Pienen juhla on suuri hetki Äijäjumpassa sohvatkin saavat kyytiä

Transcription

Pienen juhla on suuri hetki Äijäjumpassa sohvatkin saavat kyytiä
Kyrkan och vi
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
2/2015
www.turunseurakunnat.fi
Veden
varaan
Pienen juhla
on suuri hetki
Sivut
8–11
Äijäjumpassa
sohvatkin
saavat kyytiä.
Sivu
20
Tarinatehdas
ammentaa
diakonian
arkipäivästä.
Sivu
7
De små får
pyssla under
gudstjänsten.
Sidan
8
2
3
KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015
Harri Lukander tähtää sillanrakentajaksi
26.2.–26.3.2015
Viime vuonna Turun ja Kaarinan
seurakuntiin kastettiin yli 1400 lasta.
Kasteessa myös seurakunta sitoutuu
lapseen. Lapsi on kastettuna tasavertainen seurakunnan jäsen.
Tämä sitoutuminen pyritään nyt
saamaan näkyväksi seurakuntien hallinnossa. Vuoden alusta lähtien kirkollisten päättäjien on pitänyt Kirkkojärjestyksen säännöksen mukaisesti arvioida jo valmisteluvaiheessa päätöstensä vaikutukset lapsiin, nuoriin
ja heidän perheisiinsä ”lapsen edun
edistämiseksi”. Tätä sanotaan lapsivaikutusten arvioinniksi ja se näkyy jo
luottamuselinten pöytäkirjoissa.
Lapsivaikutusten arviointi tähtää
isoon arjen ajattelutavan muutokseen sekä hallinnossa että toiminnassa. Tavoite on, että seurakunnissa an-
netaan entistä laajemmin tilaa lasten
ominaispiirteille leikkivinä, liikkuvina
ja kokevina sekä nuorille vaikuttavina
seurakunnan jäseninä.
Mahdollisuuksien antamisesta ja
mielipiteen kuuntelemisesta on kyse. Mahdollisuudesta kokea olevansa
tärkeä ja arvostettu osa jotakin. ”Tulla otetuksi vakavasti omanikäisenä ja
omanlaisena, on elintärkeää omaa
Miksikö?
”Sallikaa lasten
tulla minun
luokseni, älkää
estäkö heitä.”
ALUKSI
paikkaansa etsivälle lapselle ja nuorelle”, toteaa arkkipiispa Kari Mäkinen lapsivaikutusten arvioinnin ohjeistuksessa.
Lapsivaikutusten arvioinnilla kirkko
osoittaa, että se tahtoo ottaa lapset ja
nuoret tosissaan. Tässä se näyttää samalla mallia yhteiskunnalle.
***
Kasteesta kertoo myös eduskuntavaalien alla kirkon esitys vaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan. Esitykset nousevat kirkon laajasta kosketuspinnasta suomalaiseen arkeen diakonian, varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön kautta.
Kirkko odottaa vaalien jälkeiseltä hallitukselta toimenpideohjelmaa
lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseksi. Taloudellinen eriarvoisuus nä-
kyy lasten ja nuorten arjessa. Noin joka kymmenennen lapsen perheessä
köyhyys rajaa harrastuksia ja toimintaa kaveripiirissä, ja saattaa pahimmillaan johtaa syrjäytymiseen.
Hallitusohjelmaan esitetään myös
moniammatillista mallia pienten lasten perheiden auttamiseksi kriisitilanteissa.
Minna Vesanto
❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧
SATTUVAT SANAT
Toimittaja, seksuaalineuvoja, logoterapeutti Elina Tanskanen,
Helsingin Sanomat 9.2.2015
Professori Jaakko Hämeen-Anttila, Vantaan Lauri 11.2.2015
”5000 peukutusta ei välttämättä ole mitään siihen verrattuna, että joku pistää käden olalle.”
Yhteisvastuuvapaaehtoinen, pituushyppääjä Tommi Evilä,
Silta 4.2.2015
KANNEN KUVAT
Ristiäiset on monen pienen ensimmäinen oma juhla. Kirkollisen toimituksen
lisäksi kaste on alku myös pitkäaikaiselle ihmissuhteelle, kummin ja kummilapsen väliselle ystävyydelle. Kuva Timo Jakonen
stumme ja juttelemme. Tulit vähän arkaillen jumalanpalveluksen päätyttyä
kysymään, että: ”Olisiko hetki aikaa?”
Aikaa löytyi ja kerroit, että äitisi ei halunnut viedä sinua pyhälle kasteelle. Äitisi ei
ollut kuulunut kirkkoon eikä antanut sinun
mennä rippikouluun. Olit miettinyt asioita,
käynyt lähes joka sunnuntai kirkossa. Niin
tulit ja kysyit: ”Olisiko mitenkään mahdollista, jos voisit kastaa. Olen jo 78-vuotias, kymmeniä vuosia olen kerännyt rohkeutta, jotta
uskaltaisin pyytää.” Minua kosketti syvältä,
kun sanoit, että olit istunut vuosikymmenet
jumalanpalveluksissa takapenkissä. Mielesi olisi tehnyt tulla ehtoollispöytään yhdessä
muiden kanssa, mutta sinua ei ollut kastettu. Sitten tuli se sunnuntai, jolloin oli kastepäiväsi. Sovittuna aikana soitin kirkossa tapaamani miehen ovikelloa. Kodissa oli kaikki valmista kastejuhlaa varten. En osaa sanoin kuvata tuota hetkeä, se oli pyhä hetki,
joka jäi kantamaan meitä jokaista.
Teho-osastolla vuoteessa pieni vauva: ”Eevamaija”, minä kastan sinut Isän ja Pojan
ja Pyhän Hengen nimeen. Äiti ja isä, kummit ovat läsnä. He halusivat kantaa lapsen-
sa Jeesuksen käsivarsille, antaa kasteen kautta parhaan lahjan lapselleen: taivaan kirjaan
piirrettiin nimi ja Jeesuksen omaksi annettiin. Siitä todisteeksi piirrettiin otsaan ja rintaan ristinmerkki. Ristiä voidaan havainnollistaa siten, että se on kuin pääsylippu taivaan kotiin. Elämä on lahja Luojalta ja jokainen palaa kerran takaisin, kun kutsu käy.
Järjellä emme osaa selittää kasteen lahjoja: Jumala ottaa lapsekseen, ihmisestä tuTimo Jakonen
”Minä olen pudonnut poliittisen kielen kehityksen vauhdista. Olen tottunut ajattelemaan, että hyvinvointivaltion tehtävä on turvata kansalle toimiva terveydenhuolto, lapsille hyvä koulutus ja vanhuksille turvattu vanhuus. Mutta nyt olen oivaltanut, että kaikkea tätä kuuluukin nimittää ylipaisuneeksi julkiseksi sektoriksi, josta täytyisi päästä eroon.
Kouluja ja kirjastoja tulee lakkauttaa, terveyspalvelut keskittää jonnekin kauas
ja vanhat pitää töissä, kunnes he tuupertuvat sinne. Se, mitä olen pitänyt kovasydämisyytenä, onkin rohkeutta tehdä toisille kipeitä ratkaisuja.”
I
Kasteen lahjat ja ihmisen osa
26.2.2015 46. vuosikerta
Julkaisija | Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä | Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava 26.3.2015
Kustantaja Kotimaa Oy
Toimitusneuvosto Anni Itähaarla,
Päätoimittaja Paula
Pasi Ahola, Mia Henriksson, Lauri Palmunen, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Aiju von Schöneman,
Toimitussihteeri Mervi Sipilä-Koski, [email protected]
Toimittajat Leena Koski ja
Heino, [email protected]
Seurakuntien ilmoitukset [email protected]
Taitto ja kuvan­käsittely Erkki Kiiski ja Kotimaa Oy
Minna Vesanto
Ilmoitusmarkkinointi Minna Zilliacus, puh. 020 754 2361, 040 774 7777, [email protected]
Jakelu Posti
Jakeluhuomautukset Timo Karonen, p. 0207 542 267
lee Jeesuksen oppilas ja seurakunnan jäsen.
Kasteessa lahjoitetaan usko ja autuus eli taivaan perillisyys.
Galatalaiskirjeen mukaan kaste poistaa
kaiken rotusyrjinnän tai asemaan ja erilaisuuteen liittyvän erottelun. ”Kaikki te, jotka
olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen
päällenne pukeneet. Ei ole tässä juutalaista
eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata,
ei ole miestä eikä naista: sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.”
Kaste on kuin hoitava side, jonka pyhä ja
rakastava Jumala käärii joka päivä. Ja sitä tarvitaan. On niin helppo olla kaiken tietävä perimmäisen hyvyyden mestari. Vaatii rohkeutta kohdata sisimpänsä salaisuudet ja katsoa totuuden peiliin, tunnistaa ja
tunnustaa, että oma hyvyys ei olekaan sellaista kuin sen pitäisi olla. Se onkin täynnä
itsekkyyttä ja kieroa tahtoa, joka tähtää vain
omaan hyvään. Kasteen lahjat ovat täynnä
Jumalan hyvää tahtoa. Ihmisen hyvä osa on
olla yhtä aikaa paljastavan ja anteeksiantavan rakkauden sylissä.
Katri Rinne
Maarian seurakunnan kirkkoherra
Toimitus
Tiedotustoimisto,
Eerikinkatu 3
PL 922, 20101 Turku
puhelin (02) 261 7111
[email protected]
www.turunseurakunnat.fi
kander haluaa kehittää seurakuntien ja seurakuntayhtymän työtä keskustelun ja yhteistyön avulla.
– Meneillään oleva rakenteiden kehittämistyö riippuu kaikista meistä.
Hyvällä keskusteluyhteydellä selviämme tulevista haasteista. Toivon, että
osuuteni tässä tehtävässä voisi olla
sillanrakentajan rooli, sanoo partiolaisten listalta kirkkovaltuustoon valittu piikkiöläinen asianajaja ja kauppatieteiden maisteri.
Kehittämistyö Turun ja Kaarinan
seurakuntayhtymässä aloitettiin siksi, että kirkon talous on tiukemmalla
ja säästöt välttämättömiä, jotta seurakuntien toiminta voidaan turvata. Yhtymässä ja seurakunnissa vesuri onkin
heilunut ja säästöjä on saatu niin, että
talousluvut, kuten plussalla oleva tase,
näyttävät jo paremmilta kuin muutama vuosi sitten.
Syvemmälle
säästöajatteluun
Harri Lukander haastaa ajattelutavan muutokseen. Hän näkee, että oksasakset voisivat olla vielä tarkem-
massa käytössä ja turhat rönsyt karsimalla voitaisiin päästä lisäsäästöihin niin, ettei rajua rakennemuutosta tarvittaisi.
– Luulen, ettei säästöajattelua ole
vieläkään täysin sisäistetty. Esimerkiksi me luottamushenkilöt emme
kaipaa kestitystä tai seminaareja Turun ulkopuolella, vaan meitä voidaan
mainiosti kouluttaa esimerkiksi jossakin omassa leirikeskuksessa. Myös
kokous­ten turhat paperipinot voisivat jäädä pois ja tilalle voisi hankkia
tablettitietokoneet, kuten esimerkiksi
Turun kaupungilla on tehty.
– Luottamushenkilöillä on halu vaikuttaa asioihin. Luulen, että
lukuisia pieniäkin menoja leikkaamalla meidän ei yhtymässä ja seurakunnissa tarvitsisi luopua paljostakaan.
Rakennemuutos ei voi kirkkovaltuuston puheenjohtajan mielestä olla itsetarkoitus.
– Kukaan ei ole pystynyt osoittamaan, että seurakuntia yhdistämällä
saavutettaisiin säästöjä. Paremminkin pelkään, että rakennemuutoksella saamme aikaan monivuotisen riidan, joka vie kaikkien voimat.
Kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi valittu Harri Lukander on
toiminut luottamushenkilönä Piikkiön seurakunnassa lähes
neljännesvuosisadan ajan. Seurakunnan toiminta on tullut
tutuksi myös partion ja kuoron kautta.
Yhtymästä
asiantuntijaorganisaatio
Partiolainen ja innokas suunnistaja
haluaa keskittyä uudessa tehtävässä
työntekoon, ”haalarihommiin” eikä
niinkään seremonioihin.
Nukketeatteri juhlii
vuosikymmentä
● Turkulainen lastenteatteri
Nukketeatteri Kas Kummaa!
viettää tänä ja ensi vuonna kymmenvuotissynttäreitään. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän puitteissa
toimiva nukketeatteri juhlii juhlavuottaan ”metsäniityllä” yhdessä päiväkerhojen ja päiväkotien lapsiryhmien kanssa.
Juhlanäytelmää Metsäniityllä tapahtuu kummia esitetään juhlavuoden 2015–2016 aikana paitsi Turun
ja Kaarinan alueen päiväkerhoille
myös perhepäivähoitajille lapsineen
sekä päiväkotiryhmille. Kymmenvuotista taivalta juhlitaan myös nukkenäyttelyllä keväällä 2016.
Nukketeatteri Kas Kummaa! on
vuosikymmenensä aikana tehnyt
kaikkiaan viisitoista satunäytelmää
tai raamatunkertomukseen pohjautuvaa näytelmää pienille lapsille ja
alakouluikäisille.
Ystävyyttä ja
ympäristöasioita
Kas Kummaa! -nukketeatterin toiminnan keskiössä ovat ympäristö- ja
suvaitsevaisuuskasvatus. Näytelmät
kertovat usein eläinhahmojen avulla
ystävyydestä, toisten auttamisesta, yhdessä toimimisesta sekä luonnonsuojelusta. Nukketeatterin ympäristöajattelu lähtee jo siitä, että nuket ja lavastus valmistetaan itse ja mahdollisimman pitkälle kierrätysmateriaaleista.
Nukketeatteri Kas Kummaa! on osa
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän varhaiskasvatusta, ja nukke­
– Käytän mieluummin aikani
seurakuntien hyväksi kuin edustamiseen.
– Vierastan myös vanhanaikaista hierarkkista ajattelua ja haluaisin seurakuntayhtymästä asiantun-
tijaorganisaation, jossa virkamiehet
ovat alansa asiantuntijoita.
Seurakunnat ovat aikanaan perustaneet yhtymän, jotta tietyt yhteiset
asiat saadaan hoidettua. Seurakuntien tulisi Lukanderin mielestä tehdä enemmän yhteistyötä, jotta yhteinen tahto ja näky löytyvät. Tarvitaan
enemmän yhteisiä tilaisuuksia vuorovaikutuksen lisäämiseksi.
– Seurakunta on yhteisö, jonka
muodostumiseen tarvitaan avointa
keskustelukulttuuria.
Uudella kirkkovaltuuston puheenjohtajalla on pitkä tausta seurakunnallisena vaikuttajana. Jo 24 vuotta
hän on toiminut Piikkiön seurakunnan luottamushenkilönä, itsenäisen
seurakunnan kirkkovaltuutettuna ja
Piikkiön seurakunnan liityttyä osaksi seurakuntayhtymää kirkkovaltuutettuna ja oman seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsenenä.
Liikuntaa ja musiikkia
Perheen neljä poikaa ovat jo aikuisia, mutta aktiivisella miehellä riittää harrastuksia. Monet harrastuksista ovat yhteisiä puolison kanssa. Partiossa hän on toiminut, paitsi aikanaan
partiolaisena, myös partiopiirin ja järjestön toiminnassa ja suurleirin ohjelmasta vastaavana. Tenoria on tarvittu Henrikinseurakunnan kuorossa ja
monissa eri kokoonpanoissa Piikkiössä. Kitaransoittaja on musisoinut milloin messuissa, milloin Tanssiorkesteri Salaman riveissä.
Suunnistusta Harri Lukander on
harrastanut kauan. Myös sivakointi sujuu ja hiihtokilometrejä on kertynyt parhaana vuonna parituhatta
kilometriä.
Parina aamuna viikossa Harria ja
hänen puolisoaan ei saa pysymään
pois Littoistenjärven avannosta, jonne
pulahdetaan ilman saunaa. Mieluisaa
on myös seurata Englannin liigan jalkapalloa: Piikkiössä tuuletetaan, kun
West Ham tekee maalin. Ensi kesänä
Piikkiön Tammipartio esittää lastennäytelmän Risto Räppääjä ja nukkavieru Nelli. Ja kuka mahtaa olla herra Lindbergin roolissa?
Kun ihmettelen, miten aika riittää
työhön asianajotoimistossa, harrastuksiin ja luottamustehtäviin, saan
vastauksen, että se on vain ajankäytön järjestelykysymys.
Paula Heino
60-vuotias perheneuvonta
kutsuu Turkuun
Jussi Vierimaa
”Sitoutuminen on ehdotonta. Tiedät itse, oletko sitoutunut vai etkö ole. Ehkävastaus tarkoittaa sitä, ettet tiedä vielä. Tällä verukkeella itseään on kuitenkin turha huijata vuosikausia. On hyvä, että nykymaailmassa suhteesta lähteminen on
helppoa, koska jääminen sen takia, että niin pitää muka tehdä, ei ole sitoutumista. Niin ikään sitoutuminen ei ole itsensä tai toisen sitomista, vaan sitä, että taivaltaa vapaaehtoisesti toisen rinnalla niitä ylä- ja alamäkiä.
Moisen pelottavuutta on turha kaunistella. Suhteen kumpikaan osapuoli ei voi
luvata, ettei koskaan muuttuisi, sillä ihminen muuttuu väistämättä. Kumppanin valitessaan ostaa siis aina sian säkissä. Elämästäkään ei voi ennustaa, mitä se
heittää kehiin. On ihan sama, menetätkö tai saatko mainetta ja mammonaa, sillä suhde kehittyy ja muovautuu joka tapauksessa. Vain se on varmaa, ettei kaikki
mene niin kuin on suunniteltu.”
KUUKAUDEN SANA
● Tuore yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Harri Lu-
Timo Jakonen
A
Kirkkovaltuuston uusi puheenjohtaja perää yhteistyötä ja puhevälejä
Tasavertaiseksi kastettu
violiittoon vihkiminen ei
kirkollisista toimituksista
ole suinkaan ainoa, joissa kysytään ”tahdotko”.
Tahdon asia on myös muun muassa kummiksi lupautuminen. ”Tahdotteko?”, kysytään kastetilaisuudessa
vanhemmilta ja kummeilta. Tahdotko olla tämän kummilapsesi aikuinen? Tahdotko sitoutua olemaan tämän lapsen tukena elämän kolhuissa,
jakamassa elämän iloja ja etsimässä
yhdessä elämän tietä?
Kastetilanteessa kysytään tahtoa
kristillisen kasvatuksen antamiseen ja
parasta kristillistä kasvatusta on se, että pieni ihminen saa kokea rakkautta,
hoivaa ja välittämistä. Silloin lapsen
aikuinen on Jumalan työtoveri.
***
KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015
● Kirkon perheneuvonta Turussa viettää tänä vuonna 60-vuo-
tisjuhlaansa. Yhtenä juhlavuoden
kohokohtana Perheasiain neuvottelukeskuksen väki Turussa kutsuu kollegat ympäri Suomen perheneuvonnan vuosittaisille neuvottelupäiville Turkuun 11.–13. maaliskuuta.
Neuvottelupäivillään perheneuvojat puhuvat rakastamisen vaikeudesta. Päivillä pohditaan myös perheen
huomioimista perheneuvonnassa.
Neuvottelupäivillä puhuvat paritera-
piaa tutkinut psykoterapian professori
Jaakko Seikkula, FT, psykoterapeuttikouluttaja VET Florence Schmitt
sekä emeritus arkkipiispa John Vikström.Valtakunnallisia neuvottelupäiviä ovat järjestämässä myös kirkon Kasvatus ja perheasiat -yksikkö
sekä Turun arkkihiippakunta.
Viime vuonna kirkon perheneuvontaan tukeutui koko Suomessa kaikkiaan 17 500 asiakasta. Asiakaspalaute kertoo, että ihmiset ovat olleet
erittäin tyytyväisiä saamaansa tukeen
ja apuun.
Jo 60 vuotta Turussa toimineessa
Perheasiain neuvottelukeskuksessa
työskentelee tällä hetkellä seitsemän
perheneuvojaa, jotka palvelevat laajaa 400 000 ihmisen aluetta Kemiötä, Vehmaata ja Huittista myöten. Perheasiain neuvottelukeskus antaa keskusteluapua parisuhteen vaikeuksissa, perhe- ja ihmissuhdeongelmissa, erosta selviytymisessä sekä muissa elämän kysymyksissä ja kriiseissä.
MV
Vapaaehtoisen apua
voi myös pyytää
● Suurellasydamella.fi -sivujen kautta voi nyt myös pyytää va-
Nukketeatteri Kas kummaa! on ollut tien päällä jo kymmenen
vuoden ajan. Anneli Laukkanen, Kaija Vähä-Vahe-Hirvilahti
ja Kirsi Koskinen ovat vuosikymmenen aikana tehneet 15
näytelmää pienille lapsille ja kouluikäisille.
teatterityö kuuluu aivan virallisesti
kolmen lastenohjaajan Kirsi Koskisen, Anneli Laukkasen ja Kaija Vähä-Vahe-Hirvilahden toimenkuvaan.
Kas Kummaa! kiertää kerhoissa yhtenä päivänä viikossa, ja tekee lisäksi ilta- ja viikonloppukeikkoja.
Nukketeatteri Kas Kummaa! löytyy
internetistä osoitteesta kirkonrotta.fi
sekä facebookista.
MV
paaehtoista muun muassa juttuseuraksi tai avuksi esimerkiksi asiointiin
tai digiongelmiin. Sivustolle on vasta
avattu Pyydä apua! -palvelu.
Pyydä apua! -palvelu välittää vapaaehtoisia ystäviä ikäihmisille ja
kertaluontoista asiointi- ja saattoapua esimerkiksi lääkärireissulle,
pankissa käymiseen tai vaatekauppaan. Apua voi saada myös vaikkapa lamppujen vaihtoon tai taulujen
kiinnittämiseen.Vapaaehtoiset ystävät tulevat ikäihmisten seuraksi ulkoilemaan ja juttukaveriksi kotiin
päiviä piristämään muutaman kerran kuussa. Vapaaehtoisen ystävän
kanssa voi esimerkiksi tehdä käsitöitä, käydä kaupungilla tai vaikkapa
kirkossa - tai vain jutustella ja vaihtaa kuulumisia.
Digineuvojat tulevat avuksi silloin,
kun television tai digilaitteiden käytössä on ongelmia. Muuttoapu auttaa pakkaamisessa ja kantamisessa.
Suurella sydämellä -palvelussa voi
myös hakeutua seurakuntien vaateavun asiakkaaksi.
Suurella sydämellä -vapaaehtoisten palvelut ovat maksuttomia ja ne
on tarkoitettu vähävaraisille ja yksi-
näisille, joiden ei muuten ole mahdollista saada apua.
Avunpyynnön voi jättää suurellasydamella.fi -palvelusta Turun sivuilta löytyvällä lomakkeella ”Pyydä apua!”. Seurakuntien työntekijä
ottaa sitten yhteyttä.
Vapaaehtoisia ystäviä tai vapaaehtoistyöntekijän apua voi pyytää itse,
mutta asialla voivat olla myös sukulaiset, ystävät tai naapurit, jotka kantavat huolta naapuristaan.
MV
Pyydä apua! internetissä
osoitteessa suurellasydamella.fi,
klikkaa Turku.
4
Kaarinaan uusi kirkkoherra
● Tämän vuoden alussa työnsä
hakijoiden joukosta. Ellei kukaan
hakijoista saa ensimmäisellä äänestyskierroksella yli puolta annetuista äänistä, seurakuntaneuvosto järjestää saman kokouksen aikana uuden äänestyksen kahden eniten ääniä saaneen välillä. Jos äänet menevät tasan, tuomiokapituli antaa viranhoitomääräyksen jollekin eniten
ääniä saaneista.
Kaarinan nykyinen kirkkoherra
Pirjo Vahtola jää eläkkeelle ensi kesäkuun alussa.
Kuka, mistä, mitä?
● Vaikka Kaarinan uuden kirkkoherran
valitseekin seurakuntaneuvosto, Kirkko ja
me -lehti haluaa esitellä hakijat myös seurakuntalaisille. Tästä syystä esitimme kaikille ehdokkaille seuraavat kysymykset:
1. Mitkä ovat vahvuutesi työyhteisön
esimiehenä?
2. Millaisena näet kirkon tulevaisuuden?
3. Mitä teet vapaa-ajallasi?
Ville Niittynen
1.
Minulla on laaja kokemus
ison seurakunnan johto- ja
esimiestehtävistä sekä tiimin vetämisestä ja henkilöstöhallinnosta.
Olen rauhallinen, määrätietoinen
sekä aktiivinen ideoija ja toimeenpanija. Minulla on monipuoliset
viestintätaidot ja vahva julkishallinnon osaaminen.
Seurakunnan arvokas perustyö muodostaa tulevaisuudessakin vahvan pohjan, jolta ponnistetaan. Työ on tehtävä laadukkaasti, innostuneesti ja olennaiseen keskittyen. Viestintä ja siihen satsaaminen korostuvat. Vapaaehtoisten rooli
tulee kasvamaan ja kirkon työtavat
tulevat osin uudistumaan.
Maailmanlaajuisessa tarkastelussa kristinuskolla menee hyvin. Nyky-Suomessa tämä näkymä helposti
ja merkityksellinen.
Osallistun isän roolissa
9-vuotiaan poikani soittoharrastukseen puhallinorkesterissa ja hänen musiikkiluokkansa toimintaan. Perheen kanssa käymme
usein konserteissa, näyttelyissä ja
eri kulttuuritapahtumissa. Teen väitöskirjatyötä Runebergistä ja hänen
aatemaailmastaan. Kirjoitan eri julkaisuihin kirja- ja ooppera-arvioita
sekä kolumneja. Lisäksi minulla on
monia luottamustehtäviä kaupunginhallinnon, koulutuksen ja kulttuurin saralla. Luen paljon, pelaan
tennistä ja viihdyn sukututkimuksen parissa.
3.
2.
unohtuu. Evankeliumin voima on sama kuin ennenkin. Siksi kirkon tulevaisuus tulee olemaan työntäyteinen
Mertsi Saarela
a) Haluan rohkaista uudis1.
tusmielisiä työntekijöitä jalkautumiseen ja uudenlaiseen työ-
otteeseen (Uudet työmuodot kehiin
ja kansan pariin!). Perinteisiin työtapoihin sitoutuneilla on mahdollisuus keskittyä perustyöhön.
b) Vapaaehtoistyön kunnioitus.
Minulla on kahdenlaisia paimennettavia, palkallisia ja palkattomia.
Haluan esimiehenä panostaa vapaaehtoistyöhön ja ohjata palkattuja työntekijöitä kaiken toteuttajista
vapaaehtoistyön koordinaattoreiksi.
c) Näytöt seurakunnan kasvattamisesta. Pienellä lisäpanostuksella
ovat kävijä- ja vapaaehtoismäärät
niin Vienolassa kuin Pansiossa kaudellani moninkertaistuneet. (Tuplataan kävijämäärä!)
d) Pidän esimiehenä seurakuntani puolta, Kaarina ei ole Turun heittopussi!
keaa uudistajaa uusien sukupolvien tavoittamiseksi, olen
valmis.
Kristuksen kirkko jatkaa voittokulkuaan Jeesuksen paluuseen asti, Herran valtaistuin ei horju. Sen sijaan Suomen ev.lut. kirkon tulevaisuus riippuu Jumalasta
ja meistä jäsenistä. Voimme hakea
mallia esimerkiksi Etiopian luterilaisesta kirkosta, joka tuplaa jäsenistönsä 10 vuodessa. Laskevien
käyrien voivottelu ei auta, vaan
hihojen kääriminen ja aktiivinen
kansan pariin meneminen. Rakkauden evankeliumi puree sydämiin, kun sen kerrotaan tämän
ajan kielellä Herraan turvautuen!
Pääsääntöisesti hoitelen pikkupoikiani, toissijaisesti laulan, liikun ja hoidan puutarhaa. 2.
e) Nuoresta iästäni johtuen
minulla ei ole pitkää ja ansiokasta
kirkkoherrakokemusta, kuten esimerkiksi Jukka Järvensivulla.
Mutta jos seurakunta tahtoo roh­
Jukka
Järvensivu
3.
Paattisten seurakunnan kirkkoherra ja
Turun tuomiorovastikunnan lääninrovasti, s. 1960
Toimintatapani on selkeä ja
uskon läpinäkyvään päätök1.
sentekoon. Pyrin tasa-arvoiseen ja
puolueettomaan kohtaamiseen ja
johtamiseen. Tämä tarkoittaa, että
ihmiset tietävät, mihin ollaan menossa ja mihin päätökset perustuvat. Esimiehenä olen kannustava,
annan ja otan vastaan positiivista
palautetta ja tarvittaessa kritiikkiä.
Luon tekemisen ilmapiiriä, joka on luonteeltaan keskusteleva, välitön ja kyselevä. Olen työntekijöitä
tukeva ja kannustava johtaja. Olen
kiinnostunut kaikista työntekijöistä ja työaloista ja olen tavattavissa
tiettyinä aikoina. Annan tarvittavan
työajan ja resurssit ja luotan työntekijöihin, en liikaa sotkeennu toisten
töihin, siis annan vastuuta.
Seurakunnan päätöksenteon tulee olla järjestäytynyttä. Se luo turvallisuutta. Tarkoitus on luoda seurakunnalle mahdollisimman hyvät puitteet toteuttaa perustehtäväänsä. Tähän seurakunta tarvit-
ta maalataan usein mediassa varsin yksipuoleinen kuva. Kirkko on
mahdolllista nähdä myös sen valossa, kuinka paljon positiivista se tekee, esim. diakoniatyö, surevien tukeminen ja kriisien selvittäminen.
Nykyaika haastaa kirkkoa ja sen
seurakuntia olemaan läsnä seurakuntalaisten elämässä monin eri tavoin. Kirkon tulee entistä paremmin
sanoittaa jäsenyyden merkitystä ja
löytää keinoja viestimään mahdollisimman selkeästi sanomastaan.
Tarvitsemme uutta toimintaa ja
meidän tulee olla rohkeita kokeilemaan uusia toimintamuotoja kaikilla työaloilla.
see johtajan, joka antaa sille toivoa
ja tulevaisuuden näkyä. Olen eteenpäin katsova johtaja. Olen toiminut
kirkkoherrana vuodesta 2005 vuoteen 2014.
Kirkon jäsenmäärä vähenee
vaikka kirkkoon liitytäänkin entistä aktiivisemmin. Kirkos-
2.
2.
tä ja työtapoja tulee arvioida uudelleen. Tulemme tarvitsemaan entistä enemmän kaikkien seurakuntalaisten apua ja vapaaehtoistyöntekijöitä.
Kuntosali ja musiikki ovat
harrastuksiani.
Kotisivujen osoite: jukkajarvensivu.com
3.
nen päivä, pelailen silloin tällöin
ikämiehissä jalkapalloa, luen, ajelen moottoripyörällä, rakentelen
kaikenlaista ja olen mukana kunnan päätöksenteossa.
teologian maisteri,
musiikin maisteri, s. 1966
Mitkä ovat vahvuutesi työ1.
yhteisön esimiehenä? Olen
yhteistyökykyinen, seurakunta-
Näen kirkon tulevaisuuden
myönteisenä, sillä sen tekemälle työlle ja evankeliumin julistamiselle tulee olemaan aina
tarvetta. Kirkon taloustilanne tulee kuitenkin heikkenemään, ja se
johtaa henkilöstömäärän vähenemiseen ja ehkä rakenteellisiinkin
muutoksiin. Kirkon tekemään työ-
Lepään ja liikun ja vietän ai3.
kaa läheisteni seurassa. Uimassa käyn tällä hetkellä joka toi-
Pauliina
Uhinki-Suominen Liedon seurakunnan
kappalainen,
1.
Minulla on paljon kokemusta
työyhteisön esimiehenä toimimisesta, sillä olen ollut kirkkoherrana viidentoista vuoden ajan. Olen
kyennyt luomaan seurakuntaani
myönteisen ilmapiirin, jossa on hyvä tehdä työtä. Esimiehenä tehtäväni on huolehtia työyhteisön hyvinvoinnista. Suhtaudun työntekijöihin kunnioittaen, tukien ja kannustaen. Pyrin luomaan heille selkeät
työnkuvat ja tavoitteet. Samalla haluan auttaa heitä myös kehittymään
ja saamaan tilaa toteuttaa osaamistaan. Esimiehenä osaan motivoida ja sitouttaa alaisiani yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen. Olen johdonmukainen, tasapuolinen ja tarvittaessa jämäkkä. Ymmärrän myös
Kaarinan seurakunnan työyhteisön
haasteet osana seurakuntayhtymää,
jonka palvelut keskittyvät usein Turun keskustan alueelle.
Pastori, TM, s. 1972
työn merkitykseen luottava ja erittäin motivoitunut. Haluan kaikin tavoin toimia hyvinvoivan työyhteisön hyväksi. Se on työn onnistumisen lähtökohta. Työyhteisön johtamista ajatellen pidän hyvänä sitä, että olen toiminut myös kanttorinvirassa. Tunnen seurakunnan työkentän laajemmin kuin vain papin näkökulmasta. Erilaisten työ- ja luottamustehtävieni ansiosta tunnen kirkon hallintoa ja toimintaa myös koko Suomen kirkon tasolla. Tämä antaa laajempaa perspektiiviä myös
paikallisseurakunnan toimintaan.
Ratkaisevan tärkeänä kirkkoherran
työssä pidän hyvää ja toimivaa yhteistyötä seurakunnan luottamus-
hetkellä monenlaista liikehdintää.
Näkemykset jakautuvat voimakkaasti, ja moni etsii omaa tapaansa
suhtautua kirkkoon ja uskoon. Tässä tilanteessa kirkon pitäisi mielestäni pysyä perustehtävässään ja keskittyä siihen, mikä yhdistää. Kirkon
sanomalla ja työllä on merkitystä
nyt ja tulevaisuudessa.
Mitä teet vapaa-ajallasi? Vapaa-ajalla harrastan mielelläni liikuntaa. Luen myös paljon ja
monipuolisesti. Musiikki ja ystävien
tapaaminen ovat minulle tärkeitä
asioita. Perheemme yhteisiä harrastuksia ovat purjehdus ja laskettelu.
3.
henkilöiden kanssa.
Millaisena näet kirkon tulevaisuuden? Kirkossa on tällä
2.
Suomalainen kastemalja -näyttelyssä on esillä
tuoreita versioita vanhasta teemasta
Pienokaisen ensimmäiseen omaan juhlaan liittyvä
kastemalja on kehittynyt aikojen saatossa.
Keskiaikaisten kirkkojen jykevät kalkkikiviset
kastemaljat ovat saaneet monenlaisia seuraajia.
● Vuonna 2013 järjestettiin nuoril-
le muotoilijoille kohdennettu lasinmuotoilukilpailu, jonka tarkoituksena oli löytää
uudenlaisia kastemaljoja niin kotien kuin
kirkkojenkin tarpeisiin sekä kummilahjoiksi. Kilpailun järjestäjinä olivat Kristillinen taidesäätiö, Kirkkohallitus, Helsingin
seurakuntayhtymä, Suomen lasimuseo sekä Suomen lasimuseon ystävät ry.
Kilpailuun osallistui 74 muotoilijaa,
joista palkintolautakunta palkitsi kolme parasta. Kilpailun parhaimmistosta on
koottu Suomalainen kastemalja -näyttely,
joka tulee olemaan esillä Turun tuomiokirkossa Agricolan kappelissa 9.-29.3.
Kilpailussa palkittiin Tero Välimaan
Kasteenristi, Pauli Partasen Santa Via sekä
Helmi Remeksen Rakkaus.
– Lasinpuhaltajamestarina olen vuosien kuluessa tehnyt paljonkin kastemaljoja lähisuvun ristiäisiin. Kilpailutyöni eroaa niistä kuitenkin sekä muotokielensä että tekniikkansa perusteella. Haasteeni oli
luoda kaunis ja käytännöllinen malja, jo-
ka soveltuisi myös sarjatuotantoon. Kokeilujen kautta onnistuin luomaan tekniikan,
jolla lasin sisällä olevat ilmakuplat muodostavat ristin mallisen kuvion, Tero Välimaa kertoo.
– Annoin työlleni nimeksi Kasteen risti.
Nimi viittaa sekä kristilliseen traditioon että elämän alkutaipaleelle ja aamukasteeseen, jota lasin sisälle vangitut ilmakuplat
muistuttavat, Välimaa jatkaa.
Kirkossa ja kotona
Menneillä vuosisadoilla lapset kastettiin
kirkoissa. Tuolloin oli tapana, että kummit toivat lapsen kasteelle. Nykyisin lapset kastetaan valelemalla pienokaisen pää
vedellä, mutta aiemmin sylivauvat kastettiin upottamalla. Tästä syystä vanhojen
kirkkorakennusten kastemaljat ovat hyvin suurikokoisia. Turun tuomiokirkossa kirkkosalin takaosassa oleva iso, keskiaikainen kalkkikivestä valmistettu kastemalja muistuttaa tuosta vanhasta perinteestä.
Kasteen
risti,Tero
Välimaa
Santa
Via, Pauli
Partanen
Rakkaus,
Helmi
Remes
Pertti Mannelin
Kappalainen, TT, FM, KM, s. 1975
Kotisivujen osoite:
www.villeniittynen.net
Twitter: @VilleNiittynen
Lasin kirkkautta, veden välkettä
Pertti Mannelin
Pasi Jaakkola
Johtava kappalainen, s. 1971
KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015
Suomen lasimuseo
aloittanut Kaarinan seurakuntaneuvosto valitsee uuden kirkkoherran
Kaarinan seurakuntaan perjantaina
27.3. Vuoden 2014 alussa voimaan
tullut laki mahdollistaa kirkkoherran valinnan joko välittömällä vaalilla, jossa seurakuntalaiset pääsevät
äänestämään suosikkiaan, tai välillisellä vaalilla, jossa seurakuntaneuvosto äänestää ehdokkaiden kesken.
Ensimmäistä kertaa Turun ja
Kaari­nan seurakuntayhtymässä järjestettävässä välillisessä vaalissa tuo-
miokapituli on antanut hakijoista lausunnon, jossa todetaan heidän
kelpoisuutensa ja arvioidaan heidän taitojaan. Virkaa ovat hakeneet
Mikaelinseurakunnan kappalainen
Pasi Jaakkola, Paattisten seurakunnan kirkkoherra Jukka Järvensivu, Rauman seurakunnan johtava
kappalainen Ville Niittynen, pastori
Mertsi Saarela ja Liedon seurakunnan kappalainen Pauliina UhinkiSuominen.
Kaarinan seurakuntaneuvosto valitsee uuden kirkkoherran näiden
5
KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015
Vuoden 1686 kirkkolaki määräsi, että
lapset piti kastaa kirkossa kahdeksan päivän sisällä syntymästään. Näin ei kuitenkaan toimittu varsinkaan harvaan asutuilla alueilla, joilla pappi vieraili harvakseltaan. Säätyläisten näyttämän esimerkin
mukaisesti kotikasteet alkoivat vähitellen
yleistyä myös muissa yhteiskuntaluokissa.
Kotikasteiden myötä alettiin omia kastemaljoja hankkia myös koteihin. Monilla
suvuilla onkin sukupolvesta toiseen kulkevia kastemaljoja. Yleisimmin kotien kastemaljat ovat lasista valmistettuja.
Suomalainen kastemalja -näyttelyn ja
sitä edeltäneen kilpailun avulla järjestäjät halusivat nostaa esille myös kotikasteissa käytettäviä maljoja. Osan muotoilijoista onkin ajatellut suunnittelemansa kastemaljan nimenomaan kotikäyttöön.
Ennen ristiäisiä kummit usein pohtivat,
mikä olisi sopiva lahja pienokaiselle. Ehkä
perinteisen kummilusikan sijasta lahjaksi sopisikin kastepäivästä muistuttava kastemalja?
MS-K
Suomalainen kastemalja -näyttelyn
avajaisia vietetään Tuomiokirkossa
maanantaina 9.3. klo 14. Tilaisuudessa
puhuu Veijo Muroke Kristillisestä taidesäätiöstä. Tilaisuus on avoin kaikille.
Kirkon ovi käy.
Kumpaan suuntaan?
Kirkon piirissä tapahtuu juuri nyt enemmän kuin vuosikausiin. Kotimaa24.fi-uutispalvelu tarjoaa
viimeisimmät uutiset, mielipiteet ja keskustelut osoitteessa kotimaa24.fi – pysyt ajan tasalla.
Vain
4,90
€/ kk
6
7
KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015
rimmaksi osaksi sahattiin ihan täällä lähiseudulla. Auton takana oli
pyörätuoli, joka on ollut mukana jokaisessa näytelmässä. Toinen pysyvä
rekvisiitta on torkkupeitto.
Ensimmäinen näytelmä käsitteli
ikävää – surun käsittelemättömyyttä. Toinen nuoren kuolemaa. Eno
veneeseen -näytelmässä puhuttiin
syrjäytymisestä. ”Isku” käsitteli lähisuhdeväkivaltaa. Sitten oli Nainen,
mies ja Jeesus, jossa käsiteltiin rakkauden eri teemoja.
Ja nyt siis lapsettomuus.
– Olen aina tykännyt sellaisista esityksissä, joissa on jotain sanottavaa. Minä yritän tällä lailla, diakoniatyöntekijänä, saada niiden äänen kuuluviin, joiden ääni ei muuten kuulu. Sitä vartenhan minut on
palkattukin. Me nostamme omalla
tavallamme esiin tärkeitä teemoja,
Leppänen miettii.
Kaarinan kirkolla näytellään jo
viidettä vuotta. Tänäkin vuonna myös
yhteisvastuullisesti.
● Nelisen vuotta sitten Kaari-
nan kirkolla, diakoniatyöntekijä Anna-Kaisa Leppäsen huoneesta, kuului kiukuttelua ja huutoa. Ovi oli
lukossa ja ohitse kulkivat pappi ja
kanttori. He arvelivat, että siellä oli
joku asiakas suuttunut pahanpäiväisesti ja diakoniparka kaipaa apua.
He tulivat siis omilla avaimilla sisään ja löysivät…
Niin, he löysivät Tapani Ainasojan, joka siellä harjoitteli vanhan
kränkän ukon rooliaan varten. Valmistumassa oli Kaarinan seurakunnan Tarinatehtaan ensimmäinen
näytelmä. Se oli pienimuotoinen –
vain kolme näyttelijää, mutta sitä
esitettiin parikymmentä kertaa ja ulkomailla saakka! No, Saarenmaalla,
mutta kyllä sekin lasketaan.
Sittemmin näytelmiä on valmistunut yksi per vuosi ja näyttelijöitäkin
on jo kaksinkertainen määrä. Tänä
vuonna ensi-iltansa saa ”Pitääkö olla pahoillaan”. Sen tuotot menevät
Yhteisvastuukeräykseen. Näytelmä
käsittelee lapsettomuutta ja se on
Leppäsen kirjoittama – kuten kaikki
muutkin ryhmän näytelmät. Leppänen myös ohjaa esitykset sekä näyttelee niissä mukana.
– Lapsettomuusteema on sellainen joka on ollut paljon esillä, myös
diakoniatyössä. Keräsin – luvalla tietenkin – ihmisiltä kertomuksia
siitä miten he ovat kokeneet lapsettomuuden, ja näihin kokemuksiin
perustuen kirjoitin näytelmän.
Leppäsen haastatteluissa kävi ilmi,
että lapsettomuuden voi kokea – ja
se on oikeus kokea – hyvin monella eri tavalla:
– Tärkeää olisi, että muut uskaltaisivat kohdata lapsettoman ihmisen. Olla läsnä. Siinä kun voi helpolla käydä niin, ettei uskalleta. Ei
vaikka kutsuta lapsen syntymäpäiville kun ajatellaan, että lapsetonta
ihmistä ahdistaa se. Ehkä ahdistaakin, mutta saa silti kutsua eikä sitten
ole pakko tulla tietenkään. Tai voi
olla, ettei osata ollenkaan keskustella asiasta, koska pelätään että loukataan toista.
45 minuutin näytelmässä lapsettomuutta peilataan muun muassa
lapsettoman pariskunnan ja heidän
vanhempiensa kautta. Siinä on mukana niin teatteria, musiikkia, elokuvaa kuin lausuntaakin.
Tärkeitä teemoja esiin
Tarinatehdas sai alkunsa, kun Leppänen oli saanut viran Kaarinan
seurakunnasta ja mietti, millä lailla haluaisi työtään tehdä. Aikaisemmin hän oli tehnyt teatteria lasten
ja nuorten kanssa, joten yhtenä ideana nousi ajatus tarinateatterin tekemisestä. Koottaisiin ryhmä aikuisia harrastelijoita ja tehtäisiin teatteria vakavista aiheista, sellaisista joita esimerkiksi diakoniaan tulevat ihmiset joutuvat kohtaamaan.
Tuumasta toimeen: ensin piti löytää näyttelijät. Ensimmäisellä kerralla heitä tuli kaksi, Ainasojan lisäksi Sirkka Vepsä, joka hänkin oli
jo kääntyä pois, kun ketään ei näkynyt missään.
Lopulta ryhmä löysi toisensa, näytelmä tehtiin ja harjoiteltiin kanttorin ja papin häiriköinnistä huolimatta ja lähdettiin turneelle. SuuTimo Jakonen
Tarinatehdas antaa äänen maan hiljaisille. Näytelmissä nostamme
esiin niitä aiheita, joita kohtaan diakoniatyössä, kertoo ryhmän
perustanut Anna-Kaisa Leppänen.
Muutakin kuin
näyttelemistä
Pikku hiljaa on saatu lisää ihmisiä
mukaan. Esimerkiksi Liisa Majaniemi ja Miika Hjorth tulivat, kun
sattuivat olemaan kirkolla ja pyydettiin:
– Olin täällä kirkolla rumputunneilla – rakastan rumpuja – ja mietin pitkään, kun pyydettiin mukaan.
Siis että uskallanko, koska näytteleminen oli minulle ihan vierasta,
laulua kyllä harrastan. Sitten ajattelin, että tämänikäisenä pitää tarttua tilaisuuteen. Nyt olen ollut mukana neljässä näytelmässä. Näytteleminen on aika hämmentävää. Sitä
tuntee itsensä hyvin pieneksi. Tärkeää on myös, että meillä on kiva porukka ja aiheet ovat koskettavia ja
laittavat miettimään asioita. En minä varmaan muuten olisikaan mukana, Majaniemi miettii.
Hjorth puolestaan on muusikko ja piti sitä edellä mainittua rumpukurssia – ja ajautui hänkin mukaan:
– Ennen kaikkea olen muusikkona näissä näytelmissä, mutta toisinaan minulla on ollut joku vuorosanakin. Sinänsä lavalla oleminen on
tuttua ja se on kiva osa-alue elämässä. Pienenä olin Samppalinnan kesäteatterissa, joten oli mukava päästä pitkästä aikaa mukaan. Pienenä
sitä vain ihmetteli ja teki kuten käskettiin. Ja itse asiassa niinhän sitä
nytkin tekee…
Mukavaan yhteishenkeen kuuluu sitten muuten myös se, että joskus tehdään muutakin yhdessä kuin
näytellään, käydään vaikka retkellä
tai laitetaan ruokaa.
Yhteisvastuu­
keräyksessä mukana
Yksi erikoisuus Tarinatehtaassa on
se, että käsikirjoittaja räätälöi roolit näyttelijöitään varten. Esimerkiksi Sirkka Vepsä on lausuja ja haluaa sellaisena pysyäkin. Niinpä hän
lausuu näyttämöllä runoja. Runojen kautta hän voi olla kertoja, jon-
Miika Hjorth
Liisa Majaniemi
Barn har alltid varit välkomna till kyrkan
men sedan november i fjol har det gjorts
mer lockande för Åbo svenska församlings
medlemmar. Under högmässan på söndagar
klockan 12 finns kritor, papper, modellera,
böcker med mera framme för barnen vid
Agricola-kapellet i Åbo domkyrka.
● Linda Haglund leder verk-
samheten och plockar fram bord och
bänkar. Hon lägger vaxdukar på borden. De har redan fått sina spår av
små ivriga händer som varit framme
med kritor och modellera.
– Oftast har det varit två till tre
barn här, som minst bara ett barn
och ibland många fler.
Sirkka Vepsä
Tapani Ainasoja
Nadine Karell
Låg tröskel
för barn
i kyrkan
Vakavia teemoja ja
räätälöityjä rooleja
KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015
Stöd för ensamstående
På Kyndelsmässodagen har många
barn hittat till domkyrkan. Delvis
för att barnkören uppträder och delvis tack vare barnfesten som ordnas
efter mässan. Som mest räknar jag
till tolv barn framme vid borden vid
Agricola-kapellet. Två av dem är Erin, 3 år och Noel, 2 år med mamma
Lise-Lotte Wallin.
– Jag är jättenöjd med det här. Det
är för mycket begärt för små barn att
sitta stilla under en hel gudstjänst.
Wallin är ensamstående förälder och tycker att den här gesten församlingen visar genom att välkomna barnen till kyrkan gör det lättare
för ensamstående att delta i gudstjänsten.
– För mig ger gudstjänsten jättemycket, jag får mitt andliga behov tillfredsställt. Det är en energipåfyllning.
Högmässan på en och en halv
timme är inte för lång tid för LiseLotte Wallins barn, de orkar pyss-
la och läsa böcker under hela gudstjänsten. Men till slut somnar i alla
fall lilla Noel i mammas famn.
Ett led i delaktigheten
En av initiativtagarna till barnhörnan i Agricola-kapellet är församlingspastorn Malena Björkgren.
– Vid Åbo svenska har vi redan i
flera år jobbat med en förnyelse av
gudstjänsten som ska öka delaktigheten i gudstjänsten, både den av
barnen och föräldrarna.
Redan nu deltar barnkören i processionen men barnens del i gudstjänsten är något man vill öka. Riktigt små barn kan kanske inte ännu
delta men barn i femårsåldern och
uppåt kan bära fram kollekten eller
tända ett ljus, till exempel.
– Genom barnen kommer en
glädje, frihet och spontanitet in i
gudstjänsten som är en motvikt till
det traditionella och formella.
Barnen uppskattar att det finns rolig sysselsättning under gudstjänsten. Modelleran har gjort stor succé.
I början höll sig barnen inne i kapellet men nu har man flyttat borden och bänkarna strax utanför så
att de är närmare församlingen och
på så sätt mera med i själva gudstjänsten.
Malena Björkgren poängterar att
församlingen är helt i början av projektet och att de inte kommit fram
Många glädjer sig
åt barnen
Björkgren har fått ta emot en del
klagomål om att barnhörnan upplevs som orolig och att det blir för
mycket oljud.
– Men de allra flesta har gett positiv feedback. Vissa har sagt att de väljer att just sitta nära Agricola-kapellet eftersom de vill vara i närheten
av barnen.
till själva delaktigheten ännu. Det
finns en hel del att fundera på och
utveckla.
Många föräldrar vågar inte komma till gudstjänsten för de tror att
barnen måste sitta knäpptysta i kyrkan.
– Om barnet börjar gråta eller
blir livligt är inte så farligt. Man ska
Erin och
Noel pysslar
medan
mamma LiseLotte Wallin
följer med
gudstjänsten.
komma till gudstjänsten och ta det
som det kommer, säger Björkgren.
Regelbundna deltagare
Fredrik Portin är själv präst och forskare. Han jobbade tidigare som församlingspastor vid ÅSF. Han deltar i
gudstjänsten så gott som varje söndag, tillsammans med dottern Lea,
2,5 år. Hon är därför en van besökare
av domkyrkan och barnhörnan.
– Det värsta jag vet är föräldrar
som tvingar sina barn att sitta i kyrkobänken, säger Portin. Barnen ska
få vara fria i kyrkan och det är församlingen som får anpassa sig till
barnen och inte tvärtom.
Han säger att barnhörnan fått
överväldigande positivt bemötande
av församlingsmedlemmarna.
– De som kommit med kritik är
oftast sådana som inte själva besöker kyrkan men har förutfattade meningar om att ”är det nu bra att barnen springer omkring i kyrkan”.
Mer marknadsföring
Vi har kommit fram till nattvarden
och Linda Haglund plockar undan
allt hon plockat fram. Vaxdukarna
viks tillbaka och borden och bänkarna staplas in i Agricola-kapellet.
– Barnen uppskattar det här jättemycket. Fast de är små minns de
platsen. Att modellera har varit en
riktig succé. Ibland har de också fått
färgläggningsbilder som är anknytna till gudstjänstens tema att färglägga.
Delaktigheten kan ännu bli större. Under predikan brukar barnen gå
längre fram så de kan ta del av den.
Kyndelsmässodagens predikan hade
ett ”barnvänligt” budskap som de lite större barnen kunde förstå.
Haglund säger att barnhörnan ännu ska marknadsföras mer på till
exempel Facebook. Följer man Åbo
svenska församling där så vet man
vad som händer.
Nadine Karell
❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧
Politik och kyrka
Uskollisten näytelijöiden lisäksi myös rekvisiittana toimiva pyörätuoli ja sininen torkkupeitto ovat
olleet mukana alusta saakka.
ka kautta siirrytään kohtauksesta
toiseen. Vastaavasti kun on mukana lauluntaitajia ja muusikko, niin
myös musiikkia kuullaan esityksissä.
Treenejä pidetään joskus harvemmin ja joskus tiuhemmin mutta tavoitteena on, että kotiläksyt tehtäisiin hyvin niin että harjoituksissa
voitaisiin keskittyä olennaiseen. Aika paljon sitä harrastelijalle tulee
muistettavaakin:
– Minä olen jo 80, ja minun iässäni täytyy hyvin paljon treenata, että muistaa vuorosanat. Yleensä kun
olen vaikka kävelyllä, koetan siinä
samalla höpötellä näitä, että jäisivät
mieleen, Ainasoja miettii.
Tarinatehtaan voi myös tilata
esiintymään: he ovat käyneet esimerkiksi palvelutaloissa ja vaikka
keventämässä erilaisia koulutuksia.
Kun viime vuonna Yhteisvastuukeräyksen tiimoilta pidettiin kulttuuri-ilta, niin siellä oltiin myös.
Tilaisuudesta tuli rahallinen menestys, joten tänä vuonna mennään taas.
Ja vaikka Tarinatehtaan teemat
ovat vakavia, niin kyllä hauskuuttakin mahtuu mukaan:
– Viimeksi mä jäin kiinni pyörätuoliin mikrofonistani, kun piti siitä nousta rauhallisesti ja seesteisesti taivaaseen, Leppänen kertoo. Mentiin sitten sillä kertaa vähän suuremmalla ryminällä.
Roope Lipasti
Pitääkö olla pahoillaan? -näytelmän ensi-ilta Kaarinan kirkolla
torstaina 12.3. klo 18.30
I
allmänhet har kyrkan och församlingarna strävat
efter att inte blanda ihop partipolitik och tro. Redan Luther strävade till att komma tillrätta med
påvens maktfullkomlighet som både den värdsliga
maktens och den andliga maktens ledare. Då vi nu går
till val den 19 april kan det vara klokt att tänka över
vad följande regering kommer att behöva ta itu med.
Många av de målsättningar som den nuvarande regeringen hade på sitt bord har inte blivit uppfyllda.
Den ekonomiska verkligheten är en svår knäckfråga
och det är svårt att samtidigt spara och ändå stimulera
en tillväxt. Risken är att det uppstår ett gap mellan vad
som uppfattas vara verkligt och viktigt hos blivande beslutsfattare och väljare.
Inom kyrkan har man velat lyfta fram sådant som ur
ett kyrkligt perspektiv är angeläget att åtgärda. Det är
genom den konkreta dagliga erfarenheten som kyrkan
vill föra fram frågor som är angelägna att få med i regeringens verksamhetsplan. Två av de konkreta åtgärder man föreslår syns ur mitt perspektiv som kyrkoherde vara speciellt värda att ta på allvar.
De relativt fattiga barnfamiljernas antal har tredubblats. Nio procent av barnfamiljerna lever med små inkomster och 0,9 -1,4 procent av barnen lever i famil-
jer som tar emot långvarigt utkomststöd. Det är ett faktum som syns i besöken till diakonin som försöker lappa de luckor som infinner sig i bidragsdjungeln. Från
kyrkans sida finns ett önskemål om ett åtgärdsprogram för regeringen att minska på fattigdomen i barnfamiljerna.
En annan fråga som enligt mig är värd att lyfta fram
är de religiösa aspekterna vid beviljande av asyl. Lagstiftningen hos oss som innefattar religionsfrihet är
ingen självklarhet. Regeringen bör därför fästa uppmärksamhet vid att förföljelse på grund av religion och
övertygelse också i praktiken beaktas vid asylbeslut.
Asylsökandes religionsfrihet ska tryggas under hela asylprocessen. Friheten gällande religion och övertygelse beaktas särskilt i verksamheten vid mottagningscenter och i åtgärder som stöder integrationen av invandrare.
För övrigt anser jag att varje enskild församlingsmedlem skall handla fritt efter sitt samvete i respekt för
att det finns olika åsikter i politiska frågor.
Nalle Öhman
Kyrkoherde
9
KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015
askelta kohti
kastepäivää
Kaste on luterilaisen kirkon sakramentti eli pyhä toimitus.
Kasteessa pyydetään uuteen elämään parhaita mahdollisia
asioita: siunausta, turvaa ja rakkautta, jotka kantavat läpi
koko elämän. Kasteessa Jumala kutsuu lapsen nimeltä
omakseen, lupaa pitää hänestä huolta ja olla läsnä hänen
elämässään.
Kaste liittää lapsen myös seurakunnan jäseneksi ja antaa
hänelle oikeuden tulla huomioiduksi omana ainut­
laatuisena itsenään tasavertaisena seurakunnan jäsenenä.
Kastetoimitus järjestetään tavallisesti noin kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Tämä suositus liittyy Väestörekisterikeskuksen
sääntöön, jonka mukaan lapselle
on rekisteröitävä nimi kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.
Erikseen sovittaessa kuitenkin myös
muu ajankohta on mahdollinen.
Valtaosa suomalaisista kastetaan
vauvoina, mutta kasteelle voi hyvin
tuoda myös isomman lapsen.
Lapsi voidaan kastaa, mikäli vähintään toinen hänen vanhemmistaan on kirkon jäsen. Mikäli kumpikaan vanhemmista ei kuulu kirkkoon, ei lasta voida alle 15-vuotiaana ottaa kirkon jäseneksi.
2
1
Kaste varataan
kotiseurakunnasta
Pian vauvan syntymän jälkeen jokainen seurakuntaan kuuluva perhe
saa kirjeen omasta kotiseurakunnasta. Siinä kerrotaan vinkkejä kastetoimituksen järjestämiseen sekä esimerkiksi nimen valintaan. Kasteperhe ottaa yhteyttä kotiseurakunnan seurakuntatoimistoon ja sopii kasteen
ajasta ja paikasta, kastepapista sekä muista kastetta koskevista käytännön asioita.
Kastejuhlaan saat
tilat veloituksetta
Kastetilaisuuden voi järjestää kotona, isovanhempien luona, kirkossa,
seurakuntakodissa tai muussa kasteperheelle tärkeässä paikassa. Kaste voidaan toimittaa myös jumalanpalveluksen yhteydessä, jolloin koko
läsnä oleva seurakunta pääsee osalliseksi kasteperheen juhlasta.
Suosittu vaihtoehto on kastetilaisuuden järjestäminen seurakuntien
juhlatiloissa. Seurakunnan jäsenet
saavat valtaosan tiloista maksutta
käyttöön kolmeksi tunniksi kastetilaisuuden järjestämistä varten. Poikkeuksia juhlatiloista ovat Maarian
ja Katariinan pappiloiden juhlahuoneistot sekä Nummen seurakuntakoti, joiden käytöstä peritään normaali
korvaus myös kastetilaisuuksissa.
3
Kastekeskustelussa
tutustutaan pappiin
Kastepappi tulee perheelle tutuksi ennen kastejuhlaa. Usein pappi tulee tapaamaan vauvaperhettä kotiin, mutta kastetapaamisen voi sopia
myös esimerkiksi seurakunnan tiloihin. Kastekeskustelussa käydään yhdessä läpi kastetoimituksen kulkua
sekä jutellaan esimerkiksi nimestä,
kummeista ja kasteen merkityksestä.
4
Timo Jakonen
Kastemekkoja
löytyy lainaksi
Kastetilaisuudessa lapsi puetaan
yleensä valkoiseen kastemekkoon. Se
kertoo pyhyydestä, puhtaudesta, ilosta ja kiitoksesta.
Kastemekkona toimii yhtä hyvin
kymmeniä vuosia vanha perintöaarre, itse tehty ihanuus tai tilaisuutta varten hankittu tai lainattu puku.
Monet seurakunnat lainaavat kastemekkoja kastetilaisuutta varten. Lainattava kastemekko löytyy esimerkiksi Henrikin-, Martin-, Pyhän Katariinan ja Kaarinan kirkosta. Tuomiokirkossa, Pallivahan ja Paattisten kirkossa sekä Mikaelinkirkossa
on kaikissa kaksi kastemekkoa. Kirkkojen lisäksi kastemekkoja lainaavat
myös paikalliset yhdistykset: esimerkiksi Kaarinan MLL vuokraa kastemekkoja kaarinalaisille perheille.
5
Kastepöytä syntyy
myös kotikonstein
Kastetilaisuus ei vaadi paljoakaan
rekvisiittaa: pöytä, liina, malja ja
kynttilä riittävät. Kastepöytä peitetään valkealla liinalla ja sille asetetaan kastemalja, esimerkiksi keittiön
kaapista löytyvä juhlava kulho. Lisäksi pöydälle laitetaan kynttilä sekä usein myös kukkia ja Raamattu. Kastemalja täytetään ennen tilaisuuden alkua lämpimällä vedellä ja
lapsen pään kuivaamista varten tilaisuuteen varataan pieni valkoinen
liina tai pyyhe. Jos kaste toimitetaan
seurakunnan tiloissa, on valmistautuminen vielä helpompaa, sillä silloin seurakunta huolehtii kaikista
kastepöydän tarvikkeista.
6
Kummit kulkevat
rinnalla
Kummit ovat lapselle läheisiä ihmisiä, usein esimerkiksi vanhem­pien
ystäviä tai sukulaisia. Heidän tärkeänä tehtävänään on pitää lapsesta huolta sekä kulkea hänen lähellään koko elämän ajan. Kastettavalla lapsella tulee olla vähintään kaksi
kummia, jotka ovat konfirmoituja ja
evankelisluterilaisen kirkon jäseniä.
Poikkeustapauksissa riittää yksikin
kummi. Ylärajaa kummien määrällä ei ole, mutta useimmiten kastettavalla lapsella on nykypäivänä käytännössä 2–4 kummia. Kummina
oleminen on elämänmittainen kunniatehtävä, josta ei voi irtisanoutua
eikä ketään irtisanoa. Poikkeustapauksissa kummeja voi kuitenkin lisätä tarvittaessa jälkikäteen.
7
Kastetilaisuus etenee lapsen
ehdoilla
Kastetilaisuus on pieni jumalanpalvelus. Siihen kuuluu kastetoimituksen lisäksi yleensä kaksi virttä ja
kaksi raamatunkohtaa. Usein joku
perheenjäsenistä, kummeista tai isovanhemmista osallistuu raamatunkohtien tai rukousten lukemiseen.
Vauva on kastetilaisuudessa yleensä kummin, vanhemman tai isovanhemman sylissä.
Kastetilaisuus on lapsen juhla ja
se etenee lapsen ehdoilla. Pienet itkut eivät kastetilaisuutta hetkauta,
mutta isomman kriisin iskiessä kastetilaisuus voidaan tarvittaessa keskeyttää hetkeksi ja jatkaa sitä vaikkapa maitotauon jälkeen.
8
Kastejuhlassa
tärkeintä on
yhdessäolo
Kastetilaisuuden jälkeen järjestetään usein pieni kahvihetki. Tär-
KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015
Timo Jakonen
10
8
keintä tässä juhlassa eivät ole tarjoilut tai puitteet, vaan yhdessäolo ja
lämmin tunnelma. Kastekahvit antavat kaikille mukana olijoille mahdollisuuden pysähtyä yhdessä iloitsemaan vastasyntyneestä lapsesta. Toisinaan päivänsankari osallistuu tunnelmaan ja kiertää juhlassa sylistä syliin, toisinaan taas nukkuu makeasti väsyneenä äskeisestä suorituksestaan.
9
Kastekynttilä
muistuttaa
kastepäivästä
Seurakunta lahjoittaa lapselle kastetilaisuudessa kastekynttilän ja kastetodistuksen. Kummeille annetaan tilaisuudessa kummitodistukset.
Lapsen nimi luetaan seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa, ja siellä rukoillaan hänen sekä
vanhempien ja kummien puolesta.
Kastepappi varmistaa etukäteen vanhemmilta, saako nimen lukea jumalanpalveluksessa.
Kastekynttilä muistuttaa lapsen elämän ensimmäisestä juhlasta
myös lapsen kasvaessa. Kynttilää voi
polttaa vaikkapa syntymäpäivänä
tai kasteen muistopäivänä. Samalla
on hyvä tilaisuus palata hetkeksi yhdessä vauva-ajan muistoihin, selailla vanhoja valokuvia ja kiittää elämän ihmeestä.
10
Seurakunta kulkee
vauvaperheen
rinnalla
Kastepäivän jälkeen jatkuu jälleen
perhearki iloineen ja haasteineen.
Silloin on hyvä muistaa, että seurakunnat kulkevat perheen rinnalla kaikissa elämän vaiheissa. Vauvamuskarit, vauvakahvilat ja perhekerhot kutsuvat pienokaista ja hänen vanhempiaan mukaan yhteiseen puuhailuun. Samalla ne tarjoavat hyvän mahdollisuuden tutustua
lähiseudun muihin vauvaperheisiin
ja jakaa yhdessä vauva-arjen iloja
sekä myös haasteita.
Isommat lapset ovat tervetulleita
seurakunnan järjestämiin 3-5-vuotiaiden päiväkerhoihin. Seurakunnissa järjestetään lapsiperheille myös
monia muita yhteisiä kerhoja, tapahtumia ja perhejumalanpalveluksia. Tietoa niistä saat verkosta www.
kirkonrotta.fi tai omasta kotiseurakunnastasi.
Rita Suhonen
:
Lisätietoa kastejärjestelyistä:
Nimeltä kutsuttu – kaste on
lapsen ensimmäinen juhla.
Seurakuntayhtymän lapsityön
johtaja Mirkka Torpan laatima
kaste-esite.
www.kirkkoon.fi/kaste
Alfonsin ja Vincentin
ensimmäinen juhla
Kaste on vastasyntyneen ensimmäinen
oma juhla. Silloin läheiset kokoontuvat
yhdessä pyytämään pienokaisen
matkaan parhaita mahdollisia asioita:
siunausta, turvaa ja rakkautta.
Pienet kaksospojat Alfons ja Vincent
saivat kasteen lahjan elämäänsä Turun
Martinkirkossa helmikuussa.
Varttia ennen kastetoimituksen alkua
Martinkirkon sivuhuoneessa käy vipinä. Mitä puetaan kastemekon alle? Annetaanko tutin olla suussa? Ja
kuka lukikaan evankeliumitekstin?
Keskellä aikuisten hääräävää joukkoa suurta juhlapäiväänsä tyynenä
odottelevat turkulaisten Sanna Forsellin ja Michael Sundstenin kolmikuiset kaksospojat.
Päivänsankarit saavat pian ylleen
vanhempiensa yhdessä hankkimat
pellavaiset kastemekot. Äidin pojilleen kutomat sievät valkoiset neuleet
jätetään odottamaan kastekahveja.
Juhlan keskipisteet tuskin tietävät,
että kastetilaisuutta odotettu perheessä jo pitkään. Äiti Sanna varasi ihailemansa Martinkirkon kastepaikaksi jo marraskuussa. Samalla
buukattiin kastejuhlan viettopaikaksi viereinen Martin seurakuntatalo,
jonka perhe sai käyttöönsä maksutta
kolmen tunnin ajaksi.
Vaikka yhä useampi perhe valitsee
tänä päivänä kotikasteen, päättivät
Sanna ja Michael kastaa pienokaisensa kirkossa. Kastepaikan valinta pienen puutalokodin ja 800-paikkaisen funkkiskirkon välillä oli vanhempien mukaan helppo.
– Kirkkokaste tuntui juhlavammalta ja oikeastaan ainoalta vaih-
toehdolta myös kotimme ahtauden vuoksi. Maisemantutkijataustani johdosta olen aina ihannoinut
Martinkirkon ulkoasua, joka erottuu persoonallisesti edukseen muihin Turun kirkkoihin nähden. Martin seurakuntatalo on tyylikäs ja
sointuu kirkon kanssa viehättävästi yhteen. Kirkko, seurakuntatalo ja
niiden välissä oleva aukio ovat kuin
pieni pala Italiaa keskellä Turkua.
Kastejuhlaa edeltävät viikot ovat
kuluneet perheessä ja lähipiirissä arjen pyörityksen ohella leipomisen ja
juhlan suunnittelun merkeissä. Kastepapinkin kanssa ehdittiin tavata
ennen juhlapäivää. Rennossa jutus-
teluhetkessä käytiin yhdessä läpi tilaisuuden kulkua. Keskustelu versoili kuitenkin luontevasti myös yhteiskunnallisiin kysymyksiin sekä kirkon ydinkysymyksiin.
– Jutustelimme muun muassa
suomalaisten nuorten voinnista sekä
kirkon arvoista ja tilanteesta, Sanna kertoo.
Kaste avaa portin
seurakuntaan
Kun pitsisomisteiset pellavamekot on
puettu ylle ja sopivat sylipaikat etsitty kummien käsivarsilta, on aika siirtyä kirkon takahuoneesta alttarille. Sen läheisyyteen kokoontu-
10
11
KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015
KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015
Kasteessa lapsi saa
lahjaksi Jumalalta uskon,
armon ja siunauksen.
Kastemaljan vesi
muistuttaa Jumalan
armosta ja synneistä
puhdistautumisesta.
Alfonsin ja Vincentin
vanhemmat Sanna Forsell
ja Michael Sundsten
ovat kiitollisia pienistä
ihmeistään.
Molemmat pojat saivat
elämänsä varrelle viisi
kummia. Sanna ja Michael
pyysivät kummeiksi
perheelle tärkeitä
sukulaisia ja ystäviä.
Kaste­todistukset
säilyvät
kodissa
muistona
kastepäivästä.
Alfons ja Vincent
saivat kastelahjaksi
kotiseurakunnastaan
Marttojen kutomat
pienet villasukat.
Kaste on perheemme
taipaleen tärkein juhla.
Pojat siunataan
elämää varten.
Lähipiiri osallistui kastejuhlaan
yhteisen siunauksen ja
rukouksen kautta.
Kastekynttilä muistuttaa
lapsen elämää johdattavasta
Kristuksen valosta.
vat kasteperheen lisäksi heidän lähimmät ystävänsä ja sukulaisensa.
Kaksospoikien kastetilaisuutta seuraa
kaikkiaan kolmisenkymmentä huolella valittua henkilöä.
– Kaste on perheemme taipaleen
tärkein juhla. Pojat siunataan elämää varten ja kaste on kristityn elämän tärkein kirkollinen toimitus,
jossa pojistamme tulee kristittyjä.
Myös poikien nimet tulevat samalla virallisemmiksi, kun ne näin kirkossa siunataan, vanhemmat pohdiskelevat.
Molemmat pojat saavat tueksi elämänsä varrelle viisi kummia. Kastepappi Juhana Markkula muistuttaa, että kummit muodostavat yhdessä muiden sukulaisten ja ystävien kanssa pojille verkon, joka tukee
heidän elämäänsä haastavampinakin hetkinä. Kummien tehtävänä on
myös huolehtia perheen rinnalla lasten kristillisestä kasvatuksesta: siitä,
millaisia arvoja he elämässään oppivat ja millaiseen elämänkatsomukseen he kasvavat.
– Kaste avaa lapselle portin seurakunnan jäsenyyteen. Kasteessa lapsi
saa lahjaksi Jumalalta uskon, armon
ja siunauksen. Se tarkoittaa, että Taivaan isä on lähellä ja hänen puoleensa voi kääntyä kaikissa asioissa,
Juhana Markkula luonnehtii.
Kastetoimitus etenee perinteisellä ja monelle tutulla kaavalla. Se si-
sältää kaksi vanhempien yhdessä papin kanssa valitsemaa virttä, papin
puheen, kummin lukeman evankeliumitekstin sekä yhteisiä rukouksia
päivänsankarien puolesta. Kastekaavaa sovelletaan Markkulan mukaan
aina tilannekohtaisesti. Itkuisen ja
levottoman vauvan kasteessa virsien
säkeistöjä vähennetään ja puhettakin
lyhennetään.
Kastekaava tarjoaa lähipiirille monia osallistumisen mahdollisuuksia.
Kummit ja läheiset voivat evankeliumitekstin lisäksi osallistua myös rukouksiin ja isompi sisarus puolestaan vaikkapa kuivata vauvan pään
kasteen jälkeen. Myös kirkkoon sopivat musiikkiesitykset tai runot ovat
tervetulleita ja luovat juhlavaan tilaisuuteen oman persoonallisen säväyksensä.
Nimillä on
pitkä tarina
Turun ja Kaarinan alueella kastetaan tällä hetkellä noin 60 prosenttia
syntyneistä lapsista. Kastetoimitusten määrä on laskenut viime vuosina
jatkuvasti, ja kastetoimitusten sijaan
monessa kodissa vietetäänkin tänä
päivänä ei-kirkollisia nimiäisiä.
Nimeä ja sen antamista pidetään
siis tärkeänä, ja kirkollista kastetilaisuuttakin pidetään usein omalla tavallaan nimenantojuhlana. Vaikka
ihan virallisten oppien mukaan vau-
van nimi rekisteröidäänkin Väestörekisterissä, on kastekirkko silti usein
ensimmäinen paikka, jossa pienokaisen nimi lausutaan ääneen kaikkien
läheisten kuullen.
Sanna ja Michael olivat sopineet
poikiensa nimistä jo hyvissä ajoin ennen syntymää. Alfons Miki Casimir
sai etunimensä äidin ja isän lempianimaatiohahmon, suomenkielisten
Mikko Mallikkaanakin tunteman Alfons Åbergin mukaan. Toinen nimi
juontuu isä-Michaelin lempinimestä
ja kolmas nimi Casimir annettiin äidin edesmenneen kissan mukaan. Velipoika Vincent Sisu Sylvesterin ensimmäinen nimi puolestaan muistuttaa äidin lempitaiteilijasta, toinen nimi jo vatsassa huomatusta sisukkaasta taistelijaluonteesta ja kolmas nimi
puolestaan äidin lempinimestä sekä Sylvester-kissahahmosta. Lempinimekseen Vincent sai nimen Vinski.
Nimien ideointi oli luovien vanhempien mielestä mukavaa yhteistä puuhaa. Samalla se myös loi yh­
teyksiä kumpaankin lapseen jo raskauden alkumetreillä.
– Alfonsin nimen päätimme heti
samana iltana, kun isä sai tietää raskaudesta. Kun saimme kuulla tuplaraskaudesta, oli Vincentinkin nimi
kokonaisuudessaan pian päätetty. Lopulta poikien ulkomuodon ja luonteen perusteella valitsimme, kumpi
pojista saa Alfonsin ja kumpi Vincen-
tin. Nimet eivät olleet salaisuuksia,
vaan puhuimme lapsistamme etunimillä jo ennen syntymää, Sanna ja
Michael kertovat.
Papin lausuessa pienten poikien
nimet ääneen ne kuulostavat silti erityisen juhlavilta. Tässä he nyt ovat,
elämämme kaksi pientä ihmettä, joiden kehityksen seuraamiseen ei tunnu koskaan kyllästyvän. Alfons ja
Vincent, kaksi suloista poikaa, jotka
ovat täysin riippuvaisia vanhemmistaan. Elämä tuntuu etuoikeutetulta,
uudelta ja ihmeelliseltä, tässä ja nyt.
Kastejuhlasta
kotiarkeen
Kun pojat ovat saaneet kasteen, siunauksen ja molemmat oman nimikoidun kastekynttilänsä sekä kotiseurakunnan Marttojen kutomat pikkuruiset villasukat, on aika siirtyä viettämään kastejuhlaa viereiseen Martin
seurakuntakotiin. Kahvipöytään on
katettu vanhempien ja läheisten valmistamia ihania herkkuja, ja leppoisan rauhallinen puheensorina täyttää pian koko salin. On aika jutella,
vaihtaa kuulumisia, ihastella pieniä
prinssejä ja olla kiireettömästi yhdessä läheisten kanssa.
Juhlapaikan valinta tuntuu Sannasta ja Michaelista edelleen oikealta. Tuplasti kuormittavan vauva-arjen keskellä tuntuu hyvältä, että juhlaa vietetään jossain muualla kuin
omassa pienessä kodissa. Seurakunnan juhlatilaan on helppo tulla ilman tuntikausien valmisteluja. Yhtä helppoa sieltä on myös lähteä takaisin omaan rakkaaseen kotiin yhdessä ikioman perheen kanssa. Jatkaa juhlan jälkeistä arkea ja luonnostella suuntaviivoja pienten aarteiden elämälle.
Vanhemmat myöntävät, että molempien elämä on muuttunut paljon
oman perheen myötä. Elämän keskipiste on siirtynyt omasta itsestä ja
puolisosta lasten etuun ja hyvinvointiin. Kahden pienen pojan kasvattaminen tuntuu samaan aikaan käsittämättömän ihmeelliseltä ja mittaamattoman vastuulliselta tehtävältä.
– Haluamme antaa lapsillemme
paljon aikaa ja kasvattaa heitä rehellisiksi, toisia kunnioittaviksi omiksi
yksilöikseen. Toivomme, että he voisivat toteuttaa omina itsenään ainutlaatuisuuttaan. Vanhempina haluamme olla läsnä lapsillemme ja toivomme, että he voivat jutella kanssamme mistä vain. Unelmoimme, että kotimme on heille aina mahdollisimman turvallinen paikka elää ja
kasvaa.
Rita Suhonen
Nimi lasta myöten
Emma, Onni, Aino,
Elias, Aada, Leo,
Sofia, Eetu, Ella, Aleksi...
Kuulostaako tutulta? Ei ihme, sillä nämä ovat 2010-luvulla kastettujen lasten suosituimpia etunimiä. Esimerkiksi vuonna 2013
Emman sai ensimmäiseksi nimekseen 445 tyttöä ja Onni annettiin etunimeksi 431 pojalle. Ruotsinkielisistä tyttöjen nimistä suosituin oli tuolloin Ellen ja poikien
nimistä Emil.
Monet nykyajan kasteilmoitusten nimistä muistuttavat lukijoitaan isovanhempien ja isoisovanhempien sukupolvista. Mielenkiintoista onkin, että monet tämän päivän trendinimistä ovat
olleet hyvin suosittuja 1920- ja
1930-luvulla. Sitä vastoin monet 1940- ja 1950-luvun suosikkinimistä tuntuvat nykyvanhemmista liian keski-ikäisiltä pienelle
lapselle. Nimimuoti tuntuu etenevän sykleissä ja hyppäävän yhden sukupolven yli. Jonakin päivänä lienee siis jälleen uusien
Penttien, Markkujen ja Pirjojenkin vuoro.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän keskusrekisterin johtaja Heikki Arikka törmää päivittäin työssään suomalaislasten
etunimiin. Tuttuihin ja turvallisiin, mutta yhä useammin myös
vieraampiin ja persoonallisempiin
nimivaihtoehtoihin. Silloin on
pohdittava, missä menee sopivan
ja epäsopivan välinen raja.
– Parhaimmillaan hyvä nimi
on sellainen, että siitä kuulee sukupuolen, se ei ole halventava tai
loukkaava ja se sopii kantajalleen,
Arikka luonnehtii.
Viime vuosina perheet ovat
haastaneet nimiehdotuksillaan
yhä enemmän perinteistä ajattelua ja nimikulttuuria. Yksilöllistyminen on voimakasta, ja monet
perheet etsivätkin ainutlaatuista
nimeä omalle pienokaiselle. Usein
kiikarissa on täysin uniikki nimi,
jota ei ole kenelläkään muulla samana vuonna syntyneellä pienokaisella. Myös sukupuolineutraalit nimet ovat tällä hetkellä muodissa.
– Nimeä pohdittaessa on hyvä
muistaa, että lapsi kantaa nime-
ään koko elämänsä ajan. Nimi on
tärkeä osa jokaisen ihmisen identiteettiä, Arikka muistuttaa.
Tarvittaessa Arikka kysyy näkemystä vieraiden nimien hyväksyntään maistraatilta. Jos nimi vaikuttaa käytäntöjen vastaiselta, hän pirauttaa vanhemmille ja juttelee aiheesta lisää. Usein
yhteisymmärrykseen päästään
kohtalaisen helposti, ja pienellä
kompromissilla kuten yhden kirjaimen muutoksella löydetään
lapselle vanhempien toiveiden
mukainen ja samalla nimiviranomaistenkin hyväksymä etunimi.
Turun kokoisessa kaupungissa hyväksyttyjä ja hyllytettyjä nimiä ei isommin viitsi ääneen
huudella. Valtakunnallisesti erikoisista nimistä viime vuosina läpi ovat menneet kuitenkin esimerkiksi luonnonystävien rakastamat Metsänpoika, Tuulenpoika
ja Raparperi. Hyväksyttyjen listalle ovat päässeet niin ikään poikien
nimistä Avelito, Olly, Jofur, Oitto ja Simmu sekä tyttöjen nimistä muun muassa Leedsia, Gleia,
Nnemo, Pommiina ja Veanna.
12
13
KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015
KOLUMNI
Tervetuloa tutustumaan!
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p. 040 1840 123
www.turundiakoniasaatio.fi
Puntarikatu 1, 20780 Kaarina
Puh. (02) 2432 779
www.kaarinanseudunht.fi
Avoinna arkisin 9.00 - 16.30
§
LAKITOIMISTO VARATUOMARI ANNE TEURI
• Riita ja rikosasiain oikeudenkäynnit, myös maksuttomat
• Perintö- ja perheasiain oikeudelliset ym. kauppakirjat ja
sopimukset, testamentit, avioehdot, avioeroasiat jne.
• Maksuton puhelintiedustelu
Tullikatu 11, 21100 Naantali
Puh. 02 435 1124, 040 072 0178
[email protected]
www.anneteuri.fi
MessuT LuTherin kirkoLLa
Su 1.3.
Su 8.3.
Su 15.3.
Su 22.3.
klo 11
klo 11
klo 11
klo 11
Messu, Timo Nisula
Messu, Timo Nisula
Messu, Timo Nisula
Messu, Olli Koskenniemi
Turun Lutherin kirkko, Puutarhakatu 8 a
www.sley.fi/varsinaissuomi
Eikö Jeesuskin
ollut erilainen?
Kirkon piirissä tapahtuu juuri nyt enemmän kuin vuosikausiin. Kotimaa24.fi -uutispalvelu tarjoaa viimeisimmät
uutiset, mielipiteet ja keskustelut osoitteessa
kotimaa24.fi – pysyt ajan tasalla.
Vain
4,90 €
/kuukausi
Tilaa osoitteessa kotimaa24.fi, vain 4,90 €/kk
P
oikamme sai kastelahjaksi
ystäviltämme pienen laatikollisen kortteja. Sievästi
kuvioiduissa pahvikorteissa on jokaisessa kirjoitettuna vauvan kehitysvaiheeseen liittyvä edistysaskel.
Idea on yksinkertaisuudessaan
hauska. Kortti vauvan käteen ja
sitten räpsäistään kuva.
”Tänään istuin ensimmäisen
kerran.”
Laiskan äidin versio perinteises­
tä vauvakirjasta siis. Sitä tosin
olen miettinyt, miksi vauvakirjois­
sa- ja korteissa taltioidaan ylös
vain fyysiseen kehitykseen liittyviä
asioita. Syytä olisi rehellisyyden
nimissä kuvauttaa vauva kortin
kanssa – ja ehkä myös hänen uupuneet vanhempansa niinä aamu­
yön tunteina, kun vauva valvottaa
sekavalla vuorokausirytmillään.
”Tänään sain ensimmäisen korvatulehdukseni.”
Vaikka kuvaamisen välineet
ovat muuttuneet, olemme yhä tottuneet siihen, että perhealbumeihin kuuluu vain kauniita kuvia
- pysäytettyjä hetkiä vähän irrallaan todellisuudesta. Oikeasti perheiden olisi syytä lähettää hymyilevän tonttulakkipäisen joulukorttiposeerauksen sijaan se hetki ennen kuvaa, jossa vauva rääkyy pää
punaisena typerää päähinettä.
Niin ei kuitenkaan tehdä. Poseeraaminen on yhä pop. Kuvis-
sa kuuluu hymyillä. Lasten ja aikuisten.
Muutoin hetkien ikuistaminen
on suuressa murroksessa. Ihmiset kuvaavat ihan kaikkialla. Hetken tallentamisesta on kadonnut
lumous ja juhlavuus. Vain harva
otos päätyy paperille ja albumiin
asti. Muistot kulkevat kännykässä
– kunnes puhelin rikkoutuu.
Luennoilla ei enää kuulemma tarvitse kirjoittaa muistiinpanoja, koska powerpoint-esityksestä
voi napata kännykällä kuvan. Lomaterveiset lähettyvät multimediaviestinä reaaliajassa sen maailmaa
kiertäneen postikortin sijaan. Ikinä
en unohda sitä ravintolan naapuripöydässä treffeillä istunutta pariskuntaa, jossa mies otti kuvan joka ainoasta ruuan yksityiskohdasta
lähettääkseen ne verkkoon muiden
ihailtavaksi. Tuskin tuli toisia treffejä. Olisi edes tajunnut kuvata sitä
viehättävää vastapäistä naistaan.
Kuvaaminen on nykyään myös
sosiaalinen tapahtuma. Pari viikkoa sitten olin keskustelutilaisuudessa, jossa itse keskustelu ja sen
jälkeen sosiaaliseen mediaan tarkoitettuihin kimppaposeerauksiin
asettuminen kestivät käytännössä yhtä kauan. ”Täällä sitä sitten
oltiin”, haluttiin kuvan huutavan
katsojalleen.
Kuvan uusi tuleminen on tuonut keskuuteemme myös kohtikatsomisen törkyisen ja tirskistele-
Grace & Peace
Turkulainen
kansanedustaja
vän muodon. Roskalehdet täyttyvät
epätarkoista, yön tunteina otetuista
kännykkäkuvista, joissa jotkut etäisesti mikkoleppilampia muistuttavat
tyypit hoippuvat taksijonossa. Kuvaamiselle on vaikea asettaa rajoja.
Jotakin ajastamme kertoo ehkä
myös se, että usein kuvan keskipisteenä on minä, meitsie. Menemättä
saannuttavasti yhtä.
Sosiaaliseen mediaan päätyvät
usein ne kuvat, jossa elämästä näkyy
se esteettisempi puoli; siloiteltu, värikäsitelty ja rajattu versio.
”Jos minä haluan tänään laittaa
Instagramiin kuvan, niin sitten minä myös teen jonkun sellaisen tilanteen, josta voisin ottaa sinne kuvan”,
kertoi teinityttö Yle Uutisille elokuussa 2014.
Kuva ei siis välttämättä enää ole
pysäytetty hetki eletystä elämästä,
vaan kuvaa varten eletty elämä.
FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION
Silence
Before you read on,
please close your eyes
and listen for a moment. I’m sure
that what you hear is not absolute silence. There are so few moments of silence in our modern lives. Personally, as a TV addict and
music lover there is always background noise in our house in addition to my children’s constant
chatter. Finding a quiet moment
is not easy. My husband “hides”
in the bedroom; he says he’s going
to read, and he does love to read,
but I understand that he means he
just needs some peace and quiet.
My own quiet moments are away
vuotta. Sodan muistot elävät edelleen ja jälkipolville niitä välitetään
sanoin ja sävelin. Maarian seurakunnassa kuullaan maaliskuussa
Yrjö Jylhän talvisodan runoja Kiirastuli-kokoelmasta.
Esityksen on käsikirjoittanut Lasse Vahtola ja ohjannut Mirja Ahonen. Jylhän runoja lausuvat Vahto-
sa, jossa ei ole paikalla muita kuin
pappi ja kanttori. Miten yksinäistä
vainajan elämä on mahtunut olla,
kun arkun äärelle ei saavu yhtään
hyvästien heittäjää? Tätä kysymystä pohti norjalaissyntyinen, Helsingissä asuva valokuvaaja Trond H.
Trosdahl, joka seurasi yksinäisten
ihmisten hautajaisia kameransa
linssin läpi Honkanummen hautausmaalla ja kappelissa reilun vuoden ajan. Näistä kuvista syntyi Yksin viimeisellä matkalla -valokuvanäyttely, joka on esillä Henrikinkirkolla 1.3–6.4.
Kuvissa kuljetaan neljäntoista vainajan rinnalla. Trosdahl dokumentoi viimeisen matkan kaikki
vaiheet kylmiöstä siunaustilaisuuteen ja uurnalehtoon.
– Kuvaustilanteessa keskityin kuvaukseen, mietin valoja, sommittelua, kontrasteja ja näkökulmia.
Tunneaalto tuli vasta näyttelyn avajaisissa, missä näin katsojien reaktiot ja katsoin itsekin valokuvia uudenlaisessa ympäristössä. Olin koko ajan tiennyt olevani ison aiheen
äärellä, mutta vasta tuossa vaiheessa se tuli iholle, sanoo projektin aikana seitsemääntoista siunaustilaisuuteen osallistunut Trosdahl.
Näyttelyn koostaminen lähti liikkeelle Trosdahlin Kirkko ja kaupunki -lehdelle tekemästä artikkelista.
–- Aluksi ajatuksenani oli kuvata
kronologinen tarina yhden vaina-
from home, when walking to and
from the bus stop, or waiting for
the bus, or walking along the river. But even then I often find I am
talking to myself, especially if I
am working on a story to tell.
Earlier this month, our congregation was blessed to be able to attend a Silent Retreat. Each of us
got to spend time with ourselves
and our thoughts without distraction. As a person who normally lives with distraction my own brain
takes a long while to settle down
and settle in to the silent routine. Even before we went, I realised
that a weekend may not be suffi-
cient. I found myself wondering what I should think
about, given the time,
but that in itself was
not embracing the silence, but filling my
thoughts with a different
kind of chatter.
To embrace the silence requires focus on nothing but
my own moments of stillness are
not always times of silence. Times
of prayer come to mind, sitting in
the chapel or in the main nave of
the Cathedral, thinking of friends
and family in need, listening to
the echo of the pastor’s voice, hea-
ring the children as they run
around or scribble with pencils on paper, leaning on the
tiled floor.
In our monthly Mass of
Trust the music is from Taizé
and the sermon is replaced with a
long silence, a time of contemplation and reflection, a time to consider the readings, the prayers, or
to simply be in the silence.
These are my times of stillness
and peace and even without absolute silence I am truly grateful
for them.
Maria Vatanen
la ja Pasi Salminen. He myös esittävät sodan ajan musiikkikappaleita kitaralla ja mandoliinilla. Runoista ja runoilijan elämänvaiheista kertoo Veikko Sailola. Mukana
esityksessä on Turun Karjalakuoro.
Yrjö Jylhä oli tunnustettu kääntäjä ja runoilija jo ennen sotaa. Jylhä toimi sodan aikana komppanianpäällikkönä raskaissa paikoissa,
vaikka hän ei ollut ammattisotilas.
Jylhän sodan vaikein hetki oli, kun
hänen komppaniastaan kaatui yhdessä rynnäkössä 70 miestä. Tragedia jätti runoilijaan ikuisen haavan
ja lopulta Jylhä kuoli vuonna 1956
oman käden kautta.
Kaikuja sodan olosuhteista ja
tunnelmista kuuluu Kiirastuli-kokoelman runoissa. Kiirastuli ilmestyi vain vuosi sodan päättymisen
jälkeen ja se nousi välittömästi me-
kevään aikana lapsuuden ja kasvatuksen asiantuntijoita. Kolmen luennon sarja on nimetty osuvasti Vain
Elämää. Luennot on tarkoitettu kaikille lasten vanhemmille ja myös
kasvatuksen ammattilaiset ovat tervetulleita.
Sarjan aloittaa perhepsykoterapeutti, FT Florence Schmitt, joka
puhuu riittävän hyvästä vanhemmuudesta sunnuntaina 1.3. klo 16.
Schmitt käy esityksessään läpi sitä,
millaista vanhemmuutta eri-ikäiset
lapset tarvitsevat.
Sunnuntaina 22.3. klo 16 Saija
Westerlund-Cook esittelee avai­mia
lapsen hyvään itsetuntoon. Hän kertoo lapsen myönteisen itsetunnon
rakentamisesta ja onnistumisen ko-
Kiirastuli – Yrjö Jylhän
talvisodan runoja sunnuntaina
15.3. klo 14 Yli-Maarian
seurakuntatalolla ja samana
päivänä klo 17 Kotimäen
seurakuntatalolla.
● Sunnuntaina 8.3. klo 15–17
vietetään koko perheen Kirkonmäkitapahtumaa Mikaelinkirkolla. Luvassa on muun muassa grillimakkaraa, rapsutuskoiria, puuhapaja ja
koiravaljakkoajoa sekä klo 15 kirkon urkujen esittelyä ja klo 15.30
paloauto. Naistenpäivän kunniaksi kirkolla on samaan aikaan myös
Nice-tapahtuma, jossa on tarjolla muun muassa hartiahierontaa ja
God´s Gas Mikonmökki
Puutarhak. 24, Tku
MISSIONMEN.FI
UUSI KURSSI 25.2.2015 ALKAEN!
nyt myös lapsille oma alfa!
lue lisää: www.varikkoyhteiso.fi
?
onko kysymyksiä elämästä
Toisinaan Honka­n ummen kappelissa siunataan useampi vainaja samalla kertaa, mutta saatto­
väkeä ei Trond H.Trosdahlin kuvissa käy. Yksin viimeiselle matkalle -valo­kuvanäyttely on esillä
Henrikin­kirkolla 1.3.–6.4.
jan viimeisistä vaiheista. Hyvin pian kuitenkin tajusin, etteivät kuvat
olisi kertoneet tarpeeksi selkeästi ilman saattoväkeä tapahtuvien siunausten yleisyydestä.
Kuvasarjalla valokuvaaja haluaa
kiinnittää huomion yhä yleistyvään
yksinäisyyteen. Viimeiselle matkalle ei löydy saattajia, koska rinnalla eläjiä ei ole ollut elämänmatkallakaan.
Vaikka kuvat on otettu siunaustilaisuuksissa, näyttely ei kerro kuolemasta tai edes kyseisistä vainajis-
kemuksien metsästämisestä arjessa.
Keskiviikkona 22.4. klo 18 Kaarinan kirkolla luennoi lasten psyki­
atrian ja nuorisopsykiatrian eri­
koislääkäri, Mannerheimin lastensuojeluliiton uusi puheenjohtaja
Linnea Karlsson. Luennon teemana on perheiden taito olla yhdessä ja elää.
Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa
pääsy ja ne kestävät noin 1,5 tuntia.
Lapset voi ottaa tilaisuuksiin mukaan, mutta lastenhoitoa ei ole paikan päällä järjestettynä. Kaarinan
seurakunta järjestää tilaisuudet
yhteistyössä Kaarinan kaupun­gin kanssa ja Sosiaali- ja terveysministeriön KASTE-hankkeen
kanssa.
Kirkonmäellä supersunnuntai
nestysteokseksi. Kokoelmasta tuli
Jylhän suosituin teos.
ÄijäGospel-kuntojumppa
FT Stina
tina Carpelan ohjaa sinut hauskasti&turvallisesti entistä ehompaan kuntoon!
kunt
ÄijäGospelin tarjoavat Suomen Liikemiesten Lähetysliitto ja Mikaelin srk
Luentosarja kasvatuksesta
● Kaarinan kirkolla kuullaan
Kiirastuli-runoja talvisodan muistoksi
● Talvisodan päättymisestä
tulee maaliskuussa kuluneeksi 75
Koskettava valokuvanäyttely Henrikinkirkolla
● Yksinäisyys kilpistyy kipeällä tavalla siunauskappelis-
Kuvan
kautta
rakennetaan
minuutta
enemmän
kuin koskaan
ennen.
sen syvemmin selfie-keppien saloihin on hyvä muistaa, että vielä jokunen vuosi sitten itse itseään tuomiokirkon tornin kanssa samaan ruutuun asetteleva tyyppi olisi muiden
mielestä näyttänyt hullulta.
Kuvan kautta rakennetaan minuutta muiden silmiin enemmän
kuin koskaan ennen. En tiedä mitä
ajatella sosiaalisessa mediassa niistä teinityttöjen pikkuseksikkäistä tällääntymiskuvista, jotka tallentuvat
peilin kautta. Niissä kuvaaja ja kuvattava ovat konkreettisesti ja kiu-
Yksin viimeiselle matkalle
kaiken kokoisille, ikäisille ja kuntoisille miehille keskiviikkoisin klo 17-18
Tr o n d H . Tr o s d a h l
Turvallista ja kodikasta asumista Turun diakoniasäätiön
Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810 Turku.
Otetaan kuva!
Annika Saarikko
KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015
viiden euron hintaista kynsien parafiinihoitoa.
Tapahtuma jatkuu klo 17 vapaamuotoisella naistenpäivän Mikaelmessulla, jonka saarnaajaksi on saatu mediapersoona ja Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo.
Messun musiikista vastaa 40-henkinen Aboa Gospel -kuoro bändeineen.
Messun ajaksi lapsille on tarjolla
myös pyhis ja leffaklubi.
ta. Kuvat ovat tarina heidän yksinäisyydestään. Jokainen vainaja jää
katsojille tuntemattomaksi., Trosdahl korostaa.
Helsingissä yksinäisten hautajaisia järjestetään keskitetysti viikoittain Honkanummen hautausmaalla. Samalla kertaa voidaan saattaa
haudan lepoon useampikin vainaja.
Turussa ja Kaarinassa kaikki vainajat saavat perhesuhteista tai varallisuudesta riippumatta oman henkilökohtaisen siunaustilaisuuden.
Yksin viimeisellä matkalla
-valokuvanäyttely
Henrikinkirkolla, Peltolantie 2,
1.3.–6.4.
Näyttelyyn on mahdollista
tutustua ma-pe klo 9–15
sekä viikonloppuisin
tilaisuuksien yhteydessä.
Vapaa pääsy.
alfa
LAKIPALVELUT EDULLISESTI
www.nislaw.fi
puh. 044 7058940
Nislaw
Perunkirjoitus alk. 100,Testamentti alk. 80,Avioehto alk. 60,-
Lakiasiaintoimisto
Sinun asiallasi.
a
Soita j ä!
sä
l
kysy i
Servicehuset Wilen Gubbhemmet i Åbo r.f., allmännyttig förening etabl. 1892
MS-K
Kummin kans peliin 7.3.
● Tepsi kutsuu erityisesti
kummiporukoita, kummeja
ja kummilapsia, mukaan 7.3. klo
17 HK Areenalla pelattavaan TPSTappara-otteluun. TPS järjestää
toisena liigajoukkueena kummiottelun. Kummin kans peliin
-ottelu on tapahtuma, jolla Tepsi haluaa korostaa kummiuden
tärkeyttä kummius.fi:n kanssa.
Tapahtumassa TPS:n yhteistyökumppanina ovat Turun ja Kaarinan seurakunnat.
– On hienoa olla mukana edistämässä kummiutta. Tämä on
tärkeä asia ja tavoitteenamme on
tehdä tästä perinne, TPS:n toimitusjohtaja Mika Eskola kommentoi.
Ota kummilapsesi mukaan ja
tule kannustamaan Tepsiä HK
Areenalle. Myös TPS:n omat liigapelaajat kutsuvat omat kummilapsensa otteluun seuraamaan
kummisetiensä taistelua Tapparaa vastaan.
Erätauoilla seurakunnat kertovat kummitoiminnastaan, ja onpa paikan päällä myös arkkipiispa Kari Mäkinen, jolle ottelu on
osa Mikaelinseurakunnan piispantarkastusta.
Kummilippu D- ja yläkatsomoihin 15 € + 3 € toimitusmaksu /kummipari (2 lippua).
Lippupalvelupisteissä kautta
maan, www.lippupalvelu.fi
tai HK Areenan lipputoimistossa la 7.3. klo 16.00 alkaen
kampanjatunnuksella
“Kummius.fi”.
Varaa itsellesi tai ryhmälle aika ja
tule tutustumaan palvelutaloomme.
Kahvitarjoilu!
Palvelutalo Wilen, yleishyödyllinen yhdistys Turun Ukkokoti r.y. perust. 1892
14
MEILTÄ KUULOKOJEET
NOPEASTI ILMAN
JONOTUSTA
Puistokatu 10, 20100 TURKU
Ma - to 12.00 - 17.00
Pe - la 10.00 - 13.00
Myymälä 044 043 2040
Päivi 044 582 5360
KUULEMISEN
ERIKOISLIIKE
Risti-illat
MISSIONMEN.FI
Sinitaivassalissa
Rauhankatu 15 D, Tku
pe klo 18 parittomat vkot
Tervetuloa iltateelle
ja tuo ystäväsikin
hyvän sanoman
äärelle!
27.2.
13.3.
27.3.
10.4.
Kuusikymppinen Jaakko Löytty
esiintyy Mikaelinkirkossa
● – Ikä osoittaa merkkejään,
mutta sielu rokkaa edelleen! Tulevat
konsertit ovat jäävuoren huippu siitä
musiikista, mitä olen tehnyt yli nel­jän vuosikymmenen ajan, sanoo suomigospelin kivijalka Jaakko Löytty.
Löytyn musiikki on tullut vuosikymmenien aikana tutuksi kaikille rippikoululaisille. Kuusikymppisiään viettävä artisti juhlii työn
merkeissä ja kiertää kevään ja kesän aikana konsertoimassa ympäri
Suomea. Konserttikiertue alkaa 7.3.
Mikaelinkirkosta.
Onneksi verevän juurimusiikin
– kuten gospelin, bluesin ja virsien – esittäjät vain paranevat vanhetessaan, elämänkokemuksen ja katu-uskottavuuden kasvaessa. Tulevan 60-vuotisjuhlakiertueen ja levyn nimi on Hyvät sanat – Taivaallinen sävel.
– Toivon, että taivaan valtakunnan todellisuus toisi tänne sävelten
ja sanojen kautta edes pienen pilkahduksen itsestään.
Tasa-arvon puolesta,
turtumista vastaan
Konsertin ensimmäisen osion punaisena lankana on maailmanparantamisen palo.
– Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistäminen eivät ole vain
kauniita periaatteita. Ketään ei saa
syrjiä! Emme saa turtua ihmisten
kärsimykseen, taiteilija ja ihmisoikeustaistelija linjaa.
Luonteva yhteistyökumppani
Löytyn kiertueella on Suomen Lähetysseura.
– En olisi voinut keksiä konserttien keräystuloille parempaa kohdetta kuin työ vammaisten ihmisarvon toteutumiseksi Nepalissa,
Etiopiassa ja Botswanassa.
Juhlakonsertin toisen osion runkona ovat rakkaus- ja parisuhde-
laulut. Uskollisen yleisön ja Lähetysseuran lisäksi Löytty haluaa kiittää konserteissaan vaimoaan, kirjailija Kaija Pispaa. Taiteilijakaksikon yya-sopimus on kestänyt yli
40 vuotta.
– Me olemme selvinneet myrskyjenkin läpi. Taistelu jatkuu. Kyllä
me rakastamme toisiamme, vaikka
välillä otammekin kovasti yhteen.
Juhlakiertueella mukana on veljesten rytmiryhmä Mikko ja Sakari Löytty, luottomiehet Seppo Rauteva ja Jarkka Rissanen sekä Katariina Airas ja Laura Airola.
Janne Villa
Jaakko Löytyn konsertti
Mikaelinkirkossa
lauantaina 7.3. klo 18.
Liput: lippu.fi ja lippupalvelu.fi.
Hinnat: 17,50 euroa,
14,50 euroa + palvelumaksu.
Sibeliusta uusin ottein
Elämäntuskasta ja taivas­
kaipuusta sekä rakkauden
ja paremman maailman
mahdollisuudesta väkevää
musiikkia tehnyt Jaakko
Löytty laulaa juhla­
kiertueellaan taas todeksi
luvatun maan.
Patrik Kleemola
Henrikin Kamarimusiikkiakatemiassa soi juhlavuosi
Ilmoittaja, ota yhteyttä.
Minna Zilliacus
020 754 2361, 040 774 7777
[email protected]
● Henrikin ja Kaarinan seurakunnat järjestävät yhdessä tä-
män vuoden aikana Kamarimusiikkiakatemian, joka jatkaa Henrikissä aiempina vuosina pidettyjen
Virsiakatemian ja LiedAkatemian
hengessä. Sarja koostuu seitsemästä konsertista, joista kolme pidetään kevätpuolella. Akatemiassa tutustutaan kamarimusiikin saloihin
eri näkökulmista. Sarjassa kuullaan lauluyhtyettä, soolopianisteja, kansanmusiikkia, sellosooloja
ja kitaramusiikkia. Samalla Kamarimusiikkiakatemia kunnioittaa Sibeliuksen 150-vuotisjuhlaa.
– Olemme pyytäneet, että konserttien taiteilijat omalla ohjel­
mistollaan kommentoisivat Sibeliusta. Ohjelmisto ei siis välttämättä koostu Sibeliuksen tuotannosta,
mutta esitettävät sävellykset voivat
esimerkiksi kommentoida Sibeliuksen sävellyksiä tai hänen aika-
kauttaan, taustoittaa kamarimusiikkiakatemian puuhamies, kanttori Olli-Pekka Laakkonen.
Kolme taiteilijaa, kolme konserttia -teemalla käynnistyvän kevätkauden aloittaa 15.3. kitarataiteilija Patrik Kleemola. Vuonna 1981
syntynyt Kleemola on tunnettu
myös aktiivisesta ja kansainvälisestä säveltäjäyhteistyöstä.
Henrikinkirkon konsertti tarjoaa kuulijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä kuulemaan sävellyksiä, jotka Kleemola virallisesti ensiesittää Lontoossa pari viikkoa
Turun konserttia myöhemmin.
Kevään toisessa konsertissa Henrikinkirkossa 26.4. kuullaan turkulaissyntyistä Sibelius-Akatemian pianonsoiton professori Juhani Lagerspetziä, joka on esiintynyt
hyvin harvakseltaan Turussa. Lagerspetz on esiintynyt kolmenkym-
Kesäkerhoihin
ilmoittaudutaan maaliskuussa
Tarjoamme Palvelutalo Iso-Heikissä ikäihmisille
turvallisen ja viihtyisän kodin sekä luotettavat ja
laadukkaat palvelut ympäri vuorokauden.
Keittiömme valmistaa herkulliset ateriat
vuoden jokaisena päivänä.
Ohjelmatarjontamme on monipuolinen ja runsas.
Revontulenkatu 4, 20200 Turku • Puh. 02 334 6160
www.isoheikki.fi
● Pienille koululaisille tarkoitetut seurakuntien kesäker-
hot avaavat ovensa tänäkin vuonna heti koulujen kesäloman alkaessa. Suositut kesäkerhot ovat täynnä leikkiä, liikkumista, taidetta ja
iloista kesäpuuhaa. Kerhot kokoontuvat kesäkuussa kymmenessä seurakuntatalossa eri puolilla Turkua
ja Kaarinaa arkisin klo 9–15.
Kerhoja ohjaavat koulutetut lastenohjaajat ja päivän aikana tarjotaan lämmin ateria. Mukaan
pääsevät vuosina 2006–2008 syntyneet lapset. Ryhmään otetaan
noin 20 lasta.
Kerhoihin haku tapahtuu
9.3. – 23.3. osoitteessa kirkonrot-
ta.fi. Ilmoittautumisaika alkaa
9.3. klo 10. Ilmoittautumisen jälkeen kerhopaikka vahvistetaan
ilmoittautujalle sähköpostilla.
Kerhopaikan saamisessa etu­sijalla ovat kirkkoon kuuluvat
lapset.
Kerhoihin on 85 euron kuukausimaksu, josta voi anoa maksuvapautusta perheen taloudellisten syiden vuoksi. Kerhomaksu veloitetaan kokonaiselta kuukaudelta riippumatta lapsen läsnäolopäivistä. Lisätietoja: kirkonrotta.fi.
menen vuoden ajan ympäri maailmaa. Hän on tullut tutuksi myös
hieman erilaisessa asiayhteydessä
esiintyessään vuonna 2003 julkaistulla Apocalyptica-heviyhtyeen levyllä Reflections.
Kevään sarjan päättää Kuusiston
kirkossa pitkäperjantaina 3.4. konsertoiva Erkki Lahesmaa.
Kirkko ei ole tyypillisin paikka
kamarimusiikin esittämiseen, vaikka se Olli-Pekka Laakkosen mukaan siihen sopiikin erityisen hienosti.
– Musiikki on Jumalan luomistyön yksi ilmentymä. Musiikin elämää suurempi näkökulma nousee esiin kirkkosalissa, jossa se resonoi ainutlaatuisella tavalla. Esityspaikka antaa oman lisänsä tunnetasolla.
Noin tunnin kestävien konserttien jälkeen on tarjolla kahvia. Samalla yleisöllä on ainutlaatuinen
nuorteniltojen järjestämisen. Kerran kuukaudessa pidettävät illat
kokoavat alueen seurakuntanuoria viettämään yhdessä aikaa nuorisokeskus Vimmaan. Kukin seurakunta vuorollaan suunnittelee yhteisen nuortenillan ohjelman. Aikaa jätetään myös tutustumiselle,
sillä yhteisten nuorteniltojen tarkoituksena on myös mahdollistaa
tutustuminen toisiin nuoriin.
Tähän saakka Turun alueen
seurakuntien toiminaan osallistuneet nuoret ovat tavanneet toisiaan pääasiassa vain isommissa, yhteisissä tapahtumissa, mut-
vataan kerhomammoja ja
kerhopappoja!
sit hyvää mieltä edelleen?
● Miehiä äitienpäiAuta.
Sen voi tehdä muun muvälounaan tekoon.
Henrikinkirkolla vieteassa Suurella sydämellä -vapaaehtoistoiminnastään äitienpäivänä juhlaa
ja haussa ovat nyt miesa. Löytyisikö sinulle sopiva hyvän mielen pesti suurellasyhet juhlalounaan tekijöiksi. Loudamella.fi -sivustolta?
nas tehdään äitienpäiväviikonloNyt on tarjolla jopa puolen sataa pun mittaan Klaus Rytöhongan
pestiä. Tässä muutama esimerkki
johdolla.
Henrikinseurakunnasta:
Lisää erilaisia vapaaehtoistehtä● Jämälangan lahjoittajakviä www.suurellasydamella.fi, kliksi. Henrikinseurakunta järjestää
kaa Turku. Lisätietoja saa myös
maaliskuussa kolmen kerran puupuh. 040 341 7238.
hapajan, jossa tehdään käsitöiUusi kurssi
tä myyjäisiin. Puuhapajaan kaimaaliskuussa
vataan erityisesti matonkuteita korien tekoa varten, jämälankoja ja
Tammikuussa alkanut vapaavanhaksi jääneitä puikkoja. Löyehtoistyön kurssi täyttyi ääriään
myöten ja suuren kiinnostuksen
tyisikö sinulta tai ystävältäsi?
vuoksi uusi neljän illan kurssi jär● Kokkikerhoa pilotoimaan.
Henrikin diakoniatyö järjestää asijestetään jo 5.3. alkaen.
Tarkoituksena on viettää torstaiakkailleen mahdollisuuden osaliltoja rennossa ja mukavassa henlistua kokkikerhoon, josta saa reseptien lisäksi opastusta halpaan
gessä, tärkeän asian äärellä. Terruoanlaittoon ja vinkkejä kaupasvetuloa mukaan sinä, jolla on liisa käyntiin. Haluaisitko sinä olkaa aikaa, joka etsit kanavaa vaila mukana luomassa kokkikerhon
kuttaa, kaipaat uusia ihmissuhteiohjelmaa?
ta, haet muutosta elämään tai ha● Kerhomammaksi tai kerluat laittaa omat lahjasi likoon lähopappaksi. Vapaaehtoisia etsihimmäisen hyväksi!
Lisätietoja saat suurellasydameltään vierailemaan Henrikin perhetyön kerhoissa ja jakamaan tietoa
la.fi -sivustolta.
ja taitoa. Erityisesti mukaan kai-
KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015
Makupaloja
kokeilunhaluisille
● Vuosittaisen Yhteisvastuukeräyksen kohteena on tänä
vuonna Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminta. Yhteisvastuuvuoden kunniaksi Suurella sydämellä
-toiminta tarjoaa maaliskuun alussa mahdollisuuden kokeilla vapaaehtoistyötä.
Suurella Sydämellä – Makupalat
-tempaus kutsuu kokemaan ja kokeilemaan yhden keikan verran. Makupala voi olla toimintaan tutustumista tai kertaluontoista auttamista
joko itsenäisesti tai kokeneen vapaaehtoisen rinnalla.
Tempauksella pyritään madaltamaan kokeilun kynnystä ja tar­
joamaan helppoja tapoja saada
tuntumaa vapaaehtoistyöhön – vapain mielin ja ilman sitoutumispakkoa.
AALLON PITUUKSILLA
Kokeiltavina on esimerkiksi perinteisen vapaaehtoistyön tehtäviä lastenkerhoissa vierailusta vanhusten
ulkoiluseurana toimimiseen ja diakonian kahvilatöihin. Makupaloja on tarjolla myös läksyapuna iltapäiväkerhoissa, kerhomummuna tai
kerhopappana tai apuna nuorisotyön teejatkoilla.
Lisää makupaloja on tarjolla suurellasydamella.fi -sivustolla (klikkaa
Turku) ja sivustolta löytyvät myös lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet.
Suurella Sydämellä – Makupalat
-tempauksen järjestävät yhdessä Varsinais-Suomen Suurella Sydämellä
-paikkakunnat. Turun ja Kaarinan
seurakuntayhtymän lisäksi siinä
ovat mukana Liedon, Salon ja Uudenkaupungin seurakunnat.
MV
YLE Turun Radio
94,3 (97,3) MHz
Elämänmakuisia kurkistuksia
seurakuntalaisten arkeen ja juhlaan. Seurapuhe -ohjelma kuullaan Yle Turun Radiossa aina
torstaisin noin klo 13.40. Ohjelman tuottaa Turun ja Kaarinan
seurakuntayhtymä.
Radio Melodia
89,0 (95,7) MHz
Toivo2000 radio-ohjelma vie
kuulijan kirkkovuoden tapahtumien ja ihmisten äärelle. Maaliskuun mittaan puhutaan muun
muassa naiskirkkoherroista ja
Marian kaupunki Turusta. Ohjelmaa toimittavat sunnuntaisin
Hannu Hurme ja Markus
Majabacka Toivo2000 sunnuntaisin klo 10–10.30. Uusinnat
keskiviikkoisin ja perjantaisin
klo 10.30.
Virtuaalikirkko.fi
Turun tuomiokirkon sunnuntaimessut voi kokea suorana internetlähetyksenä aina sunnuntaisin klo 10.
www.virtuaalikirkko.fi
Radio Dei
107,3 (99,4) MHz
Radio Dei liikkuu turkulaisille tutun Laura Siltalan kanssa tien päällä Ilta Lauran kanssa -kiertueella eri puolilla Suomea. Näin syntyy hyväntuulinen
Tunti Lauran kanssa -talk show,
jonka juuret kumpuavat kristillisestä maailmankuvasta. Tunti Lauran kanssa kuullaan Radio
Dein Tieteen ja sielun sunnuntai -ohjelmapaikalla joka kuukauden kolmantena sunnuntaina klo 16–17.
Mikaelissa luentosarja Torinon käärinliinasta
● Dosentti Juha Hiltunenpitää
Mikaelissa kolmen kerran luentosarjan Torinon käärinliinasta, joka on
katolisen kirkon pyhäinjäännös. Torinon käärinliina on herättänyt vuosisatojen ajan paljon kiinnostusta
ja kiistelyäkin. Tutkijat eivät ole tänä päivänäkään yksimielisiä sen aitoudesta. Osa tutkijoista pitää monitieteellisin menetelmin tutkittua lii-
Terävä,
ketterä,
ajan hermolla.
naa alkuperäisenä Jeesuksen käärinliinana, toisten mielestä se on taitava keskiaikainen väärennös.
Käärinliina avaa katsantokannasta riippumatta mielenkiintoisen näköalan Jeesuksen viimeisiin
hetkiin, sillä Torinon käärinliinaan
painuneesta mieshahmosta erottuvat muun muassa kymmenet ruoskaniskut, käsiin ja jalkoihin lyötyjen
naulojen jäljet sekä piikkikruunun
päähän tekemät haavat.
Ensimmäisellä luentokerralla Hiltunen kertoo käärinliinasta ja siihen
liittyvistä tutkimuksista. Toisella kerralla paneudutaan käärinliinan historiallisiin vaiheisiin. Kolmannella kerralla Hiltunen pohtii käärinliinan historiallista ja uskonnollista merkitystä.
Luennot ovat osa Mikaelin raamattukoulua. Paaston aikana järjestettävien luentojen aluksi pastori Juho Sankamo pitää noin kymmenen
minuutin johdannon päivän evankeliumin aiheeseen.
Luennot Torinon käärinliinoista
Mikaelin seurakuntakodissa,
Puistokatu 13, tiistaisin 3.3.,
10.3., ja 17.3 klo 18.
Yhdistäisitkö nämä 110-vuotiaaseen?
tilaisuus päästä keskustelemaan illan esiintyjän kanssa.
Konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelma maksaa 10 euroa.
MS-K
su 15.3. klo 18 Patrik Kleemola,
Henrikinkirkko
su 26.4. klo 18 Juhani Lagerspetz, Henrikinkirkko
pe 3.4. klo 18 Erkki Lahesmaa,
Kuusiston kirkko
Yhteiset nuortenillat kokoavat
yli seurakuntarajojen
● Turun seudun seurakuntanuoret ovat aloittaneet yhteisten
Hyvän mielen pestejä,
ole hyvä!
● Kevät piristää
mieltä – mitä jos jakai-
Alle 4-vuotiaat ilmaiseksi.
H e i k k i Tu u l i
Ristin merkitys muslimille, lähetystyöntekijä
ekijä Ismo Haapala
Ristin voimaa särkyneelle, terapeutti Tor Spiik
Ristin sanoma syntiselle, pastori ja julistaja Pyry Winter
Ristin evankeliumi kaikelle kansalle, kauppatieteistä seurakuntatyöhön
lähtenyt pastori Juhana Markkula
24.4. Väärä ristin evankeliumi, Laura Kalaja, Suomen Liikemiesten Lähetysliitto
Suomigospelin isoisä konsertoi
Hannu Jukola
KUULEMISEN
ERIKOISLIIKE
15
KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015
ta nuorten itsensä ideoiman uuden toiminnan myötä eri alueella asuvien seurakuntanuorten tapaamisista tulee säännöllisempää.
Samalla on mahdollisuus luoda
uudenlaisia yhteyksiä muihin samanhenkisiin ihmisiin ja laajentaa sosiaalisia verkostoja. Mukana yhteisiä nuorteniltoja on järjestämässä Turun ja Kaarinan seurakuntien nuorten lisäksi myös Raision seurakunnan nuoret.
Yhteiset nuortenillat
pidetään 9.3., 13.4., 11.5. ja
8.6. klo 17–20 Vimman
4. kerroksessa (Aurakatu 16).
Arvokeskustelussa mukana jo vuodesta 1905.
TILAUSK OR TTI
(norm. 139 €).
(norm. 139 €)
Tarjous on voimassa 15.3.2015 saakka ja koskee vain uusia tilauksia Suomessa. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin
henkilötietolain mukaisesti. Kustantaja: Kotimaa Oy, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, kotipaikka Helsinki, Y-tunnus 0213561-1.
16
ti ja pe klo 9–10 Katariinan seurakunnan IkäArvokas puhelimeen
puh. 040 341 7172. Diakoniatyöntekijä vastaa ja tarvittaessa käy luonasi.
Torstaisin klo 13–15 IkäArvokas
+60v korttelikerhot Petkeltie 5:n
kerhohuoneessa ja Varissuon
Kimppakeskuksessa. Tervetuloa
rupattelemaan, juomaan kuppi kahvia ja virkistymään toisten seurasta!
Kaarinan kirkko
Lähetyslaulujen konsertti
su 8.3. klo 17 Kaarinan musiikkiluokkien kuoro Ari Hynysen
johdolla, Runoja Sirkka Vepsä
Kuusiston kirkko
Arkipelagin konsertti
ti 17.3. klo 18 Kuusiston kirkossa, Turun filharmonisen orkesterin jousikvartetti
Mikaelinkirkko
Musikandakt i Mikaelskyrkan,
lö. 14.3 kl. 18. Åbolands
svenska kyrkosångskrets
körer, dir. Nina Kronlund,
Markus Malmgren, orgel.
Urkutuokio ja urkujen esittely
su 15.3. klo 12
”Laetare, iloitkaa” YV-konsertti
su 15.3. klo 15, Eeva Paajanen,
laulu, Virpi Vähäpassi, piano,
Marko Hakanpää, urut
Urkukonsertti YV -keräyksen
hyväksi ma 16.3. klo 12, Marko
Hakanpää
Pyhän Katariinan kirkko
CANTIO SACRA Su 22.3. klo 15
Marko Valtonen, harmonikka,
vapaa pääsy, ohjelma 5 eur
Tuomiokirkko
Yhteisvastuukonsertti Hannu
Leskinen & Tuomas Laatu,
laulu ja piano Tuomiokirkossa
su 15.3. klo 18. Liput 10 e.
Konsert Cantate Mariae i Domkyrkan,
lö. 21.3 kl.16. Marjo Danielsson
(sopran), Birgitta Forsman
(orgel). Konsertprogram säljs
för 10 € till förmån för insamlingen Gemensamt Ansvar.
JUMALANPALVELUKSET
SILTA!
pe 20.3. klo 18 Kaarinan kirkolla
Hyvää musiikkia, pieni puhe ja
ehtoollinen. Hiljentymisjakson
aikana voi rukoilla itsekseen,
yhdessä muiden tai rukouspalvelijan
kanssa. Tai katsella valokuvia,
piirtää tai kuunnella lauluja. Tervetuloa! Tiedustelut Mika Ostela
p. 040 341 7187
KOKOUKSET
V-S Pipliaseuran vuosikokous
pidetään Kaarinan kirkolla Su 15.3.
os. Voudinkatu 2 Kaarina. Aloitetaan messulla Kaarinan kirkossa
klo 10, jonka jälkeen keittoa ja
kahvia ja yhdistyksen vuosikokous,
jossa käsitellään sääntömääräiset
asiat, mm. valitaan puheen­johtaja
ja täydennetään hallitusta ero­
vuoroisten jäsenten osalta. Kaikki
tervetulleita!
KULTTUURIA
DIAKONIARUOKAILUT
Haliskahvila (Kardinaalinkatu 3 A,
kellarikerros). Ruokakassien jako
ti ja to klo 12–14. Jaetaan noin sata ruokakassia. Kahvin lomassa
mahdollisuus jutusteluun ja vertais­
tukeen.
Jesari Jäkärlän ostoskeskuksessa
Turun Nuorten Apu ry:n nuorisokahvilan tiloissa (Jäkärlän puisto­
katu 20). Ruokakassien jako
pe klo 12.30–14. Jaetaan noin 170
ruokakassia kerralla. Mahdollisuus
keskusteluun henkilökunnan kanssa
ja vertaistukea.
Ruokakello Runosmäen nuoriso­
talolla (Piiparinpolku 13). Ruoka­
kassien jako to klo 10–11.30.
Jaetaan noin 160 ruokakassia
kerralla. Tarjolla myös kahvia, pullaa
ja keskusteluapua.
Paakarlan seurakuntakodissa
(Laivateollisuudenk. 28)
Toivon torstai – Elämän leipää ja
ruokakasseja to 26.2., 12.3., 26.3.
klo 18
Mikaelin seurakuntakodissa
(Puistokatu 13)
Vähävaraisten ruokailu ja ruoka­
kassien jakaminen to 5.3. klo 12.
Maksuton ruokailu, ruokakassien
jakaminen
Höveli, Hyrköistentie 26
To 5.3. klo 17 Leipää lähimmäiselle
– ilmainen soppajakelu
Food & Hope
ilmainen ruokailu nuorille jatkossa
Mikaelinseurakunnan ja Katariinanseurakunnan yhteistyönä.
To 9.3. klo 17 Nummen srk-koti
(Papinkatu 2)
Karderoopin soppapäivä
ke 18.3. klo 11.30 – 12.30 Kaali­
keitto, leipä, levite, maito/vesi ja
kahvi/tee. Vapaaehtoinen 1 €:n
maksu menee diakoniatyön hyväksi.
Kastemalja ja –mekko näyttely
Tuomiokirkossa 9.–29.3. Mikael
Agricolan kappelissa, ent. Pyhän
Ristin kuorissa. Näyttelyn avajaiset
9.3. klo 14
Keskiviikkokeitto Runosmäen
srk-kodilla (Munterinkatu 15) 18.3.
klo 12. Lämmin keitto, leivät, kahvi,
jälkiruoka. 1 €, lapset ilmaiseksi.
Kulttuuri-ilta
Yhteisvastuun hyväksi to 12.3.
klo 18.30 Kaarinan kirkossa
TARINATehdas: Pitääkö olla
pahoillaan? Koettua lapsettomuutta
Veteraanikuoro
Runoja
Ideakilpailu vuoden 2016 Yhteis­
vastuukeräyksen varalle
Mahdollisuus osallistua yhteisö­
taideteoksen luomiseen kuvauttamalla kasvonsa
Vapaa pääsy, ohjelma 5 € Yhteisvastuukeräykselle
ELÄKELÄISET
Nuorekkaat eläkeläiset
Tuomiokirkkoseurakunnassa
Vapaaehtoisvoimin toteutettua
toimintaa
Ti 3.3. klo 14.00 Tiistaitreffit,
Eerikin­katu 3, ”Miten yhteiskunnassa keskustellaan yksineläjistä?”
Vahva täytyy olla, että pärjää yksin.
Otteita pro gradu -tutkielmasta,
diakoni Raija Eeva. Luentomuotoi­
sen esityksen jälkeen juttukahvit
(2 €).
To 5.3. klo 12.30 Miesten lounas­
porukka, Kultainen Hirvi,
Itäinen Pitkäkatu 12
Su 8.3. klo 10.00 Tuomiokirkossa
Nuorekkaiden eläkeläisten oma
kirkkopyhä. Tule mukaan osallistumaan ja avustamaan ja jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahville
Domcafeehen.
Ke 11.3. klo 15.00 Tutustumme
Turun uskonnollisiin yhteisöihin,
Ortodoksinen kirkko, Yliopistonkatu
19 (kahviraha 3 €) Ilmoittautumiset
ja lisätietoja; Anneli Leppänen
puh. 041 506 9591
Ti 17.3. klo 12.30 Lounastreffit,
Ravintola Verkahovi, Verkatehtaankatu 4, Bussi P2 kauppatori T2
klo 12.30–12.34 Verkahovi
Varttuneen väen toiminta
Katariinansrk:ssa
Jos olet + 60v yksinäinen tai
huolissasi +60 vuotiaasta naapuristasi, läheisestäsi... voit soittaa
17
KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015
Kiirastuli – Yrjö Jylhän runoja ja
talvisodan lauluja
Sunnuntaina 15.3. klo 14
Yli-Maarian seurakuntatalo,
os. Mittumaarintie 73 ja
klo 17 Kotimäen seurakuntatalo,
os. Arkeologinkatu 1.
Talvisodan päättymisestä 75 vuotta.
Lasse Vahtola, Pasi Salminen,
Veikko Sailola, Turun Karjalakuoro.
Vapaa pääsy.
Rakkaus, vapaus, tasa-arvo
– toteutuvatko ne koskaan?
Runo- ja musiikkiesitys Minna
Canthin päivänä to 19.3. klo 18.30
Kaarinan kirkossa
Turun Lausuntakerhosta Oili Kouvo,
Maaret Perälä, Elisa Raassina ja
Pirjo Vahtola.
Laulu- ja soitinyhtye The Blond
Aleksandra: Auni Frantti, Varpu
Ruohonen ja Lasse Vahtola.
Vapaa pääsy, ohjelma Yhteisvastuukeräyksen hyväksi 5 €.
Markuksen evankeliumi
ti 24.3. klo 19 Kaarinan kirkossa
Kahviväliaika Yhteisvastuun hyväksi
Rooleissa: Pauli Mahlamäki Tornion
kaupunginteatterin johtaja
Ohjaus: Kirkon Nuorisotyön Ohjaaja­
linjan opiskelijaryhmä sekä kirkon
asiantuntijoita
Kertomus Jeesuksen maanpäälli­
sestä vaelluksesta on esitetty
Suomessa 400 kertaa ja lähtee
syksyllä maailmankiertueelle.
Psalmi- ja runoilta
Yhteisvastuun hyväksi
to 26.3. klo 18 Varissuon kirkossa
(Kousankatu 6). Psalmilauluja
kitaralla säestäen esittää Harri
Skaren, runonlausuntaa Martta-Liisa
Päivistö, juonto Pirkko Mesihää.
Kolehti Yhteisvastuun hyväksi.
Kahvit klo 17.30 alkaen.
KURSSIT JA
LUENNOT
Miten meidän käy?
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan
luentosarja Henrikinkirkon
Ruususalissa
Ti 10.3. klo 18 ”Mitä jos Venäjän
talous ja yhteiskunta kriisiytyvät?”
Luennoitsijana prof. Kari Liuhto
Ti 24.3. klo 18 Euroopan turvallisuustilanteen muutos alkaa:
”Kestääkö taloudellisen turvallisuutemme pohja?” Luennoitsijana
kansanedustaja Ilkka Kanerva
Vain elämää
– luentosarja vanhemmille
Kaarinan kirkolla
Su 1.3. klo 16 Vastuullinen
vanhemmuus on lapsen vapaus,
Florence Schmitt
Su 22.3. klo 16 Lapsen hyvän itsetunnon avaimet, Saija WesterlundCook
Tiedustelut Jaana Engström
p. 040 341 7138
Vapaa pääsy.
Areenalla-ilta Mikaelinkirkossa
Su 15.3. Islam ja sananvapaus –
turvallisuus uhattuna? – mukana
mm. Sebastian Tynkkynen, Heikki
Kauhanen, musiikissa Silvia Koski.
Keskustelua johdattelemassa Jouni
Lehikoinen.
Healing Room –koulutus
pe 27.3. klo 18–21 ja la 28.3.
klo 10–18 Turun vapaaseurakunta,
Tuureporinkatu 10
Kouluttajina Susanna ja Markku
Laitinen, hinta 50 € / 25 €.
Ilmoittautuminen
www.healingrooms.fi
Studia Generalia -luentosarja
Luennot Turun tuomiokirkossa
seuraavasti maanantaisin klo 17:
30.3. Hanna Pirinen: Reformaation
esineellisyys ja taide
27.4. Altti Kuusamo: Suojelusenkelimotiivi länsimaisessa taiteessa
25.5. Elina Räsänen: Keskiajan taide
Järj. Turun tuomiokirkkoseurakunta
ja Turun yliopisto
MYYJÄISIÄ
Ohravelliä ynnä muuta
Mikaelin seurakuntakodissa
(Puistokatu 13) ke 25.3. klo 11–13
Ohravelliä lounaaksi tai kotiin,
joko valmiiksi pakattuna tai omaan
astiaan. Tarjolla lisäksi kahvia ja
kahvileipää, iloiset arpajaiset,
merimieskirkon tuotepöytä, yhteisvastuukeräystuotteita,
Wanhan ajan ompelupiirin sukkia.
Järj. Mikaelinseurakunnan merimieskirkkotyö ja diakoniatyö,
Turun merimieskirkko sekä Rahtarit
Turun tiimi.
OLLAAN YHDESSÄ
Cafe Mikael
Hyrköistentie 26, Pansio.
Bussi nro 32, 42
Ma–pe klo 9–15. Lounasaika
klo 11–14 Lounaspöytä 6 €.
Lämpöä lähimmäiselle vaatejakelu
la 7.3. ja 28.3. klo 13.
Domcafén tietovisa
joka to klo 17 Lähetyskahvila
Domcafé. Kysymykset maan ja
taivaan väliltä. Asiaton oleskelu
sallittu.
Kaffetuokio
parilliset tiistait klo 13–14.30 Toimitalon Yläsali, Aninkaistenkatu 1,
II krs, vetäjänä Soile Ahlqvist
Uittamon Hannat
Uittamon Hannapiiri kokoontuu
12.3., 26.3. joka toinen torstai
parittomilla viikoilla klo 18–19.30
Kokoontumispaikkana Uittamon
seurakuntakoti, Rusthollinrinne 1.
Hanna-piiri keskittyy rukoilemaan
naisten ja naista koskettavien
asioiden puolesta ympäri maailmaa.
Tiedustelut Eva Ora p. 040 761 2501
Nojatuolimatkat
ympäri maailman
Tuomiokirkkoseurakunnan
juhlasalissa Eerikinkatu 3
klo 18 – n.19:30 diaesityksin ja
keskusteluin.
Su 22.3. ”Laatokkaa kiertämässä
2014”, kertojana Pertti Pussinen.
Tervetuloa! Tilaisuuksissa kahvi­
tarjoilu. Järjestää Tuomiokirkko­
seurakunnan matkaryhmä.
Hoitavia lauluja
– avoimet lauluillat
ti 10.3. klo 18.30 Raunistulan
srk-talo, Murtomaantie 12. Mukana Aino Vesti Kansan Raamattu­
seurasta ja diakoniatyöntekijä
Sonja Lamppu Maarian srk:sta
Kinkerit
su 22.3.2015 klo 15 Hennalassa
Ohjelmassa mm. Kakskerran
nuoriso­seuran teatterin esittämä
kuvaelma ”Kakskerran kirkko 250v.”
(Kirj. Helena Lindström ja Virve
Myllymäki). Läksynä Herran siunaus.
Mukana Salakari ja Kuusela.
OMAISHOITAJAT
Omaishoitajat Hannuniitun seurakuntatalolla (Virmuntie 2) ma 16.3
klo 13. Fysioterapeutti Jaana-Maria
Ullner Omaishoitokeskuksesta
liikuttaa, opastaa hierontaan ja
hoivaan.
PERHEET
Koko perheen talviset
Missiotreffit Hennalassa
su 1.3.2015 klo 13–15.
Ohjelmassa mm. ulkoilua, linnunpönttöjen tekoa, koiravaljakko­
ajelua, makkaranpaistoa, kahvittelua ja hartaus. Järj. Martinsrk.,
Kakskertaseura, Kakskerran Erä,
Kakskerran Nuorisoseura, Kaks­
kerran kaksoispiste. Tervetuloa
joukolla mukaan!
Yhteisvastuu -tempaus
la 7.3.2015 klo 11–13.30 Uittamon
seurakuntakodilla, Rusthollinrinne 1.
Tarjolla Marttojen edullinen keitto­
lounas koko perheelle. Perheen
nuorimmaiset voivat kokeilla
taitojaan pöytäjääkiekon parissa.
Jos onni ei suosi arpajaisissa tai onginnassa, niin mukaan voi ostaa kir-
jan, leluja kirpputorilta tai yhteisvastuutuotteita. Voit myös viettää yhteistä
aikaa toisten uittamolaisten kanssa
kahvikupin ääressä. Partiolippu­
kunta Tuulihaukat myy leipomuksia
kotiin vietäväksi.
Perheiden ilta Tuomiokirkossa
ma 9.3. klo 17.30. Tutustumme
kastemaljanäyttelyyn ja tutkimme
mitä muuta kirkosta löytyy
kasteeseen liittyen. Mehuhetki
DomCaféssa. Tervetuloa vaikka
oman kummin kanssa!
Järj. tuomiokirkkoseurakunnan
perhetyö
Äitien ja lasten puuhailta
ke 18.3. klo 18–19.30 Hannun­niitun
srk-talossa (Virmuntie 2). Terve­
tulleeksi toivottaa nuorisotyön­tekijä
Taru, perhetyöntekijä Jaana ja lasten­­­ohjaaja Maija. Ilmoittautuminen
ma 16.3. mennessä
[email protected] tai
[email protected]
Pääsiäistapahtuma
la 21.3. klo 14–17 Kaarinan kirkolla
Pääsiäisaskartelua, Pääsiäisen ilo –
kirkkohetki, buffet ja paljon muuta
Tiedustelut Jaana Engström
p. 040 341 7138
Tervetuloa koko perhe mukaan
puuhaamaan pääsiäistä!
Pääsiäisaskartelua
su 22.3 klo 12–14 Hannunniitun
seurakuntatalossa (Virmuntie 2).
Mukana lastenohjaajat Maija ja
Heidi.
Kesän perheleiri Sinapissa
8.6.–10.6.
Leiri on tarkoitettu vanhemmille ja
isovanhemmille lapsineen.
Hinnat: aikuinen 46 e ja l
apset 2–17-v 31 e. Sisaralennus.
Omasta diakoniatoimistolta voi
hakea avustusta maksuihin.
Ilmoittautuminen 7.4. lähtien Katja
Koskiselle 040 341 7377.
Tiedustelut ja kyselyt Marjaana
Erkamaa p. 040 341 7626,
[email protected]
RAAMATTUOPETUSTA
KISS of the KING alkaa Vimmassa
Aurakadulla 27.2. Kohtaamme
perjantaisin klo 18. Kyse on nuorten
aikuisten Alfasta, joka jatkuu toukokuulle saakka. Vetonauloja ovat
erittäin hyvä ruoka, puolen tunnin
elokuva joka kerta ja opetus/ keskustelu uskon salaisuuksista,
hauskanpito, retki innostavaan
paikkaan ym. Loppuhuipennuksia
ovat päätösjuhla ja leiri saaristossa,
Kunstenniemessä, jossa mm.
seikkaillaan ja pelataan paintballia.
Mukaan mahtuu vain rajallinen
määrä ihmisiä, joten ilmoittaudu
nopeasti Mikalle. Ilmoittaudu
[email protected] 040 341 7187
”Sana elää” -illat
Hirvensalon srk-keskuksessa
maanantaisin klo 18.
Tutussamme yhdessä 1. Pietarin
kirjeeseen ja vaihdamme ajatuksia
aiheesta. Mukana pastori Arto
Kaarma. Järjestää Martinseura­kunta
ja Suomen Raamattuopisto. (Huomaa ajankohta, joka on muuttunut!)
Ma 2.3. ”Kristus, seurakunnan
kulmakivi”
Ma 9.3. ”Hyvän tekeminen ja
kärsimys”
Ma 16.3.”Kärsimys ja synnistä
luopuminen”
Ma 23.3.”Seurakunta ja sen
kaitsijat”
Tämä on Herra,
jota me odotamme
La 21.3. klo 15 Raunistulan srk-talo. VT:n toteutuneita Messias­
ennustuksia. Pastori Meeri Kokkolan
Israel-aiheisen raamattuluentosarjan kolmas luento. Raunistulan
srk-talo, Murtomaantie 12.
Mikaelin Raamattukoulu
tiistaisin klo 18. Mikaelin seura­
kuntakodissa, Puistokatu 13.
Raamattupäivä
la 21.3. Messu Mikaelinkirkossa
klo 10. Jukka Norvanto. Opetusta
seurakunnista ja Kristuksen kirkosta
Mikaelin seurakuntakodissa
klo 11–17. Lounas ja kahvi 6 €.
REIPASTA MENOA
Koiraystävien kimppalenkki ja
hartaus
La 28.2 klo 13. Lähtö Honkapirtiltä
(Albert Ravilan raitti, Ruissalo)
lenkille klo 13. Koiraseurat Metsä­
kirkolla klo 14. Tarjolla kuumaa
mehua ja pientä purtavaa sekä
koirille koirankeksejä. Tied. Kristiina
Friman, p. 040 341 7384.
GOSPEL-Lattarit,
kaikenikäisille naisille
Tiistaisin 19.30–20.30 ja
keskiviikkona 11.30–12.30
Nuortentalolla, Eerikinkatu 1.
Koko kevät 35 €,
tutustumiskäynti ilmainen.
Gospel-lattari tunti on iloinen
tanssitunti hengellisen rytmikkään
musiikin tahdissa. Tunneilla opit
lattaritanssien perusaskeleita ja
pienet koreografiat. Mitään ei
tarvitse osata etukäteen. Liikunnan
iloa yhdessä. Mukaan vesipullo ja
hikipyyhe. Tunti alkaa ja päättyy
yhteiseen rukoushetkeen.
Lisätiedot ohjaaja Marita Kraama
040 546 7721.
Rukoustanssia
HENRIKINKIRKOLLA tiistaisin
klo 18–19.30 (ei 10.3., viim. 12.5.)
Jumalan kohtaamista ja rukousta
kehollisesti, tiedustelut ohjaaja
Hannele Tenhu
[email protected],
p. 045 125 5455
MARTIN SRK-TALOLLA (Temppeli­
katu 5) perjantaisin klo 17–18.30
(ei 27.3. ja 3.4., viim. 8.5.)Tanssillisia kuvioita ja liikkeitä hengellisiin
lauluihin ja virsiin, ohjaajana
Titta Hassila.
Luotu liikkuu – sydän puhuu
rukoustanssipäivä
Eerikinkatu 3, juhlasali su 8.3.2015.
klo 12–16, kahvitauko välillä.
Anna itsellesi aikaa pysähtyä
hetkeen kuuntelemaan,
hiljentymään ja liikkumaan
sydämesi puhetta.
Ohjaa tanssitaiteen maisteri
Marja-Sisko Pohjola Helsingistä,
osallistumismaksu 15 e.
Tule mukaan avoimen mielen ja
liikkumiseen soveltuvan asusteen
kanssa. Ilmoittaudu 6.3. mennessä
sekä lisätied. Hannele Tenhu
045 125 5455
[email protected]
RETKET
Vivamon pääsiäisvaellus
”Ihmisen poika”
Keskiviikkona 1.4., lähtö Liedosta
klo 8.20 – Raisiosta klo 8.45 – Tur-
ku, Kauppatori klo 9.00 – Piispan­
risti – Kaarina th – Piihovi, Salo
klo 9.50. Perillä lounas, ohjelma ja
kahvit, kaikki hintaan 45,-/hlö.
Ilmoitt. ennen 18.3. P. Leiniölle
puh. 050 512 3250. Tervetuloa!
Järj. V-S Pipliaseura.
Raamattu- ja lähetysristeily
Turusta Maarianhaminaan 2.5.2015.
Viking Linen Amorella lähtee
Turusta klo 08:45, laivan vaihto
Maarianhaminassa ja paluu Viking
Gracella Turkuun klo 19:50.
Matkaan sisältyy meriaamiainen,
Buffet päivällinen ruokajuomineen
ja risteilyohjelma. Risteilyn hinta
92 €. Viking Linen ikäraja risteilylle
on 21 v.
Ohjelmassa lähetysteologi TL Jukka
Norvannon luennot ”Ilmestyskirjan
seitsemän seurakuntaa” ja ”kun
aika päättyy”, Lähetysyhdistys
Kylväjän kotimaantyön johtaja
Hanna Lindbergin lähetysluento
”Juutalaiset Jumalan pelastussuunnitelmassa”, risteilyn juontajina ovat
lähetyssihteeri Mirja Metso Martinseurakunnasta ja aluekoordinaattori
Jarmo Mäki-Mikola Lähetysyhdistys
Kylväjästä. Tarkempi matkaohjelma
ja tiedot maksuehdoista Matka­
poikien Turun toimistosta,
Kristiinan­katu 10, tai nettisivuilta.
Risteily on nyt varattavissa
Matkapoikien nettisivuilla
www.matkapojat.fi. Jos varaus
netin kautta, ei palvelumaksua.
Jos varaus toimistolta, soittamalla,
sähkö­postilla tai käymällä paikanpäällä, palvelumaksu 10 eur/varaus.
Puh. 010 232 3200. Matkan vastuullinen järjestäjä on Viking Line Abp
Eläkeläisten kevätretki
Naantaliin ja Merimaskuun
ti 12.5. Lähtö klo 10 Henrikin­
kirkolta, paluu n. klo 17. Vetäjinä
Kaarina Hembree ja Eija Kalliala.
Osallistumismaksu 25 €. Ilm. 30.4.
mennessä 040 3417 376 / Hembree
tai [email protected].
Nuorekkaiden eläkeläisten retki
Kunstenniemeen ti 12.5.2015
Tervetuloa viettämään kevätpäivää
meren äärelle nuorekkaassa seurassa. Nautimme aamupalan, lounaan
sekä juomme iltapäiväkahvit.
Tutustumme Ajolan talon pihapiiriin.
Liikumme luonnossa, vaihdamme
ajatuksia sekä haastamme itsemme
uusiin kokeiluihin. Lähtö aamulla
klo 8.15 Tuomiokirkon edestä.
Paluu noin klo 16.30. Mukaan rento
vaatetus ja hyvät kengät.
Retken hinta 25 euroa. Ilmoittaudu
30.3. mennessä tiistaitreffeillä tai
[email protected] tai
Raija Eeva puh. 040 341 7581.
Kevätmatka Liivinmaalle
14.–17.5.15
Mikael Agricola -seura järjestää
helatorstain aikaan matkan Pärnuun,
Riikaan, Tarttoon ja Tallinnaan sekä
niiden ympäristössä oleviin historiallisiin kohteisiin.
Vanha-Liivinmaa käsitti 1200–1500
-luvuilla nykyisten Viron ja Latvian
alueen. Historiallisesti alue on hyvin
kansainvälinen, sillä Liivinmaalla on
ollut saksalaista, puolalaista, liettualaista, ruotsalaista ja venäläistä
vaikutusta. Alue on ollut historiansa
aikana myös useiden kansainvälisten kriisien polttopisteessä.
Oppaina toimivat seuran omat ja
paikalliset asiantuntijat. Matka tehdään bussilla ja siihen kuuluu kolme
yöpymistä.
Matkan ohjelma löytyy seuran verkkosivuilta mikaelagricolaseura.fi
Matkan hinta on seuran jäsenille
KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015
440 € ja ei-jäsenille 480 €.
Tiedustelut: MatkaHermes / Raimo
Kesonen, puh. 0400 664 294,
[email protected]
Kulttuurimatka Mänttään
toukokuussa
Tuomiokirkko seurakunnan matkaryhmä järjestää kulttuurimatkan
Mänttään lauantaina 23.5.
Käymme taidenäyttelyssä kahdessa
taidemuseossa ja Mäntän kirkossa.
Matka tehdään linja-autolla Turku
– Tampere – Mänttä – Tampere –
Turku. Matkan hinta on 50 euroa
(sis. lounaan, meno-/paluumatkan
kahvit, pääsymaksut, opastuksen ja
bussimatkan). Lähtö Tuomiokirkolta
lauantaina 23.5. aamulla klo 7 ja
paluu samaan paikkaan illalla
n. klo 20 mennessä. Ilmoittautumiset maaliskuun 22. päivään
mennessä Sirpa Salmiselle
puh. 050 492 7145.
Lisätietoja saa myös matkanjohtaja
Seppo Papuselta sähköpostilla:
[email protected].
Tervetuloa mukaan kaikista seurakunnista!
Henrikinseurakunnan
Laatokan kierros
To 4.6–Ti 9.6.2015. Lähde mukaan
tutustumaan Venäjän puoleiseen
Karjalaan ja Inkerin kirkon työhön.
Alustava hinta-arvio noin 500 euroa. Seurakunnissa yöpymisen
vuoksi olosuhteet osin alkeelliset.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset
Anssi Miettinen, anssi.miettinen@
evl.fi; 040 341 7195
Mikaelin kanssa
saaristokierrokselle 9.6.
Näet oikean saariston – matkalla
8 lauttaa, tusina siltaa ja useita
kyliä Kustavin kunnan ja Paraisten
kaupungin alueilla. Matkanjohtajina
kirkkoherra Jouni Lehikoinen ja
kappalainen Timo Hanttu. Bussi
Mikaelinkirkolta klo 8 ja paluu
klo 19.30. Hinta 60 € (sis. kuljetus
ilmastoidulla turistibussilla, rengastiehen erikoistunut opas, lauttamaksut, lounas sekä munkkikahvit Savipajalla ja kahvi + ”suolainen” kahvileipä Nauvossa. Mukaan mahtuu
50 ensin ilmoittautunutta. Ilmoitus
erityisruokavaliosta. Tied. ja ilm.
8.5. mennessä srk-siht. Katriina
Helala, p. 040 341 7290.
Järj. Mikaelinseurakunta.
Retki oopperajuhlille
Savonlinnaan 15–16.7.2015
Ohjelmassa Musorgskin Boris
Godunov. Majoittuminen kesä­hotelli
Vuorilinnaan kahden hengen
huoneisiin soluasunnoissa.
Hinta: 380 €, johon sisältyy kuljetukset, majoitus, sisäänpääsyliput
ja ruokailu matkojen aikana.
Yhden hengen huone lisämaksusta.
Ilmoittautumiset pastori Anssi
Miettiselle 040 341 7195 tai
[email protected]
Järj. Henrikinseurakunta
RETRIITIT
Rymättylän Tammilehdossa:
6.–9.3. Hiljentyminen- ja muita
hyviä käytäntöjä I, retriitti AA- ja
Al Anonlaisille kolmen yön yli.
Nimettömyys taataan.
Ilm. 044 974 1610, Pirjo Lehtonen,
Kata Vesivalo, Mereta Kotala.
Hinta tässä: 112/91 €.
13.–15.3. Ikonimaalausta ja rukousta jo yhden ikonin maalanneille.
Varapaikkoja. Antti Narmala ja
Päivimaaria Ollila
16.–19.3. Hiljentyminen- ja muita
hyviä käytäntöjä II, retriitti työttö-
mille kolmen yön yli Pirjo Lehtonen,
Kata Vesivalo, Mereta Kotala Omavastuuhinta tässä 35 €
20.–22.3. Löytöretkiä hiljaisuuteen
Kari J. Kettula, Päivi Vuorilehto,
Linn Laulajainen
27.–29.3. ”Tule, Herra, minun
valoni ja tieni” – kelttiläisen rukouksen retriitti, Markku Ahlstrand,
Leena Nieminen
2.–5.4. ”… tien sinne te tiedätte.”
Kärsimyksestä luottamukseen ja
toivoon. Meditatiivisen musiikin ja
kirjoittamisen retriitti, Taina Ratia,
Georgios M. Lostarakos, Päivi
Vuorilehto. Hinta tässä: 160 / 132 €
Hinnat 84/68 €, jos ei toisin
mainittu. Tied. ja ilm.
P. 040 341 7007 tai 040 341 7207,
[email protected]
SURURYHMÄ
Sururyhmä alkaa Tuomiokirkko­
seurakunnassa keskiviikkona 8.4.
klo 17.30 (muut kokoontumiset
keskiviikkoisin klo 16.30). Vetäjinä
pastorit Katri Helin ja Pete Hokkanen. Ilmoittautumiset ja lisätiedot
20.3. mennessä Auli Hynönen-Rinne
p. 040 341 7207.
TAIDEKAPPELI
Hirvensalon ekumeenisessa taidekappelissa tapahtuu:
Hartaus torstaisin klo 18
Kappeli soi -musiikkia
sunnuntaisin klo 13
su 1.3. klo 13 Laulamme yhdessä
toivevirsiä
la 28.2. klo 18 Sano se sävelin,
Turun Suzukikoulun opettajat
tulkitsevat elokuvamusiikin
klassikoita. Liput 5 €, lapset 1 €.
15.2. –31.5.2015 Taidekappelin
10-vuotisjuhlanäyttely Samuli
Heimonen, Jorma Hynninen, Kauko
Lehtinen, Veikko Myller ja Esa Riippa
To 19.3. Suljettu määräaikainen
ryhmä klo 17–19 Diakonia­
keskuksessa, Puutarhakatu 22
(Psyykkinen minä+harjoitus)
Su 22.3. Mikonmökissä
(Puutarhakatu 24) Arton vetämä
elokuvailta klo 17.00–20.00.
Pientä naposteltavaa elokuvan
lomassa maksua vastaan.
Tervetuloa!
Ti. 31.3. Soppatreffit Diakonia­
keskuksessa klo 12–13 (2 euroa)
Puutarhakatu 22.
Lisätiedot sinkkutoiminnasta kirkkoauttaaturussa.fi/yksinelaville.
VAMMAISTYÖ
Kehitysvammaistyö
Musiikkikerho Henrkikin kirkolla
nuorille ja aikuisille kehitysvammaisille joka toinen ma.
Kevään kerhot: 2.3., 16.3., 30.3.,
13.4., 27.4. ja 11.5. Os: Peltolantie 2.
Tunteiden tupa - keskusteluryhmä
aikuisten kehitysvammaisten äideille. Kokoontuu joka toinen ti
Diakoniakeskuksessa.
Kevään kerrat: 10.3., 24.3., 7.4.,
21.4., 5.5. ja 19.5.
Kehitysvammaisten Pääsiäiskirkko
ma 30.3. alk. klo 9.30 Henrikin
kirkossa, Peltolantie 2.
Maakuntakinkerit Liedossa ke 15.4.
n. klo 18–19.30. Järj. yhteiskyyti
kinkereille. Ilm. Tarjalle 13.4. mennessä.
Ennakkotietona: Kesäleiri Sinapissa
2.–5.7. tark. ensisijaisesti kotonaasuville nuorille ja aikuisille kehitysvammaisille. Ilmoittautumisiakaa
29.5. saakka. Hakulomaketta voi
tiedustella Tarjalta. Tarkempia tietoja ilm. myöhemmin.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset Turun
ja Kaarinan seurakuntien kehitysvammaistyö vammaistyön diakoni
Tarja Muurinen p. 040 341 7280,
[email protected]
Muun vammaistyön
seurakuntapiiri
ke 4.3. klo 14.30–16.00 Diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22,
kahvit juodaan Vilkussa
klo 14–14.30
ke 1.4. klo 14.30–16.00
Tuomiokirkkoseurakunnan
Yläsalissa Eerikink. 3 2.krs,
kahvit juodaan klo 14–14.30
VAPAAEHTOISTYÖ
Rukous voimana ja välineenä
vapaaehtoistyössä
Turun ja Kaarinan seurakuntien
vapaaehtoisten yhteinen koulutusja virkistyspäivä Martinkirkossa
la 21.3.2015 klo 10–14. Teemasta
opettaa kansainvälisen työn hiippa­
kuntasihteeri Anssi Nurmi. Päivä
aloitetaan yhteisellä ehtoollisella.
Ohjelmassa myös ruokailu ja kahvi.
Ilmoittautumiset 12.3. mennessä
ruokavalioineen puh. 040 341 7340.
Avoinna
ti–pe klo 11–15
to 11–18.30
la–su klo 12–15
YKSINELÄVÄT
Ennakkotieto: Maaliskuussa on
tiedossa teatteriretki Akseliin
katsomaan ”Myrskyluodon Maijaa”.
Kun selviää päivämäärä; niin tieto
tulee nettiin.
Ma 2.3. Sinkkuilta (Eerikinkatu 3)
alkaen jo klo 18.00 iltakahvilla
(2 euroa). Alustuksena on Marja R:n
matkakertomus rapakon takaa.
Tervetuloa!
Suljettu, määräaikainen pienryhmä
alkaa maaliskuussa (5 kokoontumista). Pienryhmä on sinulle, joka
haluat löytää vastauksen kysymykseen ”Kuka minä olen?” Ryhmässä
käsitellään itsetuntoon ja identiteettiin liittyviä asioita erilaisten harjoitusten ja kokemusten jakamisen
kautta. Infotilaisuus ryhmästä on
to 12.3. klo 17 Diakoniakeskuksessa,
Puutarhakatu 22. Lisätietoja
ryhmästä yhteiskunnallisen työn
diakoniatyöntekijä Satu Pietilältä,
puh 040 341 7185.
Ma 16.3. Pienryhmien iltaa vietetään (Eerikinkatu 3) alkaen jo
klo 18.00 kahvilla (1,50–2,00 euroa).
Arton ryhmässä opetellaan koti­
tekoisen elokuvan tekemisen
alkeita. Marja A:n ja Unelman
ryhmässä askarrellaan pääsiäistä.
Ajankohtaisryhmän aihe on
vielä auki.
HENRIKINKIRKKO
Peltolantie 2
VIIKKOTOIMINTA
Maanantai klo 9.30 Perhekerho
Maanantai klo 17 Miesten
Raamattu­piiri
Maanantai klo 18.30 Henkari –
Henrikin aikuisten Raamattupiiri
(http:/henkari.fi)
Tiistai klo 12 Kolmen vartin kuoro
Tiistai klo 13 Päivähartaus
Tiistai klo 13 Lähetyspiiri
Tiistai klo 13 Merimieskirkkopiiri
Tiistai klo 18 Rukoustanssiryhmä
Keskiviikko klo 14 Henrikin lukupiiri
(parittomat viikot)
Keskiviikko klo 16.30 Henrikin
Lapsikuoro
Keskiviikko klo 18 Henrik´s Singers
Torstai klo 13 Torstaipiiri
JUMALANPALVELUKSET
La 28.2. klo 18 Sateenkaarimessu,
Pätsi, Laakkonen. Iltatee.
Su 1.3. klo 10 Sanajumalanpalvelus,
Kallio, Metsätähti. Kirkkokahvi,
jonka yhteydessä valokuvanäyttelyn
”Yksin viimeisellä matkalla”
avajaiset Ruususalissa.
Su 1.3. klo 15 Maailmojen messu,
mukana Miettinen, Hembree ja
Mongolian lähetti Mika Laiho.
Su 8.3. klo 10 Sanajumalanpalvelus, Pätsi, Laakkonen. Kirkkokahvi.
Ti 10.3. klo 18 Nuorten valmistelema
messu, Miettinen, Mäenpää,
Jussila, bändi.
Su 15.3. klo 10 Sanajumalan­
palvelus, Kalliala, Paaso. Pyhäkoulu.
Kirkkokahvi.
Su 22.3. klo 10 Messu, Mäntylä,
Laakkonen. Diakoni Mia Piiparisen
virkaansiunaaminen. Henrik´s
Singers. Kirkkokahvi.
MUU TOIMINTA
HENRIKINKIRKOLLA
Su 1.3. klo 11 ”Yksin viimeisellä
matkalla” valokuvanäyttelyn
avajaiset. Näyttely on avoinna
ma–pe klo 9–15 ja viikonloppuisin
tilaisuuksien aikana 6.4. asti.
Su 8.3. klo 16 Laulun ja
Sanan hetki, Jarvansalo, Pätsi,
Metsätähti.
To 12.3. klo 19 Rukousilta, toive­
lauluja klo 18.30 alk. Rukoustyö­
ryhmä, Odell.
Su 15.3. klo 16 Elämänpolkujatarinatupa: Runoja ja tarinoita,
Leo Immonen. Kahvitarjoilu
lähetyksen hyväksi. Ruususali.
18
Su 15.3. klo 18 KamarimusiikkiAkatemia: Patrik Kleemola, kitara.
Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Su 22.3. klo 17 Kasvun paikka,
Miettinen.
NUORTEN VIIKKOTOIMINTA
Maanantaisin Bändiharjoitukset
15–20 -vuotiaille klo 17–19
Tiistaisin Nuortenillat Piikissä
(avoimet ovet) klo 17–21
Keskiviikkoisin Isoskoulutus
klo 16.30–18.15
Keskiviikkoisin Raamis
klo 18.15–19.30
Huom! Ti 10.3. klo 18–19 Nuorten
valmistelema messu, Miettinen,
Mäenpää, Jussila ja bändi.
Jatkot alakerrassa.
LAUSTEEN SRK-KOTI
Maistraatinkatu 1
Ke klo 13 Keskiviikkokerho
(parittomat viikot)
Ke klo 18.30 Raamattupiiri
To klo 9.30 Perhekerho
KOIVULAN SRK-TALO
Sävelkuja 3
Ma klo 13 Seniorikahvila
Ma klo 17 Saviruukut
Ti klo 9.30 Vauvakahvila.
Vertaisryhmä ekavauvojen perheille.
Pe klo 9.30 Perhekerho
KAUPPAKESKUS SKANSSI
Monitori /2. krs
Ti klo 12–16 Pappi päivystää.
Virastopalveluja saatavana.
LEHMUSVALKAMA
Ke 11.3. klo 13 Hartaus, Kallio,
Metsätähti.
To 19.3. klo 13 Virsikoulu,
Metsätähti
KAARINAN KIRKKO
Voudinkatu 2
Torstaisin klo 9.30 Perhekerho
Su 1.3. klo 10 Suomalainen messu,
Kuoppala, Kaarina Peltonen, kirkkokuoro, piparikahvit
Ma 2.3. klo 18 Raamattu- ja
lähetyspiiri
Tiistaisin klo 9 Äiti Teresan peitto­
piiri ja klo 13 raamattupiiri
Ke 4.3. klo 11–12.30 Keittokeskiviikko Yhteisvastuukeräyksen hyväksi,
keittolounas 8 € -klo 13 Eläkeläisten opintopiiri - klo 18 Paastonajan
iltakirkko, Ostela
To 5.3. klo 18 Miesten piiri
Su 8.3. klo 10 Messu, Kesti, piparikahvit -klo 14 Veisukirkko, Auer
Ti 10.3. ja 24.3. klo 13 Runopiiri
Ke 11.3. klo 18 Paastonajan
iltakirkko, Auer
Su 15.3. klo 10 Messu ja Piplia­
seuran lähetyspyhä, Pesonen,
keittolounas
Ma 16.3. klo 13 Diakoniapiiri
Ke 18.3. klo 11–12.30 Keittokeskiviikko Yhteisvastuukeräyksen
hyväksi, keittolounas 8 €
-klo 13 Eläkeläisten opintopiiri
-klo 18 Paastonajan iltakirkko,
Kesti
To 19.3. klo 13 Hovirinnan lähetyspiiri -klo klo 18 Miesten piiri
Pe 20.3. klo 18 Silta
Su 22.3. klo 10 Marian ilmestys­
päivän messu, Auer
Ke 25.3. klo 18 Paastonajan
iltakirkko, Pesonen
KUUSISTON KIRKKO
Linnanrauniontie 157
Su 1.3. klo 12.30 Messu, Ostela
Su 15.3. klo 12.30 Messu, Kuoppala
POIKLUOMAN SRK-TALO
Poikluomantie 9
Torstaisin klo 9 Äiti Teresan
peittopiiri
To 26.2. ja 12.3. klo 18 Raamattupiiri
Su 1.3. ja 15.3. klo 18 Sanan ja
laulun ilta
Ma 2.3. klo 18 Naistenpiiri
Tiistaisin klo 9.30 Perhekerho
Su 22.3. klo 12 Sanajumalan­
palvelus, Ostela, mukana
Poikluoman kerholaisia
PAPINHOLMAN SRK-TALO
To 12.3. klo 13.30 Kuusiston
lähetyspiiri
LITTOISTEN SRK-TALO
Kampakuja 1
Torstaisin klo 9.30 Perhekerho
HARTAUDET JA PIIRIT
To 26.2. klo 13 Voivalan lähetyspiiri
Peltosilla, Voudinkatu 6 B 6
To 5.3. klo 12 Littoisten lähetys­piiri,
Värttinä
Ti 10.3. klo 13 Hartaus, Hovirinnan
palvelukeskus
To 12.3. klo 13 Hartaus, Värttinä
Ke 18.3. klo 13 Hartaus, Lähitupa
Ti 24.3. klo 13 Hartaus, Onnikka
PYHÄN KATARIINAN KIRKKO
Kirkkotie 46
Su 1.3. klo 10 Messu, Viirros,
Forsström-Roivanen, Lautjärvi
Su 8.3. klo 10 Messu, Kairavuo,
Paatere, Lautjärvi
Su 15.3. klo 10 Messu, Paatere,
Kairavuo, Kerokoski
Su 22.3. klo 10 Messu, Toljamo,
Markkula, Lautjärvi, Pyhän
Katariinan kuoro
VARISSUON KIRKKO
Kousankatu 6
Maanantaisin klo 8.30 Aamurukouspiiri: 2.3. / 9.3. / 16.3. / 23.3.
Tiistaisin klo 16.30 Isoskoulutus:
3.3. / 10.3. / 17.3. / 24.3.
Joka toinen tiistai klo 12 Valpurin
Kammari: 10.3. / 24.3.
Joka toinen tiistai klo 13 Raamattuopetus ”Mitä Vanha testamentti
opettaa?”; Sirkka-Liisa Vappula:
3.3. / 17.3.
Keskiviikkoisin klo 17 Heprean piiri:
4.3. / 11.3. / 18.3. / 25.3.
Joka toinen keskiviikko klo 18.30
Miestenpiiri: 11.3. / 25.3.
Torstaisin klo 17 Nuortenilta: 26.2. /
5.3. / 12.3. / 19.3.
Joka toinen torstai klo 18 Raamattu­
piiri (tied. Timo Rantanen
p. 040 418 1502 tai
[email protected]): 26.2. / 12.3.
Perjantaisin klo 9.30 Perhekerho:
27.2. / 6.3. / 13.3. / 20.3. /
Su 1.3. klo 12 Sanajumalanpalvelus,
Forsström-Roivanen, Kerokoski
Su 1.3. klo 17 Yhteyden messu,
Markkula
Ke 4.3. klo 17 Donkkis Big Night
–toiminnallinen ilta kaikille alakouluikäisille
Pe 6.3. klo 19 Dancing With God
–nuorten messu Yhteisvastuun
hyväksi
La 7.3. klo 18 Rauhanyhdistyksen
iltakirkko ja ehtoollinen
Su 8.3. klo 12 Messu, ForsströmRoivanen, Paatere, Kerokoski,
Varissuon Hannat avustavat,
kirkkokahvit
Ma 9.3. klo 19 Siioninvirsiseurat,
kahvit klo 18.30 alkaen
To 12.3. klo 18.30 Israel-ilta, alkuhartaus Leena Kairavuo, mukana
mm. messiaaninen pastori Evgeny
19
KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015
Blinov, Ilkka Vakkuri ja Hannu Elo,
kolehti Israelin Ystävät ry:lle, kahvit
klo 18 alkaen.
Su 15.3. klo 12 Sanajumalan­
palvelus, Kairavuo, Kerokoski
Su 15.3. klo 17 Yhteyden messu,
Anssi Nurmi, Vesti
Pe 20.3. klo 12 Hanna-ryhmä
”Psalmi 84 Onnellisia ne, jotka
saavat voimansa sinusta”
Su 22.3. klo 12 Messu, Viirros,
Markkula, Lautjärvi
To 26.3. klo 18 Psalmi- ja runoilta
Yhteisvastuun hyväksi, psalmi­lauluja
kitaralla säestäen esittää Harri
Skaren, runonlausuntaa MarttaLiisa Päivistö, juonto Pirkko
Mesihää, kolehti
Yhteisvastuun hyväksi,
kahvit klo 17.30 alkaen.
NUMMEN SEURAKUNTAKOTI
Papinkatu 2
Tiistaisin klo 9.30 Perhekerho
(Pun.tupa): 3.3. / 10.3. / 17.3. / 24.3.
Joka toinen tiistai klo 13 Varttuneen
väen kerho: 3.3. / 17.3.
HANNUNNIITUN
SEURAKUNTATALO
Virmuntie 2
Torstaisin klo 9.30 Perhekerho:
26.2. / 5.3. / 12.3. / 19.3.
Joka toinen keskiviikko klo 11
Annan tupa: 4.3. / 18.3.
Joka toinen perjantai klo 15 Rukouspiiri: 27.2. / 13.3.
Su 8.2. klo 12 Messu, ForsströmRoivanen, Lautjärvi
Su 8.3. klo 12 Messu, Vesti,
Lautjärvi
Ma 16.3. klo 13 Omaishoitajien
vertaistukiryhmä
HURTTIVUOREN
SEURAKUNTAKOTI
Punatulkunkatu 1
Maanantaisin klo 10 Hurttivuoren
äitikaverit: 2.3. / 9.3. / 16.3. / 23.3.
Joka toinen torstai klo 13
Varttuneen väen kerho: 5.3. / 19.3.
JAANIN SEURAKUNTATALO
Karjakuja 75
Joka toinen maanantai klo 14
Sirpan kerho (Sokkelo, Jaanintie 36):
9.3. / 23.3.
PETKELTIE 5, KERHOHUONE
Joka toinen maanantai klo 12
Raamattupiiri: 9.3. / 23.3.
MUUALLA
To 26.2. klo 18 Kotiseurat Jalo­
paaseilla os Nisse Kavon katu 6 C
98, puhujina Timo Rantanen, Tapio
Rausius. Järj. Katariinansrk ja
Suomen Raamattuopisto
KATARIINAN DIAKONIA
Jos tarvitset apua ja haluat
keskustella diakonin kanssa, soita
tai käy Varissuon kirkon diakonia­
toimistolla, Katariinan diakonian
ajanvarauspäivystykset ti ja pe
klo 10–11.30 puh. 040 341 7172.
MAARIAN KIRKKO,
Maunu Tavastin katu 2
Su 1.3. klo 10 Messu Laaksonen,
Rajamäki, Niemi
Ke 4.3. klo 18.30 Arki-illan
ehtoollinen, Laaksonen, Niemi
Su 8.3. klo 10 Messu Kokkola,
Laaksonen, Haikka
Ke 11.3. klo 18.30 Pieni rukoushetki
Su 15.3. klo 10 Messu Rinne,
Loukiala, Rainio
Ke 18.3. klo 18.30 Arki-illan
ehtoollinen Laurén, Haikka
Su 22.3. klo 10 Herättäjä-yhdistyksen kirkkopyhä, Laaksonen, Rainio
PALLIVAHAN KIRKKO,
Paltankatu 2
Maanantaisin klo 10–11 Tuoli­
jumppa. Hinta 2 € / kerta,
sis. kahvit.
Tiistaisin klo 14–15.30 Vauvakerho
Torstaisin klo 9.30–11 Perhekerho
Joka toinen tiistai klo 10.30 +60
kokki- ja keskusteluryhmät 10.3.,
24.3.
Pe 27.2. klo 18 Nuorten messu,
Orenius, Vuola
Su 1.3. klo 17 Viikkomessu Loukiala,
Haikka, eht.av. Outi Lehtikangas
Su 8.3. klo 17 Viikkomessu
Palmunen, Nimi, eht.av. Arto Rinne
Su 15.3. klo 17 Lähetyksen kirkkopyhä Sirén, Lehtinen, Vuola, eht.av.
Seppo Hörkkö
To 19.3. klo 17 Legopyhäkoulu,
alle kouluikäiset vanhempien kanssa
(ei legopyhäkoulua 5.3.)
Su 22.3. klo 17 Viikkomessu
Laaksonen, Vuola, Leila Männistö ja
Maarit Gawish
To 26.3 klo 17–19 Pyhäkoulujen
Pääsiäistapahtuma
MAARIAN PAPPILA,
Sorolaisenkatu 4
Maanantaisin klo 9.30–11
Perhekerho
HALISTEN SRK-KOTI,
Gregorius IX:n tie 8
Joka toinen keskiviikko klo 18
Kaikille avoin Raamattu- ja rukousryhmä. 11.3., 25.3.
Ke 4.3. klo 17.30–19 Kaakao­
pyhäkoulu
HEPOKULLAN SRK-TALO
Varkkavuorenkatu 23
Tiistaisin klo 9.30–11 Perhekerho
Tiistaisin klo 12.30 Tuolijumppa.
Hartaus parillisilla viikoilla.
Joka toinen maanantai klo 13
Muisteluryhmä. 2.3., 16.3.
Joka toinen torstai klo 13 Lähetyspiiri. 5.3., 19.3.
Joka toinen torstai klo 18 Raamattu­
ilta. Alkuvuonna 2015 käsitellään
1. Johanneksen kirjettä. 26.2., 12.3.
To 26.2. Kanttorin laulajaiset.
Kanttori Tero Niemi laulattaa.
Su 1.3. Sanan ja laulun iltapäivä.
Lauletaan Viisikielistä, Helena
Koilisranta ja Lauri Lehtinen.
To 12.3. klo 13 Kultatupa
KOTIMÄEN SRK-TALO,
Arkeologinkatu 1, Jäkärlä
Maanantaisin klo 14 Naistenpiiri
Perjantaisin klo 9.30–11 Perhekerho
Joka toinen tiistai klo 12.30 Tasapainoilua ja klo 13.30 Kädentaidot.
10.3., 24.3.
Joka toinen tiistai klo 14 Tuoli­
jumppa. 3.3., 17.3.
Joka toinen keskiviikko klo 13
Päiväpiiri. 11.3., 25.3.
Joka toinen keskiviikko klo 13
Muistijumppa. 4.3., 18.3.
RAUNISTULAN SRK-TALO,
Murtomaantie 12
Keskiviikkoisin klo 13 Pappi paikalla
keskustelua ja sielunhoitoa varten,
Laurén.
Joka toinen maanantai klo 13
Pienpiiri. 2.3., 16.3.
Joka toinen tiistai klo 13 Seniori­
kerho. 10.3., 24.3.
Joka toinen torstai klo 14 Karmelraamattupiiri. 5.3., 19.3.
Ke 4.3. Omaishoitajat
RUNOSMÄEN SRK-KOTI,
Munterinkatu 15
Maanantaisin ja torstaisin klo 13–15
Ystävän tupa
Joka toinen maanantai klo 17
Raamattupiiri 2.3., 16.3.
Joka toinen keskiviikko klo 12
Lähetyspiiri 11.3., 25.3.
Su 15.3. klo 16 – 17.30 Tarina­
pyhäkoulu
YLI-MAARIAN SRK-TALO,
Mittumaarintie 73
Keskiviikkoisin klo 13 Pappi paikalla
keskustelua ja sielunhoitoa varten,
Loukiala.
Keskiviikkoisin klo 17.30–19
Iltaperhekerho
Torstaisin klo 9.30–11 Perhekerho
Joka toinen torstai klo 13 Tuoli­
jumppa. 26.2., 12.3.
VERBUM SONANS
Kuoroon otetaan uusia laulajia.
Harjoitukset keskiviikkoisin
klo 18 – 20 Raunistulan srk-talolla
(Murtomaantie 12). Kuoroa johtaa
kanttori Marja Haikka,
p. 040 341 7188,
[email protected].
SEURAKUNTANEUVOTTELU
Ti 17.3. klo 18 Seurakunnassa on
kirkkoherran johdolla valmisteltu strategiaa. Me kohtaamme toisemme -strategiapaperiin voi tutustua seurakunnan nettisivuilla. Seura­
kuntaneuvottelu on hetki avoimelle
keskustelulle. Tule kertomaan mielipiteesi ja kuulemaan muiden seurakuntalaisten ajatuksia Maarian
seurakunnan suunnasta.
Kahvitarjoilu.
MARTINKIRKKO,
Huovinkatu 1
Su 1.3. klo 10 Messu, Riihimäki,
Hildén, Salakari. Pyhäkoulu lapsille
tornikappelissa. Kirkkokahvit kirkon
eteisessä.
Ke 4.3. klo 18 Arki-illan ehtoollinen,
Hildén, Salakari.
Su 8.3. klo 10 Messu, Kuusela,
Mustonen, Salakari. Mukana
kristillinen Työväenyhdistys. Pyhäkoulu lapsille tornikappelissa,
kirkkokahvit kirkon eteisessä
messun jälkeen.
Ke 11.3. klo 18 Arki-illan ehtoollinen,
Riihimäki, Salakari.
Su 15.3. klo 10 Messu, Jaatinen,
Hägglund, Salakari. Pyhäkoulu
lapsille, kirkkokahvit.
Ke 18.3. klo 18 Arki-illan ehtoollinen,
Hägglund, Salakari.
Su 22.3. klo 10 Messu, Hägglund,
Riihimäki, Salakari, Hannuksela.
Mukana Martinkirkon kuoro. Pyhäkoulu lapsille, kirkkokahvit.
Ke 25.3. klo 18 Arki-illan ehtoollinen,
Jaatinen, Salakari.
HIRVENSALON SRK-KESKUS,
Honkaistentie 85
Ma 23.2., 2.3., 9.3., 16.3. 23.3.
klo 18 Sana elää! – ilta, opetus-ja
keskustelusarja 1. Pietarin kirjeestä.
Mukana pastori Arto Kaarma.
Järjestää Martinseurakunta ja
Suomen Raamattuopisto.
Ke 4.3., 11.3., 18.3., 25.3. klo 9.30
MLL:n perhekahvila
Su 8.3. klo 17 Missiomessu,
”Vihasta anteeksiantamukseen”,
Kuusela
To 5.3., 19.3. klo 18 Rukouspysäkki,
Kuusela. Tule rukoilemaan yhdessä
toisten kanssa omien ja yhteisten
asioiden puolesta
To 26.2., 5.3., 12.3., 19.3. klo 9.30
Perhekerho, Erkamaa.
Pe 20.3. klo 19 Muistelukonsertti
Yhteisvastuun hyväksi, Norvasuo,
Hirvilahti
KAKSKERRAN KIRKKO
Kakskerran kirkkotie 110
Su 15.3. klo 12 Messu, Norvasuo,
Hannuksela.
MARTIN SRK-TALO,
Temppelikatu 1
Pe 27.2., 13.3. klo 18 Lähetyksen
puuhapiiri. Päiväkerhotiloissa alakerrassa joka toinen perjantai
parittomilla viikoilla. Kortti- ja
koristeaskartelua ja erilaisten
käsitöiden tekemistä lähetystyön
hyväksi.
Ke 4.3. klo 13 Eläkeläisten Lounaskerho
Ti 10.3., 24.3. klo 17.30 Lähetyksen
Ompeluseurat. Ompeluseurasalissa
joka toinen tiistai parittomilla
viikoilla. Kudomme omin puikoin ja
langoin joko lähetystyön hyväksi tai
itselle. Mukaan seuranpitoon voi
tulla myös ilman kudinta!
Ke 11.3. klo 13 Eläkeläisten Teemakahvila
Ke 18.3. klo 13 Eläkeläisten Kerhokahvila.
Ma 23.3. klo 18 Kylväjäpiiri,
”Auta minua epäuskossani”
(Mark.9:14–29). Evankeliumia
miljoonille. Filmi Itä-Aasiasta.
Kylväjäpiirissä tutkitaan Raamattua
ja rukoillaan lähetystyön puolesta,
sekä kuullaan terveisiä eri työ­
kentiltä.
HENNALAN SRK-KOTI,
Hennalantie 10, Satavan saari
Ke 4.3., 18.3. klo 12.30 Hennalan piiri
Ti 3.3., 10.3., 17.3., 24.3. klo 9.30
Hennalan perhekerho, Erkamaa
UITTAMON SRK-KOTI,
Rusthollinrinne 1
Su 1.3. klo 15 Messu, Hildén,
Hannuksela. Kirkkokahvit.
Ke 4.3. klo 13 Eläkeläisten Kerhokahvila
Pe 27.2., 6.3., 13.3., 20.3. klo 9.30
Perhekerho, Erkamaa
La 7.3. klo 11 Yhteisvastuu-tapahtuma
Ke 18.3. klo 13 Eläkeläisten Lounaskerho
MYLLYMÄENTIE 22
Ti 10.3. klo 18 ”Vaihtori” – vapaaehtoisten oma olkkari. Sinulle, joka
toimit vapaaehtoisena ja sinulle,
joka kaipaat tekemistä vapaahetkiisi
ja vielä etsit paikkaasi. Tule mukaan
vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia
siitä, mitä yhdessä voisimme tehdä.
Mukana Liisa Kuusela.
Ke 11.3., 25.3. klo 14 Lähetyspiiri,
joka toinen viikko parillisilla viikoilla
MARTINSRK:N PERHEKERHOT
klo 9.30–11
tiistaisin Hennalan srk-kodilla,
torstaisin Hirvensalon kirkolla,
perjantaisin Uittamon srk-kodilla.
Sunnuntaisin pyhäkoulu klo 10
Martinkirkolla messun yhteydessä.
MIKAELINKIRKKO
Puistokatu 16
Su 1.3. klo 10 Messu, Hanttu,
Westergård, Hakanpää, Koski,
Liedon gospelkuoro, joht., Svetlana Jääskeläinen - su klo 18 Tuomas­
messu (KRS 70 v.)
Ke 4.3. klo 18 Iltamessu, Jaakkola,
Hakanpää
La 7.3. klo 18 Juhlakonsertti –
Jaakko Löytty 60 vuotta.
Liput www.lippu.fi.
Su 8.3. klo 10 Messu ja yleinen
piispantarkastus, Lehikoinen,
arkkipiispa Kari Mäkinen, Hakanpää, Aboa Gospel ja Vox Michaelis,
joht. Koski. Maksuton kirkkoauto.
Lounas klo 12.30 Mikaelin srk-kodissa – su klo 15–17 Kirkonmäkitapahtuma - klo 17 Piispan­päivät – Naistenpäivän messu,
Teemu Laajasalo, musiikissa Aboa
Gospel, joht. Silvia Koski
Ke 11.3. klo 18 Iltamessu, Hanttu,
Hakanpää
Pe 13.3. klo 20.30 Nuorten messu,
Westergård, Koski, Merika Kallionpää
Su 15.3. klo 10 Messu, Seivästö,
K.Hakanpää, M.Hakanpää, Koski.
Kirkkokahvit merimieskirkkotyön
hyväksi.
Ke 18.3. klo 18 Iltamessu, Seivästö,
Hakanpää
Su 22.3. klo 10 Marian ilmestys­
päivän messu, Sankamo, Hanttu,
Hakanpää, Kuorikoski - klo 17
Marianpäivän mediamessu, Timo
Reuhkala, musiikki Marko Hakanpää
ja laulajat, mukana Medialähetys­
järjestö Sanansaattajat
Ke 25.3. klo 18 Iltamessu, Sankamo,
Kuorikoski
MIKAELIN SRK-KOTI
Puistokatu 13
Su 8.3. klo 12.30 Lähetyslounas
Maanantaina
klo 12–14 Wanhan ajan ompelu­
piiri (klubi)
Tiistaina
klo 10–12 Hepreapiiri, Ritva Lunden
(klubi), p. 044 257 2612
klo 13–14.30 Lähetyspiiri (klubi)
Keskiviikkona
klo 8–8.45Aamurukous (klubi)
klo 12–13.30 Eläkeläiskerho
(srk-sali)
klo 12–13.30 Mikaelin omaishoitajat
(18.3., klubi), tied. p. 040 341 7398
klo 19 Pienpiiri (klubi)
Torstaina
klo 10–11.30 Diakoniatyöntekijöiden
ajanvaraus (Puistokatu 13 B 2. krs)
p. 040 341 7097
klo 14.30–16 Merimieskirkkopiiri
(klubi, ei 5.3., 26.3.),
tied, p. 040 341 7391
Perjantaina
klo 10–11 Pilates,
tied. 040 341 7398
MIKONMÖKKI
Puutarhakatu 24
Ma 9.3. klo 18.30 Naisia kaivolla
(järj. KRS ja Mkaelinseurakunta)
Syvällisemmin Raamattuun
ti klo 16.45, p. 0400 681 302
Rukous- ja ylistysilta
ti 3.3. ja 17.3. klo 18
Kohtaamispaikka ke klo 18 (4.3. alk)
”Made in Mikonmökki” -aikuisten
kädentaitotyhmä joka toinen to
klo 17–19 (parill. vkot), Anita
Gröndahl, p. 050 346 9906
LAPSIPERHEILLE
Vauvakerho Mikaelin srk-kodissa
(Puistokatu 13) ke klo 14–15.30
Perhekerhot: Mikonmökissä
(Puutarhakatu 24) pe klo 9.30–11
– Suikkilan srk-kodissa (Konstanzankatu 1) ti ja to klo 9.30–11
KOULULAISILLE JA NUORILLE
Mikonmökissä, Puutarhakatu 24
Pelikerho alakouluikäisille
ti klo 16–17.30
Kädentaitoryhmä alakouluikäisille
to klo 17–19 (parill. vkot). Myös
äidit ja isoäidit ovat tervetulleita
mukaan!
Nuortenilta pe klo 18 (ei 27.2.)
Muualla:
Kokkikerho 9–12 v. Paakarlan
srk-kodissa ke klo 16–18
Mopo- ja moottorikerho yläkouluikäisille to klo 15–17, Pansion
moottorihalli.
Nuorten ja nuorten aikuisten sähly
Mikaelin/Snellmanin koulussa
to klo 20–21
Nuorten kahvila ”Big J´s Coffee”
Pansion Hövelissä pe 28.2.
klo 19–22
Lisätietoja: www.mikaelinnuoret.fi,
Facebook-ryhmä ”Turun GG” Partiot: www.mikaelinseurakunta/
partiot
SUIKKILAN SRK-KOTI
Konstanzankatu 1
Su 15.3. klo 14 Yhteisvastuumatinea,
kahvitarjoilu, K.Hakanpää, Marita
Heinonen, laulu, lauluryhmä
SopuSointu, Irma Grönroos, säestys
Pilates ma klo 9.30–10.30,
tied. p. 040 341 7398
Pienpiirit ma klo 19 Erkki Aihela ja
to klo 19 Eija Pursimaa
Eläkeläiskerho to klo 12–13.30
Raamattupiiri joka toinen to klo 18
(paritt. vkot)
PAAKARLAN SRK-KOTI
Laivateollisuudenk. 28
To klo 18 Kohtaamispaikka (19.3.),
Rukousilta (5.3.)
Lähetyspiiri ke klo 13–14.30
Naisten piiri joka kk:n toinen
ke klo 19
Eläkeläiskerho to klo 13–14.30
Pilates pe klo 8.30–9.30, tied.
p. 040 341 7397
PALVELUTALO ISO-HEIKKI
Revontulenkatu 4
Eläkeläishartaus ma klo 13.30–14
(9.3., 23.3.)
MIEHILLE
Miesten saunailta Merimieskirkolla
(Suikkilantie 2) ma 9.3. klo 18–20.
ÄijäGospel -kuntojumppa
Mikonmökissä ke klo 17
(Huom. uusi aika 1.3. alk.)
Körttiveisaajamiehet Mikonmökissä
(Puutarhak. 24) su 29.3. klo 18
(p. 044 325 1051)
YLEISÖLUISTELU HK AREENALLA
La klo 14–15 (28.2., 7.3., 14.3., 21.3.
ja kevään viimeinen kerta 28.3.)
Sisään pääovesta. Ei mailoja
kentälle. Maksuton.
KUOROT
Vox Michaelis ke 17:15–19
Mikaelin srk-koti
Aboa Gospel ke 19:15–21
Mikaelin srk-koti.
Yleinen äänioikeus (kuoro laulu­
taidottomille) to klo 17:30–19
Mikaelin srk-koti.
Tied. kanttori Silvia Koski
040 341 7388 [email protected].
MIKAEL-TEATTERI
Mikael-teatterin harjoitukset
Mikaelinkirkolla ti ja to klo 18.30.
Tied. Ismo Seivästö, 040 341 7408.
www.mikaelinseurakunta.fi
www.mikaelilainen.fi
www.mikaelinnuoret.fi
www.mikaelmessu.fi
PAATTISTEN KIRKKO
Paattistentie 847
Su 1.3. klo 18 pyhäillat: taizehenkinen messu, Heikkinen, kirkkokuoro,
kirkkokahvit
Su 8.3. klo 10 sanajumalanpalvelus,
Pentti Kokko, kirkkokahvit
Ti 10.3. ja ke 11.3. Kotikirkko
tutuksi -tapahtuma klo 9–10.30
Su 15.3. klo 10 messu, Järvensivu,
saarna Olli Koskenniemi, mukana
KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015
Evankeliumiyhdistys, evankeliumijuhla ja kirkkokahvit
Su 15.3. klo 18 ”Isänmaallisten
laulujen ilta”– yhteislaulutilaisuus
Su 22.3. klo 10 messu, Heikkinen,
kirkkokahvit
PAATTISTEN SEURAKUNTATALO
Paattistentie 857
Seurakuntatalon viikko-ohjelma:
Ma klo 9–12 avoin kerho,
klo 18.30 kirkkokuoro
Ti klo 17–18 isosten vetämä tyttökerho 7–10-vuotiaille
Ke klo 16 ja 17 perhemuskarit,
klo 18 naisten jumppa
Ti 10.3. klo 18 Lukupiiri
PAATTISTEN PAPPILA
Paattistentie 859
To 26.2. ja 12.3. klo 16.30
isoskoulutus ja klo 18 nuortenilta
Ti 3.3. klo 16–19 riparitapaaminen
Ti 10.3. klo 15 diakoniapiiri
Ke 25.3. klo 13 seniorikahvila
PIIKKIÖN KIRKKO
Hadvalantie 5
Pe 27.2. klo 9.30 Lasten kirkkohetki
Su 1.3. klo 10 Gospelmessu, muuttaneiden ja liittyneiden kutsukirkko,
Nieminen, Ilonen, bändi ja Pikantti
Su 8.3. klo 10 Messu, Kansan­
lähetyksen kirkkopyhä, kirkko­
kahvit, Ijäs
Su 15.3. klo 10 Messu, Hermonen
Su 22.3. klo 10 Messu, Piikkiön
seniorien kirkkopyhä, kirkko­kahvit,
Ijäs
Su 29.3. klo 18 Palmusunnuntain
konsertti, Juha Viljanen ja ystävät,
vapaa pääsy
PIIKKIÖN SEURAKUNTAKESKUS
Hepojoentie 4
Ma 2.3. klo 17.30 Naistenpiiri,
Sinikka Tuomarila.
Ti 10.3. naistenpiiri vierailee
Henrikinkirkolla.
(ma 16.3. EI naistenpiiriä)
Ma 23.3. klo 17.30 Iltaperhe­
toimintaa, lasten puoli,
Hyppänen
Ti klo 17 Lastenkuoro Pikantti ja
klo 18 kirkkokuoro Korintti
Ke 4. ja 18.3. klo 18 Miestenpiiri,
sauna lämmin jo klo 17
Ke 11.3. klo 13 Eläkeläisten
iltapäivä
Ke 25.3. klo 13 Eläkeläisten
YV–lounas, toivehinta 8 €
sis. ruoan, kahvin ja arvan
To 12.3. klo 18 Yhteisvastuun
käsityöilta, Piikkiön Martat
Pe klo 9.30 Perhekerho,
20.3. YV–perhekerho
VANHA SEURAKUNTATALO
Hepojoentie 4
Ti klo 9–11 Kaiken kansan kahvila
Ti klo 17–19 Kokkikerho
4–6 -luokkalaisille ja
To klo 16–18 Kokkikerho
1–3 –luokkalaisille
Nuorten avoimet ovet
keskiviikkoisin Vanhalla
klo 18.30–21, 13–17-vuotiaille
To klo 10–12 Oivaltajat. Avoin
vertaistukiryhmä. Pohdintaa ja
oivalluksia elämästä!
TUPASVILLA
Hepojoentie 7
Ma 2.3. klo 10–10.45 Tupasveisut.
Hengellisiä lauluja kanttori Tiina
Ilosen johdolla päivätoiminnan
salissa.
To 5.3. klo 14.30–16 Omaishoitajien
Torstaitupa. Kahvittelua, kuulumisia
ja vertaistukea.
PERHEVIIKONLOPPU SINAPISSA
1.–3.5.2015 Lapset ilmaiseksi,
aikuiset n. 50 € (kuljetus, majoitus,
ruokailut, ohjelma).
Hakemukset diakoniatoimistoon
25.3. mennessä, p. 040 341 7724
Katri Elonheimo.
YHTEISVASTUUKERÄYS
Lipaskeräys kauppojen edessä
viikolla 12 (Tammipartio)
Diakoniatoimiston asiointi- ja
ajanvarausaika ti 11–12,
p. 040 341 7724 (ovi paloaseman
puolella).
www.piikkionseurakunta.fi
www.facebook.com/piikkionseurakunta
www.piikkionurkuyhdistys.fi
TUOMIOKIRKKO
Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin
klo 16–18, torstaisin klo 12 keski­
päivän ehtoollisen jälkeen ja
lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon
jälkeen. Tapaamisesta voidaan
sopia erikseen myös puhelimitse.
Lähetyskahvila Domcafé Tuomio­
kirkon porrastasanteella on
avoinna sunnuntain jumalan­
palveluksen jälkeen.
Seurustelun sakramenttia,
tuoretta pullaa ja kahvia 3,50 €
lähetystyön hyväksi.
Domcafén kahvituotot su 8.3.
kirkkokahveilta Yhteisvastuun
hyväksi.
Jumalanpalvelukset klo 10:
Su 1.3. Messu: Honkasalo,
av. Mäkitalo, Pietilä, Hietaharju,
Arrhythmics, joht. Riitta Sorvola.
Su.8.3. Messu: Rinne, av. Hokkanen,
Pietilä, Åberg, CCA-kuoro,
joht. Anni Susi.
Su 15.3 klo 10 Messu, Honkasalo,
av. Lehti, Åberg, Hietaharju, Lauluyhtye Luminos.
Su 22.3. Messu: Lehti, av. Mäkitalo,
Pietilä, Hietaharju. Resonus-kuoro,
joht. Kari Jantunen
Viikkomessut:
Aamuehtoollinen
keskiviikkoisin klo 8.
Keskipäivän ehtoollinen
torstaisin klo 12.
Iltaehtoollinen
lauantaisin klo 18.
PIIKKIÖN PAPPILA
Pappilantie 4
To 12. ja 26.3. klo 18 Raamattupiiri,
Roomalaiskirje, Eero Kaumi
Muita tapahtumia:
Talvisodan päättymisen muistojuhla
pe 13.3. klo 18.. Rinne, Pietilä,
Hietaharju.
Vesper (illan rukoushetki)
ma–pe klo 18.
Vesper ranskaksi
to 26.2. ja to 12.3. klo 17.
Esirukoushetki la 28.2. klo 17.
Virrestä voimaa ke 18.3. klo 16.30
Lauletaan virsiä vapaaehtoisvoimin
su 1.3. klo 18.
PYÖLINRANTA
Pyölintie 77
Ti 24.3. klo 18 Äitien saunailta,
hierontaa
TOIMITALO
Eerikink 3
Siioninvirsiseurat su 1.3. klo 16,
kahvit alk. klo 15.30.
NUORTENTALO
Eerikink.1
Kaikenikäisten savipaja Nuorten­
talolla ke klo 17–19. Alle koulu­
ikäiset vain aikuisen seurassa.
Materiaalimaksu 15 €/perhe/kevät.
3.–6.luokkalaisten OLKKARI eli
avoimet ovet Nuortentalolla
ma klo 12.15–16. Vapaata olemista,
pelailua ja välipala.
PERHETYÖ
Perhekerho ma klo 9.30–11
Kupittaan srk-koti, Sirkkalankatu 4.
Iltaperhekerho ma 24.2. klo 17.30,
Kupittaan srk-koti.
Iltaperhekerho ma 9.3.
TUOMIOKIRKOSSA klo 17.30.
Vauvaperhekahvila ti klo 13–15.30
Nuortentalo, Eerikink. 1.
Leppäkertun perhekahvila
pe klo 9–13, Nuortentalo.
ELÄKELÄISILLE
Keskiviikkokerho
Parilliset ke klo 13 toimitalossa,
Eerikink. 3
4.3. Tiinakaisa Honkasalo kertoo
ehtoollisen teologiasta ”Ylitse ymmärryksen käy rauha armopöydän”.
18.3. ”Paasto ja Pääsiäinen
– perinteet ennen ja nyt”
– Aiju Von Schöneman
Parittomat ke klo 13 Vuorikoti,
Vuorik. 8
11.3. diakoni Raija Eeva kertoo
pro gradu -tutkielmastaan
”Vahva täytyy olla että pärjää
yksin”.
25.3. ”Paasto ja Pääsiäinen
– perinteet ennen ja nyt”
– Aiju Von Schöneman
Tuolijumppa parittomat ke klo 13
toimitalon juhlasalissa.
LÄHETYSTYÖ
Lähetyspysäkki, parittomat to klo 13
Kupittaan srk-koti: Sanaa, seuraa,
päiväkahvi, lähetystietoutta, esi­
rukousta. Keväällä tutustutaan
Johanneksen Ilmestys -kirjaan.
Kupittaan Hannat, Kupittaan seurakuntakoti. 5.3 kl0 18.30. Ajatuksia
hengellisen elämän hoitamisesta,
vieraana Mika Mäntyranta.19.3.
klo 18.30. Naisena, äitinä, pappina,
Jumalan työtoverina, vieraana
Sari Lehti.
RAAMATTU- JA
KESKUSTELURYHMÄT
Ilosanomapiiri ke klo 18.30
Kupittaan srk-kodissa. Sakari
Ansaharju.
Naisten aamu parilliset to klo 10
Kabinetissa
Timon Raamis parittomat to klo
18.30 Salongissa
(Aninkaistenk. 1, II krs), T Rantanen.
KIRJALLISUUTTA JA
MATKAKUMPPANUUTTA
Lukulamppu to 26.2 klo 18.30
Kupittaan srk-koti: Kirsi Kunnas
-sateessa ja tuulessa.
Puikkoset joka toinen tiistai
(parittomat viikot) klo 13–14.30 Salongissa. Tehdään vauvasukkia,
torkkupeittoja yms.
Kirjallisuuspiiri parittomat keskiviikot klo 16.50 Salongissa, Harri Raitis
ja Kirsti Saksa.
Elixiiri – luovan sanataiteen opinto­
piiri tiistaisin. Uudet jäsenet ilm.
Hilkka Pulli puh. 040 966 7622.
MÅNDAGAR
kl. 14 Missionskrets samlas i Aurelia
(3 vån.), jämna veckor
TISDAGAR
kl. 18 Tyst meditation
ONSDAGAR
kl. 10–12 Familjecafé i Papinholma
församlingshem, Käräjäkalliontie
4 kl.12 Frukostklubben på Svenska
Klubben (Aurag. 1), udda veckor.
kl. 13–15 Café Orchidé i Aurelia,
varierande program (1 vån.)
kl. 13:30–15 Barncafé i Aurelia
(2 vån.)
kl. 15–18 Ungdomscafé i Aurelia
(2 vån.)
kl. 17 Gudstjänstgruppmöte
i Aurelia (3. vån.)
kl. 18 Veckomässa i Aurelia (1 vån.)
kl. 18:30–20 Unga vuxna café
i Aurelia (2 vån.)
kl. 18:45–20:15 Bibelstudiegrupp
för och med ALLA sinnen med
Laura Hellsten, i Aurelia (1 vån.),
udda veckor.
TORSDAGAR
kl. 9:30–11 Familjecafé i Aurelia
(2 vån.) 5.3 kl. 10 Sångstund.
12.3 kl. 10 Knattekyrka i Aurelia
(1 vån.) en gång i månaden
kl. 18 Öppen bönegrupp med Pia
Siegfrieds i Aurelia ( 3 vån.)
kl. 18–20:30 Åbo Svenska Kyrkokörs
övning i Aurelia (3 vån.)
FREDAGAR
kl. 15:45–17:45 T.A.G.G. Ungdomsgrupp för dig som är taggad att lära
dig mera om Kristen tro
LÖRDAGAR
28.2 kl. 15 Middag för ensamstående föräldrar i Aurelia. Anmälningar
senast 24.2 till [email protected]
21.3 kl. 15 Middag för ensamstående föräldrar i Aurelia. Anmälningar
senast 17.3
SÖNDAGAR
kl. 12 Högmässa i Domkyrkan.
Kyrkkaffe serveras efter högmässa.
Barnhörna I Agricolakapellet.
Sö 15.3 kl. 16–18 Mässa (åsf)
i S:t Karins kyrka, BÖ (pred,lit),
Danielsson. Kyrkkaffe.
För dig som harsvårt att ta dig på
egen hand till kyrkan ordnas
kyrkskjuts varje söndag under tiden
1.2–31.5. Kyrkskjutsen sköts av
frivilliga församlingsmedlemmar och
beställs per tel 040 341 7458 senast
tisdagen innan kl. 15:00.
SERVICES
In Turku Cathedral Tarkk’ampuja
chapel at 4pm.
1.3. Mass – The Second Sunday
of Lent
8.3. Mass – The Third Sunday
of Lent
15.3. Mass – The Fourth Sunday
of Lent
22.3. Mass – The Fifth Sunday
of Lent
LENTEN COURSE
During lent Geoffrey Phillips will
lead us on a lenten study course on
Fridays between 20.2. and 27.3. at 6
pm in the cathedral sacristy attic.
The priest of TCIC is rev. Miika
Ahola. You can contact him with
email ([email protected]) or by
phone 040 3417591
More info: turunseurakunnat.fi/tcic
or at our Facebook group
“Turku Cathedral International
Congregation TCIC”.
20
KIRKKO JA ME ■ No 2 ■ 26.2.2015
Timo Jakonen
Mikonmökin äijäjumpassa saavat kyytiä niin sohvat kuin sohvaperunatkin.
Tekemisen makua pitää olla, vaikkei täällä
kuntoillakaan veren maku suussa, sanoo äijä­
jumppaa vetävä fysioterapeutti Stina Carpelan.
ÄIJÄGOSPELJUMPASSA
rapakunto kohenee
● Vähän jännittää. Olen ol-
lut elämässäni pari kertaa jumpassa, mutta en koskaan äijägospeljumpassa. Millaisiakohan kappaleita siellä tulee? ”Sydän kun auki on,
sinne Jeesus tekee kaksion”? Entä
millaisia liikkeitä? Risti-istuntaa?
Höpsis. Kyseessä on ihan tavallinen
jumppa ja itse asiassa musiikkikin
on aika tavallista rokkia, sillä sitähän
gospel suurimmaksi osaksi on.
Niin että aloitetaan.
Ollaan Mikaelinseurakunnan Mikonmökissä ja jumppaohjaaja Stina
Carpelan virittelee juuri musiikkivehjettä valmiiksi. Pikku hiljaa paikalle alkaa saapua ihmisiä.
– Käytetään sohvia sitten myös,
Carpelan sanoo esitellessään, mitä seuraavan tunnin aikana on luvassa.
– Hyvä, kuuluu yleisöstä; ilmeisesti mukana on ihmisiä, joille sohva on tuttu.
Ja se on ideakin. Äijägospeljumppa on tarkoitettu ennen kaikkea ihmisille, jotka eivät ole varsinaisesti
olympiakunnossa. Siis äijille, jotka
haluavat tehdä jotain kuntonsa kohentamisen eteen mutta eivät oikein
tiedä mistä aloittaa.
Maksutonta menoa
Äijägospel sai alkunsa Kunnossa
kaiken ikää -hankkeesta, josta Stina
Carpelan (tai oikeastaan Fingerroosin säätiö, jossa hän työskentelee)
haki ja sai rahoitusta äijäliikuntaidealleen. Rahaa ei kuitenkaan ollut
paljon, joten piti keksiä missä moinen voitaisiin huokeasti pitää, ja
koska hän on itse seurakunta-aktiivi, hän kääntyi Mikaelin kirkkoherra Jouni Lehikoisen puoleen. Lehikoinen näytti heti vihreää valoa, ja
markkinointikin hoitui seurakuntien kautta.
Lokakuusta saakka on nyt jumpattu tunnin verran kerran viikossa.
– Meillä on käynyt täällä 12 miestä – eivät kaikki toki joka kerta mutta semmoinen porukka nyt kuitenkin. Eli ihan mukavasti, varsinkin
kun aluksi pelkäsin, että tuleeko ketään! He ovat löytäneet tänne kuka mitäkin kautta. Yhden on patistanut vaimo, toisen äiti, kolmannen
terveydenhoitaja. Tieto jumpasta on
levinnyt ihan kuulopuheella. Kaikki ovat tervetulleita, mutta kohderyhmänä ovat ennen kaikkea vähän
liikkuvat miehet. Tämä on maksutonta, eli ei tarvitse investoida kausikortteihin tai vastaaviin.
Ja sitten mennään. Aluksi on lämmittely. Tehdään lihasliikkeitä ilman
painoja, kävellään paikallaan ja ravistellaan kehoa.
– Hyvin menee, loistavaa! Älä
mieti, anna mennä vaan, musiikin
mukana! kehottaa Carpelan.
Sopii kaikille
Carpelan on koulutukseltaan fysioterapeutti ja toimi pitkään yrittäjänä jumppa-alalla. Äijägospeljumppa kuitenkin hieman eroaa siitä tarjonnasta, mitä tavallisissa jumppaloissa on.
– Tämä ei ole mitään fit fit fit
-touhua, vaan pikemmin sellainen
hengellinen, sosiaalinen ja fyysinen
kokonaisuus. Hengellisyyttä on gospelmusiikki, sosiaalisuutta tuo ryhmä ja sitten tietenkin jumpataan.
Carpelan on suunnitellut jumpan
siten, että sen voi tehdä monella tavalla. Jos on vaikka polvi sökönä,
niin voi sitten tehdä sellaisen version, jossa polvea ei rasiteta ja niin
edelleen. Vastaavasti jos tuntuu, että ei ole tarpeeksi raskasta, niin voi
tehdä vähän toisella tavalla siihenkin suuntaan.
– Tekaistaan tarvittavat välineet: sohvaa ja tuolia esimerkiksi voi käyttää hyväksi. Monet liikkeet
voi tehdä joko seisaaltaan tai makuullaan tai istuen siitä riippuen jos
vaikka on joku olkapäämurhe tai
vastaava. Huomio on paljon ryhdissä. Tehdään avaavia liikkeitä, sellaisia jotka tekevät hyvää kun on päivät pitkät näppiksellä. Idea oli saada
mukaan sellaisia ihmisiä, jotka ovat
ihan aidosti uusia liikkujia. Ja sellaisia on saatukin!
Musiikki on Carpelanin kokoamaa:
– Olen jonkin verran ollut lavea
myös sen suhteen mikä on gospelia,
koska varsinkin alkuverryttelyyn sopivaa reipasta gospelia on vähänlaisesti tarjolla. Pave Maijanenkin sitten kelpuutettiin. Musiikin täytyy olla reipasta että tulee tekemisen meininki. Paitsi loppuvenyttelyssä, silloin käy rauhallisempikin.
Perusliikkeet
voi jokainen
tuunata
itselleen
ja omalle
kunnolleen
sopiviksi.
Simppeli koreografia
– Seurakunta kokoontuu ja nauttii.
Tämä ei ole rangaistussiirtola, mutta ei tämä kyllä ole lepokotikaan…
Mikä tämä sitten on? Seurakuntakoti! sanoo Carpelan ja sitten jatketaan vatsalihasten tekemistä. Jumppa koostuu alkulämmittelystä, lihaskunto-osuudesta ja loppuvenyttelystä.
Tällä kertaa mukana on itse asiassa muutama nainenkin, jotka kävivät
joulugospeljumpassa ja saivat luvan
tulla uudestaankin. Miehiä se ei haittaa, vaikka äijäjumpasta onkin kyse.
Ja äijien ehdoilla tietenkin mennään.
Miehillä ja naisilla on Carpelanin kokemuksen mukaan eroa siinä,
minkälaisista jumpista he pitävä:
– Miehet tykkäävät kun on yksinkertainen ja simppeli koreografia.
Sellainen reilu ja selvä, ei tanssiliikkeitä. Naiset tykkäävät, kun siellä väleissä on kaikenlaisia piiperryksiä.
Miehet ovat myös hiukan helpompi
kohderyhmä sikäli, että jos heidät saa
lähtemään mukaan, he myös yleensä
jäävät. Ja kyllä miehet siinä oppivat
liikkeet kuin naisetkin. Molemmat –
sekä naiset että miehet – tykkäävät
että on kova tekemisen tahti.
Yleisö tykkäsi
Loppuvenyttelyn jälkeen on aika
kuulla, mitä jumppaseurakunta kokemuksesta piti.
Mauno Nissinen on ollut mukana syksystä saakka:
– Tämä on hyvä jumppa – muuten ei tule oikein venyteltyä mutta
täällä tulee. Ja lihasharjoitukset ovat
yksinkertaisia.
Ari Lindén puolestaan oli nyt ensimmäistä kertaa:
– Olen syksystä saakka koettanut
vähän kuntoilla. Useamman kerran viikossa pitäisi, tämä on nyt yksi mahdollisuus. Vaimo tämän huomasi ja sanoi, että mene tuonne.
Koetin sanoa, että kun on niin pitkä matkakin… Mutta ei siinä auttanut. Asun siis Somerolla mutta käyn
töissä Turussa, joten ei tämä sikäli
niin ihmeellinen juttu ole. Tekee hyvää tällaiselle rapakuntoiselle!
Tapani Suominenkin oli ensikertalainen, vaikka sinänsä liikkuukin paljon:
– Lähdin kun naapuri ehdotti –
tulimme siis yhdessä. Oli vähän erilaista kun oli musiikki mukana, ihan
kivaa. Luulen, että tulen uudestaankin. Matka ei ainakaan ole pitkä, kun
koti näkyy tuosta ikkunasta!
Naapuri Raimo Jokinenkin oli
tyytyväinen:
– Minulla on ollut nyt vähän taukoa liikunnasta, joten teki hyvää.
Mukavaa oli, että sai itse määrätä sen tahdin, millä tekee, Pysyy siis
helposti mukana.
Timo Kangas on samoilla linjoilla:
– Oli kovempaa kuin ajattelinkaan, mutta enköhän minä uskalla tulla uudestaankin. Pohjakunto
on huono, mutta ehkä se tästä pikku hiljaa nousee ja sitten saa myös
jumpasta enemmän irti.
Roope Lipasti