docLataa PDF
download 
Report Transcription
Lataa PDF
No 7 12.5.2015 omaishoitajan työpaikka joustaa työ ja perhe s. 14 päivystyksessä saudi-arabiassa ulkomaat s. 46 4x minun tarinani kiusaamisesta saga hagelberg Lelupäivä lumoaa hoitajankin Lue uusin tarjouslehti verkkokaupasta Myös aurinkotuotteille oma tarjouslehti Terveydenhuollon ammattilaisten ja opiskelijoiden oma verkkokauppa Tuotevalikoima koostuu mm. kosmetiikkatuotteista, ravintolisistä, elintarvikkeista ja lemmikkituotteista. Oletko jo hyödyntänyt toukokuun etusi? Rekisteröidy heti TARJOUKSET VOIMASSA 31.5. 2015 saakka Avène Gentle Purifying Scrub ja Gentle Body Scrub -kuorintatuotteet -10 % Biorion 120 kaps. ostajalle KAUPAN PÄÄLLE Aqualan matkapakkaus Lysi Omega-3 Forte 120 kaps. ostajalle KAUPAN PÄÄLLE Lysi Omega-3 Forte 64 kaps. REKISTERÖIDY TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISENA, jolloin varmistat edullisimmat hinnat ja edut, joita et muualta saa! Maksutapoina ovat verkkopankkimaksu, luottokortit ja lasku. Lisätietoja toimitusehdoista ja maksutavoista löytyy verkkokaupastamme. 2 Asiakaspalvelu: [email protected], puh. 020 33 4242 ke–pe 10.00–14.00 www.oriolashop.fi TEHY t 7–2015 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti No 7 12.5.2015 tehysisältö 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Minna Lindgren 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Norjan työt piilossa 14 kansi Lakeuden kutsu 20 Ammatissa: Ratkaisuja arjen arvoituksiin 23 Kolumni 24 kansi Oman kodin palasia 28 Sairaus: Kohtalokas kiertyminen 30 Väärin korjattu 31 Terveys 32 Lisäpotkua laihdutukseen 35 Kirjat 36 Hyvinvointi: Vahvuuksien varassa 42 Järki ja tunteet 44 Tästä se alkaa 46 kansi Ulkomaat: Kontrollin paahteessa tehyläinen 52 Me kaikki 54 Ensiapu 56 kansi Pysäytä kiusaaja 59 Homma hoidossa 60 Näin jaksotyö uudistuu 62 Tieni tähän KANNEN KUVA: LIISA TAKALA 64 Tarkastaja vaikeita yhtälöitä 14 20 56 työ ja perhe Paula Hohenthal huolehtii isästään työn ohella. aikapula Muutosagentti kesyttää kiireen ja kaaoksen. kiusaaminen Työkaveri puhuu pahaa. Miten puutun asiaan? 65 Keskustelua 67 Tehy-uutiset 68 Jäsentapahtumat 73 Ristikko 74 Ihana arki TEHY t 7–2015 Naisten ja siirtolaisten asema oli käytännössä nolla. Saudi-Arabiassa työskennellyt Sanna Kivistö sivulla 46. 3 Lapsen JÄRJESTÖSEIMA NEUVOTTEeL tu jäsen TAPATURMAVAKUUTUS NOIN 3 €/kk Hanki nyt lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös kilpaurheilun, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen Ifistä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta lapsenturva.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 010 19 19 19 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA pääkirjoitus Tulevaisuus on jo täällä Päätoimittaja minna hietakangas suomessa istui huhtikuun loppuun saakka sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä, joka pohti kansallista genomistrategiaa. Siitä puhuttiin hämmästyttävän vähän. Kannattaisi, sillä geenitieto voisi säästää rahaa. Sen luulisi kiinnostavan varsinkin nyt, kun mietitään, miten terveyspalveluihin pinnistetään rahat tulevaisuudessa. Genomitiedolla tarkoitetaan koko ihmisen perimästä saatavaa tietoa. Suomessa geeniperimän kartoittamisessa on painottunut tähän saakka sairauksien hoito. Toisinkin voisi ajatella. Dna-rihmoista auki kiertyvä tieto voisi auttaa ehkäisemään sairauksia, esimerkiksi sydäntauteja – ja samalla säästyisi miljoonia euroja vuodessa. Hoitoa voisi räätälöidä yksilölliseksi. Tiedettäisiin, mikä lääke sopii tiettyyn sairauteen tietyllä ihmisellä. Geenitieto voisi säästää rahaa. kilpajuoksu terveysdatasta kiihtyy ja sen arvo kasvaa nopeasti tulevaisuudessa. Perimän tutkimisessa ja genomitiedon käytössä Suomi voisi olla kansainvälisesti houkutteleva huippumaa. Muun muassa Britanniassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa siihen on jo lohkaistu suuria summia. Tuntuisi siltä, että pienen maan kannattaisi olla kipittämässä mieluum- Historialliset vaalit Tehy-lehti 8/1985 raportoi ”historiallisista ay-tietokonevaaleista”, joissa tulos laskettiin Valtion tietokonekeskuksessa. Ensimmäisenä ammattiliittona Tehy käytti jäsenvaalinsa tulosten laskennassa TEHY t 7–2015 min etujoukoissa. Meillä on sitä paitsi verraton etu: maailmanlaajuisestikin poikkeuksellisen kattavat terveydenhuollon rekisterit. Genomitiedon ja sairauksien erityispiirteet voisi yhdistää tavalla, joka vain harvassa maassa on mahdollista. Suomalaisen perimän ytimen paketoivaa geenisirua on jo puuhattu Helsingin yliopistossa ja Suomen molekyylilääketieteen instituutissa (HS 28.4.). Tuo tulitikkuaskin pituinen, ohkainen lasilevy sisältäisi hurjan määrän perimän vaihteluun liittyvää tietoa. kyllä, geenitiedon käyttämiseen liittyy paljon eettistä pohdintaa, samoin yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan liittyviä kysymyksiä, jotta tietoa käytetään vastuullisesti. Ei, päätä ei pidä työntää pensaaseen ja nähdä perimän arvoituksen aukeamisessa mörköjä, jotka estäisivät tiedon hyödyntämisen hyvään tarkoitukseen. Yksi on varma: terveydenhuollossa tarvitaan entistä laaja-alaisemmin työnsä taitavia ihmisiä. Tehy on ennakoinut tulevaisuutta hyvissä ajoin. Vuonna 2013 hahmoteltiin tulevaisuusasiakirja, joka listasi suuria tulevaisuuden trendejä. Kun asiakirjaa lukee, huomaa, että tulevaisuus on jo täällä. 30 VUOTTA SITTEN atk:ta. Tietokone raksutti yön myöhäisinä tunteina maan eri puolilta tulleita vaalituloksia. --- Vaalista kirjoitettiin uutisia samana yönä ja tietoja tivattiin kaiken aikaa puhelimitse.” 5 itse asiassa Vanhuuden ylistäjä Yli 90-vuotiaalle Suomi on satiiri, sanoo kirjailija-toimittaja Minna Lindgren. teksti Vesa Turunen kuva Liisa Takala 1 Kolmas Ehtoolehto-dekkarisi ilmestyi. Miksi kirjoitat humoristisia jännitysromaaneita vanhusten palvelutalosta? Valitsin kaunokirjallisuuden, kun journalistiset keinot eivät enää riittäneet. On vapauttavaa, kun ei tarvitse miettiä, voinko tuoda tämän vanhuksen asiat julkisuuteen vai en. Haluan lukijan ajattelevan, että ai kauheaa, voisiko tämä olla totta. Yli 90-vuotiaan näkökulmasta suomalainen yhteiskunta on valmis satiiri. Ikänsä työntekoon uskoneet ovat eläkkeellä ja tarvitsisivat nyt hyvinvointivaltion palveluita. Maa on vauraampi kuin koskaan, mutta palveluihin ei ole varaa. Kolmannen kirjan piti olla hulvaton farssi. Kun perehdyin terveysteknologiaan, tajusin, että tekniikka on jo olemassa. päivittäistä apua. Huonokuntoisuus ja sairaudet ajoittuvat usein kahteen viimeiseen elinvuoteen. Siksi kirjoitan iloisista, aktiivisista vanhuksista, jotka näkevät elämässä kivaa. Väitän, että enemmistö vanhuksista on sellaisia. Vanhuksena voi vapautua ja tehdä, mitä haluaa. 4 Koti vai laitos? Laitos on tilapäinen kuntoutumiseen tarkoitettu paikka. Se ei ole koti. Siksi kenenkään ei pitäisi asua laitoksessa. Palvelutalot, hoivakodit ja senioritalot eivät ole laitoksia, mutta niiden ongelma on vakituisen henkilökunnan puute. Kun hoitajat eivät tunne hoidettavaansa, tästä tulee huoneen numero seitsemän ihminen, joka köytetään liinoilla tai lääkkeillä. Ihmisen kunnioitukselle ei jää tilaa, mutta se ei ole hoitajien vika. 2 Mikä on pitkän iän salaisuus? Lääkäri Jukka Louhija tutki 1990-luvulla tekemässään väitöstyössä Suomessa silloin eläneet 100-vuotiaat. Pitkään eläneillä oli hyvin erilaisia taustoja. Vain kaksi tekijää yhdisti kaikkia: itseironinen huumori ja uteliaisuus. 3 Millaista vanhuus on? Seitsemänkymppinen ei ole nykyään vanhus. Tilastojen mukaan 75 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä ei tarvitse mitään 6 Vanhuksena voi vapautua ja tehdä, mitä haluaa. 5 Mikä on paras paikka kuolla? Sillä ei ole merkitystä, onko paikka oma koti vai terveyskeskuksen saatto- hoitohuone. Olennaista on ymmärtää, että vanhus kuolee ja se sallitaan. Yhä useampi kuolee silkkaan vanhuuteen. On järkyttävää, että tilastojen mukaan vanhuuteen kuolevaa siirrellään paikasta toiseen keskimäärin kolme kertaa viimeisen kolmen kuukauden aikana. Siirtoihin ei ole tarvetta, vaan saattohuoneen voi järjestää minne tahansa. 6 Mikä toisi vakautta hoitotyöhön? Rakastan sote-uudistusta. Olisi korkea aika poistaa hoivan ja hoidon välinen raja-aita, jonka takia kiistellään siitä, maksaako palvelun sosiaali- vai terveyspuoli. Hoitajien työpaikkojen pitäisi olla vakituisia, koska työssä on kyse hoitosuhteesta. Hoitajat voisivat pitää suurempaa mekkalaa siitä, että määräaikaiset ja keikkatyösuhteet eivät vastaa heidän käsitystään hyvästä hoitotyöstä. 7 Onko musiikista lääkkeeksi? Jo pelkkä lempimusiikin kuuntelu on aivojumppaa. Parasta on kuitenkin aktiivinen musisointi. Yhteisöllisyyden huippu on laulaa kuorossa. Nykytutkimuksen mukaan musiikki on ainoa toiminto, joka vaikuttaa kaikkialla aivoissa. Se selittää, miksi vaikeasti dementoituneet voivat laulaa lapsuuden laulujaan. TEHY t 7–2015 penkkejä vanhuksille. Kauppamatkan varrelle tarvitaan levähdyspenkkejä, jotta vanhus pystyisi käymään kaupassa itse, sanoo Minna Lindgren. Minna Lindgren, 52 ► Kirjailija-toimittaja, musiikkitieteilijä. ► Sai Bonnierin journalistipalkinnon 2009 artikkelista, joka käsitteli isänsä elämän loppuvaiheita. ► Kaunokirjallisia julkaisuja: Kuolema Ehtoolehdossa (2013), Ehtoolehdon pakolaiset (2014) ja Ehtoolehdon tuho (2015). ► Muita julkaisuja: Pianon palkeilta orkesterin koskettimille, Leif Segerstam nyt! ja Sivistyksen turha painolasti. ► Perheeseen kuuluu kolme tytärtä. ► Harrastaa klassista musiikkia. TEHY t 7–2015 7 puheenjohtajalta Tehyläistä työttömyyttä suomen työttömyyskassat maksoivat Tehyn II varapuheenjohtaja Terveydenhuoltoalan työttömyyskassan puheenjohtaja anna-leena brax viime vuonna työttömyyspäivärahoja runsaat 2,3 miljardia euroa. Maksettu summa kasvoi noin 15 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myös tehyläisten työttömyys kasvoi. Terveydenhuoltoalan työttömyyskassa maksoi viime vuonna etuuksia 8 469 henkilölle yhteensä yli 49 miljoonaa euroa. Saajien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 19,6 prosenttia ja maksettujen etuuksien määrä 26,5 prosenttia. Vaikka kasvuprosentit ovat suuria, onneksi olemme niiden harvojen toimialojen joukossa, joissa työttömyys on vielä vähäistä. Kassamme jäsenten työttömyysaste oli 1,7. Se pysyi työttömyyden lisääntymisestä huolimatta varsin kohtuullisena, koska työttömyyskassan jäsenmäärä kasvoi samaan aikaan. Etuuksien määrän lisääntymistä selittävät osaltaan myös lainsäädäntömuutokset, joilla pyrittiin parantamaan työttömien taloudellista turvaa. ammattiosastojen Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Puh. (09) 5422 7000 Sähköpostit: [email protected] www.tehy.fi TEHY t 7–2015 meille tehyläisille tärkeään vuorotteluvapaaseen tuli viime syksynä muutoksia. Vuosittain vuorotteluvapaalla on ollut runsaat kaksituhatta Terveydenhuoltoalan työttömyyskassan jäsentä. Vaikka vuorotteluvapaan ehdot tiukentuivat, sen käyttö ei ole ainakaan tämänhetkisten tilastojen mukaan vähentynyt. Eniten työttömiä oli fysioterapeuteissa, lähihoitajissa ja päivähoitajissa. jäsenmäärään suhteutettuna tehyläisiä oli eniten työttöminä Keski-Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kun suhteellista työttömyyttä tarkastellaan ammattinimikkeittäin, vä- KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma–pe klo 8.30–16.00 hiten työttömiä oli bioanalyytikoissa ja lääkintävahtimestari/sairaankuljettajissa. Vastaavasti eniten työttömiä oli fysioterapeuteissa, lähihoitajissa ja päivähoitajissa. Hämmentävää työttömyystilastoissa on mielestäni lähihoitajien runsas määrä ja toisaalta se, että työnantajat sekä etenkin työ- ja elinkeinoministeriö haluavat pikakouluttaa hoiva-avustajia juuri näihin tehtäviin. toivottavaa on, että tuleva sote-ratkaisu ei lisää alamme työttömyyttä. Toinen tärkeä asia on, että me työssä olevat muistutamme opiskeluohjauksen yhteydessä, kuinka tärkeää on kuulua sekä Tehyyn että Terveydenhuoltoalan työttömyyskassaan. Molemmat jäsenyydet ovat tärkeä osa ammatillisuutta. PALVELUT Edunvalvonta (09) 5422 7100 ma–ti ja to 9–15 Jäsenyysasiat (09) 5422 7200 ma–ti ja to 9–15 Jäsentietomuutokset [email protected] www.tehy.fi > Jäsensivut ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere ja Turku www.tehy.fi > Yhteystiedot Työttömyyskassa (09) 5422 7300 ma–ti ja to 9–15 9 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, [email protected] Kiitosta henkilökunnalle vientituote. Filippiinit kouluttaa sairaanhoitajia tietoisesti yli oman maan tarpeen. SARI KOIVUNIEMI potilaat ovat aiempaa tyytyväisempiä suurten kaupunkien terveysasemiin. Terveysasemat saivat kyselyssä yleisarvosanan 4,3 asteikolla 1:stä 5:een. Kiitosta sai erityisesti henkilökunnan ammattitaito. Eniten parantamista on puhelinyhteyden saamisessa. Kuntaliitto toteuttaa terveysasemien asiakastyytyväisyysmittauksen joka toinen vuosi. Viime vuonna toteutetussa tutkimuksessa olivat mukana Helsinki, Espoo, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Turku Vantaa, Hämeenlinna, Tampere ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote. vt Töihin polkuhintaan suomalainen rekrytointiyritys Opteam ja hoiva-alan yritys Esperi Care ovat tuomassa filippiiniläisiä sairaanhoitajia Suomeen hoiva-avustajiksi. Tehy pitää rekrytointia eettisesti arveluttavana, jos tulijoita ei ole tarkoitus laillistaa terveydenhuollon ammattihenkilöiksi. –Heidän koulutuksensa halutaan hyödyntää, mutta siitä ei haluta maksaa asianmukaista palkkaa, sanoo Tehyn ensimmäinen varapuheenjohtaja Marjut McLean. Opteamin mukaan ulkomaalaisten sairaanhoitajien pääsy Suomen työmarkkinoille on tehty lähes mahdottomaksi. –Tulija tarvitsee kolmen kuukauden työharjoittelun julkisella sektorilla, ja Valvira edellyttää säännönmukaisesti tutkinnon täydentämistä. Täydennysopintojen järjestyminen kestää vuosia, sanoo Opteamin toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen. Tehy on yhtä mieltä siitä, että kielenopetukseen ja laillistamiseen liittyvät ongelmat pitäisi vihdoin ratkaista. Tehy-lehti ei tavoittanut Esperi Caren toimitusjohtajaa kommenttia varten. vt 10 Kesäduunari, kysy työstä filippiineiltä suomeen 1 Vuonna 2010 Opteam suunnitteli tuovansa Suomeen 20000 filippiiniläistä sairaanhoitajaa. 2 Tähän mennessä yritys on tuonut noin sata henkilöä muun muassa sairaanhoitajiksi Husille ja lähihoitajiksi Attendolle. 3 Kansainvälinen työjärjestö ILO on pitänyt Opteamia esimerkillisen eettisenä rekrytoijana. maksuton Kesäduunari-info neuvoo nuoria kesätyösuhteisiin liittyvissä asioissa. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi soittaa nimettömänä. SAK:n, STTK:n ja Akavan ja yhteinen Kesäduunari-info on toiminut jo kymmenenä kesänä. Palveluun on tullut joka vuosi satoja yhteydenottoja. rh www.kesaduunari.fi, 0800179 279 tehy-lehden työelämäpaketti numerossa 2/2015, www.tehy.fi/tehy-lehti Keikkatöitä mobiilisti kuntarekry on julkaissut mo- biilipalvelun, joka helpottaa keikkatyön tekemistä. Palvelussa on käytettävyyskalenteri, jolla sijaiset voivat ilmoittaa työnantajalle, milloin he ottavat keikkatöitä vastaan. Kuntarekry.fi-palvelua käyttää yli 200 kaupunkia, kuntaa, kuntayhtymää tai kuntien omistamaa yritystä. vt mobiilipalvelu: m.kuntarekry.fi TEHY t 7–2015 ajankohtaista Kuka pääsee kuntoutukseen? aslak-kuntoutuksen tehoa on ar- vosteltu. On väitetty, että kuntoutukseen osallistuvat ne, jotka pitävät terveydestään muutenkin hyvää huolta. Kelan uusi tutkimus antaa apua kuntoutettavien valintaan. Eniten kuntoutuksesta näyttävät hyötyvän ne, joilla on jokin perussairaus, mielialaoireita ja jotka tiedostavat terveysongelmansa. Ikä, sukupuoli tai elintavat eivät ole ratkaisevia tekijöitä. Kelan Aslak- ja Tyk-kuntoutuksen korvaa ensi vuonna Aura-kuntoutus. Se on tarkoitettu työssä oleville, joiden sairaus vaikuttaa työkykyyn ja työssä selviytymiseen. Mediatähystys Työkyvyn heikkenemistä ennakoivat ikä, naissukupuoli, vähäinen koulutus, pienet tulot, sairaudet sekä elämäntapariskit. Työn riskitekijöitä ovat vuorotyö, ruumiillinen työ, osa-aikaisuus ja aikaisemmat työttömyysjaksot. Itä- ja PohjoisSuomi ovat työkyvyn heikkenemisen suhteen suuren riskin alueita. tm lensäpahoittaja-hahmo saa seinäkalenterin. Kalenterissa esiintyy 12 tunnettua suomalaista, jotka edustavat eri ikäluokkia, työnkuvia ja elämänvaiheita. Mukana ovat muun muassa Kaisa Mäkäräinen, Iina, Minka ja Mikko Kuustonen, Pirjo Heikkilä, Arvi Lind sekä Tuomas Kyrö itse. Osa kalenterin tuotosta lahjoitetaan Mielenterveyden keskusliitolle. – Toivomme humoristisen kalenterin arkipäiväistävän mielenterveyden häiriöitä ja poistavan mielen sairauksiin liittyviä ennakkoluuloja, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka. Seinäkalenteri tulee kauppoihin syksyllä. rh TEHY t 7–2015 ► ”Lääkkeiden käytön lisääntyessä myös niiden väärinkäyttö lisääntyy. Medikalisaation aikana lääkkeistä haetaan helppoja ratkaisuja.” a-klinikkasäätiön lääkäri margareeta häkkinen, duodecim 8/2015 Keskimääräinen kuukausieläke viime vuonna. ► ”On vaikea nähdä, että rahoitusmarkkinoiden luottamus Suomen kaltaiseen talouteen häviäisi, koska tuotantorakenteemme on kunnossa, kansa on koulutettua, ja meillä on kaikki edellytykset pärjätä tulevaisuudessa.” 1588 e kättä päivää. Kirjailija Tuomas Kyrö ja Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka. sosten pääekonomisti jussi ahokas, motiivi 5/2015 ► ”Taipumuksemme muodostaa tapoja ja halumme pitäytyä niissä tekee arjestamme sujuvaa. Meidän ei tarvitse jatkuvasti tehdä päätöksiä, vaan toimimme kuten olemme ennenkin toimineet. Ongelmaksi tämä taipumus muodostuu, kun olemme itsellemme haitaksi.” t tutkijatohtori anu katainen, tiimi 2/2015 ► ”Hitto, en halunnut ottaa mitään selfieitä itsestäni. Jäin koukkuun oravien elämään.” luontokuvaaja konsta punkka, voi hyvin 4/2015 MIKA TUOMINEN kirjailija Tuomas Kyrön luoma Mie- ilta-sanomat, pääkirjoitus 29.4.2015 eläkkeet eläketurvakeskus ja kela Kyllä ei pidä sairautta hävetä ► ”Valveutunut äänestäjä ei tuijota silmät kipeinä päättäjän sukupuoleen. Viisas mies on typerää naista parempi vaihtoehto, ja järkevä nainen päihittää leikiten hölmön miehen.” 11 ajankohtaista Auta Nepalin maanjäristysuhreja suomen ammattiliittojen soli- daarisuuskeskus SASK kannustaa osallistumaan Nepalin maanjäristyksen uhrien auttamiseen. Lahjoituksen voi tehdä esimerkiksi SPR:n Katastrofirahastoon. Tehy on lahjoittanut Katastrofirahastoon tuhat euroa. vt Rokotuspuhelin lakkautetaan terveydenhuollon ammatti- laisille tarkoitettu rokotusohjelman puhelinneuvonta lopetetaan säästösyistä. Vastaisuudessa rokotuskysymyksiin saa apua osoitteesta www.thl.fi/rokottaminen, oman toimipisteen rokotustoiminnasta vastaavalta lääkäriltä sekä oman alueen tartuntataudeista vastaavilta lääkäreiltä ja hoitajilta. Rokotteiden säilytykseen ja tilaamiseen saa ohjeita farmaseutilta THL:n Rokotelähettämöstä. Ulkomaanmatkoihin liittyvissä rokotuskysymyksissä ammattilaisia neuvoo Matkailuterveysneuvonta. tm Muoniossa pohdittiin elämän peruspilareita hyvä lapsuus, hyvä elämä. Tämä oli mottona, kun terveydenhuollon ammattilaiset kokoontuivat huhtikuun puolivälissä Lastenneuvolapäiville Muonioon. Samaan aikaan Lastenneuvolapäivien kanssa järjestettiin minisymposium lasten kaltoinkohtelusta. Tapahtuman suojelijana toimi arkkiatri Risto Pelkonen. Päivillä esiintyi yli 20 asiantuntijaa eri puolilta Suomea. Useat luennoitsijoista olivat syntyjään muoniolaisia tai heillä oli jokin muu yhteys Muonioon. Vastaava hoitaja Airi Sinikumpu ehdotti, että lapsilisän ehtona pitäisi olla lastenneuvolassa käynti. Äitiysraha on jo sidottu äitiysneuvolakäynteihin. 12 www.lastenneuvolapaivat.fi sosiaaliturva 4% suomalaisista elää pelkän perusturvan varassa. sosiaalibarometri 2015, soste ry Proteeseilla halki Suomen kuopioon kotiutunut entinen Scotland Yardin rikosetsivä Terry Caunter kävelee proteeseilla Rovaniemeltä Helsinkiin. Lähes tuhannen kilometrin matka alkoi vappuna, ja perillä on tarkoitus olla kesäkuun puolivälissä. Caunter kävelee parikymmentä kilometriä päivässä. Kävelylle voi liittyä mukaan kuka tahansa. Tempauksella kerätään rahaa Uudelle Lastensairaalalle ja Pohjois-Savon Syöpäyhdistykselle. rh Nettivihje vähentää lapsipornoa www.facebook.com/thegreatwalk2015 SAMI TIRKKONEN nettivihje-palvelun taistelu rikollista kuvamateriaalia vastaan tuottaa tulosta. Pelastakaa lapset ry:n ylläpitämä Nettivihje on osa kansainvälistä INHOPE-verkostoa, jonka tavoitteena on nopeuttaa lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvien kuvien poistamista verkosta. Verkostoon kuuluu yli 50 vihjepalvelua 45 maasta. Viime vuonna verkosto käsitteli lähes 90000 vihjettä. Vuotta aiemmin vihjeitä oli yli 50000. rh –Näin voitaisiin puuttua entistä varhaisemmin niiden perheiden avuntarpeisiin, jotka ovat jättäytyneet neuvolan ulkopuolelle. vt jalkapatikka. Terry Caunter on menettänyt onnettomuudessa molemmat jalkansa osittain. TEHY t 7–2015 ajankohtaista Norjan työt piilossa Miksi ette julkaisetyöpaikkailmoituksiani? kysyy Anne Marie Kristensen. Kysymyksiin vastaa työmarkkinaneuvos Jarmo Palm työ- ja elinkeinoministeriöstä. teksti Vesa Turunen kuvat Annika Rauhala Te-palvelut.fi on kansallinen sivusto. Ulkomaisten EU- ja Eta-alueen työpaikkojen ilmoittelua varten on Eures-portaali. Eures (European Employment Services) on verkosto, joka edistää työntekijöiden vapaata liikkuvuutta Euroopan laajuisesti. Välitän Norjassa olevia hoitoalan työpaikkoja suomalaisille hoitajille. Miksi rekrytointiyritykseni ei voi ilmoittaa netissä te-toimistojen työnhakusivuilla? Eikö tässä ole ristiriita? Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on yksi EU:n kansalaisten oikeuksista. Norja ei ole EU-maa, mutta miksi hoitajien tiedonsaantia vaikkapa Ruotsin ja Britannian työpaikoista vaikeutetaan? Eikö Suomen työ- ja elinkeinoministeriö halua kannustaa hankkimaan työkokemusta ulkomailta? Osa lähtijöistä palaa Suomeen entistä ammattitaitoisempina. TEHY t 7–2015 Niitä työpaikkoja varten on juuri tuo Euresportaali. Tavoite on, että työnhakijat kaikkialla Euroopassa pääsevät tutustumaan samoihin työpaikkoihin. Tutustu om es sa : ty öp ai kat su ve lu t.f i ww w.te -p al li: eu re s- po rtaa es /e ur ec .eu ro pa .eu Jos suomalainen sairaanhoitaja haluaa työskennellä vaikkapa Norjassa, hän voi perehtyä maan avoimiin työpaikkoihin Euresportaalissa tai kääntyä lähimmän te-toimiston puoleen. Tarvittaessa työnhakija voi saada henkilökohtaista neuvontaa työnhaun tueksi. 13 isä ja tytär. Paula Hohenthal on yksi monista, jotka huolehtivat läheisestään työn ohella. 14 TEHY t 7–2015 työ ja perhe Lakeuden kutsu Helsinkiläinen Paula Hohenthal käy auttamassa Pohjanmaalla asuvaa isäänsä. Pitkä matka ei ole este, sillä työnantaja joustaa työajassa. teksti Ulla Ojala kuvat Mikko Lehtimäki ja Annika Rauhala TEHY t 7–2015 15 työ ja perhe 2 3 4 6 5 1 7 16 TEHY t 7–2015 R uoanlaittoa, pyykinpesua, siivoamista, seurustelua. Kesällä puutarhanhoitoa ja talvella lumitöitä. Tällaiset puuhat odottavat Paula Hohenthalia, 60, kun hän menee 91-vuotiaan isänsä luokse Ilmajoelle. Vaikka Eelis Petäjämäki on vielä hyvässä kunnossa ja hoitaa asiansa pääosin itse, välillä tytärtä painaa huoli. –Jos vanhemmat ovat elossa ja asuvat kotona, jokaisella minun ikäiselläni alkaa olla huoli, kuinka he pärjäävät ja miten pitkään. Hohenthal on töissä anestesiahoitajana Helsingissä. Päästäkseen käymään riittävän usein isänsä luona hän tekee lyhennettyä, 78-prosenttista työaikaa. Pelkäksi viikonlopuksi on turha lähteä Pohjanmaalle, sillä ajomatka yhteen suuntaan on 370 kilometriä. Hohenthalin kasvattiveli asuu onneksi isänsä lähellä ja kuljettaa tätä autolla kauppa-asioille, elleivät naapurit ennätä ensin. 1 kiitollinen. Anestesiahoitaja Paula Hohenthal on tehnyt 78-prosenttista työaikaa kahden vuoden ajan. 2 virkeä 91-vuotias. Eelis Petäjämäki on tyttären mukaan ”hyväjuttuunen seuramies”. 3 talkooapua. Polttopuut on pilkottu isolla sukulaisporukalla naapurin tuomista rangoista. 4 isän tiskiä. Pitkän viikonlopun aikana ehtii auttaa monissa askareissa. 5 muistoja. Eelis Petäjämäki hoiti kotona vaimoaan ennen kuin tämä muutti hoitokotiin. Petäjämäki itse oli silloin yli kahdeksankymppinen. 6 kukin vuorollaan. Osastonhoitaja Petra Ylikukkonen oli osittaisella hoitovapaalla, kun lapset olivat pieniä. 7 filosofia. Töölön sairaalan neurokirurgian klinikalla suositaan työaikajoustoja. TEHY t 7–2015 –Ilman hyviä naapureita ei tulisi mitään. Jos kasvattiveljeni autoa ei näy lauantaina isän pihassa, lähellä asuva ystäväni käy kävelylenkillään tarkistamassa, että isä on päässyt pihasaunasta pois. Paula Hohenthal on yksi noin 700 000 suomalaisesta, joka huolehtii ansiotyönsä ohella iäkkäästä tai sairaasta läheisestä. Useimmiten huolehdittava on oma tai puolison vanhempi. Moni asuu autettavansa lähellä, mutta osa hoitaa asioita etänä satojenkin kilometrien päästä. Yksi hoitaa läheistään joka päivä, toinen muutaman kerran viikossa, kolmas harvemmin. Ruuhkavuosina huolehdittavina ovat sekä jälkikasvu että omat tai puolison vanhemmat. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan väsymys ja stressioireet ovat läheisiään hoitavilla yleisempiä kuin muilla. Myös ennenaikainen eläkkeelle siirtyminen houkuttaa. Silti moni haluaa huolehtia ikääntyvistä omaisista mahdollisimman pitkään perhepiirissä. Tulevaisuudessa Hohenthalin kaltaisia on yhä enemmän. Vanhuusväestö lisääntyy ja vanhukset halutaan hoitaa kotona. Samaan aikaan Suomessa on tavoitteena pidentää työuria ja saada yhä useampi työelämään. paula hohenthalin työpaikal- la Hyksin neurokirurgian klinikalla on käytössä monia työaikajärjestelyitä, jotka helpottavat työn ja perheen yhdistämistä. Esimerkiksi klinikan tehovalvontaosastolla työntekijöitä on ollut osa-aikaeläkkeellä, osittaisella hoitovapaalla, säästövapaalla ja vuorotteluvapaalla. Jokunen on hyödyntänyt työaikapankkia ja mahdollisuutta tilapäiseen poissaoloon pakottavista perhesyistä. Pitkällä sairauslomalla ollut henkilö on palannut osa-aikatyöhön työkyvyttömyysaikana osasairauspäivärahan turvin. Maaliskuussa tehovalvontaosaston 72 työntekijästä reilu kolmannes teki työtä erilaisin joustavin työaikajärjestelyin. Käytetyin oli osittainen hoitovapaa. Sen turvin vanhempi voi lyhentää työaikaansa ja hoitaa lastaan peruskoulun toisen luokan loppuun saakka. Husin muissa yksiköissä on lisäksi mahdollisuus liukuvaan työaikaan, ly- i Maksutonta neuvontaa ► Työ- ja perheelämä -ohjelma tarjoaa työpaikoille maksutonta palvelua työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. ► Työpaikkakäynti voi sisältää esimerkiksi infotilaisuuden työpaikan johdolle, esimiehille, työsuojeluhenkilöille tai koko henkilöstölle. ► Ohjelmaa koordinoi Työterveyslaitos. WWW.TYOJAPERHE.FI hennettyyn työaikaan, omaishoitajien hoitovapaaseen, ylityövapaaseen ja etätyöhön. Paula Hohenthal merkitsee vapaapäivätoiveensa kolmen viikon työvuorolistaan. Yleensä hän yrittää saada vapaaksi kerran kuussa joko maanantain tai perjantain tai molemmat. Jos päivystysvuoro osuu keskiviikolle, hän pääsee lähtemään kohti Ilmajokea jo torstaiaamuna. Hohenthal on tehnyt lyhennettyä työaikaa nyt parin vuoden ajan. –Yhtälö ei toiminut, kun tein täyttä työaikaa. En ennättänyt olla tarpeeksi isän luona, neurokirurgian klinikan leikkaus- ja anestesiaosastolla työskentelevä Hohenthal sanoo. tehovalvontaosaston osaston- hoitaja Petra Ylikukkonen kertoo, että työaikajärjestelyitä tehdään monesta eri syystä, esimerkiksi oman jaksamisen edistämiseksi, pienten lasten tai lastenlasten hoitojärjestelyiden takia, iäkkäiden vanhempien tai appivanhempien hoivaamiseksi ja perheen äkillisen kriisitilanteen vuoksi. Ylikukkonen pitää työaikojen joustoa osana työhyvinvointia. Työntekijän on pystyttävä pitämään elämän eri osa-alueet hallinnassa. 17 työ ja perhe i Apua arkiaskareissa 28% työssäkäyvistä eli 700000 suomalaista huolehtii omaisesta tai läheisestä ansiotyönsä ohella. 65 000 suomalaista hoitaa TYÖTERVEYSLAITOS, TILASTOKESKUS, OULUN SEUDUN OMAISHOITAJAT, MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET omaistaan etänä. 85 vuotta on ikä, jonka jälkeen miltei jokainen tarvitsee apua arkiaskareissaan. 25% on miesten osuus omaishoitajista. Miehet huolehtivat tavallisimmin omasta puolisostaan. 170000 Yli 90-vuotiaiden määrä nyt ja tulevaisuudessa 100000 40000 2015 18 2035 2045 –Työ neurokirurgian tehovalvontaosastolla on raskasta. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet, ja uskon, että tämä on valtti rekrytointitilanteissakin – kyse on myös työpaikan imagosta. Ylikukkonen on huomannut, että kun työnantajapuoli joustaa, myös työntekijät joustavat. –Hyvä on tullut hyvän luokse. Joustot saavat ihmiset sitoutumaan tähän osastoon, ja se on minulle esimiehenä tärkeää. Tälle osastolle ei voi ottaa sijaisia ulkopuolelta työn vaativuuden takia, vaan oma henkilökuntamme hoitaa työvuoropaikkaukset. Esimieheltä erilaisten toiveiden huomioon ottaminen vaatii paljon. Työaikajärjestelyt vaativat paljon keskusteluita työntekijöiden kanssa, ja toiveiden huomioiminen on kuin palapelin kokoamista. Ylikukkonen painottaa, että työaikajärjestelyitä tehdessä kaikkia työntekijöitä on kohdeltava tasapuolisesti ja asiat on hoidettava avoimesti. Silloin ei synny kateutta. Työntekijät ymmärtävät, että vaikka itse ei tarvitsisi joustoja juuri sillä hetkellä, tarve voi tulla myöhemmin. vaikka omaistaan hoitavien taakkaa voidaan helpottaa monin tavoin, työpaikoilla on asiasta vähän tietoa. –Työnantaja saattaa olla myönteinen asialle, mutta käytännön toimenpiteitä ei ole välttämättä mietitty tarkemmin. Pienten lasten hoitoon liittyviä käytäntöjä osataan soveltaa paremmin, sanoo Lamppu-hankkeen projektivastaava Annastiina Vesterinen. Omaishoitajajärjestöjen Lamppu-hankkeessa on selvitetty omaishoidon ja työn yhteensovittamista Etelä-Savossa. Hankkeessa on tuotettu muun muassa opaskirjat ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamisesta työnantajille ja läheistään hoitavalle. Vaikka projektissa on löytynyt monia esimerkillisiä työpaikkoja, myös vastakkaisia tapauksia on tullut vastaan. Eräs sosiaali- ja terveysalalla työskennellyt kouluikäisen erityislapsen äiti oli sopinut esimiehensä kanssa arkea helpottavista joustoista. Hänelle esimerkiksi järjestettiin kolmivuorotyön sijaan kaksivuorotyö. Työyhteisön muut jäsenet tulivat järjestelyistä kateellisiksi ja valittivat niistä esimiehelle, joka alkoi vähitellen purkaa sovittuja joustoja. Työyhteisön paine ja joustojen heikkeneminen kuormittivat erityislapsen äitiä TEHY t 7–2015 niin, että hän irtisanoutui. Sittemmin hän on löytänyt perhetilannetta tukevan työpaikan. Vesterisen mukaan Isossa-Britanniassa on havaittu, että omaishoitajien huomioiminen kannattaa myös taloudellisesti. Maahan perustettu Employers for Carers -verkosto tarjoaa työnantajille palveluja, joiden kautta he saavat tietoa omaishoidon tukemisen muodoista ja lainsäädännöstä. –Toivottavasti työnantajat innostuisivat verkostoitumaan meilläkin vastaavalla tavalla, Vesterinen sanoo. Esimieheltä toiveiden huomioon ottaminen vaatii paljon. omaishoivan ja työssäkäynnin yhdis- tämistä on selvitetty Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Sen mukaan suurin osa on tyytyväisiä työnantajan kanssa sopimiinsa työaikajärjestelyihin, mutta sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmää pidetään byrokraattisena ja kuormittavana. Hoidon tai palveluiden hankkiminen vammaiselle tai iäkkäälle omaiselle saattaa muodostua taisteluksi. Tutkijatohtori Mia Silfver-Kuhalampi kertoo, että kaikista työn ja hoivan yhdistämisen mahdollisuuksista ei tiedetä. Esimerkiksi palkaton, tilapäinen poissaolo pakottavista perhesyistä kirjattiin vuonna 2011 työsopimuslakiin, mutta se on edelleen outo useille työsuojelupäälliköille ja työsuojeluvaltuutetuille. Laki mahdollistaa työntekijän palaamisen vanhaan työpaikkaansa poissaolon jälkeen. Tutkimuksen mukaan omasta tilanteesta uskalletaan puhua työpaikalla. Kaikki tutkimukseen haastatellut olivat kertoneet esimiehelleen hoivaavansa omaistaan. Tutkimuskyselyynkin vastanneista asiasta oli kertonut 94 prosenttia. Silfver-Kuhalammen mukaan tutkijoita kauhistuttaa, kuinka pienillä tuloilla osa omaisiaan hoitavista perheistä joutuu elämään. Esimerkiksi vammaista lastaan hoitava vanhempi voi joutua jäämään kokonaan työelämästä, kun työn ja perheen yhdistäminen ei onnistu. Perhe saattaa saada toisen vanhemman palkan lisäksi pelkästään omaishoidon tukea, joka on tavallisimmin 300–400 euroa kuukaudessa. –Joustavien käytäntöjen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää jo taloudellisista syistä. Lisäksi työssä käyminen on monelle tärkeää henkisen hyvinvoinnin kannalta. t LAMPPU-HANKKEEN OPPAAT TYÖNANTAJILLE JA LÄHEISTÄÄN HOITAVILLE: WWW.MIKKELINSEUDUNOMAISHOITAJAT.FI TEHY t 7–2015 i Petra Ylikukkosen vinkit esimiehelle 1 2 Kuuntele työntekijää: tarvitaanko häntä omaisensa hoivaajana? Huolehdi työntekijän jaksamisesta etenkin perhetilanteen muuttuessa. Kysele vointia ja kuulumisia, ole aidosti kiinnostunut jaksamisesta. Arvioikaa tarvittaessa työterveyshuollon kanssa, tarvitaanko työkykyä tukevia toimia. Jaksamista tulee seurata sovituin väliajoin. 3 Kohtele työntekijöitä tasapuolisesti. Jokaiselle tulee antaa tarpeen mukaan mahdollisuus tehdä välillä osa-aikaisuutta – olipa kyseessä pienten lasten tai omien vanhempien hoitamisjärjestelyt. 4 Puhu työaikajoustoista kaikkien kuullen ja kahden kesken. Asioita on hyvä kerrata osastotunneilla, jotta kaikki tietävät joustojen mahdollisuudesta. Sovi sijaisjärjestelyistä hyvissä ajoin. 5 Muista, että joustot maksavat itsensä takaisin. Työntekijät ovat entistä sitoutuneempia ja työ sujuvampaa. 19 ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: MUUTOSAGENTTI Ratkaisuja arjen arvoituksiin Muutosagentti Elsi Huovinen tekee työstä sujuvampaa. teksti Terhi Mäkinen kuvat Ari Korkala sama kieli. Elsi Huovista auttaa kehittämistyössä se, että hän tuntee hoitajan työn. Hän aloitti Taysissa lähes 20 vuotta sitten keikkalaisena ja on työskennellyt muun muassa anestesiahoitajana. 20 TEHY t 7–2015 K un Elsi Huovinen aloitti Taysissa muutosagentin työt, hänen 9-vuotias poikansa Simo epäili, ettei kukaan kaveri usko äidin oikeasti olevan agentti. Muutosagentit ovat sairaaloissa harvinaisia, tutumpia he ovat teollisuudessa. Elsi kehittää hoitotyötä ja tekee siitä sujuvampaa. Esimerkki siitä on vaikkapa operaatio Siivouspartio Bernard ja Bianca. Kirurgian leikkaus- ja anestesiaosaston viides ja kuudes kerros pursusivat tavaraa ja ongelman kimppuun kävi moniammatillinen työryhmä. Elsi levitti pöydille tilojen pohjapiirrokset ja työryhmä pohti, millainen järjestys olisi työn kannalta paras. Pesuväliköt järjestettiin identtiseen järjestykseen, jotta kaikki tietävät, missä mitkäkin maskit ja suojakäsineet sijaitsevat. Työntekijät vastasivat hanskakyselyyn, joka paljasti, että joitakin malleja tilattiin vanhasta tottumuksesta eikä kukaan käyttänyt niitä. Suojakäsineitä ruvettiin tilaamaan todellisen tarpeen mukaan. Työn sujuvoittamisessa auttaa usein maalaisjärki: kannattaa tuoda tullessa ja viedä mennessä. Välineitä ei tarvitse etsiskellä, kun niiden paikat vakioidaan. Järjestyksen säilyttämisessä auttavat visuaaliset ohjeet: kaapin oveen voi ripustaa kuvan täydellisestä täydestä hyllystä. Elsin työmaata on kirurgian leikkaus- ja anestesiaosasto, johon kuuluu 12 leikkaussalia, leikkausten valmistelu ja heräämö. Anestesiahoitajia ja leikkaussalihoitajia kumpiakin on noin 70. Sen lisäksi yksikössä työskentelee kirurgeja ja anestesialääkäreitä, lääkintävahtimestareita ja välinehuoltajia. Tällä hetkellä Elsillä on työn alla lähes 20 kehittämisprojektia. lean-ideologia ja palvelumuotoilu ovat työkaluja, joita Elsi käyttää maalaisjärjen ohella. Lean sai alkunsa toisen maailmansodan jälkeen Japanissa, kun Toyota-autotehdas halusi tehostaa toimintaansa. Oleellista toimintafilosofiassa on jatkuva parantaminen ja työntekijöiden arvostaminen. Viiveet ja tyhjäkäynti minimoidaan, laatua ja asiakastyytyväisyyttä parannetaan. Näin kustannuksetkin TEHY t 7–2015 kootaan autoja! Elsi pelaa joka toinen viikko jonkin moniammatillisen ryhmän kanssa simulaatiopeliä legoilla. i Legot havainnollistavat hukkatyötä Monen ensireaktio on, että mitä ihmeen legoja – minun pitäisi olla hoitamassa potilaita! Mutta simulaatiopelin loputtua moni katsoo työtään uusin silmin. Simulaatiopelissä neljä henkeä kokoaa vaihe vaiheelta kymmenen legoautoa kolmen auton rykäyksissä. Lähetti kuljettaa autoja työvaiheesta toiseen. Auton kokoamisaika kellotetaan. Peli auttaa huomaamaan, miten esimerkiksi päällekkäisten työvaiheiden karsiminen jouhevoittaa kokoamista. Pelkkä oman työn sujuminen ei auta, vaan tarvitaan yhteistyötä yli yksikkörajojen. Muutosvastarintaa on aina. Osa haluaa jäädä vanhaan, mutta se ei ole mahdollista. Terveydenhuolto ui niin syvissä taloudellisissa vaikeuksissa, että meidän on pakko tutkia päivittäisiä tekemisiämme ja metsästää työn hukkakohtia. Sairaalan joka kerroksessa ei kannata tehdä asioita omalla tavallaan, vaan hyviä käytäntöjä pitää levittää. Kaikista ei tunnu kivalta, että lisääntyvä työmäärä saadaan tehtyä samalla porukalla, mutta kun maa on tässä kunnossa, on turha odottaa, että terveydenhuoltoon tarjotaan lisäresursseja.” 21 ammatissa laskevat. Palvelumuotoilu tarkastelee prosesseja nimenomaan käyttäjän eli sairaalassa potilaan näkökulmasta. Toyota sai vaikutteita Yhdysvalloista Fordin autotehtaasta ja Fordin sairaalasta. Siellä keksittiin vuonna 1915, että kirurgin työtä helpottaa avustava hoitaja, leikkaushoitaja, mutta kului 20 vuotta ennen kuin kirurgit hyväksyivät tämän. Elsin työuran yksi kohokohta oli, kun hän sai olla Lean-termin keksineen Jeffrey K. Likerin koulutuksessa Aaltoyliopistossa ja jutella hänen kanssaan lounaalla. Lean-guru vahvisti, että Elsin vetämä kehittämistyö etenee oikeaa polkua. ► Leikkauksien lukumäärä kasvoi 0,8 prosenttia. elsi kuvailee olevansa eräänlainen ► Henkilöstökuluissa säästettiin 2,5 prosenttia. sisäinen konsultti. Työtä auttaa se, että sairaalan arki ja ihmiset ovat hänelle tuttuja – hän puhuu hoitajien kanssa samaa kieltä. Elsi aloitti Taysissa keikkalaisena vuonna 1997. Sen jälkeen hän on työskennellyt muun muassa anestesiahoitajana, osastonhoitajana ja projektiasiantuntijana MRSA:n torjunnassa. Hän on terveystieteen maisteri, ja parhaillaan menossa on Aalto Pro:n 30 opintopisteen Masters of Quality -koulutus. Muutosagentti tasapainoilee esimiesten ja henkilöstön välissä. Varsinaista esimiesvaltaa hänellä ei ole. Muutosagentin toimi oli vuonna 2013 Taysissa uusi, ja Elsi sai itse etsiä paikkansa organisaatiossa. Vuoden alusta hänen käyntikortissaan on lukenut myös hoitotyön kliininen asiantuntija. tänä keväänä kaivurit alkavat kaivaa Taysin pääoven edessä ja paikalle alkaa nousta D-rakennus, johon sijoittuu myös uusi tule-keskus. Leikkaus- ja anestesiaosastot hajaantuvat sinne aikanaan uusiin osaamiskeskuksiin eri välivaiheiden kautta. Elsi valmentaa henkilöstöä isoon muutokseen. –Nykyisestä työympäristöstä ei kannata ottaa vanhoja, syvälle juurtuneita työtapoja, vaan takkia on tomutettava. Potilaalle on luotava kokonaisvaltainen hoitopolku, jonka joka pätkä on mietitty. Olen puhunut paljon siitä, että työyhteisöä ei pidä johtaa tiipiistä, vaan on mentävä katsomaan, mitä siellä tapahtuu ja kuuntelemaan, mitä signaaleja ihmisiltä tulee. 22 i Hyviä tuloksia Kehitystyö paransi leikkausja anestesiayksikön toimintaa 2013–2014. ► Työn tuottavuus parani 3,1 prosenttia. ► Lääkekulut vähenivät 9,5 prosenttia. ► Taloudelliset kustannukset laskivat 7 prosenttia. siirretään ensiapuun, missä otetaan uudet kuvat ja laboratoriokokeet, koska tieto ei kulje. Irma joutuu odottamaan ensin kokeita ja sitten osastolle pääsyä. Kun hän viimein pääsee leikkaukseen, hän on jo heikossa kunnossa, koska on ollut ravinnotta niin pitkään. Seuraavaksi Irma odottelee jatkohoitoa. Kaikkeen tähän kuluu neljä päivää. Nykyään sama hoitopolku kestää kaksi päivää. Irman tie käytiin minuutti minuutilta läpi parannuksia miettien. Esimerkiksi leikkaussalin välineet on järjestetty mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja salissa ollaan valmiita tekemään kolme samanlaista lonkkaleikkausta peräjälkeen. Terveysasemalle ilmoitetaan jatkohoitopaikan tarve jo silloin, kun Irmaa viedään leikkaussaliin. Iso säästö tulee siitä, että sairaalassa ei enää yleensä yövytä, vaan leikkaukseen tullaan suoraan kotoa. –Aiemmin Irman hoito eteni sammakkobensalla ja joka vaiheessa piti odottaa. Tavoitteena on, että prosessi etenee rauhallisesti ja varmasti, jolloin hoitotyöllekin jää enemmän aikaa. Samalla tekniikalla leikkaussalien vaihtoaika lyheni yli tunnista 44 minuuttiin. muutosvalmennukseen kuulu- Työyhteisöä ei pidä johtaa tiipiistä. Yksikössä on jo aiemmin mietitty lonkkamurtumapotilaan hoitopolkua. Kuvitteellisessa esimerkkitapauksessa 82-vuotias Irma kaatuu vuonna 2007 marraskuisena iltapäivänä, kun hän on viemässä puolisonsa haudalle kynttilää. Ensin hänet viedään terveysasemalle, missä hänet kuvataan. Sen jälkeen hänet vat myös teemaviikot. Elsi on ollut järjestämässä ja ideoimassa niitä esimerkiksi säteilystä ja hygieniasta. Yksikössä on kiinnitetty huomiota perehdytykseen, sillä varsinkin leikkaussalihoitajilla pitää olla tasalaatuinen, perusteellinen perehdytys, jotta työ salissa sujuu. Työkierto taas auttaa tuntemaan toisen työtä. Elsi vetää myös hukkapajoja, joissa ryhmä hoitajia kerrallaan etsii työprosessin hukkakohtia – voisiko vaikka langat järjestää leikkaussalissa fiksummin. Henkilöstö pysyy nykyään ajan tasalla yksikön talousluvuissa, sillä ne kerrotaan kuukausitiedotteessa. Salivaihtoajat näkyvät viikoittain seinällä. Aina agentin työ ei ole helppoa. –Organisaation muutoksesta väitellyt Pekka Mattila on sanonut osuvasti, että muutosta johtavan reppu on täynnä kiviä. Painon alla voi lyyhistyä tai nähdä edessään kirkon, johon kiviä kantaa. t TEHY t 7–2015 kolumni Tyhjän sylin syndrooma kaksi vuotta sitten poikani oli niin Kolumnistimme johanna jalonen on sairaanhoitaja, hoitotyön opettaja ja erityisperheen äiti. kivulias, etten voinut ottaa häntä syliin tai edes koskettaa. Kukaan ei pystynyt kertomaan, tunnenko vielä pienet käsivarret kaulallani. Tarve koskettaa kasvoi valtavaksi, sylini huusi tyhjyyttään ja ainoa mitä pystyin vanhempana tekemään, oli olla läsnä. Katsoin kadehtien niitä, jotka saivat halata lastaan aina, kun tahtoivat. Katsoin osaa ottaen niitä, jotka eivät enää koskaan saaneet lastaan käsivarsiensa väliin. Kumpaan ryhmään minä tulisin kuulumaan? Kun sain halata taas poikaani, tunnetta oli vaikea sanoin kuvailla. Tiesin olevani onnekas, mutta silti toipuminen tyhjän sylin syndroomasta kesti kauan. Marilyn Monroe oli oivaltanut tärkeimmän asian maailmassa. joskus syli jää tyhjäksi joko tarkoituksella tai tahtomattaan, eikä halaukselle ole vastaanottajaa. Tyhjä syli merkitsee eri ihmisille eri asioita. Se voi olla elämänkiertoon kuuluva luonnollisen positiivinen tila, kuten lasten muutto pois kotoa. Lapsi kasvaa vuosien myötä ulos pesästään ja muuttaa tarpeeksi kasvettuaan omilleen. Ehkä muutaman vuoden kuluttua syli saa taas täytettä lapsenlapsien tai bonuslapsien muodossa. Tarpeeksi vuodenkiertoja nähnyt syli voi olla liian hauras ottamaan vastaan uutta vilkasta elämää. Silloin saman asian ajaa elämän viisautta huokuva taputus päälaelle. Joidenkin elämän täyttää karvaisempien kavereiden tarpeet. Kukin tyylillään. toisinaan käsivarret rutistavat rintaa vasten jotain, jota ei kuulu hartais- TEHY t 7–2015 ta toiveista ja odotuksista huolimatta. Valitettavasti joskus syli tyhjenee äkkiä ja lopullisesti. Ei ole väliä, minkä ikäinen lapsi siitä viedään. Lapsi on vanhemmilleen aina lapsi, vaikka hän olisi ehtinyt aikuiseksi. Tyhjä syli tuntuu fyysisenä ja henkisenä kipuna sydämessä asti, eikä mikään voi parantaa sitä täysin. Tyhjän sylin syndrooman tunnistavat ne, jotka ovat tämän kokeneet. Syntymäpäivät, nimipäivät, juhlapäivät ja vuosipäivät tulevat vuorollaan säännöllisesti, mutta eivät koskaan enää täydellisinä. Yksi puuttuu. Onneksi on olemassa lohtuna muistot, jotka säilyvät ikuisesti valokuvissa, videoissa – ja sydämessä. Muistojen avulla selviää seuraavaan päivään ja kipu muuttaa ajan myötä muotoaan inhimillisemmäksi. Siitä tulee kuin näkymätön vuokralainen, joka aika ajoin muistuttaa itsestään. Sen läsnäoloon tottuu ajan myötä, toiset nopeammin, toiset hitaammin. Suotakoon jokaiselle oikeus hoitaa tyhjän sylin syndrooman aiheuttamaa kroonista kipua omalla tavallaan. marilyn monroe muistetaan pinnallisten blondien ja glitteriprinsessojen esiäitinä. Hän oli kuitenkin ihminen, joka oli oivaltanut tärkeimmän asian maailmassa. Hänelle tyhjän sylin syndrooma oli tuskallisen tuttu, sillä hän ei koskaan saanut pitää omaa lasta sylissään. Marilynin sanoja lainaten: paras maailmassa mahtuu kahden käsivarren väliin. Mikä se paras on, sen päätämme itse. 23 intoa täynnä. Lapset ovat lelupäivästä niin innostuneita, että alkavat kertoa leluistaan usein jo päiväkodin ovella, kertoo lastenhoitaja Saga Hagelberg. 24 TEHY t 7–2015 päiväkoti Oman kodin palasia Lelupäivä yhdistää lapsen kaksi maailmaa. teksti Minna Ruotsalainen kuvat Liisa Takala S öpö pehmokuutti liikehtii, räpsyttelee silmiään ja pitää kummallista ääntä espoolaisessa Kylätalo Palttinan päiväkodissa. Neli- ja viisivuotiaat Sammaltassut ovat juuri heränneet päiväuniltaan viettämään viikoittaista lelupäivää. –Siinä on patterit, ei se oikeasti ääntele, valistavat lapset pehmolelun sielunelämästä. Lastenhoitaja Saga Hagelberg päätyy hetkessä lasten kasaaman leluvuoren alle. Tänä maanantaina ovat suosiossa pehmoeläimet: krokotiili, jääkarhu ja kissa telmivät lattialla sulassa sovussa. Kylätalo Palttinan päiväkodissa Espoossa viikko aloitetaan aina lelupäivällä. Päivän aluksi kotoa tuodut lelut esitellään pienryhmissä, jotta kaikki malttavat keskittyä. Isoimmille on tähtihetki, kun joku kiinnostuu hänen lelustaan. –Lasten muistoja on kiva kuunnella. Joku on voinut saada lelun ulkomailta tai se on hänen vauva-ajoiltaan. Eräs lapsi piti mukanaan bussikorttia, toinen perhekuvaa, Saga kertoo. lasten lelut on sidoksissa aikan- sa ilmiöihin. Esimerkiksi Mikki Hiiri oli 1950-luvulla epätoivottu vieras päiväko- TEHY t 7–2015 teihin, sillä sitä pidettiin huonoa makua edustavana karikatyyrimäisenä hahmona. Palttinan päiväkodin lelupäivään voi tuoda minkä tahansa rakkaan lelun, joka ei mene herkästi rikki eikä sisällä monia osia – tai ole aselelu. Elektronisia leluja ei myöskään suosita, sillä äänten sekamelska voisi hivuta korkeisiin desibeleihin. Saga kertoo, että lapset muistavat tarkasti, mikä on kenenkin lelu. Toisten leluista ollaan kiinnostuneita, niitä halutaan kokeilla ja näprätä. Samalla opitaan sosiaalisia taitoja: lainaamaan, vaihtamaan ja jakamaan omia tavaroita. Vanhemmille lapsille tämä ei ole enää vaikeaa. –Lelupäivä sekoittaa mukavasti kaveripiirejä. Kiinnostava lelu voi innostaa leikkimään kaverin kanssa, jonka kanssa ei yleensä leiki. lelupäivää on vietetty päiväkodeissa jo useita vuosikymmeniä, mutta sitä on tutkittu varsin vähän. Aihetta lopputyössään selvittänyt lastentarhanopettaja Kaisa-Leena Matilainen toteaa, että tuttu lelu antaa lapselle iloa ja turvaa sekä yksilöllisyyden kokemuksen. Lapsi oppii myös neuvottelutaitoja. 25 päiväkoti Lelupäivä on niin sanotun vapaan leikin päivä. Päivähoidossa on yleensä paljon järjestettyä ohjelmaa, mutta lelupäivänä leikin keksii yleensä lapsi. Kaisa-Leena pitää erityisesti teemal-lisista lelupäivistä, sillä ne ohjaavat kekseliäästi leluvalintoja. Suosittuja teemoja ovat pehmolelut, nallet, kirjat ja pelit. Myös väri- ja eläinteemat ovat yleisiä. Joissakin päiväkodeissa huomioidaan kalenterivuoden tapahtumat: äitien- ja isänpäivän aikoihin aiheena on vanhempien vanhat lelut. –Teemat ovat myös keino toppuutella kilpailua ja lelujen vertailua. Itse komppaisin kirjojen ja pelien tuomista. Olen iloinen, että monella lapsella kirja on lelun asemassa. lelupäivään perehtyessään Kaisa-Leena yllättyi, kuinka negatiivisessa sävyssä lelupäivää on käsitelty nettikeskusteluissa ja uutisissa. Huolta on herättänyt lelujen synnyttämä kateus, riidat, kilpailuvarustelu ja eriarvoistuminen. Lelupäivä on nähty myös lietsovan kulutuskulttuuria. –Se tuntui ristiriitaiselta, koska päiväkodeista kuulin aivan toisenlaisia kokemuksia, Kaisa-Leena sanoo. Monella on lelupäivässä aina sama lelu. Jos kotona onkin iPadeja ja hittileluja, hoitoon tuodaan usein se vanha nuhjuinen nalle tai pikkuauto, johon on ehtinyt syntyä vahva tunneside. –Melkein voisi kysyä, että jos joku kilpailee, ovatko ne lapset vai vanhemmat. Lapset oppivat perheen kulutuskäyttäytymisen. Lapsen rennosta ja iloisesta mielestä voisivat aikuisetkin ottaa joskus mallia. t Pikkufilosofit vastaavat: Mikä on leikkimisen tarkoitus? Lapset leikkii hauskoja leikkejä, koska ne ei tee töitä. LUMI LEHTINEN, 5 Leikin Spidermanilla, koska se ampuu pahiksia. JERE PARTANEN, 4 Lapset leikkivät, koska ne haluavat leikkiä. VALTTERI MARTISKAINEN, 4 1930 Lelut valmistavat aikuisten rooleihin. Miniatyyrejä siivousvälineistä, pienet kangaspuut. 26 1940 Paperinuket. Paperikankaasta tehdään nukeille vaatteita ja paperinarusta miniatyyrihuonekaluja. Paperi on edullinen materiaali, jota on saatavilla sotavuosinakin. 1950 Afrikan tähti. Ensimmäiset Muumituotteet.Filmitähti-, purkka- ja autokuvat villitsevät keräilykulttuuriin. 1960 Barbie esitellään New Yorkin lelumessuilla vuonna 1959. Legot sekä avaruus- ja tieteislelut. Televisio alkaa vaikuttaa leluihin. TEHY t 7–2015 Siksi koska ei ole mitään muuta tekemistä. Lapset leikkii ja aikuiset pelaa höpsöjä pelejä tietokoneella. FELIX LAPPALAINEN, 6 Pidän pehmoleluista. Leikkiminen on parempaa kuin töiden tekeminen. HENNA KARAS, 5 Koska leikkiminen on hauskaa. JULIUS KOKKO, 5 1970 Kirkkaat, värikkäät muovilelut. Playmobil. Neppisautojen kulta-aika. Mopot, joista tunnetuimpia on Plaston ”kurkkumopo”. TEHY t 7–2015 1980 My Little Ponyt, Star Wars -lelut, He-Manit, Kaalimaan kakarat, Smurffit, Monchhichi-apinat. Pehmolelubuumi. 1990 Turtlesit, trollit. Lasten lelumäärä kasvaa lama lamavuosista huolimatta. Digitaaliset lelut, Tama virtuaaliset Tamagotchi-lemmikit. 2000 Bratz-nuket, Hello Kitty- ja Transformers-lelut uudelleen suosioon. Digitaalisuus lisääntyy. Vahva tuotteistaminen, esimerkiksi Angry Birds. 27 sairaus Kohtalokas kiertyminen Kiveksen kiertymä on leikattava heti. Verenkierron puute voi tuhota kiveksen jo kuudessa tunnissa. teksti Tiina Suomalainen Synnynnäinen poikkeavuus altistaa kiveksen kiertymälle Kives on normaalitilassa. 28 Poikkeavuus: kives on poikittain kivespussissa, mikä altistaa kiveksen kiertymälle. K Kiveksen kiertymä. kuvituksen lähde eija mäkelä i esken koulupäivän 15-vuotiaaseen poikaan iskee kova alavatsakipu. Kipu tuntuu erityisesti vasemmalla puolella. Hiljalleen kipu paikallistuu vasempaan kivekseen, joka punoittaa ja on turvonnut. Päivystyksessä kives ultrataan ja todetaan, että kyseessä on kiveksen TEHY t 7–2015 kiertymä. Poika viedään kiireen vilkkaa leikkaussaliin. Kiveksen kiertymä on lapsuus- ja nuoruusiän tauti. Se todetaan noin neljäsosalla kiveskipuisista potilaista. Esiintymispiikit ovat vauvaiässä alle kuukauden ikäisenä ja murrosiässä 13–16-vuotiaana. Kives voi toki kiertyä myös muina ikäkausina. Alle 25-vuotiailla miehillä esiintyvyys on yksi neljästätuhannesta. –Kiveksen kiertymä vaatii äkillisen leikkaushoidon. Jo kuuden tunnin verenkierron puute voi johtaa kiveksen vaurioitumiseen ja menetykseen, korostaa erikoislääkäri Eija Mäkelä Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lasten ja nuorten kirurgisesta yksiköstä. kiveksen kiertymä alkaa, kun ki- vestä kannatteleva lihas supistuu. Siemenjohdin ja kivesten verisuonet kiertyvät korkkiruuvimaisesti 180–720 astetta, ja verenkierto ehtyy. Kiveksen kiertymälle altistaa synnynnäinen poikkeavuus, jossa kives ja lisäkives eivät ole täysin kiinnittyneet tuppikalvoon. Pidentynyt siemennuora mahdollistaa kiertymisen. Poikkeavuus on useimmiten molemmissa kiveksissä. Normaalisti ovaalin muotoinen kives on kivespussissa pitkittäin, mutta näissä poikkeustapauksissa kives makaa kivespussissa poikittain. Muita altistavia tekijöitä ovat voimakas pitkäaikainen urheilusuoritus ja lämpötilavaihtelut. Kiveksen kiertymä voi tulla myös kesken levon. Vastasyntyneellä kiveksen kiertymä johtuu siitä, että kives ei ole vielä kunnolla kiinnittynyt tuppikalvoon. Siitä ei ole varmuutta, miksi vaiva yleistyy jälleen murrosiässä. –Syynä ovat todennäköisesti hormonimuutokset ja kivesten kasvaminen, jotka lisäävät kiertymän riskiä, Mäkelä sanoo. vastasyntynyt saattaa olla it- kuinen, ja vaippaa vaihtaessa vanhempi huomaa, että toinen kives on turvoksissa ja punoittaa. Murrosikäisellä kiertymä on luonnollisesti helpompi todeta, koska kipua ei tarvitse arvailla. Yleensä kipu tuntuu heti kiveksessä. On kuitenkin mahdollista, että ensin koskee alavatsaan ja on pahoinvointia. TEHY t 7–2015 Kiertymä voi tulla myös kesken levon. Kuumeilua ja virtsaamisoireita kiveksen kiertymään ei yleensä liity. Kiveksen kiertymä tulee aina vain toiseen kivekseen, useammin vasemmalle kuin oikealle puolelle. Mäkelä on tutkinut väitöskirjassaan kiveksen kiertymää ja sen esiintyvyyttä muihin kiveskipuihin verrattuna. Tutkimuksessa oli neljäsataa 0–16-vuotiasta äkillisestä kiveskivusta kärsivää potilasta. Heistä 26 prosentilla oli kiveksen kiertymä. Kiveslisäkkeen kiertymä oli 45 prosentilla ja lisäkivestulehdus 10 prosentilla. –Kiveslisäkkeen kiertymä on paljon yleisempi, mutta ei läheskään niin vakava kuin kiveksen kiertymä. Se ei välttämättä vaadi leikkausta vaan hoidoksi riittää usein tulehduskipulääke. Kiveslisäkkeet ovat jäänteitä, turhia kudosrakenteita, jotka voivat kiertyä vartensa varassa. Oireet ovat lievemmät kuin kiveksen kiertymässä, ja ne paikallistuvat kiveksen yläpuolelle. äkillisen kiveskivun yllättäessä kiveksen kiertymä on aina poissuljettava sekä kliinisten esitietojen että ultraäänen perusteella. Mäkelän tutkimuksessa kävi ilmi, että jos kiveksen kiertymästä kärsivä potilas saatiin leikkaukseen alle 6 tunnin kuluttua oireiden alkamisesta, kives toipui ennalleen. Jos aikaa kului 6–12 tuntia, kives säästyi 50 prosentin todennäköisyydellä. Mikäli aikaa kului vielä kauemmin, todennäköisyys oli vain 4 prosenttia. Useimmissa tapauksissa kives ultrataan ensin. Ultraäänitutkimus ei saisi kuitenkaan viivästyttää leikkaussaliin pääsyä, jos oireet ovat selvät. –Lääkäreiden kesken on käyty keskustelua siitä, mitä pitää tehdä, jos oireiden alkamisesta on kulunut yli vuorokausi. Diagnoosin tekeminen on silloin vaikeampaa, ja ultraäänitutkimuksesta on apua. Ultralla voi tutkia, onko kiveskivun taustalla esimerkiksi kasvain tai äkillinen lisäkivestulehdus. Tällaisessa tapauksessa leikkauksella on harvoin kiire. Jos kyseessä on kiveksen kiertymä, kives on todennäköisesti jo tuhoutunut. leikkauksessa kivespussin keskikohtaan tehdään pitkittäinen viilto ja kives paljastetaan. Siemenjohdin ja verisuonet kierretään auki. Verenkierron palautumista voidaan edistää kietomalla kiveksen ympärille lämpimät keittosuolataitokset. Sillä välin, kun odotellaan verenkierron palautumista, tarkistetaan toinen kives ja kiinnitetään se tuppikalvoon. Kives palautetaan pussiin noin 5–10 minuutin kuluttua ja kiinnitetään kahdella ompeleella tuppikalvoon kiinni. Lopuksi suljetaan 3–5 sentin mittainen leikkaushaava. Leikkaus kestää puolisen tuntia. Jos kiveksen aukikiertäminen ja lämmitys eivät tuota tulosta, voidaan kiveksen kalvoon tehdä viilto ja tarkistaa, viriääkö verenkierto. Jos kives pysyy edelleen sinertävänä ja oireiden alkamisesta on kulunut yli 12 tuntia, on harkittava kiveksen poistamista. Jos kives jätetään paikoilleen, se saattaa haitata toisen kiveksen toimintaa. Mikäli toinen kives menetetään, toinen riittää yleensä normaaliin murrosiän kehitykseen. Hedelmällisyys saattaa kuitenkin heikentyä. Hyvin menneestä leikkauksesta toipuu nopeasti. Yleensä pojat ovat sairaalassa yhden yön. Kouluun voi palata voinnin mukaan. Urheilukielto kestää yhdestä kahteen viikkoa. tunnistetaanko kiveksen kierty- mä perusterveydenhuollossa riittävän hyvin? –Kyllä sen pitäisi olla tiedossa. Korostan osastollamme lääkäriopiskelijoille, että jos pojalla on alavatsakipua, kivekset on aina tutkittava, Eija Mäkelä sanoo. Hänen mielestään kiveksen kiertymää pitäisi käsitellä myös terveysopin kirjoissa ja tunnilla. Murrosikäiset pojat ymmärtäisivät, että vaikka asia tuntuisi miten kiusalliselta, kiveskivun takia on mentävä lääkäriin mahdollisimman pian. t 29 homevauriot Väärin korjattu Homeenestoaineet voivat pahentaa sisäilmaongelmia. sairaaloiden ja hoitolaitosten pintaalasta arviolta 20–26 prosentissa on merkittäviä kosteusvaurioita. Tiloissa työskentelee 36000–47000 henkilöä. Rakennusten korjaamisen arvioidaan maksavan 600–700 miljoonaa euroa. kun vauriot ovat pahoja, merkittävä osa henkilöstöstä saa oireita sisäilmasta. Monesti ongelmien aiheuttajaa ei silti löydetä. Rakennuksia yhdistää usein se, että niihin on tehty mittava peruskorjaus jokin aika sitten. sisäilmaongelmia ovat aiheuttaneet energiaremontit, joissa ikkunatuuletus on korvattu koneellisella ilmanvaihdolla. Ratkaisu ei sinänsä ole väärä, mutta se on toteutettu väärin tai rakennusta on hoidettu huonosti. Pahimmillaan ilmanvaihtolaitteiston hoito on laiminlyöty. 30 kosteus- ja homevaurioiden yhteys ast- maoireiden pahenemiseen on osoitettu tutkimuksissa. Tutkimusnäyttöä on myös astman puhkeamisesta sekä hengitystieoireista ja -infektioista. Keuhkoputkentulehduksen ja allergisen nuhan lisääntymisestä on jonkin verran näyttöä. homesienet ja baktee- rit tuottavat myrkyllisiä toksiineja. Niitä löydetään usein homevaurioista rakennuksista mutta myös vähemmän vaurioituneista kohteista. homeenestoaineiden käyttö saattaa pahentaa tilannetta, sillä ne voivat lisätä toksiinien tuotantoa. Ne saattavat tuhota homeita, mutta jättää jäljelle kaikkein myrkyllisimmät. Kemikaaleja ei saa käyttää homehtuneisiin märkiin rakenteisiin. Niitä pitää käyttää harkitusti vasta sitten, kun homekasvustot on poistettu ja vauriot korjattu. TEHY t 7–2015 LÄHTEET: TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOKSEN JOHTAVA TUTKIJA ANNE HYVÄRINEN JA TYÖTERVEYSLAITOKSEN TUTKIMUSPROFESSORI KARI REIJULA teksti Vesa Turunen kuvitus Pia Hietamies terveys KOONNUT RIITTA HANKONEN, [email protected] Eroon ampiaisista ampiaisen pisto saattaa aiheuttaa henkeä uhkaavan allergiareaktion. Sydänsairaat vanhukset, alle kaksivuotiaat lapset ja raskaana olevat voivat reagoida pistoihin voimakkaasti. Pistot saattavat aiheuttaa vakavan myrkkyreaktion kenelle tahansa, jos niitä on useita tai ne kohdistuvat päähän tai kaulalle. Ampiaispesä on syytä hävittää kodin läheisyydestä ja pihapiiristä alkukesällä, jolloin kuningatar hoitaa pesää yksin. Loppukesällä pesässä voi olla satoja ampiaisia. Suuri pesä on jätettävä ammattilaisten hävitettäväksi. Turhaan hyödyllisten ampiaisten pesiä ei pidä tuhota. Turvallisinta pesän hävittäminen on yöllä, jolloin ampiaiset eivät lennä. Ampiaisen myrkky sisältää feromoneja, jotka saavat kaikki lähistön ampiaiset puolustuskannalle. Mieti pakoreitti varmuuden vuoksi etukäteen ja käytä suojavarusteita. Suihkuta hyönteismyrkkyä kahtena iltana peräkkäin ja irrota pesä pussiin jälkimmäisen suihkutuksen jälkeen. Vie irrotettu pesä esimerkiksi metsään, älä roskiin. HELENA SYRJÄ Mieti pakoreitti etukäteen. ALLERGIA- JA ASTMALIITTO, WWW.SIIVOUS.INFO Uutispalvelu Duodecim Ole läsnä – verkossa tietoista läsnäoloa eli mindful- nessia voi harjoitella maksutta Mielenterveysseuran nettisivuilla. Tietoinen läsnäolo lievittää stressiä, ahdistusta ja masennuksen oireita sekä vähentää murehtimista. Harjoituksiin on yhdistetty perinteistä meditointia sekä kognitiivisiin ja käyttäytymisterapioihin pohjautuvaa ajatusten, tunteiden ja kehon kokemusten kanssa työskentelyä. www.mielenterveysseura.fi/harjoitukset TEHY t 7–2015 Taidetta! Teemaviikolla innostutaan kulttuurista. mental health art week 18.–24.5. www.mielenterveysseura.fi Hyvä ruoka, riittävä liikunta kuinka yhdistää laadukas ruoka ja riittävä liikunta? Kysymykseen vastaa tämä kolmeen osaan jaettu kirja. Ensimmäinen keskittyy kehon koostumukseen ja sen muokkaamiseen, toinen ravintoaineisiin ja kolmas käytäntöön. Kirjasta hyötyvät terveys- ja liikunta-alan ammattilaiset sekä ravitsemusohjausta antava hoitohenkilöstö. Kirjoittaja on terveystieteiden maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti. mikko rinta: syö, liiku, kehity. fitra 2015. ke tunne luomesi 1 Melanooman riskiä lisäävät runsasluomisuus, UV-altistus, ihon palaminen ja solarium. 2 Mene lääkäriin, jos luomi laajenee, muuttuu moniväriseksi, epätasaiseksi, kyhmymäiseksi tai vuotaa verta. 3 Valtaosa melanoomista syntyy kohtaan, jossa ei ole ollut luomea. PIXMAC Lisävuosien toivossa ei tarvitse hölkätä kymmentä tuntia viikossa. Lähes saman hyödyn saa runsaalla kahdella tunnilla. syöpäjärjestöt 31 lääkkeet Lisäpotkua laihdutukseen Lihavuuden hoitoon tarkoitetuilla lääkkeillä on synkkä historia. Mitä uusilta lääkkeiltä odotetaan? teksti Merja Perttula kuva Pixmac 1 Markkinoille on tulossa kaksi uutta laihdutuslääkettä, liraglutidi (Saxenda) ja bupropionia ja naltreksonia sisältävä yhdistelmävalmiste (Mysimba). Millaisia ne ovat, lihavuustutkija, professori Aila Rissanen? Liraglutidi on ollut markkinoilla parisen vuotta kakkostyypin diabeteksen lääkkeenä ja sitä tutkitaan myös ykköstyypin diabeteksen hoidossa. Bupropionia on käytetty tupakasta vieroitukseen ja masennuksen hoitoon, naltreksonia opioidija alkoholiriippuvuuden hoitoon. 2 Mihin lääkkeiden teho perustuu? Molemmat lääkkeet vaikuttavat keskushermostoon vähentäen ruokahalua, mutta liraglutidilla on myös muita vaikutustapoja, joita ei vielä tarkkaan tunneta. Lihavuustutkimuksissa liraglutidin on todettu laskevan painoa kahdeksan prosenttia enemmän kuin hyvin toteutettu elintapaohjaus yksinään. Elintapaohjaus laski painoa keskimäärin 2,6 prosenttia. Neljännes bupropionia ja naltreksonia sisältävää yhdistelmälääkettä käyttäneistä on laihtunut kymmenen prosenttia ja puolet viisi prosenttia painostaan. Molempien lääkkeiden tulokset ovat siis hyviä. 32 Pitkäaikainen painonpudotus perustuu aina elintapojen muutokseen, johon laihdutuslääkkeet tuovat lisäavun. Liraglutidi parantaa myös aineenvaihduntaa ja voi tarjota tukea heikentyneestä sokerinsiedosta kärsiville. Uudet lääkkeet saattavat sopia myös lihavuusleikatuille potilaille, joiden paino pyrkii leikkauksen jälkeen vähitellen nousemaan. 3 Kuka hyötyy uusista lääkkeistä? Lääkkeet on tarkoitettu hyvin rajatulle potilasryhmälle elintapahoidon tueksi. Ne on suunnattu aikuisille, joiden painoindeksi on vähintään 30 tai 27 ja joilla on lihavuuteen liittyviä aineenvaihduntaongelmia, kuten kohonnut verenpaine, diabeteksen esiaste tai kakkostyypin diabetes tai rasva-aineenvaihdunnan häiriö. 4 Liraglutidi-valmiste on saanut myyntiluvan Euroopan komissiolta, ja Euroopan lääkevirasto EMA on suositellut myyntiluvan myöntämistä myös yhdistelmävalmisteelle. Milloin niitä voisi olla saatavilla lihavuuden hoitoon Suomessa? Tästä ei ole vielä tietoa. Hinnan määrittäminen aiheuttaa varmaankin kovan väännön. Lihavuuden hoidossa liraglutidi on todennäköisesti kallis lääke. 5 Mitä haittoja voi esiintyä? Liraglutidi voi aiheuttaa suolistooireita. Koska liraglutidi stimuloi haimasoluja, sen käyttö on yhdistetty joskus haimatulehduksiin. Haittoja tullaan seuraamaan tarkasti. Myyntilupaan liittyy ehto, että pitää perustaa seurantarekisteri haima- ja kilpirauhashaitoista. Lääkärit ohjeistetaan kertomaan mahdolliset haitat potilaalle. Järjestely on poikkeuksellinen. Bupropioni-naltreksoniyhdistelmä voi aiheuttaa pahoinvointia, ummetusta, päänsärkyä, oksennuksia ja huimausta. Lääke nostaa verenpainetta, joten sitä eivät voi käyttää potilaat, joilla on vaikea verenpainetauti. Se ei sovi myöskään epileptikoille tai henkilöille, joilla on ongelmia alkoholin tai lääkkeiden kanssa. Haittana voidaan pitää myös sitä, että keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden teho yleensä ajan myötä heikentyy tai häviää. 6 Suomessa on ollut jo usean vuoden orlistaattia sisältävä laihdutuslääke sekä reseptilääkkeenä TEHY t 7–2015 uusia konsteja. Tällä hetkellä Suomessa myydään lihavuuden hoitoon vain yhtä reseptilääkettä, orlistaattia. Myyntiin on tulossa kaksi uutta valmistetta. TEHY t 7–2015 33 lääkkeet (120 mg) että itsehoitovalmisteena (60 mg). Mihin orlistaatin vaikutus perustuu? Teho perustuu ohutsuolessa vaikuttavan, ravinnon rasvaa pilkkovan lipaasi-entsyymin toimintaan. Lääkkeen ansiosta noin kolmannes rasvasta ja samalla rasvakaloreista jää imeytymättä elimistöön. Itsehoitolääke on lähes yhtä tehokas kuin reseptivalmiste. Orlistaatti on tarkoitettu yli 18-vuotiaille, joiden painoindeksi on 28 tai suurempi. Orlistaattia on väheksytty turhaan, sillä omien kokemusteni mukaan se on oikein käytettynä hyvä lääke. 7 Kuinka turvallinen ja tehokas orlistaatti on itsehoitovalmisteena? Se on turvallinen, sillä se ei muiden lääkkeiden tavoin imeydy verenkiertoon ja kulkeudu sitä kautta muualle elimistöön. Lääkkeen käyttö yhdistettynä vähäras- vaiseen ruokavalioon pudottaa painoa puolen vuoden aikana keskimäärin reilut kolme kiloa. Pelkillä elintapamuutoksilla ei aina päästä yhtä hyviin tuloksiin. Orlistaatti laihduttaa maltillisesti, mutta sen aineenvaihdunnalliset hyödyt ovat suuret. Se parantaa veren rasva- ja sokeriarvoja. Se sopii etenkin ylipainoisille, joiden kolesteroli ja verensokeri ovat vähän korkealla. Haittavaikutuksia – rasvaripulia, ilmavaivoja ja tuhrimista – voi ilmetä, jos syö liian rasvaista ruokaa. Valitettavasti lääkettä käytetään myös väärin. Sitä ovat kokeilleet monet syömishäiriöistä kärsivät potilaat. 8 Suomessa oli aikaisemmin käytössä laihdutuslääkkeet sibutramiini ja rimonabantti. Ne vedettiin pois markkinoilta turvallisuusongelmien vuoksi. Voiko Nuppu Kaksi yhdessä, tulevaisuus nupullaan. Mitä tästä voisi seurata? Naurua, arjen iloa, syli johon voi halutessaan painaa pään. Parasta tulevassa on kuitenkin tieto siitä, että sinä olet olemassa. Nuppu design Taru Harmaala Chaloff riipus, kirkas pronssi 69,34 tulossa oleviin laihdutuslääkkeisiin liittyä vaaraa? Lihavuuden hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden historia on synkkä. Sibutramiini ei korjannut diabetestasapainoa, se nosti verenpainetta ja aiheutti rytmihäiriöitä. Rimonabantti lisäsi itsemurhariskiä. Tulossa olevia lääkkeitä on tutkittu pitkään, eikä toistaiseksi ole havaittu erityisiä haittoja. Seurantaa kuitenkin tarvitaan. 10 Probioottien tehoa painonpudotuksessa tutkitaan suurella mielenkiinnolla. Mihin niiden vaikutus laihduttamisessa perustuu? Probiootit saattavat auttaa laihduttamisessa, sillä ne pystyvät säätelemään suolistomikrobiston koostumusta. Näyttöä on esimerkiksi Lactobacillus gasseri- ja Lactobacillus rhamnosus GG -maitohappobakteerien vaikutuksista painonpudotukseen. Vaikutukset ovat heikompia kuin lääkkeiden, mutta haittoja ei esiinny. Probioottien hyödyistä laihduttamisessa tarvitaan uutta tietoa, ennen kuin niitä voi suosittaa tähän tarkoitukseen. Tällä hetkellä tutkitaan aktiivisesti suoliston mikrobiflooraan vaikuttavia lääkkeitä. Myös ulosteensiirtoa on kokeiltu menestyksekkäästi. Kun hoikilta siirretään ulostetta eli erilainen bakteerikanta lihaville, he laihtuvat. Samoin hoikat lihovat, jos he saavat lihavien mikrobiston suolistoonsa. 11 Miten terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulisi suhtautua laihdutuslääkkeisiin? Hyvä elintapaneuvonta on tietysti ensisijaista. Siinä terveydenhuollossamme on vielä paljon parannettavaa. Tehoa voi sitten täydentää lääkkein. Taitamatonta lääkkeenkäyttöä pitää välttää: ihmisille, joilla on taipumus lihoa tai jo valmiiksi ylipainoa ei tule määrätä painoa lisääviä lääkkeitä. Vaihtoehtoja on olemassa. Esimerkiksi monet psyykenlääkkeet, antihistamiinit ja rauhoittavat lääkkeet nostavat painoa huomattavasti. PROFESSORI AILA RISSANEN TOIMII LIHAVUUS TUTKIJANA HUSIN LIHAVUUSTUTKIMUSYKSIKÖSSÄ SEK Ä SISÄTAUTILÄÄKÄRINÄ HYKSIN SYÖMISHÄIRIÖYKSIKÖSSÄ. TEHY t 7–2015 kirjat KOONNUT ULLA OJALA, [email protected] Kannustavasti lihavuuden hoidosta Kirsi Pietiläinen, Pertti Mustajoki ja Patrik Borg (toim.): Lihavuus. Duodecim 2015. Ylipainoisuus on Suomessa yleisempää kuin normaalipainoisuus, sillä aikuisista noin 60 prosentilla painoindeksi on yli 25. Käytännönläheinen ja tutkittuun tietoon perustuva kirja painonhallinnasta tulee siis tarpeeseen. Lähes 350-sivuinen teos painottaa yksilöllisiä elintapamuutoksia ja terveydenhuollon kannustavaa otetta lihavuuden hoidossa. Artikkeleissa käydään läpi muun muassa lihavuuteen liittyviä sairauksia sekä syömisongelmia ja -häiriöitä samoin kuin energiankulutusta, motivaation herättelyä, unirytmiä ja liikuntaa. Teos kertoo erittäin niukkaenergisestä dieetistä sekä leikkaus- ja lääkehoidosta. Useista aiheista kerrotaan havainnollisin tapausesimerkein. Kirja luo yhteistä tietopohjaa ja tukee eri terveydenhoidon ammattilaisten yhteistyötä lihavuuden hoidossa. keet. Pääpaino on suonensisäisesti annettavissa valmisteissa. Jokaisen lääkkeen kohdalla kuvataan vaikutusmekanismit, käyttöaiheet, antotapa ja annostus, hoitovaste ja seuranta, vastaaineet, varoitukset sekä yhteis- ja haittavaikutukset. Oppaassa on 15 uutta artikkelia edelliseen painokseen verrattuna. tomukset ja pohdintatehtävät syventävät aihetta. Vuosia alalla toimineet voivat hyödyntää kirjaa itsenäisesti tai täydennyskoulutuksessa. Alan opiskelijoille teos toimii esimerkiksi harjoittelun tukena. Kirja painottaa yksilöllisiä elintapamuutoksia. Toiveuntako vain? Ville Yliaska: Tehokkuuden toiveuni – Uuden julkisjohtamisen historia Suomessa 1970-luvulta 1990-luvulle. Intokustannus 2014. Markkinalogiikkaa on yritetty soveltaa Suomessakin julkisen sektorin toimintaan. Palveluita on ulkoistettu ja kilpailutettu ja käyttöön on otettu palveluseteleitä sekä tilaajatuottajamallin eri sovelluksia. Historiantutkija Ville Yliaska pyrkii selvittämään tutkimuksessaan, miten vuosikymmenten mittaista uudistusaaltoa on kyetty pitämään yllä, vaikka tietoa uudistusten vaikutuksista ei ole ollut käytettävissä. Ajantasaisesti lääkkeistä Esko Ruokonen, Tero Ala-Kokko, Irma Koivula ja Ilkka Parviainen (toim.): Akuuttihoidon lääkkeet. Duodecim 2014. Tarkastetussa ja ajantasaistetussa oppaassa ovat mukana yleisimmin akuutti- ja tehohoidossa käytetyt lääkTEHY t 7–2015 Kaikki lähtee luottamuksesta Eija Raatikainen: Lujita luottamusta. Asiakassuhteen rakentaminen sosiaalija terveysalalla. PSkustannus 2015. Kirja haluaa lisätä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ymmärrystä luottamuksen merkityksestä, sillä ilman sitä ei synny toimivaa potilassuhdetta. Esimerkkiker- Mitä on kollegiaalisuus? Eva Becker, Nina Hahtela ja Iiri Ranta (toim.): Kollegiaalisuus hoitotyössä. Hoitotyön vuosikirja 2015. Fioca 2015. Sairaanhoitajaliitto julkaisi viime vuonna sairaanhoitajien kollegiaalisuusohjeet. Hoitotyön vuosikirjan tavoitteena on herättää keskustelua aiheesta. Mitä tarkoitetaan sairaanhoitajien keskinäisellä kollegiaalisuudella, entä ammattien välisellä? Miten sairaanhoitajaopiskelijat kokevat asian kliinisessä harjoittelussa? Kirja avaa näkökulmia kollegiaalisuuteen myös kansainvälisen yhteistyön, sosiaalisen median ja monikulttuuristen työyhteisöjen kautta. 35 36 TEHY t 7–2015 hyvinvointi Vahvuuksien varassa Luonteenvahvuuksia voi treenata siinä missä lihaksiakin. Tunnetko omat ja työkavereidesi parhaat puolet? teksti Merja Perttula kuvitus Johanna Sarajärvi K errotko työpaikkahaastattelussa odotusten mukaisesti, miten sisukas, innostunut ja yhteistyökykyinen olet? Kenties olet jo tehnyt jonkin persoonallisuustestin tai luonneanalyysin. Saatat silti yllättyä, jos tutustut itseesi paremmin. Tutkimusten mukaan vain kolmannes ihmisistä tuntee omat luonteenvahvuutensa. –Repusta voi löytyä eväitä, joita et ole tullut ajatelleeksikaan, sanoo erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselta. Vahvuusajattelu on vielä alkutekijöissään, sillä perinteisesti huomio on kiin- TEHY t 7–2015 nittynyt heikkouksiin, joista pitää päästä eroon. Uusitalo-Malmivaara vakuuttaa, että näkökulmaa kannattaa vaihtaa. Heikkouksien osoittelun sijaan tärkeämpää on hyödyntää vahvuuksiaan ja kehittää niitä yhä paremmiksi. vahvuuksien tunnistamisessa voi hyödyntää Values in Action (VIA) -mittaria, jonka ovat kehittäneet positiivisen psykologian uranuurtajat Martin Seligman ja Christopher Peterson. Mittarin 24 luonteenvahvuutta on johdettu ikiaikaisista hyveistä: viisaudesta, rohkeudesta, inhimillisyydestä, oikeudenmukaisuudesta, kohtuullisuudesta ja henkisyydestä. VIA-testin voi tehdä viacharacter.orgsivustolla ilmaiseksi. Siihen kuuluu 240 väittämää, joihin vastataan viisiportaisella asteikolla. Mittarista on myös lyhyempi lasten versio. –Vahvuusmittauksesta ei voi koskaan tulla kielteistä tulosta. Toisissa voi olla vahvuuksia enemmän kuin toisissa, mutta kaikissa on useita, sanoo Uusitalo-Malmivaara, joka on suomentanut tutkimuksen opiskelijoiden kanssa. Useimmilla on noin viisi ydinvahvuutta, mutta ne jäävät monesti liian vähälle käytölle. Osa vah- vuuksista on sukulaisia keskenään. Esimerkiksi uteliaisuus ja oppimisen ilo ilmenevät usein samassa ihmisessä. VIA-mittarin on täyttänyt 2,6 miljoonaa ihmistä yli 190 maasta. Ydinvahvuuksien esiintymisessä on vähän kansallisia eroavaisuuksia. Yleisimpiä luonteenvahvuuksia ovat ystävällisyys, reiluus, rehellisyys, kiitollisuus ja arviointikyky. Naisten ydinvahvuuksiin kuuluvat miehiä useammin ystävällisyys ja rakkaus. Miehille tyypillisiä ovat rohkeus ja luovuus. Nuorilla korostuvat ystävällisyys, huumori, rakkaus, oppimisen ilo ja ryhmätyöskentely. usein ajatellaan, että saamme vahvuutemme syntymälahjana, eivätkä ne muutu miksikään. Se ei ole koko totuus. Luonteenvahvuuksia voi treenata siinä missä lihaksiakin. –Jo Aristoteles sanoi, että rohkeus kasvaa tekemällä rohkeita tekoja. Mitä enemmän viljelemme omia vahvuuksiamme, sitä antoisammalta elämä tuntuu. Jo pikkulapset pystyvät tunnistamaan ystävällisyyttä, toiveikkuutta ja auttavaisuutta. Luonteenvahvuuksia voi tunnistaa ja vahvistaa tietoisesti niin päiväkodissa kuin Jo pikkulapset tunnistavat ystävällisyyden. 37 Tehvsuutteasia va osoitteessa VI AC HA RA CT ER .O RG Tunnista viisi vahvuuttasi Kiitollisuus kasvaa, kun muistat kiittää. tutki alla olevaa 24 kohdan listaa ja punnitse, mitkä viisi luonteenvahvuutta sopivat sinuun. Tee sen jälkeen ilmainen testi viacharacter.org-sivustolla ja katso, mitkä arvot nousevat kärkiviisikkoon. Kun löydät omat ydinvahvuutesi, älä jätä niitä uinumaan. Harjoita vahvuuksiasi tekemällä pieniä tekoja. Esimerkiksi kiitollisuus kasvaa, kun lähetät kiittävän sähköpostin, kirjeen tai kortin henkilölle, jota et ole muistanut koskaan kiittää. Viisaus Ilmenee tiedon hankintana ja sen käyttönä hyvän elämän saavuttamiseksi. Oikeudenmukaisuus Taidot, joita tarvitaan yhteisössä elämisessä. 1 Luovuus 2 Uteliaisuus 3 Arviointikyky 4 Oppimisen ilo 5 Näkökulmanottokyky 13 Ryhmätyötaidot 14 Reiluus 15 Johtajuus Rohkeus Kohtuullisuus 6 Urheus 7 Sinnikkyys 8 Rehellisyys 9 Innokkuus 16 Anteeksiantavuus 17 Vaatimattomuus 18 Harkitsevuus 19 Itsesäätely Vahvuudet, joiden avulla voi saavuttaa tavoitteita vastoinkäymisistä huolimatta. Kyvyt vastustaa liioittelua ja ylettömyyttä, kuten vihaa, ylimielisyyttä ja lyhytaikaista mielihyvää. Henkisyys Inhimillisyys Kyky antaa ilmiöille laajempaa merkitystä. 10 Rakkaus 11 Ystävällisyys 12 Sosiaalinen älykkyys 20 Kauneuden ja erinomaisuuden arvostus 21 Kiitollisuus 22 Toiveikkuus 23 Huumorintaju 24 Hengellisyys Kyvyt, joita tarvitaan toisista huolehtimiseen ja ystävystymiseen. 38 TEHY t 7–2015 hyvinvointi koulussa. Yksi tapa on tutkia sarjakuvien ja kirjojen avulla, millaisia vahvuuksia niiden henkilöt tuovat esiin. Mitä vahvuuksia esimerkiksi Kanilla tai Nasulla on Puolen hehtaarin metsässä? Aikuiset voivat pohtia vahvuuksia vaikkapa ryhmätyönä koulutuksen yhteydessä. Millaisia vahvuuksia löytyy toisista ja missä tilanteissa niitä on havainnut? Itsekseen voi pohtia, millaisia vahvuuksia mahtaakaan olla omassa esimiehessä tai siinä kollegassa, jonka kanssa ei tule aina juttuun. Vahvuussilmälasien läpi näkee toisessa hyvää eikä tuijota vain ärsyttäviä puolia. Joku voi olla hidas tekemään päätöksiä, mutta hitauden kääntöpuolena on tarpeellinen varovaisuus. Toinen saattaa sanoa mielipiteensä hieman töksähtäen, mutta rehellisesti. Tahdittomuus närkästyttää, mutta samalla työyhteisö tietää, että tähän ihmiseen voi luottaa, kun tarvitaan rohkeaa puolustajaa. eri ammateissa tarvitaan erilai- sia luonteenvahvuuksia. Työelämässä erityisen hyvin menestyneiden ydinvahvuuksia ovat usein itsesäätely ja sinnikkyys. Johtajuutta vaativissa tehtävissä arvokkaita vahvuuksia ovat tiimityö ja rohkeus. Hoiva-ammateissa merkittäviä luonteenvahvuuksia ovat inhimillisyyden hyveeseen lukeutuvat ystävällisyys, rakkaus ja sosiaalinen älykkyys sekä oikeudenmukaisuuden hyveeseen kuuluvat ryhmätyötaidot, reiluus ja johtajuus. Myös henkisyyteen liittyvä toiveikkuus on yleinen piirre. Lotta Uusitalo-Malmivaara kertoo, että joissakin työyhteisöissä on kartoitettu kaikkien luonteenvahvuudet ja laitettu ne seinälle nähtäväksi. Tämä on lisännyt keskinäistä tuntemusta ja luottamusta. Kun työyhteisössä esimerkiksi tiedetään, kuka on rohkea ja luova, häneltä kannattaa pyytää neuvoa, kun pitää ratkaista jokin kiperä asia. Eri ammateissa tarvitaan erilaisia vahvuuksia. kun toimimme vahvuuksiemme va- rassa, olemme parhaimmillamme. Jos vahvuudekseni paljastuu esimerkiksi huumori, voin ottaa sen tietoisesti käyt- TEHY t 7–2015 Espanja Fuengirola 2015–2016 Hermoratahierontakurssit 3 viikon kurssit sisältäen 10 opetuspäivää. Myös räätälöityjä kursseja. Heidi Pukkila Hermoratahierontaa 10 v. kokemuksella Kysy lisää: +34 602 592 790 +358 400 767 671 [email protected] 39 hyvinvointi töön, kun pelkään esiintymistä. Jos taas joudun kilpailemaan työpaikallani ja reiluus kuuluu vahvuuksiini, uskallan toimia sen mukaisesti. Vahvuuksien selvittämisen perimmäinen tarkoitus ei ole kuitenkaan oma menestys, vaan pikemminkin sosiaalisten suhteiden vahvistaminen. Kun toimimme toistemme hyväksi, myös oma onnellisuutemme kasvaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisten tärkein onnellisuuden lähde on mielekäs toisten palveleminen. Tyytyväisyyttä elämään ennustavat vahvimmin toiveikkuus, innokkuus, kiitollisuus, uteliaisuus ja rakkaus. Vahvuuksien on todettu liittyvän myös fyysiseen hyvinvointiin. Kun sairaus rajoittaa ja rasittaa, parhaiten näyttävät auttavan kiitollisuus, urheus, ystävällisyys ja huumori. –Ihmiset, jotka hallitsevat stressinsä ja osaavat rauhoittaa mielensä, sairastuvat harvemmin kuin ne, joilla stressihormonit ovat kaiken aikaa korkealla. Luonteenvahvuudet kasvavat käyttämällä. Jos olet toiveikas yhden asian suhteen, huomaat kohta olevasi toiveikas toisessakin asiassa. Kun jaksat harjoitella maratonille, olet elämässä muutenkin sinnikkäämpi. t LÄHTEENÄ KÄYTETTY: LOTTA UUSITALOMALMIVAARA (TOIM.): POSITIIVISEN PSYKOLOGIAN VOIMA. PS-KUSTANNUS 2014. Hoitotyön avuksi Edulliset Wonderm Pro® -suihkeet ovat turvallisia ja helppokäyttöisiä suihkeita haavan ja ihon hoitoon. Tuotesarjassa on kolme erityyppistä suihketta: • Haavahuuhdesuihke; steriili keittosuolaliuos haavan ja ihon puhdistamiseen • Ihonsuojasuihke; kuivan, hilseilevän ja ärtyneen ihon hoitoon • Liimasidoksen irrotussuihke; ihoteippien, haavasidosten ja laastarien hellään ja kivuttomaan irrottamiseen Terveydenhuollon ammattikäyttöön kehitetyt suihkeet ovat turvallisia ja käytännöllisiä myös kotikäytössä. Kysy tuotteita apteekistasi. 40 www.wondermpro.fi TEHY t 7–2015 Ilmoitus Sirpa Paukku ja Päivi Penttilä suosittelevat hyvinvointitapaamista yli 65 -vuotiaille henkilöille, jotka kantavat huolta omasta tai läheisensä mielen hyvinvoinnista. Hyvinvointia IKÄÄNTYVÄLLE OMAISELLE ETELÄ-POHJANMAALLA käynnistetty Viola-hanke kehittää nimensä mukaisesti ”voimaa ikääntyvän omaisen liikkumiseen ja arkeen”. Erityisenä kohderyhmänä ovat yli 65 -vuotiaat mielenterveysomaiset. S airastuneesta läheisestään huolehtiva tarvitsee itsekin tukea. Toiminnanjohtaja Päivi Penttilä FinFamin paikallisyhdistyksestä kertoo yhdistyksen tarjoavan vertaistukea ja virkistystoimintaa mielenterveysomaisille. Tärkeänä osana yhdistyksen toimintaa on RAY:n ja Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluva Viola-hanke, joka keskittyy ikääntyneisiin. ”Mielenterveysomaiset tarvitsevat usein tehostettua tukea, sillä kuormitus läheisen pitkäaikaissairauden takia, on suuri. Virallinen palvelujärjestelmä ei tällä hetkellä pysty ajallisesti ja vertaistuellisesti vastaamaan riittävästi heidän tarpeisiinsa. Esimerkiksi omaishoidon tukea mielen sairauden ollessa kyseessä omaisista saa vain 1-2 prosenttia.” Avainsana hankkeessa on yhteistyö. Mukana hanketta ohjaamassa ja työtä juurruttamassa ovat myös Seinäjoen kaupunki ja seurakunta. HYÖDYLLISIÄ HYVINVOINTITAPAAMISIA Vuosina 2014–2017 toteutettavassa Viola-hankkeessa ikääntyvien omaistyöntekijä, geronomi (AMK) Sirpa Paukku tapaa omaisia hyvinvointitapaamisissa. Tapaamisten aikana käydään läpi henkilön elämäntilannetta ja mietitään yhdessä voimavaroja, joita jokaiselta eletystä elämästä löytyy. ”Tällä hetkellä tehdään etsivä työtä, jotta tavoittaisimme omaisia. Teemme ennalta ehkäisevää työtä, yksilöllisesti ja voimavaralähtöisesti.” Viola-hankkeen kautta järjestetään myös vertais- ja virkistystoimintaa ja erilaisia luentotilaisuuksia kohderyhmälle suunnatuista aiheista. LEIMASTA EROON Mielenterveyden häiriöt ovat edelleen hyvin leimaavia. Tästä leimasta pyritään eroon vaikuttamalla asenteisiin ja rohkaisemalla puhumaan asioista. Mielenterveysomaisilla on suuri riski masentua itse. ”Psyykkisesti sairastuneiden omaisia arvioidaan olevan noin neljäsosa suomalaisista. Heistä noin 38 prosenttia sairastuu itse masennukseen, mikä on kaksin-kolminkertainen muuhun väestöön verrattuna”, Paukku kertoo. Ennalta ehkäisevässä mielessä koko ikääntyvä väestö Etelä-Pohjanmaalla on kohderyhmänä. ■ Lisätietoa aiheesta: www.finfamiep.fi Viola on mukana Eloisa ikä-ohjelmassa, jossa 30:n järjestön voimin edistetään ikääntyneiden hyvää arkea. www.eloisaikä.fi empatia Järki ja tunteet Empatia ei ole pelkkää tunnetta. Myötätuntoa voi kehittää harjoittelemalla. teksti Tiina Suomalainen kuvitus Pia Hietamies Draama opettaa empatiaa Kehityspsykologian professori Kaisa Aunola, Jyväskylän yliopisto Empatialla tarkoitetaan yleensä kykyä asettua toisen asemaan ja eläytyä toisen tunteisiin. Siihen kuuluu affektiivinen eli tunnepuoli ja kognitiivinen eli tiedollinen puoli. Affektiivisella empatialla tarkoitetaan kykyä reagoida sopivalla tunnetilalla toisen tunteisiin. Kognitiivinen empatia tarkoittaa taas kykyä havaita ja ymmärtää toisen tunteita ja ajatuksia. Usein sympatia ja empatia sekoitetaan keskenään. Sympatia on myötätuntoa. Empatia menee syvemmälle, se on myötäelämistä. Meillä kaikilla on geneettinen alttius empatialle. Se kuitenkin vaihtelee jonkin verran – jotkut ovat syntyjään herkempiä tuntemaan ja tunnistamaan erilaisia tunteita. Sensitiivisyys on temperamenttipiirre, joka on melko pysyvä. Jos on matala sensitiivisyyden taso, voi olla vaikeaa havaita toisen tunteita. Samalla empatia on myös kehittyvä ominaisuus. Sen kehittymiselle ovat ratkaisevia varhaiset kasvuolosuhteet ja vuorovaikutus vanhempien kanssa. Jos ihminen on täysin kyvytön tuntemaan empatiaa, taustalla on yleensä kehityksellinen häiriö, jonka syntyyn vaikuttavat geneettiset, sikiöaikaiset ja kasvuoloihin liittyvät tekijät. Tutkimustulokset siitä, voiko empatiaa kehittää aikuisiällä, vaihtelevat. Joidenkin tutkimusten mukaan empatiaa ei voi kovin paljon muokata. Se olisi siis melko pysyvä ominaisuus, joka vakiintuu, kun identiteettikehitys päättyy nuoruusiässä. On kuitenkin saatu myös positiivisia tutkimustuloksia. Kaiken perustana on kyky tunnistaa ja ymmärtää tunteitaan. Sen jälkeen pystyy asettumaan toisen asemaan. Itsetuntemusta voi oppia. Olennaista on tietoisesti pysähtyä havainnoimaan ja tunnistamaan kokemuksiaan: mitä tunteita eri tilanteissa ilmenee, miksi ja miten ne vaikuttavat omaan käyttäytymiseen. Empatian tunnepuolta on usein vaikea kehittää. Mutta kun empatian rationaalista osaa kehittää, voi ymmärrys heijastua myös tunnepuolelle. Draaman keinot, kuten roolinvaihdokset, ovat hyviä empatiaharjoituksia. Samoin ovat kirjoitustehtävät, joissa pohditaan tunteita ja ajatuksia toisen ihmisen näkökulmasta. Myös tietoisuusharjoituksilla voi oppia empatiaa. Kaiken perustana on se, että ymmärtää omia tunteitaan. 42 TEHY t 7–2015 Kun kuolema ei tunnu miltään Esh-kätilö, ryhmäpsykoterapeutti ja työnohjaaja Maj-Lis Kartano Empatia on järkiperäinen tunne, eläytymisprosessi, jossa hoitaja käyttää omaa persoonaansa auttamisen välineenä. Vertaan empatiaa usein tunnehissiin. Kun potilas kertoo kokemuksistaan, hoitaja laskeutuu mielessään tunnehissillä omaa elämänkaartansa taaksepäin ja etsii sieltä vastaavan tunnekokemuksen. Sitten hän nousee tunnehissillä ylös, yhdistää tunteeseen ammatillisen tietonsa ja kokemuksensa ja muodostaa näistä empaattisen vastauksen. Potilas kokee tulleensa ymmärretyksi, vaikka hoitaja ei olekaan samassa tilanteessa kuin hän. Kaikilla on elämänkaaren varrella hyvien, kannattelevien kokemusten lisäksi traumaattisia kokemuksia. Ne auttavat meitä kehittymään ihmisinä. Joskus riittämättömästi työstetyt traumat voivat aktivoitua potilaan kertomuksen myötä. Tällöin hämärtyy potilaan ja hoitajan välinen raja. Hoitaja menettää ammattiroolinsa, menee mukaan potilaan tunnetilaan eikä kykene auttamaan potilastaan. Kyky empatiaan edellyttää hoitajalta riittävän eheää persoonallisuutta, jotta jaksaa kuunnella ja vastaanottaa potilaan ahdistusta ja jäsentää sitä mielessään. Riittävästi aikuistunut hoitaja on myös persoonaltaan kestävämpi. Empatia on kyky, joka kehittyy varhaisessa vuorovaikutuksessa ja elämänkaaren varrella kokemusten myötä. Empatiakyky elää koko ajan, se voi myös heikentyä. Hoitaja voi vähitellen muuttua tunnekylmäksi. Esimerkiksi liiallinen kuormitus, uupuminen tai jokin traumaattinen kokemus voivat kyynistää tai katkeroittaa hoitajan. Hän alkaa suojata itseään tunnekokemuksilta. Potilaan kuolemakaan ei tunnu enää missään. Toisaalta myös liiallinen tunneherkkyys voi uuvuttaa. Kovin tunneherkän ihmisen voi olla vaikea säilyttää ammatillinen roolinsa ja riittävä objektiivisuus asioihin ja tapahtumiin. Tunteitaan voi oppia säätelemään. Voi pohtia, kuinka lähellä tai kaukana potilaastaan pitäisi olla, jotta voi säilyttää sekä empatiakykynsä että ammatillisuutensa. Työnohjaus on yksi mahdollisuus oppia tätä. Myös työtovereiden ja esimiehen palaute on tärkeää. Turvallisessa työyhteisössä hoitaja voi olla välillä heikko, vahvistua taas ja kehittyä ammattiroolissaan riittävän hyväksi hoitajaksi. Potilaan kertomus voi aktivoida vanhat traumat. Hoitaja saa itkeä Hoitotyön lehtori Birgitta Lehto, Saimaan ammattikorkeakoulu Jokainen meistä hyödyntää empatiaa yksilöllisesti. Omat ammatilliset rajat on kuitenkin aina muistettava. Ei saa liiaksi heittäytyä potilaan tunnetilaan. Terveydenhuollon ammattilainen on se asiantuntija, jonka on kyettävä auttamaan ja tukemaan. Terveydenhuollon ammattilainen osaa tilannekohtaisesti katsoa, miten paljon omia tunteitaan on säädeltävä. Hänen pitää voida myös itkeä. Se kertoo intuitiosta ja herkkyydestä. Tuntuu kovin kylmältä ja kovalta, jos joku hoitaja sanoo, ettei ole koskaan liikuttunut potilaan kanssa. Kuten ammatillisuus, myös empatiataito rakentuu koulutuksen ja kokemuksen kautta. Nuori, juuri alalle tullut työntekijä ei ole valmis, vaan hän kasvaa ja kehittyy vuosien myötä. Omakohtaiset kokemukset erilaisten potilaiden ja heidän perheidensä kohtaamisista antavat varmuutta ja kasvattavat kykyä empaattiseen käyttäytymiseen. Hoitotyön opetuksessa empatiaa käsitellään muun muassa emotionaalisen tukemisen ja vuorovaikutustaitojen yhteydessä. Empatia myös kulkee läpi opetussuunnitelman. Empatiataidot kuuluvat osana eettiseen ja turvalliseen hoitotyöhön, kliinisiin taitoihin, tehohoitoon ja läheisten huomioimiseen. Empatiassa on kyse siitä perusasiasta, miten asiakas tai potilas kohdataan. Kuunteleminen ja ajan antaminen on tärkeää. Empatia on kokonaisvaltaista – siihen kuuluvat äänensävy, ilmeet, eleet ja asento. Hoitotyön opinnoissa harjoittelemme empatiataitoja simuloiduissa asiakastilanteissa, kuten potilaan ohjaamisessa, tulohaastatteluissa tai äkillisissä sairauskohtaustilanteissa. Opiskelija pääsee harjoittelemaan empatiataitojaan tietysti myös kliinisillä harjoittelujaksoilla. Harjoittelussa empatiakykyä arvioidaan osana eettistä osaamista. Pääsykokeissa hakijan empatiataitoja punnitaan opettajien haastattelussa. Kaikilla opettajilla on kehittynyt silmä arvioida hakijan edellytyksiä hoitotyön ammattiin. t Empatiaan kuuluvat äänensävy, ilmeet, eleet ja asento. TEHY t 7–2015 43 eduskunta 1 10:23 Tästä se alkaa Tehyn entinen puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola pääsi eduskuntaan ensi yrittämällä. Seurasimme tehyläisten kansanedustajien ensimmäistä työpäivää 27. huhtikuuta. teksti Vesa Turunen kuvat Mauri Ratilainen 44 TEHY t 7–2015 10:58 1 tehyläiset kansanedustajat. Eduskuntavaaleissa oli 57 tehyläistä ehdokasta. Eduskuntaan pääsivät Sari Sarkomaa (kuvassa vasemmalla), Hannakaisa Heikkinen, Merja MäkisaloRopponen ja Jaana Laitinen-Pesola. 2 viestitulva. Merja Mäkisalo-Ropponen (sd) kävi sähköpostinsa läpi iPadilta aina tilaisuuden tullen. 3 valtakirjan tarkastus. Sari Sarkomaa (kok) uusi kansanedustajan valtakirjansa neljännen kerran. Hän on ollut eduskunnassa vuodesta 1999. Vuoroaan odotti Erkki Tuomioja. 2 3 4 uuden edessä. Kuusitoista vuotta Tehyä luotsannut Jaana Laitinen-Pesola (kok) aloitti työt kansanedustajana. 5 tervetuloa takaisin! Hannakaisa Heikkinen (kesk) putosi eduskunnasta neljä vuotta sitten mutta palasi nyt Savo-Karjalan vaalipiirin ääniharavana. Onnittelijana keskustan kansanedustaja Markku Rossi samasta vaalipiiristä. 12:01 5 4 10:29 TEHY t 7–2015 12:05 12:45 45 ulkomaat Kontrollin paahteessa Sanna Kivistö palasi tiukkojen sääntöjen Saudi-Arabiasta entistä vahvempana. teksti Minna Ruotsalainen kuvat Annika Rauhala ja Sanna Kivistön kotialbumi P otilas halusi koskettaa pitkiä vaaleita hiuksia, koska ei ollut nähnyt koskaan sellaisia. Joku saattoi jäädä käytävällä tuijottamaan suu auki suomalaista sairaanhoitajaa, joka oli päätä pidempi muita. –Monet asiat olivat Saudeissa päälaellaan. Kaikki pyöri täysin islamin ympärillä, ja naisten ja siirtolaisten asema oli käytännössä nolla, muistelee Sanna Kivistö kahta vuottaan Riadissa. Sanna haki töihin Riadin tunnetun huippusairaalan King Abdulaziz National Guardin päivystykseen, koska kaipasi irtiottoa tasapaksulta tuntuneesta elämästä. Vaikka mahdollisuus matkustaa ja tienata hyvin innostivat, lähtöhetkellä hirvitti. Alku Riadissa oli niin vaikea, että paluu maitojunalla tuntui houkuttelevalta. Vasta kymmenen kuukauden päästä alkoi helpottaa. Sairaala pyöri lähes kokonaan ulkomaalaisvoimin, ja työyhteisö oli erittäin monikulttuurinen. Työkavereita oli Irlannista, Yhdysvalloista, Intiasta ja Egyptistä. Suurin osa oli filippiiniläisiä, joiden englannin aksentista oli ensin vaikea saada selvää. Keskenään he saattoivat puhua äidinkieltään, jolloin Sanna tunsi itsensä eristetyksi porukasta. Ammatillista itsetuntoa painettiin toistuvasti alas epäilemällä osaamista. 46 Kun Sannan annettiin ymmärtää, ettei edes verenpaineen mittaaminen onnistu, hän sanoo tavallaan murtuneensa ja alkaneensa kasata itseään uudelleen. –Kaikki tuntui ensimmäisenä vuonna täydeltä teatterilta. Työpaikalla keskityttiin täysin epäolennaisiin asioihin, papereiden pyöritykseen ja potilaiden siirtelyyn paikasta toiseen vailla järkeä. ensihetkistä Sanna muistaa paahtavan kuumuuden. Huivipäinen arabimies vei hänet lentokentältä sairaalan asuinalueelle. Pyssymiesten ja piikkilanka-aitojen vartioimalla alueella sai olla länsimaalaisittain melko vapaasti. Alueella oli pari kauppaa, ravintoloita ja uima-altaita, loistavat liikuntamahdollisuudet ja rentouttava kylpyläosasto. Kun stressi kasvoi äärimmilleen yli 50 tunnin työviikon aikana, kantaviksi voimiksi osoittautuivat asuinalue, jooga ja suomalaiset kämppäkaverit. Työmäärä yllätti, sillä se ei vastannut sopimuksia. Työpäivät olivat 12 tuntisia. –Minun rajani kulki neljässä ylityövuorossa eli 19 työvuorossa kuukaudessa, mutta moni teki vielä enemmän. Alussa oli kolmen viikon orientaatiojakso, jossa käytiin läpi lääkelaskuja, arabian kielen perusteita ja kulttuuria. Ensimmäinen kuukausi työtä tehtiin ohjaajan kanssa. Viralliset työkielet olivat englanti ja arabia. Niitä täydensi tarvittaessa elekieli, mikä oli vuoroin turhauttavaa ja huvittavaa. Sanna oppi arabiaa yksittäisiä sanoja ja lauseita, joilla pystyi muun muassa tiedustelemaan potilaan vointia. Monimutkaisemmat tilanteet tulkkasi osastonsihteeri. työpaikalla oli omat sääntönsä ja vähän rennompaa kuin sairaalan ulkopuolella. Henkilöstö keskusteli keskenään ja vietti aikaa yhteisessä taukotilassa. Ruokalassa oli kuitenkin omat puolet naisille ja miehille. Sannan työvaatteena oli tavallinen hoitajan lyhythihainen housupuku. Hiuksiakaan ei tarvinnut länsimaalaisena verhota huiviin. Sitä täytyi kuitenkin kuljettaa mukana siltä varalta, että islamilaista sharia-lakia valvova uskonnollinen poliisi, muttawa, kehottaisi peittämään hiukset yleisillä paikoilla. Sairaalassa töissä olevien saudinaisten ei ole pakko peittää kasvoja, mutta yleensä he silti noudattavat maansa tapaa. Useimmilla Sannan saudikollegoilla Ruokalassa oli omat puolet naisille ja miehille. TEHY t 7–2015 i 22 s d i -a r a b a 1 au .0 4 .2 01 4 2 1 uusia alkuja. Nykyään Sanna on töissä Vaasassa. Ennen Saudi-Arabiaa hän työskenteli Meilahden päivystyksessä Helsingissä. 3 2 bussissa. Ilmaiset bussit kuljettivat Riadissa töihin ja shoppailemaan. 3 kamelikyytiä. SaudiArabian ajokulttuuri on vaarallinen. Päivystykseen tulee paljon liikenneonnettomuuksien uhreja. TEHY t 7–2015 47 ulkomaat 4 IRAK ISRAEL JORDANIA KUWAIT Pe IRAN rs ia nl Riad ti a Pun QATAR Abu Dhabi ARABIEMIRAATTI Jedda ine SUDAN Medina ah EGYPTI Mekka SAUDI-ARABIA nm OMAN eri ERITREA JEMEN Arabianmeri 4 vettä! Uima-altaat kuuluivat asuinalueen hienouksiin. Kesällä lämpötila kohoaa jopa 50 asteeseen. 5 5 riadin loistetta. Aluksi arkkitehtuuri oli Sannan mielestä kuin toiselta planeetalta. i Saudi-Arabia ► Maailman rikkaimpiin kuuluva valtio ja suurin öljynviejämaa. ► Maassa sijaitsee neljännes maailman öljyvaroista. ► Väkiluku noin 27 miljoonaa, josta kolmannes on vierastyöläisiä. ► Suurin arabimaa Lähi-idässä. Pinta-ala 2150000km². ► Pääkaupunki Riad, pyhät kaupungit Mekka ja Medina. ► Perinnöllinen monarkia. Kuningas Salman bin AbdulAziz Al Saud. ► Uskonto: islamin sunnilainen suuntaus wahhabismi. 48 oli pelkät silmät paljastava musta huivi. Potilaatkaan eivät paljastaneet hoitotilanteessa aina kasvojaan. – Työpaikalla ihmiset oppi tuntemaan aika nopeasti silmistä, äänestä, kengistä ja kävelytyylistä. Osastonhoitajamme otti kahvihuoneessa huivinsa pois, jos paikalla ei ollut arabimiehiä. Pitkää mustaa kaapua, abayaa, täytyi pitää sairaalan ja asuinalueen ulkopuolella. Ensin se tuntui oudolta, mutta sitä oppi käyttämään aika nopeasti kompastumatta. Asuinalueelta oli ilmaiset bussikuljetukset töihin. Vapaalla käytettiin shoppailubusseja, jotka veivät valtaviin ostoskeskuksiin. sanna oli Riadissa kaksi vuotta, mitä hän ei olisi itse- kään aluksi uskonut. Hän alkoi nauttia olostaan ja viihtyä työssään päivystysosastolla, jossa pääsi oppimaan traumatologiaa ja perehtymään monivammapotilaiden hoitoon. Motiivejaan työskennellä eriarvoisuuden ja rajoitusten keskellä joutui silti miettimään monesti. Naishoitajat huolehtivat usein kaikista potilaista ja miehet vain miehistä. Hätätilanteessa säännöistä joustettiin, jos paikalla ei ollut omaisia. Sanna muistaa, kuinka pahalta tuntui olla mukana kotiuttamassa naispotilasta, jonka aviomies kielsi mieslääkärin tekemän tärkeän gynekologisen tutkimuksen. Paikalla ei ollut naislääkäriä, joten potilas jouduttiin kotiuttamaan ilman hoitoa. Toinen mieleen jäänyt potilas oli srilankalainen kotiapulainen, jolta otettiin ensimmäisenä raskaustesti. Omaisia ei ilmoittautunut eikä työnantajaa yhtäkkiä löytynytkään. Hän sai henkeä pelastavan tehohoidon hengityskoneessa, mutta sairaalan sosiaalipuolta ei kiinnostanut selvittää hänen asumisolojaan tai mahdollisia omaisiaan maassa. – Monta kertaa täytyi psyykata itseään ja mennä puhisemaan muualle. Huumori auttoi, kun ymmärrys loppui. Yritin perustella itselleni, että olen auttamassa, en tuomitsemassa. Jos asioihin ei voi vaikuttaa, täytyy muuttaa omaa suhtautumistaan tai lähteä pois. Sanna sai kolminkertaista palkkaa filippiiniläisiin verrattuna. TEHY t 7–2015 verkkomaailma koonnut Soile Tammisto Ramadanin, muslimien paastokauden aikaan, taukohuoneen kahvipannut ja kupitkin oli piilotettu. Huhun mukaan joku sairaalan työntekijöistä olisi saanut potkut veden juomisesta päivällä. Sairaalan ruokahuolto pelasi ramadanin sääntöjen mukaisesti. Esimerkiksi diabeetikoiden insuliinisuosituksia muutettiin käänteiseen ruokarytmiin sopivaksi. Päivystyksessä näkyi hypoglykemiasta kärsiviä diabeetikoita ja juomattomuudesta johtuvia munuaisvaivoja. Sanna toivoi aina olevansa yökkönä paastokauden aikana. Auringon laskiessa päivystyksen ulkopuolella oleva helikopterikenttäkin muuttui piknik-alueeksi. samat asiat täytyi kirjata sekä paperille että potilastietojärjestelmään. Jokaiselle potilaalle piti tehdä oireista riippumatta kaikki riskiarvioinnit. Sannallekin määrättiin vatsataudissa varmuuden vuoksi vatsan röntgen. –Byrokratialla varmistettiin koko ajan omaa selustaa. Minulla oli korkeintaan kaksi potilasta yhtä aikaa, mutta paperityön takia oli kiire. Koska palkka oli suhteutettu kotimaan ansiotasoon, Sanna sai kolminkertaista palkkaa verrattuna filippiiniläisiin kollegoihinsa. Kun asuminen oli ilmaista ja ansio verotonta, rahaa jäi säästöön, matkusteluun ja shoppailemiseen. Sanna innostui sukeltamisesta ja kävi vedenalaisilla reissuilla Jeddassa. Pidemmillä vapailla Sanna kävi kauempana Lähi-Idässä, Aasiassa ja koti-Suomessa. Maistiaisia luksuksesta toivat Ritz-Carltonin samppanja-brunssit, laukkakisat sekä allas- ja aavikkobileet. Abu Dhabin formula-kisat olivat ikimuistoiset. Sanna päätti nauttia, kun siihen kerrankin oli mahdollisuus. –Lopulta tuli shoppailuähky. Viimeiseen puoleen vuoteen en ostellut juuri mitään. Kaikki alkoi tuntua keinotekoiselta. sanna seuraa kiinnostuneena, kuinka SaudiArabia muuttuu liberaalimpaan suuntaan. Naisia on jo ilmestynyt kauppojen kassoille, joissa he voivat palvella toisia naisia ja perheitä. Sanna tietää myös saudihoitajan, joka osallistui naisten ajo-oikeutta puolustaneeseen mielenosoitukseen. Naiset ajoivat mielenosoituksen aikana autoa, vaikka se on heiltä kielletty. Saudi-Arabiassa työskentelevät puhuvat vertauskuvauksellisesti lika- ja rahaämpäristä. Kun jompikumpi alkaa täyttyä, on aika lähteä. Sanna palasi kotiin lähes vuosi sitten. –Ennen kaikkea olen onnellinen, että selvisin hengissä. Opin itsestäni hirveästi. Olen nykyään rohkeampi ja syvällisempi. Uskallan elää enemmän. t TEHY t 7–2015 omaisille passi ► Lontoossa jaetaan dementiapotilaiden omaishoitajille ja ystäville sairaanhoitajien suunnittelemaa passia. Se oikeuttaa vierailuihin potilaan luona milloin vain vierailuajoista riippumatta. WWW.NURSINGTIMES.NET potilasta varten? ► Kummat ovat tärkeämpiä, hoitajan vai hoidettavan oikeudet? Tulos yllätti, kun ruotsalais- ja espanjalaisyliopisto selvittivät ensihoitoyksiköiden asenteita. Ruotsalaiset painottivat enemmän organisaatiota, suhteita työyhteisöön ja johtoon sekä työntekijöiden oikeuksia. Espanjassa asetettiin etusijalle sosiaalinen oikeudenmukaisuus, heikot ja uhanalaiset. WWW.VARDFORBUNDET.SE rottia viemärissä ► New Yorkin viemäriverkossa asuvia rottia on tutkittu vuosikymmenten ajan. Viimeisimmässä seurannassa tutkijoiden keräämistä 155 rotasta löytyi yli 6500 erilaista kirppua, täitä ja ötökkää. Niiden joukossa oli myös 500-plus Oriental -rottakirppuja, joilla on synkkä maine mustan surman eli paiseruton levittäjinä. Jyrsijöistä löytyi suuri määrä viruksia ja bakteereita, joista osa oli aiemmin tuntemattomia mutta jotka saattavat levitä myös ihmisiin. WWW.SCIENCEDAILY.COM leikkinalle nostaa ► Japanissa on esitelty suuren, muovisen leikkinallen näköinen robottiavustaja, Robear. Se on suunniteltu erityisesti vanhusten nostoihin ja siirtoihin. Robotin liikkeitä mainostetaan tarkoiksi ja niveliä nopeiksi. Se pystyy liikkumaan ja toimimaan ahtaissakin tiloissa. WWW.NURSINGTIMES.NET montako influenssaa? ► Verinäytteestä pystyy toteamaan, montako influenssaa henkilö on sairastanut. Lontoon Imperial Collegen johdolla tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin vuosina 1968–2009 maailmanlaajuisesti levinneitä influenssatyyppejä eri-ikäisten verinäytteiden perusteella. Tutkijat totesivat, että yli 30-vuotiaat olivat sairastaneet influenssan pari kertaa vuosikymmenessä, mutta lapset olivat saaneet sen vuosittain. WWW.DN.SE väkisin elvytystä ► Toteutuuko hoitotahto? Pennsylvaniassa tehdyn tutkimuksen mukaan kymmenen prosenttia ensihoidon lääkäreistä ja viisitoista prosenttia muusta hoitohenkilöstöstä on valmis aloittamaan elvytyksen, vaikka potilas olisi kieltänyt sen hoitotahdossaan. WWW.SCIENCEDAILY.COM 49 Koulutuspäivät äitiyshuollon ammattilaisille RASKAANA 2015 24.–25.9. Sokos Hotel Vantaa ◊ Ajankohtaista tietoa vauvaa odottavien perheiden hoidosta ◊ Kattava ohjelma, alan asiantuntijoiden luentoja ◊ Varmista paikkasi ajoissa ja tule tapaamaan kollegoja Suomen Kätilöliitto pidättää oikeuden ohjelman muutoksiin. Hinta: Kätilöliiton jäsenet 295 e + alv 24 % ja muut 375 e + alv 24 %. Äitiys- tai hoitovapaalla olevat Kätilöliiton jäsenet 195 e + alv 24 %. Hinta sisältää luennot, jaettavan materiaalin, lounaat ja kahvit. Ohjelma ja ilmoittautumistiedot: www.suomenkatiloliitto.fi. Koulutuspäivä hoitotyön johtajille OLE HYVÄ, ESIMIES 29.10. Sokos Hotel Torni, Tampere Päivä täynnä ajankohtaisia aiheita ja mielenkiintoisia luennoitsijoita. Esimiestaidot puntariin Helena Pettersson, SCA maajohtaja, kätilö Erilaisten työorientaatioiden johtaminen ja motivointi Maarit Sinisaari-Eskelinen, TtM, lehtori Työn voimavarat Jaana-Piia Mäkiniemi, suunnittelija Tampereen yliopisto Kiusaaminen työpaikan ongelmana Tiina Koivisto, työterveyspsykologi, PsL, Työterveyslaitos 50 Ota puheeksi – Esimiestyön haastavat tilanteet Pirta Hautala, valmentaja, osakas, HRM Partners Muutosjohtaminen Mervi Lepistö, erikoissairaanhoitaja, TtT Vuoden osastonhoitaja Petra Ylikukkonen, Töölön sairaala, neurokirurgian tehovalvonta Hinta Kätilöliiton jäsenet 195 e + alv 24 % ja muilta 275 e + alv 24 %. Hinta sisältää luennot, jaettavan materiaalin sekä lounaan ja kahvit. Ohjelma ja ilmoittautuminen www.suomenkatiloliitto.fi TEHY t 7–2015 jäsenten sivut tehyläinen Olen tarkka ja puntaroiva. Verna Vikman, 27 Tamperelainen sairaanhoitaja, joka haluaisi hiihtopummiksi Alpeille. Mikä on vahvuutesi? LIISA TAKALA Hoitotyössä pitää haluta auttaa, olla ihmisläheinen. Olen hoitanut vanhuksia ja pidin siitä, mutta erityisen hyvin viihdyn nykyisessä työssäni kuvantamiskeskuksessa, jonka tutkimusyksikössä tutkitaan aivosähkökäyriä. Olen luonteeltani tarkka ja puntaroiva. Ennen kuin teen, haluan miettiä, mitä ja miksi. juttu luonteenvahvuuksista sivulla 36. 52 Me kaikki 54 Ensiapu 56 pysäytä kiusaaja 59 Homma hoidossa 60 Näin jaksotyö uudistuu 62 Tieni tähän TEHY t 7–2015 Kiusaaminen pitää ottaa puheeksi pahanpuhujan kanssa. Hänelle voi sanoa, että puheet tuntuvat ikäviltä. Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Maarit Vartia sivulla 56. 64 Tarkastaja 65 Keskustelua 67 Tehy-uutiset 68 Jäsentapahtumat 73 Ristikko 74 Ihana arki 51 me kaikki SARJA ESITTELEE HOITOALAN PORUKOITA. Kriisijoukot Kun hätä on suurin, apuun tulee henkisen ensiavun yksikkö. teksti Nina Sarell kuvat Pilvi Sormunen i Käytännön kriisiapua ► Seinäjoen keskussairaalan henkisen ensiavun yksikkö (HEA) palvelee potilaiden läheisiä tilanteissa, joissa henkilökunta ei pysty tukemaan heitä riittävästi. ► Tiimissä on 17 vapaaehtoista. Päivystäjä on tavoitettavissa ympäri vuorokauden. ► Sairaalan sisällä tiimiä työllistävät etenkin päivystyspoli, tehoosasto, synnytyssali sekä obduktio. Asiakkaita ovat myös sairaankuljettajat, palomiehet ja hoitohenkilökunta. ► Päivystäjä on henkisesti järkyttyneen omaisen tai läheisen kuuntelija ja rinnallakulkija. Apu voi olla myös käytännön asioista huolehtimista. ► Viime vuonna yksikkö kutsuttiin paikalle 287 kertaa. Ennätysvuonna 2013 lähtöjä oli 438. 52 1 arja: Pohjanmaalla on tapahtunut järkyttäviä onnettomuuksia. 1970-luvulla oli Lapuan patruunatehtaan räjähdys. Vuonna 1988 Rengonharjun lentoturmassa kuoli kuusi ihmistä. Vuonna 1993 Ilmajoella oli omakotitalon tulipalo, jossa menehtyi koko perhe kuusivuotiasta poikaa lukuun ottamatta. Tällaisissa tilanteissa sairaalan henkilökunta koki, että apua tarvitsivat myös potilaiden läheiset. 2 eila: Ensimmäiset henkisen ensiavun päivystäjät aloittivat työnsä 20 vuotta sitten. Itse olen ollut mukana tiimissä alusta saakka. Tämä on hyvin erityinen porukka. Motivaatiosta ja sitoutuneisuudesta kertoo jotakin se, että päivystykset tapahtuvat vapaa-ajalla. 4 3 3 vappu: Päivystäjä voi pyytää tarvittaessa lisää väkeä paikalle. Kaverille voi soittaa myös silloin, jos ei koe pystyvänsä ottamaan työtehtävää vastaan. Sellainen tilanne voi olla esimerkiksi lapsivainajan näyttö, jos itsellä on pieniä lapsia. Tarvittaessa päivystäjä saa käydä purkamassa tilanteita myös traumaterapeutilla. Yksin ei tarvitse selviytyä. 4 jarmo: Jotkin päivystykset jäävät mieleen loppuiäksi. Ää- riesimerkkinä tulee mieleen Kauhajoen kouluampumiset, jonka jälkeen olimme kaikki antamassa kriisiapua. Tilanteet ovat usein raskaita, mutta työ on mielekästä. Meitä ei välttämättä ihmeemmin kiitellä, siinä hädän keskellä on muutakin ajateltavaa. Mutta kun kulkee tuolla siviilissä, joku saattaa yhtäkkiä tulla sanomaan, että muistatko vielä. 5 mirja: Muistakin sairaaloista on kyselty, miten tällainen toiminta saadaan käytännössä pyörimään. Todellisuudessa se ei ole edes vaikeaa. On kuitenkin tärkeää, että toiminnalla on työnantajan vahva tuki. Johtajana on helppo olla, kun porukka tietää, mitä tekee. Tiedätkö kiinnostavan työ- tai opiskeluporukan? Kerro se meille: [email protected] TEHY t 7–2015 1 2 5 9 6 8 7 olkapäänä omaiselle. Henkisen ensiavun tiimi toimii hyvin itsenäisesti. Jäsenet tuntevat toisensa ja tietävät, kuka hallitsee parhaiten minkäkin tilanteen. Apua tarjotaan aktiivisesti, sillä sokkitilanteessa ihmiset eivät hae omaehtoisesti apua. 1 arja korkeamäki, kätilö. 2 eila tuohimäki, sosiaalityöntekijä. 3 vappu kangas, sairaalateologi. 4 jarmo rautiainen, mielenterveyshoitaja. 5 mirja fältmars, perhe-, seksuaali- ja traumaterapeutti. 6 tarja järvinen, apulaisosastonhoitaja. 7 aulikki soini, osastonhoitaja. 8 terhi yli-sikkilä, psykiatrinen sairaanhoitaja. 9 pirjo mänty, osastonhoitaja. TEHY t 7–2015 53 ensiapu KOONNUT RIITTA HANKONEN, [email protected] Tuomio urkinnasta Työnantaja kävi katsomassa työntekijän potilastietoja luvatta. teksti Riitta Hankonen K ymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi fysioterapiayrittäjän henkilörekisteririkoksesta viime tammikuussa. Yrittäjä joutui maksamaan 680 euron sakon sekä työntekijälle 900 euron korvauksen ja oikeudenkäyntikulut. Yrittäjä oli rikkonut myös työntekijän yksityisyyden suojaa koskevaa lakia. Tapaus sai alkunsa fysioterapeutin sairauslomasta huhtikuussa 2013. Toukokuussa hän ihmetteli, miksi työnantaja tiedusteli hänen verikokeistaan ja työhöntulotarkastuksestaan. Heinäkuussa työnantaja oli kiinnostunut hänen jaksamisestaan ja väsymyksestään. Fysioterapeutti oli käynyt niiden vuoksi työterveyshuollossa sairaanhoitajan ja lääkärin vastaanotolla ja saanut neljä päivää sairauslomaa. Työnantajan ei pitänyt tietää sairausloman syytä. Työnantajan kysymykset vaivasivat fysioterapeuttia niin paljon, että hän pyysi työterveydenhuollosta omien potilastietojensa lokitiedot. Niistä kävi ilmi, että fysioterapeutin potilastietoja oli käyty katsomassa kahdesti hänen omilla tunnuksillaan. Tämä oli mahdollista, koska fysioterapiayritys teki yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja toimitilat sijaitsivat samassa osoitteessa. Fysioterapeutti oli pöyristynyt. Hän oli soittanut sairauslomista työnantajalle ja toimittanut sairauslomatodistukset lääkärikäynnin jälkeen. Hän teki rikosilmoituksen, ja syyttäjä nosti syytteen henkilörekisteririkoksesta. Kuulustelussa työnantajan edustaja myönsi katsoneensa työntekijän potilastietoja tämän tunnuksilla. Hän kertoi halunneensa varmistaa sairauslomapäivät, jotta hän pystyi päättämään, kuinka varattujen asiakasaikojen kanssa toimitaan. Työterveyshuollon potilastietojärjestelmä oli hänen mielestään loogisin paikka selvittää asia. Muita tietoja hän ei tunnustanut katsoneensa. Käräjäoikeus ei uskonut selitystä. Tuomioistuimen mukaan työnantaja olisi voinut tiedustella sairauslomapäiviä esimerkiksi puhelimella, jos niissä oli jäänyt jotain epäselväksi. t 54 Mitä sanoo laki? 1 Henkilötietoja ei saa käsitellä vastoin niiden käyttötarkoitusta. Henkilörekisteririkokseen syyllistynyt loukkaa henkilön yksityisyyden suojaa tai aiheuttaa hänelle muuta vahinkoa tai olennaista haittaa. Henkilörekisteririkoksesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. 2 Työnantaja saa käsitellä työntekijän terveystietoja, jos ne on kerätty työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta. Tietojen käsittelyn pitää liittyä sairausajan palkan maksamiseen tai sen selvittämiseen, onko poissaoloon perusteltu syy. 3 Potilastietojen katseleminen edellyttää, että terveydenhuollon ammattihenkilöllä on potilaaseen jatkuva ja voimassa oleva hoitosuhde. Jo päättynyt hoitosuhde, ammattitaidon kehittäminen tai inhimillinen uteliaisuus ei oikeuta tutkimaan tietoja. 4 Potilas voi pyytää potilastietojensa lokitiedot nähtäväkseen. Lokitiedoista näkee, kuka on käynyt lukemassa tietoja. Lokitietojen jäljittäminen on nopeutunut, ja tulevaisuudessa potilas pääsee katsomaan lokitiedot itse. Kiinnijäämisen riski on suuri. 5 Lääkärin toteaman työkyvyttömyyden aikana ei tarvitse mennä koskaan töihin. TEHY t 7–2015 Hyvä kysymys Tehyn asiantuntijat vastaavat edunvalvontaan ja ammatilliseen toimintaan liittyviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi sähköpostilla [email protected]. Matias Nyman lakimies ► Edellinen työnantajani otti yhteyttä ja kysyi työtehtävistä, jotka olen mielestäni hoitanut loppuun asti. Onko minun vastattava selvityspyyntöihin? Sinun ei tarvitse vastata edelliselle työnantajalle, koska työntekijällä ei ole velvollisuuksia aiempaa työnantajaansa kohtaan. Ainoastaan työnantajan liikesalaisuuksia ei saa paljastaa työsuhteen päättymisen jälkeenkään. Jos jokin viranomainen selvittelee aiemman työnantajan palveluksessa tapahtunutta asiaa, sille toki on vastattava. Matias Nyman lakimies ► Olen työpaikkani ainoa sairaanhoitaja. Kannan yksin vastuun esimerkiksi iv-lääkityksistä. Toisaalta minulle on sälytetty perusja kodinhoitoa. Olen uupunut eri puolilta tulevista vaatimuksista. Mitä teen? Liian pieni koulutetun hoitohenkilöstön määrä voi vaarantaa potilasturvallisuuden ja aiheuttaa työntekijöiden kuormitusta sekä työuupumusta. Kun terveydenhuollossa siirretään tehtäviä tai kehitetään työnjakoa, tulee tarkastella koko toimintayksikön työntekijöiden tehtävien jakautumista. Esimiehet ovat tässä keskeisessä roolissa. Kun esimies saa tiedon työntekijän kuormittuneisuudesta, hänen on työturvallisuuslain mukaan ryhdyttävä TEHY t 7–2015 Mervi Flinkman työvoimapoliittinen asiantuntija toimiin. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat olla apuna. Kuormituksen selvittämisessä on otettava huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytykset sekä työn kuormitustekijät. Työntekijä voi kääntyä myös työterveyshuollon puoleen. Sairaanhoitajan työajan tulee kulua pääsääntöisesti hoitotyöhön. Esimerkiksi kodinhoito on järkevää siirtää pois sairaanhoitajalta, jotta työpanos voidaan kohdistaa laadukkaaseen ja turvalliseen potilashoitoon. Lääkehoitosuunnitelmassa tulee kuvata organisaation lääkehoidon työnjako. Koska sairaanhoitaja on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, on perusteltua, että hän vastaa iv-lääkehoidon toteuttamisesta lääkärin määräysten mukaisesti. Yhdessä esimiehen kanssa on syytä arvioida, paljonko aikaa iv-lääkityksen toteuttaminen ja muut sairaanhoitajan tehtävät vievät päivittäisestä työajasta. Poissaolojen ajaksi on sovittava sijaisjärjestely. Kansainvälisten tutkimusten mukaan sairaanhoitajat joutuvat kiireen takia jättämään tehtäviä tekemättä. Lääkehoidosta ja kivunhoidosta ei tingitä, mutta lohdutus, hoitosuunnitelmien kehittäminen, potilaan ohjaus, hammashygienia, sähköinen kirjaaminen sekä potilaan valvonta ja monitorointi ovat tehtäviä, joita sairaanhoitajat ovat raportoineet joutuneensa lyömään laimin. Tällainen ”piilopriorisointi” aiheuttaa eettistä kuormitusta, vähentää työtyytyväisyyttä ja voi saada hoitajan jopa lähtemään ammatista. Työ täytyy järjestää siten, että hoitajat voivat tehdä työtään koskevia päätöksiä ja toteuttaa muutakin kuin kaikkein välttämättömimmän hoidon. Hoitajilla pitää olla aikaa kohdata potilas inhimillisesti ja tukea potilasta sekä omaisia sairauden kanssa selviämisessä. Liiallinen ja pitkäaikainen työkuormitus muodostaa riskin työntekijän terveydelle ja voi uhata työkykyä. Työnantajan vastuulla on selvittää työstä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Jos niitä ei voida poistaa, on ainakin arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Mervi Flinkman työvoimapoliittinen asiantuntija ► Onko minun annettava henkilökohtaiset, vapaa-ajalla voimassa olevat yhteystietoni työnantajalle? Työhöni ei kuulu varallaoloa tai päivystystä. Työnantajalla on annettava yhteystiedot, joita tarvitaan palkanmaksuun ja tiedonantojen välittämiseen työntekijälle. Käytännössä tämä tarkoittaa pankkitilin numeroa ja postiosoitetta. Työntekijän ei ole pakko edes omistaa puhelinta, joten puhelinnumeroa ei ole pakko antaa. Vaikka antaisit puhelinnumerosi työnantajalle, sinun ei tarvitse vastata vapaa-ajallasi työnantajan puheluun. Jos olet sopinut varallaolosta, puhelimeen on vastattava. Matias Nyman lakimies 55 kiusaaminen Pysäytä kiusaaja Neljä tehyläistä kirjoitti tarinansa kiusaamisesta. Miten asiantuntijat kommentoivat tapauksia? teksti Terhi Mäkinen kuva Mikko Lehtimäki ja Annika Rauhala 1 Ontuva perehdytys Olin valmistunut sairaanhoitajaksi ja kesätöissä uudessa paikassa. Työpaikalla suhtauduttiin minuun alusta alkaen melko negatiivisesti. Olen hiljainen, joten juuri kukaan ei tullut puhumaan minulle. Perehdytys oli olematonta. Kuulin sattumalta puheita siitä, kuinka kokematon olin ja miten ärsyttävää on, kun pitää kädestä pitäen opettaa. Puhuja ihmetteli, miksi osastonhoitaja on edes palkannut kaltaisiani huonoja työntekijöitä. Jäin pohtimaan, miksi minua ei moittimisen sijaan opetettu. Maarit Vartia, Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija: Kiusaaminen joh- tuu usein huonosti järjestetystä työstä. Huono perehdytys altistaa kiusaamiselle. Työpaikoilla on kiire ja ihmiset voivat 56 purkaa turhautumistaan ja väsymystään tällaisiin puheisiin. Kirjoittaja kuvailee itseään hiljaiseksi. Ei voi sanoa tiettyä ominaisuutta, joka altistaa kiusaamiselle, mutta jos työ edellyttää yhteistyötä ja keskustelua, vetäytyminen voi herättää kielteisiä tulkintoja. Ensimmäisenä asia pitää ottaa puheeksi pahanpuhujan kanssa. Hänelle voi sanoa, että puheet tuntuvat ikäviltä. Mitä kauemmin puheeksi ottamista panttaa, sen vaikeampaa se on. Jos mahdollista, kannattaa kysyä hyvältä työkaverilta, miten hän näkee tilanteen. Jos jää yksin keräämään todistusaineistoa, vuoden päästä omat voimat voivat olla lopussa. Jos keskustelu pahanpuhujan kanssa ei auta, asiasta on puhuttava esimiehelle. Työturvallisuuslaki velvoittaa esimiehen puuttumaan tilanteeseen. Kirjoittaja olisi myös voinut vaatia parempaa perehdytystä. Ari Heiskanen, tietokirjailija ja organisaatiotutkija: Kertomuksessa yhdistyvät heikko perehdytys ja työntekijän arvostelu – toisin sanoen huono johtaminen ja työyhteisön häiriökäyttäytyminen. Kutsun häiriökäyttäytymiseksi kaikkia negatiivisia sanomisia ja ei-sanallisia viestejä, jotka heikentävät yksilön tai koko työporukan suorituskykyä. Rajanveto häiriökäyttäytymisen ja kiusaamisen välillä on vaikeaa. Tutkimuksessani ihmiset tuomitsivat yksimielisesti sen, että työkaverit väheksyvät toisen osaamista selän takana. TEHY t 7–2015 ensimmäisiä merkkejä. Kiusaaminen voi tuntua aluksi vain epämääräisenä tunteena, että kaikki ei ole kohdallaan. Joskus voi kestää viikkoja tai kuukausia ennen kuin kohtelun toistuvuuteen havahtuu. TEHY t 7–2015 57 kiusaaminen 2 Yleneminen ärsytti Olin pitkään sairaanhoitajana samassa työpaikassa. Opiskelin työn ohella ja valmistuttuani jatkoin samassa työssä. Kuulin työkaveriltani piikittelyä, että enkö ollut ylikoulutettu rivihoitajaksi. Kun osastollemme tuli esimiehen virka auki, hain sitä ja sain paikan. Sitten piru pääsi irti. Sama kollega yritti mustamaalata minua muille. Hän kyseenalaisti päätöksiäni ja rakensi leiriä minua vastaan. Yritin saada tukea esimieheltäni, mutta turhaan. Lopulta päätin, että pääsen helpommalla, kun etsin töitä muualta. Maarit Vartia: Tämä kuulostaa työpaikkakiusaamiselta. Ylemmän esimiehen olisi pitänyt selvittää tilanne ja puolustaa jämäkästi valitsemaansa esimiestä. Jos kuvatunlaista käytöstä tapahtui, ylemmän esimiehen olisi pitänyt vaatia sen loppumista. Tapaus ei ole harvinainen, sillä omassa työyhteisössä ei ole helppoa nousta esimieheksi. Kiusaamisen taustalta löytyy työolojen lisäksi usein monenlaisia yksilöllisiä motiiveja ja tavoitteita – ehkä tässä oli kyse kateudesta. Ari Heiskanen: Esimerkissä näkyy eräs häiriökäyttäytymisen julmista muodoista – selkeä tavoite romuttaa toisen itsetuntoa. Kirjoittaja on toiminut aivan oikein, kun hän on kertonut asiasta esimiehelleen. Tarinassa ei ole onnellista loppua, mikä on valitettavan yleistä. On syytä muistaa pari faktaa: parhaat tekijät saavat aina töitä muualta, ja työntekijät eivät hylkää ensimmäisenä työpaikkaansa vaan esimiehensä. 3 Siirto vuorotyöhön Minulle ei kerrottu suunnitelmista, että minut siirretään toiseen yksikköön. Olen tehnyt päivätyötä ja siirto merkitsee kolmivuorotyötä. Olen rohkea tuomaan työpaikan epäkohtia esille työpaikkakokouksessa, ja esimies ei tykkää minusta siksi. Siirretäänkö minut kostona? Maarit Vartia: Vaikea sanoa, onko tämä kiusaamista. Tämä kertomus – kuten kaikki muutkin – on yksi näkökulma tilanteeseen. Laajemmin selviteltynä tilanne voi osoittautua kuvatun kaltaiseksi, vähän erilaiseksi tai täysin erilaiseksi. 58 i Jos siirrosta ei ole keskusteltu työntekijän kanssa, kyse on taitamattomasta esimiestyöstä. Kirjoittaja voisi kysyä apua luottamusmieheltä ja katsoa, mitä omassa työsopimuksessa lukee. Esimiehen tulisi antaa siirtoon selkeät perustelut. Esimiehellä on työnjohto-oikeus eli oikeus johtaa ja valvoa työtä. Työntekijän on noudatettava määräyksiä, vaikka se ei tuntuisi kivalta. Siirto voi kuulua työnjohto-oikeuden piiriin. Ari Heiskanen: En löydä tarinasta varsinaista häiriökäyttäytymistä. Näen heikkoa esimiestyötä, koska siirtoaikeista ei ole puhuttu ajoissa työntekijän kanssa. Keskustelu olisi ollut tärkeää, sillä kyseessä on iso muutos kolmivuorotyöhön. On tavallista, että tällaisissa tilanteissa ihminen ryhtyy pohtimaan siirtoonsa liittyviä motiiveja ja ehkä erehtyy luulemaan, että vika on hänessä. Toimi näin, jos työkaveri kiusaa 1 Puhu ensimmäisenä kiusaajan kanssa, vaikka se tuntuisi vaikealta. Sano esimerkiksi, että olet kuullut, että puhut minusta pahaa selän takana. Se tuntuu pahalta, voitko lopettaa? 2 Jos käytös jatkuu, kerro esimiehelle. Ota tarvittaessa tueksi työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies. Apua voi kysyä myös työterveyshuollosta. Useimmilla työpaikoilla on toimintamalli, jossa kerrotaan, miten toimia, jos kokee tulleensa kiusatuksi. Monilla työpaikoilla on myös lomake, jolla tehdään ilmoitus epäasiallisesta kohtelusta. Täytä sellainen. Mikäli kiusaaja on esimiehesi, kerro asiasta ylemmälle esimiehelle. 4 Dominoiva työpari Sain joitakin kuukausia sitten uuden työparin, joka puhuu koko ajan. Välillä työni sabotoituu. Työparini hoitaa asioita kahdestaan lääkärin kanssa, eikä minulle kerrota tapaamisista mitään. Puhuin asiasta esimiehelle. Esimies puhutteli työparia, minkä jälkeen käytös muuttui mutta vain parin viikon ajaksi. Olen etsimässä nyt toista työpaikkaa. Maarit Vartia: Esimiehen olisi ollut ehkä parempi sopia toimintatavoista yhdessä työparin kanssa. Ehkä kirjoittaja voisi ottaa asian uudelleen puheeksi esimiehen kanssa. Ari Heiskanen: Kuvattua käytöstä voisi pitää ensilukemalla viattomana. Sen sulkee pois se, että esimiehen puhuttelu muutti käytöksen pariksi viikoksi. Luokittelisin tämän häiriökäytökseksi, jonka tarkoitus on eristää kirjoittajaa. Näistä kaikista tarinoista nousee mieleeni, että hyvällä lähiesimiehellä on iso merkitys. Jos tilannetta ei pysäytetä ajoissa, varsinainen asia unohtuu ja mennään henkilökohtaisuuksiin. Sitä solmua on vaikea avata. t 3 Jos esimies ei ryhdy toimeen asian selvittämiseksi, kerro tilanteesta hänen esimiehelleen. Työterveyslaitoksen ohjeiden mukaan asiaan pitää puuttua kahden viikon kuluessa. 4 Jos työpaikalla ei puututa tilanteeseen ja kiusaaminen jatkuu, voit tehdä valvontapyynnön aluehallintovirastoon. Se valvoo, että työpaikalla on noudatettu työturvallisuuslakia. Viimeinen keino on tehdä rikosilmoitus poliisille. LISÄÄ TIETOA WWW.TTL. FI/SOPUISA Katsaiokk!a- Stop työp kiusaamiselle -seminaari WWW.TEHY.FI TEHYSTOP / TEHY PYYSI KERTOMUKSIA STOP TYÖPAIKKAKIUSAAMISELLE -SEMINAARIA VARTEN. TEHY t 7–2015 homma hoidossa AMMATTIOSASTOT KERTOVAT PAIKALLISESTA EDUNVALVONNASTA. Pankista joustoja Keski-Pohjanmaalla otetaan käyttöön työaikapankki. teksti Vesa Turunen kuva Anne Yrjänä mikä oli ongelma? Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa oli sopimus joustavasta työajasta, mutta siinä oli monia puutteita. Sopimuksen piirissä oli vain kolmannes hoitohenkilökunnasta. Joustavaan työaikaan pääsi vain, jos osaston työntekijöiden enemmistö tätä halusi. Lisäksi 114,45 tunnin työvuorolistan ylittävät tunnit korvattiin tunti tunnista. Tunnin sai 1,5–2-kertaisena vasta, kun sen tekemisestä oli kulunut puoli vuotta. mitä tehy teki? Tehyläiset olivat ehdottaneet pääluottamusmies Monika Sivulan johdolla jo muutaman vuoden ajan, että käyttöön otettaisiin työaikapankki. Ehdotus sai uutta pontta, kun ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirin vastuulle. Viime vuoden lopulla työnantaja tarttui ehdotukseen. Asia lähti etenemään nopeasti. Neuvottelujen pohjaksi otettiin Oulun ja Kuopion sairaanhoitopiirien sopimukset. Työaikapankissa 114,45 tunnin ylittävät tunnit ovat heti ylityötä ja siirtyvät pankkiin 1,5-kertaisesti korotettuina. Ylitöiden lisäksi pankkiin voi tallentaa ilta-, yö-, lauantai-, pyhä- ja aattolisät. Osaston enemmistöpäätös ei ole enää tarpeen, vaan jokainen työntekijä voi käyttää pankkia halutessaan. Uusille työntekijöille työaikapankki antaa mahdollisuuden pidempiin vapaisiin, vaikka vuosilomapäiviä olisi kertynyt vasta vähän. kuinka asia ratkesi? Sopimus työaikapankista hyväksyttiin maaliskuussa. Se koskee Kiurua eli Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymää. Sopimuksen piirissä on koko hoitohenkilöstö, mutta lääkärit eivät ole siinä mukana. Luottamusmiehet kertovat tehyläisten olevan hämmentyneitä siitä, että sopimus saatiin aikaan niin nopeasti. Käyttöön se tulee kesäkuun alussa. esimerkkejä paikallisesta edunvalvonnasta voi lähettää osoitteeseen [email protected] i Ammattiosasto 650 4 ► Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tehyläisiä. 2 3 1 ► Jäsenmäärä lähes 1000. ► Ammattiosaston puheenjohtaja Jaakko Kosonen. ► Pääluottamusmies Monika Sivula. 1 monika sivula, pääluottamusmies 2 juha kivistö, luottamusmies 3 teija ronkainen, hallituksen jäsen ja neuvottelija 4 markku väli-harju, luottamusmies TEHY t 7–2015 59 työaika Tiina Virpi Kari Tuulikki tuttu lista, uudet säännöt. Lisätietoa www.tehy.fi/jaksotyouudistus. Näin jaksotyö uudistuu Vastaisuudessa jaksotyön säännöt ymmärtää, vaikkei olisi työaika-asiantuntija. Säännöt muuttuvat kesäkuun alussa. i Uudistuksen hyödyt ► Enintään kolmen viikon työaikajaksot selkiyttävät ja nopeuttavat ylityön muodostumista. ► Ylimääräinen työ kannattaa. ► Työaikakorvaukset maksetaan tai korvataan heti työaikajakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden kuluessa. Näin on helpompi seurata, että korvaukset maksetaan oikein. ► Kun määräykset yksinkertaistuvat, ei tarvitse olla luottamusmies tai työaikaasiantuntija ymmärtääkseen, miten työaika ja työstä maksettavat ylityö- ja työaikakorvaukset määräytyvät. teksti Riitta Hankonen 60 TEHY t 7–2015 Tämä muuttuu 1 Nimi Jaksotyö ja muodollinen jaksotyö yhdistyvät, joten jatkossa tehdään vain yhdenlaista jaksotyötä. Muodollista jaksotyötä aiemmin tehneiden asema ei muutu. 2 Pituus Työaikajakson pituus on pääsääntöisesti kaksi tai kolme viikkoa. Työaikajaksoja ei voi enää yhdistää. Poikkeustapauksessa työnantaja voi ottaa käyttöön neljän viikon jakson. Tähän pitää olla perusteltu syy. 3 Työvuoroluettelo Työvuoroluetteloja voi edelleen suunnitella useita peräkkäin. Uudessa järjestelmässä tunteja ei tasata listo jen välillä, vaan ylityöt muodostuvat aina työaikajakson työvuoroja voi olla korkeintaan päätyttyä. Peräkkäisiä seitsemän. Listalle ei voi suunnitella lisä- tai ylityötä, vaan esimies sopii niistä työntekijän kanssa erikseen. 4 Keskeytys Työvuoroluetteloon suunnitellun keskeytyksen arvo on aina 7 tuntia 39 minuuttia. Tästä seuraa, ettei työntekijä joudu enää tekemään poissaolonsa vuoksi ”ylimääräisiä” tunteja saadakseen työtuntinsa täyteen. Myös muu keskeytys alentaa ylityörajaa tekemättä jääneiden työtuntien verran. Lue! Joillakin työpaikoilla on otettu käyttöön ttu yleistyöaika. Ju sivulla 67. Mahdolliset kysymykset kannattaa esittää työpaikan luottamusmiehelle. Tehy on kouluttanut heitä uusien sääntöjen soveltamiseen. TEHY t 7–2015 5 Ylityö Ylimääräinen työ on vastedes aina ylityötä. Työntekijä saa kahden viikon työaikajaksolla 50 prosentin ylityökorvauksen 12 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja kolmen viikon työaikajaksolla 18 ensimmäiseltä tunnilta. Näiden jälkeen alkaa juosta 100 prosentin ylityökorvaus. Poikkeuksellisella neljän viikon jaksolla 100 prosentin korvauksen ylityöraja on 24 tuntia. Aiemmin kokoaikaiset työntekijät joutuivat tekemään arkipyhäjaksolla lisätyötä, josta maksettiin vain tuntipalkka. Lisätyötä voi nyt muodostua vain osa-aikaiselle työntekijälle. 6 Vuosiloma Lomapäivien kuluminen on aiempaa yksinkertaisempaa, sillä osaviikkoista vuosilomaa koskenut taulukko poistuu. Kokonainen lomaviikko kuluttaa viisi vuosilomapäivää. Lomapäiviä kuluttavat lähtökohtaisesti arkipäivät maanantaista perjantaihin. Osaviikkoisen loman alle jäävät työpäivät kuluttavat lomapäiviä. Myös lauantai tai sunnuntai voivat kuluttaa lomapäiviä, jos niitä on suunniteltu työvuoroluetteloon työpäiviksi ja työntekijä pyytää vuosilomaa kesken listan. Kenenkään loman pituus ei muutoksen vuoksi lyhene. Vuosilomapalkkaa maksetaan yhtä pitkältä ajalta kuin ennenkin. Sanakirja Jaksotyötä tehdään esimerkiksi sairaaloissa, terveyskeskuksissa, ympärivuorokautisessa päivähoidossa, vanhusten palvelutaloissa ja kotipalvelussa. Työaikajakso tai tasoittumisjakso tarkoittaa esimerkiksi kahden viikon jaksoa, jona aikana työaika tasoittuu yhteenlaskettuun 76 tuntiin ja 30 minuuttiin. Yhteenlaskettu työaika on uudessa järjestelmässä myös ylityöraja. Työvuoroluetteloa kutsutaan usein työvuorolistaksi. Vahvistetut työvuorot on annettava työntekijälle tiedoksi viimeistään viikkoa ennen työaikajakson alkua. Suunniteltu keskeytys voi olla esimerkiksi palkaton koulutus, virkavapaa, vuosiloma tai ennalta tiedetty sairausloma. Muu keskeytys tapahtuu, jos sairastuu kesken työvuoron tai jää kotiin hoitamaan sairasta lasta. Ylityökorvaus annetaan aikana tai rahana. 50 prosentin ylityökorvaus on puolitoistakertainen ja 100 prosentin kaksinkertainen tuntipalkka. Ylityörajan jälkeen työntekijälle muodostuu ylityötä, josta maksetaan korvaus. Vuosilomapäivältä maksetaan tehtäväkohtaisen palkan perusteella maksettava laskennallinen vuosilomapalkka. 61 tieni tähän TEHYLÄINEN KERTOO ELÄMÄNTARINANSA. lumilapio. Golanilla vuonna 1991 Anitaa odottivat ennätysmäiset lumikinokset. Turussa ei tarvinnut viime talvena lumitöitä tehdä. Anita Starck, 56 ► Terveysalan opettaja Turun ammatti-instituutin aikuisopetuksessa. ► Yhteiskuntatieteiden maisteri, sairaanhoitaja, suuhygienisti ja hammashoitaja. ► Asuu Turussa. ► Harrastaa liikuntaa, lukemista, käsitöitä ja matkustamista. 62 Nainen sinisessä baretissa teksti Riitta Hankonen kuvat Pasi Leino ja Anita Starckin kotialbumi Olin jo vuosia puhunut, että lähden YK-joukkoihin heti, kun naiset pääsevät. Mahdollisuus tuli 1990-luvun alussa, kun puolustusministeri Elisabeth Rehn avasi naisille ovet rauhanturvatehtäviin. Minulta tosin loppui usko lähtööni, kun kävi ilmi, että hakijoita oli yhteensä 3 000. Pääsin kuitenkin 300 haastateltavan joukkoon. Meidät kutsuttiin kaksi päivää kestäneisiin haastatteluihin, ja loppujen lopuksi pääsin kolmenkymmenen Niinisalon varuskunnassa koulutettavan joukkoon. Minulla oli hammashoitajan ja suuhygienistin koulutus, mikä varmasti vaikutti valintaani. TEHY t 7–2015 Joulukuussa 1991 minä ja neljä muuta naista matkasimme Golanin kukkuloille, jotka sijaitsevat Israelin ja Syyrian välissä. Alue demilitarisoitiin Israelin ja Syyrian sodan jälkeen 1974, ja rauhanturvaajat valvovat sitä edelleen. Olin alun perin lähdössä kahdeksaksi kuukaudeksi, mutta lopulta olin siellä lähes puolitoista vuotta. Kuvittelin meneväni aurinkoon, mutta perillä odottivat puolitoistametriset lumikinokset. Siellä ei ollut kuulemma satanut 60 vuoteen yhtä paljon lunta. camp ziouanin terveysasemalla potilaat olivat pääosin suomalaisia rauhanturvaajia, mutta kävi siellä myös puolalaisia, itävaltalaisia ja kanadalaisia rauhanturvaajia sekä rauhanturvaajien perheitä. Hammashoito oli vain yksi tehtävä muiden joukossa. Otin näytteitä keittiöhenkilökunnalta, rokotin ja hoidin erilaisia haavoja. Terveysasema päivysti 24 tuntia vuorokaudessa ympäri viikon. Sota oli ohi, joten mitään ei tarvinnut varsinaisesti pelätä. Syyrian puolella näkyi raunioita, ja joihinkin paikkoihin ei voinut mennä räjähtämättömien ammusten vuoksi. Rajanylityksissä huomasi, että välit eivät olleet rauhanomaiset, mutta YKajoneuvolla pääsi tarkastuksen jälkeen liikkumaan. Israelin puolelta ostetuista siviilivaatteista kannatti poistaa hepreankieliset pesulaput, jollei halunnut joutua vaikeuksiin Syyriassa – ja sama päti toisin päin. Nainen rauhanturvaajana herätti hämmennystä paikallisissa, mutta ei meitä vaadittu huivia käyttämään. Meillä oli sama työasu kuin miehillä. Meille oli kunnia-asia tehdä samaa työtä kuin miehetkin, sillä ensimmäisten naisten piti näyttää, että olemme tosissamme. Minulla se meni välillä jääräpäisyyteen asti. Sain käskyn suoristaa portilla hulmuava YK-lippu, joka oli kietoutunut myrskyssä tangon ympäri. Olin liian lyhyt, joten kävin hakemassa tikapuut. Portilla vartioinut rauhanturvaaja katseli touhua aikansa ja kysyi, eikö joku pidempi voisi hoitaa hommaa. Mutta minä en antanut periksi. Lopulta oli pak- TEHY t 7–2015 ko tunnustaa, että minun ja tikapuiden yhdistetty pituuskaan ei riitä tehtävän suorittamiseen. rauhanturvaajana aloin miettiä, olisiko minusta sairaanhoitajaksi. Sain kokeilla leikkaavan lääkärin avustamista käytännössä, kun avustin eläinlääkäriä koiran leikkauksessa paljaan taivaan alla. Palasin Golanilta Suomeen keväällä 1993, koska olin päässyt opiskelemaan sairaanhoitajaksi Turun terveydenhuolto-oppilaitokseen. Valmistuin leikkaus- ja anestesiasairaanhoitajaksi joulukuussa 1995. Tammikuussa 1997 minulle tuli uusi tilaisuus lähteä ulkomaille. Kansainvälinen sotilaskoti tarvitsi työntekijöitä Kroatiaan. Sotilaskodit palvelivat alueella Jugoslavian sodan jälkeen olevia rauhanturvaajia sekä alueella olevia järjestöjen Ensimmäisten naisten piti näyttää, että olemme tosissamme. työntekijöitä. Sotilaskotityö oli minulle ennestään tuttua, joten pitihän minun mennä katsomaan, millaista se on ulkomailla. Sairaanhoitajan ammattitaidollekin oli käyttöä, koska asiakkaat tarvitsivat usein kuuntelijaa. Työkaverini sairastui kesken komennuksen ja joutui lähtemään kotiin. Minusta tuli yllättäen sotilaskodin johtaja ja jouduin tekemään 16-tuntisia työpäiviä. Kun komennus päättyi, minua pyydettiin vielä jatkamaan. Olisin mielelläni jäänyt, mutta olin saanut sairaanhoitajan työn Turun kaupungin uudesta kirurgisesta sairaalasta. jatkoin opiskelua Suomessa, kos- ka työn ja ammattitaidon myötä kunnianhimo kasvoi. Ensin opiskelin esimiestyötä ja sen jälkeen poikkeusolojen ja kriisiajan hoitotyötä. Näiden opintojen myötä päädyin seitsemäksi viikoksi tutustumaan Swazimaan terveydenhuoltoon. Matka opetti minulle, että terveydenhuoltoa on monenlaista. Sairaanhoitaja piti terveysasemaa yksin pystyssä, kun lääkäri kävi kerran kuukaudessa. Potilaat olivat lukutaidottomia, joten ohjauksessa piti käyttää symboleja. Jos lääke piti ottaa aamulla, pakkauksessa oli auringon kuva, ja jos taas illalla, pakkauksessa oli kuun kuva. Monet potilaista sairastivat aidsia ja kävivät virallisen terveydenhuollon lisäksi kansanparantajalla. Kaikesta huolimatta ihmiset vaikuttivat onnellisilta ja tyytyväisiltä. kirurginen sairaala Turussa siirtyi kaupungilta sairaanhoitopiirille vuonna 2004. Sairaala oli ollut omanlaisensa, pieni viihtyisä yksikkö, ja nyt siitä tuli osa isompaa kokonaisuutta. Leikkausten luonne muuttui, kun erikoisalat lähtivät yksi toisensa jälkeen. En ollut hakeutunut Tyksiin töihin, ja yhtäkkiä huomasin olevani sen palveluksessa. Jotain muuta piti keksiä. Olen koko työurani ajan opiskellut avoimessa yliopistossa. Opiskelin muun muassa sosiologiaa ja sosiaalipolitiikkaa, koska ne käsittelivät ihan erilaisia asioita kuin mitä työssäni kohtasin. Kun opintoni eivät loppujen lopuksi olleet pätevöittäneet esimiestyöhön, sisuunnuin ja päätin tehdä yliopisto-opinnot loppuun. Pääsin Lapin yliopistoon opiskelemaan sosiologiaa sekä työ- ja organisaatiopsykologiaa. Valmistuin yhteiskuntatieteiden maisteriksi viikkoa ennen kuin täytin 50. Nautin sairaanhoitajan työstä, mutta halusin hyödyntää opintojani mahdollisimman laajasti, joten pätevöidyn opettajaksi 2011. Sain työpaikan Turun ammattiinstituutin aikuiskoulutuksesta. Viihdyn työssäni, mutta ikävöin potilastyötä. 45-vuotiaasta lähtien olen tehnyt joka vuosi jotain ihan uutta. Olen voinut mennä ja tulla niin kuin itse olen halunnut, koska en ole perustanut perhettä. Se ei ole ollut tietoinen valinta, vaan elämäni on jostain syystä mennyt näin. Opiskelu on tuonut elämääni sisältöä jo vuosikymmenten ajan. Vielä tekisi mieli opiskella jotain, mutta väitöskirja on ehkä liian suuritöinen.” t 63 tarkastaja KATSAUS TYÖPAIKKOJEN ARKEEN. Luettavaa toipilaalle Haavoittunut sotilas uskoi kirjojen parantavaan voimaan. teksti Terhi Mäkinen kuvat Annika Rauhala ja Pekka Fali kirjastokärryt. Laakson sairaalan potilaskirjasto Helsingissä on toiminut vuodesta 1951. Nykyään se on auki kahtena päivänä viikossa. Kirjastonhoitaja Leena Laakso kiertää kärryjen kanssa osastoilla kerran viikossa. Valtaosa asiakkaista on ikäihmisiä. 3 suosikit. Kysytyintä luettavaa ovat dekkarit. Kun ensimmäiset kunnalliset laitoskirjastot 1945 aloittivat, sairaalat olivat täynnä haavoittuneita. ”Mitä enemmän luemme, sitä nopeammin paranemme”, lausui sotilas Suomen Kuvalehden haastattelussa. 64 2 käsipelillä. Monet muistavat ennen atk-aikaa kirjastoissa käytössä olleen Detroit-lainausjärjestelmän. Detroitin kaupungista peräisin oleva systeemi on käytössä Laaksossa. Kauniita puulaatikoita ovat jotkut asiakkaat yrittäneet ostaakin. 4 automaatista. Oysissa Oulussa on automaattinen kirjastokaappi. Kahvio Neilikan vieressä olevaan kaappiin mahtuu sata kirjaa. Kaappi on potilaiden käytössä kaikkina vuorokauden aikoina, ja sen saa auki kirjastokortilla. TEHY t 7–2015 lisää tietoa laitoskirjastoista www.kirjastot.fi > kirjastopro > laitoskirjastot 1 keskustelua Kuntoutus ymmärretään väärin Kollega Pirjo Maijala kirjoitti (5/2015) omaisensa hoidosta. Kunnioitan kirjoittajan kokemusta, enkä väitä, etteikö se olisi todellinen. Oma näkökulmani vanhustyöhön perustuu sairaalan kuntoutusvuodeosastoon, josta potilaat toivuttuaan palaavat kotiin tai palvelutaloon. Syy sairaalaan joutumiseen on yleensä yleistilan lasku tai kaatuminen. Tarkoituksena on hoitaa sairaus ja sen aiheuttama toimintakyvyn aleneminen. Usein hoitava henkilökunta törmää omaisten liian korkeisiin odotuksiin kuntoutusosastoa kohtaan. Välillä tuntuu, että potilaasta pitäisi tehdä parempikuntoinen kuin mitä hän ollut ennen hoitoon joutumistaan. Emme pysty ihmeisiin vaan yritämme palauttaa potilaan toimintakyvyn sellaiseksi, että hän pystyy suoriutumaan päivittäisistä toiminnoistaan. Kuntoutuksesta on ihmisillä erilaisia käsityksiä. Sairaalassa se ei ole jatkuvaa jumppaamista ja ohjelmaa, kuten vaikkapa kuntoutuslaitoksissa, joissa käyvät työikäiset. On jo saavutus, Lukijakilpailu jos kykenemme kotiuttamaan vanhuksen. Usein vain fysioterapeutin ohjaamat harjoitukset mielletään kuntouttaviksi, vaikka kuntoutusta on myös se, että vanhus omaksuu taas normaalin päivärytmin, kykenee nousemaan vuoteesta, pukeutumaan, osallistumaan ruokailuihin ja ottamaan lääkkeensä. Päivittäin kysellään, mikä päivä ja kellonaika on menossa, luetaan lehdet ja katsellaan uutisia. Näin pysytään kiinni arjessa. Usein potilaaksi tulee vanhuksia, joilla esimerkiksi ravitsemus on ollut pitkään huonolla tolalla, samoin lääkitys on rempallaan tai jopa unohtunut kokonaan. Omaisilla on hätä ja syyllisyyden tunteet pinnassa. Kun me teemme työmme hyvin, vanhus ei palaa päivystyksen kautta seuraavana päivänä takaisin osastolle. @ Osallistu keskusteluun vanhustyötä tekevä PA LA UT E @T EH Y.F I Ristikon 6/2015 ratkaisu kerro meille 22.5. mennessä, mistä jutusta pidit eniten. Kilpailuun voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/palaute/ lukijakilpailu,, postikortilla Tehylehti, PL 40, 00060 Tehy tai lähettämällä tekstiviestin numeroon 0400 345 557.. Vastanneiden kesken arvomme Tehy-tuotteita. O T T A A A R P O A lehden 6/2015 kilpailussa tehytuotteita voitti irmeli tanninen porista. TEHY t 7–2015 H A A L I S E T S U T A O T U J A L A N O S T A T AK H O I T O E T S I N L U T I T D E S S I E I H T A I N N E I S O NU I MM A I AK N I I S N EM N E L S U U OK T I P S L I A S Y T A P E T U T A S O T S U U T E N A K S E L O T OK S E T O L A I I T U T T A KR A T Ä AU E L T A J A E T DOS H A L R I J Ä MAN O S K T I I E RO AK A S T N A SO T T Ä A V I N A T R P PO I A T L I S AD A E AN A L V A V A T ÄR I L A E V I T I HU T I T I N A vastanneiden kesken arvottiin Tehytuotteita. Voittajat ovat Terttu Tuomola Forssasta, Ansa Heinonen Sastamalasta ja Päivi Nordlund Porista. Onnittelut! 65 keskustelua Palautetta numerosta 6/2015 Olen ollut valmistumisesta saakka saman työnantajan leivissä, mutta esimieheni on vaihtunut neljä kertaa. Ensimmäinen esimieheni oli ihan hyvä. Mutta kun hänen oli aika jäädä eläkkeelle ja uusi tuli taloon, avautuivat silmäni. Sain loistavan esimiehen, jonka ansiosta motivoiduin työstäni uudella tavalla. Kun sitten sain tilalle huonon esimiehen ja sijaiseksi toisen samanlaisen, aloin pohtia, pitäisikö hakeutua esimieheksi. Olen kuitenkin vielä nuori ja mietin, riittääkö ammattitaitoni. Pomoportaillejuttu sai uskomaan itseeni ja haluuni oppia uutta. Kiitos jutusta! u u Koskaan ei voi korostaa esimiehen tärkeyttä työntekijän työhyvinvoinnissa. Asioita voi oppia, jos on halua ja motivaatiota sekä saa tukea esimiestyöhön. Olen nähnyt monta hyvää kasvutarinaa, kuinka nuoresta henkilöstä kasvaa loistava esimies. Kaikki sote-uudistukseen liittyvät jutut kiinnostavat. Uudistus koskee kaikkia henkilöstöryhmiä aina hallinnosta ruohonjuuritason työtä tekeviin saakka. Rahoitusmallien läpikäynti oli Yksinkertainen on kaunista -artikkelissa selkeää ja ymmärrettävää. u u Vanhana ay-aktiivina Liittojen kirittäjä -juttu kiinnosti. Lehden sisältö on parantunut, siinä on hyvää tietoutta tämän päivän arkeen. Kiitos! Kierrätän lehteä tehyläisille eläkeläisille, joille se ei tule. Nyt tehyläinen ystäväni sanoi, 66 viime lehden kolme luetuinta 1. Nuoret: Eksyksissä että täytyy tilata lehti itselle hyvän sisällön vuoksi. 2. Hyvinvointi: Pomoportaille 3. Aivovammat: Isku päähän Pikkuapuja-jutun tiedot tulivat ajankohtaiseen tarpeeseen, vanhan sukulaisen arjen avuksi. u u Artikkeli Eksyksissä sisälsi tärkeää ja rohkaisevaa tietoa, miten asioihin tulee tarttua ajoissa. Selviytymistarinat kannustavat yrittämään aina paremmin työssäni kouluterveydenhoitajana Itä-Helsingissä. u Eksyksissä-artikkelin tilanteesta on omakohtaista kokemusta perheessä. Yhteydenotto poliisiin ja sosiaalitoimeen oli todella vaikeaa, mutta nyt ainakin näyttää siltä, että se kannatti. Nyt meillä on kaikki hyvin. u Olen samaa mieltä Potkut ilman syytä -artikkelissa haastatellun sairaanhoitaja Anu Liuksen kanssa hoitajien kiltteydestä. Usein hoitajat tyytyvät epäoikeudenmukaiseen kohteluun. Kiitos esimerkillisestä rohkeudesta. u Potkut kesken työpäivän -juttu kertoo hienon voittajatarinan Tehyn tärkeimmästä tehtävästä eli edunvalvonnasta. Lisää tällaisia juttuja kaivataan, jotta järjestön tärkein tehtävä kirkastuu myös jäsenille ja muulle lukijakunnalle. u Neljän urheilijan äitinä olen joutunut seuraamaan aivotärähdyksen saanutta nuorta käytännössä. Isku päähän sisälsi tärkeää asiaa hyvin kerrottuna. Miksi ei pitkiä vuoroja? puolet osastomme hoitajista tekee pitkiä työvuoroja. Olemme tyytyväisiä, ja positiiviset vaikutukset ovat näkyneet kaikilla mahdollisilla mittareilla. Teemme pitkiä vuoroja vapaaehtoisesti ja voimme halutessamme lopettaa ne. Ammattiosastomme kuitenkin suhtautuu pitkiin vuoroihin kielteisesti, ja joudumme mahdollisesti lopettamaan niiden teon. Miksi Tehy suhtautuu kielteisesti? anette vastaus: Yli 10 tunnin työvuorojen suunnittelu työvuoro- luetteloon edellyttää, että asiasta on sovittu paikallisesti. Sopimus voidaan jaksotyössä tehdä enintään 15 tuntiin. Tehy ei suhtaudu asiaan ehdottoman kielteisesti, mutta ei sitä erityisesti suosittelekaan. Joissakin tutkimuksissa 12-tuntista työvuoroa on pidetty hyvänä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan pitkissä vuoroissa sekä työntekijän että potilaiden turvallisuus heikkenee etenkin, jos työ edellyttää jatkuvaa tarkkailua tai tarkkuutta vaativia nopeita tilanteita. Pitkien työvuorojen tekeminen tulee olla aina vapaaehtoista, ja työntekijän on voitava palata normaaliin työvuoropituuteen. Työturvallisuutta ja kuormitusta on myös seurattava tarkemmin. Muiden työntekijöiden kuormitus ei saa kasvaa. Työnantaja vastaa aina osaston toiminnasta, ja joskus työnantaja voi olla haluton tekemään paikallista sopimusta siksi, että pitkän vuoron lopulla tuottavuus laskee tai poissaoloon on hankala saada sijaista. maija wilskman edunvalvonta-asiantuntija TEHY t 7–2015 tehy-uutiset KOONNUT VESA TURUNEN, [email protected] JAAKKO VIRTANEN Kehitysmaat kylässä Helsingissä suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK on mukana Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingissä. SASKin teltoilla voi sukeltaa tarunhohtoiseen maailmaan, joka on kuin kehitysmaiden työelämä – kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Työolot saattavat näyttää päällisin puolin hyviltä, mutta totuus on toinen: työntekijät raatavat 12-tuntisia päiviä ilman taukoja eikä palkalla elätä silti perhettä. Festivaalit tuovat Helsinkiin laajan kattauksen maailman musiikkia ja asiaohjelmaa. vt vetten päällä. Viime vuonna Maailma kylässä -festivaalit keskittyivät Latinalaiseen Amerikkaan. Kuntolomalle! Syksyn perhejaksojen haku on käynnissä. WWW.PHT.FI maailma kylässä -festivaali 23.–24. 5., www.maailmakylassa.fi Tunnustus Lähihoitajien puheenjohtajalle inkontinenssihoitaja Marja-Liisa Mulo-Rantanen on yksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valitsemista Vuoden menestyjistä. Mulo-Rantanen sai tunnustuksen inkontinenssipoliklinikan kehittämisestä ja pitämisestä. Hän on Suomen Lähihoitajien puheenjohtaja. vt Yleistyöajassa on puolen tunnin ruokatauko PIXMAC useat kuntatyönantajat ovat siirtäneet työntekijöitä muodollisesta jaksotyöstä yleistyöaikaan. Sidonnaisuus työhön pitenee puolella tunnilla, mikä on herättänyt tehyläisissä vastustusta. Yleistyöaika aiheuttaa on ongelmia ruokataukoon. Yleistyöaikaan kuuluu puolen tunnin ruokatauko, joka on työntekijän omaa aikaa. Työntekijällä on oikeus poistua ruo- katauon aikana työpaikalta, mutta hoitoalan työpaikoilla se on usein hankalaa. Hoitotyöhön sopii paremmin joutuisa ruokailu työn ohessa. Tehyn edunvalvonta-asiantuntija Maija Wilskman suosittelee työntekijöitä lähtemään työpaikalta tauon ajaksi. Tällöin työpaikalla saadaan asiasta käytännön kokemusta. –Yleistyöajassakin on annettava ruokailla työajalla, mikäli poistuminen ei onnistu. Työnantajan on järjestettävä ruokailua varten tila, jossa on jääkaappi ja jossa voi lämmittää ruokaa. rh Tehyn opiskelijayhdistyksen puheenjohtajaksi on valittu Teemu Palkki. Hän opiskelee ensihoitajaksi Turussa. Varapuheenjohtajaksi valittiin lähihoitajaopiskelija Eemeli Kajula Rovaniemeltä. Hallituksen jäseniä ovat sairaanhoitajaopiskelijat Mimosa Halonen (Oulun Diak), Anna Sivonen (OAMK) ja Nea Kurvinen (aikuisopiskelija TAMK). u Tehy ja STAL ry järjestävät edunvalvontaillan Oulussa 19.5. Tilaisuus on tarkoitettu yksityissektorilla työskenteleville suun terveydenhoidon ammattilaisille. u Akateemisten jaoston Akatemia Helsingin keskustoimistossa 20.5. Aiheena saattohoito. u Vuoden 2015 kehittäjäkätilöiksi on valittu Marjo Kontinaho Oulusta, Anne Kemppainen Kajaanista ja Millariikka Rytkönen Porvoosta. u u Tehy täyttää 33 vuotta 7.6. 67 @ jäsentapahtumat Lähetä ilmoitus. hyytävä tunnelma. Posion ammattiosasto vietti kevätkokousta Rovaniemen lumihotellissa. Kokouksen jälkeen mentiin saunaan, joka sekin oli tehty lumesta ja jäästä. TUIJA LAHTELA / WW W.TE HY.FI TE HY-L EH TI/ OT ST SA IO TT AM MA JULKAISEMME KUVIA JÄSENTAPAHTUMISTA. LÄHETÄ KUVA JA LYHYT TEKSTI SÄHKÖPOSTILLA [email protected] ammattiosastot Helsinki Lohjan seudun ao 133 ►Kevätkokous ti 26.5. klo 18 Amar Grillhouse, Lohja. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat. Vieraana järjestöasiantuntija Inge-May Juslenius. Ilmoittautumiset 19.5. mennessä lomakkeen kautta: ao133.tehy.fi. Fa i Sibbo 904 ►Vargloppet är lö 5.9 i Nickby. Tehy ersätter deltagaravgiften 25 e. OBS! Anmälning före 15.7, efter det kostar det 30 e. Skicka kvitto och ditt kontonummer åt Nina Helenius, endera med interna posten till fyssen eller till Merilävägen 52, 01150 Söderkulla. Sipoon ao 904 ►Susijuoksu la 5.9. Nikkilässä. Tehy korvaa osallistumismaksusi 25 e HUOM! Ilmoittaudu ennen 15.7. Sen jälkeen maksu 30 e. Toimita maksutosite, jossa näkyy tilinumerosi Nina Heleniukselle joko sisäisessä postissa fysioterapiaan tai postitse Meriläntie 52, 01150 Söderkulla. Rovaniemi Lounais-Lapin yksityisalojen ao 826 ►Ulkoilu- ja patikointiretki Simon Martimoaapalle elokuun lopulla. Lisätiedot ja ilmoittautuminen nettisivulla [email protected]. Seinäjoki Lakian ao 666 ►Jäsenilta ke 20.5. klo 17.30 Ilmajoen tk:ssa, Westi-salissa (uusi puoli, 2. krs). Illan aiheena jaksotyöaikauudistus. Ohjelmassa iltapala, järjestöasiantuntija Satu Taskisen infoa tulevista muutoksista ja arvonta. llmoittautumiset ao:n kotisivujen kautta 15.5. mennessä. 68 Turku Varsinais-Suomen yksityisalojen ao 203 ►Riemukas teatteri-ilta ma 1.6. klo 19 Naantalin Emma-teatterissa. Ohjelmassa Hockey Night -lätkäkomedia. Lippuja varattu 40 kpl. Omavastuu jäsenille 10 e, ei-jäsenille 32 e. Sitovat ilmoittautumiset henkilökohtaisesti ao:n kotisivuilla ao203.tehy.fi/ilmoittautumiset. Ilmoittautuminen alkaa 13.5. ja päättyy 21.5. kurssitapaamiset ESK 6/89 ►Hei arvon kollegat! On aika muistella menneitä ja kokoontua yhteen sisätautikirurgisen erikoistumiskurssin porukalla. Kokoonnumme Kajaanissa 13.–14.6. Ota yhteyttä Merjaan (merja. [email protected]) tai Ullaan (ulla. [email protected]). Tapaamisiin Kajaanissa! Lapin terveydenhuolto-oppilaitos, oj 46 (1983–85) ►Tulee kuluneeksi 30 vuotta valmistumisestamme. Kurssitapaaminen la 13.6. Levillä. Lauantaina majoitumme, retkeilemme ja syömme päivällistä. Sunnuntaina tarinointia ja vapaaaikaa. Ilmoittaudu kiireesti tarja. [email protected]. Pohjois-Karjalan terveydenhuoltooppilaitos, sairaanhoitajajaosto oj 50 kevät 1985 ►30-vuotiskurssitapaaminen 23.5. klo 14 Joensuussa Karelia amk:lla (entinen koulumme). Kirsi esittelee koulun toimintaa ja tiloja. Kahvittelun lomassa saamme kertoa kuulumiset ja muistella vanhoja hyviä aikoja. Kou- lulta siirrymme kaupungille ruokailemaan ja viettämään iltaa keväisessä Joensuussa. Tervetuloa mukaan! Sitovat ilmoittautumiset 18.5. mennessä [email protected]/040 585 3263 tai [email protected]. uudet yhdistykset ►Joulumerkkikotilapset ry perustettiin joulukuussa 2014. Yhdistys mahdollistaa vertaistuen antamisen ja voimaannuttavan muistelutyön joulumerkkikodeissa olleille aikuisille ja heidän läheisilleen. Yhdistyksen jäse- niksi ja mukaan toimintaan voivat liittyä myös muut aiheesta kiinnostuneet henkilöt, esimerkiksi joulumerkkikodeissa työskennelleet sekä tutkijat. Yhdistys haluaa myös edistää suomalaisten joulumerkkikotien kulttuurihistoriaan liittyvien tietojen hakua, jakamista ja arkistointia. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Jäsenhakulomakkeen voi pyytää osoitteesta Joulumerkkikotilapset ry, Poste restante, 33710 Tampere tai sähköpostilla osoitteesta joulumerkkikotilapset@ gmail.com. Hakulomake löytyy myös Facebook-ryhmästä Joulumerkkikoti (suljettu ryhmä). Jäsenillat jaksotyöajasta Aihe: Uusi jaksotyöaika, yleistyöaika – mitä muutoksia tulossa? Kokkola 18.5. klo 17.30–20.30 (tarjoilu klo 17.30) Kokkolan kaupungintalo, Kauppatori 5 Seinäjoki 19.5. klo 17.30–20.30 (tarjoilu klo 17.30) Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2 Lähetä mieltäsi askarruttavia kysymyksiä 14.5. mennessä osoitteeseen [email protected]. Sitova ilmoittautuminen 14.5. mennessä osoitteeseen [email protected]. Mainitse kumpaan tilaisuuteen osallistut ja kerro mahdollisesta ruoka-aineallergiasta. Tervetuloa! TEHY t 7–2015 koulutus KLIINISESTI ERIKOISTUNUT OSAAJA – UROTERAPIA 30 op Kenelle? Mitä ja miten opiskellaan? Sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö tai fysioterapeutti, joka tarvitsee työssään uroterapeuttista asiantuntijuutta eri-ikäisten potilaiden hoitotyössä. Opiskelussa painottuu monitieteinen näyttöön perustuva kliininen osaaminen virtsaoireisen potilaan erityiskysymyksissä eri-ikäkausina ja sairauden eri vaiheissa. Koulutus toteutetaan monimuoto-opintoina samanaikaisesti Lahdessa ja Kuopiossa. Opiskelu sisältää 12 lähipäivän lisäksi vuorovaikutteista verkko-opiskelua, vertaiskäyntejä urodynaamisessa laboratoriossa ja oman työyhteisön hoito- ja toimintakäytäntöjen kehittämistä. Millaista osaamista karttuu? Koulutuksessa voit vahvistaa • uroterapiatyön tietoperustaa ja kliinisiä taitoja • näyttöön perustuvaa päätöksentekoa virtsaoireisen potilaan hoitotyössä • potilaan ja hänen läheistensä ohjaus- ja neuvontataitoja • omaa ja työyhteisön innovatiivista kehittämisosaamista • verkostoitumista urologisten asiantuntijoiden kanssa alueellisissa ja kansallisissa verkostoissa Katso tarkemmat tiedot: Lahden ammattikorkeakoulu www.lamk.fi/sosiaalijaterveys/koulutus/ taydennyskoulutus/ Savonia-ammattikorkeakoulu www.savonia.fi/taydennys No 3 17.2.2015 4 No 2015 10.3. he nn ii a-r an anSairtaaja oi yttelijä h a nä ost a ja ari-m kk a ll ka atti hedm io n on ma Lu voiilaille pot läh ja avaa ujen solm a helle minn a s. 6 ass itse asi at a kirj un jantyökal 14 ita ä eminen s. iho päiv luk 58 lä Ota n ee talt njäseut! ed to s. hoi äke No 6 o le sil e lap riag 38 t ma tys s. ivys pä 8 27 15 10:01: 10.2.20 ö lta ätil ? a k tä aske an ka mis et unta tsu ta julkis u ku mut et jaos us. 14sk – tyis lvelut 21.4.2015 yksi pa indd susa ria ni tta oin mi vinvi hy eks tu n nuorista tule hyvä pomo s. 32 hyvinvointi potkut kesk työpäivän ndd apte vastaanotto nn 14:1 a ka unis No pari ekissa s. 20 ammatissa 7 5 31.3 .2015 to tule arkk vaisu u iteht uuri den sa s. 14 iraa näi la lapsn tuet en vansairaa suhd hem n e s. pia 40 syyt tä sy hyvi ylli nvoi nti nen s. 26 1 92.i 410 en voittaja s. 52 5 201 2.3. H uuoivak arksi iloiodin nen i 5 n Ottaa kopi ank ikko 8:16 1 41129. krista juur kuri-tiimin helppoa ttä apuväline lle vanhukse 9 4080 6.ind kys y herympä mystä kky ristö yde stä d 1 13.4.2015 11:41:36 23.3. 2015 43374.indd 1 19:16 :09 Tehy-lehti tavoittaa ammattilaiset Varaa tila koulutusilmoituksellesi 010 665 2547 [email protected] 70 TEHY t 7–2015 TEHY t 7–2015 69 koulutus työpaikat Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Syksy 2015 -koulutukset AIKUISTEN KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS, 75 op Imatralla v. 2016–2020 HAKUAIKA: 7.9.2015–9.10.2015 Koulutuksen esite ja lisätietoa: www.kesyli.net ja www.luote.fi koulutuskalenteri ja www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/psykologia/jatko-opiskelu/ psykoterapeuttikoulutus Tiedustelut: [email protected] SYMPOSIUM – PSYKOTERAPIA JA AIVOTOIMINNOT Helsinki pe 13.11.2015 Miten psykoterapia vaikuttaa aivoihin, miten tieto aivojen toiminnasta auttaa psykoterapian prosessien ymmärtämisessä ja hoidon suunnittelussa, mistä prosesseista tarvitsemme tietoa ja mitä näistä prosesseista tiedämme? Symposiumin luennoitsijat ja keskeiset keskustelijat ovat professori Eero Castrén, professori Hasse Karlsson, PsT, kognitiivinen psykoterapeutti VET Kirsti-Liisa Kuusinen ja PsT, kognitiivinen psykoterapeutti VET Juhani Tiuraniemi, puheenjohtajana toimii PsL, kognitiivinen psykoterapeutti VET Soili Kajaste. PÄIVITÄ TIETOSI TÄYDENNYSKOULUTUKSET Koulutukset on tarkoitettu täydennyskoulutukseksi psykoterapeuteille ja muille mielenterveyspalveluissa työskenteleville terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille. Kuopio pe 2.10.2015 Ahdistuneisuuden lääkkettömiä lievityskeinoja. Risto Valjakka, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti kouluttajataso, integratiivinen suuntaus Helsinki pe 9.10.2015 Traumatyön vaikutus auttajaansa – sijaistraumatisoituminen ja myötätuntouupumus traumataustaisten henkilöiden kanssa työskennellessä. Arja Suovesi-Pöysti, PsM, kognitiivinen psykoterapeutti VET, EMDRterapeutti, perheneuvolan psykoterapeutti Helsinki to-pe 22.–23.10.2015 Tunnesäätely syömishäiriöiden hoidossa – käytännön menetelmiä Pia Charpentier, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti VET, Syömishäiriökeskuksen toimitusjohtaja Oulu to 29.10.2015 Kaksisuuntainen mielialahäiriö lapsilla ja nuorilla – mitä ihmettä? – Psykoterapeuttisen hoidon mahdollisuudet? Minna Koskinen, lastenpsykiatri, kognitiivinen psykoterapeutti VET. Oulu pe 30.10.2015 Elämän vuoristoradalla – miten selviän? Kaksisuuntainen mielialahäiriö on haaste sairastuneelle, läheisille ja hoitotaholle. Kirsi Jänkälä, psykiatri, kognitiivinen psykoterapeutti YET. Helsinki ma-ti 30.11.–1.12.2015 Pakko-oireiden kognitiivinen psykoterapia Pasi Häll, PsM, KM, kognitiivinen psykoterapeutti VET ja Pia Nieminen, PsM, kognitiivinen psykoterapeutti VET. Seinäjoki to 10.12.2015 Itsemurhariskin arviointi ja itsetuhoisen potilaan hoito – mitä kognitiivisella psykoterapialla ja tuoreella tutkimuksella on tarjottavanaan Jyri Tamminen, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti VET. Surgical Nurse in the search for a great future? + Our employees all agree on one thing. This is a workplace where you always find great opportunities to further deepen your knowledge and broaden your skills. Uppsala University Hospital is one of Sweden’s leading hospitals, practicing both research and development. We provide a region of more than two million people with highly specialized care. To further develop and enlarge, we need you. And do not worry about accommodation, we will assist you. Interested? Contact [email protected] to learn more. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: [email protected] Tutustu laadukkaisiin koulutuksiimme verkkosivuillamme, sieltä löytyvät koulutuksien esitteet hinta- ja sisältötietoineen www.luote.fi ja www.kognitiivinenpsykoterapia.fi Räätälöidyt koulutuskokonaisuudet organisaatioille, ota yhteyttä [email protected] TEHY 70 t 7–2015 Tehy 7 93 x 250 mm WWW.AKADEMISKA.SE/ARBETA LANDSTINGET I UPPSALA LÄN TEHY t 7–201571 työpaikat Ikaalinen – Iso Pikkukaupunki on viehättävä matkailukaupunki Kyrösjärven rannalla valtatie 3:n varrella 55 km Tampereelta. Maankuulu kylpylä, idyllinen Wanha Kauppala ja kansainvälinen Sata-Häme soi -harmonikkafestivaali ovat osa identiteettiämme. Ikaalinen tarjoaa asukkailleen upean järvimiljöön ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet – Isossa Pikkukaupungissa saat laatuaikaa itsellesi ja perheellesi! IKAALISTEN TERVEYSTOIMI hakee johtavaa hoitajaa Hoitotyön hallinnon tehtävät ja esimiestehtävät jakautuvat nykyisessä organisaatiossa vuodeosaston ja avoterveydenhuollon osastonhoitajien kesken. Avoterveydenhuollon osastonhoitajan eläkkeelle siirtymisen yhteydessä viran tilalle perustetaan johtavan hoitajan virka 1.8.2015 alkaen. Johtavan hoitajan työkuva keskittyy hallintoon ja esimiestyöhön. Vastuualueina ovat lääkäreiden vastaanotto ja päivystys, ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, kuntoutus, röntgen ja välinehuolto. Johtava hoitaja toimii vuodeosaston osastonhoitajan esimiehenä ja vastaa osaltaan vuodeosaston hallinnosta ja esimiestyöstä. Tarkempi työnjako vuodeosaston osastonhoitajan kanssa sekä vastuuhenkilöiden nimeäminen sovitaan työn alettua. Kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva sosiaali- ja terveysalan korkeakoulututkinto tai aikaisempi opistotason tutkinto täydennettynä soveltuvilla johtamisen tai hallinnon opinnoilla, terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukainen laillistus sekä riittävä kokemus hallinnon työstä ja perusterveydenhuollon käytännön työstä. Pidämme tärkeänä henkilöstöja taloushallinnollista osaamista sekä hyviä yhteistyö-, verkostoitumis- ja organisointitaitoja. Viran vastaanottaminen 1.8.2015 tai sopimuksen mukaan. Palkkaus ja muut ehdot määräytyvät KVTES:n mukaisesti. Valitun tulee ennen viran vastaanottamista toimittaa hyväksytty lääkärintodistus. Noudatamme 4 kk:n koeaikaa. Hakemukset liitteineen pyydetään toimittamaan tiistai 26.5.2015 klo 12 mennessä osoitteella yl Riikka Lilja, Ikaalisten sosiaali- ja terveyskeskus, Vanha Tampereentie 21, 39500 Ikaalinen. Kuoreen merkintä ”hakemus”. Hakemuksen voi toimittaa myös sähköpostilla [email protected]. Lisätietoja ylilääkäri Riikka Lilja, p. 044 7301 528, [email protected] Tehy 7 93 x 122 Pohjois-Karjalan Pohjois-Karjalansairaanhoitosairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä on haettavana ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Osastonhoitajan virka vatsakeskuksessa OSASTONHOITAJAN VIRKA, aistinsairauksien klinikkaryhmä Vatsakeskus aloittaa toimintansa Pohjois-Karjalan keskussairaalassa tammikuussa 2016. Vatsakeskuksessa yhdistyvät nykyiset kirurgian ja Viran sijoituspaikka onpolikliininen ihotautien ja allergologian poliklinikka. sisätautien vatsasairauksien tutkimus ja hoito sekä tähystystoiminta. Hoitohenkilökuntaa uudessa yksikössä on osastonhoitajan Osastonhoitaja toimii yksikkönsä hoitotyön henkilöstön lähiesimie lisäksi 13 sairaanhoitajaa. nä ja osallistuu myös poliklinikan vastaanottotoimintaan ja Haemme nyt yksikköömme kokenutta hoitotyönjohtamisosaajaa allergologisten tutkimusten tekemiseen. Palkkaus johmääräytyy tamaan ja kehittämään hoitotyön osalta uuden toiminnan suunnittelua kunnallisen yleisen virkaja työehtosopimuksen mukaan. organisaatiomme strategian mukaisesti. Jatkossa, toiminnan vakiinnuttua, osastonhoitajan työnkuvaan kuuluu hoitohenkilökunnan lähiesiViran hoidossa tarvitaan laajaa käytännön kokemusta miestyön lisäksi aktiivinen hoitotyön kehittäminen näyttöön perustuvin ihotautien menetelmin sekä kliiniseen potilastyöhön. hoitotyöstä jaosallistuminen allergologisten tutkimusten hallinnasta. Johtamisko Tehtävään vaadittava pätevyys: muksen lisäksi hyvien yhteistyötaitojen, kehittämismyönteisyyden terveydenhuollon ylempi hallinta korkeakoulututkinto ja terveydenhuollon ammuutostilanteiden katsotaan eduksi. mattihenkilöstöstä annetun lain (559/1994) mukainen laillistus TAI Kelpoisuusvaatimuksena osastonhoitajan virkaan on terveydenhu terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain (559/1994) mulon ylempi taijaterveydenhuollon kainen laillistuskorkeakoulututkinto ja 90 op soveltuvat sosiaaliterveysalan hallinnon jakorkeakoulu johtamisen opinnot. tutkinto ja lisäksi 90 opintopisteen johtamisen ja hallinnon opinno Työn menestyksellinen hoitaminen edellyttää vahvaa johtamisidentitai aikaisemmin hyväksytty osastonhoitajan pätevyys sekä kaikissa teettiä sekä erinomaisia sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja. Gastroente-annetun lain vaihtoehdoissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä rologisen hoitotyön osaaminen katsotaan eduksi. (559/1994) mukainen laillistus. Työn alkamisajankohta 1.8.2015. Palkkaus KVTES:n mukainen. Tiedusteluihin vastaaHeli ylihoitaja Marjatta Haapaniemi, Lisätietoja antaa ylihoitaja Sivonen, 050 387 7625, [email protected] puh. (013) 171 2014, sähköposti [email protected] Virkaa haetaan sähköisesti 22.5.2015 klo 14.00 mennessä osoitteesPaikkaa haetaan sähköisesti 18.12.2009 14.00 mennessä sa www.pkssk.fi/tyopaikat, jossa on myös täydellinenklo hakuilmoitus. osoitteessa www.pkssk.fi/tyopaikat, josta hakuilmoitus Joensuu 4.5.2015 Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä kokonaisuudessaan. Virkaan ehdollisesti www.pkssk.fi valitun on ennen vaalin vahvistamista esitettä hyväksyttävä lääkärintodistus. Tehy 7 93 x 122 mm Sairaanhoitajia Irlantiin ja Saudi-Arabiaan Joensuu 25.11.2009 Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä johtamaan terveydenedistämistoimintaa. Katso hakuilmoitus www.helsinkirekry.fi. Työavain 45-473-15 ohjaa ilmoitukseen. Hakuaika päättyy 1.6.2015 klo 16.00. ONGOING INTERVIEWS: Book your time for a Skype Interview! Tehy-lehti tavoittaa ammattilaiset Varaa tila työpaikkailmoituksellesi 010 665 2553 [email protected] 72 t 7–2015 TEHY nen perehdytys työhön, hyvät etenemismahdollisuudet, ilmaiset lennot, kuntosalit ja uima-altaat jne. Lue eduista ja palkasta tarkemmin kotisivuiltamme. Hyvitämme Koko: 1/4 sivu Mitä seuraavaksi? kulujasi! Lähetämme sinulle täydellisen infopaketin. Sinuun ottaa yhteyttä sairaanhoitaja, joka on työskennellyt 9 vuotta Saudi-Arabiassa. Autamme sinua CV:n tekemisessä ja valmistamme sinut haastatteluun. Kun sinut on hyväksytty, avustamme sinua kaikessa matkustamiseen liittyvässä. Matkustat muiden suomalaisten hoitajien kanssa ja sairaalassa sinua odottaa kuuden viikon perusteellinen perehdytysjakso. PROFCO Professional Connections on suomalainen terveydenhuoltohenkilöstön välityspalveluyritys. Olemme välittäneet sairaanhoitajia Australiaan, Brittein-saarille ja Lähi-Itään jo 20 vuotta. Olemme välittäneet tuhanK A T S O sia hoitajia vakinaiV I D E O T siin työsuhteisiin. [email protected] www.profco.com YO U T U B E . C O M / P R O F C OT V Lue lisää sivuiltamme www.nursinginsaudi.net ja katso täydellinen listaus sadoista työpaikoista. 09 41 55 66 11 Lisätietoja antaa • johtava ylihoitaja Riitta Saarela, 040 3360 880, [email protected] Nyt myös paikkoja vanhainkodeissa Irlannissa YLIHOITAJAA Loistavat edut kuten hyvä veroton palkka, pitkät lomat (54 päivää), ilmainen asunto, työterveyshuolto, perusteelliTehy 16/09 SOITA King Faisal Specialist Hospitals & Research Centers Jeddah and Riyadh Haemme suun terveydenhuoltoon vakinaiseen toimeen löytyy Palvelumme ovat ilmaisia sinulle! TEHY t 7–2015 71 työpaikat Haluatko johtamisen erityispätevyyden? Tervetuloa työhön Kemiin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on haettavana 12.6.2015 klo 14.00 mennessä Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueella OSASTONHOITAJAN virka, sijoituspaikka kuntoutusyksikkö Odotamme osastonhoitajalta valmiutta kehittää yksikön toimintaa laajaalaisesti ja toimia muutosjohtajana Lean- periaatteen mukaisesti. Kuntoutusyksikkö kouluttautuu ICF-luokituksen käyttöön. Kelpoisuusehtona on laillistettu ammattihenkilö, jolla on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja riittävä työnjohdon ja hallinnon lisäkoulutus (40 ov/60 op) tai aikaisempi hyväksytty osastonhoitajan pätevyys. Hakijalle katsotaan eduksi kokemus hallinnollisista tehtävistä ja työskentelystä kuntoutusalalla. Kuntoutusyksikön osastonhoitajan tehtävien lisäksi virkaan kuuluu toistaiseksi tekstinkäsittely-yksikön esimiehen tehtävät. Lisätietoja antavat hallintoylihoitaja Mervi Tikkanen, puh. 040 830 9571, [email protected] ja vastaava fysioterapeutti Eeva-Liisa Heikkinen, puh. 040 842 1345, [email protected]. Palkkaus määräytyy KVTES:n ja työn vaativuuden arvioinnin mukaan. Tehtävään kuuluu kuuden (6) kuukauden koeaika. Virkaan valitun tulee ennen viran vastaanottamista esittää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Sairaalamme on savuton työpaikka. Kirjalliset hakemukset opinto- ja työtodistuksineen lähetetään osoitteella Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Kirjaamo, Kauppakatu 25, 94100 Kemi tai [email protected]. Hakemusasiakirjoja ei palauteta. Tehy ja sen yhteistyöjäsenjärjestöt ovat laatineet johtamisen erityispätevyysjärjestelmän. Sen tarkoituksena on tukea ja vahvistaa johtamista sekä auttaa työnantajia tunnistamaan nyt ja tulevaisuudessa tarvittavaa johtamisosaamista. Erityispätevyyden saanut henkilö voi hyödyntää tunnustusta urakehityksensä suunnittelussa, työtehtävien vaativuuden osoittamisessa ja positiivisen palkkakehityksen perusteena. Ilmoittaudu pilottiryhmään 16.6. mennessä. Mukaan mahtuu vain rajoitettu määrä hakijoita. Pilotti on hakijalle maksuton. Hakijan on oltava oman ammatillisen järjestönsä jäsen. Varsinainen hakuprosessi ajoittuu syksylle 2015. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Juha Kurtti, [email protected] tai puh. 050 586 9460. Kemissä 24.4.2015 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueen johtaja Tehy 7 93 x 140 mm Tehyläinen golffari! Sinustako Tehyn mestari 2015? Golfkilpailu la 13.6. klo 9 Golf Saimaa Illallinen ja palkintojenjako klo 18 Holiday Club Saimaan ravintolassa. Luvassa hyvät palkinnot ja yllätyspalkintoja illalliselle jääville. Illallinen on kilpailuun osallistujille maksuton. ILMOITTAUTUMINEN KISAAN 5.6. MENNESSÄ [email protected] tai puh. 043 825 8859 Mahdollisuus yöpyä 1–2 vrk omalla kustannuksella tehyläisille tarjottuun hintaan: 98 €/1 vrk/1 hh, 118 €/vrk/2 hh, 148 €/ perhehuone (2 vuodetta + 2 lisävuodetta). Huonehinnat sisältävät aamiaisen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön. Perjantaina voi pelata harjoituskierroksen hintaan 35 €. Majoitusvaraukset osoitteesta [email protected] tai numerosta 030 686 1062. Lisätietoja Tehyn nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. TEHY t 7–2015 72 73 TEHY t 7–2015 ristikko @S ratkaise ristikko 22.5.2015 mennessä, jos haluat osallistua arvontaan. Palkintona on kolme Tehy-tuotetta. Arvontaan voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/ristikko. Jos osallistut arvontaan postikortilla, kirjoita korttiin ristikon avainsanat (6 kpl) sekä yhteystietosi mukaan lukien sähköpostiosoitteesi. Postita kortti osoitteeseen Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy. Arvonnan tulos ja ratkaisut julkaistaan Tehy-lehdessä 8/2015. Ristikon on laatinut Ahti Syrjälä. TEHY t 7–2015 73 ihana arki TEHYLÄINEN HEITTÄÄ VAPAALLE. kiai! Helena Kuusisto nauttii karaten monipuolisuudesta, nopeudesta ja vauhdista. Tatamien sisupussi iskussa Helena Kuusisto kilpailee karaten huipulla. teksti Minna Ruotsalainen kuva Esa Kyyrö K izamitsuki ja mawashigeri ovat porilaisen sairaanhoitajaopiskelija Helena Kuusiston lempitekniikoita. Ensin mainittu on etukäden lyönti ja jälkimmäinen kiertopotku. –Olen aika hyvä käsistäni ja pituudestani on hyötyä. Lajissa tarvitaan nopeutta ja räjähtävää voimaa, mutta myös taktista ajattelua. Helena innostui shotokan-tyylisuunnan karatesta nähtyään yhdeksänvuotiaana lajinäytöksen. Kilpakarate koukutti ja kolmentoista vuoden säntillinen sparraaminen on vienyt pitkälle: vuoden karateka-titteleitä, yli kymmenen Suomen mestaruutta ja mitaleja muun muassa EM- ja opiskelijoiden MM-kisoista. –Olen jännittäjä-tyyppi, mutta tatamilla kumarrusten jälkeen tulee harmoninen ja rauhallinen olo. Tämän minä osaan. karate on antanut paitsi erinomaisen kunnon myös itsenäistänyt. Lajissa kaik74 ki lähtee itsekurista ja vastustajan kunnioittamisesta. Tekniikat ovat monipuolisempia kuin muissa kamppailulajeissa, joten itseään voi toteuttaa paremmin. Kilpaura on vienyt ympäri maailmaa yli pariinkymmeneen maahan, mikä on avartanut ajattelua jo nuorena. Turhasta ei kannata valittaa, ja elämästä pitää erottaa oikeasti tärkeät asiat. Yleisin kysymys karatekoille on vyön väri. Helenalle se on vain matkan varrella kertynyt kiva bonus. Moni on sanonut jäänaiseksi, jonka ilmekään ei värähdä. –Monet tulevat kädet auki kysymään kaiken maailman ninjatempuista ja kurkipotkuista, ensimmäisen danin mustan vyön taituri nauraa. helena treenaa kuutena päivänä viikossa puolitoista tuntia aamuisin ja iltaisin. Oheisharjoittelusta käyvät painonnosto ja loikkatreenit. Värikäs ja puhelias persoona muuttuu keskittyessään kuin toiseksi. –Moni on sanonut jäänaiseksi, jonka ilmekään ei värähdä. Opiskelukaverit Satakunnan ammattikorkeakoulussa tsemppaavat täysillä. Viime vuoden EM-pronssin jälkeen koululla odottivat kakku ja banderolli. Menestyksekkään kilpauran ja opiskelujen yhdistäminen on nyt loppusuoralla, sillä tarkoitus olisi valmistua loppuvuonna. t mikä auttaa sinua jaksamaan arjessa? kerro se meille: [email protected] TEHY t 7–2015 tehy-lehti 8 ilmestyy 2.6. seuraavassa numerossa KIRSI TUURA Transmiehen rankka hoitopolku Toimitus PL 40, 00060 Tehy [email protected] Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: [email protected] tehy-lehti 2015 Nro 8 9 10 Aineistot 15.5. 5.6. 31.7. TEHY t 7–2015 Ilmestymispäivä 2.6. 23.6. 18.8. Päätoimittaja Minna Hietakangas (09) 5422 7190 Päivi Jokimäki, vuorotteluvapaalla Toimitussihteeri Teijo Kuusela (09) 5422 7193 Ulkoasu Pia Hietamies AD (09) 5422 7195 Toimittajat Riitta Hankonen (09) 5422 7192 Terhi Mäkinen (09) 5422 7191 Vesa Turunen (09) 5422 7194 Toimituksen assistentti Marjo Väyrynen (09) 5422 7196 Työpaikkailmoitukset Alma 360 Asiakasmedia Puh. 010 665 2553 [email protected] Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma 360 Asiakasmedia Puh. 010 665 2547 [email protected] Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN 0358-4038 PunaMusta 75 ...tekee päivästäsi mukavan Turkoosi Liila Navysininen Vaalean vihreä Kirsikka Marine Valitse vapaasti kaksi ylätai alaosaa yhteishintaan Malli 20213 Miellyttävä Stretch, jossa 69 g Naisten tunika. Vartalomyötäinen malli. XS - 4XL 49,90 sis. Alv 24% mukavuus ja design korostuvat. Valikoimassa yhdistyvät puuvillan hengittävyys ja strech-ominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. Rypistymätön ja hyvä värinkesto. 47% puuvilla/47% polyesteri/ 6% EOL-stretch Malli 20105 Ylhäältä alas nepitetty naisten paitajakku XS - 4XL 49,90 sis. Alv 24% Musta Turkoosi Malli 96302 Navysininen Kirsikka Valitse vapaasti 2 kpl Naisten elastiset housut. Säädettävät kuminauhat vyötärössä ja lahkeissa. Musta, Valkoinen XXS/34 - 4XL/50 69 g 49,90 sis. Alv 24% Liila Vaalean vihreä Marine Malli 20301 Unisex-housut, kaksi sivutaskua ja takatasku. Joustava vyötärö nauhakujalla. Musta, Navy-sininen, Marine XS - 4XL 49,90 sis. Alv 24% Tarjoukset ovat voimassa 15.06. asti. Tilauskoodi TH7 Tilaa ilmainen esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme www.praxiswear.fi tai soita numeroon 02-284 2886 Praxis-työvaatteet Emännänkatu 11 21100 Naantali [email protected] Tehy nr. 12 2014 Musta
