docvoi jäädä uupumuksen alle. - Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
download 
Report Transcription
voi jäädä uupumuksen alle. - Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 4/2015 www.turunseurakunnat.fi Ilo isovanhemmuudesta voi jäädä uupumuksen alle. Keskiaukeama Hienoston hautamuotia 1600-luvulta Sivut 6–7 Klaus Rautawaara – sinivalkoisin siivin kapellimestariksi Takasivu Acceptera att ditt barn är gay Sidan 4 2 3 KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015 30.4.–21.5.2015 M Rakkaudella kasvatettu nassamme kasvaa. Heidän elämänsä ja siihen liittyvät tarpeet ovat viime vuosien aikana olleet keskustelussa. Vuonna 2013 voimaan tulleella vanhuspalvelulailla halutaan turvata ikääntyvän väestön hyvinvointi ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saanti. Fyysisen hyvinvoinnin turvaamisen lisäksi lain tarkoituksena on tukea ikääntyneiden osallisuutta ja voimavaroja sekä edistää ikääntyneiden hyvinvointia. Olen elämäni aikana viettänyt paljon aikaa niin äidin kuin isänkin vanhempien kanssa. Omien vanhempieni mielestä oli tärkeää luoda läheiset välit myös muihin suvun jäseniin; isovanhempiin, setiin, täteihin, enoihin ja serkkuihin. Siksi vierailimme usein sukulaisissa, he meillä ja säännöllisesti viikoittain kävimme tapaamassa kauempana kaupungissa asuvia isän vanhempia. Äidin vanhemmat asuivat lähellä kotiamme ja heidän luona vietimme siskoni ja serkkujeni kanssa pitkiä aikoja joko hoidettavana tai muuten vain. Isovanhemmilleni lastenlasten hoitaminen ja heistä huolehtiminen oli kunniatehtävä. He olivat tottuneet lapsikatraisiin ja kestitsemään lukuisia vieraita. Itse sain aina kokea isovanhempieni taholta olevani rakastettu, tervetullut ja odotettu. Mummani sanoikin, että hänellä ei omille lapsille aikoinaan ollut riittävästi aikaa, mutta lastenlapsille sitäkin enemmän. Tämän lehden keskiaukeaman jutun yhteydessä mainitussa huoneentaulussa muistutetaan isovanhempia huolehtimaan omista voimavaroistaan. Omille isovanhemmilleni kristillisen uskon lisäksi me lastenlapset olimme voimavara ja elämän ilo vanhuus- Elämä isovanhempien kanssa on rikkaus. vuosina. Lienemme siis kaikki olleet onnekkaita, sillä vältimme nykypäivän isovanhempien kohtaaman uupumuksen. Hoidimme toinen toistemme henkistä hyvinvointia jakamalla iloja ja suruja. Sukumme vanhukset olivat luontevasti ja itsestään selvästi osa perheemme arkea ja juhlaa. Yhteisöllisyys oli voimavara. Vuosikymmeniä myöhemmin pääskyset lentelivät yhä 1800-luvulla rakennetun maalaistuvan pihamaalla. Istuimme mumman kanssa tuvan keittiössä ja katselimme lintuja. Perunat olivat vaihtuneet pannukahviin. Olimme molemmat vanhentuneet – tai kasvuksi sitä varmaan sanotaan. Nyt jo edesmenneet isovanhempani antoivat paljon lastensa ja lastenlastensa hyväksi, mutta samalla he olivat etuoikeutettuja jakamaan arvokasta elämänkokemustaan meille jälkipolville. Yhteisten vuosiemme aikana opin heiltä monia kullanarvoisia asioita mm. työnteosta, arvoista, ihmisistä, sodasta ja rauhasta, elämästä yleensä. Vaikka mummat ja paapat ovat nyt kirkkomaan mullissa, ovat he muistojen kautta edelleen läsnä. Isää ja äitiä isovanhemmat eivät korvaa, mutta elämä isovanhempien kanssa on rikkaus. Toivoisin jokaisen voivan kokea yhtä syvää isovanhempien rakkautta kuin olen itse saanut kokea. Isovanhemmat, rakastakaa lastenlapsianne! Leena Koski Sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja, psykoterapeutti Marjo Oinonen, Turun Sanomat 27.3.2015 Päätoimittaja Pauli Juusela, Vantaan Lauri 16.4.2015 Viestintäjohtaja Seppo Simola, Valomerkki 18.4.2015 toisenlaisella tekniikalla. Uimahallissa kohtaan hymyjä, pirskahtelevaa iloa, syvää rauhaa, kaunista arkea. Suihkun puolella olemme alasti. Naisia, kaikenlaisia. Kukaan ei häpeile vartaloaan. Ei raskausarpiaan, ei selluliittiään, ei karvoitustaan, ei muotojaan. Ei meikittömyyttään, ei kehossa näkyviä vaurioita, elämästä kertovia tarinoita. Toista katsotaan kunnioittavasti silmiin, sutkautetaan jotakin pientä ihmismääristä, säästä, jostakin ei mistään. Ja samalla sitä on jotenkin todella yksin – hyvällä tavalla. Minun uintihetkeni, minun pyhiinvaellukseni altaaseen, sieltä pois, saunaan, kotiin. Uintisuorituksen jälkeen saatan epäekologisesti jäädä useiksi minuuteiksi lämpimän suihkun alle. Seison vain, katselen seinäkaakeleita, annan lämpimän veden kulkea ihollani. Ympärillä olevat äänet eivät kuulu kuin kaukaisuudessa. Tässä on hyvä. Uimahalleissa näkyy tiedostamattomasti se, miten Jumala meidät näkee. Sinä olet ihme, suuri ihme, minulle rakas, sinut hyväksyn, sinun vierelläsi kuljen. Nauti tästä hetkestä, sinusta, siitä mitä olet, mitä hyvää kannat ja teet. Kun uinti ei kulje, aallot lyö vastaan ja muut menevät ohi, kannattelen sinua kyllä. Jumala kertoo meille: Minä olen se joka olen. Altaan matala pää, jossa jalkasi ylettyvät pohjaan. Kiinteä kaide, johon tarttua kun henki ei kulje. Ystävällinen tuntematon, joka lainaa sinulle vartalovoidettaan kuivaa ihottumaasi varten. Sauna, jonka lempeän tehokas lämpö tuntuu kylmän kaakelikävelyn jälkeen koko kehossa. Hyvä hehku, joka lämmittää sydämessäsi kotiin kävellessä. Laura Kajala Oppilaitostyön pappi KANNEN KUVA Isovanhemmuus on suuri ilon ja kiitollisuuden aihe. Joskus se koettelee myös voimia, jos hoito- ja kasvatusvastuu siirtyvät liiaksi isovanhempien harteille. Kuva Timo Jakonen 30.4.2015 46. vuosikerta Julkaisija | Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä | Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava 21.5.2015 Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusneuvosto Harri Raitis, Mia Henriksson, Anni Itähaarla, Tiina Jakobsson, Lauri Palmunen, Ann-Mari Rannikko, Jyrki Tuominen Päätoimittaja Paula Heino, Toimitussihteeri Mervi Sipilä, [email protected] Toimittajat Leena Koski ja Minna Vesanto [email protected] Seurakuntien ilmoitukset [email protected] Taitto ja kuvankäsittely Erkki Kiiski ja Kotimaa Oy Ilmoitus Jakelu Posti Jakeluhuomautukset markkinointi Pirjo Teva, puh. 202 754 2284, 040 680 4057, [email protected] Timo Karonen, p. 0207 542 267 ● Rauman seurakunnan johta- tayhtymän nenä on pitkästä aikaa pinnan yläpuolella, sillä viime vuoden tilinpäätös on plussalla. Talouden matokuuri, muutamien kiinteistöjen myynti ja rahoitussijoitusten tuotto korjasivat tilannetta. Ylijäämää vuodesta 2014 jäi kaksi miljoonaa euroa, kun talousarviossa oli varauduttu 1,6 miljoonan euron alijäämään. – Plusmerkkinen tulos johtuu siitä, että pystyimme vähentämään toimintakulujamme läpi kentän, toteaa hallintojohtaja Hannu Kallio. – Talous saatiin tasapainoon myös siksi, että myimme yksittäisiä kerrostaloasuntoja 1,2 miljoonalla eurolla sekä siksi, että sijoitustoiminnan Toimitus Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, 20101 Turku puhelin (02) 261 7111 [email protected] www.turunseurakunnat.fi tuotot olivat arvioitua paremmat. Talousjohtaja Irma Hokan mukaan viime vuoden tilinpäätöksen vuosikate oli viisi miljoonaa euroa. Vuosikate ilmoittaa tuloksen ennen poistoja ja satunnaiseriä. Edellisenä vuonna vuosikate oli 3,9 miljoonaa euroa. Rahoitustuotot olivat kaksi miljoonaa euroa, kun ne edellisenä vuonna olivat 1,3 miljoonaa euroa. Hyvä talous edellytys toiminnalle Seurakuntien toiminnan edellytys on hyvä taloudenpito. Jos seurakuntien talous ei ole kunnossa, ne eivät kykene hoitamaan yhteiskunnan heikompiosaisten auttamistyötä tai seurakuntien normaalia toimintaa, ku- ten perhekerhoja, muskareita, nuorisotyötä tai jumalanpalveluselämää. Nyt on 70. vuosi, kun kirkollisvero on Turussa ja Kaarinassa ennallaan. Koko sotien jälkeisen ajan seurakuntayhtymän kirkollisveroa on kannettu yhden prosenttiyksikön mukaan. Vain pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymät ovat myös pitäytyneet yhdessä prosenttiyksikössä. Tampereen seurakuntayhtymässä kirkollisveroa maksetaan 1,25 ja Oulussa 1,30 prosenttiyksikön perusteella. Seurakuntien valtiolta saama yhteisövero-osuus poistuu ja tilalle tulee vuodesta 2016 alkaen valtion talousarviomäärärahoista maksettava rahoitus, jolla rahoitetaan seurakuntien lakimääräisiä tehtäviä. Näitä ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Suurille seurakuntayhtymille muutos tarkoittaa tulojen laskua verrattuna yhteisövero-osuuteen. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tilinpäätökset ovat olleet alijäämäisiä vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2013 kaikki yhtymän kymmenen seurakuntaa ja yhtymän yksiköt tekivät talousarvioihinsa kaikkiaan 14,5 prosentin säästöt. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli tilinpäätöksen maaliskuussa. Kun tilintarkastajat ovat käyneet tilinpäätöksen läpi, siitä päättää lopullisesti yhteinen kirkkovaltuusto kesäkuun kokouksessaan. PH Lyhty kotiin kesäksi vätsiivoukset alkavat huhtikuun lopussa. Jotta kevätsiivoukset sujuisivat mahdollisimman joutuisasti, hautausmailta toivotaan, että läheiset hakisivat haudoilta metalliset kynttilälyhdyt kotiin varastoon äitienpäivään eli 10. toukokuuta mennessä. Ne muistolehtoihin ja veteraanilehtoon tuodut lyhdyt, joita omaiset eivät nouda kesävarastoon, hautaus- maiden työntekijät siivoavat pois kevättöiden jaloista. Lyhty, joka varastoidaan kotiin kesän ajaksi ja tuodaan iltojen pimetessä taas haudalle, on ympäristöystävällisin tapa muistaa kynttilänvaloilla edesmenneitä rakkaita. Ympäristöystävällinen se on etenkin silloin, kun lyhdyssä käytetään muovikuorisen kynttilän sijasta tavallista pöytäkynttilää. MV Ravintolalle siunattu alku ● Italialaistyyppinen ravintola Ovo Osteria Romana siunattiin käyttöön ennen sen virallisia avajaisia. Kansainvälisen seurakunnan pappi Miika Ahola siunasi Luca ja SallaMaria Platanian omistaman ravintolan virsin ja rukouksin. Pienessä tilaisuudessa oli paikalla myös kokki Cosimo Catanzaro (oikealla). – Vaikka yritysten siunaaminen ei tavallista Italiassakaan, halusimme kuitenkin siunauksen tällekin ravintolallemme. Edellisellä kerralla pyysimme mukaan kotiseurakuntamme kirkkoherran. Miika Aholaan olemme tutustuneet päiväkodissa, jossa meidän molempien lapset ovat hoidossa, kertoo Salla-Maria Platania. va kappalainen, teologi ja politiikan tutkija Ville Niittynen valittiin Kaarinan seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi. Seurakunnan nykyinen kirkkoherra Pirjo Vahtola jää eläkkeelle kesäkuun alusta lukien. Kaarinassa kirkkoherra valittiin välillisellä vaalitavalla, jossa uuden kirkkoherran valinnan teki syksyn 2014 seurakuntavaaleissa valittu seurakuntaneuvosto. Kirkkoherran vaalissa hakijoista Ville Niittynen sai yli puolet annetuista äänistä ja näin ollen tuli valituksi kirkkoherran virkaan. Tuomiokapituli tutki ennen vaalia Kaarinan kirkkoherran virkaa hakeneiden pappien kelpoisuuden ja antoi heistä seurakunnalle lausunnon. Seurakuntaneuvosto haastatteli hakijat 5. maaliskuuta ja vaalipaneeli pidettiin helmikuussa. Seurakunnat voivat nykyisin valita paimenensa käyttäen ensisijaisesti joko perinteistä suoraa vaalitapaa, jossa tuomiokapituli asettaa hakijat vaalisijoille ja täysi-ikäiset seurakuntalaiset äänestävät, tai käyttäen välillistä vaalitapaa, jossa yhtymään kuuluvan seurakunnan seurakuntaneuvosto tai itsenäisen seurakunnan kirkkovaltuusto valitsee hakijoista sopivimman. Muutos vaalitavasta tuli kirkkojärjestykseen vuoden 2014 alusta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä kaarinalaiset luottamushenkilöt olivat ensimmäisiä, jotka valitsivat itse kirkkoherransa. Paluumuuttajia Ville Niittynen aloittanee työnsä Kaarinan seurakunnassa heinäkuun alusta, joten perheen alkukesä sujuu pakkaamisen merkeissä. Ennen Raumaa Niittynen perheineen on asunut Littoisissa ja työskennellyt muun muassa Mikaelinseurakunnassa, joten Kaarina ja Turku ovat tuttuja kaupunkeja jo ennestään. Myös monet Kaarinan seurakunnan työntekijöistä ovat Niittyselle tuttuja jo entuudestaan. Perheen kanssa käymme usein konserteissa, näyttelyissä ja eri kulttuuritapahtumissa. Teen väitöskirjatyötä Runebergistä ja hänen aatemaailmastaan. Lisäksi kirjoitan eri julkaisuihin kirja- ja oopperaarvioita sekä kolumneja, Kaarinan tuleva kirkkoherra Ville Niittynen kertoo vapaa-ajan vietostaan. Niittysen mukaan Kaarinan seurakunnassa painottuvat lapset, nuoret ja perheet. Heidän kohtaamisensa edellyttää modernia työotetta ja viestintää. Painotuksista huolimatta kirkolla ei Niittysen mukaan ole yhtään ei-tärkeää työalaa. Koska kirkon resurssit näyttävät vääjäämättä vähenevän, toimintaa tulee uudistaa ja järkevöittää sekä seurakunnan että yhtymän tasolla. – Uskon, että seurakuntien toiminnalliset raja-aidat yhtymän sisällä tulevat jatkossa entistä matalammiksi, Niittynen sanoo. Rauman seurakunnassa reilun vuoden ajan vt. kirkkoherrana toimineella Niittysellä on realistiset odotukset tulevan työn vaativuudesta: – Kirkkoherran työssä painottuvat monipuolinen johtajuus ja erilaisiin odotuksiin vastaaminen. MS Säännölliset yhteydet Turun ja Pietarin välillä Keksi uusi nimi lehdellemme ● Turun ja Kaarinan seurakun- ● Kirkko ja me -lehti täyttää tä- tayhtymä on Pietarin Pyhän Marian seurakunnan ystävyysseurakunta. Seurakuntien välillä on ollut säännölliset yhteydet jo yli 20 vuoden ajan. Turusta ja Kaarinasta käy muutaman kerran vuodessa Pietarissa pappeja saarnamatkoilla ja lomatuuraajina. Seurakuntayhtymä myös tukee Pyhän Marian seurakunnan diakoniatyötä. Marian ilmestyspäivänä maaliskuussa Pietarissa vierailivat hallintojohtaja Hannu Kallio ja tuomiorovasti Heimo Rinne. Kirkossa pidettiin silloin juhlajumalanpalvelus. Pyhän Marian kirkko täytti 210 vuotta ja seurakunnan uudelleen perustamisesta tuli 25 vuotta. Tuliaisik- si Turusta vietiin papin alba. Pyhän Marian kirkko on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon pääkirkko ja Inkerin kirkon piispa on Aarre Kuukauppi. Turun ja Kaarinan seurakunta yhtymä on tehnyt yhteistyötä Pietarin Pyhän Marian seurakunnan kanssa yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Aineellisen auttamisen lisäksi kyse on ollut myös hengellisestä yhteistyöstä. Kuvassa hallintojohtaja Hannu Kallio ojentaa lahjan kirkkoherra Mihail Ivanoville, taustalla tuomiorovasti Heimo Rinne ja tulkkina toiminut Tatjana Shadrunova. Heikki Jääskeläinen ”Me kirkon sisärinkiläiset voimme nähdä märkää unta siitä, että kirkko olisi yhteisö, jonka hyväksi kaikki jäsenet yhteisvoimin ponnistelevat. Toiveistamme huolimatta suurimmalla osalla ihmisistä on kirkkoon suhde, joka ainakin muistuttaa asiakkuutta. He maksavat kirkollisveronsa, jos katsovat, että saavat kirkolta jotain tai ainakin kannattavat sitä hyvää työtä, mitä kirkko tekee. Voimme olla puhumatta asiakkaista ja palveluista tai keksiä näille erilaisia kiertoilmaisuja. Itse asiaa se ei muuta. Iso kysymys on se, pidämmekö näitä asiakkaiksi itsensä kokevia yhtä arvokkaina seurakunnan jäseninä kuin innokkaasti seurakunnan toiminnassa pyöriviä. Arvostammeko näitä ihmisiä, heidän tapaansa suhtautua kirkkoon ja heidän kenties hyvinkin heikkoa ja haurasta uskoaan?” U Ketä kiinnostaa säärikarvat? Jussi Vierimaa ”Toiseksi toivon – ja kirkko toivoo – että muistatte tulevia päätöksiä tehdessänne ennen kaikkea köyhät ja kipeät. Useimmilla meistä ovat asiat ihan hyvin, mutta heidän, joille valta on annettu, tehtävä on huolehtia ennen kaikkea heistä, joilla ei mene hyvin. Lapsiperheiden köyhyys ja nuorten syrjäytyminen työelämästä aiheuttavat paljon kärsimystä ja ovat uhkia tulevaisuudelle. Vanhuksista puhutaan lähinnä yhteiskunnan kestokykyä rasittavana taloudellisena taakkana. Heitä ollaan nyt siirtämässä laitoksista kotihoitoon, mutta ilman riittäviä resursseja tämä merkitsee heitteillejättöä.” KUUKAUDEN SANA imahallit! Liian kapoiset vaatekopit, viileitä vesiläiskiä kylmällä kaakelilattialla. Kloorin voimakas tuoksu, joka viestii meille puhtaudesta ja turvallisuudesta. Valo, joka tekee ihostani jotenkin läpikuultavan harmaan. Ihmiset. Joku kälättää saunassa, toinen turhautuu tuntemattomiin, liian hitaisiin uimakavereihin. Minuun. Vettä nenässä, sitä kautta nielussa. Hukunko, vai selviänkö. Esseisti Antti Nylénille (HS 16.4.2015) uimahalli on helvetti. Niissä on alastomia ihmisiä kylmässä, kovassa ja kirkkaassa ympäristössä. Kului pitkä aika, kun en käynyt uimahallissa. Liian kaukana, tiedättehän. Ne ovat aina liian kaukana. Mielikuva ruuhkasta, hiuksista viemäriritilöissä, kylmästä ilmasta. Alkuvuonna rohkaistuin taas käymään. Juuri mikään ei ollut muuttunut, huomasin. Uimahalleissa on pysyvyyttä, ajattomuutta, pysähtyneisyyttä. Mutta helvetti se ei minulle ole. Taivas pikemminkin. Naisten puolella vallitsee jokin outo todellisuus, joka ei muualla yhteiskunnassa näy. Puhumme toisillemme. Herra Jumala, miten hämmästyin puheliaisuuttamme. Uskaltaudumme istua saunassa toisen viereen. Lapset, nuoret, aikuiset, seniorit. Kansa, joka sijoittautuu busseihin täysin ● Turun ja Kaarinan seurakun- Timo Jakonen ”Syrjäytyminen, köyhyys ja työttömyys eivät ole valintoja. Kuka sellaisesta haaveilee? Kuinka moni lapsi vastaa kysyttäessä mikä susta tulee isona, että musta tulee työtön tai köyhä? Hyväntekeväisyys kohdistuu vähävaraisiin perheisiin kun jaetaan ruoka- tai vaateapua. Varsinkin jouluna ihmiset aktivoituvat. Eri järjestöt ja seurakunnat lahjoittavat ja välittävät lapsille näiden toivomia leluja vierailta aikuisilta. Mutta mitä, jos tämä toiminta olisikin ympärivuotista toimintaa? Mitä jos kehitettäisiin operaatio salainen ystävä?” Ville Niittysestä Kaarinan kirkkoherra ● Turun hautausmaiden ke- ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ SATTUVAT SANAT Seurakuntayhtymän tilinpäätös ylijäämäinen Timo Jakonen aalla asuvien isovanhempieni pihaa asuttivat kesäisin pääskyset. Istuimme usein mummani kanssa tuvan portailla katsomassa niiden lentoa. Söimme perunaa, saksittua kinkkumakkaraa ja puutarhassa kasvatettua salaattia mansikoilla. Tuorekurkusta mummani koversi lusikalla kiekuroita lautaselle. Minä katsoin suu auki hämmästellen lintuja, mummani lusikoi ovelasti ruokaa kaksivuotiaan suuhun. Isovanhempani olivat vanhuksia. Heidän vireyttään ja nuorekasta mieltä ei koskaan tarvinnut korostaa kutsumanimessä. Heillä vanhuus sisälsi sairauksien, vaivojen ja (liian pienen) eläkkeen lisäksi iästä huolimatta niin paljon hyvää, että he uskalsivat rohkeasti olla vanhuksia, ei senioreita tai eläkeläisiä. He olivat mummat ja paapat. Vaikka isovanhempieni kaltaiset, sodan kokeneet sukupolvet vähitellen poistuvat keskuudestamme, vanhusten määrä yhteiskun- ALUKSI KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015 nä vuonna 50 vuotta. Lehti uudistuu loppuvuodesta ja samalla mietitään, onko syytä säilyttää lehden vanha, perinteinen nimi vai nimetäänkö lehti uudelleen. Mitä mieltä olet? Jos sinulla on hyvä idea lehden uudeksi nimeksi, kerro se meille! Nimi voi liittyä seurakuntien toimintaan ja arkeen, seurakuntayhtymän tai kirkon historiaan, se voi löytyä Raamatusta tai virsikirjasta, alueen nimistöstä tai kirjallisuudesta. Seurakuntayhtymän viestintästrategiassa sanotaan, että yhtymän ja sen seurakuntien viestintä ”käyttää ihmisten arkeen soveltuvia viestintävälineitä, toimintatapoja ja kieltä”. Teemme lehteä tavallisille, mukaville turkulaisille ja kaarinalaisille. Mikä nimi lehden lukijoita puhuttelisi? Lähetä nimiehdotus tai useampi sekä nimesi, sähköpostisi ja puhelinnumerosi 29.5.2015 mennessä osoitteella [email protected] Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan t-paitoja ja jos ehdotusten joukosta löytyy voittaja eli ehdotus, jolla nimellä tämä lehti tulevaisuudessa tunnetaan, voittaja palkitaan reilun sadan euron hintaisella mobiililaitteella. Jos nimiehdotusten joukosta ei löydy sopivaa tai toimitus ei sitä yön hiljaisina tunteina keksi, lehden nimi pysyy ennallaan. PH 4 5 KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015 Jo joutuu armas aika Barnets homosexualitet familjeterapeuten och föreläsaren Michael LaSala från Rutgers universitet i New Jersey, USA föreläste om detta svåra ämne vid Åbo universitet den 14 april. Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighets familjerådgivningscentral och ämnet barnpsykiatri vid Åbo universitet arrangerade seminariet. Familjerådgivningscentralen firar sitt 60-årsjubileum i år och seminariet var en del av jubileums årets program. Personlig föreläsare LaSala började med att öppet berätta om sin egen sexualitet. Han ”kom ut” år 1980 då han var 19 år gammal. Fyra år senare hittade han sin livskamrat och de gifte sig ifjol. I New Jersey blev det lagligt för homosexuella att gifta sig för ett och ett halvt år sedan. Michael LaSalas föräldrar reagerade på hans homosexualitet med orden ”vi skulle hellre se att du var en mördare” vilket LaSala menar var en rätt vanlig attityd på 1980-talet. Föräldrarna hade mycket svårt att anpassa sig men efter många år gjorde de det. Kom inte ut på Facebook LaSala har jobbat i många år som familjeterapeut och hjälper familjer med homosexuella barn att diskutera med varandra och anpassa sig. Som professor och forskare har han gett ut boken ”Coming Out - Coming Home” där han ger råd kring olika anpassningsmetoder. Det sämsta sätten att komma ut Jussi Vierimaa ● Den karismatiske professorn, ● Kesän alkajaisperinteeksi muodostunutta Suvivirsikirkkoa ur skåpet på är att berätta att man är gay mitt i ett gräl eller ännu värre kanske, på Facebook eller andra sociala medier. – En son berättade på Facebook att han är homosexuell. Hans föräldrar fick höra i matbutiken vilken modig son de har och hurudan fin och öppen familj de har. Föräldrarna kände sig besvikna och pappan undrade varför inte sonen litade på dem tillräckligt för att berätta om sin sexualitet för dem personligen. Villkorslös kärlek Det bästa sättet för föräldrarna att reagera på sitt barns homosexualitet är att säga ”du är mitt barn och jag älskar dig och stöder dig oberoende din sexuella läggning”. – Fastän man i stunden också känner negativa känslor ska man inte ösa sina rädslor och sin oro på barnet. Om dem kan man tala med en vän eller med en terapeut, säger LaSala. En förälder ska inte börja ställa detaljerade frågor om sex till exempel. – Man ska inte börja prata om hur äckligt man tycker det är att två män har sex med varandra eller att man inte förstår hur två kvinnor kan ha sex med varandra, säger LaSala. Det finns tre saker en förälder till ett homosexuellt barn bör veta: du orsakade inte homosexualiteten, du kan inte ändra på den och om du inte anpassar dig så mister du ditt barn. Sexualundervisning behövs Man borde ha mer sexualundervisning om homo- och bisexualitet Kesän koittaessa Tuomiokirkontorilla vietetään taas kaiken kansan kevätjuhlaa. Suvivirsikirkko kokoaa turkulaiset ja kaarinalaiset yhteiseen kevätjuhlamessuun helluntaisunnuntaina 24. toukokuuta klo 12. Mukaan toivotaan myös lapsiperheitä sankoin joukoin. vietetään jo kolmatta kertaa. Tuomiokirkontorille odotetaan kaikkiaan paria tuhatta turkulaista ja kaarinalaista laulamaan Suvivirttä. Suvivirsi kajahtaa Tuomiokirkon juurella kaikilla kotimaisilla – mukaan lukien viittomakieli. Kaiken kansan kevätjuhlaa on tekemässä muun muassa suuri joukko Puolalanmäen koululaisia. Jättisuuressa lapsikuorossa laulaa toistasataa pientä laulajaa Puolalanmäen koulun kuoroista ja ÅSFs barnkör -kuorosta. Lapsiperheitä kutsutaan mukaan myös Suvivirsikirkon jälkitapahtumaan. Messun jälkeen Tuomiokirkontorilla on kaikelle kansalle tarjolla mehut ja munkit. Lapsille on torilla luvassa myös muun muassa kasvomaalausta sekä laulua ja leikkiä nonstoppina. samt om transsexualitet i USA, tycker Michael LaSala. Man borde informera mer om sexuellt överförbara sjukdomar och hur dessa smittar vid homosexuellt umgänge. Det borde också finnas mer program för anti gay mobbning. – Tyvärr ses mycket arbete för de homosexuellas rättigheter och välmående som att man vill rekrytera ungdomar till att bli homosexuella, vilket är en absurd tanke, säger LaSala. Religion och sex Det finns stora skillnader i krist- na och andra religiösa familjers anpassning i jämförelse med icke-religiösa familjers anpassning till ett homosexuellt barn. – Jag har märkt enorma skillnader mellan familjer från South Carolina och San Francisco, till exempel. I South Carolina finns många som hör till ”Southern Babtism” och de tror att deras barn hamnar i helvetet om han eller hon är homosexuell. Jag förstår absolut deras oro, det är ju hemskt att leva med en sådan tanke. Enligt LaSala finns det några sa- ker djupt religiösa familjer kan göra för att anpassa sig och acceptera sitt barn. Många lämnar den religiösa samhörigheten och hittar kanske någon annan. Vissa hittar en annan, mer liberal, inriktning inom den religion de tillhör. Andra blir så kallade ”Cafeteria Catholics”, det vill säga man väljer vilka delar av religionen man vill tro på och vilka delar man väljer att inte tro på. Ha tålamod Det kan ta många år för en familj att anpassa sig. M i n n a Ve s a n t o – en mångårig process att acceptera Vilket är det rätta sättet att komma ut ur skåpet och berätta för sin familj att man är homosexuell? Hur ska föräldrarna reagera på bästa sätt för att stöda barnet och hur ska hela familjen anpassa sig? KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015 Suvivirsisunnuntaina on aina ollut kaunis sää, mutta jos säiden herra antaa sadetta, Suvivirsikirkko siirtyy sisätiloihin. Myös jatkotapahtumalla on säävaraus. Tuttuja virsiä ja ehtoollinen Suvivirsikirkon saarnan pitää tällä kertaa emeritus arkkipiispa John Vikström. Alttarilla toimivat Nalle Öhman Åbo svenska församlingista sekä Anna-Kaisa Kallio Henrikinseurakunnasta. Suvivirsikirkossa musisoi jättisuuren lapsikuoron lisäksi Ilonen House Band. Rukoustanssijat värittävät virsiä ja tekstejä. Esirukouksen valmistelee Åbo svenska församlingin esirukousryhmä. Suvivirsikirkossa lauletaan Suvivirren lisäksi tutuista tutuimpia virsiä kuten Totuuden Henki ja Mä silmät luon ylös taivaaseen. Suvivirsikirkossa nautitaan myös Suvivirsikirkosta on tullut turkulainen ja kaarinalainen kesänalkajaisperinne. Helluntaina 24.5. sitä vietetään Tuomiokirkontorilla jo kolmatta kertaa. yhteinen ehtoollinen, jolle toivotetaan tervetulleiksi myös lapset perheidensä kanssa. Lapset voidaan myös siunata. Partiolaiset ovat lupautuneet auttamaan kolehtinkantamisessa. Helluntain kolehdilla kehitetään kevätjuhlaan sopivasti lasten ja nuorten koulutusta köyhimmissä maissa. Kirkon Ulkomaanapu vie avun perille. Tuomiokirkontorille odotetaan kaikkien seurakuntien kirkkoväkeä: Turun ja Kaarinan kirkkojen jumalanpalvelukset vietetään helluntaina yhteisesti Tuomiokirkontorilla, joten tavanomaisia messuja ei kir koissa ole. Pyhiinvaellus Maariasta Suvivirsikirkkoon on perinteisesti tultu myös pienten pyhiinvaellus- ten matkassa. Tällä kertaa Suvivirsikirkkoon vaelletaan ainakin Maarian kirkolta. Maarian kirkossa pidetään laudesaamurukous klo 10. Vaellusryhmä lähtee Maarian kirkolta klo 10.30 ja vaeltaa Koroisten ristille, jossa pidetään mehutauko. Kello 11 pyhiinvaeltajat laulavat virren ja lähtevät jatkamaan matkaa Tuomiokirkontorin Suvivirsi- För tredje året i rad firas sommarens ankomst på Domkyrkotorget med en gemensam Mässa i Blomstertid. Söndag den 24 maj kl. 12 samlas Åbo- och St:Karinsbor i alla åldrar till en gemensam festmässa. Medverkande är bl.a. ärkebiskop emeritus John Vikström, Bönedansare, ÅSFs barnkör och Puolala skolas musikklasser. Vi sjunger” Den blomstertid” på flera språk, inkl. teckenspråk. Alla är välkomna att fortsätta firandet på Domkyrkotorget med munkar och saft. För barnen ordnas ansiktsmålning samt sång och lek. Till mässan ordnas en pilgrimsvandring med start från Marie kyrka mot Domkyrkan kl. 10. kirkkoon. Jokirantaa pitkin kulkee nykyään hyvin kaunis ja helppokulkuinen kävelyreitti Tuomiokirkkosillalle saakka. Matka Koroisista Tuomiokirkontorille on noin kaksi kilometriä. Pyhiinvaellukselle kannattaa varustautua mukavilla kengillä ja vesipullolla. H I S TO R I A N Ä Ä N I Ä – Man kan tänka såhär: hur länge tog det för den unga att komma fram till att man är gay? För mig själv tog det många år. Jag minns att jag alltid beundrade Superman lite extra mycket och jag har alltid haft en fascination för män med bara överkroppar. Men det var först i gymnasieåldern som jag visste att jag är homosexuell. På samma sätt kan det ta många år för föräldrarna att acceptera att deras barn är homosexuellt. MV 8 20 Keraaminen tuohuksen jalka Nadine Karell Kaunis, käsityönä valmistettu keraaminen jalka tuohukselle. Värit: sininen ja luonnonvalkoinen. ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ Dan McMillan Korstecknet T rafikljusen visar grönt. Jag sitter i bilen och ska svänga höger, men väntar på ett par fotgängare som går förbi. En av dem – en medelålders man – får syn på mig. Jag har just kommit från en jordfästning, jag är klädd i svarta prästkläder och med det igenkännbara vita frimärket i prästskjortan. Plötsligt gör mannen korstecknet när han passerar min bil. I nästa sekund är han över gatan och jag kör vidare, men den korta händelsen blir kvar i tankarna. Det hela var lite komiskt. Korsade sig mannen i tacksamhet över att inte bli överkörd av prästen? Eller var det en liten hälsning till mig? Eller bara ett infall han fick, en kul grej? En stund tidigare har jag själv tecknat korstecknet i sanden på en kista. Snart är jag på väg på ett dop och även där ska korstecknet tecknas. Nu på barnets panna och bröst. Och vi ska både inleda och avsluta förrättningen med korstecknet under orden i Fadern och Sonens och den Heliga Andens namn. Men däremellan har det alltså uppträtt på en skyddsväg mitt i centrala Åbo. Redan Martin Luther uppmanade den kristne att välsigna sig med korsets tecken morgon och kväll. Jag tror att korstecknet kan vara den tysta bönen när vi tröttnat på ord eller när tiden är knapp. Eller som en god vana vid dagens början och slut. Thomas Merton – Kaupunki ennen Istanbulia Yli tuhat vuotta Euroopan kristillisen idän pääkaupunkina olleen Konstantinopolin kiehtova historia avautuu suomalaisten asiantuntijoiden kuvitetun oppaan sivuilla. Teos käy läpi kaupungin historian Bysantin imperiumin noususta Turkkilaisen Istanbulin syntyyn. Varhaiskristillisen kirkon kautta juutalaiseen rukouskäytäntöön juurensa ulottava hetkipalvelusten perinne on luostareiden ohella kuulunut myös yksityiseen hartaudenharjoitukseen. Tämä nykyaikainen versio perinteisestä breviaarista eli ”Hetkien kirjasta” kostuu katolisen munkin Thomas Mertonin runoista ja meditaatioteksteistä päivittäisiksi rukouksiksi muokattuina. 90 27,90 (31,00) Konstantinopoli Korstecknet är hela kroppens bön. Det startar vid pannan – vi ber Gud välsigna våra tankar. Vi för ner handen till bröstet och ber Gud välsigna vårt hjärta och våra känslor. Härifrån fortsätter vi till den högra axeln och vidare till den vänstra och ber Gud välsigna hela vår varelse och våra handlingar. Vi omsluts av Guds välsignelse. Kanske har vi med handens rörelse hjälpt oss själva att förstå just det här på ett mera konkret sätt än om vi bara tänker eller säger det? Samtidigt är korset ett tecken som väcker motstridiga känslor. Hur får man ihop det att den kanske viktigaste kristna symbolen är ett redskap med vilket man döda- de människor, samtidigt som det är ett Livets och Uppståndelsens tecken? Jag tror inte att vi kommer förbi den här dubbelheten. Och kanske är det hela avsikten? Att Guds närvaro inte flyr det mest grymma och fruktansvärda. Men att Gud kan förvandla: Det är inte döden utan Livet, det tomma korset som får det sista ordet. Så jag fortsätter att göra korstecknet. Måhända gör skyddsvägsmannen detsamma. 29,60 (32,90) Malena Björkgren Församlingspastor www.sacrum.fi 2960 Vaienneita ääniä Hetkien kirja BASAM BOOKS Polttouhrit Serafim Seppälä Jyrki Härkönen, Vesa Takala 27 – Sata vuotta Armenian kansanmurhasta Ennen vuoden 1915 kansanmurhaa armenialaiset muodostivat ainutlaatuisen kristillisen yhteinäiskulttuurin keskellä islamilaista maailmaa. Seppälä dokumentoi tätä ikiaikaista kansankulttuuria ja sen traagista kohtaloa myös yksilötasolla. 3290 MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI – Holokaustin syyt Ensimmäinen kattava yhteenveto holokaustin syistä selvittää, miten ja kuinka polttouhrit syntyivät. Esiin nostetaan 1900-luvun alkupuoliskon Saksan yhteiskunta ja lähimenneisyys, Hitlerin persoonallisuus ja kaunat, yleinen juutalaisviha ja kummalliset rotuteoriat. Näistä aineksista ja niiden keskinäisestä vaikutuksesta syntyi tapahtumaketju, joka päättyi kuuden miljoonan ihmisen 95 joukkotuhoon. LIKE 29 AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 7 90 Luostarisuklaa Chocolate negro Herkullista tummaa suklaata Monjas Jerónimas nunnaluostarista Sevillasta. Suklaa tuotu Suomeen katolisen kansalaisjärjestön Caritas ry:n kautta. Sisältää vähintään 60 % kaakaota. 200 g. puh. 020 754 2350 6 7 KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015 KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015 Timo Jakonen Kultalangasta kirjottu alkuperäinen päähine sekä kopio ovat näytillä Turun linnassa. Aika patinoi kultakankaankin. Vanhoja hautavaatteita Tuomiokirkosta. Nämä ovat esillä Turun linnan näyttelyssä. Lasten kuolinvaatteet ovat vaikuttavia. Osa on tehty vainajaa varten, jolloin esimerkiksi hihat on ommeltu kiinni, kun käden ei ole tarkoituskaan tulla sieltä läpi. Kankaiden kuviointiin kiinnitettiin jo 1600-luvulla paljon huomiota. Muoti myös muuttui jopa kerran vuodessa. Muotia haudan takaa Tuomiokirkon hautaholveista on löytynyt paljon vaatteita 1600–1700-luvuilta. Ne kertovat siitä, että Turussa oltiin, ainakin siihen aikaan, hyvin perillä Euroopan muodin tuulista. Tekstiilisuunnittelija Tuulia Lampinen tekee väitöskirjaa näistä vaatteista ja kankaista. M Tuulia Lampisen esittelemä Elisabeth Buren kuolinpuku on säilynyt kutakuinkin ehjänä. Se on yksinkertaisuudessaan edelleen kaunis ja tyylikäs. inkälaisiin vaatteisiin pukeutui ylhäinen turkulainen 1600-luvulla? Maalaukset tietenkin kertovat jotain, mutta itse vaatteita ei ymmärrettävästi ole paljon säilynyt. Sen verran vaativaa ja kallista oli ennen muinoin kankaan valmistaminen, että vaatteet tavattiin käyttää loppuun. Yhdestä paikasta vanhoja vaatteita kuitenkin löytyy: kirkon lattian alta. Kun nimittäin 1780-luvulle saakka Tuomiokirkkoonkin haudattiin ihmisiä, niin heidän yllään oli tietenkin vaatteet. Ja koska tavallisilla Virtasilla ei ollut asiaa kansallispyhätön hautaholveihin, sinne haudatut ihmiset olivat rikkaita ja siis myös heidän kuolinvaatteensa hienoja ja kalliita. Tarkkaan ottaen vaatteet eivät oikeastaan edes ole haudoista – tai arkuista nyt kuitenkaan, sillä se olisi hautarauhan rikkomista. Mutta aikoinaan kun ihminen haudattiin kirkkoon ja jos sitten 30 vuoteen suvusta ei sinne haudattu ketään muuta, holvin omistus palautui kirkolle ja se myytiin jollekin toiselle suvulle. Sopimukseen kuului, että entiset asukkaat – tai se mistä heistä enää oli jäljellä – saivat jäädä sinne, mutta heidän jäämistönsä koottiin yhteen arkkuun tilan säästämiseksi. Ja Tuomiokirkon vaatekokoelmat ovat näistä niin kutsutuista roska-arkuista. Tuomiokirkon arkiston vaatteet nostettiin haudoista 1920-luvun kirkon restaurointitöiden yhteydessä. Vaatteita on entisöity, ja ne ovat kohtuullisessa kunnossa, joskin värit niistä ovat haalistuneet. Esimerkiksi kellertävässä päähineessä on ollut myös sinistä ja vihreää. Ja mihin värit häviävät? No, ne ovat olleet pitkään haudassa, ruumiinnesteet ovat tehneet tehtävänsä ja tietenkin aika. Näitä vaatteita tutkii Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Tuulia Lampinen väitöskirjaansa varten. Kattava otanta kankaita Sinänsä Tuomiokirkon vaatevarasto ei ole ainutlaatuinen. Keski-Euroopassa vastaavia on säilynyt paljon enemmän ja parempikuntoisinakin. Itse asiassa kun Lampinen joskus näytti puolalaiselle kollegalleen Tuomiokirkon aarteita tämä totesi, että aijjaa meillä on noita kymmenittäin. Mutta vaikka Tuomiokirkon ylhäisillä ja rikkailla ei olekaan vaatteita kymmenittäin, niin vastaavasti otanta on aika kattava ja se on Lampiselle tärkeää, sillä hän tutkii nimenomaan näiden kankaiden valmistusmenetelmiä: – Erilaisia tyylejä ja tekniikoita löytyy paljon. Kaikki keskeiset sen ajan kankaankudontatavat ovat edustettuna, vaikka sitten jäljellä olisikin vain pieni pala kyseistä kangasta. Olen tällainen aika rakenteellinen tyyppi, kankaiden rakenteet kiinnostavat minua. Se, miten rakenne yhdistyy suhteessa siihen miltä kangas tuntuu ja miten se kestää käytössä. Aikoinaan kankaat tehtiin hyvin kestäviksi, Lampinen kertoo. Kankaanpalojen lisäksi Tuomiokirkossa on säilynyt myös muutamia kokonaisia pukuja. Esimerkiksi 1600-luvulta oleva miesten samettipuku vetää helposti vertoja 70-luvun grooveille sametti-ihanuuksille. Myös Elisabeth Buren kuolinmekko on yksinkertaisuudessaan kaunis ja tyylikäs – valkoista silkkitaftia. Niinikään vaikuttavia ovat pienet lasten kuolinvaatteet, joita kokoelmassa on paljon, sillä lapsikuolleisuus oli siihen aikaan suurta. Osa vaatteista on vainajien juhlapukuja, osa tehty juuri kuolinvaatteiksi. – Esimerkiksi Tavastin haudasta löydetty myssy on ommeltu huolimattomasti kasaan, ikään kuin se olisi tehty vainajaa varten – että nyt tarttettais myssy ja nopeasti. Lasten vaatteista taas osa on sellaisia, joissa hihat ovat kiinni. Eli ei ole ollut tarkoitustaan, että käsi tulisi sieltä. Ovat siis tehdyt kuolinvaatteeksi, Lampinen kertoo. Kullasta kudottu citypipo Tuomiokirkon vaatekokoelma ei ole yleisesti esillä, mutta pieniä osia siitä voi käydä ihailemassa Tuomiokirkkomuseossa sekä tällä hetkellä myös Turun linnassa. Yksi osa Lampisen väitöskirjaa on, että hän tekee toisintoja joistain vaatteista. Esimerkiksi Tavastin haudasta löytynyt kuolinhattu on sellainen. Se on kultakirjailtu citypipon näköinen päähine, josta Lampinen on kutonut oman versionsa: – Suurennuslasilla olen katsonut miten kangas on tehty, millaisista langoista ja sitten olen tehnyt perässä nykyaikaisilla laitteilla. Entä onko se kovin eri tavalla tehty kuin nykyiset kankaat? – Ei sinänsä. Periaate on edelleen ihan sama, joskin nykyään tietenkin kankaan tekee kone. Vaikka kyllä 1600-luvullakin oli laite, joskin vähän yksinkertaisempi ja mukana enemmän ihmistyövoimaa. Sellainenkin ero vanhaan on, että ennen tehtiin tiheämpiä kankaita, jotka olivat kestäviä. Materiaalit olivat kalliit ja kankaan piti olla pitkäikäistä niin kuin vaatteidenkin. Asut myös suunniteltiin niin, että hukkapaloja tuli mahdollisimman vähän. Siksi esimerkiksi rahvaan vaatteet tehtiin keski-ajalla yleensä neliön ja kuution muotoisista paloista, jolloin hukkaan ei mennyt yhtään. Tuulia Lampisen tekemiä jäljennöksiä vanhoista kankaista Linnassa esillä oleva Tavastin hattu on tehty kolmion muotoisista paloista, jotka on ommeltu yhteen. Sillä tavalla kankaasta kyllä jäi hiukan ylikin, mutta ei se haitannut, koska päähineen omistajalla oli rahaa. Niin kuin oli toki kaikilla muillakin, joiden vaatteita on jäänyt ihasteltavaksemme. Elämä oli silkkiä ja samettia Vaatteiden perusteella Turussa on täytynyt olla komean näköistä 1600-luvulla. Turku oli Tukholman ohella Ruotsi-Suomen europpalaisin kaupunki, eikä täällä varmastikaan voinut kävellä kovin pitkään törmäämättä johonkin hienosti pukeutuneeseen aateliseen tai rikkaaseen porvariin. Vaatteet olivat yleensä uusimman muodin mukaisia – no, ainakin toiseksi uusimman, sillä Turku oli sen verran syrjässä, että hiukan kesti ennen kuin uusimmat kotkotukset ylsivät tänne saakka. Vaikka eihän siinä ole mitään uutta nykyihmisellekään: – Kyllähän esimerkiksi smoothievillitys oli Tukholmassa jonkin aikaa ennen Helsinkiä, jos ottaa modernin esimerkin, Lampinen muistuttaa. Tuomiokirkon vaatteet olivat pääosin silkkiä ja samettia. Joskus silkkiin saatettiin sekoittaa pellavaa tai jopa puuvillaa. Lisäksi niihin käytettiin aitoa kultaa ja hopeaa. Lampisen Turun linnassa esillä olevassa myssyreplikassa (tai kangasreplikassa, kun sitä ei ole ommeltu yhteen) – on niinikään kultalankaa. Sitä saa muuten tilata Ranskasta, jos joku moista kutomuksiinsa tarvitsee. Aikoinaan käytettiin siis ihan oikeaa kultaa tai toisinaan kullattua hopealankaa, sillä se on hieman kestävämpää – ja halvempaakin. Raaka-aineet kalliimpia kuin työ Kopion tekeminen vanhasta kankaasta ei ole ihan yksinkertaista puuhaa. Jos ajatellaan vaikka sitä Tavastin päähinettä, niin ensin Lampinen selvitti, millainen struktuuri ja millai- set langat kankaassa on. Sen jälkeen hän teki kaavat kuvioista, eli maalasi ne paperille vesiväreillä. Paperilta hän siirsi ne tietokoneelle ja sieltä edelleen kangaspuille. Tietokone – ja muuten myös sähkövalo – helpottaa ja nopeuttaa prosessia 1600-lukuun verrattuna, mutta kyllä siinä silti vierähti tovi. Yhdeksän päivää meni siihen, että tuli 38 senttiä valmista kangasta. Sen jälkeen hattu pitää sitten vielä ommella. Ja kun aikaisemmin ei ollut tietokoneita, tarvittiin vastaavasti enemmän henkilökuntaa. Tai ajatellaan vaikka jotain vanhaa hauta-arkkua, joka on päällystetty silkkikankaalla: – Sitä on kulunut 6 x 2 metrin pituutta, kudottu kuukausia ja silti se materiaali on ollut kalliimpaa kuin työ! Vaatteiden valmistus olikin vähän kuin nykyinen autonvalmistus – oli monenmoista ammattilaista hoitamassa omaa pientä osaansa prosessissa. Esimerkiksi drawboyksi kutsuttiin sitä poikaa – työt olivat myös jaettu sukupuolen mukaan – joka nosti juuri tietyt langat niin, että kun niiden välistä pujotettiin sukkula, saatiin aikaiseksi vaikkapa se kultakuvio. – 1800-luvun alussa drawboy joutui historiaan, kun siirryttiin reikäkorttien käyttöön, silloin kangaspuut ikään kuin ohjelmoitiin tekemään tiettyä kuviota automaattisesti, kehitystä kohti nykyisiä tietokoneita, Lampinen kertoo. Ei siis ihme, että vaatteet olivat kalliimpia kuin Gantilla. Kuvaavaa on kuitenkin, että siitä huolimatta että kangasta oli tekemässä suuri määrä ihmisiä ja siihen kului aikaa kuin Iisakin kirkon rakentamiseen, raakaaineet muodostivat hinnasta suuremman osan kuin työ. – Vaatteiden arvosta kertoo se, että kun tehtiin vainajien perunkirjoituksia, vaatteet yleensä luetteloitiin hyvin yksityiskohtaisesti. Joku tuoli saatettiin jättää luetteloimatta mutta hyvää päällystakkia ei varmasti. Siinä mielessä ajat ja tekstiilien arvostus ovat totta tosiaan muuttuneet, pohtii Lampinen. Silkkitoukkia Louhisaaressa Tuomiokirkon vaatteiden kankaat ovat hyvinkin kaukaa. Osa on Aasiasta saakka, paljon on tietenkin myös eurooppalaista tuotantoa, Italiasta, Ranskasta, Britanniasta, Hollannista. – Silkki tuli Aasiasta mutta Euroopassa oli omaakin tuotantoa. Silkkitoukat vaativat mulperipuiden lehtiä ja niitä kasvaa 30–40 leveysasteen välissä. Jopa Suomessa yritettiin kasvattaa silkkitoukkia Louhisaaressa – huonolla menestyksellä, Lampinen sanoo. Kankaat tulivat muualta, mutta vaatteet tietenkin tehtiin täällä: – Vaateteollisuus oli myös hyvin säänneltyä. Tukholmassa voitiin määrätä millainen piti olla takin leikkaus ja Turussa sitten räätäli sai sakot, jos ei käyttänyt sitä kyseistä kaavaa, Lampinen kertoo. 1700-luvulta lähtien muoti myös alkoi vaihdella usein, kerran vuodessa tai jopa kaksi kertaa. Se ei ollut ihan helppo juttu kutomoille: Viikon verran meni kun tehtiin uudet kaavat, sitten jopa kolme kuukautta siihen, että muutettiin koneiden asetukset ja laitettiin langat oikein. Ja sen jälkeen päästiin vasta hommiin. Siinähän ehti jo muoti vaihtua ennen kuin päästiin tuotantoon! Kuitenkin hyvä esimerkki Turun muodinmukaisuudesta on Tuomiokirkosta löytynyt Ludvig XIV:n rakastajattaren, Marie Antoinetten lanseeraama Fontagne-päähine, jollaiset olivat muotia1600-luvun lopun Euroopassa. Turussakin siis sellainen on jollain naisella ollut. Se oli niin hieno hattu, että sellaisen käyttämisestä joutui maksamaan veroa. Tuomiokirkon Fontagne-päähine on ollut Saksassa saakka lainassa, koska se on säilynyt erittäin hyvin. Sellaisen havainnon vaatteista voi myös tehdä, että etenkään miesten vaatemuodissa ei ole kauheasti tapahtunut neljässä sadassa vuodessa. – Oikeastaan vasta ihan viime aikoina alettu rikottu perinteitä. Aika samanlaisia vaatteita silloin 1600-luvulla oli kuin nykyäänkin. Naisten muodissa on tietenkin tapahtunut eniten muutoksia. Ja lasten kohdalla taas tapahtui vapautuminen 1600– 1700 -luvuilla, jolloin alettiin tehdä vaatteita lapsille, sitä ennen heidät puettiin kuin aikuiset, vain pienempiin vaatteisiin, Lampinen kertoo. Kestävyydestä mallia nykypäivään Jännää on se, että kankaat ovat niinkin hyvin säilyneet. Syypää lienee hautaholvien kuiva ilma. Eivätkä ne ole kelvanneet hyönteisille tai muillekaan ötököille; vain ihminen vaatteiden sisältä on muuttunut kasaksi luita. Eli kun sanotaan, että läski on ikuista, niin se ei pidä paikaansa. Sen sijaan vaatteet ovat hyvin tehtyinä pitkäikäisiä. Ja se itse asiassa on yksi Lampisen väitöskirjan tärkeä osa. Hän haluaa herätellä kysymään, että kun nykyään suunnitellaan ja sitten valmistetaan vaate – yleensä jossain Aasiassa, vaikka Bangladeshissa – niin voisiko suunnittelija jotenkin vaikuttaa siihen, että tehtäisiin kestävämpiä vaatteita. Löytyisikö siis vanhoista keinoista siihen apua? – Kyllä ja ei. Vanhat vaatteet ovat kestävästi tehtyjä, mutta ei kyse ole siitä etteikö nykyään osattaisi tehdä sellaisia, jos haluttaisiin. Kyse on asenteista. Ihmiset eivät halua maksaa kestävästä. Toivon, että voitaisiin herätä keskustelemaan siitä, että saataisiin kestävämpää tuotantoa. Itse ostan esimerkiksi sukkia niin, ettäkun löydän hyvät ostan aina kaksi paria. Kun yksi menee rikki, on kuitenkin vielä kolme jäljellä. Roope Lipasti 8 9 KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015 Timo Jakonen Paattisten kirkon katossa loistavat tähtitaivas ja aurinko sinisine säteineen. Maarian kirkon aurinkoon on maalattu heprealaisin kirjainmerkein Jumalan nimi. Kultaiset säteet valaisevat Paattisten kirkon alttaria. Piikkiön kirkon auringon hehku on päässyt haalistumaan vuosisatojen kuluessa. Pyhän Katariinan kirkossa aurinko hehkuu saarnatuolin yläpuolella. Aurinkoinen kirkko kierros Satoi tai paistoi, Turun seudun kirkoissa S unnuntai on auringon päivä. Niin lupaa päivän englanninkielinen nimi Sunday, samoin saksan Sonntag, ruotsin söndag, suomen sunnuntai. Aurinkopäivää vietettiin jo muinaisessa Egyptissä. Siellä viikonpäivät nimettiin taivaankappaleiden mukaan. Ensimmäiset kristityt eivät muuttaneet päivän nimeä. Sunnuntai oli Kristuksen ylösnousemuksen päivä. Aurinko oli uuden elämän ja toivon vertauskuva. Siksi auringon kuvia maalattiin ja veistettiin pyhiin tiloihin. Turun ja Kaarinan kirkoissakin voi tehdä aurinkokierroksen millä säällä ja minä viikonpäivänä tahansa. Maarian kirkon saarnatuolin kaikukatoksen auringolla on vekkulin ystävällinen ilme. Kuusiston kirkossa on loistetta useamman aurinkokunnan verran. Aurinkorivistön alla Kun tulija astelee Kuusiston kirkon keskikäytävää pitkin, hän kulkee monen auringon alitse. Kirkon kattokruunut tuntuvat muodostavan oikean aurinkorivistön. Kuusistolaiset halusivat tuoda valoa ja kauneutta punamullattuun hirsikirkkoonsa. Yhden kattokruunun kannattimessa hehkuu kullattu aurinko. Suuri valaisin on tehty messingistä. Sen lahjoittivat Simo Simonpoika ja hänen vaimonsa Valborg Henrikintytär Finbyn Itätalosta vuonna 1795. Auringon muoto toistuu käytävän muissa kattokruunussa ja alttarin yllä riippuvassa kristallisessa empiretyylisessä valaisimessa. Nekin ovat lahjoituksia oman saaren väeltä. Suuri kultainen aurinko säteilee myös alttaritaulun yläpuolella. Sen paisteessa lepäilee Jumalan Karitsa voitonviireineen. Ympärillä enkelit puhaltavat pasuunoihin ja kantavat kädessään voitonlehviä. Alttarikokonaisuus on 1790-luvulta. Saarnatuolissakin loistaa aurinko hiukan katseilta piilossa. Saarnatuolin katoksen alapintaan on maalattu aurinko, tähtiä ja sininen taivas. Aurinko muistuttaa, että Sana valaisee ja luo elämää. Katos on lahjoitus vuodelta 1744 ja peräisin Kuusiston ensimmäisestä kirkosta. Sininen säteily Paattisten kyläkirkko on puinen kuten Kuusiston saaristolaiskirkko, mutta sata vuotta nuorempi. Paattisissa koko kirkkosali säteilee. Kultaiset säteet sinkoilevat alttaritaulusta, saarnatuolin takaseinän rististä, lehterin ja katonkulmien tähdistä. Merkillisin säteily lähtee kirkkosalin korkeimmasta kohdasta. Suuren kattokruunun kiinnitys- kohdassa on kultaisin täplin maalattu aurinko keskellä tähtitaivasta. Auringon ympärillä levittäytyvät siniset säteet. Säteiden erikoinen väri tuntuu kertovan, että valo tulee jostakin tämän todellisuuden tuolta puolen. Männynneulasetkin hehkuvat Paattisten kirkon tapaan Turun keskustassa sijaitseva Mikaelinkirkko rakennettiin 1900-luvun alussa. Paattisten kirkko on pieni, Mikaelinkirkko suuri, mutta niitä yhdistää koristemaalausten jugend-tyyli. Mikaelinkirkon pylväissä, holvikaarissa, saarnatuolissa ja seinissä salaperäiset säteet avautuvat viuhkoina. Aurinko ei esiinny Mikaelin koristemaalauksissa selkeänä aurinkona. Maalausten suunnittelijat ovat ”risteyttäneet” auringon männynneulasten ja muiden luontoaiheiden kanssa. Paattisten ja Mikaelinkirkon säteet ja muut koristemaalaukset kokivat 1900-luvun puolivälissä saman kohtalon: ne peitettiin halltex-levyjen tai maalin alle. Kuvat palautettiin entisöinnin yhteydessä. Nyt ne säteilevät kirkoissa istuville. Peitteet pois Myös Piikkiön harmaakivikirkossa aurinko säteineen häiritsi jotakuta. Niinpä sen päälle vedettiin seinämaali. Kun kirkkoa remontoitiin vuonna 2003, saarnatuolin takaa paljastuivat seinälle maalatut verhot ja aurinko. Verhot levittäytyvät saarnatuolin molemmin puolin kuin esirippu, joka on vedetty Sanan valon edestä syrjään. Saarnatuolin seinämaalaus näkyy nykyisin himmeänä, mutta se on saattanut olla yhtä värikäs kuin Piikkiön kirkon alttarin ympärille maalattu mahtava sininen verho. Kuoriseinän verhon ja alttaritaulun maalasi turkulainen Gustaf Lucander 1776. Kuka katselee seurakuntaa? Maarian keskiaikaisessa kivikirkossa auringolla on kasvot. Saarnatuolin katoksesta kurkistavat tarkkaavaiset mutta lempeät silmät. Aurinko katsoo suu hiukan hymyssä puhujan ohi seurakuntaan. Saarnapaikalla on toinenkin aurinko. Se hohtelee kullatuin sätein puhujan takana. Aurinkoon on maalattu heprealaisin kirjainmerkein Jumalan nimi. Koristeellinen saarnatuoli on Daniel Sudroviuksen käsialaa vuodelta 1662. Vanhojen kirkkojen alttari sijaitsee itäpäädyssä. Idästä nouseva aurinko on ylösnousemuksen vertauskuva. Maarian kirkon itäseinän ikkunaa koristaa lasimaalaus. Se esittää Kristusta, joka astuu voi nähdä auringon. taivaaseen. Kristuksen läpi virtaa auringonnousun valo. Lasimaalaus on Hannu Konolan teos vuodelta 1994. Valon varaan rakennettu Vanhoissa kirkoissa Kristuksen ja Sanan valoa ilmennettiin kultaisen auringon kuvilla. Kirkkoihin virtasi myös luonnonvaloa. Ikkuna-aukkojen kautta auringon säteet osuivat alttarille jumalanpalveluksen aikoihin, mutta valo oli usein niukkaa. Olosuhteet vaativat pieniä ikkunoita. Lasi oli kallista, lämmitystä ei ollut. Uusissa kirkoissa kuvat ovat vaihtuneet Luojan luoman auringon loisteeseen. Valon käyttö pyhän tilan luomiseksi yleistyi kirkoissa 1900-luvun lopulla. Turun ja Kaarinan kirkoissakin voi nähdä luonnonvalon voiman. Martinkirkkoon valo laskeutuu kauniisti sisälle kapeista, korkeista sivuikkunoista. Hirvensalossa kirkkosaliin lankeaa leveistä ikkunoista valoa, joka leikkii seinällä, lattialla ja kirkkoväen kasvoilla. Turun hautausmaalla sijaitseva Ylösnousemuskappeli on rakennettu valon varaan. Kappelin sivulaivan seinä on lasia. Sieltä saliin siivilöityy pehmeä luonnonvalo. Ylösnousemuskappelin rakentaminen aloitettiin talvisodan kynnyksellä ja se valmistui jatkosodan aattona. Arkkitehti Erik Bryggman halusi, että kappeli lohduttaisi kaikkia kuoleman ja surun murtamia. Toivon vertauskuvana oli valo. Valo voittaa pimeyden. Tytti Issakainen Tämän aurinkokierroksen kirkot: • Maarian kirkko, rakennettu 1400-luvun alkupuoliskolla • Piikkiön kirkko, 1755 • Kuusiston kirkko, 1792 • Mikaelinkirkko, 1905, arkkitehti Lars Sonck • Paattisten kirkko, 1909, lääninarkkitehti Helge Rancken • Martinkirkko, 1933, arkkitehdit Gunnar Wahlroos ja Totti Sora •Ylösnousemuskappeli, 1941, arkkitehti Erik Bryggman • Hirvensalon kirkko, 1962, arkkitehti Pekka Pitkänen Aurinkoja saatat löytää kirkoista missä päin maailmaa tahansa. Turun seudulla voit ottaa oppaaksesi Kirkosta kirkkoon -esitesarjan, jota myydään Tuomiokirkon infossa. Kirkot esitellään myös seurakuntien kotisivuilla www.turunseurakunnat.fi. Jumalan Karitsa ja suuri aurinko koristavat Piikkiön kirkon alttaria. KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015 10 11 KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015 KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015 Timo Jakonen Isovanhemman muistilista • Älä ole yli huolehtiva. • Aseta rajat, älä kuluta omia voimiasi loppuun. • Pidä kiinni omista harrastuk sistasi. Hanki niitä, jollei ennestään ole. • Tapaile ystäviäsi, etsi uusiakin. • Puhu vertaistesi kanssa, kun ottaa liian koville, tai vaikka papin. Raskasta ja keveää Isovanhemmuus on joskus kumpaakin, välillä vain toista ”Ilo ja ylpeys ovat tunteita, jotka usein tuntuvat liittyvän isovanhemmuuteen”, todetaan Väestöliiton viitisen vuotta sitten julkaisemassa kirjassa Farkkumummoja ja pehmovaareja. ”Lastenlasten kuvia esitellään halukkaasti kaikille kiinnostuneille”, jatkuu kirjan artikkeli Isovanhemmuuden eri muodot ja haasteet. M utta kuten kaikilla mukavilla asioilla isovanhemmuudellakin on kääntöpuolensa. Mitä kokeneempi isovanhempana on sitä varmemmin tietää, mikä siinä roolissa, varsinkin kun lapsenlapset ovat vielä pieniä, on raskasta ja mikä keveää. Useimmiten isovanhemmuus on pelkästään ilontäyteistä aikaa. Mutta niitäkin on, joilla varsinkin pienten lastenlasten hoitoon osallistuminen vie joskus voimia liikaakin. ”Kun edes joskus kiittäisivät…” Tuon lausahti eräs isoäiti taannoin, kun sattumoisin, toisiamme entuudestaan tuntematta, tapasimme leikkikentällä. Hänen paimennettavanaan oli kaksi alle kouluikäistä lasta ja koira. Minun tyttärentyttäreni, toinen tulossa eskari-ikään, toinen jo ekaluokkalainen viettivät kanssani iltapäivää vanhempiensa hoitaessa pankki- ja kauppa-asioitaan. Jäin tuon tapauksen jälkeen aika ahdistaviin mietteisiin. Lisää miettimistä antoi eräs toinen kohtaaminen, jossa itseäni jo jonkin verran vanhempi isoäiti yritti pulkkamäessä kaikin keinoin turhaan viihdyttää esikouluikäistä, pahantuulista pikkupoikaa. Poika purki, niin päättelin, isoäitiinsä sitä, ettei voinut vanhempiensa työvuoroista johtuneen ”mummipäivän” vuoksi tavata kavereitaan. Isovanhemmuus ei ole aina ollut minullekaan lähestulkoonkaan pelkästään keveää, mutta mietin kuinka monella vertaisellani lapsiperheen auttaminen ei aina ole pelkästään vapaaehtoista. Tiedostavatko kaikki isovanhemmat alituisen ”uhrautumisen” ja omallekin elämälle aikaa jättävän auttamisen välisen eron? Isovanhemmuuden merkitystä nykyperheille on jo paljon tutkittukin. Yhden herätteen siihen tarjonnut se, että tämän päivän isovanhemmat ovat ns. suureen ikäluokkaan kuuluvia. Meitä pian sotien jälkeen syntyneitä on toisin sanoen juuri nyt paljon. Välimatkat lyhentyneet Siitä miten moni isovanhempi on vapaaehtoisesti jopa vaihtanut asuinpaikkakuntaa voidakseen olla apuna lapsenlapsiensa hoidossa, ei tutkittua tietoa tietääkseni ole. Minun itseni lähinaapureina asuu peräti kolme perhettä, jotka ovat eläkkeelle päästyään muuttaneet lähelle lastansa tai lapsiaan. Entisenlainen elämä on siis jäänyt heiltä konkreettisesti taakse. Maan sisäistä muuttoa on aina tapahtunut, mutta tämä isovanhempien muutto lapsiensa perheiden liki lienee uutta. Ei ainakaan omilla vanhemmillani ollut koskaan pienintäkään aietta muuttaa minun tai sisarusteni lähistölle. 1980-luvulla, jolloin oma tyttäreni oli vielä pikkulapsi, tyydyttiin vain kyläilemään puolin ja toisin. Mieheni äitiä, Kaisu-mammaa, joka asui samassa kaupungissa kuin me, tavattiin tietysti useammin. Tuolloin jo lähes 80:n ikäinen mamma ei säästellyt voimiaan valmistellessaan tapaamisiamme. Ruokansa oli aina hyvää ja sitä riitti. Mutta muistimmekohan ihan aina kiittää siitä? Mikä neuvoksi jos väsymys valtaa? Tutkimusprofessori Anna Rotkirch Väestöliitosta kertoo, että useimmat isovanhemmat auttavat mielellään aikuisia lapsiaan ja lapsenlapsiaan ja kokevat järjestelyt toimiviksi. – Jotkut tosin kokevat, että heitä hyödynnetään liikaa, ja että he eivät enää jaksa, tai että oma vointi ei enää sovi lasten hoitamiseen, Rotkirch kuitenkin huomauttaa. Tuolloin on hänen mielestään tärkeää ottaa asia puheeksi. Useimmat pienten lasten vanhemmat kun kuitenkin aistivat isovanhemman väsymyksen ja hyvin sen ymmärtävät. Joskus välit voivat kuitenkin kiristyä. Rotkirch kertoo, että alussa mainitun Farkkumummot ja pehmovaarit -kirjan aineiston perusteella aikuisten lasten ja heidän vanhempiensa välejä viimemainittujen väsymys voi rasittaakin. Välit voivat huo- nontua erityisesti jos isovanhempi joutuu pitkäksi ajaksi päävastuuseen lapsenlapsistaan. Isovanhempien tuki nyt erityisen kaivattua Suomen taloudellinen tilanne on Farkkumummoja ja pehmovaareja -kirjan ilmestymisen jälkeen jyrkästi huonontunut. YT-neuvotteluista ja irtisanomisista kerrotaan uutisissa lähes joka viikko. Tutkimusprofessori Anna Rotkirch tietää, että nuoret aikuiset epäröivät nyt erityisesti ensimmäisen lapsen hankintaa. Syntyvyys laskeekin nyt jo neljättä vuotta peräkkäin. – Tällaisena aikana omien vanhempien tuen rooli korostuu. Aikaisemmista tutkimuksista tiedämme, että pariskunnan aie saada ensimmäinen lapsi voi vahvistua silloin, kuin suhteet omiin vanhempiin ovat hyvät ja heiltä voi saada erilaista tukea tarvittaessa, Rotkirch kertoo. – Jos perheessä on jo lapsia, isovanhempien tuki voi olla erityisen tärkeä juuri työttömyyden, sairauksien tai muiden kriisien aikana. ”Vaikea laittaa hintalappua” Mummojen ja vaarien antaman lapsenhoitoavun taloudellista merki- tystäkin on selvitetty. Eläkkeelle hiljattain jäänyt taloustieteilijä, vanha tuttuni jolla on kuusi lapsenlasta, sanoi keskustellessamme tämän jutun tiimoilta, että mummojen ja vaarien vapaaehtoisesti tarjoamalle lastenhoitoavulle on hänestä vaikea laittaa hintalappua. – Yhteiskunnallisia kustannuksia vähentää, hän painotti, jos ja kun lastenhoidon laitospaikkoja tarvitaan vähemmän. Keskustelumme päätteeksi, kun ystävälläni oli jo kiire saada silloinen pieni päivähoidettavansa ”päikkäreille”, hän toi esiin tärkeän näkökulman isovanhemmuuskeskusteluumme: – Osat voivat vaihtua jo muutaman vuoden päästä. Jos etäisyydet nimittäin sopivat voi lapsenlapsiensa hoitoon osallistunut puolestaan itse saada vanhana apua lapsiltaan ja lapsenlapsiltaan. Liisa Mainela Isovanhempi… Kirjoita omista tunteistasi! Väestöliitto kutsuu kirjoittamaan isovanhemmuudesta otsikolla Isovanhemman kielletyt tunteet. Lisätietoa: www.vaestoliitto.fi/ vanhemmuus/Kirjoituskutsu isovanhemmille. Tuhannet ja taas tuhannet isovanhemmat osallistuvat lapsenlapsiensa hoitoon. Yksi syy on, että työelämästä on vapauduttu omiin vanhempiin verrattuna varsin hyväkuntoisina. Niinpä monikaan, joka ei ole omassa lapsuudessaan kuin ehkä vain loma-aikoina tavannut isovanhempiaan päätyy jopa vaihtamaan asuinpaikkakuntaa tuodakseen helpotusta lapsenlapsiensa hoitoon. E n jaksaisi jos he olisivat meillä joka päivä, tunnustaa Margaretha, 69. Hän ja puolisonsa Jouni, 64, muuttivat joitakin vuosia sitten parin sadan kilometrin päästä, entisistä tutuista oloistaan ollakseen lähellä lapsenlapsiaan. Nämä, tyttö ja poika, Jenna ja Kristian, olivat kumpikin vielä alle kouluikäisiä. Nuorempi heistä, Kristian, opetteli vasta puhumaan. – Ihan vain lasten takia muutettiin, mutta siinä tosin auttoi se, ettei meillä, työelämän jätettyämme, tuntunut enää olevan järin merkittäviä kiinnekohtia sillä entisellä kotipaikkakunnalla, Margareta kertoo. Aivan alussa pariskunta sopi tyttärensä kanssa vain niistä lastenhoitoajoista, jotka vapauttivat viimemainitun käymään kerran viikossa jumppaamassa. Pariskunta tunnustaa, ettei sopimus ihan tarkkaan ottaen ole pitänyt. – Mutta pidämme hoitoaikojen tietoista rytmittämistä silti hyvin tärkeänä, jotta yhteytemme lasten arkeen säilyy, mutta meillä itsellämme puolestaan säilyy oma vapautemme, Margaretha korostaa. Poikkeuksen tekevät pariskunnan mukaan ne tilanteet, jolloin lapsiperheessä sairastetaan. Sitä ei tapahdu kovin usein, mutta kun lapset sairastuvat ovat isovanhemmat aina valmiita auttamaan. – Ja nyt kun vanhempi lapsista on jo koulussa, kesäloma luo tietysti omat haasteensa vanhemmille. Monien perheiden on tavalla tai toisella järjestettävä lastenhoito siksi aikaa, kun vanhemmat ovat vielä töissä. Siinä kohti isovanhempien apu on korvaamatonta, Margaretha toteaa. – Meillä on kesäisin muutenkin väljemmät lapsenlasten hoitoa koskevat sopimukset, kun voidaan viettää aikaa kesämökillä, Jouni huomauttaa. Margaretha ja Jouni asuvat kerrostalossa kolmen huoneen ja keittiön asunnossa. Pienimmän huoneista he päättivät heti muutettuaan sisustaa lasten leikkihuoneeksi. Se on nyt ollut käytössä yli neljä vuotta eikä näköpiirissä vielä ole se aika, ettei lapsenlapsilla olisi mummolassa ihan omaa tilaa. – Tietenkään se pikkuhuone ei ihan kaikilta osin pelkästään lasten Vanhemmat joutuvat jakamaan aikansa työn, kodinhoidon ja lasten välillä. Lapsenlapsen vierailun aikana mummi keskittyy lähinnä vain isovanhemman rooliinsa. Vuosikymmenien tauon jälkeen lapsuus levittäytyy uudelleen myös isovanhempien kotiin. Lapsenlapset näkyvät ja kuuluvat. Mummut ja papat turvaverkkona Lasten hoitoon osallistuminen on arkipäivää lasten käytössä ole, mutta meistä on tärkeää, että muksuilla on oma olotilansa silloin, kun he ovat kanssamme, Jouni kertoo. – Leikkihuone leluineen antaa meille isovanhemmille mahdollisuuden esimerkiksi keskittyä ruoanlaittoon, ja joskus myös tärkeinä pitämiemme tv-ohjelmien katsomiseen. – Arkinen totuus on, että poika viihtyy leikkihuoneessa, legojensa parissa pitkiä aikoja tarvitsematta mitään tai ketään. Tyttökin on puuhakas, mutta kaipaa mummin osallistumista voidakseen näyttää, mitä on saanut aikaan, Margaretha kertoo, ja sanoo, että lasten viihtymistä helpottaa pienen matkan päässä sijaitseva leikkipuisto. – Siinä mielessä asuinpaikkamme on ihanteellinen! ”Tuli uusi hellyydentunne” 70 vuotta hiljattain täyttäneellä Marjatalla on yhteensä viisi lastenlasta. Heistä vanhimmat ovat jo teini-iässä tai lähellä sitä. Viisikon nuorin on kuitenkin vasta kaksivuotias. – Kun lapsenlapsia alkoi tulla, minuun tuli uudenlainen hellyydentunne, melkein äitimäinen olo, Marjatta kertoo. Hän asuu nykyisin Turussa, kauniissa kaksiossa, jonka ikkunasta näkyy Turun tuomiokirkko . Leskeydyttyään vajaat 15 vuotta sitten, ja toimittuaan sen jälkeen kaksi vuotta äitinsä osa-aikaisena omaishoitajana päätti paimiolaissyntyinen Marjatta palata Hämeestä entiselle kotiseudulleen. Viimeinen sysäys muuttoon oli nuorimman lapsenlapsen syntymä. – Olen ehkä ”hoivapersoona”, Marjatta sanoo. Suhdettaan lapsenlapsiinsa ja näiden vanhempiin hän kuvaa hyväksi. – Ottavat minut mukaan lomamatkoilleenkin ikäänkuin lisäaikuiseksi. Marjatalle ja hänen puolisolleen syntyi kaikkiaan kolme lasta, kaksi tytärtä ensin ja sitten poika, joka kuoli viisivuotiaana syöpään. – Siinä vaiheessa tuli mieleeni, että minulta riistettiin lapsi, Marjatta kertoo, ja lisää, että tyhjän sylin täyttivät aikanaan lapsenlapset: – Mieleen on tullut sanonta, että kun Jumala sulkee oven hän samalla aukaisee ikkunan. Eniten Marjatan apua on tarvinnut hänen tyttäristään nuorempi, joka on nyt ollut kolmisen vuotta naimisissa, mutta oli sitä ennen lähes 10 vuotta yksinhuoltaja. – Olin Olavin, nyt jo 12-vuotiaan, kanssa hänen ensimmäisen elinvuotensa aikana niin paljon, että olin kuin toinen äiti, Marjatta kertoo. Hänen apunsa oli enemmän kuin tarpeen pojan äidille, joka tuolloin teki väitöskirjaansa. Nyt tämä toinenkin tytär on naimisissa ja perheessä on kaksi lasta, sillä Olavi sai pikkuveljen, Sampon, vajaat kolme vuotta sitten. Isovanhempi on läsnä ”110-prosenttisesti ” Teemme tätä haastattelua Marjatan luona kahvipöydässä. Tarjolla on kahvin lisäksi pikkupulla kummallekin. Ne Marjatta toi Tuomiokirkkoseurakunnan myyjäisistä, joissa teki aamupäivän talkootöitä. Vapaaehtoistyön lisäksi Marjatalla on musiikkiin ja kirjallisuuteen liittyviä harrastuksia. Päivät eivät ole tyhjiä, tai ainakaan Marjatta ei koe niitä sellaisiksi. Marjatan kokemuksien mukaan pienen lapsen äiti pystyy suoriutumaan, ja hänen on pakkokin suoriutua lastenhoidon ohella myös päivittäisistä askareista, kuten ruoanlaitosta, pyykeistä ja muusta kodinhoidosta. – Mutta isovanhemman huomio kohdistuu kokonaan lapsiin. Esimerkiksi sitä ajattelee, ja ihan liikaakin, että näille sattuu jotakin, Marjatta sanoo. Lasten kilpailukin mummin huomiosta on tullut Marjatalle viime aikoina tutuksi. – Varhaisteini jolla on omat harrastuksensa ja, kuten myös toisen tyttäreni lapsilla, lisäksi kaikki nykyajan sähköiset ”pelit ja vehkeet”, osaa minun luonani heittäytyä mustasukkaiseksi pikkulapseksi, Marjatta naurahtaa. – Mutta kyllä minä osaan lapsille rajat pistää, ja tarvittaessa ihan kunnolla komennankin! Liisa Mainela 12 13 KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015 B SIUNAUSTA tienpäivänä 10.5. keväisiä säveliä, kun CCI-kuoro konsertoi kirkossa. Chorus Cathedralis Iuniorum (CCI) on Turun tuomiokirkon poikakuoro. Konsertissa kuullaan jopa 50 miehenalun laulua, kun mukana ovat pääkuoron lisäksi harjoituskuoro Joku olemme me itse. heistä huomasi, että katoksessa olevat pienet ja isommatkin roskalaatikot liikkuivat herkästi pyörillä. Laatikoista oli kiva rakennella kaikenlaisia jänniä käytäviä ja sokkeloita betonilattialla työntelemällä. Tytöillä oli hauskaa, mutta sitten alkoi kyllästyttää, roskalaatikot olivat kaaoksessa ja tytöt valmiina lähtemään muihin puuhiin. En malttanut olla puuttumatta asiaan. Roskapussi tekosyynä lähdin pihalle ja juttelin tytöille. Kerroin miten eri määrätyillä paikoilla olevissa laatikoissa oli yhdessä jätepaperia, toisessa metallia, kolmannessa lasia, neljännessä kartonkia ja sitten vielä poltettavaa tai maatuvaa jätettä. Miten määräpaikkoihin tottuneet asukkaat nyt osaisivat kaikessa kiireessä heittää lajitellut jätteet oikeisiin laatikoihin? Puhumattakaan roskakuskeista, jotka keräsivät eri autoihin erilaista jätettä. Menisivät kaikki sekaisin. Voisi jopa tulla lasku siivouksesta. Eikä sitä laskua maksa Joku. Sen maksavat kaikki tässä taloyhtiössä asuvat perheet. Tyttöjenkin vanhemmat maksavat joka kuukausi yhtiövastikkeessa roskien ja hyötyjätteen keräyksen kuluja. Ei niitä kannata turhaan kasvattaa eikä hommaa vaikeuttaa, pikemminkin auttaa lajittelemalla oikein ja pitämällä jätekatos järjestyksessä. Tytöt olivat järkeviä nuoria ihmisiä ja ymmärsivät asian. Sovimme, Grace Peace & Domcafé juhlii tasavuosia ● Tuomiokirkon tasanteen Dom- että yhteisvoimin palauttaisimme roskalaatikot entiseen järjestykseen eikä asiasta sitten sen enempää. Se sopi tytöille. Työ kävi reippaasti ja kivaakin oli ollut. Miten saisi kaikki aikuisetkin ymmärtämään, että ei ole olemassa mitään salaperäistä Jokua, joka kaiken hoitaa. Joku olemme me itse. Maksamme siivoamisesta veroina ja monenlaisina muina maksuina. Miksi sitten ehdoin tahdoin lisäisimme kaupunkimme sottaisuutta ja sen aiheuttamia kuluja omalla välinpitämättömyydellämme. Kuukausi sitten kiukuttelimme, kun kesä lainasi ajastamme tunnin valolle. Syksyllä laina maksetaan kuitenkin takaisin. Nyt nautitaan kesän valosta ja iloisesta vapusta, ja toivottavasti myös roskattomasta kaupungista vapun jälkeen. FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION Siblings KULJEN KANSSASI -RIIPUS Kaksiosainen, hopeinen riipus, jonka osat sopivat kauniisti yhteen. Lahja hänelle, josta välität. ■ 49 € Tutustu laajaan raamattuvalikoimaan nettikaupassamme ja tilaa painatus ajoissa! KEVÄT HERÄÄ -MUKI voimasanoja Arabia-mukin aurinkoinen maalaus on taiteilija Heljä Liukko-Sundströmin. ■ 26 € PIPLiA. t Suomen Pipliaseura | ™ myynti 010 838 6520 | [email protected] | www.pipliakauppa.fi lumn on a Sunday evening after our mass. In the mass today reverend Timo Viitanen from our sibling congregation in Salo was with us, assisting and concelebrating at the Eucharist. In the welcoming words I made a joke saying this is appropriate for I’ve learned from Facebook that it seems to be some kind of ”siblings weekend”. And of course, jokes aside, this is very true. We are siblings as Christians, brothers and sisters in Christ, Gods children. We are siblings, for we have the same Father in heaven, to whom we pray together saying ”our father”. And we have the same mother too, for we all dwell in the same Church. Christians as siblings is an accurate parable in many ways. We are more than mere comrades. Even if you fight and quarrel with your brother or sister you’re still siblings. Nothing can change that. For your existence as siblings doesn’t depend on your emotions, but on your nature. The same applies to us as Christians. We are members of the same body and share the same blood. We cannot break the bond between us, because it isn’t us who uphold the bond. It’s Christ, in whom we are bound together. To cut ourselves loose from other Christians would mean we’d need to tear ourselves out of the body of Christ. The nature of Church as catholic and universal, requires that the Church brings together people of all ages, gender, colour, background, affiliation etc. We shouldn’t build barriers between people, ‘cause they are man made structures against God’s will for his Church. Still, it is in our human nature to seek contact with people who have had the same kind of experiences. We feel close to the congregations that are similar to us in language, rite and in the fact that, like us, some congregations gather people from all corners of the earth. There’s nothing wrong in feeling close to these ”sibling congregations” if we, through it, do not distance ourselves from other congregations. Our congregation has a long history of working together with the Salo congregation. On 4th of June the Salo congregation is inviting us to celebrate together the feast of Corpus Christi. Considering the above, this would seem to be a perfect day to make our communion visible. Miika Ahola Priest of the Turku Cathedral International Congregation café viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlaa. Juhlavuoden kunniaksi kahvilaan on suunniteltu erityinen juhlaleivos, joka kuitenkin paljastetaan vasta 17.5., jolloin kahvila avaa kesäkauden. Leivoksen lisäksi kesäkaudella kahvilassa tarjoillaan pikkusuolaisia, Domcafén kuuluisaa pullaa ja jäätelöä, joita voi nauttia myös ulkona kiviporrastasanteella. Sateella ja tuulella kahvilan kivisei- nät tarjoavat lämpöä ja suojaa nautittavaksi kuumien juotavien ja täyttävien herkkujen kera. Kahvilavierailun ohessa on helppo kurkistaa sisään myös Tuomiokirkon ovista ja tehdä sukellus historiaan. Keskiaikamarkkinoiden aikaan 25–28.6. kahvilan ovet ovat avoinna pidempään. Jo perinteeksi muodostunut Paula-tytön vierailu Domcaféssa ajoittuu tänä vuonna heinäkuun loppuun, jolloin kahvilas- sa vietetään juhlaviikkoa. Kuten aiempinakin vuosina, myös tänä juhlavuonna kahvilan tuotto ohjataan lähetystyölle. Domcafe toivottaa kesästä nauttivat herkuttelijat tervetulleiksi 17.5. alkaen! Domcafé on avoinna 17.5. alkaen arkisin klo 11–16, lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11–15. Keskiaikamarkkinoiden 25.–28.6. aikaan kahvilalla on pidennetyt aukioloajat. Puntarikatu 1, 20780 Kaarina Puh. (02) 2432 779 www.kaarinanseudunht.fi Avoinna arkisin 9.00 - 16.30 Kesäretki Seilin saarelle ● Nauvossa sijaitseva Seili on tuhansien tarinoiden saari. Se on surullisen kuuluisa saarella aikoinaan sijainneesta spitaalihospitaalista ja mielisairaalasta. Saaren historia virallisena sairaalasaarena alkoi vuonna 1619, jolloin kuningas Kustaa II Adolf antoi käskykirjeen leprasairaalan perustamisesta. Spitaalisten lisäksi saarelle sijoitettiin myös mielisairaita. Ensimmäiset potilaat saarelle oli kuitenkin tuotu Turun Pyhän Yrjön hospitaalista jo 1300-luvulla. 1700-luvun loppupuolelta saakka saarella toimi mielisairaala, jonne aluksi sijoitettiin sekä miehiä että naisia. Vuosina Gallup 1889–1962 sairaalassa oli vain naispotilaita. Nykyisin saarella sijaitsee Turun yliopiston alaisuudessa Saaristomeren tutkimuslaitos. Seilin tunnelmallinen puukirkko rakennettiin 1733. Sekä kirkkomaa että kirkkosalista spitaalisille aidalla erotettu oma alue muistuttavat saaren historiasta. Katariinanseurakunnan historiakerho järjestää kaikille avoimen kesäretken Seiliin lauantaina 6. kesäkuuta. Kahdenkymmenen euron hintaiselle retkelle mahtuu mukaan 50 ensiksi ilmoittautunutta. Seilissä tutustutaan saareen ja vieraillaan sen kirkossa. Katariinanseurakun- Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 020 754 2284, 040 680 4057 [email protected] nan kirkkoherra Leena Kairavuo pitää kirkossa pienen hartaushetken, minkä jälkeen lauletaan yhdessä Suvivirsi. Saaressa on kioski, josta voi ostaa makeaa ja suolaista syötävää sekä virvokkeita. Myös yhteysalukselta on mahdollisuus ostaa syötävää tai ottaa omat eväät mukaan. Lähtö aamulla Pyhän Katariinan kirkon (Kirkkotie 46) parkkipaikalta 6.6. klo 7.45, mistä matkustetaan linja-autolla Nauvoon, josta siirrytään yhteysalukselle. Paluu Turkuun noin klo 16.30. Sitovat ilmoittautumiset 18.5. mennessä sähköpostitse tai puhelimella, [email protected] tai 050 5933 550. Mitä äiti opetti? Pihla Syrjänen Tarjoamme Palvelutalo Iso-Heikissä ikäihmisille turvallisen ja viihtyisän kodin sekä luotettavat ja laadukkaat palvelut ympäri vuorokauden. Keittiömme valmistaa herkulliset ateriat vuoden jokaisena päivänä. Ohjelmatarjontamme on monipuolinen ja runsas. Pihla Syrjänen NIMIPAINATUSRAAMATTU I’m writing this co- (7–8-vuotiaat) ja CCI-muskarilaiset (5–6-vuotiaat). Kuoroja johtavat Heikki Rainio, Epp-Inna Westergård ja Kaisa Takkula. Kuorolaulun lisäksi kuullaan poikien esityksiä eri instrumenteilla. Äitienpäivän konsertti Maarian kirkossa 10.5. klo 15. Vapaa pääsy. ● Maarian kirkossa kuullaan äi- Henri Kirkanen ■ ussipysäkki keväisessä kaupungissa. Äiti odottelee kouluikäisen tyttärensä kanssa bussia, molemmilla on jäätelötötterö. Äiti repäisee suojuspaperin ja tipauttaa sen maahan. Tyttökin on kuorinut oman jäätelönsä ja kumartuu paperi kädessään nostamaan äidin paperin. ”Anna olla, kyllä joku sen korjaa”, sanoo äiti. Tyttö vilkaisee äitiään ja vie sitten vain oman paperinsa roskapönttöön. Tulee väkisinkin mieleen, että siinä kumottiin taas yksi, ilmeisesti koulun, opetus. Toivottavasti ei. Käsittämättömän monien ihmisten mielestä kaikkialla liikkuu salaperäinen ”Joku” siivoamassa heidän jälkiään. Sitä todistavat roskat kadunvarsilla, metsiköissä, joen rantapenkereillä ja varsinkin roskapönttöjen ympärillä. Samaa todistaa keskelle parkkihallia jätetty ostoskärry, tyhjät pullot mitä merkillisimmissä paikoissa. Puoliksi syödyn nakkisämpylän ostarin nurkalta nappaa kovasti rottaa muistuttava Joku, mutta hyvinvoivaa rottapopulaatiota hävittämään tarvitaan sitten taas Joku. En millään jaksa uskoa, että meistä kaikki tai edes suurin osa viihtyisi roskien keskellä. Paljon puhutaan roska-astioiden puutteesta ja sitäkin taatusti on, mutta kuka selittää roskapönttöjen ympärille tiputellut kaikenlaiset käärepaperit. Kyse on silkasta välinpitämättömyydestä ja laiskuudesta. Tämähän on meidän kaupunkimme, miksi emme osaa pitää siitä huolta? Emmekö tiedä, kuka on Joku. Vapaata iltapäivää viettävät, noin kymmenen vuoden kahta puolta olevat tytöt yrittivät keksiä itselleen puuhaa kevättalvisella pihalla. Yksi Katri Saarela ONNEA JA www.piplia.fi Kuka on Joku? Sirkka-Liisa Lehtinen Turkulainen eläkkeellä oleva toimittaja, kirjailija, isoäiti CCI laulaa äideille Jussi Vierimaa KOLUMNI KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015 Salla Leppänen Ettei elämää ole tarkoitettu helpoksi. Pirjo Laine Äiti opetti, että elämässä on aina toivoa, ja mummu opetti kristillisiä asioita. Saara Sirkiä Peruselämäntavat ja -taidot sekä ajattelemaan itsenäisesti. Jorma Lindholm Paljon kaikkea, muun muassa rehellisyyttä ja säästeliästä rahankäyttöä. Revontulenkatu 4, 20200 Turku • Puh. 02 334 6160 www.isoheikki.fi Yhdistäisitkö nämä 110-vuotiaaseen? ajan hermolla. Arvokeskustelussa mukana jo vuodesta 1905. Juhlavuoden tarjous nyt ● Kesä on vasta tulossa, mutta leikki-ikäisten lasten vanhempien kannattaa miettiä kesälomien jälkeistä aikaa. Elokuussa on päiväkerhojen alkaessa jälleen aika pakata perheen pikkuväelle kerhotossut ja eväät. Haku 3–5-vuotiaiden päiväkerhoryhmiin alkaa 4. toukokuuta ja kestää toukokuun loppuun. Haku tapahtuu osoitteessa kirkonrotta.fi Turussa ja Kaarinassa kokoontuu kolmekymmentä päiväkerhoa, ja toimintaa on kaikkien seurakuntien alueella. Kerhot kokoontuvat kahdesti viikossa kolmeksi tunniksi kerrallaan. Poikluoman ja Maarian pappilan tallin päiväkerhoryhmät kokoontuvat poikkeuksellisesti kolme kertaa viikossa. Tuotsalaisessa seurakunnassa on Ruotsalaisessa päiväkerhoryhmä. Päiväkerhoryhmissä on erilaisia painotuksia. Mikaelissa kerhossa painotetaan musiikkia ja Nuortentalon ryhmässä kulttuuria. Lausteen, Henrikinkirkon ja Koivulan ryhmät ovat liikuntapainotteisia. Päiväkerhossa leikitään, liikutaan, tutkitaan, ihmetellään ja ilmaistaan maan hyvää mieltä Suurella sydämellä –vapaaehtoistoiminnassa? Löytyisikö sinulle sopiva hyvän mielen pesti suurellasydamella.fi –sivustolta? Tälläkin hetkellä tarjolla on kymmeniä pestejä. Tässä esimerkkejä: ● Pyörätuolin työntäjäksi. Oletko reipas ja hyväkuntoinen? Pidät ikäihmisistä ja haluat auttaa ulkoilun merkeissä? Voit auttaa pyörätuolissa olevia vanhuksia ulkoilemaan ja näkemään maailmaa oman kodin tai laitoshuoneen seinien ulkopuolella. ● Mielenvirkistystä osastoille. Vanhainkodeissa ja sai- raalan osastoilla on vanhuksia, jotka kaipaavat lähimmäistä käymään luonansa silloin täl- AALLON PITUUKSILLA MessuT LuTherin kirkoLLa Radio Melodia 89,0 (95,7) MHz Toivo2000 radio-ohjelma vie kuulijan kirkkovuoden tapahtumien ja ihmisten äärelle. Ohjelmaa toimittavat sunnuntaisin Hannu Hurme ja Markus Majabacka. Toivo2000 sunnuntaisin klo 10– 10.30. Uusinnat keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10.30. Auta. löin: juttelemaan ja olemaan läsnä, seuraksi ulkoiluun tai kanttiinikahville, tai antamaan omaisille vähän vapaa-aikaa. Laitoksessa vapaaehtoinen voi osallistua kaikkiin muihin paitsi lääkinnällisiin ja sairaanhoidollisiin tehtäviin. Su 3.5. Su 10.5. Su 17.5. Su 24.5. Su 31.5. Virtuaalikirkko.fi Turun tuomiokirkon sunnuntaimessuihin voi osallistua suorissa internetlähetyksissä aina sunnuntaisin klo 10. Virtuaalikirkon sivuilta löytyvät myös lähiajan menneet messut. www.virtuaalikirkko.fi ● Ulkoiluystäviä vanhuksille. Kesä on koittamassa ja TUNNETTUA, LUOTETTAVAA LAATUA tutustu lAAJAAN MAllistooN: apuajoneuvo.fi KOKO MAAN KATTAVA HUOLTO tilAA EsitE: 040 1244 282 Valomerkki.fi Uusi verkkomedia Valomerkki.fi yhdistää pääkaupunkiseudun seurakuntien verkkolehdet. Valomerkki.fi -verkkomediaa tehdään tavallisille kaupunkilaisille, joilla on etäinen suhde kirkkoon, kertoo verkkomedian toimitus. Uusi verkkomedia pitää esillä muun muassa hyvän elämän teemoja. MV JA TOIMITUS 888WA 2300,- itseä eri keinoin sekä hiljennytään yhteiseen kynttilähetkeen. Ympäristö- ja liikuntakasvatus huomioidaan kaikissa kerhoissa. Ensi kaudella kerhoissa näkyy myös päiväkerhon 70-vuotisjuhlavuosi, jonka teema on ”Pienin on suurin”. Kerhoissa järjestetään eri- laisia näyttelyitä, juhlia ja nukketeatteria juhlavuoden teemaan liittyen. ● Pidä Saaristo Siistinä ry jär- T I L AU S KO RT T I jestää toista kertaa valtakunnallisen Siisti Biitsi -kampanjan 18.–24. toukokuuta. Seurakuntien leirikeskukset ovat mukana siivoamassa rantoja roskista ja saattamassa rannat kesäkuntoon ihmisille, eläimille ja luonnolle. Rantoja siivotaan talkoilla Kunstenniemen ja Heinänokan leirikeskuksissa. Talkoisiin osallistuvat muun muassa Evijärven kuudesluokkalaiset leirikoululaiset. Partiolaiset siivoavat partiovene sataman ja Heinänokan rantoja. Henkilökunnan voimin pieni rantakaistale hoituu Pyölinrannassa ja Sinapin kurssikeskuksessa. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on haastanut mukaan Siisti Biitsi -kampanjaan myös muun muassa Turun ja Kaari- nan seurakuntien partiolippukunnat ja Kirkon paikat ry:n leirikeskukset. Siisti Biitsi -kampanja on Pidä Saaristo Siistinä ry:n rantojen siivoustalkookampanja. Kampanjan tarkoituksena on siivota rantoja, herättää kiinnostusta rantojen roskaisuustilanteeseen sekä kerätä tietoa rantojen roskaisuudesta. Ja tietenkin: roskia kerätessä tulee samalla tulee vietettyä ulkoilupäivä rannalla. Itämeren rantojen roskaisuutta kartoittaneen MARLIN-hankkeen tulokset ovat kertoneet karua kieltä Suomen rannoista. Kartoitetuista maista Suomen rannat ovat osoittautuneet roskaisimmiksi. Surullinen tulos ja halu siistiä rannikko poikivat Siisti Biitsi – Tehtävänä roskaton rannikko To m m i A u t i o Siisti Biitsi myös leirikeskuksiin telemaan kädentaitoja ja Seikkiksen ulkoalueilla voi reippailla ja leikkiä oman mielen mukaan. Seurakuntien väki on mukana ohjaamassa askarteluja ja tekemässä kasvomaalauksia lapsille. Puuhastelu voi aiheuttaa kurnimista vatsassa, mutta nälän takia ei leikkejä tarvitse lopettaa kesken. Seurakunnat nimittäin tarjoavat kaikille ilmaisen keittolounaan. kokuun alussa kokoaa Turkuun yli 450 nuorta eri ammattialoilta kisaamaan ammattitaidostaan SM-tasolla. Seurakuntayhtymän ammattioppilaitostyö on nuorten mukana kisassa. Kisa on nuorille tiukka tsempin paikka ja oppilaitospappi toimii joukkuepappina henkisenä valmentajana. Lisäksi yhdessä kirkkohallituksen, Saku ry:n , Työterveyslaitoksen ja Mielenterveysseuran kanssa pidetään esillä työssä ja opiskelussa jaksamista. Turun kisajoukkue koostuu kahdeksastatoista 20-vuotiaasta ja si- tä nuoremmasta ammattiopiskelijasta. Mukana on laboranteiksi, hiusalalle, tietokonealalle, puhdistuspalveluihin ja asiakaspalveluun valmistuvia nuoria. – Joukkuepapin tehtävä on mahdollistaa nuorille se, että he pystyvät toimimaan kilpailutilanteessa täysipainoisesti. Yhdessä psykologin kanssa tuemme tiimin rakentumista ja autamme nuoria purkamaan kisajännitystä henkisillä harjoitteilla , kertoo joukkuepappi Atte Airaksinen. – Ammattitaidon SM-kilpailussa Suomen huiput kisaavat keske- nään kolmen päivän ajan. Tehtävä työsuoritus itsessään on jo vaativa ja lisäksi nuorten täytyy tehdä koko ajan priimaa – Nuorissa näkyy jo ammattiylpeys. Halutaan tehdä hyvää jälkeä huolimatta siitä, mitä muut sanovat, kehaisee Airaksinen. Taitaja, joka on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma, pidetään 5.7.5. Turun Messukeskuksessa ja HK Areenalla. Pääjärjestäjä on Turun ammatti-instituutti ja mukana on koulutuskuntayhtymiä ja oppilaitoksia myös Turun ympäris- töstä. Taustaorganisaatio on Skills Finland ry. Kolmipäiväisen avoimen tapahtuman suurin kävijäryhmä ovat ammatinvalintaansa pohtivat peruskoulun seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaiset. Tapahtumaan odotetaan kaikkiaan 50 000 hengen yleisöä. Taitaja2015-tapahtuma on houkutellut ennätysmäärän ulkomaisia kilpailijoita, joille tapahtuma toimii kenraaliharjoituksena WorldSkills MM-kilpailuun São Paulossa elokuussa. MV 889Xl 3300,- PARAS HINTA- / LAATUSUHDE Kuusiluoto oy | Kehittä jänKatu 16 | 04440 järvenpää | info@apua joneuvo.fi Turvallista ja kodikasta asumista Turun diakoniasäätiön Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810 Turku. Tervetuloa tutustumaan! Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p. 040 1840 123 www.turundiakoniasaatio.fi Tule, mennään yhdessä! Viime vuoden kampanjakummit Helsingin Seurasaaressa talkoilivat jo yhden tunnin aikana kasaan melkoisen roskamäärän. Tauolla näyttelijät Anna Paavilainen (vas.), Kristiina Halttu ja Marja Salo. -talkookampanjan. Viime vuonna siivottiin merenrantoja ja tänä vuonna kohteena ovat Suomen kaikkien vesistöjen rannat. Siisti Biitsi -kampanjan päätalkootapahtuma järjestetään Ruissalon Kansanpuistossa. Tilaa Kulttuuriystävä kaveriksesi mukaviin menoihin! Lisätietoa kampanjasta saa netistä siistibiitsi.fi, jota kautta voi myös ilmoittautua mukaan. Kampanjaan osallistutaan järjestämällä omat talkoot omavalintaisella rannalla itselle sopivana päivänä. MV Pappi tsemppaa ammattikisaajia ● Taitaja2015-tapahtuma tou- Messu, Timo Nisula Messu, Timo Nisula Messu, Timo Nisula Messu, Olli Koskenniemi Messu, Timo Nisula Turun Lutherin kirkko, Puutarhakatu 8 a www.sley.fi/varsinaissuomi Radio City 105,5 (103,5) MHz Miehen elämää -pakinasarjan uusinnat jatkuvat Radio Cityssä toukokuun alkuviikoilla. Miesten näkökulmia arjen kulkuun ja läheisiin ihmisiin. luonto herännyt, ja moni kotona asuva vanhus haluaisi ulkoilla, saada liikuntaa ja raitista ilmaa, mutta omin voimin liikkuminen ei enää onnistu. Ulkoiluystävä tukee ja auttaa liikkumisessa sekä tarjoaa ystävyyttä ja juttuseuraa. Lisää erilaisia vapaaehtoistehtäviä www.suurellasydamella.fi, klikkaa Turku. klo 11 klo 11 klo 11 klo 11 klo 11 Maahantuonti, Myynti ja vuokraus: Helatorstaina Seikkailupuistoon taina 14.5. hauskan päivän Seikkailupuistossa Kupittaalla. Mukaan kannattaa lähteä koko perheen voimin. Maksuttomassa tapahtumassa on mukavaa puuhaa kello 10–15. Pikku Kakkosta tuttu Siina Hirvonen taikaradioineen konsertoi kello 10, 12 ja 14. Pieni hartaushetki eli pikkukirkkonen pidetään klo 12. Askartelupisteillä pääsee harjoit- KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015 778NR 2200,- 12 kk ● Seurakunnat järjestävät helators- Hyvän mielen pestejä, ole hyvä! ● Lähtisitkö mukaan jaka- (norm. 139e) (norm. 139 €). Tarjous on voimassa 30.6.2015 saakka ja koskee vain uusia tilauksia Suomessa. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kustantaja: Kotimaa Oy, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, kotipaikka Helsinki, Y-tunnus 0213561-1 79€ Haku päiväkerhoihin toukokuussa Jussi Vierimaa Terävä, ketterä, 15 KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015 S H O P R I D E R® 14 Henrik kaipaa kesäntekijöitä ● Kesäisin seurakunnat tup- paavat muuttamaan maalle. No, ei nyt ihan sananmukaisesti, mutta kyllä kesäisin seurakuntien toiminta keskittyy paljolti leirikeskuksiin, vaikka viime vuosina onkin pyritty järjestämään toimintaa myös kesäkaupunkilaisille. Henrikinseurakunnassa on päätetty pistää toimintatapoja uusiksi ja pitää kaupungin kesää elävänä. Tähän tarvitaan kuitenkin ke- sän aikana vapaaehtoisapua. Henrikkiläiset peräänkuuluttavatkin nyt innokkaita, eri ikäisiä kesäntekijöitä ottamaan kykynsä käyttöön sekä ideoimaan ja toteuttamaan toimintaa esimerkiksi Henrikinkirkkoon ja sen ympäristöön. Kesäkeitaita, kesäkanavia, kesäkamareita – tai ihan mitä vaan, mihin intoa ja kykyjä löytyy. Kirkon lisäksi myös muut seurakunnan tilat ovat käytettävissä. Toiminta voi olla päiväretkiä, kesäkahvilaa, valokuvausta tai taukojumppaa. Tai jotain ihan muuta. Askartelua tai käsitöiden tekoa, kirjallisuuskeskustelua tai musisointia. Mahdollisuuksia on paljon. Hiljaisimmat kaupunkikuukaudet ovat heinä- ja elokuu, joten toimintaa toivotaan nimenomaan niiden ajalle. Jos innostut Henrikin kesän ideoimisesta ja toteuttamisesta, ota perjantaihin 15. toukokuuta men- nessä yhteys diakoniatyöntekijä Mia Piipariseen puh. 040 3417162 tai [email protected]. Toimintaan saa etukäteen tarvittavaa ohjausta ja kesän aikanakin työntekijöiden tukea. Kun juhannuksen jälkeen paikat menevät kiinni ja ihmiset aloittavat kesälomansa, Henrikinseurakunnassa tapahtuu. Tule siis mukaan kehittämään mukavaa yhteistä tekemistä kesälle! MV Vapaaehtoisia Kulttuuriystäviä voi tilata ikäihmisen seuraksi ja turvaksi kulttuurikohteeseen tai sopivaan tapahtumaan. Kulttuuriystäväpalvelu on aloitettu 2010 ILOA! – hankkeessa. Kulttuuriystävä pääsee ikäihmisen mukana maksutta yhteistyö-kohteisiin, joten palvelusta ei synny tilaajalle lisäkuluja. Vain mahdollinen oma pääsymaksu sekä yhteiset matkakulut ikäihmisen kodin ja vierailukohteen välillä tulee kustantaa. Mennäänkö näihin kohteisiin? Turun Kaupunginteatteri, Turun Filharmonisen Orkesterin konsertit, Forum Marinum, Kaarina-Teatteri, Turun Taidemuseo, Turun Konservatorion Kamarikuoron konsertit, FC Interin jalkapallo-ottelut Veikkausliigassa, Taideakatemian esittävä taide (sirkus, teatteri, nukketeatteri, tanssi), Tanssiteatteri ERI. Vai maksuttomiin kulttuuritapahtumiin: Kaupunginkirjastossa, Kuralan Kylämäessä, Lehmusvalkaman ja Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksissa ja Kotikunnaassa – tai jossain muussa haluamassasi kohteessa! Huomioithan myös seurakuntien tapahtumat. Lisätietoa ja varaukset arkisin klo 10-14 SPR Turku puh. 046 920 4142 Turun osasto 16 Tuomiokirkko Fre 15.5 kl. 12 Lunchmusik i Domkyrkan med kören Arctic Voices från Luleå, dir. Göran Lindgren och Mikael Jacobsson (fritt inträde) Fre 15.5 kl. 19 Kvällsmusik med kören Arctic Voices från Luleå, dir. Göran Lindgren och Mikael Jacobsson, Birgitta Forsman, orgel (fritt inträde) Pyhän Katariinan kirkko Su 17.5. klo 15 CANTIO SACRA: Pyhän Katariinan kuoron kevätkonsertti. Kuoroa johtaa kanttori Markku Lautjärvi. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. Tervetuloa Maarian kirkko Su 10.5. klo 15 CCI-kuorojen äitienpäiväkonsertti. Kuoroja johtavat Heikki Rainio, Epp-Inna Westergård ja Kaisa Takku- JUMALANPALVELUKSET Haliskahvila (Kardinaalinkatu 3 A, kellarikerros). Ruokakassien jako ti ja to klo 12–14. Jaetaan noin sata ruokakassia. Kahvin lomassa mahdollisuus jutusteluun ja vertaistukeen. Suomalainen messu Su 10.5. klo 12 Varissuon kirkossa Lasse Heikkilän Suomalainen messu, Vesti, Remo Ronkainen, Kerokoski. Messun jälkeen kirkkokahvit ja äitienpäiväjuhla. Lämpimästi tervetuloa vastaanottamaan valoisaa kevättä ja juhlimaan äitejä kanssamme! järj. Katariinanseurakunta Ruokakello Runosmäen nuorisotalolla (Piiparinpolku 13). Ruokakassien jako to klo 10–11.30. Jaetaan noin 160 ruokakassia kerralla. Tarjolla myös kahvia, pullaa ja keskusteluapua. Mikaelinkirkko Pe 1.5. klo 14 Vapunpäivän iloinen urkukonsertti, Marko Hakanpää Su 10.5. klo 12 Urkutuokio ja urkujen esittely Su 10.5. klo 18 Äitienpäiväkonsertti, Saara Aalto ja Teemu Roivainen (liput 15 €, lapset 10 € lippupalvelusta) Paakarlan seurakuntakodissa (Laivateollisuudenk. 28) Toivon torstai – Elämän leipää ja ruokakasseja to 21.5. klo 18 (kevätjuhla) Pallivahan kirkko Ke 6.5. klo 18.30 Visertävä puu –lapsikuoron kevätlaulajaiset. Lapsi- ja tyttökuorojen esityksiä ja yhteislauluja. Kuoroja johtaa Ulla Vuola. La 9.5. klo 16 Hengellisen romanimusiikin kevätkonsertti, Taivaasta tuulee -yhtye ja Leonard Stenroos, vapaa pääsy. Järj. Maarian srk Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto julistaa haettavaksi Emil Niemelän rahastosta 2.000 euron suuruisia stipendejä jaettavaksi testamentin ehtojen mukaan vakavamielisille opiskelijoille, joiden tulee olla kirjoilla Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään kuuluvassa seurakunnassa. Lisäksi on haettavana Laimi Sivulan rahastosta 2.000 euron suuruisia stipendejä jaettavaksi testamentin ehtojen mukaan varattomille nuorille opiskelijoille, jotka opiskelevat antautuakseen seurakuntatyön palvelukseen ja jotka ovat kirjoilla Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään kuuluvassa seurakunnassa. Hakuaika päättyy 22.5.2015. Lähempiä tietoja ja hakemuslomakkeita saa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän taloustoimistosta, Eerikinkatu 3, puh. 040 341 7111. Höveli, Hyrköistentie 26 Ilmainen soppajakelu ma 4.5. klo 17 LEIRIT Food & Hope ilmainen ruokailu nuorille jatkossa Mikaelinseurakunnan ja Katariinanseurakunnan yhteistyönä. Nummen srk-kodissa (Puistokatu 13) to 14.5. klo 17 Karderoopin soppapäivä ke 13.5. klo 11.30–12.30 Jauhelihakeitto, leipä, levite, maito/vesi ja kahvi/tee. Vapaaehtoinen 1 €:n maksu menee diakoniatyön hyväksi. Keskiviikkokeitto Runosmäen srkkodilla (Munterinkatu 15) 13.5. klo 12. Lämmin keitto, leivät, kahvi, jälkiruoka. 1 €, lapset ilmaiseksi. Nuorekkaat eläkeläiset Tuomio kirkkoseurakunnassa Vapaaehtoisvoimin toteutettua toimintaa Ke 6.5. klo 13.00 Vierailu Ortodoksiseen kirkkoon, Yliopistonkatu 19 B. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Anneli Leppänen puh. 041 506 9591 JUHLAT Pekka Simojoki klo 8 Ortodoksiselta kirkolta ja paluu samaan paikkaan n. klo 24. Sitovat ilmoittautumiset: [email protected] tai 040-3417412. Vappujuhla Kupittaan srk-kodissa 30.4. klo 16.30. Simaa, munkkeja, arpajaiset, tietovisa, yhteislaulua. Hokkanen ja Pietilä sekä Hannat. Äitienpäivälounas Makuja maailmalta 10.5. klo 13 Henrikinkirkolla. Pääkokkeina Klaus Rytöhonka ja Anssi Miettinen. Aikuiset 15 €, lapset (alle 15v.) 5 € ja alle 4-vuotiaat ilmaiseksi. Tuotto Henrikinseurakunnan nimikkolähettien työn hyväksi. Tervetuloa! Perheleiri 8.–10.6. Sinapin leirikeskuksessa – mukavaa kesäistä toimintaa meren rannalla. Ensisijaisesti martinseurakuntalaisille. Ilmoittautumiset srksihteerille p. 040 341 7377 huhtikuun aikana. Leiriavustusta anottavissa ja hakulomakkeita Marjaanalta ja diakoniatyöstä. Leirillä mukana diakonissa Noora Nurmi ja perhetyöntekijä Marjaana Erkamaa; p. 040 3417 7626 tai [email protected]. Hinnat: 0–2-v. 0 €, 3–17-v. 31 €, aikuiset 46 €. Omaishoitajien kesäloma Sinapin leirikeskuksessa pe–su 10.– 12.7. Omaishoitaja voi tulla leirille yksin tai hoidettavansa kanssa. Yhdessäoloa, saunomista, hyvää ruokaa, monipuolista ohjelmaa, aikaa levolle, yhdessäololle ja ulkoilulle. Vetäjinä Marita Heinonen ja Ulla Valtonen. Hinta on 55 €. Matkat omin kyydein (kuljetusta voi tiedustella ilmoittautuessa). Tied. ja ilm. 28.5. mennessä Mikaelin diakoniatoimistoon to klo 10–11.30 p. 0403417097 tai Maarian diakoniatoimistoon ti ja to klo 10–11 p. 0403417452. Järj. Maarian seurakunta ja Mikaelinseurakunta. Eläkeläisten ja työikäisten leiri leirikeskus Sinapissa 14.–17.7. Luvassa mukavaa yhdessäoloa, maittavaa ruokaa, musiikkihetkiä, ehtoollisen viettoa, saunomista, uintia, kesäkaffet keinutuolissa ym. Leirin hinta n. 100 €. Vetäjinä Anneli Koskinen, Tuula Sallinen ja Heli Ojala. Ilm. 21.5. mennessä diakoniatoimistoon to klo 10–11.30 p. 040 3417 097. Iloa ja voimaa luonnosta Virkistyspäivät työikäisille Sinapissa Kakskerrassa 20.–22.7. Omin kyydein/vuorobussilla. Hinta 65 € (jos otat omat lakanat 55 €) Hinta ei saa olla este. Tarvitessasi avustusta leirimaksuun voit hakea omal- ta Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin hyväksi. Musiikkia ja yhteislaulua, ohjelma 8 €. Tilaisuuden juontaa Kimmo Sainio. Alussa kahvitarjoilu. Tule kuuntelemaan eri kirkkokunnista olevien kristittyjen puheenvuoroja: mm Soili Räsänen (Turun kotikirkko/hell.), Tuija Saura (ev. lut.). Järj. Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin ladyt Matka on nyt täynnä. Osanottajille tiedoksi: Lähtö Tuomiokirkolta lauantaina 23.5.2015 klo 7. Tule ajoissa. Matkan hinta 50 € kerätään bussissa. Mikäli osanottaja ei pääsekään matkalle, ilmoita siitä välittömästi Sirpa Salmiselle puh. 050-4927 145, jotta saadaan nopeasti ilmoitettua varauslistalla seuraavana olevalle. Varttuneen väen ”kukkaleiri” 27.–30.7. Sinapissa Kakskerrassa. Lähtö Varissuon kirkolta klo 10.30 ja paluu noin klo 14. Hinta 124 € (jos otat omat lakanat, 114 €). Hinta ei saa olla este. Tarvitessasi avustusta leirimaksuun voit hakea omalta diakoniatyöntekijältä. Kukkaleirille haku 23.6. mennessä. Hakulomakkeita saa Katariinan seurakuntatoimistosta (Eerikinkatu 3 A) tai tilaamalla srk-sihteeriltä p. 040 3417 350 (arkisin klo 9–15) sekä Katariinansrk:n diakoniatoimistosta (Kousankatu 6) ti ja pe klo 10–11.30 puh. 040 3417 172. Järj. Katariinansrk:n diakoniatyö Hoitavia lauluja -avoin lauluilta Ti 12.5. klo 18.30. Aino Vesti, Kansan Raamattuseura ja Sonja Lamppu, Maarian srk. Raunistulan srk-talo, Murtomaantie 12. Tuomiokirkkoseurakunnan eläkeläisten kevätretki Sinapin leirikeskukseen ke 20.5. klo 8.30–16.30. Hinta 25 €. Ilm. diakoni Kaija Jokinen p.040-3417 582. Hyvän mielen päivät työikäisille yhteistyössä Katariinan srk & Maarian srk to 13.8. – la 15.8.2015 Sinapin leirikeskuksessa Kaipaatko pientä irtiottoa arjesta, mutta sinulla on elämäntilanteestasi johtuen rajalliset mahdollisuudet lähteä mihinkään lomalle? Hinta 61 €. Tarvittaessa voit hakea avustusta leirimaksuun omalta diakoniatyöntekijältä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 10.7. mennessä diakoniatyöntekijöille: Raunistula TI JA TO klo 10–11 p. 0403417451/0403417452, Varissuo TI klo 10–11.30 p. 0403417172 LÄHETYS Islam kristityn silmin Mitä kristityn on hyvä tietää islamista kohdatessamme lähimmäistämme. Aiheesta lisää kaupunginosaviikolla Varissuon kirkossa (Kousankatu 6) pe 15.5. klo 18.30, teetarjoilu klo 18 alkaen. Illassa mukana Katariinansrk:n lähetyssihteeri Kirsti Thureson sekä Islam –iltojen järjestäjä Laura Kalaja Suomen Liikemiesten Lähetysliitosta. Tilaisuudessa kuulemme myös Lauran omaa musiikkia. Tervetuloa! OLLAAN YHDESSÄ Cafe Mikael Hyrköistentie 26, Pansio. Bussi nro 32,42 Ma–pe klo 9–15. Lounasaika klo 11–14 Lounaspöytä 6 €. (Kahvila suljettu 1.5. sekä 14.–15.5.) Vappulounas 8 € to 30.4. klo 11–14 Äitienpäivälounas 8 € pe 8.5. klo 11–14 Lämpöä lähimmäiselle vaatejakelu la 9.5. ja 23.5. klo 9–15. Domcafén tietovisa joka to klo 17 Lähetyskahvila Domcafé. Kysymykset maan ja taivaan väliltä. Asiaton oleskelu sallittu. Kaffetuokio parilliset tiistait klo 13–14.30 Toimitalon Yläsali, Aninkaistenkatu 1, II krs, vetäjänä Soile Ahlqvist Kristittynä nykyajassa Ma 11.5. klo 18.00 Turun Ortodoksisen seurakunnan seurakuntasalissa Yliopistonkatu 19. Keväinen il- PERHEET Jo perinteinen, kaikenikäisten Lasten Laulukirkko ma 4.5. klo 18–18.30 Martinkirkossa. Voit ottaa oman rytmisoittimen mukaan. Tervetuloa! Kevätretki laavulle ja saunomaan Perheretki Heinänokan laavulle ja saunomaan ti 19.5 klo 18–20. Omat makkarat mukaan. Mukana lastenohjaaja Johanna Uittamolta ja perhetyöntekijä Marjaana Erkamaa, ilm. Marjaanalle p. 040 341 7626. Kesäretki perheille La. 6.6. Vivamon Lastenkylään Lohjalle. Lähtö klo 9.30. Lastenkylässä vaelletaan eläinoppaiden seurassa ja ohjelmassa on vapaan leikin lisäksi toimintapajoja, nukketeatteria, luontopolkua ym. (www.lastenkyla.fi) Hinta: 12 € (3v.–) lapsi, 20 € aikuinen (sis. matkat, ruoka, ohjelma ja sisäänpääsy). Sitova ilm. 19.5. mennessä, mieluiten sähköpostitse katri.helin@evl. fi tai p. 040-3417 116. Etusijalla tuomiokirkkoseurakuntalaiset. Ilm. yhteystietosi, ruoka-aineallergiat, osallistujat sekä lasten iät. järj. Tuomiokirkkoseurakunnan perhetyö Kesän perheviikonloppu Sinapissa 26.–28.6. Viikonloppu on tarkoitettu vanhemmille lapsineen. Hinnat alle 2v 0 € ja 2–17v 31 €, aikuiset 46 €. Omasta diakoniatoimistosta voi hakea avustusta maksuihin. Ilmoittautuminen 4.–24.5. srk-sihteeri Katri Lautjärvelle p. 040 3417350. Järj. Katariinansrk perhetyö RAAMATTUOPETUSTA Mikaelin Raamattukoulu Tiistaisin klo 18 (26.5. asti) Mikaelin seurakuntakodissa, Puistokatu 13. RUKOUSTANSSIA HENRIKINKIRKOLLA tiistaisin klo 18–19.30 (viim. 12.5.) Jumalan kohtaamista ja rukousta kehollisesti, tiedustelut ohjaaja Hannele Tenhu [email protected], p. 045 125 5455 MARTIN SRK-TALOLLA (Temppelikatu 5) perjantaisin klo 17–18.30 (viim. 8.5.) Tanssillisia kuvioita ja liikkeitä hengellisiin lauluihin ja virsiin, ohjaajana Titta Hassila. RETKET Kulttuurimatka Mänttään toukokuussa 23.5.2015 Varttuneen väen retkipäivä Sinappiin To 18.6. Lähtö Varissuon kirkolta klo 8.00 Hurtin, Jaanin, Hannuniitun ja Hakapellon kadun kautta Katariinan kirkkoaukiolle ja sieltä Sinappiin. Paluulähtö n. klo 15. Hinta 25 € sis. matkat, ruuan ja juhannusjuhla -ohjelman. Ilmoittautumiset 13.5. mennessä srk-sihteerille p. 040 3417 350 (arkisin klo 9–15). Järj. Katariinansrk:n diakoniatyö RETRIITIT To 6. – su 9.8. Henkilökohtaisesti ohjattu retriitti. Leena Rantakokko, Ulla Ristolainen, Heli Lindroos. Hinta tässä: 146 / 118 € Pe 28. – su 30.8. Anna toivo, luottamus. Varpu Ruohonen, Liisa Purho. Hinta tässä: 93 / 77 € To 3. – su 6.9. Lämmössä armon auringon I. Retriitti AA- ja Al Anonin jäsenille. Ilmoittautuminen Pirjolle p. 044 9741610. Nimettömyys taataan. Pirjo Lehtonen, Kata Vesivalo, Mereta Kotala. Hinta tässä: 112/91 €. To 10. – su 13.9. Lämmössä armon auringon II. Retriitti työttömille 3:n yön yli. Pirjo Lehtonen, Kata Vesivalo, Mereta Kotala Pe 18. – su 20.9. Hiljaisuudesta iloa arkeen. Aira Kuvaja, Pekka Saurio. Hinta 84/68 €, jos ei toisin mainittu. Tied. ja ilm. P. 040 3417 007 tai 040 3417207, [email protected] Katso myös www.turunseurakunnat.fi TAIDEKAPPELI Sunnuntaisin klo 13 Kappeli soi Pe 8.5. Klo 19 W.A.Mozart: Aarioita. Anita Franklinin lauluoppilaat, Musiikkiopisto Arkipelag. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 € Helatorstaina 14.5. klo 18 Kevään valoa- konsertti Teija Anneli, runot ja lausunta, Kari J. Hartikainen, laulu, Eero Jauhiainen, piano. Lippu 10 € 15.2 –31.5.2015 Taidekappelin 10-vuotisjuhlanäyttely. Samuli Heimonen, Jorma Hynninen, Kauko Lehtinen, Veikko Myller ja Esa Riippa Pihakirppis ja pop-up -morsiuspukunäyttely Yli-Maariassa ● Kevätsiivouksen jäljiltä kaa- peista ja varastoista pursuaa tavaraa. Onko tuttu tunne? Nyt itselle tarpeettomat tavarat kannattaa pakata auton takakonttiin ja tulla vaihtamaan ne rahaksi. Yli-Maarian seurakuntatalolla järjestetään pihakirppis lauantaina 23.5. klo 10–13. Tavaraa voi myydä auton tavaratilasta, omalta pöydältä tai viltiltä. Ilmaiset myyntipaikat jaetaan klo 9.30 alkaen. Sateen sattuessa kirppis siirretään sisä- Näyttely avoinna ma–pe klo 11–16 to klo 11–18.30 la–su klo 12–15 YKSINELÄVÄT Yksin tai yksin lasten kanssa asuville aikuisille toimintaa toukokuussa 2015: Ma 4.5. Sinkkuilta klo 18 Eerikinkatu 3 (Toimitalo). Illan aiheena on Tauno Salosen leikkimielinen valokuvista koottu tietovisa. Kahvi 2 €. Su 17.5. Elokuvailta vapaaehtoisohjaajan Arton johdolla Mikonmökissä klo 17 – 20, Puutarhakatu 24. Elokuvan lomassa pientä purtavaa maksua vastaan. Ma 18.5 Pienryhmien ilta klo 18 Eerikinkatu 3 (Toimitalo) Ryhmien vetäjät ja aiheet: Unelma / vuoden ajat, Arto / kotitekoinen elokuva; miten sen tekisin? ja Lars / Jokirannan reipas kävelylenkki (Kahvi 1,50–2 euroa) Su 24.5. ”Mummun saappaas sa soi fox”-näytelmä Seuraintalolla Satavassa (Samppaantie 90) klo 15. Sirkku Peltolan näytelmä, jonka keskiössä on perhe: isä, äiti, Janita 17v ja Tarmo 8v, sekä mummu, jonka 80-vuotispäivät lähestyvät. Perheen arkea käyvät hämmentämässä myös yhteiskunnan edustajat, opettaja ja poliisi. Peltolan teksti on nasevaa ja näytelmän keskeiset teemat – vanhempien kasvatusvaikeudet sekä kyvyttömyys kommunikoida lastensa kanssa – ovat huumorin sävyttämiä. Tule mukaan – liput 15 euroa, varaa lippusi tekstiviestillä retkipuhelimeen 041-4780153. Yhteiskyyti pyritään järjestämään. Vapaaehtoisohjaajista mukana ovat Pirkko ja Marja A Ti 26.5. Soppatreffit klo 12–13 Diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22 (2 euroa) Olet sydämellisesti tervetullut tilaisuuksiimme! Huom! Muutokset mahdollisia. Päivitetyt tiedot nettiosoitteesta: www.kirkkoauttaaturussa.fi/yksinelaville. Kesäleiri Nuorten ja aikuisten kehitysvammaisten kesäleiri 2.–5.7.2015 Sinapissa. Leiri on tarkoitettu ensisijaisesti kotona tai yksin asuville. Hakuaika 29.5. saakka. Hakulomaketta voit kysyä Tarjalta. Leirin hinta on 90 €. Lisätietoja Turun ja Kaarinan seurakuntien kehitysvammaistyöstä: vammaistyön diakoni Tarja Muuriselta p. 040-341 7280 tai tarja.muurinen@ evl.fi. Katso myös www.kirkkoauttaaturussa.fi /kehitysvammaisille Muu vammaistyö La 6.6. klo 10–15 vammaistyön perheretki Kuhankuonolle. Ilmoittautuminen 15.5. mennessä Helville p. 040-341 7244. Matkan hinta 8 €. Lasku lähetetään ilmoittautuneille ennen retkeä. Omat makkarat ja eväät mukaan. Pullakahvit järjestäjän toimesta. Yhteiskuljetus invalinja-autolla lähtee Turun linja-autoaseman tilausajolaiturista klo 9.30 ja paluu samaan paikkaan n. klo 16. Ohjelmassa esteetön vaellusreitti (n.700– 800m) ja pihapelejä. VAMMAISTYÖ Musiikkikerho Musiikkikerhon kevään päätös ma 11.5. klo 17.30–18.30 Henrikin kirkon Ruususalissa, Peltolantie 2. Tunteiden tupa Keskusteluryhmä aikuisten kehitysvammaisten äideille. Ti 5.5. klo 12–13.30 diakoniakeskuksessa ja ti 19.5. kevätretki, josta tiedotetaan ryhmässä. Rippikouluinfo Rippikoululaisten ja vanhempien (Sinapin leiriryhmä) leiri-infoilta ke 6.5. klo 18 Maarian pappilan tallissa, Sorolaisenk 4. Isovanhemmat – lastenlapset leiri 23.–26.7.2015 (to–su) Sinappi. Leiri alkaa lounaalla ja päättyy lounaaseen. Ilmoittautuminen 17.6. mennessä Helville p. 040-3417244. Leirin hinta aikuinen 90 €, lapsi 2–17v. 59,50 €. Leirille pääsyn kriteerit toteutuvat, jos toinen tai molemmat leirille hakevat ovat vammaisia. VAPAAEHTOISTYÖ Vapaaehtoisten kevätkiitos Martinseurakunnan Vaihtorin saunailta Heinänokassa ke 20.5. klo 18. Ohjelmassa saunomista, vapaata yhdessä oloa, iltapala ja ehtoollinen. Ilmoittaudu viim. 8.5. srk-sihteerille: [email protected] tai 040 341 7377. Näkövammaisten lasten leiri 22.–25.6.2015 (ma–to) Ilmoittautumiset ottaa vastaan lasten aluesihteeri Jaana Engblom, Näkövammaisten Keskusliitto ry, p. 050 5918167, [email protected] tiloihin seurakuntataloon. Seurakuntatalolle pystytetään kirppispäivän ajaksi myös pop-up -morsiuspukunäyttely. Esille tulee morsiuspukuja eri vuosikymmeniltä. Lisäksi tulevan kesän morsiamet voivat tulla hakemaan ideaa morsiuskimppuun, sillä näyttelyyn tulee esille myös häiden kukkalaitteita. Yli-Maarian seurakuntatalo, Mittumaarintie 73, Turku. H a n n e Tu u l o s Ve x i S a v i j o k i ● Spirit-tapahtuma koko- LAPSET Mikaelin seurakuntakodissa (Puistokatu 13) Vähävaraisten ruokailu ja ruokakassien jakaminen to 7.5. klo 12. Maksuton ruokailu, ruokakassien jako. ELÄKELÄISET Bussiretki Spirit-tapahtumaan Studia Generalia -luentosarja 25.5. Elina Räsänen: Keskiajan puuveistosten muuttuvat merkitykset Järj. Turun tuomiokirkkoseurakunta ja Turun yliopisto Donkkis Big Night Toiminnallinen tapahtuma kaikille alakouluikäisille Nummen srk-kodissa ja pihapiirissä (Papinkatu 2) ma 11.5. klo 17–19. Illan ohjelma sisältää Raamattuopetusta, draamaa, nukketeatteria ja monia hauskoja toimintapisteitä. Järj. Katariinansrk ja V-S Ev.lut. Kansanlähetys. Lisätietoja: www.donkki.net Soppatykki Kaasukellon alueella to 14.5. klo 12–14, mukana Liisa Kuusela. Tule syömään ja jutustelemaan! Järj. Martinsrk ja Katulähetys Kirkkoneuvosto KURSSIT JA LUENNOT ta diakoniatyöntekijältä. Virkistyspäiville haku 23.6. mennessä. Hakulomakkeita saa Katariinan seurakuntatoimistosta (Eerikinkatu 3 A) tai tilaamalla srk-sihteeriltä p. 040 3417 350 (arkisin klo 9–15) sekä Katariinansrk:n diakoniatoimistosta (Kousankatu 6) ti ja pe klo 10–11.30 puh. 040 3417 172. Järj. Katariinansrk:n diakoniatyö KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015 Jussi Vierimaa EMIL NIEMELÄN JA LAIMI SIVULAN RAHASTOJEN STIPENDIT aa vuosittain seurakuntayhteisöjä ja niistä kiinnostuneita yhteen rakentumaan ja varustautumaan sekä kuulemaan, mitä Jumala tekee ympäri Suomea. Spirit 2015 järjestetään helatorstaina 14.5. Tampereen Aleksanterin kirkossa. Luvassa entistä enemmän yhteisöasiaa sekä suositut valmennuspajat. Mukana ovat muun muassa Pekka Simojoki, Timo Pöyhönen ja Johanna Sandberg. Koko ohjelma osoitteessa hengenuudistus.fi. Turusta on Spirit-tapahtumaan yhteinen bussikuljetus hintaan 15 euroa. Lähtö 14.5. DIAKONIARUOKAILUT Jesari Jäkärlän ostoskeskuksessa Turun Nuorten Apu ry:n nuorisokahvilan tiloissa (Jäkärlän puistokatu 20). Ruokakassien jako pe klo 12.30–14. Jaetaan noin 170 ruokakassia kerralla. Mahdollisuus keskusteluun henkilökunnan kanssa ja vertaistukea. la. Kuorolaulun lisäksi kuullaan poikien esityksiä eri instrumenteilla 17 KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015 Piknik Mikaelissa kivutaan myös kirkontorniin ● Maaliskuinen Kirkonmäki-ta- pahtuma täytti jälleen Mikaelinkirkon ympäristön äärimmilleen, joten tapahtuma saa kesäistä jatkoa sunnuntaina 17.5. Kirkonmäki kutsuu tälläkin kertaa kaikenikäisiä vauvasta vaariin nauttimaan ohjelmasta ja yhdessäolosta Piknik Mikael -tapahtuman merkeissä kello kolmesta alkaen. Café Mikael tarjoaa mäellä runsaan grillibuffeen 10 euron hintaan, mutta myös omia piknikherkkuja saa tuoda mukanaan. Tämän kevään vetonauloja ovat Turun mobilistien vanhat autot, pihakirppis ja mahdollisuus kiivetä Mikaelinkirkon torniin maisemia ihailemaan (2€). Lisäksi ohjelmassa on muun muassa koiratanssiesityksiä, sporttinen rastirata, jonka kuluessa isot ja pienet voivat kokeilla taitojaan aina jättisaippuakuplien puhaltamisesta saappaanheittoon. – Pihakirppis on uusi kokeilu. Kenellä tahansa on mahdollisuus varata ilmainen pöytä ja myydä sillä tarpeettomia tavaroitaan. Paikkoja on rajoitetusti ja sellaisen voi varata numerosta 040-3417412 tai pasi.jaakko- [email protected], kertoo tapahtuman juontaja pastori Pasi Jaakkola. Tapahtuma jatkuu klo 17 kirkossa vapaamuotoisella ja svengaavalla Mikaelmessulla, jonka musiikista vastaavat Marko Hakanpääja Silvia Koski kuoroineen. Isommille lapsille on messussa pyhis tai kouluikäisten leffapyhäkoulu, kaikkein pienimmille on järjestetty lastenhoito. Messu päättyy iltapalaan. Kauden päättävän Pikniktapahtuman myötä Mikaelmessut jäävät kesätauolle ja jatkuvat taas syyskuussa joka toinen sunnuntai. 18 To 21.5. klo 13 Hengelliset toivelaulut ja -virret, Värttinä To klo 9.30 Perhekerho (7.5. asti) HENRIKINKIRKKO Peltolantie 2 SÄÄNNÖLLINEN VIIKKOTOIMINTA Maanantai klo 9.30 Perhekerho (kevään viimeinen 11.5.) Maanantai klo 17 Miesten Raamattupiiri Maanantai klo 18.30 Henkari – Henrikin aikuisten Raamattupiiri (http:/ henkari.fi) (18.5. asti) Tiistai klo 12 Kolmen vartin kuoro (5.5. asti) Tiistai klo 13 Päivähartaus (5.5. asti) Tiistai klo 13 Lähetyspiiri (5.5. asti) Tiistai klo 13 Merimieskirkkopiiri (5.5. asti) Tiistai klo 18 Rukoustanssiryhmä (12.5. asti) Keskiviikko klo 14 Henrikin lukupiiri (parittomat viikot) (6.5. asti) Keskiviikko klo 16.30 Henrikin Lapsikuoro (6.5. asti) Keskiviikko klo 18 Henrik´s Singers Torstai klo 13 Torstaipiiri (7.5. asti) JUMALANPALVELUKSET Su 3.5. klo 10 Messu, Odell, Laakkonen. Kirkkokahvi. Su 3.5. klo 15 Maailmojen messu, Miettinen, Hembree. Ti 5.5. klo 18 Nuorten valmistelema messu, Miettinen, Mäenpää, Jussila, nuorten bändi. Su 10.5. klo 10 Messu, Kallio, Paaso. Kirkkokahvi. To 14.5. klo 11 Messu, Mäntylä, Metsätähti. Kirkkokahvi. Su 17.5. klo 10 Messu, Miettinen, Laakkonen. Kirkkokahvi. Su 17.5. klo 16 Soiva kevätkirkko koko perheelle, Kallio, Reijo, Paaso, lapsikuoro, Tuomiokirkon lasten käsikelloyhtye. Tilaisuuden jälkeen mahdollisuus kokeilla käsikellojen soittoa. MUU TOIMINTA HENRIKINKIRKOLLA Ke 6.5. klo 17.30 Värillistä mietiskelyä – värikynät käyttöön, Lindroos. Su 10.5. klo 16 Sanan ja laulun hetki, Matti Jarvansalo, Kalliala, Laakkonen. Su 10.5. klo 17 Kasvun paikka, Miettinen. Ma 11.5. klo 18 Rukouksen talo -ilta, aiheena kehollinen rukous, Hannele Tenhu, Titta Hassila. Ma 18.5. klo 18 Rukouksen talo -ilta, aiheena ohjatut rukousviikot ja kuvameditaatio, Lindroos, Anneli Leppänen, Kallio. NUORTEN VIIKKOTOIMINTA HENRIKINKIRKOLLA Maanantaisin Bändiharjoitukset 15–20-vuotiaille klo 17–19 Tiistaisin Nuortenillat Piikissä (avoimet ovet) klo 17–21 Keskiviikkoisin Isoskoulutus klo 16.30–18.15 Keskiviikkoisin Raamis klo 18.15– 19.30 LAUSTEEN SRK-KOTI Maistraatinkatu 1 Ke klo 13 Keskiviikkokerho (parittomat viikot) (kevään viimeinen 6.5.) Ke klo 18.30 Raamattupiiri KOIVULAN SRK-KOTI Sävelkuja 3 Ma klo 13 Seniorikahvila (kevään viimeinen 4.5.) Ma klo 17 Saviruukut Ti klo 9.30 Vauvakahvila. Vertaisryhmä ekavauvojen perheille. (19.5. asti) Pe klo 9.30 Perhekerho (8.5. asti) Kauppakeskus Skanssi (Monitori /2. krs) Ti klo 12–16 Pappi päivystää. Virastopalveluja saatavana. Lehmusvalkama Ke 6.5. klo 13 Hartaus, Kallio, Metsätähti. KAARINAN KIRKKO Voudinkatu 2 To 30.4. ja 7.5. klo 9.30 Perhekerho To 30.4. klo 18 Miesten piiri Su 3.5. klo 10 Messu, Ostela Ma 4.5. klo 18 Raamattu- ja lähetyspiiri Ke 6.5. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Heino Su 10.5. klo 10 Messu, Auer, äitienpäivän kakkukahvit -klo 14 Veisumessu, Heino Ma 11.5. klo 13 Diakoniapiiri Ke 13.4. klo 18 Arki-illan ehtoollinen , Auer To 14.5. klo 10 Helatorstain sanajumalanpalvelus, Heino Ke 20.5. klo 18 Arki-illan ehtoollinen (kirkon alakerrassa), Kuoppala KUUSISTON KIRKKO Linnanrauniontie 157 Su 3.5. klo 18 Kevätlaulujen ilta, Heino, lähetyspiiri tarjoaa kahvit kanttorilassa Su 17.5. klo 10 Kaatuneiden muistopäivän messu, Kuoppala, Kesti, seppeleenlasku. Kirkkokuljetus klo 9 Ravattulan Citymarket – Kaarinantie – Menninkäisenkatu – Vanha Littoistentie – Monitoimitalo – Littoistentie – Verkakaari – Kaarinantie – Littoisten yritystalon pysäkki klo 9.15 – Krossinkatu – Nummenniityntie – Jumpurintie – Kaarinantie Voivalantie – Oskarinaukio – Kaarinan kirkko klo 9.30 – Hovirinnantie – Kartanontie – Paraistentie – Kuusiston kirkko. Paluu noin kello 11.30 alkaen samaa reittiä POIKLUOMAN SRK-TALO Poikluomantie 9 Su 3.5. klo 18 Sanan ja laulun ilta, Kari Ylinen Ti 5.5. klo 9.30 Perhekerho To 7.5. klo 18 Raamattupiiri LITTOISTEN SRK-TALO Kampakuja 1 To 30.4. ja 7.5. klo 9.30 Perhekerho HARTAUDET JA PIIRIT To 7.5. klo 12 Littoisten lähetyspiiri, Värttinä Ti 12.5. klo 13 Hengelliset toivelaulut ja -virret, Hovirinnan palvelukeskus 19 KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015 PYHÄN KATARIINAN KIRKKO Kirkkotie 46 Su 3.5. klo 10 Messu, Viirros, Paatere, Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro Su 10.5. klo 10 Messu, ForsströmRoivanen, Remo Ronkainen, Kerokoski To 14.5. klo 10 Helatorstain messu, Viirros, Markkula, Lautjärvi Su 17.5. klo 10 Messu, Paatere, Kairavuo, Lautjärvi Ke 20.5. klo 18 Vauvakirkko, Kairavuo, Kerokoski VARISSUON KIRKKO Kousankatu 6 Maanantaisin klo 8.30 Aamurukouspiiri: 4.5. / 11.5. / 18.5. Tiistaisin klo 16.30 Isoskoulutus: 5.5. / 12.5. Joka toinen tiistai klo 12 Valpurin Kammari: 5.5. / 19.5. Keskiviikkoisin klo 17 Heprean piiri: 6.5. / 13.5. / 20.5. Joka toinen keskiviikko klo 18.30 Miestenpiiri: 6.5. / 20.5. Torstaisin klo 17 Nuortenilta: 7.5. / 14.5. Joka toinen torstai klo 18 Raamattupiiri (tied. Timo Rantanen p. 040 418 1502 tai [email protected]): 7.5. Perjantaisin klo 9.30 Perhekerho: 8.5. / 15.5. Su 3.5. klo 12 Messu, Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä, Vesti, Juho Kopperoinen Rauhanyhdistyksestä, Lautjärvi Pe 8.5. klo 12 Hanna-ryhmä ”Psalmi 98 Laulakaa Herralle uusi laulu!” Ma 11.5. klo 19 Siioninvirsiseurat, kahvit klo 18.30 alkaen Ti 12.5. klo 13 Raamatun äärellä: ”Mitä Vanha Testamentti opettaa? Saarnaaja – syvyyksien luotaaja”, Sirkka-Liisa Vappula Ke 13.5. klo 18 Hoitavan musiikin ilta, mukana Emily ja Marko Laakso sekä Rauno Vesti. Musiikkia, Raamatun sanaa, esirukousmahdollisuus. To 14.5. klo 12 Helatorstain messu, Viirros, Markkula, Kerokoski Su 17.5. klo 12 Sanajumalanpalvelus, Remo Ronkainen, Kairavuo, Kerokoski Su 17.5. klo 17 Yhteyden messu, Pekka Heikkilä, Markkula NUMMEN SEURAKUNTAKOTI Papinkatu 2 Tiistaisin klo 9.30 Perhekerho (Pun. tupa): 5.5. / 12.5. / 19.5. Joka toinen tiistai klo 13 Varttuneen väen kerho: 12.5. HANNUNNIITUN SEURAKUNTATALO Virmuntie 2 Torstaisin klo 9.30 Perhekerho: 30.4. / 7.5. Joka toinen keskiviikko klo 11 Annan tupa: 13.5. Joka toinen perjantai klo 15 Rukouspiiri: 8.5. Ma 11.5. klo 13 Omaishoitajien vertaistukiryhmän kevätretki HURTTIVUOREN SEURAKUNTAKOTI Punatulkunkatu 1 Maanantaisin klo 10 Hurttivuoren äitikaverit: 4.5. / 11.5. / 18.5. Joka toinen torstai klo 13 Varttuneen väen kerho: 30.4. JAANIN SEURAKUNTATALO Karjakuja 75 Joka toinen maanantai klo 14 Sirpan kerho (Sokkelo, Jaanintie 36): 4.5. / 18.5. PETKELTIE 5, KERHOHUONE Joka toinen maanantai klo 12 Raamattupiiri: 4.5. KATARIINAN DIAKONIA www.kirkkoauttaaturussa.fi/katariinanseurakunta1 Jos tarvitset apua ja haluat keskustella diakonin kanssa, soita tai käy Varissuon kirkon diakoniatoimistolla, Katariinan diakonian ajanvarauspäivystykset ti ja pe klo 10–11.30 puh. 040 3417172. Ajanvaraukset vain ajanvarausaikoina. Jos olet + 65v yksinäinen tai huolissasi +65 vuotiaasta naapuristasi, läheisestäsi... voit soittaa ti ja pe klo 9-10 Katariinan seurakunnan IkäArvokas puhelimeen puh 040 3417172. Diakoniatyöntekijä vastaa ja tarvittaessa käy luonasi. Torstaisin klo 13–15 IkäArvokas +60v korttelikerhot Petkeltie 5:n kerhohuoneessa ja Varissuon Kimppakeskuksessa. Tervetuloa rupattelemaan, juomaan kuppi kahvia ja virkistymään toisten seurasta! VARTTUNEEN VÄEN KERHOT Jaanin Sokkelossa (Jaanintie 36) joka toinen maanantai klo 14 (4.5. ja 18.5.) Nummella (Papinkatu 2) joka toinen tiistai klo 13 (12.5.) Hurtissa (Punatulkunkatu 1) joka toinen torstai klo 13 (30.4.) Annantupa Hannuniitussa (Virmuntie 2) joka toinen keskiviikko klo 11 (13.5.) Valpurin kammari Varissuon kirkolla (Kousankatu 6) joka toinen tiistai klo 12 (5.5. ja 19.5.) Pikkutupa Varissuon kirkon alakerrassa (Kousankatu 6) ma–ke klo 12 Tervetuloa virkistymään yhdessäolosta ja hiljentymään hetkeksi yhdessä! Ruokatarjoilut: Annantuvassa (5€), Pikkutuvassa (2€) ja Valpurin kammarissa (2€), muissa kerhoissa voileipää ja kahvia. MAARIAN KIRKKO, Maunu Tavastin katu 2 Su 3.5. klo 10 Messu Orenius, Laaksonen Ti 5.5. klo 8.30 Kirkolliskokouksen avajaisjumalanpalvelus Ke 6.5. klo 18.30 Pieni rukoushetki Su 10.5. klo 10 Messu Loukiala, Rajamäki Ke 13.5. klo 18.30 Iltamessu, eht.av. Raili Kauhaniemi Su 17.5. klo 10 Konfirmaatiomessu Kokkola, teol.harj. Saara Markkula Su 17.5. klo 13 Konfirmaatiomessu, Pertti Arola Ke 20.5. klo 18.30 Pieni rukoushetki PALLIVAHAN KIRKKO, Paltankatu 2 Maanantaisin klo 10 – 11 Tuolijumppa. Hinta 2 € / kerta, sis. kahvit. Tiistaisin klo 14–15.30 Vauvakerho, kevään viimeinen kerta 12.5. Torstaisin klo 9.30–11 Perhekerho, viim. 28.5. To 30.4. klo 18 Keskustelupiiri aikuisille +50 Su 3.5. klo 17 Lähetyksen messu Orenius, eht.av. Pertti Pussinen Ke 6.5. klo 18.30 Kevätlaulajaiset ja pyhäkoulujen kevätjuhla. Mukana Visertävä puu –kuoro. To 7.5. klo 9.30 Perhekerho To 7.5. klo 18 Keskustelupiiri aikuisille +50 Su 10.5. klo 17 Viikkomessu Sirén, eht.av. Outi Lehtikangas Su 17.5. klo 17 Viikkomessu teol. harj. Saara Markkula, Rajamäki, eht. av. Jaana Sankari Ke 20.5. klo 18 Nuorten messu Orenius, Vuola MAARIAN PAPPILA, Sorolaisenkatu 4 Maanantaisin klo 9.30–11 Perhekerho, kevään viimeinen kerhokerta 27.5. HALISTEN SRK-KOTI, Gregorius IX:n tie 8 Joka toinen keskiviikko klo 18 Kaikille avoin Raamattu- ja rukousryhmä. 6.5., 20.5. HEPOKULLAN SRK-TALO Varkkavuorenkatu 23 Tiistaisin klo 9.30–11 Perhekerho, kevään viimeinen kerhokerta 12.5. Tiistaisin klo 12.30 Tuolijumppa. Hartaus parillisilla viikoilla. Kevään viimeinen jumppa 12.5. Joka toinen torstai klo 13 Lähetyspiiri. 30.4., kevään viimeinen kerta 13.5. To 7.5. klo 13 Kultatupa, piirien kevätjuhla Ke 13.5. klo 13 Hepokullan lähetysja päiväpiirin päätös Ke 20.5. klo 18 Harmonikkailta, yhteislaulua ja harmonikkamusiikkia, Merja ja Juhani Forsman KOTIMÄEN SRK-TALO, Arkeologinkatu 1, Jäkärlä Maanantaisin klo 14 Naistenpiiri, kevään viimeinen piiri 11.5. Perjantaisin klo 9.30–11 Perhekerho Joka toinen tiistai klo 12.30 Tasapainoilua ja klo 13.30 Kädentaidot, kevään viimeinen kerta 5.5. Joka toinen tiistai klo 14 Tuolijumppa 12.5. Joka toinen keskiviikko klo 13 Päiväpiiri 6.5. Joka toinen keskiviikko klo 13 Muistijumppa 13.5. Ti 19.5. klo 12–16 Senioripäivä RAUNISTULAN SRK-TALO, Murtomaantie 12 Keskiviikkoisin klo 13 Pappi paikalla keskustelua ja sielunhoitoa varten, Laurén. Joka toinen maanantai klo 13 Pienpiiri, 11.5. Joka toinen tiistai klo 13 Seniorikerho. 5.5., 19.5. Joka toinen torstai klo 14 Karmelraamattupiiri, kevään viimeinen piiri 30.4. Ke 20.5. klo 18 Kevätlaulujen ilta, SLEY:n Japanin lähetyspiiri RUNOSMÄEN SRK-KOTI, Munterinkatu 15 Maanantaisin ja torstaisin klo 13–15 Ystävän tupa Joka toinen maanantai klo 17 Raamattupiiri 11.5. Joka toinen keskiviikko klo 12 Lähetyspiiri 6.5., 20.5. YLI-MAARIAN SRK-TALO, Mittumaarintie 73 Keskiviikkoisin klo 13 Pappi paikalla keskustelua ja sielunhoitoa varten, Loukiala. Keskiviikkoisin klo 17.30–19 Iltaperhekerho Torstaisin klo 9.30–11 Perhekerho, kevään viimeinen kerhokerta 7.5. Joka toinen torstai klo 13 Tuolijumppa 7.5. MARTINKIRKKO, Huovinkatu 1 Messun yhteydessä viimeinen pyhäkoulu 26.4. Messun jälkeen kirkkokahvit kirkon eteisessä kesään asti. Su 3.5. klo 10 Messu, Norvasuo, Hildén, Salakari, mukana Rukoustanssiryhmä. Ma 4.5. klo 18 Lasten Laulukirkko, Erkamaa. Ke 6.5. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Hildén, Salakari Su 10.5. klo 10 Äitienpäivän Messu, Jaatinen, Riihimäki, Hannuksela. Ke 13.5. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Riihimäki, Salakari. Su 17.5. klo 10 Messu, Riihimäki, Norvasuo, Salakari. Ke 20.5. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Jaatinen, Salakari HIRVENSALON SRK-KESKUS, Honkaistentie 85 To 30.4. klo 9.30 Minimessu perhekerhon yhteydessä, Riihimäki, Erkamaa. Ke 6.5. klo 9.30 MLL:n perhekahvila To 7.5. Perhekerhon kevätjuhla Su 10.5. klo 14 Äitienpäivän messu, Hägglund, Lund, Haltia. To 14.5. klo 17 Missiomessu, ”Tule Pyhä Henki”, Kuusela. To 7.5. klo 9.30 Perhekerho, Erkamaa. KAKSKERRAN KIRKKO Kakskerrankirkkotie 110 Su 17.5. klo 12 Kaatuneitten muistopäivän messu, Mustonen, Hannuksela. MARTIN SRK-TALO, Temppelikatu 1 Pe 8.5. klo 18 Lähetyksen puuhapiiri. Päiväkerhotiloissa alakerrassa joka toinen perjantai parittomilla viikoilla. Kortti- ja koristeaskartelua ja erilaisten käsitöiden tekemistä lähetystyön hyväksi. Ti 5.5. klo 17.30 Lähetyksen Ompeluseurat. Ompeluseurasalissa joka toinen tiistai parittomilla viikoilla. Kudomme omin puikoin ja langoin joko lähetystyön hyväksi tai itselle. Mukaan seuranpitoon voi tulla myös ilman kudinta! HENNALAN SRK-KOTI, Hennalantie 10, Satavan saari Ti 5.5. klo 9.30 Hennalan perhekerhon kevätjuhla, Erkamaa, Norvasuo Ke 13.5. klo 12.30 Hennalan piiri UITTAMON SRK-KOTI, Rusthollinrinne 1 Su 3.5. klo 15 Messu ja kirkkokahvit, Norvasuo, Hannuksela. Pe 8.5. klo 9.30 Uittamon perhekerhon kevätjuhla, Erkamaa MYLLYMÄENTIE 22 Ke 6.5., 20.5. klo 14 Lähetyspiiri, joka toinen viikko parillisilla viikoilla MIKAELINKIRKKO Puistokatu 16 Kirkko avoinna la klo 10–13 (9.5. alkaen) Su 3.5. klo 10 Konfirmaatiomessu (kaupunkirippikoulu), K.Hakanpää, Paakkanen, Koski – su klo 17 Koko perheen Mikaelmessu, Taivaan kansalaisena maailmassa, Pyry Winter, Varikko-bändi, mukana Kansanlähetys. Ke 6.5. klo 18 Iltamessu, Hanttu, Hakanpää. Pe 8.5. klo 18 Yhdestä suusta -ylistysilta, Merika Kallionpää ym. - pe klo 20.30 Nuorten messu, Westergård, Koski, Harjunen Su 10.5. klo 10 Messu, Hanttu, Seivästö, Hakanpää, Koski. Ruusuja äideille Ke 13.5. klo 18 Iltamessu, Paakkanen, Hakanpää To 14.5. klo 10 Helatorstain messu, Seivästö, Lehikoinen, Hakanpää, lauluryhmä SopuSointu – to klo 18 Joel Hallikaisen konsertti Su 17.5. klo 10 Messu ja isosten tehtävään siunaaminen, K.Hakanpää, Sankamo, M.Hakanpää, Koski. Kirkkokahvit merimieskirkkotyön hyväksi – su klo 15–17 Piknik Mikael kirkonmäellä – klo 17 Koko perheen Mikaelmessu, Ketä me odotamme? Paakkanen, mus. Marko Hakanpää ja Silvia Koski/kuoro Ke 20.5. klo 18 Iltamessu, K.Hakanpää, Kuorikoski PAAKARLAN SRK-KOTI Laivateollisuudenk. 28 La 9.5. klo 13 Valoon -konsertti, Jaakko Paakkanen. Naisten piiri joka kk:n toinen ke klo 19 Lähetyspiiri ke klo 13 Tuolijumppa to klo 13 (28.5. asti) Pilates pe klo 8.30–9.30 (8.5. asti), tied. p. 040 3417 397 MIKAELIN SRK-KOTI Puistokatu 13 Ke 13.5. klo 18 Flooranpäivän keväinen lauluilta, Turun Naispoliisilaulajat, joht. Helena Heimola ja Yleinen äänioikeus, joht. Silvia Koski. kahvit YV-keräyksen ja merimieskirkkotyön hyväksi Viikko-ohjelma: Maanantaina klo 12–14 Wanhan ajan ompelupiiri (klubi) Tiistaina klo 10–12 Hepreapiiri, Ritva Lunden (klubi, 26.5. asti), p. 044 257 2612 klo 13–14.30 Lähetyspiiri Keskiviikkona klo 8–8.45 Aamurukous (klubi) klo 12–12.45 Tuolijumppa (27.5. asti) klo 19 Pienpiiri (klubi) Torstaina klo 10–11.30 Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus (Puistokatu 13 B 2. krs) p. 040 3417 097 klo 14.30–16 Merimieskirkkopiiri (klubi, 7.5. asti, ei 30.4.), tied, p. 040 3417 391 Perjantaina klo 10–11 Pilates (8.5. asti), tied. 040 3417 398 KUOROT Vox Michaelis ke 17.15–19 Mikaelin srk-koti Aboa Gospel ke 19.15–21 Mikaelin srk-koti. Yleinen äänioikeus (kuoro laulutaidottomille) to klo 17.30–19 Mikaelin srk-koti. Tied. kanttori Silvia Koski 0403417388 [email protected]. LAPSIPERHEILLE Vauvakerho Mikaelin srk-kodissa (Puistokatu 13) ke klo 14-15.30 (13.5. asti) Perhekerhot: Mikonmökissä (Puutarhakatu 24) pe klo 9.30–11 (ei 1.5., kevätjuhla 8.5.) – Suikkilan srkkodissa (Konstanzankatu1) ti ja to klo 9.30–11 (ei kerhoa 30.4., kevätjuhlat ti-ryhmä 5.5. ja to-ryhmä 7.5.) KOULULAISILLE JA NUORILLE Mikonmökissä Puutarhakatu 24 Nuortenilta pe klo 18 (ei 1.5.) Muualla: Mopo- ja moottorikerho yläkouluikäisille to klo 15–17, Pansion moottorihalli. Nuorten ja nuorten aikuisten sähly Mikaelin/Snellmanin koulussa to klo 20–21 Lisätietoja: www.mikaelinnuoret.fi, Facebook-ryhmä ”Turun GG” Partiot: www.mikaelinseurakunta/partiot SUIKKILAN SRK-KOTI Konstanzankatu 1 Pilates ma klo 9.30–10.30 (4.5. asti), tied. p. 040 3417 398 Pienpiirit ma klo 19 Erkki Aihela ja to klo 19 Eija Pursimaa Tuolijumppa to klo 12 (28.5. asti) Raamattupiiri joka toinen to klo 18 (paritt. vkot) PALVELUTALO ISO-HEIKKI Revontulenkatu 4 Eläkeläishartaus ma klo 13.30–14 (4.5., 18.5.) TURUN MERIMIESKIRKKO Suikkilantie 2 Ti 5.5. klo 18 Yhteislauluilta RUISSALON METSÄKIRKKO Su 17.5. klo 18 Suvihartaus. Suvihartaudet joka toinen vko syyskuuhun asti. Honkapirtin parkkipaikalta viitoitus metsäkirkkoon, matka n. 300 m (os. Albert Ravilan raitti) www.mikaelinseurakunta.fi www.mikaelilainen.fi www.mikaelinnuoret.fi www.mikaelmessu.fi PAATTISTEN KIRKKO Paattistentie 847 Su 3.5. klo 10 messu, kirkkokahvit ja lähetystilaisuus, Järvensivu. Kansanlähetyksen kirkkopyhä. Su 10.5. klo 10 sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Järvensivu To 14.5. klo 18 helatorstain iltakirkko ja kirkkokahvit, Esa Laitinen. Mukana 50 vuotta sitten rippikoulunsa käyneet. Su 17.5. klo 10 sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Järvensivu. Mukana Maatalousnaiset, käsityönäyttely. SEURAKUNTATALO Paattistentie 857 maanantaisin klo 9 avoin kerho keskiviikkoisin klo 16 ja 17 perhemuskarit Ke 13.5. klo 13 tasavuosia täyttävien seniorien syntymäpäiväjuhlat Ma 18.4. klo 9 avoimen kerhon kevätjuhla Ti 19.5. klo 18 puuhakahvila Ke 20.5. klo 17 muskarin kevätjuhla PAPPILA Paattistentie 859 To 7.5. ja 21.5. klo 16.30. isoskoulutus ja klo 18 nuortenilta Ti 12.5. klo 18 miestenilta PIIKKIÖN KIRKKO Hadvalantie 5 Su 3.5. klo 10 Messu, Nieminen Su 10.5. klo 10 Messu, Ijäs To 14.5. klo 10 Konfirmaatiomessu, Piikkiön ja Kaarinan kaupunkiryhmä, Nieminen, Hamarila, Ilonen Su 17.5. klo 10 Messu, Eläkeliiton kirkkopyhä, kirkkokahvit, Ijäs KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015 PIIKKIÖN SEURAKUNTAKESKUS Hepojoentie 4 Ma klo 17.30 Naistenpiiri, parilliset viikot, Sinikka Tuomarila. Ti klo 17 Lastenkuoro Pikantti ja klo 18 kirkkokuoro Korintti Ti 12.5. klo 18 Kevätjuhla: Musiikkikoulu Ilosen oppilaat ja srk:n kuorot esiintyvät. Liput 5 € sisältävät ohjelman ja tarjoilun. Lapset ja nuoret ilmaiseksi. Tervetuloa! Ke 6.5. klo 13 Eläkeläisten iltapäivä: Kevätiloa kanttorin kanssa! Vapaaehtoinen kolehti urkuhankkeelle. Pe klo 9.30 Perhekerho VANHA SEURAKUNTATALO Hepojoentie 4 Ti klo 9–11 Kaiken kansan kahvila Ti klo 17–19 Kokkikerho 4–6-luokkalaisille ja To klo 16–18 Kokkikerho 1–3-luokkalaisille Nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin Vanhalla klo 18.30–21, 13–17-vuotiaille To klo 10–12 Oivaltajat. Avoin vertaistukiryhmä. Pohdintaa ja oivalluksia elämästä! Kevätretki Pyölinrantaan to 28.5. Lähtö srk-talon pihalta klo 10. PYÖLINRANTA Pyölintie 77 Ke 13.5. ja 27.5. klo 18 Miestenpiiri, sauna klo 17, Kaumi Ti 18.5. klo 17.30 Iltaperhetoimintaa, nyyttärit, Hyppänen TUPASVILLA Hepojoentie 7 Ma 4.5. klo 10–10.45 Tupasveisut. Hengellisiä lauluja kanttori Tiina Ilosen johdolla päivätoiminnan salissa. To 7.5. klo 14.30–16 Omaishoitajien Torstaitupa. Kahvittelua, kuulumisia ja vertaistukea. Diakoniatoimiston asiointi- ja ajanvarausaika ti 11–12 p. 040 3417724/ Katri Elonheimo (ovi paloaseman puolella). Arpajaisvoittoja, lahjoituksia yms. otetaan vastaan. Kevätretki ke 13.5. Lähtö klo 9 srk– talolta, mm. Lohja, Vivamo, Kovelo, Nummi ym. (hinta n. 28 €) Varaukset heti: p. 040 3417724 Esteetön retki Kakskerran Sinappiin ke 19.8. Hinta 15 € sis. lounaan, kahvin ja matkan. Invataksikyyti järj. tarvitseville. Ilm. ja tied. heti tai viim. pe 7.8. Tupasvillaan tai p. 040 3417724/Elonheimo Kesäloma Sinapissa 24.–27.8.2015 Tied. ja hakem.: p. 040 3417724. Haku keväällä (miel. tiistaisin klo 11–12) www.piikkionseurakunta.fi www.facebook.com/piikkionseurakunta www.piikkionurkuyhdistys.fi Jumalanpalvelukset klo 10: Su 3.5. Messu: Hokkanen, av. Honkasalo, Pietilä, Suokivi, Tuomiokirkon kuoro, joht. Utriainen. Su 10.5. Äitienpäivän messu: Helin, av. Hokkanen, Pietilä, Forsberg To 14.5. Helatorstain messu: Mäkitalo, Honkasalo, Pietilä, Hietaharju, Uppsalan tuomiokirkon kuoro. Su 17.5. Messu, Kaatuneitten muistopäivä: Lehti, av. Rinne, Pietilä, Åberg, Nova. Viikkomessut: Aamuehtoollinen keskiviikkoisin klo 8. Keskipäivän ehtoollinen torstaisin klo 12 (ei 14.5.). Iltaehtoollinen lauantaisin klo 18. Muita tapahtumia: Arki-illan vesper ma–pe klo 18. Lauletaan yhdessä virsiä vapaaehtoisvoimin su 3.5. ja 10.5. klo 18. Vesper ranskankielellä to 7.5. ja 21.5. klo 17, sr Helvi ja Marketta Vuola. Luottamuksen messu su 17.5. klo 16. Virrestä voimaa ke 20.5. klo 16.30 TOIMITALO (Eerikink 3) Siioninvirsiseurat su 3.5. klo 16 kahvit alk. klo 15.30. NUORTENTALO (Eerikink.1.) Kaikenikäisten savipaja Nuortentalolla ke klo 17–19. Alle kouluikäiset vain aikuisen seurassa. 3.–6.luokkalaisten OLKKARI eli avoimet ovet Nuortentalolla ma klo 12.15–16. Vapaata olemista, pelailua ja välipala. PERHETYÖ Perhekerho ma klo 9.30–11 Kupittaan srk-koti, viim. kerta 18.5. Iltaperhekerho to 11.5. klo 17.30, Kupittaan srk-koti. Vauvaperhekahvila ti klo 13–15.30 Nuortentalo, viim. kerta 19.5. Leppäkertun perhekahvila pe klo 9-13, Nuortentalo, viim. kerta 22.5. LÄHETYSTYÖ Lähetyspysäkki, parittomat to klo 13 NNKY:n tila Vähä Hämeenk. 12a: Sanaa, seuraa, päiväkahvi, lähetystietoutta, esirukousta. Kupittaan Hannat parilliset to klo 18.30 Kupittaan seurakuntakoti. RAAMATTU- JA KESKUSTELU RYHMÄT Ilosanomapiiri ke klo 18.30 Kupittaan srk-kodissa, Sakari ja Pirkko Ansaharju sekä Helmi Neuvonen. Naisten aamu parilliset to klo 10 Kabinetissa Timon Raamis parittomat to klo 18.30 Salongissa (Aninkaistenk. 1, II krs), T Rantanen. KIRJALLISUUTTA JA MATKAKUMPPANUUTTA Puikkoset joka toinen tiistai (parittomat viikot) klo 13–14.30 Salongissa. Tehdään vauvasukkia, torkkupeittoja yms. Kirjallisuuspiiri parittomat keskiviikot klo 16.50 Salongissa, Harri Raitis ja Kirsti Saksa. MÅNDAGAR kl. 14 Missionskrets samlas i Aurelia (3 vån.). Jämna veckor kl. 15 Ungdomscafé i Aurelia (2 vån.) TISDAGAR kl. 18 Tyst meditation i Aurelia (1 vån.) ONSDAGAR kl. 10–12 Familjecafé i Papinholma församlingshem, Käräjäkalliontie 4 kl. 12 Frukostklubb för herrar. (Auragatan 1). kl. 13–15 Café Orchidé i Aurelia (1 vån.) kl. 13.30–15 Barncafé i Aurelia (2 vån.) kl. 15–18 Ungdomscafé i Aurelia (2 vån.) kl. 17 Gudstjänstgruppmöte i Aurelia (3 vån.) kl. 18 Veckomässa i Aurelia (1 vån.) kl. 18.30 Unga vuxna café i Aurelia (2 vån.) kl. 18.45 Bibelstudiegrupp för och med ALLA sinnen med Laura Hellsten i Aurelia (1 vån.), udda veckor. TORSDAGAR kl. 9.30 Familjecafé i Aurelia (2 vån.) 30.4 Sångstund med Marjo Danielsson. kl. 11 Knattekyrka i Aurelia (1 vån.) en gång i månaden kl. 18 Öppen bönegrupp med Pia Siegfrids ([email protected]) i Aurelia (3 vån.), udda veckor kl. 18.30 Åbo Svenska Kyrkokörs övning i Aurelia (3 vån.) FREDAGAR kl. 15.45 T.A.G.G. Ungdomsgrupp för dig som är taggad att lära dig mera om kristen tro i Aurelia (2 vån.) SÖNDAGAR Kl. 12 Högmässa I Domkyrkan. Kyrkkaffe serveras efter högmässan. Barnhörna. För dig som har svårt att ta dig på egen hand till kyrkan ordnas kyrkskjuts varje söndag under tiden 1.2.–31.5. Kyrkskjutsen sköts av fri- villiga församlingsmedlemmar och beställs per tel 040-3417458 senast tisdagen innan kl. 15.00 Sö 3.5 kl. 12 Åbolands Kammarkör dir. Pia Kulla medverkar i högmässan Sö 3.5 kl. 16 Mässa (åsf) i S:t Karins kyrka. Björkgren (pred+lit), Danielsson. Må 4.5 kl. 15 i Aurelia: Vårkonsert, Argentumkören & 60+kören, dir. Kurt-Erik Långbacka och Harry Dahlström. (Auragatan 18). Konsertprogram säljs för 10 € till förmån för insamlingen Gemensamt Ansvar. Ti 12.5 kl. 19 I Aurelia: Vårkonsert, Åbo Damkör (Auragatan 18), dir. Larissa Krook Konsertprogram säljs för 10 € till förmån för insamlingen Gemensamt Ansvar. To 14.5 kl. 12 Högmässa (åsf) i Kakskerta. Mullo (pred), Bäck (lit). Åbo Svenska Kyrkokör, dir. Marjo Danielsson. kl. 15 Träff för ensamstående föräldrar och barn i Aurelia (1 vån.) Information och anmälningar Carita Eklund ([email protected]) Ons 20.5 Café Orchidé Utfärd. Heldagsutfärd till Nådendal tillsammans med Nagu kapellförsamling. Anmälningar senast 11.5 till församlingssekreteraren tfn 040-3417458. Utfärdens pris 25 euro. Närmare information av diakonissan Carita Eklund 040-3417473 eller 0403417460. SERVICES In Turku Cathedral Tarkk’ampuja chapel at 4pm if not stated otherwise. 3.5. Mass – Fifth Sunday of Easter 10.5. Mass – Sixth Sunday of Easter 17.5. Mass of Trust, Communion service with Taizé songs, main nave of the Cathedral 24.5. Mass – Pentecost 31.5. Mass – Trinity sunday The priest of TCIC is rev. Miika Ahola. You can contact him with email ([email protected]) or by phone 040 3417591 More info: turunseurakunnat.fi/tcic or at our Facebook group “Turku Cathedral International Congregation TCIC”. TCYC virsuilla Vietnamissa TUOMIOKIRKKO Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo 16– 18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Lähetyskahvila Domcafé Tuomiokirkon porrastasanteella on avoinna sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen. Seurustelun sakramenttia, tuoretta pullaa ja kahvia 3,50 € lähetystyön hyväksi. Avoinna alk. 17.5. ma–pe klo 11–16 ja la-su klo 11–15. ● Turun tuomiokirkon nuo- risokuoro TCYC tekee toukokuun vaihteessa kisamatkaa kansainväliseen kuorokilpailuun Vietnamiin. Kisamatkalla kuoro laulaa kuorokilpailun lisäksi ystävyyskonsertissa sekä Vietnamin televisiossa lähetettävässä avajaiskonsertissa. TCYC vie kansainväliseen kilpailuun paitsi suomalaista kuorosointia ja -osaamista myös suomalaisuuden henkeä. Yhteisöllinen kuoro onkin valmistautunut mat- kalleen paitsi kovalla laulutreenillä myös ompelemalla talkoilla kansallispukuhenkiset esiinty- misasut rohdinpaitoineen ja hiusnauhoineen. Suomi-fiilistä esiintymisasuun tuovat muun muassa aidot, säväyttävät tuohivirsut, joiden tekijä löytyi seurakunnasta Mikkelistä. Hyvät jalassa, tuoreesta materiaalista tehtyinä kuin paksua nahkaa, kehaisee virsuja kuoronjohtaja Anu Åberg. Kuoron matkakuulumisia voi seurata kuoron facebook-sivuilta www.facebook.com/turku.youthchoir. MV 20 KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015 Timo Jakonen Lentävä kapellimestari – Ei meillä ole kauheasti sellaisia virtuoosisoittajia, mutta meidän suvun voima on musiikin ymmärtämisessä ja tulkinnassa. Tajutaan mistä on kysymys, mitä säveltäjä on tahtonut sanoa, sanoo kapellimestari Klaus Rautawaara. ● Klaus Rautawaara saapuu täsmällisesti haastatteluun: Helsingin-juna taisi olla ajoissa? – Se oli viisi minuuttia myöhässä. Minä pidän näistä oikein kirjaa. Kun aikanaan lennettiin muille mantereille, saavuttiin minuutilleen aikataulussa. Niin, täsmällisyys on hyve niin lentokapteenille kuin kapellimestarille. Tosin Rautawaara arvelee, että kun kriitikot kuulevat hänen olevan lentäjä, se vie uskottavuuden musiikkihommilta. Ihan niin kuin aikoinaan kun hän haki lentäjäksi, niin hän ei meinannut päästä sisään kun kuultiin, että hän oli muusikko. – Mutta oikeastaan molemmissa hommissa – lentämisessä ja kapellimestarin työssä – on kyse vähän samantapaisista asioista. Suuren systeemin hallinnasta. Kummassakaan ei voi kesken esityksen sanoa, että lopetetaan tähän ja mietitään. Mahdolliset ongelmat on korjattava siinä hetkessä. Ei voi pysähtyä. Turun tuomiokirkosta on vuosien varrella tullut tuttu paikka Rautawaaralle. – Turussa ja nimenomaan Tuomiokirkossa olen tehnyt paljon. Se on ollut mukava mahdollisuus, sillä tämä on hyvin kilpailtu ala eikä orkestereita oikein tahdo riittää kaikille. Mutta näin ei myöskään ole täytynyt töniä kollegoita pois että saisi paikan. Kanttori Jukka Pietilä on järjestänyt keikkoja – tämä on tällä hetkellä sellainen elämänlanka minulle. Lentämistä pienestä pitäen Rautawaaran ura on melko erikoinen – jos kohta hän ei edes kutsu sitä uraksi: Klaus Rautawaara siirtyi Finnairin koneiden puikoista kapellimestarin puikkoon. – En ole oikeastaan ollut lainkaan töissä vaan minulle on ollut kaksi harrastusta. Lentäminen ja musiikki. Musiikin aloitin seitsemänvuotiaana, aika myöhään siis jos nykylapsiin vertaa. Lennokit tulivat mukaan kymmenvuotiaana. Niitä teen edelleen, joskin nykyään vähemmän. On meillä kotona edelleen yksi pieni helikopteri. Lapsenlapset tykkäävät siitä, joskaan eivät he vielä itse voi sitä ohjata. Ja lennokeista oli sitten luontevaa siirtyä vähän isompien lennokkien pariin: – Purjelentäjän lupakirjan hankin niin nuorena kuin se vain oli mahdollista. Ja sitten pääsin lentoupseerikurssille armeijaan. Siellä oli sellainen tuuri, että sain suihkukonekoulutuksen. Jo varusmiehenä, 35 lentotunnin jälkeen, päästiin lentämään suihkareita. Olin parikymppinen ja lenneltiin ympäri Suomea, se oli hieno juttu. Tämä tapahtui vuonna 1963. Nykyään olen sitten ilmavoimien reservin kapteeni. Musiikkiuransa Rautawaara aloitti pianolla ja laululla. – Pikkupoikana olin Cantores Minores -kuoron sopraanosolisti. Kerran teimme Johannes-passion Turun Tuomiokirkossa, ja nyt myöhemmin pääsin johtamaan teoksen Tuomiokirkkoon – se oli iso juttu minulle. Luulen, että innostuin uruista juuri silloin Turussa – kun niissä on niin mahtava ääni. Upean kuuloista! Työn ohella urkuriksi Armeijasta Rautawaaran tie vei Finnairin omaan lentokouluun ja edelleen Finnairiin töihin. Mutta hiukan siinä oli sattumaa ja pakkoakin mukana: – Aloitin yliopistossa ja jatkoin Sibelius-Akatemiassa, mutta kävi niin, että isä kuoli, ja koska silloin ei ollut nykyisenkaltaisia tukisysteeme- jä, niin oli mentävä töihin. Liikennelentäjän ammattikoulutus ratkaisi ne ongelmat. Sisko oli silloin vasta 16, joten perheen talous saatiin sillä keinoin oikaistua. Sibelius-Akatemiassa Rautawaara oli kirkkomusiikkiosastolla ja tarkoituksena oli siirtyä sieltä kapellimestarilinjalle. Mutta se sitten jäi kun hän aloitti lentäjän työt. – Tein kuitenkin siinä työn ohella diplomiurkurin tutkinnon Sibiksessä. Muutama seurakunnallinen kirja on tosin jäänyt suorittamatta niin että kanttoriksi ei ihan virallisesti olisi asiaa. Vaikka ei tarvitse muutenkaan olla, kun on jo eläkeiässä. Panulan mestarikursseille Lentäjän työn ohella opiskelu kanttoriksi ja sittemmin kapellimestariksi kävi niin, että nuotit lensivät mukana ja kun oli vapaata, kapteeni käytti sen opiskeluun. Takanani on 17 000 lentotuntia enkä koskaan tule saamaan johtamisessa samaa. – Yhdysvalloissa sain kollegan kautta yhteyden erään yliopiston kapellimestariprofessoriin. Sain sovittua tapaamisen, ajoin paikalle, ja hän otti minut yksityisoppilaakseen. Sitä ennen olin jo Suomessa hieman päässyt kapellimestariopintojen alkuun Pertti Pekkasen kanssa, joka toimi Turun Kaupunginorkesterin kapellimestarina monet vuodet, Rautawaara muistelee. Niinpä hän sitten usein Yhdysvalloissa työmatkalla ollessaan lensi matkustajana Indianaan saamaan yksityistunteja: – Se oli kyllä aika raskasta aikaa, kun piti matkustaa pitkiä matkoja Yhdysvalloissa ja sitten taas seuraavana päivänä kotiin tultua olla valmiina matkaamaan vaikka Tokioon. Yhdysvaltalaisprofessori ei kuitenkaan pystynyt hankkimaan orkesteria, että olisin saanut käytännön kokemusta, joten hän ehdotti, että menisin juttelemaan Jorma Panulalle, Rautawaara kertoo. Panula oli silloin Sibelius-Akatemiassa professorina. Virallisesti Rautawaaraa ei Akatemiaan enää otettu, koska hän oli jo valmistunut, mutta Panula sanoi, että tule vaan ja otti mukaan mestarikursseilleen. – Kävin niitä kaikkiaan yksitoista ja silloin pääsin sitten myös johtamaan. Olin tietenkin aina se kaikkein vanhin. En minä nyt ihan ainoa tällainen kummajainen ollut: mukana oli Milanosta yksi silmäkirurgi, joka niin ikään teki myös kapellimestarin töitä. Kun sitten pääsin eläkkeelle – lentäjät pääsevät 52–58-vuotiaana – minulle jäi enemmän aikaa tälle. Mikä ihmeen w? Koska Rautawaara on eläkkeellä, hän tekee kapellimestarintyötä ennen kaikkea rakkaudesta musiikkiin, raha ei ole ponnin. Hänelle läheisintä musiikkia on klassinen: – Minut varmaan hirtetään tästä lausunnosta, mutta mielestäni uusi musiikki ei suurimmaksi osaksi kykene antamaan ihmisille läheskään sellaista elämystä, kuin esimerkiksi Brahmsin neljäs tai Bachin Johannes-passio. Eläkeläisyydessä on kapellimestarin hommassa puolensa: – Minulla ei tietenkään ole sellaista rutiinia kapellimestarin työssä kuin sellaisilla jotka tekevät sitä koko ajan. Takanani on 17 000 lentotuntia enkä koskaan tule saamaan johtamisessa samaa. Siksi täytyy aina sitten keskittyä ja valmistella näitä juttuja enemmän kuin moni muu. Mutta mitäpä siitä koska eläkeläisenä on aikaa. Rautawaara on myös kuuluisaa musiikkisukua, niin että miten ne sukulaisuussuhteet nyt menivät? – Isä Pentti oli Radio-Orkesterin soolosellisti, täti Aulikki Rautawaara ja Einojuhani isän serkku. Einojuhani kirjoittaa sukunimensä yksöisveellä – minulle on kerrottu, että se w tuli siitä, kun Aulikki oli Saksassa ja he lausuivat siellä sukunimen aina Rautafaara ja se ärsytti tätiäni, joten hän vaihtoi sen tuplaveeksi. Roope Lipasti
