VIRKA- JA TYÖVAPAAT

RAAHEN KAUPUNKI
VIRKA- JA TYÖVAPAAT
Ohje virka- ja työvapaiden myöntämisestä
Käsittely:
YTT 18.2.2015
Hallintolautakunta 21.4.2015
Voimaantulo:
1.5.2015
2
Sisällysluettelo:
1 YLEISTÄ VIRKA- JA TYÖVAPAASTA .................................................................................. 3
1.1
Virka-/ työvapaan pituus .............................................................................................. 4
2 VUOSILOMA ......................................................................................................................... 6
3 SAIRAUSLOMA .................................................................................................................... 8
3. 1
Oikeus sairauslomaan ................................................................................................. 8
3.2
Sairastuminen vuosilomalla ....................................................................................... 15
3. 3
Sairausloma-ajan palkka............................................................................................ 17
3.4
Työtapaturma ja ammattitauti .................................................................................... 17
3.5
Eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtava sairaus ............................................ 17
3.6
Osa-aikainen sairauspoissaolo .................................................................................. 18
4
PERHEVAPAAT .......................................................................................................... 20
4.1
Oikeus perhevapaisiin ............................................................................................... 20
4.2
Perhevapaiden hakeminen ja kokonaissuunnitelman tekeminen............................... 20
4.3
Perhevapaan ajankohdan muuttaminen tai keskeyttäminen ...................................... 20
4.4
Äitiys- ja erityisäitiysvapaa ......................................................................................... 21
4.5
Vanhempainvapaa ..................................................................................................... 22
4.6
Isyysvapaa ................................................................................................................. 23
4.7
Hoitovapaa................................................................................................................. 24
4.8
Osittainen hoitovapaa ................................................................................................ 25
4.9
Tilapäinen hoitovapaa................................................................................................ 26
4.10
Poissaolo pakottavista perhesyistä ............................................................................ 28
4.11
Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi ....................................... 29
5
MUUT VIRKA- JA TYÖVAPAAT .................................................................................. 30
5.1
Eräät virka- ja työvapaat ........................................................................................... 30
5.2
Harkinnanvaraiset virka-/ työvapaat........................................................................... 30
5.2.1 Harkinnanvaraisen virka-/ työvapaan myöntämisen periaatteet.......................... 31
5.2.2 Toisen työnantajan palvelukseen menemisen vuoksi myönnettävät virkavapaudet
..................................................................................................................................... 34
5.2.3 Kansanedustajana toimiminen ja määräaikainen Euroopan Unionin palvelus .... 34
5.2.4 YK:n kehitysyhteistyö ym. kansainväliset tehtävät .............................................. 35
5.2.5 Luottamustoimen hoitaminen .............................................................................. 35
5.2.6 Urheiluedustustehtävä ........................................................................................ 36
5.3
Opintovapaa .............................................................................................................. 36
5.3.1 Opintovapaaoikeus ............................................................................................. 36
5.3.2 Opintovapaan hakemis- ja myöntämismenettely................................................. 37
5.3.3 Opintovapaan keskeyttäminen ............................................................................ 37
5.4
Koulutukseen osallistuminen ..................................................................................... 38
5.4.1 Onko koulutukseen osallistuminen työaikaa? ..................................................... 39
5.4.2 Koulutusta varten myönnettävän virka- työvapaan perusteet ............................. 40
5.5
Kuntoutus................................................................................................................... 42
5.6
Vuorotteluvapaa......................................................................................................... 43
5.7
Ylityövapaat ............................................................................................................... 44
5.8
Raahen kaupungin pitkästä palveluksesta myönnettävä vapaa................................. 44
6
VIRKAVAPAUKSIEN/TYÖLOMIEN HAKU- JA PÄÄTÖSMENETTELY ....................... 45
6.1
Hakeminen................................................................................................................. 45
6.2
Päätösmenettely ........................................................................................................ 45
6.3
Virka-/työvapaan peruutus ja muutos ........................................................................ 46
3
1 YLEISTÄ VIRKA- JA TYÖVAPAASTA
Virkavapaudella tarkoitetaan viranhaltijan vapauttamista virkatehtäviensä hoidosta määräajaksi. Vastaavaa työsuhteisen työntekijän vapauttamista tehtäviensä hoidosta kutsutaan työlomaksi.
Virka-/ työvapaata on haettava aina kirjallisesti, olipa kyseessä mikä
virka-/ työvapaan muoto tahansa. Pääasiallisesti hakeminen tapahtuu
Web-tallennuksen kautta.
Viranhaltijalle/ työntekijälle voidaan hakemuksesta myöntää vapautus
virka-/ työtehtävien hoidosta joko kokonaan tai osittain. Virka-/ työvapaita koskevat määräykset löytyvät virka- ja työehtosopimuksista ja
lainsäädännöstä (esim. opintovapaa, vuorotteluvapaa).
Virka-/ työvapaat voidaan jakaa ehdottomiin ja harkinnanvaraisiin.
Ehdottomiin virka-/ työvapaisiin viranhaltijalla/ työntekijällä on oikeus
virka- ja työehtosopimusten ja/ tai lainsäädännön perusteella ja niiden
osalta työnantajan on noudatettava ko. säännöksiä ja määräyksiä.
Tapauksissa, joissa virka-/ työvapaasta ei säädetä virka- ja työehtosopimuksessa tai lainsäädännössä, on virka-/ työvapaan myöntäminen, vapaan pituus ja sen mahdollinen keskeyttäminen työnantajan
harkinnassa.
Ehdottomat virka-/ työvapaat
- sairausloma
- perhevapaat
- opintovapaa
- KVTES luku V § 12:n mukaiset eräät virka-/ työvapaat (ks. kohta
3.2)
Harkinnanvaraiset virka-/ työvapaat (ks.kohta 3.3)
- yksityisasioiden vuoksi myönnettävät virka-/ työvapaat
- virka-/ työvapaa toisen työnantajan palvelukseen menemiseksi
- virka-/ työvapaa kehitysyhteistyö tms. kansanvälisen tehtävän
vuoksi
Palkallinen vai palkaton virka-/ työvapaa?
Palkalliset virka-/ työvapaat
vuosiloma (KVTES luku IV), ks. tämän ohjeen luku 2
sairausloma (KVTES luku V 1-5 §), ks. tämän ohjeen luku 3
perhevapaat (KVTES luku V 6-10 §), ks. tämän ohjeen luku 4
eräät virka- ja työvapaat (KVTES luku V 12 §), ks. tämän ohjeen luku 5.1
Palkallinen harkinnanvarainen virka-/ työvapaa (ks. tämän ohjeen luku 5.2)
voidaan myöntää esim. silloin, kun
viranhaltija/ työntekijä osallistuu virka-/ työvapaan aikana oman
ammattialansa sellaiseen tapahtumaan, josta on olennaista
4
hyötyä virka-/ työtehtävien hoidon kannalta (virka-/ työvapaata
ei kuitenkaan myönnetä palkallisena silloin, kun henkilöllä on
oikeus saada opintovapaalain mukaista opintovapaata)
viranhaltija/ työntekijä osallistuu merkittäviin kansainvälisiin urheilu- tai kulttuuritapahtumiin; edellytyksenä palkallisen virka-/
työvapaan myöntämiselle on lisäksi se, että henkilö osallistuu
tapahtumaan tai kilpailuun keskeisessä roolissa (esim. esiintyjänä, urheilijana, valmentajana tai huoltajana)
Palkattomat virka-/ työvapaat
yli 1 kk:n palkaton virka-/ työvapaa
äitiysloman palkaton aika
vanhempainloman palkaton aika
hoitovapaa
vuorotteluvapaa
Palkaton harkinnanvarainen virka-/ työvapaa (ks. tämän ohjeen luku
5.2)
Mikäli virka-/ työvapaata hakenut viranhaltija/ työntekijä saa palkkaa,
palkkiota tai näiden luonteista etuutta joltain muulta taholta tai organisaatiolta, virka-/ työvapaata ei myönnetä palkallisena.
Palkattomien virka-/ työvapaiden aikana viranhaltija/ työntekijä ei ole
oikeutettu käyttämään työterveyshuollon palveluita.
1.1 Virka-/ työvapaan pituus
Virka-/ työvapaan pituus 5 päivää
Mikäli haettavan virka-/ työvapaajakson pituus on 5 päivää (eli haetaan viikon kaikiksi työpäiviksi), on virka-/ työvapaa haettava ja
myönnettävä koko viikoksi eli 7 päiväksi, jolloin myös lauantai ja sunnuntai sisältyvät jaksoon.
Virka-/ työvapaan pituus 4 päivää
Mikäli virka-/ työvapaajakson pituus on 4 päivää (eli vapaata haetaan
yhtä päivää lukuun ottamatta kaikiksi viikon työpäiviksi), mukaan otetaan joko lauantai tai sunnuntai, mikäli nämä ovat säännönmukaisesti
henkilön vapaapäiviä, eli virka-/ työvapaan pituus on 5 päivää. Virka-/
työvapaa on haettava ja myönnettävä myös joko lauantaiksi tai sunnuntaiksi riippuen siitä, kumpaan viikonpäivään virka-/ työvapaa rajoittuu. Tätä sääntöä noudatetaan myös niillä viikoilla, joihin sisältyy
arkipyhä.
Virka-/ työvapaan pituus 1-3 päivää
Virka-/ työvapaajakson pituuden ollessa 1-3 päivää, myönnetään virka-/ työvapaa sen mukaisesti.
Viikonlopun ylimenevä virka-/ työvapaa
5
Mikäli palkatonta virka-/ työvapaata anotaan saman syyn vuoksi sekä
perjantaiksi että maanantaiksi, myös lauantai ja sunnuntai huomioidaan virka-/ työvapaata myönnettäessä.
Kahta viikkoa pidemmät virka-/ työvapaat
Kahta viikkoa pidemmät virka-/ työvapaat on haettava ja myönnettävä yhdenjaksoisina.
Palkaton virka-/ työvapaa arkipyhäviikolla
Mikäli palkatonta virka-/ työvapaata anotaan viikolle, johon sisältyy
muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä,
loppiainen, helatorstai, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä. Nämä päivät ovat aina palkallisia vapaapäiviä.
Esim. uudenvuodenpäivä osuus tiistaille, joten palkatonta virka-/ työvapaata anotaan 31.12. (ma) ja 2.1. (ke) – 4.1. (pe). Jos uudenvuodenpäivä on perjantai, palkatonta virka-/ työvapaata anotaan ajalle
27.12. (su) – 31.12. (to). Nämä esimerkit koskevat henkilöstöryhmiä,
joilla lauantai ja sunnuntai ovat säännönmukaisia vapaapäiviä.
Harkinnanvaraiset virka-/ työvapaat
Harkinnanvaraisilla virka-/ työvapailla tarkoitetaan sellaisia virka-/
työvapaita, joita työnantaja ei ole lain tai sopimusmääräyksen nojalla
velvollinen myöntämään.
Harkinnanvaraiset virka-/ työvapaat myönnetään yhdenjaksoisina (ei
mahdollisuutta katkaista virka-/ työvapaata esim. lomarahan laskentakuukauden ajaksi).
Harkinnanvaraiset palkattomat virkavapaat opetusalalla
Syyslukukausi
Mikäli harkinnanvaraista palkatonta virkavapaata haetaan koko syyslukukaudelle, on se anottava ajalle 1.8. – 31.12.
Kevätlukukausi
Mikäli harkinnanvaraista palkatonta virkavapaata haetaan koko kevätlukukaudelle, on se anottava ajalle 1.1. – 31.7.
Koko lukuvuosi
Mikäli harkinnanvaraista palkatonta virkavapaata haetaan koko lukuvuoden ajalle, on se anottava ja myönnettävä ajalle 1.8. – 31.7.
Palkattomat virkavapaat oppilaiden loma-aikojen yhteydessä
6
Mikäli harkinnanvarainen virkavapaus alkaa 1.9. lukien tai sitä ennen
ja kestää syyslomaan saakka, on myös syysloma kokonaan palkaton. Mikäli harkinnanvarainen virkavapaus alkaa 1.11. lukien tai sitä
ennen ja kestää joululomaan saakka, on myös joululoma kokonaan
palkaton. Mikäli harkinnanvarainen virkavapaus alkaa kevätlukukauden alusta lukien tai aiemmin ja kestää talvilomaan saakka, on myös
talviloma kokonaan palkaton.
Tarkoituksenmukaista on, että sijainen saa palkan koko vakinaisen
viranhaltijan virkavapauden ajalta.
2 VUOSILOMA
Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset sisältävät määräyksiä vuosilomasta ja sen pitämisestä. Työnantajan velvollisuutena on järjestää
työtehtävät ja sijaisuudet siten, että jokaisen työntekijän on mahdollista jäädä palautumisen kannalta riittävän pitkälle vuosilomalle.
Työantajan on noudatettava lomien sijoittelussa tasapuolisuutta ja
työnantajan on kuultava viranhaltijaa/ työntekijää ennen vuosiloman
määräämistä. Ellei loman ajankohdasta päästä yksimieliseen ratkaisuun, työnantaja voi viime kädessä määrätä sen, milloin viranhaltija/
työntekijä pitää vuosilomansa.
Vuosiloma annetaan pääsääntöisesti siten, että lomavuoden lomakauteen (2.5.-30.9.) sijoitetaan 20 lomapäivää, kuitenkin vähintään 65
% ansaitusta lomasta ja loput lomakauden jälkeen tai useammassa
osassa.
KVTES:in luku IV sisältää vuosilomaa ja sen antamista koskevat tarkemmat määräykset.
Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä
ajanjakso
Lomavuosi on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy (31.3.)
Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso
Vuosiloman pituus määräytyy täysien lomanmääräytymiskuukausien
lukumäärän, työkokemuslisään oikeuttavan palvelusajan ja palvelussuhteen pituuden mukaan. (KVTES luku IV 5 §)
Vuosilomaa voidaan siirtää työkyvyttömyydestä johtuen. KVTES:issä
tästä on määräykset luvun IV 11 §:ssä. (Ks. myös tämän ohjeen kohta 3.1 ’Oikeus sairauslomaan’)
Vuosiloman hakeminen
Ks. tämän ohjeen kohta 6 ’Virkavapauksien/ työlomien haku- ja päätösmenettely’.
Säästövapaa
7
Viranhaltijalla/ työntekijälle on oikeus säästää 15 vuosilomapäivää
ylittävä osa kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemistaan
vuosilomapäivistä pidettäväksi ko. vuosiloman lomakautta kautta
seuraavan lomakauden jälkeen säästövapaana, mikäli asiasta sovitaan viranhaltijan/ työntekijän ja työnantajan kesken. (KVTES luku IV
12 §)
Viranhaltijalla/ työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta vuosiloman
osan muuttamiseen säästövapaaksi. Toisaalta myöskään työnantaja
ei voi velvoittaa viranhaltijaa/ työntekijää muuttamaan vuosiloman
osaa säästövapaaksi. Vuosiloman osan siirtäminen säästövapaaksi
edellyttää aina viranhaltijan/ työntekijän ja työnantajan kesken perustellusta syystä tapahtuvaa sopimista. Säästövapaasta sovittaessa on
hyvä sopia jo ainakin alustavasti säästövapaiden pitämisaikataulusta.
Tapauksissa, joissa viranhaltijan/ työntekijän työaika muuttuu olennaisesti (esim. muutos osa-aikatyöhön) kerrytetty säästövapaa maksetaan korvauksena pitämättömistä vuosilomapäivistä.
Soveltaminen
Sekä viranhaltijan/ työntekijän että esimiehen on yleensä syytä harkita tarkasti vuosiloman säästövapaaksi siirtämistä, koska loman pitäminen on tärkeää levon ja työstä palautumisen
kannalta. Usein viranhaltijalla/ työntekijällä on kuitenkin henkilökohtaisia perusteluita vuosiloman säästövapaaksi siirtoesitykselleen ja ne on syytä ottaa huomioon asiaa ratkaistaessa.
Esim. viranhaltija/ työntekijä haluaa jättää lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2013 – 31.3.2014 päiviä pidettäväksi säästövapaana. Säästövapaat voidaan pitää aikaisintaan 2.5. –
30.9.2015 lomakauden jälkeen, eli aikaisintaan 1.10.2015.
Vuosiloman pitäminen ennakkoon
Vuosilomaa voidaan pitää ennakkoon ennen kuin oikeus vuosiloman
pitämiseen syntyy, mutta kuitenkin vasta 1.1. lukien ja vain sen verran kuin vuosilomaa on ansaittu.
Mikäli viranhaltijan/ työntekijän palvelussuhde päättyy ennen kuin
hänellä olisi oikeus pitää vuosilomaansa, viranhaltija/ työntekijä ja
työnantaja voivat sopia palvelussuhteen aikana ja palvelussuhteen
päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä palvelussuhteen kestäessä, mahdollisesti siis jo ennen vuoden alkua
(1.1.20xx).
Lomarahan vapaaksi vaihtaminen
Raahen kaupunki sopii henkilöstöjärjestöjen kanssa erillisellä sopimuksella siitä, voiko henkilöstö työtilanteen niin salliessa vaihtaa halutessaan lomarahoja kokonaan tai osittain vapaaksi.
Lomarahojen vapaaksivaihtosopimuksen ollessa voimassa edellytyksenä lomarahojen vapaaksi vaihtamiselle on se, ettei lomarahavapaan pitäminen edellytä sijaisen palkkaamista työtehtävien hoitamiseksi. Vuosiloman myöntävä esimies arvioi ja päättää sen, voidaanko
8
lomarahavapaata myöntää. Lomarahavapaita myöntäessään työnantajan on toimittava tasapuolisesti.
Sitovat viranhaltijan/ työntekijän ja esimiehen allekirjoittamat ilmoitukset lomarahan vapaaksi vaihtamisesta on toimitettava palkkalaskentaan 31.5. mennessä kirjallisesti.
Lomarahavapaan pitämisajankohta haetaan normaalisti Webtallennuksen kautta.
Soveltaminen
Mikäli lomarahan vapaaksivaihtosopimus on voimassa ja esimies arvioi, että lomarahavapaata on mahdollista myöntää sitä hakevalle viranhaltijalle/ työntekijälle, on muistettava tasapuolisuus koko työyksikön henkilöstöä kohtaan. Jos esimies
myöntää lomarahavapaata yhdelle viranhaltijalle/ työntekijälle,
hän ei voi kieltää sitä toiselta samassa työyksikössä työskentelevältä sillä perusteella, että tehtävien hoitoa ei voida järjestää ilman sijaisten ottamista. Tällaisessa tapauksessa esimies
voi harkintansa mukaan esim. myöntää molemmille lomarahavapaata hakeneille lyhyemmän jakson lomarahavapaata tai
jättää myöntämättä lomarahavapaan kummallekin.
3 SAIRAUSLOMA
3. 1
Oikeus sairauslomaan
Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada virka-/työvapaata (sairauslomaa), jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamaan virkaansa/työtään.
Sairausloman myöntäminen edellyttää sitä, että työnteko on tosiasiallisesti aloitettu, virka-/ työsuhdetta ei siis voi aloittaa sairauslomalla.
Työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus.
Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla
enintään seitsemän (7) kalenteripäivää. Tällöin työkyvyttömyys osoitetaan:
esimiehen luvalla tai terveydenhoitajan todistuksella 1-5 kalenteripäivää, kuitenkin vain enintään 2 päivää kerrallaan
terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamalla todistuksella sairausloman jatkuessa yli 5 kalenteripäivää (päivät 6-7)
7 kalenteripäivää ylittävistä sairauspoissaoloista on aina oltava
lääkärintodistus
Mikäli esimies katsoo, että lääkärintodistus on syytä toimittaa jo ennen kuin 7 kalenteripäivää ylittyy, voi hän kehottaa viranhaltijaa/ työntekijää hankkimaan todistuksen jo aiemmin.
Sairausloma myönnetään ilman eri hakemusta lääkärintodistuksessa
mainituksi tai muulla yllä mainitulla tavalla selvitetyksi ajaksi. Viranhaltijan/ työntekijän on esitettävä hyväksyttävä lääkärin- tai muu edellä tarkoitettu todistus työkyvyttömyydestään ilman aiheetonta viivytystä. Mikäli lääkärintodistusta ei ole toimitettu työnantajalle viikon kuluessa lääkärintodistuksen allekirjoituspäivämäärästä, on sairausloman
ensimmäinen päivä palkaton.
9
Lääkärintodistuksesta on käytävä ilmi työkyvyttömyysaika, diagnoosi
sekä lääkärintodistuksen antopäivä.
Osa-aikaeläkkeellä oleville sairausloma myönnetään keskeytyksettä,
sairauslomaa ei voi jaksottaa siten, että se keskeytetään eläkejakson
ajaksi.
Määräaikaisen kuntoutustuen ajaksi myönnetään palkatonta virka-/
työvapaata, ei sairauslomaa.
Sairauspoissaolot on kirjattava Web-tallennukseen. Pääsääntöisesti
viranhaltija/ työntekijä laatii itse poissaoloilmoituksen työhön palattuaan, mutta esimiehellä (tai mikäli työyksikössä on sovittu, että yksi
henkilö syöttää poissaolot keskitetysti Web-tallennukseen, tällä nimetyllä henkilöllä) on myös oikeus tehdä poissaoloilmoitus viranhaltijan/
työntekijän puolesta Web-tallennukseen välittömästi ilmoituksen saatuaan.
Lääkärintodistus tai muu edellä tarkoitettu todistus on kuitenkin vain
asiantuntijan lausunto, josta toimivaltainen viranomainen voi poiketa
perustellusta syystä. Mikäli käy ilmi, ettei viranhaltija/ työntekijä lääkärintodistuksesta huolimatta ole ollut työkyvytön, hänellä ei ole oikeutta
palkalliseen sairauslomaan.
Soveltaminen
Saadakseen palkallista sairauslomaa viranhaltijan/ työntekijän
tulee olla kykenemätön tekemään omaa työtään ja osoittaa
tämä yleensä lääkärintodistuksella tai muulla yllä mainitulla
tavalla. Todistus esim. lääkärin vastaanotolla käynnistä, tutkimuksista, kuntoutuksesta tai poliklinikalla käynnistä ei ole yksinään riittävä peruste sairausloman myöntämiselle.
Viranhaltija/ työntekijä ei menetä sairausajan palkkaa, mikäli
lääkärintodistuksen viipyminen aiheutuu hyväksyttävästä
syystä. Tällainen hyväksyttävä syy on esimerkiksi se, että
henkilö on ollut sairaalahoidossa, eikä hän ole senhetkisen
terveydentilansa vuoksi kyennyt toimittamaan lääkärintodistusta työnantajalle viivytyksettä.
Mikäli käy ilmi, että viranhaltija/ työntekijä on esimerkiksi ollut
samankaltaisessa työssä lääkärintodistukseen merkittyä työkyvyttömyysaikaa vastaavana aikana, hänellä ei ole oikeutta
palkalliseen sairauslomaan.
Sairausloma on palkatonta, jos viranhaltija/ työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella (esim. päihtyneenä sattunut tapaturma).
Oma ilmoitus -järjestelmän käytäntö
Omalla ilmoituksella poissaolo sairauden vuoksi on mahdollista esimiehen harkinnan mukaan. Esimies voi myös aina kehottaa hankkimaan lääkärintodistuksen. Mikäli esimies katsoo, että lääkärintodistuksen toimittaminen on aiheellista, on hänen pyydettävä viranhalti-
10
jaa/ työntekijää toimittamaan lääkärintodistus aina välittömästi silloin,
kun viranhaltija/ työntekijä ilmoittaa poissaolosta.
Omaan ilmoitukseen perustuvassa sairauslomassa sairastumisesta
on viipymättä ennen työvuoron alkua ilmoitettava sairausloman myöntävälle lähimmälle esimiehelle. Ilmoitus on tehtävä esimiehelle ensisijaisesti kasvokkain tai puhelimitse, eli viranhaltijan/ työntekijän ilmoitus sairastumisestaan pelkällä sähköposti- tai tekstiviestillä ei riitä,
vaan esimieheltä on aina saatava lupa sairauspoissaoloon.
Omaan ilmoitukseen perustuvat sairauspoissaolot on kirjattava Webtallennukseen kuten kaikki muutkin poissaolot. Pääsääntöisesti viranhaltija/ työntekijä laatii itse poissaoloilmoituksen työhön palattuaan,
mutta esimiehellä (tai mikäli työyksikössä on sovittu, että yksi henkilö
syöttää poissaolot keskitetysti Web-tallennukseen, tällä nimetyllä
henkilöllä) on myös oikeus tehdä poissaoloilmoitus viranhaltijan/ työntekijän puolesta web-tallennukseen välittömästi ilmoituksen saatuaan.
Jos viranhaltija/ työntekijä on ollut kalenterivuoden aikana esimiehen luvalla (1-5 pv) sairauslomalla kolme kertaa, on hänen seuraavalla kerralla esitettävä esimiehelle terveydenhoitajan tai lääkärintodistus.
Soveltaminen
Esimies voi myöntää omalla luvallaan viranhaltijalle/ työntekijälle lähinnä flunssa-, vatsatauti- ja migreenitapauksissa 1-5
kalenteripäivää sairauslomaa, kuitenkin aina korkeintaan kaksi (2) kalenteripäivää kerrallaan. Ensimmäistä enintään kahden kalenteripäivän mittaista jaksoa myönnettäessä sovitaan
siitä, miten toimitaan, jos työkyvyttömyys jatkuu tätä pidempään. Esimies voi myöntää tarvittaessa jatkoa sairauslomalle
käytyään kahden kalenteripäivän poissaolon jälkeen keskustelun viranhaltijan/ työntekijän kanssa.
Mikäli työkyvyttömyys jatkuu vielä esimiehen myöntämän viiden (5) kalenteripäivän jälkeen, on viranhaltijan/ työntekijän
toimitettava terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan todistus kalenteripäivistä 6-7. Työkyvyttömyyden jatkuessa yli seitsemän
(7) kalenteripäivää on viranhaltijan/ työntekijän toimitettava
työnantajalle hyväksyttävä lääkärintodistus työkyvyttömyydestään.
Kalenteripäivien laskennassa otetaan huomioon myös työaikajärjestelmän mukaiset vapaapäivät.
Esimies ei voi myöntää sairausloman jatkoa, jos edeltävä sairausloma on myönnetty lääkärintodistuksen perusteella.
Sekä sairausloman myöntäjän että sairastuneen on syytä
huomata, että omaan ilmoitukseen perustuvan sairausloma
voidaan aina myöntää tässä ohjeessa määriteltyjä rajoja lyhyemmäksi ajaksi, mikäli myöntäjä arvioi sairauden paranevan
lyhyemmässä ajassa. Toisaalta on huomioitava, että jos sairauden voidaan olettaa kestävän pitempään kuin viisi kalenteripäivää, on tarkoituksenmukaista, että esimies pyytää viran-
11
haltijaa/ työntekijää hankkimaan lääkärintodistuksen heti sairauden alkaessa.
Lääkärintodistuksen toimittaminen
Sairauspoissaoloon liittyvät lääkärintodistukset toimitetaan lähiesimiehelle, joka toimittaa ne palkkalaskentaan. Palkkalaskenta liittää
lääkärintodistukset Kelan korvaushakemuksiin.
Mikäli viranhaltija/ työntekijä on ollut jo sairauslomalla ja sairausloma
jatkuu lääkärissäkäynnin jälkeen, on viranhaltijan/ työntekijän otettava kasvokkain tai puhelimitse yhteyttä esimieheen ja ilmoitettava sairausloman jatkumisesta, pelkkä lääkärintodistuksen toimittaminen
postitse ei riitä.
Lääketieteelliset toimenpiteet, jotka eivät oikeuta palkallisen sairauslomaan
Lääketieteelliset toimenpiteet, joita ei ole tehty henkilön terveydentilaan liittyvillä lääketieteellisillä perusteilla (esim. esteettinen kauneuskirurgia ja siihen liittyvä jälkihoito, silmien laserleikkaus, lapsettomuushoito) eivät välttämättä oikeuta palkalliseen sairauspoissaoloon.
Pääasiallisesti lääketieteellisten toimenpiteiden aiheuttama työkyvyttömyysaika on palkallista vain, jos se on tarpeen sairauden hoitamiseksi tai sen välttämiseksi.
Näitä ei-terveydellisiä toimenpiteitä (esim. kauneus- tai taittovirheleikkaukset) varten haettu virka-/ työvapaa myönnetään palkattomana.
Lääkärikäynnit työpäivän aikana
KVTES (luku III 4 §, kohdat 4-5) määrittelee sen, mikä luetaan työajaksi. Pääsääntöisesti lääkäri- tai tutkimuskäynnit eivät ole työaikaan luettavia ja ne on pyrittävä järjestämään työajan ulkopuolella.
Mikäli kyseessä on äkillinen tarve eikä käyntiä ole mahdollista järjestää työajan ulkopuolella, ei työaikaa käynnin vuoksi pidennetä, vaan
viranhaltijalle/ työntekijälle järjestetään sitä varten vapautus työstä.
Tätä käyntiin käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, mutta aika on viranhaltijalle/ työntekijälle palkallista. Käynnin vuoksi vajaaksi jäävä työaika voidaan teettää täyteen vain silloin, kun työnantajalla on työn
teettämistarvetta muista toiminnan kannalta aiheutuvista syistä.
Soveltaminen
Tätä määräystä ei sovelleta silloin, jos viranhaltija/ työntekijä
käy oma-aloitteisesti lääkärissä, hammaslääkärissä tai hoidossa, tutkimukset kestävät useamman päivän kerrallaan tai
suoritetut tutkimukset liittyvät viranhaltijan/ työntekijän omaaloitteiseen lääkärissäkäyntiin.
Hallintolautakunta on päätöksellään (20.10.2009 § 73) linjannut, että
omaehtoisten lääkärikäyntien ja terveydenhoidollisten tutkimusten
osalta noudatetaan KVTES:in määräyksiä. Mikäli liukuvassa työajassa olevan viranhaltijan/ työntekijän ei ole mahdollista järjestää käyn-
12
tiä kiinteän työajan (klo 8.30 – 11.30 ja 13.00 – 15.00) ulkopuolelle,
työaikaa ei tästä syystä pidennetä.
Viranhaltijalle/työntekijälle järjestetään vastaava vapautus työstä äkillisen hammassairauden johdosta työajalle sattuvan hoitotoimenpiteen ajaksi, jos äkillinen hammassairaus vaatii samana päivänä tai
saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa eikä viranhaltija/työntekijä voi saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja
hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
Työnantajan määräämät terveydenhoidolliset tutkimukset:
Työnantajan määräämiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin taikka viranhoidon/ työn edellyttämiin lakimääräisiin tarkastuksiin kulunut aika luetaan työajaksi silloinkin, kun se tapahtuu vapaaaikana. Niihin liittyvää mahdollista matka-aikaa ei lueta työajaksi. Mikäli matka-aika ajoittuu viranhaltijan/työntekijän varsinaiseen työaikaan, työaikaa ei tästä syystä pidennetä.
Työterveyshuollon kutsuun perustuvat terveystarkastukset
Työterveyshuollosta lähetettyyn terveystarkastuskutsuun (ns. ikäkausitarkastukset) perustuvat työterveyshuollon terveystarkastukset saa
käydä työaikana. Terveystarkastuskäynnin ajankohdasta on kuitenkin
ilmoitettava aina esimiehelle, jotta tämä pystyy tekemään työpaikalla
tarvittavat järjestelyt töiden hoitamiseksi.
Lääkärin määräämät tutkimukset:
Lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin, kuten erikoislääkärin,
laboratorio- tai röntgentutkimukseen kulunutta aikaa ei lueta työajaksi, mutta mikäli viranhaltija/työntekijä todellisen tarpeen vaatiessa
joutuu työaikanaan em. tutkimuksiin, järjestetään niitä varten vapautus työstä. Sama koskee synnytystä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia, mikäli tällainen tutkimus on suoritettava työaikana.
Mikäli tutkimus tai edellisessä kappaleessa mainittu hoitotoimenpide
matka-aikoineen ajoittuu viranhaltijan/työntekijän varsinaiseen työaikaan, työaikaa ei tästä syystä pidennetä.
Jos lääkärin lähetteellä tapahtuva tutkimuskäynti (RAS, OYS) tapahtuu työajalla, on viranhaltijan/ työntekijän esitettävä esimiehelleen
käynnistä poliklinikkakuitti, josta käy ilmi tutkimuksiin käytetty aika.
Tutkimuksista on välittömästi palattava töihin.
Oma-aloitteiset lääkärikäynnit (esim. yksityisvastaanotolla)
KVTES:in sopimusmääräystä ei sovelleta viranhaltijan/ työntekijän
oma-aloitteisiin lääkärissä, hammaslääkärissä ja hoidossa käynteihin, useamman päivän kerrallaan kestäviin tutkimuksiin eikä tutkimuksiin, jotka on suoritettu viranhaltijan/ työntekijän oma-aloitteisen
lääkärikäynnin yhteydessä.
13
Säännölliset kontrolli- ym. käynnit
Säännölliset, lääkärin määräämät kontrolli-, tarkastus-, tutkimus- ja
hoitokäynnit on pyrittävä ensisijaisesti sopimaan työajan ulkopuolelle.
Mikäli ne eivät kuitenkaan ole tehtävissä työajan ulkopuolella, työaikaa ei tästä syystä pidennetä, eli ko. käyntiin kulunutta aikaa ei tarvitse korvata.
Tällaisista käynneistä työpäivän aikana on aina sovittava esimiehen
kanssa.
Aina työajan ulkopuolella tapahtuvat tutkimukset ja tarkastukset
1. yksityislääkärin vastaanotto ja siihen liittyvät jatkotutkimukset
esim. sairaalassa
2. muu kuin akuutti hammashoito
3. fysikaaliset hoidot ja hieronnat
4. jatkuva hoito (esim. säännöllisesti toistuva/ sarjassa annettava
allergian, astman, mielenterveyden hoito/ kuntoutus kenen tahansa lääkärin lähetteellä)
5. erilaiset seulontatutkimukset (esim. mammografia), koska ne
eivät ole lääkärin määräämiä tutkimuksia
Soveltaminen
Työajan ulkopuolelle menevien yllä mainittujen tutkimus- ja
tarkastuskäyntien osalta viranhaltija/ työntekijä voi sopia järjestelyistä esimiehensä kanssa. Jos työajanseurantaan käytetään kellokorttia, voi viranhaltija/ työntekijä leimata käynnin
ajaksi itsensä ulos ’oma asia’ –näppäimellä. Jos työaikaa ei
seurata sähköisesti, muuhun työajanseurantaan merkitään
käyntiin kulunut aika. Tarvittaessa viranhaltija/ työntekijä voi
sopia esimiehensä kanssa myös vuosiloman tai palkattoman
virka-/ työvapaan myöntämisestä ko. päivälle.
30-60-90 –toimintamalli
Viranhaltijan/ työntekijän sairauspoissaolon pitkittyessä työnantajan
on yhdessä viranhaltijan/ työntekijän ja työterveyshuollon kanssa selvitettävä viranhaltijan/ työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Lisäksi työterveyslääkäri arvioi viranhaltijan/ työntekijän jäljellä olevan
työkyvyn.
Soveltaminen
Sairauspoissaolo kestänyt 30 pv:
Työnantajan on ilmoitettava viranhaltijan/ työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan.
30 poissaolopäivää voi kertyä lyhyemmistä jaksoista tai yhdenjaksoisesti.
Jos sairausloma kestää yhdenjaksoisesti yli 30 päivää, on
esimiehen otettava yhteyttä työntekijään viimeistään kolman-
14
nen poissaoloviikon aikana, ellei viranhaltija/ työntekijä ole sitä
ennen ollut itse esimieheen yhteydessä.
Sairauspoissaolo kestänyt 60 pv:
Työnantajan on yhteistyössä viranhaltijan/ työntekijän ja työterveyshuollon kanssa selvitettävä viranhaltijan/ työntekijän
edellytykset jatkaa työssä. Työterveyshuolto arvioi viranhaltijan/ työntekijän jäljellä olevan työkyvyn. Sairauspäivärahahakemus on laadittava kahden kuukauden sisällä.
Jos työkyvyttömyys jatkuu edelleen, viranhaltijan/ työntekijän
on sairauspäivärahaa saadakseen toimitettava Kelalle selvitys
työkyvyttömyyden jatkumisesta kahden kuukauden kuluessa
sairauspäivärahan maksamisen päättymisestä. Tarkoituksena
on mahdollistaa aiempaa varhaisempi puuttuminen pitkittyvään työkyvyttömyyteen.
Sairauspoissaolo kestänyt 90 pv:
Viranhaltijan/ työntekijän on toimitettava Kelalle lausunto jäljellä olevasta työkyvystään ja työssä jatkamismahdollisuuksista viimeistään silloin kun sairauspäivärahaa on maksettu 90
arkipäivältä. Tähän vaaditaan työterveyshuollon arvio jäljellä
olevasta työkyvystä. 90 sairauspäivärahapäivää ovat voineet
kertyä yhtäjaksoisesti tai kahden viimeisen vuoden ajalta.
Sairauspäivärahan maksaminen 90 sairauspäivärahapäivän
jälkeen edellyttää aina työterveyslääkärin lausuntoa viranhaltijan/ työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista. Tavoitteena on edistää viranhaltijan/
työntekijän työkyvyn palautumista, selvittää mahdollisuuksia
mukauttaa työtä jäljellä olevan työkyvyn mukaiseksi sekä helpottaa viranhaltijan/ työntekijän työhön paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen.
Pitkän sairauspoissaolon aikana työnantajan on pidettävä yhteyttä viranhaltijaan/ työntekijään, jotta työhön paluuta tukevia
järjestelyjä (esim. työaikoja ja työtehtäviä) voidaan suunnitella
ajoissa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työhön paluuta on mahdollista helpottaa esim. osa-aikaisella tai kevennetyllä työllä.
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (477/2001)
Lääkärintodistuksia ja henkilöiden terveydentilaa koskevia tietoja
saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella
valmistelevat tai tekevät virka-/ työsuhdetta koskevia päätöksiä ja panevat niitä toimeen. Näitä henkilöitä ovat lähiesimies, joka tekee todistuksen perusteella poissaolopäätöksen, sekä päätöksen valmistelua tekevä viranhaltija.
Terveydentilatietoja käsittelevillä henkilöillä on ehdoton vaitiolovelvollisuus, eivätkä he saa ilmaista saamiaan tietoja sivullisille. Vaitiolovelvollisuus jatkuu rangaistuksen uhalla myös virka-/ työsuhteen päätyttyä.
Lääkärintodistuksen säilyttäminen:
15
•
•
•
•
•
•
•
lääkärintodistukset ja muut terveydentilatietoja sisältävät asiakirjat
on käsiteltävä salaisina ja ne on säilytettävä erillään henkilön
muista tiedoista
alkuperäiset lääkärintodistukset lähetetään suljetussa kirjekuoressa palkkalaskentaan, jossa ne säilytetään lukitussa paikassa; kirjekuori osoitetaan henkilökohtaisesti palkkasihteerille, joka on oikeutettu käsittelemään lääkärintodistuksia ja muita terveydentilaa
koskevia selvityksiä
terveydentilatietoja sisältäviä asiakirjojen lähettäminen sähköpostilla on kiellettyä
palkkasihteeri toimittaa yli 9 päivän alkuperäiset lääkärintodistukset Kansaneläkelaitokselle sairauspäivärahahakemuksen mukana.
lääkärintodistusta tms. todistusta säilytetään palkkalaskennassa
vähintään yksi kuukausi sairauslomapäätöksen tekemisestä
palkkalaskenta hävittää todistukset asianmukaisesti viimeistään
vuoden kuluttua sairausloman myöntämisestä, ellei todistuksen
säilyttämiseen ole muuta erityistä syytä (esimerkiksi sairausajan
palkan maksamiseen liittyvää erimielisyyttä)
lääkärintodistuksia ei saa kopioida.
3.2 Sairastuminen vuosilomalla
Jos viranhaltija/ työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai
aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on viranhaltijan/ työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään
ajankohtaan. Vuosiloman siirtämistä koskevia 1.3.2014 voimaan tulleita sopimusmääräyksiä sovelletaan 1.3.2014 lukien pidettäviin vuosilomiin ja säästövapaisiin riippumatta siitä, minkä lomanmääräytymisvuoden lomasta/ säästövapaasta on kyse.
Vuosiloman/ säästövapaan siirto-oikeus
Vuosiloman/ säästövapaan aikana ilmenevän työkyvyttömyyden perusteella viranhaltijan/ työntekijän oikeus vuosiloman/ säästövapaan
siirtämiseen alkaa ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lukien.
Siirto-oikeus koskee ainoastaan vuosilomaa ja säästövapaata, ei
esim. lomarahavapaata.
Työkyvyttömyyden vuoksi tapahtuva vuosiloman/ säästövapaan siirtäminen koskee kuitenkin vain niitä lomapäiviä, jotka sijoittuvat työkyvyttömyysajalle. Mikäli työkyvyttömyysaika ei koske koko vahvistettua
vuosilomajaksoa, viranhaltija/ työntekijä on vuosilomalla työkyvyttömyysajan ulkopuolisen ajan.
Soveltaminen
Esim. jos viranhaltijalle/ työntekijälle on myönnetty vuosiloma
ajalle 25.6. – 31.7. ja hän sairastuu ja toimittaa työnantajalle
lääkärintodistuksen ajalle 27.6. – 3.7., voidaan hänen vuosilomansa siirtää lääkärintodistuksessa mainittujen vuosilomapäivien osalta, mutta ennen niitä ja niiden jälkeen vuosiloma
jatkuu aiemmin sovitulla tavalla.
16
Vuosiloman ajalle ajoittuva hoitotoimenpide
Viranhaltijalla/ työntekijällä on oikeus vuosiloman/ säästövapaan siirtämiseen, jos tiedetään, että hän joutuu vuosiloman/ säästövapaan
aikana sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jona aikana hän on työkyvytön.
Menettelytapa vuosiloman/ säästövapaan siirtämiseksi
Vuosiloman/ säästövapaan siirtäminen edellyttää aina sitä, että viranhaltija/ työntekijä pyytää siirtoa henkilökohtaisesti työnantajalta. Siirtopyyntö tulee esittää, mikäli se on mahdollista, jo ennen vuosiloman/
säästövapaan alkamista sekä muutoin ilman aiheetonta viivytystä.
Työnantaja voi aina harkintansa mukaan pyytää viranhaltijaa/ työntekijää esittämään lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen
työkyvyttömyydestään. Lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen esittäminen katsotaan siirtämistä koskevaksi pyynnöksi.
Ilmoitus on tehtävä esimiehelle ensisijaisesti puhelimitse tai kasvokkain, eli viranhaltijan/ työntekijän ilmoitus sairastumisestaan pelkällä
sähköposti- tai tekstiviestillä ei riitä, vaan esimiehen on aina annettava lupa sairauspoissaoloon.
Soveltaminen
Pelkkä sähköposti- tai tekstiviestin lähettäminen esimiehelle ei
riitä, vaan esimieheltä on aina saatava vastaus ja lupa sairauspoissaoloon, ilman esimiehen lupaa sairauspoissaolo katsotaan luvattomaksi poissaoloksi. (Raahen kaupunki)
Mikäli vuosiloma/ säästövapaa keskeytyy työkyvyttömyyden
vuoksi, on tehtävä tarvittavat muutokset myös Webtallennukseen. Myönnetty vuosilomajakso on peruutettava,
laadittava uusi poissaoloilmoitus sairauspoissaolosta ja tarvittaessa muuttuneesta vuosiloma-ajasta. Esimerkki: vuosiloma
on myönnetty alun perin maanantaista keskiviikkoon, mutta
työntekijä pyytää vuosiloman siirtoa, koska on sairauden
vuoksi työkyvytön maanantaina -> vuosiloma ma-ke peruutetaan Web-tallennuksessa, laaditaan uusi ilmoitus sairauspoissaolosta maanantaiksi sekä uusi ilmoitus vuosilomasta ti-ke.
(Raahen kaupunki)
Siirretyn vuosiloman/ säästövapaan antaminen
Siirretty vuosiloma annetaan KVTES:in määräysten mukaisesti.
Mikäli kesälomaa joudutaan siirtämään, on siirretty vuosiloma syytä
pyrkiä antamaan lomakauden loppuun mennessä. Mikäli tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, on vuosiloma syytä pyrkiä antamaan saman
kalenterivuoden loppuun mennessä. Lomakauden ulkopuolella siirretty vuosiloma (esim. talviloma) on syytä pyrkiä antamaan ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua tai mikäli se ei ole mahdollista,
seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä.
17
Mikäli vuosiloman pitäminen estyy tästä pidemmälle (esim. työkyvyttömyyden jatkuessa), viranhaltija/ työntekijä ja työnantaja voivat sopia
vuosiloman antamisesta muuna ajankohtana tai pitämättömän vuosiloman maksamisesta lomakorvauksena.
3. 3
Sairausloma-ajan palkka
Sairauden vuoksi myönnettävän virka-/työvapaan palkkaus määräytyy kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaan.
Soveltaminen
Sairausajan palkan maksaminen edellyttää, että virantoimitus
tai työsuhde on jo alkanut, ts. että ao. viranhaltija/työntekijä on
aloittanut työnteon. Sairausajan palkka suoritetaan enintään
niin kauan, kun palvelussuhde kestää, vaikka työkyvyttömyys
jatkuisi tämän ajan jälkeenkin. (KVTES)
Mikäli sairausloma kestää sairastumispäivän lisäksi yli 9 arkipäivää, kaupunki hakee Kansaneläkelaitokselta päivärahan.
Sairauspoissaolo haetaan Web-tallennuksen kautta, alkuperäinen sairauslomatodistus toimitetaan lähiesimiehelle, joka
toimittaa sen palkkasihteerille (Raahen kaupunki).
Raahen kaupungissa ei makseta harkinnanvaraista palkkaa
(KVTES 2005 – 2007, V luku, 2 § 1 mom, 3 kohta). Kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston päätös 24.5.2005 §
36.(Raahen kaupunki)
3.4
Työtapaturma ja ammattitauti
Työtapaturman, siitä aiheutuneen sairauden, ammattitaudin taikka
virka- ja työtehtävistä johtuneen väkivallan vuoksi myönnettävän virka-/työvapaan palkkaus määräytyy kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaan.
Soveltaminen
Tapaturmailmoitus liitteineen toimitetaan sähköisesti palkkalaskentaan, josta asiakirjat lähetetään vakuutusyhtiölle.
Harkinnanvaraisen palkan (KVTES 2005 -2007, V luku, 4 §, 1
mom. 3 kohta) maksaminen harkitaan tapauskohtaisesti.
Kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston päätös 24.5.2005 §
36. (Raahen kaupunki)
3.5
Eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtava sairaus
Viranhaltijan/ työntekijän, jolle on virka-/ työsuhteen perusteella
myönnetty toistaiseksi työkyvyttömyyseläke tai määräajaksi kuntoutustukea, palkkaus sairausloman ajalla määräytyy kunnallisten virkaja työehtosopimusten mukaan.
Soveltaminen
Määräaikaisella kuntoutustuella ollessaan viranhaltija/ työntekijä on palkattomalla virka-/ työvapaalla, eikä sairauslomalla,
mikäli palvelussuhde jatkuu.
18
3.6 Osa-aikainen sairauspoissaolo
Osasairauspäivärahan tarkoituksena on tukea työkyvyttömän henkilön työelämässä pysymistä ja paluuta kokoaikaiseen työhön. Mikäli
kokoaikaisessa työsuhteessa oleva viranhaltija/ työntekijä haluaa palata sairauspoissaolonsa jälkeen työhön osa-aikaisesti, on tästä sovittava kirjallisesti viranhaltijan/ työntekijän ja työnantajan välillä.
Soveltaminen
Osa-aikainen sairauspoissaolo anotaan Web-tallennuksessa
poissaolokoodilla 599, työaika-kenttään merkitään työtunnit
sadasosien tarkkuudella (esim. 30.00, 30.25, 30.75 jne.),
merkinnässä on käytettävä pistettä, ei pilkkua.
Osasairauspäivärahan myöntämisen perusteena on työterveyslääkärin tai muun viranhaltijan/ työntekijän työolosuhteet tuntevan lääkärin
laatima B-lausunto, jossa lääkäri arvioi viranhaltijan/ työntekijän työkykyä ja edellytyksiä palata osa-aikaiseen työhön. Osa-aikatyöstä sovitaan viranhaltijan/ työntekijän terveydentilaa koskevan selvityksen
sekä lääkärinlausunnon perusteella. Osasairauspäivärahaan perustuvan osa-aikatyötä koskevan sopimuksen edellytyksenä on, että viranhaltija/työntekijä pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta
hoitamaan osan työtehtävistään. Lähtökohtaisesti viranhaltija/ työntekijä tekee osa-aikaisen sairauspoissaolonsa aikana oman työsopimuksensa mukaisia tehtäviä normaalia lyhyemmän ajan tai vain osan
työtehtävistä. Osa-aikatyö voidaan sopia alkamaan aikaisintaan silloin, kun työkyvyttömyyttä on kestänyt 2 viikkoa (omavastuuaika 1+9
arkipäivää). Sovittavan osa-aikatyön tulee kestää yhtäjaksoisesti vähintään 12 arkipäivää, myös lauantait luetaan arkipäiviin.
Osasairauspäivärahan perusteena olevaan osa-aikatyötä koskevaan
sopimukseen sovelletaan osa-aikatyötä koskevia määräyksiä. Osaaikatyön ajan viranhaltijalle/ työntekijälle maksetaan osa-aikatyön
palkkaa. Osasairauspäivärahalla olevalle ei makseta sairausajanpalkkaa ja em. sopimuksen aikana viranhaltijan/työntekijän sairauspäivät eivät kulu. Viranhaltija/ työntekijä hakee osasairauspäivärahansa itse Kelalta, eikä sitä makseta Raahen kaupungille. Osasairauspäivärahaa voi hakea Kelalta ns. omavastuuajan (1+9 arkipäivää)
jälkeen.
Osasairauspäivärahan/määräaikaisen osa-aikatyötä koskevan sopimuksen edellytyksenä on:
-
Viranhaltijan/ työntekijän työaika on ollut ennen sairauspäivärahakautta kokoaikatyön mukainen
-
Lääketieteellisen selvityksen, pääasiassa siis lääkärintodistuksen,
mukaan viranhaltija/ työntekijä on edelleen sairausvakuutuslain
tarkoittamalla tavalla työkyvytön ja tulee olemaan työkyvytön koko
osasairauspäivärahakauden
19
-
Viranhaltijasta/ työntekijästä saadun lääketieteellisen selvityksen
mukaan hän kuitenkin pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan tehtävistään tai hoitamaan työtehtäviään
normaalia työaikaa lyhyemmän työpäivän ajan. Tässä tarkoitetun
lääkärintodistuksen tulee olla työterveyslääkärin tai muun viranhaltijan/ työntekijän työolosuhteet tuntevan lääkärin antama
-
Samoin edellytetään, että hän on sopinut työnantajan kanssa
työnsä tekemisestä osa-aikaisesti siten, että työaika ja palkka ovat
enintään 60% ja vähintään 40% täydestä
-
Sopimus osa-aikatyöstä pitää olla vähintään 12 arkipäivän ajaksi
ja sopimuksen osa-aikatyöstä on oltava voimassa koko osasairauspäivärahakauden ajan
Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 120 arkipäivältä. Enimmäisaikaan lasketaan kaikki osasairauspäivärahat viimeisen kahden
(2) vuoden ajalta.
Osasairauspäiväraha on erillinen etuus ja sen maksaminen ei vaikuta
sairauspäivärahan enimmäisaikaan. Osasairauspäivärahan määrä
on puolet sitä edeltäneeltä ajalta maksetusta täydestä sairauspäivärahasta.
Sopimuksen muuttaminen
Osa-aikatyötä koskevan sopimuksen muuttamisesta kesken sopimuskauden on sovittava. Muutoksesta on ilmoitettava Kelalle. Määräaikainen sopimus päättyy kesken sopimuskauden, jos työntekijä/viranhaltija ei sairautensa vuoksi kykene enää suoriutumaan osaaikatyöstään. Tällöin työntekijä/viranhaltija palaa takaisin sairauspäivärahalle ja kokoaikaiselle sairauslomalle (TSL 2:11a ja KVhL 26 § 2
mom. sekä sairausvakuutuslaki 8:11). Tilapäinen sairastuminen ei
oikeuta päättämään määräaikaista osa-aikasopimusta ilman osapuolten välistä sopimusta.
Osasairauspäivärahaa koskeva lainsäädäntö:
Sairausvakuutuslaki (1224/2004), Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoisuusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005), Työsopimuslaki (55/2001) ja Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) sekä
1.1.2007 ja 1.1.2010 lakeihin tehdyt osasairauspäivärahaa koskevat
muutokset.
20
4
PERHEVAPAAT
4.1
Oikeus perhevapaisiin
Viranhaltijan oikeudesta perhevapaisiin on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 29 §:ssä ja työntekijän oikeudesta perhevapaisiin työsopimuslain (55/2001) 4 luvussa.
Perhevapaita ovat äitiys-, erityisäitiys-. isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa sekä tilapäinen hoitovapaa ja poissaolo pakottavista perhesyistä.
Erityisäitiys-, vanhempain- ja hoitovapaa, poissaolo pakottavista perhesyistä sekä poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi ovat palkattomia.
4.2
Perhevapaiden hakeminen ja kokonaissuunnitelman tekeminen
Vapaiden ajankohdasta ilmoittaminen
Äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaata, joka kestää enintään 12
arkipäivää, voidaan hakea kuukautta ennen aiotun vapaan aloittamista. Yli 12 arkipäivää kestävien vapaiden osalta hakuaika on kaksi
kuukautta.
Yhden kuukauden ilmoitusaikaa voidaan käyttää myös silloin, jos kotona lasta hoitava vanhempi, jolla ei ole voimassa olevaa työsopimusta, saa vapaan aikana työpaikan. Tällöin toinen vanhemmista jää
kuukauden mittaista ilmoitusaikaa noudattaen perhevapaalle edellyttäen, ettei siitä aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, joka ei ole kohtuullisin työjärjestelyin vältettävissä.
Kokonaissuunnitelma
Viranhaltijan/ työntekijän on pyrittävä ilmoittamaan työnantajalle äitiysvapaata hakiessaan myös isyysvapaan ja äitiys- tai isyysvapaata
hakiessaan myös vanhempainvapaan käyttämisestä, alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta.
4.3
Perhevapaan ajankohdan muuttaminen tai keskeyttäminen
Viranhaltija/ työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa vapaan
ajankohdan ja pituuden ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään
kuukautta ennen muutosta.
Viranhaltija/ työntekijä saa kuitenkin varhentaa äitiysvapaan sekä
muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan
ajankohdan, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai
isän terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on tällöin ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista.
21
Ottolapsen vanhempi saa perustellusta syystä muuttaa ennen vapaan alkamista vapaan ajankohtaa ilmoittamalla siitä työnantajalle
niin pian kuin se on mahdollista.
Soveltaminen
Ennalta arvaamaton ja perusteltu syy vanhempainvapaan
ajankohdan muuttamiseen on esim. lapsen tai toisen vanhemman vakava sairastuminen tai kuolema taikka avioero.
Perusteltu syy ei yleensä ole esim. toiselle paikkakunnalle
muuttaminen tai toisen palvelussuhteen syntyminen. (Raahen
kaupunki)
Perusteltu syy äitiys-, isyys-, erityisäitiys-, hoitovapaassa sekä
osittaisessa hoitovapaassa tarkoittaa samaa kuin vanhempainvapaassa. (Raahen kaupunki)
KT Kuntatyönantajien aiheeseen liittyvää tiivistettyä ohjeistusta
löytyy
KT:n
verkkosivuilta
osoitteesta
www.kuntatyonantajat.fi.
4.4
Äitiys- ja erityisäitiysvapaa
Äitiysvapaasta ilmoittaminen (ks. kohta 4.2).
Äitiysvapaan pituus on 105 arkipäivää.
Äitiysvapaan palkkaus määräytyy kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaan. Työnantajalla on oikeus saada äitiysloman ajalta
maksettua palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahasta.
Viranhaltijalla/ työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkkansa
ajanjaksolta, johon sisältyy äitiysvapaan 72 ensimmäistä arkipäivää,
mikäli:
viranhaltija/ työntekijä on ollut Raahen kaupungin palveluksessa välittömästi ennen äitiysvapaansa alkamista vähintään kaksi (2) kuukautta ja
äitiysvapaata on haettu viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen
vapaan aiottua alkamista ja
työnantajalle esitetään lääkärin tai terveyskeskuksen antama
sairausvakuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta
ja lasketusta synnytysajasta
Virka-/ työvapaa myönnetään ajaksi, jolta henkilölle sairausvakuutuslain perusteella myönnetään äitiysrahaa. Hakijan on esitettävä lääkärin tai terveyskeskuksen todistus lasketusta synnytysajasta.
Vuosilomaa ei voida antaa samanaikaisesti palkallisen äitiysvapaan
kanssa.
Soveltaminen
Palkkalaskenta ilmoittaa äitiysvapaan palkkatiedot Kelalle.
Viranhaltija/ työntekijä toimittaa itse todistuksen lasketusta
22
synnytysajasta sekä äitiys- ja vanhempainrahahakemuksen
suoraan Kelalle.
Viranhaltija/ työntekijä tekee hakemuksen äitiysvapaasta
työnantajalle Web-tallennuksessa samalla tavalla kuin muutkin virka-/ työvapaat, äitiysvapaan aika haetaan koodilla 080
äitiysloma (sekä palkallinen että palkaton osuus) ja vanhempainvapaan aika haetaan koodilla 284 vanhempainraha, palkaton. Äitiysvapaa on haettava aina viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista.
4.5
Vanhempainvapaa
Vanhempainvapaasta ilmoittaminen (ks. kohta 4.2).
Vanhempainvapaa on palkatonta.
Vanhempainvapaa alkaa äitiysvapaan jälkeen ja Kela maksaa vanhempainrahaa 158 arkipäivää eli reilut puoli vuotta. Vanhempainvapaalle voi jäädä lapsen äiti tai isä, vanhemmat voivat olla vapaalla
myös vuorotellen, mutta eivät yhtä aikaa (poikkeuksena monikkoperheet). Vanhemmilla on käytettävissä yhteensä enintään 158 arkipäivää vanhempainvapaata. Jos vapaa jaetaan, erillisiä jaksoja saa
kummallakin vanhemmalla olla enintään kaksi (2) ja niiden tulee kestää vähintään 12 arkipäivää. (Kela)
Viranhaltija/työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa vanhempainvapaan ajankohdan vähintään kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen.
Ottolapsen hoidon vuoksi pidettävää vapaata on haettava, jos mahdollista, kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Vapaan ajankohtaa
saa perustellusta syystä muuttaa ennen vapaan alkamista ilmoittamalla siitä niin pian kuin mahdollista.
Soveltaminen
Viranhaltijan/ työntekijän tulee pyydettäessä esittää todistus
oikeudesta sairausvakuutuslaissa tarkoitettuun vanhempainrahakauteen hakemuksessa esitettynä ajankohtana. (Raahen
kaupunki)
Sijaisvanhemmilla, jotka ovat ottaneet hoitaakseen lapsen
adoptoimatta tätä, ei ole oikeutta sairausvakuutuslain mukaisiin etuuksiin. Täten sijaisvanhemmilla ei myöskään ole oikeutta työsopimuslain mukaiseen vanhempainvapaaseen. (Kela)
Työskentely vanhempainvapaan aikana
Lapsen äiti voi työskennellä vanhempainvapaan aikana. Tällöin hänelle maksetaan vanhempainrahaa työskentelypäiviltä vähimmäismääräisenä. Työskentely sunnuntaisin ei vaikuta vanhempainrahaan.
Lapsen isä taas ei voi työskennellä arkipäivinä vanhempainvapaalla
ollessaan, sunnuntaina työskentely on mahdollista. Mikäli isä käy
23
vanhempainvapaan aikana töissä, työpäiviltä ei makseta lainkaan
vanhempainrahaa. (Kela)
4.6
Isyysvapaa
Isyysvapaan hakeminen (kts. kohta 4.2).
Isyysvapaan pituus
Vain isän käyttöön tarkoitetun vapaan pituus on enintään 54 arkipäivää (n.9 viikkoa). Isä voi käyttää 54 arkipäivästä sen verran vapaata
kuin itse haluaa. Isä voi pitää enintään 18 isyysvapaapäivää samanaikaisesti äidin kanssa tämän ollessa äitiys- tai vanhempainvapaalla.
Loput 36 päivää on pidettävä äitiys- ja vanhempainrahakauden päättymisen jälkeen. Isä voi pitää oman vapaansa kokonaisuudessaan
myös vanhempainvapaakauden päättymisen jälkeen. Isän vapaita ei
voi siirtää äidin pidettäväksi.
Soveltaminen
Äitiys- tai vanhempainrahakaudella pidettävät isyysvapaapäivät 1-18 voidaan jakaa enintään neljään (4) jaksoon, loput 36
vanhempainrahakauden jälkeistä isyysvapaapäivää voidaan
jakaa enintään kahteen (2) jaksoon.
Jos isyysvapaa jatkuu viikonlopun yli, myös lauantai lasketaan
isyysrahapäiviin. (Kela)
Isyysvapaan palkallisuus
Isyysvapaalla tarkoitetaan sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:n mukaista
18 päivän pituista äitiys- tai vanhempainrahakaudella pidettävää
isyysrahakautta. Isyysvapaan palkkaus määräytyy kunnallisten virkaja työehtosopimusten mukaan. Isyysvapaa on palkallinen enintään
vapaan kuuden (6) ensimmäisen arkipäivän osalta.
Viranhaltijalla/ työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkkansa
isyysvapaan kuudelta (6) ensimmäiseltä arkipäivältä edellyttäen, että
viranhaltija/ työntekijä on ollut Raahen kaupungin palveluksessa välittömästi ennen isyysvapaan alkamista vähintään kaksi
(2) kuukautta ja
isyysvapaata on haettu viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen
vapaan aiottua alkamista; mikäli haetun isyysvapaan kesto on
enintään 12 arkipäivää, edellytyksenä isyysvapaan palkallisuudelle on se, että sitä haetaan vähintään kuukautta ennen
vapaan aiottua alkamista
työnantajalle esitetään lääkärin tai terveydenhoitajan todistus
lapsen syntymästä
Soveltaminen
Viranhaltijan/ työntekijän on esitettävä työnantajan pyynnöstä
selvitys oikeudestaan sairausvakuutuslaissa tarkoitettuun
isyysvapaaseen ja siihen, että kyse on kuudesta (6) ensimmäisestä palkallisesta isyysvapaapäivästä. Jos työnantaja on
myöntänyt palkallista isyysvapaata ja myöhemmin selviää, et-
24
tä viranhaltijalla/ työntekijällä ole ollut oikeutta sairausvakuutuslain mukaiseen isyysrahaan, peritään vapaan ajalta maksetut palkkaetuudet takaisin.
Synnytyksen yhteydessä pidettävää isyysvapaata varten todistus lapsen syntymästä voidaan esittää viipymättä isyysvapaan jälkeen.
Kansaeläkelaitos maksaa isyysrahaa sairausvakuutuslain (903/2012)
mukaisesti yhteensä enintään 54 arkipäivältä. Isyysrahaan ovat oikeutettuja myös adoptioisät ja isyysrahaa maksetaan rekisteröidyssä
parisuhteessa olevalle sukupuolesta riippumatta, jos hän adoptoi puolisonsa lapsen tai adoptiolapsen.
Isyysvapaan hakeminen ja pitäminen
Sairausvakuutuslain (903/2012) mukaisesti palkallisen isyysvapaan
voi aloittaa sairausvakuutuslakia soveltaen joko äitiys- ja vanhempainrahakaudella tai sen jälkeen.
Isyysvapaan voi aloittaa lapsen syntymän jälkeen ja se on pidettävä
ennen kuin lapsi täyttää kaksi (2) vuotta.
Isyysvapaata on haettava viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Mikäli haetun isyysvapaan kesto on enintään
12 arkipäivää, on sitä haettava vähintään kuukautta ennen vapaan
aiottua alkamista.
Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohdan, jos se on tarpeen
lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi.
4.7
Hoitovapaa
Hoitovapaan hakeminen (kts. kohta 4.2).
Viranhaltijalle työntekijälle myönnetään hoitovapaata lapsensa tai
muun hänen taloudessaan vakinaisesti asuvan lapsen hoitamiseksi,
kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.
Ottovanhemmilla on oikeus käyttää hoitovapaata lapsen täytettyä
kolme vuotta siihen asti, kun lapsen ottamisesta on kulunut kaksi
vuotta. Hoitovapaaoikeus päättyy kuitenkin viimeistään silloin, kun
lapsi aloittaa koulun.
Hoitovapaana voidaan pitää kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa.
Hoitovapaa on palkatonta.
Viranhaltija/ työntekijä voi perustellusta syystä muuttaa hoitovapaan
ajankohdan ja sen pituuden. Hakemus hoitovapaan muuttamisesta on
esitettävä kuukautta ennen muutosta.
25
Soveltaminen
Pyydettäessä viranhaltijan/työntekijän on esitettävä todistus
lapsen iästä ja siitä, ettei toinen vanhemmista/huoltajista käytä
oikeuttaan hoitovapaaseen samaan aikaan. (Raahen
kaupunki)
Hoitovapaa voidaan keskeyttää uuden raskauden vuoksi siitä
ajankohdasta lukien, kun viranhaltijan/ työntekijän oikeus
äitiysvapaaseen alkaa. Uusi raskaus ei kuitenkaan oikeuta
hoitovapaan keskeyttämistä siten, että viranhaltija/ työntekijä
palaa työhön. (KT Kuntatyönantajat)
Sijaisvanhemmalla, jonka taloudessa lapsi vakituisesti asuu,
on oikeus hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen.
(Kela)
4.8
Osittainen hoitovapaa
Osittaista hoitovapaa on haettava kirjallisesti viimeistään kaksi kuukautta ennen aiotun vapaan alkamista.
Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada osittaista hoitovapaata
lapsensa tai hänen taloudessaan vakinaisesti asuvan lapsen hoitamiseksi siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen (2.)
lukuvuosi päättyy (lukuvuosi katsotaan päättyväksi 31.7.). Jos lapsi
kuuluu perusopetuksen (628/1998) 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun
pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voidaan
myöntää siihen saakka, kunnes lapsen kolmas lukuvuosi päättyy.
Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhemmilla on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Lapsen molemmat
vanhemmat tai huoltajat saavat olla osittaisella hoitovapaalla saman
kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. Työnantajalle tulee
toimittaa lääketieteellinen arvio lapsen sairaudesta ja toimintakyvystä.
Osittaisen hoitovapaan saamisen edellytyksenä on lisäksi, että viranhaltija/ työntekijä on ollut Raahen kaupungin palveluksessa vähintään
kuusi kuukautta viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana.
Osittainen hoitovapaan toteuttamisesta voidaan sopia vapaasti, työaikaa voi lyhentää esim. neljään tuntiin päivässä. Toimivaltainen viranomainen voi kieltäytyä myöntämästä hakemuksen mukaista osittaista hoitovapaata vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai
palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla
tehtäväjärjestelyillä.
Jos työntekijä ja työantaja eivät pääse sopimukseen vapaan yksityiskohdista, on viranhaltijalla/työntekijällä kuitenkin oikeus yhteen jaksoon kalenterivuodessa. Vapaan pituus ja sen ajankohta määräytyvät
viranhaltijan/ työntekijän esityksen mukaan. Työaika vähennetään tällöin kuuteen (6) tuntiin vuorokaudessa. Lyhennetyön työajan tulee olla yhdenjaksoinen lepotaukoja lukuun ottamatta. Jos työaika on jär-
26
jestetty keskimääräiseksi, se on lyhennettävä keskimäärin 30 tunniksi
viikossa.
Osittaisella hoitovapaalla olevan palvelussuhteen ehdot esimerkiksi
palkka ja työaika määräytyvät kuten osa-aikatyötä tekevillä. (KVTES)
Viranhaltijan/ työntekijän osittaisen hoitovapaan muuttamisesta on
sovittava. Jos siitä ei voida sopia, viranhaltijalla/ työntekijällä on oikeus ennalta arvaamattomasta ja perustellusta syystä keskeyttää vapaa
noudattaen vähintään kuukauden ilmoitusaikaa.
Soveltaminen
Sijaisvanhemmalla, jonka taloudessa lapsi vakituisesti asuu,
on oikeus hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen. (Kela)
Osittainen hoitovapaa anotaan Web-tallennuksessa poissaolokoodilla 590, työaika-kenttään merkitään työtunnit sadasosien tarkkuudella (esim. 30.00, 30.25, 30.75 jne.), merkinnässä on käytettävä pistettä, ei pilkkua.
4.9
Tilapäinen hoitovapaa
Viranhaltijalla/ työntekijällä on oikeus saada virka-/työvapaata äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakinaisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen taikka vammaisen lapsensa hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi silloin, kun muuta hoitoa ei ole saatu järjestetyksi.
Virka-/työvapaan enimmäismäärä on neljä työpäivää kerrallaan riippumatta siitä, kumpi vanhemmista vapaata käyttää. Lapsen molemmat vanhemmat saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti (TSL IV luku 6 §).
Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus on määritelty KVTES:issä (luku V
10 § 3 mom).
Mikäli lapsen sairaus jatkuu yli neljä työpäivää, voi työnantaja erillisestä hakemuksesta myöntää harkinnanvaraista palkatonta virka-/
työvapaata tai vuosilomaa.
Myös lapsen kanssa eri taloudessa asuvalla vanhemmalla (ns. etävanhemmalla) on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen riippumatta siitä,
onko etävanhempi lapsen huoltaja ja vaikka lapsi ei olisikaan sairastuessaan ko. vanhemman luona.
Soveltaminen
Sijaisvanhemmalla, jonka taloudessa lapsi vakituisesti asuu,
on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen. (Kela)
Lapsen käyttäminen tutkimuksissa tai esim. kontrollikäynnillä sairaalassa ei oikeuta palkalliseen tilapäiseen hoitovapaaseen. Näitä käyntejä varten voidaan hakemuksesta myöntää harkinnanvaraista palkatonta virka-/ työvapaata tai vuosilomaa.
27
Viranhaltijan/ työntekijän on ilmoitettava esimiehelleen välittömästi tilapäisen hoitovapaan käyttämisestä, sen syystä ja arvioidusta kestoajasta. Viranhaltijan/työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta sekä tarvittaessa selvitettävä työnantajalle, ettei toinen lapsen vanhemmista käytä tilapäistä hoitovapaata
samanaikaisesti.
Oma ilmoitus – järjestelmän käytäntö
Omalla ilmoituksella poissaolo äkillisesti sairastuneen alle 10 vuoden
ikäisen lapsen hoidon järjestämiseksi on mahdollista esimiehen harkinnan mukaan. Esimies voi kuitenkin aina kehottaa hankkimaan terveydenhoitajan-/ lääkärintodistuksen.
Viranhaltijan/ työntekijän on viipymättä ilmoitettava tilapäisen hoitovapaan tarpeestaan lähimmälle esimiehelleen. Ilmoitus on tehtävä esimiehelle ensisijaisesti kasvokkain tai puhelimitse, eli viranhaltijan/
työntekijän ilmoitus pelkällä sähköposti- tai tekstiviestillä ei riitä, vaan
esimiehen on aina annettava lupa virka-/ työvapaaseen.
Edellä tarkoitetussa enintään kolmen palkallisen päivän laskennassa
otetaan huomioon myös työaikajärjestelmän mukaiset vapaapäivät.
Esimerkki
Lapsi on sairastunut äkillisesti perjantain vastaisena yönä ja
työntekijä A jää perjantaiksi kotiin hoitamaan lasta. Lauantai ja
sunnuntai ovat A:n säännöllisiä vapaapäiviä. A:lla on käytettävissään enintään neljä perättäistä työpäivää lapsen hoidon
järjestämiseen eli perjantai, maanantai, tiistai ja keskiviikko.
Palkka maksetaan kolmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä eli
perjantailta, lauantailta ja sunnuntailta. (KVTES)
Soveltaminen
Tilapäinen hoitovapaa on tarkoitettu ensisijaisesti lapsen hoidon järjestämistä varten. Vasta silloin, kun tämä ei ole käytännössä mahdollista, viranhaltija/työntekijä voi itse jäädä hoitamaan lasta. Ensin on selvitettävä, voidaanko lapsi hoitaa tavanomaisessa hoitopaikassaan tai voivatko muut samassa taloudessa asuvat hoitaa lasta. Ratkaisevaa ovat tosiasialliset
hoitomahdollisuudet. (KVTES)
Vammaisella lapsella tarkoitetaan iästä riippumatta henkilöä,
jonka hoidontarve on verrattavissa alle 10-vuotiaaseen lapseen ja joka sairastuessaan äkillisesti tulee vamman vuoksi
niin avuttomaksi, ettei hän kykene hoitamaan itseään. Vammaisia lapsia ovat mm. kehitysvammaiset lapset sekä vamman vaikeudesta riippuen aivo-, raaja-, näkö- tai kuulovammaiset lapset. Vammaisella lapsella ei kuitenkaan tarkoiteta
kroonisesti sairasta lasta (esim. diabetes, allergia, astma
tms.). Viranhaltija/ työntekijä on velvollinen tarvittaessa lääkärintodistuksella osoittamaan, onko hänen yli 10-vuotias lapsensa edellä tarkoitetulla tavalla vammainen. (KVTES)
28
Luotettavaksi selvitykseksi lapsen sairastumisesta katsotaan
esimerkiksi terveydenhoitajan antama tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. (KVTES)
Yhden enintään neljän työpäivän tilapäisen hoitovapaajakson
saa samaa sairautta kohden, eli jos taloudessa on kaksi lasta
ja lapset sairastuvat vuorotellen, kumpaankin lapseen saa yhden jakson tilapäistä hoitovapaata. (Raahen kaupunki)
Tilapäisen hoitovapaan ajalta maksetaan varsinainen palkka kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaan.
Soveltaminen
Lapsen sairastumispäivää seuraava päivä on ensimmäinen
tässä tarkoitettu palkallinen päivä riippumatta siitä, onko lapsi
sairastunut viranhaltijan/työntekijän vapaapäivänä vai kesken
tämän työpäivän. Mikäli lapsi sairastuu kesken työpäivän,
maksetaan lapsen sairastumispäivältä yleensä palkka työvuoron loppuun asti ja sairastumispäivää seuraava työpäivä on
tässä
tarkoitettu
ensimmäinen
palkallinen
virka/työvapaapäivä. Palkallista aikaa ovat sairastumispäivää seuraavat kolme peräkkäistä kalenteripäivää riippumatta siitä,
ovatko ne työpäiviä vai eivät. Jos viranhaltija/työntekijä ei lapsen sairastumispäivänä lainkaan saavu työhön, tämä päivä on
ensimmäinen palkallinen virka-/työvapaapäivä. (KVTES)
Tilapäisen hoitovapaan palkallisuuden edellytyksenä on se,
että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä kodin ulkopuolella tai toisella vanhemmista ei muutoin tosiasiallisen esteen
vuoksi ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon. Tosiasiallinen este on esimerkiksi sairaalahoito, asevelvollisuuden/
naisten vapaaehtoisen asepalvelun suorittaminen, reservin
kertausharjoituksiin osallistuminen ja toisella paikkakunnalla
olo matkan tai opiskelun vuoksi.
Vanhemmilla tarkoitetaan myös aviopuolisoa tai avopuolisoa,
joka huoltaa samassa taloudessa asuvia puolison lapsia.
4.10
Poissaolo pakottavista perhesyistä
Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada palkatonta virka/työvapaata tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta
tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan
syyn vuoksi.
Viranhaltijan/työntekijän on ilmoitettava poissaolosta ja sen syystä
niin pian kuin se on mahdollista. Pyydettäessä viranhaltijan/työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolon syystä.
Virka-/työvapaa on palkaton.
Soveltaminen
Poissaolosta ilmoitetaan esimiehelle viipymättä, ensisijaisesti
kasvokkain tai puhelimitse. Tässä yhteydessä esimies voi, jos
29
katsoo tarpeelliseksi pyytää viranhaltijaa/työntekijää toimittamaan selvityksen poissaolon syystä.
Surureaktio
Viranhaltijan/ työntekijän lähipiirissä tapahtuneeseen kuolemantapaukseen liittyvän surureaktion perusteella esimies voi myöntää viranhaltijalle/ työntekijälle vuosilomaa tai lyhytaikaista palkatonta virka-/
työvapaata.
Surureaktiosta johtuvan sairauspoissaolon palkallisuus edellyttää aina lääkärin antamaa hyväksyttävää todistusta viranhaltijan/ työntekijän työkyvyttömyydestä.
Soveltaminen
Suru itsessään ei ole sairaus, mutta se voi aiheuttaa fyysisiä
oireita (esim. unettomuus, itkuisuus), joiden vuoksi viranhaltija/ työntekijä kokee työhön tulemisen ja työtehtävien hoitamisen väliaikaisesti erittäin vaikeaksi. Mikäli sureva työntekijä
haluaa itse tulla työhön, voi työnantaja voi tarjota hänelle lyhytaikaisesti hänen normaaleista työtehtävistään poikkeavia
työtehtäviä (esim. jos henkilö työskentelee normaalisti asiakaspalvelutehtävissä, mutta kokee sen surusta aiheutuvien oireidensa vuoksi vaikeaksi, voidaan selvittää, onko työpaikalla
mahdollista tarjota hänelle väliaikaisesti tehtäviä, joihin ei kuulu asiakaspalvelua), mutta mikäli työntekijä kokee, ettei pysty
tulemaan töihin tai työpaikalla ei ole tarjota väliaikaisesti muita
tehtäviä, voi esimies myöntää hänelle vuosilomaa tai palkatonta virka-/ työvapaata. (Raahen kaupunki)
4.11 Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi
Jos työntekijän poissaolo työstä on tarpeen hänen perheenjäsenensä
tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan
on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja
muista järjestelyistä.
Työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja
työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta.
30
5
MUUT VIRKA- JA TYÖVAPAAT
5.1
Eräät virka- ja työvapaat
Kertausharjoitukset
Reservin kertausharjoituksiin tai lain nojalla väestönsuojelukoulutukseen määrätylle maksetaan kertausharjoitusten tai väestönsuojelukoulutuksen ajalta varsinainen palkka vähennettynä reserviläispalkan
tai vastaavan korotuksen määrällä KVTES:in määräysten mukaisesti.
Merkkipäivät
Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma vihkiäispäivä, parisuhteen rekisteröimispäivä, aviopuolison, rekisteröidyn parisuhteen
osapuolen, vanhemman, lapsen, veljen ja sisaren hautajaispäivä
(siunauspäivä) sekä asevelvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä ovat
palkallisia vapaapäiviä.
Soveltaminen
Vapaapäiviksi sattuvat tai vuosiloma-aikaan ajoittuvat em.
päivät eivät oikeuta saamaan vastaavaa vapaapäivää muuna
ajankohtana. (KVTES).
Palkallista virka-/ työvapaata myönnetään em. tarkoituksia
varten vain KVTES:n määräysten mukaisesti. Määräykset kattavat ainoastaan sopimuksessa mainittujen lähiomaisten hautajaispäivän, ei esim. avopuolison tai ystävän hautajaispäivää.
Hautajaispäivää koskeva määräys koskee ainoastaan siunauspäivää, eli jos siunaus ja hautaus/ uurnanlasku tapahtuvat
eri päivinä, palkallista vapaata myönnetään ainoastaan siunauspäivälle, mutta esim. uurnanlaskupäivää varten voidaan
myöntää hakemuksesta vuosilomaa tai palkatonta virka-/ työvapaata.
Osallistuminen pääsopijajärjestöjen päättävien elinten kokouksiin
KT Kuntatyönantajat suosittelee, että kunnat myöntävät pääsopijajärjestöjen ylimpien päättävien elinten kokoukseen osallistuvalle kokouspäivien ajaksi virka-/ työvapaata säännöllisen työajan ansioita vähentämättä silloin, kun kokouksissa käsitellään virka- ja työehtosopimusasioita ja milloin se on viraston tai laitoksen toiminnan kannalta
mahdollista. Pääsopijajärjestöjen ylimmiksi päättäviksi elimiksi katsottavat toimielimet määritellään KVTES:ssä (luku V 12 §).
Soveltaminen
5.2
KVTES:ssä määriteltyjen toimielinten kokouksiin osallistumista varten myönnetään palkallista virka-/ työvapaata silloin, kun
kokouksissa käsitellään virka- ja työehtosopimusasioita. Kokoukseen osallistujan on työnantajan pyynnöstä esitettävä
työnantajalle luotettava selvitys osallistumisestaan ko. kokoukseen, selvitykseksi käy esim. kokouskutsu.
Harkinnanvaraiset virka-/ työvapaat
31
Harkinnanvaraisella virka-/ työvapaalla tarkoitetaan sellaisia virka-/
työvapaita, joita työnantaja ei ole lain tai sopimusmääräyksen perusteella velvollinen myöntämään.
Harkinnanvaraisen virka-/ työvapaan myöntämistä harkittaessa on
syytä ottaa huomioon tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat, eli mm. se,
kuinka tehtävien hoito järjestetään virka-/ työvapaan aikana, työyhteisön toimivuus vapaan aikana, hakijan henkilökohtainen elämäntilanne
ja työyhteisön ihmissuhteet. Harkinnanvaraisia virka-/ työvapaita
myönnettäessä on otettava huomioon kaupungin etu, henkilöstön tasapuolinen kohtelu sekä kaupungin organisaatiossa noudatettavat
muut periaatteet ja ohjeet.
Soveltaminen
Tarkoituksenmukaista ei yleensä ole myöntää virka-/ työvapaata maanantaista perjantaihin, mikäli lauantai ja sunnuntai
ovat säännönmukaisesti henkilön vapaapäiviä. Työnantaja ei
voi kuitenkaan myöntää virka-/ työvapaata pidemmäksi ajaksi
kuin sitä on haettu. Tällaisessa tapauksessa työnantaja voi
hylätä hakemuksen, mutta hakijalle on ilmoitettava siitä, että
virka-/ työvapaa voidaan myöntää, mikäli sitä anotaan koko
viikoksi. (KVTES)
Opetushenkilöstön harkinnanvaraisten virkavapaiden osalta
noudatetaan KVTES:in ja OVTES:in (esim. KVTES luku V ja
OVTES osio A luku V § 37) määräyksiä.
Harkinnanvaraisen virka-/työvapaan osalta kunnan asianomainen viranomainen harkitsee, maksetaanko vapaan ajalta palkkaa tai jos
maksetaan, niin minkä verran. Sama koskee poissaoloa muun pätevän syyn vuoksi, vaikka virka-/työvapaata ei ole myönnetty.
Harkinnanvaraista palkatonta virka-/ työvapaata on haettava viimeistään kuukautta ennen aiottua vapaata, elleivät vapaan myöntävä
esimies ja viranhaltija/ työntekijä toisin sovi.
Palkatonta virka-/ työvapaata ei yleensä myönnetä loman pitämistä
varten silloin, kun asianosaisella henkilöllä on vuosilomaoikeutta käyttämättä.
Virka-/ työvapaata yksityisasioiden vuoksi ei voi myöntää toistuvasti
peräkkäin.
5.2.1 Harkinnanvaraisen virka-/ työvapaan myöntämisen periaatteet
Palvelussuhteen pituuden vaikutus
Palvelussuhdetta ei voi aloittaa harkinnanvaraisella palkattomalla virka-/ työvapaalla.
Soveltaminen
Virkaan/ toimeen valittu viranhaltija/ työntekijä ei voi hakea
harkinnanvaraista palkatonta virka-/ työvapaata ennen palvelussuhteen alkamista. KVTES:in mukaan virka-/ työsuhde ja
siihen perustuvat oikeudet alkavat vasta siitä päivästä, jona
32
työntekijä tosiasiallisesti ryhtyy työhön, eli viranhaltijalla/ työntekijällä, joka ei ole vielä tosiasiallisesti aloittanut työntekoa, ei
ole myöskään oikeutta saada harkinnanvaraista virka-/ työvapaata.
Harkinnanvaraista virka-/ työvapaata voidaan myöntää kalenterivuodessa enintään yksi (1) kuukausi, jos palvelussuhde on kestänyt alle
vuoden.
Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevalle viranhaltijalle/ työntekijälle ei voida myöntää virka-/ työvapaata pidemmäksi ajaksi kuin hänen viranhoitomääräyksensä tai työsopimuksensa on voimassa.
Kaupungin vakituisessa palveluksessa olevalle viranhaltijalle/ työntekijälle voidaan myöntää palkatonta virka-/ työvapaata yksityisasioiden
vuoksi enintään kuuden (6) kuukauden ajaksi tai erityisistä syistä
poikkeuksellisesti enintään vuoden (12 kk) ajaksi. Erityinen syy on
esittelyssä päätöstä tehtäessä mainittava.
Myöntävä viranomainen
Hallintosäännössä mainitulla virkaan/ toimeen ottavalla viranomaisella (palvelukeskuksen johtaja, tulosalueen esimies, tulosyksikön esimies) on oikeus myöntää alaiselleen viranhaltijalle/ työntekijälle harkinnanvaraista palkatonta virka-/ työvapaata enintään vuoden (12 kk)
ajaksi.
Toisen työnantajan palvelukseen menemistä varten myönnettävät
harkinnanvaraiset virka-/ työvapaat myöntää ainoastaan kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtaja tekee päätöksensä lähiesimiehen ja palvelukeskuksen johtajan lausuntojen perusteella henkilöstöpäällikön esittelystä.
Lyhyet harkinnanvaraiset virka-/ työvapaat
Lyhyisiin poissaoloihin on ensisijaisesti käytettävä viranhaltijan/ työntekijän jäljellä olevia vuosilomapäiviä. Tilanteessa on kuitenkin huomioitava se, ettei järjestely saa aiheuttaa viranhaltijalle/ työntekijälle
kohtuutonta haittaa.
Jos se työtehtävien hoidon kannalta on mahdollista, joustavia työaikajärjestelyjä voidaan käyttää vaihtoehtona lyhytaikaisen tai osaaikaisen virka-/ työvapaan myöntämiselle.
Hakeminen ja päätösmenettely
Mikäli harkinnanvaraista virkavapaata haetaan maanantaista perjantaihin ja lauantai ja sunnuntai ovat säännönmukaisesti viranhaltijan/
työntekijän vapaapäiviä, hakemusta ei voida hyväksyä.
Mikäli hakemusta ei voida hyväksyä, viranomainen ilmoittaa hakijalle,
että virkavapaa/työloma voidaan myöntää, mikäli sitä haetaan koko
viikoksi.
33
Soveltaminen
Harkinnanvaraisen virka-/työvapaan hakemuksen liitteenä
tulee olla esimiehen lausunto, miten työtehtävät virkavapaan
aikana järjestetään.
Harkinnanvarainen palkaton virka-/ työvapaa alkaa pääsääntöisesti ensimmäisestä poissaoloon sisältyvästä työpäivästä ja
päättyy työhöntulopäivää edeltävänä kalenteripäivänä (kaikki
näiden päivien väliin jäävät vapaapäivät sisältyvät virka-/ työvapaaseen). Virka-/työvapaata ei tule myöntää eri jaksoissa
siten, että väliin jäävä aika sisältää ainoastaan vapaapäivän
tai vapaapäiviä.
Virka-/ työvapaa osana viikkoa
Jos virka-/ työvapaata haetaan osaksi viikkoa, käytäntö on seuraava:
Virka-/työvapaa
Palkaton aika
1 työpv
2 työpv
3 työpv
4 työpv
Esim.
pe
to ja pe
ti – to
ma – to
5 työpv
ma –pe
Esim.
pe
to ja pe
ti – to
ma – to+
la
5 työpv + 2 vapaapv ma – su
1 työpv
2 työpv
3 työpv
4 työpv + 1 vapaapv
Vapaan jakautuminen eri kalenteriviikoille
Mikäli virka-/työvapaa jakautuu vähintään kahdelle eri kalenteriviikolle
esim. perjantaista seuraavan viikon torstaihin, perjantai-sunnuntain
ollessa vapaapäiviä (esim. juhannuksena), tulee mahdollinen virkavapaa/työvapaa hakea ja myöntää työhöntulopäivään asti eli esimerkkitapauksessa yhdenjaksoisesti perjantaista seuraavan viikon
sunnuntaihin.
Yli kahden viikon mittaiset palkattomat vapaat tulee anoa ja myöntää
aina yhdenjaksoisina.
Myöntäminen vuosilomaan liittyen
Vuosilomaan rinnastetaan tässä säästövapaa, lomarahavapaa sekä
virka- ja työehtosopimusten mukaiset ylimääräiset vapaapäivät (esim.
päivähoidon henkilöstöä koskevat erityismääräykset).
Mikäli virka-/ työvapaa osuu vapaapäiviä edeltäviksi päiviksi siten, että vapaapäivien jälkeen alkaisi välittömästi vuosiloma, tulee mahdollinen virka-/ työvapaa hakea ja myöntää siten, että se muodostuu vuosiloman kanssa yhdenjaksoiseksi. Esim. jos virka-/ työvapaata haetaan torstai-perjantaiksi ja vuosiloma alkaisi seuraavana maanantaina, tulee mahdollinen virka-/ työvapaa hakea ja myöntää ajaksi torstai-sunnuntai.
34
Jos virka-/ työvapaata halutaan välittömästi vuosiloman jatkoksi siten,
että se päättyisi vapaapäivää edeltävään päivään, vuosilomapäivät
rinnastetaan edellä kohdassa ”virka-/ työvapaa haetaan osaksi viikkoa” tarkoitettuihin virka-/ työvapaan sisältämiin työpäiviin. Esim. jos
maanantai-tiistai on vuosilomaa ja keskiviikko-perjantaiksi halutaan
virka-/ työvapaata, tulee mahdollinen virka-/ työvapaa hakea ja myöntää ajaksi keskiviikko-sunnuntai.
Arkipyhäviikot
Arkipyhäviikoilla noudatetaan samoja yleisiä periaatteita.
Ohjeista poikkeavat hakemukset
Palkattoman virkavapaan/työvapaan myöntämisen eräänä edellytyksenä on, että hakemus on tehty em. periaatteiden mukaisesti.
Mikäli virkavapaata/työvapaata koskeva hakemus poikkeaa em. ohjeista, tulee hakijalle sopivasti katsottavalla tavalla varata tilaisuus
hakemuksensa tarkistamiseen.
5.2.2 Toisen työnantajan palvelukseen menemisen vuoksi myönnettävät virkavapaudet
Toisen työnantajan palvelukseen menemistä varten myönnetään
pääsääntöisesti harkinnanvaraista virka-/ työvapaata toistaiseksi voimassa olevaan virka-/ työsuhteeseen tai yrittäjäksi siirtyvälle enintään
koeajan pituiseksi ajaksi. Erityisen painavasta syystä virka-/ työvapaata voidaan myöntää enintään vuoden (12 kk) ajaksi.
Enintään vuoden kestävään määräaikaiseen tehtävään siirtyvälle
harkinnanvaraista virka-/ työvapaata voidaan myöntää yhtäjaksoisesti
enintään vuoden (12 kk) ajaksi.
Harkinnanvaraista virka-/ työvapaata toisen työnantajan palvelukseen
menemistä varten voidaan myöntää, mikäli työnantaja katsoo tehtävässä saatavasta koulutuksesta, työkokemuksesta tms. olevan jatkossa hyötyä oman viran/ toimen hoitamisessa tai tehtävänhoito tuo
kokonaisuutena arvioiden kaupungille jatkossa hyötyä. Harkinnanvaraisen virka-/ työvapaan myöntäminen ei saa aiheuttaa kohtuutonta
haittaa kaupungin oman toiminnan järjestämiselle.
Sijaisuusjärjestelyjen vuoksi harkinnanvarainen virka-/ työvapaa on
anottava koko halutuksi virka-/ työvapaajaksoksi, ei useammassa lyhyessä pätkässä.
Edellytysten muutoin täyttyessä harkinnanvaraista palkatonta virka-/
työvapaata toisen työnantajan palvelukseen menemiseksi voidaan
myöntää viiden (5) vuoden aikana yhteensä enintään yksi (1) vuosi.
5.2.3 Kansanedustajana toimiminen ja määräaikainen Euroopan Unionin palvelus
Kansanedustajaksi valitulle viranhaltijalle/ työntekijällä voidaan myöntää virka-/ työvapaata vaalikauden ajaksi.
35
Euroopan unionin palvelukseen määräajaksi siirtyvälle viranhaltijalle/työntekijälle voidaan myöntää virkavapautta/ työlomaa viisi vuotta
ja tämän jälkeen perustellusta syystä harkinnan mukaan.
Virka-/ työvapaa on palkatonta.
5.2.4 YK:n kehitysyhteistyö ym. kansainväliset tehtävät
Yhdistyneiden Kansakuntien, Kansainvälisen Punaisen Ristin, Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston alaisissa kansainvälisissä tehtävissä asiantuntijana tai kansainvälisen apurahan turvin työskentelyä
varten voidaan ao. viranhaltijalle/työntekijälle myöntää virkavapautta/
työlomaa harkinnan mukaan.
Virka-/ työvapaa on palkatonta.
5.2.5 Luottamustoimen hoitaminen
Osallistuminen kaupungin toimielimen kokoukseen luottamushenkilönä
Mikäli kaupungin viranhaltija/ työntekijä osallistuu luottamushenkilönä
Raahen kaupungin tai sellaisen kuntayhtymän, jonka jäsenenä Raahen kaupunki on, kokoukseen, jonka perusteella hänellä olisi oikeus
ansionmenetyksen korvaukseen luottamushenkilöiden matkustus- ja
palkkiosäännön perusteella, voidaan harkita palkan maksamista ko.
ajalta.
Mikäli sijaista ei tarvita ja luottamustoimen hoitaminen kestää lyhyen
aikaa, voi viranhaltija/ työntekijä sopia työnantajan kanssa joustavista
työaikajärjestelyistä luottamustehtävän hoidon järjestämiseksi.
Osallistuminen muun toimielimen kokoukseen luottamushenkilönä
Mikäli palkallisen virka-/ työvapaan edellytykset eivät täyty, sovelletaan kunnallisen luottamustoimen hoitamiseen kuntalain ja luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön määräyksiä. Valtion
luottamustointen hoitamisen osalta sovelletaan valtionhallinnon säännöksiä. Tällaisissa tapauksissa viranhaltijan/ työntekijän on haettava
palkatonta virka-/ työvapaata ja haettava mahdolliset ansionmenetyskorvaukset ko. toimielimeltä.
Mikäli sijaista ei tarvita ja luottamustoimen hoitaminen kestää lyhyen
aikaa, voi viranhaltija/ työntekijä sopia työnantajan kanssa joustavista
työaikajärjestelyistä luottamustehtävän hoidon järjestämiseksi.
Tällaisiin ulkopuolisiin luottamustehtäviin liittyvät virka-/ työvapaat on
haettava vähintään viikkoa ennen ko. kokousta. Luottamustehtävien
hoidosta aiheutuviin edustus-, seminaari- ja koulutustehtäviin on haettava virka-/ työvapaata.
36
5.2.6 Urheiluedustustehtävä
Raahen kaupungin viranhaltijoille ja työntekijöille, jotka ovat tulleet valintakilpailujen tai maan edustuksesta päättämään oikeutetun kansallisen liiton tai vastaavan suorittaman valinnan perusteella valituksi kilpailijoina, joukkueenjohtajina, huoltajina tai valmentajina osallistumaan
• olympialaisten esikisoihin
• olympiakisoihin
• MM-kilpailuihin
• EM-kilpailuihin
• PM-kilpailuihin
• maaotteluihin
suoritetaan, ellei työansion menetystä muutoin korvata, kuukausipalkkaiselle varsinainen palkka kilpailumatkan ajalta ja tuntipalkkaiselle työntekijälle keskituntiansion mukainen palkka kilpailumatkan aikaan sisältyviltä työpäiviltä.
Edellä mainittuihin kilpailuihin valmistautumista varten pidettäville
valmennusleireille yms. osallistumista varten myönnetään virkavapaa/työvapaa palkattomana.
Kuitenkin, kun kilpailija, joukkueenjohtaja, huoltaja tai valmentaja on
lopullisesti valittu maan edustajaksi johonkin edellä tarkoitettuun kilpailuun, myönnetään hänelle ko. kilpailua varten järjestettävien valmennusleirien ajaksi palkallista virka-/ työvapaata ellei ansionmenetystä muuten korvata. Palkkaa voidaan maksaa edellä mainittujen kilpailujen osalta enintään 30 kalenteripäivältä vuodessa ja valmennusleirin osalta enintään 30 kalenteripäivää vuodessa.
5.3
Opintovapaa
Opintovapaasta on säädetty opintovapaalaissa (273/79) ja opintovapaa-asetuksessa (864/79).
Opintovapaalakia sovellettaessa
1.
palvelussuhde katsotaan päätoimiseksi, mikäli säännöllinen työaika on keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa.
2.
synnytyksestä aiheutuvan työkyvyttömyyden katsotaan alkavan
synnytyksestä ja päättyvän kuuden viikon kuluttua, ellei lääkärintodistuksesta muuta ilmene.
Opintovapaalakia ei sovelleta pääsopijajärjestöjen ammattiyhdistyskoulutuksesta tehdyssä virka- ja työehtosopimuksessa tarkoitettuun
koulutukseen. (KVTES)
5.3.1 Opintovapaaoikeus
Opvlaki 4 §
Työntekijällä, jonka päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan
yhdessä tai useammassa jaksossa on kestänyt yhteensä vähintään
37
vuoden, on jäljempänä säädetyin rajoituksin oikeus saada opintovapaata saman työnantajan palveluksessa vähintään viiden vuoden aikana yhteensä enintään kaksi vuotta.
Samoin työntekijällä on oikeus yhteensä enintään viisi päivää kestävään opintovapaaseen, jos päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan yhdessä tai useammassa jaksossa on kestänyt vähintään
kolme kuukautta.
5.3.2 Opintovapaan hakemis- ja myöntämismenettely
Opvlaki 8 §
Jos opintovapaan myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna aikana
tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan harjoittamalleen toiminnalle, on
työnantajalla oikeus siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa enintään
kuudella kuukaudella tai, milloin on kysymyksessä harvemmin kuin
kuuden kuukauden väliajoin toistuvasta koulutuksesta, enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään.
Työantajalla on oikeus siirtää opintovapaata 1 momentissa säädetyin
tavoin silloin, kun työntekijän aikaisemmasta opintovapaasta on kulunut vähemmän kuin kuusi kuukautta eikä opintovapaan aikana ole
tarkoitus saattaa päätökseen aikaisemman opintovapaan aikana aloitettua opiskelua tai koulutusta.
Jos työnantajan palveluksessa säännöllisesti on vähintään viisi työntekijää, saadaan opintovapaata 1 momentissa mainituilla perusteilla
siirtää enintään kaksi kertaa peräkkäin.
Opvlaki 9 a §
Työntekijä voi siirtää yli viideksi päiväksi myönnetyn opintovapaan
käyttöä, mikäli siitä ei aiheudu työnantajalle tuntuvaa haittaa.
Ilmoitus myönnetyn opintovapaan käyttämättä jättämisestä on tehtävä
vähintään kaksi viikkoa ennen opintovapaan alkamista.
5.3.3 Opintovapaan keskeyttäminen
Opvlaki 10 §
Milloin opintovapaata on myönnetty pitemmäksi kuin 50 työpäivän
ajaksi, työntekijällä on oikeus keskeyttää opintovapaa ja palata työhön. Jos työntekijä haluaa käyttää hänelle 1 momentin mukaista oikeutta, hänen on ilmoitettava tästä vähintään neljä viikkoa ennen työhön paluutaan.
Milloin sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta aiheutuva työntekijän työkyvyttömyys alkaa opintovapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisena yli seitsemän päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ole luettava opintovapaa-ajaksi, jos työntekijä ilman aiheetonta viivytystä tätä pyytää.
Jos sopimus sijaisen työhön ottamisesta opintovapaan ajaksi on tehty, ei työnantajalla ole velvollisuutta ottaa opintovapaata hakenutta
työntekijää työhön aikana, jona sijaisen työsopimus lain tai työehtosopimuksen mukaan on pidettävä voimassa.
38
Soveltaminen
Seitsemän (7) päivää ylittävää työkyvyttömyysaikaa ei lueta
opintovapaaksi, vaan se on yleensä sairauslomaa. Työkyvyttömyyden päätyttyä opintovapaa jatkuu. (KVTES)
Mikäli opintovapaalla oleva anoo äitiysvapaata, keskeytetään
opintovapaan vuoksi myönnetty virka-/työvapaa kahdeksannesta työkyvyttömyyspäivästä lukien. Tällöin ensimmäisenä
työkyvyttömyyspäivänä pidetään synnytyspäivää ja työkyvyttömyyden katsotaan jatkuvan kuusi viikkoa synnytyksestä, ellei työkyvyttömyys lääkärintodistuksen mukaan ole alkanut aiemmin tai kestä kauempaa. Kyseinen aika (viisi viikkoa tai
lääkärintodistuksen tätä pidempi työkyvyttömyysaika) on
yleensä palkallista äitiysvapaata. Välittömästi tämän äitiysvapaan jälkeen jatkuu opintovapaan vuoksi myönnetty virka/työvapaa. (KVTES)
5.4
Koulutukseen osallistuminen
Kaupungin järjestämä koulutus katsotaan sisäiseksi koulutukseksi
(esim. esimiesten koulutuspäivät, henkilöstön tiedotus- ja koulutustilaisuudet, palvelukeskusten omat koulutukset). Web-tallennukseen
kirjataan kaikki koulutustilaisuudet, myös sisäisiin koulutuksiin osallistuminen.
Mikäli työnantaja pitää koulutukseen osallistumista virka-/ työtehtävien hoidon kannalta välttämättömänä, työnantaja määrää viranhaltijan/
työntekijän osallistumaan koulutukseen virkamatkamääräyksellä.
Mikäli työnantaja ei pidä koulutukseen osallistumista välttämättömänä, voi tämä siitä huolimatta oikeuttaa viranhaltijan/ työntekijän osallistumaan koulutukseen. Tällaisessa tapauksessa työnantaja voi
myöntää viranhaltijalle/ työntekijälle hakemuksesta virka-/ työvapaata
täydellä palkalla, osapalkkaisena tai palkattomana.
Matkamääräystä koulutustilaisuuteen osallistumista varten ei anneta
vapaapäiväksi. Mikäli koulutustilaisuus osuu viranhaltijan/ työntekijän
vapaapäiväksi merkitylle ajalle, on vapaapäiviin tarvittaessa tehtävät
muutos.
Lisätietoja koulutukseen osallistumiseen liittyvistä asioista löytyy KT
Kuntatyönantajien verkkosivuilta osoitteesta
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/sopimukset/kvtes/tyoajat/tietopaketti/
Sivut/default.aspx .
Omaehtoinen kouluttautuminen
Koulutukseen hakeutuminen perustuu viranhaltijan/
omaan halukkuuteen ja aloitteeseen kouluttautua.
työntekijän
Täydennyskoulutus
Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaitoa ylläpitävää ja lisäävää koulutusta, joka liittyy kiinteästi työtehtäviin ja niiden kehittämiseen, mutta ei ole kuitenkaan tutkintoon johtavaa koulutusta.
39
Uudelleenkoulutus
Uudelleenkoulutuksella voidaan mahdollistaa viranhaltijan/ työntekijän siirtyminen toisiin tehtäviin Raahen kaupungin omassa organisaatiossa. Uudelleenkouluttautuminen eri tehtäviin voi tulla ajankohtaiseksi esim. niissä tapauksissa, joissa viranhaltijan/ työntekijän työkyky on muuttunut ja uudelleenkoulutuksella voidaan estää työkyvyn
aleneminen edelleen tai edistää työkyvyn palautumista.
Mikäli viranhaltijan/ työntekijän uudelleenkoulutus on kaupungin toiminnan kannalta välttämätöntä, maksetaan tälle koulutukseen osallistumisen ajalta virka- ja työehtosopimuksen mukainen palkka.
Ammattiyhdistyskoulutus
Ammattiyhdistyskoulutuksella tarkoitetaan pääsopijajärjestöjen jäsenilleen järjestämää yhteistoiminta-, luottamusmies- ja työsuojelukoulutusta.
Ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumista varten viranhaltijalle/
työntekijälle voidaan myöntää virka-/ työvapaata, mikäli
1. osapuolten asettama yhteinen koulutustyöryhmä on hyväksynyt kurssin
2. viranhaltijan/ työntekijän osallistumista kurssille voidaan pitää
tarpeellisena
3. koulutukseen osallistuminen ei aiheuta tuntuvaa haittaa kunnan tai ao. hallintoyksikön toiminnalle ja virka-/ työtehtävien
hoidolle
Mikäli viranhaltijalle/ työntekijälle on myönnetty virka-/ työvapaata
ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumista varten, maksetaan koulutuksen ajalta virka- ja työehtosopimuksen mukainen palkka sekä
ruokailukustannusten korvaus.
Palkallisena yhteistoimintakoulutusta voidaan myöntää kahdelta viikolta kalenterivuodessa, luottamusmieskoulutusta enintään 30 päivältä kalenterivuodessa sekä työsuojelukoulutusta enintään kahdelta viikolta kalenterivuodessa.
5.4.1 Onko koulutukseen osallistuminen työaikaa?
Koulutuksen osallistuminen on työaikaa vain silloin, kun kaikki
KVTES:issä (luku III 4 § 2 mom. 3. kohta) mainitut edellytykset täyttyvät yhtäaikaisesti. KVTES:in määräysten mukaisesti koulutukseen
käytetty aika luetaan työajaksi ainoastaan silloin, kun kyseessä on
1. työnantajan järjestämä koulutus
2. koulutus liittyy välittömästi viranhaltijan/ työntekijän virka-/ työtehtäviin
3. koulutus on virka-/ työtehtävien hoidon kannalta välttämätön
4. työhönopastukseen rinnastettava koulutus
40
5. koulutus on sellainen, josta viranhaltija ei voi virkavelvollisuuttaan ja -tehtäviään laiminlyömättä kieltäytyä
Mikäli työnantaja antaa koulutukseen osallistumista varten virkamatkamääräyksen ja kaikki edellä mainitut edellytykset täyttyvät, virkamatkamääräykseen perustuva koulutus luetaan työajaksi. Huom!
esim. teorialuento ei vielä täytä työnopastukseen rinnastettava koulutuksen kriteerejä. Tällöin koulutusaika saattaa muodostua myös lisätai ylityöksi.
Jos koulutustilaisuus on katsottu työajaksi luettavaksi ajaksi, on se sitä kokonaan, vaikka siitä muodostuisi ylityötä. Etukäteen tiedossa
olevien työajaksi luettavien koulutusten osalta voidaan kuitenkin ottaa asia huomioon työvuoroja suunniteltaessa siten, että ko. päivälle
suunnitellaan säännöllistä työaikaa niin paljon, ettei ylityötä synny.
Koulutukseen matkustamista käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, vaikka itse koulutukseen käytetty aika luettaisiinkin työajaksi.
Soveltaminen
Mikäli koulutus luetaan työaikaan, työajaksi merkitään se aika,
jonka koulutustilaisuus tosiasiallisesti kestää. Työajaksi merkitään siis koulutustilaisuuden kesto, josta vähennetään tauot
(esim. klo 9-16 miinus päivän aikana pidetyt tauot). Sama
koskee myös osa-aikatyötä tekeviä, työajaksi merkitään se aika, jonka koulutustilaisuus tosiasiallisesti kestää riippumatta
siitä, mikä on määritelty osa-aikaisen työntekijän päivittäiseksi
työajaksi.
Mikäli koulutus ajoittuu iltaan tai viikonlopulle, eivätkä työajaksi luettavan koulutuksen edellytykset täyty, koulutusta ei korvata vapaa-aikana. Tällaisissa tapauksissa esimies harkitsee
työajan käytön ja osallistumiskorvauksen.
Jos viranhaltijalle/ työntekijälle on myönnetty Webtallennuksessa palkallista tai palkatonta virka-/ työvapaata
koulutukseen osallistumista varten, ei siitä synny lisä- tai ylitöitä.
Koulutuksen palkallisuus
Kun työnantaja on myöntänyt viranhaltijalle/ työntekijälle hakemuksesta virka-/ työvapaata koulutukseen osallistumista varten, on työnantajan (esimiehen) ratkaistava samalla se, onko koulutus palkatonta
vai palkallista.
5.4.2 Koulutusta varten myönnettävän virka- työvapaan perusteet
Peruskoulutus
Raahen kaupunki ei osallistu siihen peruskoulutukseen, mikä on asetettu virkaa tai tehtäviä varten muodolliseksi kelpoisuusvaatimukseksi. Peruskoulutukseen tarvittava virkavapaa on aina palkatonta. Vir-
41
ka-/ työvapaa myönnetään opintovapaalain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla.
Jatkokoulutus
Jatkokoulutus on henkilön muodollista pätevyyttä lisäävää koulutusta,
jonka avulla hän valmentautuu vaativampiin tehtäviin ja se on tutkintoon johtavaa.
Jatkokoulutus tapahtuu palkattoman virka-/ työvapaan turvin, eikä
Raahen kaupunki pääsääntöisesti osallistu jatkokoulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Jatkokoulutuksen suorittamiseen ei myönnetä
palkallista virka-/ työvapaata. Palkaton virka- tai työvapaa myönnetään opintovapaalain ja –asetuksen edellyttämällä tavalla.
Oppisopimuskoulutuksen osalta noudatetaan siihen annettuja erillisiä
ohjeita ja määräyksiä.
Täydennyskoulutus
Täydennyskoulutus on jatkuvaa koulutusta, jonka tavoitteena on ylläpitää ja lisätä viranhaltijan/ työntekijän ammattitaitoa.
Jos täydennyskoulutus on tarpeellinen viranhaltijalle/ työntekijälle hänen työnsä hoitamisen kannalta, voidaan hänet määrätä täydennyskoulutukseen. Tällöin on kyse virkamatkasta ja koulutuksen ajan palvelussuhteen ehtojen osalta noudatetaan asianomaista virka- ja työehtosopimusta.
Jos viranhaltijan/ työntekijän osallistumisesta täydennyskoulutukseen
on hyötyä Raahen kaupungille, hänet voidaan oikeuttaa osallistumaan koulutukseen siten, että työnantaja osallistuu kustannuksiin
myöntämällä palkallista virka-/ työvapaata. Palkallisuutta/ palkattomuutta harkittaessa on otettava huomioon henkilöstön tasapuolinen
kohtelu. Mahdollisesti voidaan osallistua myös muihin koulutuskustannuksiin.
Oppisopimuskoulutus
Oppisopimuskoulutuksen kautta opiskelija voi hankkia hyvän käytännön ammattitaidon ja suorittaa perus- tai ammattitutkinnon. Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen, joka ei sido osapuolia oppisopimuksen
päättymisen jälkeen.
Oppisopimuskoulutuksella voidaan suorittaa myös ammatillista täydennys- tai jatkokoulutusta, joka auttaa ylläpitämään tai kehittämään
ammattitaitoa. Koulutus voi olla tutkinto- tai ei-tutkintotavoitteista.
Kaupunginjohtajan myöntämä harkinnanvarainen palkallinen virka-/ työvapaa
Kaupunginjohtajalla on oikeus perustellusta syystä myöntää palkallista virka-/työvapaata (harkinnanvaraista) enintään viisi (5) kalenteri-
42
päivää vuodessa. Perusteltuna syynä pidetään esimerkiksi työn
ohessa opiskelevien tenttiin osallistumista ja lähiopetuspäiviä.
Edellytyksenä näiden harkinnanvaraisten palkallisten virka-/ työvapaapäivien myöntämiselle on vähintään vuoden mittainen palvelussuhde ennen palkallisen virka-/ työvapaan myöntämistä.
Kaupunki ei pääasiallisesti korvaa tällaisen koulutuksen osalta muita
koulutuksesta aiheutuneita kustannuksia.
Soveltaminen
Johtoryhmä on linjannut (4.12.2012), että tässä tarkoitetut
kaupunginjohtajan myöntämät harkinnanvaraiset palkalliset
virka-/ työvapaat on tarkoitettu päiväopintoina suoritettavaan
päätoimiseen opiskeluun, ei iltaisin tai viikonloppuisin esimerkiksi kesäyliopistossa, kansalaisopistossa tai musiikkiopistossa suoritettaviin opintoihin. Päätoimisena opiskeluna käsitetään se, että opiskelija on oppilaitoksen (esimerkiksi yliopisto,
ammattikorkeakoulu, ammattiopisto) kirjoilla tutkintoon johtavassa koulutuksessa työn ohella opiskellen.
Kaupunginjohtaja myöntää harkinnanvaraisia palkallisia virka-/
työvapaita ainoastaan tutkintoon johtaviin, viranhaltijan/ työntekijän tämänhetkisiin tai lähitulevaisuuden työtehtäviin liittyviin opintoihin, jotka täydentävät työntekijän osaamista tai antavat hänelle työtehtävien hoitamiseen tarvittavaa pätevyyttä.
Hakemuksen liitteenä on oltava esimiehen/ palvelukeskuksen
johtajan lausunto ja kaupunginjohtaja tekee päätöksensä
henkilöstöpäällikön esittelystä. Esimies/ palvelukeskuksen
johtaja voi perustellusti esittää lausunnossaan myös sitä, että
harkinnanvaraista virka-/ työvapaata opintojen suorittamiseen
myönnetään vähemmän kuin hakija on hakenut (esimerkiksi
syksyllä tai loppuvuodesta alkaviin opintoihin voidaan myöntää kuluvalle vuodelle vähemmän palkallisia virka/työvapaapäiviä kuin vuoden alussa alkavaan koulutukseen,
koska vuotta tarkastellaan kokonaisuutena).
5.5
Kuntoutus
Kelan järjestämä laitoskuntoutus
Viranhaltijalle/työntekijälle, joka osallistuu Kelan laitoskuntoutukseen
(ASLAK, TYK) myönnetään palkallinen virka-/työvapaa. Kuntoutukseen osallistuva on velvollinen toimittamaan tarvittavat tiedot Kelan
kuntoutuspäivärahan hakua varten.
Muu kuntoutus
Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry:n (PHT) hyvinvointijaksot
PHT järjestää 1. askel –hyvinvointijaksoja, jotka on tarkoitettu kaikille
työikäisille aikuisille.
Raahen kaupungin vakituinen henkilöstö voi osallistua jaksoille pal-
43
kallisena ja kaupunki maksaa jaksojen omavastuuosuudet. Matkakustannukset jäävät hakijan itsensä maksettaviksi.
(Tarkemmat ohjeet PHT:n hyvinvointijaksoille hakeutumiseen löytyvät Loovasta.)
Kuntoutusraha
Kansaneläkelaitos maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha maksetaan työnantajalle palkkaa vastaavalta ajalta, jos
työnantaja maksaa palkan. Kuntoutusraha maksetaan kuitenkin kuntoutujalle, jos palkanmaksu perustuu seuraaviin tilanteisiin:
• kuntoutus on vuosiloman, lomaraha- tai säästövapaan aikana
• kuntoutujalle maksetaan lakkautuspalkkaa
• lomautuspäiviltä
• työpäivä on tehty etukäteen, ylityövapaa
• osaviikkotyö, kuntoutusraha maksetaan kuntoutujalle niiltä päiviltä,
jotka eivät olisi olleet työpäiviä.
Jotta kuntoutusraha voidaan maksaa viranhaltijalle/työntekijälle, keskeytys tulee olla myönnetty edellä mainituilla perusteilla. Peruste pitää näkyä keskeytyspäätöksessä. Kuntoutusraha maksetaan kuntoutujalle, jos kuntoutuksen ajaksi on myönnetty palkaton virka/työvapaa.
Virka-/ työvapaa kuntoutuksen ajalle
Mikäli virka-/ työvapaata haetaan sellaista kuntoutusta varten, johon
hakija saa Kelan maksamaa kuntoutuspäivärahaa, virka-/ työvapaa
anotaan ja myönnetään kuntoutuksen tosiasiallisen keston mukaisesti
(yleensä ma-pe).
5.6
Vuorotteluvapaa
Vuorotteluvapaa ei ole subjektiivinen oikeus, vaan siitä on aina sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Vuorotteluvapaan myöntämisestä päättää esimies.
Vuorotteluvapaan edellyttämää harkinnanvaraista virka-/ työvapaata
voidaan myöntää hakemuksen mukaan silloin, kun se ei aseta työnantajaa kohtuuttomaan tilanteeseen tehtävien ja toiminnan järjestelyjen kannalta. Mikäli vuorotteluvapaan vuoksi haettuun harkinnanvaraiseen virka-/ työvapaaseen annetaan kielteinen vastaus, on kielteiselle päätökselle oltava asiallinen, toimintaan liittyvä perustelu.
Vuorotteluvapaata on haettava kuukautta ennen vapaan aiottua aloittamista. Esimies ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia myös lyhyemmästä hakuajasta.
Vuorotteluvapaan käytännön toteuttamisessa noudatetaan vuorotteluvapaasta annettua lainsäädäntöä sekä valtion työ- ja elinkeinotoimiston ohjeistusta (www.te-palvelut.fi).
44
Vuorotteluvapaasta on aina laadittava kirjallinen vuorottelusopimus
vuorotteluvapaalle siirtyvän viranhaltijan/ työntekijän ja työnantajan
kesken.
Vuorotteluvapaa on palkatonta.
5.7 Ylityövapaat
Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää sekä työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan sekä KVTES luku III 15
§:ssä määritellyt ylityörajat.
Viranhaltijan/ työntekijän on aina saatava esimieheltä ylityömääräys,
jotta korvattavaa ylityötä voi syntyä. Ylityömääräys voidaan antaa joko suullisesti tai kirjallisesti ylityömääräyslomakkeella. Ylityön tekeminen perustuu aina siihen, että viranhaltija/ työntekijä on antanut suostumuksensa ylityön tekemiseen ja esimies on antanut sen perusteella
määräyksen. Ylityöt korvataan työnantajan harkinnan mukaan joko
rahana tai vapaana. Ylitöiden korvaamisen periaatteet on kirjattu
KVTES luku III 17 §:ssä.
Soveltaminen
Jos ylityö korvataan vapaa-aikana, on vapaan pitäminen haettava Web-tallennuksen kautta (käytetään koodia 196 ylityö- ja
työaikakorvausten pitäminen vapaana, palkallinen).
5.8 Raahen kaupungin pitkästä palveluksesta myönnettävä vapaa
30 vuotta kunnallista palvelua, josta viimeiset 20 vuotta Raahen kaupungin palvelua/ 40 vuotta kunnallista palvelua, josta viimeiset 30
vuotta Raahen kaupungin palvelua oikeuttavat viranhaltijan/ työntekijän palkalliseen 5/ 10 työpäivän pituiseen palkalliseen vapaaseen.
(Ks. ohje kaupungin henkilöstön muistamisesta merkkipäivinä).
Palkallinen vapaa on haettava Web-tallennuksen kautta (käytetään
koodia 025) ja se on pidettävä palvelussuhteen aikana vapaana, sitä
ei voi saada rahana.
45
6
VIRKAVAPAUKSIEN/TYÖLOMIEN HAKU- JA PÄÄTÖSMENETTELY
6.1
Hakeminen
Virka-/ työvapaa haetaan Web-tallennuksen kautta sähköisesti. Mikäli poissaoloon liittyy erillinen selvitys/ todistus, se toimitetaan päätöksen tekijälle.
Sairauslomat ja lakisääteiset virka-/ työvapaat (perhevapaat ja opintovapaa) haetaan vähintään kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen/
ko. lain edellyttämää määräaikaa noudattaen.
Harkinnanvaraiset virkavapaudet (yksityisasiat ym.) haetaan viivytyksettä, kun vapaan ajankohta on tiedossa. Yli kuukauden kestävät virka-/työvapaat tulee hakea kuukautta ennen virka-/työvapaan alkamista. Harkinnanvaraisen virkavapaan hakemuksen liitteenä tulee olla
esimiehen lausunto, miten työtehtävät virkavapaan aikana järjestetään.
6.2
Päätösmenettely
Hallintosäännön mukaan:
Hallintosäännön 36 §:n mukaan virka-/ työvapaan myöntää jäljempänä mainituin poikkeuksin sama viranomainen, joka suorittaa henkilöstövalinnan. Kaupunginvaltuuston valitseman viranhaltijan virkavapauden päättää kaupunginhallitus.
Palvelukeskuksen johtaja päättää:
- tulosalueiden esimiesten vuosiloman sekä sellaisen virkavapauden myöntämisestä, jonka saamiseen henkilöllä on lainsäädännön tai virka-/työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus
- muun virkavapauden myöntämisestä tulosalueen esimiehelle
enintään vuodeksi kerrallaan ellei harkittavaksi tule palkan määrä
- tulosalueiden esimiesten koulutuksesta sekä antaa virkamatkamääräyksen tulosalueen esimiehelle
Tulosalueen esimies päättää palvelukeskuksen johtajan ohjeiden mukaisesti:
- alaisensa henkilön vuosiloman sekä sellaisen virkavapauden ja
työloman myöntämisestä, jonka saamiseen henkilöllä on lainsäädännön, virka- ja työehtosopimuksen tai virkasäännön nojalla ehdoton oikeus
- muun virkavapauden tai työloman myöntämisestä alaiselleen
henkilölle enintään vuodeksi kerrallaan, ellei harkittavaksi tule
palkan määrä
- alaisensa henkilön koulutuksesta sekä antaa virkamatkamääräyksen alaiselleen henkilölle.
Tulosyksikön esimies päättää palvelukeskuksen johtajan ohjeiden
mukaisesti:
46
-
-
alaisensa henkilön vuosiloman sekä virkavapauden ja työloman
myöntämisestä enintään kuuden (6) kuukauden ajaksi ellei harkittavaksi tule palkan määrä
alaisensa henkilön koulutuksesta sekä antaa virkamatkamääräyksen alaiselleen henkilölle.
Kaupunginjohtajalla on oikeus perustellusta syystä myöntää palkallista virka-/työvapaata (harkinnanvaraista) enintään viisi (5) kalenteripäivää vuodessa. Perusteltuna syynä pidetään esimerkiksi työn
ohessa opiskelevien tenttiin osallistumista ja lähiopetuspäiviä. (ks.
kohta 3.4)
Päätöksenteossa on noudatettava kaupunginhallituksen ja hallintolautakunnan antamia määräyksiä.
Toimielimen tai viranhaltijan päätöksestä on ilmoitettava neljän päivän
kuluessa päätöksenteosta niille viranomaisille, joilla on otto-oikeus.
Soveltaminen
6.3
Kaikista virka-/työvapaista sekä palkallisista että palkattomista laaditaan sähköinen (Web-tallennus) tai kirjallinen päätös,
joka lähetetään aina tiedoksi asianosaisten ym. lisäksi myös
palkkalaskentaan.
Virka-/työvapaan peruutus ja muutos
Lakisääteisten virka-/työvapaan (perhevapaat ja opintovapaa) peruuttamiseen pitää olla perusteltu syy, josta on määritelty kunnallisissa
virka- ja työehtosopimuksissa/ko. laissa.
Mikäli viranhaltija/työntekijä haluaa peruuttaa muun virkavapauden/työloman (harkinnanvaraiset), pitää siihen olla myös perusteltu
syy. Tällainen syy on mm. äkillinen ja ennalta arvaamaton muutos viranhaltijan/työntekijän elämäntilanteessa.
Harkinnanvaraisten virkavapauksien/työlomien peruuttamista harkittaessa on otettava huomioon seuraavat asiat:
sijaisen palvelussuhde (onko työsopimus solmittu myös tulevalle
ajalle)
peruutuksen syy (onko perusteltu syy)
tasapuolisuus koko kunnassa
viranhaltija/työntekijä palaa työhön.