Tästä - Sallila Energia Oy

Sallila Yhtiöiden
asiakaslehti
2 • 2015
Marjatta Rasi
Punkalaitumelta
ulkoministeriöön s. 4-5
Luontostipendi Loimaan Naavanaiset s. 6-7
Pikkurahalla oma aurinkovoimala s. 8-9
Lieke on ollut myös Elias Lönnrotin ehdottama sähköä tarkoittava sana.
Oletko käynyt? Frisbeegolf s. 12
Sallila Yhtiöiden
asiakaslehti
2 • 2015
Sisällysluettelo
2-3 Pääkirjoitus
Potinkara pohtii
4-5 Marjatta Rasi: Nyt tarvitaan korjausliike
asenteisiin
6-7 LIEKE kylässä:
Loimaan Naavanaiset
8-9
Pikkurahalla oma aurinkovoimala
10
Autonkiillotuskoneko turhake?
11
e-lasku: Laskuyhteenveto helpottaa
maatilan paperitöitä
12-13
Oletko käynyt? Kun frisbeekiekko koriin
kolahtaa, Uskallatko kiivetä Ruumisvuorelle?
14-15 Bisons-Jyrki rummuttaa vastustajan suohon
16-17Uutiset
18Ajankohtaista
SE-Vaihto on määräaikaisen sopimuksen
hintatakuu
18
Sallila palvelee – esittelyssä Jenni Hulmi
19Ristikko
Julkaisija Sallila Yhtiöt
Päätoimittaja Mika Potinkara
Toimitus ja kuvat Terhi Raumonen
Toimitussihteeri Pirjo Haapanen
Ulkoasu ja taitto Mainostoimisto Tekokuu
ISSN 2342-1932 (painettu)
Loimijoentie 65, 32440 Alastaro
puh. 02 76 431
www.sallila.fi
2
Potinkara
pohtii...
Mikä siinä sähkönsiirrossa maksaa?
Sallila Sähkönsiirto Oy:n käyttökate nousi viime vuonna 7,5 miljoonaan
euroon ja liikevoitto 5,7 miljoonaan euroon. Onpa iso läjä rahaa! Mihin se
käytetään, makeaan elämäänkö? Hankitaanko sähkölaitokselle jättitelkkari
ja poreamme joka huoneeseen?
Olkaa huoleti: rahaa ei törsätä, vaan joka liikenevä sentti painetaan maahan rakentamalla maakaapeliverkkoa. Sähkönsiirron investoinnit ovat
pelkästään tänä vuonna noin 6,5 miljoonaa euroa, ja laaja sähköverkon
investointiohjelma kestää ensi vuosikymmenen loppuun asti.
Säävarmaa verkkoa rakennetaan, jotta myrskyjen vaikutus sähkönjakeluun
vähenee. Tähän meitä velvoittaa sähkömarkkinalaki. Maakaapeloinnin
lisäksi tehdään muita verkostoinvestointeja, joita edellyttää muun muassa
pienvoimatuotannon lisääntyminen.
Miten pelkkä siirtohinta voi olla niin korkea, meiltä kysytään usein.
Asiakkaita ihmetyttää, että siirtolaskun loppusumma on samaa luokkaa
kuin sähkön myyntilaskun. Jos kulutusta on hyvin vähän, melkein koko
sähkölasku on sähkön siirtomaksuja. Verkkopalvelussa maksetaankin
pääasiassa sähkönkäyttömahdollisuudesta, ei niinkään energiasta.
Siirto voi tuntua kalliilta energian hintaan verrattuna siksi, että verkkoyhtiö laskuttaa myös sähköverot ja tilittää ne edelleen valtiolle. Sähkövero
nousi tämän vuoden alussa 18 %. Siirtolaskusta veroja on keskimäärin
kolmasosa.
Sallilan sähköverkot halkovat silmää hivelevän kaunista maaseutua
Loimaalla, Huittisissa, Punkalaitumella ja Ypäjällä. Ruman betonirakentamisen puuttumisella on sähkönsiirron näkökulmasta nurja puolensa:
maalaissähköverkko on kallis ylläpitää. Kunnossapidettävän verkon pituus
on asiakasta kohden suurempi kuin kaupunkialueella. Ja kun myrskyää,
puut kaatuvat langoille.
Verkkopalvelumaksulla asiakas saa kaikki sähköverkkotoimintaan liittyvät palvelut, mm. asiakaspalvelun, sähkön kulutuksen mittauksen, 24/7 vikapalvelun, vikojen korjauksen kaikissa tilanteissa sekä ennen kaikkea pääsyn sähkömarkkinoille ostamaan sähköä.
Verkkopalvelun hinnoittelu on valvottua. Energiavirasto valvoo verkosta
saatavaa voittoa, ja verkkopalvelumaksut perustuvat aina kunkin alueen
todellisiin kustannuksiin.
Vielä kamalampaa kuin suuri sähkölasku on se, ettei sähköä pääse kuluttamaan ollenkaan. Kynttilänvalossa on joskus mukava tunnelmoida, mutta
parasta on, kun ajankohdan siihen saa valita itse.
Hyvä verkkopalvelu on mahdollisimman katkotonta. Tästä olemme varmasti kaikki samaa mieltä!
Mika Potinkara, myyntijohtaja
3
Nyt tarvitaan
korjausliike
asenteisiin
Pitkän ja komean uran ulkoministeriössä tehnyt Marjatta Rasi on
maailmankansalainen, jonka sydän on
Punkalaitumella.
– Bella, hae Marjatta luistinradalta! kehotti Mauri Rasi, ja tanskandoggi jolkotteli Vartiolan luistinradan nurkille.
Sieltä se saatteli kotiin tyttösen, joka
oli liidellyt jäällä ajan muoti-iskelmien
tahdissa muun nuorison mukana.
– Bella oli kiltti, mutta niin suuri, että pojat
eivät uskaltaneet heittää minua lumipalloilla, Marjatta Rasi muistelee hymyillen.
Luistinrata oli yksi hänen lempipaikkansa
Punkalaitumella. Myöhemmin veri veti Särkän lavalle tanssimaan. Perheen kesämökki
Vehkajärven rannalla oli myös tärkeä paikka.
Helsingin-kodin lisäksi maailmalta
palanneella Marjatta Rasilla on kakkoskoti Punkalaitumella. Sukua on
täällä edelleen, veli ja hänen kaksi tytärtään sekä kaksi serkkua perheineen.
– Juuret merkitsevät hirmuisen paljon.
Johtuu ehkä siitä, että olen ollut niin paljon muualla. Vaikka mielestäni olen niin
helsinkiläinen kuin olla voi, niin tulen
tänne ja hups, alan puhua tätä murretta.
Marjatan lapsuuden ja nuoruuden Punkalaidun oli vilkas paikka.
– Täällä oli kahdeksantuhatta asukasta.
Kaksi elokuvateatteria, kenkäkauppa, vaatekauppa, kemikaalikauppa. Nyt tiloja on
tyhjillään. Kyllä minua huolestuttaa, että
miten tässä vielä käy.
Valopilkkuna on hyvä päivittäistavarakauppa tuoretiskeineen. Kunnanjohtaja saa
kiitosta energisestä otteestaan. Hieno
on myös Yli-Kirran talonpoikaismuseo. Ja
sokerina pohjalla: lempikahvila Urjalantiellä.
– Siellä minä istun täällä pikku pikku Punkalaitumella ja juon aivan loistavan ihanaa
espressoa!
Kokemuksia, joita ei saa
rahalla
Keskikoulu, kotitaloustunti. Marjatan opettaja antaa hänen äidilleen palautetta. Tehtä-
4
vänä oli silittää miestenpaita, mutta:
– Teidänpäs Marjatta sanoi että en minä
tota tee. Että ei minun tarkoitukseni elämässä ole ruveta miehen paitoja silittämään. Äiti oli ihan kauhuissaan – meidän
kiltti pikku Marjatta sanoi noin!
Päästyään ylioppilaaksi Marjatta Rasi lähti
Helsinkiin opiskelemaan oikeustiedettä.
– Ajattelin, että se antaa monta mahdollisuutta: voin mennä oikeuslaitoksen palvelukseen tai bisnesmaailmaan tai valtionhallintoon. Se on ollut hyvä pohjakoulutus.
Etenkin YK:n vuosina oli paljon neuvottelua
kansainvälisistä sopimuksista ja päätöksistä.
Henkilökohtainen kiinnostus ohjasi opiskelemaan sivussa myös kieliä. Se avasi
tietä diplomaatin uralle, joka alkoi vähän
sattumalta.
– Siihen aikaan oikis oli miesvaltainen, ja
työelämässäkin miehet menivät naisten
ohi. Työpaikallani ylennys meni minun
sijastani miehelle, jolla ei ollut siihen vaadittua kielitaitoa. Minua korpesi ja hain
ulkoministeriöön. Alkupalkat olivat olemattomat, mutta olin perheetön ja äiti
pikkuisen auttoi jossain vaatehankinnoissa, Marjatta Rasi muistelee uransa alkua.
– Juristitutut ihmettelivät, että oletko ihan
dorka: katso mitä tienaat verrattuna siihen, jos olisit asianajotoimistossa. Vielä
kun olin jo suurlähettiläs, moni kysyi, että
eikö harmita. Sanoin, että olen saanut kokemuksia ja elämyksiä valtavasti. Ei niitä
osteta rahalla. Intiassa tapasin kaikki Äiti
Teresasta lähtien, aivan hirmu mielenkiintoisia ihmisiä. YK:ssa vaikka ketä.
Meillä on varaa auttaa
Lähes 44 vuoden työura ulkoministeriössä on ohi, mutta Marjatta Rasin asiantuntemukselle on edelleen käyttöä. Pitkä
kokemus ihmisoikeus-, tasa-arvo- ja kehityspolitiikan asioista antaa perspektiiviä ja
auttaa nykyilmiöiden taustoittamisessa.
– Nuoremmilta kollegoilta olen saanut paljon kiitosta siitä, että olin ulkoministeriössä
monessa tehtävässä ensimmäinen nainen.
Minkälaisissa käsissä Suomen ulkopolitiikka tällä hetkellä on?
– Ihan hyvissä. Substanssiosaamistahan
ulkoministerillä on aika paljon, kun hän
on johtanut eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa. Ehkä joissain ulostuloissa voisi
olla pikkuisen enemmän diplomatiaa,
mutta onhan siellä pätevät kollegat auttamassa. Tämmöiset Immos-kohut eivät
tietenkään ole meille hyväksi, kun kaikki
on nykyään niin globaalia ja tieto kulkee.
Hänkin vielä kirjoitti sen englanniksi – olisi
pannut suomeksi vaan, Marjatta Rasi
puuskahtaa.
– Perussuomalaisten mielestä ihmisiä
pitäisi auttaa siellä missä he ovat, mutta
silloin kehitysyhteistyörahoista ei pitäisi
leikata, hän sanoo.
– Ymmärrän, että kun leikata täytyy, niin
leikataan kaikesta. Ehkä minua on enemmän loukannut se helppous, jolla näistä
rahoista leikataan. Ihan kuin ne olisivat jotain turhaa. Ihmiset ovat unohtaneet, että
Suomi on sodan jälkeen saanut Unicefiltä
ja Maailmanpankilta apua. Me eletään
täällä nyt sellaisessa maailmassa, että
meillä täytyy olla varaa auttaa.
– Suomalaiset eivät tiedä mistä puhuvat kun sanovat, että pakolaiset haluavat
vaan tulla parempiin olosuhteisiin. Mutta
niinhän kaikki ihmiset haluavat, parempaa
itselleen ja varsinkin lapsilleen.
Enemmän työntekoa,
vähemmän voivottelua
Suomella ei mene nyt kovin hyvin. Mitä
pitäisi tehdä?
– Ei tämä maa nouse kuin työtä tekemällä. Sanotaan, että pitäisi rikkaita verottaa
enemmän, mutta eihän heitä ole kuin
kourallinen. Verokertymät tulevat ns. työtä tekevältä keskiluokalta.
Miten saadaan ihmiset töihin?
– Mitään työtä ei pidä vähätellä. Meillä
on syntynyt sellainen käsitys, että on
”hyväksyttyä” etteivät suomalaiset tee
tietyntyyppisiä töitä. Helsingissä alkavat olla kaikki siivousfirmojen ihmiset
maahanmuuttajataustaisia. Samoin
Marjatta Rasi
Kotoisin Punkalaitumelta
Sarkkilan kylästä
Oikeustieteiden kandidaatti
Työskennellyt mm. Suomen
pysyvänä edustajana YK:ssa
sekä suurlähettiläänä
Suomen New Delhin ja
Wienin suurlähetystöissä, YKtoimiston toimistopäällikkönä
ja kehitysyhteistyöosaston
osastopäällikkönä sekä
kehityspolitiikasta vastaavana
alivaltiosihteerinä
Luottamustehtäviä mm.
YK:n turvallisuusneuvoston
Irakin vastaisen
pakotekomitean puheenjohtaja
YK:n talous- ja
sosiaalineuvoston
historian ensimmäinen
naispuheenjohtaja
Aasian, Afrikan ja EteläAmerikan kehityspankkien
Suomen kuvernööri
Naisten Pankin perustajajäsen
liikennelaitoksella, se on vuorotyötä eikä siksi kelpaa suomalaisille, sanoi edellinen työministeri kun kysyin.
Punkalaitumella on turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen myötä pitkät
perinteet maahanmuuttajista. Keskus on
jälleen avattu, ja Marjatta on jututtanut
sen asukkaita.
– Kunnan nurmikkoja leikkaavat tummapintaiset pojat, ja samaan aikaan suomalaispojat ajavat mopolla edestakaisin
etupyörä ylhäällä, hän hymähtää epäillen,
että väärä asenne työntekoon opitaan jo
nuorena.
Marjatta Rasi pyrki kokoomuksen listoilta
europarlamenttiin ja eduskuntaan.
– Vaalikampanjoja tehdessäni kävin kauppakeskuksissa Helsingin laidoilla ja näin
miten keskellä päivää miehet istuivat isot
kaljatörpäköt edessään. Pappiystäväni kertoi, että ruokakasseja hakevat usein ne
samat ihmiset, jotka istuvat päivät kaljalla.
Ihmisten laitostuminen sohvalle telkkarin
ääreen ja kaljoittelemaan huolestuttaa.
– Jollain tavalla pitäisi saada korjausliike
aikaan – saada ihmisiin positiivisempaa
henkeä, uskoa tulevaisuuteen, siihen että
kyllä minäkin jotain voin tehdä. Kauhean
paljon vain istutaan ja voivotellaan, että ei
tästä mitään tule ja ei tämäkään hallitus
mitään saa aikaan.
Toinenkin kuppi kahvia
Marjatta Rasi täyttää marraskuun lopulla
70 vuotta.
– Ihminen on sillä lailla rakennettu, ettei
sitä omaa ikäänsä oikeastaan huomaa,
hän naurahtaa. – Se on siunattu asia.
Millä mielellä katsot elämääsi taakse
päin?
– Ymmärrän, että olen ollut etuoikeutettu.
Olen saanut tehdä äärettömän mielenkiintoista työtä miellyttävien työtovereiden kanssa. Olen saanut nähdä paljon ja
se on antanut paljon.
Muistelmia on kyselty, mutta Marjatta ei ainakaan toistaiseksi ole kokenut niiden kirjoittamista mielekkääksi.
Viime vuonna lonkan tekonivelleikkaus
havahdutti huomaamaan, miten tärkeitä
terveys ja liikuntakyky ovat.
– Toivon, että saisin elää terveenä ja
olla aktiivisesti mukana monessa. Voisi matkustaa jonkin verran. Espanjaa ajattelin alkaa opiskella syksyllä.
Marjatta on aktiivinen puoluekuvioissa,
Lottaperinneyhdistyksessä ja Rotary-järjestössä. Hän harrastaa klassista musiikkia ja lukemista sekä liikkuu paljon. Ihaninta eläkepäivissä ovat kiireettömät aamut.
– Nautin valtavasti, ettei tarvitse lähteä
mihinkään. En lorvi sängyssä, mutta luen
lehteä ja voin juoda toisenkin kupillisen
kahvia – ihan kaikessa rauhassa.
5
Lieke
kylässä
Yhteiseksi hyväksi,
kaikkien parhaaksi
Loimaan Naavanaisten näpeissä
pysyy niin kahvipannu kuin raivaussahakin. He kaatavat puita, ja myös
halaavat niitä. Pieni mutta aktiivinen
yhdistys on viime aikoina keskittynyt tekemään metsäluontoa tutuksi
perheille.
Miten ihmisen luontosuhde on aikojen
kuluessa muuttunut? Minkälainen minun suhteeni luontoon on, voisiko se
muuttua?
Tällaisista kysymyksistä lähtivät liikkeelle Naavanaisten suunnittelemat retket,
kurssit ja tilaisuudet, joilla he toteuttivat
Maa- ja kotitalousnaisten Metsästä voimaa -kampanjaa paikallisesti.
– Metsä on tärkein uudistuva luonnonvaramme, ja Loimaa vahva maatalouspitäjä. Nuoret, myös naiset, ovat
tulevaisuuden maaseutuyrittäjiä ja met-
6
sänomistajia. On tärkeää, että heillä on
realistinen ja monipuolinen kuva luonnosta, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja
Karoliina Kirvelä.
Naavanaiset on entinen Loimaan Pienviljelijäyhdistyksen naisosasto, josta on
70-luvulla tullut Maa- ja kotitalousnaisten
paikallisyhdistys. Naavanaisiksi he muuttuivat vuonna 2000. Jäseniä on 16, joista
aktiivisesti mukana toiminnassa tusinan
verran. Suurin osa jäsenistä on maataloustaustaisia. Pienviljelijäyhdistyksen
kanssa tehdään edelleen paljon yhteistyötä, esimerkiksi yhteisten retkien ja
tapahtumien merkeissä.
Sieni-, lintu- ja marjaretket sekä tutustumismatkat erilaisiin kohteisiin ovatkin
Naavanaisten tavallista toimintaa, samoin kahvitukset yleisötilaisuuksissa.
Menneenä kesänä kahvipannu porisi
muun muassa Pienviljelijäyhdistyksen
järjestämillä Masinisti-päivillä, joilla esiteltiin vanhoja traktoreita ja muita koneita.
Maa- ja kotitalousnaiset on perinteisesti ollut neuvontajärjestö, joka alkujaan
opasti naisia arkisissa asioissa kuten
kodinhoidossa ja ruuanlaitossa. Nykyisin
neuvonta kohdennetaan nopeatempoisemmin ajan tarpeisiin. Maa- ja kotitalousnaisilla on taito purjehtia uusien
tuulien mukana, Karoliina Kirvelä sanoo.
Ruoka-aiheiset kurssit ovat edelleen
suosittuja.
– Meillä on ollut esimerkiksi grilli-iltoja,
joissa opetellaan yhdessä, mitä kaikkea
grillissä voi valmistaa. Ne ovat samalla
sosiaalisia tapahtumia, mukavia iltoja,
kertoo Merja Merta.
Kursseille hankitaan välillä ulkopuolisia opettajia, mutta varsin
pitkälle pärjät ään omin voimin.
Metsä raikaa ja saha soi
– Yleensä meidän touhut liittyvät siihen, että kaikki tekevät kaik-
Maa- ja kotitalousnaiset
Yksi Suomen suurimmista naisjärjestöistä: paikallisyhdistyksiä on lähes 1500, ja niissä jäseniä liki 55 000.
Jäsenet joko asuvat maaseudulla, heidän juurensa ovat
maalla tai maaseudun asiat ovat muuten sydäntä lähellä.
Tärkeitä asioita ovat yhteisöllisyys, hyvinvointi, virkistäytyminen, kodin asiat, lähiruoka, -maisema ja -ympäristö,
luonto, maaseutu ja pienyrittäjyys.
Palveluja ja neuvontaa tarjoavat asiantuntijat toimivat alueellisissa piirikeskuksissa, joita on 11 ympäri Suomen.
Toiminta alkoi 1930-luvun alussa.
Julkaisee Koti ja Maaseutu -lehteä.
kea, Karoliina Kir velä summaa.
Viime ja tämä vuosi onkin ollut touhukasta aikaa. Metsästä voimaa -kampanjan puitteissa Naavanaiset ovat järjestäneet koko joukon jollakin tavalla metsään
liittyvää toimintaa: metsässä on paitsi
retkeilty ja laulettu, myös istutettu puita
ja halattu niitä. On käyty ihmettelemässä, miten sahuri tekee tukeista lautoja.
Huittisten Pahkaparatiisiin käytiin tutustumassa yhdessä Pienviljelijäyhdistyksen väen kanssa.
Viime syksynä Naavanaisten iskuryhmä esitteli Loimaan torilla sieniä. Esillä
oli peräti 72 nimettyä sientä. Niitä kävi
ihmettelemässä paljon kiinnostuneita,
muun muassa päiväkotiryhmiä.
Vuosi sitten keväällä järjestettiin raivaussahakurssi naisille.
– Se oli sellainen hetken oivallus, että
meidän nuorille emännillehän tämmöinen on tarpeen. Paimion metsäkoulusta
saatiin ”hermoton” opettaja joka jaksoi meidän kanssa touhuta. Kurssilla oli
erinomaisen mukavaa, Karoliina Kirvelä
kiittelee.
Sahaan tarttui lopulta yksitoista eriikäistä naista. Merja Merta ei ollut en-
Luontostipendi
Sallila Energia täytti
viime vuonna 100 vuotta ja
jakoi juhlavuotensa kunniaksi
Luontostipendin. Osan siitä
sai Loimaan Naavanaiset, joka
käytti rahat Metsästä voimaa
-kampanjan tapahtumiin.
nen kurssia käyttänyt koskaan raivaussahaa.
– Hyvä oli opetella käyttämään, kerran
sellainen kotona kuitenkin on, hän tuumii. – Muutaman kerran olen kurssin
jälkeen sitä käyttänytkin.
Sahauksen makuun kun päästiin, niin
tänä keväänä oli vuorossa moottorisahakurssi naisille. Opettajaksi saatiin jälleen sopivasti ”hermoton” mies, Irmeli
Nummen isä Ilkka Rantanen.
– Naisten kursseilla on tosi tärkeää se,
ettei pidetä asioita itsestäänselvinä,
vaan kerrotaan ne yksinkertaisesti ja
suoraviivaisesti. Kun käyttää sellaista
kieltä ja sanastoa, että sen ymmärtää
kerralla, niin ei tarvitse selitellä. Kaikki
opettajat eivät ole suinkaan sellaisia,
Karoliina Kirvelä sanoo.
Moottorisahaakin tarvitaan moneen
paikkaan, Naavanaiset miettivät. Tosin sen käytössä on oltava harkintaa
– puun saa äkkiä poikki, mutta sen
kasvaminen kestää aika monta kymmentä vuotta. Irmeli Nummea, Merja Mertaa ja Karoliina Kirvelää alkaa
naurattaa.
Mitähän on kaatunut ja mistä?
7
Pikkurahalla saa aurinkosähköä
Loimaan aurinko
valaisee ja lämmittää
Voisiko aurinko valaista kotisi
ympäri vuoden? Maistuisiko aurinkosähköllä keitetty kahvi? Kohta se
onnistuu vaivatta! Sallila rakentaa
Loimaalle aurinkovoimalan, josta
asiakkaat voivat vuokrata itselleen
aurinkopaneeleja.
Pitkään ajateltiin, ettei auringolla pysty
tuottamaan sähköä järkevästi näillä leveysasteilla. Tekniikka on kuitenkin kehittynyt suurin harppauksin. Aurinkoenergia ei
ole enää haihattelua, vaan todellista totta.
Tällä hetkellä joillakin asiakkailla on aurinkosähköjärjestelmiä käytössä omissa tiloissaan, yleensä sen rakennuksen
katolla, jossa sähkö myös käytetään.
Aurinkosähkö kiinnostaa monia, mutta
melko korkeat perustamiskustannukset
ovat jarruttaneet kysyntää.
Rakentamalla aurinkovoimalan Sallila liittyy alan edelläkävijöiden harvalukuiseen
8
joukkoon Suomessa.
– Suunnitteilla on 1000 kilowatin aurinkovoimalakenttä, mikä tarkoittaisi noin
3500 kappaletta aurinkosähköpaneeleja,
kertoo sähkön hankinnasta vastaava Raimo Prusi Sallila Energia Oy:stä.
Aurinkovoimala sijoitetaan Loimaalle,
jossa se on fyysisesti kaikkien asiakkaiden nähtävissä.
– Loimaalla riittää aurinkoa, niin kuin
koko Etelä-Suomessa, Raimo Prusi sanoo. – Marras-, joulu- ja tammikuussa
paneelien tuotto on heikko, mutta muina
kuukausina vähintään kohtalainen.
Tavoitteena on, että Loimaalla porottava
aurinko muuttuu sähköksi jo ensi kesänä. Tämän syksyn aikana toteutettavan
myyntikampanjan myötä selviää, miten
kiinnostuneita Sallilan asiakkaat ovat
aurinkosähköstä.
– Jonkin suuruinen voimalakenttä rakennetaan joka tapauksessa. Lopullinen
koko määräytyy sen mukaan, miten in-
nokkaasti asiakkaat lähtevät hankkeeseen mukaan, Raimo Prusi sanoo.
Oma paikka auringossa?
Aurinkovoimalasta voivat vuokrata paneeleja sekä yksityisasiakkaat että yritykset. Paneelin voi vuokrata lahjaksikin, vaikkapa uusiutuvasta energiasta
kiinnostuneelle sukulaiselle. Helpoiten
varauksen voi tehdä Sallilan internetsivujen kautta.
Asiakas saa vuokraamansa paneelin
tuottaman sähkömäärän käyttöönsä. Se
vähennetään hänen sähkölaskustaan.
Vastaavalla konseptilla on aiemmin aloittanut Helsingin Energia: Suvilahteen
rakennetun aurinkovoimalan paneelit
vuokrattiin kaikki yhdessä rysäyksessä,
ja Kivikkoon tehdään jo toista voimalaa.
– Tällä keskitetyn voimalan konseptilla
asiakas pääsee hyvin edullisella kuukausimaksulla kiinni uusiutuvaan energiaan,
Mitä aurinkoenergia on
Aurinkoenergialla tarkoitetaan auringon säteilyenergian suoraa
hyödyntämistä aurinkopaneelin avulla. Aurinkoenergiaa voidaan
hyödyntää tehokkaasti myös Suomessa, sillä auringon tuottama
säteilyenergia on meillä vuodessa noin 1000 kWh/m2. Uudenaikaisilla aurinkokeräimillä tästä määrästä voidaan ottaa talteen
jopa 600–800 kWh/m2.
Aurinkopaneeli koostuu useista piikennoista, jotka muuttavat
auringon säteilyn suoraan sähkövirraksi. Yhden aurinkopaneelin
pinta-ala on tavallisesti noin 1,5 m2 ja nimellisteho 250–300 Wp.
Aurinkopaneelissa päivänvalon energia muunnetaan sähköksi ja
syötetään invertterille. Invertteri muuntaa tasasähkön vaihtosähköksi, jotta se voidaan yhdistää kiinteistön sähköjärjestelmään.
Raimo Prusi mainostaa.
Aurinkovoimalan rakentamisella Sallila haluaa tarjota asiakkailleen lisää uusiutuvien
energialähteiden vaihtoehtoja. Hankkeen
myötä myös paikallinen energiaomavaraisuus kasvaa, ja muualta tuodun energian
määrä pienenee vastaavasti.
– Samalla vähennetään hiilidioksidipäästöjä. Ajatellaan siis tulevien sukupolvien hyvinvointia, toteaa Raimo Prusi.
Hän kannustaa mukaan tärkeän asian
puolesta. – Tämän hankkeen kautta asiakkaat pääsevät aidosti vaikuttamaan
tulevaan ilmastokehitykseen. Nyt kannattaa hypätä kyytiin.
Lisätietoja löydät nettisivuilta
www.sallila.fi
Aurinkosähköjärjestelmiä on sekä
verkkoon kytkettäviä että akustolla
toimivia. Sähköverkkoon kytketAurinkoenergian
täviä aurinkosähköjärjestelmiä
käytetään silloin kun on saatavilla
tarjoamat edut
yleinen sähköverkko. Verkkoon
- ilmainen ja saasteeton
kytkettävät järjestelmät toimivat
energialähde
siten, että ensisijaisesti käyte- alhaiset käyttökustannukset
tään saatavilla olevaa aurinko- luotettava ja helppokäyttöinen
energiaa ja vasta tämän jälkeen
- energiaomavaraisuus kasvaa
siirrytään käyttämään yleisen
- pitkäikäinen
sähköverkon sähköä. Aurin- ympäristöystävällinen
koenergialla tuotettua sähköä
voidaan myös ladata akustoihin, jotta saadaan sähköä
sähköttömiin olosuhteisiin,
kuten mökeille. Akku latautuu
päivän aikana auringon säteilyn voimasta ja illan aikana sähköä
voidaan käyttää esimerkiksi jääkaapin, valaisimien, television ja
tietokoneen käyttöön.
Aurinkopaneelit on rakennettu niin, että edessä olevassa lasissa
on kaksi ominaisuutta, jotka vähentävät heijastumista. Optimaalisen sähkön saannin vuoksi lasi on käsitelty heijastumista
ehkäisevällä päällysteellä, joka parantaa valon läpipääsyä aurinkokennoihin. Lisäksi lasin ulkopinnalla on rakeinen koostumus,
jonka ansiosta lasissa on mattapinnan kaltainen viimeistely.
Nämä kaksi ominaisuutta vähentävät huomattavasti heijastumista verrattuna perinteiseen lasitukseen.
Aurinkopaneelin voi asentaa mihin tahansa
paikkaan, johon aurinko paistaa esteettömästi mahdollisimman suuren osan
päivästä. Aurinkopaneelin tuotto pienenee
merkittävästi jopa pienistä varjoista, joten
kannattaa varmistaa, että rakennukset,
puidenoksat tai lipputanko eivät aiheuta
paneelille varjoja. Kiinteästi asennettaessa
aurinkopaneelit asennetaan eteläsuuntaan ja kallistetaan noin 35–45 asteen
kulmaan suhteessa horisonttiin. Paneelin
tuottoa voidaan parantaa jonkin verran
käyttämällä aurinkoseuraajaa eli säätölaitetta, joka ohjaa paneelia automaattisesti
aurinkoa kohti.
9
Turhake?
Vahalla suojataan auton maalipinta,
tasoitetaan pieniä vaurioita ja saadaan aikaan kaunis kiilto. Monissa
liikkeissä on tarjolla edullisia autonkiillotuskoneita. Voisiko sellainen
olla automiehelle tai -naiselle kätevä
laite? Annoimme ammattimiehen
kokeilla.
Tero Pietiäinen ei ilahdu nähdessään
Biltemasta 19,90 euron hintaan haetun
vempeleen. Se näyttää epäilyttävästi
samanlaiselta kuin hänen isänsä jokin
aikaa sitten ostama kone.
– Siitä suli moottori puolen tunnin käytön
jälkeen, hän huokaisee.
Vuodesta 1991 autoja työkseen kiillottanut Pietiäinen suostuu kuitenkin
testaamaan, voisiko tällainen laite olla
kotikäytössä passeli. Testiautoksi valikoituu kauniinpunainen Nissan Almera,
johon levitetään Autoglymin puhdistavaa
yleisvahaa.
Kiillotuskoneen virtajohto on lyhyt, mutta
jatkojohdon avulla laitteen käyttö onnistuu moitteetta. Halpojen sähkölaitteiden
vitsauksena on usein kova melutaso,
mutta tämän kiillottajan ääni ei erityisesti ota Tero Pietiäisen korvaan. Koneen
pakkauksessa kerrotaan, että desibelejä
on 79.
Vaha lähtee levittymään auton pintaan,
mutta kohta tulee huonompia uutisia: jos
konetta painaa vähänkin enemmän, se
+
10
•halpa hinta
•helppo käyttää
•hiljainen
AUTONKIILLOTUSKONEKO turhake?
Testilaite:
∙ Kiillotuskone PM 240,
ostopaikka Biltema
∙ Kiillotuslaikka Ø 240 mm
∙ Suositellaan esimerkiksi
auton, veneen tai
asuntovaunun kiillotukseen
∙ Yksi vahaamislevy
vahaamista ja toinen
jälkikiillottamista varten
∙ Teho: 110 W.
∙ Kierrosluku: 3200 kierr./min.
∙ 230 V
∙ Paino 2,3 kg
alkaa hyytyä. Vääntöä ei löydy.
– Tätä voi käyttää hyväkuntoisen
maalipinnan vahaukseen, mutta jos
pinta on vähänkin hapettunut tai haa-
-
listunut, niin ei kannata vaivautua
tällä kiillottamaan, kuuluu tuomio.
Vahan levityksessä laite jotenkuten
toimii, mutta Tero Pietiäisen mielestä
lopullinen kiillotus kannattaa tehdä silti
käsin mikrokuituliinaa käyttämällä. Niin
saa paremman lopputuloksen.
Testillä on onnellinen loppu, sillä lieskoja
tai käryä ei nähdä, vaan kiillotuskone
jää henkiin. Tero Pietiäinen kuitenkin arvelee, että vähänkin kovemmassa käytössä moottori kyllä tästäkin laitteesta
sulaisi.
Ammattilaisen mielestä testikone on siis
rimpula, mutta hinnallahan se ei ole pilattu. Yrityksessään Loimaan Autofiksaamossa Tero Pietiäinen on tottunut aika
lailla eri kategorian laitteisiin: ammattikäyttöön tarkoitetun kiillotuskoneen
hinnassa on kaksi nollaa enemmän.
Sellaisella onnistuu myös naarmujen ja
hapettumien poisto maalipinnasta. Tällä
testilaitteella ei.
•vääntö riittää vain vahan levitykseen
•käyttöaika luultavasti hyvin rajallinen
•lyhyt virtajohto
Laskuyhteenveto
helpottaa maatilan
paperitöitä
Koko vuoden sähkönkäytön ja
sähkölaskujen summat voi saada
kätevästi yhteen dokumenttiin,
joka lähetetään sähköpostiisi.
Sallilan tarjoama palvelu on
tarkoitettu e-laskua käyttäville
viljelijöille ja pienyrittäjille.
– Muutamat viljelijät
ovat osanneet kysellä
yhteenvetoa sähkölaskuistaan, ja heille on
niitä toimitettu, kertoo Sallilassa maatalous- ja yritysasiakkaita palveleva Pentti Kuusela.
– He ovat kokeneet ne hyvin hyödyllisiksi, joten palvelua on kehitetty
niin, että saamme tiedot suoraan
asiakastietojärjestelmästä ja voimme markkinoida sitä nyt aktiivisesti
muillekin viljelijöille ja pienyrittäjille.
Laskuyhteenvedossa on eritelty
kuukausikohtaisesti sähkölaskujen summat ja sähkönkulutus sekä
laskettu ne yhteen vuositasolla.
Viljelijät saavat hakea energiatuotteista kuten sähköstä ja polttoaineista
valmisteveron palautusta. Hakemuksen tekeminen nopeutuu huomattavasti, kun koko vuoden sähkölaskuja ei tarvitse ynnäillä itse yhteen.
– Maatalouden veroilmoitukset työllistävät joitakin viljelijöitä useamman
päivän vuodessa, joten kaikki helpotus on tarpeen, ovat viljelijät viestittäneet Sallilalle, Pentti Kuusela sanoo.
Sähkölaskujen yhteenveto on hyvä
apu myös kulutuksen seuraamiseen. Laskuyhteenvedossa on numerotietojen ohella taulukko, josta
on helppo vertailla eri kuukausien
sähkönkulutusta. Jos maatilalla on
useita kiinteistöjä, kunkin kulutus
näkyy erikseen. Näin mahdollisia
sähkösyöppöjä on helppo lähteä jäljittämään.
Viljelijöiden paperityöt puhuttivat koko
Suomea loppukesästä, kun Kiuruveden
maaseutuasiamies Mari Tabell kokosi
pyykkinarulle kaikki lomakkeet, jotka
viljelijä joutuu täyttämään. Narusta tuli
25 metrin mittainen.
Laskuyhteenveto on Sallilan tarjoama
pieni apu paperibyrokratian kanssa
painiville viljelijöille.
Laskuyhteenveto
- On
Yhteenve
tarkoitettu
Laskunro
ensisijaisesti maanviljelijöille
656611
691742
ja pienyrittäjille, joiden
715722
759731
sähkölaskut tulevat e-laskuna
- Helpottaa
to makse
tuista
laskuista
Vuosi: 20
14
Asiakas:
Sallila Sä
hköasenn
Toimitusk
us
ohde: 20
150 / Papp Oy / 25556
ilanmäenti
e 32100
YPÄJÄ
791061
823515
Jakso
02/Helmik
uu
04/Huhtiku
u
06/Kesäku
u
08/Elokuu
10/Lokaku
12/Jouluku
u
(alv 0%)
145,01 €
82,15 €
80,44 €
68,34 €
58,49 €
u
Yhteensä
veroilmoituksen
Summa
107,11 €
541,54 €
Alv
34,8 €
19,72 €
19,31 €
16,4 €
14,04 €
25,71 €
129,98 €
25.8.2015
Summa
+ alv
179,81 €
101,87 €
99,75 €
84,74 €
72,53 €
132,82 €
671,52 €
tekemistä
- Saa
tilattua
Sallilan
asiakaspalvelusta
- On
Laskunro
656611
691742
asiakkaalle ilmainen
1 078 kW
h
715722
491 kW h
759731
475 kW h
362 kW h
791061
palvelu
Energia
270 kW h
823515
Yhteensä
724 kW h
3 400 kW
h
11
Oletko
käynyt?
Lähimatkailukohteet
Kun kiekko
koriin kolahtaa
Viuh! Kops!
Vampulan ulkoilumajan maastossa kirkkaanväriset kiekot halkovat ilmaa ja
osuvat välillä puunrunkoihin. Keväällä 2009 avatusta frisbeegolfradasta on
tullut suosittu vapaa-ajanviettopaikka.
– Vampulan kilpatasoinen metsärata on
arvostettu pelipaikka. Keltaisilla koreilla varustetun 18-väyläisen radan lisäksi alueelle
avattiin viime vuonna 10-väyläinen rata,
jossa on punaiset korit. Radan tekevät
haastavaksi korkeuserot ja runsas puusto,
sanoo Vampulan Urheilijat ry:n frisbeejaoston puheenjohtaja Mika Vainio.
– Korkeuserot tuovat heittämiseen oman
elementtinsä, joka on otettava huomioon. Kapeiden väylien ympärillä on paljon
puita, joihin kiekot pakkaavat osumaan.
Vain pieni osa frisbeegolfin harrastajista
myös kilpailee. Vampulan seurassa on
30 lisenssipelaajaa, joista suurin osa on
20–40-vuotiaita miehiä.
– Naisia ei mukana ole ja juniori-ikäisiäkin
pelaajia vain pari, Vainio harmittelee.
– No, kyllä ne tytöt tulevat poikaystävien perässä radoille ja innostuvat vielä kilpailemaankin. Vanhempia ihmisiä
näkee rataa kiertämässä paljon, eikä
ihme. Onhan tämä mukavaa ulkoilua.
Vampulan radat ovat väyläpituudeltaan
noin 2,3 km ja 1,1 km, ja siirtymineen noin
4 km ja 2,3 km. Pelatessaan tulee siis helposti liikkuneeksi useamman kilometrin.
Lajille tyypillistä on, että pelajaat pyrkivät
kiertämään mahdollisimman paljon rato-
12
ja. Kiekot pakataan mukaan lomareissuillekin. Frisbeegolfradat.fi-sivustolle voi
tehdä itselleen profiilin, jonne kirjataan
kaikki ”bongatut” radat.
– Lajissa parasta on luonnossa liikkuminen ja itsensä voittaminen. On hieno
tunne, kun kiekko tottelee juuri niin kuin
on ajatellut. Kilpailuissa on hyvä henki
ja uusia tuttuja tulee paljon, itse viitisen
vuotta aktiivisesti kilpaillut Vainio kehuu.
– Frisbeegolfin pelaajamäärät kasvavat
hurjaa vauhtia. Kolmen viimeisen vuoden
aikana kasvu on ollut vuosittain n. 50 %,
ja sama tahti tuntuu jatkuvan myös tänä
vuonna, sanoo Suomen frisbeegolfliiton
puheenjohtaja Ville Kotamäki. Naispuolisten harrastajien määrä on kasvanut
reilusti.
– Jäsenseurat tekevät aktiivisesti töitä liiton vision toteuttamiseksi. Naisten ja tyttöjen mukaan saanti sekä lasten ja nuorten harrastustoiminnan lisääminen on
ollut viime ja tänä vuonna vahvasti esillä.
Vampulan rata on Kotamäellekin tuttu
paikka.
– Olen käynyt Vampulassa muutaman
kerran kisaamassa. Pidän kovasti radasta,
hyvin haasteellinen ja tekninen, pelkästään pitkälle heittämällä ei siellä pärjää.
Frisbeegolf...
...sopii kaikille ikään tai
sukupuoleen katsomatta
...on halpa harrastus: vain
kiekot pitää hankkia, radat ovat pääosin vapaasti
käytettävissä
...on viime vuosina
noussut Suomessa
merkittäväksi kuntoilu- ja
kilpailulajiksi: Suomen
frisbeegolfliitossa on
94 jäsenseuraa, joissa
jäseniä yli 4000. Heistä
noin puolet pelaa kilpailulisenssillä.
Vampulan rata:
par eli ihannetulos 58
heittoa (lyhyemmässä
radasssa 33)
● luokitus FGR.fi-palvelussa
AA1 (hyvin varusteltu
kilparata)
● keltaisen radan voimassa
oleva rataennätys on 52
heittoa
● kunnossapidosta ja kehittämisestä huolehtii Vampulan
Urheilijat ry:n frisbeejaosto
● alueella oleva ulkoilumaja
on vuokrattavissa
●
Muita
lähiseudun ratoja
(suluissa väylien määrä):
Rekikoski DiscGolfPark,
Huittinen (9)
l Keskuskoulun frisbeegolfrata,
Loimaa (6)
l Mellilänjärvi DiscGolfPark,
Loimaa(18)
l Porttikallion frisbeegolfrata,
Punkalaidun (9)
l Vartiolan frisbeegolfrata,
Punkalaidun (5)
l Forssan frisbeegolfrata (9)
l Kiperin frisbeegolfrata,
Eura (12)
l Sieravuori DiscGolfPark,
Eura (9)
l Haukkavuori DiscGolfPark,
Pöytyä (9)
l Oripään frisbeegolfrata (9)
l
Kuva: Aino Suominen
Uskallatko kiivetä
RUUMISVUORELLE?
Kun on ihastellut Kanniston Kotieläintilalla takkuturkkista ylämaankarjaa, poroja, alpakoita, possuja ja
vaikka mitä muita eläimiä, on aika
suunnata peltotien päässä kohoavalle Leikkilinnan mäelle. Louhikkoinen
vuori on jääkauden jälkeen ollut yksinäinen saari meren keskellä, kertoo
opas Aino Suominen.
Majurinpolun varrelta löytyy jääkauden jälkiä ja rautakautisia uhripaikkoja. Suuren susikiven päälle paimenet pakenivat ennen
vanhaan susia. Kuppikiviin tuotiin vainajille
evästä tuonpuoleiseen, ja sorsakuvion vieressä nuotioon heitettiin uhrilahja Tapiolle
metsästysonnen varmistamiseksi.
Harmaita, sumuisia aamuja kutsutaan
Alastarolla ”majurin ilmaksi”. Silloin Leikkilinnan liepeillä ratsastelee majuri Hästesko, joka oli Vuolteen puustellin isäntä 1700-luvulla. Vaikka olisi jännityksen
ystävä, ei kummituksen ilmaantumista
kannata toivoa: tarinan mukaan majurin
haamun näkeminen tarkoittaa, että omat
elonpäivät ovat vähissä.
Majurin haamun ohella Leikkilinnassa voi
törmätä jättiläiseen, joka kiipeää suuria kivi-
siä portaita pitkin kotiinsa vuoren huipulle.
Metsässä vaeltelee myös Amalia, Kanniston paimentyttö, joka ei koskaan palannut
paimenesta vaan muuttui metsänhengeksi.
Leikkilinnaan liittyvät tarinat ovat kulkeneet Aino Suomisen suvussa suullisena
perimätietona. Hän itse on kuullut ne
isältään Tauno Suomiselta, Kanniston
nykyiseltä isännältä, ja tallettanut ne
lasten seikkailukirjaan Majurinpolun
metsänhenget (2012).
Leikkilinna on hauska nimi, mutta oikeastaan kyse on käännösvirheestä.
Ruotsinkielinen nimi Likberg kun tarkoittaa Ruumisvuorta ja kertoo paikan luonteesta vainajien muistopaikkana, jonne
käytiin viemässä uhrilahjoja. Suomenkielisen nimen ”linna” viittaa linnavuoreen
eli siihen, että vuorelle on aikoinaan paettu viikinkejä ja muita ryöstäjiä.
Leikkilinnaan pääsee peltotietä
pitkin vieraillessaan Kanniston
tilalla (pääsymaksu 5 euroa).
Omatoimiretkeilijöitä opastavat
infokyltit. Ryhmille voi tilata
opastuksen.
Oletko käynyt?
Mitä muidenkin kannattaisi nähdä tai kokea sinun
kotinurkiltasi? Ilmianna kiinnostava nähtävyys tai
mukava retkikohde Liekkeen toimitukselle!
Lähetä vinkkisi sähköpostilla: [email protected]
13
Tuote
Jyrki
rummuttaa
vastustajan
suohon
Jyrki Veini ja patarumpu
ovat tuttu näky jokaiselle
koripallon ystävälle Loimaalla.
Kun Sallilan valikoimiin tuli
Bisons-sähkötuote, tiesi
superfani heti, että se on
juuri häntä varten.
Kotkasta kotoisin oleva loimaalainen Jyrki Veini on seurannut Loimaan Bisonsin
taivalta kakkosdivisioonasta lähtien. Hän
on saanut riemuita katsomossa, kun
joukkue on noussut ensin ykkösdivisioonaan, sitten liigaan ja voittanut siellä kaksi mestaruutta sekä pronssin ja hopean.
Kannustuksen volyymi kasvoi, kun seura
hankki fanien käyttöön patarummun.
Rumpaliksi ryhtyi Jyrki.
– Kyllästyin hiljaisuuteen katsomossa.
Ajattelin että täytyy saada porukka innostumaan, ja niin siinä on käynyt. Positiivista palautetta on tullut paljon. Vieraspeleissä aina tullaan kyselemään, että
kai te tuutte seuraavallakin kerralla, että
saadaan meininkiä halliin, hän kertoo.
Penkkiurheilu voi vastata rankkaa urheilusuoritusta – ainakin jos paukuttaa
14
kaksi tuntia patarumpua ja karjuu kannustushuutoja.
– Kerran oli kotimatsissa sykemittari –
taisi olla pronssipeli KTP:tä vastaan –
ja sen mukaan pelin aikana paloi 1868
kilokaloria huippusykkeen ollessa 172.
Viime kaudella hän oli liigapeleistä paikalla kaikissa Bisonsin kotiotteluissa,
ja vieraspeleistäkin jäi käymättä vain
kahdeksan. Viime talvena Jyrki istui pikkubussin ratissa melkein 4000 km, kun
faniporukka reissasi vieraspeleihin.
– Ne olivat mukavia reissuja. Pienellä autolla kun mennään kaikki kuulevat mistä
puhutaan ja tulee sellainen hyvä henki.
Vaikka joukkue kärsisi tappion, Bisonsin
fanit ajavat kotiin aina hyvillä fiiliksillä.
Matkalla ei itketä eikä ryypätä.
– Kaikki ovat selvinpäin. Nuorisoa on
mukana ja siksikin on tärkeää, ettei örvelletä.
Urheilujoukkueiden fanien kahakoista
uutisoidaan aina välillä, ja joskus ne äityvät väkivallaksikin. – Alkuun meillekin keljuiltiin ja sanoin porukoille, ettei
lähdetä siihen mukaan, niin se loppuu
toiseltakin puolelta. Viime kaudella oli
jo aika hiljaista, ja ihan mukavasti oltiin
kaikkien kanssa kavereita. Koripallossa
kiehtoo vauhti sekä juuri se katsomossa
koettu yhteisöllisyys. Kaikki ovat siellä
kuin yhtä perhettä. Kylillä pelaajatkin
morjestelevat faneja, Jyrki Veini kiittelee.
Tämän vuoden alussa Sallila lanseerasi
oman sähkötuotteen Bisons-faneille.
– Minulle oli heti selvää, että kun paikallinen sähköyhtiö lähtee tällä tavalla
kannattamaan seuraa, niin totta kai mä
lähden siihen mukaan. Ei siinä ollut vaihtoehtoa!
Vaimokaan ei tykännyt huonoa biisonisähköstä, sillä hänkin käy peleissä.
– Alkuun oli nihkeätä kun yritin häntä
houkutella, mutta sitten yksi hänen
naisystävänsä houkutteli hänet lähtemään, ja hänhän jäi koukkuun saman
tien.
Raija ja Jyrki Veinin yritys Hierontakoti toimii nimensä mukaisesti heidän kotinsa yhteydessä. Valot palavat työpäivinä aamusta
iltaan. Pesukone käy melkein joka päivä.
Sähköä kuluu vuodessa 11-12 000 kWh,
ja jokaisesta kilowattitunnista ropsahtaa
ropoja Bisonsin hyväksi.
Jyrki Veinille tuli elokuussa täyteen 28
vuotta alan töitä. Vuosittain käy parisen
tuhatta asiakasta, joukossa myös Bisonsin pelaajia.
– Jouduin kyllä ilmoittamaan Bisonsin
toimistoon, että vaikka fani onkin, niin
vaimo ei halua nähdä Bisonsin pelaajia
ihan niin usein, Jyrki naurahtaa. – Jenkkipelaajia kun tuli joskus monenakin
iltana viikossa hierottavaksi vielä minun
työpäiväni päätteeksi, ja he saattoivat
lähteä meiltä vasta iltayhdeltätoista.
Entä miten käy Bisonsille ensi kaudella?
– Loppuotteluun mennään ja kyllä ne
mestaruuden vievät!
Bisons-sähkö on
kaksivuotinen, määräaikainen
tuote. Osa tuotteen hinnasta
luovutetaan koripallojoukkue
Bisonsille.
Bisons-sähköön sisältyy myös
tuotelahja: valitsemalla tämän
tuotteen asiakas saa joukkueen
nimmareilla varustetun pelipaidan tai pallon.
Bisons-sähkösopimuksen voi
tehdä nettisivuilla www.sallila.fi
tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun 02 7643 201.
Bisons-sähkön
hinnat ovat
Sallila Energialla on tarjolla vastaavanlainen
sähkönmyyntituote myös lentopallojoukkue Hurrikaanin faneille.
Yleissähkö Perusmaksu 3,60 €/kk
Energia 7,56 snt/kWh
Bisons-sähkön tapaan Hurrikaanisähkö on kaksivuotinen ja määräaikainen. Osa tuotteen hinnasta luovutetaan Hurrikaanille, ja
tuotteeseen sisältyvänä tuotelahjana voi valita Hurrikaanin
pelaajien nimmareilla varustetun pelipaidan tai pallon.
Kausisähkö Perusmaksu 3,60 €/kk
Energia talviarkipäivä 7,72 snt/kWh
Energia muu aika 6,72 snt/kWh
Hurrikaani-sähkösopimuksen voi tehdä nettisivuilla
www.sallila.fi tai asiakaspalvelussa, ja hinnat ovat samat
kuin Bisons-sähkössä.
(sis. alv. 24 %):
15
Uutiset
Kuhanpoikaset
uivat Loimijokeen
SE-Vesi-sähkötuotteen ympäristöosuudella ostetut kuhanpoikaset uiskentelivat
toukokuusta asti Toivo Kykylän altaassa
Vampulassa. Kesästä riippuen poikaset
voivat olla jopa 12-senttisiä, tai sitten jäädä vain kuuden sentin mittaisiksi, kertoo 40 vuotta kaloja kasvattanut Kykylä.
Kaloja ei tarvinnut kesällä ruokkia lainkaan, vaan ne saivat ravintonsa planktonista ja pienistä hyönteisistä vedessä.
Tiilitehtaan jäljiltä oleviin altaisiin pumpattua Loimijoen vettä vaihdettiin välillä.
Alunperin tarkoitus oli istuttaa toutainta. Sitä ei ollut saatavilla, mutta kuha oli
hyvä vaihtoehto, sanoo kalanpoikaset
toimittanut Kimmo Puosi ProAgrialta.
Hänen mukaansa Loimijoen samea vesi
sopii kuhalle hyvin. Ravintoa on saatavilla runsaasti, ja rehevissä vesissä kalojen kasvu onkin yleensä nopeinta. Kuha
kasvaa pyyntikokoiseksi 4-6 vuodessa.
10 000 kalanpoikasta siirretään paunetiksi
kutsutun rysän avulla altaasta paljuun. Ne
matkustavat jokeen 10 kilon vesipusseissa, joiden vesi hapetetaan. ”Loimijoessa
on nyt kahdeksankiloisiakin kuhia minun
aikoinaan istuttamistani poikasista”, Toivo
Kykylä kehaisee.
Uusi lämmitysjärjestelmä
pääkonttoriin
Lämpöpumppuyksiköt
on asennettu sisäpihan
sisäänkäynnin viereiseen kulmaukseen.
Kuvan oton jälkeen
ympärille on rakennettu
suojaseinä.
Sallilan pääkonttorin lämmitysjärjestelmään on tehty muutostöitä kuluneen kesän aikana. Entisen sähkö/öljykattilan
rinnalle on asennettu kaksi ilmavesilämpöpumppua. Samalla on parannettu järjestelmän säädettävyyttä. Vanhan
järjestelmän lämmityskattilaa ei pureta, vaan se jää varajärjestelmäksi uuden rinnalle. Vanhan lämmityskattilan ikä
on noin 20 vuotta.
Muutostyöllä lämmityksen energiatehokkuus paranee
selvästi. Myös hiilidioksidipäästöt pienenevät, siis tältä
osin hiilijalanjälkemme pienenee merkittävästi.
Muutostyön pääurakoitsijana on Lassila&Tikanoja Oyj.
Kohteen suunnittelusta vastaa LeaseGreen Oy.
Ole tarkkana - puhelinmyyjän
tarjouksesta voikin tulla sopimus
Sähkönmyyjät soittelevat ahkerasti, joidenkin mielestä liiankin ahkerasti. Milloin tarjotaan huippuedullista sähköä,
milloin alennusta nykyiseen hintaan.
Useimmat puhelinmyyjät ovat liikkeellä rehellisin aikein. Joukossa on kuitenkin myös niitä, joiden tavoitteena
on hankkia asiakkaita keinolla millä
hyvänsä. Niinpä asiakkaan on syytä
olla todella tarkkana siitä, mitä myyjän
kanssa puhelimessa sopii ja millaisia
papereita postissa saapuu.
Jos olet pyytänyt myyjältä postitse tar-
16
jousta, muista ehdottomasti avata saamasi kirje ja tarkistaa, että olet todella
saanut vain tarjouksen etkä sopimusta
tai tilausvahvistusta. Jos olet puhelimessa sopinut sähkön ostosta ja saat
postissa vahvistusilmoituksen, tarkista, että sen sisältö vastaa sovittua.
Jos pyytämäsi tarjouksen sijaan oletkin saanut sopimuksen tai tilausvahvistuksen, sinulla on kahden viikon
peruutusoikeus tehtyyn sopimukseen. Kahden viikon peruutusoikeus
on voimassa myös siinä tapauksessa,
että olet puhelimitse sopinut sähkön
ostosta, mutta et haluakaan enää tätä
sopimusta voimaan. Peruutuksen voi
tehdä syytä ilmoittamatta.
Erityisen tarkkana kannattaa olla henkilötunnuksen kanssa eikä sitä pidä
antaa, jos et halua tehdä suoraan sähkösopimusta. Tarjousta varten henkilötunnusta ei tarvita.
Sallilan asiakaspalvelu auttaa puhelinmyyntiin liittyvissä asioissa ja vastaa
muutenkin mielellään kaikkiin sähköön ja sen käyttöön liittyviin kysymyksiin.
Kahvia ja
energia-asiaa
Tänä vuonna kesäsää oli pettymys
monelle. Ypäjän torilla päästiin onneksi
nauttimaan Sallilan tarjoamat pullakahvit
auringonpaisteessa.
– No sitä ilmaista kahviahan tänne tultiin juomaan,
hyväntuuliset ypäjäläiset naureskelivat. Mielessä oli
tarjoilun lisäksi kyllä sähkönkäyttöön liittyviä asioitakin.
Maakaapeloinnin edistyminen kiinnosti monia. Omille
nurkille toivottiin kaapelia mahdollisimman nopeasti,
jotta sähkökatkoilta vältyttäisiin.
Useat Sallilan asiakkaat kertoivat jo siirtyneensä sähköiseen laskutukseen. Muutamat tunnustivat vielä
vierastavansa ajatusta ja olivat tyytyväisiä kuullessaan,
että jatkossakin on mahdollista saada sähkölasku perinteisesti paperilla.
Kahvinjuonnin lomassa ypäjäläiset vaihtoivat kokemuksia kodin energiajärjestelyistä. Martti Sassilla on 30-lu-
Laskujen välitys Soneralle
ja perintä Sergelille
Sallila Yhtiöiden laskujen välitys siirtyy
Sonera Laskutuspalvelun hoidettavaksi.
Sopimuksen mukaisesti Sonera välittää
jatkossa Sallila Yhtiöiden kuluttaja- ja
yritysasiakkaiden laskut sekä hoitaa yhtiön ostolaskujen välittämisen. Samalla
perintäpalvelu siirtyy Soneran tytäryritykselle Sergel Oy:lle.
Sallila on ulkoistanut laskujen välityspalvelun ja perinnän jo muutama vuosi
sitten, joten toimintatapa ei ole täysin
uusi. Yhteistyöstä Soneran ja Sergelin
kanssa Sallila odottaa tehokasta ja joustavaa. Aiemmat kokemukset Sonerasta
antavat vahvaa luottamusta myös tämän palvelun toimivuuteen.
Yritysten yhteisenä tavoitteena on sähköisen laskutuksen merkittävä lisääminen. Sonera on yrityksenä yksi Suomen
merkittävimmistä laskuttajista ja toisaalta edelläkävijä sähköisen laskutuksen
lisäämisessä. Nyt se tarjoaa laskutuspalvelua myös omille asiakkailleen. Sallilan
yhteistyökumppanina Sonera laajentaa
tätä toimintaansa myös energia-alalle
sekä vahvistaa asemaansa laskutus- ja
perintäpalveluiden tarjoajana.
vun talossaan ollut ilmalämpöpumppu käytössä nelisen vuotta.
– Suosittelen sitä kaikille. Vaikka talossa
on sähkölämmitys, sähköä kuluu nyt vähän. Toki lämmitän myös pystyuunia ja hellaa, hän kertoi.
Sallilan kesäinen torikiertue pysähtyi myös Punkalaitumella ja Huittisissa. Ykköstoivomus Sallilalle oli joka
paikassa samansuuntainen:
– Lähettäkää pieniä laskuja!
Kiertueella sai arvata kelassa olevan kaapelin määrää.
Oikea vastaus oli 199 metriä. Lähimmäs arvasivat Outi
Syrjälä Punkalaitumelta, Sinikka Lammela Ypäjältä
sekä Arto Nikmo, Tuula Ala-Haavisto ja Sara Lundgren
Huittisista. Heille on lähetetty palkinnot.
Parannustöitä
voimalaitoksilla
Vuolteen voimalaitoksella on toteutettu kesän aikana korjaus- ja parannustöitä. Muutostöissä uusittiin turpiinien edessä olevat luukut
tukipalkkeineen. Työ toteutettiin vaiheittain niin, että toinen koneista
oli aina käytössä. Tehtävillä töillä ei ollut vaikutusta jokiveden pinnankorkeuksiin.
Muutostyön toteutti Mantikko Oy Laviasta. Yritys on erikoistunut tämäntyyppisiin tehtäviin.
Luukkutöiden lisäksi Vuolteen ja myös Sallilan voimalaitoksella on
tehty parannustöitä alueen suoja-aitauksissa.
Toteuttavana yrityksenä
on Pur-Ait Oy.
Muutostyöt toteutettiin,
jotta laitoksen käyttö- ja
turvallisuusasiat pysyvät riittävällä tasolla.
Turvallisuusasioissa
pitää huomioida sekä
alueella ja laitoksissa
työskentelevien henkilöiden että myös alueen
läheisyydessä asuvien
ihmisten turvallisuus.
17
Ajankohtaista
SE-VAIHTO
SE-Vaihto on
määräaikaisen
sopimuksen
hintatakuu
Kun teet määräaikaisen sähkösopimuksen, sidotaan sähkön hinta sopimuksen voimassaoloajaksi. Näin
voit suojautua mahdollista sähkön
hinnan yleistä nousua vastaan. Mutta entä jos käykin niin, että sähkön
hinta lähtee laskuun sopimuskauden aikana?
Nyt sinulla on mahdollisuus varautua myös hinnan laskuun ja siitä
saadun hyödyn siirtämiseen itsellesi. Kun liität sähkösopimukseesi
SE-Vaihdon, voit halutessasi päättää
määräaikaisen sopimuksen ja tehdä kanssamme uuden vastaavan
määräaikaisen sopimuksen uusilla
hinnoilla. Näin saat itsellesi uuden
edullisemman sopimuksen. Ja uuteen sopimukseen voit jälleen liittää
SE-Vaihdon.
SE-Vaihto on käytettävissä uusia
määräaikaisia sopimuksia tehtäessä
ja koskee asiakkaita, joiden vuosikulutus on alle 30 000 kWh. SE-Vaihto
laskutetaan kertamaksulla sopimuskauden ensimmäisen sähkölaskun
yhteydessä.
Asiakaspalvelumme kertoo mielellään lisää SE-Vaihdosta.
Sallila palvelee
– esittelyssä myyntisihteeri Jenni Hulmi
1. Mistä tänne tulla tupsahdit?
4. heinäkuuta 2011 suljin takanani yhden
oven ja avasin Sallilan Alastaron konttorin
oven aamulla klo 8.00.
2. Missä majailet ja löytyykö kotijoukkoja?
Säk yläst ä löyt yy sininen tupa ja
mansikkamaa. Aviomies Mika ja kolme
lasta; Kiia, Jonni ja Erin.
3. Mitä toimenkuvaasi kuuluu?
Laskutus ja lisäksi hoidan sähköyhtiöiden
välisen sähkönmyyjän vaihtumiseen liittyvän
tiedonvaihdon eli sanomaliikenteen.
4. Erikoisin / mieleenpainuvin työssä
vastaan tullut tilanne?
Joulukuussa 2011 Tapani-myrskyn
aiheuttama härdelli konttorilla oli jotain,
mitä ei olisi voinut koskaan kuvitellakaan
etukäteen.
5. Mitä muuta teet kuin töitä?
Olen aktiivisesti mukana lasteni
18
harrastuksissa ja perinyt papaltani
innostuksen toimia urheiluseuraaktiivina.
6. Mistä tulee hyvä fiilis?
Urheilijanuorten liikuttamisesta ja heidän
onnistumisestaan saavuttaa tavoitteensa.
7. Mikä ärsyttää?
Maitopurkkien kierrekorkit
8. Mitä sähkölaitetta ilman et pärjää?
Lämminvesivaraaja
9. E-kirja, e-lasku, e-lippu - onko
tullut käytettyä?
Kirjat luetaan kirjoina mutta
muuten kyllä on tullut käytettyä.
10. Mitä tekisit, jos naapurisi
saisi lottovoiton?
Pitääkin kysyä, että lottoavatko
he. Pitää hankkia korvatulpat,
jos vaikka järjestävät hippalot
sen kunniaksi, mä tuun kuitenkin
töihin…
Helteiden
jälkeen
Täytä ristikko ja lähetä se 30.11.2015 mennessä:
Sallila Yhtiöt, Loimijoentie 65, 32440 Alastaro
Ristikon oikein täyttäneiden kesken arvotaan palkinto.
Nimi
Lähiosoite
PostinumeroPostitoimipaikka
Lieke 1/2015 ratkaisu
Puhelin
Onnea edellisen ristikon voittaja, Pirkko Knuutila Loimaalta!
19
Tervetuloa
Energiapäivään
pääkonttorillemme Alastarolle
tiistaina 6.10. klo 13-18
Tule
tutustumaan
PAIKKA AURINGOSSA
aurinkopaneelipuisto
e-lasku, sähköpostilasku, Online
energiansäästö
sähköpolkupyörä
Osallistu
arvontaan, voit
voittaa paneelin
puistostamme
vuodeksi
Tarjolla
kahvia ja pullaa
grillimakkaraa
popcornia
www.sallila.fi
Loimijoentie 65,
32440 Alastaro
puh. 02 76 431
www.sallila.fi