Tissit kuntoon!

Transcription

Tissit kuntoon!
20.3.2015
Tissit kuntoon!
Tissit ovat kunnossa, kun:
• Utarerakenne: lypsy sujuvaa ja nopeaa
• Ei vuoda maitoa
• Maitomäärä riittävä
• Utarekudos on terve
– sähkönjohtokyky
– Solut
– bakteerit Ell Kirsi Vartia
Jalostuskurssi Vuokatti 2015
Solut utareessa
• Maidon solupitoisuus on utaretulehdustilanteen tärkein mittari
• Terveen lehmän maidon solupitoisuus on noin 50 000 solua/ml
• Utareneljännes on sairas, jos soluluku on yli 200 000 solua/ml
• 100 000 – 200 000 solua/ml välillä tilanne on epävarma
Ota näyte puhtaasti!
•
•
•
•
•
•
Hanskat käteen
Pyyhi utare
Vetimen pään desinfiointi
Muutama suihke sivuun
1‐2 cm maitoa putkeen Jääkaappisäilytys/ säilöntäaine
Tulkitse bakteeritulos oikein:
• Bakteerimäärä +:
– S.aureus, Str Agalactiae, M. bovis  reagoi
– Muut bakteerit: solutaso, lehmän muut oireet?
• Bakteerimäärä ++/+++ tai bakteeria yli 90% – Vahva löydös  todellinen tulehduksen aiheuttaja
• Näyte ei tulkittavissa jos löytyy yli kolme bakteerilajia
Tutkijat sanovat: soluluku nousee jos
• Lypsyllä ilmahörinää
• Likaiset umpilehmät
• Lypsäjä puuhaa muutakin lypsyaikana
Chassagne et al, 2005
1
20.3.2015
Mastiitti maksaa!
– Hoito% Ay: 30,8
– Hoito% Ho: 37,5
–
–
–
–
Lääkintäkulut vain jäävuoren huippu
Antibioottimaito: 1,2 % tilan kokonaismaitomäärästä
Solumaito: 1% tilan kokonaismaitomäärästä
Utaretulehduspoistot: 20 % kaikista poistoista
–
–
–
–
Lisääntynyt työ (henkinen stressi?)
Tuotoksen alenema (noin 5%)
E‐luokasta putoaminen ( ‐ 2,5 cnt/litra)
Meijeriteollisuuden kustannukset
• Ennenaikaiset poistot!
Utaretulehdusriski riippuu
• utaretulehdusbakteerien tarjonnasta vetimen pään tuntumassa • Navetan olosuhteet
• Vetimen likaisuus
• kuivikemateriaali
• Tartuntapaine !
Poistokustannus
• Suurin kustannus ensimmäisen tuotoskauden lehmien poistosta:
– Ay: 1560 euroa
– Ho: 1750 euroa
• 92% tapauksissa on hoito ja eläimen pitäminen kannattavampaa kuin korvaaminen uudella eläimellä.
Utaretulehdusriski riippuu
– lehmän kyvystä estää bakteerien pääsy utarekudokseen • Vetimen pää
– lypsytekniikasta
– lehmän kyvystä estää bakteerien kiinnittyminen ja lisääntyminen utarekudoksessa
• puolustusmekanismit
Bakteeri pääsee vedinkanavasta utareeseen:
Vedinaukko • virheellinen lypsy, höriminen, paineiskut
• vedinkanavat vaurioituneet • vedinten iho huonossa kunnossa (kylmä ilma, aurinko, liian ärsyttävät vedinkastoaineet tai parren desinfektioaineet)
• vedinsairaudet – syylät, rokot, vedinpolkemat…
• Vedinkanava auki lypsyn jälkeen
2
20.3.2015
Utaretulehduksen aiheuttajabakteerit
Tartuntapainetta nostaa:
• Kroonisten erittäjien lypsyssä pitäminen
– S.aureus, Str agalagtiae
• Ostoeläimet: uusia bakteerikantoja
• Pyogenespaine: paiseet, kohtuvaluttelijat
• Stafylokokkipaine: hiertymät, haavat, vedinvauriot
• Tarttuvat siirtyvät lehmästä toiseen
• Tartunta tapahtuu usein lypsyn välityksellä
Ympäristöperäiset
• S. aureus
• Str. uberis
• Str. dysgalactiae
• Str. dysgalactiae
• Str. agalactiae
• C. bovis ei varsinaisesti patogeeninen
• Ympäristöperäiset
elelevät ympäristössä
• Ympäristöperäiset siirtyvät ympäristöstä utareeseen
• Tartunta esim. parren sonnasta, kuivikkeista, likaisista jaloista
• Koliformit kuten E. coli
• Enterokokit
• KNS
Epidemiologinen ero:
• Tarttuvien pääasiallinen tyyssija on lehmä ja nimenomaan sen utare
Tartunnalliset
• Jotkut KNS?
• Muut (A. pyogenes, Klebsiella, Bacillus, hiivat jne)
Ympäristötekijät
• Bakteereiden määrä ja kyky elää ympäristössä
– Kosteus, lämpötila
– Soluttavien neljännesten määrä navetassa
• Erityisolosuhteet eri bakteereille:
– Sahanpuru, olki
– Lits läts ‐ulkotarha/laidun
– Vesi (klebsiella)
– Paiseet, hiertymät
• Poikimakarsinat, makuuparret, käytävät!
Terve utare seuraavalle tuotoskaudelle
• Vaikuttaa:
– Utareterveys ennen umpeutusta/hiehona
– Umpihoito tai ”tulppa”
– Tartuntapaine umpikaudella
– Vastustuskyky
Ennen poikimista
• Vahatulppa häviää vetimen päästä
• Osalla eläimistä ei kehity omaa vahatulppaa
• Liian aikainen maitoon tulo altistaa utaretulehduksille ja heikentää ternimaidon laatua
3
20.3.2015
Utare kuntoon umpeenlaitettaessa
• Tilakohtainen umpihoitojen suunnittelu
– Mitä bakteereita esiintyy (tarttuvat / ympäristöperäiset/ antibioottiherkkyys)?
• Umpihoito esim. lypsykaudella hoidetuille ja loppulypsykaudella solutteleville
• Aina bakteerimääritys!
ORBESEALIN KÄYTTÖ UMPEENPANOON
Ummessa olevia lehmiä tulee käsitellä puhtain käsin ja välinein. Ulosteet ja virtsa eivät saa liata utareiden hoitoon käytettäviä
tarvikkeita. Vedinten puhdistuksessa ja desinfioinnissa tulee käyttää kertakäyttökäsineitä.
Orbeseal® säilytetään huoneenlämmössä, koska käyttö vaikeutuu
kylmässä. Yksittäisiä ruiskuja ei pidä lämmittää veteen upottamalla,
mutta Orbeseal-säilytysastian voi asettaa kokonaisuudessaan lämmintä vettä sisältävään astiaan.
KUN OLET TEHNYT MUUT UMPEENPANOTOIMET, LAITA ORBESEAL NÄIN:
1
2
4
Pyyhi vedinten kärki huolellisesti esimerkiksi alkoholipohjaisella puhdistusliinalla. Poista lika. Toista tarvittaessa,
kunnes likaa ei ole enää havaittavissa.
4
2
6
Pidä vedin kiinni juuresta kahdella sormella. Työnnä ruiskun kärki vedinkanavaan. Tyhjennä ruiskun sisältö hitaasti.
Käytä yksi ruiskullinen neljännestä
kohden. Älä hiero. Orbesealin tulee
jäädä vedinkanavaan.
• Tiedettävä bakteerin herkkyys
• Hoitaa olemassa olevaa tulehdusta
• Ongelmat: varoajat, resistenssin kehittyminen
– ”Tulpat” • Orbeseal, Noroseal
• Osattava laittaa oikein
• Suojaa uusilta ympäristöperäisiltä tartunnoilta ennen poikimista
Valtaosa tulehduksista poikimisen aikoihin
1
2
• Poikimisen lähestyessä utare täyttyy maidolla, ei vielä lypsetä
– Saattaa vuotaa
– Erinomainen kasvualusta bakteereille
4
Laita Orbeseal ensin itseäsi lähinnä
oleviin vetimiin.
ORBESEALIN POISTAMINEN
7
1
Merkitse lehmä heti käsittelyn jälkeen,
Käsittele nännit vedinkastolla.
3
Desinfioi ensin sinusta etäämmällä
olevat vetimet. Näin vältät jo desinfioitujen vedinten likaantumisen.
5
3
OrbeSeal-ruiskussa voi olla ilmaa.
Poista ilma näin: irrota ruiskun korkki
ja ravista ruiskua kuten kuumemittaria
muutaman kerran mäntä alaspäin. Paina sitten männällä varovasti ilma ulos.
– Antibioottituubit
3
1
Jolleivät vetimet ole puhtaat ja kuivat,
pese ja kuivaa ne huolellisesti ennen
desinfiointia.
Umpihoidon vaihtoehdot
2
1. Tartu vetimen juureen, kohtaan, jossa se kiinnittyy utareeseen. Lypsä
vedinkanava tyhjäksi juuresta kärkeen päin. Älä tartu vetimen keskiosaan,
koska tällöin tyhjenee vain vetimen alaosa. 2. Lypsä kukin käsitelty vedin
voimakkaasti 10–12 kertaa. Toista neljänä päivänä. Näin varmistuu, että
tulppa ja kaikki jäänteet poistuvat. Älä poista Orbesealia lypsykoneella.
Orbesealin varoaika on 0 vrk. Jos lehmä pannaan umpeen myös antibiootilla, noudatetaan
antibioottituubin varoaikaa. Lisätietoja saat eläinlääkäriltäsi tai Zoetiksen edustajalta.
Lehmien vastustuskyvyn parantaminen
– Ei stressiä (pääsenkö syömään, pääsenkö makuulle, sattuuko, pelottaako)
• Lehmä inhoaa muutosta – Riittävä Se, E‐vitamiini
– Tasapainoinen ruokinta ja riittävä juomavesi
• Kuntoluokka umpeenmennessä
– Ei piilevää poikimahalvausta
Tutkijat sanovat: Kliininen mastiitti
vähenee jos:
• Umpieläinten parret puhdistetaan ja kuivitetaan päivittäin
•
desinfiointi ajoittain
• Käytetään parsipatjoja
• Pidetään käytävät puhtaina
Green at al 2007
4
20.3.2015
Kliininen mastiitti vähenee jos:
• Poikimapaikka on hygieeninen
• Eläimet laiduntavat myös öisin
• Sairaskarsina on eri kuin poikimakarsina
Barkema et al , 1999
Pysy tilanteen tasalla!
Tutukijat sanovat: kliinistä mastiittia
vähentää:
• Kärpästorjunta
• Valikoitu umpeenpanohoito
• Ummessaolijat erillään lypsävistä
• Irrottimien käyttö lypsyssä
• Hiekkaparret
• vedinkasto
Green et al. 2007
Kiitos!
• Lehmäkohtaiset solut kuukausittain
• Poikineiden utareen seuranta lettupannulla
• Maitonäytteiden tutkiminen soluttavilta
• Hoito/umpeutus/poisto
• Umpeenpanohoidot
suunnitelmallisesti
5