaa, että tavoitteena oli
korjata hoitoalan palkkakuoppaa, mutta
palkankorotukset levisivät koko kuntasektorille työnantajan aloitteesta.
–Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön
palkkojen korottamista tuettiin hallitusohjelmassa ja poliittiset päättäjät
olivat asian puolella. Ei varmastikaan
ole Tehyn vika, että alkuperäinen tavoite valui hiekkaan työnantajan toimesta,
Vesivalo sanoo.
Vaikka palkkataso nousi Tehyn työtaistelun tuloksena tyydyttävästi, palkat
eivät ole edelleenkään korkeat. Esimerkiksi sairaanhoitajan tehtäväkohtainen
palkka on 2 548 euroa ja lähihoitajan
2 155 euroa.
–llmeisesti naisvaltaisen alan ei ole
sallittua nousta palkkakuopasta. Koulutetusta sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä haetaan nyt syntipukkia tilanteelle, Vesivalo sanoo. vt
25 %
yli 55-vuotiaista pitää fyysistä
työkykyään korkeintaan
kohtalaisena.
TYÖOLOBAROMETRI 2014, TEM
Kävele naiselle
ammatti
naisten pankki kutsuu tehyläisiä
kävelemään 13. syyskuuta. Kävele naiselle ammatti -tapahtumalla kerätään
lahjoituksia kehitysmaiden naisten
koulutuksen, toimeentulon ja yrittäjyyden hyväksi. Lahjoitukset kerätään
ilmoittautumisten yhteydessä. Tapahtumassa kävellään yhdessä muutaman
kilometrin matka ja pidetään hauskaa.
Mukaan voi tulla yksin tai ryhmässä –
vaikka koko perheen voimin.
www.naistenpankki.fi/kävely
kävellen hyvää. Yhteiskävely järjestetään Suomessa parillakymmenellä
paikkakunnalla. Tule mukaan tai järjestä
oma kävelysi, kehottaa vapaaehtoisyhteisö
Naisten Pankki.
KRISTIINA KONTONIEMI
Laaja tutkimus
psykoosista
TEHY t 11–2015
ajankohtaista
Itsemurhan
voi ehkäistä
Mitä terveydenhuollon ammattilainen voi tehdä,
kun kohtaa itsemurhaa yrittäneen potilaan?
teksti Terhi Mäkinen kuva Pixmac
1 Tulkitse epätoivo oikein.
Muista, että itsemurhaa yrittävä ei
välttämättä halua kuolla. Hän yrittää ennen kaikkea poistaa kokemansa kovan
ahdistuksen ja tuskan.
10.9.
2 Syyskuussa vietetään
kansainvälistä itsemurhien
ehkäisypäivää,
Älä kysy miksi, äläkä odota
selitystä.
Vastoin yleistä luuloa ihminen ei toimi
itsemurhaa yrittäessään tietoisesti,
vaan on tiedostamattomassa kriisitilassa. Miksi-kysymykseen ei ole yleensä
vastausta.
3 Kysy elämäntilanteesta.
Minkä ongelman itsemurha olisi
ratkaissut? Olisiko ongelman voinut ratkaista jotenkin muuten? Nämä kysymykset auttavat ihmistä hahmottamaan, että
ongelmien ratkaisemiseksi on olemassa
muita keinoja kuin itsemurha.
4 Muista jatkohoito.
Ohjaa itsemurhaa yrittänyt aina jatkohoitoon. Erityisen tärkeää se on niille,
jotka eivät tarvitse varsinaista psykiatrista hoitoa. Jos itsemurha-alttius jää purkamatta, riski uusimiseen kasvaa. Kartoita myös omaisten tuen tarve.
Vuosittain itsemurhaa yrittää arviolta
kymmenentuhatta suomalaista. Uusintariski on olemassa vielä vuosikymmeniä
yrityksen jälkeen.
lähde: jutta kajander ja marena kukkonen,
suomen mielenterveysseura.
mielenterveysseuran kriisipuhelin päivystää
numerossa 010‰195‰202, arkisin klo 9–7 sekä
viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15–7.
TEHY t 11–2015
WWW.MIELENTERVEYSSEURA.FI
i
Itsemurhan
riskitekijöitä
► Aikaisemmat
itsemurhayritykset ja
riittämätön apu
► Mielenterveyden häiriöt,
etenkin masennus
► Lähipiirissä tapahtuneet
itsemurhat ja läheisten
sairastamat mielenterveyden
häiriöt
► Päihdeongelmat
► Pitkäaikaiset, etenkin kipua
aiheuttavat sairaudet
► Yhteiskunnan arkielämästä
syrjäytyminen
► Elämän kriisit, kun niihin
liittyy näköalattomuutta,
toivottomuutta tai
impulsiivisuutta
13
happea sydämelle. Ohitusleikkauksessa veri ohjataan kulkemaan siirresuonta pitkin ahtauman
tai tukoksen alajuoksulle. Kuopion
yliopistollisessa sairaalassa kehitetään parhaillaan myös geenihoitoa
sepelvaltimotautiin.
14
TEHY t 11–2015
ohitusleikkaus
Sydämen
asialla
Ohitusleikkauksessa ahtautuneet suonet korvataan
potilaan omilla varaosilla. Tulevaisuudessa
leikkauksia tehdään ehkä myös biologisesti
geenihoidolla.
teksti Tiina Suomalainen kuvat Mikko Nikkinen
TEHY t 11–2015
15
ohitusleikkaus
S
ydänkirurgi Ensio Berg viiltää
pitkittäisen haavan potilaan rintakehän iho-, rasva- ja lihaskerroksiin. Sitten hän sahaa auki rintalastan.
Tarvittaessa rintakehän saa auki kahdessa minuutissa, mutta nyt ei tarvitse
kiirehtiä.
Seuraavaksi sydänkirurgi alkaa irrottaa sisempää rintavaltimoa. Avustava kirurgi Harri Tulla irrottaa jo
potilaan vasemmasta käsivarresta
värttinävaltimoa.
Kuopion yliopistollisen sairaalan leikkauspöydällä makaa 73-vuotias nainen,
joka sairastaa sepelvaltimotautia. Hänelle on tehty pallolaajennus vuonna 2004,
mutta kuten usein käy, sepelvaltimotauti
on edennyt. On ohitusleikkauksen vuoro.
Tunnelma on rauhallinen ja henkilökunta jutustelee rennosti. Leikkaussalissa on kirurgien lisäksi kaksi leikkaussalihoitajaa, anestesialääkäri, anestesiahoitaja ja perfuusiohoitaja.
Berg saa valtimosiirteen irti. Verenpunainen matomainen lonkero jätetään
hetkeksi muhimaan suonta laajentavaan
lääkehauteeseen.
Ohitusleikkauksessa veri ohjataan
kulkemaan siirresuonta pitkin ahtauman
tai tukoksen alajuoksulle.
Varjoainekuvasta lääkärit ovat nähneet, että potilaan oikea sepelvaltimo
on kroonisesti tukossa. Suonet ovat niin
pieniä, ettei niihin voi tehdä ohituksia. Ohitukset tehdään siis vasempaan
sepelvaltimoon.
Berg on piirtänyt leikkaussuunnitelmasta kuvan: rintavaltimo liitetään
sepelvaltimon eteen alas laskevaan sepelvaltimohaaraan. Sen tyvi jätetään kiinni
solisvaltimoon. Värttinävaltimon toinen
pää liitetään nousevaan aorttaan ja toinen pää kiertävän sepelvaltimon kahteen
eri haaraan.
toa, niin sanottua biologista ohitusleikkausta. Geenihoidon kehitystyö on tehty
A.I. Virtanen -instituutissa.
Geenihoidossa sydämeen ruiskutetaan tiettyä geeniä, verisuonen sisäkerroksen eli endoteelin kasvutekijää.
– Joillakin potilailla tukkeutuneen
sepelvaltimon alueelle kasvaa uusia sepelvaltimoita, kollateraalisuonia. Näillä potilailla luonto siis tekee ohitusleikkauksen.
Sittemmin on havaittu,
että kollateraalisuonia
kasvavilta alueilta
löytyy endoteelin kasvutekijää ja muitakin
kasvutekijöitä, kertoo
Kuopion
yliopistollisen sairaalan
Sydänkeskuksen
johtaja, professori
Juha Hartikainen.
Ensio Berg
Kaneille ja porsaille tehdyissä eläinkokeissa on todettu, että kasvutekijä aukaisee hiuksenhienoja verisuonia ja suurentaa niitä. Viime keväänä
saatiin päätökseen tutkimuksen ensimohitusleikkaus on pallolaajennusta mäinen vaihe, jossa selvitettiin geenihoidon tehoa ja turvallisuutta ihmisillä. Tuttehokkaampi hoito laaja-alaiseen ja vaikimusjoukossa oli 30 vaikeaa sepelvaltikeaan sepelvaltimotautiin. Potilaat saamotautia sairastavaa, joiden ikähaarukka
vat pitkäaikaisen avun ja pääsevät eroon
ulottui 50 vuodesta 80 vuoteen.
nitroista.
Ensimmäiset tutkimustulokset ovat
On kuitenkin yhä enemmän potilaita,
lupaavia.
joiden sydämen kaikki verisuonet ovat
ohuita rihmoja tai suonet ovat kokonaan tuhoutuneet. Silloin ei voida tehdä
leikkaussalissa sydänkeuhkokone
pallolaajennusta eikä ohitusleikkausta.
piipittää ja nakuttaa. Kohta sitä tarviJoillekin on jo tehty ohitusleikkaus, ehkä taan. Berg leikkaa auki sydänpussin, ja
kaksikin. Kynnys uuden ohitusleikkaukpotilaan sydän paljastuu. Se pumppaa
sen tekemiseen on aina korkeampi.
tasaisesti.
Tällaisia potilaita varten Kuopiossa on
Berg tutkii ultraäänellä aortan varmiskehitetty sepelvaltimotautiin geenihoitaakseen, ettei se ole valtimokovettuma-
Geenihoidossa
sydämeen
ruiskutetaan
verisuonen
sisäkerroksen
kasvutekijää.
Sepelvaltimotaudin hoito
1950-luku
► Ensimmäiset ohitusleikkaukset tehdään
maailmalla.
16
1973
1980-luvun loppu
► Ohitusleikkaukset
alkavat Suomessa.
► Ohitusleikkaus kehittyy
nykyiseen muotoonsa.
TEHY t 11–2015
rauhassa. Leikkaukseen valmistaudutaan
kiirehtimättä.
1985
1995
1996
2000
► Ensimmäinen pallolaajennus Suomessa.
► Geenihoidon
kehittäminen
alkaa Kuopiossa.
► Ensimmäinen ohitusleikkaus lyövän sydämen
tekniikalla Suomessa.
► Pallolaajennusten määrä
ohittaa ohitusleikkausten
määrän.
TEHY t 11–2015
17
ohitusleikkaus
taudin vaurioittama. Jos nousevassa aortassa olisi kalkkeutumia, on vaarana, että
seinämäplakkia irtoaa ja ajautuu veren
mukana tukkimaan aivovaltimoita.
Tämän potilaan aortta näyttää aika
hyvältä. Seinämänmyötäistä plakkia on
vain vähän.
Useimmiten leikkaus tehdään perfuusiokoneen eli sydänkeuhkokoneen
avulla. Ohitusleikkaus voidaan tehdä
myös lyövän sydämen tekniikalla, jossa
sydäntä ei pysäytetä leikkauksen aikana
lainkaan.
Sydänkeuhkokone hapettaa onttolaskimoita pitkin elimistöstä palaavan
veren ja pumppaa sen takaisin verenkiertoon nousevan aortan kautta. Perfuusiokoneen ansiosta kirurgi voi tehdä
leikkauksen verettömään ja liikkumattomaan sydämeen.
Sydänkeuhkokoneen letkut kiinnitetään sydämeen ja nousevaan aorttaan.
Ennen letkujen liittämistä potilaalle
annetaan hepariinia, joka estää veren
hyytymisen.
Perfuusiohoitaja käynnistää sydänkeuhkokoneen. Berg laittaa paikoilleen
aorttapihdin, joka pysäyttää veren pääsyn sydämeen. Kanyylin kautta sydämeen
ruiskutetaan kardioplegialiuosta, jolla
sydän saadaan pysähtymään.
EKG oikenee suoraksi viivaksi.
potilaan sepelvaltimot ovat
hyvin ohuet. Leikkaussali hiljenee, kun
kirurgit etsivät keskittyneesti ohituskohtia. Bergillä on otsavalo sekä kolme ja
puoli kertaa suurentavat linssit. Paljaalla
silmällä työtä olisi mahdoton tehdä.
Kun kohdesuoni löytyy, Berg alkaa
liittää siihen rintavaltimoa. Instrumenttihoitaja Kati Vaara työskentelee rauhallisesti ja varmoin ottein. Hän ojentaa Bergille teräväpäisen pistoveitsen, jolla Berg
tekee avauksen suonen seinään. Sitten
Vaara ojentaa kulmasakset, joilla avaus
leikataan sopivan mittaiseksi. Lopuksi
hän antaa koronaaripinsetin, neulankuljettimen sekä lankaa ompeluun.
Ompeleet tehdään puolen millimetrin
välein seitinohuella langalla, joka ei sula, mutta ei myöskään aiheuta reaktioita elimistössä. Ajan myötä siirre kasvaa
suoneen kiinni. Berg päättelee ompelun
tekemällä rimpsun tavallisia solmuja vas18
takkaisiin suuntiin. Ennen solmimista
Berg varmistaa sondilla, että ohituskohdan molemmat suunnat ovat auki.
Värttinävaltimosiirre liitetään aorttaan ja sepelvaltimohaaroihin samalla
tavalla. Kun siirteet ovat valmiit, Berg
avaa aorttapihdin. Veri alkaa virrata sydämeen siirteitä pitkin, ja sydän heräilee
hiljalleen.
geenihoidolla tehtävä ohitusleik-
katse. Instrumenttihoitaja Kati Vaara on
tarkkana.
i
Yleisin
sydänsairaus
► Sepelvaltimotauti johtuu
sydämen sepelvaltimoiden
ahtautumisesta.
► Taudin syynä on valtimoiden
rasvoittuminen ja kovettuminen
eli ateroskleroosi.
► Valtimoiden ahtautuminen
vaikeuttaa verenkiertoa ja
aiheuttaa hapenpuutteen
sydämessä.
► Sepelvaltimotautiin
sairastuu vuosittain tuhansia
suomalaisia.
► Tärkeintä hoitoa on
ennaltaehkäisy.
► Sepelvaltimotautia hoidetaan
lääkkeillä, pallolaajennuksella
ja ohitusleikkauksella.
► Ohitusleikkaus maksaa
10 000 euroa. Geenihoidon
hinta on noin 7 000 euroa plus
geenilääkkeen hinta.
► Pallolaajennuksia tehdään
Suomessa noin 11 000
vuodessa.
► Ohitusleikkauksia tehdään
noin 1 700 vuodessa.
kaus on toimenpiteenä paljon kevyempi
kuin kirurginen ohitusleikkaus. Siksi se
sopii myös huonokuntoisille potilaille.
Geenihoidossa sydämeen mennään
nivustaipeesta 2,3-millisellä erikoiskatetrilla. Katetri ohjataan nivusista suonta
pitkin sydämen vasempaan kammioon.
Kun oikea kohta sydämestä löytyy, neula
työnnetään katetrista ulos ja geenivalmistetta ruiskutetaan haluttuihin kohtiin sydämessä.
– Geeni menee sydänlihassolujen sisälle, jossa se ohjaa solun tuottamaan sellaista valkuaisainetta, jota geeni koodaa.
Sydänlihassolut tekevät siis itse paikallisesti lääkeaineen, Hartikainen kertoo.
Vastaavaa sydämeen kohdistuvaa geenihoitoa ei kehitetä tiettävästi missään
muualla päin maailmaa. Suomalainen
geenihoito onkin Itä-Suomen yliopiston
akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan mukaan vuosia edellä esimerkiksi
Yhdysvaltoja, koska kansallinen tutkimusyhteistyö toimii Suomessa hyvin.
– Näin pitkälle päästäksemme olemme tarvinneet monenlaista tutkimusta.
Geenikuljetinten tutkimus on edennyt huimasti. Tässä tapauksessa geeni
viedään sydämeen viruksessa, josta on
jäljellä vain kuori. Oikeaa hoitogeeniä
olemme selvittäneet useissa eläinkokeissa, joissa on tutkittu sitä, mitä eri geenejä
osallistuu uusien verisuonten muodostumiseen, Ylä-Herttuala kertoo.
leikkaussalin seinällä oleva kello näyttää yhtätoista. Pari tuntia on kulunut leikkauksen alkamisesta.
Potilaan sydämen toiminta käynnistyy kammiovärinällä, mikä on
melko tavallista. Joskus sydän löytää
oikean rytmin itse, mutta tällä kertaa
Berg synkronoi sydänlihasten rytmin
tasavirtashokilla.
TEHY t 11–2015
elämän käyrä. Sydämen
ohitusleikkaus voidaan
tehdä sydän pysäytettynä tai lyövän sydämen
tekniikalla.
EKG alkaa piirtää rytmikästä viivaa.
Berg varmistaa virtausmittarilla, että
veri virtaa siirteissä niin kuin pitääkin.
Sydänkeuhkokoneen virtausta pienennetään asteittain nollaan ja
kone irrotetaan potilaasta.
Hepariinin vaikutus kumotaan protamiinilla, jolloin
veri alkaa taas hyytyä.
Vielä hetki odotellaan
tihkuvuotojen hyytymistä ja
tarkkaillaan mahdollisia tukittavia vuotokohtia. Sitten
on aika asentaa laskuputket
leikkauksen jälkeisen vuodon poistamiseksi ja sulkea
rintalasta.
Berg kiristää rintalastan kiinni kuudella rautalangalla, jotka ovat ruostumatonta terästä. Sitten hän ompelee lihas-,
rasva- ja ihokerrokset.
Potilas siirretään teho-osastolle, jossa
hän viipyy yön yli. Sairaalajakso kestää
noin viikon ja toipilasaika kolmisen
kuukautta. Parhaimmillaan potilaalla on edessään vielä monta aktiivista
elinvuotta.
mutta entä ne potilaat, joita ei voida
auttaa pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella? Löytyykö geenihoidosta tulveisuudessa heille apu?
Alustavien tulosten
mukaan kyllä. Potilaat
ovat voineet toimenpiteen
jälkeen hyvin. Geenihoito
todettiin myös turvalliseksi.
Yhden vuoden seurannan
tulokset julkistetaan kansainvälisessä kongressissa,
joka pidetään syyskuussa
Helsingissä. Hoidon tehoa
ja turvallisuutta on tutkittu
muun muassa PET- ja magneettikuvauksilla, ultraäänitutkimuksella ja rasituskokeella.
– Osa potilaista kokee selvästi hyötyneensä geenihoidosta. Puuhailu ja aktiivisuus ovat lisääntyneet. Tutkimukset
ovat myös osoittaneet, että osalla sydämen verenkierto on selvästi parantunut,
Hartikainen kertoo.
Tutkimukseen osallistuneista joka viides sai lumelääkettä, jotta lumevaikutus
voitaisiin sulkea pois.
Suomalainen
geenihoito on
vuosia edellä
esimerkiksi
Yhdysvaltoja.
TEHY t 11–2015
Juha
Hartikainen
– Tällaisessa toimenpiteessä, jossa
mennään sydämeen ja työskennellään
siellä pari tuntia, on valtavat plasebovaikutukset, Hartikainen huomauttaa.
Tutkimusta jatketaan kakkosvaiheella, johon osallistuu 150 potilasta.
Suunnitteilla on, että mukaan tulee viisi
muutakin eurooppalaista sydänkeskusta. Tutkimuksen jatkamiseksi on hankittava rahoitus ja luvat, mikä vie aikaa.
– Suomessa kroonista mutta vakaata
sepelvaltimotautia sairastavat tuhannet
ja Euroopassa noin satatuhatta ihmistä,
eikä heidän auttamisekseen voida tehdä
tällä hetkellä mitään. Hapenpuute rajoittaa heidän elämäänsä monin tavoin. Jos
onnistumme geenihoidon kehittämisessä, on kyseessä todella merkittävä asia,
Ylä-Herttuala sanoo.
TUTKIMUKSEN TULOKSET JULKISTETAAN
HELSINGISSÄ FINLANDIA-TALOLLA PIDETTÄVÄSSÄ
EUROOPAN GEENI- JA SOLUTERAPIAYHDISTYKSEN
KONGRESSISSA 17.–20. SYYSKUUTA.
19
ammatissa
TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: KÄTILÖ
kampanjan äiti.
Millariikka sai
vuosi sitten idean
matkasynnytyspäivästä,
jolla vastustettiin
synnytysosastojen
lakkauttamista.
Pomo
peloton
Kätilö ja osastonhoitaja Millariikka
Rytkönen ei ole hiljaa käskystä.
teksti Laura Kosonen kuvat Annika Rauhala
20
TEHY t 11–2015
M
illariikka Rytkönen makaa leikkauspöydällä, tällä kertaa potilaana. Kirkkaat valot paistavat
silmiin, ympärillä häärii iso joukko sairaalan henkilökuntaa. On kiire, vauva on
saatava syntymään hätäsektiolla. Juuri
ennen uneen vaipumista Millariikka ehtii miettiä: hyvin tässä käy, mutta prosessia voisi vähän kehittää.
–Kätilö on ammattilainen myös omassa synnytyksessään, hän nauraa.
Hätäsektiosta on neljä vuotta, ja sekä
kuopus että äiti voivat hyvin. Töissä Millariikka on samassa Porvoon sairaalassa.
Hätäsektion toimintamallia käsittelevän
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon
opinnäytetyönsä hän on saanut valmiiksi
jo ajat sitten.
Porvoon sairaalan kätilöt ovat saaneet esimiehekseen osastonhoitajan,
joka ei pelkää tarttua toimeen tai avata
suutaan.
viime vuoden heinäkuussa Millariikka vetäisi kesälomalla kahvit väärään
kurkkuun aamiaispöydässä. Hän luki
lehdestä, että Husin toimitusjohtaja
Aki Lindén kaavailee Porvoon sairaalan
synnytysosaston sulkemista nopealla
aikataululla.
Viime vuosina useita pieniä synnytysosastoja eri puolilla Suomea on suljettu.
Päivystysasetuksen myötä synnytysten
hoitoa halutaan keskittää isompiin yksiköihin. Keskittämistä on perusteltu
muun muassa turvallisuudella.
–Peruste on jo aikaa sitten kumottu.
Kaikki tutkimukset ja tilastot osoittavat,
että pienissä sairaaloissa on yhtä turvallista synnyttää kuin suurissa, Millariikka
toteaa.
Millariikalle ominaiseen tapaan tulistuminen johti toimintaan. Syntyi idea
matkasynnytyspäivästä. Lokakuussa teiden varsille ja bussipysäkeille perustettiin ravintolapäivää mukaellen pop up
-synnytysyksiköitä.
Kätilöliiton tukeman tempauksen tarkoituksena oli vastustaa synnytysosastojen sulkemista. Suomalainen synnytyskulttuuri ja sairaalapolitiikka nousivat
näkyvästi otsikoihin.
Porvoossa synnytetään toistaiseksi
poikkeusluvan turvin. Se on voimassa
vuoden 2016 loppuun asti.
TEHY t 11–2015
lämmöllä. Jokainen
Porvoossa synnyttänyt perhe
saa muistoksi painetun kuvan
vauvan jalkapohjasta.
i
Kohtaamiset säilyttävät nöyryyden
Olin tuore kätilö ja vastasin puhelimeen kotona. Lehtimyyjämies yritti
kaupata Vauva-lehteä ja vastasin hänelle kohteliaasti ”Ei kiitos, minulla on
mahdollisuus lukea lehti töissä”. Hetken päästä olin kuullut hänen vaimonsa synnytyksen, imetyksen onnistumistarinan alun hankaluuksien jälkeen
sekä sen, että isyys oli parasta, mitä hänelle oli tapahtunut.
Kerran olin automarketin jogurttihyllyn edessä, kun joku otti olkapäästäni ja huudahti ”Se on parantunut tosi hyvin!” Edessäni seisoi nainen, vauva ostoskärryjen kaukalossa. Pääni löi tyhjää. Nainen huomasi sen ja naurahti: ”Sä harmittelit, kun sun piti leikata se eppari (episiotomia), mutta se
on parantunut tosi hyvin!” Minuakin hymyilytti. Samoin kuin sytyttäessäni
Iittalan Kivi-tuikkuun tulen. Sen mukana tulleessa kortissa luki: ”Kiitos Milla kaikesta, hyvästä hoidosta ja hyvin parantuneesta pyrstöstä!”
Olen saanut kohdata lähes kahdenkymmenen vuoden ajan naisia ja miehiä heidän elämänsä merkityksellisimpien hetkien äärellä. Joka kohtaamisen jälkeen minut valtaa suuri kiitollisuus ja nöyryys. Kiitollisuus siitä, että
olen saanut olla mukana jakamassa jotakin merkityksellistä. Ja nöyryys,
että synnytyskokemukset kulkevat mukana läpi elämämme.”
21
ammatissa
millariikka ei ole noussut taisteluun
ensisijaisesti oman työpaikkansa vuoksi. Henkilökunnastaan hän kantaa vastuuta, mutta eniten huolestuttaa suomalaisen synnytyskulttuurin tulevaisuus.
–Tehostamisen ja keskittämisen
tuoksinassa unohdetaan synnyttäjä, hän
puuskahtaa.
–Esimerkiksi synnytysvalmennusten
lopettaminen pääkaupunkiseudun suurissa sairaaloissa ei ole asiakaslähtöistä
ajattelua. Se lähettää viestin, että älkää
vain tulko tänne meidän sairaalaan häiritsemään meitä.
Porvoossa asiat on tehty toisin: perinteinen synnytysvalmennus tekee sairaalan ja hoitokäytännöt perheille tutuiksi.
Imetyspoliklinikka on avoin kaikille
äideille eikä lähetettä kysellä. Porvoo
avasi myös ensimmäisenä synnytysosastona omat Facebook-sivut. Nämä kaikki
on voitu tehdä kustannustehokkaasti tai
-neutraalisti.
Millariikka korostaa, ettei pienten
synnytysosastojen puolustaminen tarkoita suurten sairaaloiden väheksymistä.
–Molempia tarvitaan, ja isot ja pienet
yksiköt voivat tehdä yhteistyötä. Hommia voi tehdä asiakaslähtöisesti talon
koosta riippumatta, jos vain halutaan.
osastonhoitajana Millariikka on
harvinaisuus. Hän uskaltaa tarvittaessa
kritisoida työnantajaansa ja käydä keskustelua julkisuudessa.
–En ymmärrä, miksi asioista ei voisi keskustella. Mielestäni Hus on hyvä
työnantaja, olen viihtynyt saman putiikin leivissä jo 14 vuotta.
Hän kehuu esimiehiään vuosien varrelta. Luottamusta ja toimintavapautta
on löytynyt. Toki näkyvyys on tuonut
myös kritiikkiä, suurimmaksi osaksi
asiallista, mutta eniten ovat satuttaneet
yksittäisiltä kätilökollegoilta saadut
asiattomat haukut. ”Tyttöä” on käsketty
olemaan hiljaa.
–Mutta tyttöhän ei ole hiljaa. Ei ainakaan käskystä.
Hän ihmettelee terveydenhuollossa vallitsevaa vaikenemisen kulttuuria ja turhaa hierarkiaa. Millariikan
mielestä kätilöt voisivat ottaa paljon rohkeammin kantaa esimerkiksi
perhepolitiikkaan.
22
i
Päivystysasetus
karsii synnytysosastoja
► Synnytysten hoitoa
keskitetään Suomessa
suurempiin yksiköihin.
Rajana pidetään tuhatta
synnytystä vuodessa.
Samalla matkat
synnytyssairaalaan
pitenevät.
► Kajaanin, Kemin,
Mikkelin, Porvoon ja
Salon synnytysosastot
toimivat tällä hetkellä
poikkeusluvilla.
► Vuodesta 1999 synnytyssairaaloiden määrä on
vähentynyt kahdellatoista
yksiköllä.
En ymmärrä,
miksi asioista
ei voisi
keskustella.
Sairaalamaailma on kiehtonut Millariikkaa aina. Pienen tytön haaveammatti
oli ”pelastajalääkäri”, ja hoitoala viehätti
myös teini-iässä. Kun ruotsista tuli abivuonna ehdot, Millariikka lopetti lukion
ja opiskeli lähihoitajaksi. Parikymppiselle vastavalmistuneelle työ lastenkodissa
oli pysähdyksen paikka.
–En kestänyt nähdä niin pahoin kaltoinkohdeltuja lapsia. Eräässä erittäin
rankassa tilanteessa löin hanskat tiskiin
ja ajattelin, että täytyy olla työ, jossa on
kivaa eikä aina tällaista paskaa.
Hakuoppaasta löytyi kätilön ammatti.
Mutta aikanaan valmista kätilöä odottivat työelämässä ne samat äidit ja
vaikeat asiat, joita hän oli lähtenyt
karkuun. Ei auttanut muu kuin katsoa
kohti. Niinpä Millariikka päätyi kätilönä
hoitamaan esimerkiksi päihteitä käyttäviä äitejä.
–Jälkikäteen ajateltuna monella kipuilulla on tarkoituksensa. Sitä kautta oma
ammatillisuus kehittyy.
millariikka kasvoi kätilöksi Hyvinkään sairaalassa. Hänen tapanaan on
ollut aina sanoa ”kyllä”, kun jotakin uutta
on ehdotettu. Niinpä koko kätilön työn
kenttä synnytyksistä gynekologisiin syöpiin on tullut tutuksi.
Porvooseen Millariikan houkutteli
alun perin eräs herra Rytkönen. Rakkauden perässä lähteminen on osoittautunut loistavaksi päätökseksi myös
ammatillisesti.
–Olen ymmärtänyt, että osastonhoitajana minulla on paljon paremmat
mahdollisuudet vaikuttaa asioihin kuin
rivikätilönä.
Monen osastonhoitajan työaika kuluu
päivittäisten rutiinien pyörittämiseen,
eikä paukkuja jää kehitystyöhön. Millariikka haluaa jakaa vastuuta mahdollisimman paljon alaisilleen. Samalla hän
opettelee kasvattamaan suurempia korvia ja pienempää suuta.
–Olen käänteissäni nopea. Esimiehenä on täytynyt opetella miettimään
kahdesti.
Porvoossa on tapana valita leikkimielisessä äänestyksessä vuoden työkaveri.
Viime vuonna henkilökunta äänesti voittajaksi esimiehensä.
–Voitko kuvitella, pomo palkittiin.
Olen siitä valtavan otettu, Millariikka
nauraa.
Parhaita hetkiä pomon mielestä ovat
ne, kun porukka innostuu. Silloin mikä
tahansa on mahdollista. t
TEHY t 11–2015
kolumni
Asfaltti-ihottumaa
yritän aina tehdä parhaani, olla tun-
Kolumnistimme
johanna jalonen
on sairaanhoitaja, hoitotyön
opettaja ja erityisperheen äiti.
nollinen ja äärimmäisen tarkka. Yritän
olla hyvä työssäni, paras äiti lapsilleni ja
olkapäänä ystävilleni.
Yrityksistäni huolimatta kotini on aina
sekaisin, kaktuskin kuolee veden puutteeseen ja kalenterissani on taas päällekkäisyyksiä. Kuulostaako tutulta?
Kaikkea on mahdotonta hallita täydellisesti. Kun yrittää venyä liikaa joka
suuntaan, tulee väistämättä
epäonnistumisia. Teen töissä
kauhukseni hoitovirheen.
Hartaista toiveistani huolimatta kehitysvammainen
tyttäreni ei kykene koskaan
elämään itsenäisesti. Tai
sitten yksi mitätön puhelinsoitto tai sähköposti riittää
katkaisemaan kamelin selän.
Pettymys vie syvälle kuopan
pohjalle ja hetkeen horisonttia ei näy.
patuntemus on eduksi. On vaikeaa kuvitella, miltä asiakkaasta tuntuu, ellei ole
omakohtaista kokemusta. Se on eduksi,
muttei suinkaan välttämätöntä.
Ammatillisen kokemuksen vuoksi ei
tarvitse kaatuilla, sillä peruskoulutuksemme antaa meille tarvittavat valmiudet. Rinnallakulkijoina ohjaamme kanssamatkustajia turvallisemmille poluille
ja autamme valitsemaan
paremmat, ne vähemmän
kuoppaiset reitit. Tuemme
tarvittaessa ja annamme
vinkkejä vaikeiden kuoppien
väistämiseen. Tehtävämme
kuopan reunalla on ojentaa
auttavat kätemme sille, joka
niitä tarvitsee. Enempään
emme pysty.
Jos kaadutaan, niin
kaadutaan
sitten
porukalla.
kuvitellaan, että jokainen ongel-
ma ja pettymys on kuoppa matkamme
varrella. Toisilla niitä on enemmän ja toisilla vähemmän. Isoja ja leveitä, pieniä ja
olemattomia. Kaikki me olemme joskus
ottaneet tuntumaa niihin ja tiedämme,
miltä se tuntuu.
Itse kuulun siihen ihmistyyppiin, joka
kompastelee tasaisesti päivästä toiseen.
Vatsanahkani vaan sattuu raapimaan
asfalttia muita useammin. Ei siinä mitään, sillä hyvän harjoituksen ansiosta
osaan mielestäni nousta ylös keskivertoa nopeammin. Toisinaan kaadun heti
uudelleen, mutta mitä väliä? Virheiden
ja haasteiden tarkoitus on opettaa. Jos
elämässä saisi kaiken sellaisena kuin haluaa, oppisimmeko ikinä mitään?
TEHY t 11–2015
terveydenhuoltoalalla kuop-
meidän ammattilaisten on hyväksyttä-
vä, ettei toisen ihmisen ihon alle pääse,
vaikka kuinka haluaisimme. Tästä syystä elämänpoluilla parasta matkaseuraa
ovat toiset asfaltti-ihottumasta kärsivät
kulkijat.
Vertaistuki on korvaamatonta elämän
tiukissa mutkissa ja pohjattomien kuoppien reunalla. On tärkeää, että toinen
ymmärtää sanoitta. Jos kaadutaan, niin
kaadutaan sitten porukalla. Kuopanreunaa on mukavampaa ryömiä ylös, kun
vieressä mönkii toinen samanlainen. Hyvässä seurassa matkakaan ei tunnu liian
pitkältä. Jos hyvin käy, matkakumppani
huomaa vaanivan kuopan ajoissa ja auttaa väistämään sen.
Ja sitä paitsi: asfaltti-ihottuman jälkiä
on aina mukava vertailla toisen samanlaisen kanssa.
23
sairaus
Muurahaisia
sängyssä
Levottomat jalat häiritsee unta. Lievissä vaivoissa auttaa omahoito,
mutta lääkkeitä ei kannata pelätä.
teksti Merja Perttula kuva Pixmac
i
Nämä vinkit voivat auttaa
Kylmäpakkaukset
Reipas mutta ei liian rasittava
liikunta
Avantouinti
Hieronta
i
Katse
ruokavalioon
► Terveellinen ja
monipuolinen ravinto
Alaraajojen suihkuttelu lämpimällä
vedellä tai lämmin kylpy
Lämpimät ja väljät yösukat
Jalkaterapeutin antama
otsoniporeilukylpy
24
► Lisäravinteet, kuten rauta,
foolihappo, E-vitamiini ja
magnesium
► Kahvin, alkoholin ja
tupakoinnin välttäminen
► Melatoniinitabletit tai
yömaito
TEHY t 11–2015
K
ihelmöi, pistelee, polttelee. Juuri
kun olet mukavasti vuoteessa ja
haluaisit nukahtaa, sääret, pohkeet
tai jalkaterät alkavat oireilla. Toisten mielestä vaiva tuntuu siltä kuin työntäisi jalkansa muurahaispesään. Joskus jaloissa
tuntuu omituisen syvää kipua.
Oireet ovat niin epämiellyttäviä, että
jalkoja on pakko liikutella. Joidenkin on
pakko nousta kävelemään.
Pahimmillaan oireet ovat myöhään
illalla, mutta ne voivat herättää myös
yöllä. Tuntemuksia saattaa tulla pitkään
istuttaessa.
Levottomat jalat on oireyhtymä, joka
kiusaa joka kymmenettä suomalaista.
Oireet voivat alkaa missä iässä tahansa, mutta tavallisimmin vasta aikuisena.
Valtaosalla oireet ovat lieviä ja ajoittaisia.
Kahdesta kolmeen prosenttia aikuisväestöstä kärsii vaivasta useana iltana
viikossa.
Vaiva pahenee yleensä iän myötä.
Naisilla se on tavallisempi kuin miehillä.
Raskauden loppuvaiheessa levottomista jaloista kärsii noin joka viides nainen,
mutta vaiva menee ohi muutamassa viikossa raskauden jälkeen.
Oireyhtymä kulkee usein suvuittain:
kun toisella vanhemmista on oireita, niitä esiintyy noin puolella lapsista.
oireyhtymää ei aina tunnisteta, kos-
ka oireita on monenlaisia. Tuntemuksia
saatetaan pitää psyykkisenä oireiluna.
Vaiva voi heikentää elämänlaatua
huomattavasti. Kun nukahtaminen on
vaikeaa ja unen laatu kärsii, päivällä väsyttää. Tekeminen ja ajattelu takkuavat.
Ihminen uupuu ja masentuu.
Oireyhtymän tarkkaa syytä ei tunneta.
Sen arvioidaan johtuvan keskushermoston dopamiini-nimisen välittäjäaineen
häiriintyneestä toiminnasta.
Alkuvuonna väitellyt filosofian tohtori Aaro Salminen löysi uuden näkökulman oireyhtymän mekanismeihin.
Hän osoitti, että levottomista jaloista
kärsivillä potilailla on jaloissaan matalammat happipitoisuudet kuin terveillä kontrollihenkilöillä. Vaivan syy
saattaa olla jalkojen hapenpuutteessa.
Teoria vaatii Salmisen mukaan lisää
tutkimuksia.
TEHY t 11–2015
levottomien jalkojen oireet
voivat liittyä raudanpuutenanemiaan,
alaraajojen heikkoon verenkiertoon, hermostollisiin ongelmiin, lihassairauksiin,
alkoholismiin sekä vitamiinien ja mineraalien puutostiloihin.
Vaikeaa munuaissairautta sairastavilla
on usein levottomien jalkojen oireita. Vaivasta kärsivät myös diabetes-, reuma- ja
fibromyalgiapotilaat.
–…Levottomia jalkoja voi esiintyä myös
vammojen, umpierityssairauksien, MStaudin ja ADHD:n yhteydessä. On kuitenkin vaikea arvioida, onko sairauksilla
ja levottomilla jaloilla yhteyttä, sillä sen
oireet ovat niin tavallisia, toteaa Työterveyslaitoksen apulaisylilääkäri, neurologian dosentti Christer Hublin.
Oireita voivat lisätä trisykliset masennuslääkkeet, serotoniinin takaisinoton
estäjät, neuroleptit ja beetasalpaajat.
Myös antihistamiinien aloittaminen tai
Vaivan syy
saattaa olla
jalkojen hapenpuutteessa.
rauhoittavien lääkkeiden lopettaminen
voivat pahentaa oireita, samoin pahoinvointilääke metoklopramidi. Lääkkeiden vaihto toiseen voi auttaa.
jos oireet ovat lieviä, kannattaa
kokeilla omahoitoa ennen lääkehoitoon
turvautumista, kehottaa terveystieteiden
tohtori, yliopisto-opettaja ja jalkaterapeutti Minna Stolt Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta.
–…Pitää vain löytää itselleen sopivin
keino. Se mikä auttaa naapuria, ei ehkä
auta minua. Lääkkeettömillä hoidoilla pyritään vilkastuttamaan jalkojen
ääreisverenkiertoa.
Verenkiertoa voi elvyttää esimerkiksi
erilaisilla lämpö- ja kylmähoidoilla sekä
hieronnoilla. Toiset potilaat saattavat
huomata, että kuumassa oleskelu laukaisee oireita. Toiset eivät puolestaan siedä
kylmyyttä.
Jalkaterapeutit hoitavat levottomia
jalkoja otsoniporeilukylvyillä. Siinä jalat
upotetaan polvia myöten lämpimään veteen, johon lisätään otsonia vapauttavaa
poretta.
Kohtuullisen reipas liikunta lievittää
oireita, mutta liian kuormittava voi pahentaa niitä. Minna Stolt neuvoo venyttelemään liikunnan jälkeen, jolloin supistunut lihas palautuu normaalipituuteen.
Näin veri ja happi pääsevät kulkemaan
esteettä lihaksiin.
jos vaiva on hankala, kannattaa men-
nä yleislääkärin vastaanotolle. Lääkäri
tutkii alaraajojen verenkierron ja hermojen toiminnan. Verinäytteistä tarkistetaan, että veriarvot ovat kunnossa.
Ensisijaisia lääkkeitä ovat keskushermoston dopamiinitoimintaa lisäävät
dopamiiniagonistit, joista yleisimmin
käytetään pramipeksolia ja ropinirolia.
Samoilla lääkkeillä hoidetaan Parkinsonin tautia, mutta silloin lääkeannokset
ovat huomattavasti suurempia.
Lääkehoitona voidaan kokeilla myös
tiettyjä verenpaine- ja epilepsialääkkeitä.
–…Kun levottomien jalkojen oirekuva
on epätyypillinen tai lääkkeiden tavanomaiset annokset eivät tehoa, tarvitaan
asiaan perehtyneen neurologin arvio.
Joissakin tapauksissa on käytettävissä
muitakin lääkevaihtoehtoja, Christer
Hublin kertoo.
Jos itsehoitokeinoista ei löydy apua,
lääkkeitä ei kannata pelätä. Ne helpottavat oireita huomattavasti. Sivuvaikutukset ovat lieviä. Levottomat jalat eivät
yleensä parane, vaan lääkitystä joudutaan käyttämään loppuelämä. Lääkkeisiin voi turvautua ennalta, kun tietää jalkojen alkavan oireilla esimerkiksi pitkän
lennon aikana. t
LÄHTEENÄ KÄYTETTY: DUODECIMIN TERVEYSKIRJASTON,
UNILIITTO RY:N JA UNESTA OY:N ARTIKKELIT.
AARO SALMISEN VÄITÖS: PERIFERINEN HYPOKSIA
JA AUTONOMISET VASTEET LEVOTTOMAT JALAT
-OIREYHTYMÄSSÄ, TAMPEREEN YLIOPISTO 2015.
25
26
TEHY t 11–2015
hyvinvointi
Pitääks
mun aina?
Vaatimus jatkuvasta intoilusta voi kääntyä
raskaaksi taakaksi.
teksti Tiina Suomalainen kuvitus Pia Holm
H
e innostuvat, säntäilevät
ja saavat hepuleita. He
syöksyvät uusiin seikkailuihin ja väsyvät. He ovat energisiä ja yltiösosiaalisia.
Näin kuvaillaan tohkeisia
ihmisiä kirjassa Prekarisaatio
ja affekti. Tohkeisuus tarkoittaa
joukossa innostumista ja mehenkisyyttä. Kirjassa todetaan,
että tohkeisuus on aikamme vallitseva tunnesävy. Se ulottuu kaikkialle – vapaa-aikaan, politiikkaan,
työelämään.
Aiemmin hyvä työntekijä oli sellainen, joka hoiti hommansa asiallisesti
eikä pöhissyt ympäriinsä. Nykyään
hyvä työntekijä kohkaa ja keksii.
Tyypillisesti tohkeinen työntekijä
on nuori nainen. Hän ei ole suorittaja eikä kympin tyttö vaan peloton
supernainen.
–Mutta kyllä tohkeisia työntekijöitä on kaikenikäisissä ja molemmissa sukupuolissa, huomauttaa yksi kirjan kirjoittajista, Itä-Suomen yliopiston
yhteiskuntapolitiikan professori Eeva Jokinen.
TEHY t 11–2015
Tohkeisuudelle mehevää kasvualustaa on erityisesti media- ja digiteknologia-alalla. Mutta löytyy sitä sosiaali- ja
terveysalaltakin. Tohkeisuutta ilmenee
erityisesti silloin, kun palvelurakennetta ja työn tekemisen tapoja uudistetaan
vauhdikkaasti.
–On vaikea nähdä, miten tohkeisuus
asettuisi terveyskeskustyöskentelyyn,
mutta esimerkiksi asiantuntijatyössä
sitä on. Tohkeisuus liittyy muun muassa
pinnalla olevaan lean-ajatteluun, jossa
korostetaan työntekijöiden
joustavuutta ja avoimuutta
muutoksille sekä tuotantoprosessin vauhtia.
Jokinen korostaa, että
tohkeisuus voi ilmetä positiivisena tai negatiivisena. Se
voi olla vaaleaa ja keveää tai
tummaa ja uhkaavaa. Se voi
antaa energiaa tai imeä kaikki voimat.
Parhaimmillaan syntyy hienoja ideoita
ja aito yhdessä tekemisen meininki. Pahimmillaan uuvutaan.
–Esimerkiksi projekti-ihminen saattaa saada muut kerta toisensa jälkeen
innostumaan uudesta virityksestä. Toi-
saalta pyörä voi jäädä päälle ja projektiihminen palaa loppuun.
aktiivisessa ja iloisessa työot-
teessa ei ole mitään pahaa: tohkeinen
työntekijä on yleensä tyytyväinen työntekijä. Tohkeisuus on myös työnantajan kannalta hyödyllinen ominaisuus,
sillä tohkeissaan olevat voivat keksiä
myyviä ideoita ja tehdä onnistuneita
innovaatioita.
Tohkeisuuden tummalla puolella piilee se, että sitä vaaditaan
työelämässä nykyään kaikilta. Jokaisen pitäisi pystyä tohkeilemaan.
–Jos et ole sellaista sorttia, mitä nykyaika vaatii,
sinut herkästi suljetaan
työyhteisön tai koko työelämän ulkopuolelle, Jokinen
huomauttaa.
Hän korostaa, että aina
pitäisi olla mahdollisuus kieltäytyä innostumasta yhdessä. Jos valinnanvaraa
ei ole, jokin on perusteellisesti pielessä.
Sopivan tohkeisuuden puuttuminen
saattaa siis muodostua myös työmarkkinoilla riskiksi.
Tohkeisuus
voi antaa
energiaa tai
imeä kaikki
voimat.
27
hyvinvointi
i
Flegmaattisen
tehokkaasti
Lähes jokaisella työpaikalla on ”enemmän intoa kuin
älyä” -tyyppi, joka näyttelee
innokasta kerätäkseen pisteitä ja nuollakseen esimiehiä. Hyvin usein tehokkain
työntekijä on se hieman
flegmaattisen oloinen kaveri,
joka ei pidä meteliä tekemästään työstä. Hän tekee
oleellisen ja ottaa muuten
lungisti. Hän ei kehitä eikä
uudista, ei saa bräniköitä
eikä kunniamainintoja, mutta
tekee sen tärkeän perustyön.”
Aidosti asiastaan innostuneet ihmiset ovat voimavara.
Sitten on henkilöitä, jotka
vievät muilta voimavaroja,
koska eivät aidosti innostu mistään, mutta haluavat
hämmentää joka sopassa.
Lisäksi on henkilöitä, jotka
eivät ikinä innostu mistään.”
Kyllähän jokaisen pitäisi edes
jollakin lailla olla innostunut ja tohkeissaan omasta
työstään. Sitä varten on
kuitenkin opiskeltu ja haettu
työpaikkaa.”
Jokaisesta uudesta asiasta
ei tarvitse innostua vain sen
takia, että se on jotakin uutta. Pitäisi ajatella etukäteen
hyödyt ja haitat ja olla tohkeissaan vasta sitten. Aika
nopeasti työyhteisössä tunnistaa ne turhasta intoilevat.
Heillä on aina auringonpaisteinen päivä ja kehitteillä uusia juttuja. Halutaan kokeilla
uutta, vaikkei osata edes
oman toimipaikan tapoja
eikä välttämättä oman työn
perusasioitakaan. Asioita
ei välttämättä saada tehtyä
kokonaan. Ne jäävät kesken,
kun uusi idea tulee.”
KOMMENTIT ON POIMITTU HOITAJAT.NET-KESKUSTELUFOORUMILTA.
28
Osan työstä
voi tehdä
puolivillaisesti.
–Olen huolissani työmarkkinoille yrittävien nuorten puolesta. Jos silmistäsi
ei hehku into ja jos et ole valmis joustamaan ja venymään, sinulle ei ole paikkaa,
sanoo kasvatustieteen professori Juha T.
Hakala Jyväskylän yliopistosta.
Murroksessa oleva työelämä rakastaa
tohkeisia työntekijöitä. Mutta lopulta voi
käydä hassusti.
–Kun mikään muu ei ole pysyvää kuin
muutos, se kasvattaa työntekijöissä pelkoa ja epävarmuutta. Ihminen painuu
kyyryyn, ja silloin intomieli haihtuu, Hakala huomauttaa.
ihannetilanteessa valoisa tohkeisuus ja sen jalostuneempi muoto innos-
tus kukoistavat työpaikalla, ja kaikki ovat
tyytyväisiä.
Tällaisen ideaalin työpaikan resepti
rakennettiin Sitran Kohti innostunutta
työyhteisöä -hankkeessa. Hankkeen taustalla oli ajatus siitä, että työn tuottavuutta
voidaan lisätä innostumisen kautta.
Tavoitteena oli win–win–win-tilanne,
jossa kaikki voittavat: työntekijät, työorganisaatio ja yhteiskunta. Innostavan
työpaikan resepti ei syntynyt asiantuntijavetoisesti, vaan ainekset kerättiin työyhteisöistä eri puolilta Suomea.
–Ydinajatus on se, että innostuksen
edellytyksenä on toimiva arki. Roolien on
oltava selkeät, työn sisällön mielekästä,
työn jakaantumisen reilua ja johtamisen
asiantuntevaa ja mahdollistavaa, kertoo yksi Kohti innostunutta työyhteisöä
-verkkokirjan kirjoittajista, organisaation
kehittäjä Heli Vähätiitto Dazzle Oy:stä.
Vähätiitto korostaa, että työntekijä on
itse työnsä paras asiantuntija. Aito innostus syntyy, kun on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön.
Innostumisen vaatimaa me-henki ja sitoutuminen edellyttävät myös
työrauhaa.
–Sellaista ei ole, jos jatkuvat muutokset mylläävät työpaikkaa – jos esimerkiksi lähityöyhteisö menee koko ajan uusiksi
organisaatiomuutosten takia.
Mutta jos puitteet ovat kunnossa,
työssä innostumisen vastuu siirtyy myös
työntekijälle. Vähätiitto uskoo, että työssä kuin työssä voi innostua. Paljon on
kiinni asenteesta.
–Roskakuskikin voi löytää työstään
innostavuutta. Jos ei mikään viisari
koskaan värähdä, on peiliin katsomisen
paikka.
mutta tarvitseeko aina olla into
pinkeänä? Luova laiskuus -kirjan kirjoittanut Juha T. Hakala vastaa, että ei.
Rentoilu ja laiskottelu ovat sallittuja. Itse
asiassa sellaisessa ilmapiirissä itää myös
luovuuden siemen.
–Luovuus edellyttää luppoaikoja. Parhaat ideat syntyvät tauoilla. Pinnistely ja
kaikenlainen äärirajoilla meneminen vie
voimat.
Hakala huomauttaa, että työelämässä on liikaa pelon ja huolen sävyttämää
suorittamista. Kyvyttömyys pysähtyä on
TEHY t 11–2015
yleinen sairaus. On muodikasta pysyä liikkeessä, olla kiireinen ja tohkeissaan, mutta
se ei välttämättä tuota mitään muuta kuin
kasan väsymystä.
Yksi Hakalan väittämistä kuulostaa hyvin
radikaalilta: seiskan taso riittää. Hakala ei
kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki työ pitäisi tehdä puolivillaisesti. Mutta osan voi.
–Kannattaa arvioida kriittisesti omia
töitään. Aina ei tarvitse mennä ohjekirjan
mukaan. Kun oppii näkemään kunkin työtehtävän riittävän laadun, säästää aikaa ja
alkaa voida paremmin. Jos asettaa kympin
tavoitteekseen aina, ei voi koskaan olla tyytyväinen itseensä.
vastareaktio tulee yleensä kaikille
ilmiöille. Niin myös tohkeisuudelle. Eeva Jokinen huomauttaa, että sellainen elämäntapahan on jo syntynyt. Ihmiset hidastavat ja
leppoistavat.
–Aivan varmasti tahdin hiljentäminen
laajenee myös työelämään.
Jokinen pohtii, että työpaikoilla voi syntyä esimerkiksi filosofia, jossa työt tehdään
arvokkaasti ja rauhallisesti.
–Pannaan tietokoneet pois, jätetään
tehostaminen sikseen. Ei juosta koko ajan
määrittämässä tavoitteita ja mittaamassa niiden saavuttamista. Keskityttäisiin
vain olennaiseen eli vaikkapa potilaiden
hoitamiseen.
Kuulostaa oikeastaan aika ihanalta. t
LUETTAVAA: PREKARISAATIO JA AFFEKTI, NYKYKULT TUURIN
TUTKIMUSKESKUS 2015; LUOVA LAISKUUS, GUMMERUS
2013; KOHTI INNOSTUNUTTA TYÖYHTEISÖÄ, TTL 2011.
TEHY t 11–2015
C
M
Y
CM
MY
CY
CMY
K
henkilö
30
TEHY t 11–2015
Osat
vaihtuivat
yössä
Sairaanhoitajan työstä eläkkeelle
jäänyt Sanna-Kaisa Patjas puolustaa
vammaisten oikeuksia.
teksti Vesa Turunen kuvat Pia Inberg
yhdessä matkaillen. Hannupuoliso on innokas rakentamaan
erilaisia kulkupelejä. Vanhasta
poliisiautosta syntyi omaperäinen
matkailuauto. Avustajakoira Orvokki
odottaa ohjeita emännältään SannaKaisalta, kun seurakoira Zina on jo
valmiina matkaan.
TEHY t 11–2015
31
henkilö
V
uf vuf. Ovikellon soitto saa
vastakaikua.
Ovi avautuu, mutta vastassa ei
olekaan Sanna-Kaisa Patjas, jota olen
tullut tapaamaan, vaan hänen henkilökohtainen avustajansa Kirsi Talonen.
Kirsi ohjaa makuuhuoneeseen korotetun sängyn viereen. Sängyn vierellä
valvoo avustajakoira Orvokki. Sanna-Kaisa makaa käpertyneenä, tuskainen ilme
kasvoillaan.
–Kohtaus alkoi vartti sitten, hän pusertaa sana sanalta.
Sanna-Kaisa on entinen sairaanhoitaja, joka on ollut työkyvyttömyyseläkkeellä vuodesta 2011 lähtien. Rajut
kipukohtaukset johtuvat kipuoireyhtymä
CRPS:stä ja sidekudossairaus EDS:stä.
–Tiedätkö suonenvedon? Minulla vastaava kipu voi olla kymmenkertaisena
joka puolella kehoa.
Sanna-Kaisa muistaa nähneensä
sairauksiinsa kuuluvia oireita jo lapsuudessa lähisukulaisillaan, vaikka sairaudet
olivat silloin tuntemattomia. Nivelten
sijoiltaanmenoille ja murtumille vain
naureskeltiin. Siitä tiesi kuuluvansa poromiesten sukuun.
–Meillä naksuivat nivelet niin kuin poroilla sorkat.
valmistuttuaan vuonna 1998
Sanna-Kaisa aloitti työt anestesiasairaanhoitajana Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä. Pian hän pääsi silmäkirurgian
anestesia-asioista vastaavaksi hoitajaksi. Pitkissä lonkkaleikkauksissa hän oli
kuin kotonaan. Kliininen silmä kehittyi
nopeasti ja Sanna-Kaisa tunsi olevansa
oikeassa paikassa.
Lapset Sanna-Kaisa halusi tehdä nuorena. Ja niin hän tekikin. Nyt lapset ovat
parikymppisiä ja muuttaneet omilleen.
–Ajattelin, että kun lapset ovat isoja,
voin sitten matkustella oman mieleni
mukaan.
Ensimmäiselle pitkälle sairauslomalle Sanna-Kaisa joutui keväällä 2000. Käsi
oli herätessä täysin tunnoton. Vikaa ei
tutkittu sen tarkemmin, ja käsi parani
pikkuhiljaa.
Seuraavana vuonna iskivät rajut selkäkivut. Välilevyn pullistuma aiheutti
halvauksen navasta alaspäin. Oikea jalka
kääntyi niin, että jalkaterä sojotti taak32
–Lapissa vallitsi asenne, ettei kipu ole
sairaus. Vain kaksi anestesialääkäriä ajatteli toisin, mutta kukaan ei ottanut hoidostani kokonaisvastuuta.
Vasta muutettuaan Hyvinkäälle neljä vuotta sitten Sanna-Kaisa sai tietää,
että selkäleikkauksen viivästyminen oli
aiheuttanut pysyvän selkäydinvamman.
EDS diagnosoitiin vuosi sitten.
hopeaa ja nahkaa. Sanna-Kaisa tekee
käsitöitä hopeasta, nahkasta ja kankaasta.
Meillä
naksuivat
nivelet niin
kuin poroilla
sorkat.
sepäin. Halvauksen takia Sanna-Kaisa ei
tuntenut tarvetta virtsata. Kesti kuitenkin vuorokauden, ennen kuin hän pääsi
leikkauspöydälle.
–Koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu.
Osat hoitajasta hoidettavaksi vaihtuivat
yhdessä yössä.
Leikkauksen jälkeistä aikaa SannaKaisa kutsuu lopun aluksi. Toipuminen
oli hidasta ja terveys sahasi ylös alas.
Hän ei pystynyt enää työskentelemään
anestesiasairaanhoitajana vaan hakeutui
terveydenhuollon suunnittelijaksi Punaiselle Ristille.
Diagnoosi CPRS:tä tuli 2006, kun hän
oli kuntoutuksessa Etelä-Suomessa.
kivut yltyvät. Lause katkeaa kesken,
mutta Sanna-Kaisa kuiskaa sitkeästi.
–Jatka.
Se on tarkoitettu avustaja-Kirsille, joka
on kulkenut Sanna-Kaisan rinnalla pari
vuotta ja oppinut tulkitsemaan avustettavaansa pienistäkin vihjeistä.
Elämä ilman avustajaa olisi mahdotonta, mutta välillä jatkuva läsnäolo koettelee
kumpaakin.
–Avustaja pääsee kuitenkin välillä
kotiin, mutta minulle tulee silloin uusi
avustaja.
Tai sitten rinnalle palaa Hannu-puoliso päivätyöstä Hyvinkään sairaalasta.
Hannu on vaimonsa omaishoitaja. SannaKaisa pitää miestään elämänsä pelastuksena – ihmisenä, joka osaa ottaa vastaan
huononkin tuulen.
–Hannu keksii aina jotain kivaa, joka
saa minut hyvälle mielelle.
Viime huhtikuusta lähtien rinnalla
on kulkenut myös kauan odotettu tuki,
kaksivuotias labradorinnoutaja Orvokki.
Se auttaa arkisissa askareissa: vaatteiden
riisumisessa, pudonneiden tavaroiden
nostamisessa ja valojen sytyttämisessä ja
sammuttamisessa. Jos avustaja on keittiössä ja Sanna-Kaisa makuuhuoneessa,
Orvokki käy tarvittaessa hakemassa avustajan paikalle.
Orvokin ansiosta Sanna-Kaisa on saanut itsenäisyyttään takaisin.
–Voin ottaa sähkärin ja käydä Orvokin
kanssa vaikka kaupassa.
sairaudet ovat tehneet Sanna-
Kaisasta ahkeran järjestöaktiivin. Tärkeimmät vaikutuskanavat ovat Invalidiliitto ja Henkilökohtaisten Avustajien
Työnantajien Liitto (Heta). Tämän vuoden
hän on toiminut Hetan puheenjohtajana.
–Kun oikein innostun, yhdistyksen
asioissa voi mennä kahdeksasta kahteentoista tuntia päivässä.
TEHY t 11–2015
apuna ja tukena. Sanna-Kaisa
lähtee kotiin kipulääkäri Seija
Kalvaksen vastaanotolta. Henkilökohtaisena avustajana on tällä kertaa
Laura Hyvärinen (takana vas.).
TEHY t 11–2015
33
henkilö
Turussa sijaitsevassa Hetan toimistossa työskentelee seitsemän työntekijää,
joista neljä on lakimiehiä. Lokakuussa
juhlitaan kymmenettä toimintavuotta.
Työsarkaa riittää, sillä yli 17 000 henkilöllä on Suomessa henkilökohtainen
avustaja. Työnantajana heistä toimii noin
14 000.
Sanna-Kaisa törmää jatkuvasti ihmisiin, joilta kunta evää heille kuuluvat palvelut esimerkiksi kotisairaanhoidossa.
–Monilla vammaisilla ei ole voimia
puolustaa oikeuksiaan. He myöntyvät siihen, mitä kunta päättää
lainvastaisesti.
Ongelmia on myös avustajakoirien
saamisessa. Omaa Orvokkiaan SannaKaisa odotti kuusi vuotta. Avustajakoiria
on Suomessa vain 68, mutta tarvetta olisi
moninkertaiselle määrälle. Koiran voi
saada fyysisesti toimintarajoitteinen täysi-ikäinen henkilö, jonka kädet toimivat
auttavasti. Koiran hyvinvoinnista pitää
pystyä huolehtimaan itsenäisesti.
Sanna-Kaisa arvelee, että sairaanhoitopiirit kitsastelevat avustajakoirien hankkimisessa osittain rahan takia. Koiran
koulutus maksaa 20 000 euroa.
–Mutta koiran tarvitsija ei voi mitata arvoa rahassa. En voinut kuvitellakaan, miten paljon Orvokista on minulle
hyötyä.
kipukohtauksen uuvuttama Sanna-
Kaisa jää lepäämään Orvokki rinnallaan,
kun Kirsi lähtee keittiöön
laittamaan kahvia.
Kirsi on ollut virkavapaalla varsinaisesta työstään koulunkäyntiavustajana, mutta tänä syksynä hän
palaa koulumaailmaan.
Laatiessaan työpaikkailmoitusta seuraajastaan
Sanna-Kaisan kanssa hän
on joutunut pohtimaan hyvän avustajan
kriteereitä. Yhteinen johtopäätös oli, että
koulutus ja taidot ovat loppujen lopuksi
Monilla
vammaisilla
ei ole voimia
puolustaa
oikeuksiaan.
TULE MYYMÄÄN
VALLOITTAVAA SYYSMUOTIA!
Saat malliston lainaksi
1-2 viikon tai 2 kk:n
ajaksi! Saat itse vaatteita
edullisemmin
sekä lisäansioita!
Kysy lisää: 02-284 2888
tai [email protected]
www.friendtex.fi
Friendtex Finland
34
toissijaisia. Tärkeämpää on, että osaa samaistua ja lukea toista. Lisäksi tarvitaan
paineensietokykyä.
–Mutta ennen kaikkea olen ollut Sanna-Kaisan muistina.
Kirsi kirjaa menoja ja pitää huolta,
että Sanna-Kaisa pysyy aikataulussa. Tarvittaessa hän kirjoittaa avustettavansa
puolesta teksti- ja sähköpostiviestejä ja
vastaa puhelimeen. Lisäksi hän auttaa arkisissa kodinhoitoon liittyvissä asioissa.
Jakku 95€
Neule 55€
Farkut 79€
sanna-kaisan
sairauksien luonteeseen
kuuluu, että hän joutuu
välillä sairaalahoitoon.
Vastaanotto on vaihtelevaa. Yllättävintä SannaKaisasta on se, kuinka vähän hoitohenkilöstö tietää
EDS:stä. Yleensä kukaan
ei tiedä mitään – paitsi hammaslääkärit.
–Sairaus heikentää leukaniveliä ja
hampaita. Siksi he tietävät siitä.
Sanna-Kaisa pitää kummallisena, ettei hoitohenkilökunta konsultoi asiasta
tietäviä lääkäreitä, vaikka hän pyytäisi.
Myös lähetteiden saaminen asiantuntijoille on vaikeaa.
Huonokin kohtelu on tuttua. On ollut
tilanteita, jolloin Sanna-Kaisa on tuotu
sairaalaan tajuttomana. Ilman henkilökohtaista avustajaa hoitohenkilöstö olisi
saattanut syyllistyä hoitovirheeseen ja
jopa kuolemantuottamukseen.
–Kamalin kokemus oli, kun hoitaja
käski lopettaa värkkäämisen, kun minulla oli kipukohtaus. Mieheni tuli apuun
ja ajoin seitsemän kilometrin matkan
sähkötuolilla kotiin. Itsemurha kävi sen
matkan aikana monesti mielessä.
Sanna-Kaisa muistuttaa, että hoitohenkilöstön täytyy pitää mieli avoimena. Vastaan voi tulla aina se ihminen
diagnooseineen, joita on Suomessa vain
yksi.
Diagnoosi voi myös olla väärä. Esimerkiksi EDS:stä on kuusi eri muotoa, joista
yhdessä on muita suurempi riski ennenaikaiseen kuolemaan. Neurologisiin sairauksiin liittyy myös arvoituksellisuus.
Sairauden luonne ei avaudu yhden rutiinitutkimuksen avulla. Mitä harvinaisemmasta sairaudesta on kyse, sitä varmemmin tarvitaan kalliita tutkimuksia.
TEHY t 11–2015
nyt sanna-kaisa on mielestään elämänvaiheessa, jolloin pitää tehdä paljon
töitä. Vaikka muisti joskus heittää, hän
haluaa tehdä parhaansa. Kannustavina
esikuvina ovat entinen kansanedustaja
Kalle Könkkölä ja Hetassa työskentelevä
Jukka Kumpuvuori.
–Vammaiset ovat pieni vähemmistö,
joten meidät on edelleen helppo ohittaa.
En halua eduskuntaan mutta vaikuttaa
haluan.
Mikä saa Sanna-Kaisan jaksamaan?
Silmiin syttyy kirkas tuike ja suu sulaa
hymyyn.
–Oma puoliso. Jos Hannu ei muuta
keksi, hän alkaa kertoa jotain juttua ja
saa minut lopulta nauramaan. Nauruni
muistuttaa kuulemma koppelon ääntä. t
Sisätossut ja kerhoreput
i
Tunnetko taudit?
eds
► Ehlers–Danlosin syndrooma
johtuu kromosomivirheestä.
► Oireisiin kuuluu muun muassa kipuja nivelissä, lihaksissa ja luissa
sekä laaja-alaista kroonista kipua.
Yliliikkuvat nivelet aiheuttavat
nyrjähdyksiä ja nivelten sijoiltaanmenoja. Oireet saattavat voimistua iän myötä.
► Parantavaa hoitoa ei ole. Sairauden aiheuttamia ongelmia
hoidetaan tuki- ja apuvälineillä
sekä kipulääkkeillä.
POTILASYHDISTYS: WWW.EHLERS-DANLOS.FI
crps
► CRPS (Complex Regional Pain
Syndrome) on monimuotoinen
paikallinen kipuoireyhtymä,
joka voi heikentää elämänlaatua
huomattavasti.
► Jaetaan kahteen tyyppiin:
ykköstyypissä ei ole merkittävää
hermovauriota, kakkostyypissä
sellainen löytyy.
► Oireyhtymän perimmäistä syytä ei
tunneta.
TEHY t 11–2015
Alekoodilla -20%
kaikista tuotteista!
Tilaa tossut osoitteesta: www.tohvelisankari.fi
Syötä alennuskoodi 9504430 ostoskorivaiheessa ja saat
20% alennuksen kaikista tuotteista!
päiväkoti
jee, mikä paikka!
Mimosa ja Anni keksivät
puutarhassa aina kivaa
tekemistä.
Ihme ja
kumma
Aistipuutarhassa riittää hämmästeltävää
lapsille ja aikuisille.
teksti Riitta Hankonen kuvat Liisa Takala
36
TEHY t 11–2015
tärkeä hoiva. Soila
pääsee halutessaan
lastenhoitaja Elina
Huuskon syliin.
T
ummanvihreiden lehtien kätköistä pilkottaa vielä yksi kypsä mansikka. Marjan löytäneet Ada ja Mimosa jakavat sen
keskenään. Onni ja Arvi kuskaavat kottikärryillä rikkaruohoja kompostiin.
Porukan pienin Soila kaataa kastelukannusta vettä kasveille, jotka edellisen yön sade
on jo kastellut.
Mutta ei se haittaa. Vantaalaisessa Siimapuiston päiväkodissa kasvilavoja hoidetaan
lasten ehdoilla. Kieltämisen sijaan aikuiset
kannustavat.
Lastenhoitajat Elina Huusko ja Eva Enberg
kitkevät lasten kanssa rikkaruohoja. Yhdessä
tekeminen vähentää kahnauksia ja kiusaamista. Aistipuutarha ja lähimetsä lisäävät liikkumisen riemua ja auttavat solmimaan uusia
kaverisuhteita. Isot auttavat pieniä.
–Aratkin lapset pääsevät puutarhassa ja
metsässä paremmin ryhmään, Elina kertoo.
siimapuisto on Suomen ensimmäinen
kestävän kehityksen päiväkoti. Päiväkodissa
on 130–150 lasta, ja se on jaettu seitsemään
kotialueeseen.
TEHY t 11–2015
37
päiväkoti
1 yksipuolinen
kuva.
Julkisuudessa
korostuvat
usein päivähoidon ongelmat.
Laadukas varhaiskasvatus ja hoiva
jäävät vähemmälle
huomiolle.
1
2
2 marjat
maistuvat.
Lapset saavat
syödä marjoja
puutarhassa
niin paljon kuin
haluavat. Arvi on
löytänyt punaisia
viinimarjoja.
3 mustikkamaa.
Päiväkodin
takana on metsä,
jossa retkeillään
säännöllisesti.
Tänä kesänä sieltä
on saatu runsaasti
mustikoita.
Elina on työskennellyt Siimapuistossa neljä vuotta ja viihtyy hyvin. Puutarhatyöt tuovat vaihtelua työpäivään.
Henkilökunta ideoi uutta ja opettelee
tekemään käsillään.
Pihassa kasvavien pajujen tyvessä
näkyvä punonta on majan alku.
–Ihan itse on kirjoista katsottu, miten se tehdään.
Tänä kesänä puutarhassa kasvaa muun
muassa kurpitsaa, porkkanaa, punajuurta,
persiljaa, hernettä ja retiisejä. Puutarhassa on myös marjapensaita ja omenapuita.
Perunaa tuli viime vuonna niin paljon, että
sitä riitti lasten perheille asti.
Talven aikana aikuiset ja lapset suunnittelevat yhdessä, mitä kasveja lavoille
laitetaan keväällä. Siemenet lapset kylvävät
jo kevättalvella. Kun lämpö riittää, taimet
istutetaan ulos.
–Kasvun ihmettä on hauska seurata lasten kanssa. t
Isot
auttavat
pieniä.
38
3
4 omenapuu.
Lapset pääsevät
leikkaamaan
myös oksia,
mikä kehittää
hienomotoriikkaa.
Kunnolliset
työvälineet on
saatu lahjoituksena
alan yritykseltä.
4
TEHY t 11–2015
terveys
KOONNUT RIITTA HANKONEN, [email protected]
Päässä soi
fiksu ottaa mukaan korvatulpat, kun lähtee keikalle musiikkia kuuntelemaan. Tulpat voivat ehkäistä kiusallisen
tinnituksen.
Tinnituksen aiheuttaa ihmisen kuuloradaston kohina. Toisilla korvat soivat; toisilla ne piipittävät tai vinkuvat. Kroonisesta tinnituksesta kärsii noin puoli miljoonaa suomalaista ja
ohimenevästä huomattavasti useampi.
Tinnitus voi alkaa yhtäkkiä kovasta melusta tai
iskusta. Kenenkään korvaan ei saa koskaan huutaa. Vaiva voi alkaa myös pikkuhiljaa, jolloin ääni
voimistuu asteittain häiritseväksi.
Ulkoilmakonserttien melutasot ovat laskeneet
merkittävästi koko 2000-luvun ajan. Nykyään festivaaleilla soitetaan keskimäärin 92–96 desibelin
voimakkuudella. Liveklubeilla ja ravintoloissa äänenpaineet ovat edelleen usein korkeita.
Ulkoilmatilaisuuksien äänenvoimakkuuksia säätelee asumisterveysohje. Jos siinä määritellyt desibelirajat ylittyvät,
tapahtuman järjestäjällä on velvollisuus tarjota tai myydä
korvatulppia.
HELENA SYRJÄ
Korvaan
ei saa
koskaan
huutaa.
www.kuulotekniikka.com, www.kuuloliitto.fi
lääkkeitä
närästykseen
1
Mahahappoa
neutraloiva antasidi
helpottaa lieviä ja
satunnaisia oireita.
2
Alginaatti auttaa
happamiin
röyhtäisyihin, sillä
se estää mahan
sisällön nousua
ruokatorveen.
3
H2-salpaaja
estää hapon
eritystä 12 tuntia.
Protonipumpun
estäjä vaikuttaa
peräti vuorokauden.
yliopiston apteekki
Hyväkuntoisen ihmisen solut saattavat
elää pitempään kuin huonokuntoisen.
Havainto selittää osaltaan, miksi liikunta
pidentää elinikää.
uutispalvelu duodecim
Suomalainen syö
luonnonmarjoja
keskimäärin
kahdeksan kiloa
vuodessa.
arktiset aromit
Hiusväri voi lisätä rintasyövän riskiä
hiuksiaan värjänneillä suomalaisilla naisilla on havaittu
23 prosenttia suurempi riski sairastua rintasyöpään kuin
naisilla, jotka eivät värjää hiuksiaan.
–ƒYksilölle riski on pieni, mutta väestötasolla vaikutus
voi olla merkittävä, sanoo tutkija Sanna Heikkinen Suomen Syöpärekisteristä.
Syöpäriskin kasvaminen saattaa johtua hiusväreissä käytetyn parafenyleenidiamiinin (PPD) sisältämistä epäpuhtauksista. Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen IARC:n työryhmän mukaan värien karsinogeenisuudesta ei ole toistaiseksi
riittävästi tieteellistä näyttöä.
Suomalaistiedot pohjautuvat vuonna 2009 tehtyyn kyselyyn,
johon osallistui 6ƒƒ 500 rintasyövän sairastanutta naista ja 21ƒƒ 600 tervettä. Takautuvasti tehdyssä kyselyssä on mahdollista, että ihmiset
muistavat värien käytön väärin. rh
syöpäjärjestöt
TEHY t 11–2015
8 kg
urakehitys
tasolla 1. Akuuttipuoli kiinnostaa Reija
Luomaa, sillä opittava
ei lopu koskaan.
tasolla 2. Tuntuu
mukavalta, kun kollegat
Jorvin teholla uskaltavat
antaa jo vähän
vaativampia tehtäviä,
sanoo Heini Kontsas.
Portaita
ylöspäin
Husin uramalli auttaa hoitajaa kasvamaan
aloittelijasta jopa asiantuntijaksi.
teksti Terhi Mäkinen kuvat Annika Rauhala
40
TEHY t 11–2015
tasolla 3.
Heikki Kaisto on
työskennellyt
traumateholla kuusi
vuotta. Hän alkaa olla
jo se, jolta kysytään
neuvoa.
1 Aloittelija
Reija Luoma, Töölön sairaala,
Palovammakeskus
”Valmistuin sairaanhoitajaksi Metropoliasta viime joulukuussa ja pääsin heti palovammaosastolle töihin. Olin ollut osastolla jo seitsemän viikkoa harjoittelussa.
Aluksi työskentelin pari kuukautta toisen
hoitajan työparina. Minulle on nimetty
perehdyttäjät, mutta voin kysyä
neuvoa kaikilta.
Akuuttipuoli kiinnostaa minua, sillä joka
päivä oppii uutta. Välillä uuvuttaakin, kun
huomaa, miten vähän
tietää. Osaamisen
karttuminen riippuu
TEHY t 11–2015
itsestä, mutta myös siitä, millaisia potilaita osuu kohdalle. Kokeneillekin tulee
eteen uusia tilanteita.
Isot haavahoidot voivat kestää viidestä kuuteen tuntia. Ne ovat raskaita
fyysisestikin, sillä potilaat ovat lämpökatoksen alla, jottei kehon lämpötila laske
liikaa. Hoitajalle taas voi tulla tukalat olot
suojavaatteissa.
Haavahoidon rinnalla kulkee koko
ajan tehohoito, hengityskoneet
ja verenkierron tukeminen.
Työ on henkisesti vaativaa,
koska monelta potilaalta on
palanut koti ja esimerkiksi
sokkasvojen palaminen on sok
ki. Kehonkuva voi muuttua
suurestikin.”
2 Perehtyjä
Heini Kontsas, Jorvin
sairaala, teho-osasto
”Aloitin työt Jorvin teholla maaliskuussa. Mielestäni
Aura-malli auttaa luomaan realistisen
perehtymissuunnitelman. Kun aloittaa
uudessa paikassa, ”täytyy oppia” -listalle tulee paljon asioita. Auran avulla
ymmärtää, ettei kaikkea tarvitse oppia
ensimmäisenä vuonna. Se lievittää
stressiä. Esimerkiksi dialyysihoito tulee
eteen myöhemmin.
Minulla oli kokemusta hoitotyöstä jo
ennen kuin opiskelin sairaanhoitajaksi.
Valmistuin 2009 lähihoitajaksi, ja työskentelin muun muassa lähes kolme vuotta Oysin päivystyksessä.
41
urakehitys
tasolla 4. Susan
Laine sanoo, että
vuoden kestänyt Taitava
tehohoitaja -koulutus
vaati sitoutumista ja
omaa kiinnostusta,
mutta oli palkitseva.
Potilaalle aloitetaan
dialyysia.
Teholla vastuullani on useimmiten yksi potilas. Vastaan hänen tarkkailustaan,
hoitotoimenpiteistä, lääkehoidosta ja
kuntoutuksesta yhteistyössä muiden ammattiryhmien ja omaisten kanssa. Olen
luonteeltani sellainen, että tykkään pohtia ääneen ja varmistaa kysymällä, että
asiat menevät oikein. Täällä saa myöntää,
jos uudet asiat jännittävät eikä tarvitse
pelätä, että jää yksin.
Olin täällä harjoittelussa ennen valmistumistani ja silloinen ohjaajani jatkoi
perehdyttäjänä. Perehdytykseen kuuluu
myös verkkokoulutuksia, jotka olen kokenut hyviksi, sillä asioihin saa perehtyä
itselle sopivana ajankohtana.”
3 Pätevä
Heikki Kaisto, Töölön sairaala,
traumateho
”Ensimmäisen vuoden jälkeen
alkoi tuntua siltä, että hommat
42
tasolla 5. Marita
Ritmala-Cástren tekee
paljon yhteistyötä
Taitava-tasolla olevien
sairaanhoitajien kanssa.
Hän on käväisemässä
teho-osasto 20:llä Pasi
Kyllösen luona.
ovat jotenkin näpeissä. Aina ei tarvinnut
kysyä neuvoa. Teho on aloittelijalle siinä
mielessä hyvä paikka, että täällä ei ole
koskaan yksin. Jäin tänne töihin viimeisen harjoittelun jälkeen. Jouluna siitä
tulee kuusi vuotta.
Suuri osa potilaista tulee meille tapaturma-aseman kautta. Moni on ollut
liikenneonnettomuudessa tai pudonnut. Moottoripyöräkolarit ovat kesällä
tavallisia.
Tavallisesti vastaan yhden potilaan
hoidosta. Joskus yövuorossa vastuullani voi olla kaksi potilasta, mutta silloin
toinen heistä on jo yleensä niin hyvässä
kunnossa, että odottelee pääsyä vuodeosastolle.
Osastollamme on
Töölön sairaalan
elvytysvastuu. Se
siirtyi meille pari
vuotta sitten leik
leikkurista. Kokenein
vuorossa oleva
sairaanhoitaja vastaa elvytyspuhelimeen
ja johtaa elvytystä. Tarvittaessa toimin
myös vuoron vastaavana hoitajana. Vastuualuettani ovat HaiPro-ilmoitukset.
Käsittelen ne toisen hoitajan kanssa,
teemme yhteenvedot ja mietimme, miten toimintaamme voisi kehittää vielä
turvallisemmaksi.”
4 Taitava
Susan Laine,
Meilahden sairaala,
teho-osasto 20
”Potilashoidon lisäksi työhöni kuuluu hoitotyön kehittämistä, kouluttamista ja potilasturvallisuutta. Vastuualueeni on hengityksen
tukeminen. Osastollamme on käynnissä
siitä osaamiskartoitus ja sen perusteella suunnittelemme koulutusta. Syksyllä
aloitan HaiPro-ilmoitusten käsittelyn ja
TEHY t 11–2015
i
potilasturvallisuussuunnitelman tekemisen uudella teho-osastolla.
Valmistuin viime jouluna Taitava tehohoitaja -koulutuksesta. Se vaati sitoutumista, mutta oli palkitseva. Ryhmän
voima oli innostava. Parasta antia oli verkostoituminen yli osastorajojen.
Kun vaihtaa työpaikkaa, astuu hetkeksi noviisin saappaisiin. Työskentelin
12 vuotta Lastenklinikan päivystyspoliklinikalla ennen kuin siirryin vuonna
2006 aikuisten tehohoitoon. Valmistuin
sairaanhoitajaksi vuonna 1994. Myöhemmin täydensin opistotutkinnon amktutkinnoksi. Tänä syksynä alan opiskella
ylempää amk-tutkintoa.
Jaan mielelläni osaamistani vaikka
laitteen käyttöönotossa, haavan hoidossa
tai lääkkeen annostelussa, jos sitä suinkin on. Osastonhoitajaani kiitän siitä, että meillä tuetaan opiskelua ja on innostava ja kehitysmyönteinen ilmapiiri. Tässä
ammatissa ei ole koskaan valmis.”
5 Asiantuntija
Marita Ritmala-Castrén,
Hyksin tehohoitotyö
”Olen työskennellyt erilaisilla teho-osastoilla
vuodesta 1980 lähtien.
Se auttaa työssäni, sillä
asiantuntijalla pitää olla
pohjana vahva kliininen
osaaminen. Erikoistuin Kuopiossa,
sen lisäksi olen ollut tehoilla Helsingissä, Lahdessa ja kahdeksan vuotta
Floridassa. Maisteriksi valmistuin Turun yliopistossa. Tohtoriksi väittelin
loppukesällä.
Vastuullani on tutkimustiedon soveltaminen käytäntöön ja tehohoitajien tukeminen hoitotyön kehittämisessä. Eniten aikaani vievät Taitava
tehohoitaja -koulutuksen ja syventävän
tehohoitotyön perehdytyksen suunnittelu. Syventävä perehdytys on herättänyt kiinnostusta Husin ulkopuolella, ja
sitä ruvetaan tänä syksynä tarjoamaan
muillekin.
En juurikaan opeta, mutta olen apuna koulutusten sisällön ja menetelmien suunnittelussa, toteutuksessa ja
arvioinnissa.
Potilastyötä en ole tehnyt kymmeneen vuoteen, mutta työssäni olen
lähellä hoitajien arkea. Työskentelen paljon muun muassa Taitavakoulutuksen käyneiden hoitajien
kanssa ja olen asiantuntijana
kehittämisprojekteissa.
Potilastyössä oli parasta,
kun näki potilaan toipuvan ja vakavan sairauden
takaa löytyi persoona.
Saman onnistumisen
tunteen saan nykyään siitä, kun näen hoitajan kasvavan ammatillisesti.” t
uloa ssuille!
t
e
v
r
e
Te
m
5
01
2
e
n
i
äl
Apuv
RAKENNETAAN YHDESSÄ
5.-7.11.2015 TAMPERE
Esillä monipuolisesti esteettömyys, asuminen,
apuvälineet, kuntoutus, hoivatyön ergonomia
www.apuvaline.info
TEHY t 11–2015
► Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) ammattiuramalli
Aura täyttää tänä vuonna 20 vuotta.
Perinteisesti hoitotyössä on voinut
edetä osastonhoitajaksi ja ylihoitajaksi tai siirtyä opettajaksi, mutta
Aura tukee etenemistä myös kliinisessä hoitotyössä.
► Mallissa ovat mukana sairaanhoitajat
(Aura), bioanalyytikot (Laura),
röntgenhoitajat (Raura) ja fysioterapeutit (Faura).
► Pääosa Husin 8 000 hoitajasta on
tasolla 3 eli päteviä. Päteväksi etenee
noin kahdessa työvuodessa ja tarkoitus on, että kaikki saavuttavat tason.
Pätevästä eteenpäin edellytetään
lisäkoulutusta.
► Taitavia Husissa on 280. Halukkaat
voivat hakea Husin sisäiseen Taitavakoulutukseen vähintään kolmen
vuoden työskentelyn jälkeen.
► Kliinisiä asiantuntijoita Husissa on
22. Toimeen edellytetään ylempää
korkeakoulututkintoa ja siihen
haetaan normaalin hakumenettelyn
kautta.
► Uramallissa etenemisestä puhutaan
kehityskeskusteluissa esimiehen
kanssa.
► Kehittyminen näkyy asiantuntijoilla
palkassa ja taitavilla henkilökohtaisissa palkanlisissä.
APUVÄLINE
2015
ESTEETÖN SUOMI
Kokeile, vertaile, kerää tietoa
Tukea hoitajan
urakehitykseen
Hyödynnä
koulutuspäivänä!
Mukana myös Liikuntamaa,
täynnä vammaisurheilun lajeja!
Ammattilaiset veloituksetta rekisteröitymällä ennakkoon netissä
43
SOTE  JOHTAMINEN  TOIMINTAKYKY  VAIKUTTAVUUS
Onko työsi
vaikuttavaa?
FT, ft OMT Hannu Luomajoki
7.-8. lokakuuta 2015
TtT Elina Viitanen
FYSIOTERAPIA-
Hyvä johtaminen,
KONGRESSI
tuloksellinen
työ!
Paasitorni • Helsinki
FT Lauri Järvilehto
twitter.com/Fysioterapia15 ¦ @Fysioterapia15
www.facebook.com/fysioterapiakongressi

Innostu
www.fysioterapiakongressi.fi
työssä!

Ole mukana Suomen suurimmassa kaikkien fysioterapeuttien
yhteisessä tapahtumassa! Fysioterapiakongressin ohjelma
koostuu työelämän kehittämishankkeista sekä pyydetyistä
asiantuntijapuheenvuoroista.
Tule kuulemaan ajankohtaisia esityksiä mm. fysioterapiasuosituksista, kivunhoidosta, johtamisesta, ICF-luokituksesta
sekä rakenteisesta kirjaamisesta.
Tapahtuma kokoaa yhteen mm. fysioterapian ammattilaiset,
asiantuntijat, työnantajat, opiskelijat, tutkijat sekä
palveluntarjoajat.
Osallistumismaksut
2 päivää
1 päivä
SUOMEN FYSIOTERAPEUTTIEN JÄSENET
OPISKELIJAJÄSENET
EI JÄSENET
350 €
150 €
420 €
230 €
100 €
300 €
Osallistumismaksu sisältää lounaan ja kahvit sekä samaan aikaan
järjestettävän tutkijasymposiumin. Koulutus on arvonlisäveroton.
44
TEHY t 11–2015
kirjat
KOONNUT ULLA OJALA, [email protected]
Onnen ohjeet
Mitä tapahtuu, kun työhyvinvoinnin professorin verenpaine on
reippaasti koholla, sydän hakkaa villisti ja työterveyslääkäri
varoittelee työuupumuksesta? Syntyy kirja stressistä: mitä se on ja miten
voisi välttyä sen negatiivisilta seurauksilta. Asian ytimeen iskevät
Stressikirjan lopusta löytyvät onnen ohjeet:
1. Pidä yhteyttä tärkeisiin ihmisiin ja anna heille aikaa.
2. Ole aktiivinen: kävele, juokse, pelaa.
3. Pidä silmäsi avoinna: kiinnitä huomio epätavalliseen, kauneuteen.
4. Opi joka päivä: kokeile uutta.
5. Ole antelias: tee jotakin hauskaa ystävällesi tai ventovieraalle.
marja-liisa manka: stressikirja. mistä virtaa? talentum 2015.
katri kanninen ja liisa uusitalo-arola: lyhytterapeuttinen työote. ps-kustannus 2015.
etenkin uusien molekyyligeneettisten menetelmien ja
täsmähoitojen esiinmarssi on
alkanut ja jatkuu yhä. Veritauditkirja onkin valtaosin uudelleen
kirjoitettu.
kimmo porkka, riitta lassila, kari
remes ja eeva-riitta savolainen
(toim.): veritaudit. duodecim 2015.
kirja on tarkoitettu oppaaksi terveydenhuolto- ja pelastushenkilöstölle sekä kaikille
niille toimijoille, joiden tulisi
varautua suuronnettomuuden
pelastustoimintaan.
maaret castrén, simo ekman, rami
ruuska ja tom silfast (toim.): suuronnettomuusopas. duodecim 2015.
Tietopaketti lyhytterapiasta
Pitkät asiakassuhteet ovat
terapiatyössä yhä harvinaisempia.
Siksi lyhytterapeuttista työotetta ja siinä
käytettäviä työmenetelmiä esittelevä kirja
tulee enemmän kuin tarpeeseen.
Kirjoittajien mukaan lyhyt työskentely
riittää monessa tilanteessa.
Tekijöiden
terveiset
Parhaimmillaan
kolmasosa
terapia-asiakkaista
saa tarvitsemansa
avun jo viidellä
käynnillä.”
pia inberg
Hankala tyyppi?
Onko sinulla työkaveri, joka suuttuu tyhjästä,
tietää kaikesta kaiken, kylvää riitaa tai
suhtautuu kielteisesti joka asiaan? Kirjoittajakaksikko Satu Kaski ja Vesa Nevalainen nimeää
tällaiset ihmiset hankaliksi tyypeiksi.
Nämä ihmiset saavat muut epäilemään
omaa mielenterveyttään ja tuntemaan
itsensä jyrän alle jääneiksi.
Kirja kannustaa esimiehiä selvittämään solmut. Ikävään käytökseen
puuttumista ei kannata yleensä ulkoistaa ulkopuolisille konsulteille.
Silloin työpaikalla ei luultavasti opita
käsittelemään vaikeita tilanteita itse.
Toisaalta ulkopuolinen asiantuntija voi auttaa näkemään sellaista, mille työyhteisö on jo sokeutunut.
Joskus tarvitaan vieras ihminen sanomaan, ettei epäasiallista käytöstä tarvitse sietää.
satu kaski ja vesa nevalainen: ikävät ihmiset. kuinka
selviytyä hankalien tyyppien kanssa? kirjapaja 2015.
TEHY t 11–2015
45
ulkomaat
Tansania
kutsuu
eläkkeelläkin
Fysioterapeutti Irma Tarvainen kuntouttaa
vammaisia lapsia.
teksti ja kuvat Hanna Koivisto
S
ilmät kostuvat, kun fysioterapeutti
Irma Tarvainen ajattelee kuntouttamiaan tansanialaislapsia. Ensimmäisen kerran Irma kävi Lounais-Tansaniassa viisi vuotta siten, minkä jälkeen
hän on palannut maahan jo neljä kertaa
palkattomaan työhön.
Viimeisimmältä matkaltaan Irma palasi huhtikuun lopussa. Kuuden
viikon reissu oli jälleen palkitseva, sillä vammaisissa lapsissa
näkyi selvää kehitystä.
Irma työskenteli Ilembulan
luterilaisessa sairaalassa ja läheisen Inukan kuntoutuskeskuksessa. Aiemmilla matkoillaan hän
on tehnyt töitä myös Inukaan
kuuluvassa lähikuntoutuskeskuksessa, jossa toimii maallikko-ohjaajia.
–Enää en ehdi sinne yhtä paljon,
mutta on hienoa nähdä, miten maallikko-ohjaajat ja heidän harjoitteensa ovat
kehittyneet.
Maallikko-ohjaajat ovat tärkeitä, sillä
monet äidit asuvat hankalien liikenneyhteyksien päässä eivätkä pysty kuljettamaan jo isoiksi kasvaneita lapsiaan kun-
toutuskeskukseen. Koulutusta maallikot ovat saaneet muun muassa Irmalta
ja kuntoutuskeskuksessa toimivilta
fysioterapeuteilta.
–Kotiäitien ryhtyminen maallikkoohjaajiksi on aivan upeaa. Äidit tekevät
kaikkensa lastensa eteen.
kiinnostuksen Tansaniaan
herätti alun perin Ulla Maija
Äidit Ritanen, jolla oli maasta jo kymmenen vuoden kokemus. Hän
tekevät on lastentautien ja lastenneurokaikkensa logian erikoislääkäri ja Irman
pitkäaikainen työtoveri Päijätlastensa Hämeen keskussairaalan lasten
eteen. neurologian poliklinikalla.
46
–Olin kyllä usein ajatellut vapaaehtoistöitä, mutta se oli enemmänkin
kaukainen haave. Ensimmäisen kerran
tulin Ulla Maijan mukana omalla kustannuksella. Sen jälkeen olen ollut hänen
parinaan Rotaryn Lääkäripankin kautta,
Irma kertoo.
Hoitajat eivät ole voineet yleensä lähteä Lääkäripankin töihin, mutta Irma on
päässyt matkaan erityisjärjestelyin.
1 tulkki tarpeen.
Irma Tarvainen ohjeistaa
potilaan äitiä. Monet
vanhemmat puhuvat
vain swahilia, joten
tulkkina on usein
paikallinen työntekijä.
2 suuri sairaala.
Ilembulan luterilainen
sairaala on alueen
arvostetuimpia.
3 kenkiä suomesta.
Vanhat tukikengät
saavat Inukan
kuntoutuskeskuksessa
uudet omistajat.
Lahjoitusvaroin on
hankittu myös esimerkiksi
kiilatyynyjä asentohoitoa
varten ja erilaisia tukia.
TEHY t
1
n sa nia
2
14
ta
.0 4 . 2 0 15
3
TEHY t 11–2015
47
ulkomaat
4
TANSANIA
Dar es Salaam
Ilembula
i
Tansania
► Väkiluku lähes 50 miljoonaa.
► Yksi maailman köyhimmistä
maista.
► Viralliset kielet swahili ja englanti.
Lisäksi paljon paikalliskieliä.
► Eliniänodote syntyessä runsaat
61 vuotta.
► Tartuntataudit yleisiä: esimerkiksi
hiv, ripuli, hepatiitti A, lavantauti,
malaria ja dengue.
LÄHDE: WORLD FACTBOOK
Irma on kokenut työparina työskentelyn antoisaksi. Aluksi Ulla Maija tutki
potilaat itsenäisesti, jonka jälkeen he
saivat lähetteen fysioterapeutille. Kun
kaksikko alkoi tutkia poliklinikalle tulevat lapset yhdessä, työskentely helpottui
ja nopeutui.
–Molempien ei tarvitse kirjata erikseen potilastietoja ja antaa
ohjeita. Sillä aikaa, kun Ulla
Maija kirjaa, minä opastan.
4 matkojen takaa. Sairaalassa on muun muassa synnytysosasto ja useita vuodeosastoja. Potilaita tulee kaukaakin.
rahoituksella Inukan kuntoutuskeskus
vammaisille lapsille. Myös sinne palkattiin vastavalmistunut fysioterapeutti.
Avustamassa oli myös kaksi italialaista
fysioterapeuttia.
–Siitä on vain noustu ylöspäin. Ilembulan ympärillä on nyt seitsemän kuntoutuskeskusta, joista maallikko-ohjaajat
vastaavat.
Inukassa on lääkäriä korvaavana työntekijänä niin
sanottu clinical officer sekä
fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti ja
kuntoutustyöntekijä, joka
antaa muun muassa puhetta
tukevaa ohjausta.
Työskentelykielenä on
englanti, mutta useimmat vanhemmat
puhuvat vain Tansanian toista virallista
kieltä swahilia. Siksi Irmalla on tulkkina
yleensä joku paikallinen työntekijä.
–Toisaalta ohjaus on pitkälti käsityötä,
johon vanhemmat osallistuvat, joten kyllä se jää vanhemmille näppeihin.
Kengät ovat
vammaiselle lapselle
todella
tärkeät.
fysioterapia ei ole Tansaniassa itsestäänselvyys.
Kun Irma matkusti maahan ensimmäisen kerran,
Ilembulassa, yhdessä alueen
parhaimmista sairaaloista, ei
ollut lainkaan fysioterapeuttia. Ensimmäinen, vastavalmistunut fysioterapeutti palkattiin sairaalaan vasta seuraavana
vuonna.
Samana vuonna 15 kilometrin päähän, Wanging’ombeen, avattiin katolisen
kirkon ja italialaisen kansalaisjärjestön
48
irma ja ulla maija ovat ottaneet jokaiselle matkalleen jonkin teeman. Tänä
vuonna se oli kuntoutussuunnitelman
järkeistäminen. Tulevaisuudessa perheet
tulevat kuntoutusjaksolle järjestelmällisesti kolmen, kuuden tai kahdentoista
kuukauden välein.
Muutaman päivän kestävillä kuntoutusjaksoilla seurataan lasten kehittymistä, ohjataan vanhempia ja etsitään lapsille sopivia apuvälineitä. Yleensä perheitä
on paikalla noin kymmenen ja ohjausta
annetaan samanaikaisesti kaikille. Vanhemmat jumppaavat omia lapsiaan, ja
fysioterapeutit kiertävät potilaan luota
toiselle.
Lääkärin tutkimusta ja puheterapiaa varten perheet kutsutaan
yksityishuoneisiin.
irmaa harmittaa, että monet van-
hemmat joutuvat tosissaan miettimään,
onko heillä varaa apuvälineisiin. Käytäntönä on ollut, että perhe saa maksaa
osan hinnasta rahana ja loput luontaisTEHY t 11–2015
verkkomaailma
poimintoja netistä.
tuotteina, joita saa esimerkiksi omasta
maasta. Nykyisin apuvälineet on maksettava kokonaan omalla rahalla.
Monet apuvälineistä tehdään käsin
kuntoutuskeskuksessa. Puuseppä
nikkaroi välineitä muun muassa
Suomesta tuotuja malleja mukaillen.
–Puuseppä on kehittynyt aivan valtavasti. Erityisesti hänen suunnittelemansa seisomatelineen ja tuolin yhdistelmä on auttanut perheitä valtavasti,
Irma kehuu.
Kuntoutuskeskuksen tukikenkävarasto pohjautuu Suomesta lahjoitettuihin vanhoihin ja poistettuihin
kenkiin. Lahjoitusvaroin on hankittu myös esimerkiksi kiilatyynyjä
asentohoitoa varten ja erilaisia tukia.
Lisäksi Tansaniaan on viety ja lähetetty leluja ja vaatteita. Usein Irma on
lisännyt lahjoituksiin myös omasta
pussistaan.
Kun Ulla Maija ja Irma ovat Tansaniassa, kenkien tarpeessa olevat lapset
saavat Suomesta tuodut vanhat kengät
ilmaiseksi. Myöhemmin kenkiä myydään parilla eurolla.
–Kengät ovat vammaiselle lapselle
todella tärkeät. Vanhemmat ovat valmiita laittamaan niihin rahaa, mutta kaikilla ei vain ole.
seuraavasta Tansanian matkasta
Irmalla ei vielä ole tietoa, mutta hän toivoo pääsevänsä lähtemään viimeistään
ensi vuonna.
–Ulla Maija menee jo tänä syksynä,
mutta siihen minä en taida ehtiä mukaan. Mukaan lähtee mahdollisesti ensi
kertaa myös apuvälineteknikko.
Vastaisuudessa Irman ei tarvitse
käyttää vapaaehtoistyöhön lomiaan
ja virkavapaitaan, sillä hän jäi alkuvuodesta eläkkeelle. Sekä Irman että
Ulla Maijan eläkekeräykset käytettiin
luonnollisesti Tansaniaan meneviin
apuvälineisiin.
Irma toivoo, että sitten kun hän ei
enää lähde Tansaniaan, työlle löytyisi
jatkaja.
–Olisi todella sääli, jos paikallisten kanssa tehtävä kehitystyö loppuisi. t
TEHY t 11–2015
pelätty tauti
► Lepra leviää Floridassa. Tautia levittävät rakennusprojektien liikkeelle saamat vyötiäiset, jotka kuuluvat
alueen luontoon. Ihmiset saavat tartunnan ulkona
työskennellessään. Lepraa hoidetaan antibiooteilla,
ja se leviää vain harvoin ihmisestä toiseen. Tartuntoja
on vuosittain kymmenkunta. Maailmassa on noin kaksi
miljoonaa lepran pysyvästi vammauttamaa ihmistä.
WWW.WASHINGTONPOST.COM
pilveä polveen
► Kannabiksen lääkinnällisistä hyödyistä on saatu uutta näyttöä. Tel Avivin yliopistossa tehdyt tutkimukset
osoittavat, että kannabidioli (CBD) nopeuttaa luunmurtumien parantumista. Kannabis saattaa ehkäistä
myös osteoporoosia. Aiemmin kannabiksen on tiedetty
lievittävän Parkinsonin ja MS-taudin oireita.
WWW.SCIENCEDAILY.COM
houkutteleva tarjous
► Tekisitkö osapäivätyötä täydellä palkalla? Ruotsissa
Karlskogan kunnan vanhustenhuollossa osa sairaanhoitajista on tehnyt pelkästään päivätyötä klo 7–16. Ilta- ja
yövuoroissa on käytetty sijaisia ja tuntityöntekijöitä.
Nyt kunta tarjoaa halukkaille työtä edullisin ehdoin:
tee 75-prosenttista työaikaa, mutta täydellä palkalla.
Ehtona on, että työajasta 40 prosenttia on iltatyötä.
WWW.VARDFORBUNDET.SE
tiimityö ontuu
► Ammattiryhmien välinen yhteistyö ontuu edelleen,
totesivat paneelikeskustelijat Suomi-Areenaa vastaavalla Ruotsin Almedalsveckanilla. Mikä estää muutosta? Peitellyt hierarkiat, vanhentuneet käsitykset
hoitoalan ammattilaisten taidoista sekä lääketieteen
oppirakennelma, vastasivat paneeliin osallistuneet
ammattiryhmien edustajat.
WWW.VARDFORBUNDET.SE
sairaalapaikat kortilla
► Mielenterveyspotilaiden sairaalapaikkapula puhuttaa
Englannissa. Sairaalapaikkojen käyttöaste on keskimäärin 104 prosenttia, joissakin sairaaloissa jopa 147.
Lääkäreiden mukaan sairaaloissa hoidetaan potilaita,
joiden ei pitäisi olla osastolla. Kotiutuminen viivästyy
puutteellisten asuinolojen vuoksi.
WWW.NURSINGTIMES.NET
seksiä täysi-ikäisenä
► Olivatko nuoret 25 vuotta sitten kiinnostuneempia
seksistä? Tältä vaikuttaa, jos tarkastelee asiaa Yhdysvaltojen terveysvirasto CDC:n tilaston perusteella.
Nykyään 15–19-vuotiaista tytöistä 44 prosenttia on
ollut yhdynnässä. Neljännesvuosisata sitten yhdynnässä oli ollut 58 prosenttia. Poikien vastaavat luvut ovat
47 ja 69 prosenttia.
WWW.CDC.GOV
koonnut Soile Tammisto
49
Opiskelija
+
9 1
1
2
Tehy on Suomen suurin sosiaalija terveydenhuoltoalan ammattijärjestö, johon kuuluu 160 000
koulutettua alan ammattilaista.
Yhdessä olemme vahvoja!
Voit kuulua Tehyyn maksutta, kun
opiskelet päätoimisesti sosiaalija terveysalan tutkintoa.
3
Saat käyttöösi heti kaikki jäsenedut. Eduista tärkeimpiä ovat
oikeusturva- ja vastuuvakuutukset,
jotka ovat välttämättömiä jo
työharjoittelussa ja keikkatyössä.
4
Vakuutusturva on voimassa myös
ulkomailla, jos harjoittelujakso
kestää enintään vuoden. Suomessa
asuessasi jäsenetuihin kuuluu myös
vapaa-ajan tapaturmavakuutus.
5
50
Saat alennuksia risteilyistä,
majoituksesta ja muista palveluista.
Voit käyttää myös satoja
Jäsenedut.fi-tarjouksia.
hyvää
syytä
liittyä
Tehyyn
6
Tehyn opiskelijayhdistyksessä voit
vaikuttaa hoitoalan tulevaisuuteen,
tavata muita opiskelijoita – ja pitää
hauskaa!
7
Jos harjoittelupaikassa tulee
mutkia matkaan, saat apua Tehyn
luottamusmieheltä ja tarvittaessa
vaikkapa lakimieheltä.
8
Tietoa ja koulutusta omaan
ammattiisi saat Tehyn yhteistyöjäsenjärjestöstä. Työttömyyden
varalta antaa turvaa Tehyn
työttömyyskassa.
9
Uudet jäsenet osallistuvat
kuukausittain palkinnon arvontaan.
Liittymislahjana saat näppärät
taittosakset ja Tehy-pinssin.
10
Tehy-lehti tulee
suoraan kotiisi.
liity jäseneksi: www.tehy.fi/opiskelijat
TEHY t 11–2015
jäsenten sivut
tehyläinen
Silloin
ei tarvitse
innostua,
jos idea
sotii omia
periaatteita
vastaan.
Heli
Renko, 34
Hämeenlinnalainen
bioanalyytikko, joka
on saanut kipinän
valokuvaukseen.
Pitääkö aina innostua?
LIISA TAKALA
Innostun helposti uusista asioista sen enempää miettimättä, mutta kun pohdin tarkemmin, saatan muuttaa mieltäni.
Vanhoihinkin harrastuksiin voi löytää uutta intoa. Tänä
syksynä jatkan espanjan opintoja ja pilatesta kansalaisopiston kursseilla.
Aina ei tarvitse innostua. Ei ainakaan silloin, jos on
väsynyt tai idea sotii omia periaatteita vastaan. Yleensä innostus antaa voimaa viedä omia tavoitteita eteenpäin.
juttu innostumisesta sivulla 26.
62 Keskustelua
52 Työnkuva
54 voittaja
59 Tehyn tekijät
En saanut kaikkia
ymmärtämään, että meillä on
oikeus näihin rahoihin.
60 Tieni tähän
Luottamusmies Unto Pietsalo sivulla 52.
56 Tarkastaja
57 Ensiapu
TEHY t 11–2015
64 Tehy-uutiset
65 Jäsentapahtumat
73 Krypto
74 Ihana arki
51
työnkuva
52
TEHY t 11–2015
30.7. klo 10.25
tyksin t-sairaalan röntgen, turku
Röntgenhoitaja Mirja Litjo opastaa opiskelija
Inka Kyröä asettelemaan potilaan kuvantamista
varten.
kuvaaja pasi leino
TEHY t 11–2015
53
voittaja
SARJASSA ESITELLÄÄN OIKEUKSIAAN AJANEITA TEHYLÄISIÄ.
Kikkailua
listoilla
Ensihoitaja Unto Pietsalo taisteli työaikojen ja palkkojen puolesta vuosikausia.
teksti Riitta Hankonen kuva Tuomo Ylinärä
T
öitä kaksi ja puoli vuorokautta
samoilla silmillä. Ajokilometrejä 1 200 vuorokaudessa. Aktiivisia
työtunteja 130 viikossa. Jotain taitaa olla
pielessä?
Välillä hoitajat pesivät kasvojaan lumella ja ajoivat ambulanssin ikkunat auki
pysyäkseen hereillä. Joskus potilaatkin
tarjoutuivat vaihtamaan paikkaa hoitajansa kanssa.
Näin villisti elettiin Pellon, Kemijärven
ja Savukoski-Pelkosenniemen kuntien
alueen sairaankuljetuksessa 2000-luvun
alussa. Työtahti alkoi muuttua vasta, kun
Tehyn edunvalvontatilaisuuksissa käynyt
ensihoitaja Unto Pietsalo alkoi ihmetellä
työnantajansa käytäntöjä.
hurjat työmäärät johtuivat työvuorolistoilla kikkailusta. Toisella kolmen viikon listalla saattoi olla vain 35 ja
toisella 75 aktiivityötuntia, vaikka työajan
olisi pitänyt olla kuuden viikon jaksolla
229,5 tuntia. Listan edetessä työnantaja
täytti vajaatunnit aktiivityöllä, jota muodostui varallaolosta.
Työnantaja myös muutti varallaolokorvauksen aikakorvaukseksi. Varallaolosta ei tarvitse maksaa täyttä palkkaa,
joten työnantaja säästi tällä keinolla,
vaikka työajat ylittyivät jatkuvasti.
Unton selvitellessä asiaa kävi ilmi, ettei työnantaja noudattanut työehtosopimusta myöskään vuosilomapalkoissa. Ne
määräytyivät vain peruspalkan mukaan.
Niihin olisi pitänyt ottaa mukaan lasken54
nallinen lisäys, joka muodostuu ilta-, yöja viikkolopputyön perusteella.
Ongelmat koskivat kymmeniä sairaankuljetuksen työntekijöitä, ja virheellisiä
käytäntöjä oli noudatettu useita vuosia.
–Osa alueen yksityisistä sairaankuljetusyrityksistä maksoi työntekijöilleen
työehtosopimuksen mukaisesti, mikä
vääristi kilpailua.
Kun Unto otti ongelmat puheeksi,
työkaverit valitsivat hänet luottamusmiehekseen. Tämän jälkeen hän yritti
useaan kertaan neuvotella työnantajan
kanssa, mutta tuloksetta.
Tehy otti yhteyttä Terveyspalvelualan liittoon lokakuussa 2012, mutta sekään ei saanut työnantajaa muuttamaan
käytäntöjä.
Unton työnantaja ei ollut suinkaan ainoa, joka kikkaili työvuorolistojen kanssa. Käytäntö oli yksityisessä sairaankuljetuksessa yleinen. Se loppui vasta, kun
Tehy vei asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Marraskuussa 2012 työtuomioistuin määräsi työnantajat suunnittelemaan listat täyteen.
Hoksottimet
pelaavat nopeasti,
kun ei ole lopen
uupunut.
vaikka unton työnantaja lopetti listojen vajaasuunnittelun, varallaolokorvaukset ja vuosilomapalkan laskennalliset lisät
jäivät edelleen maksamatta.
Unto pyysi tehyläisiä laskemaan saatavansa palkkakuittien perusteella siltä
varalta, että he joutuisivat nostamaan
käräjäoikeudessa kanteen työnantajaa
vastaan. Unton lisäksi viisi muuta työntekijää noudatti Tehyn ohjeita ja toimitti
palkkakuittinsa ammattiliittoon.
Hanke ei saanut pelkästään myönteistä vastakaikua, sillä kaikki eivät uskaltaneet puolustaa oikeuksiaan. Joitakin
pelotti maineen menetys ja tulevan työnhaun vaarantuminen.
–Yksi onneksi muutti mielensä viime
tingassa ja ehti mukaan kanteeseen.
Unto päätti olla hermostumatta vastustuksesta. Hän oli sitä mieltä, että työntekijöiden pitää olla solidaarisia toisilleen – ei
työnantajalle, joka ei noudata työehtosopimusta. Työpaikan ilmapiiri heikkeni, kun
väki jakaantui kahteen leiriin.
kanne oli vielä vireillä oikeudessa, kun työnantaja ilmoitti maksavansa
palkkasaatavat. Kanteen nostaneet saivat
rahansa viime vuoden lopussa. Summat
vaihtelivat 5 000–20 000 euron välillä.
Untoa harmittaa niiden tehyläisten
työkavereiden puolesta, jotka eivät uskaltaneet lähteä mukaan.
–En saanut kaikkia ymmärtämään, että meillä on oikeus näihin rahoihin.
Yksityisen sairaankuljetuksen hurja
TEHY t 11–2015
jokimaisema. Tornionjoki hallitsee
maisemaa ensihoitaja Unto Pietsalon
kotiseudulla.
meno kilpailutuksineen päättyi, kun ensihoito siirtyi kunnilta Lapin sairaanhoitopiirille tammikuussa 2014.
Nykyään Unto työskentelee tyytyväisenä sairaanhoitopiirin palveluksessa. Hän
tekee töitä vuorokauden putkeen. Sen
jälkeen on lepopäivä ja kaksi vapaapäivää. Potilasturvallisuus on parantunut,
kun työtä ei tehdä umpiväsyneenä.
–Hoksottimet pelaavat nopeasti,
kun ei ole lopen uupunut. Olen nyt
62-vuotias ja jaksan jatkaa työssä vaikka
65-vuotiaaksi. t
TEHY t 11–2015
Mitä sanoo työehtosopimus?
► Työvuoroluetteloon on merkittävä työsopimuksen mukaiset
säännöllisen työajan tunnit, todetaan Ensihoitopalvelualan
työehtosopimuksessa.
► Kun käytössä on kolmen viikon tasoittumisjakso, kokoaikaisen
työntekijän työvuoroluetteloon on merkittävä työaikaa 114 tuntia
ja 45 minuuttia.
► Luettelo on annettava työntekijälle tiedoksi viimeistään viikkoa
ennen ensimmäisen työvuoron alkua.
► Vapaamuotoisesta varallaolosta maksetaan korvaus, joka on 26–31
prosenttia korottamattomasta tuntipalkasta. Varallaoloa ei voi
korvata vapaana.
► Vuosilomapalkkaan on laskettava mukaan ilta-, yö-, lauantaitai sunnuntaityön perusteella määräytyvä lisäys.
55
tarkastaja
KATSAUS TYÖPAIKKOJEN ARKEEN.
Lepohetkiä
Omaiset tarvitsevat torkkuja, jotta jaksavat tukena ja turvana.
teksti Minna Ruotsalainen kuvat Annika Rauhala ja Harri Virta
1
hiljainen soppi. Husin syöpäklinikan päivähuoneessa on
kokeiltu lentokentiltä tuttua majoitusmoduulia. Äänieristetty,
sähköisellä ovella toimiva unisoppi on saanut omaisilta hyvää
palautetta.
3
tilaihme. Satakunnan keskussairaalan uudessa lasten- ja
naistentalossa lastenosaston huoneet on suunniteltu perheitä
ajatellen. Jokaisessa huoneessa on yksi laivasänky vanhempien
vuoteena. Näppärä ja yksinkertainen peti nousee seinälle.
56
2
kodinomaista. Kauempaa tulevat pitkäaikaissairaiden lasten
perheet voivat asua Ronald McDonald Talossa rauhallisessa
miljöössä Helsingin Meilahdessa. Yli kymmenen vuotta
toimineessa talossa yöpyy vuosittain noin 500 perhettä.
4
ahtaalla. Husin lasten sydänosastolla K4 hoidetaan lapsia ja
nuoria koko Suomesta. Patjalla lapsensa vieressä yöpyy viikoittain
parisenkymmentä vanhempaa. Uutta lastensairaalaa odotetaan
jo kipeästi.
TEHY t 11–2015
ensiapu
KOONNUT RIITTA HANKONEN, [email protected]
Pulla uunissa
Määräaikainen työsuhde ja raskaus
on riskialtis yhdistelmä. Syrjintä
raskauden perusteella on yleistä.
määräaikaisen työntekijän pitää olla tarkka-
na oikeuksistaan tullessaan raskaaksi. Liian
moni kuntatyönantaja ilmoittaa raskaudesta
kuultuaan, että tervetuloa takaisin, kun perhevapaat on pidetty. Kyseessä on selvä syrjintä.
–Työntekijää ei saa sanoa irti eikä työsopimusta saa olla jatkamatta raskauden perusteella, sanoo Tehyn lakimies Niina Nurminen.
Jos työntekijä epäilee syrjintää ja riitauttaa
työsopimuksen, todistustaakka on työnantajalla. Se joutuu todistamaan, että irtisanominen johtui muusta kuin raskaudesta.
Laki on selkeä, mutta käytännössä
ketjutuksen pituus ratkaisee: mitä useampia
peräkkäisiä työsuhteita, sitä kiistattomammalta syrjintä näyttää. Merkitystä on myös
sillä, miten työnantaja järjestää määräaikaisen
tekemät työt. Syrjintä on entistä selvempää,
jos työnantaja palkkaa uuden määräaikaisen
samoihin tehtäviin.
Nurminen kannustaa pätkätyöläisiä
pitämään kiinni oikeuksistaan. Tehyyn tulee
vuosittain kymmeniä yhteydenottoja, jotka
koskevat raskauden vuoksi katkaistuja työsuhteita. Oikeuteen niistä päätyy vain neljästä
viiteen. Osa tapauksista ratkeaa paikallisesti
Tehyn luottamusmiesten avustuksella. Osa jää
sikseen, koska työntekijä ei halua viedä asiaa
eteenpäin.
Syrjintää epäillessä pitää olla nopea.
–Jos epäilee tulleensa syrjityksi raskauden
vuoksi, ei kannata jäädä pohtimaan asiaa
itsekseen, vaan ottaa rohkeasti yhteyttä
luottamusmieheen. rh t
TEHY t 11–2015
Viisi faktaa
äitiysvapaan palkasta
1 Kolmelta kuukaudelta
Kuntasektorilla on oikeus palkalliseen äitiysvapaaseen. Varsinaisen palkan saa ehtojen täyttyessä 72 arkipäivältä. Myös määräaikainen työntekijä
voi saada palkkaa.
2 Kahden kuukauden ehto
Äitiysvapaan palkan ehtona on,
että työsuhde tai virka on kestänyt vähintään kaksi kuukautta ennen äitiysvapaan alkua. Äitiysvapaata on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen
vapaata. Lisäksi on esitettävä todistus
raskauden kestosta ja lasketusta ajasta.
Todistuksen saa äitiysneuvolasta tai
lääkäriltä.
3 Vain työsuhteen ajalta
Jos määräaikainen työsuhde päättyy kesken äitiysvapaata, myös äitiysvapaan palkan maksaminen keskeytyy.
Lopulta ajalta saa Kelan päivärahaa,
jota on haettava erikseen.
4 Määräykset eivät jousta
Äitiysvapaan palkan saattaa menettää, jos ei esimerkiksi muista hakea
sitä. Työehtosopimuksen määräykset
ovat ehdottomia, eivätkä työnantajat
yleensä halua joustaa. Palkkaa ei voi
hakea jälkikäteen.
5 Myös yksityisellä puolella
Yksityissektorin työehtosopimuksissa on määräykset palkallisesta äitiysvapaasta.
57
Hyvä kysymys
Tehyn asiantuntijat vastaavat edunvalvontaan ja
ammatilliseen toimintaan
liittyviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi sähköpostilla osoitteeseen riitta.
[email protected].
Anna Kukka
työympäristöasiantuntija
► Olenko velvollinen käyttämään
tupakoivia asiakkaita tupakalla?
Asiakkaat ovat niin huonossa
kunnossa, ettei heitä voi jättää
valvomatta.
torstaihin. Työvuorolistassa
maanantai ja tiistai olivat vapaapäiviä ja keskiviikko ja torstai työpäiviä. Jäin ilman palkkaa yhdeltä
päivältä. Menikö tämä oikein?
Useimmat sairaalat ovat jo savuttomia. Potilaiden tupakointi on sallittua
niissä vain erikseen rajatulla alueella.
Potilaslain mukaan hoidon pitää
kuitenkin tapahtua yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Laitoshoidossa, palvelutaloissa tai kotihoidossa hoito pitää pyrkiä toteuttamaan
niin, ettei itsemääräämisoikeutta
rajoiteta. Esimerkiksi kotihoidossa
tupakointia voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden
henkilöiden terveys tai turvallisuus
uhkaa vaarantua.
Toisaalta lyhytaikaisessa hoidossa
asiakkaiden tupakoinnin tarvetta on
vaikea perustella.
Työnantajalla on velvollisuus
huolehtia, etteivät työntekijät altistu
tupakansavulle työpaikan sisätiloissa.
Työnantajan on arvioitava tupakansavulle altistumisen riskit: onko
altistuminen jatkuvaa vai satunnaista,
kauanko se kestää ja kuinka voimakasta se on. Altistuminen tupakansavulle pitää pyrkiä minimoimaan.
Anna Kukka
työympäristöasiantuntija
Työnantajasi on toiminut kunnallisen
virka- ja työehtosopimuksen (KVTES)
mukaisesti. Sen mukaan tilapäistä hoitovapaata voi saada kerralla
enintään neljä työpäivää, kun alle
10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti.
Palkkaa maksetaan kuitenkin enintään kolmelta kalenteripäivältä.
Päivien laskenta aloitetaan siitä
hetkestä, kun lapsi sairastuu. Sillä ei
ole merkitystä, onko kyseessä työvai vapaapäivä.
Riikka Laakso
lakimies
► Jouduin jäämään kotiin hoitamaan sairasta lasta maanantaista
58
Riikka Laakso
lakimies
► Miten sijaiset voivat suorittaa
lääkehoidon tentit? Työnantaja
ei maksa lyhytaikaisten sijaisten
tenttejä.
Lääkehoidon osaaminen voidaan
varmistaa verkko-opinnoilla, joiden
laajuus vaihtelee ammattiryhmittäin.
Opiskeluun saa käyttää palkallista
työaikaa usein yhden työpäivän verran. Kun kurssimateriaali on opiskeltu, työntekijä suorittaa sähköisen
tentin.
Lääkehoitoon liittyvät usein myös
näytöt. Esimerkiksi terveydenhoitaja
rokottaa viisi kertaa kokeneen am-
Mervi Flinkman
työvoimapoliittinen
asiantuntija
mattihenkilön valvonnassa ja saa sen
jälkeen kirjallisen luvan rokottaa yksikössä. Lähihoitajilta työyksikkö voi
edellyttää näyttöä esimerkiksi lääkkeiden jakamisessa. Perehdytettävän
tulee jakaa lääkkeet oikein perehdyttäjän valvonnassa kahdesta viiteen
kertaa, ennen kuin hän saa oikeuden
jakaa lääkkeitä. Myös iv-lääkehoitoon
liittyy usein näyttö.
Lääkeluvat eivät siirry työyksiköstä toiseen, vaan ne pitää hyväksyä
tai päivittää, kun työntekijä vaihtaa
yksikköä.
Lääkehoitoon perehdyttäminen
kuuluu työnantajalle. Perehdyttämisvaiheen aikana esimiehen tai
perehdytyksestä vastaavan henkilön
pitää varmistaa, että työntekijällä on
peruskoulutuksen antamat valmiudet
lääkehoitoon.
Työtä hakiessa kannattaa neuvotella, voisiko suorittaa lääkehoidon
täydennyskoulutuksen ja mahdollisen tentin osana perehdytystä. Jos
tämä ei onnistu, joistakin lääkehoidon täydennyskoulutusta tarjoavista yrityksistä myös yksityishenkilö pystyy tilaamaan maksulliset
tunnukset verkko-opintoihin. Tentin
valvonta, näytöt ja lupien myöntäminen jäävät tulevan työantajan
vastuulle.
Täydennyskoulutusta voi tiedustella myös lähimmästä ammattikorkeakoulusta.
Mervi Flinkman
työvoimapoliittinen asiantuntija
TEHY t 11–2015
tehyn tekijät
Työmaana Hus
Kesädrinkkejä, sisäilmaseurantaa ja pelastusharjoitus. Niitä kaikkia mahtui
työsuojeluvaltuutettu Helena Leppäsen työviikkoon ennen kesälomaa.
teksti Vesa Turunen kuva Pasi Autio
Viikko 22, päätoiminen työsuojeluvaltuutettu Helena Leppänen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
Maanantai
8
15
Husin työsuojelun kampanjointi
savuttomuuden, päihteettömyyden
ja terveellisen ruokavalion puolesta
jatkuu. Ständillä työsuojelupäällikkö
Susanna Puumin kanssa Läntisessä
silmäsairaalassa Helsingin Lauttasaaressa. Jaamme porkkanoita ja alkoholittomia kesädrinkkejä. Paikalla käy
melkein 30 henkeä, mikä on hyvä määrä
yksikön kokoon nähden.
Työhuoneella: sähköposteja ja muita toimistotöitä. Repun pakkaaminen
kahta seuraavaa päivää varten.
Tiistai
8.30
9.30
Työsuojeluvaltuutettujen varsinainen kokous.
Sovimme, kuka on
kenenkin henkilökohtainen varavaltuutettu.
Husissa on 18 päätoimista
työsuojeluvaltuutettua.
Varavaltuutetut mukaan
lukien heitä on 54.
Keskiviikko
8
150
saapunutta
sähköpostia
viikossa
Kampanjointi jatkuu Silmäja korvasairaalassa.
Torstai
8
Sisäilmaseurantaa.
Tarkastamme ongelmallisimpia huoneita. Voisiko
pariin huoneeseen saada
jäähdytystä?
12
Työsuojeluvaltuutettujen
intranetin muokkausta.
15
Siivousta ja sähköposteja.
TEHY t 11–2015
Etätöitä kotona:
sähköposteja, työlistan koonti kesälomasijaiselle ja kuvien
muokkausta raporttiin.
Perjantai
8.30
Tarkkailijana
Meilahden tornisairaalassa pidettävissä
pelastusharjoituksissa.
15.30
Tervetuloviesti
sijaiselle. Sitten kotiin
ja kesälomalle.
59
tieni tähän
TEHYLÄINEN KERTOO ELÄMÄNTARINANSA.
hymytyttö. Vastoinkäymisissäkään Saara Niemi ei ole luopunut positiivisesta asenteestaan.
Kun kaikki
muuttui
teksti Tiina Suomalainen kuvat Jukka Koskinen ja Saara Niemen kotialbumi
Saara Niemi, 23
► Lähihoitaja ja sairaanhoitaja. Sairauslomalla.
► Asuu Kotkassa avomiehensä
Samuli Kärkkäisen ja
kolmen kissan kanssa.
► Harrastaa kirjoittamista.
Blogi osoitteessa kauriinsilma.blogspot.fi
60
Elin onnellisen ja iloisen
lapsuuden kotkalaisessa
kerrostalolähiössä. Vanhempani erosivat, kun olin viisivuotias. Jäin
siskoni kanssa äidin luokse asumaan. Isä
ja hänen uusi perheensä ovat kuitenkin
aina olleet minulle hyvin läheisiä.
Oli itsestään selvää, että lähden peruskoulun jälkeen opiskelemaan lähihoi-
tajaksi. Olen luonteeltani hoivaava, jo
pikkuisena syötin ensin nukkeni ennen
kuin söin itse. Hoitoala kulkee meillä suvussa: äitini on sairaanhoitaja, mummoni lastenhoitaja ja myös sisaruksissani on
hoitoalan ihmisiä.
Kihlattuni Samulin tapasin klassisesti
ravintolassa viisi vuotta sitten. Ensihetkestä oli selvää, että meistä tulee pari.
TEHY t 11–2015
Elämä oli mallillaan, kun elokuussa
2013 lopetin kesätyöt kotihoidossa ja pääsin lomalle. Pian alkaisi sairaanhoitajaopintojeni viimeinen vuosi.
vatsakivut tulivat aivan yllättäen.
Ensin ajattelin, että olen syönyt jotakin
sopimatonta. Kivut kuitenkin yltyivät
niin rajuiksi, että makasin vessan lattialla, oksensin ja huusin kuolevani.
Kipukohtaus meni ohi, mutta palasi
uudestaan. Minulla todettiin sappikivitauti ja sappirakkoni päätettiin poistaa. Kun
heräsin leikkauksesta, vointini oli todella
huono. Minut kiikutettiin uudestaan leikkaussaliin. Haava avattiin ja varmistettiin,
että kaikki oli niin kuin pitikin.
Silti kivut vain jatkuivat. Kipua on
kahdenlaista: repivää ja syvää taustakipua ja kohtauksia, jotka ovat peruskipua
rajumpia ja voivat kestää tunteja. Kipu
tuntuu siltä kuin joku alien yrittäisi repiä
tietään ulos ylävatsastani.
Alussa oksentelin paljon ja laihduin
rajusti. Vuoden päivät ramppasin päivystyksessä. Välillä olin osastolla. Minua ultrattiin ja otettiin magneettikuvia, tehtiin
gastroskopia, kolonoskopia ja hermoratatutkimus. Mitään syytä kivulle ei kuitenkaan löydetty.
Vaikka olin todella huonossa kunnossa, olin päättänyt puristaa opintoni
kasaan. Valmistuin sairaanhoitajaksi keväällä 2014. Tulevaisuudensuunnitelmilta oli kuitenkin vedetty matto alta – olin
toimintakyvytön ja sairauslomalla.
sairastuttuani olen päässyt nä-
kemään sairaalamaailmaa potilaan silmin. Eikä se aina näytä kauniilta. Pahinta
on se, että lääkärit ja hoitajat epäilevät,
onko kipuni aitoa. Minulle on sanottu,
etten voi olla sairas, koska olen niin nuori
tai koska näytän niin terveeltä.
Erityisesti mieleeni on jäänyt erään
päivystyksessä työskentelevän hoitajan
kommentti: ”Taas yksi sairaanhoitaja hakemassa lääkkeitä.”
Kipu on yksilöllinen kokemus. Sitä ei
voi mitata eikä todentaa mitenkään. On
vain uskottava potilaan tuntemukseen.
Kukaan ei voi sanoa kipupotilaalle, että
sinä et tunne noin. Jossakin vaiheessa
päätin, että ei minun tarvitse todistella
kenellekään mitään. Ei minun tarvitse
TEHY t 11–2015
alkaa näyttää sairaammalta saadakseni
parempaa kohtelua. En ole tätä sairautta
toivonut, ei tämä ole minun vikani.
Paljon on myös hyviä kokemuksia.
Minulla on esimerkiksi ollut loistava
kipulääkäri ja minulla on aivan ihanat
kipuhoitaja ja fysioterapeutti. Mutta kun
ihminen on herkillä, ne ajattelemattomat
kommentit jäävät kaivertamaan mieltä.
vointini alkoi kohentua, kun kipu-
lääkärini paneutui asiaani ja sääti lääkitystä. Kipu hellitti hieman, ja painokin
nousi.
Maaliskuussa 2015 olin jo sen verran
hyvässä kunnossa, että olin aloittamassa
työkokeilua. Mutta sitten migreeni, jota
olen sairastanut pikkutytöstä asti, äityi
todella pahaksi. Kun päänsäryn rinnalle
nousi korkea kuume, jouduin osastolle.
Kipu tuntuu
siltä kuin alien
yrittäisi ulos
ylävatsastani.
Minulta päätettiin ottaa selkäydinnestenäyte sen selvittämiseksi, etteivät oireeni vain johdu aivokalvontulehduksesta.
Kun lääkäri oli työntänyt neulan selkääni, tapahtui jotakin, joka on edelleen
mysteeri. Tuntui kuin olisin jäänyt kiinni
sähköaitaan. Tunne oli hirveä. Makasin
vasemmalla kyljelläni ja aloin huutaa, että ottakaa neula pois!
Vasen jalkani oli mennyt tunnottomaksi eikä enää liikkunut. Minut autettiin ylös ja yritin kävellä, mutta turhaan.
Itkin ja olin sokissa.
Alussa lääkärit olivat sitä mieltä, että jalan halvaantuminen oli psyykkistä
ja menee pian ohi. Jalka ei kuitenkaan
alkanut parantua, eikä siinä ole mitään
refleksejä. Nyt minulle on sanottu, että
kuntoutuminen voi viedä puolesta vuodesta vuoteen.
Jalassani on todettu halvauksen lisäksi CRPS eli monimuotoinen paikallinen
kipuoireyhtymä. CRPS:ään viittaavat tunto- ja värihäiriöt – joskus jalka menee sinisenkirjavaksi. Oireyhtymän ennuste on
onneksi hyvä. Minulla on vatsan alueella
samanlaisia värihäiriöitä, mutta siellä
CRPS:ää ei ole diagnosoitu.
nyt olen pyörätuolissa. Kotihoi-
to käy auttamassa arkiaskareissa, koska
asuntomme ei ole esteetön.
Teen kaiken voitavani, että kuntoutuisin. Käyn fysioterapiassa, poljen polkulaitetta, pidän huolta sosiaalisista suhteistani. Kun pidän yllä toivoa ja suhtaudun
asioihin positiivisesti, minulla on parempi olla.
Saan voimia muilta kipupotilailta ja
läheisiltäni. En tiedä, missä olisin ilman
Samulin, ystävieni, vanhempieni ja muiden sukulaisten tukea. Koko sairastamiseni ajan Samulilla on ollut kuntouttava ote
hoitooni. Olenkin sanonut, että hänen pitäisi vaihtaa logistiikka-alalta hoitoalalle.
Samuli on muun muassa keksinyt
ankkamarssin – nimen antoi kummityttöni. Ankkamarssissa auttaja ottaa minua
takaapäin kainaloista kiinni, laittaa jalkateränsä jalkaterieni alle ja kävelyttää
minua eteenpäin. Koska asumme hissittömässä talossa, Samuli on myös opetellut
viemään minut ja pyörätuolin alas ja ylös
portaita.
Minulla on kova hinku olla hyödyksi. Koska en voi olla työelämässä, teen
vapaaehtoistyötä Ensi- ja turvakotiyhdistyksen doulana. Minulla on ollut jo
useampia tukisuhteita ja olen ollut mukana synnytyksessäkin.
miksi juuri minulle kävi näin? Ja
toisaalta: Miksen minä? Miksi minä olisin
suojattu?
Uskon, että kaikella on tarkoituksensa. Jos ei muuta, kokemukseni auttavat
minua kasvamaan ammatillisesti. En ole
luopunut ajatuksesta, että pääsen palaamaan työelämään ja hyödyntämään kaikkea kokemaani. Haaveeni olisi työskennellä kipuklinikalla.
Olen oppinut, etten koskaan kyseenalaista potilaan kipua. En leimaa asiakkaita ”lääkkeenhakijoiksi”. Haluan kohdella kaikkia potilaita tasa-arvoisesti ja kunnioittaen, oli kyse nuoresta tai vanhasta.
Olen vankina omassa kehossani ja
kodissani. Toivoani en ole kuitenkaan
menettänyt, enkä aio menettää. Uhria minusta ei tule.” t
61
keskustelua
Valitettavan totta
Ristikon 10/2015 ratkaisu
Olen työskennellyt psykiatrian kuntoutumisosastolla. Juttu Toisen
luokan potilaita (Tehy 10/15) pitää kyllä niin paikkaansa kuin olla
ja voi. Tuntuu, että potilaita suorastaan pilkataan heidän sairaudestaan.
Puhutaan tupakoinnista tai ylipainosta, mutta itse asiaan ei kuitenkaan
tosissaan puututa.
Ajattelisin, että yhtenä syynä tähän on esimerkiksi kokeneempien hoitajien haluttomuus tai jaksamattomuus edes yrittää kannustaa potilasta
liikkumaan, koska ennusmerkit eivät ole kovin hyvät.
Oletetaan, että kun potilas on psyykkisesti sairas, hän kuuluu automaattisesti toisen luokan potilaisiin. Ei ihminen välttämättä sairaudelleen mitään voi. Siksi kaikkia ihmisiä sairauteen katsomatta tulisi hoitaa
tasavertaisesti ja heille kaikille pitäisi kuulua samat terveydenhuollon
palvelut.
vastanneiden
kesken arvottiin Tehy-tuotteita. Voittajat
ovat Tuula
RIssanen Oulusta,
T
H
E
L
M
A
U
U
T
U
U
S
L
O
U
K
O
T
O
L
I
I
V
I
Kaija Laitinen
Savonlinnasta ja
Hilkka Manninen Järvimaalta.
Onnittelut!
P
A
P
A
T
I
T
O
S
A
T
A
T
E
L
E
K
S
A I
A
L
L
I
K
O
T
A J A T
Ä
I
L AK I
S UU S
T
T
S A L I
I S E T
Y
A
T AU S
L
RO
EM
NA
T
O T
U
T
P ÄÄ L
E PO
L E
E
T Y Y N
SM I
P A
A
L I E R
T KA
L A
O
S A I T
L L
A
O I
K
ÖA
I
L
T
A
S
A
A T
I HU
I T
T O
T
I N
O
L E K
O T
I
T O L
O
I
T OM
A
E
S
P
O
R
T
A
T
O
L
L
I
K
A
L
O
R
I
T
T
O
T
T
I
Y
L
I
T
A
L
MO
A
S A
I R
P
HA
Ä
Ä I
T S
O
G I
I N
N E
AN
S
A
N
A
T
N
U
T
I
A
I
N
O
T
A
N
A
lähihoitaja jussi koski
Lukijakilpailu
kerro meille 11.9. mennessä,
mistä jutusta pidit eniten.
Kilpailuun voi osallistua netissä
www.tehy.fi/tehy-lehti/palaute/
lukijakilpailu, postikortilla Tehylehti, PL 40, 00060 Tehy tai lähettämällä tekstiviestin numeroon
0400 345 557. Vastanneiden kesken
arvomme Tehy
Tehy-tuotteita.
lehden 10/2015
kilpailussa
tehy-tuotteita
voitti riitta
pehkonen
pietarsaaresta.
62
Palautetta numerosta 10
u Kuolema kolkutti
kahdesti kosketti minua
todella syvältä. Mietin,
kuinka kahden lapsen
menetyksestä voi selvitä
elämässä eteenpäin noin
hyvin katkeroitumatta
ja vihaamatta kaikkea.
Hanna Niemipelto on
todella vahva ihminen
ja hän pystyy kokemuksiensa myötä auttamaan
työssään muita ihmisiä,
jotka kohtaavat kuolemaa.
u Luin juttua Kuolema kolkutti kahdesti
samaan aikaan, kun
2-vuotias lapseni
istui vieressäni ja
leikki muovailuvahalla.
Artikkelia en äitinä
kyennyt lukemaan ilman
kyyneltä. Jonkun toisen
lapsi ei ehtinyt muovailemaan. Se, että oman
lapsensa kantaa hautaan
on pahimpia asioita,
mitä vanhemmat voivat
joutua tekemään.
Voisi tehdä juttua
siitä, saako sairaanhoitaja itkeä työssä.
Olisi mielenkiintoista
lukea aiheesta potilaan,
hoitajan, esimiehen ja
vaikka työpsykologin
näkökulmat.
Onko itkeminen
sopivaa ja missä tilanteessa näin on käynyt?
Saako hoitaja olla herkkä
vai kuuluuko olla tyynen
asiallinen? Mihin työtilanteisiin se käy? Onko
se haitta vai hyve?
u Kuolema kolkutti
kahdesti oli todella
koskettava kertomus,
jota lukiessani itkin
vuolaasti. Hoitajille on
tärkeää osata kohdata
kuoleva ja sureva omainen oikein. Omakohtainen kokemus ja koulutus
auttavat hoitajaa. Hannalle kiitos avoimesta ja
rehellisestä menetysten
aiheuttamien surujen
kertomisesta!
u Toisen luokan
potilaita sisälsi tärkeää
asiaa. Vaikka eletään
2000-lukua, merkintä
mielenterveysongelmasta tiedoissa muuttaa
monen ammatti-ihmisen
suhtautumista.
u Artikkeli Toisen
luokan potilaita oli
hyvä ja ajankohtainen,
onhan aiheesta julkaistu
paljon tutkimuksia
viime aikoina. Omassa
työssäni olen nähnyt,
miten pitkäaikainen
mielenterveysongelma
heikentää somaattista
terveyttä.
Jotkut potilaat
eivät edes koe tarvetta
vastaanottaa somaattisen puolen apua, vaikka
sitä tarjottaisiinkin ja
siihen olisi selvä tarve.
He saattavat jopa
suuttua saamastaan
terveysneuvonnasta.
Itsemääräämisoikeus on
heilläkin.
TEHY t 11–2015
viime lehden kolme luetuinta
1. Henkilö: Kuolema kolkuttaa kahdesti
2. Mielenterveys: Toisen luokan potilaita
3. Koulukoti: Omille siiville
Toiset mielenterveysasiakkaat taas kuormittavat toistuvilla käynneillä terveydenhuoltoa.
Heitä varten pitäisi olla
esimerkiksi keskitetty
työpari, joka olisi perillä
heidän tilanteestaan
ja hoidontarpeesta,
ettei henkilökunta aina
vaihtuisi. Turvallisuuden
kokemus, säännöllinen
seuranta sekä asiallisen
kohtelun ja palautteen
saaminen voisi auttaa
näitä paljon terveydenhuollon käyntejä tekeviä
potilaita sitoutumaan
omahoitoon ja terveellisiin elämäntapoihin.
Omille siiville oli
mielenkiintoinen
juttu. Aina ei tule
ajatelleeksikaan, kuinka
monenlaisissa paikoissa
tehyläisiä työskentelee.
u
u Juttu Kiitos! muistutti,
kuinka pieni huomaavaisuus hyvästä työstä
TEHY t 11–2015
ilahduttaa ja koskettaa.
Kuinka paljon sillä
saataisiin hyvää mieltä
aikaiseksi monella
työpaikalla. Pienellä
positiivisella eleellä
jaksaa pitkälle. Se tuntuu
sydämessä asti.
u Totta vai tarua?
sisälsi tarpeellista tietoa
rokottamisesta. Rokotan
itsekin sairaanhoitajana
asiakkaita kotihoidossa.
@
Osallistu
keskusteluun
PA LA UT E
@T EH Y.F I
KYLVE RUSKASSA
JA TANSSI
PUHTAASTA ILOSTA!
KYLPYLÄLOMA 3VRK
156€/HLÖ
KAHDEN HENGEN HUONEESSA
Hinta / jäsen sisältäen majoituksen aamiaisella,
aamu-uinnin kuntoilualtaalla ti-su, päivittäisen
sisäänpääsyn Elämyskylpylään, kuntosalin
käytön, kylpylän viikko-ohjelman, savihoidon
ja 30 min. hieronnan sekä keilausta. Syyskuussa
solistit, ruskan päivätanssit ja jatkokaraoket.
Voimassa 12.2.2016 saakka (ei 22.12.-10.1.).
Vastaava hinta ilman jäsenalennusta 252 €.
Levintie 1590, Levi
016 646 301
[email protected]
www.hotellilevitunturi.fi/jasenedut
63
tehy-uutiset
KOONNUT VESA TURUNEN, [email protected]
ALEKSI VIENONEN
Orjatyötä jalkapallokisojen takia
Allekirjoita vetoomus:
www.vahvantehtava.fi/qatar
yli neljätuhatta siirtotyöntekijää kuolee
Qatarissa ennen jalkapallon MM-kisojen 2022 avauspotkua, arvioi ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC.
Järjestön mukaan rakennustyöläisiä kuolee enemmän
kuin kisoihin tulee osallistujia.
Kansainvälisen vetoomuksen tilanteen muuttamiseksi voi allekirjoittaa Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin nettisivuilla.
Qatarissa on käytössä kafala-järjestelmä, jossa siirtotyöläinen ei voi saapua maahan tai poistua sieltä
ilman työnantajan lupaa. Kansainvälisen ay-liikkeen ja
Amnesty Internationalin mukaan kyse on nykyaikaisesta orjuudesta.
Öljy- ja kaasutuloilla vaurastunut Qatar on maailman rikkain maa ja yksi nopeimmin kasvavista talouksista. Poliittisia puolueita ei ole, ja valta on keskittynyt vahvasti hallitsijaperhe Al Thanin käsiin. Qatar on
käyttänyt 220 miljardia dollaria stadionien ja palveluiden rakentamiseen pelaajia ja faneja varten. vt
www.vahvantehtava.fi
jäsenetu
Syrjäseutulisät
takautuvasti
Ehdota Vuoden
Välkkyä
poisti syrjäseutulisät viideltä tehyläiseltä. Työnantaja poisti lisät, kun
tehyläiset siirtyivät virkasuhteesta
työsuhteeseen.
Tehyn mukaan lisien maksaminen
ei riipu palvelussuhteen muodosta.
Työtuomioistuin asettui Tehyn kannalle. Pellon kunta joutuu maksamaan yli 25 000 euron palkkasaatavat
takautuvasti.
Syrjäseutulisä on poistettu kunnallisesta virka- ja työehtosopimuksesta (KVTES) jo vuosia sitten. Lisää ei voi kuitenkaan poistaa
vanhoilta työntekijöiltä tai viranhaltijoilta, jos sen edellytykset edelleen
täyttyvät. Uusia syrjäseutulisiä ei
myönnetä. rh
sesta ay-toiminnasta? TJS opintokeskus jakaa Vuoden Välkky -tunnustuksen
STTK:laiseen tai akavalaiseen yhdistykseen kuuluvalle aktiiville tai aktiivien
ryhmälle. Ehdotuksia palkinnon saajasta
voi tehdä syyskuun ajan.
pellon kunta toimi väärin, kun se
64
Kalenteri
Ensi vuoden Tehy-kalenterin
voi tilata osoitteesta
www.tehy.fi/kalenteri
kuka ansaitsee palkinnon uudenlai-
poimintoja
www.tjs-opintokeskus.fi/ajankohtaista
Luvassa tunnustusta
tehy palkitsee vuoden lopussa ammattiosastoja ja ammattiosastojen toimijoita. Palkittavia ammattiosastoja valitaan
ympäri Suomen. Osastojen toimintaa
arvioidaan Tehyn julkaisemien hyvän
ammattiosastotoiminnan kriteerien
pohjalta. Ne löytyvät Tehyn nettisivuilta
Toimijat-osiosta.
u Puheenjohtaja Rauno Vesivalo
Kemin kulttuurikeskuksessa 7.9.
Yksityissektorin neuvottelupäivät Lahdessa 25.–26.9., Sokos
Hotel Seurahuone.
u
Varhaiskasvatuksen luottamusmiesten neuvottelupäivät Helsingissä 2.10., Sokos Hotel Pasila.
u
TEHY t 11–2015
2 0
1 6
jäsentapahtumat
MARJO HULKKONEN
JOHANNA HEINO
juoksuporukka.
Lakian ammatti-osasto
osallistui Nice Run
-tapahtumaan Seinäjoella. Mukana oli 48
reipasta tehyläistä.
maalissa! Varkauden ammattiosasto
kilpaili Sulkavan suursoudussa 60 kilometrin päämatkalla. Maaliin päästiin
kovasta vastatuulesta ja metrisestä
aallokosta huolimatta.
ammattiosastot
Jyväskylä
Jyvässeudun ao 520
►Tuija Piepposen Elekieli- esitys
to 8.10. klo 18 Rantasipi Laajavuoressa, Laajavuorentie 30, Jyväskylä.
Esityksen jälkeen ruokailu seisovasta
pöydästä. Sitovat ilmoittautumiset 22.9. mennessä ammattiosaston sähköpostiin [email protected].
Ilmoitathan nimesi, jäsennumerosi ja
erikoisruokavaliosi.
Hankasalmen ao 523
►Henkisen ja fyysisen väkivallan
uhka -koulutus ke 24.10. klo 10–15
Rantasipi Laajavuoressa. Kouluttajana vanhempi rikoskonstaapeli Jonna
Saavalainen. Omavastuu 10 e sisältää
noutopöytälounaan ja päiväkahvit.
Ilmoittautuminen 6.10. mennessä
[email protected]. Omavastuu
maksettava 9.10. mennessä. Maksu
on samalla sitova ilmoittauminen. 15
ensimmäisenä ilmoittautunutta mahtuu mukaan. Lisätietoa koulutuksesta
[email protected].
Kuopio
Kuopion ao 551
►Teatteri-ilta Housut pois -musikaalin parissa pe 30.10. klo 19 Kuopion
kaupungin teatterin Minna-näyttämöllä. Lippuja on varattu 40 kpl.
TEHY t 11–2015
Näytelmän omavastuu 15 e. Sitovat
ilmoittautumiset 12.10. mennessä
tekstiviestillä puh. 044 718 6781.
Kerro viestissä nimesi ja työpaikkasi. Lipun voi maksaa ja lunastaa
luottamusmiestoimistolta, Savotalo,
Tulliportinkatu 17 B, 3. krs, th 338
ma 19.10. klo 8–14 välisenä aikana tai
sopimuksen mukaan. Peruuttamattomasta poisjäännistä perimme todelliset kustannukset 39 euroa.
►Kaija Koon konsertti pe 30.10.
klo 19 Kuopion musiikkikeskuksessa.
Luvassa on energinen parituntinen
täynnä ajattomia hittejä vuosien
varrelta. Lippuja on varattu 40 kpl.
Omavastuu 15 e. Sitovat ilmoittautumiset 11.9. mennessä tekstiviestillä,
Marita Koskinen puh. 044 718 6781.
Ilmoita viestissä nimi ja työpaikka.
Konserttilipun voi maksaa ja lunastaa
luottamusmiestoimistolta, Savotalo,
Tulliportinkatu 17 B, 3. krs. th 338,
ma 19.10. klo 8–14 välisenä aikana tai
sopimuksen mukaan. Peruuttamattomasta poisjäännistä perimme todelliset kustannukset 39,50 e.
Rovaniemi
Arktisen seudun ao 824
►Ammattiosastomme 25-vuotisjuhlat lähestyvät! Seuraa ao:n kotisivuja
ao824.tehy.fi ja sähköpostia niin saat
tarkemmat tiedot ilmoittautumiseen.
Juhlat pidetään lauantaina 10.10.
Tampere
Pirkanmaan yksityisen
terveyspalvelualan ao 378
►Jämäkät pärjää -jäsenilta ti 22.9. klo
17 Sopimusvuoren auditorio Myllyssä,
Koulukatu 13. Tarjolla iltapalaa. Paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittautuminen
avautuu 1.9. osoitteessa ao378.tehy.fi.
Turku
Varsinais-Suomen yksityisalojen
ao 203
►Korujen valmistusilta ke 16.9. klo 18
Turun aluetoimistolla, Eerikinkatu
17 C, 2. krs. Omavastuu 5e/hlö maksetaan käteisellä paikan päällä. Sitovat
ilmoittautumiset 2.–12.9. välisenä
aikana ao203.tehy.fi/ilmoittautumiset. Mukaan mahtuu 15 ensimmäistä.
Peruuttamattomasta poisjäännistä
joudumme perimään illan todelliset
kulut.
Varsinais-Suomen
erityishuoltopiirin ao 225
►Vuosikokous la 24.10. klo 10 Viking
Linen piknikristeilyllä. Esillä sääntömääräiset vuosikokousasiat sekä ammattiosaston sääntömuutos kahden
yleiskokouksen malliin. Aamiainen ja
päivällinen sisältyvät matkaan. Sitovat ilmoittautumiset 24.9.mennessä
Merjalle puh. 040 512 5483 tai merja.
[email protected].
muut tilaisuudet
Pirkanmaan röntgenhoitajat ry
►Tervetuloa yhdistyskokoukseen
ke 23.9. klo 18 Tehyn Tampereen aluetoimistolle. Kokouksessa käsitellään
sääntömääräisten asioiden lisäksi
yhdistyksen sääntömuutokset. Tarjoilujen vuoksi ilmoittautuminen 17.9.
mennessä [email protected].
@
Lähetä
ilmoitus.
/
WW W.TE HY.FI
TE HY-L EH TI/ OT
ST
AM MATT IO SA
jäsentapahtumat
LIISA MÄKI
lämmin kesäilta. EteläPohjanmaan yksityisalojen
ammattiosasto kävi Törnävän
kesäteatterissa. Kuvassa osaston
puheenjohtajakaksikko Päivi
Uusi-Pohjola ja Jaana PeräläHaapa-aho.
Lähihoitajien opintopäivä
to 8.10. Tehyn toimistolla, Asemamiehenkatu 4, Helsinki
Tilaisuusontarkoitettukaikillelähihoitajatutkinnontaisitävastaavantutkinnon
suorittaneille.
Osallistumismaksujäseniltä45euroajaeijäseniltä60euroa(sisältääkoulutuksensekä
ruokailut).
Jäsentenilmoittautuminen
www.tehy.fi>Jäsensivut>Omatjäsentiedot>
Kurssit>Kurssitarjonta
Ei-jäsentenilmoittautuminen
www.suomenlahihoitajat.fi
Sitovatilmoittautumiset25.9.mennessä.
Ilmoitanimesi,henkilötunnuksesi,yhteystietosi
(osoite,sähköpostijapuhelin),laskutusosoite
sekämahdollisetruoka-aineallergiat.
Osallistumisenvoiperuuttaakustannuksitta
1.10.asti.Tämänjälkeenveloitamme90euron
peruutusmaksun.Mukaanmahtuu100ensiksi
ilmoittautunutta.
Ilmoittautuminenonjoalkanut,tervetuloa!
OHJELMA
8.15 Kahvijailmoittautuminen
9.00 Päivänavaus
HannaMäntylä,sosiaali-jaterveysministeri
9.15 Suomenlähihoitajatry:ntervehdys
Marja-LiisaMulo-Rantanen,yhdistyksenpuheenjohtaja
9.30
Rintasyöpäkirurgiatänään
–kuinkapitkällepotilaanehdoilla
IlkkaKoskivuo,LT,plastiikkakirurgianerikoislääkäri,
vastuualuejohtaja,TYKS
10.30 Saattohoito
KirsiHyväkkö,lähihoitaja,TerhokotiHelsinki
11.15 Tauko
11.30 Ajankohtaistaedunvalvonnassa
RiikkaRapinoja,Tehynlakimies
12.15 Ruokatauko
Tutustuminennäyttelyynsekä
Testaahuomiointikykysi!-turvallisuuspajaan
13.15 Voimavaralähtöinenhoito-palvelusuunnitelma
HeidiPuttonen,lähihoitaja,Laukaankunta,vanhuspalvelut
14.00 Vuodenlähihoitajanjulkaiseminen
14.15 Turvallisuuspajanpalkintojenjako
14.30 Seksijaparisuhteenkoukerot
MaaretKallio,psykoterapeutti(tuttuEnsitreffitalttarilla-ohjelmasta)
15.30 Loppusanat
16.00 SuomenLähihoitajatry:nvuosikokous
66
TEHY t 11–2015
Kuvaa ja voita
lähetä meille kuva ammattiosastosi tapahtumasta tai muusta
tehyläisestä toiminnasta. Julkaistut kuvat palkitaan Tehy-tuotteella.
Lähetä kuva ja lyhyt teksti sähköpostilla [email protected].
8.-9.10.2015
Marina Congress Center
Helsinki
Keskellä syksyn pimeyttä on hyvä hetki tulla
oppimaan uusia asioita luennoilla, työpajoissa ja laboratorioalan näyttelyssä.
Tehyn Akateemisten, Esimiesja Hallinnon jaostojen
koulutustilaisuus
ja vuosikokoukset
13.–14.11.
Sokos Hotel Flamingo Vantaa
Ohjelma ja ilmoittautuminen 1.10. alkaen
www.tehy.fi > Jäsensivut > Jäsenelle >
Jaostot ja ryhmät
Opiskelijayhdistyksen
syyskokous la 24.10.
Tehyn keskustoimistolla
Asemamiehenkatu 4, 5. krs., Helsinki
Kokouksessa hyväksytään toimintasuunnitelma
tulevalle toimikaudelle 2015–2016. Kokoukseen
voivat osallistua kaikki Tehyn opiskelijayhdistyksen
jäsenet. Tehy vastaa matkakuluista ja kokouksen
tarjoiluista. Mahdollisista muista kuluista vastaavat
osallistujat itse.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen kokoukseen
18.10. mennessä: www.tehy.fi/opiskelijat >
Menoa ja meininkiä > Tehyn Opiskelijayhdistyksen
syyskokous.
Tehyn opiskelijayhdistyksen hallitus
www.facebook.com/Tehy.opiskelijat
TEHY t 11–2015
Laboratoriomaailman ytimessä
• Näytteenoton ja -kuljetuksen haasteet ja
terveysriskit
• Kansansairauksien kemiaa ja geenien
kertomaa
• Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien
seulonta Suomessa
• Mikä keuhkoissa vikana? Ottaako sydämestä?
Kuinka laboratorio osallistuu ensihoitoon?
• Ajankohtaista hematologiassa, verikeskustoiminnassa ja patologiassa
• Jännittävää mikrobiologiaa, muun muassa
Yskä yksin, kuppa kaksin!
• Esimiestyön rikkaus ja laatujärjestelmien anti
laboratorioissamme
• Eläköön ergonomia!
• Digitaalinen vallankumous terveydenhuollon
ovella
Tule tapaamaan kollegoitasi ja nauttimaan
virkistävästä tapahtumasta!
Katso tarkempi ohjelma
www.lablt.fi.
Ilmoittaudu viimeistään 17.9.15.
67
koulutus
Lääkehoito ajan tasalle
PROEDU – PUOLUEETONTA
LÄÄKETIETOA 20 VUOTTA
Syksyn 2015 koulutustarjontaa:
•
• Tunnistatko lääkehaitat? – optimoi hoidon
onnistuminen, osa 1
Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden
lääkelupakoulutus 15.-16.9. Helsinki
Koulutuksen tavoitteena on perehtyä eri lääkeaineryhmien
yleisiin haitta- ja sivuvaikutuksiin sekä lääkkeiden
yhteisvaikutuksena syntyviin haittoihin.
28.9. Helsinki, 1.10. Pori, 2.10. Seinäjoki, 8.10. Turku,
13.10. Mikkeli, 16.10. Oulu, 19.10. Kokkola,
21.10. Jyväskylä, 28.10. Joensuu, 4.11. Rovaniemi,
12.11. Tampere
• PKV-lääkelupakoulutus 6.10. Helsinki
• Diabeteksen uudistunut lääkehoito ja
verenhyytymiseen vaikuttavat lääkeaineet
14.10. Kajaani, 15.10. Oulu, 26.10. Lappeenranta,
27.10. Joensuu, 29.10. Savonlinna, 10.11. Pori
•
Muistisairaan iäkkään lääkkeettömät
hoidot – Muista muutkin kuin lääkehoidot ja
tunnista lääkehaitat iäkkään hoidossa
17.11. Helsinki
• Mikrobilääkkeet – käyttö ja tulevaisuuden
ongelmat 25.11. Helsinki
käyttö saattohoidossa
•26.11.Lääkkeiden
Helsinki
• Valloittava vanhuus – tarvitaanko
vallankumous toiminta- ja
johtamiskulttuurissa? Helsinki 15.12.
arjen hoitotyössä rikkaus ja rasite
•9.10.Tunteet
Helsinki
• Lähiesimies tiimien kehittäjänä ja tiimien
prosessien ymmärtäjänä 18.11. Helsinki
• Tunnistatko lääkehaitat? – optimoi hoidon
onnistuminen, osa 2 9.12. Helsinki
Sosiaali- ja terveysalan ammattikirjat edullisesti:
www.kirjakauppa.proedu.fi
Lisätiedot ja ilmoittautumiset:
www.proedu.fi
[email protected]
puh. 050 323 3009
TEHY
68 t 11–2015
Isyyslaki
2.9. Helsinki
15.9. Kuopio
8.9. Oulu
22.9. Turku
24.9. Tampere
Esimiehenä vanhustenhuollossa
3.–4.9. Tampere
Lihavuuden hoidon uudet käytännöt
– millä työkaluilla autan potilastani parhaiten?
9.9. Helsinki
17.9. Kuopio
30.9. Turku
14.10. Oulu
28.10. Tampere
Meneekö yö lampaita laskiessa – unettomuuden hoito
24.9. Helsinki
Hyvinvointia edistävä kotikäynti – hyödyt ja mahdollisuudet
7.10. Tampere
Monisairas diabeetikko
15.10. Helsinki
Autoimmuunisairaudet
20.10. Helsinki
Neurologiset sairaudet ja työelämä
21.–22.10. Helsinki
Hyvää elämää hoivakodissa
28.–29.10. Helsinki
XV Valtakunnalliset terveyskeskuspäivät
29.–30.10. Lahti
Iäkkäiden kuntoutus – kaikkien yhteinen asia
4.11. Helsinki
Vanhusten monilääkitys
4.11. Helsinki
Kuka teki, mitä teki – hoitotyö näkyväksi kirjaamisella
ja luokittelulla
10.11. Tampere
Valtakunnalliset potilasasiamiespäivät
5.–6.11. Hämeenlinna
Omavalvonta vanhustenhuollossa
18.11. Tampere
Valtakunnalliset ensihoitopäivät
24.–25.11. Tampere
FCG Koulutus • p. 010 4090 • www.fcg.fi
TEHY t 11–201571
koulutus
sairaanhoitajat.fi/sairaan
hoi
tajapaivat
Aika
10.–11.3.2016
Ehdota sisältöjä
Suomen suurimpaan
hoitotyön koulutustap
ahtumaan.
Vuoden 2016 teemana
on Tulevaisuuden ev
äät.
Voit ideoida luentoja
, työpajoja, kollegakah
vilan tapahtumia tai
postereita. Työporuka
lla voi toteuttaa vaik
ka koko session!
Paras sessio voittaa
500 €! Voittaja selviää
Sairaanhoitajapäivie
n jälkeen.
Paikka
Messukeskus,
Helsinki
Ehdotukset lähete
tään
16.11.2015 menne
ssä:
sairaanhoitajat
.fi/
sairaanhoitajap
aivat
Kysy lisää:
koulutuspäällikk
ö
Tuukka Rantanen
puhelin: 044 529
0044
tuukka.rantanen
@fioca.fi
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
72 t 11–2015
TEHY
TEHY t 11–2015
69
koulutus
Otatko potilasnäytteet oikein?
Kliinisesti erikoistunut osaaja
– Uroterapia 30 op
Valtakunnallinen
Vieritutkimuspäivä 5.11.2015
Potilasnäytteitä otetaan yhä enemmän laboratorioiden ulkopuolella:
vastaanotoilla, hoitolaitoksissa ja kotikäynneillä. Oikein otettu
näyte lisää tutkimustuloksen luotettavuutta. Tule kuulemaan
hyvistä vieritutkimuskäytännöistä ja tutustumaan näytteenoton
neuvontapisteeseen.
Kenelle: Sairaanhoitajille, terveydenhoitajille, työterveyshoitajille,
lähihoitajille, bioanalyytikoille, laboratoriolääkäreille,
kemisteille ja vieritutkimuskoordinaattoreille.
Sinä sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö tai fysioterapeutti,
joka tarvitset työssäsi uroterapeuttista asiantuntijuutta eriikäisten potilaiden hoitotyössä.
Tule kartuttamaan osaamistasi ja vahvistamaan uroterapiatyön
tietoperustaa ja kliinisiä taitojasi. Opit mm. kehittämään potilaan
ja hänen läheistensä ohjaus- ja neuvontataitoja sekä omaa ja
työyhteisön innovatiivista kehittämisosaamista. Koulutus antaa
hyvät mahdollisuudet verkostoitumiseen urologisten asiantuntijoiden kanssa alueellisissa ja kansallisissa verkostoissa.
Katso tarkemmat tiedot:
Lahden ammattikorkeakoulu
www.lamk.fi/sosiaalijaterveys/koulutus/taydennyskoulutus/
Savonia-ammattikorkeakoulu
www.savonia.fi/taydennys
Paikka: Helsinki Congress Paasitorni,
Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki
Ohjelma ja ilmoittautuminen:
www.labquality.fi
Hoitotyön
asiantuntijaksi
Hae Laureaan
opiskelemaan
Ylempi AMK-tutkinto (90 OP)
Kriisi- ja erityistilanteiden johtaminen
Hakuaika 8.-22.9.2015
SYKSYN YHTEISHAUSSA 8.–22.9.
HOITOTYÖ
Sairaanhoitaja (AMK) | päiväopetus | Pori
Opinnot alkavat tammikuussa 2016.
Lisätietoja ja hakuohjeet samk.fi/haku
Haku opintopolku.fi
Lisätietoja koulutuksesta:
www.laurea.fi/kriisi-ja-erityistilanteiden-johtaminen
www.laurea.fi
TEHY
70 t 11–2015
Satakunnan ammattikorkeakoulu
73
TEHY t 11–2015
koulutus
•
Opiskele lisää!
Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK)
Hyvinvointiteknologia, 90 op (1,5 vuotta)
Hyvinvointi- ja terveysteknologian sekä terveydenhuollon toimialan organisaatiot tarvitsevat hyvinvointiteknologian korkeakoulutettuja asiantuntijoita erilaisiin projekti-, suunnittelu- ja kehittämistehtäviin.
Terveyden edistäminen, 90 op (1,5 vuotta)
Terveyden edistämisen koulutuksessa voit syventyä vaihtoehtoisesti joko
ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoitoon tai työterveyshuoltoon.
AMK-tutkinnot
, muuntokoulutuksena
Bioanalyytikko (AMK), Fysioterapeutti (AMK), Kätilö (AMK), Röntgenhoitaja
(AMK), Sairaanhoitaja (AMK) ja Terveydenhoitaja (AMK)
Hakuaika tutkintokoulutuksiin on 8.–22.9.2015.
Lue lisää www.tamk.fi.
Infotilaisuus ylemmistä AMK-tutkinnoista ja aikuiskoulutuksista 8.9.2015 klo 17–18.30 (TAMK, Kuntokatu 3, Tampere).
74 t 11–2015
TEHY
71
TEHY t 11–2015
koulutus työpaikat
Therapeia-säätiön Koulutuskeskuksen ja Tampereen
yliopiston Lapsuuden, nuoruuden ja perheen
tutkimuskeskus PERLAn yhteinen seminaari
MEDIALAITTEET HAASTEENA LAPSIPERHEIDEN ARJESSA
Perjantaina 6.11.2015 kello 8.00–16.30 Helsingissä
Ohjelmassa:
• Miten tutkimus tavoittaa perhevuorovaikutuksen ydintä?
• Lasten ja nuorten mediankäytön aikatrendit 1979–2010
• Hektinen arki ja vuorovaikutuksen ristiriidat
• Lasten TV-pelot ja vuorovaikutus
• Kun arkivuorovaikutus ja virtuaalinen vuorovaikutus kohtaavat
Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumislomake www.therapeia-saatio.fi,
puh. (09) 492 866. Ilmoittautuminen 5.10.2015 mennessä.
Tehy 11
93 x 60 mm
Pohjoista osaamista
ja Lapin kuntien
yhteistoimintaa
Tutustu
yhteystietoihimme
kattavasti
verkossa
www.kolpene.fi
Tervetuloa työhön Sodankylään
Kolpeneen palvelukeskuksen asumispalveluihin
Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä tuottaa palveluja
kehitysvammaisille, monivammaisille ja autistisille henkilöille;
mm. tutkimus- ja kuntoutuspalvelut, mielenterveyden tuki- ja
kriisipalvelut, yhteisöllinen ja kuntoutumista tukeva asuminen
ja hoito sekä tulkkipalvelut ja kuntoutusohjaus.
Haemme uuteen, helmikuussa 2016 avattavaan
asumisyksikköön vastaavaa ohjaajaa,
sairaanhoitajia, ohjaajia ja hoitajia vakinaisiin
toimiin.
Tehy-lehti tavoittaa ammattilaiset
Lisätietoja antaa vastuualueen esimies Minna Halme
p. 040 737 6352, [email protected], vs. vastaava ohjaaja
Nina Joutsen p. 040 168 7304, [email protected] ja
kehittäjäsuunnittelija Rauni Väliranta p. 040 707 1563,
[email protected]. Lisätietoa: www.kolpene.fi/sodankyla
Varaa tila koulutusilmoituksellesi 010 665 2547
[email protected]
Toimiin haetaan sähköisesti 2.10.2015 klo 15.00 mennessä
osoitteessa www.kolpene.fi/sodankyla, jossa on myös
tarkempi hakuilmoitus.
Kymenlaakson sairaalapalvelut on Carean liikelaitos, joka tuottaa
asiantuntevan henkilöstön ja kattavan toimipisteverkoston avulla
laboratorio-, kuvantamis-, apuväline- ja välinehuoltopalveluita
Kymenlaakson alueelle.
Panostamme asiakaskeskeiseen palvelukulttuuriin, luotettavuuteen
ja turvallisuuteen sekä huolelliseen perehdytykseen.
HAEMME:
Oletko yksi arvokkaista
vastuunkantajista?
Palvelutoiminnan esimies
POKS laboratorio | Kouvola
Lisätietoja: palvelupäällikkö Marja Toikkanen p. 020 633 3282
Bioanalyytikko
Kliinisen kemian laboratorio | KOTKA & KOUVOLA
Kliinisen mikrobiologian laboratorio | KOTKA
Lisätietoja: palvelupäällikkö Marja Toikkanen p. 020 633 3282
Röntgenhoitaja
Kuvantamisyksikkö | KOTKA JA KOUVOLA
Lisätietoja: palvelupäällikkö Merja Tiainen p. 020 633 3275
Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea
tuottaa erikoissairaanhoidon sekä sosiaali- ja erityishuollon palveluja
Kymenlaaksossa. Konsernin liikevaihto on noin 220 miljoonaa euroa
ja henkilöstöä on noin 2300.
72
TEHY
t 11–2015
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]
HAKU PÄÄTTYY 20.9.2015. Myös pian valmistuvien opiskelijoiden hakemukset
huomioidaan. Lisätietoja työpaikoista ja hakemukset: www.carea.fi/rekry
75
TEHY t 11–2015
krypto
25
10
6
18
6
15
25
21
6
24
24
6
19
6
21
20
15
24
2
12
21
6
11
2
25
6
11
20
20
2
23
6
6
19
15
25
11
6
25
6
8
6
11
11
6
19
6
6
25
19
2
12
16
15
10
16
10
23
20
19
6
14
12
23
12
23
15
11
2
13
3
15
6
5
23
3
19
15
12
5
5
2
6
5
7
1
13
16
13
1
2
11
6
21
6
4
4
17
14
21
12
11
23
12
19
5
17
22
24
25
16
12
25
6
18
2
2
6
2
11
13
2
20
12
7
6
13
5
13
6
2
22
21
13
16
13
11
20
22
11
11
6
11
11
2
11
10
16
2
7
6
17
5
17
11
23
6
18
13
13
20
6
7
16
13
13
11
6
2
25
11
2
20
2
11
11
12
14
10
5
13
16
6
15
8
20
6
20
5
25
2
6
6
12
12
9
11
25
6
12
13
2
7
9
18
15
11
5
2
21
13
12
25
2
6
6
13
19
11
11
2
19
6
16
19
2
8
13
25
15
6
13
11
2
21
5
12
20
15
6
5
11
11
16
11
21
5
10
6
6
10
13
6
16
23
13
17
6
6
19
6
6
16
21
19
11
2
12
13
23
6
11
25
16
19
23
2
11
2
11
13
5
3
19
2
3
20
12
20
12
13
13
16
12
6
11
18
12
6
11
6
21
11
6
17
7
16
6
17
ratkaise krypto 10.9.2015 mennessä, jos haluat osallistua arvontaan. Palkintona on kolme Tehy-tuotetta. Arvontaan
voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/ristikko. Jos osallistut arvontaan postikortilla, kirjoita korttiin krypton avainsana
sekä yhteystietosi mukaan lukien sähköpostiosoitteesi. Postita kortti osoitteeseen Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy.
Arvonnan tulos ja ratkaisut julkaistaan Tehy-lehdessä 12/2015. Krypton on laatinut Ahti Syrjälä.
TEHY t 11–2015
73
ihana arki
TEHYLÄINEN HEITTÄÄ VAPAALLE.
svengi vie. Alejandro
Pereda Paz sekä David
ja Sarah Reinoso
perustivat yrityksen,
joka tekee tunnetuksi
latinalaisamerikkalaista
kulttuuria.
¡Baila baila!
Alejandro, David ja Sarah levittävät salsan ilosanomaa.
teksti Sinikka Sajama kuva Annika Rauhala
A
lppipuisto kukkii, aurinko paistaa
ja Suomen kesä hymyilee, mutta
Alejandro Pereda Paz hymyilee
vielä leveämmin. Työvuoro Riistavuoren
palvelutalossa Helsingissä on ohi ja loppupäivä on omistettu ystäville, musiikille
ja tanssille. Suoraan töistä tulevat myös
David ja Sarah Reinoso – David Kontulankaaren kotihoidosta ja Sarah lääkärikeskus Siluetista.
Alejandro ja Sarah ovat lähihoitajia ja
David alan opiskelija. Kolmikkoa yhdistää rakkaus latinalaisamerikkalaiseen
kulttuuriin ja erityisesti salsaan. Ja Davidia ja Sarahia, nuorta avioparia, tietysti
rakkaus toisiinsa.
Rakkaus on keskeinen mauste myös
salsassa. Salsa – suomeksi kastike – on
afrokuubalainen musiikillinen keitos, joka on Karibian lisäksi erityisen suosittua
Etelä-Amerikan luoteisosassa, mistä David ja Alejandrokin ovat lähtöisin.
74
–€Salsa on intohimoa ja suuria tunteita.
Kun tanssin salsaa, minusta tuntuu kuin
lentäisin, David kuvailee.
david ja alejandro haluavat jakaa
latinalaisamerikkalaisen kulttuurin elämänmyönteisyyttä ja välittömyyttä myös
uudessa kotimaassaan Suomessa.
Saadakseen kunnon bileet he ryhtyivät itse tapahtumajärjestäjiksi ja perustivat keväällä oman firman. Sarah on Latin
Point Events Oy:n kolmas osakas. Kun
David ja Alejandro hoitavat yhteydenpidon Etelä-Amerikkaan, Sarah on korvaamaton osaaja Suomessa.
Kun tanssin
salsaa, tuntuu
kuin lentäisin.
ecuadorilainen David oli jo koti-
maassaan ammattitanssija ja salsanopettaja. Naapurimaassa Perussa kasvanut
Alejandro toimi opettajana hänkin, mutta
laji ei ollut tanssi vaan meren aalloilla
surffaaminen.
–€Mutta lattareissa kaikki tanssivat!
Alejandro vakuuttaa.
Ja pakkohan se on uskoa. Ei tarvita
kuin sopiva salsa kännykästä: rytmikapulat nakuttavat tahdin, vetopasuunat
tuuttaavat melodiaa ja laulusolisti lähtee
mukaan iloiseen menoon.
Jalat askeltavat rytmikkäästi,
vartalo myötäilee jalkojen liikettä, lantio
pyörii ja koko keho svengaa musiikin
mukana.
–€Helppoa! Antaa musiikin viedä, sanovat lattarit.
On tässä suomalaisilla tangon ja humpan jäykistämillä tosikoilla hiukan totuttelemista. t
TEHY t 11–2015
tehy-lehti 12 ilmestyy 22.9.
JUKKA KOSKINEN
seuraavassa numerossa
Raskaus laukaisi
masennuksen
Toimitus
PL 40, 00060 Tehy
[email protected]
Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet:
[email protected]
tehy-lehti 2015
Nro
12
13
14
Aineistot
4.9.
25.9.
16.10.
TEHY t 11–2015
Ilmestymispäivä
22.9.
13.10.
3.11.
Päätoimittaja
Minna Hietakangas (09) 5422 7190
Päivi Jokimäki, vuorotteluvapaalla
Toimitussihteeri
Teijo Kuusela (09) 5422 7193
Ulkoasu
Pia Hietamies AD (09) 5422 7195
Toimittajat
Riitta Hankonen (09) 5422 7192
Terhi Mäkinen (09) 5422 7191
Vesa Turunen (09) 5422 7194
Toimituksen assistentti
Marjo Väyrynen (09) 5422 7196
Työpaikkailmoitukset
Alma 360 Asiakasmedia
Puh. 010 665 2553
[email protected]
Ilmoitusmarkkinointi
Tuire Sillanpää
Alma 360 Asiakasmedia
Puh. 010 665 2547
[email protected]
Toimitus ei vastaa tilaamatta
lähetetystä aineistosta.
ISSN 0358-4038 PunaMusta
Aikakauslehtien liiton jäsen
75
Teemme tilaa uusille tuotteille,
siksi myydään tuotteita erittäin edulliseen
hintaan! Napauta loppuunmyynti-linkkiä
kotisivulamme. www.inviteeurope.com
Tilaa meidän
ISO kuvasto!
Syystarjous
Kaikki hinnat sisältävät alvin vähimmäistilaus on 40€.
Postikulut on 13€. Yli 600€, tilaus toimiteraan ilman postikuluja.
Tilatkaa ystäviesi kanssa ja jakakaa postikulut
HUOM! Tarjous on voimassa 30/10 2015 asti.
Tuotteissa 912 ja 920 on normaalit koot.
Kyseiset tuotteemme ovat tilavia. Siksi suosittelemme, että
valitset yhden koon pienemmän kuin mitä normaalisti käytät.
Tuote
912 Cargoliivi
Anna koodi 288 tilauksen yhteydessä.
Tuote
Esipestyä ja kestävää kangasta, tuotepesty. Edessä kaksi etutaskua sekä kaksi rintataskua. Rintataskussa kännykkätasku
tarrakiinnityksellä ja D-lenkillä. Hieman muotoon ommeltu.
Tampit painonapein takana sivuilla, vyötärönympäryksen
säätöön. Neljä takataskua ja sivuhalkiot. Painonapit edessä.
Konepesu 60 ºC, kestää rumpukuivauksen.
Koot: 34/36 - 50/52
Materiaali: Kestävää 100% Ripstop -puuvillaa
Väri: Musta, Hiekka, Laivastonsininen
763 V-aukkoinen tunika, unisex
V-aukkoinen unisex-pusero rintataskulla ja
kahdella sivutaskulla. Avainlenkki ja
kännykkätasku. Lyhyt hiha. Pesu 85°C.
(Normaali hinta 57€)
764 V-aukkoinen naisten tunika
V-aukkoinen naisten pusero, hieman
vyötärönmyötäinen. Rintataskulla sekä
kahdella sivutaskulla. Avainlenkki ja
kännykkätasku. Pesu 85 °C.
Tuote. 541 Naisten tunika
V-aukkoinen naisten lyhythihainen tunika. Kaksi
sivutaskua, rinta-ja kännykkätasku ja avainlenkki.
Säädettävä resori selässä Silittämättä siistiä,
kestävää raitakuosikangas, jossa on miellyttävä
työskennellä. Rypytön ja kestää rumpukuivauksen.
ta!
Ale hin
Koot: 2XS-4XL
Materiaali: Jaquardi 50% puuvilla /
/kpl
50% polyester
Väri: Laiv.sin, Cerise, Turkoosi, Om.Vihreä (Normaali hinta 42€)
Koot: 2XS-4XL
Materiaali: 65% polyester / 35 % puuvilla
Väri: Vaal.sin, Cerise, Laiv.sin., Valk., Aqua
Ale hinta!
29€/kpl
(Normaali hinta 42€)
Tuote 520 Housut, unisex
Suoranmalliset housut kahdet sivutaskut. Reisi- ja
känykkätasku.Sivuresorit vyötärössä. Nappi ja vetoketju
etuhalkiossa. Vyölenkit vyötäröllä. Kestävä raitakuosi kangas.
Kutistomaton kangas ja kestää kuivausrummun
Koot: 2XS-4XL
Materiaali: Jaquardi 50% puuvilla / 50% polyester
Väri: Aqua, Khaki, Laiv.sin, Valk., Viininpun., Musta
Koot: 34 - 52
Materiaali: Kestävää 100% Ripstop-puuvillaa
Väri: Musta, Hiekka, Laivastonsininen
Ale hinta!
33€/kpl
(Normaali hinta 47€)
Ale hinta!
Tuote
29€/kpl
720 Housut unisex
Suorat housut, kahdet sivutaskut, lahje- ja
kännykkätasku. Vyötäröllä resori ja
nauhakiinnitys. Vyölenkit, avainpidike.
Lahkeissa säädettävä kuminauhakuja. Pesu 85 °
Koot: 2XS-4XL
Materiaali: 65% polyester / 35 % puuvilla
Väri: Laiv.sin., Valk., Aqua, Musta, Vaal.sin.
Tilaa tänään!
29€
29€
Tuote
Esipestyä kestävää kangasta, tuotepesty. Suorat lahkeet.
Leveä vyötärö jossa vyötärönauha lenkeillä ja kahdella
painonapilla. Etuhalkio vetoketjulla. Neljä etutaskua joista
yksi vetoketjulla, yksi kännykälle. Kaksi reisitaskua joissa
tarrakiinnitys, D-lenkit ja kynätaskut. Päälle ommellut takataskut. Kolme lahjepituutta, kaksi säädettävää tampeilla ja
painonapeilla. Konepesu 60 ºC, kestää rumpukuivauksen.
Ale
Koot: 2XS-4XL
/kpl
Materiaali: Jaquardi 50% puuvilla /
50% polyester
(Normaali hinta 42€)
Väri: Laiv.sin, Cerise, Turkoosi, Om.Vihreä
29€
Koot: 2XS-4XL
/kpl
Materiaali: 65% polyester /
(Normaali hinta 42€)
35 % puuvilla
Väri: Turkoosi, Omenan-vihreä, Punainen,
Vaal.sin, Cerise, Laiv.sin, Valkoinen, Aqua,
43€/kpl
920 Cargohousut, Unisex
V-aukkoinen lyhythihainen tunika. Kaksi sivutaskua, kännykkä-ja rintatasku ja avainlenkki.
Silittämättä siistiä, kestävää raitakuosikangas,
jossa on miellyttävä työskennellä. Uusi parannettu
malli. Rypytön ja kestää rumpukuivauksen
hinta!
Ale hinta!
Ale hinta!
Tuote
Tuote. 540 V-aukkoinen tunika
Toimitamme tilaukset niin yksityisille
kuin yrityksille laskulla. Soita puh. 0303-9108
14 vrk. vaihto- ja palautusoikeus.
Kaikki hinnat sisältävät alvin.
Toimitusaika noin 10-14 vrk.
(Normaali hinta 42€)
Tuote 521 Housut, resoori
Ale hinta!
29€/kpl
(Normaali hinta 42€)
Suoranmalliset unisex housut kahdet sivutaskut. Reisi- ja
kännykkätasku. Vyötäröllä resori ja nauhakiinnitys. Kestävä
raitakuosi kangas. Kutistomaton kangas ja kestää kuivausrummun.
Koot: 2XS-4XL
Materiaali: Jaquardi 50% puuvilla /
50% polyester
Väri: Laiv.sin, Valk., Viinipun. ,Musta
Asiakaspalvelu: Puh: 0303-9108 • Faksi: 0303-9107
E-mail: [email protected] • www.inviteeurope.com
Invite Finland Oy, PL 2770, 00002 Helsinki
Ale hinta!
29€/kpl
(Normaali hinta 42€)