Palveluopas 2015–2016 Omaishoitajille ja läheisille

Transcription

Palveluopas 2015–2016 Omaishoitajille ja läheisille
Palveluopas 2015–2016
Omaishoitajille ja läheisille
AMMATTILAISTEN KÄYTTÄMÄT
JÄSENETU
HOITOTARVIKKEET NYT
Omaishoitajat
ja läheiset -liitto
KAIKKIEN SAATAVINA
ry:n jäsenille
10% ALENNUS
ARJEN APUVÄLINEET
KOTIAPTEEKKI
Tuet ja suojat
Liikkuminen
Ruokailu
Pukeminen
Ensiapu
Mittarit
Vaa’at
Lääkkeiden otto
HYGIENIA
MOLI-INKONTINENSSISUOJAT
Peseytyminen
Ihonhoito
Desinfiointi
Suuhygienia
Tippasuojat
Inkohousut
Teippivaipat
Vyö- ja muotovaipat
SUOJAUS
HAAVANHOITO
Käsineet
Ruokalaput
Vuoteen- ja
istuinsuojat
Haavanhoitotuotteet
Sidonta ja lastoitus
Kompressiohoito
LIIKUNTA JA HYVINVOINTI
KATETRIT
Tasapainoharjoittelu
Lihashuolto
Hieronta
Käsiterapia
Kestokatetrit
Kertakäyttökatetrit
Pyydä postimyyntiluettelo ja
tilaa kätevästi kotiovelle asti!
FENNO MEDICAL OY

09 276 360
fennokauppa.fi
TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN
Palveluopas 2015–2016
1 Omaishoito .................................................................... 7
Kuka on omaishoitaja? .............................................................. 7
1.1 Omaishoidon tuki ...................................................... 7
Kenelle ja milloin tukea myönnetään? ................................ 7
Mistä ja miten tukea haetaan? ............................................... 7
Omaishoitosopimus ................................................................... 7
Hoitopalkkio ................................................................................. 8
Eläketurva ...................................................................................... 8
Omaishoitajan vapaapäivät .................................................... 8
Hoidettavalle annettavat palvelut ........................................ 9
Omaishoitajalle annettava tuki .............................................. 9
Palveluista perittävät maksut ................................................. 9
Tapaturmavakuutus ................................................................... 9
Omaishoidon tuen päättyminen ja
keskeytyminen ............................................................................10
1.2 Omaishoidon tulevaisuus .................................10
Omaishoitoa kehitetään – tulevaisuuden näkymiä .......10
Omaishoidon tavoitetila vuoteen 2020 mennessä ........10
2 Palveluilla paremmaksi .................................13
2.1 Hyvä tietää ......................................................................13
2.2 Aakkosellinen hakemisto ..................................13
Apteekit ..........................................................................................13
Apuvälineet ...................................................................................13
Asiakasmaksut .............................................................................13
Asiamiehet .....................................................................................13
Asumispalvelut ............................................................................15
Asumistuki .....................................................................................15
Asunnon muutostyöt ................................................................15
Ateriat ..............................................................................................15
Autoveronpalautus ja auton hankintatuki ........................15
Avustajat, tukihenkilöt ..............................................................16
Edunvalvoja / Maistraatti .........................................................16
Edunvalvontavaltuutus .............................................................16
Eläkettä saavan hoitotuki .........................................................16
Eläkkeet ..........................................................................................16
Erityishoitoraha ...........................................................................16
Erityinen tuki lasten päivähoidossa .....................................17
Henkilökohtainen apu ..............................................................17
Henkinen tuki omaishoidossa ................................................17
Hoitotahto .....................................................................................18
Hoitotarvikkeet ............................................................................18
Hoitotuet ........................................................................................18
Hoitovapaa ....................................................................................18
Kirjastot ...........................................................................................19
Korjausavustus .............................................................................19
Kotihoito ........................................................................................19
Kotipalvelu ....................................................................................19
Kotisairaala ....................................................................................20
Kotisairaanhoito ..........................................................................20
Kotitalousvähennys ....................................................................20
Kuljetuspalvelut ...........................................................................20
Kuntoutus ......................................................................................20
Lapsen hoitotuki .........................................................................21
Lomatoiminta ...............................................................................21
Lyhytaikaishoito ..........................................................................21
Lääkekorvaukset .........................................................................21
Maksukatot ...................................................................................21
Matkakorvaukset ........................................................................22
Muutoksenhaku ..........................................................................22
Nuoren kuntoutusraha .............................................................22
Oma-apuryhmä, vertaistuki ................................................... 23
Palveluasuminen .........................................................................23
Palvelumaksut ..............................................................................23
Palvelusetelit ................................................................................23
Perhehoito .....................................................................................23
Perhevapaa, poissaolo työstä perheenjäsenen
tai muun läheisen hoitamiseksi .............................................24
Pitkäaikaishoito ...........................................................................24
Potilasvakuutus ...........................................................................24
Pysäköimislupa ja vapautus ajoneuvoverosta .................25
Päihteet ..........................................................................................25
Päivätoiminta ...............................................................................25
Rahan käyttö ja omaisuuden hoito ......................................25
Ruokavaliokorvaus .....................................................................25
Seurakuntien tuki omaishoitajille .........................................25
Sopeutumisvalmennus .............................................................26
Sotaveteraanien ja sotainvalidien etuuksia .......................26
Tapaturmavakuutus ...................................................................26
Terveydenhuollon maksukatto ..............................................26
Toimeentulotuki ..........................................................................27
Tulkkipalvelut ...............................................................................27
Työttömyysturva .........................................................................27
Vammaisetuudet .........................................................................27
Vammaispalvelut .........................................................................28
Vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki .......................................28
Vähennykset verotuksessa ......................................................29
Yhdistystoiminta .........................................................................29
3 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry ......30
4 Palvelu- ja tuoteilmoitukset ....................33
JUTTUSEURAA LUOTTAMUKSELLA
Haluatko jutella arjen
haasteista, kun hoidat
läheistäsi kotona?
Juttuluuri on sinua varten!
Koulutetut vapaaehtoiset
päivystävät torstaisin klo 13–15
numerossa 0203 88100.
Kaikki aiheet ovat yhtä tärkeitä.
Soita meille, kun kaipaat juttuseuraa!
Lankapuhelimesta 0,08 € + 0,07 €/min
Matkapuhelimesta 0,08 € + 0,2 €/min
Lue lisää: omaishoito.fi
OMAISHOITAJAKORTISTA
TURVAA ARKEEN
Monia omaishoitajia mietityttää, mitä
hoidettavalle tapahtuu, jos itse joutuu
onnettomuuteen. Omaishoitajakortti tuo
turvaa sekä hoitajalle että hoidettavalle.
6€
Tilaa kortti: punaisenristinkauppa.fi
tai 020 701 2211
Lukijalle
Palveluopas on suunnattu omaishoitajille ja omaishoitajien kanssa työskenteleville ammattilaisille. Yhteiskunnan tarjoamat palvelut on lueteltu aakkosjärjestyksessä. Jos palvelusta vastaa vain yksi viranomainen, se on mainittu otsikossa.
Opas auttaa omaishoitajaa selvittämään, millainen palvelu tai tuki olisi tarpeen
omaishoitotilanteessa. Luettelo ei ole kattava ja joidenkin hakusanojen alle mahtuu
useita erilaisia mahdollisuuksia.
Kotiin saatavat palvelut, hoitotarvikkeet, apuvälineet ja kodin muutostyöt helpottavat arjen sujumista ja suovat omaishoitajalle omaa aikaa tai lepoa. Taloudelliset
tuet turvaavat toimeentuloa ja kattavat sairaudesta tai vammasta johtuvia kustannuksia. Paikallisyhdistyksissä, ryhmissä, lomilla ja kuntoutuskursseilla omaishoitajat
voivat tavata toisia omaishoitajia ja jakaa kokemuksia.
Taloudellisia tukia ja palveluja täytyy aina erikseen hakea, niitä ei saa automaattisesti. Hakeminen saattaa aluksi tuntua monimutkaiselta, jos edessä on joukko uusia
käsitteitä ja lomakkeita. Hallintolain mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkaalleen neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin. Neuvonta on maksutonta. Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, asiakas
tulee opastaa oikeaan osoitteeseen.
Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry
Palveluoppaan tiedot löytyvät myös
Omaishoitajat ja läheiset -liiton
nettisivuilta
www.omaishoitajat.fi
Julkaisija:
Sivunvalmistus:
Kannen kuva:
Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry
Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki
Puh. 020 7806 500
Omaishoidon neuvontapuhelin 020 7806 599
ma–to klo 9–15, neuvontapuhelin on maksullinen
www.omaishoitajat.fi
Mainostoimisto Uniikki Oy
www.uniikki.net
Rodeo Oy
Toimitus:
Markkinointiosaaja Yes We Can Oy
Puh. 040 735 7531
Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry
Tuotettu RAY:n tuella
Painopaikka:
Forssa Print
Ilmoitukset:
19. painos, ISBN 978-952-5659-17-7
MONIPUOLINEN
KUNTOUTUSKESKUS RUISSALO
Sairaalaoikeudet omaava Kuntoutusosasto
ja kylpylähotelli saman katon alla upeissa
merellisissä puitteissa
Tieduste
• Omaishoitajien ja hoidettavien yhteislomat
kuntoutusosastolla kylpyläpuitteissa
• Intervallihoitojaksot
• Muut toipilashoito- ja hoivapalvelut
le myös
tuettujen lomien
mahdollisuutta
vuonna 2016
www.mtlh.fi
/Maaseudun Terveysja lomahuolto ry
ja RAY
LISÄTIETOJA Kuntoutusosasto p. 02 44 54 143
www.ruissalo.fi
[email protected] | puh. 02 44 54 840
Ruissalon Kylpylä, Turku
Kuka on omaishoitaja?
Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyvästä
läheisestään. Omaishoitotilanne voi syntyä vähitellen ja omaishoidon tarve kasvaa esim. läheisen ikääntymisen mukanaan tuomien sairauksien vuoksi. Joskus
omaishoitotilanne syntyy äkillisesti sairauden tai vammautumisen seurauksena
esimerkiksi silloin, kun perheeseen syntyy vammainen lapsi. Monet omaishoitajat käyvät myös samanaikaisesti ansiotyössä.
On tärkeää, että hoitava henkilö tunnistaa ajoissa olevansa omaishoitaja tai että
omaishoitajuus voi olla pian ajankohtaista. Omaishoitajan on saatava tehtäväänsä tietoa ja tukea. Kaikesta ei tarvitse selviytyä yksin.
1.1 OMAISHOIDON TUKI
Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle
annettavista palveluista sekä omaishoitajalle myönnettävästä hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista
palveluista. Omaishoidon tukijärjestelmää ollaan uudistamassa (Katso kohta
1.2). Muutoksia saattaa tulla tämän oppaan voimassaoloaikana. Mahdollisista
muutoksista kerrotaan Lähellä-lehdessä,
oman kotikuntasi tiedotteissa ja tiedotusvälineissä.
Kenelle ja milloin tukea myönnetään?
Raja läheisten toisilleen antaman avun ja
virallisen, kunnan tukeman omaishoitajuuden välillä on liukuva. Hoivan ja avun
tarpeen lisääntyessä ja hoidon sitovuuden ja vaativuuden kasvaessa siirrytään
tavanomaisesta auttamisesta omaishoitajuuteen. Omaishoidon tukea voidaan
myöntää sekä pitkä- että lyhytaikaisen
hoidontarpeen perusteella silloin, kun
omaisen antama hoito on hoidettavan
edun mukaista ja edellytykset omaishoidon toteuttamiseksi ovat olemassa.
Omaishoidon tuki ei ole ns. subjektiivinen (= ehdoton) oikeus. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkioiden suuruus voivat vaihdella
kunnasta toiseen. Suomessa on yli 350
000 omaishoitajaa. Omaishoidon tukea myönnetään noin 43 000 (2014)
omaishoitotilanteeseen.
1 Omaishoito
1 Omaishoito
Mistä ja miten tukea haetaan?
Omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa
hoidettavan kotikunta. Omaishoidon tuki
on hoidettavalle myönnettävä sosiaalipalvelu. Tarkempaa tietoa hakumenettelystä saa oman kunnan sosiaalitoimistosta. Käytännössä omaishoidon tukiasioita
hoitaa yleensä kotipalveluohjaaja ja vanhus- tai vammaistyön sosiaalityöntekijä.
Kun hakemus on tehty, omaishoidon tuesta vastaava henkilö tekee kotikäynnin
hoito- ja palvelutarpeen arvioimiseksi.
Omaishoitosopimus
Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välille sopimus, jonka liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoitaja ei ole työsuhteessa
kuntaan eikä hoidettavaan, vaan kyseessä on toimeksiantosopimus. Omaishoito-
7
1 Omaishoito
sopimus on voimassa toistaiseksi. Vain
erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä
määräaikaisena. Tarvittaessa sopimusta
on tarkistettava.
Omaishoitosopimuksen tulee sisältää
tiedot ainakin
1. hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta
2. omaishoitajan oikeudesta vapaapäiviin
3. vapaan järjestämisestä
4. määräaikaisen sopimuksen kestosta
sekä
5. hoitopalkkion maksamisesta hoidon
keskeytyessä hoitajasta johtuvasta
syystä tai hoidettavasta johtuvasta
muusta kuin terveydellisestä syystä
6. kunnan yhteyshenkilön nimi
Omaishoidon tukisopimukseen kuuluu
aina hoito- ja palvelusuunnitelma, johon
kirjataan omaishoitajan antaman hoidon
määrä ja sisältö, hoidettavan ja hoitajan
tarvitsemat palvelut sekä selvitys hoidettavan hoidon järjestämisestä omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana.
Hoitopalkkio
Hoitopalkkio porrastetaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella.
Omaishoidon tuen hoitopalkkion suuruus on 1.1.2015 lukien vähintään 384,67
euroa kuukaudessa ja hoidollisesti raskaaseen siirtymävaiheeseen on mahdollista hakea omaishoidon tukea, joka on
vähintään 769,33 euroa kuukaudessa.
Tällainen siirtymävaihe voi olla esimerkiksi saattohoito tai hoidettavan toipuminen vakavasta leikkauksesta. Perheen
8
tulot ja varallisuus eivät vaikuta palkkion määrään. Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa.
Eläketurva
Omaishoitajan eläketurvasta säädetään
kunnallisessa eläkelaissa. Omaishoidon
hoitopalkkio kartuttaa eläkettä, jos palkkio on maksettu ennen 68 vuoden täyttämistä. Tämä koskee vuonna 1940 ja sen
jälkeen syntyneitä henkilöitä. Tarkempia tietoja ennen vuotta 1940 syntyneiden eläkkeistä sekä muista omaishoitajan eläkettä koskevista kysymyksistä saa
Kevan (Kuntien eläkevakuutus) neuvonnasta, Unioninkatu 43, Helsinki, puh. 020
614 2837 maanantaista perjantaihin klo
8–16.
Omaishoitajan vapaapäivät
Omaishoidon tuesta sopimuksen tehneellä omaishoitajalla on lakisääteinen
oikeus pitää vapaata vähintään kolme
vuorokautta sellaista kalenterikuukautta
kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitotyöhön ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan
ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää vähäisen osan
vuorokaudesta (n. 7 h/vrk) kotinsa ulkopuolella käyttäen sosiaali- tai terveyspalveluja, esimerkiksi päiväsairaalaa, tai saaden kuntoutusta tai opetusta.
Mikäli kunnan kanssa sovitaan, vapaapäiviä voi koota pidemmäksi ajanjaksoksi, ketjuttaa esimerkiksi viikoksi
tai kahdeksi kerrallaan. Kunta voi myös
määritellä sen, kuinka pitkän ajanjakson
kuluessa vapaita voi kerätä esimerkiksi samaan tapaan kuin työsuhteissa toi-
Hoidettavalle annettavat palvelut
Omaishoidon tukeen sisältyy hoidettavalle annettavia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kirjataan palvelusuunnitelmaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi
kodinhoitoapu ja siihen liittyvät tukipalvelut (esimerkiksi ateria-, kylvetys- ja kuljetuspalvelu), henkilökohtainen avusta-
ja, apuvälineet, päivä- ja lyhytaikaishoito
ja muut terveydenhuollon palvelut.
Omaishoitajalle annettava tuki
Kunnan on nimettävä omaishoitajalle yhteyshenkilö ja annettava ohjausta ja neuvontaa. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan
voidaan kirjata myös omaishoitajan tarvitsema kuntoutus sekä eri järjestöjen
tuottamia palvelu- ja tukimuotoja kuten
vertaistukea, lomia, virkistystä, koulutusta ja sopeutumisvalmennusta.
1 Omaishoito
mitaan lomanmääräytymisjakson ja loman pitämisajankohtien suhteen. Kunta
voi lisäksi järjestää sopimuksen tehneelle omaishoitajalle vähimmäismäärää
enemmän vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita.
Kunnan on huolehdittava hoidettavan
hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan
aikana. Vapaan järjestäminen on mahdollista mm. lyhytaikaisena hoitona vanhain- tai hoivakodissa, terveyskeskusten
tai sairaaloiden vuodeosastoilla tai kotipalvelun avulla. Kunnat voivat tehdä toimeksiantosopimuksen tehtävään soveltuvan henkilön kanssa tai hankkia hoitoa
myös ostopalveluna yksityisiltä palvelujentuottajilta tai myöntämällä omaishoitajalle palveluseteleitä.
Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana järjestettävästä hoidosta voidaan
periä enintään 11,30 euron hoitomaksu/vrk (v. 2015). Tämä alennettu palvelumaksu koskee myös palvelusetelillä
annettavia palveluja. Vapaapäivien ajalta on oikeus omaishoidon hoitopalkkioon. Myös tuen ulkopuolella toimivat
omaishoitajat tarvitsevat lepoa, virkistystä ja vapaapäiviä. Vaikka kunnalla ei ole
järjestämisvelvollisuutta, omaishoitajan
kannattaa keskustella kunnan kanssa tilanteestaan ja hakea palveluita.
Palveluista perittävät maksut
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista voidaan periä maksuja siten kuin
asiakasmaksuista on säädetty. Omaishoidon tukeen liittyvistä palveluista voidaan periä tulotasoon perustuvia palvelumaksuja (esim. kotipalveluista ja
kotisairaanhoidosta). Kunta voi kuitenkin
alentaa tai jättää asiakasmaksut perimättä. Omaishoitajalla on mahdollisuus neuvotella hoito- ja palvelusuunnitelmaa
tehdessään myös palvelumaksujen perimisestä. Palveluja varten kunta voi antaa
myös palveluseteleitä.
Tapaturmavakuutus
Omaishoidon tuesta hoitajan kanssa sopimuksen tehnyt kunta on velvollinen
ottamaan hoitajalle tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetun ns. vapaaehtoisen
tapaturmavakuutuksen. Vakuutusturva
käsittää kaikki omaishoitotilanteessa tai
siihen liittyvällä matkalla sattuneet tapaturmat. Tapaturman sattuessa tulee heti
pyytää lääkärinlausunto (E-lausunto) ja
ilmoittaa asiasta kuntaan, joka toimittaa
vahinkoilmoituslomakkeen omaishoitajalle.
9
1 Omaishoito
Omaishoidon tuen päättyminen ja
keskeytyminen
Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Omaishoitajan irtisanomisaika on
yksi kuukausi. Sopimus päättyy kuitenkin heti, jos hoito ei enää vastaa hoidettavan etua tai vaarantaa hoidettavan tai
omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden. Hoitajan huonokuntoisuus voi olla
peruste sopimuksen purkamiselle. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana
hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos
omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy
kuukauden kuluttua.
1.2 OMAISHOIDON TULEVAISUUS
Omaishoitoa kehitetään – tulevaisuuden näkymiä
Omaishoidon kehittäminen ja tukeminen on tunnistettu ja tunnustettu asia
Suomessa. Omaishoidon tarve tulee kasvamaan entisestään kotona annettavan
hoivan ja hoidon lisääntyessä. Omaishoitoa kehittämällä pystytään vähentämään
miljardeilla euroilla vuodessa sosiaali- ja
terveydenhuollon menoja. Omaishoidon
ja omaishoitajien jaksamisen tukeminen
edistävät hoidettavien, omaishoitajien ja
koko omaishoitoperheen hyvinvointia.
Kataisen hallituksen hallitusohjelman
mukaisesti vuoden 2012 alkupuolella
asetettiin työryhmä pohtimaan omaishoidon kehittämistä. Laajapohjaisen
työryhmän valmistelema Kansallinen
10
omaishoidon kehittämisohjelma valmistui keväällä 2014. Ohjelmassa kuvataan
omaishoidon tavoitetila Suomessa vuonna 2020.
Kehittämisohjelma perustuu yhdenvertaisuuden, turvallisuuden, ihmisarvon kunnioittamisen, itsemääräämisoikeuden ja luottamuksen arvoille.
Ohjelma sisältää konkreettisen toimenpidesuunnitelman ohjelman toteuttamiseksi. Kehittämisohjelmassa omaishoitaja
nähdään ammattihenkilöstön yhteistyökumppanina ja asiantuntijana. Keskeisiä,
omaishoitajan asemaa parantavia muutoksia ovat muun muassa esitys uudesta
omaishoitolaista ja erilaiset omaishoitajan jaksamista ja hyvinvointia tukevat toimenpiteet.
Omaishoidon tavoitetila vuoteen 2020
mennessä
1. Omaishoitajien nykyistä vahvempi
asema ja keskinäinen yhdenvertaisuus on saavutettu.
2. Sitova ja raskas omaishoito on sopimusomaishoidon piirissä, muita
omaishoitajia tuetaan sosiaalihuoltolain mukaisin palveluin.
3. Sopimusomaishoitoa tukevien palveluiden ja hoitopalkkioiden järjestämis- ja rahoitusmalli turvaa omaishoitajien yhdenvertaisuuden.
4. Sopimusomaishoitajien hoitopalkkiot
on määritelty laissa.
5. Omaisiaan ja läheisiään hoitavien, heidän hoidettaviensa ja koko omaishoitoperheen hyvinvointi on turvattu.
6. Ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamiseen kehitettyjä joustoja hyödynnetään.
7. Omaishoitoon liittyviä asiakasmaksu-
Työryhmä esittää, että voimassa oleva laki omaishoidon tuesta kumotaan ja
säädetään uusi laki sopimusomaishoidosta, joka astuu voimaan vuonna 2016.
Keskeinen, ja omaishoitajan aseman
kannalta olennainen, parannus lakiesityksessä ovat työryhmän esittämät yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkioluokat koko maahan.
Tällä muutoksella turvattaisiin omaishoitajien yhdenvertainen kohtelu asuinpaikkakunnasta riippumatta.
Kehittämisohjelmassa omaishoito määritellään hoitomuodoksi, joka tukee heikentyneen toimintakyvyn, sairauden tai
vamman vuoksi hoitoa ja huolenpitoa
tarvitsevien kaikenikäisten henkilöiden
kotona asumista. Omaishoito voidaan
valita hoitomuodoksi, jos se on hoidettavan edun ja toiveiden mukaista ja hänellä on omaishoitajaksi halukas, kykenevä
ja soveltuva omainen tai muu läheinen.
Omaishoitoa tuetaan tarvittaessa palveluilla.
Esityksen mukaan omaishoito voidaan
toteuttaa joko sopimusomaishoitona
tai muuna omaishoitona. Sopimuksen
tehneiden omaishoitajien määrä esitetään lisättäväksi 40 000:sta 60 000:een.
Omaishoitoa, jossa hoiva ja hoito eivät
täytä uuden lain kriteerejä, toteutetaan
ns. muuna omaishoitona, ilman sopimusta ja tuettuna uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti. Tällaisia omaishoitotilan-
teita Suomessa arvioidaan olevan noin
300 000. Perhe- ja ystävyyssuhteisiin
kuuluva läheisapu esim. kaupassa käynti, ulkoilutus, pankkiasioiden hoito tms.
ei ole omaishoitoa.
Uudistuksen eteneminen edellytti poliittista päätöstä toteuttamisesta, jota ei
kuitenkaan vielä tätä kirjoitettaessa (kesäkuu 2015) ole tehty. Maaliskuun 2014
jälkeen ainoat selkeästi omaishoitajien jaksamista tukevat uudet toimenpiteet olivat hallituksen syksyllä myöntämä 4,8 miljoonan euron lisämääräraha
omaishoitajien jaksamisen tukemiseen
sekä kuluvan vuoden alussa käynnistynyt uuden omaishoitolain valmistelu. Lisämääräraha oli kohdennettu tukea
saavien omaishoitajien hyvinvointi- ja
terveystarkastuksiin ja hoidettavien toimeksiantosuhteisen sijaishoidon järjestämiseen. Suosituksena oli, että tarkastukseen kutsutaan esimerkiksi vähintään
2–3 vuotta omaishoitajina toimineet
henkilöt.
Omaishoidon kehittäminen mainittiin
kaikkien nykyisten hallituspuolueiden
vaaliohjelmissa. Sipilän hallitusohjelmassa omaishoidon kehittämiseen on varattu 75 miljoonaa vuodessa omaishoitajien
jaksamisen tukemiseen. Hallitusohjelmassa on kirjaus kehittää ”omaishoitajien ja vastaavien vapaaehtoishoitajien
sekä perhehoitajien sijaisjärjestelyjä siten, että hoitajille voidaan turvata mahdollisuus huolettomiin vapaisiin tarvittaessa”. Ohjelmassa luvataan antaa
”omais- tai perhehoitosuhteen alkaessa
tai kestäessä etukäteinen hoitopaikkalupaus, että hoidettava saa hoitopaikan
siinä vaiheessa, kun omais- tai perhehoitaja ei enää jatka”. Taustamuistiossa
1 Omaishoito
ja on sisällytetty maksukattoon.
8. Omaishoidon toimijoiden yhteistyötä
on vahvistettu eri hallinnonalojen toimenpitein.
9. Järjestöjen ja seurakuntien rooli
omaishoitajien tukena on selkiytetty.
11
1 Omaishoito
todetaan, että ”Kirjaus kattaa sopimusomaishoitajat ja myös muut omaistaan
hoitavat, vaikka ei saisi sopimusta, niin
pitää olla tukipalveluja käytössä.”
Hyvää hallitusohjelmakirjauksissa on se,
että sijaisjärjestelyjä ei ole rajattu koskemaan vain niitä omaishoitajia, joilla on
sopimus, vaan se koskisi myös ilman sopimusta olevia. Tarkoitukseen varattu
summa ei ole paljon, kun ajatellaan niitä
miljardisäästöjä, joita omaishoidolla vuosittain tehdään, mutta oikein käytettynä
sillä voidaan helpottaa monen omaishoitajan arkea.
Omaishoitajat ja läheiset -liitto on kannanotossaan edellyttänyt, että hallitus
täsmentää, miten sijaisjärjestelyt toteutetaan ja miten varmistetaan, että hoidettavat saavat sopivan ja tarkoituksenmukaisen hoitopaikan asuinpaikkakunnasta
riippumatta. Lisäksi liitto edellyttää, että
omaishoitoon varatun määrärahan käytölle laaditaan seuranta- ja raportointisuunnitelma. Näin vältetään omaishoitajien tukemiseen tarkoitettujen varojen
käyttäminen muuhun tarkoitukseen. Lisäksi liitto vaatii, että hallitusohjelman
toimintasuunnitelmaan lisätään päätös
kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman ja uuden lain toteuttamisesta.
Omaishoito koskettaa meitä kaikkia jossain elämän vaiheessa ja siksi omaishoito ja omaishoitajien hyvinvointi on yhteinen asiamme. Omaishoitajan hyvinvointi
heijastuu koko perheeseen.
Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma löytyy Sosiaali- ja terveysministeriön nettisivuilta www.stm.fi/julkaisut/raportteja-ja-muistioita.
Omaishoitajat ja läheiset -liitto seuraa omaishoidon kehittämisen etenemistä ja tiedottaa siitä nettisivuillaan www.omaishoitajat.fi ja Lähellä-lehdessä.
12
2.1 HYVÄ TIETÄÄ
Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä edellytetään usein hoitoa, kuntoutusta ja/tai palveluja koskevan suunnitelman laatimista palveluja tarvitseville
asiakkaille ja perheille. Palvelun tarvitsijalla on oikeus osallistua näiden suunnitelmien tekemiseen.
2.2 AAKKOSELLINEN HAKEMISTO
Apteekit
Resepti- ja itsehoitolääkkeiden lisäksi apteekeista saa mm. lääkkeiden annostelupalvelua sekä henkilökohtaista ohjausta
lääkkeiden käytöstä. Apteekkiin voi toimittaa vanhentuneet ja käyttämättä jääneet lääkkeet ja siellä järjestään mm. verenpaine- ja verensokerimittauksia.
Sähköinen resepti eli eResepti on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti sekä tallentaa keskitettyyn tietokantaan Reseptikeskukseen.
Lääkäri antaa potilaalle tiedot määrätyistä lääkkeistä. Lääkkeen voi hakea mistä tahansa apteekista. Potilaalla on edelleen oikeus saada halutessaan paperinen
resepti ja kieltäytyä eReseptistä. Täysiikäinen voi katsella omia Reseptikeskuksessa olevia tietojaan osoitteessa www.
kanta.fi. Palveluun kirjaudutaan omilla
verkkopankkitunnuksilla tai sirullisella
henkilökortilla.
Apuvälineet
Apuvälineiden tarkoituksena on tukea
niiden tarvitsijaa selviytymään mahdollisimman hyvin päivittäisistä toiminnoista
ja askareista. Tavanomaiset apuvälineet
myönnetään pääsääntöisesti maksutta
tai lainaksi lääkinnällisenä kuntoutuksena terveyskeskuksen kautta. Vaativat ja
kalliit apuvälineet kuten liikkumisen ja
kommunikoinnin apuvälineet sekä ympäristönhallintalaitteet kuuluvat erikoissairaanhoidon vastuualueeseen.
Peruskoulua käyville vammaisille lapsille saa apuvälineitä koulun kautta. Kela
järjestää ammatillisena kuntoutuksena
vaativat erityistason apuvälineet, jotka
ovat vamman tai sairauden vuoksi tarpeen opiskelusta selviytymiseksi.
Sosiaalitoimistosta voi hakea tukea liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona ja vapaaaikana tarvittavien välineiden, koneiden
ja laitteiden hankintaa varten. Vammaispalvelulain mukaan kustannuksista voidaan korvata puolet. Lisätietoja saa mm.
terveyskeskuksesta, sosiaalityöntekijöiltä ja kuntoutusohjaajilta sekä netistä osoitteesta www.thl.fi/apuvalineet.
2 Palveluilla paremmaksi
2 Palveluilla paremmaksi
Asiakasmaksut
Katso kohta Pitkäaikaishoito ja Palvelumaksut.
Asiamiehet
Jokaisessa terveydenhuollon yksikössä
on nimetty POTILASASIAMIES, jonka tehtävänä on tiedottaa potilaan oikeuksista
sekä edistää ja valvoa oikeuksien toteutumista. Potilasasiamiehen puoleen voi
kääntyä esimerkiksi, jos on tyytymätön
saamaansa hoitoon tai kohteluun.
SOSIAALIASIAMIES neuvoo ja opastaa
13
/rantasipi.fi
KYLPYLÄLOMA
KAHDELLE
alk.
84,yö / huone
NAUTI KYLPYLÄN LÄMMÖSTÄ
RANTASIPI kylpylähotelleista löydät allasosaston riemut, hemmottelevat hoidot,
hyvinvointiosastot, uuden hyvän olon aamiaisen ja monipuoliset ravintolapalvelut.
Sisältää 1 yön majoituksen 2 hengen huoneessa, aamiaisen, kylpylän allasosaston, saunan ja kuntosalin käytön.
Voimassa PINS- ja K-Plussa-kortilla vuoden 2016 loppuun, hinta saattaa vaihdella päivän ja saatavuuden mukaan.
Varaukset www.hotellimaailma.fi
tai 020 055 055 (0,59/min + pvm/mpm)
Lisätiedot www.rantasipi.fi
K Y L P Y L Ä H OT E L L I T
Asumispalvelut
Sosiaalihuoltolain mukaan asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä sellaiselle henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua
tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Asumispalveluihin kuuluvat
mm. veteraanien, vanhusten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asunnot. Asumispalvelut voidaan järjestää
tuki- tai palveluasunnoissa tai perhekodeissa. Tarkempaa tietoa saa sosiaalitoimistosta, katso myös kohta Palveluasuminen.
Asumistuki
Pienituloiset henkilöt voivat hakea asumistukea Kelasta. Asumistukea voi saada
sekä vuokra- että omistusasuntoon. Erikseen maksetaan asumislisää perheettömille opiskelijoille ja eläkkeensaajan asumistukea siihen oikeutetuille. Vuoden
2015 alusta omaishoidon tuen hoitopalkkiota ei huomioida enää tulona yleisessä asumistuessa. Tarkempaa tietoa
saa Kelan paikallistoimistoista.
Asunnon muutostyöt
Asunnon muutostöillä tarkoitetaan korjaus- ja rakennustöitä, jotka helpottavat
vaikeavammaisen henkilön päivittäistä
selviytymistä asunnossaan. Tällaisia ovat
esimerkiksi ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen ja wc:n
laajennus, kynnysten poistaminen ja välineiden asentaminen. Korvaushakemus
kustannuksista on hyvä jättää sosiaalitoimistoon ennen korjaustöiden aloittamista. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan
fysio- tai toimintaterapeutin lausunto muutostöiden tarpeesta ja sisällöstä sekä rakennusliikkeen tai kunnan rakennusmestarin laatima kustannusarvio.
Korvauksia voi hakea myös jälkikäteen 6
kuukauden ajan. Katso myös kohta Korjausavustus.
2 Palveluilla paremmaksi
sosiaalihuollon asiakkaita. Laki painottaa asiakkaan oikeutta hyvään palveluun
ja kohteluun niin, että asiakkaan etu, toiveet ja yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedon
saa kunnasta.
VAMMAISASIAMIEHEN tehtävänä on
edistää vammaisen ja liikkumis- sekä toimintarajoitteisten henkilöiden elämisen edellytyksiä kunnassa. Toimi ei ole
lakisääteinen. Jokaisen kunnan on lisäksi asetettava vammais- ja vanhusneuvosto osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseksi sekä huolehdittava
sen toimintaedellytyksistä.
Ateriat
Kotiateriapalvelun piiriin pääsemisestä ja
hinnoista saa lisätietoa sosiaalitoimistosta ja kotipalvelusta tai kotihoidosta. Palvelutaloissa ja kortteliklubeissa on tarjolla edullisia aterioita. Monet kauppaketjut
kuljettavat ruokaostokset kotiin pientä
palvelumaksua vastaan.
Autoveronpalautus ja auton hankintatuki
Vammainen henkilö voi saada autoveronpalautusta omaan käyttöönsä hankitusta autosta. Vero voidaan palauttaa
osittain tai kokonaan. Autoveronpalautusta voi hakea jo ennakkoon tai 6 kuukauden kuluessa auton hankkimisesta.
Katso myös kohta Pysäköimislupa ja vapautus ajoneuvoverosta.
15
2 Palveluilla paremmaksi
Myös omainen voi toimia auton kuljettajana, jos vammainen henkilö ei itse
siihen kykene. Tällaisessa tapauksessa haetaan ns. harkintaperusteista verohuojennusta. Verohuojennuksen perusteena oleva ”muu erityinen syy” voi myös
olla perheen pienet tulot. Tarkempia tietoja: Tullin autoveroneuvonta, puh. 0295
5203 tai www.tulli.fi.
Vammaispalvelulain mukaan sosiaalivirasto voi lisäksi myöntää taloudellista tukea auton hankintaan. Välttämättömät
auton muutostyöt korvataan kokonaan.
Avustajat, tukihenkilöt
Avustajatoiminta tarkoittaa lähinnä
saattajapalvelua virkistys- ja harrastustoimintaan, kuten ulkoiluun, elokuviin, teatteriin ja retkille, osallistumisen
mahdollistavaa apua. Avustajapalveluita kannattaa tiedustella kotipalvelusta,
kotisairaanhoidosta, seurakunnan diakoniatyöntekijältä tai paikkakunnalla toimivista järjestöistä.
Erityistä tukea sosiaalisissa suhteissa,
harrastustoimintaan osallistumisessa tai
muussa vapaa-ajan vietossa tarvitsevalle kouluikäiselle lapselle ja nuorelle voidaan sosiaalitoimiston kautta järjestää
vapaaehtoinen tukihenkilö. Kuljetuspalveluihin oikeutetuilla vaikeavammaisilla
henkilöillä on oikeus niihin liittyviin saattajapalveluihin, katso myös kohta Henkilökohtainen apu.
Edunvalvoja / Maistraatti
Maistraatti tai käräjäoikeus voi määrätä
edunvalvojan henkilölle, joka ei itse kykene valvomaan oikeuksiaan tai hoitamaan asioitaan. Edunvalvoja on päämiehensä luottohenkilö. Edunvalvojan on
16
myös huolehdittava siitä, että valvottava
saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen ja että valvottava saa varoistaan riittävästi rahaa omaan käyttöönsä.
Edunvalvojaksi voidaan perheen toiveiden mukaan määrätä esimerkiksi lähiomainen, luotettu ystävä tai virallinen
virkamies-edunvalvoja.
Edunvalvontavaltuutus
Maistraatin antamalla edunvalvontavaltuutuksella voi jo etukäteen huolehtia
siitä, että joku toinen hoitaa taloudellisia
ja muita asioita tulevaisuudessa, jos itse
ei niitä enää pysty hoitamaan esim. sairauden vuoksi. Maistraatin tulee vahvistaa edunvalvontavaltuutus ja valvoa valtuutetun toimintaa, www.maistraatti.fi.
Katso myös kohta Hoitotahto.
Eläkettä saavan hoitotuki
Katso kohta Vammaisetuudet.
Eläkkeet
Eläkkeistä saa tietoa mm. Kelan oppaista ja paikallistoimistoista sekä työeläkelaitoksista. Yleistä eläketietoa saa myös
Eläketurvakeskuksen neuvonnasta, puh.
029 411 2801 tai www.etk.fi.
Omaishoidon tuen ja eri eläkkeiden yhteensovittamiseen liittyvissä kysymyksissä kannattaa ottaa yhteyttä Kuntien eläkevakuutuksen eläkeneuvontaan, puh.
020 614 2837 tai omaan eläkelaitokseen.
Erityishoitoraha
Kela voi maksaa ansionmenetyksen korvauksena erityishoitorahaa lapsen vanhemmalle tai huoltajalle (myös puolison
lapsista sekä kasvatti- ja ottolapsista),
jos hän osallistuu alle 16-vuotiaan, sai-
voi toimia avustajana vain perustelluista syistä. Omaishoidon tukea voidaan
myöntää myös henkilölle, jolla on esimerkiksi omaishoitajan ansiotyön aikana
oikeus henkilökohtaiseen apuun. Henkilökohtaista apua voidaan myöntää 30 h
tai enemmän, mikäli tarve sitä edellyttää
esim. hoidettavan harrastustoiminnoissa
avustamiseksi. Lisätietoja saa sosiaalitoimistosta.
Erityinen tuki lasten päivähoidossa
Erityisen tuen tarpeen aiheuttajana voi
olla esimerkiksi sairaus tai vammaisuus.
Arvioinnin tueksi hankitaan yleensä lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto.
Tukitoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi pienryhmätoiminta, perustaitojen harjaannuttaminen, lapsen itsetunnon vahvistaminen ja lapsen oman toiminnan
ohjaus. Lapselle voidaan myös järjestää
avustaja tai erityisryhmä. Monissa kunnissa toimii lisäksi vammaisten lasten erityisryhmiä ja -päiväkoteja.
Henkinen tuki omaishoidossa
Jaksaakseen tehtävässään omaishoitajan
on hyvä huolehtia myös itsestään ja omien voimavarojensa riittävyydestä. Henkisen väsymyksen kanssa ei tulisi jäädä
yksin. Omaishoitajan kannattaa puhua tilanteestaan ammattihenkilön kuten terveydenhoitajan, sosiaalityöntekijän, kotipalveluohjaajan tai omalääkärin kanssa.
Kannattaa kysyä myös sijaishoitomahdollisuudesta.
Eräs hyväksi havaittu jaksamisen tukemisen keino on omaishoitajien ryhmätoiminta, katso kohta Oma-apuryhmä,
vertaistuki.
Henkilökohtainen apu
Henkilölle, joka tarvitsee runsaasti apua
jokapäiväiseen elämään liittyvissä asioissa, voidaan korvata vammaispalvelulain
perusteella avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset. Vammaispalvelulaki takaa vaikeavammaiselle henkilölle oikeuden henkilökohtaiseen apuun.
Vammainen itse toimii avustajan työnantajana, mutta kunta maksaa palkan ja
muut henkilökulut. Kunta voi antaa myös
palvelusetelin, jolla apu hankitaan tai järjestää itse palvelun omana toimintana
tai ostopalveluna. Samassa taloudessa
asuva henkilö voi toimia henkilökohtaisena avustajana; omainen sen sijaan
2 Palveluilla paremmaksi
raan tai vammaisen lapsen hoitoon tai
kuntoutukseen sairaalassa tai poliklinikalla, kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseilla tai em. hoitoon liittyvässä
kotihoidossa ja lääkäri katsoo sen tarpeelliseksi. Alle 7-vuotiaan lapsen sairauden ei tarvitse olla vaikea. Kotihoidossa
edellytetään aina vaikeaa sairautta, samoin 7–15-vuotiaan lapsen kohdalla. Lisätietoa saa Kelasta.
Valtakunnallisia auttavia puhelimia
• Valtakunnallinen kriisipuhelin:
010 195 202
(Suomen Mielenterveysseura)
• Vertaislinja muistisairaiden omaisille:
0800 96 000
(Muistiliitto ry)
• Palveleva puhelin: 01019 0071,
ruotsiksi: 01019 0072
(Suomen ev.lut. kirkko)
• Lasten ja nuorten puhelin: 116 111
ja Vanhempain puhelin: 0600 12277
(Mannerheimin Lastensuojeluliitto)
17
2 Palveluilla paremmaksi
• Omaishoidon neuvonta
020 7806 599
ma–to klo 9–15 (Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry)
sen mukaan hoitotarvikkeita tulisi saada maksutta, jos hoidon tarve jatkuu yli 3
kuukautta. Lisätietoa terveyskeskuksesta
tai www.kuivaksi.fi.
Järjestöt eivät peri puheluista maksua,
mutta soittajan puhelinliittymästä riippuen puhelinoperaattori laskuttaa puheluista hinnastonsa mukaan.
Hoitotuet
Katso kohta Vammaisetuudet.
Hoitotahto
Hoitotahdossaan ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen tilanteen varalta, jossa hän ei enää itse kykene päätöksentekoon. Tahdonilmaisut koskevat usein
elämän loppuvaiheen hoitopäätöksiä, kuten hoidon jatkamista ja hoidon
lopettamista, mutta ne voivat koskea
myös hoitopaikan valintaa, hoivan arkea ja muita potilaan elämänkatsomuksen kannalta tärkeitä seikkoja. Tällaisen
hoitotahdon voi antaa lähiomaisilleen tai
terveydenhuollon työntekijälle sairauskertomuksiin liitettäväksi. Lomakemalleja hoitotahdon ilmaisemiseksi voi tulostaa mm. osoitteista www.hus.fi tai www.
muistiliitto.fi tai www.terveyskirjasto.fi.
Hoitotarvikkeet
Terveyskeskus antaa kotikäyttöön tiettyjen pitkäaikaisten sairauksien hoidossa
ja seurannassa tarvittavia hoitovälineitä
ja -tarvikkeita, esimerkiksi katetrit, avanne- ja virtsapussit, vaipat ja sokeritautia
sairastavien päivittäiset hoitotarvikkeet.
Hoitotarvikkeiden tarpeen arvioi aina
hoitava lääkäri. Tarvikkeet ja välineet luovutetaan maksutta eikä niistä tule periä omavastuuosuuksia, toimituskuluja
eikä muitakaan maksuja. Kuntaliiton ja
sosiaali- ja terveysministeriön suosituk-
18
Hoitovapaa
Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme
vuotta.
Osittaista hoitovapaata voi käyttää työajan lyhentämiseen enintään 6 tuntiin
päivässä tai keskimäärin 30 tuntiin viikossa. Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen kestää lapsen toisen kouluvuoden
loppuun. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan lapsen vanhemmilla on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen
kolmannen lukuvuoden loppuun.
Vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan
lapsen työssäkäyvillä vanhemmilla on oikeus käyttää osittaista hoitovapaata siihen asti, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta,
jos lapsi vaatii erityistä huoltoa ja hoitoa.
Työntekijän lapsen tai muun hänen
taloudessaan vakituisesti asuvan alle
10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti on työntekijällä oikeus saada tilapäistä
hoitovapaata lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi enintään neljä työpäivää kerrallaan.
Lisäksi työntekijällä on oikeus olla lyhytaikaisesti poissa työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen sairaudesta
tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn
Kirjastot
Monet kirjastot järjestävät asiakkaalle maksutonta kirjaston kotipalvelua yksityishenkilöille, jotka eivät ikänsä tai
terveydentilansa vuoksi jaksa tai pysty tulemaan tavalliseen kirjastoon. Celia-kirjasto on valtion erikoiskirjasto, joka
tuottaa ja välittää kirjallisuutta esim. äänikirjoina, pistekirjoina ja elektronisina kirjoina. Celian kirjoja voivat käyttää
kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen
on sairauden tai vamman vuoksi vaikeaa. Lisätietoa Celiasta suomeksi (09) 2295
2200, [email protected] ja ruotsiksi (09)
2295 2230, [email protected]
Korjausavustus
Korjausavustuksia voidaan myöntää
asunnon kunnostamiseen silloin, kun
ruokakunnassa on vähintään yksi vammainen tai yli 65-vuotias henkilö.
Avustuksia on myönnetty esimerkiksi
vanhojen asuntojen kylpyhuone- ja keittiöremontteihin, omakotitalojen kattoihin, lämmitykseen ja jopa maalaustöihin.
Kustannuksista voidaan korvata 40 %.
Valtion rahoittaman korjausavustuksen saamiseen vaikuttavat hakijaruokakunnan tulot ja varallisuus. Jos hoitoa tarvitseva henkilö ei ole oikeutettu
vammaispalvelulain mukaisiin asunnon
muutostöihin tai jos korjaustarve ei kuulu muutostöiden piiriin, kannattaa tie-
dustella korjausavustuksia kunnan asuntotoimistosta.
Kotihoito
Monissa kunnissa kotisairaanhoito ja kotipalvelu on yhdistetty kotihoidoksi. Kotihoidon mahdollisuutta kannattaa kysyä
riittävän aikaisessa vaiheessa hoidettavan asuinkunnasta, palvelujen saannin
varmistamiseksi.
Kotipalvelu
Palveluja saavat ikäihmiset, vammaiset
ja sairaat. Lapsiperheillä on oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä
lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Perheelle on järjestettävä tarvittaessa kotipalvelua esimerkiksi perheenjäsenen
vamman, sairauden, uupumuksen tai erityisen perhetilanteen vuoksi. Erityinen
perhetilanne voi olla myös perheessä,
jossa on omainen hoidettavana.
Kotipalveluista ja kotihoidosta laaditaan yhdessä palvelun käyttäjän kanssa
palvelu- ja hoitosuunnitelma. Sen toteutumista seurataan ja sitä tarkistetaan palvelujen tarpeen muuttuessa.
Kotipalvelu tukee ja auttaa, kun asiakas
tarvitsee sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin selviytyäkseen arkipäivän askareista ja henkilökohtaisista toiminnoista kuten hygienian
hoitamisesta. Kotipalvelu voi olla tilapäistä tai jatkuvaa.
Kotipalvelun tukipalveluina voidaan järjestää esimerkiksi ateria-, kylvetys-, pyykki- ja siivouspalveluja sekä asiointiapua,
päivätoimintaa tai turvapuhelinpalveluja. Kotipalvelulla on useilla paikkakunnilla myös ilta- ja yöpartiot, jotka käyvät
huonokuntoisten asiakkaiden luona. Ko-
2 Palveluilla paremmaksi
vuoksi.
Työn ja omaishoidon yhteensovittamiseksi työsopimuslakiin on tehty muutos,
joka mahdollistaa omaishoitajalle mahdollisuuden jäädä hoitamaan omaistaan
myös pitemmäksi aikaa. Laissa ei ole
säännöksiä vapaan pituudesta.
19
2 Palveluilla paremmaksi
tipalvelua voi myös saada omaisen tarvitessa virkistystä ja lomaa.
Kotipalvelua haetaan sosiaalitoimistosta. Kotipalvelusta peritään asiakkaan
maksukyvyn mukainen maksu. Kunnat
tai asiakas voivat myös ostaa palveluita
yksityisiltä palvelun tuottajilta. Useissa
kunnissa on mahdollisuus saada palveluseteleitä tarvittavien kotipalveluiden ostamiseksi.
Kotisairaala
Joillakin paikkakunnilla toimii myös kotisairaala. Sen tarkoituksena on mahdollistaa potilaan hoito kotona hänen niin halutessaan. Kotisairaalan toiminnasta saa
tietoa terveyskeskuksesta tai keskussairaalasta.
Kotisairaanhoito
Kotihoidon tarkoituksena on mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sairaudesta huolimatta huolehtimalla tarvittavista terveyden- ja sairaanhoidon
palveluista. Kotisairaanhoito kuluu terveyskeskuksen järjestämiin palveluihin,
joissa esimerkiksi terveydenhoitaja tai lähihoitaja hoitaa asiakasta kotona hoitosuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa
kotisairaanhoidon lääkärit tekevät myös
kotikäyntejä. Kotisairaanhoidosta peritään asiakkaan maksukyvyn mukainen
maksu.
Kotitalousvähennys
Katso Vähennykset verotuksessa.
Kuljetuspalvelut
Kunnan on järjestettävä vammaispalvelulain perusteella kuljetuspalveluita henkilöille, joilla on vaikeuksia liikkua julkisil-
20
la kulkuneuvoilla. Vaikeavammaisilla on
oikeus saada vammaispalvelulain mukaan kuukaudessa vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa erityiskulkuneuvolla,
kuten taksilla tai invataksilla alennetulla
hinnalla, joka vastaa julkisen liikenteen
taksoja.
Vammaispalvelumatkat on tarkoitettu asioimiseen ja virkistykseen eikä niitä
voi käyttää terveydenhuollon matkoihin
tai kuntoutukseen. Korvaus haetaan Kelasta. Kuljetustuki voidaan myöntää joko
yksilöllisesti tai ryhmäkuljetuksina (esim.
palvelukeskukseen). Kuljetuspalveluita
haetaan sosiaalitoimistosta.
Kuntoutus
Kuntoutustarpeen arvioi ja kuntoutussuunnitelman laatii hoitava lääkäri terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Lääkinnällisenä kuntoutuksena voidaan
myöntää esimerkiksi erilaisia terapioita
(avokuntoutus), apuvälineitä, laitoskuntoutusjaksoja tai sopeutumisvalmennusta. Ammatillisen kuntoutuksen keinoja
ovat esimerkiksi perus-, jatko- ja ammattikoulutus, kuntoutustutkimus, työkokeilu ja työhön valmennus.
Kuntoutusta rahoittavat terveydenhuolto, sairaalat ja terveyskeskukset, Kela
sekä vakuutusyhtiöt (liikennevahingot,
työtapaturmat ja ammattitaudit). Terveydenhuollon ja Kelan työnjako riippuu
sairauden tai vamman vaikeusasteesta ja
kestosta sekä kuntoutujan iästä. Tarkempia tietoja saa terveydenhuollon työntekijöiltä sekä Kelan paikallistoimistoista.
Hoitotyötä tekevän omaisen on syytä oman jaksamisensa takia huolehtia
myös omasta kuntoutuksestaan. Kela
tarjoaa kuntoutuskursseja myös pari-
Lapsen hoitotuki
Katso Vammaisetuudet.
Lomatoiminta
Omaishoitajat ja läheiset -liitto järjestää sosiaalisten lomajärjestöjen kanssa
omaishoitajille suunnattuja lomia. Hakulomakkeita voi tilata Omaishoitajat ja
läheiset -liitosta puh. 020 7806 533 tai
tulostaa www.omaishoitajat.fi-sivuilta.
Lomat ovat yleensä viiden vuorokauden
mittaisia ja niissä on omavastuuosuus.
Osa lomista on yhteisiä sekä hoitajalle
että hoidettavalle tai lomalle voi osallistua koko perhe. Useimmilla lomajaksoilla on mukana liiton lomaohjaaja. Yleensä tuettua lomaa voi saada korkeintaan
joka toinen vuosi.
Lyhytaikaishoito
Lyhytaikaishoidon tarkoituksena on tukea asiakkaan kotona asumista. Erityisesti lyhytaikainen ja jaksottainen hoito
voi olla suureksi avuksi omaishoitotilanteessa, jossa omaishoitaja tarvitsee lepoa ja omaa aikaa esimerkiksi kuntou-
tukseen tai lomalle osallistumiseen.
Lyhytaikaishoito voi kestää muutamasta
vuorokaudesta yhteen kuukauteen. Lyhytaikaista hoitoa järjestetään erilaisissa laitoksissa, hoitokodeissa tai palvelutaloissa. Lyhytaikaishoito voi olla myös
jaksottaista esimerkiksi kolme viikkoa
kotona ja yksi viikko laitoksessa. Lyhytaikaishoidosta saa lisätietoa kunnan sosiaalitoimistosta.
Lääkekorvaukset
Kelasta voi hakea korvausta lääkkeistä,
perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista, jotka lääkäri on määrännyt sairauden hoitoon. Alennus lasketaan ostotilanteessa, kun asiakas esittää Kela-kortin.
Oikeutta erityiskorvauksiin on haettava
erikseen Kelan paikallistoimistosta. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan B-lääkärinlausunto.
Useimmat vaihtokelpoiset lääkevalmisteet kuuluvat viitehintajärjestelmän piiriin. Tällöin korvaus lasketaan enintään
lääkkeen viitehinnasta. Lääkekuluista ostaja maksaa aina ns. omavastuuosuuden.
Jos korvattujen lääkekustannusten omavastuuosuudet ylittävät 612,62 euroa (v.
2015), lääkekuluista saa lisäkorvausta.
Katon täyttymisen jälkeen asiakas maksaa vain 1,50 euron omavastuun lääkettä
kohti. Korvauksen saa suoraan apteekista, kun esittää Kela-kortin ja Kelan ilmoituksen lisäkorvausoikeudesta. Korvausta
voi myös hakea jälkeenpäin puolen vuoden ajan. Lisätietoja saa apteekeista tai
Kelasta.
2 Palveluilla paremmaksi
kursseina, joihin pääsee mukaan myös
hoidettava. Kela rahoittaa omaishoitajien kuntoutuskursseja, joita haetaan
Kelan paikallistoimistoista (lomake KU
132). Hakemuksessa on tärkeää kuvata
omaishoitotilannetta. Liitteeksi tarvitaan
B-lääkärinlausunto omaishoitajasta.
Omaishoitajalle kurssit ovat maksuttomia, myös matkat korvataan omavastuuosuuden (14,25 euroa/suunta, v. 2015)
ylimenevältä osalta. Omaishoitajien kuntoutuskursseja voi tiedustella Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:stä puh. 020
7806 533 tai Kelan paikallistoimistoista.
Maksukatot
Katso Terveydenhuollon maksukatto, Matkakorvaukset ja Lääkekorvaukset.
21
2 Palveluilla paremmaksi
Matkakorvaukset
Kela maksaa sairauden tutkimuksesta ja
hoidosta. Kela korvaa myös kuntoutukseen tehtyjä matkoja, kun kuntoutus perustuu Kelan tai julkisen terveydenhuollon kuntoutuspäätökseen. Kela ei korvaa
erikseen tehtyä lääkkeiden hakumatkaa
apteekkiin.
Korvausta maksetaan omavastuuosuuden (14,25 €/matkasuunta) ylittävältä osalta. Jos asiakkaan maksettavaksi
jääneet matkakulut kalenterivuodessa
ylittävät vuotuisen 272 euron omavastuuosuuden, ylittävät kustannukset korvataan kokonaan. Vuotuiseen omavastuuosuuteen lasketaan mukaan sekä
matkojen omavastuuosuudet että niitä pienemmät kertakustannukset. Matkakustannukset voivat olla asiakkaan
tai saattajan tai perheenjäsenen kustannuksia. Muista hakea myös kiinteää omavastuuosuutta pienemmät matkakustannukset kuuden kuukauden kuluessa
matkan tekemisestä.
Muutoksenhaku
Henkilö, joka on tyytymätön viranomaiselta saamaansa päätökseen, voi yleensä
hakea päätökseen muutosta, ts. hänellä on valitusoikeus. Hakijalla on oikeus
saada kirjallinen päätös, joten suulliseen vastaukseen ei kannata tyytyä. Päätöksessä on myös ilmoitettava, mihin
osoitteeseen ja minkä ajan kuluessa valituksen voi tehdä. Muutoksenhakuaika
lasketaan postileiman mukaan siitä kirjekuoresta, jossa päätös lähetettiin.
Omaishoidon tukea koskeva valitus
tehdään 14 päivän sisällä päätöksen tiedoksisaannista sosiaali- tai perusturvalautakunnalle. Lautakunnan päätökseen
22
tyytymätön voi valittaa edelleen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuteen. Samaa
valitustietä käytetään, jos halutaan valittaa vammaispalvelulakia koskevista päätöksistä.
Terveydenhuollossa ei ole selvästi kirjattua valitustietä. Jos potilas on tyytymätön terveydenhuollon päätöksiin, hänen tulee tehdä muistutus hoitoyksikön
johtavalle lääkärille. Jos asiassa ei päästä
yhteisymmärrykseen, potilas voi tehdä
kantelun aluehallintovirastoon.
Kelan päätöksiä koskevat valitukset lähetetään Kelan paikallistoimistoon, jossa
voidaan tehdä mahdollinen oikaisupäätös. Jos päätöstä ei oikaista, Kela lähettää valituksen eteenpäin Sosiaaliturvan
muutoksenhakulautakuntaan ja ilmoittaa siitä asiakkaalle. Jos viranomainen on
toiminut virheellisesti tai lainvastaisesti, asiasta voi kannella aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle,
www.oikeusasiamies.fi.
Nuoren kuntoutusraha
Kela voi maksaa 16–19-vuotiaalle nuorelle kuntoutusrahaa, jos hänen työ- ja
ansiokykynsä tai mahdollisuus valita
ammatti ja työ ovat olennaisesti heikentyneet. Edellytyksenä kuntoutusrahan
saamiselle on kotikunnassa laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS), joka on laadittu
nuoren, hänen huoltajansa ja muiden
kotikunnan asiantuntijoiden yhteistyönä. Jos lääkäri ei ole osallistunut suunnitelman tekoon, tarvitaan lisäksi lääkärinlausunto.
Palveluasuminen
Palveluasumista voi järjestää joko vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain
perusteella. Kunnan on järjestettävä palveluasuminen vaikeavammaiselle henkilölle, joka tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi toisen henkilön apua
päivittäisissä toiminnoissa.
Vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut. Palveluasuminen voidaan toteuttaa palvelutalon tai
muun vastaavan lisäksi myös vammaisen
henkilön omistus-, vuokra- tai muussa
vastaavassa asunnossa järjestämällä sinne tarvittavat palvelut. Vammaispalvelulain mukaiset palveluasumiseen liittyvät
palvelut ovat maksuttomia.
Sosiaalihuoltolain mukaista palveluasumista kunnat järjestävät yleensä vanhuksille tarkoitetuissa erityisissä palvelutaloissa. Palvelutaloja ylläpitävät kunnat,
järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat.
Palvelutalossa asuva asukas maksaa itse
vuokran sekä palvelumaksun. Asukas voi
saada asumiseensa asumistukea. Kunnat
järjestävät myös ympärivuorokautista te-
hostettua palveluasumista. Palveluasumista voi tiedustella kunnan sosiaalitoimesta.
Palvelumaksut
Kunta voi periä maksuja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Useimmat maksut määritellään asiakkaan tulojen perusteella. Useimmiten omaishoidon tukeen
liittyvistä palveluista peritään palvelumaksuja (mm. vapaapäiväjärjestelyistä
ja kotihoidon palveluista). Omaishoitajalla on mahdollisuus neuvotella palveluja hoitosuunnitelmaa tehdessään myös
palvelumaksuista kunnan kanssa.
2 Palveluilla paremmaksi
Oma-apuryhmä, vertaistuki
Omaishoitajien hyväksi todettu tukimuoto on ryhmätoiminta. Samassa elämäntilanteessa olevien omaishoitajien on
helppo keskustella omasta tilanteestaan.
On tärkeää huomata, ettei ole yksin, vaan
että muillakin on samanlaisia ajatuksia,
tunteita, huolia ja iloja. Omaishoitajien
ryhmätoimintaa on useilla paikkakunnilla Omaishoitajat ja läheiset -liiton paikallisyhdistysten, kunnan, seurakunnan, eri
järjestöjen tai jonkin muun tahon järjestämänä.
Palvelusetelit
Joissakin kunnissa on käytössä palveluseteleitä mm. siivouspalveluja ja omaishoitajien palveluja varten. Palveluseteleiden
avulla omaishoitaja ja hoidettava voivat
valita ja maksaa tarvitsemansa palvelut.
Seteli kattaa yleensä vain osan kustannuksista. Palveluseteleiden arvo, sisältö
ja ostettavien palvelujen valinnanmahdollisuudet vaihtelevat kunnittain. Lisätietoja Kuntaliitosta, www.kunnat.net.
Perhehoito
Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön kasvatuksen, hoivan ja huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa.
Perhehoito voi olla jatkuvaa tai lyhytaikaista esim. omaishoitajan vapaan ajaksi
järjestettyä tilapäishoitoa. Lisätietoa perhehoidosta saa kunnan sosiaalitoimesta
ja www.perhehoitoliitto.fi.
23
2 Palveluilla paremmaksi
Perhevapaa, poissaolo työstä perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi
Työntekijällä on mahdollisuus jäädä määräajaksi pois työstä perheenjäsenen tai
muun läheisensä hoitamiseksi. Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa asuvien henkilöiden lisäksi etenevässä tai takenevassa polvessa työntekijän,
tämän avio- tai avopuolison tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävän lähisukulaisia. Työstä poisjääminen edellyttää
aina sopimusta työntekijän ja työnantajan välillä. Työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta vapaaseen, mutta työnantajan on annettava selvitys, mikäli vapaan
järjestäminen ei ole mahdollista. Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen
hoitamiseksi on palkatonta. Työntekijän
on pyydettäessä esitettävä lääketieteellinen tai sosiaaliviranomaisten antama
selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta.
Pitkäaikaishoito
Pitkäaikaista hoitoa annetaan kunnallisissa ja yksityisissä vanhainkodeissa,
asuin- ja hoivakodeissa sekä terveyskeskuksen tai vanhustenhuollon palvelukeskuksen vuodeosastolla. Pitkäaikaishoitopaikkaa haetaan yhteistyössä lääkärin
kanssa.
Laitoshoitomaksua määrättäessä kuntien tulee ottaa huomioon kotiin jäävän
perheen elatus. Ennen pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräämistä tulee
selvittää, onko asiakkaalla avio- tai avopuolisoa, alaikäisiä lapsia tai täysi-ikäisiä
opiskelevia lapsia, joiden elatuksesta asiakas on kokonaan tai osittain vastannut.
Maksua määrättäessä yhteistaloudessa
24
eläneen henkilön tai alaikäisten lasten
elatus tulee turvata. Selvityksessä tulee
ottaa huomioon vanhempien vastuu 18
vuotta täyttäneen lapsen koulutuksesta
aiheutuviin kustannuksiin.
Pitkäaikaishoitoon lähtevän asiakkaan
hoitomaksu on enintään 85 % hänen
nettotuloistaan. Jos hoitoon menee perheen suurituloisempi puoliso, niin hoitomaksu on enintään 42,5 % puolisoiden yhteenlasketuista nettotuloistaan (v.
2014 alkaen).
Vammaisetuudet (eläkettä saavan hoitotuki, alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16
vuotta täyttäneen vammaistuki ja ruokavaliokorvaus) otetaan huomioon pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräämisen perusteena olevana tulona. Myös
kotona olevan puolison vammaisetuudet
otetaan huomioon tulona asiakasmaksulain nojalla. Lain mukaan pitkäaikaisessa
laitoshoidossa olevan henkilökohtaiseen
käyttöön tulee jäädä vähintään 105 euroa (v. 2014 lähtien) kuukaudessa. Kunta voi harkintansa mukaan alentaa hoitomaksuja tai jättää ne perimättä, jos kotiin
jäävän perheen toimeentulo vaarantuisi
maksujen takia.
Potilasvakuutus
Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti Suomessa terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon.
Ilmoitus potilasvahingosta tehdään Potilasvakuutuskeskukselle, joka hoitaa
korvauskäsittelyn ja korvausten maksamisen. Lisätietoja saa potilasasiamieheltä tai potilasvakuutuskeskuksesta www.
pvk.fi.
Päihteet
Jos tarvitaan lääkitystä, tulee huomioida, että alkoholi ei sovi lainkaan tai sopii
erittäin huonosti yhteen joidenkin lääkkeiden kanssa. Alkoholin ja lääkkeiden
yhteensopivuus tuleekin aina tarkistaa
lääkäriltä. Lisäksi on hyvä muistaa, että
ikääntymisen myötä elimistö reagoi alkoholiin voimakkaammin kuin aikaisemmin.
Jos oma tai hoidettavan alkoholin käyttö huolettaa, kannattaa asiasta keskustella esimerkiksi terveyskeskuslääkärin,
sosiaalityöntekijän, seurakunnan diakoniatyöntekijän tai A-klinikan työntekijän kanssa. Lisätietoja aihealueesta löytyy osoitteesta www.paihdelinkki.fi
Päivätoiminta
Päiväsairaaloissa annetaan hoidettavalle
hoitoa yleensä yhdestä kolmeen päivään
viikossa. Ohjelmaan kuuluu varsinaisen
hoidon lisäksi ruokailua, peseytymispalvelua ja virkistystä. Yleensä kunta järjestää myös kuljetuksen.
Monet kunnat tai järjestöt järjestävät lisäksi päivätoimintaa vanhuksille tai
vammaisille. Muistisairaille on olemassa
myös omia päivähoitopaikkoja. Päivätoimintoja voi tiedustella terveyskeskuksesta, sosiaalitoimistosta ja kotihoidosta.
2 Palveluilla paremmaksi
Pysäköimislupa ja vapautus ajoneuvoverosta
Liikuntaesteinen voi hakea invalidien pysäköimislupaa, jolla auton saa pysäköidä
mahdollisimman lähelle asiointikohdetta tai vammaisille tarkoitetuille yleisille
pysäköintipaikoille. Lupaa haetaan kotikunnan poliisiviranomaisilta ja siihen tarvitaan lääkärinlausunto sekä muita selvityksiä. Luvan voi saada myös silloin, kun
omainen on auton kuljettaja, lupa on
henkilökohtainen eikä ajoneuvokohtainen.
Invalidipysäköimisluvan myöntämisen
jälkeen voi hakea vapautusta ajoneuvoverosta. Lisätietoja saa Liikenteen turvallisuusviraston neuvonnasta, puh.
029 534 5125 tai nettisivuilta www.trafi.fi. Lisäksi uuden auton hankintaan voi
saada palautuksen autoverosta.
Rahan käyttö ja omaisuuden hoito
Pääsääntöisesti useimmat hoidettavat
hoitavat raha-asiansa itse tai myöntävät
esimerkiksi valtakirjalla hoitavalle omaiselle oikeuden käyttää tilejään. Esimerkiksi läheisen sairastaessa jotakin muistisairautta voidaan kuitenkin tarvita
edunvalvojaa. Lisätietoja kannattaa tiedustella maistraatista tai sosiaalityöntekijöiltä, katso kohta Edunvalvoja / Maistraatti.
Ruokavaliokorvaus
Ruokavaliokorvaus on tarkoitettu keliakiaa sairastavalle henkilölle, jota hän voi
käyttää gluteenittomasta ruokavaliosta
aiheutuviin kustannuksiin. Lisätietoa Kelan paikallistoimistosta.
Seurakuntien tuki omaishoitajille
Seurakunnat ja diakoniatyö tarjoavat
omaishoitajille ryhmiä, omaishoitajien virkistyspäiviä, luentoja ja leirejä. Lisäksi seurakunnat tarjoavat jäsenilleen
mahdollisuuden keskustella luottamuksellisesti seurakuntapapin tai diakonin kanssa. Sairaalapappien ja -lehtorei-
25
2 Palveluilla paremmaksi
den palvelut on tarkoitettu sekä potilaita
että omaisia varten. Jaksamiseen voi hakea apua myös seurakunnan perheasiainneuvottelukeskuksesta ja mielenterveystyön parissa työskenteleviltä
toimenhaltijoilta. Tarkempia tietoja saa
diakoniatyöntekijöiltä.
Sopeutumisvalmennus
Sopeutumisvalmennus auttaa vammaista tai sairasta henkilöä itseään ja hänen
läheisiään elämään sairauden tai vammaisuuden kanssa mahdollisimman täysipainoista ja hyvää elämää.
Sopeutumisvalmennus
järjestetään
pääasiassa kurssi- ja ryhmämuotoisena,
mutta myös yksilöllisesti. Sopeutumisvalmennusta voi tiedustella terveyskeskuksesta, sairaalasta, kansanterveys- ja
vammaisjärjestöistä, Kelasta, sosiaalitoimistosta tai vakuutusyhtiöstä, jos henkilö saa vammautumisensa tai sairautensa
vuoksi korvausta. Sopeutumisvalmennukseen pääsemiseksi tarvitaan lääkärin laatima kuntoutussuunnitelma, jossa suositellaan sopeutumisvalmennusta.
Sotaveteraanien ja sotainvalidien
etuuksia
Rintamaveteraanit, sotainvalidit ja heidän omaisensa sekä kaatuneiden ja kadonneiden omaiset voivat saada valtion
(Valtiokonttori) ja kuntien varoista erityisiä korvauksia, palveluja, hoitoa ja kuntoutusta.
Rintamaveteraaneilla ja sotainvalideilla sekä vaikeavammaisten sotainvalidien
aviopuolisoilla, leskillä ja sotaleskillä on
oikeus kuntoutukseen, jota järjestetään
laitos-, päivä- tai avokuntoutuksena. Rintamaveteraani tai sotainvalidi voi halu-
26
tessaan antaa osan omasta kuntoutuksestaan aviopuolisolleen, kun hän on itse
mukana kuntoutusjaksolla. Tarkempia
tietoja saa terveyskeskuksesta ja sotainvalidien sekä aviopuolisoiden ja leskien
kuntoutuksen osalta Valtiokonttorista.
Rintamasotilaseläkettä, rintamalisää ja
ylimääräistä rintamalisää hallinnoi Kela.
Kela korvaa myös hammashuollon kustannuksia rintamaveteraaneille. Veteraanilisää maksetaan henkilölle, joka saa
korotettua tai ylintä hoitotukea ja myös
rintamasotilaseläkelain mukaista ylimääräistä rintamalisää. Veteraanilisä maksetaan myös laitoshoidossa olevalle veteraanille. Veteraanilisä otetaan huomioon
ylimääräisen rintamalisän tapaan veteraanien sosiaali- ja terveydenhuollon
maksukyvyn mukaista maksua määrittäessä.
Kotipalvelu sekä siihen liittyvät tukipalvelut ja laitoshoito ovat vähintään 20 %:n
sotainvalidille maksuttomia. Näistä päättää henkilön kotikunta. Kunta voi tukea
sotainvalidia hoitavaa henkilöä myöntämällä tälle omaishoidon tukea, katso
Omaishoito. Lisätietoja veteraanien ja sotainvalidien etuuksista saa Valtiokonttorista, puh. (09) 7725 8200 tai www.valtiokonttori.fi.
Tapaturmavakuutus
Katso Omaishoito/tapaturmavakuutus.
Terveydenhuollon maksukatto
Kunnallisista terveyspalveluista perittävillä asiakasmaksuilla on kalenterivuosittainen maksukatto, joka on 679 euroa
(v. 2015). Maksukaton ylittymisen jälkeen
ovat siihen sisältyvät avopalvelut maksuttomia käyttäjälleen kalenterivuoden
Toimeentulotuki
Kun henkilö tai perhe on taloudellisen
tuen tarpeessa, eivätkä omat tulot ja varat riitä kattamaan välttämättömiä menoja, henkilö tai perhe on oikeutettu
toimeentulotukeen. Tuen tarvetta arvioitaessa otetaan kaikkien samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten menot ja
tulot huomioon. Toimeentulotukiasioissa auttaa sosiaalitoimi.
Tulkkipalvelut
Tulkkipalveluja on järjestettävä vaikeasti kuulovammaiselle, kuulo- ja näkövammaiselle tai puhevammaiselle henkilölle.
Lisätietoja saa lähimmästä Kelan toimistosta.
Työttömyysturva
Työttömyysturva kuuluu työikäiselle
henkilölle, joka on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon.
Työttömyysturvan saanti edellyttää, että
hakija on työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä.
Omaishoito ei automaattisesti ole työttömyyspäivärahan myöntämisen este,
mutta omaishoitajan täytyy osoittaa olevansa työmarkkinoiden käytettävissä.
Omaishoitajan on selvitettävä työvoimatoimistolle, miten läheisen hoito järjestyisi omaishoitajan työssäkäynnin aikana. Sijaishoitojärjestelyt on syytä kirjata
omaishoidon tukisopimukseen kuuluvaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan.
2 Palveluilla paremmaksi
loppuun.
Alle 18-vuotiaan käyttämistä palveluista perityt maksut lasketaan yhteen hänen huoltajansa maksujen kanssa. Kun
maksukatto ylittyy, palvelut ovat maksuttomia kaikille niille henkilöille, joiden
maksut ovat yhdessä kerryttäneet maksukattoa.
Terveydenhuollon maksukattoon lasketaan kalenterivuoden aikana perityt
maksut terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkärinpalvelusta, yksilöllisestä fysioterapiasta, poliklinikkakäynnistä, päiväkirurgisesta hoidosta, sarjahoidosta,
yö- ja päivähoidosta, kuntoutushoidosta sekä lyhytaikaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidosta.
Omaishoitajan lakisääteiseen vapaaseen liittyvä 11,30 euron (v. 2015) vuorokausimaksu ei kartuta maksukattoa.
Vammaisetuudet
Vammaisetuuksien tarkoituksena on
tukea vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa elämänlaatua.
Vammaisetuudet ovat verottomia. Vammaisetuuksia haetaan Kelasta ja hakemuksen liitteeksi tarvitaan C-lääkärinlausunto. Vammaisetuuksia maksetaan
myös niille, joiden hoitojakso julkisessa
hoitolaitoksessa kestää yli 3 kuukautta.
Eläkettä saavan hoitotuki (ent. eläkkeensaajien hoitotuki)
Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu
tukemaan sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä vammaisuudesta
aiheutuvia erityiskustannuksia. Hoitotuen saaminen edellyttää aina, että henkilön toimintakyky on heikentynyt yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajaksi. Hoitotuki
on suuruudeltaan kolmeportainen.
27
2 Palveluilla paremmaksi
Alle 16-vuotiaan vammaistuki (ent.
lapsen hoitotuki)
Vammaisen ja pitkäaikaisesti sairaan lapsen kotihoidon tukemiseksi Kela maksaa
alle 16-vuotiaan lapsen vammaistukea.
Vammaistuet ovat suuruudeltaan kolmeportaisia. Hoidon ja kuntoutuksen tarpeen tulee kestää vähintään kuusi kuukautta. Tuki päättyy lapsen täytettyä 16
vuotta, minkä jälkeen saattaa syntyä oikeus 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen.
Yli 16-vuotiaan vammaistuki
Yli 16-vuotiaan vammaistukea voidaan
maksaa 16–64-vuotiaalle henkilölle, joka
ei ole eläkkeellä. Tuen myöntäminen
edellyttää, että hakijalla on jokin sairaus tai vamma, joka aiheuttaa toimintakyvyn alentumista ainakin vuoden ajan.
Vammaistuet ovat suuruudeltaan kolmeportaisia.
Vammaispalvelut
Vammaispalvelujen tarkoituksena on
edistää vammaisten mahdollisimman
28
omatoimista selviytymistä jokapäiväisissä toiminnoissa. Vammaispalveluihin sisältyy mm. asumiseen liittyviä palveluja,
kuljetus- ja saattopalveluja, taloudellisia
tukitoimia ja korvauksia. Vammaispalvelulaki ei tunne ikärajoja eikä mitään vammaryhmää ole suljettu lain soveltamisen
ulkopuolelle. Oikeus palveluihin riippuu
vammaisuuden asteesta ja vammaisuus
määritellään aina suhteessa haettavaan
etuuteen. Palveluja on mahdollisuus hakea oman kunnan sosiaalitoimesta.
Vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki
Järjestöt ja seurakunnat kouluttavat
omaisten tueksi vapaaehtoistyöntekijöitä. Vapaaehtoinen hoidettavan tukihenkilö tai ystävä antaa hoitajalle
hengähdystauon hoitotyöstä. Vapaaehtoistyöntekijöitä välittävät mm. Suomen
Punaisen Ristin osastot, lähimmäispalveluyhdistykset, seurakunnat ja kuntien sosiaalitoimistot. Vapaaehtoisten antama
apu on maksutonta.
Tiedustelut
puh. 0400 341 306
lisesta työkorvauksesta ja palkatessasi
henkilön, 15 % ja työnantajan sivukulut.
Veronmaksukyvyn alentumisvähennys on harkinnanvarainen. Myöntämiseen vaikuttavat verovelvollisen ja hänen
perheensä tulot ja varallisuus. Myöntäminen edellyttää erityisen syyn, esimerkiksi
sairauden tai työttömyyden olemassaoloa. Tarkempia tietoja saa verovirastosta, www.vero.fi.
Yhdistystoiminta
Omaishoitajien omana järjestönä toimii
Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, joka
on valtakunnallinen kaksikielinen liitto.
Se antaa ohjausta omaishoitajille ja huolehtii omaishoitajien asemaan liittyvistä
kysymyksistä. Liiton paikallisyhdistyksillä on monipuolista toimintaa eri puolilla
maata. Lisätietoja saa liiton nettisivuilta
www.omaishoitajat.fi ja liiton toimistoista. Keskustoimiston puh. 020 7806 500.
Mielenterveyskuntoutujien omaisilla
on lisäksi oma etu- ja palvelujärjestö Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry, www.finfami.fi
Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen
tiedotus, palvelut ja toiminta on monilta osin suunnattu myös sairastuneiden ja
vammaisten omaisille.
2 Palveluilla paremmaksi
Vähennykset verotuksessa
Invalidivähennyksen saa henkilö, jolla on sairaudesta tai vammasta aiheutunut pysyvä, vähintään 30 %:n haitta-aste.
Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan
haitta-asteeksi katsotaan 100 % ja osaeläkettä saavan 50 % ilman lääkärinlausuntoa.
Kotitalousvähennyksen saa henkilö, joka maksaa kotonaan tai vapaa-ajan
asunnossaan tehdystä työstä ulkopuoliselle työntekijälle palkkaa tai työkorvausta. Vähennysoikeus koskee myös verovelvollisen tai puolison vanhemmille tai
isovanhemmille ostettuja palveluja. Puolisoista vähennyksen voi saada kumpikin
erikseen.
Palveluja voivat olla kotitalous-, hoivatai hoitotyöt sekä asunnon kunnossapito- tai perusparannustyöt. Vähennyksen piirin kuuluvat myös tietotekniikan
asennus- ja neuvontapalvelut. Omaishoitaja ei voi saada verovähennystä sellaisesta työstä, joka kunnan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan kuuluu hänen
omaishoitotyöhönsä.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä vuonna 2015 on 2 400 euroa vuodessa
ja vähennykseen liittyy 100 euron omavastuuosuus. Ostaessasi palvelun yritykseltä korvaus on 45 % arvonlisäverol-
29
3 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry
3 Omaishoitajat ja läheiset
-liitto ry
Oletko omaishoitaja?
Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry (Förbundet närståendevårdare och vänner rf )
on omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa edunvalvonta- ja tukijärjestö. Liitto on perustettu vuonna 1991. Paikallisyhdistyksiä on 69 ja henkilöjäseniä yli
11 000 (kesäkuu 2015).
Liitto toimii omaishoitajien aseman parantamiseksi valtakunnallisella tasolla
mm. antamalla kannanottoja ja lausuntoja sekä vaikuttamalla lainsäädäntöön ja
mielipideilmastoon. Liitto tarjoaa ohjausta ja neuvontaa sekä koulutusta omaishoidon kysymyksissä. Omaishoitoperheiden tukemiseksi toteutetaan erilaisia
kehittämishankkeita.
Kuvat: Antero Aaltonen ja Rodeo Oy
Maailmassa on vain
neljänlaisia ihmisiä
heitä, jotka ovat olleet omaishoitajia
heitä, jotka ovat omaishoitajia
heitä, joista tulee omaishoitajia ja
heitä, jotka tarvitsevat omaishoitajia.
Rosalynn Carter
30
Paikallisyhdistyksissä omaishoitajat saavat neuvoja ja tietoa sekä tapaavat samassa
elämäntilanteessa eläviä ihmisiä. Yhdistykset järjestävät omaishoitajille erilaisia vertaisryhmiä, retkiä, tapahtumia, valmennusta ja virkistystä. Lisäksi yhdistykset ajavat
omaishoitajien asiaa paikallisella tasolla, tarjoavat tilaisuuksia vapaaehtoistoimintaan ja väylän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Liity jäseneksi
Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n paikallisyhdistykseen
Jäsenenä saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Lähellä-lehden, Palveluoppaan,
Omaishoitajien loma- ja kuntoutuskurssioppaan, paikallisyhdistyksen jäsenyyden
sekä vaihtuvia yhteistyökumppanien etuja. Voit liittyä jäseneksi myös netissä www.
omaishoitajat.fi. Jäsenmaksu on 20 € vuodessa (v. 2015).
Mikäli tiedät, mihin paikallisyhdistykseen haluat liittyä, kirjoita yhdistyksen nimi
liittymislomakkeeseen, muussa tapauksessa liitämme sinut lähimmän paikallisyhdistyksen jäseneksi.
Jäseneksi voit liittyä myös www.omaishoitajat.fi
Liityn jäseneksi
TÄYTÄ TEKSTATEN
Paikallisyhdistyksen nimi:
Sukunimi:
Kaikki etunimet:
Osoite:
Postinumero: Postitoimipaikka:
3 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry
Aktiivisia paikallisyhdistyksiä
Hämeentie 105 A 18
00550 Helsinki
Puh. 020 7806 500
www.omaishoitajat.fi
Omaishoidon neuvonta
ma–to klo 9–15 puh. 020 7806 599
Puhelun hinta on kiinteästä puhelinverkon liittymästä soitettaessa
8,28 snt/puhelu + 5,52 snt/min. Ja
matkaviestinverkosta soitettaessa
8,28 snt/puhelu + 22,14 snt/min.
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
heitä, jotka ovat olleet omaishoitajia
heitä, jotka ovat omaishoitajia
heitä, joista tulee omaishoitajia ja
heitä, jotka tarvitsevat omaishoitajia.
Rosalynn Carter
Maailmassa on vain neljänlaisia ihmisiä
Löydät meidät myös Facebookista
www.facebook.com/omaishoitajatjalaheiset
Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry
Förbundet närståendevårdare och vänner rf
TUNNUS 5009275
00003 VASTAUSLÄHETYS
4 Palvelu- ja tuoteilmoitukset
Henkilökohtainen
palvelu
Tilaa TENA-tuotteet
suoraan kotiin
Puhelimitse 02 437 9660
Verkosta tenakauppa.fi
TENA Kauppa on nopein ja helpoin tapa hankkia TENA-tuotteita.
Tilaa naisten ja miesten inkontinenssisuojat, laadukkaat pesuja ihonhoitotuotteet sekä innovatiivisia terveystuotteita kuten
kotikäyttöönkin sopiva virtsatieinfektiotesti. Tuotteet
toimitetaan suoraan haluamaasi osoitteeseen.
TENA Kaupasta saat henkilökohtaista tuoteneuvontaa ja
palvelua puhelimitse 02 437 9660 ma-pe klo 8-16.
www.tenakauppa.fi
Huolehdithan omasta
hyvinvoinnistasi, kun
hoidat läheistäsi
kotona?
Kanssakulkijat ovat
koulutettuja vapaaehtoisia,
jotka vierailevat kotonanne
yksin tai pareittain ja
piristävät sekä sinun että
läheisesi arkea.
Jos toivot tukea
arkeenne, ota yhteyttä:
040 548 0377.
LUE LISÄÄ: OMAISHOITO.FI
Hyvä seura virkistää!
Kysy lisää:
040 548 0377
Vaikuttavaa vanhustyötä
SENIORARBETE
Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilaisille ja päättäjille!
Lehti
sopiisaat
ikääntyvien
jaoman
vanhusten
Vanhustyö-lehdestä
uusia ideoita ja virikkeitä
työsi kehittämiseksi.
Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asiantuntijapuheenvuoroja, jotka
käsittelevät ikääntymistä
laaja-alaisesti. Seuraamme
alan kehitystä, kerromme
parissa
työskenteleville
ammatkehittämistoiminnan tuloksista, tutkimuksista sekä arjen kokemuksista.
tilaisille,
luottamushenkilöille
ja alan
Vuoden 2012 lukijatutkimuksen
mukaan vastaajat pitävät Vanhustyö-lehteä
luotettavana ja asiantuntevana. Yli 90 % vastaajista oli sitä mieltä, että lehti on
melko tai hyvin luotettava. myös
Lähes 80 % vastaajista
säilyttää lehden ja käyttää
opiskelijoille,
omaishoitajille
sen sisältöä hyödykseen työpalavereissa ja oman työnsä kehittämisessä.
ja vanhuksille itselleen.
SENIORARBETE
2• 2014 TEEMA: Onko varaa hyvään vanhuuteen?
SENI ORAR
2• 2014 TEEM
A:
Onko vara
a hyvään
BETE
vanhuute
en?
Tiedot jäsenyhteisöjen palveluista
www.vtkl.fi > palveluhaku
Monipuolista apua kotiin!
Vanhustyö-lehti
• toimii tukena henkilöstön koulutuksessa ja kehittämisessä
• toimii lähdemateriaalina opetuksessa
• auttaa pysymään ajan tasalla vanhustyössä
• sopii myös omaishoitajille ja vanhuksille itselleen.
Lehti ilmestyy seitsemänä teemanumeroina
vuodessa.
Kesän
Lehti ilmestyy seitsemänä teemanumeroina
vuodessa.
Kesän lehti on kaksoisnumero.
Vuoden 2014 lehtien teemoina ovat Tutkimuksesta käytäntöön, Onko varaa hyvään vanhuuteen?, Arkityön sisällöt
lehti
onArvokas
kaksoisnumero.
toimiviksi,
vanhuus on ihmisoikeus.Aina., Yhdessä kaiken ikää ja Turvallinen asuminen ja virikkeellinen
elinympäristö.
TILAUSKORTTI
Tilaukset:
[email protected] / 09Määräalennus
350
8600
-yhteinen laskutusosoite, lehdet voidaan lähettää eri osoitVuosikerta
teisiin
Verkkokaupan
kautta
tilaat lehden ja muita vanhustyöhön
vuosikerta 43 €
kpl 2 tilausta 40 €/tilaus/vuosi
opiskelijatilaus 26 €
kpl 3–4 tilausta 33 €/tilaus/vuosi
liittyviä
julkaisuja
vaivattomasti.
Kestotilaus
kpl 5> tilausta 26 €/tilaus/vuosi
Tilaan Vanhustyö-lehden
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
40 €/vuosi
Tutustu
valikoimiin: www.vtkl.fi > Verkkokauppa
Nimi
Vanhustyön keskusliitto
Vastauslähetys
Lähiosoite
Tilaushinnat: vuosikerta 43 €, kestotilaus 40 €, opiskelijatilaus
26 €
Tunnus 5007758
Määräalennus -yhteinen laskutusosoite, lehdet voidaan
lähettää eri
00003 Helsinki
Laskutusosoite (jos ei sama)
osoitteisiin: 2 tilausta 40€/tilaus/v, 3-4 til.33€/tilaus/v. 5>til. 26€/
Oppilaitos
tilaus/v.
Postinumero- ja toimipaikka
Irtonumero 6,5 € / lehti sisältäen postituskulut! Tilaukset myös: [email protected] tai www.vtkl.fi > Verkkokauppa > Lehti.
Toimitus:
Päätoimittaja Pirkko Karjalainen
Toimituspäällikkö Leena Valkonen
Toimittaja Herttakaisa Kettunen
Osoite:
Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki
www.vtkl.fi
[email protected]
Tarjoamme pääkaupunkiseudulla
• Omaishoidon lomitusta
• Kotipalvelua ja kodin puhtauspalveluja
• Kotisairaanhoitoa
• Jalkahoitoa kotiin tuotuna
• Kotipalvelua lapsiperheille
Ota yhteyttä!
Puhelin 09 3508 6070, www.vtkl-palvelut.fi
taulumäen apteekki
Kauppakatu 58, 78200 Varkaus
017-555 0300
www.taulumaenapteekki.fi
hansa-apteekki
Keskikatu 4, 45100 Kouvola
05-341 4300
www.hansa-apteekki.fi
Oulun keskus apteekki
Isokatu 45, 90100 Oulu
p. 08-311 3112
Seniori/hoivasänky Vieno säätöpohjan kanssa.
www.oulunkeskusapteekki.fi
Lisäksi erilaiset patjaratkaisut.
Lähivessa Esteri
– kuin tavallinen tuoli
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ – KAIKEN IKÄÄ
Myymälät:
Ruoholahdenranta 5, Hki
Puh. 0400 125 320
Saimaankatu 18, Lahti
Puh. 03 781 7996
Verkkokauppa
www.ettonet.fi
kalajoen apteekki
Kalajoentie 30, 85100 Kalajoki
www.kalajoenapteekki.fi
Ergonominen
Kippis-tuoli
auttaa liikkeelle
Ja paljon muuta!
kruununhaan apteekki
Liisankatu 21, 00170 Helsinki
09-612 0760
www.kruununhaanapteekki.fi
Hetki hengähdysaikaa
Graanin apteekki
Graanintie 1, 50190 Mikkeli
015-361177
www.graaninapteekki.fi
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
tarjoaa omaishoidon lomitusta ja
muuta
Pitkä-tilapäishoitoa
ja lyhyt aikaista perheille,
laitoshoitoa,
joissa kotihoitoa,fysioterapiaa
on kehitysvammainen
ja
tai muuten
erityistä
tukea
liikuntaesteisten
vuokra-asuntoja
tarvitsevaMÄNTYKOTI
perheenjäsen.
Kangastie 11, 90500 Oulu
044-5504801
• Perhelomitusta
KOSKENKOTI
• Perhehoitoa
Koskitie 68, 90500 Oulu, p. 044-5504830
• Ryhmälomitusta
www.mantykoti.fi
46
• Teema- ja harrastekursseja
HOK-ELANNON
PERUNKIRJOITUSTOIMISTOT
TÄYDEN PALVELUN
HOK-Elannon
Perunkirjoitustoimisto
HOK-Elannon Perunkirjoitustoimiston
asiantuntijat palvelevat Sinua kaikissa
perintö- ja perheoikeudellisissa asioissa.
•
•
•
•
•
Perunkirjoitukset
Ositukset
Perinnönjaot
Testamentit
Avioehtosopimukset
• Edunvalvontavaltakirjat
• Perintösuunnittelu
• Muut asiakirjat
HELSINKI
FORUM, Yrjönkatu 23, puh. 010 76 66622,
010 76 66623
ESPOO
TAPIOLA, Tapiolan Keskustorni 2. krs., Tapiontori 1,
puh. 010 76 66572
LEPPÄVAARA, Läkkisepänkuja 3, puh. 010 76 66611
ESPOONLAHTI, Kivenlahdentie 9, puh. 010 76 66641
VANTAA
TIKKURILA, Unikkotie 3, puh. 010 76 66563,
010 76 66564
MYYRMÄKI, Ojahaanrinne 2, puh. 010 76 66601
ÄLÄ JÄÄ
YKSIN
MIETTIMÄÄN
KERAVA
Aleksis Kiven tie 1, puh. 010 76 66551
HYVINKÄÄ
Prismakeskus, Torikatu 9, puh. 010 76 66580
Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min
SOITA EDES
SUVANTO-LINJA
PUH. 0800-06776
Apua ja tukea kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä ja
väkivaltaa kokeneille ikääntyville.
perunkirjoitustoimisto.fi
Valtakunnallinen ja maksuton
auttava puhelin päivystää ti ja to
klo 12-18. Lakineuvonta joka
parillisen viikon ke 16-18.
Toimintaa tukee: Raha-automaattiyhdistys ry
HAKANIEMI, Siltasaarenkatu 26, puh. 010 76 66505,
010 76 66506
TÖÖLÖ, Sibeliuksenkatu 1, puh. 010 76 66536,
010 76 66537
ITÄKESKUS, Turunlinnantie 2, puh. 010 76 66593
MALMI, Kirkonkyläntie 3, puh. 010 76 66632,
010 76 66631
www.kalajoenapteekki.fi
kruununhaan apteekki
Liisankatu 21, 00170 Helsinki
09-612 0760
www.kruununhaanapteekki.fi
Graanin apteekki
Graanintie 1, 50190 Mikkeli
015-361177
www.graaninapteekki.fi
Pitkä- ja lyhyt aikaista laitoshoitoa,
kotihoitoa,fysioterapiaa ja
liikuntaesteisten vuokra-asuntoja
toppilan apteekki
koskelantie 66, 90520 Oulu
08-556 5417
www.pateniemenapteekki.fi
Keskittämällä vakuutuksesi sinulla on
Pasilan apteekki
VARAA
VALITA.
Ratapihantie 6, 00520 Helsinki,
09-868 9240
länsi-Pasilan apteekki,
Pasilanraitio 3, 00240 Helsinki,
09-148 1221
www.pasilanapteekki.fi
JOPA
BONUS
HMÄN
7 % + S-RY
1
PA
JO
U
OMAET
PIOLAN
LÄHITA
5%
MÄNTYKOTI
Kangastie 11, 90500 Oulu
044-5504801
KOSKENKOTI
Koskitie 68, 90500 Oulu, p. 044-5504830
HÄRMÄwww.mantykoti.fi
N KYLPYL Ä
Sotainvalideja ja -veteraaneja
sekä muita ikäihmisiä.
www.ilveskoti.com
Lue lisää: lahitapiola.fi/omaetu
H Ä R M Ä N KYL PYL Ä
46
Yksilöllinen hoito ja huolenpito pitkäja lyhytaikaisasiakkaille
Ohjelmalliset teemalomat
•Omaishoitajat ja hoidettavat, seniorit,
vammaiset
• Intervalli- ja toipilaspaikat
Tule rentoutumaan, kuntoutumaan ja
virkistymään!
Hatunniementie 41, 13600 Hämeenlinna
Puh. (03) 647 090, fax (03) 647 0919
[email protected]
www.ilonpisara.net
Varaa oma ilmoitustilasi
J
o
pa 5 % Bo
nust
a
L
äh
iT
apio
l
an
v
ak
uut
uk
sist
a.
R
e
k
ist
e
rö
i bo
nuk
se
si
l
ah
it
apio
l
a.
fi
/
bo
nus
Voit hoitaa rekisteröinnin myös puhelimitse numerossa
0800 123 222* tai lähimmässä LähiTapiolan toimistossa
(kts. lähin toimistosi lahitapiola.fi).
*ma-pe klo 8.00-18.00, puhelu on maksuton.
Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö,
LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen
Henkivakuutusyhtiö.
Valtakunnallisesti
luotettavaa yksilöllistä hoivaa
Valtakunnallinen Esperi Care tarjoaa
jatkuvasti kehittyviä sosiaali- ja terveyspalveluja. Tarjoamme turvallista ja kodikasta
lyhyt- tai pitkäaikaista asumispalvelua hoitoa
ja hoivaa tarvitseville ikääntyneille sekä
kehitysvammaisille ja eri tavoin vammautuneille. Kokeneet hoitotyön ammatti-
Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa:
Myyntipalvelu
p. 010 4088 197
[email protected]
www.esperi.fi
laisemme toimivat aina asiakkaan ehdoilla
ja kuntouttavan hoitotyön otteella.
Tarjoamme myös tehostettua lyhytaikaista
asumista esim. omaishoitajien vapaapäivien
tai sairaalasta kotiutuvan kuntoutuksen
ajaksi.
Erityisosaamista
muistisairauksista
ympäri
Suomen
Lappi
PohjoisPohjanmaa
Kainuu
Keski-
KeskiPohjanmaa
Pohjanmaa
PohjoisSavo
Pohjanmaa
EteläPohjanmaa
Pirkanmaa
VarsinaisSuomi ja
Satakunta
Kanta-Häme
Uusimaa
asiantuntija- ja
tukikeskusverkosto
KeskiSuomi
EteläSavo
PäijätEteläHäme
Kymen- Karjala
laakso
PohjoisKarjala
Kuntoudu
ja lomaile
Rokualla!
[email protected]
020 7819 200
WWW.ROKUA.COM
Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min, sis. alv. 24%
Enemmän elämyksiä Rauhalahdessa
Iloista lomaa koko perheelle
Rauhalahdessa on monipuolinen lomaohjelma,
kylpylä, hemmottelevia hoitoja, tanssia, hyviä
esiintyjiä, teatteria, perinne- ja savusaunaillat
Jätkänkämpällä. Kylpylähotellin kaikki huoneet
ja kokoustilat on uudistettu. Tervetuloa viihtymään!
Katso ajankohtaiset tarjoukset: www.rauhalahti.fi
Katiskaniementie 8, 70700 KUOPIO
p. 030 608 30, www.rauhalahti.fi
KIITOS LUOTTAMUKSESTA!
Kelan kuntoutus-ja
10.000 kpl MediSet- asiakkaan
raja
sopeutumisvalmennuskurssit
on ylittynyt syyskuussa jaovathaluamme
asiakkaalle maksuttomia!
kiittää siitä Teitä Hyvät Asiakkaamme.
Omaishoitaja - Muista myös itseäsi!
Meillä alkavat kurssit:
Laadukkaat MediSet kestotuotteet- Omaishoitajien
kestävät parikurssi
Alkamispäivä 04.04.2016
yli 200 pesukertaa
APU
..
..
- Omaishoitajien
kuntoutuskurssi
Alkamispäivä 11.04.2016
Varmuusalusasut
Uimahousut
Vuodesuojat
Teippivaipat
Lisäksi meiltä myös
- Kelan yksilölliset harkinnanvaraiset
laistoskuntoutukset
- Sotainvalidi-, sotaveteraani-, lotta-,
ja erityisryhmien kuntoutukset
- Tehostettu palveluasuminen
- Omaishoitajien vapaat
palvelusetelillä
VIRTSANKARKAILUUN!
MediSet mukavuutta
Väinämöinen 2, 88900 KUHMO
www.hyvinvointisampo.fi
Puh. 08-6557111/ keskus
– Varmuusalusasut
– Vuode-ja irtosuojat
– Uimahousut
• kestävät
yli 200 pesukertaa!
• mukavat
ja huomaamattomat
• ympäristöystävälliset
Olemme rinnallasi,
jotta läheisesi
voi asua omassa
kodissaan.
UUTTA!
EDULLISET PESTÄVÄT
PATJAN- JA TYYNYNSUOJAT
- PYYDÄ ILMAINEN ESITE!
(NÄMÄ TUOTTEET EIVÄT OLE
VIELÄ VERKKOKAUPASSA)
Olipa ikääntyvän läheisesi hoivan tarve pari tuntia
viikossa tai pidempiaikainen hoivaratkaisu, Home
Instead Seniorihoiva voi auttaa sinua.
Hoivanantajamme
tarjoavat runsaasti
Soita ja pyydä maksuton
konsultaatiokäynti!
eri hoivapalveluita, kuten
010 841 7400
• Seuranpitoa
Tilaa ilmainen paperiesite
0400 223 446
(myös puhelinmyynti)
Verkkokauppa; www.divisa.fi
• Henkilökohtaista avustamista
• Ruoanvalmistusta
• Asiointia ja kuljetuksia
• Kodinhoitoa
• Omaishoidon lomituksia
Jokainen Home Instead Seniorihoiva franchise -toimisto
on yksityisesti omistettu ja johdettu.
© 2015 Home Instead Finland Oy
HomeInstead.fi
Omaishoidon lomitusta ja energiaa arkeen
HENGÄHDÄ HETKI, ME HUOLEHDIMME
Omaishoitajana teet arvokasta työtä. Muista kuitenkin pitää huolta jaksamisestasi.
Validia Kuntoutuksen parikursseilla vietät virkistävän ja rentouttavan kuntoutusjakson omaisesi kanssa. Vertaisryhmässä voit jakaa omia kokemuksiasi ja saat tukea
muilta samassa elämäntilanteessa olevilta.
Validia Asumisen omaishoidon lomitus takaa läheisellesi turvaa ja huolenpitoa yli
20 paikkakunnalla ympäri Suomen – myös palvelusetelillä.
Tutustu luotettaviin ja laadukkaisiin palveluihimme osoitteessa validia.fi
tai soita ja kysy lisää
Validia Kuntoutus Lahti, p. 03 812 8207
Validia Asuminen, p. 020 33 1400
Validia on lupaus suomalaisesta, asiantuntevasta ja yhteiskunnallista hyvinvointia lisäävästä palvelusta. Validia Kuntoutus, Asuminen ja Ammattiopisto
kuuluvat Invalidiliitto-konserniin. | www.validia.fi
’Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan
hän ei osoita tuntevansa kipua’
Curocell Cirrus 2.0
Vaihtuvapaineinen patja painehaavojen ennaltaehkäisyyn,
hoidon tueksi sekä kivunlievitykseen.
Patja kattaa riskiluokat 1-4.
CuroCell Cirrus 2.0 yhdistää ilman ja pehmeän vaahtopinnan.
Se tarjoaa korkean käyttömukavuuden sekä erinomaisen paineen
jakautumisen.
Uutena ominaisuutena kantapääkevennys lievittää kantapäihin
kohdistuvaa painetta. Hiljaisessa ja helppokäyttöisessä keskusyksikössä on neljä erilaista säätömahdollisuutta.
Monipuolisuutensa ansiosta patja sopii kaikille potilasryhmille.
Vakiovarusteena Evac-päällinen, jossa on kahvat turvallista
evakuointia varten.
’Hän pystyi nukkumaan paremmin
ja hänen haavansa paranivat vähitellen.’
RehaMed
avain jota etsit
Rehamed Oy
puh. 09 612 2250
www.rehamed.fi