docPeruspalvelulautakunta pk 5.3.2015
download 
Report Transcription
Peruspalvelulautakunta pk 5.3.2015
8§ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÄÄTÖS: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 9§ PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VAALI PÄÄTÖS: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jarmo Martinsuo ja Kata Vertio. 10 § PERUSPALVELUIDEN TOIMINTAKERTOMUS 2014 Lautakuntia pyydetään toimittamaan kuntalain 69 §:n mukaisen toimintakertomuksen laatimista varten omat toimintakertomuksensa vuodelta 2014. Toimintakertomus on osa tilinpäätöstä. Kuntalain 68 §:n mukaan valtuuston on hyväksyttävä tilinpäätös tilikautta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelman tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus, joka on kunnan hallinnon, talouden ja muun toiminnan seurannan muotona. Hallintokuntien tulee laatia toimintakertomuksensa tuloksellisuus- ja taloudellisuusnäkökohtia painottaen. Pitkät selostukset vuoden tapahtumista eivät ole tarpeen. Toimintaa pitää tarkastella toiminnan ja talouden näkökulmasta. Kertomuksesta tulee ilmetä seuraavaa: Kertomuksesta tulisi ilmetä seuraavaa: mitkä asetetuista tavoitteista on saavutettu mitä tavoitteista ei ole saavutettu ja miksi toiminnalliset yksikköhinnat ja suoritteet määrärahojen ylitykset ja niiden syyt kuinka hyvin suhteessa muihin kuntiin on palveluja pystytty tuottamaan ja tarjoamaan (mahdolliset tunnusluvut). Vuoden 2014 tilinpäätöstiedot eivät ole vielä lopulliset. Tilikirjauksia koskevia muutoksia on tehty, mutta ne eivät kaikilta osin vielä näy liitteenä olevassa toimintakertomuksessa. Liite nro 1, toimintakertomus vuodelta 2014. Peruspalvelujohtaja esittelee toimintakertomuksen kokouksessa. EHDOTUS: Peruspalvelulautakunta päättää - hyväksyä liitteenä olevan vuoden 2014 toimintakertomuksen ja lähettää sen edelleen kunnanhallitukselle. PÄÄTÖS: Ehdotuksen mukaisesti. 11 § LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU TAIVASSALOSSA Lapsiperheille on sosiaalihuoltolain mukaan järjestettävä välttämätön kotipalvelu 1.1.2015 alkaen. Kotipalvelua on oltava saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata oikea-aikainen tuki perheille. Kotipalvelua annetaan toimintakykyä alentavan syyn, kuten sairauden, synnytyksen, vamman tai uupumuksen vuoksi, tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain 20 §:n mukaista sosiaalipalvelua. Se on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden sekä arjessa selviytymisen tukemista. Keskeisenä tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Taivassalossa ei ole ollut erillistä lapsiperheiden kotipalvelua, vaan kotipalvelua on tuottanut Taivassalon kotihoito sosiaalityöntekijän / peruspalvelujohtajan päätöksen perusteella. Kotipalvelun myöntämiskriteerit ovat olleet luonteeltaan ennaltaehkäisevää lastensuojelua ja perustuneet lastensuojelulakiin. 1.1.2015 voimaan astuneen sosiaalihuoltolain mukaan palvelua tulee saada ilman lastensuojelun asiakkuutta. Palvelun tulee olla maksutonta lastensuojelun asiakkaille. Muilta kotipalvelun asiakkailta tulee periä asiakasmaksua asiakasmaksulain mukaisesti, koska maksuttomuus aiheuttaisi epätasa-arvoa kotipalvelun vanhusasiakkaiden ja lapsiperheiden välillä, eikä Taivassalon lähikunnissakaan palvelu ole maksutonta. 1.3.2015 alkaen lapsiperheiden asiakasmaksu on 9,70 €/ käynti, käynnin pituus max 2 tuntia. Jatkuvan kotipalvelun tulosidonnainen maksu peritään silloin, kun palvelua saa vähintään kerran viikossa ja palvelun tarve on kestänyt yli kolme kuukautta. Toimeentulotukiasiakkailta ei asiakasmaksua peritä. EHDOTUS: Peruspalvelulautakunta päättää periä lapsiperheiden kotipalvelusta tekstissä tummennettuna olevan asiakasmaksun 1.3.2015 alkaen. PÄÄTÖS: Ehdotuksen mukaisesti. 12 § PERUSPALVELUIDEN KÄSITTELYAIKOJEN MÄÄRITTELY Hallintolain 23 a §:n mukaan viranomaisen tulee määritellä toimialansa keskeisissä asiaryhmissä odotettavissa oleva käsittelyaika sellaisille hallintopäätöksillä ratkaistaville asioille, jotka voivat tulla vireille asianomaisen aloitteesta. Liite 2: Peruspalvelulautakunnan alaisten yleisimpien asioiden käsittelyaika Taivassalossa EHDOTUS: Peruspalvelulautakunta merkitsee käsittelyajat tiedokseen ja toimittaa ne kunnanhallitukselle tiedoksi. PÄÄTÖS: Ehdotuksen mukaisesti. 13 § VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANO Vuoden 2015 alusta aletaan soveltaa kolmea lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä mukaista pykälää (10 §, 17 § ja 20 §). Lisäksi ns. vanhuspalvelulakia on muutettu pitkäaikaisen laitoshoidon perusteiden osalta ja muutos on tullut voimaan vuoden alusta. Vastuutyöntekijä (17 §) Iäkäs henkilö voi saada oman vastuutyöntekijän, jos hän tarvitsee apua palveluiden toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Vastuutyöntekijän tarve on arvioitava aina palvelujen tarpeen selvittämisen yhteydessä. Palvelujen tarpeen arvioon voi hakeutua itse tai joku muu läheinen voi ottaa yhteyttä kunnan iäkkäiden palveluista vastaavaan yksikköön, jos huomaa iäkkään henkilön toimintakyvyn heikentyneen tai havaitsee hänen olosuhteissaan muita epäkohtia. Vastuutyöntekijän nimeäminen voi olla tarpeen seuraaville asiakasryhmille: 1.Asiakkaat, jotka eivät esimerkiksi sairauden tai päihdeongelman vuoksi kykene huolehtimaan omasta palvelukokonaisuudestaan. 2.Vaikeassa elämäntilanteessa tai muutostilanteessa olevat asiakkaat, kuten sairaalahoidon jälkeen kotiutettavat asiakkaat. Tähän ryhmään kuuluvat myös vakavan sairauden pahenemisvaiheessa olevat tai hiljattain leskeksi jääneet. Näissä tapauksissa vastuutyöntekijä voidaan tarpeen mukaan nimetä määräaikaisesti. 3.Monipalveluasiakkaat, jotka tarvitsevat apua palvelukokonaisuuden hallinnassa. Myös turvattomuuden tunne voi olla peruste nimetä joillekin asiakkaille vastuutyöntekijä. Turvattomuuden tunnetta voi esiintyä etenkin muistisairaalla iäkkäällä henkilöllä, joka asuu kotiin tuotavien palvelujen avulla yksin. Turvallisuuden tunnetta lisää olennaisesti, jos henkilölle on nimetty vastuu-työntekijä, jonka puoleen hän voi kääntyä tarvittaessa. Vastuutyöntekijä voi olla tarpeen myös silloin, kun iäkästä hoidetaan omaishoidon tuella ja omainen tarvitsee apua ja tukea asiakkaan asioiden hoitamisessa. Vastuutyöntekijä seuraa iäkkään henkilön palvelusuunnitelman toteutumista sekä palvelutarpeiden muutoksia. Lisäksi hän koordinoi tarvittaessa muiden palvelujen järjestämistä sekä neuvoo ja auttaa iäkästä henkilöä palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa. Hän myös varmistaa, että asia-kasta koskeva tieto kulkee eri tahojen välillä tarpeen mukaan. Vastuutyöntekijän tehtävät edellyttävät sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmiin ja ikääntymiseen liittyvää asiantuntemusta. Siksi vastuutyöntekijällä tulisi olla iäkkään henkilön palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaali- tai terveydenhuollon ammatillinen kelpoisuus. Kunta harkitsee olosuhteisiinsa parhaiten sopivan tavan vastuutyöntekijän tehtävän hoitamiseksi. Vastuutyöntekijäksi voidaan nimetä sellainen asiakkaan kanssa työskentelevä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen, jolla on riittävä osaaminen asiakkaan tarpeisiin nähden. Vastuutyöntekijä voi olla myös erillinen tehtävä, jolloin työntekijä päätyönään huolehtii useiden asiakkaiden vastuutyön-tekijän tehtävistä. Vastuutyöntekijätoimintaa on kokeiltu eri puolilla Suomea pilottihankkeissa, joissa on kehitetty toimintamalleja vastuutyöntekijän tarpeen arvioimiselle ja tehtävien järjestämiselle. Asiantuntemuksen turvaaminen (10 §) Kunnassa tarvitaan monipuolista asiantuntemusta, jotta ikääntyneen väestön hyvinvointia edistävät palvelut sekä iäkkäille järjestettävät sosiaali- ja terveyspalvelut osataan suunnitella ja toteuttaa niin, että ne toimivat laadukkaasti ja vaikuttavasti. Kunnan henkilöstön vahva osaaminen on edellytys myös sille, että iäkkäiden henkilöiden palvelujen tarve pystytään selvittämään kattavasti ja monipuolisesti. Erityisasiantuntemusta tulee olla tarjolla ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologi-sen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta. Tarkoitus ei ole, että jokainen kunta palkkaa henkilöstöönsä kaikkia näitä osaamisalueita edustavia asiantuntijoita. Sen sijaan kunnan tulisi erilaisilla muillakin keinoilla hankkia mainittua asiantuntemusta käyttöönsä. Asiantuntemuksen turvaaminen edellyttää monissa tapauksissa yhteistyötä muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa. Kunnat voivat hankkia asiantuntemusta joko yksin tai yhdessä paitsi toisiltaan, myös yksityisiltä toimijoilta, kuten yrityksiltä ja alan järjestöiltä. Asiantuntija voi olla käytettävissä myös etäyhteyden välityksellä. Omavalvonta (23 §) Kunnan omana toimintanaan tuottamien sosiaalipalvelujen laadunhallintaa varten laissa on pykälä omavalvonnasta. Omavalvonta on työkalu, jonka avulla voidaan kehittää ja seurata palvelujen laatua toimintayksiköiden päivittäisessä työssä. Omavalvonnan avulla asiakkaan palveluissa esiintyvät epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet pystytään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan nopeasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnassa korostuu palveluntuottajien oma vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuottamiensa palvelujen laadusta sekä asiakas- ja potilasturvallisuudesta. Omavalvonta perustuu yksikössä toteutettavaan riskinhallintaan, jossa palveluprosesseja arvioidaan laadun ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskien toteutuminen ja reagoida havaittuihin kriittisiin työvaiheisiin tai kehittämistä vaativiin asioihin suunnitelmallisesti ja nopeasti. Pykälän mukaan palveluista vastaavan johtajan on huolehdittava, että toimintayksikössä järjestetään omavalvonta palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Toimintayksikkökohtainen omavalvontasuunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä ja se kertoo lukijalle, miten yksikössä varmistetaan, että palvelu toteutetaan laadukkaasti ja asiakasturvallisesti. Omavalvontasuunnitelma kertoo myös sen, miten yksikössä toimitaan, kun todetaan, että palvelu ei syystä tai toisesta toteudu sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti tai asiakasturvallisuus uhkaa vaarantua. Omavalvonnan tavoitteena on, että henkilökunta arvioi koko ajan omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita ja omaisia laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan kehittämisessä. Omavalvontasuunnitelma toimii apuna myös viranomaisvalvonnassa. Suunnitelman toteutumista on seurattava ja palveluja kehitettävä palautteen pohjalta. Palautetta kerätään säännöllisesti asiakkailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä toimintayksikön henkilöstöltä. Tarkoitus on turvata asiakkaiden ja henkilöstön mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujen laadun arviointiin ja kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira) on annettu valtuutus antaa määräyksiä omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta. Valvira on antanut 25.6.2014 yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskevan määräyksen, joka koskee kaikkia yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa tarkoitettuja yksityisiä sosiaalipalveluja sekä vanhuspalvelulaissa tarkoitettuja kunnan tai yhteistoiminta-alueen ikääntyneille tuottamia sosiaalihuollon palveluja. Valvirassa on myös laadittu ohjaava lomakepohja, jota palvelujen tuottaja voi halutessaan käyttää apuna laatiessaan omavalvonta-suunnitelmaa. Yksityisiä palveluntuottajia koskevat säännökset löytyvät yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita koskevista laeista. Pitkäaikainen laitoshoito Vuoden alusta voimaan tulleessa vanhuspalvelulain muutoksessa lakia täsmennetään siten, että se vastaa entistä paremmin lain alkuperäistä tavoitetta kotiin annettavien palveluiden ensisijaisuudesta ja pitkäaikaisen laitoshoidon viimesijaisuudesta. Palvelujärjestelmän uudistaminen on välttämätöntä, koska nykyinen järjestelmämme ei vastaa asiakkaiden toiveisiin ja tarpeisiin tarkoituksenmukaisella tavalla. Lain tavoitteet ovat lisäksi toteutuneet alueellisesti kovin epätasaisella tavalla, jolloin eri kunnissa asuvien iäkkäiden ihmisten yhdenvertaisuus on joutunut uhatuksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vanhuspalvelulain seurannasta laatiman raportin (THL Raportti 13/2014) mukaan sekä laitoshoidossa että tehostetussa palveluasumisessa on asiakkaana sellaisia iäkkäitä henkilöitä, joiden hoidon tarpeeseen voitaisiin vastata myös muilla keinoilla. Selvitys tukee käsitystä, jonka mukaan monissa kunnissa olemassa olevat toimitilat ja toimintakäytännöt määrittävät asiakkaiden sijoittumista laitoshoidon ja avopalveluiden välillä jopa enemmän kuin asiakkaiden palvelutarve. Vanhuspalvelulain ydinkohtia ovat iäkkään asiakkaan mielipiteen kuuleminen ja hänen palvelutarpeensa kattava arviointi. Iäkkäät ihmiset itse ovat selkeästi ilmaisseet halunsa asua kotona. Paine laitoshoitoon syntyy pääasiallisesti hoitavien omaisten uupumisesta, muistisairauksista sekä asiakkaan yksinäisyydestä, eristyneisyydestä tai alakulosta. Vanhuspalvelulaissa ja laatusuosituksessa painotetaan, että samanaikaisesti laitoshoidon vähentämisen kanssa toimintakykyä, hyvinvointia, terveyttä edistävää toimintaa ja palveluita, kuntoutusta sekä koti- ja omaishoitoa tulee lisätä ja monimuotoistaa. Lisäksi asumisen ja palvelut yhdistäviä asumisvaihtoehtoja on kehitettävä. Palvelujärjestelmä tulee aina nähdä kokonaisuutena, jossa sen kaikkia osia kehitetään tarvetta vastaavasti. Tavoitellun rakennemuutoksen toteutuessa palveluiden piirissä on suurempi osa ikääntyneestä väestöstä kuin nykyisin. Ainoastaan pitkäaikaisen laitoshoidon, erityisesti terveyskeskuksen vuodeosastohoidon, osuutta tavoitellaan vähennettäväksi. Lain mukaan iäkkäiden henkilöiden pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa jatkossa pitkäaikaisena laitoshoitona vain lääketieteellisillä tai asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyvillä perusteilla. Lisäksi edellytetään, että palvelujen järjestäjä on selvittänyt ennen laitoshoitopäätöksen tekemistä muut palveluiden järjestämismahdollisuudet ja että pitkäaikaista laitoshoitoa koskeva ratkaisu tulee perustella. Muutos koskee kolmea pykälää (14 §, 14 a § ja 15 a §), muilta osin laki on voimassa aiemmassa muodossaan. EHDOTUS: Peruspalvelulautakunta merkitsee vanhuspalvelulain toimeenpanon tiedokseen. Palvelukeskuspoijun ja vanhainkoti Ankkurin omavalvontasuunnitelma tuodaan peruspalvelulautakunnalle hyväksyttäväksi sen valmistuttua kevään 2015 aikana. PÄÄTÖS: Ehdotuksen mukaisesti. 14 § OMAISHOITAJIEN TERVEYSTARKASTUKSET Omaishoidon tuesta säädetään omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005). Omaishoidon tuen myöntämisen yhtenä edellytyksenä on, että hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Ikääntyneiden omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset perustuvat ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettuun lakiin (980/2012). Työikäisten omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset perustuvat terveydenhuoltolakiin (1326/2010). Hyvinvointi- ja terveystarkastukset ovat maksuttomia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 5 §:n 1) kohdan perusteella. Pääministeri Kataisen ja pääministeri Stubbin hallitusten ohjelmiin sekä kansalliseen omaishoidon kehittämisohjelmaan sisältyy tavoite omaishoitajien jaksamisen tukemisesta muun muassa kehittämällä omaishoitajien säännöllisiä terveystarkastuksia. Omaishoitajien terveystarkastuksissa otetaan huomioon omaishoitajan terveyden lisäksi myös muu hyvinvointi ja jaksaminen. Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta lisätään 2015 alkaen omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksien ja omaishoitajien vapaan aikaisen sijaishoidon kehittämistä varten. Tarkoituksena on, että kunnat lisäävät omaishoidon tukea saavien henkilöiden omaishoitajien harkinnanvaraisia hyvinvointi- ja terveystarkastuksia ja hoidettavien toimeksiantosuhteista sijaishoitoa siten, että lisäyksestä aiheutuu yhteensä noin 9,6 miljoonan euron kustannukset, josta valtionosuus (50 %) on 4,8 miljoonaa euroa ja kuntien osuus noin 4,8 miljoonaa euroa. Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten kohderyhmä ja tarve Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset suunnataan ensisijaisesti kunnan kanssa omaishoitosopimuksen tehneille omaishoitajille. Tarkastukset ovat omaishoitajalle vapaaehtoisia. Hyvinvointi- ja terveystarkastus ei ole välttämättä tarpeellinen esimerkiksi silloin, kun omaishoitaja on työterveyshuollon piirissä tai kun kyseessä on lyhytaikainen omaishoito. Suositeltavaa on, että tarkastukseen kutsutaan vuoden 2015 aikana pitkään, esimerkiksi vähintään 2–3 vuotta omaishoitajina toimineet henkilöt. Tarkastusmahdollisuutta on suositeltavaa tarjota omaishoitajille noin kahden vuoden välein. Kunta voi sovittaa omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten toteuttamisen yhteen kunnassa olemassa olevien hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen kanssa. Kunta voi toteuttaa tarkastuksia esimerkiksi osana ikääntyneille henkilöille tehtäviä terveystarkastuksia ja seniorineuvolatoimintaa. Tarkastukseen kutsuttavat omaishoitajat voidaan valita myös kunnan omaishoitajille kohdentamien kyselyiden tai hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä tehtävien haastatteluiden tai kyselyjen pohjalta. Myös hoidettavan omahoitaja tai vastuutyöntekijä voi ohjata omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastukseen, jos omaishoitajalla ilmenee jaksamis- tai muita omaishoitoon vaikuttavia ongelmia. Osa omaishoitajan hyvinvointiin liittyvistä asioista on yhteisiä kaikille omaishoitajille. Tällaisia ovat esimerkiksi ergonomiaan sekä unen riittävyyteen ja laatuun liittyvät asiat. Toisaalta omaishoitajuuden vaikutukset ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat eri elämäntilanteissa. Työssäkäyvien omaishoitajien haasteena on omaishoitajuuden ja työssäkäynnin sovittaminen yhteen ilman kohtuutonta kuormittumista. Vammaisia ja pitkäaikaissairaita lapsia hoitavien omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksissa on tärkeää tunnistaa omaishoitajan hyvinvoinnin ja tuen tarpeen kietoutuminen yhteen koko perheen tilanteeseen. Iäkkäiden omaishoitajien hyvinvointia vaarantavat usein heidän omat pitkäaikaissairautensa ja heikentynyt toimintakyky. Omaishoitotilanteet muuttuvat, kun omaishoitajan tai hoidettavan elämäntilanne ja toimintakyky muuttuvat. Tämä edellyttää tuki- ja palvelujärjestelmältä joustavuutta. Kunta selvittää yhteistyössä omaishoitajan kanssa muutosten vaikutukset omaishoidon toteuttamiseen. Muuttuneet tuen tarpeet otetaan huomioon, kun omaishoitaja ja kunta sopivat omaishoitajan tehtävistä ja kunta päättää omaishoidon tuen sisällöstä. Monet omaishoitajan hyvinvointi- ja terveysriskit kasvavat pitkäaikaisen omaishoitajuuden aikana. Vaativa omaishoito voi vaikeuttaa sosiaalisten suhteiden ja omien mielenkiinnon kohteiden ylläpitämistä sekä estää riittävän levon. Omaishoitajilla on todettu tutkimuksissa muuta väestöä enemmän muun muassa psyykkisiä sairauksia (Vitaliano ym. 2003; Smith ym. 2014.) Jos jaksamisongelmat, sairaudet ja tuen tarve jäävät tunnistamatta, riskit omaishoitajan hyvinvoinnin ja terveyden heikkenemiseen ja samalla omaishoidon laadun heikkenemiseen kasvavat. Hoidettavan omaishoito voi jäädä toivottua lyhyempikestoiseksi ja hoidettava tarvita suunniteltua nopeammin muita palveluita. Muutosten tunnistamiseen tarvitaan säännöllistä seurantaa ja arviointia. Tässä hyödynnetään omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Hyvinvointi- ja terveystarkastusten tavoitteet ja sisältö Hyvinvointi- ja terveystarkastusten tavoitteena on omaishoitajien hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen sekä sairauksien ehkäiseminen ja tunnistaminen. Tarkastuksella tavoitellaan ongelmien tunnistamista ja hoitamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Samalla omaishoitajaa tuetaan tekemään hänen omaa terveyttään ja hyvinvointiaan edistäviä valintoja. Omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastuksella tarkoitetaan kliinisillä tutkimuksilla tai muilla tarkoituksenmukaisilla ja luotettavilla menetelmillä suoritettua hyvinvoinnin, terveydentilan ja toimintakyvyn tarkastusta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää terveydentilan selvittämistä ja neuvontaa. Omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastuksen tekee terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on perehtynyt omaishoitoon liittyviin erityiskysymyksiin, kuten terveydenhoitaja. Hyvinvointi- ja terveystarkastuksessa päähuomio on omaishoitajan jaksamisessa, tuen tarpeen tunnistamisessa ja omaishoitajan kuormittumisen riskitekijöissä. Tarkastuksessa käsiteltäviä asioita ja mahdollisia riskitekijöitä ovat muun muassa - tilanteen myönteiset ja kielteiset puolet, voimavarat ja jaksaminen - hoidon sitovuus - suhde hoidettavaan - koettu terveydentila - omaishoitajan mieliala - hoidettavan vaikeat muisti- tai käytösongelmat - terveyden edistäminen sekä sairauksien ehkäisy, tunnistaminen ja hoito - toimintakyvyn arviointi, edistäminen ja ylläpito - selviytymiskeinot, joita omaishoitaja käyttää oman hyvinvointinsa ja terveytensä paran tamiseksi - muiden perheenjäsenten tilanne ja voimavarat sekä muu sosiaalinen tukiverkosto (epävirallinen tuki) - kodin ja muun asuin- ja elinympäristön olosuhteet, kodin muutostöiden tarve sekä apuvälineiden ja niiden käyttöön liittyvän opastuksen tarve - tuen ja palvelujen riittävyys ja soveltuvuus omaishoitajan ja hänen perheensä tarpeisiin -kuntoutusmahdollisuudet. Tarkastuksessa terveydenhuollon ammattilainen arvioi tilannetta yhdessä omaishoitajan kanssa ja laatii yhteenvedon tilanteesta. Tarvittaessa omaishoitajan tehtäviä kevennetään tai omaishoitaja ohjataan jatkotutkimuksiin, hoitoon tai kuntoutukseen. Kunnan järjestämän lääkinnällisen kuntoutuksen lisäksi on mahdollista hakea esimerkiksi Kelan harkinnanvaraista kuntoutusta omaishoitajien tukemiseen. Omaishoitaja voidaan ohjata myös järjestöjen vertaistukiryhmiin. Omaishoitajan elämäntilanteen kokonaisvaltainen huomioon ottaminen ja hänen tukemisekseen parhaiten sopivien ratkaisujen löytäminen voi edellyttää moniammatillista ja monialaista osaamista. Tarkastuksen jatkotoimena voi olla tarpeen järjestää yhteinen neuvonpito, johon osallistuvat omaishoitaja, terveydenhuollon edustaja sekä omaishoidon tuen ja tarpeen mukaan muiden sosiaalipalvelujen edustaja. Työssäkäyvän omaishoitajan kohdalla yhteistyötä voidaan tehdä myös omaishoitajan työterveyshuollon kanssa. Tarkastuksen yhteydessä sovitut asiat otetaan huomioon, kun omaishoidettavan henkilön hoito- ja palvelusuunnitelmaa tarkistetaan. Suunnitelmaan kirjataan omaishoitajan antaman hoidon, hoidettavalle annettavien muiden tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalipalvelujen määrä ja sisältö. Omaishoitajan toimintakyvyn arviointi Kunta voi toimittaa hyvinvointi- ja terveystarkastukseen kutsuttavalle omaishoitajalle esitieto- tai haastattelulomakkeen, jonka hän täyttää ennen tarkastukseen tuloa. Lomake toimii tarkastuksessa keskustelun tukena ja seulontavälineenä mahdollista tarkempaa hyvinvointi- ja terveystarkastusta varten. Esitietolomakkeena on suositeltavaa käyttää omaishoidon kokemuksia selvittävää COPE-indeksiä (Carers of older people, COPE Index) ja lisäksi itsearviointikysymyksiä omaishoitajan terveydestä, liikuntakyvystä sekä mielialasta. Omaishoitajien tuen tarpeen arviointilomake COPE-indeksi on eurooppalaisena yhteistyönä kehitetty mittari, jonka avulla arvioidaan iäkästä omaista hoitavan henkilön tuen tarvetta ja kuormittumista. COPE-indeksiä on suositeltavaa käyttää myös muiden kuin iäkkäiden henkilöiden omaishoitajien jaksamisen ja tuen tarpeen arviointiin. COPE-indeksi on tarkoitettu kaikkien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten käyttöön. Tarvittaessa omaishoitaja ohjataan tarkempaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiin. Arvioinnissa hyödynnetään toimintakyvyn mittaamiseen liittyviä suosituksia ja tilanteeseen soveltuvia toimintakyvyn mittareita. Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto TOIMIA (www.toimia.fi) on arvioinut noin 80 toimintakykymittarin soveltuvuuden eri käyttötarkoituksiin. TOIMIA on antanut suosituksen toimintakyvyn arvioinnista iäkkään väestön hyvinvointia edistävien palveluiden yhteydessä ja suosituksen iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaamisesta palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/suositus/vaihe1/ sekä suosituksia työikäisten toimintakyvyn arvioinnista, kuten suosituksen työikäisten kognitiivisen toimintakyvyn hyvästä arviointikäytännöstä http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/suositus/42/. Asiakas- ja potilastietojen kirjaaminen ja salassapito Hyvinvointi- ja terveystarkastusta koskevat tiedot on kirjattava potilasasiakirjoihin siten kuin siitä on erikseen säädetty. Tarkempia ohjeita potilasasiakirjojen laatimisesta sosiaali- ja terveysministeriön potilasasiakirjojen laatimista ja käsittelyä koskevassa oppaassa (STM julkaisuja 2012:4). Tarkastuksessa esille tulleita tietoja voidaan luovuttaa muille viranomaisille siinä laajuudessa kuin omaishoitaja on antanut siihen suostumuksensa. Hyvinvointi- ja terveystarkastuksista tiedottaminen omaishoitajille Kunnan tulee tiedottaa omaishoitajille hyvinvointi- ja terveystarkastuksista omaishoidon tukipäätöksen ja omaishoitosopimuksen laatimisen yhteydessä. Tiedottamisessa hyödynnetään myös kunnassa käytössä olevia oppaita, verkkotiedotusta ja muita neuvontapalveluja. Kunnat tekevät tiedottamisessa yhteistyötä paikallisten järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Seuranta ja arviointi Kunta tarvitsee hyvinvointi- ja terveystarkastusten suunnittelua ja kehittämistä varten tietoja tarkastuksiin osallistuneiden omaishoitajien määrästä, iästä ja sukupuolesta, tarkastuskäyntien määrästä sekä suunnitelluista sosiaali- ja terveyspalveluiden jatkotoimenpiteistä ja järjestöjen palveluista. Asiakaslähtöinen toiminnan kehittäminen edellyttää, että kunnat keräävät myös omaishoitajilta palautetta hyvinvointi- ja terveystarkastuksista. EHDOTUS: Taivassalossa omaishoitajien terveystarkastukset toteutetaan vanhuspalveluiden ja Uudenkaupungin perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen yhteistyönä vuoden 2015 aikana. PÄÄTÖS: Ehdotuksen mukaisesti. Pia Lahtinen poistui pykälän käsittelyn aikana klo 17:54. 15 § TIEDOKSI Annetaan peruspalvelulautakunnalle tiedoksi seuraavat asiat. Materiaali on tutustuttavissa kokouksessa. 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu Dnro 5456 /14 Taivassalon kunnan tiedottamista koskevassa asiassa Määrärahojen siirrot v.2014 tilinpäätöksen peruspalvelujohtajan viranhaltijapäätös 1/2015 Aluehallintoviraston ilmoitukset yksityisten sosiaalipalveluluiden tuottamisesta: Resum lastensuojelupalvelut Oy, Profiam Oy, Lastensuojelutyöntekijä Minna Hänninen Messin lokikirja 1 Tammikuu 2015 Vanhustyöntekijän toimeen valittu Venla Blomros Taivassalosta vanhustyönjohtajan viranhaltijapäätöksellä 26.2.2015 Aluehallintaviraston päätös LSAVI/3982/05.06.2014 Lastensuojelun määräaikojen valtakunnallinen valvonta Kunnanhallituksen kokoustoiminta: Taivassalon kunnanhallitus 02.02.2015 5§; Lautakuntien sähköiseen kokouskäytäntöön siirtyminen EHDOTUS: Peruspalvelulautakunta merkitsee em. asiat tiedokseen. PÄÄTÖS: Ehdotuksen mukaisesti.
