Lataa PDF
Transcription
Lataa PDF
No 5 31.3.2015 susanna kaunisto Hoivakodin uusi iloinen arki tulevaisuuden sairaala arkkitehtuuri s. 14 näin tuet sairaan lapsen vanhempia parisuhde s. 40 syyttä syyllinen hyvinvointi s. 26 9 kysymystä ympäristöherkkyydestä RQ Q\W VLQXOOD .MJNLDHKKĔSTKDU@HRTTCDRR@S@QODDJRHGNHS@IH@ 1@SJD@U@SJNRNRH@@KHI@SDQUDXR@K@MG@@RSDDSJNTKTSTRS@UĔGDMSĔLĔKKĔ ,HSDMSXŅDKĔLĔMS@R@@QUNDSDMDD 2HMTKK@NMMXSDQHMNL@HMDMSHK@HRTTR@I@@NL@@DST@RHI@GNHSN@K@M @RH@@ĔĔMDRSĔLĔKKĔDCTRJTMS@U@@KDHRR@SDGXKĔHRSĔDGCNJ@RS@ 3@QINKK@NMTODHS@DGCNJJ@HS@lU@KHSRDNL@RHI@ĔĔMDRSĔŬ 7XWXVWX7HK\QQHOMÁÁQSRLQWWLLQ NDQVDODLVWHQNÁVLW\NVLLQMD WHK\OÁLVLLQHKGRNNDLVLLQ ZZZWHK\ƄHGXVNXQWDYDDOLW 2 TEHY t 5–2015 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti No 5 31.3.2015 tehysisältö 5 Pääkirjoitus 6 kansi Itse asiassa: Susanna Kaunisto 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Oletko töissä tautitehtaassa? 14 kansi Uusiksi ajateltu 19 Parempaa suomea 20 Ammatissa: Suu puhtaaksi! 23 Kolumni 24 Sairaus: Asbestin jäämät 26 kansi Hyvinvointi: Anteeksi, että olen 30 Pulma palasiksi 31 Terveys 32 Rajan tuolla puolen 36 kansi Herkkänä ympäristölle 39 Kaikilla varusteilla 40 kansi Sairas lapsi, kituva suhde uutta ajattelua 43 Kirjat 44 Tahdon edustaa sinua tehyläinen 54 Me kaikki 56 Ensiapu 58 Tieni tähän 60 Homma hoidossa 14 39 56 arkkitehtuuri autot kokous Kuopioon tehdään tulevaisuuden sairaalaa. Ambulanssin voi rakentaa kahdella tavalla. Taas turha palaveri? Kyseenalaista vanhat rutiinit. 61 Tarkastaja KANNEN KUVA: PASI LEINO 62 Keskustelua 64 Tehy-uutiset 65 Jäsentapahtumat 73 Ristikko 74 Ihana arki Monista vanhuksista tulee herkuttelijoita. Suuhygienistiyrittäjä Anne Ukkola sivulla 20. TEHY t 5–2015 3 SOTE JOHTAMINEN TOIMINTAKYKY VAIKUTTAVUUS Ȫ O ̢ ͥ Ӆ ҿ Ӆ ǣ Ǒ O Ӄ Ǒ ̢ L Ӆ *͝N ̻ǧͽMȺͥ LÊӲͩͩ twitter.com/Fysioterapia15 ¦ @Fysioterapia15 www.facebook.com/fysioterapiakongressi Keynotes: 7.-8. lokakuuta 2015 FYSIOTERAPIA- TtT ELINA VIITANEN KONGRESSI Elina Viitanen on terveydenhuollon johtamisen professori Tampereen yliopistossa. Hän on väitellyt vuonna 1998 aiheesta "Fysioterapian ammattikulttuuri terveyskeskuksissa". 1Bǚґ̢UΝS̴ͩt)Ȣ͝ґ̴̢͙ͩ YKSI SUURIMMISTA FYSIOTERAPEUTEILLE SUUNNATUISTA KANSALLISISTA TAPAHTUMISTA KOKOAA YHTEEN FYSIOTERAPIAN AMMATTILAISET, ASIANTUNTIJA SEKÄ PALVELUNTARJOAJAT. Elina tutkii johtajuutta ja johtamista sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa ja kouluttaa johtajia. Fysioterapiakongressissa Elina paneutuu johtamisen ja lähiesimiestyön tulevaisuuden haasteisiin. TEEMAT KOSKETTAVAT TÄMÄN PÄIVÄN SUURIA KYSYMYKSIÄ, KUTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN UUDISTUSTA, JOHTAMISTA, TOIMINTAKYKYÄ JA Professori Hannu Luomajoki pitää kursseja selkäkivusta ja kiputeemoista eri puolilla Eurooppaa. Luomajoki valittiin Suomessa Vuoden fysioterapeutiksi 2015 ja vuoden tutkijapalkinnon hän vastaanotti Sveitsissä vuonna 2008. VAIKUTTAVUUTTA. Early Bird TBǑ͕Lǣ HINNAT 30.4.2015 mennessä: 2 päivää 1 päivä Jäsen: 320€ 220€ Ei-jäsen: 400€ 300€ Opiskelijajäsen: 150€ 100€ Jäsen: 350€ 230€ Ei-jäsen: 420€ 300€ Opiskelijajäsen: 150€ 100€ FT LAURI JÄRVILEHTO Filosofian tutkija Lauri Järvilehdon päätutkimuskohteenaan on ihmismieli ja erityisesti intuitiivinen ajattelu. Kouluttajana Lauri Järvilehto pyrkii siirtämään tutkimustyössä syntyneitä ajatuksia käytäntöön. 30.4.2015 jälkeen: 4 ft, OMT HANNU LUOMAJOKI 1ÊǕ͕ӅͥҁǑ̢ͩӂ www.fysioterapiakongressi.fi TEHY t 5–2015 pääkirjoitus Millaista vanhuutta toivon kun mummini syntyi vuonna 1920, itsenäinen Suomi oli taaperoiässä. Vuonna 1920 täällä oli reilut kolme miljoonaa asukasta, joista miljoona oli alle 15-vuotiaita. Nuori maa oli toipumassa sisällissodan repimistä haavoista ja sosiaaliministeriö keskittyi köyhyyden torjumiseen. Toisaalta tuo vuosikymmen oli edetessään myös talouskasvun ja eteenpäin katsomisen aikaa: ihmiset olivat matkalla vanhasta uuteen. Samalla muuttui väestörakenne. Kuolleisuus väheni, kun lääketiede kehittyi ja ihmisillä oli vähitellen parempaa ruokaa saatavilla. Ikärakennetta peilaava kuvio muuttui pyramidista nelikulmioksi, kun elinikä piteni. Päätoimittaja minna hietakangas palvelutalo tervaskannon esimies Susanna Kaunisto puolestaan kuvailee Itse asiassa -sarjassa, että uuden tekeminen hoivakodissa jatkuu senkin jälkeen, kun televisiokamerat sammuivat. Ihailen työtä, jota Ylen Hoivakoti kuntoon -hankkeessa olleessa Tervaskannossa tehdään. Omahoitaja selvittää vanhuksesta sata asiaa ja kirjoittaa hänen tarinansa. Hoivakodissa kokoontuu korttirinki ja siellä on pidetty päivätansseja, paistettu makkaraa nuotiolla ja käyty kampaajalla. Viikoittain piipahtaa joku vierailija kylässä. Silmät avasi Kauniston mukaan se, kun työntekijät alkoivat pohtia, millaista arkea he itse toivoisivat elävänsä, jos asuisivat Tervaskannossa. Se tarkoitti, että tekemisen piti muuttua paljon enemmän ihmisestä lähteväksi. Millaista vanhuutta minä siis toivon? Entä sinä? Hyvästä vanhustyöstä puhutaan ehkä enemmän kuin koskaan. uudella vuosituhannella mummini on yksi heistä, pitkäikäisistä. Aivan viime aikoihin saakka hän asui omassa kodissaan Pihtiputaalla. Elämänsä aikana 94-vuotias on ehtinyt tulla tietyllä tavalla vähän kuuluisaksikin. Meille toimittajaopiskelijoille näet teroitettiin aikoinaan, että juttu pitää kirjoittaa niin, että ”Pihtiputaan mummokin sen ymmärtää”. Mummi on nyt terveysaseman vuodeosastolla. Hyvästä vanhustyöstä ja arvokkaasta vanhuudesta puhutaan ehkä enemmän kuin koskaan. Uusi uljas tietotekniikka Tehy-lehdessä 6/1985 kerrottiin tutkimusohjelmasta, joka selvitti tietotekniikan vaikutuksia työympäristöön. Keskeiset tutkittavat työpsykologiset ilmiöt ovat tietotekniikan etenemiseen liittyvä muutoksen hallinta ja TEHY t 5–2015 Tässä numerossa on kaksi hyvin erilaista tarinaa vanhustenhoidosta. Sairaanhoitaja Pirjo Maijala kertoo Keskustelua-sivulla, kuinka joutui läheisensä sairastuttua surukseen toteamaan, miten huonoa hoito voi heikoimmillaan olla. 30 VUOTTA SITTEN muutoksen tarjoamat mahdollisuudet työn itsenäisyyden ja omaa työtä koskevan kontrollin ja palautteen kehittämiseen. Tutkittavana ovat myös sosiaalinen vuorovaikutus ja tuki sekä yksilön selviytymiskeinojen riittävyys.” 5 itse asiassa Hoivakodin kunnostaja Tv-sarja päättyi, mutta uudistaminen jatkuu, sanoo palvelutalo Tervaskannon esimies Susanna Kaunisto. teksti Terhi Mäkinen kuva Pasi Leino 1 Tervaskanto oli mukana Ylen Hoivakoti kuntoon -sarjassa. Mikä oli isoin muutos? Omahoitajuus on isoin uudistus. Tavoite on, että omalle asukkaalle varataan ainakin yksi tunti kolmen viikon työvuorolistaan. Omahoitaja tutustuu asukkaaseen selvittämällä hänestä sata asiaa, kuten lempivärin ja elämän tärkeimmät hetket. Tietojen perusteella hoitaja kirjoittaa minä-muotoisen tarinan. Vaikka tv-ohjelma päättyi, valmentajat Anna Pylkkänen, Taina Semi ja Jaakko Valvanne ovat yhä tukenamme. Syksy oli hektinen, nyt jalkautamme ja muokkaamme rauhassa uusia toimintatapoja meille sopiviksi. 2 Joko asukkailla on omat taskurahat? Osalla on. Toivomme, että taskurahaa olisi, jotta asukas tai omahoitaja voisi hankkia jotakin, mistä asukas nauttii. Herkästi ajatellaan, että laitoksessa kaikki on valmiina, mutta pienellä summalla saisi jotain erityistä. 3 Aloititte asukaskokoukset. Millaisia ideoita asukkailta on tullut? Korttirinki kokoontuu joka viikko, ja päivätansseja pidetään silloin tällöin. Mietimme, miten vietämme juhlapäiviä. Viimeksi puhuimme siitä, tahtovat6 ko asukkaat ala-aulaan nimensä. Meillä käy paljon kyläilijöitä, koska moni sai tv-ohjelman välityksellä tietää, että täällä asuu tuttuja. Nimet auttaisivat perille. 4 Keitä käy vierailulla? Iitu-koira käy säännöllisesti. VPK auttoi laskiaisena paistamaan makkaraa nuotiolla. Musiikkiesityksiä on ollut useita ja näytelmiäkin olemme nähneet. Parturi-kampaaja kävi tekemässä kampauksia joulujuhliin. Meillä käy joku vierailija joka viikko. 5 Miten uudistukset ovat vaikuttaneet vanhusten vointiin? He ovat virkeämpiä ja kiinnostuneita siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Silti kuulen välillä, että elämä on eletty. Jospa arjesta kuitenkin löytyisi ilon aiheita. Ne voivat olla pieniä juttuja: vaikka muisti ei toimi, kädentaidot voivat säilyä. Siivousrättien Olisi kurjaa, jos joutuisin puolison kanssa eri hoitopaikkaan. viikkaus, postin vieminen hoitajan kanssa tai hiljan hankittu Fortuna-peli voi olla kiva asia. Kun on tarpeeksi toimintaa, vuorokausirytmikin on helpompi pitää, sillä tekeminen väsyttää. 6 Mitä omaiset ajattelivat tv-sarjaan osallistumisesta? He suhtautuivat tosi hyvin. Ohjelma oli yhteiskunnallisesti tärkeä vanhustyön päännosto. Olen ollut huolissani alan työvoimatilanteesta, ja jo sen takia on hyvä nostaa imagoa. Moni omainen ymmärsi asian tämänkin puolen. 7 Millaisia ovat vanhuuden haaveesi? Haluaisin nukkua pitkään. Harrastan liikuntaa ja sitä tahdon jossain muodossa jatkaa. Hyvä, että lakiin on kirjattu pariskuntien oikeus yhteisasumiseen. Menin 18-vuotiaana naimisiin ja olisi kurjaa joutua puolison kanssa eri hoitopaikkaan. Tuntuisi myös pahalta, jos läheiset eivät veisi minua minnekään tai eivät kävisi katsomassa. Kun mietimme työkavereiden kanssa omaa vanhuuttamme, se avasi silmät. Totesimme, että toiminnan pitää muuttua aika paljon asukaslähtöisemmäksi, jotta tahtoisimme muuttaa Tervaskantoon. TEHY t 5–2015 tervetuloa tutustumaan. Susanna Kaunisto toivoo, että hyvät käytännöt leviäisivät. Yksi Tervaskannon asukas nukkuu pysyvästi patjalla lattialla, jottei hän putoa sängystä. Lattialla nukkuminen on miellyttävämpää kuin magneettivyöllä sitominen. koulutus Mene! Susanna Kaunisto puhuu Lähihoitajapäivässä Tampereella 28.4. WWW.TEHY.FI > JÄSENELLE > OSALLISTU KOULUTUKSIIN Susanna Kaunisto, 29 ► Palveluasumisen esimies 61-paikkaisessa palvelutalo Tervaskannossa Somerolla. ► Koulutukseltaan lähihoitaja ja sosionomi. Opiskelee johtamisen erikoisammattitutkintoa. ► Asuu Tammelassa. Perheeseen kuuluu aviopuoliso, 9-vuotias tytär ja Sulo-koira. ► Harrastaa liikuntaa. TEHY t 5–2015 7 Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto, Suomen Röntgenhoitajaliitto, Suomen Ensihoitoalan Liitto, Suomen Lastenhoitoalan Liitto ja Tehy järjestävät yhteisen koulutuspäivän Työhyvinvointiseminaari 17.–18.9.2015 Solo Sokos Hotel Torni, Ratapihankatu 43, 33100 Tampere Torstai 17.9. ² ² ² ² ,OPRLWWDXWXPLQHQMDDDPXNDKYL .RXOXWXVSlLYlQDYDXV 0LHOHQWHUYH\VYRLPDYDUDQDHOlPlQNDDUHQ HULYDLKHLVVD(VD1RUGOLQJ7+/ 0LWHQK|OP|\VHGLVWll K\YLQYRLQWLD6DLUDDODNORYQLW /RXQDV /$67(1682-(/8 ² /DVWHQVXRMHOXLOPRLWXNVLHQ WHNHPLQHQ0LUMDP$UDQHYD 0HULNUDWRVODVWHQVXRMHOX2\ ² .DKYL 0,7(1.b<77b<'<17<g3$,.$//$" ² 6RSXLVDW\|\KWHLV|²NRKWLHSlDVLDOOLVHQ NRKWHOXQMDNLXVDDPLVHQQROODWROHUDQVVLD 0DDULW9DUWLD77/ ² ² 7DXNR 7XORVWDYlKHPPlOOl²-XKD7+DNDOD ,OPRLWWDXWXPLQHQ ZZZVXRPHQURQWJHQKRLWDMDOLLWWRÀ ZZZVODOÀZZZVHKOÀZZZVPWKOQHW 7<g6.(17(/(1.g7(59((66b<03b5,67g66b" ² 6LVlLOPDRQJHOPDWMDQLLGHQVHOYLWWlPLQHQ 3DDYR5DXWLDLQHQ.XRSLRQ\OLRSLVWROOLQHQ VDLUDDOD ² +XRQRQVLVlLOPDQYDLNXWXVWHUYH\WHHQ ² .DKYL 0,7(16b,/<7b17<g.<.<1,3,'(03bb1" ² 2VDW\|N\N\LVHWW\|VVl²K\YLlNl\WlQW|Ml RUJDQLVDDWLRLVWD1LQD1HYDOD77/ ² 0LWHQW\|K|QSDOXXWDKHOSRWHWDDQ 0DUMD0lNLQLHPL(WHOl3RKMDQPDDQ VDLUDDQKRLWRSLLUL ² 7DXNR Perjantai 18.9. ² ² 9RLNRRQQHOOLVXXWWDRSSLD²0DUNNX2MDQHQ .DKYL 0,7(1+$//,76(19b.,9$/7$$626,$$/,-$ 7(59(<'(1+82//266$" ² 0LWHQ\OHLVWlYlNLYDOWDRQVRVLDDOLMD WHUYH\GHQKXROORVVD-DQQH6\VL$KR 7DSDWXUPDYDNXXWXVODLWRV ² 0LWHQNRXOXWHWDDQKHQNLO|VW|MDPLWHQ YlNLYDOODQNDQVVDRSSLLHOlPllQ 0DWWL/DXNNDQHQ2<6 ² /RXQDV ² 9lNLYDOODQNRKWDDPLQHQW\|SDLNDOOD 9HOL0DWWL6DDULQHQ(WHOl3RKMDQPDDQ VDLUDDQKRLWRSLLUL 8 7(59(<'(1-$626,$$/,+82//21 $00$77,+(1.,/g7 ² $PPDWWLKHQNLO|LGHQODLQVllGlQW| .LUVL0DUNNDQHQ7HK\ ² $PPDWLQYHWRYRLPDLVXXV 0HUYL)OLQNPDQ7HK\ ² .HVNXVWHOXD ² ² /RXQDV 0DDKDQPXXWWDMDWMDPRQLNXOWWXXULQHQ SHUKHVRVLDDOLMDWHUYH\GHQKXROORQ DVLDNNDDQD-RQQD5RRVMD,QJD/LOO /HVNLQHQ6XQGTYLVW TEHY t 5–2015 puheenjohtajalta Ei tullut valmista Puheenjohtaja rauno vesivalo menneellä vaalikaudella sote-uudistuksen tavoittee- ei saatu aikaiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellista uudistusta. Eduskuntavaalit toivat pakollisen aikalisän. Vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on otettava ensitehtäväkseen sote-uudistuksen loppuunsaattaminen. Sosiaali- ja terveysministeriö on luvannut jatkaa uudistuksen valmistelua kaiken aiemmin tehdyn työn ja annettujen lausuntojen pohjalta. On vaikea kuvitella, että jotain aivan uutta ja mullistavaa olisi keksittävissä. Kaikki asiat ovat varmasti jo pöydällä. Uudistus on edelleenkin välttämätön ihmisten perusoikeuksien turvaamiseksi ja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Sote-palveluihin käytettävä rahamäärä ei tulevaisuudessa merkittävästi kasva, joten rahat on pystyttävä käyttämään aiempaa tuloksellisemmin. Palvelujen väestöpohjaa on laajennettava ja toimintatapoja ja rakenteita uudistettava. na on turvata hyvät, yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Peruspalveluja halutaan vahvistaa ja koko sosiaali- ja terveydenhuolto yhdistää samaksi kokonaisuudeksi. Uudistuksen valmistelu jatkuu myös maakuntatasolla ja kunnissa. Tehyläiset ovat tässä valmistelussa mukana. Historiallinen uudistus on saatava valmiiksi, ennen kuin koko järjestelmä rapautuu ja pirstaloituu sellaiseksi, ettei se ole enää kenenkään hallittavissa. Eduskunnassa pitää näkyä sosiaali- ja terveysalan asiantuntemus. eduskuntavaalit ovat parin viikon päästä. Tehyläisiä ehdokkaita on ainakin 56. Mielestäni on tärkeää, että koulutetun hoitohenkilöstön ääni kuuluu. Eduskunnassa pitää näkyä sosiaali- ja terveysalan asiantuntemus sekä tutkittuun näyttöön perustuva päättäminen. Voin lämpimästi suositella äänestämään tehyläisiä ehdokkaita. mielenkiintoista ja aurinkoista vaalikevättä! Lue lisää vaaleista sivulta 44 . KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma–pe klo 8.30–16.00 Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Puh. (09) 5422 7000 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@tehy.fi www.tehy.fi TEHY t 5–2015 PALVELUT Edunvalvonta (09) 5422 7100 ma–ti ja to 9–15 Jäsenyysasiat (09) 5422 7200 ma–ti ja to 9–15 Jäsentietomuutokset tehy.jasenrekisteri@tehy.fi www.tehy.fi > Jäsensivut ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere ja Turku www.tehy.fi > Yhteystiedot Työttömyyskassa (09) 5422 7300 ma–ti ja to 9–15 9 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, [email protected] Terveysala kiinnostaa yläkoululaisia Koodi paljastaa lääkeväärennökset lääkkeiden kulku tuotannosta käyttäjälle rekisteröityy tulevaisuudessa Euroopan laajuiseen tietokantaan. Lääkevalmistajat lisäävät pakkauksiin yksilöllisen koodin, jonka avulla voi varmistaa, että pakkaus on alkuperäinen. Pakkauksiin on suunnitteilla myös sinettejä ja repäisypakkauksia, jotka paljastavat peukaloinnin. Turvamerkintöjen on tarkoitus olla käytössä vuonna 2019. rh Videot korvaavat tutustumiskäynnit synnytyssairaaloiden tutustumiskäynnit korvataan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä nettivideoilla. Ensimmäiset videot valmistuvat toukokuun alussa. Videot ovat osa vauvaa odottaville perheille suunnattua pakettia, joka koostuu verkkosivuista ja synnyttäneiden oppaasta. Videoilla esiintyy Husin kätilöitä ja lääkäreitä. rh www.hus.fi/vauvamatkalla 10 kun kutsu käy. Opiskelijat työskentelevät usein nollasopimuksella. PASI LEINO terveyspalvelut ovat nousseet yläkoululaisia eniten kiinnostavaksi toimialaksi. Viime vuonna ykkösenä ollut matkailu- ja ravitsemisala on nyt toisella sijalla. Kolmantena ovat viime vuoden tapaan sosiaalipalvelut. Kiinnostuksen kohteita selvitettiin Taloudellisen tiedotustoimiston ja T-Median tekemässä tutkimuksessa, johon vastasi 7225 nuorta. rh Tunteja pyöreä nolla nollasopimukset ovat tulleet myös hoitoalalle. Nollatuntisopimus tarkoittaa työsopimusta, jossa työaika vaihtelee nollan ja esimerkiksi 40 viikkotunnin välillä. Tehy ei vastusta työntekijän vapaaehtoista keikkatyötä mutta suhtautuu nollasopimukseen kielteisesti, mikäli se tarkoittaa, että työntekijä on velvollinen ottamaan työn vastaan aina tarvittaessa. –Työntekijän ei tarvitse olla koko ajan tavoitettavissa ja valmiudessa työhön muulloin kuin varalla ollessa, sanoo Tehyn edunvalvonta-asiamies Maija Wilskman. Hän muistuttaa, että työsopimuksessa on määriteltävä säännöllinen työaika täsmällisesti, joko vuorokauden, viikon tai työaikajakson aikana. Työvuoroista on ilmoitettava viimeistään viikkoa ennen työn teettämistä. Vähimmäistyöaikaan on etsitty kuluneella hallituskaudella ratkaisua. Asia voitaisiin korjata ilman lakia, sillä työmarkkinakeskusjärjestöt voivat tehdä liittotason sopijaosapuolille suosituksia ja sopimuksia asian korjaamiseksi. vt enemmistö naisia 1 Tilastokeskuksen mukaan neljä prosenttia palkansaajista eli 83000 suomalaista työskentelee nollasopimuksella. 2 Kaksi kolmasosaa heistä on naisia. 3 Nollasopimuksista 11000 on sosiaali- ja terveysalalla. TEHY t 5–2015 ajankohtaista Palkkaero ei kapene ammatit eriytyvät edelleen sukupuolen mukaan, eivätkä naisten ja miesten väliset palkkaerot ole kaventuneet. Naisten osa-aika- ja määräaikaistyö jarruttaa samapalkkaisuutta. Naisten koulutustason nousu ei ole edistänyt nuorten naisten urakehitystä tai palkkauksen tasa-arvoa. Nämä johtopäätökset käyvät ilmi sosiaali- ja terveysministeriön teettämästä tutkimuksesta. Hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen uuden samapalkkaisuusohjelman tavoitteena on, että naisten ja miesten palkkaero kapenee vähintään 12 prosenttiin viimeistään vuoteen 2025 mennessä. –Mukana on oltava keinoja, joilla vaikutetaan ammattien eriytymiseen, palkkaneuvotteluihin ja tasa-arvo- suunnitelmien hyödyntämiseen, sanoo Tehyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara. Maarianvaara kiintiöisi osan perhevapaista isille tasa-arvon nimissä. Naisen eläke-euro on vain 76 senttiä miehen eläke-eurosta, mikä johtuu rikkonaisemmasta ja lyhyemmästä työurasta. –Vain kiintiöimällä voidaan vaikuttaa tehokkaasti perhevapaiden käyttöön. rh tutkimus 40 % suomalaisista pitää sosiaaliturvan tasoa riittämättömänä. thl:n suomalaisten hyvinvointi ja palvelut -tutkimus Mediatähystys ► ”Rääkkylä joutuu ottamaan velkaa maksaakseen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen ostamisesta syntyneen laskun. Sen suuruus palvelujen tuottajalle eli Attendo Oy:lle on päälle 3,8 miljoonaa euroa.” yle.fi 9.3. ► ”Monet nuoret ovat niin rikki, etteivät kykene opiskelemaan. Opettaja uupuu, kun hänen pitäisi hoitaa opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdeongelmia.” opettaja minna finstad, opettaja 6/15 ► ”Huonokuntoista ihmistä pestessään hoitajat puhuvat omia asioitaan potilaan pään yli. Se on aika loukkaavaa. Aina pitäisi muistaa, että potilas ei ole sairaalan omaisuutta. Hän on ihminen, jolla on perhe ja historia.” omainen titta leikkari, kirkko ja kaupunki 11.3. Kesäteatteri keikkailee ► ”Valon lisääntyessä ihmisen sisäinen kello rukkautuu oikeaan aikaansa, kun se talven jäljiltä on jätättänyt.” millaista oli olla nuori ► ”Seuraavan kerran, kun joku kysyy, mikä selkääni vaivaa, sanon, että siinä on Joplin-syndrooma, ’dzoplinsindröm’.” 1930–50-luvuilla? Tästä kertoo tamperelaisen Koukkuniemen vanhainkodin asukkaiden lapsuus- ja nuoruusmuistoihin pohjautuva teatteriesitys On elomme muistoja vain. Kuvaelmaa esitettiin viime kesänä Koukkuniemessä. Tulevana kesänä esityksen voi tilata keikalle. Esitys sopii myös muistisairaille, sillä se painottuu yksittäisiin tunnelmiin, lyhyisiin tarinoihin sekä musiikkiin ja tanssiin. rh thl:n professori timo partonen, aamulehti 17.3. toimittaja anna-stina nykänen, hyvä terveys 4/15 koukkuniementeatteri.weebly.com nuoruusmuistoja. Koukkuniemen kesäteatteri vie katsojat aikamatkalle 1900-luvun alkupuoliskolle. TEHY t 5–2015 11 ajankohtaista Puhelinseuraa omaishoitajille punainen risti on käynnistänyt Juttuluuri-puhelinpalvelun kotonaan läheistään hoitaville. Valtakunnallisessa palvelussa päivystävät koulutetut vapaaehtoiset, joiden kanssa omaishoitaja voi keskustella arjen huolista. Puheluihin vastaavat vapaaehtoiset ovat vaitiolovelvollisia, ja palveluun voi soittaa nimettömänä. Suomessa on 350000 omaishoitajaa, joista 60000 tekee raskasta ja sitovaa hoitotyötä. vt juttuluuri päivystää torstaisin kello 13–15 numerossa 0203)))88100. STTK:n Sund: Turhaa puhetta työtaisteluista työtaistelut ovat STTK:n ekonomistin Ralf Sundin mukaan vähäinen ongelma Suomen työmarkkinoilla. Työtaisteluissa, joista osa oli laittomia, menetettiin vuonna 2013 noin 26 000 työpäivää. Viime vuoden tilastot eivät ole vielä valmiit, mutta luvut ovat samaa suuruusluokkaa. Työtaisteluissa menetettyjen työpäivien osuus kaikista työpäivistä on 0,007 prosenttia. Työttömyyden takia menetetään lähes kymmenen prosenttia ja sairauslomien takia noin neljä prosenttia. –Työtaisteluissa on mukana myös ”surulakkoja”. Niiden taloudellinen menetys ei voi olla suuri, koska niiden syynä on yleensä yrityksen ilmoitus väen vähentämisestä. Elinkeinoelämän keskusliitto on pitänyt esillä työtaistelujen suuria kustannuksia. –Paikallisessa sopimisessa on se riski, että työtaistelujen määrä lisääntyy. Työnantajat toivovat, että sanktiot hillitsisivät lakkohaluja, Sund pohtii. rh Työnantajat toivovat, että sanktiot hillitsevät lakkohaluja. Vanhusvahti paljastaa palvelut yle on avannut nettisivuillaan Vanhusvahdin, jossa voi tarkastella vanhuspalveluiden tilaa kunnittain. Tiedot on kerätty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksistä. Mukana ovat kaikki kunnat. vt yle.fi/uutiset Kuva koskettaa valokuvaaja Lari Järnefelt on kuvannut nuorille suunnattu Valitse vammaistyö -kampanja haastaa opiskelemaan vammaistyötä ja tekemään työtä omalla tyylillä. Alalle tarvitaan tekijöitä, jotka uskaltavat heittäytyä. Esteenä vammaistyöhön hakeutumiselle on se, että nuoria pelottaa kommunikointi kehitysvammaisten ihmisten kanssa. Moni myös ajattelee, että vammaistyö on pelkkää hoitotyötä. vt http://verneri.net/yleis/valitse-vammaistyo 12 www.taistelutarinat.fi taistelutarina. Nelivuotias Santtu sairastaa niin sanottua lasten keuhkosyöpää. Tauti on erittäin harvinainen. JARI JÄRNEFELT Vammaistyötä omalla tyylillä perheitä, jotka ovat joutuneet kohtaamaan lapsen syövän. Perheisiin ja heidän kirjoittamiinsa tarinoihin voi tutustua netissä. –Vaikuttavinta tässä projektissa on ollut nähdä se voima, mikä ihmisistä löytyy, kun on pakko löytyä, Järnefelt sanoo. vt TEHY t 5–2015 ajankohtaista Oletko töissä tautitehtaassa? Lääkäri Iris Pasternack esittää neljä väitettä ylidiagnosoinnista. teksti Terhi Mäkinen i 1 Normaaleja elämänilmiöitä on nimetty sairauksiksi. Kaljuus, virtsankarkailu, vauvojen refluksi, ärtyvän suolen oireyhtymä. Osa tarvitsee esimerkiksi virtsanlirahteluun apua, mutta lievissä tapauksissa apu on turhaa ja syö yhteiskunnan varoja tärkeämmältä. Kun verenpaineen tavoitearvoja on laskettu, yhä useampi saa lääkityksen. Samoin on käynyt kolesterolilääkityksen kanssa. Yhä useampi altistuu lääkkeiden sivuvaikutuksille ja pitää itseään sairaana. 2 Kolesterolilääkityksen teho 4 Uudet kuvantamismenetelmät paljastavat enemmän kuin on tarpeen tietää. Syöpä ei aina ole vaarallinen. Suomalaisessa ruumiinavaustutkimuksessa selvisi, että melkein kaikilta löytyy kilpirauhassyöpä, vaikka harva oli siitä kärsinyt. Osa syövistä ei haittaa meitä – ellei niitä löydetä. Sädetys ja leikkaus voivat koitua potilaan kohtaloksi. On väitetty, että ihmiskehossa käy elämän aikana keskimäärin kuusi syöpää, jotka katoavat itsekseen immuunijärjestelmän tuhoamana. Syöpiä on hyvin erilaisia. Osa on nopeita etenemään, osa hitaasti kasvavia tai pysähtyneitä. Ikääntyneen munuaissyöpä on tyypillinen esimerkki syövästä, joka usein pysähtyy. 3 Monet seulonnat aiheuttavat turhaa huolta hyötyynsä nähden. Meidät on opetettu uskomaan, että kunnon ihminen käy seulonnoissa. Väitetään, että mitä varhemmin syöpä TEHY t 5–2015 todetaan, sitä parempi. Hoitotulokseen vaikuttaa äärimmäisen harvoin se, todetaanko syöpä kaksi kuukautta tai vuosi aiemmin. Tämä koskee myös rintasyöpää. Missään maassa ei seulota miesten eturauhassyöpää, sillä testiin liittyy paljon ylidiagnosointia. Usein unohtuu, että mikään lääketieteellinen testi ei ole täydellisen tarkka. Osa diagnooseista on vääriä tai turhia. Kohdunkaulansyövän seulonta on esimerkki hyvin toimivasta seulonnasta. Teho henkilöillä, joilla ei ole valtimotautia ja joiden veren kolesteroli on 5–6 mmol/l. 78 ei saisi sydänkohtausta tai aivohalvausta ilmankaan lääkitystä 8 välttyy lääkityksen ansiosta sydänkohtaukselta tai aivohalvaukselta 14 saa sydänkohtauksen tai aivohalvauksen Lääkityksen vuoksi yhä useampi pitää itseään sairaana. Laitteilla löydetään paljon pienempiä muutoksia kuin lääkäri omin sormin tuntisi. Lääkärit eivät useinkaan tiedä, mitä tarkat tulokset merkitsevät. Mitä pienet turvotukset tai kyhmyt ovat ja liittyvätkö ne oireiluun? On harvinaista, että 60-vuotiaan selkä on magneettikuvauksessa täysin normaali. Kaikki poikkeamat eivät merkitse sairautta. Moni poikkeama löytyy sattumalta. Kun kuvataan keuhkoja, näkyy myös maksa ja munuaiset. Onko tutkiminen aina paras ratkaisu potilaan kannalta? Maksan neulanäytteen jälkeiseen verenvuotoon kuolee yhdestä kahteen ihmistä tuhannesta. Luku on samaa suuruusluokkaa kuin syövän todennäköisyys. iris pasternack: tautitehdas. miten ylidiagnostiikka tekee meistä sairaita? 13 arkkitehtuuri Uusiksi ajateltu Tulevaisuuden sairaala muistuttaa hotellia, lentokenttää tai puutarhamaista hyvinvointikeskusta. teksti Minna Ruotsalainen kuvat Sairaalat ja Tehy-lehden arkisto Armeija ArmeijaA ij maiset ai t o olott alkavat a k t olla la mennyttä me nyttä ä a aikaa. 14 Tyylikäs lasitakki Vaasan keskussairaalan viime vuonna valmistunut Y-rakennus erottuu lasipintaisella julkisivullaan. Reilua tuhatta lasiruutua elävöittävät oranssit teräslevyt. TEHY t 5–2015 Lentoaseman tunnelmaa Moderni sairaala ei näytä enää laitosmaiselta. Hollantilainen Deventerin sairaala muistuttaa ulkoasultaan ja sisätilojen tunnelmaltaan lentoasemaa. Kutsuva sisäänkäynti Potilaslähtöisyys näkyy jo ulko-ovella. Taidetta ihmisestä Kuopion yliopiston uuden Kaarisairaalan julkisivussa on taiteilija Jaana Partasen ja arkkitehti Heikki Lamusuon suunnittelema Evoluutio-taideteos. Teoksessa on hyödynnetty Kysin ja Itä-Suomen yliopiston kuvamateriaalia ihmisen sisältä, esimerkiksi konfokaali- ja valomikroskooppikuvia soluista, hermostosta ja suonistoista sekä magneettikuvia aivoista. TEHY t 55–2015 2015 15 arkkitehtuuri Aula luo ensivaikutelman Aula on sairaalan tärkeä selkäranka, joka yhdistää eri toiminnot toisiinsa. Viihtyisä tila toivottaa potilaan tervetulleeksi. Luonto kurkkii sisälle Hygieeniseksi mielletyn valkoisen käyttö vähenee. Sisustuksessa suositaan rauhoittavia luontomielikuvia. Puutarhamaisuus lisääntyy. Maisemaarkkitehtuurin merkitys kasvaa. 16 TEHY t 5–2015 Prosentti taiteeseen Rakennuskustannuksista yksi prosentti pyritään suuntaamaan taiteeseen. Osaamiskeskus kokoaa Omat työhuoneet vähenevät, jolloin asiantuntijat kohtaavat luontevasti työpäivän aikana ja konsultointi nopeutuu. P otilaslähtöisyys korostuu. Lääketiede ja informaatioteknologia kehittyvät. Väestö ikääntyy ja resurssit ovat entistä tiukemmalla. Vuosikymmeniä vanhat sairaalat alkavat olla elinkaarensa päässä eivätkä pysty vastaamaan näihin uusiin tarpeisiin. Eri puolilla Suomea on käynnissä useita sairaalahankkeita: peruskorjauksia, laajennuksia ja uudisrakentamista. Tunnetuimpia ovat parin vuoden päästä valmistuva Helsingin uusi lastensairaala ja viiden vuoden kuluttua Jyväskylään kohoava Keski-Suomen uusi sairaala. Myös Kuopion yliopistollinen sairaala on aloittanut uudistumisen näyttävästi. Toukokuussa otetaan käyttöön uusi Kaarisairaala, joka sisältää muun muassa suuren 26 leikkaussalin kokonaisuuden. hyppyytetä nykyiseen tapaan luukulta toiselle. Potilaslähtöisyys näkyy kaikessa: valaistuksessa, kalusteiden ja materiaalien valinnassa, opasteissa ja akustiikassa. –Arkkitehtuuri ei paranna yhtä suoraviivaisesti kuin terveydenhoito, mutta lukuisat tutkimukset osoittavat viihtyisän ympäristön vaikuttavan myönteisesti potilaan paranemiseen. Jos elämässä tulee kriisi, kuka haluaa kohdata sen steriilin valkoisessa ja ankean laitosmaisessa ympäristössä, kysyy Aalto-yliopiston arkkitehtuurilaitoksen professori Teemu Kurkela. Hän työskentelee arkkitehtitoimisto JKMM:ssä ja toimii Keski-Suomen uuden sairaalan pääsuunnittelijana. keski-suomen uusi sairaala on entulevaisuuden sairaalassa ko- Yhden hengen potilashuoneet vähentävät infektioita. Omat huoneet Yhden hengen potilashuoneet vähentävät infektioita ja stressiä. Yksityisyyden suoja paranee. Huoneessa on oma kylpyhuone ja omaisille yöpymismahdollisuus. TEHY t 5–2015 rostuvat toiminnallisuus ja logistiikka. Tilojen käyttö tehostuu, mikä tarkoittaa, että omat työhuoneet katoavat. Syntyy uudenlaisia osaamiskeskuksia, kun henkilöstö siirtyy monitiloihin. Niiden tarkoituksena on lisätä työntekijöiden välistä vuorovaikutusta. Tiloja on myös helppo muuntaa tarpeen mukaan. Tehokkaat suunnitteluratkaisut pienentävät sairaalan käyttökustannuksia. Hyvä suunnittelu voi nipistää kuluja jopa kymmenellä prosentilla, mikä merkitsee vuodessa miljoonien säästöjä. Yhden hengen potilashuoneet vähentävät infektioita, eikä potilaita simmäinen Suomeen rakennettava kokonaan uusi keskussairaala 1970-luvun jälkeen. Sen suunnittelu alkoi syksyllä 2012 ja sairaalan pitäisi olla valmis 2020. Tällä hetkellä sairaala on luonnosvaiheessa. Rakentamisen on suunniteltu alkavan ensi vuonna. Sairaala jakautuu toiminnoiltaan ja tekniikaltaan neljään osaan: niin sanottuun kuumaan sairaalaan, toimistoon, hotelliin ja tukitoimintoihin. Kuuma sairaala kokoaa yhteen ympäri vuorokauden auki olevat päivystyksen, leikkaussalit, tehohoidon, synnytykset ja kuvantamisen. Toimisto tarkoittaa avohoitoa, esimerkiksi poliklinikoita, osaamiskeskuksia ja toimenpidehuoneita. Hotelli koostuu vuodeosastoista. Tukitoimintoihin sijoittuvat muun muassa apteekki, laboratorio, väline- ja ruokahuolto sekä logistiikka. Jaottelu on maailmalla yleinen, mutta Jyväskylässä ajattelutapa on viety tavallista pidemmälle. Sairaalan pääaula muistuttaa puutarhamaista, idyllistä kauppahallia kahviloineen. Vuodeosastojen ilmeestä tulee olohuonemainen. Potilashuoneiden määrä vähenee merkittävästi, koska tulevaisuuden sairaaloissa ei enää makuuteta potilaita. Ihannesairaalan visiot lähestyvätkin päivätoimintakeskusta – aamulla sisään ja illalla kotiin. 17 arkkitehtuuri Ei hukkaneliöitä Tulevaisuuden sairaala rakentuu kerroksittain toimintojen mukaan. Puhutaan kuumasta sairaalasta eli ympäri vuorokauden olevista toiminnoista, toimistosta, hotellista ja tukitoiminnoista. Tilat ovat muunneltavissa eikä hukkaneliöitä tunneta. Värit viestivät Värit piristävät ja opastavat entistä selkeämmin. Monissa sairaaloissa osastot ja leikkaussalit on merkitty eri värein. 18 Rauhoittava teho-osasto Laitteet ovat piilossa ja äänet minimissään. Stressiä ja pelkoa lievennetään erilaisilla visuaalisilla efekteillä. Tehoosastomiljöön vaikutusta paranemiseen on tutkittu Berliinin yliopistollisessa Charité-sairaalassa. Kahdessa testihuoneessa on potilaan vuoteen yläpuolella suuri valokatto, joka jäljittelee vuorokauden aikoja ja stimuloi potilasta erilaisilla kuvioilla. Ovissa ei ole juurikaan nimikylttejä, sillä hoitohenkilökunnalla ei ole omia huoneita, vaan suunnitelmien mukaan kaikki työskentelevät yhteisessä monitilassa tai vastaanottotiloissa. Potilaat ovat yhden hengen huoneissa, joissa on kylpyhuone. Tämä vähentää infektioiden leviämistä ja stressiä. Potilaat voidaan myös tutkia kätevästi omissa huoneissaan. Omaiset voivat yöpyä tarvittaessa huoneen sohvalla. –Armeijamaiset olot, jossa vieraat ihmiset nukkuvat toistensa kanssa, alkavat olla mennyttä aikaa, sanoo Teemu Kurkela. hollantia pidetään sairaala-arkkitehtuurin edelläkävijänä. Potilaslähtöisyys korostuu kaikessa, koska vakuutuspohjainen terveydenhoitojärjestelmä ohjaa sairaalat kilpailemaan keskenään potilaista. Teemu Kurkela pitää sairaalasuunnittelun malliesimerkkeinä kahta hollantilaista sairaalaa, Sittardin Orbis Medical Parkia ja Deventeriä. Sittardin sairaalan pääsisäänkäynti tuo ostoskeskuksen aukiota muistuttavaan aulaan. Infon lisäksi siellä on muun muassa parturi-kampaamo ja apteekki. Vuodeosastojen leveitä käytäviä hyödynnetään henkilöstön monitoimitiloina ja potilaiden oleilutilana. Omia vastaanottohuoneita ei ole. Potilaan ei tarvitse liikkua, sillä henkilökunta siirtyy työpisteiden välillä. Ulkonäöltään lentoasemaa muistuttava Deventerin sairaala on puolestaan valittu maan viihtyisimmäksi sairaalaksi. Potilaan palvelut on jaoteltu molemmissa sairaaloissa hoito- ja hotellipalveluihin. Hoitaja tulee edelleen kutsusta huoneeseen, mutta hän voi antaa tehtävän tarvittaessa hotellityöntekijälle. Hotellityöntekijät siivoavat huoneita ja opastavat potilaita yleisissä asioissa. Entä millainen olisi arkkitehti Kurkelan unelmasairaala? –Täyden palvelun talo keskellä kaupunkia. Siinä yhdistyisivät sairaala, ostoskeskus, puutarha ja vaikka uimahalli. Sen alla olisi metro, jotta ihmisten ei tarvitsisi tulla sairaalaan autolla. t TEHY t 5–2015 kielitaito Parempaa suomea Nykyinen kielikoe soveltuu huonosti lääkärin kielitaidon testaamiseen. teksti Riitta Hankonen kuva Annika Rauhala hepatiiti pitää sulkea pois: matkustatko? Oliko verensiirto, hammashoito? Onko suojaamaton seksi? Käytätkö narkoaineen?” ”Oliko aiemmin samanlaisia vaivoja? Onko yhteys ruoan kanssa? Huomasiko minkalaista ruokaa voisi aiheuttaa oireita? Onko lähipiiressä mahatautia?” Esimerkit ovat peräisin laillistamiskuulusteluun osallistuneiden maahanmuuttajataustaisten lääkäreiden kirjoitustaitotestistä. Ensimmäinen vastaaja ei läpäissyt testiä, jälkimmäinen läpäisi. Nykyinen Suomessa käytössä oleva kielikoe ei riitä varmistamaan maahanmuuttajataustaisten lääkärien suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kielikoe mittaa yleistä kielitaitoa, mikä ei riitä terveydenhuollon vaativissa viestintätilanteissa. Tähän tulokseen tuli kielitieteilijäryhmä, joka tutki lääkäreiden kirjoittamia kuulusteluvastauksia. –Testien laadinnassa on paljon vaihtoehtoja, joista mikään ei ole täydellinen. Kuhunkin tilanteeseen pitäisi löytää mahdollisimman luotettava testi. Myös taloudelliset seikat pitää ottaa huomioon. eu- ja eta-maiden ulkopuolella lääkäriksi valmistuneet käyvät läpi Valviran laillistamisprosessin. EU-maista saapuvilta lääkäreiltä Valvira ei vaadi todistusta kielitaidosta, mutta työnantaja voi sitä edellyttää. Lääkärit suorittavat Yleisten kielitutkintojen kokeen (YKI). YKI on suoma- lainen versio Eurooppalaisen viitekehyksen arviointiasteikosta (EVK). Sitä ei ole tarkoitettu ammatillisen kielitaidon testaamiseen, mutta sitä käytetään tähän tarkoitukseen monessa Euroopan maassa. YKI on läpäistävä peruskielitaidon tasolla, mitä on pidetty Suomessa liian matalana. Tason nostamista on ehdottanut viimeksi opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä. Kielitaitovaatimukset koskevat myös hoitohenkilöstöä. lähteenä myös: duodecim 4/2015 tutkijat ehdottavat, että ammatissa tarvittavan kielitaidon testaamiseen pitäisi kehittää omat testinsä. –Testien pitäisi mitata ylätason kielitaitoa, esimerkiksi sanatiedon syvyyttä ja sanaverkostoja eli sanojen välisten yhteyksien runsautta ja laatua. Kielitaitoa voi arvioida myös näyttötilanteessa, mutta se on kallis ja työläs tapa, sanoo tutkija Maija Tervola Tampereen yliopistosta. Englanninkielisessä maailmassa on pitkät perinteet kielitaidon testaamisessa. Suoraan englannin kielen testejä ei voi kuitenkaan kopioida. TEHY t 5–2015 tositoimissa. Lääkäri tarvitsee työssään syvällistä kielitaitoa. 19 ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: SUUHYGIENISTI Suu puhtaaksi! Suuhygienistiyrittäjä Anne Ukkola tulee tarvittaessa kotikäynnille. teksti Minna Ruotsalainen kuvat Jussi Tuokkola tarkka katse. Anne Ukkola löytää suusta piilevätkin vaarat. 20 TEHY t 5–2015 K aunis, terve ien on kuin vaaleanpunertava kaulus hampaan ympärillä. Jos suussa piilee tulehdus, parodontiitti, joka on jo ehtinyt syventää ientaskuja, mikrobikuormitusta voi verrata kämmenenkokoiseen märkivään haavaan. Oulun seudulla toimiva suuhygienistiyrittäjä Anne Ukkola havahduttaa ihmisiä mielellään konkreettisilla esimerkeillä. Annella on vastaanotto Oulun Metsolan Kartanon ikäihmisten palvelutalossa yhdessä parturi-kampaamon ja kosmetologi-jalkahoitajan kanssa. Vastaanotollaan Anne on pari päivää viikossa. Muulloin hän tekee kotikäyntejä ja työskentelee hammaslääkärivastaanotolla. Lisäksi Anne pitää koulutuksia suuhygieniasta vanhushoidon henkilökunnalle ja opettaa suun terveyden ammattilaisille instrumenttien teroittamista. Suun terveystarkastukset ja perusteelliset hammaspuhdistukset ovat Annen arkea. Hammaskiven poisto kuuluu aina puhdistukseen. Tärkeä osa työtä on myös parodontiitin ennaltaehkäisy ja hoito. Joskus Anne tekee hampaiden vaalennuskäsittelyjä. Kotikäynnit helpottavat Annen työtä. Paikan päällä näkee, mitä välineitä asiakas käyttää, ja pystyy tarvittaessa opastamaan uusia konsteja. Esimerkiksi hampaiden pesu on kuivasta suusta kärsivälle miellyttävämpää, kun vaihtaa hammastahnan miedompaan ja vähemmän vaahtoavaan. suurin osa Annen asiakkaista on vanhuksia. Anne viihtyy heidän parissaan, koska useimmilla on vankka elämänkokemus ja ulkokultaiset arvot ovat jääneet menneisyyteen. Kolmasosalla 80–90-vuotiaista on nykyään omat hampaat. Tulevaisuudessa osuus kasvaa, mikä lisää myös iensairauksia. Iän myötä mahdolliset perussairaudet, kuten diabetes, heikentävät syljeneritystä. Kuivassa suussa viihtyy karies, jolloin riski saada reikiä kasvaa. Kuivan suun limakalvot ovat aina alttiimpia tulehduksille ja haavaumille. TEHY t 5–2015 väleissä. Hampaiden välitilan koko vaikuttaa merkittävästi siihen, mikä väline sopii parhaiten hammasvälien puhdistukseen. i Suu unohtuu palvelusuunnitelmasta Suun terveydellä on tärkeä rooli vanhusten hyvinvoinnissa. Se vaikuttaa ikäihmisen ravitsemukseen ja sosiaalisuuteen. Siihen, miten hän syö ja juo sekä pystyy ilmaisemaan itseään. Kun vanhus tulee hoitolaitokseen asiakkaaksi, toimintakyky ja terveydentila arvioidaan yleensä hyvinkin seikkaperäisesti. Suun terveys saattaa unohtua kokonaan, vaikka sen pitäisi olla luonnollinen osa kartoitusta. Hammassairaudet etenevät oireettomina. Siksi monesti ollaan liikkeellä vasta, kun peli on jo menetetty: yksi tai useampi hammas joudutaan poistamaan. Jos hoito on hyvin suunniteltu, vanhus voi säilyttää omat hampaansa elämänsä loppuun asti.” 21 ammatissa –Sanotaan, että makea on viimeinen maku, jonka ihminen maistaa. Näen työssäni, että monista vanhuksista tulee herkuttelijoita. Jos ruokavalioon kuuluu paljon makeisia ja virvoitusjuomia, hampaisiin panostettu raha on tavallaan hukkaan heitettyä, Anne miettii. Iäkkään voi olla vaikea harjata hampaitaan jo pelkästään heikentyneen hienomotoriikan vuoksi. Muistiongelmat ja alentunut toimintakyky heikentävät niin ikään suuterveyttä. Tämä kävi ilmi myös Riitta Saarelan tuoreessa väitöstutkimuksessa, jonka mukaan vanhusten aliravitsemus johtuu osittain huonosta suuhygieniasta. viime syksynä Anne valittiin vuoden suuhygienistiksi. Tunnustuksen antoi Tehyn yhteistyöjärjestö STAL eli Suun Terveydenhuollon Ammattiliitto. Anne on työskennellyt urallaan julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä opetustyössä. Hän valmistui hammashoitajaksi vuonna 1981 ja jatkoi siitä erikoishammashoitajaksi. Oman alan täydennyskoulutusten lisäksi Anne on opiskellut muun muassa terveydenhuollon hallintoa, yrittäjyyttä ja pedagogisia opintoja. Vuosien työkokemus ja opiskelijoilta saatu palaute on saanut Annen kehittämään ikääntyvien suunhoidon palveluja. –Jos ihminen joutuu laitoshoitoon eikä pysty enää itse huolehtimaan suunsa terveydestä, se romahtaa nopeasti. Jos makaat itse kolme kuukautta sairaalassa, haluaisitko, että joku harjaisi hampaasi sinä aikana? Anne kysyy. Suukko-nimisen yrityksensä Anne perusti kuusi vuotta sitten. Sen ideana on tuoda suuhygienistipalvelut asiakkaan luokse liikkuvan hammashoitoyksikön avulla. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät luovuttivat tästä Annelle innovatiivisen yritysideapalkinnon. –Turvalliseen ympäristöön tuotu suuhygienistipalvelu on pelkäävällekin asiakkaalle vähemmän stressaavaa. Pieni hammashoitoyksikkö kulkee pyörillä ja kätkee sisäänsä käytännössä kaiken tarvittavan: ultraäänilaitteen, poran ja imurin. Muita työvälineitä ovat instrumentit hammaskiven poistoon, hammaspeili, ientaskumittari ja otsavalo. 22 i Parodontiitti eli kiinnityskudostulehdus ► Merkittävä kansansairaus: kroonista parodontiittia sairastaa kaksi kolmasosaa aikuisista. ► Voi olla piilevä ja ylläpitää elimistön systeemistä tulehdustilaa. Todettu kasvattavan sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riskiä. ► Altistavia tekijöitä: huono suuhygienia, tupakointi, diabetes ja muut yleissairaudet, lääkitykset ja perinnöllinen alttius. ► Voi oirehtia pahanhajuisena hengityksenä, halitoosina. ► Hoito: mekaaninen hammasplakin ja hammaskiven puhdistus. Asiakkaan kiusalliseksi kokema hampaidenpesu voidaan jättää tekemättä. vaikka suun terveyden vaikutuksesta yleiseen terveyteen tiedetään yhä enemmän, suomalaisten hammashoitotottumuksissa on paljon parannettavaa. Aikuisilla on yhtä paljon kiinnityskudossairauksia kuin 20 vuotta sitten. Moni harjaa hampaitaan laiskasti tai huolimattomasti. Tekniikka voi olla huono, jolloin pinnoille jää plakkia. Osa jättää hammasvälit puhdistamatta. Anne kuulee monilta ihmisiltä, etteivät he tarvitse hoitoa, koska suussa ei ole mitään ongelmia. Suun terveyttä edistävän suuhygienistin työnkuvakaan ei ole kaikille tuttu. Apua haetaan tavallisesti vasta hammaslääkäriltä siinä vaiheessa, kun kipu alkaa häiritä. Anne motivoi asiakkaitaan puhdistamaan hampaat kahdesti päivässä ja hammasvälit kerran vuorokaudessa. –Ikävä kyllä asia ei ole kaikille itsestään selvä, vaan siihen pitää kannustaa kovasti. Tärkeintä ei ole se, kuinka monta kertaa vuodessa käy hammaslääkärillä tai suuhygienistillä. Tärkeintä on saada ihmiset havahtumaan kotihoidon merkityksestä. Yleensä Annen asiakkaat käyvät vastaanotolla kolmen tai kuuden kuukauden välein tai kerran vuodessa. Jotkut ikäihmiset tarvitsevat perusteellista suun puhdistusta jopa kerran kuussa, jos he eivät pysty huolehtimaan siitä kunnolla. anne muistuttaa, että hampaita ei saisi unohtaa laitoshoidossa – onpa kyse sitten ikäihmisistä, kehitysvammaisista tai psykiatrisista potilaista. Kun yhä useampi ikääntyy omat hampaat suussaan, muuttaa se myös pesurutiineja. Irtoproteesi on ollut helppo ottaa suusta pestäväksi. Moni kokee suun hyvin intiimiksi alueeksi. Toisen suun peseminen tai oman antaminen pestäväksi ei välttämättä ole kovin mutkatonta. –Hoivapuolella korostuu itsemääräämisoikeus, jolloin asiakkaan kiusalliseksi kokema hampaidenpesu voidaan jättää tekemättä. Toisen pään pesu tuntuu olevan luontevampi rutiini, Anne sanoo. t TEHY t 5–2015 kolumni Pääni on kaislikko olen oppinut, että ikävuosien 20 ja 40 välillä ihmisessä tapahtuu muitakin muutoksia kuin se, että karvaa alkaa kasvaa yhä oudommissa paikoissa. Monimutkainen ja yksikertainen vaihtavat paikkaa: 20-vuotiaana maailma oli yksinkertainen ja minä, ah, niin monimutkainen. Nyt neljänkympin korvilla on maailma monimutkainen ja minä, ah, niin yksinkertainen. Musta ja valkoinen sekoittuvat. Harmaan sävyjä löytyy entistä enemmän muualtakin kuin pikkutuhmasta iltalukemisesta. Tämä muutos, jota myös keski-ikäistymiseksi kutsutaan, on mielestäni sekä siunaus että sääli. Kolumnistimme laura kosonen on kätilö, toimittaja ja filosofian maisteri. TEHY t 5–2015 kuin kommunistilla, toisena kuin markkinaliberaalilla. ollako idealisti vai realisti? On kaksi eri keskustelua, kuka terveyspalvelut tuottaa ja miten ne saadaan tuotetuksi. Puhutaanko periaatteista vai käytännöistä; jaosta julkisen ja yksityisen välillä vai hammaslääkärijonon pituudesta? Asuuko minussa byrokratian vihaaja vai ammattiyhdistysliikkeen rakastaja? Ammattijärjestöjä moititaan jouston puutteesta ja jähmeydestä, kun terveydenhuollon rakenteita järjestellään uusiksi. Entä jos sanoo kyllä ketterämmälle byrokratialle mutta jyrkän ein työehdoille, joissa vain työntekijä joustaa? Äänestänkö yksilöä vai arvomaailmaa? Hoitajana ajattelen, että perstuntuma hoitoalaan on ehdokkaalle eduksi. Mutta entä jos hän on kanssani täysin eri mieltä kaikista muista itselleni tärkeistä teemoista? Kannattaako valita tehokas puurtaja vai luottaa tuuliviirimäiseen visionääriin? Tiedän työkavereideni papakokeet, mutta politiikasta emme puhu. näin eduskuntavaalien alla kaipaisin lisää vahvoja värejä harmaan rinnalle. En saa tolkkua puolueiden ja ehdokkaiden eroista. Terveydenhoito on teemoista hankalin. Sosiaali- ja terveysasioista keskustellaan näissä vaaleissa ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin, ja itse ymmärrän keskustelua ehkä vähemmän kuin koskaan aiemmin. Terveyspolitiikka ei taivu tajuntaan, vaikka ennen seurasin työkseni politiikkaa ja nykyisin työmaana on terveys. Pöydällä on niin raskaita rakenteita, isoja rahoja ja periaatekysymyksiä, että niitä on hankala hahmottaa ja faktoja lähes mahdotonta tarkistaa. En enää tiedä, ketä asiantuntijoista uskoa (paitsi professori Heikki Hiilamoa uskon vanhasta tottumuksesta). Asia on periaatteessa yksikertainen, sillä tavoite on kaikilla sama: hyvät terveys- ja sosiaalipalvelut mahdollisimman edullisesti. Mutta miten, milloin ja kenelle? Olen neuvoton äänestäjä, sillä en aina tunne edes itseäni. Minusta on moneksi: yhtenä päivänä olo on uskon, että oma pää selviäisi, jos sitä saisi tuulettaa mahdollisimman paljon muiden ihmisten kanssa – myös niiden, joilla on vääriä mielipiteitä. Kaipaisin enemmän politiikkaa kahvipöytäkeskusteluihin. Tiedän työkavereideni papakokeet ja parisuhdekriisit, mutta politiikasta emme puhu. Se olisi liian intiimiä. Miksi näin? Olisi jo aika poistaa politiikka kiellettyjen puheenaiheiden listalta. Pieni väittely voisi tuoda kaivattua väriä arkipäivään. En vielä tiedä, mitä muutoksia ihmisessä tapahtuu ikävuosien 40 ja 60 välillä tai siitä eteenpäin. Toivon, että karvankasvu taittuu ja värinäkö kirkastuu. 23 sairaus Asbestin jäämät Asbestoosiin sairastuu yhä harvempi, mutta asbestin aiheuttamat syövät todennäköisesti lisääntyvät. teksti Maija Joutjärvi kuva Pixmac i Asbestitaudit Kurkunpään syöpä Keuhkosyöpä Asbestiplakkitauti Asbestoosi Mesoteliooma eli keuhkopussin tai vatsakalvon syöpä 24 P arhaillaan eletään asbestin aiheuttamien sairauksien huippukautta, vaikka materiaalin käyttö on ollut Suomessa kiellettyä jo yli kaksikymmentä vuotta. Asbestitautien kehittyminen vaatii aikaa kymmenestä jopa viiteenkymmeneen vuotta. Vuosittain todetaan noin 600 uutta asbestialtistumisesta johtuvaa sairautta, mikä on 16 prosenttia kaikista ammattitaudeista. Tällä hetkellä Suomessa on 10 000 asbestisairaudesta kärsivää, ja materiaalille altistuneita arvioidaan olevan noin 50 000. Tavallisimpia asbestin aiheuttamia tauteja ovat asbestiplakkitauti, asbestoosi eli asbestipölykeuhko, keuhkosyöpä ja TEHY t 5–2015 mesoteliooma eli keuhkopussin tai vatsakalvon kasvain. asbesti on yleisnimitys luonnon kuitumaisille silikaattimineraaleille. Sitä on monta lajia, ja niiden kaikkien on todettu aiheuttavan asbestisairauksia. Asbesti oli Suomessa yleinen rakennusmateriaali 1960- ja 1970-luvuilla. Sitä käytettiin muun muassa putkien eristeenä, telakoilla, autojen jarruissa, maaleissa ja rakennusmateriaaleissa. Eniten asbestille altistuivat eristäjät, putkimiehet, kirvesmiehet, rakennusapumiehet ja rakennussiivoojat. Maailmalla tuotetaan edelleen yli kaksi miljoonaa tonnia asbestia vuodessa, vaikka sen syöpää aiheuttavat vaikutukset on tiedetty jo vuosikymmeniä. –Suomalaisissa rakennuksissa on vielä paljon asbestia, myös sairaaloissa. Niin kauan kun sitä ei pureta tai esimerkiksi asbestilla eristetyissä putkissa on maalipinta päällä, se on asukkaalle vaaratonta. Asbestin olemassaolo pitää vain tietää, kertoo ylilääkäri Panu Oksa Työterveyslaitokselta. Kun asbestia työstetään, siitä irtoaa kuituja, jotka pääsevät hengityksen mukana keuhkoihin ja varastoituvat sinne pysyvästi. Asbestin purkutyö on luvanvaraista. asbestisairauksien puhkeamiseen vaikuttaa se, miten paljon henkilö on altistunut asbestille. Myös yksilöllisillä ominaisuuksia on merkitystä – kaikki altistuneet eivät sairastu. Yleisin asbestisairaus on asbestiplakkitauti eli ulompaan keuhkolehteen, rintaonteloon seinämään ilmestyvät hyvälaatuiset paksuuntumat, plakit. Yleensä ne havaitaan perusterveydenhuollossa tehtävässä röntgenkuvauksessa ja potilas ohjataan erikoislääkärille. Plakki on enemmän kauneusvirhe kuin sairaus. Joissain harvoissa tapauksissa se voi jäykistää rintakehää. Keuhkojen heikentynyt toiminta johtuu silloinkin todennäköisesti jostain muusta sairaudesta, kuten keuhkoahtaumataudista. Asbestiplakkitauti ei alenna potilaan toimintakykyä niin paljon, että sen takia voisi saada ammattitaudeista maksettavaa haittarahaa. TEHY t 5–2015 asbestoosi tarkoittaa keuhkokudoksen sidekudostumista, fibroosia. Asbestoosissa valkosolut yrittävät poistaa vuosia sitten keuhkoon päätyneitä kuituja. Tämä ei onnistu, sillä asbestikuidut ovat pitkiä ja kestäviä. Keuhkoissa on tulehdustila ja niiden kaasujen vaihtokapasiteetti pienenee, kun keuhkorakkulat arpeutuvat. Taudin kehittyminen vaatii pitkäaikaisen ja kohtalaisen voimakkaan asbestialtistumisen. Asbestoosi on yleensä pitkään oireeton, mutta jossain vaiheessa potilaalle voi tulla hengenahdistusta ja yskää. Ammattitaudin diagnosoiminen on oikeusturvakysymys. –Kokemukseni on, että uudet asbestoositapaukset ovat hyvin lieviä. Vuosittain tulee noin 60 tapausta, Panu Oksa kertoo. Asbestoosia ei useinkaan havaita tavallisessa röntgenkuvassa, vaan se vaatii keuhkojen ohutleikekerroskuvauksen erikoisterveydenhuollossa. Moni lievä asbestoosi jää todennäköisesti diagnosoimatta, mutta hoidon kannalta sillä ei ole merkitystä, koska tautiin ei ole hoitoa. Tupakanpoltto tulee kuitenkin lopettaa, koska asbestin ja tupakan yhdistelmä lisää syöpäriskiä huomattavasti. –Potilaalle ammattitaudin diagnosoiminen on oikeusturvakysymys. Potilas voi saada haittarahaa, jos on asbestin aiheuttama sairaus on alentanut toimintakykyä. Kaikkien terveydenhuollossa työskentelevien on hyvä tietää ammattitautien erityisluonne, Oksa muistuttaa. Työterveyslaitoksen sivuilta voi tulostaa potilaan täytettäväksi kyselykaavakkeen, jossa kartoitetaan asbestille altistumista. Kaavake kannattaa täytättää aina, jos herää epäilys asbestialtistumisesta. asbestisairauksiin kuolee i Asbesti ► Kuitumaisia silikaattimineraaleja, joille on yhteistä hyvä mekaaninen ja kemiallinen kestävyys. Materiaalit pölyävät käsiteltäessä. ► Suomessa asbestia käytettiin rakennusmateriaaleissa 1920-luvulta lähtien. Erityisen runsasta asbestin käyttö oli 1960- ja 70-luvuilla. ► Asbestia saavat purkaa vain erityiskoulutuksen saaneet. ► Käyttö kiellettiin Suomessa vuonna 1994 ja EU:n alueella 2005. ► Käytetään edelleen paljon esimerkiksi Venäjällä, Kazakstanissa ja Kiinassa. vuosittain noin sata henkilöä. Syynä on yleensä keuhkosyöpä. Keuhkosyöpä vaatii kehittyäkseen suuren altistumisen asbestille. Syövän ennuste riippuu muun muassa syöpätyypistä ja levinneisyydestä. Sitä hoidetaan kuin mitä tahansa muutakin syöpää. Myös kurkunpään syöpä voi olla nykykäsityksen mukaan asbestisairaus. Syövät korvataan ammattitautina, jos voidaan osoittaa, että altistuminen on tapahtunut työtehtävissä. Vaarallisin asbestisairaus on keuhkopussin tai vatsakalvon pahanlaatuinen kasvain eli mesoteliooma. Se on selkein ammattitautina korvattava syöpä. Sairaus voi syntyä jo pienestä altistumisesta, ja sen ennuste on huono. Latenssi eli oireeton vaihe kestää keskimäärin 50 vuotta. –Asbestoosit harvinaistuvat, koska voimakkaasti altistuneiden lukumäärä vähenee. Syöpien latenssi on pidempi, joten ne todennäköisesti vielä lisääntyvät, Panu Oksa arvioi. t lähteinä käytetty: hengitysliitto ja työterveyslaitos. 25 hyvinvointi Anteeksi, että olen Omatunto kolkuttaa. Syystä vai suotta? teksti Merja Perttula kuvitus Johanna Sarajärvi S yyllisyys on tarpeellinen tunne. Se suojelee tekemästä pahaa muille ja rohkaisee tekemään sitä, mikä on oikein. –Ilman syyllisyydentunnetta maailma olisi hullunmylly, sanoo teologi ja kouluttaja Anna-Liisa Valtavaara. Toisaalta Valtavaara on tavannut useita ihmisiä, jotka ovat kärsineet väärästä syyllistymisestä koko elämänsä ajan. Olo on tällöin jatkuvasti epämukava ilman selvää syytä. Terve syyllisyys on seurausta omista teoista, mutta väärän syyllisyyden taustalla ovat muiden teot, jotka ovat aiheuttaneet vääristyneen minäkuvan. Kun tunnet syyllisyyttä, kysy itseltäsi, olenko tehnyt tämän väärän teon tai olenko voinut edes vaikuttaa siihen? Jos huomaat, ettei sinulla ole asian kanssa mitään tekemistä, kannat väärää syyllisyyttä. Terve ja väärä syyllisyys voivat sekoittua toisiinsa. Olet tehnyt ehkä pienen rikkeen, josta koet syyllisyyttä. Jos olet ylisyyllistyvä ihminen, vähäinenkin aito syyllisyys voi saada valtavat mittasuhteet. –Väärästä syyllisyydestä kärsivä on syyllinen varmuuden vuoksi. Esimerkik- si hoitaja voi epäillä, tekikö nyt varmasti oikein, muistiko kaikki tai johtuiko tämä siitä, miten toimi. Jossittelu on myös tyypillistä. Jos olisin tehnyt toisin, olisiko tätä tapahtunut? väärä syyllisyys vie energiaa niin töissä kuin vapaa-ajalla. Se voi näkyä ylivastuullisena suorittamisena tai lisätä epävarmuutta, jolloin ei luota kaikissa tilanteissa ammattitaitoonsa. Työn ilo kärsii, vaikka kukaan ei moitikaan, sillä sisäinen moittija on koko ajan läsnä. Ylisyyllistyvä saattaa pyydellä jatkuvasti tekemisiään muilta anteeksi. Kun hänelle vastataan, että saat toki anteeksi, vastaus vahvistaa syyllistyjän luuloa, että toisetkin pitävät häntä syyllisenä. Ylisyyllistyvän hoitajan on vaikea kannustaa toisia, koska hän on itse epävarma kelpaamisestaan. Jos hän saa kiitosta esimieheltä, työkavereilta, potilailta tai omaisilta, hänen on vaikea uskoa sitä todeksi. Hän pelkää myös kritiikkiä. Virheiden pelko johtaa ylitunnolliseen suorittamiseen. Hä- Terve ja väärä syyllisyys voivat sekoittua toisiinsa. 26 nen on vaikea pyytää apua tai neuvoa, koska silloin muut huomaisivat hänen huonommuutensa. Väärän syyllisyyden pohja syntyy lapsuuden kasvuympäristössä. Kun lapsi ei saa riittävästi rakkautta ja hyväksyntää, hän on epävarma, kelpaako omana itsenään. Lasta on pahimmillaan syyllistetty perheestään – vaikkapa köyhyydestä, alkoholismista tai vanhempien erosta – tai rangaistu turhaan. TEHY t 5–2015 27 hyvinvointi i Lapsen omaa selitystään ei ole kuunneltu. Tämä voi tapahtua kotona, koulussa tai kaveripiirissä. Aikuisena tapahtuvat epäonnistumiset vahvistavat lapsena syntynyttä uskomusta. Pahinta on, jos lähipiiriin sattuu ihmisiä, joilla on taipumus syyllistää toisia. Syyllistymisherkkä ei pidä puoliaan vaan uskoo, mitä toiset sanovat. Vääränlainen syyllisyys ja häpeä ovat läheisiä tunteita. Molempien takana on kokemus siitä, että on arvoton ja kelpaamaton. –Moni puhuu syyllisyydestä, vaikka tarkoittaa häpeää. Vielä helpompi on puhua liiasta kiltteydestä. Näillä kaikilla on yhteinen syntyhistoria, Anna-Liisa Valtavaara sanoo. terveestä syyllisyydestä on helppo päästä eroon. Kun tajuat tehneesi väärin, pyydä anteeksi – ja mieli kevenee. 28 Älä syyllisty näistä ► Asiat, joita et ole tehnyt tai joihin et voi vaikuttaa. ► Toisten virheet ja viat. ► Teot, jotka olet jo pyytänyt anteeksi. ► Temperamentti ja luonne. ► Ulkonäkö, sukupuoli ja ikä. ► Tunteet. ► Sairaudet ja vammat. Omaisten syyttelyn takana voi olla aikuisten lasten syyllisyys. Jos et ole varma omasta osuudestasi, varmista, toimitko väärin tai loukkasitko. Jos saat vastaukseksi, että näin tapahtui, anteeksipyyntö on paikallaan. –Korostan myös anteeksiuskomista. Liian usein jäädään puolitiehen. Vaikka pyytää vilpittömästi anteeksi ja toinen yhtä vilpittömästi antaa anteeksi, moni ei silti usko. Näin jää edelleen vellomaan syyllisyydentunteeseen. Entä jos toinen ei anna anteeksi? Tai on jo kuollut? Siinä tapauksessa Valtavaara suosittelee myöntämään oman syyllisyytensä, antamaan teon itselleen anteeksi ja päättämään, että ottaa opiksi virheistään. Väärä syyllisyys kannattaa opetella vaientamaan alkuunsa. Usko pois: tunne on turha. Mieti sen sijaan, mistä jatkuvasti syyllinen olo johtuu. Kuka sinua on syyllistänyt ja millä tavoin? Joillekin on suuri oivallus huomata, ettei millään voi olla aina ja kaikkeen syyllinen. TEHY t 5–2015 Tärkeä vaihe väärän syyllisyyden käsittelyssä on antaa anteeksi niille, jotka ovat kohdelleet aikoinaan väärin ja aiheuttaneet piinaavan syyllisen olon. Tämä voi ottaa aikaa. –Henkilöiden kanssa ei tarvitse olla tekemisissä eikä odottaa, että he pyytäisivät tekojaan anteeksi. Joskus näin käy, mutta aika harvoin. Mitä vanhempi ja isompi asia, sitä suurempi merkitys omalle hyvinvoinnille on sillä, että antaa anteeksi. on ihmisiä, jotka eivät syyllisty mistään. He eivät kanna vastuuta virheistään, vaan panevat ne muiden syyksi. Heiltä puuttuu myös empatiakyky. Syyllistymättömällä on pohjimmiltaan sama ongelma kuin ylisyyllistyjällä: epävarmuus siitä, hyväksyvätkö muut hänet sellaisenaan. Hän huomaa helposti toisen herkkyyden ja alkaa käyttää syyllistämistä vallan välineenä. Toista on helppo pompottaa, kun tämä ei uskalla puolustaa itseään. Jos joudut mistään syyllistymättömän ihmisen lähelle, usko vanhaa sanontaa: joko kärsit tai pakenet. Hakeudu vastapainoksi sellaisten ihmisten seuraan, jossa tulet hyväksytyksi. Voit myös pohtia heidän kanssaan, onko toisen väitteillä mitään perää. monella hoitajalla on kokemuksia siitä, että potilaan omaiset syyttävät huonosta hoidosta, vaikka se ei olisi totta. Läheinen on esimerkiksi kuollut ja omaiset väittävät, ettei kaikkea tehty. Tämä on usein keino purkaa surua ja ikävää. Syyttelyn takana voi olla myös aikuisten lasten syyllisyys siitä, etteivät he ole pitäneet isäänsä tai äitiinsä tarpeeksi yhteyttä tai välit ovat olleet huonot. Asioita ei saatu selvitettyä ennen sairastumista tai kuolemaa. Ylisyyllistyvälle hoitajalle nämä tilanteet voivat olla kovia paikkoja. –Toisen vuodatusta kannattaa vain kuunnella rauhallisesti ja sanoa, että parhaamme teimme. Asiaa on viisasta purkaa myös työkavereiden kanssa joko epävirallisesti tai työnohjauksessa. Vastaan saattaa tulla myös tapauksia, jolloin vakavasti sairastunut potilas alkaa miettiä sairastumisen johtuvan hänen pahoista teoistaan. Hän on tehnyt aikoinaan jonkin merkittävän vääryyden, jota ei ehkä ole selvittänyt. –Potilas saattaa toipua paremmin, jos hoitaja vakuuttaa, ettei sairastuminen voi olla näiden tekojen seuraus tai rangaistus. t LÄHTEENÄ MYÖS: ANNA-LIISA VALTAVAARA: SYYLLINEN OLO – SYYSTÄ VAI SUOTTA? KIRJAPAJA 2014. ARASTAAUTOLLESI NYTILMAN OMAVASTUUTA Liittokasko on ammattiliittojen jäsenille räätälöity kattavin autovakuutukovakuutuksemme. Se on tarkoitettu sinulle, joka haluat parasta ja laajinta turvaa autollesi. Se sisältää paljon erinomaisia ominaisuuksia, mm. ainutlaatuisen utlaatuisen bonusedun ja laajan sijaisautovakuutuksen. ONUS ETU AAJA SIJAISAUTO VAKUUTUS Bonusetu syntyy, kun olet ajanut kolme vuottaa ilman kolarivahinkoa. Bonus ei putoa vahingon sattuessa, uessa, kuten perinteisissä autovakuutuksissa. Saat käyttöösi sijaisauton, kun oma autosi on korjattavan matkasi na esimerkiksi kolarointivahingon takia tai kun keskeytyy teknisen vian vuoksi. Toimitamme sijaisauton jaisauton paikan päälle ja voit jatkaa matkaasi saman tien. n. Jos kolarivahinko kuitenkin sattuu, seteli kattaa vielä vahingonkin kin ilman omavastuuta. Osta Liittokasko ja hyödynnä etu. SALLISTU SALLISTU OITVOITTAA OIT VOITTAA liput itsellesi +10 ystävällesi Napapiirin sankarit 2 -elokuvan Turvan omaan ennakkonäytökseen tai radio-ohjattavan ralliauton turva.fi/kaskokatsastus Tule käymään, soita tai jätä yhteydenottopyyntö netissä (etua ei saa verkkokaupasta). Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja tarjoamme erityisesti ammattiliittojen jäsenille etuja ja räätälöityjä tuotteita. Palvelemme numerossa 01019 5110 ma–pe 8–18 sekä verkossa osoitteessa www.turva.fi TEHY t 5–2015 29 ratkaisu Pulma palasiksi Ongelmia ei voi estää, mutta niitä voi oppia ratkaisemaan. Sama kaava sopii kaikkiin tilanteisiin.* teksti Riitta Hankonen Uudessa työpaikassani pitää suorittaa lääkehoidon tentti. Opiskelu ja tentti pelottavat, koska matematiikka oli minulle vaikeaa opiskeluaikana. Harjoittelun tueksi on tarjolla verkko-opetusmateriaalia. Mitä ratkaisuvaihtoehtoja minulla on? Tässä vaiheessa ei tarvitse miettiä niiden järkevyyttä. En ota uutta työtä vastaan. Pyydän esimieheltä, että minun ei tarvitse suorittaa tenttiä vielä. Kaivan opiskeluaikaiset muistiinpanot esiin ja yritän ymmärtää yksin. Pyydän apua matemaattisesti lahjakkaalta kaverilta tai tentin suorittaneelta työkaverilta. Ovatko vaihtoehdot toteuttamiskelpoisia? Uuden työn jättäminen heti kättelyssä ei ole järkevä vaihtoehto. Voin keskustella esimiehen kanssa, mutta tentti on edessä joka tapauksessa. Aloitan määrätietoisen opiskelun. Käyn läpi kokonaisuuden, listaan vaikeilta tuntuvat asiat ja keskustelen niistä työkavereiden kanssa. Opiskelen kerran viikossa verkkomateriaalia ja teen harjoitukset. Jos lasken väärin enkä ymmärrä, missä virhe piilee, pyydän apua matemaattisesti lahjakkaalta kaverilta. Jos en läpäise tenttiä ensimmäisellä kerralla, pyydän työnantajaa järjestämään lisäopetusta. Vaihtoehtoa ei voi toteuttaa. Erota ratkaistavissa olevat ongelmat asioista, *joihin et pysty vaikuttamaan. Tentti meni läpi ensimmäisellä yrityksellä. lähteenä käytetty: irti murehtimisesta. duodecim 2015. 30 TEHY t 5–2015 terveys KOONNUT RIITTA HANKONEN, [email protected] Yksin on paha olla yksinäisyys on terveydelle tuhoisampaa kuin ylipaino. Yksinäisyys lisää sydäntautien, mutta myös monien muiden sairauksien vaaraa. Eronneet kuolevat sepelvaltimotautiin yli kaksi kertaa useammin kuin naimisissa olevat. Yksinäisyyden aiheuttamaa kuolemanriskiä on tutkittu muun muassa Chicagon yliopistossa. Yksinäisiä on kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisen paljon vanhuksissa sekä lapsissa ja nuorissa. Yksinäisyys voi olla myös sosiaalista tai emotionaalista. Sosiaalinen yksinäisyys johtuu sosiaalisen verkoston puutteesta tai siitä, ettei koe kuuluvansa mihinkään ryhmään. Emotionaalinen yksinäisyys puolestaan johtuu läheisen ystävän puutteesta. Itsensä yksinäiseksi kokevan kannattaa olla akkampanja tiivinen ja hakeutua muiden ihmisten seuraan. Internetissä on keskusteluryhmiä, joiden kautta voi saada virtuaalista seuraa. Kasvokkain ihmisiin voi tutustua esimerkiksi harrastuksissa. Järjestöt Terveyden kolmiottelussa ylläpitävät palvelevia puhelimia sekä järjestävät mitataan verenpainetta, vapaaehtoisia tukihenkilöiksi yksinäisille. HELENA SYRJÄ 3-ottelu kolesterolia ja vyötärönympärystä. sydänviikko 12.–19.4. siitepöly 1 Antihistamiini tehoaa siitepölyallergian oireisiin heti. 2 Kortisonipohjainen nenäsuihke vaikuttaa täydellä teholla reilun viikon päivittäisen käytön jälkeen. 3 Kun ilmasto lämpenee, allergiaa aiheuttavien kasvien levinneisyys laajenee. Kasvien kukintakausi aikaistuu ja pitenee. PIXMAC helsinki missio, mielenterveyden keskusliitto, terveyskirjasto www.allergia.fi Parasetamolimyrkytykset ja maksavauriot lisääntyivät Ruotsissa, kun lääkettä alettiin myydä ruokakaupoissa. Uutispalvelu Duodecim Viikko viikolta Pysy tiukkana norjalainen lääkäri johdattaa lukijansa viikko viikolta kohti terveellisempää elämää ja kevyempää olemusta. Paksu kirja koostuu resepteistä, ravintoohjauksesta ja ihmisen fysiologiaa käsittelevästä tiedosta. Jotta lukija ei luhistuisi tietovuoren alle, hänen kannattaa ottaa viikko kerrallaan – kirjoittajan ohjeen mukaan. Ensimmäisen viikon haasteena on hankkiutua eroon valkoisesta sokerista. virtsa karkailee joka neljänneltä naiselta. Vaan eipä karkaile niiltä, jotka noudattavat tunnollisesti fysioterapeutin ja kätilön laatimia jumppaohjeita lantionpohjan lihaksille. Pilke silmäkulmassa laaditussa kirjassa on uusi liike vuoden jokaiselle viikolle. Osaan liikkeistä voi houkutella myös puolison mukaan. maija kiljunen ja emilia ek-huuhka: bailamama – pysy tiukkana. bazar. berit nordstrand: terveempi elämä 12 viikossa. wsoy. LEENA LOUHIVAARA TEHY t 5–2015 31 tietoisuus Rajan tuolla puolen Kuolemanrajakokemukset ovat tuttuja niin potilaille kuin heitä hoitaville. teksti Merja Perttula kuvat Pixmac ja Henna Aaltonen Y hä useammat selviävät fyysisestä hengenvaarasta kehittyneen lääketieteen ansiosta. Monilla selviytyjillä on kuolemanrajakokemuksia. Niihin saattaa törmätä etenkin elvytystilanteissa ja teho-osastolla. Harvat potilaat puhuvat kokemuksista avoimesti edes läheisilleen. Tapahtuma on niin outo, että muiden reaktiot pelottavat tai potilas pelkää mielenterveytensä puolesta. Tapausten tutkiminen on lisääntynyt 2000-luvulla. Erityisesti on selvitetty sydänpysähdyksen saaneiden potilaiden kokemuksia. –Suomessa mielenkiinto on ollut kuitenkin vähäistä, toteaa Helsingin yliopiston uskonnonfilosofian dosentti Leo Näreaho, joka on kirjoittanut aiheesta ensimmäisen suomenkielisen akateemisen teoksen. Tuoreimpiin kansainvälisiin tutkimuksiin kuuluu viime syksynä julkaistu selvitys, jossa oli mukana 15 sairaalaa Yhdysvalloista, Britanniasta ja Itävallasta. Tutkijat kävivät läpi 2 060 sydänkohtauksen saanutta potilasta, joista 330 henkilöä oli jäänyt henkiin. Heistä haastateltiin 140. Potilaista 55:llä oli muistikuvia ajalta, jolloin he olivat tiedottomia. 32 Toiseen haastatteluun osallistui 101 potilasta. Heistä yhdeksällä oli syvä kuolemanrajakokemus ja 35 kertoi lievemmästä kokemuksesta. aivotoimintojen ja tietoisuuden välillä vallitsee yhteys. Mitä siis tapahtuu rajatilassa, kun aivojen eeg näyttää pelkkää viivaa? Rajatilakokemusten yhteydessä puhutaan usein muuttuneesta tajunnantilasta, jolla on selitetty myös hypnoosia. On muun muassa esitetty, etteivät ihmisen kokemukset ole ajalta, jolloin aivotoiminta on lamaannuksessa, vaan ne syntyvät sinä hetkenä, kun hän palaa tajuihinsa. On myös ajateltu, että vaikka aivojen kuorikerros on sydänpysähdyksen aikana lamaantunut, aivojen syvissä osissa saattaa olla jonkinlaista toimintaa. Yksi mahdollisuus on, ettei aivoista vielä tiedetä tarpeeksi. Tajunta on edelleen suuri arvoitus tieteelle. Psykologian tohtori, professori Antti Revonsuo Turun yliopiston kognitiivisen neurotieteen yksiköstä on tehnyt tajunnantutkimusta. Hänen mukaansa kuolemanrajakokemuksista on vaikea kerätä luotettavia havaintoja. –Joitakin kiinnostavia yksittäistapauksia tunnetaan, mutta tämäntyyppinen näyttö on vakavassa ristiriidassa koko luonnontieteellisen ihmiskäsityksen kanssa. Tajunta ylipäätään on edelleen suuri arvoitus tieteelle. Pystytäänkö ilmiötä edes lähestymään luonnontieteellisesti? Leo Näreahon mielestä jokaisen täytyy käsitellä ilmiötä oman maailman- ja ihmiskuvansa pohjalta. –Pidän auki mahdollisuuden, että maailmassa on jokin muukin kuin pelkästään materiaalinen ulottuvuus. Samaan tapaan kuin ihmisellä on fyysisen puolen lisäksi kokemuksellinen puoli. Kutsun sitä universaaliksi, kosmiseksi tietoisuudeksi, jota ei tarvitse liittää mihinkään uskontoon. tyypillisessä rajatilakokemuksessa ihminen huomaa olevansa kehonsa ulkopuolella ja pystyy esimerkiksi aistimaan, mitä leikkaussalissa tai onnettomuuspaiTEHY t 5–2015 selittämätön. Tutkimusten perusteella on arvioitu, että 10–20 prosenttia potilaista kokee sydänpysähdyksen yhteydessä selvän kuolemanrajakokemuksen. TEHY t 5–2015 33 tietoisuus Minusta tuli optimisti halusin lapsia, mutta niitä ei kuulunut. Lapsettomuushoitojen avulla aloin odottaa 26-vuotiaana kaksosia. Toinen vauvoista kuoli tuntemattomasta syystä kohtuun. Odotettiin kuukauden päivät, että toinen lapsi kasvaisi ja voitiin tehdä keisarileikkaus. Olin synnytyksen jälkeen väsynyt ja nukahdin. Illalla havahduin siihen, etten saanut hengitettyä. Tilanne oli kriittinen. Muistan huutaneeni tutulle anestesialääkärille ennen tajunnan menetystä: Ethän anna minun kuolla! Sitten olin harmaassa putkessa vatsa-asennossa. Syöksyin tykinkuulan tavoin kohti vaaleaa pistettä. Yhtäkkiä pulpahdin paikkaan, missä oli lämmintä, pehmeää ja kirkasta. Muistan pettyneenä ajatelleeni, ettei täällä olekaan ketään. Oloni oli kevyt ja rauhallinen. Leijailin painottomana. Vasen käteni näytti hervottomalta. Tartuin siihen toisella kädelläni, mutta se meni käden läpi. Aistini ja ajatukseni pelasivat, mutta fyysistä kehoani ei ollut. Kun tulin tajuihini, huomasin olevani hengityskoneessa. Minulle oli kehittynyt keuhkopöhö, jossa keuhkoihin kertynyt neste esti hengittämisen. Sydämeni vasen kammio oli laajentunut eikä sydän jaksanut pumpata verta normaaliin tapaan. olen ollut skeptikko tällaisten asioiden suhteen. Tietysti haluaisin sille selityksen. Nyt, parikymmentä vuotta myöhemmin kokemus on hyvin selkeänä mielessäni. Olen ajatellut, että jos kuolema tuntuu tältä, se on lempeä ja armollinen. Kardiomyopatia-sairauteni ja rajatilakokemukseni ovat lisänneet kiitollisuutta elämää ja varsinkin lapsiani kohtaan. Minusta on tullut hirmuinen optimisti. Olen puhunut asiasta läheisilleni ja töissä. Jos jollakin on samanlaisia kokemuksia, ehkä tämä rohkaisee kertomaan niistä. Tieto siitä, että on ollut lähellä kuolemaa, voi herättää ahdistusta. Aikaisemmassa työssäni Taysin leikkausosastolla en kuullut hoitajien kertovan potilaiden rajatilakokemuksista. Vain eräs elvytetty hoitaja oli kokenut samanlaisia asioita.” Työterveyshoitaja Tuula Vimpeli, joka työskentelee Tullinkulman työterveydessä Tampereella. kalla tapahtuu. Pian hänelle avautuu eräänlainen tunneli tai muu symbolinen raja, josta hän siirtyy toiseen maailmaan. Siellä on vastassa välittäjähahmoja, edesmenneitä sukulaisia tai ystäviä. Joku näkee filminauhan tavoin elämänsä tapahtumat tai saa eräänlaisen arvion elämästään. –Syvissä kokemuksissa ihmisille välittyy tunne universaalin rakkauden kohtaamisesta. He saavat yhteyden tietoisuuteen tai todellisuuteen, joka on lämmin ja rohkaiseva, Näreaho kuvaa. Kun ihminen palaa tajuihinsa, hän tuntee elämänsä muuttuneen. Yleensä kuolemanpelko katoaa, kiinnostus materiaan vähenee, hyvien ihmissuhteiden merkitys kasvaa ja hengelliset arvot kiinnostavat, vaikkei ihminen olisi sitoutunut tiettyyn uskontoon. Ihmisen koulutus, sosiaalinen asema, uskonto tai uskonnottomuus eivät näytä vaikuttavan rajatilakokemuksiin. Nuorilla potilailla on todettu syvempiä kokemuksia kuin vanhemmilla, samoin naisilla verrattuna miehiin. vaikka suurin osa pitää kuolemanrajakokemusta miellyttävänä, osalle se on ahdistava. Potilas saattaa tarvita terapiaa tai vertaisryhmän tukea. Lääketieteen emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä tähdentää, että hoitohenkilöstö ja lääkärit tarvitsevat rajatilakokemuksista lisää tietoa. –Hoitohenkilöstön ja lääkärien tulee suhtautua niihin asiallisesti ja arvokkaasti, ei vähätellen tai torjuen. Kokemukset ovat täyttä totta näille potilaille. Kivelä kertoo kohdanneensa rajatilakokemuksen 1970-luvulla, kun hän työskenteli terveyskeskuksessa. Osastolla oli tarkkailtavana huonokuntoinen mies. –Minulle tuli ennakkoaavistus ja menin katsomaan häntä. Mies oli saanut juuri kammiovärinän. Elvytin häntä ja hän palasi tajuihinsa kertoen ihanasta ”pumpulikokemuksestaan”. En uskaltanut kysyä lisää, koska se tuntui niin yliluonnolliselta. Jos Kivelä olisi nykyään vastaavassa tilanteessa, hän haluaisi tietää enemmän. –Vakuuttaisin potilaalle, että kuolemanrajakokemuksia esiintyy ja ne ovat täysin luonnollisia. t LÄHTEENÄ MYÖS: LEO NÄREAHO: KUOLEMANRAJAKOKEMUKSET – TUTKIMUKSISTA TULKINTOIHIN. KIRJAPAJA 2015. RIKU PALANNE JA SIRKKA-LIISA KIVELÄ: RAJAKOKEMUKSET LÄÄKETIETEESSÄ. SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI 42/2004. ANTTI REVONSUON TIETEEN PÄIVILLÄ PITÄMÄ LUENTO, HTTP:// VIDEO.HELSINKI.FI/ARKISTO/FLASH.PHP?ID=20398 34 TEHY t 5–2015 i Rajatilojen selitysteorioita Leijailin katon rajassa 1 minulla todettiin 18-vuotiaana hyvänlaatuinen aivo- psykologiset Kokemukset ovat ihmisen puolustusreaktio kuolemanpelkoa vastaan. Kun ihminen joutuu hengenvaaralliseen tilanteeseen, hänen psyykessään laukeaa mekanismi, jonka tarkoitus on osoittaa, ettei ole mitään hätää. 2 neurokemialliset Kriisitilanteessa syntyy aivojen hapenpuute, hiilidioksidihumala tai elimistö alkaa tuottaa kemiallisia yhdisteitä, kuten endorfiineja. Syyksi on arveltu myös nukutuksessa käytettävän ketamiinin kaltaista, aivojen itsensä tuottamaa ainetta. 3 neuroanatomiset Aivojen ohimolohkossa tapahtuu poikkeavaa toimintaa. 4 transsendenttinen Materiaalisen maailman ulkopuolella on jokin tuonpuoleinen maailma ja ihmisen tietoisuus voi operoida ilman aivoja. kasvain. Minut leikattiin kahdesti, ja näytti, että kaikki saatiin pois. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen menin kontrolliin. Siellä huomattiin, että kasvain oli uusiutunut. Kolmas leikkaus tehtiin lokakuussa 1984. Pelkäsin leikkausta. Ajattelin koko kesän, että saatan kuolla siihen. Kävin interreilillä katsomassa paikkoja, jotka halusin elämäni aikana nähdä. Nukutuksen jälkeen huomasin katselevani leikkaussalin laitteita ja henkilökuntaa katon rajasta. Kuulin musiikkia ja erotin selvästi, mitä ihmiset puhuivat. Tilanteeni romahti ilmeisesti verenvuodon takia. Aloin ihmetellä, miksi salissa on niin paljon ihmisiä, joilla ei ollut leikkaussalivaatteita päällä. He eivät olleet läheisiä tai muuten tuttuja, vaan ihmisen kaltaisia olentoja. Nuoren ihmisen mielellä päättelin, että he olivat enkeleitä ja koin, että he suojelivat kahta minua leikkaavaa kirurgia. Ajattelin rauhallisesti, etten vielä halua lähteä. Jouduin viikoksi teholle. En puhunut asiasta kenellekään. Oikeastaan en jaksanut pohtia kokemustani tuolloin lainkaan, sillä kaikki voimani menivät toipumiseen. päästyäni lääketieteelliseen opiskelemaan aloin miettiä asiaa uudelleen. Ihmettelin, etten voinut nuorena tyttönä tietää, miltä leikkaussalissa täsmälleen näytti. Kun lääkärinä tutustuin anestesiaaineisiin, minulle syntyi käsitys, ettei kokemukseni voinut johtua niistä. Olen toiminut pitkään syöpätautien erikoislääkärinä. Rajatilakokemukset ovat niin syviä sisäisiä kokemuksia, että harva potilas puhuu niistä. Pelätään myös, että muut saattaisivat ajatella, ettei potilaalla ole kaikki kohdallaan. Minusta kaikilta leikkauspotilailta pitäisi kysyä: Miten koit, että leikkaus meni? Mitä siinä tapahtui? Uskon, että sillä olisi suuri merkitys potilaalle.” Helsinkiläinen syöpätautien erikoislääkäri. %ORPTYLVWŋ+HOPLQHQŋ.HLQRQHQŋ3XXUWLQHQ 0<UVN</82'210$,-$ 0XVLNDDOLHOLQLNÃLVHVWÃUDNNDXGHVWDMDHOÃPÃVWÃOXRQQRQV\OLVVà 3ÃÃURROHLVVD0DLMX6DDULQHQ0LUMD5ÃW\MD0LNNR3ùUKùOà 2KMDXV-XNND.HLQRQHQ (16,,/7$VXXUHOODQÃ\WWÃPùOOà /LSXWřřZZZOLSSXğDONř (QQDNNRRVWDMDQHWXYÃOLVHQÃDLNDQDROHYLLQHVLW\NVLLQ YHUNNRNDXSDVVDZZZOLSSXğOLSXWřř .DLNNLKLQQDWVLVÃOWÃYÃWSDOYHOXPDNVXQ .\V\U\KPÃP\\QQLVWÃWDUMRXVWD\OLKHQJHQU\KPLOOH 7DUMRXVYRLPDVVDDVWL /LSSXP\\PÃOÃřPLQSYP 5\KPÃP\\QWL9ÃOLDLNDWDUMRLOXW ZZZODKGHQNDXSXQJLQWHDWWHULIL TEHY t 5–2015 35 diagnoosi Herkkänä ympäristölle Ympäristöherkkyys lisättiin tautiluokitukseen. teksti Merja Perttula kuva Pixmac 1 Mitä ympäristöherkkyys tarkoittaa? Ympäristöherkkä ihminen saa terveyttä haittaavia oireita sellaisessa ympäristössä, jossa valtaosa ihmisistä ei oireile. Oireet yhdistetään muun muassa kemikaaleihin, hajusteisiin, mikrobiologisiin tekijöihin ja sähkömagneettisiin kenttiin. Ympäristöherkkyys lisättiin viime vuonna ICD-10-tautiluokitukseen nimikkeellä R68.81, joka kuuluu luokkaan ”muu yleinen oire tai sairaudenmerkki”. Nimikkeen selvittely lähti potilasjärjestöjen toivomuksesta. Nimike on kansallinen. Vastaava nimike otettiin hiljattain käyttöön Tanskassa. 2 Miten yleistä se on? Vakavasti sairastuneiden määrää ei tiedetä. Kyselyissä ihmiset kertovat erilaisista herkkyyksistä, mutta se on eri asia kuin lääkärin diagnosoima ympäristöherkkyys. Suomessa tehdyssä kyselytutkimuksessa jopa seitsemän prosenttia väestöstä raportoi kemikaaleihin, sähkömagneettisiin kenttiin, ääniin ja rakennuksiin liittyvästä ympäristöherkkyydestä. 3 Millaisia oireita ympäristöherkkä voi saada? Ympäristöherkkyydessä merkittävin oireita selittävä tekijä vaikuttaa olevan aivojen ylireaktiivisuus. Jos ihminen 36 saa sisäilman epäpuhtauksista silmien kirvelyä ja hengitystieoireita, kyse ei ole ympäristöherkkyydestä. Jos hän taas kulkee ”epäpuhtaan” talon ohi ja sen näkeminen aiheuttaa oireet, tämä viittaa ympäristöherkkyyteen. Fyysiset oireet voivat olla erittäin voimakkaita ja rajoittaa merkittävästi elämänpiiriä. Oireet ovat seurausta elimistön stressijärjestelmän aktivoitumisesta. Tavallisia oireita ovat sydämentykytys, hikoilu, hengenahdistus, päänsärky, kivut ja keskittymisvaikeudet. Kivun kokemus vahvistuu, kun aistimukset liitetään vaaraan. 4 Miksi toiset saavat oireita, mutta toiset eivät? Ihmiset reagoivat ympäristötekijöihin eri tavalla. Taustalla vaikuttavat aikaisemmat kokemukset ja muut samanaikaisesti kuormittavat tekijät. Parhaiten aivojen ylireagoivuus tunnetaan kroonisessa kivussa. Siinä kivun kokemus vahvistuu, kun aistimukset liitetään vaaraan. Ympäristöherkkyydessä tällaisena voi toimia esimerkiksi yleinen uhkakuva siitä, että home vaarantaa terveyden. Ympäristöherkkyydelle altistavat muun muassa masentuneisuus, stressi, univaje, katastrofointi eli tilanteen liioittelu, ristiriitatilanteet ja tuen puute. Naiset ovat miehiä alttiimpia ympäristöherkkyydelle. 5 Miten ympäristöherkkyys todennetaan? Aluksi tulee kartoittaa oireisto ja etsiä lääketieteellisiä syitä, jotka voivat selittää oireilun. Tämä tapahtuu sulkemalla pois muun muassa astma, allergiat, ihosairaudet, masennus ja ahdistus. Ellei oireilun takaa löydy tunnettua sairautta, mutta potilas liittää oireensa johonkin ympäristötekijään – esimerkiksi sähköön, tiettyihin rakennuksiin tai hajuihin – tulee pohtia, olisiko kyseessä ympäristöherkkyys. Terveydenhuoltoon on tulossa ohjeet, miten nimikettä käytetään. Tekeillä on myös käypä hoito -suositus. 6 Miten herkkyyttä hoidetaan? Ensin pitää hoitaa sairaudet ja niiden oireet sekä tukea toimintakykyä. Ympäristötekijät tulee selvittää ja korjata, jos oireet johtuvat niistä. Varhaiset, mahdolliseen ympäristöherkkyyteen viittaavat merkit on tärkeää TEHY t 5–2015 paossa. Osa ympäristöherkistä ihmisistä on erittäin sairaita. He saattavat muuttaa asunnosta toiseen, mutta samat ongelmat jatkuvat. Vaikea sairastuminen ei selity ympäristötekijöillä vaan tulkinnalla vaarasta. TEHY t 5–2015 37 diagnoosi tunnistaa. Jos potilaalla on jatkuvia yleisoireita ja hän on huomattavan huolestunut ympäristön vaarallisuudesta, häntä tulee rauhoitella kertomalla elimistön normaaleista puolustusreaktioista ja ympäristötekijöiden riskeistä. Tilannetta mutkistaa se, että netistä löytyy paljon ristiriitaista tietoa esimerkiksi homeiden tai sähkön vaikutuksista. Monien pelot kasvavat valtaviksi. Ympäristöherkkä pyrkii välttämään vaarallisiksi kokemiaan asioita. Vaikka välttäminen tuo avun, se voi ajan kuluessa jopa lisätä oireita voimistaessaan aivojen tulkintaa vaarasta. Parhaillaan tutkitaan hoitomuotoja, jotka rauhoittavat aivojen ylireagoivuutta. Asiallisen tiedon lisäksi voi auttaa kehon syvärentoutus ja mielenhallinta. Ongelmana on, että jos henkilö ei näe oireisiinsa mitään muuta syytä kuin ympäristötekijät, hän ei useinkaan halua osallistua tällaisiin hoitoihin. 7 Mikä merkitys diagnoosilla on potilaalle? ICD-tautiluokituksen nimike helpottaa potilaiden ohjaamista hoitoon. Diagnoosi antaa oireilulle nimen, mutta sen jälkeen on mietittävä, miten potilasta hoidetaan. Ympäristöherkkyys-diagnoosi ei oikeuta yksistään sosiaalisiin tai vakuutuksellisiin etuuksiin. 8 Miten suhtautua ihmisiin, jotka kokevat saavansa vaikeita oireita kemikaaleista, sähköstä tai homeista? Oireilevia ihmisiä pitää auttaa kaikin keinoin. Ellei lääketieteellistä syytä ole tai ympäristötekijät eivät selitä oireita, terveysalan ihmisten tehtävä on pyrkiä vähentämään huolestuneisuutta. Potilasta tulee kuunnella ja tukea. Kannattaa kuitenkin muistaa, että potilaan tarjoama syy oireilulle ei ole välttämättä oikea tulkinta. 9 Mitä uusi tautinimike merkitsee terveydenhuollon ammattihenkilöille? Nimikkeellä on informatiivinen arvo. Jos potilaalle on tehty poissulkututkimukset ja hän on saanut R681.81-diagnoosinimikkeen, samoja tutkimuksia ei tarvitse tehdä uudelleen esimerkiksi potilaan hoitopaikan vaihtuessa. ICD-10-tautiluokitus on WHO:n luokitus, jonka pääasiallinen tarkoitus on sairauksien ja kuolemansyiden tilastointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ylläpitää suomalaista versiota. Ympäristöherkkyyttä on vastaisuudessa helpompi tutkia, kun siitä kärsivillä potilailla on potilastietojärjestelmissä yhteinen nimike. asiantuntijoina työterveyslaitoksen neurologian erikoislääkäri, dosentti markku sainio ja terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietorakenteetyksikön ylilääkäri päivi mäkelä-bengs (kysymykset 1, 7 ja 9). lähteenä käytetty myös thl:n ja sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuja. Spycra™ silikoniverkot helppoutta hoitotyön arkeen ® Contact Silikoniverkko haavan hoitoon www.wonderm.fi Silikoniverkko ehjän ihon suojaamiseen Tutustu myös Wonderm Pro uutuussuihkeisiin www.wonderm.fi Tuotenäytteet ja esittelypyynnöt info@verman.fi ambulanssi Kaikilla varusteilla Ensimmäisiä ambulansseja vetivät hevoset. teksti Riitta Hankonen kuvitus Pia Hietamies sana ”ambulanssi” on peräisin latinan sanoista ”ambulans” (’kävelevä’) ja ”ambulatorius” (’liikuteltava’). Ne pohjautuvat latinan verbiin ”ambulare” (’kävellä’). Varhaisimmat suomalaiset ambulanssit olivat hevosilla vedettäviä vaunuja tai parakkeja. 1910-luvulla sanaa alettiin käyttää autoista. ambulanssissa on kolme erilaista ääntä. Jelp-ääntä käytetään usein risteyksissä. Muut äänet ovat high low eli niin sanottu puupää-ääni sekä pitkä vihellyksen kaltainen ääni. suomessa on kolme ambulanssin valmistajaa: Profile Vehicles Iisalmessa, Tamlans Tampereella ja J5L-Production Lapinlahdella. Kaikki myyvät ambulansseja myös ulkomaille. hälytysajoneuvon autot varustellaan eri maissa eri tavoin. Perinteinen suomalainen tapa on rakentaa ambulanssiosa umpipakettiauton sisälle. Silloin ambulanssi joudutaan rakentamaan alkuperäisten korimuotojen ehdoilla, jolloin hoitolaitteita ei pysty sijoittamaan parhaalla mahdollisella tavalla. TEHY t 5–2015 toinen tapa on sovittaa valmis moduuli auton lavaalustaan, mikä on ollut yleinen menetelmä Yhdysvalloissa. Tällöin ergonomia ja hoitotyön tarpeet pystytään ottamaan paremmin huomioon. Potilasta pitää pystyä hoitamaan myös ajon aikana ilman, että turvavöitä tarvitsee avata. Hoitolaitteita täytyy pystyä käyttämään istuen. lähteet: vierassanojen etymologinen sanakirja, keskisuomalainen, tamlans kyljessä on numerotunnus, joka yksilöi ajoneuvon. Ambulanssin tunnus on E (emergency medical services). Toinen kirjaintunnus kertoo pelastuslaitoksen tai sairaanhoitopiirin. Loppuosa on numeroita, jotka ilmaisevat aluejaon ja yksikön laadun. Tunnukset ovat viranomaisia varten. moduuliambulansseja kootaan Tampereella Tamlansin tehtaalla. Yritys on juuri sopinut 200 Volkswagen Amarok Negea -ambulanssin toimittamisesta Norjaan. Auto on nelivetoinen. 39 parisuhde Sairas lapsi, kituva suhde Kun lapsi sairastaa, vanhempien omat tarpeet jäävät usein taka-alalle. Mitä hoitaja voi tehdä? teksti Terhi Mäkinen kuvat Jari Kesti L apsen diagnoosi oli sokki, mutta nyt alun hätä ja paniikki ovat tasoittuneet. Arki on kuitenkin jatkuvaa tilanteen uudelleenarviointia, organisointia ja järjestämistä. Kumpi vanhemmista vie lapsen lääkäriin, kumpi oli viimeksi pois töistä? Lapsen äkillinen sairastuminen on vanhemmille järkytys. Jos lapsen oireet ovat jatkuneet pitkään, diagnoosi ja erikoissairaanhoitoon pääsy on perheelle usein valtava helpotus. Sairaudesta on yleensä saatavilla paljon tietoa, mutta vanhempien parisuhteesta puhutaan harvoin. Kun lapsi sairastuu, vanhempien omat tarpeet jäävät ja huomio keskittyy lapseen. Stressaavassa tilanteessa vanhemmat sortuvat helposti syyttämään toisiaan tekemättä jättämisistä: minä teen enemmän ja sinä olet se, joka tekee väärin. Syyttelyn sijaan pitäisi opetella kertomaan, mitä minä tarvitsen. Tukahdutettu tyytymättömyys muuttuu helposti pahaksi oloksi, joka kätkee alleen hyvätkin asiat. huoli jaksamisesta ja parisuhtees- mukana useita eri potilasjärjestöjä sekä Parisuhdekeskus Kataja. Eräs äiti kertoi, että sairaalassa kysyttiin ensimmäistä kertaa, miten parisuhde jaksaa, kun lapsi oli sairastanut yksitoista vuotta. Harva hoitaja tulee kysyneeksi asiasta. Hoitaja saattaa pelätä, mitä kysymisestä seuraa. Kuinka osaan lohduttaa, jos siihen tulee tarvetta? Sini Hirvonen ja psykoterapeutti, parisuhdetyöntekijä Terhi Väisänen ehdottavat, että osastolla tai sairaalassa voisi olla yksi hoitaja, joka ottaisi vastuualueekseen perheen ja parisuhteen. Hyvä olisi, jos olisi joku, joka sanoisi pitkäaikaissairaan lapsen vanhemmille ääneen sen, että lapsen sairaus kuormittaa parisuhdetta. –Pelkkä kysyminen ja vanhempien kuunteleminen riittää. Se, että joku ottaa vakavasti. Hoitajien työpaine on kova, muuhun ei tarvitse revetä, Väisänen sanoo. Hän kouluttaa Parisuhdekeskus Katajassa pariskuntien lisäksi sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisia kohtaamaan kriisissä olevia pareja. ta tulvi hyökynä Reumaliittoon, kun se teki kyselyn lastenreumaa sairastavien lasten vanhemmille. Asialle oli pakko tehdä jotain, kertoo suunnittelija Sini Hirvonen. Syntyi Perheen parhaaksi -hanke, jossa on välillä vaan tuntuu, että yksinkö tässä pitäisi kaikki hommat tehdä täällä kotona, kun on omakotitalo ja tosi paljon tekemistä. Tukahdutettu tyytymättömyys muuttuu pahaksi oloksi. 40 i Vertaistukea vanhemmille ► Perheen parhaaksi on Reumaliiton koordinoima projekti, joka tukee vanhempien jaksamista yli diagnoosirajojen. ► Toiminta on tarkoitettu kaikille pitkäaikaissairaiden lasten vanhemmille, edellytyksenä ei ole minkään potilasjärjestön jäsenyys. ► Mukana ovat Reumaliiton lisäksi Diabetesliitto, Sydänlapset ja -aikuiset ry, Keliakialiitto, Leijonaemot, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Oulun Seudun omaishoitajat ja läheiset ry, ELO Erityislasten omaiset ry, MLL:n Uudenmaan piiri, ADHD-liitto, Neuroliitto, Crohn ja Colitis ry. ► Projektissa on koulutettu ohjaajia teematuokioiden vetäjiksi ja vertaispariskuntia, jotka vetävät parisuhdeviikonloppuja. Parisuhde- ja vuorovaikutuskoulutuksista vastaa Parisuhdekeskus Kataja. ► Projekti on osa Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa Emma & Elias -hanketta, joka tukee lapsiperheitä. WWW.PERHEENPARHAAKSI.FI WWW.PARISUHTEENPALIKAT.FI TEHY t 5–2015 i Mitä ammattilainen voi tehdä? 1 Kysy, miten vanhemmat jaksavat. Kerro, että lapsen sairastuminen vaikuttaa parisuhteeseen. 2 Kuuntele. Usein auttaa jo se, että vanhemmat voivat kertoa tuntemuksistaan. Neuvot saattavat jopa ärsyttää. 3 Ohjaa eteenpäin. Tukea parisuhteeseen saa esimerkiksi potilasjärjestöistä, Kirkon perheneuvonnasta, kunnan perheneuvolasta, Väestöliitosta ja Kataja Parisuhdekeskuksesta. eri suuntiin? Lapsen sairastumisesta aiheutunut stressi saa vanhemmat helposti syyttelemään toisiaan. TEHY t 5–2015 41 parisuhde Puolisot eivät välttämättä reagoi kriisissä samalla tavalla. Tyypillistä on, että toinen vanhempi ottaa päävastuun sairaan lapsen hoidosta. Toinen on ehkä helpottunut, mutta samalla hän voi kokea olevansa ulkopuolinen. Aina asiantuntijaroolin ottanut ei edes halua luopua asemastaan. Omat vaikeutensa saattaa tuoda se, jos toinen vanhempi on eri kulttuurista. Toinen ei ehkä tunne suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää tai ymmärrä ammattilaisten kieltä. Hän voi tuntea avuttomuutta ja ulkopuolisuutta ja toisen taakka kasvaa liian suureksi. Vastuuta pitää jakaa. Jos vanhemmat pyrkivät käymään yhdessä lääkärillä ja neuvolassa, he kuulevat samat asiat, ymmärtävät lasta paremmin ja hoidosta tulee yhteisempi asia. Vanhemmat voivat joutua tekemään vaikeita päätöksiä siitä, jääkö jompikumpi kokonaan tai osittain pois työelämästä hoitamaan lasta. Talous saattaa olla kovilla. Omaa pelkoa ja epävarmuutta saattaa tulla purkaneeksi puolisoon. –Jos sairaus jatkuu ja jatkuu, siihen voi leipääntyä: tätä tämä elämä on aina, Sini Hirvonen tietää. Terhi Väisänen muistuttaa, että lapsen sairaus ei välttämättä tarkoita parisuhteelle pahaa. Yhteinen vihollinen voi yhdistää. Monessa perheessä menevät elämänarvot uusiksi. Aika perheen kanssa tuntuu tärkeämmältä kuin ylityöt ja uusi auto. Vanhempien on myös pakko lisätä keskinäistä vuorovaikutusta, että asiat hoituvat. sairas lapsi voi viedä lähes kaiken vanhempien huomion ja muut sisarukset jäävät vähemmälle. Pienet lapset ilmaisevat mustasukkaisuuden, huolen ja surun usein hyvin avoimesti. Vanhemmat lapset voivat muuttua kilteiksi pikkuhoitajiksi tai kovaäänisiksi kapinoijiksi. Olisi tärkeää, että jokainen lapsi saisi päivittäin edes hetkeksi vanhempansa jakamattoman huomion. Pienetkin lapset vaistoavat perheen ilmapiirin. –Jos perheen vuorovaikutuksessa hiertää jokin, se voi näkyä lapsessa jopa fyysisenä kipuna. Lapsi saattaa kuulla aikuisten riitoja ja syyllistyä niistä, Hirvonen sanoo. Vanhempien voi olla myös vaikea rajoittaa tai rangaista sairasta lasta, vaikka sairaskin lapsi tarvitsee turvallisia rajoja. Yhteinen vihollinen voi myös yhdistää. jos parisuhdetta ajattelee, niin aikalailla siihen se menee, että täytyy osata puhua ja sanoa, mikä on hyvä ja mikä ei. Eihän se muuten toimis. Vaikea on elää sellaisessa parisuhteessa, jossa kumpikaan ei puhu mitään. Kahdenkeskisen ajan järjestäminen on melkein kaikille pienten lasten vanhemmille konstikasta, mutta lapsen sairaus mutkistaa tilannetta entisestään. Lapsen jättäminen mummon tai muun läheisen hoitoon jännittää, jos hoitajan pitää mitata verensokeri tai pelätä epilepsiakohtausta. Kannattaa miettiä, löytyykö lähipiiristä ketään, jonka voisi ”kouluttaa” sairaan lapsen hoitoon. Parisuhteen hoitamisen ei tarvitse tarkoittaa pitkiä kynttiläillallisia tai seksilomia hotellissa. Pikemminkin se on toisen huomioimista arjessa. Mikä on vähin, mitä voimme tehdä parisuhteen eteen vaikeana aikana? Onko se vaikka yksi halaus päivässä? Myös tyytyväisyyden aiheet kannattaa sanoa ääneen. –Jos parisuhde toimii edes jotenkuten, siitä kannattaa ottaa kaikki hyvä irti, Väisänen kannustaa. t LAINAUKSET OVAT JOHANNA KOURIN SOSIONOMIN LOPPUTYÖSTÄ, JOSSA HÄN HAASTATTELI PERHEEN PARHAAKSI -PARISUHDEKURSSILLE OSALLISTUNEITA. 1/5 Suomalaislapsista viidenneksellä on pitkäaikaissairaus. Yleisimpiä diagnooseja ovat astma, allergia, diabetes, epilepsia ja reumasairaudet. 42 TEHY t 5–2015 kirjat KOONNUT ULLA OJALA, [email protected] Aktivoivaan arkeen Harriet Finne-Soveri, Leena Pohjola, Jimmy Keränen ja Kaarina Raivio: Pysyvästi aktivoivaan arkeen – InnoKustihanke 2007–2010 ja miten sitten kävi. THL 2014. Osaammeko tukea iäkkäiden ihmisten toimintakykyä ja arvokasta elämää? Tutkimuksellisen näkökulman aiheeseen tarjoaa Kustaankartanon palvelukeskuksessa kehitetty hoitotyön malli, Turvallisesti aktivoivaan arkeen (TAA). Ideana on kuunnella asiakasta sekä hyödyntää liikuntaja turvateknologiaa. Ulkoiset puitteet tukevat mallia: vuodeosastot purettiin vuosituhannen vaihteessa perusparannustyön yhteydessä, minkä jälkeen asukkaat ovat asuneet omissa yksiköissään, kodeissaan. Kirjoittajien mukaan asukkaiden sosiaalinen vuorovaikutus ja aktiivisuus ovat lisääntyneet. Alavireinen mieliala on vähentynyt ja turvallisuus parantunut. Raportista löytyy tarkkoja tilastolukuja muun muassa asukkaiden toimintakyvyn, hoitoisuuden, käytöksen ja tunne-elämän muutoksista. raskauden alkamisesta, raskausajasta, synnytyksestä ja synnytyksen jälkeisistä viikoista. Se käsittelee myös raskauden aiheuttamia sairauksia ja äidin pitkäaikaissairauksia raskauden aikana. Oman lukunsa saavat lapsettomuus ja keskenmenot. Kirjoittajat ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä. Kirja sopii hakuteokseksi myös terveydenhuollon ammattilaisille. oireyhtymä, keskushermoston neurobiologinen kehityshäiriö. Pekan äiti kertoo kirjassaan viisilapsisesta perheestään, jonka toiseksi vanhimmalla on Asperger. Tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja riittää, mutta äitiä helpottaa Pekan saama diagnoosi ja sen myötä avautuva asiallinen tieto ja tuki. Alavireinen mieliala on vähentynyt. Käytännöllisesti ohjauksesta Sanna Vehviläinen: Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Gaudeamus 2014. Ohjaajia ja ohjattavia on kaikilla työpaikoilla ja jokaisessa oppilaitoksessa. Opas antaa kokonaiskuvan ohjauksesta ja sen keinoista käytännönläheisesti. Mukana on lukuisia esimerkkejä muun muassa opinnäytteen ja työharjoittelun ohjauksesta, eteen tulleista pulmista ja niiden ratkaisuvaihtoehdoista sekä muistilistoja, pohdintatehtäviä ja harjoituksia. Kirjoittajan tavoitteena on auttaa ohjaajia löytämään luovia työtapoja ja ohjattavia tunnistamaan tavoitteensa. Hakuteos raskaudesta Anna-Paula Sariola, Mika Nuutila, Susanna Sainio, Terhi Saisto ja Aila Tiitinen (toim.): Odottavan äidin käsikirja. Duodecim 2014. Kirja tarjoaa perusteellista tietoa TEHY t 5–2015 Elämää Aspergerin kanssa Saila Seppo: Elämää Asperger-lapsen kanssa. Greenbutton 2014. Pekan ollessa 3-vuotias äiti alkaa epäillä, ettei kaikki ole kunnossa. Diagnoosin poika saa lopulta vasta 9-vuotiaana: hänellä on lievä Aspergerin raportti netissä: www.julkari.fi Päivitettyä tietoa psykiatriasta Jouko Lönnqvist, Markus Henriksson, Mauri Marttunen ja Timo Partonen (toim.): Psykiatria. Duodecim 2014. Psykiatria-teoksen 11. painos on sisällöltään täysin uudistettu ja päivitetty. Mukaan on otettu kokonaan uutena aiheena hermoston kehitykseen liittyvät mielenterveyden kehityksen häiriöt, jotka ilmenevät lapsuudesta alkaen. Sisältöön on vaikuttanut voimakkaasti Amerikan Psykiatriayhdistyksen uusimman häiriöluokituksen, DSM-5:n, valmistuminen. Kirjassa on ennakoitu myös sote-uudistuksen vaikutusta psykiatrisiin palveluihin. 43 i Tehyläiset ehdokkaat Sdp 14 c50 b6 Kok 9 tehyn vaalisivut Tutustu Ps 9 Ehdokkaiden esittely, linkit Ylen vaaligallerian videoihin ja Tehyn vaaligallup EDUSKUNTAVAALIT.TEHY.FI. Kesk 7 Vas 5 Vihr 5 Kd 4 Skp 2 Muutos 2011 1 44 47 ehdokkaiden keski-ikä TEHY t 5–2015 eduskuntavaalit Tahdon edustaa sinua Eduskuntaan pyrkii yli viisikymmentä tehyläistä. teksti Toimitus kuvitus Pia Hietamies helsinki häme Nina Huru, Helsinki, Ps Krista Juurikko, Helsinki, Ps Seija Muurinen, Helsinki, Kok Terhi Peltokorpi, Helsinki, Kesk Mari Rantanen, Helsinki, Ps Tuula Salo, Helsinki, Ps Sari Sarkomaa, Helsinki, Kok Sinikka Vepsä, Helsinki, Sdp Kristiina Hämäläinen, Hollola, Kok Kirsi-Maarit Lehtimäki, Heinola, Sdp Kaarina Suhonen, Lahti, Kesk Maarit Tuomi, Lahti, Ps uusimaa Eila Hassinen, Kokemäki, Muutos 2011 Noora Koponen, Espoo, Vihr Marianne Korpi, Porvoo, Sdp Merja Kuusisto, Tuusula, Sdp Armi Lindell, Loviisa, Vas Kirsi Mäkilaine, Vantaa, Ps Paula Nordström, Lohja, Vihr Nina Kallio, Turku, Sdp Riitta Karjalainen, Turku, Kesk Mira Katajamäki, Lieto, Ps Kaija Kiessling, Turku, Skp Juhani Nummentalo, Salo, Kok Tanja Raisto-Elo, Laitila, Kesk Eveliina Tyyskänen, Loimaa, Vas satakunta Jaana Laitinen-Pesola, Pori, Kok Johanna Vähäkainu, Pori, Kd vaasa Kim Berg, Vaasa, Sdp Paula Sihto, Seinäjoki, Kesk Tarja Tenkula, Seinäjoki, Sdp pirkanmaa keski-suomi Mervi Grönfors, Tampere, Skp Katja Luojus, Ylöjärvi, Kok Erik Lydén, Tampere, Vas Sari Pulla, Valkeakoski, Sdp Satu Sipilä, Tampere, Kd Lotta Ahola, Jämsä, Kok Nico Holmberg, Jyväskylä, Vihr Sari Hovila, Joutsa, Kesk Piritta Rantanen, Jämsä, Sdp lappi 3 oulu oulu kaakkois-suomi Pirkko Parjanen, Hamina, Kd Leena Sallinen, Savonlinna, Vas Susanna Kisner, Oulu, Vihr (sit.) Pirjo Sirviö, Oulu, Sdp 2 lappi savo-karjala varsinais-suomi Kati Åhman-Kuosmanen, Iisalmi, Sdp Sanna Antikainen, Outokumpu, Ps Marko Haakana, Joensuu, Vas Hannakaisa Heikkinen, Kiuruvesi, Kesk Päivi Kähkönen, Juuka, Kd Merja Mäkisalo-Ropponen, Joensuu, Sdp Liisa Pietikäinen, Kuopio, Vihr Aulikki Sihvonen, Kontiolahti, Kok Tuula Väätäinen, Kuopio, Sdp Leena Harju-Autti, Rovaniemi, Kok Pirita Nenonen, Rovaniemi, Ps Pekka Tiitinen, Kemi, Sdp TEHY t 5–2015 9 keski-suomi 3 4 satakunta pirkanmaa 5 2 kaakkois-suomi häme 2 4 varsinais-suomi 7 Luettelossa ovat henkilöt, jotka ovat ilmoittaneet ehdokkuudestaan Tehyyn 23. maaliskuuta mennessä. savo-karjala vaasa uusimaa 7 helsinki 8 45 eduskuntavaalit Mielenterveyspalveluja on vahvistettava. Paperittomien terveydenhuoltoa emme ole valmiita laajentamaan. i Mitä puolueet ajattelevat? tehy-lehti kysyi puoluetoimistoilta, mistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ei saa karsia missään tapauksessa ja mistä puolue on valmis supistamaan ensimmäisenä. Suoriin kysymyksiin tuli vain vähän suoria vastauksia. Tämän aukeaman kommentit on poimittu puoluetoimistojen vastauksista. Kysymykset lähetettiin kaikille eduskuntaan vuonna 2011 valituille puolueille sekä ryhmille, joiden listoilla on Tehyn tietojen mukaan tehyläisiä ehdokkaita. PERUSSUOMALAISET Tarvitaan palveluiden integraatiota sekä lisää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä, kuten palveluseteleitä ja valinnanvapautta perusterveydenhuoltoon. KOKOOMUS 74% suomalaisista ei haluaisi tinkiä missään nimessä terveyskeskuksista ja sairaaloista.* Hoitohistorian pitää seurata potilasta. Digitaalisia terveydentilan seuranta- ja analysointilaitteita tulee hyödyntää entistä enemmän. Palveluista ei pidä karsia enää yhtään, vaan niihin pitää osoittaa lisäresursseja. KRISTILLISDEMOKRAATIT KOMMUNISTINEN PUOLUE 85% suomalaisista ajattelee, että terveydenhuollon taso pitää säilyttää nykyisellään.* 46 Tietojärjestelmät pitää saada kuntoon ja vapauttaa näin työntekijöiden aikaa asiakkaiden kohtaamiseen. Tuottavuus parantuu, kun päällekkäisyyksiä poistetaan, henkilökuntaan satsataan ja tiedonkulkua parannetaan. RKP KESKUSTA TEHY t 5–2015 70% suomalaisista on sitä mieltä, että terveydenhuollon hallinnollisen johtajan ei tarvitse olla lääkäri.* Palvelujen tulee olla näyttöön perustuvia ja tehokkaita, jotta ne eivät vie kohtuutonta osaa resursseista. i Mitä suomalaiset ajattelevat? VASEMMISTOLIITTO päättäjien pitäisi kiinnittää enemmän huomiota sote-alan toiminnan ja tuloksellisuuden kehittämiseen 4 Niistä palveluista, joilla voimme kaventaa ihmisten eriarvoistumisesta johtuvia hyvinvointi- ja terveyseroja, ei saa karsia. Esimerkiksi jotkin polvi- ja olkaleikkaukset ovat osoittautuneet turhiksi. SDP 18 20 15 44 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä parhaat keinot turvata sote-palvelut Priorisointi pitää tehdä sen mittapuun varassa, miten eri palvelut tuottavat lisää terveitä elinvuosia. VIHREÄT 34 Hyvien käytäntöjen levittäminen kuntien ja sairaanhoitopiirien välillä 28 Terveydenhuollon toimintatapojen ja käytäntöjen kehittäminen 27 25 Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen Kansalaisten vastuun lisääminen omasta terveydestä 48% suomalaisista ajattelee, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kehittyneet viime vuosina kielteiseen suuntaan.* TEHY t 5–2015 Terveydenhuollon rakenteiden kehittäminen Työnjaon kehittäminen, esimerkiksi hoitajavastaanotot 19 17 *Tehy teetti TNS Gallupilla tutkimuksen, jossa selvitettiin kansalaisten käsityksiä sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudesta. Tutkimukseen vastasi tuhat suomalaista. 47 1XPPHQWDOR .RNHPXVXXGLVWDD LVWDD +\Y¿WHUYH\GHQKRLWRDODQNROOHJDQL9DUVLQDLV6XRPHVVD 7\ÑVXKWHHWRQWXUYDWWDYDVRWHXXGLVWXNVHVVD .DQJHUUHOOHQHGHQQ\WVRWHXXGLVWXVVLLUW\LWXOHYDOOH HGXVNXQQDOOHPXWWDVHWRWHXWXXNXLWHQNLQHQQHPPLQ WDLP\ÑKHPPLQ5DNHQQHPXXWRVPHUNLWVHHQ¿KW¿Y¿VWL VDGRLOOHWXKDQVLOOHKRLYDMDVRVLDDOLDODQW\ÑQWHNLMÑLOOH W\ÑQDQWDMDQYDLKGRVWD7\ÑVXKWHHWRQWXUYDWWDYD PXXWRNVHVVDQLLQMXONLVHOODNXLQ\NVLW\LVHOO¿VHNWRULOOD $UMHQWXQWHYDKRLWRKHQNLOÑVWÑPXNDDQ UDNHQQHPXXWRNVHQVXXQQLWWHOXXQ +RLWRDODOODSDUKDLQDVLDQWXQWHPXVOÑ\W\\VLHOW¿PLVV¿ W\ÑWHKG¿¿Q2UJDQLVDDWLRWDLKDOOLQWRKLPPHOLHLKRLGD\KW¿¿QLKPLVW¿.DLNLVVD NHKLW\VSURVHVVHLVVDW¿UNHLQW¿RQRWWDDKHQNLOÑVWÑODDMDVWLPXNDDQPXXWRNVHQ YDOPLVWHOXXQ1¿LQWXUYDWDDQHWW¿DVLDNDVRQNDLNHQNHVNLÑVV¿ -¿UNHLVW¿PLQHQV¿¿VW¿¿ -RNDS¿LY¿LVHVV¿W\ÑVV¿PPHQ¿HPPHPLWHQN¿\W¿QQÑQDVLRLOODRQYDLNXWXVWD (VLPHUNLNVLWHUYH\GHQKXROORQMDVRVLDDOLWRLPHQY¿OLVWHQMDQLLGHQRPLHQWLHWR M¿UMHVWHOPLHQƬNVXQ\KWHQ¿LVW¿PLVHQRQODVNHWWXV¿¿VW¿Y¿QPLWWDYLDVXPPLD 7HUYH\VWHNQRORJLDQWHKW¿Y¿RQKHOSRWWDDW\ÑQUDVLWWDYXXWWD6HHLVDD YDLNHXWWDDW\ÑQWHNRDHLN¿YLHG¿SRWLODDOWDKRLWDMDD+RLWDMLHQW\ÑWXUYDOOLVXXV RQWDDWWDYD 3LW¿¿ROODURKNHXWWDP\ÑQW¿¿YLUKHHWMDSXUNDDKXRQRWS¿¿WÑNVHW ,OPRLWXNVHQPDNVDMD0DDNXQQDQ<KGLVW¿Y¿W7HNLM¿WU\ 0LQXVWDK\Y¿OO¿DVLRLGHQKRLWDMDOODSLW¿¿ROODURKNHXWWDP\ÑV DMDDKXRQRMHQS¿¿WÑVWHQSXUNXD7RLPLPDWWRPLDMDWXUKLDV¿¿QQÑNVL¿SLW¿¿ YRLGDPXXWWDD7¿VW¿K\Y¿Q¿HVLPHUNNLQ¿RQVDDYXWWDPDPPHYRLWWRNXQ6DORQ $OXHVDLUDDODQV\QQ\W\VRVDVWRQODNNDXWXVVDLMDWNRDLNDDYXRWHHQ .RNHPXVWDLKPLVWHQMD\KWHLVWHQDVLRLGHQKRLGRVWD 2OHQPLHOHQWHUYH\VKRLWDMDMDWHKQ\WKRLWRW\ÑW¿\OLYXRWWD 2OHQ6DORQNDXSXQJLQYDOWXXVWRQYDUDSXKHHQMRKWDMDPDDNXQWDKDOOLWXNVHQ M¿VHQVHN¿VDLUDDQKRLWRSLLULQO¿KLSDOYHOXODXWDNXQQDQMDYDMDDW\ÑN\N\LVWHQ NXQWRXWWDYDDWRLPLQWDDWXNHYDQ7\ÑNHVNXV2\QSXKHHQMRKWDMD 2OHQQDLPLVLVVDMDPLQXOODRQMDYXRWLDDWW\WW¿UHW 1\WWDUYLWVHQWXNHDVLPDWNDOODQLHGXVNXQWDDQDMDPDDQ\KWHLVL¿DVLRLWDPPH .RNHPXNVHOOD -XKDQL1XPPHQWDORPLHOHQWHUYH\VKRLWDMD ;& 7 8 . 3 & . 8 8 : 4 2 * 3 48 QXPPHQWDORƬ TEHY t 5–2015 VANKKAA OSAAMISTA EDUSKUNTAAN SEIJA MUURINEN Sairaanhoitaja-diakonissa, terveystieteiden tohtori SAVO-KA RJALAN VAALIPIIRI Kansainvälinen ja kielitaitoinen koulutussuunnittelija Itä-Suomen yliopistossa Kokenut kuntapäättäjä ja järjestötoimija Välitön ja energinen persoona Monipuolisen käytännön työkokemuksen omaava terveys- ja sosiaalipalvelujen vahva osaaja – kokenut ikäihmisten palvelujen uudistaja www.seijamuurinen.net Maksan ilmoituksen itse Uusiutuvaa Energiaa Eduskuntaan • www.annaolkkonen.fi ĂŶŶĂ<ĂĂƌŝŶĂŶŚŽŝƚĂĂ͘ 6$5, 6$5.20$$ ͻ<ĂŝŬŝůůĞLJŚĚĞŶǀĞƌƚĂŝƐĞƚŵĂŚĚŽůůŝƐƵƵĚĞƚ ůĂĂĚƵŬŬĂŝƐŝŝŶƉĂůǀĞůƵŝŚŝŶ ͻƐŝĂŬĂƐůćŚƚƂŝŶĞŶƚLJƂŶũĂŬŽũĂƉĂůǀĞůƵƚ ͻ,ƵŽůĞŚĚŝƩĂǀĂŚĞŶŬŝůƂƐƚƂŶŽƐĂĂŵŝƐĞƐƚĂ ũĂƌŝŝƩćǀŝƐƚćƌĞƐƵƌƐƐĞŝƐƚĂ <ĂĂƌŝŶĂŬĂŶƐĂŶĞĚƵƐƚĂũĂŬƐŝϮϬϭϱͲƚƵŬŝLJŚĚŝƐƚLJƐ ƚĞŚLJůćŝƐĞŶǀĂŝŬƵƚƚĂǀĂććŶŝ ϳϱ ũćƌŬŝũĂƚƵŶƚĞĞƚ .2.22086,>^/E</ ŬĂŶƐĂŶĞĚƵƐƚĂũĂ d,D͕ƌƂŶƚŐĞŶŚŽŝƚĂũĂ ŬŽůŵĞŶŬŽƵůƵůĂŝƐĞŶćŝƚŝ ZZZVDULVDUNRPDDIL /ŚŵŝƐĞƚƚĞŬĞǀćƚƉĂůǀĞůƵŝĚĞŶ ůĂĂĚƵŶ͘ .DXSXQJLQYDOWXXWHWWX+HOVLQNL .DXSXQJLQKDOOLWXVNRQVHUQLMDRVWR 6DLUDDQKRLGRQRSHWWDMDVDLUDDQKRLWDMD 3HODVWXVODXWDNXQWD+.2MN 5DXKDQWXUYDDMDOXRWWDPXVPLHV <ĂĂƌŝŶĂ^ƵŚŽŶĞŶ͕>ĂŚƟ ͟KŵĂĞůćŵćŶŬŽŬĞŵƵƐ͕ƉĞƌŚĞũĂƚLJƂĞůćŵćƚĞƌǀĞLJĚĞŶŚƵŽůůŽƐƐĂŽǀĂƚĂŶƚĂͲ ŶĞĞƚŵŝŶƵůůĞǀĂŚǀĂŶŚĂůƵŶǀĂŝŬƵƩĂĂLJŚƚĞŝƐŬƵŶŶĂůůŝƐŝŝŶĂƐŝŽŝŚŝŶ͘KŝŬĞƵĚĞŶͲ ŵƵŬĂŝƐƵƵƐ͕ǀĂƐƚƵƵůůŝƐƵƵƐũĂǀćůŝƩćŵŝŶĞŶŽǀĂƚĂƐŝŽŝƚĂ͕ũŽƚŬĂǀŝĞǀćƚŵŝŶƵĂ ĞƚĞĞŶƉćŝŶ͘<ĂŶƐĂŶĞĚƵƐƚĂũĂŶƚLJƂƐƐćƚĂƌǀŝƚĂĂŶƚLJƂĞůćŵćŶƚƵŶƚĞŵŝƐƚĂ͕ŚLJǀŝć ǀƵŽƌŽǀĂŝŬƵƚƵƐƚĂŝƚŽũĂũĂŝŶŶŽƐƚƵƐƚĂǀŝĞĚćĂƐŝŽŝƚĂĞƚĞĞŶƉćŝŶ͘KůĞŶƚćŚćŶ ƚĞŚƚćǀććŶǀĂůŵŝƐ͘͟ ŚLJǀŝŶǀŽŝŶƟͲƉĞƌŚĞͲLJŵƉćƌŝƐƚƂ ǁǁǁ͘ŬĂĂƌŝŶĂƐƵŚŽŶĞŶ͘Į LWVHPDNVDQ ^ĂŝƌĂĂŶŚŽŝƚĂũĂ͕ůćŚŝĞƐŝŵŝĞƐ͕ϰϰͲǀƵŽƟĂƐǀĂŝŬƵƩĂũĂ͘ TEHY t 5–2015 54 ^ĂƌŝŶƚƵŬŝLJŚĚŝƐƚLJƐ sh, th, terveydenhuollon lisensiaatt i Ilmoituksen maksaja, Kuopion Keskusnaisten tukiryhmä Anna Olkkonen Kaupunginvaltuutettu Sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja HUS-valtuuston jäsen Sairaanhoitajaliiton valtuuston varajäsen 1,1$ +858 3HUXVSDOYHOXWRQWXUYDWWDYD QLQDKXUXÀ kuva eeva rinne blQHVWlYDVWXXQNDQWDMDD 49 kansanedustaja, sairaanhoitaja, terveystieteiden tohtori 48 Savo-Karjalan vaalipiiri KATI ÅHMANKUOSMANEN Lähi- ja muistihoitaja kotihoidossa 53 Varmistetaan, että meillä on jatkossakin koulutettu ja jaksava henkilöstö. Vien äänesi eduskuntaan! [email protected] www.facebook.com/Kati.Ahman. Kuosmanen www.merjamakisalo.fi Savo-Karjala ! " # ! $ ! ! %$ # 1LFR+ROPEHUJ SRWLODVNXOMHWWDMD .66+3S¦LY\VW\VSROLNOLQLNND SHUXVWXUYDODXWDNXQQDQ M¦VHQ ,VR9LKUH¦0LHV Sote-uudistuksessa tarvitaan arjen asiantuntijaa 3DXOD1RUGVWU¸P SV\NLDWULQHQVDLUDDQKRLWDMD YDOWXXWHWWXNKQM¦VHQ SINIKKA VEPSÄ (O¦P¦MDOLLNHQQH $UMHQ7LHWRD7DLWRD MD7XQQHWWD 5$,7(,//( 3HUXVWXOR 7HUYH\GHQKRLWR .RXOXWXV ensi kertaa ehdolla eduskuntaan. Sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, osastonhoitaja, Helsingin varavaltuutettu. www.sinikkavepsa.fi 154 (KGRNNDDWPDNVDYDWPDLQRNVHQ .HVNL6XRPL 8XVLPDD Maksaja: Sinikan tukiryhmä 0HLGlQYDOLQWDPPHRQ 7XXOD9llWlLQHQ .DQVDQHGXVWDMDMDHULNRLVVDLUDDQKRLWDMD .XRSLRVWD6DYR.DUMDODVWD +LONND.RQWLDLQHQVDLUDDQKRLWDMDSllOXRWWDPXVPLHV 7(+<QKDOOLWXNVHQMlVHQ 6DDQD5DQWRQHQVDLUDDQKRLWDMDOXRWWDPXVPLHV 5LWYD-DXKLDLQHQPLHOLVDLUDDQKRLWDMD W\|VXRMHOXYDOWXXWHWWX .DWUL0lNL3DQXODVDLUDDQKRLWDMDOXRWWDPXVPLHV 9LUSL9RXWLODLQHQI\VLRWHUDSHXWWLOXRWWDPXVPLHV ZZZWXXODYDDWDLQHQIL (GXVWDMDPPH HGXVNXQQDVVD U\ 50 TEHY t 5–2015 Maksaja: Kati Åhman-Kuosmasen tukiryhmä MÄKISALOR OPPONEN ROPPONEN Ilmoituksen maksaja: Merja Mäkisalo-Ropponen Välittävää vaikuttamista. Sairaanhoitaja, valtiot.maisteri, perheenäiti Osaamista Näkemystä Kokemusta Sydämellä Toiminut kansanedustajana, Helsingin valtuutettuna, sosiaali- ja terveysministerinä sekä opetusministerinä - Ensi- ja Turvakotien liiton pj Maksaja Riitta Karjalainen Varsinais-Suomi IhmimillisyysSivistysYhdenvertaisuusArvoista tekoihin. RIITTA 58 Karjalainen Sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, THM VTK, vanhuskeskuksen johtaja www.riittakarjalainen.fi http://facebook.com/riittakarjalaine58 http://twitter.com/riittakarjalain Vanhusten, vammaisten ja henkilökunnan asialla – vahvasti! 136 Ilmoituksen maksoi Tuula Haatainen ktoria Julkista se va! ta vahvistet ntaHenkilöku kiin! a mitoitus l www.tuulahaatainen.fi SDP Hki Lähihoitaja Sanna Antikainen 156 Sinun kansanedustajaksesi Savo-Karjalasta Yhteiskunnan perustehtäviin kuuluuvat hyvät sosiaali ja terveyspalvelut ihmisille, ei rahan lapiointi Etelä-Eurooppaan. 2 www.antikainensanna.fi www.facebook.com/antikainensanna KAIJA KIESSLING työfysioterap.(el) Turku, SKP Nyt tarvitaan hoitajaa! Sairaanhoitaja (y-AMK), Tehyn valtuutettu LOTTA AHOLA EDUSKUNTAAN 2015 33 TEHY t 5–2015 51 Terveydenhuollon kentän ääni eduskuntaan SARI HOVILA Sairaanhoitaja (YAMK), kouluttaja 48 2SLVNHOLMD\KGLVW\NVHQ YDUVLQDLQHQNRNRXV /DNOR6RNRV+RWHO7RUQL7DPSHUH *NJNTJRDRR@JĔRHSDKKĔĔMRĔĔMSŅLĔĔQĔHRDS@RH@S JTSDMSNHLHMS@I@S@KNTRJDQSNLTRSHKHMOĔĔSŅR SNHLHMS@RTTMMHSDKL@I@S@KNTR@QUHNRDJĔU@KHS@@M XGCHRSXJRDMG@KKHSTROTGDDMINGS@I@SHKHMS@QJ@RS@I@ U@Q@SHKHMS@QJ@RS@I@I@XGCHRSXJRDMDCTRS@I@3DGXM U@KSTTRSNMJNJNTJRDDM*NJNTROĔHUĔMOĔĔSSDDJRH JKNHKK@KKHMDM&QHKK(SŬQ@UHMSNK@RR@*NJNTJRDDM UNHU@SNR@KKHRST@J@HJJH3DGXMNOHRJDKHI@XGCHRSXJRDM IĔRDMDS3DGXU@RS@@L@SJ@JTKTHRS@ /LVÃWLHGRWMDLOPRLWWDXWXPLQHQPHQQHVVà VVVSDGXjNOHRJDKHI@S,DMN@I@LDHMHMJHĔ .OHRJDKHI@XGCHRSXJRDMUTNRHJNJNTR ZZZIDFHERRNFRP7HK\RSLVNHOLMDW 3DGXMNOHRJDKHI@XGCHRSXJRDMG@KKHSTR kansanedustajaehdokas Sari Hovila www.sarihovila.fi Maksaja: Joutsan kunnallisjärjestö Tehy palvelee Edunvalvonta Jäsenyysasiat (09) 5422 7100 (09) 5422 7200 ma–ti ja to klo 9–15 ma–ti ja to klo 9–15 edunvalvonta@tehy.fi jasenrekisteri@tehy.fi Työttömyyskassa PL 70, 00060 Tehy, (09) 5422 7300 ma–ti ja to–pe klo 9–15 tyottomyyskassa@tehy.fi Varsinais-Suomi /((1$6$//,1(1 .DDNNRLV6XRPHQYDDOLSLLUL 69 5WUCPPC-KUPGT UKV 2OHQXUKHLOXOOLQHQMDSRVLWLLYLQHQ VDLUDDQKRLWDMDWHUYH\GHQKRLWDMD$0. 2OHQW|LVVlNRWLKRLGRVVDWDYRLWWHHQD DVLDNNDDQK\YlMDDUYRNDVHOlPl /lKHOOlV\GlQWlQLRYDWODSVHWMDKHLGlQ RLNHXWHQVD LEENA EDUSKUNTAAN 2015 52 TEHY t 5–2015 jäsenten sivut tehyläinen Eniten syyllistävät kaukana asuvat omaiset. Tanja Aittokoski, 36 Kuhmolainen sairaanhoitaja, joka aikoo muuttaa metsän keskelle. Syyllistävätkö omaiset hoitajia? ANNIKA RAUHALA Kun valmistuin sairaanhoitajaksi 2001, syyllistäminen oli tosi harvinaista. Nykyisin saan kuulla sitä viikoittain. Eniten syyllistävät kaukana asuvat omaiset. He saattavat järkyttyä hiihtolomalle tullessaan, ettei mummo jaksakaan laittaa ruokaa samalla tavalla kuin puoli vuotta aikaisemmin. Kysymme omaisilta, ovatko he jutelleet mummon kanssa, miten tämä kokee kuntonsa huononemisen. Silloin he yleensä hoksaavat, että kunto on romahtanut jo kuukausia sitten. vt juttu väärästä syyllisyydestä sivulla 26. 54 Me kaikki 56 Ensiapu 58 tieni tähän 60 Homma hoidossa 61 Tarkastaja TEHY t 5–2015 Italiassa olemme työkavereiden kanssa kuin veljiä. Riitelemme ja sovimme äänekkäästi huutamalla, vähän kuin tulivuori purkautuisi. 62 Keskustelua Fysioterapeutti Pierpaolo Sanmori sivulla 58. 74 Ihana arki 64 Tehy-uutiset 65 Jäsentapahtumat 73 Ristikko 53 me kaikki SARJA ESITTELEE HOITOALAN PORUKOITA. Uupumusta ja unikoulua 3 Jyväskylän perhetyöntekijät tuntevat pikkulapsiperheiden arjen. teksti Vesa Turunen kuvat Petri Blomqvist i Neuvolan perhetyö ► Jyväskylän kaupungin tarjoama maksuton palvelu vauvaa odottaville ja alle kouluikäisten vanhemmille. ► Asiakkaita on 300–350 vuodessa. ► Perhetyöntekijä käy perheen kotona keskustelemassa vanhempien kanssa ja ohjaamassa arjen asioissa. Aiheita ovat lapsen hoito ja kasvatus, vanhemmuus, parisuhde ja perhetilanne. Tapaamisia on tavallisesti kahdesta kymmeneen. ► Jos kotikäynnillä ilmenee tarvetta pidempiaikaiseen apuun, mietitään yhdessä perheen ja eri yhteistyötahojen kanssa, millaisesta tuesta olisi apua. ► Myös vertaisryhmätoimintaa. Esimerkiksi Yksin äitinä -ryhmä kokoontuu seitsemän kertaa kahden viikon välein. ► Tarjolla imetys- ja unikouluohjausta. 54 1 merja: ”Työskentelin aiemmin päivähoidossa, mutta vuonna 2008 lähdin mukaan hankkeeseen, jossa aloimme kehittää ennaltaehkäisevää perhetyötä. Keskustelemme äidin tai koko perheen kanssa ongelmista ja etsimme vaihtoehtoisia ratkaisuja. Yleensä perheet ottavat meihin yhteyttä, kun heillä tulee avun tarvetta. Puskaradio toimii: kun jollakin on hyviä kokemuksia, heidän sukulaisensa ja naapurinsa kääntyvät meidän puoleemme. Etenkin unikoulu on saanut hyvän maineen. Saatamme mennä perheeseen unikoulun vuoksi, mutta käynteihin liittyy aina yllätyksiä. Vaikka perheillä on kotikenttäetu, parin tunnin mittaisella käynnillä ehtii nähdä, miten asiat perheessä ovat. Ainakaan lapset eivät jaksa esittää niin kauan.” 2 taru: ”Aikaisempi työkokemukseni on lastensuojelusta, jossa perheen ongelmat olivat jo kärjistyneet. Ennaltaehkäisevässä työssä ihmiset ovat todella kiitollisia, kun heitä pidetään niin tärkeinä, että heidän luokseen tullaan. Keskustelulle on aikaa. Yleisimmin meihin otetaan yhteyttä vanhempien uupumuksen vuoksi. Uupumus johtaa yleensä siihen, että lapsilta puuttuvat rajat. Työnämme on olla perheille rinnallakulkijoita.” 3 sari: ”Toimin palvelupäällikkönä varhaisen tuen yksikössä, jossa on kuusi perhetyöntekijää. Työntekijät menevät ensimmäiselle kotikäynnille yleensä työparina, sillä yksi plus yksi on ehdottomasti enemmän kuin kaksi. Tärkein työväline on oma persoona. Yhtenä työkaluna käytämme Arjet helmet -itsearviointitaulukkoa, jolla on pisteytetään asioita asteikolla yhdestä kymmeneen. Arvioitavana ovat muun muassa kodin ilmapiiri ja oma jaksaminen. Työkalun avulla näkee avun tuoman muutoksen – ja sen hyvän, mitä perheeseen kuuluu.” Tiedätkö kiinnostavan työ- tai opiskeluporukan? Kerro se meille: palaute@lehti.fi TEHY t 5–2015 5 4 6 1 2 toistensa täydentäjät. Erilaiset koulutustaustat ja työkokemukset tekevät perhetyöntekijöistä osaavan ryhmän. 1 merja häyrynen, perhetyöntekijä, lähihoitaja. ”Sisukas, jämäkkä ja rauhallinen. Cool. Ei hötkyile.” 2 taru leinonen, perhetyöntekijä, sosionomi. ”Tarmokas ja toimeen tarttuva. Rohkea ja pedantti.” 3 sari paananen, palvelupäällikkö. ”Rauhallinen, lempeä ja helposti lähestyttävä. Ottaa asiat hoitaakseen.” 4 virpi ojala-holm, perhetyöntekijä, kätilö. ”Huumorintajuinen, kuunteleva ja sensitiivinen. Ottaa asiat puheeksi.” 5 marja partanen, perhetyöntekijä, lähihoitaja. ”Pirteä, sydämellinen ja säntillinen. Topakka isolla T:llä.” 6 eveliina matikainen, perhetyöntekijä, terveydenhoitaja. ”Rohkea, innostunut ja aurinkoinen.” Sitaateissa olevat kommentit ovat työkavereiden luonnehdintoja toisistaan. TEHY t 5–2015 55 ensiapu KOONNUT RIITTA HANKONEN, [email protected] Hyvästi hierarkia Sairaaloiden kokouksia kahlitsevat piintyneet rutiinit. teksti Riitta Hankonen 4 Vanhat käytännöt eivät tuota aina parasta mahdollista tulosta. Vuorovaikutusta kahlitsevat kokousrutiinit ja -käytännöt pitää tiedostaa, tunnistaa ja kyseenalaistaa, jotta niitä voi muuttaa. Muutos vaatii aina kyseenalaistamista ja yhteistä ponnistelua. Kokouksessa keskustellaan ratkaisua vaativista asioista, mutta päätökset tehdään jossain muualla. Keskustelijat eivät välttämättä saa koskaan tietää, kuka asian päätti ja millä perusteella. 1 Osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja miettivät, mitä tehdä ruuhkautuneelle työtilanteelle. Muut esittävät hajanaisia huomioita, mutta suuntaavat sanansa kokouksen puheenjohtajalle. Keskenään he eivät keskustele. Unohtakaa Osa osanottajista ei sano hierarkia, tälläkään kertaa mitään. joka määrää, kuka puhuu kenelle ja missä järjestyksessä. Fiksu puheenjohtaja kannustaa osallistujia keskustelemaan keskenään sen sijaan, että he puhuisivat hänelle. Vuorovaikutusta voi ravistella vaihtamalla puheenjohtajaa, kokouspaikkaa, asioiden käsittelyjärjestystä tai tiivistämällä esityslistaa. jä NÄIN RAVISTELET VUOROVAIKUTUSTA Sairaaloiden kokouksia kahlitsevat historialliset jäänteet ja piintyneet rutiinit. Johtaja jakaa tietoa alaisilleen. Kokous on toki hyvä paikka tiedottaa tärkeistä asioista, mutta esimiehen yksinpuhelun sen sijaan olisi parempi etsiä yhdessä vastauksia työyhteisön kysymyksiin. Palaverin lopuksi voitte yhdessä arvioida, miten kokouksen tavoitteet Esimies lukee on saavutettu ja kokouksessa ääneen millaista vuosairaanhoitoalueen rovaikutus lautakunnan kokouksen oli. pöytäkirjaa. Muut kuuntelevat, jos kuuntelevat. 3 Uusi fysioterapeutti yrittää istuutua lounaspöydässä lääkäreiden seuraan. Fysioterapeutille kerrotaan, että hänen kollegansa tapaavat Moniammatillisessa lounastaa takana työyhteisössä ei kannata vasemmalla pitää yllä tarpeettomia sijaitsevassa rajoja eri ammattiryhmien pöydässä. välillä. Hallinnollisten rakenteiden luomia henkisiä rajoja voi ylittää vain olemalla tekemisissä muiden kanssa. Jos työpaikalla halutaan todellista muutosta, pitää muuttaa vuorovaikutustapoja – ei vain hallinnollisia rakenteita. 2 sairaalatyöyhteisön työhyvinvointia edistävät vuorovaikutuskäytänteet. jyväskylän yliopisto 2014. raportti netissä: http://bit.ly/1ne2e7v 56 TEHY t 5–2015 Hyvä kysymys Tehyn asiantuntijat vastaavat edunvalvontaan ja ammatilliseen toimintaan liittyviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi sähköpostilla osoitteeseen riitta.hankonen@ tehy.fi. Kaija Ojanperä työympäristöasiantuntija ► Minulla on astma ja oirehdin työpaikan sisäilmalle. Ammattitautia ei ole todettu. Mitä vaihtoehtoja minulla on? Sisäilman epäpuhtaudet pahentavat astmaoireita, ja ensisijaisesti tulee pyrkiä poistamaan oireiden aiheuttaja. Jo työturvallisuuslaki määrää, että työpaikan ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas ja tarkoituksenmukainen. Jos ilmanvaihdon parantaminen ei auta tai ole mahdollista, työnantajan on pyrittävä etsimään korvaavat työskentelytilat, joissa pystyy työskentelemään ilman oireita. Työnantajan tulee aina arvioida työympäristön riskit ja pyrkiä poistamaan työterveysvaarat. Jos työnantajalta ei löydy riittävää asiantuntemusta, sisäilman laadun tutkimisessa on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli työpaikkaselvitysten tekemisessä. Yksi mahdollisuus on ammatillinen kuntoutus. Se tukee työssä jatkamista, jos työntekijää uhkaa työkyvyttömyys sairauden vuoksi. Ammatillinen kuntoutus voi tarkoittaa esimerkiksi työpaikalla tehtävää kokeilua, jossa työtehtävät pyritään muokkaamaan terveydentilaan sopiviksi. Kaija Ojanperä TEHY t 5–2015 Matias Nyman lakimies Pekka Mykkänen edunvalvontaasiantuntija ► Minulla on vuoden määräaikainen työsopimus. Työnantaja jatkanee sopimusta, mutta jos sopimus ei jatku, työnantaja haluaa maksaa kertyneet lomat rahana työsuhteen jälkeen. Pitääkö minun olla kokonainen vuosi ilman lomaa? ► Työaikani on pääsääntöisesti kello 8–16. Varahenkilönä saan tiedon seuraavan päivän sijoituksesta tekstiviestillä. Toisinaan saan määräyksen aloittaa työt jo kello 7. Voiko työaikaa muuttaa tällä tavalla? Työntekijä ja työnantaja voivat sopia määräaikaisen työsuhteen päättyessä, että lomat siirretään pidettäväksi seuraavan työsuhteen aikana. Työnantaja voi kuitenkin halutessaan maksaa lomat rahana, jos työsuhde päättyy kesken lomakauden (2.5.– 30.9.) tai lomaa ei ole ehtinyt kertyä. Lomaa kertyy aina huhtikuun alusta maaliskuun loppuun. Työntekijällä on oikeus pitää kesälomaa, jos lomaa on kertynyt maaliskuun loppuun mennessä ja työsuhde kestää yli lomakauden. Kertyvien lomapäivien määrä riippuu useimpien työehtosopimusten mukaan työkokemusvuosien määrästä. Työvuoroluettelon muutoksesta ei voi ilmoittaa tekstiviestillä. Varahenkilönkin pitää voida luottaa työvuoroluetteloon merkittyihin vuoroihin. Hyvin toimiva sijaisjärjestelmä ylläpitää työkykyä. Keskustele työnantajan kanssa siitä, että työvuoroluettelon muutokset tulee ilmoittaa edellisten työvuorojen aikana. Työvuoroluetteloa voi muuttaa vain perustellusta syystä. Varahenkilön työntekopaikkaa voi tietenkin muuttaa työvuoron aikanakin. Vapaa-aikana ei tarvitse vastata työnantajan puheluihin eikä lukea tekstiviestejä. Ole tarvittaessa yhteydessä Tehyn luottamusmieheen työpaikallasi. Matias Nyman Lomaa? Pekka Mykkänen Tiedätkö, miten vuosilomasi kertyy? www.tehy.fi/edunvalvojana/ vuosiloma 57 tieni tähän TEHYLÄINEN KERTOO ELÄMÄNTARINANSA. vaeltamassa. Vuonna 1998 Rocca la Mejan ympäristössä Piemontessa ja tänä vuonna Oulun Heinäpään urheilukeskuksen lähettyvillä. Pierpaolo Sanmori, 43 ► Fysioterapeutti Oulun yliopistollisen sairaalan K-Fysiatrialla. ► Asuu Oulussa. Perheeseen kuuluu vaimo ja seitsemän lasta. ► Harrastaa teknistä suunnittelua, pyöräilyä, kiipeilyä ja kitaran soittoa. 58 Fyssari Italian vuorilta teksti Minna Ruotsalainen kuvat Jussi Tuokkola ja Pierpaolo Sanmorin kotialbumi Olen kotoisin Luoteis-Italiasta Piemonten alueelta, Fossanon pienestä kaupungista. Se on lähellä Torinoa, joka on ehkä monelle tutumpi kaupunki. Synnyin tavalliseen italialaiseen perheeseen. Isäni oli töissä pankissa ja äitini työskenteli opettajana. Minulla on kaksi sisarusta: adoptioveljeni on minua kuusi vuotta nuorempi ja pari vuotta vanhempi siskoni työskentelee arkeologina Roomassa. Lapsuudessani teimme paljon kaikkea perheeni kanssa. Olin rauhallinen, partiota harrastava lapsi. Liikuimme paljon. Piemonte on vuoristoista aluetta, joten olimme paljon vuorilla. Kävimme myös hiihtämässä, mutta erityisesti me TEHY t 5–2015 lapset pidimme kiipeilystä. Vanhempani tutustuivatkin aikoinaan kiipeillessään vuoristossa. nuoruudesta asti minulla on ollut kutsumus työskennellä sairaiden kanssa. Se tuntui jotenkin luonnolliselta, sillä en ole koskaan pelännyt kohdata stressiä tai surua. Opiskelin tiedepainotteisen lukion jälkeen fysioterapeutiksi 1990-luvun alussa Torinon ammattikorkeakoulussa. Fysioterapeutin loppututkinnon suoritin Genovan yliopistossa kymmenisen vuotta sitten. Työskentelin kotimaassani fysioterapeuttina lähes viisitoista vuotta. Työssä oli koko ajan todella kiire, sillä systeemi siellä on todella stressaava. Minulla saattoi olla kaksikymmentä potilasta päivässä, mikä tarkoitti noin kymmentä minuuttia jokaiselle. Italialaiset kollegat kyselevät paljon, kuinka Suomessa jää enemmän aikaa perehtyä potilaan tilanteeseen. Pyrin olemaan työssäni iloinen ja antamaan toivoa potilaalle. Se ei ole aina helppoa, jos potilas on loukkaantunut vakavasti eikä näe itse toivoa tilanteessaan. Uskon kuitenkin, että hyvä vuorovaikutus antaa voimia molemmille. Järjestin suomalaisille fysioterapeuteille viime vuonna opintomatkan Italiaan Fossanon kaupungin sairaalaan. Tutustuimme muun muassa italialaisten kollegoiden kanssa kehittämääni tekonivelpotilaan kuntoutusprosessiin. Siinä potilaan kuntoutumista seurataan leikkaussalista kotiin asti. Kuntoutumisen edistymistä tallentavat sairaalan tekniset seurantalaitteet. Vierailun aikana tapasimme myös Fossanon kaupunginjohtajan ja kollegat pääsivät tutustumaan ystäväni luona paikalliseen perhe-elämään ja nauttimaan kiviuunipizzoja. muutin perheeni kanssa Ouluun vuonna 2009, alun perin katolilaisen kirkon lähetystyöntekijöinä. Lähetystyö on yhteistyötä papin kanssa, useimmiten puheiden pitämistä eri ryhmissä ja avustamista vaikka kasteissa. Joskus se voi tarkoittaa myös pihatöitä. Lähetystyötä voi olla päivittäin tai sitten kerran viikossa. TEHY t 5–2015 Ensimmäiset puolitoista vuotta Suomessa olivat kieltämättä vaikeita, koska minulla oli ikävä kotimaahan. Tuntui kuin minulta olisi otettu jotain pois. Menin heti suomen kielen kurssille, jossa opiskelin kahdeksan tuntia joka arkipäivä. Kieli on niin vaikea, että jos olisin opiskellut saman verran englantia, olisin varmaan jo Cambridgen yliopistossa. Neljä vuotta sitten sain työpaikan Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Olen onnellinen, etten ole ollut täällä päivääkään työttömänä. Ensimmäinen viikko töissä oli vaikea, koska en ymmärtänyt juuri mitään. Olin opiskellut kirjakieltä, mutta täällä kuulin eri murteita. Nyt tuntuu jo hauskalta vitsiltä, että olin vahingossa kirjoittanut potilaan keuhkoihin kertyneen liimaa. Suomessa olen joutunut laittamaan kuuman vereni pakastimeen. katolinen perheeni on suuri, meillä on seitsemän lasta. Vanhin heistä on jo seitsemäntoista, nuorin vajaan vuoden. Ensimmäisen lapsen syntyessä olin vielä nuori mies vailla vastuuta. Lasten syntymät ovat olleet sanoinkuvaamattomia hetkiä. Ison perheen kanssa ei tosin ole aina helppoa. Joskus väsyttää, mutta vaimoni kantaa tietysti suurimman vastuun lastenhoidosta. Vanhemmista lapsista on pienimpien kanssa paljon apua, mutta vapaa-aikani kuluu kotitöissä. Tutustuimme vaimoni kanssa jo 17-vuotiaina partiossa. Naimisissa olemme olleet kohta kaksikymmentä vuotta. Vaimoni on ammatiltaan uskonnonopettaja, mutta Suomessa asuessamme hän on ollut kotona lasten kanssa. Parin vuoden ajan luonamme on asunut myös 84-vuotias anoppini, joka palaa kesällä takaisin kotimaahansa. Pidämme hänestä huolta, ettei hänen tarvitse asua yksin. Olen oppinut nuoresta lähtien, että juuret ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä. Vanhoissa ihmisissä asuu viisaus. Silloin kun olin itse lapsi, mummo ja pappa asuivat kanssamme. olen ylpeä italialaisuudestani. Tulen vihaiseksi, jos kuulen jonkun sanovan, että Italiassa on vain pizzaa, spagettia, mafia ja Berlusconi. Toki niitä kaikkia on, mutta myös paljon muuta. Meissä italialaisissa virtaa kuuma veri, mutta Suomessa olen joutunut laittamaan sen pakastimeen. Pohjois-Italiassa emme ehkä kuitenkaan ole yhtä temperamenttisia kuin etelässä. Suomessa on ollut pakko oppia olemaan rauhallisempi, sillä haluan kunnioittaa maan kulttuuria. Italiassa olemme työkavereiden kanssa kuin veljiä. Menemme pizzalle yhdessä, mutta myös riitelemme ja sovimme äänekkäästi huutamalla – vähän kuin tulivuori purkautuisi. En tiedä, mitä tapahtuisi, jos alkaisin huutaa työpaikallani Suomessa samalla tavalla. Italiassa on täysin normaalia, että kaikki tietävät kaiken toisen asioista. Minun on pitänyt opetella, että Suomessa ei ole kohteliasta kysellä ihmiseltä liikaa henkilökohtaisuuksia, vaan ennemminkin kuunnella. Olen huomannut, että suomalainen tarvitsee ympärilleen paljon fyysistä tilaa. En halua kuitenkaan sanoa, että italialaisuus olisi jollakin tavalla parempaa. Jos potilaiden kanssa tulee puhe italialaisuudestani, he kysyvät usein ensimmäisenä, onko minulla suomalaista vaimoa. tulevaisuudesta en tiedä, mutta ainakin toistaiseksi asun perheeni kanssa Suomessa. Mikään ei ole varmaa, koska olemme täällä lähetettyinä katolisen kirkon lähetystyöntekijöinä. Perheeseeni Italiassa olen yhteyksissä päivittäin Skypellä. Käyn siellä myös lomilla, jolloin tuon tuliaisina kotiseudun Barolo- ja Barbaresco-viinit tullessani. Elämäni on ollut oikeastaan aika iloinen, vaikka vaikeitakin aikoja on ollut, kuten kaikilla muillakin. Uskon, että vaikeudet kasvattavat ihmistä ja suuri perhe on rikkaus. t 59 homma hoidossa AMMATTIOSASTOT KERTOVAT PAIKALLISESTA EDUNVALVONNASTA. Toimenpidepalkkiot säilyvät Tehy sai torpattua palkanalennuksen Laihialla ja Vähässäkyrössä. teksti Riitta Hankonen kuva Mikko Lehtimäki mikä oli ongelma? Vaasan kaupunki lakkautti hoitohenkilöstölle maksetut toimenpidepalkkiot Laihialla ja Vähässäkyrössä. Palkkioita oli maksettu vuoteen 2013 asti esimerkiksi hoitajavastaanoton pitämisestä sekä kierukan poistosta ja kipsauksesta. Aiemmin Laihia ja Vähäkyrö olivat kuuluneet Kyrönmaan terveyskeskuksen kuntayhtymään. Se purkautui vuonna 2008, ja kunnat perustivat yhteistoiminta-alueen, jossa Vaasan kaupunki otti vastuulleen palvelujen tuottamisen työnantajana. Vähäkyrö liittyi Vaasaan 2013, mutta Laihia säilyi omana kuntanaan. Toimenpidepalkkioita oli maksettu vuosittain muutamasta sadasta tuhanteen euroon työntekijää kohden. Neuvottelut työnantajan kanssa eivät johtaneet mihinkään, joten 13 tehyläistä vei asian käräjäoikeuteen. Asiaa hoitivat Tehyn omat juristit. mitä tehy teki? Pääluottamusmies Minna Leppäkorpi otti yhteyttä Tehyn keskustoimistoon saatuaan tiedon työnantajan yksipuolisesta päätöksestä. Myös jäsenet olivat yhteydessä keskustoimistoon. Tehyn lakimiehen Matias Nymanin mielestä toimenpidepalkkioiden maksaminen oli vakiintunut työsuhteen ehdoksi, joten työnantaja ei voinut poistaa sitä ilman irtisanomisperustetta. kuinka asia ratkesi? Työnantaja ilmoitti kesken oikeudenkäynnin hyväksyvänsä Tehyn vaatimukset. Työnantaja maksaa takautuvasti maksamatta jääneet toimenpidepalkkiot ja jatkaa niiden maksamista Laihialla ja Vähässäkyrössä työskenteleville. Ratkaisu koskee noin viittäkymmentä tehyläistä. esimerkkejä paikallisesta edunvalvonnasta voi lähettää osoitteeseen [email protected] i Ammattiosasto 671 4 2 ► Vaasan seudun ammattiosastoon kuuluvat Vaasan kaupungin ja Vaasa-Laihia-yhteistoiminta-alueen palveluksessa olevat tehyläiset. ► Jäsenmäärä 620. ► Ammattiosaston puheenjohtaja Raili Säily. 1 3 ► Tehyn pääluottamusmies Minna Leppäkorpi. 1 tanja koskiniemi, sairaanhoitaja 2 heidi syrjälä, terveydenhoitaja 3 oili uusitalo, sairaanhoitaja 4 susanna samppala, terveydenhoitaja 60 TEHY t 5–2015 tarkastaja KATSAUS TYÖPAIKKOJEN ARKEEN. Pelko pois Pikkukikat helpottavat potilaan ahdistusta. teksti Riitta Hankonen kuvat Jaakko Martikainen 1 harhautus. Rokotus, punnitus ja mittaaminen onnistuvat parhaiten, kun pikkupotilaan huomio on toisaalla. Värikkäät lelut ja kuvat piristävät kliinistä ympäristöä helsinkiläisessä Myllypuron terveysaseman lastenneuvolassa. Nalle on ikisuosikki. 2 vaivanpalkka. Koiralaastari kelpaa sekä tytölle että pojalle, mutta tarjolla on myös sukupuolitettuja vaihtoehtoja. Tällainen valikoima laastareita on tarjolla lastenlääkäriasema Pikkujätin laboratoriossa Helsingissä. 3 4 houkuttelu. Suosikkikeksit ovat tepsineet todistetusti ainakin yhden lapsen piikkikammoon. Rokotetutkimusklinikalla Helsingin Itäkeskuksessa on herkkupöytä heti aulassa. Yksi herkkuhetki ei vaaranna kenenkään terveyttä. lohdutus. Terveydenhuollossa on toimenpiteitä, jotka pelottavat aikuistakin. Lohduttaessa hoitaja pitää lempeästi kiinni käden sivusta tai laskee oman kätensä potilaan käden päälle. Kättä päivää -puristuksesta ei ole nyt apua. TEHY t 5–2015 61 keskustelua Vanhustenhoito on häpeällisen huonoa olen lukenut vanhusten huonosta hoidosta, mutta ilman omaa kokemusta en olisi uskonut, että tilanne on näin surullinen. Olen sairaanhoitaja ja tähän asti olen ollut ylpeä ammatistani. Samaa en voi sanoa enää. Eettinen ohjenuorani on ollut: tee toiselle se, mitä toivoisit itsellesi tehtävän. Vanhustenhoidossa se ei toteudu pienimmässäkään määrin. Koiriakin kohdellaan vanhuksia paremmin niiden sairastuessa ja vanhetessa. Tätä voi selittää resurssipulalla ja kiireellä, mutta myös hoitajien asenteissa on tarkistamisen varaa. Voi hymyillä, kun tarjoaa ruokalautasen tai petaa vanhuksen vuoteen. Minulle rakas ihminen sairastui. Hänet leikattiin ja hän pääsi kuntoutukseen, mutta osastolla hän sairastui keuhkokuumeeseen. Pyysin, että hänet siirrettäisiin pian erikoissairaanhoitoon. Hänet siirrettiin viime hetkellä, totesi vastaanottava lääkäri. Lähettävä lääkäri pyysi myöhemmin anteeksi. Läheisemme siirrettiin takaisin kuntoutukseen. Häntä olisi pitänyt nostaa mahdollisimman paljon pystyyn, jotta limaa ei kertyisi keuhkoihin ja tulisi uutta keuhkokuumetta. Aina kun menimme osastolle, omaisemme makasi sängyssä. Lääkäri totesi, ettei ole resursseja nostaa häntä niin usein kuin tarvittaisiin. Kysyin hoitajalta, milloin kuntoutus alkaa. Tässähän se on alkanut, alkoi hoitaja läpsytellä käsiään vimmatusti yhteen. Näitä meillä sattuu, vastasi hoitaja. kun läheiseni pelkäsi kastelevansa sängyn, hän repi vaipat pois ja pissasi lattialle. Tarjottiin kokohaalaria. Läheiseni ei olisi tarvinnut katetreja ja vaippoja jatkuvasti, jos häntä olisi käytetty vessassa. Hän ei olisi myöskään tarvinnut niin vahvaa kipulääkitystä, joka teki hänet väsyneeksi ja sekavaksi. @ Lääkärinkierrolla kuulokojeen patteri oli Osallistu pöydällä. Inhimillinen erehdys, totesi hoitakeskusteluun PA LA UT E ja, joka oli unohtanut laittaa sen paikalleen. @T EH Y.F I Inhimillinen erehdys oli myös, että läheiseni sai päiväkausia pelkkää soseruokaa, koska se oli unohtunut listalle. Samoin samaa lihakeittoa, kun kokki oli lomalla. Näin henkilökunta selitti. Läheiseni putosi sängystä kaksi kertaa. Näitä meillä sattuu, vastasi hoitaja. Kerran lääkkeet sekoittuivat toisen potilaan lääkkeisiin. luetteloa voisi jatkaa loputtomiin. Surullisinta on, että läheiseni korkeasta iästään huolimatta oli täysin järjissään koko ajan ja ymmärsi ja tunsi. Sodat käynyt vanhus, joka yritti olla mahdollisimman näkymätön ja vältti vaivaamasta henkilökuntaa, koska kunnioitti näitä ”valkotakkisia” niin paljon. Mietin sitäkin, kuinka paljon omaiset traumatisoituvat vanhuksen vierellä avuttomina, keinottomina ja voimattomina ollessaan. Itselläni sydän särkyi. Itku kurkussa lähdin terveyskeskuksesta, kun jouduin läheiseni sinne jättämään alkavasta keuhkokuumeesta huolimatta. Toki oli myös henkilökuntaa, joka teki työtään vaikeissa olosuhteissa ammattitaidolla ja suurella sydämellä. Mutta liian paljon välinpitämättömyyttä ja suoranaista töykeyttä. Läheiseni oli henkilökunnalle yksi potilas monista. Minulle hän oli ainoa isäni. Lukuisat yöt valvoin ja pelkäsin puhelinsoittoa, vaikka isäni olisi pitänyt olla turvallisessa hoidossa. Millaista on niiden vanhusten hoito, joiden luona terveyskeskuksissa ei käy ketään? pirjo maijala Ristikon 4/2015 ratkaisu 9DVWDD OHKGHQN\VHO\\Q 7HK\OHKGHQOXNLMDWXWNLPXVSDGCĔĔMS@@RSĔMĔJDUĔĔMĔ [email protected]@KKHRSTSTSJHLTJRDDMI@@TS@LDHSĔ JDGHSSĔLĔĔMKDGSDĔŬ 9DVWDDMLHQNHVNHQ@QUNS@@MTODHS@O@KJHMSNI@ 3@QJDLL@SSHDCNSKŅXCĔSMTLDQNRS@ 62 U L J A S S E P P E L E E T N E U L E A L U E A R M I I I T T I V Ä R I K K Ä Ä T A P E I N S U T Ä RA I N I S AK Ä L L E I T H I H A A R A J A J MO AK A I L A T T O U T T I S A N V A L Ä L O S T E I NAMU Ä S UH A T A T UM S S AUMA P UU V I T I A J A T A E M I L T I N A T I A L A I N T I I UH M I P NA T T E U L KO S L A U R I T E E A K T A AA L R E E L I S A B I E S T O HM KA O L J AA N T T UO R T I S T A L O R E N L A U T A N V E AN J O T T U A T K N I I A E L A S I E T NA vastanneiden kesken arvottiin Tehy-tuotteita. Voittajat ovat Anne Nurmikanta Nurmeksesta, Minna Keskikallio Iistä ja Hanna Uusi-Kuitti Punkalaitumelta. Onnittelut! TEHY t 5–2015 Palautetta numerosta 4/2015 Susanne Kallojärvi kertoi omasta arjestaan kauniisti Ihana arki -sarjassa. Kittilässä arvostetaan lähimmäisenrakkautta, mikä ei valitettavasti toteudu kaikkialla Suomessa. Toivoisin vieläkin enemmän kertomuksia tavallisten tehyläisten arjesta ja vapaa-ajasta. Työssä onnistumiselle ja jaksamiselle kaikkein tärkeintä on oman elämän tasapaino ja kunnioitus lähimmäisiä kohtaan. Toimitus vastaa Kirjoitamme jatkossakin aiheista, jotka nousevat alan ammattilaisten arjesta. Samoin kerromme Ihana arki -sarjassa, millaista vastapainoa tehyläiset saavat työhönsä vapaa-ajan harrastuksista. X Kiitos tuhannesti Keskustelua-palstalla olleesta omakohtaisesta tarinasta, jonka otsikko oli Minusta tuli hetkessä arvoton. Saman kokeneena voin kertoa, että tunsin itseni mitättömäksi, epäonnistuneeksi ja osaamattomaksi. Irtisanouduin ja nyt olen uuden alun edessä lähdössä täysin uudelle alalle. Mahtava tunne: minä opin ja minä osaan. Jaksamista ja rohkeutta kaikille tehdä suuriakin päätöksiä! X Niskavillat nousivat pystyyn, kun luin uusimman lehden pääkirjoitusta. Siinä puhutaan etuoikeutetuista työterveyshuollon piiriin kuuluvista. Arki ei ole tätä ainakaan Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Meillä on lain vaatima työterveyshuolto eikä yhtään enempää, joten sairastuessasi jonotat terveyskeskukseen ihan kuten pääkirjoitus kuvaili. X TEHY t 5–2015 viime lehden kolme luetuinta 1. Hyvinvointi: Salattu perintö Työterveyshuoltoon voi päästä ergonomia-asioissa tai kun päässä tilttaa työasioiden vuoksi, mutta muutoin ollaan samalla viivalla kuin muutkin pulliaiset. Tässäpä hyvä juttuaihe: minkä tasoista työterveyshuoltoa eri sairaalat tarjoavat työntekijöilleen? Toimitus vastaa Kiitos juttuideasta ja palautteesta. Sekin kertoo nykytilanteesta, kuinka eri viivalla Suomessa ollaan sen suhteen, millaisia terveyspalveluita on saatavilla. 2. Kätilöpalvelut: Kutsukaa (yksityinen) kätilö! 3. Sairaus: Luutunut bamburanka hyvinvointi i Jussin suvun salaisuus Salattu perintö Mikä on sukusi vahvuus ja roolisi perheessä? Tutustu sukuusi – ja itseesi. teksti Emmi Oksanen kuvitus Pia Holm T unnetko, kuinka hyvät ja huonot elämisen mallit kulkevat suvussasi? Vaikka sukupolvien ketjusta on puhuttu paljon, sinunkaan sukusi perintö on tuskin loppuun kaluttu. Vai tiedätkö sukusi vahvuudet, salaisuudet ja roolisi perheessä? Ovatko sukusi naiset itsenäisiä vastuunkantajia? Onko itsenäisyys sukusi vahvuus, mutta samalla heikkous? Suomalaiset suvut ovat olleet perinteisesti itsenäisiä ja pärjänneet vaikeissa oloissa. 1800-luvun maaseutuyhteiskunnassa ei ollut naisten ja miesten töitä, sillä kaikkien oli kannettava kortensa kekoon. Myös luterilainen uskonto on korostanut työntekoa. Pärjääminen ja vastuunkantaminen on ollut erityisesti esikoisten tehtävä. Perheneuvoja Kirsti Ijäksen mukaan varsinkin isät ovat asettaneet esikoispojilleen suuria odotuksia ja pojat ovat yrittäneet täyttää isien toiveita vaihtelevalla menestyksellä. Myös äidit voivat olla erityisen vaativia tyttäriensä suhteen. Esikoispojat ovat olleet lujilla varsinkin vahvoissa ja menestyneissä suvuissa. Sukututkija ja Suomen historian yli- kaikilla sisarussarjan lapsilla ei ole ollut Kirsti Ijäksen mielestä yhtä paljon paineita. Keskimmäiset lapset ovat olleet hänestä vapaampia luomaan omat roolinsa. Usein keskimmäiset lapset ovat kuitenkin esimerkiksi sovittelijoita, tarkkailijoita, sivusta seuraajia tai perheen hauskuuttajia ja pellejä. Kuopukset ovat perheen vauvoja. Kuopusta lellitään ja hän saa helpoiten periksi – varsinkin jos kuopus on muita sisaruksia vuosia nuorempi iltatähti. Iltatähden tehtävänä voi myös olla pitää perhe nuoren perheen kirjoissa tai vanhempien avioliitto kasassa. Sisarusten ikäerolla on Ijäksen mielestä paljon väliä. Perheen rahatilanne voi olla esikoisen syntyessä paljon huonompi Esikoispojat ovat olleet lujilla varsinkin menestyneissä suvuissa. joissakin suvuissa sisarusten suhteisiin ja perheiden dynamiikkaan liittyy vahvoja perinteitä. Joku lapsista saattaa olla suosikki ja joku ”musta lammas”. Roolit kulkevat eteenpäin, sillä vanhemmat tai ainakin toinen vanhemmista Luutunut bamburanka XTeknologia tulee vauhdilla itsehoitoon, joten Mittarimaniaa-juttu oli kovin ajankohtainen. Enemmänkin aiheesta olisi kiinnostava tietää, nyt jutussa oli melko suppea otos. Ammattilehdestä olisi kiintoisaa lukea hyödyt ja haitat -tyyppisesti erilaisista vempaimista tai esimerkiksi pikatesteistä, joita saa apteekista. XKutsukaa (yksityinen) kätilö! toi esille juuri sitä, mitä itsekin olen monesti ajatellut ammattiurani aikana. Hienoa, että kyseenalaistetaan julkisen puolen byrokraattista toimintaa. Parhaimmillaan meillä voisi olla hyvää yhteistyötä perusterveydenhuollon ja yksityispuolen kanssa. Selkärankareuman diagnosoinnissa ja hoidossa on otettu suuria harppauksia. Hoitamattomana tauti jäykistää selän. teksti Maija Joutjärvi kuva Pixmac Lanneranka Risti-suoliluuliitos alaselässä jomottaa ja jäytää. Kipu herättää usein aamuyöstä. Joskus särky säteilee pakaroihin. –Potilas ei voi istua kauaa paikallaan. Le Lepo ei auta vaan pahentaa kipuja. Liikun kunta yleensä helpottaa särkyä, kuvailee vast vastaava ylilääkäri Riitta Luosujärvi Hur sin reumatautien poliklinikalta. Selkärankareumaan eli niveltulehdukseen selkärangassa liittyy niin monenlaisia oireita, että taudin diagnosoiminen voi olla vaikeaa. Oireilu pahenee yleensä pikkuhiljaa. Tunnistamista vaikeuttaa muiden selkäkipujen yleisyys. Taudin diagnosoinnissa ja hoidossa ed on edistytty viime vuosina paljon. Tautia sairastav voi käydä töissä, jos hän on sisairastava toutunu hoitoon, tulehdus on saatu rautoutunut hoitett ja kipulääkitys on kunnossa. hoitettua Ristiluu 32 marko s. 1975 arkkitehti jussi s. 1978 ensihoitaja leila s. 1952 perushoitaja ku paljastaa reuman. Lantiossa kuva olevat risti-suoliluuliitokset eli SI-nivelet ole tulehtuvat ensimmäisinä. Selkärankareuma tu todetaan, kun tulehdus pystytään havaitto ssemaan röntgen- tai magneettikuvassa. TEHY t 4–2015 ville s. 1985 tradenomi työtön klassinen selkärankareuma alkaa miehillä usein armeijan aikoihin tai ainakin alle 45-vuotiaana. Se kuuluu niin sanottujen aksiaalisten spondylartriittien tautiryhmään, johon kuuluvat muun muassa nivelpsoriaasi ja suolistotulehdukset. Ne voivat alkaa myöhemminkin, ja myös silmän värikalvontulehdus on yleinen. Oireet liittyvät elimistön systeemiseen tulehdustilaan. Selkärankareumaa ja aksiaalista spondylartriittia sairastaa Suomessa 15 000–40 000 ihmistä. Miehet tarvitsevat naisia enemmän sairaalahoitoa ja kuntoutusta. Hoitamattomana tauti jäykistää selän, kun nikamien väliin kehittyy luusiltoja. Vuosien kuluessa selkä voi jumittua toiminnallisesti huonoon asentoon, luutuneeksi ”bamburangaksi”. Ryhti voi olla niin kumarassa, ettei potilas pysty katsomaan eteensä. Nykyajan hoidolla tämä on kuitenkin erittäin harvinaista. Spondylartriitti pyritään löytämään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hoito on syytä aloittaa nopeasti, jotta taudin kulkuun voidaan vaikuttaa ja selkärangan virheasennot estää. Spondylartriitti diagnosoidaan, kun alle 45 vuoden iässä alkanut selkäkipu on jatkunut vähintään kolme kuukautta ja röntgen- tai magneettikuvissa on nähtävissä risti- ja suoliluun välisen nivelen tulehdus eli sakroiliitti. Diagnoosia tehtäessä kartoitetaan myös muut tulehdussairaudet ja selvitetään, onko potilaalla HLA-B27-kudostyyppiä. Tärkeä diagnoosia tukeva seikka on se, että tulehduskipulääkkeet auttavat kipuihin. HLA-B27-kudostyyppiä löydetään 95 prosentilla sairastuneista. Kudostyyppiä on 15 prosentilla suomalaisista, mutta valtaosa heistä ei sairastu silti reumatautiin. Entisten New York -kriteereiden mukaan tarvittiin röntgenkuvissa havaittavia sakroiliitteja. Nykyisten kriteereiden mukaan röntgenlöydöksiä ei tarvita. Varhaisvaiheen ja alle 35-vuotiaiden kuvantamisessa käytetään MRI-tutkimusta. Siinä voidaan havaita luuödeema, joka on merkki tulehduksesta. Ennen taudin diagnosoimiseen kului kuudesta kahdeksaan vuotta ensioireista. Nykyään diagnoosin päästään mag- neettikuvauksen ansiosta huomattavasti aikaisemmin. lääkehoitoa suunniteltaessa on huomioitava potilaan muut tulehdusvaivat. Yleensä aloitetaan tulehduskipulääkkeillä. Ne voivat aiheuttaa yläsuoliston oireita, joten potilas aloittaa yleensä myös vatsan limakalvoa suojaavan lääkityksen. Jos tulehduskipulääkkeet eivät parissa kuukaudessa auta, siirrytään varsinaisiin antireumalääkkeisiin. Jos on vain rangan tulehdusoireita, valitaan tavallisimmin sulfasalatsiini. Metotreksaattia 3355 ukaa Kuts (yksityinen) kätilö! Moni perhe on valmis maksamaan tuesta, hankala saada synnytyssairaalasta. I ensimethöyryää ja maito virtaa. Äitiyden hyville kysymyksiin. Käynnissä on vastailevat lua japilates opii hyvin, samoin ja hiihto. ta sopii on Morning -imetystapaaminen, joka Milkypuolet iikunnan ansiosta sairasLiikunnan toimintaa. yksi osa kätilöyhteisö Kätilötalon eista selviää ilman säännöllistä tuneista Huoneisto Töölössä on kotipesä neljälmalääkitystä. reumalääkitystä. le kätilölle. Viihtyisissä tiloissa odottava –Yleensä Yleensä potilaat tekevät kaikkensa äiti voi saada vyöhyketerapiaa, osallistua yäkseen kunnossa. Perusterveyden- tai varata kätipysyäkseen synnytysvalmennukseen llossa potilaita löltä kuitenhuollossa kannattaa vaikkapa synnytyksen yksityisajan aktiivikin muistuttaa liikunnallisesta tai edellisen synnytyskokesuunnitteluun desta ja lääkkeiden käytöstä, Riitta Kätilötalon kätilöt suudesta läpikäyntiin. muksen sujärvi toteaa. tekevät kotikäyntejä ja tulevat tarvittaessa Luosujärvi mukaan synnytykseen doulaksi eli i Tulehduksellisen selkäsairauden piirteitä ► Selkä on kipeä levossa tai aamuyöllä. Vaiva kestää yli kolme kuukautta. ► Oireet alkavat vähitellen alle 40-vuotiaana. ► Liikkuminen helpottaa oireita. ► Pakaraan heijastuva ristiselän kipu herättää aamuöisin. ► Selkä on jäykkä levon ja istumisen jälkeen. ► Tulehduskipulääke auttaa särkyyn. jota on tetään, jos on myös niveltulehdukkäytetään, sia. Antireumalääkkeet voivat aiheuttaa utoksia verenkuvaan ja maksa-arvoimuutoksia hin, minkä vuoksi verenkuvaa seurataan Rauhala teksti Laura Kosonen kuvat Annika nnöllisesti. säännöllisesti. Kolmanteen lääkeryhmään kuuluvat ogiset reumalääkkeet, joilla reumabiologiset hdusta pyritään rauhoittamaan tai tulehdusta mään solutasolla. Biologiset lääkestämään Yksityisille kätilöpalveluille on entistä ja lakmuassa virus-Rintatulehdus ja keet voivat lisätä muun ja iltaitkut. muote on valmis enemmän kysyntää. Moni perhe teeritulehduksia. Lääkkeet bakteeritulehduksia. Imetyksen ilot ja ihmetys. lapsi.altistavat koileva kätilö maksamaan tuesta, jota yksityinen satie-, hammasjuurija poskiontelovirtsatie-, tuoretta äitiä vauvoineen Seitsemän ja jota synnytyssairaalasta on kerrostalon pohjaker- voi tarjota hduksille. Tulehdukset on hoidettava tulehduksille. istuskelee lokoisasti saada. Kätilötalon kätilöille kellari olohuoneessa Helsin- hankala nolla, ja potilaille suositellaan myös kunnolla, sisustetussa rokseen vain työtila. Se tee Töölössä on enemmän kuin uenssa- ja keuhkokuumerokotuksia. influenssagin Töölössä. Keskustelu käy vilkkaana, kätilöllä on tilaa hengittää ja vertaistuelle on tarvetta ryhtiä htiä tukevareillä voimistelu ja muu liineuvoille. sairastavalle ta on selkärankareumaa kunta Johanna Sarlio-Nieminen ja eää, sillä lihastenKätilöt tärkeää, aineenvaihdunnan Aflatuni luotsaavat keskusteHanna-Mari ostuminen auttaa tehostuminen kipuun. Vesiliikun- Puolet potilaista selviää ilman säännöllistä reumalääkitystä. ttuntematon tun unttema aton on isoisä isoisä. isois it Jussin ite it sii isän isän än isättömyys än isättömy isättöm iisä yyss Miten erheeseen? erheesee rheeseen? heese eesee se vaikuttaa kokoo perheeseen? tarkempi Katso tarke rkeeemp mpi piirros p s ukeamalta. ukeamalta a amalta. a. seuraavalta aaukeamalta. kätilöpalvelut TEH H Y t 4–2 TEHY 4–2015 –2015 TEHY t 4–2015 Suoliluu 1974 kuin kuopuksen syntyessä, jos välissä on liki kymmenen vuotta. Väitetään myös, että jos lapsilla on yli seitsemän vuoden ikäero, he kasvavat ympäristössä, joka vastaa ainoan lapsen elämää. Pahimmillaan oma rooli sisarussarjassa tuntuu vankilalta, joka seuraa mukana aikuisuuteen. Jos lapsuuden rooli tuntuu ahdistavalta, siitä on tärkeää irrottautua. 34 X antti s. 1952 insinööri yhä töissä opistonlehtori Tiina Miettinen kuitenkin uskoo, että pärjäämisen pakko on murtumassa nuorempien sukupolvien keskuudessa. –Ehkä luterilainen työmoraali on nyt murtumassa ja nykyään saa olla heikko ja turvautua toisten apuun. Avun hakeminen ei ole enää niin noloa kuin muutama vuosikymmen sitten, hän pohtii. sairaus Lämmin kiitos hyvin toimitetusta lehdestä, josta löytyy jokaiselle jotakin. Tehy-lehti lyö laudalta monet naistenlehdet. Lehti parantaa tahtia koko ajan. Asiatiedon lisäksi kevyempiäkin juttuja on sopivasti joukossa. Aiemmin en juurikaan lukenut lehteä, nyt tekee mieli lukea. seija 1926–2011 apuhoitaja ? synny- perimmäistä rimmäistä syytä tulehduksel-Osa heistä hoitaa myös tystukihenkilöksi. n selkäsairaudenkotisynnytyksiä. puhkeamiseen ei lisen neta. Laukaisevana tekijänä voivat tunneta. 14 kuten salmoolla monet infektiotaudit, a- tai kampylobakteerin aiheuttama nellastiripuli tai esimerkiksi klamydian turistiripuli uttamat keuhko- ja sukupuolielinten aiheuttamat hdukset. tulehdukset. Diagnoosi –D iagnoosi ei tule kaikille potilaalle kina. Moni on lukenut ennen erikoissokkina. aanhoitoon pääsyä tietoa netistä, ja sairaanhoitoon nsä suvussa ollut vastaavaa vaivaa. yleensä Tokii kroonisen sairauden hyväksyminen ii aina aikaa, Luosujärvi sanoo. vaatii elkärankareuman ennuste on useimSelkärankareuman miten hyvä. Tauti ei parane koskaan, mutta 40 ikävuoden jälkeen se yleensä laantuu. Saattaa kulua vuosiakin, ettei tauti ilmoita itsestään. t on paikka, jossa ja luoda keskustelua synnytyskulttuurista. ei yhtei–Kätilötalo on kätilöiden yhteisö, nen yritys, sanoo Johanna Sarlio-Nieminen. Hän on toiminut puolitoista vuotta yksityipoissa sairaalatyöstä pelkästään senä kätilönä. Takana on pitkä kätilönura ja Tammisaaren sairaalassa, Kätilöopistolla kehitysyhteistyössä Malawissa. Sarlio-Nievuosiin misen toiminimi Yebomama viittaa Afrikassa, samoin hänen käsityksensä kätilöydestä kanssakulkijana synnyttäjän yhteisössä. on Anu Hänen aisaparinsa Kätilötalossa , jolla on pitkä kokemus yksityi- imetys on intiimiä. Moni äiti kaipaa tukea ja neuvoja raskausaikana ja arjessa vauvan kanssa. Lampinen senä kätilönä ja akupunktiohoitajana. vahva –Onneksi meillä on edelleen myös napanuora sairaalamaailmaan, Lampinen 15 nauraa. TEHY t 4–2015 TEHY t 4–2015 lähteenä myös: selkärankareuma ja aksiaalinen spondylartriitti – perustietoa sairastuneille, heidän läheisilleen ja terveydenhuollon ammattilaisille, suomen reumaliitto ry. TEHY t 4–2015 33 Lukijakilpailu kerro meille 10.4. mennessä, mistä jutusta pidit eniten. Kilpailuun voi osallistua netissä www. tehy.fi/tehy-lehti/palaute/ lukijakilpailu, postikortilla Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy tai lähettämällä tekstiviestin numeroon 0400 345 557. Vastanneiden kesken arvomme Tehy-tuotteita. lehden 4/2015 kilpailussa tehy-tuotteita voitti arja kumpu hollolasta. onnea! 63 tehy-uutiset KOONNUT VESA TURUNEN, [email protected] Ruokataukokiistalle pantiin piste kymmenen vuotta sitten alkanut kiista kotihoidon ruokatauoista on viimein päättynyt. Kolme tehyläistä sopi Helsingin kaupungin kanssa korvauksista, jotka he saivat maksamatta jääneiden palkkojensa perusteella. Kiista sai alkunsa vuonna 2005, kun Helsinki yhdisti kotisairaanhoidon ja kotipalvelun kotihoito-osastoksi. Kotihoidossa sovellettiin jaksotyöaikaa, ja se oli osa terveyskeskusta. Ennen kotisairaanhoito oli ollut muodollisessa jaksotyöajassa, jossa ruokaillaan työaikana. Työnantaja määräsi, että ruokailu tapahtuu omalla ajalla. Tästä muodostuikin ylityötä, kun työtuomioistuin vuonna 2008 vahvisti Tehyn tulkinnan. Sen mukaan työntekijä voi terveyskeskuksessa valita myös niin sanotun joutuisan ruokailun, joka tapahtuu työn palkkakuitistasi, ohessa. että Tehyn jäsenmaksu Tehyn ensimmäisessä kanteessa 2010 vaadittiin on peritty, jos olet sopinut näin palkkasaatavia kolmellekymmenelle tehyläiselle. työnantajasi kanssa. Juttu sovittiin käräjäoikeusvaiheessa. rh KAISA SIRÉN Tarkista SASK tukee Meksikoa meksiko on kieltämässä työntekijöiden oikeuksia polkevat suojelusopimukset, kertoo Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK. Sopimukset laatii työnantajan tekaisema haamuliitto, jonka jäsenmaksutkin maksaa työnantaja. Suojeluso- 9 19 pimuksia ovat käyttäneet myös suomalaiset yritykset. Suomen Ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK tukee Meksikossa nuorten järjestäytymiseen liittyvää hanketta. Tehy on SASKin jäsen. www.tehy.fi/jasenelle/jasenmaksu/seniorit Hoitotyön kehittäjät palkittiin lue lisää: www.sask.fi Mitä suomalaiset ajattelevat perhevapaista? 21 Oletko jäämässä eläkkeelle? Voit jatkaa Tehyssä seniorijäsenenä. väittämä: Perhevapaat pitäisi jakaa nykyistä tasaisemmin naisten ja miesten välillä. Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä sairaanhoitajien koulutussäätiö on myöntänyt Venny Snellman -tunnustuspalkinnon Husin kehittämispäällikkö Riitta Meretojalle. Tunnustus myönnetään vuosittain rohkeasta, uutta luovasta ja tuloksellisesta toiminnasta hoitotyön kehittämiseksi. Tunnustuksen suuruus on 5 000 euroa. Koulutussäätiö myönsi puheenjohtaja Päivi Voutilaiselle Kunnia-Vennyn hänen toiminnastaan hoitotyön ja sen koulutuksen kehittämiseksi. Terveyspalvelualan jäsenilta Tampereen aluetoimistossa 6.5. X Yksityissektorin ammattiosastojen toiminnansuunnittelu Kouvolan aluetoimistossa 23.5. X Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä 14 64 38 Ammattiosaston viestintäkoulutus Helsingin aluetoimistossa 12.–13.6. X Täysin eri mieltä TEHYN VAALITUTKIMUS 2015 TEHY t 5–2015 jäsentapahtumat lähetä meille kuva ammattiosastosi tapahtumasta tai muusta tehyläisestä toiminnasta. Julkaistut kuvat palkitaan Tehytuotteella. Lähetä kuva ja lyhyt kuvateksti sähköpostitse osoitteeseen jasentapahtumat@tehy.fi. Liitä mukaan myös tiedot kuvaajasta sekä osoite palkinnon toimittamista varten. pysyvää on muutos. Seinäjoella pidetyssä muutosseminaarissa pohdittiin, mitä soteuudistus merkitsee henkilöstölle, ammattiosastolle ja luottamusmiehen toiminnalle. Seminaari pidettiin helmikuussa, joten sote-kuvio on mennyt sen jälkeen taas uusiksi. SATU TASKINEN Kuvaa ja voita ammattiosastot ammattiosast Helsinki HYKS:n Lasten ja Nuorten sairaalan ao 104 ►Sääntömääräinen kevätkokous to 23.4. klo 16.30 Radisson Blu Royal -hotellissa, Runeberginkatu 2. Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset mahdollisine ruokarajoituksineen 2.4. mennessä, raija paakkonen@hus.fi. Peruutukset viimeistään 9.4. Peruuttamattomasta poisjäämisestä veloitetaan illallisen todelliset kulut. Uudenmaan yksityisen lastenhoitoalan ao 120 ►Sääntömääräinen vuosikokous ti 5.5. klo 17.30 ravintola Loisteessa, Kaivokatu 3, Helsinki. Kokouksessa käsittelyssä sääntömääräisten asioiden lisäksi ammattiosaston purkautuminen. Ilmoittautumiset 19.4. mennessä Liisa Långströmille, [email protected].fi. Uudenmaan Terveystalon ao 121 ►Sääntömääräinen kevätkokous to 16.4. klo 17 hotelli Presidentissä, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki. @ Lähetä ilmoitus. / WW W.TE HY.FI TE HY-L EH TI/ OT ST AM MATT IO SA TEHY t Käsitellään sääntömääräiset asiat, ei henkilövalintoja. Osallistujien kesken arvonta. Ruokailun ja kahvitarjoilun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 8.4. mennessä [email protected]. Muista ilmoittaa myös erityisruokavaliosi. Uudenmaan yksityisen suun terveydenhuollon ao 122 ►Sääntömääräinen kevätkokous la 25.4. klo 13 hotelli Tornin Näköalakabinetissa, Yrjönkatu 26, Helsinki. Käsitellään sääntömääräiset asiat: tilinpäätös ja toimintakertomus. Sitovat ilmoittautumiset ruoka-ainerajoituksineen 8.4. mennessä ao122@ tehy.net tai tekstiviesti 0400 356 122. Uudenmaan yksityisen sosiaalialan ao 126 ►Kevätkokous to 23.4. klo 18 ravintola Sipulissa Helsingissä. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen tarjolla maittava päivällinen. Ilmoittautuminen erityisruokavalioineen 6.4. mennessä oskari.pylsy@rinnekoti.fi. Diakonissalaitoksen, Diacorin ja Hoivan ao 128 ►Vuoden ensimmäinen varsinainen kokous ke 22.4. klo 16.15 Paasiravintolan Lasikabinetissa, Paasivuorenkatu 5 A. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki ammattiosastomme jäsenet. Kokouksessa valitaan ammattiosastolle uusi puheenjohtaja, täydennetään tarvittaessa hallitusta ja käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeisen illanvieton omavastuu 20 e, sisältäen ruokailun ja teatteriesityksen. Ruokailemme Paasiravintolassa, jonka jälkeen suuntaamme Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämölle katsomaan klo 19 alkavaa esitystä Palvelija. Sitovat ilmoittautumiset 7.4. mennessä [email protected]. Ilmoita myös mahdolliset ruoka-allergiat. Porvoon seudun ao 135 ►Sääntömääräinen kevätkokous to 23.4. klo 19 ravintola HannaMariassa, Välikatu 6. Esillä sääntömääräiset asiat. Tilaisuudessa tarjoilu. Tervetuloa uudet ja vanhat jäsenet! ►Stadgeenligt vårmöte hålls tors den 23.4. kl 19 på restaurang HannaMaria, Mellangatan 6. På mötet behandlas stadgeenliga ärenden. Välkomna nya och gamla fackmedlemmar! Servering! Hyvinkään sairaalan ao 140 ►Sääntömääräinen kevätkokous to 23.4. klo 17.30 Rantasipi Sveitsissä, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää. Kokous alkaa ruokailulla. Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo tulee puhumaan kokoukseen. Ilmoittautuminen ammattiosaston kotisivujen kautta 13.4. mennessä. Keravan ao 145 ►Kevätkokous ti 21.4. klo 18 Viertolan toimintakeskuksessa, Timontie 4, Kerava. Tarjolla monipuolinen kevytillallinen buffet-pöydästä. Esillä sään- tömääräiset asiat. Ammattiosasto tarjoaa juomat (puna- tai valkoviini, vissy tai limu), ilmoita juomatoiveesi ilmoittautumisen yhteydessä. Sitovat ilmoittautumiset 10.4. mennessä [email protected]. Vihti-Karkkilan ao 147 ►Sääntömääräinen kevätkokous to 16.4. klo 18 Vihdin vpk:n kokoussali, Kyläaukio 6 (Valintatalon takana). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, valitaan puuuttuvat tilintarkastaja sekä hallituksen varajäsen. Tarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumiset mahdollisine ruokarajoitteineen 9.4. mennessä ao:n kotisivujen kautta www.ao147. tehy.fi. Lisätietoja saat sähköpostitse [email protected]. Helsingin kaupungin ao 165 ►Ammattiosastolla on ilo kutsua sinut uudestaan saaristoristeilylle Helsingin edustalle ma 25.5. klo 17–20. M/S RoyalCat lähtee Kauppatorilta ja palaamme samaan paikkaan. Risteilyllä nautimme saaristolaispöydän antimista sekä maisemista. Matkan omavastuu on 20 e, sisältäen matkan, ruoan ja juomat. Sitovat ilmoittautumiset 13.4.–13.5. ammattiosaston kotisivujen kautta, ao165. tehy.fi. Paikkoja olemme varanneet 65 henkilölle. Tervetuloa nauttimaan keväisestä ja kauniista saaristosta sekä hyvästä tehyläisestä seurasta! ►Hohtokeilausta pe 10.4. Ruusulan keilaviihdekeskuksessa, Ruusulan- 65 jäsentapahtumat saattaen vaihdettava. Rantalakeuden ammattiosastossa vaihtui niin monta hallituksen jäsentä, että vanha hallitus piti uudelle perehdytyksen. Uudet jäsenet saivat monia hyviä vinkkejä. katu 3–5, Helsinki. Kokoontuminen klo 18.30 Bistro Mercurissa keilahallin yläkerrassa. Tarjolla pientä suolaista ja makeaa. Sitovat ilmoittautumiset 6.4. mennessä ao165.tehy.fi. Paikkoja rajoitetusti. Omavastuu 15 e. Lisätietoja: www.bowlcircus.fi. Fa vid Västra Nylands sjukhus 901 ► Stadgeenligt vårmöte må den 20.4 kl 18 på lunchrestaurang Piazza, Stationsvägen 6, Raseborg. Middag. Bindande anmälningar via hemsidan senast 13.4. ►Sääntömääräinen kevätkokous ma 20.4. klo 18 lounasravintola Piazzassa, Asematie 6. Tarjolla päivällinen. Sitovat ilmoittautumiset 13.4. mennessä ao901.tehy.fi. Fa i Hangö 906 ►Sääntömääräinen kevätkokous ti 14.4. klo 18 Smörmagasinetissa. Tarjolla iltapalaa. Ilmoittautuminen 6.4. mennessä kotisivujen kautta ao906.tehy.fi. ►Stadgeenligt vårmöte den tis 14.4. kl 18 på Smörmagasinet. Bjuds på kvällsbit. Anmälning senast 6.4. via ao906.tehy.fi. Joensuu Juuan ao 600 ►Sääntömääräinen kevätkokous pe 24.4. klo 17 Retumajoilla. Omat kyydit. Ilmoittautumiset puheenjohtajalle tai sihteerille 10.4. mennessä. Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalveluiden ao 602 ►Sääntömääräinen kevätkokous to 23.4. klo 16.30 Keskussairaalan ruokasalin kabinetissa Joensuussa. Esillä sääntömääräiset asiat. Muistetaan 50 vuotta täyttäneitä. Tilaisuudessa arpajaiset ja kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset 15.4. mennessä 66 sarih.turunen@pkssk.fi. Ei ryhmäilmoittautumisia. Heinäveden ao 608 ►Sääntömääräinen kevätkokous to 23.4. klo 18 ravintola Kyläpääskyssä, Gasthaus-Hotelli Heinävesi. Asialistalla sääntömääräiset asiat. Samalla kuulet viimeisimmät ajankohtaiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu. Sitovat ilmoittautumiset erityisruokavalioineen 15.4. mennessä ao608.tehy.fi. Kevätkokoukseen osallistujien kesken arvotaan lahjakortti. Liperin ao 613 ►Sääntömääräinen kevätkokous ke 22.4. klo 17.30 Viinimarjassa, Siikoniementie 35, Viinijärvi. Esillä sääntömääräiset asiat. Osallistujien kesken arvotaan elokuvalippuja. Ilmoittautumiset 12.4. mennessä veera.eskelinen@liperi.fi. Ilmoitathan myös ruoka-aineallergiat. Jyväskylä Vaalijalan ja Pieksämäen yksityisten ao 505 ►Sääntömääräinen kevätkokous ti 28.4. klo 18 ravintola Victoriassa. Esillä sääntömääräiset asiat. Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset erityisruokavalioineen 15.4. mennessä sähköpostitse laura.veijalainen@vaalijala.fi. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ao 508 ►Sääntömääräinen kevätkokous to 16.4. klo 17.30 hotelli Scandic Jyväskylä, Vapaudenkatu 73. Sitovat ilmoittautumiset 7.4. mennessä osoitteeseen ao508.tehy.fi. Kajaani Kainuun soten ja kuntien ao 750 ►Sääntömääräinen kevätkokous ti 21.4. klo 17.30 Vuokatinhovissa, Vuokatinhovintie 15, Vuokatti. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Ei henkilövalintoja. Kokouksen yhteydessä ruokailu. Sitovat ilmoittautumiset 10.4. klo 16 mennessä ao750.tehy.fi. Kouvola Aavan ao 315 ►Sääntömääräinen kevätkokous to 16.4. noin klo 18 jäsenillan jälkeen Keskussairaalankatu 7, PHKS, kokoustila Kaisu. Esillä sääntömääräiset asiat. Ilmoittautuminen 9.4. mennessä erityisruokatoivomuksin ao:n sähköpostiin: [email protected] tai tekstiviestillä ao:n puhelimeen 0400 247 315. Kokousedustajien kesken arvonta. Peruspalvelukeskus Oivan ao 321 ►Sääntömääräinen kevätkokous ti 21.4. klo 18 Vääksyn Majakkapaviljongissa. Kevätkokouksessa käsitellään toiminta- ja talouskertomus vuodelta 2014 sekä keskustellaan ajankohtaisista asioista. Ilmoittautuminen ruokailun takia ammattiosaston nettisivuilla jäsenhuoneen kautta 10.4. klo 15 mennessä. Kokoukseen osallistuvat saavat Finnkinon elokuvalipun. Kymenlaakson keskusairaalan ao 400 ►Sääntömääräinen kevätkokous ma 27.4. klo 18 ravintola Laakonki, Merikeskus Vellamo, Kotka. Kokouksessa käsitellään mm. sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat, valitaan varajäsen kaudelle 2015–2016. Kokouksen jälkeen tarjolla iltapalaa. Tarjoilun vuoksi pyydetään ilmoittautumiset to 16.4. klo 14 mennessä, birgit.salmenhaara@gmail. com. Ilmoittautuminen on sitova, ilmoittamatta pois jäänneiltä veloitetaan tarjoilukulut 20 e. Kouvolan kaupungin ao 404 ►Hotellimatka Tallinnaan 23.5.–24.5. Yöpyminen hotelli Olympiassa. Hinta 120 e, josta jäsenen omavastuu 50 e. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet netissä ao404.tehy.fi. Tervetuloa mukaan! Kotkan ja Pyhtään ao 406 ►Sääntömääräinen kevätkokous ti 14.4. klo 18.30 ravintola Meriniemessä, Meriniementie, Kotka. Asialistalla sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat sekä jäsenistön muistamiset ja ammattiosastomme vuoden 2014 Tehyläisen Tsempparin julkistaminen. Aloitamme illan kokouksella, jonka jälkeen tarjolla kokouspäivällinen buffetpöydästä. Ilmoitathan ruoka-allergiat ilmoittautumisen yhteydessä. Sitovat ilmoittautumiset 1.4. mennessä www.ao406.tehy.fi > Tapahtumat > Ilmoittautumislomake > Kevätkokous. Kuopio Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ao 550 ►Kevätkokous ma 27.4. klo 17 Best Western Savoniassa, Sammakkolammentie 2, Kuopio. Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu. Sitovat ilmoittautumiset erityisruokavalioineen 20.4. mennessä ao550.tehy.fi > Jäsenhuone > Ilmoittautuminen kevätkokoukseen. Tiedustelut tai mahdolliset perumiset ammattiosaston sähköpostiin [email protected]. Ilmoittautumispäivän jälkeisistä peruutuksista perimme todelliset ruokailukustannukset 29 e. Sisä-Savon ao 564 ►Kevätkokous to 23.4. klo 18 kahvila Mestarinkulmassa Suonenjoella. TEHY t 5–2015 Käsiteltävinä asioina sääntömääräiset asiat. Tarjolla iltapalaa, jonka vuoksi ilmoittautuminen 7.4. mennessä tekstiviestillä numeroon 040 560 3590. Ilmoitathan myös erityisruokavaliosta. Pohjois-Savon yksityisalojen ao 570 ►Sääntömääräinen kevätkokous ti 21.4. klo 17.30 ravintola Kummisedässä. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat, tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2014. Sitovat ilmoittautumiset ruokarajoitteineen 9.4. mennessä [email protected]. Perumatta jättämisistä veloitamme ruoan hinnan, jälki-ilmoittautumisia ei oteta vastaan. Lappeenranta Mikkelin seudun kunnallinen ao 501 ►Kevätkokous ke 15.4. klo 18 Sahanlahdessa Puumalassa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen päätteeksi ruokailu. Yhteiskuljetus lähtee Mikkelin Matkakeskuksen pysäkiltä klo 17. Ilmoittautuminen 7.4. mennessä ao501.tehy.fi > Ilmoittautumislomake. Mainitse erikoisruokavaliot lomakkeen lisätiedoissa. Mäntyharjun-Pertunmaan ao 503 ►Sääntömääräinen kevätkokous to 16.4. klo 17.45 WHD Gårdin automuseossa Mäntyharjun Voikoskella. Aloitetaan tervetulokahveilla ja kierroksella automuseossa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Kokouksessa käsitellään sääntöuudistus ja sääntömääräiset kevätkokousasiat. Kokouksessa kuulet viimeisimmät ajankohtaiset asiat. Sitovat ilmoittautumiset 7.4. mennessä sähköpostilla [email protected] tai tekstiviestillä puh. 0400 247503. Oulu Kuusamon ao 702 ►Sääntömääräinen kevätkokous pe 24.4. klo 18 ravintola Talonpöydässä. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat. Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 13.4. mennessä ao702@tehy.fi. Ilmoitathan myös ruoka-aineallergiasi. Oulun kaupungin ao 706 ►Sääntömääräinen kevätkokous la 25.4. klo 16 hotelli Cumuluksessa, Kajaaninkatu 17. Esilllä sääntömääräiset asiat, hallituksen täydentäminen, uusien sääntöjen hyväksyminen sekä toiminnantarkastajan valinta. Kokouksen jälkeen ruokailu, jonka jälkeen siirrytään teatteriin katsomaan musikaalikomediaa The Addams Family. Sitovat ilmoittautumiset ao706.tehy.fi >Ilmoittaudu tapahtumiin. Ilmoita nimesi ja työpaikkasi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ao 707 ►Sääntömääräinen kevätkokous ti 14.4. klo 17 Holiday Inn, Kirkkokatu TEHY t 5–2015 3, Oulu. Aloitamme ruokailulla. Asialistalla sääntömääräisten asioiden lisäksi ammattiosaston hallituksen toimijoiden tehtäväpalkkiot. Osallistujien kesken arvotaan tablettitietokone ja joitain pienempiä palkintoja. Ruokailun takia ilmoittautumiset 31.3. mennessä ao707.tehy.fi. Kalajoen ao 721 ►Sääntömääräinen kevätkokous to 16.4. klo 18 Lokkilinnassa. Esillä sääntömääräiset asiat. Ohjelmassa ruokailu ja arvonta. Sitovat ilmoittautumiset ruoka-aineallergioineen 8.4. mennessä sähköpostitse [email protected]. Lisätietoa nettisivuilla ao721.tehy.fi. Kallion ao 724 ►Sääntömääräinen kevätkokous ti 14.4. ravintola Puustellissa Nivalassa. Esillä sääntömääräiset asiat, arvontaa ja mukavaa yhdessäoloa. Ilmoittautumiset 7.4. mennessä ao724.tehy.fi. Pori Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrian ao 251 ►Sääntömääräinen kevätkokous ti 28.4. klo 18 Porissa, ravintola Liisanpuiston auditoriossa. Hallitus kokoontuu jo klo 17. Ilmoittautuminen ja lisätiedot 21.4. mennessä ammattiosaston sivuilla ao251.tehy.fi/ tapahtumat. Porin seudun ao 252 ►Sääntömääräinen kevätkokous ti 28.4. klo 18 Noormarkun Klubilla, Laviantie 14. Linja-autokuljetus Porin keskustasta. Ilmoittautumiset erityisruokavalioineen 20.4. mennessä ao:n sähköpostiin [email protected] tai tekstiviestillä 0400 370 252. ►Yhdysjäsenilta to 9.4. klo 17 Tehyn aluetoimistolla, Yrjönkatu 7, Pori. Ilmoittautumiset erityisruokavalioineen 7.4. mennessä ao:n sähköpostiin [email protected]. Kankaanpään seudun ao 258 ►Sääntömääräinen kevätkokous ke 15.4. klo 18 Kankaanpään Seudun Reumayhdistyksen tiloissa, Torikatu 9 A. Esillä sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat. Sitovat ilmoittautumiset erityisruokavalioineen 8.4. mennessä [email protected]. Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen ao 265 ►Kevätvuosikokous ti 14.4. klo 18 ravintola Raatihuoneen Kellarissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu, jonka vuoksi sitovat ilmoittautumiset 5.4. mennessä hanna.hellgren@satshp.fi. Rovaniemi Länsi-Pohjan keskussairaalan ao 800 ►Sääntömääräinen kevätkokous ke 29.4. klo 18 hotelli Cumuluksessa. Esillä sääntöjen määräämät asiat, puheenjohtajan ja halllituksen valinta ja sääntömuutos. Ilmoittautumiset 20.4. mennessä sähköpostilla [email protected]. Kemin ao 801 ►Sääntömääräinen kevätkokous pe 24.4. klo 18 ravintola Cumuluksessa. Esillä ajankohtaiset ja sääntömääräiset asiat. Kokouksen yhteydessä ruokailu. Sitovat ilmoittautumiset erityisruokavalioineen 10.4. mennessä sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Kokous on tarkoitettu kaikille ammattiosaston jäsenille. Tornion ao 803 ►Sääntömääräinen kevätkokous pe 24.4. klo 19 Virastotalon kerhohuoneessa. Sitovat ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi pe 17.4. mennessä [email protected] tai tekstiviestillä 0400 334 803. Sodankylän ao 810 ►Sääntömääräinen kevätkokous la 18.4. klo 18 paloaseman saunatiloissa. Kokouksen jälkeen saunomista ja illanviettoa nyyttäriperiaatteella. Osallistujien kesken arvontaa, pääpalkintona lahjakortteja urheiluliikkeeseen. Ei henkilövalintoja! Sitovat ilmottautumiset 10.4. mennessä ao:n sähköpostiin [email protected]. Kemijärven ao 811 ►Kevätkokous to 16.4. klo 18 Tunturilan pitopalvelun tiloissa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ruokatarjoilu. Ilmoittautumiset erityisruokavaliotoiveineen 8.4. mennessä tekstiviestillä ammattiosaston puhelimeen 0400 334 811. Muurolan ao 816 ►Sääntömääräinen kevätkokous pe 17.4 klo 18. Tehyn aluetoimistolla, Maakuntakatu 29–31 B, 3. krs. Kokouksessa sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen menemme syömään. Omavastuu osuus 10 e. Sitovat ilmoittautumiset 10.4. mennessä sähköpostitse, [email protected]. Rovaniemen kaupungin ao 820 ►Sääntömääräinen kevätkokous pe 24.4. klo 18 Tehyn toimistolla, Maakuntakatu 29–31 B, 3. krs. ►Hohtokeilausta pe 8.5. klo 18–19 Santasportissa Urheiluopistolla. Ilmoittautumiset molempiin tapahtumiin ao820.tehy.fi. Lounais-Lapin yksityisalojen ao 826 ►Kevätkokous pe 24.4. klo 18.30 hotelli Palomestarissa Kemissä. Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä hallituksen palkkiot ja matkakorvaukset. Vieraana Niina Nivala- Huhtaniska. Lisätietoja ja ilmoittautuminen ao826.tehy.fi. Seinäjoki Seinäjoen seudun ao 670 ►Sääntömääräinen kevätkokous ke 29.4. klo 18 lounaskahvila Pohjan Purtavassa, Väinölänkatu 14, Seinäjoki. Esillä sääntömääräiset asiat. Tarjoilua varten sitovat ilmoittautumiset 22.4. mennessä ao670.tehy.fi. Vaasan seudun ao 671 ►Kauneus- ja hyvinvointi-ilta ke 15.4. klo 17.30 parturi-kampaamo DayToDay, Hartmaninkuja 8, Vaasa. Ohjelmassa pienimuotoista kampausten tekoa ja kauneudenhoitoa kuten esim. kulmien laittoa yms. sekä stailausta. Jokaiselle osallistujalle 20 prosentin alennus tuotteista. Tarjolla ruokaisa salaatti, jonka omavastuu 5 e. Omavastuuosuutta ei palauteta, jos jää pois ilmoittamatta. Mukaan pääsee 30 jäsentä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset 11.4. mennessä sähköpostitse [email protected]. Pohjanmaan yksityisalojen ammattiosasto 676 Fa för privata sektorn i Österbotten 676 ►Sääntömääräinen kevätkokous to 16.4. klo 18 ravintola Kantarellis’, Rosteninkatu 6, Vaasa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Ruokailun takia sitovat ilmoittautumiset sekä mahdolliset erityisruokavaliotoiveet viimeistään 1.4. ammattiosaston sähköpostiin [email protected]. ►Det ordinarie vårmötet hålls tor 16.4 kl 18 vid restaurang Kantarellis’, Rostensgatan 6, Vasa. På mötet behandlas stadgenliga ärenden. Med tanke på servering bindande anmälan samt önskemål om möjliga specialdieter senast 1.4. till adressen [email protected]. Fa för Jakobstadsnejden 912 Pietarsaarenseudun ao 912 ►Vårmöte den 9.4 kl. 18.30 på Solkulla i Jakobstad. Stadgeenliga ärenden behandlas. Fa bjuder på mat. Bindande anmälan med namn, vald maträtt och eventuella allergier till [email protected]. Mera information på din egen arbetsplats eller via din kontaktperson. ►Kevätkokous to 9.4. klo 18.30 Solkullassa Pietarsaaressa. Sääntömääräisten asioiden käsittely. Ao tarjoaa ruoan. Sitova ilmoittautuminen, jossa ilmenee nimi, valittu ruoka-annos ja mahdolliset allergiat [email protected]. Lisätietoja työpaikaltasi tai yhteyshenkilösi kautta. 67 jäsentapahtumat Vaasan keskussairaalan ao 914 Fa vid Vasa centralsjukhus 914 ►Kevätkokous ke 22.4. klo 17.30 Vaasan keskussairaalan Merihanhiauditoriossa. Kokous alkaa ruokailulla klo 17. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. ►Vårmöte hålls på ons 22.4 kl. 17.30 i Vasa centralsjukhusets auditorium Grågås. Mötet börjar med kvällsbit kl. 17. På mötet behandlas stadgeenliga ärenden. Fa i Korsholm 916 ►Vårmöte tor 23.4 kl. 18 i Solgårds matsal. Stadgeenliga ärenden. Kaffe med dopp serveras och 2 st Roxett biljetter lottas ut bland deltagarna. Bindande anmälan görs senast 17.4 på vår hemsida ao916.tehy.fi under fliken händelser. Fa på Åland 919 ►Stadgeenligt vårmöte på Kyrkby högstadieskola torsdagen 23.4. kl. 18. Servering ”lättare buffé”. Bindande anmälan senast 13.4. [email protected]. Tampere Forssan ao 300 ►Sääntömääräinen kevätkokous ma 13.4. klo 17 ravintola Vanha Värjäri, Wahreninkatu 11, Forssa. Kokouksessa sääntömääräiset asiat, toimintakertomus 2014 ja tilinpäätös. Kokouksessa mukana järjestöasiantuntija Ritva Silventoinen Tampereen aluetoimistolta. Kokouksen jälkeen ruokailu. Sitovat ilmoittautumiset erityisruokavalioineen 31.3. mennessä [email protected]. Hämeenlinnan kaupungin ao 305 ►Sääntömääräinen kevätkokous to 16.4. klo 18 Katisten kartanossa, Katistentie 91, Hämeenlinna. Kokouksen jälkeen ruokailu. Sitovat ilmoittautumiset 7.4. mennessä sähköpostitse [email protected]. Hämeenkyrön ao 351 ►Sääntömääräinen kevätkokous pe 17.4. klo 18 ravintola Sarvessa. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Ennakkoilmoittautuminen ruokailun vuoksi 10.4. mennessä ao:n nettisivujen kautta: ao351.tehy.fi/tapahtumat. Ikaalisten ao 352 ►Sääntömääräinen kevätkokous ke 15.4. klo 18 Ikaalisten kylpylällä, Hämyläntie 2. Kokouksen jälkeen ohjelmassa afrikkalaista tanssia ja ao:n kustantama afrikkalainen illallinen. Sitovat ilmoittautumiset mahdollisten allergioiden ja erityisruokavalioiden kera 7.4. mennessä joko tekstiviestillä 0443028589 tai sähköpostilla [email protected]. Kangasalan seudun ao 356 ►Sääntömääräinen kevätkokous to 16.4. klo 18.30 kahvila-ravintola Tilisanssissa, Urheilutie 2–4, Kangasala. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan varapääluottamusmies täydennysvaalilla. Ehdokasluettelo julkistetaan jäsenkirjeellä 7.4. mennessä. Kokouksen jälkeen tarjolla iltapalaa. Sitovat ilmoittautumiset 8.4. mennessä tehyao356.tehy.fi > Jäsensivut > Ilmoittautumislomake. Lempäälän ao 357 ►Kevätkokous ke 15.4. klo 17 Merunlahden luontoelämyskeskuksessa, Koipitaipaleentie 150, Lempäälä. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Kokous alkaa ruokailulla. Ohjelmassa myös arvontaa. Ilmoittaudu 8.4. mennessä katariina.kuusela@ lempaala.fi tai 040 521 5591. Nokian ao 360 ►Kevätkokous ti 21.4. klo 18. Kokouspaikka ja ohjeet ennakkoilmoittautumisesta ruokailuun ilmoitetaan myöhemmin. Seuraa sähköpostiasi ja työpaikkasi ilmoitustaulua. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ao 366 ►Sääntömääräinen kevätkokous ti 21.4. klo 18 ravintola Aleksis, Kalevantie 2. Esillä sääntömääräiset asiat sekä hallituksen täydennysvaalit. Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 12.4. mennessä ao366.tehy.fi. Sastamalan seudun ao 370 ►Kevätkokous pe 24.4. klo 17 VuoriHotellissa (ent. Ellivuori), Ellivuorentie 131, Sastamala. Ruokailun vuoksi ilmoittautumiset ja kyselyt 13.4. mennessä susanna.juhola@danainternet. net tai puh. 040 779 0993. Ylöjärven ao 372 ►Kevätkokous to 16.4. klo 18 ravintola Plevnassa, Itäinenkatu 8, Tampere. Esillä sääntömääräiset asiat sekä keskustelua paikallisesti ajankoh- .HQHVWÁYXRGHQ YDQKXVW\ÓQMRKWDMD" +@"@QHS@RĔĔSHŅI@3DGXO@KJHSRDU@SINMDKIĔSSĔJDQS@@UTNCDMSDGXKĔHRDM U@MGTRSXŅMINGS@I@M 3TMMTRSTRO@KJHMMNMUNHR@@C@SDGXKĔHMDMINJ@NMJDGHSSĔMXSJNSHHMUHDSĔUHĔ O@KUDKTI@MHHM@RH@JJ@HCDMJTHMGDMJHKŅRSŅMMĔJŅJTKL@RS@'ĔMNMHMMNU@SHHUHMDM STKDU@HRTTSDDMRTTMS@TSTU@I@K@@I@@K@HMDM'ĔMJ@MMTRS@@SXŅMJDGHSSĔLHRDDM I@DDSSHRDS@QUNSNGI@@U@SGĔMDMSXŅSĔĔM'ĔMDMSNHLHMS@MR@ODQTRSTTSTSJHSSTTM SHDSNNMI@GXUHHMJĔXSĔMSŅHGHM'ĔMDMINGS@LHRS@O@MR@NMKĔOHMĔJXUĔ'ĔMJDGHSSĔĔ HSRDĔĔMINGS@I@M@I@J@MMTRS@@@K@HRH@@MJDGHSSXLĔĔMU@MGTRSXŅM@LL@SSHK@HRHM@ 5TNCDMSDGXKĔHMDMU@MGTRSXŅMINGS@I@O@KJHS@@MSNTJNJTTS@3DGXM INGS@LHRDMI@DRHLHDRSXŅMOĔHUHKKĔ'DKRHMFHRRĔ 2QNRVLQXQW\ÓSDLNDOODVLNULWHHULWWÁ\WWÁYÁYDQKXVW\ÓQMRKWDMD" (KGRWXNVHWSHUXVWHOXLQHHQPHQQHVVÁHYDVLLWRQHQ#WHK\Ƅ 68 taista asioista sekä sote-tilanteesta. Ilmoittautumiset ruokailun vuoksi 6.4. mennessä ao372.tehy.fi. Pirkanmaan yksityisen terveyspalvelualan ao 378 ►Kevätkokous ke 15.4. klo 18 Tampereen aluetoimistossa, Itsenäisyydenkatu 17 A, 4. krs. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, vahvistetaan tilinpäätös, käsitellään toimintakertomus ja myönnetään hallitukselle vastuuvapaus sekä täydennetään yhden varajäsenen paikka. Kokous on kaikille jäsenillemme avoin. Kokouksessa tarjoillun iltapalan vuoksi ilmoittautumiset erityisruokavalioineen 8.4. mennessä ao378@tehy.fi. ►Perinteinen Särkänniemi-päivä toteutetaan tänä vuonna avoimilla lipuilla. Elämysrannekkeen voi käyttää haluamanaan päivänä, aina 29.8.2015 saakka. Jäsen voi ostaa omalla jäsentunnuksellaan 2 ranneketta hintaan 15 e/elämysranneke. Rannekkeet tilataan 31.3–15.4. välisenä aikana lomakkeella osoitteesta ao378.fi tai niin kauan kuin niitä riittää. Rannekkeita on varattu 120 kpl. Omavastuu maksetaan 15.4 mennessä ao:n tilille FI95 5730 0820 5416 19. Janakkalan-Hattulan ao 403 ►Sääntömääräinen kevätkokous ti 28.4. klo 18 Kiipulasäätiön kokoustila Kultatähkässä. Ennakkkoilmoittautumiset sähköpostitse 10.4. mennessä ammattiosaston sihteerille Tarja.Alvari@janakkala.fi. Turku Turun kaupungin ao 202 ►Sääntömääräinen kevätkokous ma 20.4. klo 18 kokous- ja juhlatila Alvariumissa, Puutarhakatu 8 B. Aloitamme ruokailulla klo 16.30. Tarjolla lämmin ruoka ja jälkiruokakahvit. Kokouksessa esillä sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat. Tarjoilun osalta sitovat ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliot 10.4. mennessä ao202@tehy. net. Otathan jäsenkorttisi mukaan kokoukseen. Huom! Kokoukseen osallistuva, tänä vuonna 50 vuotta täyttävä/täyttänyt, ilmoittaudu samalla muistamista varten! Varsinais-Suomen yksityisalojen ao 203 ►Sääntömääräinen kevätkokous ke 15.4. klo 18 hotelli Scandic Juliassa, Eerikinkatu 4, Turku. Kokouksen jälkeen ruokailu. Sitovat ilmoittautumiset henkilökohtaisesti 7.4. mennessä ao:n sähköpostiin ao203@ tehy.net. Peruuttamattomasta poisjäännistä peritään tarjoilun todelliset kulut. Kevätkokoukseen osallistujien kesken järjestetään arpajaiset. TEHY t 5–2015 koulutus Salon aluesairaalan ao 205 ►Kevätkokous to 16.4. klo 18 Cafe Maku, Turuntie 5. Asialistalla sääntömääräiset asiat sekä esitys koulutuskorvausten anomisesta ja korvauksen määrästä. Kokouksen jälkeen buffetruokailu. Osallistuneiden kesken arvotaan teatterilippuja! Ilmoittaudu mukaan 12.4. mennessä osoitteessa ao205.tehy.fi/ilmoittautuminen. Paimion seudun ao 209 ►Sääntömääräinen kevätkokous ke 15.4. klo 17.30 Sauvon Merirantalassa, Orssaarentie 115, Karuna. Kokouksessa ei tehdä henkilövalintoja. Kokouksessa ruokailu ja kahvitus laktoosittomana. Mukaan myös omat saunakamppeet ja uimapuku paljussa rentoutumista varten. Yhteiskuljetus järjestetään. Ilmoittautumiset 3.4. mennessä outi.kaarela@elisanet.fi. Tehtaankatu 2, Turku. Kokouksen jälkeen ruokailu. Sitovat ilmoittautumiset ruokailun vuoksi 7.4. mennessä ao:n sähköpostiin [email protected]. Ilmoita samalla erityisruokavaliosta. Peruuttamatta poisjäännistä perimme ruokailukustannukset. Varsinais-Suomen yksityisen sosiaalipalvelualan ao 226 ►Sääntömääräinen kevätkokous to 23.4. ravintola Juliniassa, Linnankatu 18. Aloitetaan ruokailulla klo 17.30 ja jatketaan Elli Raipelan työhyvinvointiaiheisella luennolla ”Tykytystä seksistä”. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Ruokailun vuoksi ilmoittautuminen 15.4. mennessä ao:n sähköpostiin [email protected]. Muistathan mainita erityisruokavaliostasi. Härkätien ao 210 ►Kevätkokous ke 22.4. klo 18 Liedon kunnantalon edustustilassa. Esillä sääntömääräiset asiat. Paikalla myös mineraali- ja Colose-meikkiesittelijät sekä me&i-vaate-esittelijä. Tarjolla iltapalaa. Ilmoittautumiset erityisruokavalioineen 13.4. mennessä maikki.rouvali@lieto.fi. muut tilaisuudet Kaarinan seudun ao 211 ►Kevätkokous pe 17.4. klo 18 ravintola Fontissa, Kauppiaskatu 5, Turku. Ilmoittautumiset ruokavalioineen 12.4. mennessä ao211.tehy.fi. kurssitapaamiset Someron ao 212 ►Kevätkokous ti 31.3. klo 18 Esakallion saunatilassa. Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat. Ilmoittauminen 25.3. mennessä ao:n kännykkään 0400 370 212. Loimaan aluesairaala ao 213 ►Sääntömääräinen kevätkokous ke 15.4. klo 18 Tuulensuun palvelukeskuksessa, Huvilakatu 32. Hallitus kokoontuu jo klo 17. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Ohjelmassa myös mm. palvelukeskuksen esittelyä ja vieraana Teija Ek-Marjamäki Loimaan kaupunginvaltuustosta. Kokouksen jälkeen tarjotaan maukasta lähiruokaa. Sitovat ilmoittautumiset erikoisruokavalioineen 5.4. mennessä merja.salonen@tyks.fi. Loimaan kaupungin ao 214 ►Vietämme iltaa kevätkokouksen merkeissä 23.4. klo 18 Mäkelän Tilan Wanhassa Kanalassa, Oripäätie 1120, Niinijoki. Ilmoitathan tulostasi ja mahdollisesta erityisruokavaliostasi 13.4. mennessä [email protected]. Varsinais-Suomen yksityisen terveyspalvelualan ao 224 ►Sääntömääräinen kevätkokous to 23.4. klo 18.30 Café Arkenissa, TEHY t 5–2015 Saimaanseudun ensihoitajat ry ►Sääntömääräinen vuosikokous ke 22.4. klo 17.30 Cumulus-hotelli Mikkelin kokoustilassa. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 18.4. mennessä tekstiviestillä numeroon 044 322 3579. Kätilöopisto 1975, kurssit 4 ja 5 ►On kulunut 40 vuotta siitä, kun valmistuimme lastenhoitajiksi Kätilöopistolta. Tavataan la 6.6. klo 14 Lappeenrannan satamassa, laivaravintola Prinsessa Armaadalla. Viekää viestiä eteenpäin myös muille! Terveisin 9. kerroksen tytöt. Tiedustelut Tuula Pekkanen (ent. Virolainen) puh. 040 748 4931 tai [email protected].fi. AH17/ Porin sairaanhoito-opisto ►Valmistuimme apuhoitajiksi 1983. On aika pitää kurssitapaaminen la 30.5. Ilmoittautumiset 10.5. mennessä (vain iltaisin) Merjalle 040 590 8269, Päiville 040 511 1991 tai Marjalle 050 565 1467. Sisätauti-neurologia erikoistuminen 1984 ►Helsingin sairaanhoito-opistosta 25.5.1984 valmistuneet sisätautien ja neurologian sairaanhoitajat! Kokoonnummeko 31-vuotistapaamiseen pe 5.6. ravintola Kappeliin klo 17? Ilmoittautumiset 31.5. mennessä Soile Karille numeroon 040 528 8342 tai [email protected]. Oj 68, Pieksämäki ►Valmistuimme sairaanhoitajiksi 1980. Kokoontuminen la 6.6. klo 13 Opistolla. Ilmoittautuminen ja lisätietoja [email protected] tai [email protected]. Pistä sana kiertämään! Sairaalan, hoivan ja vanhusten ruokapalvelut 21.4. Tampere Uudistuva henkilöstöjohtaminen vanhuspalveluissa 24.4. Helsinki Henkisen ja fyysisen väkivallan uhka 6.5. Vantaa Lapsen suojelu – eri tahojen välisenä yhteistyönä 5.5. Helsinki 12.5. Oulu Laatu hallintaan ITE-menetelmällä 7.5. Helsinki Vatsavaivat – vaarallisia vai vaarattomia? 7.–8.5. Helsinki Sosiaali- ja terveydenhuollon johdon sihteerien koulutuspäivät 7.–8.5. Helsinki Henkilökohtainen apu ja resurssit 12.5. Helsinki Terveydenhuollon Atk-päivät 12.–13.5. Tampere Mielenterveys koetuksella ja töitäkin pitäisi tehdä – mikä avuksi? 19.5. Helsinki Soten esimiespäivät 20.–21.5. Helsinki Omaishoidosta poliittisille päättäjille ja viranhaltijoille 26.5. Lastensuojelun laitospalvelujen vähentäminen 2.6. Helsinki FCG – Hyvän elämän tekijät FCG Koulutus • p. 010 4090 • www.fcg.fi 69 koulutus • 7<g7(59(<6+82//21 .28/878623 TERVEYDENHOITAJILLE JA FYSIOTERAPEUTEILLE 10 10. 0 9.2 9 015 – maalis 9. li kuu 2016 Koulutus antaa pätevyyden toimia ty työter e vey er v shu s oltola ain i ja a se sen nojalla annetun VN asetuksen (708 8/20 /2013) 3 mä äärittelemänä työterveyshuollon amm matt a ihenk kilön nä (terv e eyd ey enhoit o aja)) tai työterveyshuollon asiantuntijan na (ffysi y ote erap r eutti)i). Koulutus sisältää hyvän työterveyyshu shuolt oltlttok okä o k yytä ännö n n muka nn ukaise isett osaamiskokonaisuudet ja siihen ku kuulu uluu ulu u 14 läh ähi hiope hi ope p tus tu uspäi päivää v , verkko ver kko-op -opisk iskelu elua ja itsenäistä stä opisk op pisk iskelu elu e lu ua. a Koulutus toteut uteta ut et an etaan n ver verkos k toyhte eisty ist sttyönä seur seur uraav raav aavien ien am mmat m ma tiikorkeak eakoul ouluje ujen n ja ja Työterv erv rveys ey laitok eys laiitoksen n to oimesta im mesta sta:: Lisätieto toja ja tot oteu utuks sest sta, a, hin hinn nasta ja nasta nas a hak haku ha uoh ohj ohjei j ista sta: t : • • • • • • La Lapin amk mk:: www.la mk .llapin p amk mk.fi/ .fi/kou ou uluttuspalvelut Metrop Met ropo polia: ww ww.m metro met tropol polia. ia.fi/k ia fi/k koulutukset Sataku Sat aku unnan n am mk: ww www.sam www.s am mk.fi/ fi/koulutuspalvelut fi/ Se einäj n o nä näj oe en amk: www w.s .se ea amk.fi Tampere Tam per ereen een am a k: k www www ww.ta .tamk. .ta m fi//taydennyskoulutus mk. Turrun n amk: ww www.tu w turkuam urkuamkk.fi/t k.fi/tta taykkari Hakuai Hak uai a ka op opi pintoiihin on 16.3 3.–1 –15. 5 5.20 5.5 5.2 2015. 2 15 Kou ulu utuks ukse en hinta a on 3400 € (a (alv l 0 0% % / 24% sis.hintaan). 70 TEHY t 5–2015 Täydennyskoulutusta potilaan parhaaksi! Kerromme mielellämme lisää, ota yhteyttä! Tanja Vahvelainen koulutuspäällikkö puh. 044 529 0032 tanja.vahvelainen@fioca.fi Tuukka Rantanen koulutuspäällikkö puh. 044 529 0044 tuukka.rantanen@fioca.fi Koulutusten esittely, hinnat ja ilmoittautuminen: sairaanhoitajat.fi/koulutus MAPA-koulutus 2015 16.–17.4.2015 Lappeenrannassa 20.–21.4.2015 Kuopiossa 20.–21.4.2015 Kemissä 5.–6.5.2015 Tampereella 7.–8.5.2015 Turussa 21.–22.5.2015 Helsingissä Kaikille terveydenhuoltoalan ammattilaisille suunnattu koulutus vastaa tulevan itsemääräämisoikeuslain koulutusvelvoitteeseen. MAPA-koulutus antaa toimintamallin haasteellisen ja aggressiivisen käyttäytymisen kohtaamiseen ja hallintaan. MAPA-toimintamalli soveltuu sosiaali- ja terveysalalle toimialueesta riippumatta. 20 ensimmäistä mahtuu mukaan/tilaisuus. Ilmoittaudu viimeistään viikkoa ennen valitsemaasi koulutusta. Sairaanhoitaja & syöpähoitotyö -seminaari Konfliktit työyhteisössä 20.–21.5.2015 Helsingissä Koulutus soveltuu mm. osastonhoitajille, tiimin vetäjille, vastaaville hoitajille, kehittämispäälliköille ja työsuojelutehtävissä toimiville. Koulutuspäivässä pohditaan mitä tarkoitetaan konflikteilla, käsitellään ratkaisumalleja arjessa esiintyviin erilaisiin konfliktitilainteisiin, tarkastellaan konfliktien ja työyhteisön dynamiikkaa, keskitytään konfliktien käsittelyyn ja esimiestyön sekä johtajuuden merkitykseen työyhteisön konfliktitilanteissa. Syöpäpotilaita hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille suunnatussa seminaarissa käsitellään mm. syövän hoidon nykytilaa Suomessa, vaihtoehtohoitoja ja yksilöllistä lääkehoitoa sekä syöpäpotilaan kuntoutusta ja potilaan oikeuksia. Ilmoittaudu seminaariin viimeistään TEHY keskiviikkona t 5–2015 6.5.2015. 20.5.2015 Tampereella Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään perjantaina 8.5.2015. Mielenterveyshoitotyön koulutuspäivät Gerontologisen hoitotyön koulutuspäivät 21.–22.5.2015 Helsingissä 21.–22.4.2015 Tampereella Mielenterveyshoitotyön koulutuspäivät on suunniteltu erilaisissa organisaatioissa työskenteleville mielenterveyspotilaita kohtaaville hoitotyön ammattilaisille. Koulutuksessa läpikäydään mm. aggressiivisen potilaan kohtaamista, pakon käytön vähentämistä ja omaisten huomioimista hoitotyössä. Koulutuspäivät on suunnattu vanhusten parissa erilaisissa toimintaympäristöissä työskenteleville hoitotyön ammattilaisille. Päivillä käsitellään vanhusten erilaisia sairauksia, lääkityksiä, kivunhoitoa saattohoitoa ja erilaisten toimintamallien kehittämistä. Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään torstaina 7.5.2015. Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään sunnuntaina71 12.4.2015. koulutus työpaikat 36<.2$1$/<<77,1(1 36<.27(5$3(877,.28/8786+(/6,1*,66 ¡¡¡ Ú͚͙͘͝Ǧ͚͙͘͡Ǥ Ǧ͚͙͘͝Ǥ ¡¡͙͛Ǥ͜Ǥ͚͙͘͝Ǥ ¡¡Ǧ ¡¡ ǦǤ ¡Ǥ KƚĂŝůŽŝƌƟŬĂůůŝŝƐƚĂĚŽůůĂƌŝΨƚĂ͊ sZKsWdW><dEzdϯϱϬϬͲϱϲϬϬΦͬŬŬ >ŽŝƐƚĂǀĂƚĞĚƵƚŬƵƚĞŶŚLJǀć ǀĞƌŽƚŽŶƉĂůŬŬĂ͕ƉŝƚŬćƚůŽŵĂƚ;ϲϭ ƉćŝǀććͿ͕ŝůŵĂŝŶĞŶĂƐƵŶƚŽ͕ƚLJƂƚĞƌͲ ǀĞLJƐŚƵŽůƚŽ͕ƉĞƌƵƐƚĞĞůůŝŶĞŶƉĞͲ ƌĞŚĚLJƚLJƐƚLJƂŚƂŶ͕ŚLJǀćƚĞƚĞŶĞŵŝƐͲ ŵĂŚĚŽůůŝƐƵƵĚĞƚ͕ŝůŵĂŝƐĞƚůĞŶŶŽƚ͕ ŬƵŶƚŽƐĂůŝƚũĂƵŝŵĂͲĂůƚĂĂƚũŶĞ͘>ƵĞ ĞĚƵŝƐƚĂũĂƉĂůŬĂƐƚĂƚĂƌŬĞŵŵŝŶ ŬŽƟƐŝǀƵŝůƚĂŵŵĞ͘ ¡ǡ¡Ú Ǧ ǤǤƤ No 4 15 10.3.20 No 3 WĂůǀĞůƵŵŵĞŽǀĂƚŝůŵĂŝƐŝĂƐŝŶƵůůĞ͘ KƉĂƐƚĂŵŵĞƐŝŶƵĂŚĞŶŬŝůƂŬŽŚƚĂŝͲ ƐĞƐƟ͘ǀƵƐƚĂŵŵĞƐŝŶƵĂŚĂŬƵͲ WZK&KWƌŽĨĞƐƐŝŽŶĂůŽŶŶĞĐƟŽŶƐ ƉƌŽƐĞƐƐŝƐƐĂũĂǀĂůŵĞŶŶĂŵŵĞ ŽŶƐƵŽŵĂůĂŝŶĞŶƚĞƌǀĞLJĚĞŶŚƵŽůͲ ƐŝŶƵĂĞŶŐůĂŶŶŝŬƐŝ͘KƚĂLJŚƚĞLJƩćũĂ ƚŽŚĞŶŬŝůƂƐƚƂŶǀćůŝƚLJƐƉĂůǀĞůƵLJƌŝƚLJƐ͘ ŬĞƌƌŽŵŵĞƐŝŶƵůůĞůŝƐćć͘ KůĞŵŵĞǀćůŝƩćŶĞĞƚƐĂŝƌĂĂŶŚŽŝƚĂũŝĂ ƵƐƚƌĂůŝĂĂŶ͕ƌŝƩĞŝŶͲƐĂĂƌŝůůĞũĂ >ćŚŝͲ/ƚććŶũŽϮϬǀƵŽƩĂ͘KůĞŵŵĞ ǀćůŝƩćŶĞĞƚƚƵŚĂŶͲ ƐŝĂŚŽŝƚĂũŝĂǀĂŬŝŶĂŝͲ ƐŝŝŶƚLJƂƐƵŚƚĞŝƐŝŝŶ͘ Kdz,dzdd Ϭϵ͗ϬϬƚŽϭϵ͗ϬϬ Ϭϵϰϭϱϱϲϲϭϭ <LJƐLJdŝƩĂĂ͘ 17.2.2015 a-riik ka ka llio ari-matti hed >ćŚĞƚćs͗Ɛŝ͗ũŽďƐΛƉƌŽĨĐŽ͘ĐŽŵ ƚĂŝƌĞŬŝƐƚĞƌƂŝĚLJƚLJƂŶŚĂŬŝũĂŬƐŝ͗ĂƉƉ͘ƉƌŽĨĐŽ͘ĐŽŵͬĐĂĚď <ĂƚƐŽŵLJƂƐǁǁǁ͘ŶƵƌƐŝŶŐŝŶƐĂƵĚŝ͘ŶĞƚũĂǁǁǁ͘ƉƌŽĨĐŽ͘ĐŽŵ <ĂƚƐŽƵƵƐŝŵŵĂƚǀŝĚĞŽŵŵĞ͗ŚƩƉ͗ͬͬǁǁǁ͘LJŽƵƚƵďĞ͘ĐŽŵͬƉƌŽĨĐŽƚǀ man Sa aiirra aa annostaaa hoi oitta tajja ja Luon m i vo aille jaa näyttelijä potil henn solm mu ujen ujen avaaja lähih minn n na a hell helle e oitajaiv itse ass ssa sa a s.. 6 pä ä asias 58 oito s. äkeh työkalun lää una kirj un k irja att lukeminen s. ille . 14 laps ge tria oma tys s. 38 2 No No 1 kätilö? ukaa tä k ts utta mis iset ku julk –m 15 3.2.20 8 5 yksit aria mittinvoinnin hyv ksi tue 13.1.2015 Ota talteen jäsenedut! ys päiv Ihmisen terveyden tähden ja yiset elut s. 14 palv askelta osuusk a ka kk k un uik rui taan astyö Potiillla a kutsuu o l u nto- ää vet in! lleem e änt Ter töih män LQGG aala sair ttiin tänsulje t s. 14 aala sair alue kes yyli a yl ina nin n mant bar ita elija ben opisk uut ja m Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ias sai tiin nii ttop an pieeen ajan ko aj oit ho ah ma n om o s. 14 hoito ine i ssair aanhoit iraa sisä ris kotisa pa n kaup ytätuoma s. 32kahdddeen hy i oint vinv ka s. 40 iikk teetiik kinestet seis! sa röööoovvi 20 kas pyö a s. sa s et atis sssa iiss tanomaisvamm at tu n llliiss oo osa hoit t ss. 48 No 16 maa ulko 16.12.2014 12 x enne uusi as töihin ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄSSÄ on haettavana 17.4.2015 klo 15.00 mennessä Radiologian toimintayksikössä otti ko kot kkik kki rk umer u llumer lu ulumer jou jou jo a ojja oja vo v uvo vau va assti vau las lasti las elasti el e ela pe p No 15 14 ria s. 14 oria o n hiistttoria ito oitotyön hoitoty hoitotyön h ho hy 46 aat ss. 46 maat maa om komaat komaa ko kom ullk u llla jall -hoitajall -hoi d--hoit bd-hoit bd b iib ibd ea ukea a ttuke aa ika aikaa a n aika on o GG tissa s. 20 atissa matissa mm mm amm am a allis uu nen ms tine ysstinen ys my m mys 30 irauss s. 30 air a ssa s s. Joulupakina L QGG s. 52 OSASTONHOITAJAN VIRKA ja Kliinisen kemian toimintayksikössä 24 ebo topi konttas Kun hoitajasta tuli omainen 25.11. 2014 er uu ittyis p u he u h rk vinv elp kä vooi oin o n nttii hu s 32 sti s. tunono s sair net ti t au s s. u OC 30 D ko spr rvaa m in a pa lotu kler ton rv i ä jä ejä e nejä in piiiiin piin p ppiin pp a filliip aa a au tta hy aut eh e ehy tehy tte lah pitJoka i ha lii rki ke ta oit aja vir pi t ein OSASTONHOITAJAN VIRKA ilä Tehy-lehti tavoittaa ammattilaiset Varaa tila koulutusilmoituksellesi 010 665 2547 tuire.sillanpaa@alma360.fi Lisätietoja antaa ylihoitaja Ari Ojanen, puh. 06 415 7372, ari.ojanen(at)epshp.fi. Täydelliset hakuilmoitukset ja sähköinen hakulomake ovat osoitteessa www.epshp.fi. Seinäjoki 16.3.2015 ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ TÖIHIN NORJAAN [email protected].fi 72 TEHY t 5–2015 ristikko ÑÑ zzz z ~ ~ ÑÑ z ~ }z ~~ ~ z ~ Ñ z 8 ~ z z ~ z z ~ z z z Ñ z zz }z zz ÑÑ z z z z zz zz z z z z ~ ~ ãã Ñ z zz z }~ z zz z ~ ~~ z ~z z z z z~ z ~ Ñ z ~Ñ ~z Ñ~ ~ Ñ z z z -KIVI z }Ñ ÑÑ z ~ z ã z z Ñ z z ~ ~Ñ z ~ ~Ñ ~z Ñ zz z Ñ ~ã @S ratkaise ristikko 7.4.2015 mennessä, jos haluat osallistua arvontaan. Palkintona on kolme Tehy-tuotetta. Arvontaan voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/ristikko. Jos osallistut arvontaan postikortilla, kirjoita korttiin ristikon avainsanat (5 kpl) sekä yhteystietosi mukaan lukien sähköpostiosoitteesi. Postita kortti osoitteeseen Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy. Arvonnan tulos ja ratkaisut julkaistaan Tehy-lehdessä 6/2015. Ristikon on laatinut Ahti Syrjälä. TEHY t 5–2015 73 ihana arki TEHYLÄINEN HEITTÄÄ VAPAALLE. pinnan alle. Talvella Pasi Joronen tekee yleensä noin 20 minuutin sukelluksia. Kesällä voi viipyä uppeluksissa kolmekin varttia. Molskis! Pasi Joronen sukeltaa vedestä eläviä ja kuolleita. teksti Erja Taura-Jokinen kuva Jari Lifländer J ääkannen alla ei ole lainkaan hullumpaa sukeltaa, sanoo sairaanhoitaja Pasi Joronen. Sen suojissa on kirkkaampaa kuin kesällä, jolloin sateet ja moottoroidut menopelit vaikuttavat veden laatuun. Pasi tekee vuorotyötä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, mutta vapaaaikanaan hän päivystää Kangasalan VPK:n hälytysjoukoissa, johtaa sukellusosastoa ja kouluttaa. Keväisin hän pelastaa heikkoihin jäihin pudonneita pilkkijöitä, kesäisin uupuneita, loukkaantuneita ja sairauskohtauksen saaneita uimareita. Pasi on etsinyt pinnan alta myös vainajia. Tehtävä ei aina ole helppo, sillä sameassa vedessä näkyvyys on pahimmillaan puolen metrin luokkaa. Vakavatkaan tilanteet eivät hätkäytä sukelluksen ammattilaista, jolla on vuosien kokemus hoitotyöstä. 74 pasilla on valokuvauskalusto, jolla neljännesvuosisadan kestänyt ikuistaa vedenalaisia näkymiä. Suomen vesistöissä ne vain ovat valitettavan usein lohduttomia. –On kurjaa, miten ihmiset turmelevat luontoa heittämällä veteen itselle turhaksi jäänyttä tavaraa ja jätettä. Toivoisin, että isät ja äidit miettisivät tekemisiään, jotta jälkipolville jäisi edes jotain ihailtavaa. Uimapaikkoja voi siivota yksistäänkin, mutta uponneiden purjeveneiden ja mönkijöiden nostaminen on tiimityötä. sukellusharrastus on vienyt ulkomaillekin. Upeinta katseltavaa ovat olleet Punaisenmeren kirkkaissa väreissä kimaltelevat kalat. –Ja snorklatessa tuli käden ulottuville delfiinejä. Se säväytti todella. Seuraava merkittävä kohde on Kyproksen Larnaka. Sen rannikolle upposi vuonna 1980 ruotsalainen Zenobia-alus, jonka lastina oli yli sata kuorma-autoa. Paikkaa pidetään yhtenä maailman upeimmista hylkysukelluskohteista. Vaikka sukeltajan varusteet ja laitteet ovat hintavia, ajan mittaan harrastus ei tunnu kalliilta. Onhan välineiden avulla pelastettu ihmishenkiäkin. –Ei silti. Kyllä arpajaisten pääpalkinnoksi saamani 1 500 euron arvoinen sukelluspuku tuntui lottovoitolta. t On kurjaa, miten ihmiset turmelevat luontoa. mikä auttaa sinua jaksamaan arjessa? kerro se meille: [email protected] TEHY t 5–2015 tehy-lehti 6 ilmestyy 21.4. PIA INBERG seuraavassa numerossa Ankkuritiimi tarraa nuoreen Toimitus PL 40, 00060 Tehy tiedotteet@tehy.fi Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@tehy.fi tehy-lehti 2015 Nro 6 7 8 Aineistot 2.4. 24.4. 15.5. TEHY t 5–2015 Ilmestymispäivä 21.4. 12.5. 2.6. Päätoimittaja Minna Hietakangas (09) 5422 7190 Päivi Jokimäki, vuorotteluvapaalla Toimitussihteeri Teijo Kuusela (09) 5422 7193 Ulkoasu Pia Hietamies AD (09) 5422 7195 Toimittajat Riitta Hankonen (09) 5422 7192 Terhi Mäkinen (09) 5422 7191 Vesa Turunen (09) 5422 7194 Toimituksen assistentti Marjo Väyrynen (09) 5422 7196 Työpaikkailmoitukset Alma 360 Asiakasmedia Puh. 010 665 2553 anita.suuronen@alma360.fi Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma 360 Asiakasmedia Puh. 010 665 2547 tuire.sillanpaa@alma360.fi Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN 0358-4038 PunaMusta 75 Juonessa mukana: 76 KILPAILU ON TARKOITETTU SOSIAALIJA TERVEYSALAN OPISKELIJOILLE. TEHY t 5–2015