Kutsu syyskokoukseen! s. 22 YSTEA – Yhdessä olemme vahvoja!

2/15
Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset ry
JÄSENLEHTI
YSTEA –
Yhdessä
olemme
vahvoja!
ässä numerossa mm.
T
4 Kolme päivää ammatillista koulutusta
8 Lisääkö työnohjaus työhyvinvointia?
12 Vappu Työn Päivästä työpäiväksi!!!!
Kutsu syyskokoukseen! s. 22
PÄÄKI R J O I T US
YSTEA-lehti
Julkaisija:
Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan
Ammattilaiset ry:n jäsenlehti
YSTEA ry on Toimihenkilöliitto
Erto ry:n jäsenyhdistys.
www.ystea.fi, www.erto.fi
YSTEA on myös Facebookissa.
Mediakortti:
http://www.ystea.fi/ajankohtaista/lehti/
mediakortti
Päätoimittaja:
Virva Ryynänen
vt. puheenjohtaja YSTEA ry
[email protected]
p. 040 703 8035
Toimitussihteeri:
Reijo Partanen
lehtivastaava
[email protected],
p. 040 766 3753
Viestintätyöryhmä:
Teuvo Kaartti pj, Soili Vivolin,
Tarja Nieminen, Virva Ryynänen,
Reijo Partanen
Ulkoasu ja taitto:
Vitale Ay, Taina Leino
Painopaikka:
KTMP | Ykkös-Offset, Vaasa
ISSN-L 2242-573X
ISSN 2242-573X (Painettu)
ISSN 2242-5748 (Verkkolehti)
Kannen kuva:
Aku ja Majuri-kissa, kuva Päivi Leppänen
Kiitos ja kumarrus,
Pekka Laukkanen poistuu takavasemmalle
YSTEA – Yhdessä olemme vahvoja
Melkein kaikilla yhteisöillä on nykyään
kirjatut arvot. Joskus arvot ovat niin
yleisiä, että tulee mieleen, ovatko
kirjatut arvot vain hienoja sanoja vai
onko niitä oikeasti mietitty. Vaikka
YSTEAn arvoissa on tutun kuuloisia ja
ehkä joillakin muillakin yhdistyksillä
esiintyviä arvoja, niitä on pohdittu
ihan aidosti – porukalla ja perusteel­
lisesti.
YSTEA – jäsentä varten
YSTEAssa kiinnitetään tänä vuonna
huomiota erityisesti jäsenlähtöisyyteen.
YSTEAssa jäsenlähtöisyys tarkoittaa sitä,
että koko toiminta lähtee jäsenten tarpeista, kaikilla sopimusaloilla, erilaisissa
ammateissa ja eri puolilla Suomea.
Kuuntelemme jäsenten ääntä ja otamme
huomioon jäsenten ongelmat. Toimimme jäsenistöä koskevan tutkitun tai
muuten todennetun tiedon pohjalta.
Tämän vuoksi YSTEA ja liittomme ERTO
kysyy jäsenten palautetta tarpeineen ja
toiveineen säännöllisesti. YSTEA teki
viime joulukuussa jäsenkyselyn, jonka
vastausten pohjalta toimintaa suunnataan jäsenten toiveita kuunnellen.
Vaikka YSTEAssa on Uudellamaalla selkeä
jäsenkeskittymä, melkein 70 % jäsenistä
on kuitenkin muualta kuin pääkaupunkiseudulta. Tämän vuoksi sääntömääräisiä
kokouksia pidetään vaihdellen eri puolilla
Suomea – kuitenkin kohtuullisen helposti
saavutettavissa olevilla paikkakunnilla. YSTEAssa on tärkeää, että jäsenet pääsevät mukaan tärkeimpiin päätöksenteon
paikkoihin. Seuraava tapaamisen ja
vaikuttamisen paikka on 21.11.2015
Kuopiossa, jonne jäsenille korvataan
matkakulut, jotta jokaiselle jäsenelle mahdollistetaan osallisuus päätöksentekoon.
YSTEAn viestintä huomioi jäsenlähtöisyyden ja lähellä näkymisen myös tiedottamalla jäsenille monikanavaisesti. Jäsen
saa tietoa postitse (lehden kautta),
sähköpostilla sekä sähköisellä jäsenkirjeellä. Omatoimiset jäsenet voivat hakea
tietoa nettisivujen kautta, jossa on ajankohtaisten uutisten lisäksi tapahtumia
sekä tuhdimpaa työelämäfaktaa työehtosopimusasioiden ryydittämänä. Keveämpiä kuulumisia löytyy Facebookista
YSTEAn sivuilta. Hyödynnä jäsenenä
vaikka kaikkia kanavia!
YSTEA – yhdessä olemme vahvoja
Tämän YSTEA-lehden teemana on yhteisöllisyys. Yhteisöllisyys on se perusta,
miksi toimimme järjestäytyneinä ja
yhdistyksenä. Ammattiyhdistyksen yksi
olemassaolon syy on yksinkertaisesti, että yhteisvoima on vaikuttavampaa kuin
yksin tekeminen. On kannattavampaa
tehdä yhdessä työehtosopimuksia kuin
jokaisen neuvotella niistä yksin. Se on
myös tehokkaampaa. Ajatella, jos jokainen neuvottelisi ihan jokaisen työehtonsa
yksityiskohdan työnantajansa kanssa
erikseen: mitä ajanhukkaa se olisikaan?
Yhteisvoimin neuvotellen olemme saaneet viisipäiväisen työviikon ja kahdeksantuntisen työpäivän. Nyt nekin
ovat uhattuna. Sata vuotta työelämässä
ja työehdoissa taaksepäin palaaminen on
varmaan todennäköisempää, jos emme
yhdessä siihen puutu.
Työehtosopimusten yleissitovuus voi
joskus olla myös YSTEAn aloilla uhattuna.
Työehtosopimuksia pääsee neuvottelemaan vain, jos alan yhdistyksessä
on tarpeeksi jäseniä – siksi jäsenten
yhteisö ja sitoutuminen eli itse jäsenyys on entistäkin merkityksellisempää. Jäsenenä voimme vaikuttaa –
myös siihen, joudummeko mahdollisen uuden kiristyvän työlainsäädännön vuoksi tekemään työtä entistä
heikommin ehdoin, vai onko meillä
myös tulevaisuudessa työehtosopimukset, joita alallamme on nouda­
tettava.
Puheenjohtajamme Pekka
­Laukkanen otti työelämässä
­uusia haasteita vastaan ja
tämän vuoksi joutui luopumaan
loppuvuodeksi puheenjohtajan
tehtävästään. Vaikka Pekan
­komennus on toivottavasti väliaikainen, kaipaamme jo nyt
­Pekan nuorekasta ja aurinkoinen olemusta. Tällaisissa tilanteissa yhteisöllisyys on myös
tarpeen. Yhdessä YSTEAn porukalla toimien onnistumme
tässäkin nivelkohdassa, kun
­hallitus vt. puheen­johtajan
kanssa luotsaa toimintaa eteenpäin loppuvuoden ajan.
YSTEAn hallituksen jäsenet löytyvät nettisivuilta www.ystea.fi,
olet aina tervetullut yhteydenottosi kera, asian kanssa tai
muuten vain, vaikka ilman
asiaakin. Vt. puheenjohtajana
olen mielelläni käytettävissäsi,
YSTEAn jäsen!
Tapaamisiin Kuopiossa
21.11.2015!
Virva Ryynänen
Hyvät ystealaiset ystävät, on aika
kiittää ja kumartaa kuluneista vuosista. Olen siirtynyt 1.9.2015 alkaen
työloman myötä töihin ammattiliittomaailman pyörteisiin vuoden ajaksi ja
samalla eronnut kaikista ERTOn ja
YSTEAn luottamustehtävistä. Haikeus
ja kiitollisuus ovat sanoja, jotka
kuvastavat parhaiten tunnelmiani
tällä hetkellä.
Lähes kymmenen vuotta mukana
YSTEAn hallituksen toiminnassa on
opettanut paljon ammattiyhdistys­
toiminnasta ja edunvalvonnasta,
antanut kokemusta kentän tarpeista
ja odotuksista ammattiliittotoiminnalle sekä kirkastanut kuvaa työelämän
todellisuudesta, jossa eletään tällä
hetkellä. Uusia tuttavuuksia, kokemuksia ja ihmissuhteita on kertynyt
takataskuun runsaasti. Samalla näköalapaikka YSTEAn puheenjohtajana
on osoittanut, kuinka toimintaympäristö niin sosiaalialan järjestöissä,
terveyspalveluissa kuin kokonai­
suudessaan yksityisellä sosiaali- ja
ter­veysalalla on muutoksessa.
Suomeen on viime kuukausina saapunut tuhansia turvapaikanhakijoita.
Tämä on herättänyt ihmisten keskuudessa runsaasti erilaisia, ristiriitaisia
tunteita. Suuri joukko ihmisiä on
lähtenyt mukaan auttamisen ketjuun:
he ovat lahjoittaneet tavara-apua,
tulleet mukaan vapaaehtoistoimintaan ja vaikuttaneet monin eri tavoin
suomalaisessa yhteiskunnassa. Tilanne on toisaalta herättänyt myös
huolta ja pelkoakin.
Järjestöt tarjoavat monenlaisia tapoja
toimia esimerkiksi vapaaehtoisena. Tule mukaan välittämään ja vaikuttamaan sekä päättäjiin että kansalaisiin.
Vaaditaan yhdessä päättäjiltämme
inhimillisesti kestäviäpäätöksiä ja roh­
keutta vastata maailman meille heittämään haasteeseen. Mukaan auttamisen
talkoisiin voi liittyä jokainen, joka jo
toimii kodeistaan paenneiden puolesta
sekä jokainen, joka vasta pohtii mitä
tehdä kaikkein heikoimmassa asemassa
olevien hyväksi.
Julkisuudessa esiintyvien poliitikkojen ja
muiden vaikuttajien esimerkit ohjaavat
keskustelua. Esimerkiksi pääministeri
Juha Sipilän ja Suomen Pankin pää­
johtaja Erkki Liikasen taannoiset avaukset näyttävät vaihtoehtoja auttamiseen.
Toivon, että sinäkin olet mukana
­rakentamassa kaikille yhteistä Suomea.
Muistathan, että pienetkin konkreettiset teot ja puheet edistävät sopuisaa
yhteiseloa meidän ja tänne saapuvien
kesken.
Arnold Schwarzeneggeriä lainatakseni:
”I’ll be back”. Ihanaa ja aurinkoista
syksyn jatkoa, mukavaa talven odottelua sekä sydänlämpöiset kiitokset
kuluneista vuosista!
Pekka, YSTEAn väistyvä puheenjohtaja
(kuvassa vasemmalla)
Kaikkialla maailmassa kansalaiset ja
viranomaiset auttavat ihmisiä, jotka
ovat joutuneet jättämään kotinsa
äärimmäisessä hädässä. Kansainväliset sopimukset sitouttavat valtioita
– myös Suomea. Jokainen meistä
löytää oman tapansa auttaa. Ystea 2/2015 - 3
KOLME PÄIVÄÄ
AMMATILLISTA KOULUTUSTA
K
uka saa ja kenelle annetaan,
kysyi Leevi laulussaan vuosia
sitten. Työnantajan maksama
koulutus tuntuu jonkun työntekijäryhmän osalta olevan itsestään selvyys, jonkun kohdalla saavuttamaton etu, joillekin pakkopullaa joka
häiritsee työntekoa. Työnantajan
velvollisuudesta huolehtia työntekijän koulutuksesta ja työhön perehdyttämisestä säädetään työsopimuslaissa. Sen mukaan työnantajan velvollisuus on pitää huolta siitä, että
työntekijä voi suoriutua työstään
myös yrityksen toimintaa, tehtävää
4 - Ystea 2/2015
työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Työnantajan on
myös pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi.
Kesäkuun puolivälissä jatkoa saaneeseen työllisyys- ja kasvusopimukseen sisällytetty ammatillisen osaamisen kehittäminen toi mukanaan
kokonaisen lakipaketin, joka astui
voimaan 1.1.2014. Tämä lakipaketti
oli silloin valtion kädenojennus neuvotteluosapuolille, mutta mitä työpaikoilla tästä tiedetään? Vuodelta
2014 koulutusvähennystä verotuksessa tai koulutuskorvausta Työttömyysvakuutusrahaston (TVR) kautta haki
vain pieni osa työnantajista, mikä
toivottavasti ei tarkoita ammatillisen
koulutuksen tarjonnan vähäisyyttä
työpaikoilla.
Koulutuskorvauksen edellytyksinä olevien suunnitelmien laatiminen tuntuu helposti vain lisäävän
henkilöstöhallinnon työtä, eikä sen
taloudellistakaan etua oikein hahmota, onhan työnantaja jo ennen
tätä muutosta saanut vähentää koulutuksesta aiheutuneet kustannukset
kirjanpidossaan eikä tähän vähennysoikeuteen tullut muutoksia. Lakiuudistus ei myöskään määrää työnantajille velvollisuutta kouluttaa henkilöstöään eikä toisaalta takaa työntekijöille subjektiivista oikeutta koulutukseen.
Lakipaketista on saatavissa paljon
tietoa mm. STTK:n, Verohallinnon ja
TVR:n sivuilla, mutta tiivistelmänä
voi todeta, että YSTEAn neuvottelemilla sopimusaloilla työnantajien
velvoitteet ja tuen saamiseksi tarvittavat toimenpiteet riippuvat selkeimmin työntekijämäärästä: yhteistoimintalakia on velvollinen noudattamaan säännöllisesti yli 20 työntekijää työllistävä yritys, yhdistys tai säätiö riippumatta siitä, onko toiminta
elinkeinotuloveron alaista tai ei. YTlaki velvoittaa työnantajan laatimaan
henkilöstö- ja koulutussuunnitelman,
ja tämän koulutussuunnitelman
laatiminen on edellytys koulutuskorvauksen saamiselle myös YT-lain
ulko­puolelle jäävällä, alle 20 työntekijän työnantajalla. YT-lakia noudattavalla työpaikalla työnantaja ilmoittaa henkilöstön edustajille yt-menettelyn aloittamisesta henkilöstö- ja
koulutussuunnitelman laatimiseksi,
samalla työnantajan tulee antaa HEDeille työnantajalla jo olevat, asiaa
koskevat tiedot. Aloite on annettava
hyvissä ajoin, jotta henkilöstöryhmien
edustajat ehtivät valmistautua ja käsitellä asiaa keskenään. Mikäli työnantaja ei tee aloitetta, voi henkilöstön
edustaja pyytää neuvottelujen aloittamista. Työnantaja on silloin velvollinen käynnistämään neuvottelut mahdollisimman pian tai perustelemaan kirjallisesti miksi neuvotteluja ei pidetä tarpeellisina.
YT-lain edellyttämän henkilöstöja koulutussuunnitelman kokoaminen
voidaan aloittaa henkilöstökyselyllä,
jossa selvitetään henkilöstön toiveet,
tarpeet ja mielipiteet mm. koulutuksista sekä työtehtävien järjestämisestä ja työaikajärjestelyistä. Lisäksi on
syytä tarkastaa työsuhde- ja koulutustiedot työntekijäkohtaisesti, samoin
kokemuksen ja omaehtoisen opiskelun tuottamat taidot sekä selvittää
työntekijöiden oma näkemys työtilanteistaan ja koulutustarpeistaan.
Työmarkkinajärjestöt ovat yhdessä
laatineet suunnitelmamallin, jonka
voi ladata STTK:n sivuilta (linkki jutun lopussa).
Jos työnantaja haluaa hakea koulutuskorvausta tai koulutusvähennystä, on laadittava koulutussuunnitelma, joka sisältää arvion koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta,
ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja
muutosten syistä sekä tehtyyn arviointiin perustuva suunnitelma koulutuksista henkilöstöryhmittäin tai
muulla sopivalla tavalla ryhmiteltynä. Suunnitelmassa on lisäksi käsiteltävä ne periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään ikääntyneiden ja työkyvyttömyysuhan alaisten työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan
alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta. Periaatteiden käsittelyssä huomioidaan, kuinka monta
tällaista työntekijää on tai ennakoidaan tulevaisuudessa työpaikalla olevan. Suunnitelmasta on selvittävä
toteutettavat toimenpiteet ja niiden
seuranta.
Koko lakipaketin päämäärä on
tukea suunnitelmallisesti osaamisen
kehittämistä työpaikoilla ja kannustaa kaikkia työnantajia vahvistamaan
koko henkilöstönsä osaamista. Sopimuksen henki siis on työntekijän
osaamisen kehittäminen sekä nykyi-
sissä että mahdollisissa tulevissa tehtävissä sen hetkisen työnantajan palveluksessa. Mikäli tarvetta palvelu- tai
tuotantorakenteen muutoksiin tulee, varmennetaan ammattitaitoisen
henkilöstön mukanaolo muutostilanteessa. Samalla henkilöstön pitkän aikavälin työllistymismahdollisuudet parantuvat.
Millainen sitten on lain velvoittama henkilöstösuunnitelma? Henkilöstösuunnitelmasta ja koulutustavoitteista tulee käydä ilmi yrityksen
koko huomioon ottaen ainakin:
1) yrityksen henkilöstön rakenne ja määrä sekä arvio niiden
kehittymisestä;
2) periaatteet erilaisten
työsuhdemuotojen käytöstä;
3) arvio työntekijöiden
ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen
vaatimuksissa tapahtuvista
muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuvat
vuosittaiset koulutustavoitteet
henkilöstöryhmittäin; sekä
4) 1–3 kohdassa tarkoitettujen
suunnitelmien ja tavoitteiden toteutumisen
seurantamenettelyt.
Henkilöstösuunnitelmassa ja koulutustavoitteissa on huomioitava keinot, joilla työntekijät voisivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää sekä
ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeet. Tämä on tarpeellista jotta
ikääntyvät pysyisivät pitempään työelämässä ja koska heidän osaamisensa pohjautuu nuorempia työntekijöitä useammin työssä opittuun.
Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20 mutta vähemmän
Ystea 2/2015 - 5
kuin 30, voidaan henkilöstö­ryhmän
tai -ryhmien edustajien kanssa sopia,
että edellä mainitut asiat käsitellään
yrityksen koko henkilöstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa.
Henkilöstösuunnitelmasta ja koulutustavoitteista tulee käydä ilmi myös
edellä tarkoitettujen kysymysten toteutumisen seurantamenettelyt. Vuosittaista suunnitelmaa käsiteltäessä
on samalla käsiteltävä ne tavat, joilla
suunnitelmia ja tavoitteita seurataan. Edellisen vuoden tavoitteiden
toteutumisen seuranta on osa henkilöstösuunnitelman laatimisprosessia.
Henkilöstösuunnitelman sisältö
ja laajuus voivat vaihdella työnantajayhteisön koon mukaan. Pienessä
yrityksessä tai yhdistyksessä, jossa ei
ole erityistä asiantuntemusta henkilöstöasioiden hoidossa, laadittavalta
henkilöstösuunnitelmalta ja koulutustavoitteilta ei edellytetä samanlaista laajuutta kuin suuremmilta
työnantajilta. Jos työnantaja irtisanoo työntekijöitä taloudellisin tai
tuotannollisin perustein, on henkilöstösuunnitelmaan ja koulutustavoitteisiin tehtävä tarvittavat muutokset irtisanomisia koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä. Koko
henkilöstöä koskevan koulutussuunnitelman pitää olla laadittu ennen
6 - Ystea 2/2015
kuin koulutukset aloitetaan, mutta
siihen ei tarvitse kirjata koulutuksia
yksityiskohtaisesti, vaan esimerkiksi
yleinen kuvaus koulutuksista henkilöryhmittäin tai osastoittain riittää.
Suunnitelman päivittäminen toimintavuoden aikana on sallittu. Koulutuksen tulee tapahtua työtekijän
työaikana, sillä loma- tai vapaa-aikana tapahtunut koulutus ei oikeuta
koulutusvähennykseen. Mikäli työntekijä estyy osallistumasta koulutukseen sairauden vuoksi, koulutusvähennystä ei saa. Myös palkkatuella
työllistettyjen työntekijöiden koulutukset jäävät korvauksen ulkopuolelle. Määräaikaisen tai osa-aikatyötä tekevän työntekijän käymät koulutukset oikeuttavat korvaukseen.
Tavanomainen perehdytys tai
työnopastus työtehtäviin tai työvälineiden käyttöön ei oikeuta korvaukseen, mutta esim. uuden ohjelmiston
käyttöönottokoulutus, työhyvinvointikoulutus tai uuteen tehtävään
kouluttaminen oikeuttavat korvaukseen. Koulutuksen voi järjestää oma
työnantaja tai ulkopuolinen taho.
Koulutus voi olla osa työntekijän perus- tai jatkotutkintoa tai koulutuksen tarkoitus voi olla sellaisen lakisääteisen luvan tai todistuksen saaminen, jota työssä tarvitaan.
Koulutuskorvauksen/-vähennyksen saa enintään kolmelta päivältä
työntekijää kohden kalenterivuodessa. Koulutuksen on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään tunti eli 60 minuuttia, ja korvausta saa kokonaisilta
kuuden koulutusjakson päiviltä. Koulutus voi kuitenkin jakautua useammalle päivälle, kunhan yksi jakso on
60 minuuttia. Lyhyet tauot ovat sallittuja, mutta ruokataukoa ei lasketa
mukaan koulutukseen. Jos kurssipäivä
on klo 9–15 ja se sisältää tunnin lounastauon, se sisältää enintään viisi tuntia koulutusta.
Työnantaja seuraa koulutussuunnitelman toteutumista kunkin työntekijän osalta kirjallisesti laadittavassa selvityksessä, jossa mainitaan, mihin koulutussuunnitelman kohtaan
koulutus sisältyy. Koulutuksen kesto
ja perustiedot, esim. kurssiohjelma,
on liitettävä selvitykseen.
Korvauksen määrä lasketaan
seuraavasti:
Ei-verovelvollisen työnantajan
koulutuskorvaus =
keskimääräinen päiväpalkka x
koulutuspäivien lukumäärä x 10 %.
Työnantaja hakee koulutuskorvausta
Työttömyysvakuutusrahastolta työttömyysvakuutusmaksun palkkasummailmoituksen yhteydessä kalenterivuodelta sitä seuraavan tammikuun
loppuun mennessä. Koulutuskorvaus
vähennetään työnantajalle määrätystä vakuutusmaksusta (linkki toimintaohjeeseen jutun lopussa).
Yrityksen koulutusvähennys =
(keskimääräinen päiväpalkka x
koulutuspäivien lukumäärä): 2
Laskennallisen lisävähennyksen määrä on siten puolet koulutuspäivien
laskennallisista palkkakustannuksista.
Koulutusvähennystä vaaditaan vero­
ilmoituksen antamisen yhteydessä.
Elinkeinotoiminnan koulutusvähennystä vaaditaan lomakkeella 79 ja maatalouden koulutusvähennystä lomak-
keella 79A. Koulutusvähennyksen
perusteista laadittuja työntekijä­
kohtaisia selvityksiä ja koulutussuunnitelmaa ei tarvitse liittää vero­
ilmoitukseen. Verohallinto pyytää niitä tarvittaessa (linkki jutun lopussa).
Vaikka laskentakaavat eri yhteisömuodoilla poikkeavat toisistaan, on
koulutuskorvauksen ja -vähennyksen
nettovaikutus työnantajalle saman
suuruinen etuus.
Keskimääräinen päiväpalkka = (työttömyysvakuutusmaksun perusteena
oleva palkkasumma: keskimääräinen
työntekijämäärä): 200
Mikäli työnantajan verovuosi ei
ole 12 kk, suhteutetaan jakaja 200
vastaamaan verovuoden pituutta, esim.
15 kk:n tilikausi 200:12 x 15 = 250.
Päiväpalkan jakaja 200 vuoden 158
arkipäivän sijaan korottaa palkka­
summaa noin 25 %, mikä vastaa keskimääräisesti työnantajan maksamia
palkan sivukuluja.
Keskimääräinen työntekijämäärä
= työnantajan teettämien henkilötyövuosien summa, esim. kolme kokoaikaista, yksi 50 % työaikaa tekevä ja
6 kk:n määräaikainen, kokoaikainen
työntekijä kalenterivuodessa on 3 +
0,5 + 0,5 = 4 henkilötyövuotta.
LINKKEJÄ
Henkilöstösuunnitelman malli:
http://www.sttk.fi/files/tyomarkkina­
jarjestojen-yhteinen-malli-henkilosto-jakoulutussuunnitelman-laatimiseksi/
Koulutussuunnitelman malli
pienelle yritykselle:
www.etera.fi/haku/
Koulutussuunnitelmalomake
Verohallinnon ohje:
http://verohallinto.fi/fi/FI/Syventavat_
veroohjeet/Elinkeinoverotus/Tyonantajan_
koulutusvahennys/
Työttömyysvakuutusrahaston ohje:
http://www.tvr.fi/fi/koulutuskorvaus/
LÄHTEET
www.sttk.fi
www.etera.fi
www.verohallinto.fi
www.tvr.f
teksti SOILI VIVOLIN
Esimerkki 1: Valmisruokia valmistavan yrityksen työntekijä Antti
on siirtymässä uusiin tehtäviin – tuotantolinjalta asiakaspalveluun.
Antti käy yrityksen järjestämän viisipäiväisen kurssin ”viikossa asiakaspalvelijaksi”. Kurssin ajalta Antille maksetaan palkkaa. Lisäksi Antti
saa vielä ensimmäisen työpäivän ajan opastusta yrityksen puhelu­
ohjelman käyttöön ja kuuntelee muiden asiakaspalvelussa työskentelevien puheluita. Asiakaspalvelutyöhön valmistava kurssi on koulutusvähennykseen oikeuttavaa koulutusta, jonka perusteella yritys voi hakea koulutusvähennystä kolmelta päivältä. Ensimmäisen työpäivän
koulutus on perehdyttämistä ja työnopastusta, joiden perusteella
koulutusvähennystä ei saa.
Esimerkki 2: Yrityksessä uudistetaan tietojärjestelmä, jota työntekijät käyttävät työssään. Koko henkilökunta koulutetaan käyttämään
uutta tietojärjestelmää. Työnantaja voi vaatia koulutusvähennystä
tietojärjestelmäkoulutuksen perusteella.
Esimerkki 3: Yritys järjestää asiakaspalvelussa työskenteleville
työntekijöilleen englannin kielen kurssin. Kurssi pidetään kerran viikossa, kaksi tuntia kerrallaan, kymmenen viikon ajan. Koulutus kestää yhteensä 20 tuntia, joten yritys saa koulutusvähennyksen kolmelta koulutuspäivältä (3 x 6 tuntia, yhteensä 18 tuntia) koulutukseen
Esimerkki 4: Yrityksessä työskentelevät Mari, Niko ja Raija ovat
osallistuneet yrityksen järjestämään koulutukseen. Mari on ollut koulutuksessa 8 tuntia, Niko 19 tuntia ja Raija 3 tuntia. Yritys voi vaatia
koulutusvähennystä yhteensä neljältä päivältä: Marin koulutuksen
osalta yhdeltä päivältä ja Nikon koulutuksen osalta kolmelta päivältä.
Raijan koulutuksen perusteella koulutusvähennystä ei voi vaatia, koska
koulutuspäivän kuuden tunnin vähimmäisvaatimus ei täyty.
Esimerkki 5: Työnantajan palveluksessa työskentelee 55 koko­
aikaista työntekijää. Kaikki ovat osallistuneet yhteen koko päivän
kestävään koulutukseen, jota oli yhteensä 6 tuntia. Yrityksen 8 esimiestä osallistuvat lisäksi kolme päivää kestävälle esimieskurssille.
Asiakaspalvelussa työskentelevät 10 henkilöä osallistuvat 10 viikon
ajan ruotsin kielen kurssille, joka kestää tunnin kerrallaan. Yhteensä
ruotsin opetusta on 10 tuntia. Kaikki koulutus perustuu yrityksessä
laadittuun koulutussuunnitelmaan.
Esimiehet, 8 henkilöä, ovat osallistuneet kolmen päivän esimieskoulutukseen sekä kaikille yhteiseen yhden päivän kestäneeseen koulutukseen, eli yhteensä heillä on ollut 4 päivää koulutusta. Koulutusvähennystä voi vaatia vain 3 päivältä työntekijää kohti, joten esimiesten koulutuksen perusteella koulutusvähennystä voi vaatia yhteensä 24 päivältä (3 x 8).
Asiakaspalvelussa työskentelevien 10 henkilön koulutuksen perusteella koulutusvähennystä voi vaatia 2 päivältä työntekijää kohden, yhteensä 20 päivältä. Kielikoulutuksesta tulee yksi kokonainen
koulutuspäivä eli 6 tuntia. Lisäksi asiakaspalvelijat ovat osallistuneet
kaikille yhteiseen koko päivän koulutukseen.
Lähde: Verohallinnon ohje
Ystea 2/2015 - 7
TARJA MUTELI
LEO TURUNEN
Viimeinen tango
Lisääkö työnohjaus
työhyvinvointia?
Sain keväällä kutsun tulla YSTEAn
kevätkokoukseen puhumaan aiheesta Lisääkö työnohjaus työ­
hyvinvointia. Voisin oman kokemukseni perusteella vastata lyhyesti: Kyllä, mutta se ei riittäne kuulijalle tai lukijalle, joka ei ehkä ole
koskaan ollut mukana työnohjauksessa ja saanut omaa kokemusta
sen merkityksestä.
Ennen merkityksen arviointia tulee
ensin miettiä, mitä työhyvinvointi
on ja kenellä siitä on vastuu? Ensi­
sijaisesti vastuu on työnantajalla, jolla on lakisääteisiä tehtäviä, mitkä
vaikuttavat työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin peruspilareina voisi
maininta esim. kuuntelun, avoimuuden, luottamuksen, toimivat rakenteet
(esim. kokoukset, kehityskeskustelut,
palautteen antotavat), joiden rakentamisessa on tärkeä rooli työnantajan lisäksi luottamusmiehillä, työsuojeluhenkilöstöllä sekä kaikilla työntekijöillä ilman erillistä muuta roolia.
Työnohjaus saapui Suomeen
1950-luvulla sielunhoito- ja sosiaalityön tueksi. Aluksi se oli enemmän
yksilöohjausta muuttuen vähitellen
ryhmien ja työyhteisöjen ohjaukseksi. Linjamuutosta havaittiin 1970luvulla, jolloin ”työnohjausjutustelu”
muuttui jäsentyneeseen, teoreettisesti
perusteltavaan dialogiin ohjaajan ja
ohjattavien välille. Sille asetettiin
tavoitteet ja siihen varattiin työ­
yhteisöissä resursseja. Tällä vuosi­
tuhannella työnohjausta ajatellaan aiempaa enemmän prosessina.
8 - Ystea 2/2015
Mitä on työnohjaus?
Työnohjaus on työn kehittämistä ja
arviointia niin, että arvioinnin kohteena on työ. Se on oppimisprosessi,
jossa ohjattavat tutkivat työtään ja
oivaltavat omaa työtään uudella tavalla. Työnohjauksessa autetaan ohjattavia etsimään vaihtoehtoisia näkökulmia ymmärtää työtään, vahvistaa
perustehtävän toteutumista ja auttaa
löytämään tarkoituksenmukaisia tapoja toimia oman työn erilaisissa tilanteissa.
Työnohjauksen sisältö voidaan jakaa
neljään osaan. Ohjauksessa tarkastellaan:
– työntekijän suhdetta itseensä ja
itsensä johtamiseen
– työntekijän suhdetta omaan
työhönsä
– työntekijän suhdetta
työyhteisöönsä ja
työyhteisön toimivuutta
– työntekijän/yhteisön suhdetta
koko organisaatioon ja/tai
ulkopuoliseen maailmaan
Työnohjauksen lähellä olevia toimintoja ovat koulutus, konsultointi,
mentorointi, valmennus ja terapia,
joilla kaikilla on kuitenkin erottavat
tekijät työnohjauksesta. Työnohjaus
ei myöskään ole työuupumuksen
hoitoa, mutta se voi toimia ennaltaehkäisevästi. Se ei ole myöskään työyhteisön kantava rakenne, vaan täydentävä, joka ei kilpaile perusrakenteiden kanssa.
Miten työnohjaus voi lisätä
työhyvinvointia?
Työtä käsitellessä yhdessä työnohjauksessa syntyy yhteinen työnäky, jolloin ristiriidat vähenevät ja kapasiteettia vapautuu työntekoon. Työryhmän vääristymiä voidaan saada
hallintaan tai päästä eroon, koska
turha asioiden vellominen vie kapasiteettia ja vähentää siten työhyvinvointia. Ohjauksessa voidaan löytää
perustehtäviä tukevia rakenteita. Työtä tutkiessa tiedostamattomasta tulee
tiedostettua, joka auttaa tajuamaan
ilmiöitä, asiakkaita, syitä, jotka pitää
ilmiöitä yllä. Prosessien ohjauksen
kautta voidaan löytää uutta näkyä
työhön ja siten saada työtyydytyksen
tunnetta. Ohjauksessa pystytään reflektoimaan, joka on vapauttavaa ja
asiat neutralisoituvat. Asioiden läpityöskentely vapauttaa. Ohjauksessa
voidaan löytää erilaisia vasteita, joita
asiakas tai joku muu herättää. Toimiva työnohjaus voi ”tuoda valoa”
näillä eri tavoilla ja siten lisätä työhyvinvoinnin tunnetta.
Työnohjauksessa koettuja oivalluksia voi pitää voimaannuttavina ja
työhyvinvointia parantavana. Tällöin
saattaa kokea uudenlaisen lähestymis­
tavan vanhaan työhönsä.
Ennen valaistumistaan
munkki huokaa:
pilkon puita, kannan vettä kaivosta!
Valaistumisensa jälkeen
munkki riemuitsee:
pilkon puita, kannan vettä kaivosta.
N
iinpä on aika tullut jättää jäähyväiset
pitkäaikaiselle työpaikalle. 34 työvuotta
tuli juuri täyteen. Työ on ollut mielekästä.
Sitä on ollut hauska tehdä. Se on tarjonnut paljon
ammatillisuutta ja ajattelua. Työkaverit ovat olleet
työn suola ja siksi työhön on ollut mukava astella
jokainen aamu. Asiakkaat ovat antaneet vielä
enemmän. Vaikka asiat ovat
olleet todella vaikeita ja
raskaita, eteneviä vaikeita
sairauksia ja kuolemaakin,
ovat yhdessä pähkäilyt auttaneet. Useimmiten on jäänyt
molemminpuolinen tunne,
että jotain arvokasta on
saavutettu.
Meille järjestöissä toimiville
juuri nyt on monelle käynyt
näin. Raha-automaattiyhdistys
vetäisi hihnat kireälle ja ensin
tuli lomautuksia, sitten irti­
sanomisia. Monet järjestötyöntekijät saivat huomata, että pitkäksi ja kapeaksi uskottu leipä olikin
pettua. Lähtö tuli, ja jäljelle jäi ohut eläkeputki,
jonka päässä häämöttää piskuinen eläke. Vanhat
järjestöt eivät ole muodikkaita suorittajia ja uudet
tuulet ja bisnekset puhaltavat hyvän tekijöissä.
Talousmaailma ajoi sosiaalisuuden edelle ja suoritteet, tulokset, katteet ja voitot ohittivat ihmiset.
Kävin eräässä Suomen isoimmassa kuntoutuslaitoksessa. Työntekijöiden kertomus oli seuraavanlainen yt-neuvottelujen alkaessa: Tykki- ja
Aslak-kuntoutukset lopetetaan. Aura-kuntoutus,
johon on satsattu miljoonia, pannaan jätesankoon
ja haudataan. Seuraus on satojen korkeasti koulutettujen työttömyys. Kela, siis valtio, rikkoi kaikki
sopimukset ja sopimuskäytännöt. Kuntoutus
loppui kesken sopimuskauden. Ministeri Rehula
olisi halunnut jatkaa kuntoutusta päätösten
loppumiseen saakka ja jopa sopimuskauden
loppuun, mutta ministeri Mäntylä ei tähän suostunut, vaan kaikki täytyi lopettaa kertaheitolla, siis ei edes myönnettyjä kuntoutuksia saanut
järjestää. Työntekijöiden mukaan saatu säästö on monikymmenkertaisesti pienempi kuin mitä
ökyautojen autoveron huojennus on. Siis arvonsa
on kullakin.
Agendalla on ollut työn pidentäminen. Itse
ihmettelen, kuinka uraa voidaan pidentää, jos
työpaikkoja ei ole. Työuran pidentämisen sana­
helinä ja todellisen työn jatkamisen välillä on pitkä ja ammottava kuilu.
Kesäaikana oli kovasti esillä työajan pidentä­
minen myös päivittäin ja viikoittain. Itselläni se
tapahtui 1990 luvulla. Silloin
päivittäinen työaika piteni ja
järjestöissä mm. kesätyöaika
lopetettiin. Eläkeikä nousi asteittain monilla vuosilla, itselläni
noin 3 vuotta. Omalla työpaikallani oli neuvottelemassa ERTOn
silloinen lakihenkilö Lehto. Hän
puuskahti neuvotteluvaiheessa,
ettei tässä muu auta nyt kuin
yleislakko. Annoimme periksi.
Tutuilta kuulostivat nykyisetkin
neuvottelut. Periksi antaa vain se heikompi osapuoli.
Kun kirjoitan tätä, keskustelee työehdoista
Veronmaksajien Keskusliiton Lehtinen ja perhe­
yritysten liiton toiminnanjohtaja Mörttinen.
Vuorosanat voi arvata. Työnantajille helpotuksia ja progressiivinen vero alas. Ei ole helpompaa
toisellakaan kanavalla, kun Aktian ja OP:n ekonomistit keskustelevat taloudesta. Tuntuu olevan
sama vaiva. Eipä ole helppoa rikkailla Suomessakaan tv:n mukaan. Kyllä meidän nyt on uhrau­
duttava.
Suomen Pankin entisen pääjohtajan Hämäläisen mukaan suomalaiset yritykset palkkaavat
ulkomaille enemmän henkilöitä kuin kotimaahan.
Näin vaikka kustannustaso olisivat korkeampia
siellä muualla. Saa nähdä, milloin järjestöt keksivät siirtää toimintonsa muihin maihin.
ERTO jatkaa toimintaansa ja minä ERTOssa.
Paljon sekin antoi vuosien saatossa kolme­
kymmentävuotiaan jäsenyyden aikana. Työ­
huonekunta, yhdistys, työttömyyskassa, kesä­
päivät, kokoukset kaikki muistoissa. Hyvät neuvot
ja ohjeet sain lakimiehiltä erotilanteessakin. Kiitos niistä. Neuvotteluasema on eri, kun takana
seisoo luottamusmies ja kolme lakimiestä. Jos työ
on ollut elämän suola, niin kyllä ay-liike on ollut
elämän letut ja lakkahillo.
Ystea 2/2015 - 9
INFO
KAMPANJAOPAS
Ilmoita ERTOon, jos olet vailla palkkatuloa
Naisten palkkapäivä 2015
Mistä on kyse?
Naisten palkkapäivää vietetään syksyllä 2015, loka–marraskuun vaihteessa.
Päivän idea perustuu naisten ja
miesten vuosipalkkojen väliseen eroon,
joka lasketaan Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin perusteella. Vuoden
2015 naisten palkkapäivän tarkka päivämäärä selviää elokuun
lopussa, kun Tilasto­keskus julkaisee vuoden 2. neljänneksen ansio­
tilaston.
Naisten palkkapäivän vietolla STTK
haluaa konkretisoida sukupuolten välisen palkkaeron kehitystä. Tämä työelämän tasa-arvo-ongelma on osoittautunut erittäin sitkeäksi, sillä palkkaero laahaa lähes paikallaan. Haluamme välittää vahvan viestin, että
sukupuolten välinen palkkaero
pitää korjata!
Miten osallistua?
Toivomme, että mahdollisimman moni
naisten palkkapäivää omalla tavallaan;
keskustelee, jakaa tietoa ja herättää
huomion.
1) Innosta: Haasta omia
verkostojasi ja jäseniäsi mukaan,
jaa tietoa päivästä ennakkoon.
2) Herätä huomio: järjestä
tapahtuma, feissaa, jaa tietoa.
Tapahtuma voi olla vaikkapa
palkkapäivän kahvihetki
80/100%-periaatteella, jossa osa
osallistujista saa kupin täyteen,
osa 20 % vähemmän.
10 - Ystea 2/2015
3) Keskustele palkkaerosta ja
sen vaikutuksista yhteiskuntaan.
Kirjoita blogikirjoitus, twiittaa,
jaa Tasa-arvoton-banneri, lähetä
tiedote.
4) Kerro osallistumisestasi ja
käytä sosiaalisessa mediassa
hashtagia#naistenpalkkapäivä
Naisten palkkapäivä yhdellä
lauseella:
Naisten vuosipalkka on maksettu
loka–marraskuun vaihteeseen mennessä, sillä naisten palkka on Suomessa keskimäärin noin 83,1 % miesten palkasta.
Naisten palkkapäivä lyhyesti:
Naisten palkka on Suomessa keskimäärin vain 83,1 % miesten palkasta.
Vuosipalkaksi muutettuna palkka on
maksettu loka–marraskuun vaihteeseen mennessä ja loppuvuoden naiset työskentelevät ”palkatta”.
Syitä palkkaeroon on monia,
mutta niihin kaikkiin voidaan vaikuttaa: miesvaltaisten alojen palkat
ovat korkeammat kuin naisvaltaisten, samaa työtehtävää hoitavat naiset saavat keskimäärin pienempää
palkkaa kuin mieskollegansa, naisten
eteneminen työelämässä on miehiä
hitaampaa, naiset jäävät miehiä pidemmäksi ajaksi kotiin hoitamaan
lapsia, mikä heikentää ansiokehitystä. Palkkaero ei ole vain naisten ongelma, vaan heijastuu myös miesten
mahdollisuuksiin esimerkiksi työn ja
perheen yhteensovittamisessa.
Naisten palkkapäivä pitkästi:
Naisten palkkapäivää vietetään loka–
marraskuun vaihteessa. Tilastokeskuksen 2. vuosineljänneksen ansiotaso­
indeksin mukaan naisten palkka on
Suomessa keskimäärin 83,1 % miesten palkasta. Vuosipalkaksi muutettuna naisten palkka on maksettu
loka–marraskuun vaihteeseen mennessä ja loppuvuoden naiset työskentelevät ”palkatta”. Palkkaepätasaarvo on yksi sitkeimmistä suomalaisen työelämän tasa-arvo-ongelmista,
joka vaikuttaa sekä naisiin että miehiin, ja joka heijastuu myös muille
elämän alueille epätasa-arvoisina
mahdollisuuksina. Palkkaeron kuroutuminen on ollut lähes pysähdyksissä koko 2000-luvun. Suomi pärjää
myös eurooppalaisessa vertailussa heikosti, sillä palkkaero on meillä keskiarvoa suurempi.
Sukupuolten väliseen palkkaeroon on monta syytä: miesvaltaisten alojen palkat ovat korkeammat
kuin naisvaltaisten, samaa työtehtävää hoitavat naiset saavat keskimäärin pienempää palkkaa kuin mieskollegansa, naisten eteneminen työelämässä on miehiä hitaampaa, naiset
jäävät miehiä pidemmäksi ajaksi kotiin hoitamaan lapsia, mikä heikentää ansiokehitystä. Palkkaero ei ole
vain naisten ongelma, vaan se heijastuu myös miesten kohteluun työelämässä sekä mahdollisuuksiin esimer-
Tule mukaan kertomaan, että
palkkaeroon voidaan vaikuttaa
ja se pitää korjata!
Palkattoman ajanjakson ajalta ERTOn jäsenmaksu on minimin
suuruinen. Olet oikeutettu alennettuun jäsenmaksuun, jos olet:
• äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla/hoitovapaalla
• asevelvollisuutta suorittamassa
• opiskelemassa (varsinainen jäsen, joka siirtyy päätoimiseksi
opiskelijaksi)
• määräaikaisella eläkkeellä
• palkattomalla lomalla (esimerkiksi palkaton sairasloma)
•virkavapaalla
• Kelan peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella tai yli
kuukauden kestävällä karenssilla (työtön).
Materiaalit naisten
palkkapäivän tapahtumiin:
Ilmoita palkattomasta kaudesta ERTOon heti palkattomalle
ajanjaksolle jäädessäsi. Ilmoituksen voi tehdä näppärimmin
liiton eAsioinnissa.
kiksi työn ja perheen yhteensovittamisessa.
STTK tuottaa palkkapäivän kampanjointiin seuraavat materiaalit:
• flyerin, jossa kerrotaan naisten palkkapäivän idea
pähkinänkuoressa
• suklaaeuroja, joita voi tarjota
esim. palkkapäivän
kahvihetkessä. Kahvihetki on
edullinen tapa konkretisoida
palkkaepätasa-arvoa kaatamalla
kahvia 80/100% -periaatteella,
jossa osa osallistujista saa kupin
täyteen, osa 20 % vähemmän.
Samalla voi herättää keskustelua
siitä, miksi toiset saavat
enemmän kuin toiset.
• banneri- ja kuvamateriaalia, joka on kaikkien yhteistyö­
kumppaneiden käytössä.
STTK on julkaissut myös Palkkatasaarvo-esitteen, joka sisältää taustatietoa palkkatasa-arvosta.
Materiaaleja voi tilata STTK:sta
sähköpostitse: [email protected]
Lisätietoja naisten palkkapäivän
teemasta antaa STTK:n lakimies
Anja Lahermaa: [email protected]
Tiesithän, että
ERTOn jäsenmaksun voit vähentää verotuksessasi.
ERTO toimittaa tiedot verottajalle vuosittain.
Tarkista kuitenkin vähennys omasta veroehdotuksestasi.
ERTOn maksuttomasta työsuhdeneuvonnasta saat henkilö­
kohtaista palvelua työsuhteeseesi liittyvissä kysymyksissä. Lakimiehet ja asiantuntijat antavat puhelimitse tietoja ja neuvoja
esimerkiksi palkkaustasi, työaikojasi tai vuosilomiasi koskeviin
kysymyksiin. Työsuhdeneuvonta palvelee vain ERTOn jäseniä.
Työsuhdeneuvonta ma–pe klo 9:30–13:30, puh. (09) 6132 3241
Jos jäät työttömäksi
ERTOn työttömyyskassan asiantuntijat opastavat, miten toimia,
jos joudut työttömäksi ja haet ansiosidonnaista päivärahaa.
Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha tarkoittaa tulojesi mukaan määräytyvää päivärahaa. ERTOn työttömyyskassan jäsenenä et ole pelkän Kelan peruspäivärahan tai työmarkkinatuen
varassa.
Työttömyyskassan puhelinpäivystys palvelee
ma–pe klo 9.30–13.30 numerossa (09) 6132 3224.
Osoitteesta www.erto.fi/palvelut/tyottomyyskassa löydät
pikaohjeet työttömäksi tai lomautetuksi joutuneelle.
Ystea 2/2015 - 11
INFO
Vappu
Työn Päivästä
työpäiväksi!!!!
P
alkansaajia on syvästi järkyttänyt vallassa toistaiseksi olevan
hallituksen aikomukset lyhentää lomia, puuttua sairauspoissaolojen palkallisuuteen sekä ennen kaikkea kahden arkipyhän muuttamisesta tavallisiksi työpäiviksi. Jos jälkimmäisellä keinolla saadaan työaikaa
pidennettyä ja keskimääräistä tuntipalkkaa alennettua, niin miksi tyytyä
vain kahteen lisätyöpäivään?
Loppiainen ja helatorstai ovat
muuttumassa tavallisiksi arkipäiviksi. Tämä onkin perusteltua, koska ne
ovat ikävällä tavalla rikkoneet työ­
viikon kun sijoitus on milloin mikäkin
viikonpäivä. Työssäkäyvät vielä sijoittelevat ylimääräisiä lomapäiviään
niiden oheen ja niinpä kokousten,
seminaarien ym. järjestävät eivät voi
ajatellakaan järjestävänsä mitään näille viikoille, koska aina joku ilmoittaa
olevansa lomalla. Nyt vapautuu tehokasta työaikaa kaksi viikkoa.
Juhlapäivät edistävät
työssäjaksamista
Näiden päivien merkitys juhlana on
haalistunut yhteiskunnan maallistumisen edetessä ja vanhojen traditioiden jäädessä historian hämärään.
Kuinka moni on juhlistanut loppiaista jotenkin? Helatorstaita vielä har-
12 - Ystea 2/2015
vemmat. En tunne ketään, joka olisi
nauttinut loppiaisen perinneruokia
(???) tai koristellut kotinsa helatorstain
teeman (??) mukaisesti. Vapaapäiviä
on perusteltu enemmänkin työssäjaksamisen edistäjinä. Tässä kohdassa kirkolliset piirit ja työsuojelu ovat
samalla puolella. Työn uuvuttamille
tulee hengähdystaukoja ja he voivat
viettää laatuaikaa läheistensä kanssa.
On kuitenkin syytä ihmetellä,
miksi vapaapäivien karsiminen on
aloitettu kahdesta kirkollisesta pyhästä? Kirkossa säännöllisesti käyviä
on noin kaksi prosenttia väestöstä,
mutta tapakristittyjä reilusti yli puolet. Erikoisesti tämä karsiminen kummastuttaa, kun tiedämme kuinka
hallituksen kolmesta johtohahmosta
kaksi on tuonut uskonnollisen taustansa ja uskonsa julkisuudessa usein
esiin ja se kolmaskin on vähintäänkin tapakristitty. Miksi maallisiin vapaapäiviin ei ole puututtu? Miksi Uudenvuodenpäivä, Vappu, Juhannusaatto
ja Itsenäisyyspäivä ovat palkallisia
vapaapäiviä?
Työn Päivästä TYÖpäiväksi
Seuraavaksi voitaisiin Vappu siirtää
vietettäväksi toukokuun ensimmäisenä sunnuntaina. Silloin Vappuaatto
hulinoineen sijoittuisi sopivasti lauan-
Mittaa v-asteesi!
Toimihenkilöliitto ERTO on julkaissut yhteistyössä Ilta-Sanomien
toimituksen kanssa leikkimielisen ”Työelämän v-testin”. Testissä vastataan 7 kysymykseen, joiden avulla selvitetään, onko vastaaja ylikuumentunut työpaikkansa suhteen. Mitä korkeamman v-asteen vastaaja saa, sitä todennäköisemmin
hänen kannattaisi harkita työpaikan vaihtoa.
taiksi. Vastaavasti itsenäisyyspäivä 6.12.
voisi olla juhlan aiheena joulukuun
ensimmäisenä sunnuntaina. Suuri osa
kansasta hiljentyisi sunnuntai-iltana
seuraamaan televisioiden äärelle Presidentin Linnan seremonioita. Ei päivän juhlavuus siirrosta mihinkään häviäisi. Edeltävä lauantai säilyisi tuiki
tärkeänä kauppapäivänä joulun materiaalisen juhlistamisen hengessä.
Tuottavuushyppyyn vielä matkaa
Otetaanpa taskulaskin esiin. Nyt on
tulossa kaksi ylimääräistä työpäivää
vuoteen. Jos lomapäiviä vuodessa on
30, erilaisia juhlapäiviä 11, on työpäiviä viisipäiväisin työviikoin noin
220. Kaksi lisäpäivää merkitsee yhden prosentin lisäystä. Jos vapautetaan työlle vielä lisäksi nuo kaksi päivää, 1.5. ja 6.12., päästään jo kahden
prosentin työajan lisäykseen tai vastaavasti palkan alennukseen. Viiden
prosentin tuottavuushyppyrille on
vielä matkaa. Pääsiäisen ja joulun
muuttamisesta viikonlopun kestäväksi saataisiin neljä lisäpäivää ja
kaksi prosenttia lisää. Tämä alkaisi jo
tuntua!
Työajan lisääminen on isku työttömien kasvoille. Nykyinen tai vähän vähempikin työvoima tekee yhä
enemmän työtä, eikä lisätyövoimaa
tarvita senkään vertaa. Työ pakenee
Suomesta, pitkäaikaistyöttömyydestä
on tullut pysyvä ilmiö. Kerran työttömäksi joutuva saa sanoa hyvästit
työelämälle. Kukaan ei välitä kun
elämästä putoaa pohja pois.
Kysymykset pohjautuvat Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien
juttuarkiston työelämää käsitteleviin artikkeleihin sekä työhyvinvointitutkimuksiin ja asiantuntijoiden lausuntoihin.
Testin tuloksen voi jakaa Facebookissa.
Testi löytyy osoitteesta
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288859338220.
html?pos=ksk-trm-tyel-ospu
Hyvästit kolmikannalle?
Julkisuudessa on hallituksen kaavailuja seurattu tietysti huolestunein ilmein. Muutosten vaikutukset työssäkäyville ovat 1–2 prosentin luokkaa.
Se ei tunnu missään. Työttömien asemasta tulee entistä tukalampi.
Suurin huoli kohdistuu tutun ja
turvallisen (?) neuvottelumekanismimme suuntaan. Tähän asti työehdot
ovat olleet palkansaajien järjestöjen
ja työnantajajärjestöjen neuvottelujen
lopputulosta, jota valtiovalta omin
ratkaisuin tukee. Nyt valtiovalta aikoo
ohittaa neuvottelijat.
Näin suurta mullistusta eivät työmarkkinat ole kokeneet sitten 1940luvun, jolloin talvisodan hengessä
työntekijäjärjestöt hyväksyttiin neuvottelukumppaneiksi ns. tammikuun
kihlauksella. Nyt taitavat kihlakumppanit olla eron partaalla.
Pelaa ERTOn Työsuhdevisaa ja voita yllätyspalkintoja
Kiittääkö työ tekijäänsä? Tunnetko työelämän kiemurat?
Osoita taitosi työelämän tyrskyissä: pelaamalla 2000 pistettä tai
yli ERTOn hauskassa Työsuhdevisassa, osallistut kuukausittaiseen
yllätyspalkintojen arvontaan.
Työsuhdevisa löytyy Älypää-sivustolta osoitteesta
http://alypaa.com/pelit/tyosuhde
Loma siirtyy pyynnöstä, jos sairastut
Lomalla sairastuminen ei kuluta lomapäiviä, vaan loma siirtyy
pyynnöstäsi myöhempään ajankohtaan.
Jos sairastut, pyydä esimieheltäsi heti samana päivänä loman
siirtoa. Samalla voitte sopia, tarvitaanko lääkärintodistusta tmv.
Todistuksen voi toimittaa myöhemminkin, mutta pyyntö siirrosta
on tehtävä heti. Siirtää saa jo sairastumispäivän.
MATTI OJAMO
Ystea 2/2015 - 13
Olipa hurjan hieno loma!
Kiitos YSTEAlle, että oli hakenut
MTLH:n lomaviikkoa Porin Yyteristä
ja toi sen tiedoksi jäsenilleen ja mahdollisti näin fantastisen viikon 20 lomalaiselle. Jokainen tietenkin haki
lomaa MTLH:sta ja kriteerit piti täyttyä. Loma on Raha-automaattiyhdistyksen tukema.
MTLH (Maaseudun Terveys- ja
Lomahuolto) järjestää tuettuja lomia
RAY:n tuella lomakohteissa ympäri
Suomea vuoden jokaisen viikon aikana. Tämä loma oli kohdistettu juuri
eläkkeelle jääneille tai lähiaikoina eläköityville.
Meitä oli siis Yyterissä 20 hengen
porukka. Muutamalla oli myös puoliso mukana. Yyterin Kylpylä on mitä
kauneimmalla paikalla hiekkadyynien
sylissä. Pitkin rantaa kasvaa upeita käkkärämäntyjä ja aaltojen kohina kuuluu
hotelliin asti, kun ne murtuvat hiekkavalleihin. Sää suosi meitä koko viikon,
joten kaikki ulkoliikunnan mahdollisuudet olivat käytettävissä.
Merivesi oli vielä kohtuullisen lämmintä uimiseen, hotellilta sai vuokrata
polkupyöriä ja ympäristössä oli kävely- ja luontopolkuja runsaasti sekä
luonnonsuojelualue muutaman kilometrin päässä. Porin kaksi golfkenttääkin olivat kohtuumatkan päässä.
Nekin tuli testattua.
Aamu-uinnit ja kuntosali aamulla kuuluivat asiaan. Kylpylästä sai
varattua upeita hoitoja ja hierontaa
hyvän olon ja kunnon kohentamiseksi. Päiväohjelmat saivat osallistujilta erinomaisen palautteen, koska
ne olivat sopivasti väljät ja vaikka
olisi osallistunut kaikkiin ohjelman
osiin, ei siltikään olisi tullut liian
tiukkaa. Viikko oli todellista lomanviettoa ja mikä parasta, oli mahtavaa
tutustua ystealaisiin ystäviin.
Yhtenä päivänä teimme tutustumiskierroksen Porin Reposaareen
ja Mäntyluotoon ja kävimme ihailemassa Juseliuksen mausoleumia Porin Käppärän hautausmaalla. Mausoleumi teki kyllä syvän vaikutuksen ja ihailimme siellä Akseli GallenKallelan maalaamia seinä- ja kattofreskoja.
Vuotta on vielä jäljellä...
Yhteistä ja mukavaa… TYÖPAIKALLA!
Mitä silloin tehdään? No, perustetaan oma
työpaikkaosasto/klubi.
Työpaikoilla ollaan vuorovaikutuksessa työkavereihin ja
käsitellään työpaikan arkisia asioita. Työpaikkaosastotoimintaan kuuluu myös mukavaa yhdessäoloa ja voimaantumista.
Jos Sinun työpaikallasi ei vielä ole työpaikkaosasto tai -klubia
niin nyt on aika perustaa sellainen! Toiminta on vapaa­
muotoista yhdessä tekemistä.
Ensi vuodelle YSTEA hakee Hyvinvointilomat ry:n tuettua lomaviikkoa.
Siitä tulee sitten tietoa nettisivujen ja
jäsenkirjeiden välityksellä. Tuleva loma
kohdistetaan työikäisille 37–54-vuotiaille. Seuratkaa siis YSTEAn netti­
sivuja!
Terveisin lomanlyömät Arja ja Kaija
teksti ARJA LEHTONEN
Työpaikkaosaston/työpaikkaklubin toiminnan
tavoitteet
„„ parantaa ja ylläpitää ystealaisten keskinäistä yhteishenkeä
„„ seurata, että työpaikoilla noudatetaan lakeja ja
työehtosopimuksia
„„ ottaa kantaa työpaikan henkilöstöpoliittisiin asioihin ja
tuoda epäkohdat esille
„„ tiedottaa tarvittaessa liitolle ja yhdistykselle työpaikan
asioista
„„ edistää työpaikoilla järjestäytymistä YSTEAan ja
kattojärjestöömme ERTOon
„„ järjestää toimintaa ja tilaisuuksia jäsenille
„„ toimeenpanna henkilöstön edustajien vaalit
KLIKKAA KUVA
ja voita Vuoden 2015
työpaikkaosasto/klubi
-titteli ja palkinto.
KLIKKAA
KUVA!
Klikkaa kuva klubisi/työpaikkaosastosi yhteisestä kivasta tekemisestä
tai toiminnasta. Lähetä kuva YSTEAn työpaikka­
osastovastaava Raija Similälle, [email protected]
11.4.2016 mennessä. Paras kuva palkitaan.
Lisätietoja Raijalta p. 040 505 5397
KLIKKAA KUVAN VOITTAJA
VUONNA 2014
Työpaikkaosaston perustamisohjeet
Työpaikkaosaston perustaminen käynnistyy perustamis­
kokouksella, jonka voi kutsua koolle luottamushenkilö tai
kuka tahansa asian tehtäväkseen ottanut ERTOn jäsen.
Työpaikkaosasto tai -klubi on epävirallinen ystealaisten
yhteinen keskustelu- ja vaikuttamisfoorumi. Tarkemmat
ohjeet ja lomakkeet löydät YSTEAn nettisivuilta.
Perustakaa työpaikkaosasto tai työpaikkaklubi ja
tehkää toimintatukihakemus!
Toimintatukihakemus lähetetään sähköpostitse tai kirjeitse
työpaikkaosastovastaavalle, joka antaa lisätietoja hakemi­
sesta. Tukihakemukset käsitellään hallituksen kokouksessa.
Kuulonäkövammaisten kuntoutumiskeskuksen työhuone­
kunta on perustettu vuonna 1985. Aikaisempina vuosina
työhuonekunnassa oli jäseniä noin 20 mutta henkilö­
kunnan vähentymisen myötä jäsenmäärä on nyt 7 hlöä.
Olemme käyneet työhuonekunnalle myönnetyllä rahalla
teemoilla: teatterissa + kokous, elokuvissa + kokous,
syömässä + kokous. Vaikka jäsenmäärä on pudonnut
pieneksi, toiminta on ollut aina aktiivista, jäsenet ovat
osallistuneet toimintaan innokkaasti. Työpaikkaosastoraha
18 €/henkilö vuonna 2014 on mahdollistanut mukavan
toiminnan järjestämisen kokousten lomaan.
Terveisin Liisa Romo
Raija Similä, Kanavaranta 9 A 3, 90100 OULU [[email protected]]
Työpaikkaosastotoimintaan lämpimästi kannustaen YSTEAn hallitus
14 - Ystea 2/2015
Nysse on mennyt – ERTOn kesäpäivä Tampereen Varalassa
ERTOn kesäpäiville 13.6. lauantaina
kokoontui parisataa ertolaista
perheineen tapaamaan toisiaan ja viettämään aurinkoista päivää
liikuntapainotteisen ohjelman kera.
Varalan Urheiluopisto sopi tähän
kuin nenä päähän. Paikoin haastavakin maasto ylä- ja alamäkineen
nostatti hikeä pintaan, ainakin
niille, jotka osallistuivat tapahtumiin rannassa. teksti TARJA NIEMINEN
16 - Ystea 2/2015
Ilmoittautumisen jälkeen aloiteltiin
rennosti teemalla ”hyvä ruoka, parempi mieli”. Seisovan pöydän antimista
löytyi sopivasti valikoimaa sekä lapsiettä aikuisosallistujille. Varsinainen ohjelma pidettiin kesäpäivän tunnelmaan sopivana, pikkuisen asiaa ja vähän hauskuutta lyhyen
kaavan mukaisesti. Aina yhtä sympaattinen puheenjohtajamme Juri
Aaltonen piti kannustavan ja innostavan tilannekatsauksen kansantajuisella tyylillään, joka sai suuret
kiitokset osallistujilta. Tampereen kaupungin terveiset
toi apulaispormestari Anna-Kaisa
Heinämäki, siviiliammatiltaan poliisi, joten turvallisuuskin oli taattu.
Nauruhermot räväytti ”kukkahattu­
täti”, teatteriohjaaja Marja-Leena
Haapanen. Tyynen olemuksen takaa
paljastui verbaalista tulitusta ja imitaattorin kykyjä. Suomalainen jäyhä
kansanluonne tuli tunnistetuksi. Lapset saivat touhuta temppu­
radalla aikuisten ollessa kokouksessa.
Paremmilla puoliskoilla oli omaa aikaa
salin ollessa täysi ertolaisia.
Varalan aulassa Pirkanmaan aluejärjestön edustajat kartuttivat kassa­
varantoja myymällä arpoja. Sponsorit
esittelivät myös toimintaansa, Wellmenin selättimet vaihtoivat omistajaa
tiheästi, kiitos ertolaisten upean saliesityksen. Silmänpaineen mittauskin
onnistui Instrun pisteessä ja vakuutusasiat sai kuntoon Turvan esittelyssä. Kokouksen jälkeen hörpättiin ilta­
päiväkahvit ennen kuin ohjattu liikuntaosuus alkoi. Väki hajaantui oman
valintansa mukaisesti neljään eri pisteeseen. Pispalan kulttuurikävely toi-
mi kuntoiluna, 80 metriä ylämäkinousua sai sykkeen nousemaan. Kirkko­
venesoutajilla airot heiluivat samaan
tahtiin, ainakin suurimman osan
ajasta. Pihamaalla heiteltiin frisbeekiekkoja ja liikuntasalissa keinuttiin
lattareiden tahdissa.
Kulttuurinnälkäiset suunnistivat
Pyynikin kesäteatteriin, missä pyöri
Avioliittosimulaattori. Kilometrin mittainen alamäki oli edessä ennen teatterielämystä, liikunnasta sekin kävi.
Viideltä aukesivat saunanovet,
vesi oli alkukesän raikasta ja nähtiin
Ensi kesänä
tapaamme taas,
uudet ja vanhat ertola
iset!
eritasoisia suorituksia veteen kastautumisessa. Niille, jotka olivat malttaneet jäädä, tarjoiltiin vielä illallista. Väkeä oli runsaasti, joten saunavuorot ja syömiset jaettiin kahteen
ryhmään. Grillikatokselle ilmestyi rumpusetti ja kitara, ilta jatkui laulun ja yhdessäolon merkeissä. Lihajalosteen
lahjoittamat makkarat kypsyivät grillissä ja laulu kaikui pitkin Pyhäjärven
rantaa. Pikkuhiljaa porukka hiipi
omiin kotikoloihinsa ja tyyni rauha
laskeutui järven ylle.
Ystea 2/2015 - 17
YSTÄVIÄMME YSTEASSA
KIRJOITUSPYYNTÖ
terveydenhuollon työntekijöille!
Onko sinulla kokemusta terveydenhuollon
työyhteisön johtamisen kielteisestä tilan­
teesta? Tilanne, joka ilmentää sinusta esi­
merkiksi huonoa tai epäoikeudenmukaista
johtamista. Kirjoita ja kerro minulle tällai­
sesta tilanteesta.
Teen väitöstutkimusta Itä-Suomen yliopiston
Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella. Tutkin
johtamiseen liittyviä kielteisiä piirteitä kuten
tuhoavaa tai vahingollista johtamista. Tavoitteenani on syventää ymmärrystä terveyden­
huollon organisaatioiden työyhteisöjen joh­
tamistavoista.
Voit kirjoittaa kertomuksesi vapaamuotoisesti tai
voit käyttää seuraavia kysymyksiä apuna kertomuksesi rakentamisessa: Mitä tapahtui ja ketkä
olivat tilanteessa osapuolina? Mikä oli oma
roolisi tilanteessa (olitko mukana vai seurasitko
sitä)? Toistuivatko tilanteet? Mitä tilanteesta
seurasi ja miten se vaikutti itseesi tai työyhteisöösi? Millaista johtamistoiminta oli ennen
tilannetta ja sen jälkeen? Muuttuiko johtaminen
vai pysyivätkö asiat ennallaan? Mikä mielestäsi
johti tilanteen syntyyn? Miten tilanne olisi voitu
välttää ja olisiko sitä ollut syytä välttää? Miten
eri tilanteen osapuolten tai sitä seuranneiden
toimintaa voisi muuttaa tai parantaa? Miten
johtamista mielestäsi voisi muuttaa tai parantaa?
Kaikki kertomukset ovat arvokkaita. Kirjoittamasi
tekstin pituudella ei ole rajaa. Voit kirjoittaa
nimimerkillä tai nimelläsi ja lähettää kertomuksesi linkin kautta https://www.webropolsurveys.
com/S/4F3989807DF17D9A.par.
osoitteeseen: Minna Hoffrén, Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, PL 1627, 70211 Kuopio. Liitäthän siihen silloin
seuraavat taustatiedot: sukupuoli, syntymävuosi,
tapahtumavuosi, tapahtuman aikainen ammatti
ja työtehtävä, työnlaatu (esim. kokopäivätyö/
osa-aikatyö), työnkesto (esim. vakituinen/
sijainen) sekä tapahtuman aikainen työkokemuksesi vuosina. Kerro myös tietoa tapahtuman
aikaisesta työpaikasta (esim. sairaala/terveys­
keskus/yksityinen lääkäriasema).
Kirjoituksista ei makseta palkkiota, eikä niitä
palauteta takaisin kirjoittajille.
Käsittelen saamaani aineistoa luottamuksellisesti. Tutkimusjulkaisuissa ei mainita kirjoittajia
omilla nimillään. Mahdolliset suorat lainaukset
tehdään tavalla, josta kirjoittajaa ei voida välittömästi tunnistaa. Julkaistavista kertomusotteista
poistetaan tai muutetaan henkilönimet ja muut
välittömän tunnistamisen mahdollistavat nimet
(kuten esimerkiksi työpaikka jne.) toisiksi.
Tutkimuksen valmistuttua kirjoitukset arkistoidaan Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon
myöhempää tutkimuskäyttöä varten. Arkistoi­
tavat kirjoitukset eivät sisällä tunnistetietoja.
Arkistoituja kirjoituksia tutkimusaineistonaan
käyttäviltä edellytetään aineiston käyttöä koskevaa kirjallista käyttöehtositoumusta. Mikäli et
halua, että kirjoituksesi arkistoidaan tutkimuksen
päätyttyä, kerro se selvästi heti kirjoituksesi
alussa. Tällöin kirjoituksesi hävitetään tämän
tutkimuksen valmistuttua.
Kiitos jo etukäteen, että osallistut tutkimukseen!
Lähetä kertomuksesi minulle heti kun pystyt,
kuitenkin viimeistään 31.10.2015 mennessä.
Ystävällisin terveisin,
Voit myös kirjoittaa käsin tai tietokoneella ja
lähettää kertomuksesi joko sähköpostiosoitteeseen [email protected] tai postitse
Minna Hoffrén, tohtorikoulutettava, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF (Itä-Suomen yliopisto)
18 - Ystea 2/2015
1. Nimi
Tarja Stankowski
2. Ikä
40
3. Syntymäpaikkakunta
Pattijoki
4. Kotipaikka
Rovaniemi
5. Perhe
Puoliso ja 15-vuotias poika
6. Koulutus
Liikunnanohjaaja, Sosionomi AMK, YAMK,
esiopettaja
7. Työpaikka
Touhula Liikuntapäiväkoti Vennivaara,
päiväkodin johtaja
8. Ammatin hyvät puolet
Lasten liikuttaminen ja varhaiskasvatustyön
tärkeys.
9. Ammatin huonot puolet
Aika ei tahdo riittää kaikkeen mitä haluaisi
toteuttaa.
10. Harrastukset
Hölkkä, tanssi, kunduliinijooga, matkustelu
11. Paras kirja
Vaihtelee. Tällä hetkellä se on Tietoisen
läsnäolon opas vanhemmille.
12. Paras elokuva
Ei suosikkia – kaikkiruokainen.
13. Paras matkakohde
Kaikissa kohteissa on jotain ”parasta”. Varma
valintani aurinkoon, lepoon, hyvään ruokaan
ja juomaan on Turkin Antalyan Laran alueen
luksushotellit.
14. Mielipiteesi YSTEAsta
Ystävällistä ja
Sosiaalista seuraa
Tekoja ja toimintaa
Ertosta myös
Asiantuntija apua
15. Missä olet kymmenen vuoden
päästä?
Toivottavasti elämässä elämäni parasta aikaa.
16. Muita tulevaisuuden
suunnitelmia?
Elän tässä ja nyt – ”Tää on parasta just nyt”
17. Mistä unelmoit?
Onnellisesta elämästä, nautinnollisesta
arjesta; siitä että saan tehdä ja
toteuttaa asioita joita tahdon.
18. Mitä haluaisit muuttaa
Suomessa?
Haasteellinen kysymys. Ihmisten
hyvinvointia toivoisin lisää.
Ajattelisin, että yksilöiden elämään ja onnellisuuteen vaikuttamalla
vaikutetaan moniin asioihin.
19. Kissa vai koira ja miksi?
Ei kumpikaan
20. Kenelle haluat laittaa terveisiä
ja miksi?
Terveisiä kaikille iloisille ja
positiivisille ihmisille, jotka minut tuntevat 
Ystea 2/2015 - 19
INFO
Monta
jäsenyyttä
kerralla
ERTOn jäsen saa yhdellä jäsenmaksulla kolmen eri tahon
palvelut, edut ja asiantuntijat
käyttöönsä: jäsenyhdistyksen,
ERTOn ja STTK:n.
ERTOon kuulutaan oman toimialan jäsenyhdistyksen kautta.
Jäsenyhdistykset toimivat alansa
ammattilaisten yhdyssiteenä ja
etujen valvojina. Yhdistykset
järjestävät jäsentapahtumia ja
monipuolista toimintaa ammatillisesta koulutuksesta virkistykseen. Yhdistyksillä on myös
useita omia jäsenetuja.
ERTOn jäsenenä et jää yksin
työelämän pulmatilanteissa.
ERTOn päätehtävänä on jäsentensä etujen valvonta ja parantaminen työelämässä. Olet oikeutettu mm. ilmaiseen asiantuntija-apuun ja ansiosidonnaiseen
työttömyyspäivärahaan. Neuvottelemme työehtosopimukset,
palkankorotukset ja palkkasuositukset. Lisäksi saat matkavakuutuksen ja paljon hyviä alennuksia. ERTOn jäsenmaksun saa
vähentää verotuksessa.
ERTO on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsen. STTK solmii
työelämää koskettavia sopimuksia, osallistuu lainsäädäntöön ja
työelämän kehittämiseen. Niiden kautta vaikutetaan suoraan
työolosuhteisiin ja koko yhteiskuntaan.
20 - Ystea 2/2015
tule emma-akatemiaan!
Opiskelijajäsenyys on ilmainen
ERTOn opiskelijajäsenyys on ilmainen ja kattaa kaikki jäsenedut. Voit liittyä
opiskelijajäseneksi, kun opiskelet ertolaisella toimialalla. Opiskelijajäsenen
jäsenhakemus löytyy osoitteesta www.erto.fi/jasenhakemus/opiskelija­
jasenen-jasenhakemuslomake.
Maksuton opiskelijajäsenyys koskee ensimmäistä kertaa liiton jäseneksi
liittyvää. ERTOn varsinaisena jäsenenä ollut/oleva jäsen, joka siirtyy opiskelemaan, saa opintojensa aikana jäsenmaksut minimisummalla. Jäsen­
maksua täytyy maksaa, jotta työttömyyskassan jäsenyys säilyy katkea­
mattomana ja oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan säilyy.
Jos teet töitä opintojen ohella, kannattaa sinun liittyä myös työttömyyskassan jäseneksi ja kerryttää työssäoloehtoasi eli oikeuttasi ansio­
sidonnaiseen työttömyyspäivärahaan. Työttömyyskassan jäsenyys on
maksullinen. ERTOn nettisivuilta löydät lomakkeen, jolla liityt opiskelijana
työttömyyskassaan: www.erto.fi/jasenhakemus/tyottomyyskassan-opis­
kelijajasenen-jasenhakemuslomake
Kun valmistut
Kun olet valmistunut oppilaitoksesta ja siirtynyt työelämään, voit liittyä
sekä liiton että työttömyyskassan varsinaiseksi jäseneksi täyttämällä liittymislomakkeen osoitteessa: www.erto.fi/liity-jaseneksi.
Tule syventämään ammatillista osaamistasi Emma-akatemiaan. Laadukkaita lisä- ja täydennyskoulutuksia järjestetään useilla paikkakunnilla.
Markkinoiden edullisimmat hinnat!
Koulutuksiin ovat tervetulleita kaikki jäsenyydestä riippumatta.
Verkkokaupassa on näkyvissä täysi hinta. ERTOn jäsen: syötä ostoskorissa jäsenetukoodi,
niin saat koulutuksesi jäsenhinnalla.
Koulutuksen hintaan kuuluu aina lounas.
Monipuoliset lyhytkoulutukset
Oletko siirtynyt tai siirtymässä eläkkeelle?
Haluatko säilyttää jäsenyytesi liitossa eläkkeelle jäädessäsi? Saat useita etuja
ja pääset osallistumaan tapahtumiin. Eläkeläisjäsenenä saat
• Toimi-lehden kotiin kannettuna
• ERTOn jäsenkalenterin
• Matkustajavakuutuksen ulkomaanmatkoille ilman yläikärajaa
• Osallistua liiton ja jäsenyhdistyksen yleisiin tilaisuuksiin
• Alennusta ja ostoetuja mm. hotelleista, kylpylöistä,
bensiinistä ja dieselistä
Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu vuonna 2015 on 8,50 euroa kuukaudessa.
Loppuvuosi eläkkeelle jäämisestä lukien on maksuton. Eläkeläisjäsenyyteen
ei sisälly työttömyysturvaa. Eläkeläisjäsenen palveluihin ei kuulu työsuhdeneuvonta eikä oikeusturva. Ilmoita eläkkeelle jäämisestä liiton eAsioinnissa:
www.erto.fi
Eläkkeellä ja töissä
Oletko eläkkeellä ja töissä? Voit olla liiton varsinainen jäsen, mutta et
työttömyyskassan jäsen. Varsinaisena liiton jäsenenä saat edellä mainittujen lisäksi kaikki varsinaisen jäsenen palvelut kuten työsuhdeneuvonnan,
riita-asioiden hoitamisen ja oikeusturvan. Tällöin jäsenmaksu määräytyy
palkkatulon mukaan kuten varsinaisellakin liiton jäsenellä.
* ohjelmistoja (Excel, PowerPoint, GoogleDrive,
Skype/Lync, Acrobat, PhotoShop, InDesign)
* erilaisia talouskoulutuksia
* suosittu työhyvinvointikortti
* esimies- ja johtamistaitoja
* esiintymiskoulutuksia
* järjestötyön mestarikurssi
* projektinhallinta
* sosiaalisen median perusteet
* verkkokaupan perustaminen
Jäsenhinta koodilla ERTO2015emma
* ERTOn jäsenet 59 €, sis. alv
* Muut 250 € + alv 24 %
Syventävät pitkät koulutukset (2-3 kk)
Yhteistyössä Markkinointi-instituutin kanssa:
* Reskontrat taloushallinnossa ja arvonlisäverotuksen perusteet
* Itsensä johtaminen
* Sosiaalinen media, verkostot ja vaikuttaminen
Jäsenhinta koodilla MARK2015emma
* ERTOn jäsenet alkaen 800 €, sis. alv.
* Muut alkaen 900-1200 € + alv 24 %
www.emma-akatemia.
Kutsu syyskokoukseen
Hyvä YSTEAN jäsen
KUTSU SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN SYYSKOKOUKSEEN
TERVETULOA HIUKAN ERILAISEEN
SYYSKOKOUKSEEN
KUOPIOON
Aika:
Lauantai 21.11.2015 klo 12.30
Paikka: Original Sokos Hotel Puijonsarvi,
Minna Canthin katu 16, 70100 Kuopio
Aloitamme päivän brunssiluontoisella tulokahvilla ja
sen jälkeen on syyskokous.
Iltapäivällä on jäsentilaisuus,
joka painottuu edunvalvontaan. Pääteemana on kolmen
päivän koulutusoikeus ja sen
toteuttaminen työpaikoilla.
Ja koska pikkujouluaika
lähestyy, päätämme päivän
pikkujouluruokailuun.
Päivän ohjelma on tarkoi­
tettu kaikille, mutta erityisesti toivomme tapaavamme
henkilöstöedustajia ja luottamusmiehiä.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat, joita ovat
mm. yhdistyksen puheenjohtajan valinta, hallituksen jäsenten valinta ero­
vuoroisten tilalle sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016.
Lisäksi käsitellään jäsenten mahdollisesti tekemät aloitteet, jotka on toimitettava kirjallisena 30 vuorokautta ennen kokousta vt. puheenjohtaja Virva Ryynäselle [email protected].
TULE KUULEMAAN EDUNVALVONTA-ASIAA JA KOKEMAAN YSTEALAISTA YHTEISHENKEÄ
Kokouksen jälkeen klo 15.00 aloitamme jäsentilaisuuden, jossa teemana on
kolmen päivän koulutusoikeus. Luvassa on runsasta osanottoa, keskustelua,
tietojenvaihtoa ja vertaistuen kokemusta.
Tilaisuuden jälkeen ruokailemme yhdessä ja YSTEA tarjoaa pikkujouluruokailun
kaikille, jotka osallistuvat koko päivän ohjelmaan.
Ohjelma:
12:00 Tervetulobrunssi
12:30 Syyskokous
14:30 Tauko
15:00 Jäsentilaisuus
17:00 Jäsentilaisuus päättyy
17:30 Pikkujouluruokailu
Ilmoittautumiset kokoukseen ja jäsentilaisuuteen viimeistään 6.11.2015 Sirkku
Mutrulle: [email protected] tai 050 463 6011. Ilmoita nimesi, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi sekä mahdolliset erityisruokavaliot. Ilmoita myös
muista erityistarpeista kokoukseen liittyen. Ilmoita myös, jos osallistut vain
kokoukseen (ei ruokailua) ruokailijoiden määrän varmistamiseksi.
MATKALIPPUJEN TILAUKSET:
Osallistujien matkat maksetaan edullisimman kulkuneuvon mukaan (juna/
bussi). Mahdollisten lentolippujen osalta on etukäteen otettava yhteyttä
taloudenhoitaja Kaija Raatikaiseen 050 573 8717. Matkojen korvaamisen
edellytys on, että jäsen osallistuu koko päivän ohjelmaan.
Junaliput tilataan VR Yrityspalvelusta 0307 23702 (ma–pe
klo 8–16) tai VR Asiakaspalvelusta 0600 41900 (klo 7–22),
asiakasnumero on 112 1771.
Bussi- ja lentolippuja tilatessasi Travelista (Carlson Wagonlit Travel) tee tilaus sähköpostitse [email protected]
ja laita kopio tilauksesta taloudenhoitajallemme [email protected]. Laita tilaukseen viitteeksi ”YSTEA syyskokous”.
Kun taloudenhoitaja on kuitannut tilauksen, Travel lähettää
liput sähköpostin liitteenä tai postitse, siten kuin tilaaja on
toivonut. HUOMAA! Travelin tilaukset on tehtävä sähkö­
postitse.
MAJOITUS:
Hotelli Puijonsarvesta on varattu la–su 21.11.–22.11.15
kahden hengen huoneita. Huoneen hinta on 100 € ja varauskiintiö on voimassa 6.11.15 asti. Kiintiö on YSTEAn nimellä.
Jokainen maksaa itse hotellimajoituksen. Huoneen hinta
sisältää runsaan buffetaamiaisen, hotellin asiakassaunan klo 17–22 ja kuntohuoneen käytön.
PAIKOITUS:
Hotellin asukkaille ulkoparkkipaikkoja löytyy kahdelta sisä­
pihalta, joihin sisäänajo joko Minna Canthin katu 16 tai
Maaherrankatu 8. Vuorokausihinta on 6 € asiakasomistajille ja normaali hinta 8 € (24 h/vrk). Tuntihinta on 1,50 €.
Lisäksi löytyy parkkihalli (sisäänajo osoitteesta Maaherran­katu 8). Vuorokausihinta on 15 € asiakasomistajille ja 19 €
normaali hinta (24 h/vrk). Tuntihinta on 2 €. Paikoitus maksetaan automaattiin käteisellä, kortilla tai Easypark-
käyttäjät suoraan kännykällä. Auki 24 h/vrk hotellin asiakkaille. Parkkihallin max. korkeus on 2,1 m.
Kokousvieraille on käytettävissä maksuttomat pysäköinti­
paikat klo 23 asti hotellirakennuksen sisäpihoilla ja auto­
hallissa; paikat täyttyvät tulojärjestyksessä. Auton rekisteri­
numero tulee syöttää hotellin aulassa olevaan parkkijärjestelmään, jonka käytössä henkilökunta tarvittaessa auttaa.
YKSITYISEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN
AMMATTILAISET RY YSTEA
ESITYSLISTA, SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS
Aika Lauantai 21.11.2015 klo 12.30
Paikka Original Sokos Hotel Puijonsarvi,
Minna Canthin katu 16, 70100 Kuopio
KÄSITELTÄVÄT ASIAT
1.Kokouksen avaus
2.Valitaan kokoukselle
•puheenjohtaja
•sihteeri
•kaksi pöytäkirjantarkastajaa
•kaksi ääntenlaskijaa
•vaalivaliokunta
3.Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4.Kokouksen menettelytapojen hyväksyminen
5.Hyväksytään kokouksen työjärjestys
6.Lähetekeskustelu hallituksen puheenjohtajan
sekä hallituksen varsinaisten ja yleisvara­jäsenten
valinnoista erovuoroisten tilalle
6.1 Lähetekeskustelu hallituksen
puheenjohtajan valinnasta
6.2 Lähetekeskustelu hallituksen
varsinaisten jäsenten ja yleisvarajäsenten
valinnoista erovuoroisten tilalle
7.Jäsenten tekemät aloitteet
8.Päätetään yhdistyksen hallituksen jäsenten
palkkioista ja tilintarkastajien palkkioperusteista
9.Vahvistetaan jäsenmaksujen suuruus vuodelle
2016
10.Vahvistetaan toimintasuunnitelma 2016
11.Vahvistetaan tulo- ja menoarvio vuodelle 2016
12.Valitaan hallituksen puheenjohtaja kaudelle
2016–2017
13.Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten
varsinaisten ja yleisvarajäsenien tilalle kaudelle
2016–2017
14.Valitaan tilintarkastaja vuodelle 2016
15.Ilmoitusasiat
16.Kokouksen päättäminen
TERVETULOA! Nähdään Kuopiossa.
Hallitus
Ystea 2/2015 - 23
ERTO ja YSTEA kaipaavat sähköpostiosoitettasi
Pulmia työpaikalla?
Sujuvan viestinnän vuoksi on tärkeää, että ERTOn jäsenrekisterissä on ajan tasalla olevat yhteystietosi. Kutsumme tapahtumiin ja tiedotamme ajankohtaisista asioista
(esim. palkankorotuksista) sähköpostilla, joten toimiva
sähköpostiosoite on hyvin tärkeä.
ERTOn nettisivujen Työsuhdeoppaasta löydät vastauksia
useimmin kysyttyihin kysymyksiin, esimerkiksi loma-asioihin, yt-neuvotteluihin, työsopimus- ja työehtopulmiin.
Jos nimesi, kotiosoitteesi, puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi tai jokin muu yhteystietosi muuttuu, niin
ilmoita muutoksesta liiton eAsioinnissa: www.erto.fi.
Ilmoita aina myös työnantajan vaihtumisesta ja
­eläkkeelle jäämisestä.
Yhdistyksesi saa yhteystietosi ERTOn jäsenrekisteristä.
Tässä osoite: www.erto.fi/tyosuhdeopas
Hoida asiasi sähköisesti eAsioinnissa
ERTOn eAsioinnissa voit hoitaa asioitasi juuri silloin kun
sinulle sopii.
ETUJA JÄSENKORTILLA
Voit mm. ilmoittaa osoitteen- ja yhteystietojesi muutoksista, työpaikan vaihtumisesta ja eläkkeelle jäämisestä.
Voit tilata uuden jäsenkortin kadonneen tilalle, ilmoittaa
palkattomasta ajanjaksosta ja hankkia parilla klikkauksella uudet jäsenmaksutiedot ja -viitenumerot.
ERTOn jäsenkortilla saat hyviä alennuksia mm. vakuutuksista, bensiinistä, dieselistä, matkoista ja majoituksesta. Pidä jäsenkortti mukanasi ja ota hyödyt käyttöösi!
Kirjaudu eAsiointiin täällä: www.erto.fi ->
Kirjaudu sisään lukon kuvasta oikeassa ylänurkassa
Useimmat edut saat näyttämällä ERTOn jäsenkorttia tai ilmoittamalla varauksen yhteydessä ERTOn alennuskoodin. Katso etusi: www.erto.fi/palvelut/edut
Käyttäjätunnus on ERTOn jäsennumerosi ja salasana
postinumeroSukunimi. Ensimmäisen kirjautumisen
jälkeen voit vaihtaa salasanan mieleiseksesi.
YSTEA FACEBOOKISSA