Ammattisotilas_3/2015

Transcription

3/2015
AMMATTISOTILAS
Ammattisotilas
3/2015
Aliupseeriliitto ry
28.vuosikerta.
Ilmestyy 6 kertaa vuodessa.
Vuosina 1988-2001 Puol’väli.
Aikakauslehtien Liiton jäsen.
PÄÄKIRJOITUS ............................................................................ 3
Asevelvollisuus takaisin Ruotsiin ................................................ 4
Kokemusten vaihtoa kansainvälisellä areenalla ....................... 6
Aliupseerit kansainvälisessä johtamiskoulutuksessa .................... 9
Kuopion aliupseerit ry:stä frisbeegolf-mestari .............................. 10
Aliupseeriylennykset 4.6. ............................................................ 14
ISSN-L 1459-0565
ISSN 1459-0565 (Painettu)
ISSN 2242-3834 (Verkkojulkaisu)
Tarinoita ihmismielen varjoista....................................................... 16
Julkaisija
Aliupseeriliitto ry
Ratamestarinkatu 11, 7.krs
00520 Helsinki
Puh: 050 336 4550
[email protected]
www.aliupseeriliitto.fi
Työn imu parantaa työkykyä ........................................................ 19
Päätoimittaja
Asta Ruuskanen
050 447 1102
[email protected]
Toimitusneuvosto
Asta Ruuskanen
Kimmo Alpiranta
Juhana Harju
Anu Köngäs
Tomi Malkamäki
Yhdessä tekemisen merkitys on korostunut ................................ 18
Uuden pääluottamusmiehen ensiaskeleet ................................. 19
Pääluottamusmiehen kynästä .................................................. 20
Mikkeli juhli Marskin merkeissä ................................................... 22
Lapissa juhlittiin vireää viiskymppistä .......................................... 24
Vuoden urheilija tähtää kärkeen .................................................. 26
Krakova sotahistoriallisena kohteena .......................................... 28
Kirja-arvostelu ............................................................................ 31
Väinö Linna: Unknown soldiers
Lukuvinkkejä ............................................................................... 33
Lottanen: Elämä on yhtä juhlaa ................................................ 34
Toimisto tiedottaa ......................................................................... 36
Painopaikka:
Erweko Oy
Valuraudantie 20
00700 Helsinki
Ilmoitukset:
Ilpo Pitkänen Oy
Insinöörikatu 7
00880 Helsinki
Puh: (09) 586 8300
Fax: (09) 5868 3099
Kansikuva: Lapin Aliupseerit ry:n puheenjohtaja Milla Asikainen ja Pohjoisen
Aliupseerit ry:n puheenjohtaja Asta Alioravainen. Kuva: Asta Ruuskanen
Ammattisotilaan aikataulu 2015
Numero
1/2015
2/2015
3/2015
4/2015
5/2015
6/2015
2
Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy
19.1.2015
23.3.2015
18.5.2015
10.8.2015
28.9.2015
16.11.2015
12.2.2015
16.4.2015
11.6.2015
3.9.2015
22.10.2015
10.12.2015
Ammattisotilas
Ammattisotilas 3/2015
Niukkuus hiipii tiikerin askelin
Y
hteiskunnallinen tilanne Suomessa on vellova. Samaan
aikaan kun maahan on rakennettu kolmen puolueen
enemmistöhallitusta talouskurimusta hoitavine hallitusohjelmineen, käydään keskusteluja työmarkkinaosapuolten
kanssa mahdollisesti sittenkin tehtävästä yhteiskuntasopimuksesta. Kesäkuun puoleen väliin mennessä pitäisi sopia tai olla
sopimatta työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkosta. Lisäksi eläkelainsäädännön uudistuksen valmistelu on aktiivisessa vaiheessa päätyäkseen lainsäädäntötyöhön eduskuntaan kuluvan
syksyn syysistuntokaudella.
M
itä tämä poliittinen ja työmarkkinapoliittinen tilanne
sitten käytännössä palkansaajan kannalta tarkoittaa?
Se tarkoittaa ennen kaikkea epävarmuutta ja niukkuutta. Hallitusneuvotteluissa linjataan lainsäädäntö- ja hallintotoimilla toteutettavista miljardien eurojen leikkauksista ja
muista sopeuttamistoimista. Hallitusta muodostavat puolueet
ovat viestineet, että kokonaisveroaste ei nouse. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö jotkin veroista voisi kiristyä, jos toisissa tapahtuisi laskua.
Vaikka palkkaverotus ei kiristyisikään, niin monien kulutus- tai
haittaverojen osalta näin voi tapahtua. Tuttua on, että valtion tuloja turvataan esimerkiksi korottamalla polttoaine-, tupakka- ja
alkoholiveroja. On myös mahdollista, että kulutukseen ja palveluiden käyttöön liittyviä arvonlisäveroja kiristetään. Toinen
tapa on tehdä leikkauksia olemassa oleviin etuuksiin. Tällaisia
ovat esimerkiksi työttömyysturvan, asumistuen tai kodinhoidontuen leikkaukset. Kolmas tapa on jättää eri etuuksien indeksikorotukset tekemättä.
H
allitusneuvottelujen ohella käytiin neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta työmarkkinaosapuolten ja
hallitustunnustelijan välillä. Sopimusta ei syntynyt. Yhteiskuntasopimuksella pyrittiin kymmenen prosentin
hintakilpailukyvyn parantamiseen, josta viisi prosenttia olisi langennut sopimustoimilla tai työelämäuudistuksilla puristettaviksi, toinen viisi prosenttia olisi syntynyt työnantajan
sisäisillä toimilla. Käytännössä kysymys olisi ollut eri muodoissa tapahtuvista viiden prosentin leikkauksista palkansaajien olemassa oleviin sopimuksellisin etuihin tai palvelussuhdeturvaan. Tunnetuin näistä vaatimuksista oli sadan tunnin
työajan lisäys ilman palkkakompensaatiota. Keskusjärjestöjen
oli tällaisia jyrkkiä etuusleikkauksia mahdoton hyväksyä.
Yhteiskuntasopimusneuvotteluja voidaan jatkaa vielä hallitusneuvottelujen jälkeenkin, mikäli tahtoa on.
Työllisyys- ja kasvusopimuksen (entinen TUPO) viimeisen vuoden sopimusjatkosta neuvotellaan kesäkuussa. Palkankorotukset
jäänevät erittäin niukoiksi prosentin osiksi, jos sopimus syntyy.
Kun samaan aikaan kuluttajahinnat kuitenkin jatkavat nousuaan
(vuonna 2014 1,5 %), on odotettavissa, että talouksien ostovoima parhaimmillaankin säilyy ja monilla laskee.
Kuva: Petri Asikainen
Y
leisen työeläkelainsäädännön valmistelussa on päästy yksimielisyyteen. Laajassa eläkeuudistuksessa uudistetaan kymmenittäin lakeja, mutta sen kova ydin
on työurien pidentäminen kahdella vuodella. Samaan aikaan syksyllä eduskuntaan menee säädettäväksi julkisten alojen eläkelaki, jossa on myös sotilaseläkkeitä koskevat pykälät.
Aliupseeriliitto, muut sotilaita edustavat liitot, puolustusvoimat
sekä puolustusministeriö ja puolustusministeri ovat sitä mieltä,
että sotilaseläkejärjestelmä tulee säilyttää ennallaan. Ei lisävuosia. Sotilaseläkejärjestelmällä on tärkeä osa Suomen reserviin
perustuvan puolustusjärjestelmän ylläpidossa. Lakia valmisteleva sosiaali- ja terveysministeriö on eri mieltä; kaikille on tultava sama kaksi vuotta lisää. Edunvalvontatyö tässä asiassa jatkuu tiukkana.
Kaikki edellä esitetyt seikat ovat luonteeltaan sellaisia, että ne
näkyvät jäsenistön elämässä erilaisina pieninä puroina, jotka
nostavat hintoja, leikkaavat, kiristävät, eivät korota, jäävät jälkeen, vähentävät mahdollisuuksia tai muilla tavoin niukentavat
toimeentulon edellytyksiä. Niukkuus hiipii kotitalouksiin piiloisin, salakavalin tiikerin askelin.
Mika Oranen
Puheenjohtaja
3
Kuva: Sveriges försvarasmakt
Asevelvollisuus takaisin
Ruotsiin
Ruotsissa kadutaan viiden vuoden takaista päätöstä lakkauttaa
yleinen asevelvollisuus. Katumusharjoituksia ei tehdä
hiljaisuudessa. Jopa Ruotsin puolustusministeri on ilmoittanut
julkisesti halustaan palauttaa asevelvollisuus takaisin.
Y
leinen
asevelvollisuus
poistettiin Ruotsissa 2010. Tämä jälkeen
valtio ei ole voinut ´pakottaa´18 vuotta täyttäneitä miehiä sotilaskoulutukseen.
Virkamiehet olivat laskeneet, että Ruotsille
tulee halvemmaksi palkata vapaaehtoi-
4
sia sotilaskoulutukseen. Strategiamuutos
ei onnistunut. Puolustusvoimat ei ole yksinkertaisesti saanut vapaaehtoisuudella
tarpeeksi asevelvollisia koulutettavaksi.
Yhtenä syynä on ollut puolustusvoimien
budjetin jatkuva heikentäminen.
Miehet ja naiset aseisiin
Tilanne on muuttunut uhkaavaksi Ruotsissa ja Euroopassa eri ääriryhmien taholta. Puolustusministeri Peter
Hultqvist (sd) haluaa yleisen asevelvollisuuden takaisin miehille ja naisille.
Asialla on kiire. Hultgvist totesi toukokuun alussa pitämässään lehdistötilaisuudessa, että on löydettävä keinot kansalaisten tuen saamiseksi asevelvollisuuden
palauttamiseksi.
– On puhuttava avoimesti siitä, että
kriisitilanteiden hoitamiseen tarvitaan
sotilaita ei siviilejä.
Ruotsissa päätökset halutaan ankkuroida laajasti, vastuu halutaan jakaa. Näin
myös yleisen asevelvollisuuden palauttamisessa. Hultqvist teettää asiasta selvityksen parlamentaarikoille. Yksin hallitus ei lähde päätöstä tekemään.
– Päätöksen taakse on saatava kaikki
Ruotsin valtiopäivillä istuvat puolueet.
Tämän vuoksi olemme asettaneet työryhmän.
Vain viikon puolustusvalmius
Oppositioissa sekä Valtiopäivien puolustus- ja ulkoasiain valiokunnassa istuva
kansanpuoluetta edustava Eva Flyborg
(fp) menee puolustusministeriä pitemmälle.
– Yleinen asevelvollisuus on palautettava. Nykyisessä epävarmassa maailman
tilanteessa Ruotsilla on tarve kunnon
puolustusvoimille. Tämä tehdään asevelvollisuuden kautta. Tänään Ruotsin puolustusvoimat nilkuttaa. Meidän ei pidä
yksinomaan täydentää olemassa olevia joukko-osastoja vaan niitä on kasvatettava. Puolustusvoimien komentaja
Sverker Göransson tiivisti hyvin puolustusvoimien nykytilanteen sanomalla, että
Ruotsin Puolustusministeri Peter Hultqvist haluaa palauttaa yleisen asevelvollisuuden.
Viisi vuotta sitten tehty päätös lakkauttamisesta säästötoimien vauhdittama ei tuottanut
tulosta. Kriisitilanteiden hoitamiseen tarvitaan sotilaita – ei siviilejä, totesi Ruotsin
Puolustusministeri Peter Hultqvist.
Kuva A.Braf
Ruotsilla on valmiudet yhden viikon puolustukseen. Ja tähän se jää, jos asevelvollisuutta ei palauteta.
Pakkopulla hyllylle
Flygborgin mukaan Ruotsissa on vääristynyt kuva puolustusvoimien roolista.
– Vallalla on käsitys, että kyseessä on
erityinen eliitti jolla ei ole mitään tekemistä muun yhteiskunnan kanssa. Tätä
kuvaa on tietoisesti haluttu vahvistaa.
Hänellä on hyvin selkeä kuva siitä millainen uuden asepalveluksen tulee olla.
Flygborgin kuvaus on kuin ote suomalaismorsiamen hääasusta: vähän vanhaa,
vähän lainattua ja jotain uutta.
– Moderni asevelvollisuus pitää sisällään miehet ja naiset. Asevelvollisuus
täytyy
tehdä
houkuttelevaksi.
Pakkopullaleima on saatava pois ja va-
rusmiespalvelus on tarjottava alokkaille siten, että sitä ei koeta pakkona vaan
tilaisuutena hankkia laatukoulutus josta
on hyötyä sekä puolustusvoimien sisällä
että siviilissä.
Flyborg sanoo, että Ruotsilla on oppimista Suomen alokaskoulutuksesta.
– Suomessa tehdään kestosotilaita.
Vanhan koulutuksen fyysiset testit on syytä uudistaa. Kaikkien fyysinen kunto pitää testata ennen kuin he astuvat palvelukseen. Myös soveltuvuustestit on
tehtävä huomattavasti tarkemmiksi, jotta
saadaan sopivia alokkaita. Kaikki tämä
on tärkeää myös rauhan aikana. Kyse on
demokratiasta. Vahva puolustus vahvistaa kansan itsetuntoa.
Maria Palo
Puolustusvoimat sai ylimääräistä rahaa
Oppositiopoliitikko, puolustus- ja
ulkoasiainvaliokunnassa istuva Eva
Flygborg( fp) lataa puolustusministeriä
kovemmilla panoksilla. Ilman vahvaa
puolustusta Ruotsi on kädetön ja jalaton.
Asevelvollisuudesta on tehtävä koulutus,
joka antaa nuorille vahvan itsetunnon ja
kunnon meriitit, Eva Flygborg sanoo.
Kuva: Sveriges Riksdag
Ruotsin valtiopäivät päätti toukokuussa Puolustusvoimien lisämäärärahasta. Määrärahoja lisättiin miljardilla eurolla seuraaville viidelle vuodelle.
Ruotsi on huolissaan lisääntyneestä vakoilutoiminnasta Pohjoisella jäämerellä. Rahat käytetään muun muassa 200 sotilaan sijoittamiseen Gotlandin
saarelle. Lisämäärärahoja käytetään myös Ruotsin rannikoilla epäiltyjen
vieraan vallan sukellusveneiden havaitsemiseen. Kansapuolue (FP) äänesti
hallituksen lisämäärärahaesitystä vastaan. Kansanpuolueen mielestä Puolustusvoimat tarvisee vähintään kaksinkertaisen lisämäärärahan.
5
6
Kokemusten vaihtoa
kansainvälisellä areenalla
9th Annual Conference of European Armies for Noncommissioned Officers
Euroopan armeijoiden
aliupseeri-konferenssi
järjestettiin tänä vuonna
Sloveniassa. Yhdeksättä kertaa
järjestettävään konferenssiin
osallistui reilut neljäkymmentä
sotilasta 33 maasta.
U
seat maat olivat lähettäneet konferenssiin kaksi aliupseeria kuten
myös Suomi aikaisempien vuosien kokemusten perusteella. Tilaisuutta isännöivät U.S. Army Europa (USAREUR)
ja isäntämaan Slovenian puolustusvoimat. Suomea edustivat sotilasmestari
Vesa Tuovinen (MAASK) ja ylipursimies Riku Rissanen (MAAVE).
Konferenssin pääteemoja olivat muun
muassa aliupseeriston koulutustarjonta
ja aliupseerien mahdollisuudet yhteisessä vahvassa Euroopassa. Tapahtumassa
korostettiin erityisesti kokemusten vaihtoa. Tilaisuuden tarkoituksena oli myös
kehittää Euroopan maiden puolustusvoimien ja niissä työskentelevien aliupseerien yhteistyötä.
Luennoitsijoina toimivat tälläkin
kertaa kokeneet aliupseerit. He tulivat Slovenian, Espanjan, USA:n,
Kosovon ja Georgian armeijoista.
Luennoitsijoiden monipuolinen kokemus ja pitkä palvelusura näkyivät hyvällä tavalla pidetyissä luennoissa.
Vertaisille pidetyt luennot ovat tunnetusti haasteellisia, mutta luennoitsijat
onnistuivat puhumaan yhteistä ja samaa ammattikieltä kuulijoiden kanssa.
Kansainvälinen kurssitarjonta
Slovenialainen sotilasmestari Janez
Smid esitteli Oberammergaussa sijaitsevan NATO Schoolin toimintaa. Smid
toimii koululla aliupseerikurssien johtajana. Sotakoululla on paljon suomalaiselle aliupseerille soveltuvaa kurssitarjontaa. Tarjonta alkaa suomalaista
peruskurssia vastaavasta koulutuksesta
päättyen mestaritason kursseihin.
Amerikkalainen
sotilasmestari Dennis E. Defreese piti hyvän esitelmän Texasin Fort Blissä sijaitsevasta sotakoulusta. Hän toimii
sotakoulun vanhimpana aliupseerina. Yhdysvaltain maavoimien sotilasmestarien lisäksi siellä on koulutettu jo
useiden muidenkin maiden aliupseereja.
Kurssitarjonnasta löytyy useita hyviä vaihtoehtoja. Tänä vuonna suomalaisella aliupseerilla on ensi kertaa
mahdollisuus hakeutua U.S. Armyn
järjestämälle
sotilasmestarikurssille
Fort Blissiin. Vastaavaa kurssitarjontaa suomalaisille aliupseereille löytyy
toki myös muistakin sotakouluista. Jos
ja kun ulkomailla järjestettävät kurssit
kiinnostavat, kannattaa asia tuoda esimiehen tietoon viimeistään seuraavassa kehityskeskustelussa.
Vahva ammattikuntahenki
Puolustusvoimien
kansainvälinen
toimintaympäristö vaatii muiden maiden toimintakulttuurin ymmärtämistä.
Kansainvälisyys on ollut ja tulee olemaan jatkossakin ajankohtainen asia lähes kaikille aliupseereille. Tämä näkyy
myös järjestäjien saamassa palautteessa. Palautteen mukaan myös aliupseerien yhteiset kansainväliset tapahtumat
edistävät yhdessä toimimista kansainvälisissä operaatioissa ja tapaamisissa.
Tämä oli hieno tapahtuma, joka
oli omiaan kohottamaan aliupseerien ammattikuntahenkeä. Keskustelu
kansainvälisistä koulutuksista, operaatioista ja niiden seuraamuksista aliupseerien elämässä oli hyödyllistä.
Läsnäolijoista lähes kaikki ovat palvelleet kriisinhallintatehtävissä jossakin vaiheessa palvelusuraansa eri puolilla maailmaa. Ajatusten vaihdossa ja
keskusteluissa tuli esiin monia asioita, joista huomasi että me aliupseerit
olemme samankaltaisia riippumatta armeijasta.
Tutustuimme vierailun aikana myös
SAF:n 132. vuoristopataljoonaan.
7
Joukko-osastokäynti oli mukava kokemus. Koulun johtaja eversti Bostjan
Blaznik piti lyhyen esitelmän koulusta ja vierailuun kuului myös Slovenian
puolustusvoimien taistelunäytös vuoristopataljoonan
ampumarata-alueella. Maisemat olivat häikäisevät, ruudin
tuoksu sekä savuheitteiden usva toivat
sopivasti todentuntua taistelunäytökseen. Konferenssivieraat saivat lisäksi
tutustua isäntien opastuksella pataljoonan aliupseereihin ja keskustella heidän
kanssaan meitä aliupseereja kiinnostavista asioista.
Olen pitänyt heti tapahtuman jälkeen
yhteyttä kollegoihin sähköpostin välityksellä. Tulen todennäköisesti tapaamaan heitä henkilökohtaisesti jo lähitulevaisuudessa. Kutsuja on tullut ympäri
Euroopan. On helppoa mennä käymään
lomalla jossakin ja saada paikalliseksi oppaaksi tuttu aliupseeri, jolla on tietoa paikallisesta kulttuurista ja tavoista. Lomareissulta saa varmasti paljon
enemmän irti paikallisen aliupseerin
kera, kuin pelkästään turistimatkojen
oppaan perässä kulkemalla.
8
Aiheesta kiinnostuneen kannattaa
käydä esimerkiksi NATO Schoolin
www-sivuilla osoitteeessa https://
natoschool.org/organization/natoschool-oberammergau.
Materiaalia
löytyy netistä hakusanoilla: NCO Non
Commissioned Officer ja NCO School.
Teksti ja kuvat Riku Rissanen
Maavoimien pääluottamusmies
Aliupseerit kansainvälisessä
johtamiskoulutuksessa
”Sergeant First Class
Tomi Malkamaki from
Finnish Air Force”. Näillä
sanoilla kansainvälisellä
kurssilla aloitettiin jokainen
kommentointi käsiteltäviin
asioihin.
O
berammergaussa
järjestettiin
Senior NCO orientation Course
31.3 – 3.4.2015. Kurssi kokosi yhteen
60 aliupseeria, 19:sta eri maasta. Kurssi
on tarkoitettu pääsääntöisesti NATOmaiden aliupseeristolle, mutta mukaan kelpuutetaan myös Partnership for
Peace-maat kuten Suomi.
Kurssin pääasiallisena tarkoituksena
on mahdollistaa aliupseereiden tutustuminen eri maiden aliupseeritehtäviin,
rooliin asevoimissa ja NATO rakenteisiin sekä antaa kokemuksia pienryhmätyöskentelystä kansainvälisessä ympäristössä. Kurssi on osa aliupseereille
tarjottavaa johtamisen kokonaisuutta.
Omalta osaltani tämä oli viimeinen osa
johtamisen opintoja. Nato School tarjoaa vielä CSEL (Senior Enlisted Leader)
opinnot, mutta kyseinen opintojakso on
tarkoitettu johtavassa asemassa oleville aliupseereille, jotka palvelevat asevoimiensa tai NATO organisaatioiden
asiantuntijatehtävissä. Opintojaksolle
pääsy perustuu myös kutsuun, joka esitetään NATO Schoolin puolesta.
Orientation coursen viikko-ohjelma
sisälsi luentoja ja pienryhmätyöskentelyä. Käsiteltävien asioiden määrä oli
valtava yhteen viikkoon tiivistettynä.
Aiheita käsiteltiin lähinnä pintapuolisesti, sillä jo pelkästään NATO operaatiosuunnittelun aihekokonaisuus vaatisi oman kahden viikon opintojaksonsa.
Eri aihekokonaisuuksille oli valittu asiantuntijat alustamaan aiheet ja loppuun
oli aina varattu 15-30 minuutin keskustelumahdollisuus. Luennoitsijoina toimi
sekä siviilejä että sotilaita. Yhteistä kaikille oli pitkä kokemus asevoimien palveluksesta eri tehtävissä.
Venäjän tilanne tapetilla
Venäjän viimeaikaiset toimet Krimillä
ja Ukrainassa puhututtivat kurssilla hyvin paljon. Verrattuna aikaisempaan
osallistumiseeni vuosina 2012 ja 2014,
oli selkeästi havaittavissa että yleinen
ilmapiiri oli muuttunut kun keskustelu kääntyi Venäjän ja NATOn välisiin
suhteisiin. Vielä viime keväänä kurssilla esiteltiin materiaalia siitä, kuinka turvallisuusuhat ovat muuttuneet ja kuinka
entiset ”viholliset” tekevät yhteistyötä.
Puhuttiin myös kuinka Venäjä on mukana turvallisuuden rakentamisessa yhdes-
Kurssilla käsiteltyjä aihekokonaisuuksia
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
NATO History and Strategy
NATO organisation and structure
ACT overview
ACO overview and current OPS
Cultural Diversity and international setting
NATO and Ukraine crisis
NATO partnership programs
NATO operational planning process
NATO and Russia
Future threats, dangers and risks seen by neutral State
Terrorist threat to NATO
Legal aspects of NATO military operations
NRF overview briefing
CSEL sharing experiences
sä NATO- maiden kanssa.
Nyt alustajien puheensävy oli erilainen ja terminologiassa käytettiin ilmausta ”Cold War 2”. Opiskelijoille annettiin pohdittavaksi myös ”hybridi ja
verkkosodankäynnin” käyttö NATOmaita kohtaan sekä siihen vastaaminen ”Artikla 5” perusteella. Kurssin viimeisenä päivänä everstiluutnantti Spitz,
Ranskan ilmavoimista esitteli NRFsekä korkean valmiuden joukkojen toimintaperiaatteita.
Verkottumista ja kontakteja
Kokonaisuudessaan kurssi oli tiivis paketti, jossa keskusteluille oli varattu riittävästi aikaa. Verkottuminen ja
kontaktien luominen on ollut tärkeässä roolissa kaikilla johtamisen kursseilla, joille olen osallistunut. Tällä
kurssilla merkittävin yksittäinen kontakti oli päästä tapamaan ja keskustelemaan kahden kesken sotilasmestari Todd Small (USA-AF) kanssa. Hän
toimii vielä hetken aikaa johtavana aliupseerina ACO:ssa (Allied Command
Operations).
NATO Schoolin opintoihin on viimeisten vuosien aikana osallistunut
useita suomalaisia aliupseereita. Tänä
vuonna vielä muutamat saavat mahdollisuuden koulutuksen hankkimiseen kansainvälisessä ympäristössä. Suomalaiset
aliupseerit ovat vakuuttaneet omalla
ammattitaidollaan ja englannin kielen
osaamisellaan.
Monikansallinen opiskeluympäristö
syventää ja laaja-alaistaa osaamista entisestään. Kulttuurien erilaisuus ja toimintatapojen moninaisuus tuovat aivan
uuden haasteen toimittaessa esimerkiksi pienryhmien johtajana. NATO School
tarjoaa oivan mahdollisuuden näiden
haasteiden kohtaamiseen ja omien johtamistaitojen kehittämiseen.
Tomi Malkamäki
Ilmavoimien pääluottamusmies
9
Kuvat: Jani Laitinen ja Jari Ahonen
Kuopion aliupseerit ry:stä
frisbeegolf-mestari
Aliupseeriliiton Frisbeegolf-mestaruuskilpailut käytiin 23.5.
Lappeenrannassa. Lappeenrannan aliupseerit organisoi
monipuolisen ja haastavan radan Lappeenrannan linnoituksen
alueella. Joukkuekilpailun voitti Kuopion aliupseerit, toiseksi
tuli Lappeenrannan aliupseerit ja kolmanneksi Keski-Suomen
aliupseerit. Henkilökohtaisen kilpailun voitti Lauri Huotarinen
(Lappeenrannan aliupseerit).
10
Tulokset
Henkilökohtainen kilpailu
1. Lauri Huotarinen
114
2. Juho Heikkinen
118
3. Juho Seppänen
120
3. Reijo Survo
120
5. Juha Laasanen
121
6. Olli Partanen
122
7. Kimmo Vänskä
123
8. Jesse Röntynen
125
8. Aki Vänskä
125
10. Olli Kekäläinen
129
11. Jarno Makkonen
130
12. Pekka Kärnä
134
12. Heikki Karvinen
134
14. Esa Murtoaro
136
15. Jani Laitinen 138
16. Pasi Hyvärinen
151
17. Tomi Malkamäki
152
18. Timo Mäkinen
153
19. Tommi Ranta
154
20. Pekka Salomaa
155
21. Jani Erkkilä
156
22. Mika Tiitinen
161
23. Kalle Kajan
162
24. Janne Lapakko
167
25. Jukka Klemetti
169
26. Timo Haka
173
27. Sauli Saarinen
999
Ainutlaatuinen
pelikokemus
A
liupseeriliton frisbeegolf-mestaruuskilpailut
järjestettiin
tänä vuonna Lappeerannan linnoitukseen pystytetyllä erillisradalla. Lappeenrannan linnoitus on ruotsalaisten rakentama linnoitusjärjestelmä,
jota venäläiset sittemmin laajensivat.
Linnoitus palautettiin alkuperäiseen uskoonsa tämän vuosituhannen alussa.
Aluetta ympäröivät vallirakennelmat ja
puistoalueet tarjoavat mielenkiintoisen
ympäristön frisbeegolfin pelaamiseen.
Linnoituksen alue on niin ainutlaatuinen, että toista samanlaista ympäristöä
frisbeegolfradalle saa varmasti etsiä
Suomen rajojen ulkopuolelta.
Kilpailussa pelattua rataa pääsee pelaamaan yleensä vain paikallisen frisbeegolfseura Willimiehen Disc Golf
ry:n järjestämässä Linnoitus Openissa
kerran vuodessa. Rata pystytetään tuolloinkin vain yhdeksi päiväksi. Halusin
järjestää kilpailut linnoituksessa, jotta Aliupseeriliiton jäsenet pääsisivät
pelaamaan tässä ainutlaatuisessa ympäristössä. Kilpailussa pelattu rata on
vuoden 2014 Linnoitus Openin 18-väyläinen rata, jonka par on 56. Väylät
ovat hyvin eritasoisia ja niiden suunnittelussa on huomioitu väylien näyttävyys ja pelattavuus. Kisakeskuksena
toimi juuri remontoitu Kehruuhuone aivan 1. väylän vieressä. Erikseen varatussa kabinettitilassa tarjoiltiin kilpailijoille ruoka kilpailukierrosten välissä ja
Kehruuhuoneen ravintola tarjosi mahdollisuuden muuhunkin virkistäytymiseen. Kilpailun alkumetreillä ilmenneen ongelmatilanteen takia radan par jouduttiin
muuttamaan 53:ksi, kun yhtä väylistä ei
pystytykkään pelaamaan. Kävi ilmi ettei
Lappeenrannan kaupunki ollut tiedottanut alueen toimijoita poikkeusjärjestelyistä. Tämä oli kilpailun ainoa takaisku ja kaikki järjestelyt toimivat hienosti
kilpailun ajan. Kilpailun tuloksia pystyi
seuraamaan kierrosten välissä reaaliaikaisesti skoorin.com-sivustolta.
Kilpailu oli järjestäjän puolesta kohtuullisen pienitöinen. Suurin työ oli varmaankin radan pystytys kilpailupäivänä
ja sen purkaminen. Ilman oman aliupseeriyhdistyksen talkooapua urakka olisi ollut huomattavasti suurempi. Vaikka
kilpailu ei ollut osallistujamäärältään
menestys, oli kilpailu lopulta tiukka ja
tunnelma kilpailijoiden kesken lämminhenkinen.
Kiitän omasta puolestani kaikkia kilpailuun osallistuneita ja odotan innolla
ensi vuoden kilpailuja!
Lauri Huotarinen
Kilpailunjohtaja
11
Eventtec_Ammattisotilas_PRINT.pdf
1
8/20/13
11:27 AM
C
M
Y
CM
MY
CY
CMY
K
12
13
Aliupseeriylennykset 4.6.2015
Puolustusvoimain
lippujuhlan päivänä 4.6.2015
aliupseereille annetut ylimmät
palvelusarvot ja ylennykset
puolustusvoimissa.
P
ääesikunnan päällikkö on antanut palvelusarvon ja ylentänyt reservissä sotilasmestariksi ylivääpeli Jari Juhani
Jaunin (Satakunnan lennosto) ja ylivääpeli Jukka Pekka Salakan (Utin jääkärirykmentti).
Maavoimien komentaja on antanut palvelusarvon ja ylentänyt reservissä ylivääpeliksi vääpeli Mika Esa Matias
Pennasen (Panssariprikaati) sekä ylentänyt reservissä ylivääpeliksi ylivääpeli
Seppo Juhani Kuhalammen (Kainuun
prikaati).
Ilmavoimien komentaja on antanut palvelusarvon ja ylentänyt reservissä ylivääpeliksi vääpeli Petri Seppo Juhani
Rauhalan (Lapin lennosto) ja vääpeli
Jyri Johannes Saarisen (Ilmasotakoulu).
Lisäksi ilmavoimien komentaja on ylentänyt reservissä
ylivääpeliksi ylivääpeli Timo Olavi
Poikosen (Satakunnan lennosto).
Merivoimien komentaja on ylentänyt reservissä ylipursimieheksi sotilasmestari Jukka Matias Ketolan
(Rannikkoprikaati).
Vääpeliksi ja pursimieheksi sekä niitä
alempiin sotilasarvoihin ylentää sekä niitä vastaavan palvelusarvon antaa joukkoosaston komentaja tai muu hallintoyksikön päällikkö.
Muut aliupseeriylennykset on luettavissa Aliupseeriliiton verkkosivuilla
osoitteessa www.aliupseeriliitto.fi.
Uusia jäsenetuja
aliupseereille
A
liupseeriliiton jäsenet voivat jatkossa hyödyntää Jäsenedut.fi -palvelun
kautta saatavia alennuksia. Alennuksen
saa kun rekisteröityy Jäsenedut.fi -palveluun ja valitsee Aliupseeriliiton omaksi
ammattiliitokseen.
Koska palvelun logoa ei ole tällä hetkellä voimassa olevassa jäsenkortissa, tilapäiskuvana toimii tämän tekstin ohessa oleva kuva, jonka voit leikata irti ja
esittää hankintoja tehdessäsi oman jäsenkorttisi rinnalla.
Rekisteröityminen tapahtuu osoitteessa
www.jasenedut.fi.
14
Eppu Normaali
Tampereen Pakkahuoneella
26.9.2015
Kaikki jäsenet ovat tervetulleita
Lisätietoja jäsensivuilla
15
Kuva: Asta Ruuskanen
Tarinoita ihmismielen varjoista
Ylikersantti Antti Paakkarille
myönnettiin huhtikuussa 900
euron suuruinen apuraha
runoteoksen julkaisuun.
SAK:n kulttuurirahasto
jakaa vuosittain apurahoja
tukeakseen järjestäytyneiden
palkansaajien sivistys- ja
kulttuuripyrkimyksiä.
J
ääkäriprikaatissa sotilaspoliisina työskentelevä Paakkari aloitti kirjoittamisen novellinomaisista teksteistä ja päätyi
runoihin. Runoista hän on löytänyt so-
16
pivan tavan ilmaista itseään ja puhutella
yleisöään.
Paakkari tiivistää runojensa ytimen puhuttelevaksi tekstiksi asioista, jotka mahtuvat ihmiselämän vaietuille puolille.
– Runoni eivät ehkä ole ulkopuolisin
silmin tarkasteltuna aivan sieltä iloisimmasta tai kirkkaimmasta päästä, sillä kirjoitan mielelläni ihmismielen varjoista
ja melankolian inhimillisyydestä. Nämä
teemat eivät tosin edusta pelkästään loputonta kurjuutta tai raadollisuutta.
Vuosi 2013 oli Paakkarille toistaiseksi aktiivisin vuosi kirjoittamisen parissa Tuolloin
hän saattoi kirjoittaa useita tunteja illassa.
– Tämä ajankohta edusti myös
eräänlaista heräämistä takaisin kirjoitustyön pariin. Kirjoittaminen oli
aikaisemmin toiminut kausittaisena raapusteluna, ilman sen kummempaa päämäärää. Herääminen takaisin kirjoitustyöhön ja kynän varteen edusti minulle
tuolloin sen verran intiimiä kokemusta,
että tunsin kehittyväni eteenpäin vain julkaisemalla oman mieleni tuotoksia muiden ihmisten tarkasteltavaksi.
Samana vuonna Paakkari perusti myös
bloginsa Runot varjoista. Tämä oli hänelle ensimmäinen kokeilu tekstien julkaisemisesta.
Yksittäisistä runoista kirjaksi
Vuoden 2013 aikana syntyi ajatus koota inspiraatiovaiheen tuloksena syntyneet
runot yhteen käsikirjoitukseen. Hän tarjosi teostaan useille kustantajille.
– Käsikirjoitukseni saama vastaanotto oli
melko tyypillistä, kuten muillakin esikoisteostaan tarjoavien kirjoittajien kohdalla.
Parinkymmenen synopsiksen, saatteen, tiivistelmän tai kokonaisen käsikirjoituksen
lähettämisen jälkeen olin saanut kaksi kappaletta; ”kiitos ei” –vastausta.
Ei-vastauksien jälkeen Paakkari päätti jättää käsikirjoituksensa hautumaan.
Muutaman kuukauden kuluttua tamperelainen toimintaansa aloitteleva kauhukulttuuriin ja -kirjallisuuteen keskittynyt kustannustalo Hexen Press otti häneen yhteyttä.
Paakkari lähetti kustantajalle tiivistelmän
teoksestaan ja tästä käynnistyi yhteistyö.
– Teoksen aihealueena toimivat kirjoitetut seitsemän kuukautta, jolloin runot muuttuvat hieman teemaltaan ja ilmapiiriltään kunkin kuukauden kohdalla.
Kirjasta tullee aika synkkä ja koruton läpileikkaus ihmismielen syövereihin, mutta kantavien teemojen tarinallinen puoli
kulkee kuitenkin syvistä virroista toiveikkaampaan suuntaan.
Kirjan nimeksi on tulossa 7 kuuta &
ripaus ajatonta. Paakkarin tavoitteena
on saada kirja julkaistua vuoden 2015 aikana.
Metafora
Jäisien rantojen kylmien tuulien alla,
lepäävät tuulten raiskaamat kivet.
Eivät juokse kauemmaksi,
eivät valita kokeneensa vääryyttä.
Kylmän pyyhkimästä todellisuudesta,
metaforalle kauniita sanoja.
Palasia joiden kuuleminen koskettaa,
mieltämme tämän koruttomuuden alla.
Voisivatko mielikuvamme kauneempia olla.
Elääkö pyhälle kastettu kaunis
mielemme,
epätoivon usvassa naiiviuden takana.
Jäisten rantojen kylmien tuulten alla,
lepäämme itse kuin tuulen raiskaamat kivet.
Emme liioin juokse kauemmaksi,
emmekä valita kokemaamme vääryyttä,
koska sille ei ole aihetta.
Paakkarin luomisvaihe näkyy myös kotona. Tekstiluonnokset syntyvät pieninä annoksina
ja muuttuvat sinne tänne lojumaan jääviksi paperiarkeiksi.
Kuva: Antti Paakkari
Runot saavat kuvamuodon
Runokirjan käsikirjoitustyön myötä
Paakkari sai idean runoelokuvan tekemisestä kirjan rinnalle.
– Uskon runoelokuvan tarjoavan kivan lisäyksen kirjani sisältöön, sillä muutamat runot saavat taaksensa kaunista
visuaalisuutta, jolla pystyn tehostamaan
kunkin runon teemaa, elokuvan äänimaailmasta puhumattakaan. Runous toimii muutenkin vahvana ilmaisukeinona,
joten ihan mielenkiinnolla lähdin työstämään tätäkin ideaa.
Elokuva kuvataan kevään 2015 aikana.
Sen jälkeen alkaa filmimateriaalin työstäminen lopulliseen muotoonsa elokuvaksi.
– Tarkoitukseni on saada elokuva valmiiksi tänä kesänä. Kirjan markkinointia ajatelleen voisi olla paras vaihtoehto,
että runoelokuvani ennättää ulos juuri ennen kirjan ilmestymistä. Toki kirja
ja sen lyhytelokuva ehtivät kohtaamaan
toisensa, vaikka julkaisujärjestys olisikin toinen. Elokuva on tarkoitus julkaista
Internetissä, jolloin esimerkiksi Youtube
tai Vimeo voisivat toimia ihan otollisina
ponnahduslautoina.
Kirjoittaminen näkyy arjessa
Paakkari työskentelee runojensa parissa keskimäärin muutaman tunnin viikossa. Hän kirjoittaa silloin kun aikaa ja
inspiraatiota riittää. Hänen kirjoitusprosessinsa näkyy myös kodin arjessa.
– Kirjoitan suurimman osan teksteistäni ensin paperille, jonkinlaiseksi raakavedokseksi, jonka jälkeen työstän ne lä-
hemmäksi lopullista muotoaan. Minulla
on muistikirja kirjoitustyötäni varten,
mutta usein päädyn kirjoittamaan raakavedokset taitellulle A4-paperille, joita sitten saattaa jäädä lojumaan asunnon
pöytäpinnoille.
Koska kirjoittaminen on ollut osa
Paakkarin arkea jo vuosia, hänen perheensäkin osaa suhtautua siihen maltillisesti. Aikaa jää myös perhe-elämälle ja
muille harrastuksille.
– Vaimoni osaa ilmaista mielipiteensä,
mikäli kokee kirjoittamisen ottavan liian ison siivun perhe-elämästä tai muusta yhteisestä vapaa-ajasta. Kirjoitustyö
ei suinkaan ole ainoa harrastukseni, joten ihan samalla tavalla vapaa-aikaani
saattaa hurahtaa myös muiden harrastusten parissa. Nämä asioiden yhteensovittamiset ovat olleet luonnollinen osa
perhe-elämää.
Paakkari julkaisee runonsa nimellä
Andy Crow. Hän näkee, että taiteilijanimen käyttäminen voi antaa hänelle laajemmat mahdollisuudet oman taiteen toteuttamiselle.
– Tunsin oman kirjailijapseudonyymini
käyttämisen itselleni luonnolliseksi vaihtoehdoksi, sillä alussa oli helpompaa linkittää kaikki työ taiteilijanimen taakse,.
Tämä mahdollistaa hieman anonyymimmän julkaisutavan.
Paakkarin julkaisemat runot on luettavissa osoitteessa http://runot-varjoista.blogspot.fi
Asta Ruuskanen
17
Kapteeni Jussi Venäläinen:
Yhdessä tekemisen merkitys
on korostunut
Puolustusvoimauudistuksen
rakenteelliset muutokset on
toteutettu. Uudistuksessa
käyttöön otettu organisaatio
ja uudet toimintamallit
vakiinnutetaan tämän vuoden
aikana.
M
ennyt kevät ja alkanut kesä toi
mukanaan henkilövaihdoksia aliupseeriasioita valmistelevien henkilöiden joukkoon. Valtaosa keskushallintoja puolustushaaratasolla työskentelevistä
aliupseerien henkilöasioiden hoitajista on
siirtynyt tai on siirtymässä ansaitusti sotilaseläkkeelle. Uudet henkilöt on määrätty
tehtäviin ja perehdytetty erikoisasiantuntijan toimenkuvaan.
Valtakunnallisia aliupseerien henkilöasioita on ryhtynyt hoitamaan
kapteeni Teemu Pulkkinen (PE).
Pääesikunnan ja sen alaisten laitosten
sekä Maanpuolustuskorkeakoulun aliupseeriasioista huolehtii kapteeni Hannu
Samstén (PE). Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen kuuluvien aliupseerien
asioista vastaa kapteeniluutnantti Vesa
Sarakangas (PVLOGLE). Maavoimissa
aliupseerien henkilöasioita valmistelee kapteeni Esa Piirala (MAAVE),
Ilmavoimissa kapteeni Heikki Paavisto
(ILMAVE) ja Merivoimissa aliupseeriston ruorissa jatkaa kapteeniluutnantti
Rauno Suominen (MERIVE).
Nipunhoitajat vaativassa tehtävässä
Vuosien saatossa on ammattislangin
sana ”nipunhoitaja” vakiinnuttanut paikkansa edellä mainittujen tehtävien lempinimenä. Tämän sinällään hauskan nimityksen takaa löytyy kuitenkin vaativa
esikunta- ja henkilöstöhallinnon tehtävä,
jossa valmistellaan aliupseeriston henkilöstöryhmään liittyviä asioita työnantajataholla. Tehtävään määräykset, lausunnot, ylennysten valmistelu, tehtävien
vaativuuden arviointi, tehtävä- ja virkarakenteet, henkilöstötilannekuvan ylläpi-
18
”Nipunhoitajat” kuvassa vasemmalta: Esa Piirala, Vesa Sarakangas, Rauno Suominen,
Heikki Paavisto, Hannu Samstén, Jussi Venäläinen ja Teemu Pulkkinen
to ja alajohtoportaiden ohjaus ovat arkipäivää kyseisissä tehtävissä.
Muutosten tuulten puhaltaessa, on
saumaton yhteistoiminta ja yhdessä tekeminen ammattijärjestöjen kanssa muodostunut erityisen merkittäväksi
kulmakiveksi henkilöstöasiainhoitajien
tehtävissä. Aliupseeriliiton luottamusmiestoiminta ja pääluottamusmiesryhmä
ansaitsee tunnustuksen hienosti onnistuneesta yhteistoiminnasta työnantajakentässä työskentelevien valmistelijoiden
suuntaan.
Pääluottamusmies Lassi Majamaan
rooli on ollut esimerkillistä. Ammattiryhmänsä edunvalvonta ja toisaalta asiantuntijan työpanos keskushallintotason
tehtävien vaativuudenarviointi- ja kehitysryhmässä kelpaa malliksi muille.
Arvostetun luottamusmiehen statuksen
ansaitseekin vain nauttimalla luottamus-
ta niin sanotusti molemmista suunnista.
On ollut etuoikeutettua saada olla luomassa puolustusvoimiin uutta aliupseeristoa. Säilyttäkää toimintakykynne ja
tehkää itsestänne tehtävissänne ammatillisia huippuosaajia. Osaavat aliupseerit
ovat merkittävässä asemassa puolustusvoimien sotilaallisen suorituskyvyn varmistamisessa.
Esitän kiitokset Aliupseeriliiton puheenjohtajistolle, hallitukselle ja toimistolle sujuvasta yhteisten asioiden
hoitamisesta. Toivotan aliupseeristolle parhainta menestystä tulevien vuosien
haasteisiin.
Puolustusvoimien tarina jatkuu, ihmiset vaan vaihtuvat.
Kapteeni Jussi Venäläinen
Pääesikunta, Henkilöstöosasto
Uuden pääluottamusmiehen
ensiaskeleet
Startti on ollut odotusteni
mukainen, vauhdikas ja
tehtäväkentältään moninainen.
Pääosin työaikani on
kulunut erilaisten kurssien
ja koulutustapahtumien
valmistelussa ja
toteuttamisessa. Tässä
mentorinani on toiminut Lassi
Majamaa.
A
loitin työskentelyn Keskustason aliupseereiden
vaativuudenarviointi ja kehittämisryhmässä varajäsenenä
1.5 lukien. Vaihdamme vastuita Lassi
Majamaan kanssa siten, että vaativuudenarviointien ja palkkausjärjestelmän
kehittämisen kokonaisvastuu on kesäkuun alusta minulla. Pidän palkkausjärjestelmän kehittämistä aivan keskeisenä
ja yhtenä tärkeimmistä tehtävistäni.
Vaativuuden arviointityö on vaativaa ja
jokaisen jäsenen kannalta merkityksellistä työtä. Kaikkien jäsenten on kuitenkin
hyvä muistaa että kyseessä on sopimusten mukaan asiantuntijatyö, jota tehdään
yhdessä työnantajan nimeämän edustajan kanssa virkavastuulla. Kyse ei siis
ole puhtaasta edunvalvontatoiminnasta.
Tämä koskee arvioinnin kaikkia tasoja
paikalliselta aina keskushallintotasolle.
Tulen jatkossa vastaamaan myös kriisinhallintaan liittyvästä edunvalvonnasta
ja asiantuntijuudesta Aliupseeriliitossa.
Myös tämän perehtymisen olen saanut
mukavasti alkuun, puheenjohtaja Mika
Orasen toimiessa mentorina.
KRIHA-palvelukseen liittyen on meneillään kehitystyö palvelussuhteen
ehtojen osalta Puolustusministeriön
työryhmässä sekä tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmään liittyen
Pääesikunnan työryhmässä. Näissä molemmissa Aliupseeriliitto on mukana.
Tulen näkymään kentällä heti toukokuun aikana. Olen sopinut perehtymiskäynnit ilma- ja merivoimiin, missä
puolustushaarojen pääluottamusmiehet
huolehtivat ohjelmastani. Osallistun myös
Lapin Aliupseerit RY:n vuosikokoukseen.
Rohkeasti vaan hihasta kiinni jos satutte kohdalle. Haluan ehdottomasti kuulla
teidän jäsenten tuntoja kentällä kiertäessäni.
Hyvillä mielin siis eteenpäin ja jokaisena työpäivänä uutta oppien.
Jyrki Surkka
Valtakunnallinen pääluottamusmies
Muistithan ilmoittaa yhteys- tai työpaikkatietojen
muutoksesta liittoon?
www.aliupseeriliitto.ﬁ/muutosilmoitus
19
Pääluottamusmiehen kynästä
Arviointityöryhmän
kokoonpano muuttui
Aliupseerien
keskushallintotason arviointija kehittämisryhmän
kokoonpano muuttui.
Kapteeni Jussi Venäläisen
siirtyessä reserviin siirtyivät
puheenjohtajan tehtävät
kapteeni Teemu Pulkkiselle.
S
amassa yhteydessä päätettiin vaihtaa
Aliupseeriliiton edustaja arviointija kehittämisryhmään. Valtakunnallinen
pääluottamusmies Jyrki Surkka aloitti arviointiryhmän jäsenenä toukokuussa
yhtä aikaa uuden puheenjohtajan kanssa,.
Näin uusi työpari saa muodostaa yhteisen toimintatavan alusta alkaen puhtaalta pöydältä. Entisenä paikallisena luottamusmiehenä arviointityö on Jyrkille
tuttua. Hän on hyvin perillä aliupseerien tehtävien vaativuuden arvioinnista.
Hänellä on myös hyvä käsitys aliupseerien tehtäväkentästä, johon hän on perehtynyt uuden pääluottamusmiestehtävän alkutaipaleella.
Myös arviointija kehittämisryhmän uusi puheenjohtaja on kokenut AU-
tehtävien arvioija, Teemu on aikaisemmin arvioinut lukuisia tehtäviä ja tuntee
kentän varsin hyvin. Jätän siis omalta
osaltani arviointityön luottavaisin mielin
osaaviin käsiin.
Käytän tässä yhteydessä tilaisuuden
kiittää kapteeni Jussi Venäläistä reilut kymmenen vuotta kestäneestä rehdistä ja luontevasta yhteistyöstä hänen
siirtyessään reserviin. Tuona aikana on
harpattu melkoinen askel sotilasammattihenkilöstä aliupseeriksi. Yhteistyö on
liittynyt pääosin tehtävien vaativuuden
arviointiin ja henkilöstöasioiden hoitoon.
Kuluneiden vuosien saatossa olemme arvioineet yhdessä tuhansia tehtäviä. AUpalkkausjärjestelmä uudistettiin vuonna
2011. Muutos valmisteltiin yhdessä, hyvässä yhteistyössä. Samassa hengessä on
päivitetty myös aliupseereiden henkilöasioiden hoitonormi muutamaan kertaan.
Jussi on tuttu monille luottamusmiehille ja jäsenille vuosittaisten luottamusmieskurssien tiimoilta. Hänen
huumorilla sävytetyt ajankohtaiset tilannekatsaukset ovat olleet joka syksyisten
luottamusmiesten täydennyskurssien kohokohtia ja odotettuja päivityksiä koko
SUOMEN JÄÄKÄRIMUSEO
Avoinna 12.6.-16.8.2015
ti-su klo 11-17,
muulloin ti klo 14-18
ja sopimuksesta
Jääkärintie 80, 62420 Kortesjärvi
puh: 06 2412 9841 / 040 148 4420
www.kauhava.ﬁ/jaakarimuseo
20
Kuva: Petri Asikainen
jäsenkuntaa koskevista asioista. Lämmin
kiitos näistä vuosista, Jussi! Toivotan sinulle leppoisia päiviä reservin jalkaväen
kapteenina.
Lassi Majamaa
Valtakunnallinen pääluottamusmies
Hyvä syy tulla Sokos Hotelliin No 234
Suuria tunteita
TEATTERISSA
Yhdellä varauksella sekä teatteriliput että
majoitus. Valitse itse – draama, komedia
tai vaikka tragikomedia odottavat.
SOKOSHOTELS.FI >
21
Mikkeli juhli Marskin
merkeissä
Mikkelin aliupseerit
juhli 50 vuotta täyttävää
Aliupseeriliittoa Mikkelin
Klubilla. Vapaamuotoinen
ja lämminhenkinen juhla
tarjosi mikkeliläisille
mahdollisuuden tutustua myös
paikallishistoriaan.
M
ikkelin aliupseerien puheenjohtaja
Riku Rissanen vei juhlapuheessaan
jäsenet liiton perustamisesta vuodesta
1965 Mikkelin yhdistyksen perustamiseen helmikuussa 2009. Rissanen korosti puheessaan liiton arvokasta työtä jäsenten eteen.
– Liitto tekee arvokasta työtä jäsenten
eteen. Ilman jäseniä ei olisi myöskään
liittoa. Muistakaa, että vain yhdessä tekemällä me voimme saavuttaa jotakin.
Juhlapaikka, Mikkelin Klubi, oli myös
paikallisille vieraille uusi tuttavuus.
Klubin puheenjohtaja Mikko Pöyry kertoi klubin historiasta ja tapahtumista.
Tarinat keskittyivät Talvi- ja jatkosodan
aikaan, eli jaksoon, jolloin Mannerheim
vieraili usein klubilla.
– Lähes neljän vuoden ajan ylipäällik-
Kuva: Riku Rissanen
kö lähimpine alaisineen söi Klubilla lounaan ja päivällisen joka päivä Mikkelissä
ollessaan.
Juhlaväki nautti illan aikana kolmen
ruokalajin Mannerheim-menuun ja siihen liittyvät tykötarpeet.
Yhdistys palkitsi tilaisuudessa yhdistyksen toiminnassa ansioituneen ja juuri
eläkkeelle siirtyneen Pekka Kuokkasen
Aliupseeriliiton plaketilla.
Vuosikokouskutsu
Aliupseeriliiton EVP-yhdistys ry
Aika: 24.8.2015 klo 9.30
Paikka: Aliupseeriliiton toimisto, Ratamestarinkatu 11, 7. krs, Helsinki
Vuosikokouksessa käsitellään EVP-yhdistyksen sääntöjen 6 § mukaiset asiat ja sääntöjen 9 §
kokouksen kutsutavan muutos, joka mahdollistaa vuosikokouksen koolle kutsumisen myös
EVP-yhdistyksen kotisivujen kautta.
Ennen varsinaisen kokouksen alkua Aliupseeriliiton edustaja kertoo liiton ajankohtaisista
asioista.
Aliupseeriliiton EVP-yhdistys
Hallitus
22
RUK-museo
Kadettikoulunkatu 8, 49400 HAMINA
Puh 040
6757555
RUK-museo
AVOINNA
RUK-museo
HAMINA
040
Kesäaikana Kadettikoulunkatu 8,Puh49400
6757555
tiistaista sunnuntaihinAVOINNA
Kesäaikana
klo 10.00 - 16.00 tiistaista
AVOINNA
sunnuntaihin
AVOINNA muulloin
Kesäaikana
klo 10.00 - 16.00
tilauksesta
Kesäaikana
muulloin tilauksesta
tiistaista sunnuntaihin
puh
0299
461186
puh 0299 461186
klo 10.00 - 16.00 klo 10.00 - 16.00
Puh 040
RUK-museo
6757555
Puh 040
6757555
muulloin
puh 0299 461186
tilauksesta
puh 0299 461186
YRJÖ PIRILÄ OY
RUK-museo
RUK-museo
Puh 040 6757555
AVOINNA
Kesäaikana
RUK-museo
tiistaista
sunnuntaihin
Puh 040 6757555
Puh 040 6757555
RUK-museo
RUK-museo
RUK-museo
AVOINNA
Puh 040 6757555
Kesäaikana
tiistaista
sunnuntaihin
Kadettikoulunkatu 8,
HAMINA
Kadettikoulunkatu
8,49400
49400
HAMINA
AVOINNA
klo 10.00 - 16.00 Puh 040 6757555
Puh
040
6757555
Kesäaikana
puh 0299 461186
AVOINNA
klo 10.00 - 16.00
puh 0299 461186
KONEURAKOINTI
Kesäaikana
AVOINNA
E J M MARKULA OY
Kesäaikana
klo 10.00 - 16.00
Haverintie 152, 21900 Yläne
tiistaista
sunnuntaihin
tilauksesta
Puh. 0400 781 950 muulloin
0299 461186
klopuh
10.00
- 16.00
puh 0299 461186
klo 10.00 - 16.00
puh 0299 461186
RU
AVOINNA
Kadettikoul
Pu
Kesäaikana
klo 10.00 - 16.00
puh 0299 461186
AV
RUK-museo
tiistai
klo
muu
puh
RUK-muse
Puh 040 6757555
Kadettikoulunkatu 8, 49400 HA
Puh 040 6757555
AVOINNA
Kesäaikana
klo 10.00 - 16.00
Kesäaikana
puh 0299
461186
tiistaista sunnuntaih
AVOINNA
klo 10.00 - 16.00
puh 0299 461186
23
Lapissa juhlittiin vireää
viisikymppistä
Pohjoisen Aliupseerit ry ja
Lapin Aliupseerit ry käärivät
hihat ylös ja järjestivät
aluetason yhteisjuhlat
50-vuotiaan Aliupseeriliiton
kunniaksi. 17.4. järjestetty
tilaisuus kokosi Sodankylän
upseerikerholle reilut
viisikymmentä juhlijaa.
A
liupseeriliiton juhlavuosi huomioitiin asiaan kuuluvalla tavalla myös
pohjoisessa, kun kaksi yhdistystä järjesti juhlatilaisuuden jäsenilleen, heidän puolisoilleen sekä kutsuvierailleen.
Kutsuvieraiden joukossa oli muun muassa sotaveteraani, Jääkäriprikaatin edustajia sekä Sodankylän kunnanjohtaja.
”Viisikymppisten” suunnitteleminen
alkoi jo viime vuoden puolella ja kevättä
kohden vauhti kiihtyi. Kutsut postitettiin
helmi-maaliskuun vaihteessa. Tämän jälkeen alkoivat varsinaiset juhlajärjestelyt.
Juhlaviikolla järjestelytoimikunta laittoi upseerikerhon juhlakuntoon hyödyntämällä esimerkiksi talvinaamioverkkoja
sekä porontaljoja. Seinälle viriteltiin iso
valkoinen lakana, johon juhlaväki pystyi jättämään tervehdyksensä Pohjoisen
24
Aliupseereille. Tämä ”vieraskirja” jäi
muistoksi koristamaan yhdistyksen kokoontumistilaa upseerikerholla.
Lappilaishenkisen coctailtilaisuuden
muonituksesta vastasi sodankyläläinen
Lapin Gourmetkokit erinomaisella tarjoilullaan. Paikalliset raaka-aineet ja olosuhteet huomioiden pöydässä oli tarjolla muun muassa poroa, rautua, sieniä ja
marjoja - teemaan sopivaa visuaalista ilmettä unohtamatta.
Juhlapuheita, palkitsemisia ja
tanssia
Puheenvuorot tilaisuudessa käyttivät yhdistysten puheenjohtajat, Asta
Alioravainen Pohjoisen Aliupseerit
ry:stä sekä Milla Asikainen Lapin
Aliupseerit ry:stä, Aliupseeriliiton tuore puheenjohtaja Mika Oranen sekä
Jääkäriprikaatin edustaja, everstiluutnantti Reima Vanhanen. Puheissa nousi
esille aliupseeriston merkitys nyt ja tule-
vaisuudessa, sillä aliupseerit muodostavat merkittävän ammattikunnan myös
Jääkäriprikaatissa. Jokaisen aliupseerin
työpanos on tärkeä, ja omasta työstään
saa ja pitää olla ylpeä.
Tilaisuudessa palkittiin ansioituneita
aliupseereita. Ylivääpeli Jouko Kaihua
palkittiin pitkäkestoisesta ja esimerkillisestä työstä sekä Pohjoisen että Lapin
Aliupseereiden hyväksi. Vääpeli Juha
Rutonen palkittiin Aliupseeriliiton vuoden urheilijana. Komean kiertopalkinnon
ampujalle luovutti liiton puheenjohtaja
Mika Oranen.
Ilta jatkui pitkälle seurustelun ja musiikin merkeissä. Virallisen osuuden jälkeen lavalle asteli sodankyläläinen kokoonpano Old Riders, joka tanssitti ja
viihdytti juhlavieraita yöhön saakka.
Jätkänkynttilöiden jo savutessa rokki,
tanssi ja puheensorina kerholla jatkuivat
- suuri kiitos juhlassa mukana olleille!
Teksti: Essi Fonselius,
Pohjoisen Aliupseerit ry
Kuvat: Asta Ruuskanen
25
Kuva: Toni Matilainen
Vuoden urheilija tähtää
kärkeen
Vuoden urheilijaksi nimitetty
vääpeli Juha Rutonen
kiinnostui ampumisesta jo
vaippaiässä. Ensimmäinen
laukaus oikealla aseella
tapahtui isän turvallisessa
opastuksessa kun poika oli noin
viisivuotias.
R
utonen tutustui urheiluammuntaan yhdentoista ikäisenä. Tuolloin
Siilinjärven urheiluampujat järjesti tu-
26
tustumistilaisuuden läheisellä koululla ja
nuori mies jäi lopullisesti koukkuun ammuntaan. Harrastus lähti käyntiin ilmaaseilla.
– Ensimmäinen kilpailuni taisi olla
Konnevedellä
kaksitoistavuotiaana.
Lajina ilmakivääri, 20 laukausta istumatuelta. Voitin kisan.
Haaveena Rutosella on olla jonakin
päivänä yksi maailman parhaista kivääriampujista.
– Se ei välttämättä ole realismia vielä aivan lähivuosina, mutta askel ker-
rallan edetään omaa urheilijapolkua pitkin. Tänä vuonna on isoja kisoja luvassa,
EM-kisat ruutiaseilla ja sotilaiden maailmanmeestaruuskisat. Ensin täytyy tietenkin kyseisiin kisoihin ampua paikka, eli
tulla valituksi.
Rutosen painopiste on pienoiskiväärissä ja 300 metrin kiväärilajeissa. Hän
on menestynyt parhaiten 60 laukaukseen
makuulajeissa, erityisesti 300 metrin radalla. Hän on menestynyt kotimaisten
kilpailujen lisäksi myös kansainvälisillä
areenoilla.
– Nostaisin parhaimpiin suorituksiini 300 metrin Eurooppa-cupin finaalin
toisen sijan 60ls–makuukisassa vuodelta 2012. Toinen mieltä lämmittävä kilpailusuoritus on ilmakiväärin 60ls joukkuesuomenmestaruus tänä vuonna. Siinä
kisassa minulla oli kalusto-ongelmia,
mutta pystyin kuitenkin siitä selviämään,
ja ammuin kauden parhaimmistoon kuuluvan kisani. Muitakin mainioita suorituksia löytyy. Paljon kun yrittää, niin
aina välillä onnistuu.
Jatkuva kilpailukausi
Kivääriampujalla on Rutosen mukaan
jatkuva kilpailukausi. Varsinkin, jos aikoo tositarkoituksella kilpailla ilmakiväärillä ja ruutiaseilla.
– Ilmakivääri on kilpailullisesti minulla sivulajina, joten pystyn pitämään
hieman pidemmän preikin lajitreeneistä ja kisoista syksyisin ja alkutalvesta.
Minulla on totaalinen kilpa-aseista kieltäytyminen kauden viimeisen kisan jälkeen noin loka-marraskuussa. Tuolloin
pidän noin neljän viikon tauon. Muutoin
harjoittelu rytmittyy keveisiin, kovempiin
ja vielä kovempiin viikkoihin sekä lepoviikkoihin.
Ruutiaseiden kisakauden ollessa kiivaimmillaan, opetusaliupseerin tehtävässä toimivaa Rutosta ei kasarmilla juuri näy. Hän kertoo, että työnantaja tukee
huippu-urheilua erittäin hyvin. Aseet,
patruunat ja valtaosa varusteista tulee talon puolesta.
– Urheilu on osa minun työtäni tällä
hetkellä. Työaikaa on sen verran käytössä, että sen osalta voidaan puhua helposti puoliammattilaisurheilusta. Vastaavia
etuja muiden alojen valtionpalkollisilla ei
taida olla. Siviilialoista puhumattakaan.
Kuten urheilijalle sopii, Rotonen suo-
ritti varusmiespalveluksen Urheilukoulussa vuonna 1999. Hän jäi
sinne sopimussotilaaksi puoleksi vuodeksi ja aloitti sen jälkeen sotatie-
teelliset opinnot Maasotakoulussa ja
Maanpuolustuskorkeakoulussa. Vuonna
2004 hän aloitti työt Jääkäriprikaatissa
määräaikaisen reserviupseerin virassa,
kunnes vuonna 2008 vaihtoi aliupseerin
virkaan. Hän on tähän asti toiminut pääosin kranaatinheitinkoulutukseen liittyvissä tehtävissä joukkueen johtajana ja
varajohtajana
Rutonen kannustaa aliupseereita harjoittelemaan ammuntaa. Hän kokee, että
osalla heistä on todella hyvä ampumataito, mutta toisilla on enemmän tai vähemmän kehitettävää.
– Ampumataidon oppii ampumalla ja
ampumataitoa pidetään yllä ampumalla.
Asta Ruuskanen
Kuva: Antti Puhakka
27
Krakova sotahistoriallisena
kohteena
Krakovan suosio yleisenä
turistikohteena kasvaa
jatkuvasti. Monet ovat jo
löytäneet vanhan, kauniin ja
historiaa tulvivan kaupungin,
koska suositut käyntikohteet
ovat turistisesongin aikaan
täynnä.
S
otahistoriakohteista tulee monille ensiksi mieleen Auschwitz, eikä toki
syyttä. Eurooppalaisen ihmisen yleissivistykseen kuuluu käynti paikassa, josta
me kaikki olemme kuulleet. Vasta käynti hahmottaa totuuden, ja monta kirjojen
sekä dokumenttifilmien väärää käsitystä
kumoutuu.
28
Auschwitz-Birkenau
Auschwitz ei ole museo vaan kokemus.
Kävijöiden halutaan tajuavan tuhon massiivisuus. Lasivitriineitäkin on, mutta ne
saattavat olla huoneen kokoisia ja täynnä vaikkapa tyhjiä matkalaukkuja, joissa
on omistajien nimet liitumerkinnöin kannessa. Yksi pienen huoneen kokoinen vitriini oli puolillaan ihmisten hiuksia. Niitä
oli käytetty jopa kankaan valmistukseen.
Naapurissa oleva Birkenau eroaa Auschwitzista monellakin tapaa.
Birkenau oli tuhoamisleiri ja parakit oli tehty hevostallien piirustuksilla.
Olot olivat kirjaimellisesti eläimelliset.
Pakkotyöleiri Auschwitz muistuttaa ulkoisesti siistiä asumalähiötä. Siellä asut-
tiin entisissä Puolan armeijan tiilikasarmeissa, mutta elämän kurjistamiseen oli
silti keinot olemassa.
Krakovasta voi ostaa lipun leirikierrokselle. Bussi vie perille ja tuo takaisin
keskustaan. Perillä odottaa englanninkielinen opas. Retkeen menee koko päivä, sillä matka ottaa ainakin tunnin suuntaansa ja leirejä kierretään monta tuntia.
Kannattaa varata hyvät kengät, säänmukainen varustus, vettä ja ehkä vähän
evästäkin.
Mittava ilmailumuseo
Lyhyen raitiovaunumatkan päässä keskustasta sijaitseva ilmailumuseo
oli aikanaan yksi Euroopan vanhimmis-
ta sotilaslentokentistä. Kaluston helmet sekä pienempi esineistö, kuten lentokonemoottorit, esitellään sisätiloissa.
Ulkoalueella on kymmenittäin lentokoneita eri puolilta maailmaa, pelkästään
MiG-versioita on rivikaupalla.
Luulin tunnistaneeni Junkers Ju52:n,
mutta kone olikin Amiot ACC.1 Toucan,
eli sodan jälkeen Ranskassa valmistettu versio. Miehitetyssä Ranskassa ollutta
Amiotin tehdasta pyörittivät saksalaiset
ja sieltä valmistui sodan aikana yli 500
Ju52:ta. Sodan jälkeen samat liukuhihnat
valmistivat koneita ranskalaisille käytettäviksi mm. Indokiinassa.
Toucanin vierellä seisoi DC-3:a muistuttava kone. Se oli venäläinen lisenssivalmiste Lisunov Li-2. Sen erottaa helposti esikuvastaan vilkaisemalla
moottoreita. Sisähallissa oli Il-2:n eli legendaarisen Sturmovikin näköinen kone.
Se oli Avia B-33, joka kehitettiin 1950-luvulla Sturmovikin myöhäisen version Il10:n pohjalta. Avia B-33:a käyttivät monet itäblokin ilmavoimat.
Ensimmäinen
maailmansodan
100-vuotisteema oli huomioitu myös
Krakovassa. Ilmailumuseossa on upeasti toteutettu ensimmäisen maailmansodan
muistohalli. Ilma-asehan vakiintui taistelukentän elementiksi juuri silloin.
Vastarintaliikkeen museo
Puolan kotiarmeija (Armia Krajowa)
oli oleellinen osa toisen maailmansodan vastarintaliikettä. Sen museo sijaitsee vastapäätä Krakovan päärauta-
Auschwitz näyttää ulkonaisesti siistiltä asumalähiöltä.
Vangit majoitettiin Puolan armeijan entisiin tiilikasarmehin.
tieasemaa. Museo kantaa kotiarmeijan
apulaiskomentajan, prikaatikenraali Emil
August Fieldorfin nimeä. Kenraali kohtasi matkansa pään venäläisten kommunistien käsissä vasta 1950-luvulla.
Vastarintaliike säilyi vaikka miehittäjä
vaihtui. Museossa on nähtävillä esimerkiksi 1990-luvulla päivän valoon tuotu
suuri asekätkö.
Laaja perusnäyttely levittäytyy pääkerroksen lisäksi kellarikerrokseen. Esillä
on paljon sitä, mitä sotaan liittyy. Puolan
osalta se tarkoittaa miehityksen, vastarintaliikkeen ja vieraissa armeijoissa taistelleiden puolalaisten esittelyä.
Yläkerrassa on teemanäyttelynä yk-
sityisen asekeräilijän valtava kivääri- ja
pistoolikokoelma. Pystykorva kokoelmasta löytyy, mutta Lahti-pistoolia ei.
Schindlerin tehdas
Tutustuttuasi Krakovan juutalaiskortteleihin ja Schindlerin emalitehtaan museoon katsot elokuvan Schidlerin lista aivan
uusin silmin. Kunnostettuun tehdasrakennukseen on rakennettu upea ajankuva
sodan aikaisesta Krakovasta. Kävijälle
on luotu katunäkymiä näyteikkunoineen,
putiikkeineen ja joukkoliikenteen pysäkkeineen. Kurkistaa voi vaikka sota-ajan
parturiliikkeeseen tai juutalaiseen kotiin.
Emalitarviketehtaasta ei ole säilynyt
juuri muuta kuin tehdasrakennus ja joitakin työstökoneita. Johtajan työhuone ja muutamia konttorihuoneita tiloihin
on rekonstruoitu. Tehdas sijaitsee lähellä Krakovan vanhoja juutalaiskortteleita,
jotka ovat nähtävyys sinänsä.
Schindler-museon teemanäyttely kertoo, mitä tapahtui vuonna 1945, kun
puna-armeija ”vapautti” Krakovan.
Näyttelyn nimi - Vapautus vai alistaminen – kertonee esittelyn näkökulman.
”Vapautetut” lähetettiin kohti Stalinin
pakkotyöleirejä.
”Puolalaisten Mannerheim”
Puolalaisveteraaneilla on usein myös brittiläisiä kunniamerkkejä. Tämä veteraani on
taistellut muun muassa Monte Cassinossa.
Vain etukäteen sopimalla pääsee marsalkka Josef Pilsudskille omistettuun
Itsenäisyyden museoon (Museum of
Independence). Rakennus toimii myös
maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen
juhlatilana sekä perinnetalona. Pilsudski
oli tavallaan puolalaisten Mannerheim.
29
Kansallismuseon erikoisnäyttelyn aiheena on ensimmäisen maailmansodan puolalaislegioona. Noin divisioonan
vahvuinen joukko taisteli itärintamalla
Venäjää vastaan Itävalta-Unkarin armeijan komennossa.
Keskiaikaisia aseita
The Museum of Home Army esittelee laajasti Puolan vastarintaliikkeen toimintaa.
Herrojen syntymävuosi oli sama, kumpikin vaikutti keskeisesti maansa itsenäistymiseen ensimmäisen maailmansodan myrskyissä ja he toimivat aluksi
vastasyntyneiden valtioidensa johtajina.
Toiseen maailmansotaan vuonna 1935
kuollut Pilsudski ei enää ehtinyt.
Etukäteen sopimista edellyttää myös
sotaponnistelujen museo (Armed Effort
Museum). Näyttely keskittyy eri maiden armeijoissa taistelleiden puolalais-
sotilaiden vaiheisiin ja puolalaisveteraanien muiston vaalimiseen. Britannian
ilmavoimissa palvelleet puolalaiset
Spitfire-lentäjät tunnetaan mutta harva
tietänee, että puolalaisia taisteli esimerkiksi Pohjois-Afrikan Tobrukissa sekä
Italian Monte Cassinossa. Ja vähältä
piti, etteivät puolalaiset nousseet maihin
Petsamoon talvisodan aikana suunnitteilla olleen länsivaltojen avustusretkikunnan osana.
Päästäkseen 1800-luvulle ja sitä vanhempaan aikaan kannattaa suunnata vanhan keskustan laidalla kohoavaan jyhkeään Wawelin kuninkaalliseen linnaan.
Yksi sen monista museoista kiinnostanee
sotahistoriakävijää erityisesti. Linnan
uumenissa lymyävä Armory esittelee
aseistusta keskiajalta 1800-luvulle.
Museoiden aukioloajat löytyvät yleensä helposti netistä. Niissä on sesonkikohtaisia vaihteluja ja yllättäviäkin sulkemisia joskus ilmenee, joten kannattaa
pyytää hotellin vastaanottoa varmistamaan aukiolot. Hotellivirkailijat ovat hyväksi avuksi silloinkin, jos haluaa päästä
suurelta yleisöltä suljettuihin kohteisiin.
Tekstit suuremmissa museoissa ovat
yleensä englanniksi, mutta henkilökunnan kielitaito ei aina kehuja kestä.
Teksti ja kuvat
Seppo Simola
Menovinkkejä
•
•
•
•
•
•
•
•
30
Auschwitz-Birkenau (State Museum in Oswiecim), entiset keskitysleirit
noin 50 kilometriä lounaaseen Krakovasta
Ilmailumuseo (The Museum of Polish Aviation), erikoisnäyttelynä 100
vuotta ensimmäisestä maailmansodasta
Oscar Schindlerin emalitarviketehdas (Oscar Schindler’s Enamel
Factory), elokuun lopulle erikoisnäyttely teemalla ”Vapautus vai alistaminen” neuvostojoukkojen suorittamasta Krakovan valtauksesta alkuvuonna 1945
Vastarintaliikkeen museo (The Museum of Home Army), perusteellinen
esitys Puolan vastarintaliikkeestä toisessa maailmansodassa
Kansallismuseo (The National Museum), syyskuun lopulle erikoisnäyttely ensimmäisen maailmansodan puolalaislegioonasta
Wawelin kuninkaallinen linna (Wawel Royal Castle), sisältää monta erilaista museota, kuten asekokoelman keskiajalta 1800-luvulle
Itsenäisyyden museo (The Museum of Independence), auki vain sopimuksesta, marsalkka Josef Pilsudskin henkilöhistoriaa ja Puolan armeijan perinteitä
Sotaponnistelujen museo (Armed Effort Museum), auki vain sopimuksesta, kertoo toisen maailmansodan eri rintamilla taistelleista puolalaissotilaista
Tehtailija Oscar Schindlerin työhuoneen
kalustoa vanhaan emalitarviketehtaaseen
rakennetussa museossa.
Kirja-arvostelu
Väinö Linna: Unknown Soldiers
(Tuntematon sotilas), englanninkielinen käännös Liesl Yamaguchi. Penguin
Classics 2015, 472 s.
ätä kirjaa on odotettu! Ensimmäisen
vinkin sain kaksi ja puoli vuotta sitten Helsingin kirjamessuilla. Siitä lähtien olen elänyt toivon sekaisessa jännityksessä, vastaako uusi käännös suuria
odotuksia.
Ensimmäinen iloinen yllätys oli kirjan formaatti. Se on ihan oikea tiiliskiviromaani eikä pokkari, jollaisia kustantaja
paljon julkaisee. Uusi käännös on kantta
myöden uskollinen alkuteokselle.
Tunnen kaksi aiempaa englanninkielistä käännöstä, jotka eivät mitenkään kestä vertailua uuteen. Aiemmissa Linnan
teokselle on tehty enemmän tai vähemmän väkivaltaa. Alkuteosta on välillä rujosti lyhennetty ja ainakin toisessa kääntäjä on sepittänyt omia juttujaan väliin.
Kieli toisessa vanhassa käännöksessä on
helpompaa lukea eli yksinkertaisempaa,
T
mutta se taas karsii vivahteita.
Kielestä riippumatta suuri haaste
Tuntemattoman sotilaan kääntämisessä
on murteen ja idiolektin (yksilöllisen puheenparren) välittäminen vieraalle kielelle. Ajatus on, että puhuja tunnistetaan jo
puheenparresta. Uudessa käännöksessä
ratkaisuna ovat Amerikan englannin eri
slangimuodot. Tästä kääntäjää on tosin jo
englanninkielisessä kritiikissä moitittu.
Suomalaislukijalle slangi-ilmaisut voivat
olla vaikeaselkoisia ja tuttu sana saattaa
olla kummallisessa kirjoitusasussa.
Uudesta käännöksestä voi nauttia monella tapaa. Helpoin tapa on etsiä tuttuja
kohtia ja herkutella niillä. Voi myös etsiä
mielenkiintoisten sanojen käännöksiä.
Kirjasta löytyvät tietysti Mannerheimin
syntymäpäivien kunniaksi tehty kiljupanos eli ”poika”, Kuopion potkukelkkapataljoona, korpisoturi, puskaryssä, Ellun
kanat ja useat muut.
Monet dialogit ovat todella herkullisia myös englanniksi. Varsinaisia helmiä
ovat Lammion ja Honkajoen kinastelu
Honkajoen ”iltarukouksen” jälkeen sekä
Rokan ja Sarastien sanailu Rokan tuodessa sotavangin mukanaan mennessään itse
kuulusteltavaksi.
Mielenkiintoista oli nähdä myös se,
kuinka Hietasen ”kauhian hämmästyny” tai Rokan ”kuuleha sie” kääntyvät englanniksi. Hyvinhän Yamaguchi
on ne oivaltanut. Vanhalan lempinimi,
Ylen Sankia Priha, on kokenut pientä
muokkausta samoin kuin Ville Vaitelias,
Suentassu ja Kuovi.
Sotilastermien
ja
sotilasarvojen
käännökset ovat myös mielenkiintoisia. Alikersantit kulkevat kirjassa arvolla corporal. Vänrikki on ensign.
Englanniksihan vänrikki voi olla myös
second lieutenant. Tehtävänimikkeiden
käännökset, kuten tulenjohtaja, taistelulähetti, talousaliupseeri ja komppanian
vääpeli, ovat myös kiinnostavia.
Kaikista sanavalinnoista en ole aivan
samaa mieltä kääntäjän kanssa, ja joitakin ilmiselviä väärinymmärryksiäkin on
sattunut. Ne eivät kuitenkaan horjuta onnistunutta kokonaisuutta.
Ulkomaista lukijaa varten kirja olisi
tarvinnut muutaman liitteen. Olisi ollut
tarpeen taustoittaa Suomen rooli ja vaiheet toisessa maailmansodassa karttojen kera. Tekstissä viitataan usein talvisotaan, mutta moniko ulkomainen lukija
tietää, minkälaisesta kahinasta oli kyse?
Sotilasarvotkin voivat olla haaste britti- ja amerikkalaislukijoille. Maissahan ei
ole edes yleistä asevelvollisuutta tietoisuutta luomassa. Arvot olisi kannattanut
lyhyesti selostaa.
Eräs amerikkalainen kriitikko ehti jo
aivan aiheellisesti kaivata luetteloa keskeisistä henkilöistä. Henkilöitä on ensikertalaiselle paljon. Meidän suomalaisten
on syytä muistaa, että kirja hahmoineen
ei todellakaan ole ulkomaiselle lukijalle
läpikotaisin tuttu, kuten se meille useimmille on.
Kirja on erinomaisen hyvää englannin
harjoitusta itse kullekin. Sanakirjan sijasta kannattaa pitää suomenkielinen alkuteos auki karikkoisten paikkojen varalta.
Kirja on myös mainio lahja ulkomaiselle ystävälle. Silloin lahjaan kyllä kannattaa sisällyttää pieni suullinen briefaus viime sotien historiasta ja tämän romaanin
kulttiasemasta suomalaisessa kirjallisuudessa.
Seppo Simola
31
32
Lukuvinkkejä
M i k k o
Karjalainen:
Ylipäällikön
päiväkäskyt
irjassa taustoitetaan yli
sata
ylipäällikkö Mannerheimin
päiväkäskyä kolmen sodan ajalta. Varhaisimmat ovat helmikuulta 1918
ja viimeinen vuoden 1944 viimeiseltä
päivältä. Päiväkäskyjä annettiin hämmästyttävän runsaasti, talvija jatkosodan vuosinakin yli kolmesataa. Ne olivat
Mannerheimille hienovireinen johtamisväline ja samalla osa hänen henkilökuvaansa. Aiheet ovat hyvin monenlaisia:
ylennyksiä, palkitsemisia, siirtoja, eroja, kiitoksia, pitkiä luetteloita kaatuneista ja jopa muistutus majoitustilojen paloturvallisuudesta. Eräs korkea kenraali
saa päiväkäskyssä ankaran varoituksen.
Kirja on julkaistu suurteosformaatissa,
numeroituja kappaleita on painettu 1944.
Runsas kuvitus sisältää myös harvinaisia
otoksia.
SS
Seppo
Jokinen:
Kuolevaksi julistettu
ukiessa tuntuu
kuin saisi päivityksen vanhojen
tuttujen kuulumisista. Jokisen osaamisen ydintä ovat
henkilöhahmot.
Sympaattisen kömpelöön komisario Koskiseen on helppo
samaistua. Jokinen käsittelee myös yhteiskunnallisen keskustelun ilmiöitä, tällä kertaa muun muassa omaishoitoa ja
armomurhaa. Erään keskushenkilön tragedia on punottu osaksi juonta, ja alussa
monet hyvinkin etäisiltä tuntuvat tapahtumat yhtyvät lopulta samaan polttopisteeseen. Rajun menon ystävät ehkä pitkästyvät Jokisen leppoisassa kyydissä,
mutta vuodesta toiseen hän vetoaa ihmissuhdedekkareista pitävien laajaan joukkoon. Kirjan poliisit sooloilevat hieman
epäuskottavasti, mutta melkoisia yllätyksiä oikeidenkin poliisien toimista nykyään löytyy.
SS
H a n n e s
M a r k k u l a :
Presidenttien ja
murhamiesten
pöydissä
ähes 50-vuotinen ura eturivin rikostoimittajana suorastaan
velvoittaa kirjoittamaan muistelmat.
Markkula
kuvaa
toimittajan työn ja työvälineiden perusteellista muuttumista uransa aikana sekä
valottaa tunnettujen henkirikosten ja onnettomuuksien taustoja tarkkavainuisen uutismiehen kannalta. Kirja on myös
kertomus siitä, miten koulussa kiusattu poika sinnikkäästi tähtää haaveidensa
ammattiin ja tekee siinä lähes vertaansa
vailla olevan uran. Uutismiehen naseva
tyyli näkyy kirjastakin, joka koostuu yli
neljästäkymmenestä tiiviistä muisteluksesta. Markkulan mukana pääsee kurkistamaan monen julkisuudesta tutun henkilön elämään uudesta näkökulmasta,
vaikka paljastuskirjasta ei olekaan kyse.
SS
Simo
Liikanen:
Panssarinmurskaajat – panssarintorjunta talvija jatkosodassa
irja on yhdistelmä pikkutarkkoja taistelukuvauksia sekä
pst-aseiden ja aselajin kehityksen selostusta. Erityisesti
talvisodan ajalta on jopa yksittäisten
taistelijoiden näkökulmaa. Suuria linjoja painottava lähestymistapa olisi voinut paremmin palvella kokonaisuutta.
Kirjailija on tehnyt valtavan työn etsiessään runsaasti panssareita vastaan taistelemiseen liittyviä kuvauksia. Plussana on
vastustajan vaunujen esittely piirroskuvin, ja esittelyjä olisin toivonut myös käsitellyistä pst-aseista. Aihe on oivaltavasti valittu ja tarpeellinen, sillä yhtä laajaa
läpileikkausta sotiemme panssarintorjunnasta ei liene aiemmin laadittu.
SS
Helena Pilke – Olli
Kleemola: Elämää
juoksuhaudoissa –
sotilaiden huvit ja
harrastukset jatkosodan rintamilla
ieni osa sodankäynnistä
on
rätinää ja räiskettä. Paljon vain odotellaan. Jatkosodassa odoteltiin joulukuusta 1941 kesäkuun alkuun 1944. Silloin
opiskeltiin, urheiltiin, tehtiin puhdetöitä, luettiin, kirjoitettiin, nautittiin taiteesta sekä viihteestä, metsästettiin, kalastettiin, tehtiin maataloustöitä ja vähän
ryypiskeltiinkin. Harrastuksia oli jopa
siinä määrin, että niistä kertoimista kotirintamalle rajoitettiin, ettei kotirintama
olisi alkanut vaatia ”joutilaita” rintamamiehiä takaisin siviilihommiin. Tässä on
mielenkiintoinen ja sujuvasti laadittu läpileikkaus jatkosodan rintamien vapaaajan toiminnoista.
SS
Tapio Tamminen:
Kansankodin pimeämpi puoli
irja
ulottuu
muinaisskandinaavisesta tarustosta nykypäivän
Ruotsin roturistiriitoihin, joista kerrotaan paljon sellaista huomionarvoista,
joka meillä ei ole päässyt uutiseksi asti.
Teoksen pääteemana on eugeniikka (rotuhygienia), joka oli varteenotettava tieteenhaara 1900-luvun alkupuolella. Sen
vaikutukset heijastuivat Pohjolassakin
jopa 1970-luvulle asti. Kansankodin piti
perustua kansan yhtenäisyyteen ja rodun
puhtauteen, mutta toisinpa on käynyt.
Saksan kansallissosialistit eivät suinkaan
kehittäneet rotuoppejaan itse, vaan mallia haettiin USA:sta ja Ruotsista. Sodan
aikaisten SS-johtajien vaiheita seurataan
viime vuosikymmenille asti.
SS
K
K
L
P
L
K
33
LOTTANEN
Elämä on yhtä juhlaa
H
erra H täytti vuosia, täysi-ikäisyys iski huhtikuun loppupuolella. Tämän tiedostaessani yritin alkuvuodesta
saada jonkinlaista ennakkotietoa toivotusta juhlimistavasta. Eihän sitä vielä voi tietää mitä tapahtuu, siihenhän on
monta kuukautta. Eipä kai mitään, katsotaan nyt. Vastaukset
eivät olisi savolaisempia voineet olla. Minulle, joka rakastan suunnittelua ja listojen kirjoittamista, tilanne oli surkea.
Niinpä tyydyin ajatukseen, että ehkä lähdemme päiväretkelle
Inkooseen tai parhaassa tapauksessa käväisemme Keravalla.
Pari viikkoa ennen juhlapäivää alkoi tapahtua.
H
erra H saapasteli sunnuntaina ruokapöytään ja ilmoitti ostaneensa moottoripyörän. Sisso, ilmiselvä viidenkympin kriisi on iskenyt. Seuraavaksi hän mietti, pitäisikö ihmisille tarjota kahvit vaikka lomalla onkin. Uskalsin
ehdottaa helppoa ratkaisua asialle, hoidetaan tämä sodessa kahvirastina. Ajatus juhlia edeltävästä suursiivouksesta ei muun
kaaoksen ohella innostanut. Työnjaoksi sovimme, että herra H
hoitaa kutsumiset ja minä hoidan muun, ajatuksella, että jokainen sodeen iltapäiväkahville tuleva on vieraamme.
Mummolapäivää viettävän eskarilaiseni kanssa rakensimme
hienon noutopöydän. Kahvimukit tuossa, iso kahvipönttö seuraavana ja sitten täytekakkua niin että piisaa. Tarjoilun oli määrä alkaa 13.30, vieraita näkyi vaatenaulakolle kertyvän. Viittä
vailla pyyhälsi juhlakalu paikalle, huokaisin helpotuksesta, olisi se toisinkin voinut mennä. Tilaisuus oli rento ja hauska, suuria puheita pidettiin, plakaattia ja muuta virallista esinettä lahjoitettiin tasaisena virtana. Kahvi maistui, kakku oli hyvää ja
puheensorina kertoi viihtymisestä. Pyydystin jokaisen ihmisen
ovelta kahville, ilmeet olivat yllättyneitä, minäkö kahville, miksi. Puolentoista tunnin kuluttua totesin lähes sadan viidenkymmenen ihmisen käyneen. Kakun jämät menivät kuljetuskeskuksen varusmiehille, jotka olivat työtehtävissä.
N
yt on juhlat juhlittu, ajattelin. Soo, ei pidä ajatella. Nytpä
pidetään juhlat omaisille ja ystäville. Milloinkahan
ajattelit ne pitää? Jos vaikka ensi lauantaina. Oletko jo
kutsunut? En. Jos sitten parin viikon päästä? Okei, ihan pienesti vaan tässä kotosalla. Tee vieraslista, montako. Ei montakaan,
viitisenkymmentä. Täällä meilläkö? Pihalla ajattelin, teltassa.
Olen jo oppinut milloin annetaan virran vain viedä. Paperia
eteen, kynä käteen ja listoja laatimaan. Tähän merkitset tulijat, tähän ostettavat tarvikkeet kuten teltta. Tähän jo olemassa
olevat tarvikkeet kuten pöydät ja tuolit. Suunnitellaan ruokalistat. Suunnitellaan ostokset. Mitä lainataan ja mistä. Oi, listoja
oli monta, minä ruksailin jo tehdyt asiat, siirsin tekemättömät
toiseen listaan ja laadin aikatauluja. Juhlien tärkein asia eli laivamatka Tallinnaan tehtiin. Ensimmäinen ilmoittautuja tarjou-
34
tui miehensä kanssa tulemaan jo päivää aiemmin ja lähtemään
päivää myöhemmin. Siunatut sukulaiset ja kokki kaiken lisäksi! Ruokalista nytkähti korkeammalle tasolle. Nyt vain anomus
Luojalle ja amiraalille hyvästä säästä.
V
appu oli kaunis ja aurinkoinen. Illalla herra H ja useat vapaaehtoiset kaverinsa pystyttivät pihalle ison valkoisen teltan. Sinne kannettiin pöytiä ja tuoleja, toivottavasti kaikki eivät tule juuri samalla kellonlyömällä. Sateita
on luvattu huomiseksi, mitä sitten tehdään? Juhlitaan sateessa, kutsussa on ilmoitettu, että ulkoilmatilaisuus. Kokki pilkkoi ja maustoi lihoja, valmistelimme vihannespuolelta kaiken
mitä etukäteen voi tehdä. Sienikeiton pohjan tein valmiiksi. Lauantaiaamuna aloitimme heti aamukahdeksalta salaattien
väännön ja kaiken muun työn. Kahdeltatoista ensimmäiset vieraat seisoivat jo pihalla. Juhlakalu huomasi, ettei ehdi käymään
suihkussa, vaihtoi vain astetta siistimmän toppatakin päälleen ja
lähti vieraita vastaanottamaan. Sateli vähän vettä. Vieraita tuli
lisää, samoin vettä. Onneksi teltan katto ja seinät eivät vuotaneet. Muutama rouva oli pukeutunut hyvin hienosti, saappaani ja toppavaatteni kelpasivat hyvin. Viluisimmat kävivät sisällä
lämmittelemässä, vettä satoi anteliaasti. Tunnelma kohosi ruuan
ja juoman myötä. Savolaiset sukulaiset kokivat hyvin jännittävänä, kun SP-auto kaarsi pihaan ja kaksi jämerää vartiopäällikköä
kyseli sankaria. Ettei vaan putkaan joudu. Grillimestari valmisti kolmea laatua lihaa ja yhtä kalaa, vauhdilla hävisivät vadeilta.
Iltakuuden jälkeen pitkämatkalaiset lähtivät kotia kohti.
Juhlat yltyivät kuten sadekin. Yksi vieraista sammui kahteen
kertaan, saatettiin kotiinsa nukkumaan mutta koki suuren ylösnousemisen ja tuli takaisin. Sama kaveri käveli kahdesti teltan seinän läpi. Lukuisa määrä rouvia ripustautui kaulaani ja
ilmoitti rakastavansa herra Hoota. Minä sanoin, että jonon jatkoksi vain, siellä on tilaa. Puolilta öin avasimme pop up snagarin grillikatokseen. Kaikki kynnelle kykenevät saivat vielä
yöpalaa ja sitten kotiin. Sade oli lakannut. Siistimme jäljet ja
kokosimme loput tavarat. Kotona herra H piti lahjavalvojaiset.
Kaikesta päätellen hän on kätevä käsistään, antiikkisten työkalujen määrä oli hämmästyttävä. Veitsi- ja puukkovalikoima kasvoi huomattavasti, samoin lisääntyi kaikenlainen kalastukseen
liittyvä tavara. Arvokkaat alkoholit eivät ihan äkkiä meiltä lopu,
konjakissa voisi kahlata. Juhlista jäi hyvä mieli, listojen kaikki
asiat oli ruksattu eikä mitään peruuttamatonta ollut tapahtunut.
Dagen efter teltta katosi pihalta, mistään ei voinut huomata mitään juhlia olleenkaan. Apuna ollut sisareni tytär sanoi, että hurjimmat juhla ikinä. Minä sanoisin, että normaalia Upinniemikamaa, olisittepa olleet täällä 70-luvulla. Silloin
osattiin juhlia!
UUTTA
TAKTISTA
SUORITUSKYKYÄ
35
Toimisto tiedottaa
OIKEUDELLISET PALVELUT
Aliupseeriliiton jäsenet saavat Asianajotoimisto Lindell
Oy:ltä palvelusasioihin liittyvän oikeudellisen neuvonta- ja
avustamispalvelun ilmaiseksi. Lindellin juristit ovat erikoistuneet puolustusvoimien erityispiirteisiin ja näin saat heiltä tarvittaessa parhaan avun.
Mikäli palvelustehtävissäsi tai muutoin tulee sellainen tilanne, että tarvitset oikeudellista neuvontaa muussa kuin palvelussuhteen ehtoihin liittyvässä asiassa, voit soittaa suoraan
Lindellin sopimusjuristeille.
Ota yhteyttä juristiin aina silloin kun sinua epäillään palvelusrikoksesta tai -rikkomuksesta. Olet esimerkiksi ajanut kolarin puolustusvoimien hallussa olevalla ajoneuvolla, hallussasi
olevaa puolustusvoimien materiaalia on hävinnyt tai olet muutoin syylliseksi epäiltynä jostain asiasta. Tämän kaltaisissa asioissa sopimusjuristimme kertovat sinulle oikeutesi sekä toimintatavat miten menetellä.
Sopimusjuristit palvelevat kaikissa niissä tilanteissa, jolloin
liiton ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus on voimassa.
VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS
Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on voimassa
Pohjoismaissa. Vakuutus on voimassa Euroopan ulkopuolella,
mikäli ne seikat, joihin vakuutustapahtuma perustuu, ovat syntyneet sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain tarkoittamassa toiminnassa taikka suomalaisessa sota-aluksessa.
Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on vakuutusyhtiö Pohjolassa.
VAPAA-AJAN VAKUUTUKSET
Aliupseeriliiton jäsenmaksuun sisältyvät vapaa-ajan vakuutukset ovat vakuutusyhtiö Ifissä. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus
on voimassa kaikkialla maailmassa ja sillä on vakuutettu kaikki alle 68-vuotiaat liiton jäsenet, joiden kotipaikka on Suomessa.
Matkustajavakuutuksen piiriin kuuluvat liiton alle 68-vuotiaat jäsenet, jotka asuvat vakituisesti Suomessa. Lisäksi vakuutettuja ovat vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotiaat
perheenjäsenet. Jäsenetuihin kuuluvat myös matkatavara-, matkavastuu- ja matkaoikeusturvavakuutus.
Lisätietoa www.aliupseeriliitto.fi/jasenedut.
JHL:N KOULUTUS
Aliupseeriliiton jäsenten käytössä on JHL:n laaja koulutustarjonta. Lisätietoa JHL:n koulutustarjonnasta osoitteessa www.
jhl.fi. Lisätietoa sopivista JHL:n koulutustilaisuuksista voi kysyä liiton toimistosta Lassi Majamaalta tai Mika Oraselta.
POLTTOAINE-ETU TEBOILILTA
Jäsenet saavat jäsenkorttia näyttämällä Teboilin asemilta alennusta bensiinistä ja dieselistä 2,1 senttiä/litra sekä 10 %
voiteluaineista. Lisäksi jäsenkorttia näyttämällä saa 5 %:n alennuksen autokemikaaleista, pesuista ja nestekaasutäytöistä.
Polttoainealennuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia.
Lisätietoja kampanjasta saa Teboilin asiakaspalvelukeskuksesta, puh. 020 470 0900 tai sähköpostilla [email protected]. LOMAKOHDE-EDUT
Aliupseeriliiton jäsenet saavat JHL:n Livohkan lomakeskuksen majoituspalveluista 50 %:n jäsenalennuksen. Lisätietoja
asiasta liiton kotisivulla.
Varaukset suoraan Livohkan myyntipalvelusta. Näytä kirjautumisen yhteydessä jäsenkorttisi.
VIERUMÄEN MÖKKI
Aliupseeriliiton jäsenillä on käytössään liiton lomaosake
Vierumäellä. Kuuden hengen paritalohuoneiston varaukset tehdään liiton verkkosivuilla Jäsenedut-sivuilla.
Jäsenhinnat ovat hyvin edullisia. Jäsenrekisteriin merkityt liiton ja yhdistysten toimi- ja luottamushenkilöt saavat sesonkiaikojen ulkopuoliset vuorot erityiseen luottamushenkilöhintaan.
VAPAAEHTOINEN RYHMÄHENKIJA TAPATURMAVAKUUTUS
Liiton jäsenet saavat alennusta Vakuutusyhtiö Ifin ryhmähenki- ja tapaturmavakuutuksesta. Kyseessä on ryhmäetuvakuutus
Ryhmäsampo Primus, jonka jokainen jäsen voi solmia itse.
Vakuutuksen voivat ottaa Aliupseeriliiton jäsenet ja vakuutukseen voi liittää jäsenten avio-/avopuolisot sekä lapset. Vakuutus
on voimassa niin kauan kun henkilö on aliupseeriliiton jäsen.
36
Toimisto tiedottaa
KYMEN CHARTERLINELTÄ
VIISUMIETUJA
Aliupseeriliiton jäsenet saavat jäsenetuna alennusta Kymen
Charterlinen viisumipalveluista sekä Venäjälle suuntautuvista junamatkoista ja Pietarin retkistä. Lisätietoa liiton verkkosivuilta.
TARKASTA JÄSENMAKSU
TILINAUHASTASI
Jos olet ollut sopimussotilas tai aliupseerin määräaiakaisessa virassa ja sinut nimitetään vakituiseen aliupseerin virkaan, tarkista tilinauhastasi, että jäsenmaksun perintä jatkuu normaalisti. On
mahdollista, että Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus katkaisee jäsenmaksun perinnän virkasuhteen muuttuessa. Jos
jäsenmaksua ei ole peritty, ota yhteyttä liiton toimistoon.
Itsemaksavien jäsenten on itse hoidettava jäsenmaksujen maksaminen. Väärin perustein maksetut jäsenmaksut laitetaan perintään.
TYÖTTÖMYYSKASSA
JATTK-työttömyyskassa
Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki
Kassan toimisto neuvoo jäseniä työttömyysturvaan ja vuorotteluvapaakorvaukseen liittyvissä asioissa ma-to klo 09.0011.30 numerossa (09) 720 6820. Sähköpostia voi lähettää osoitteella [email protected].
Etuuden saajien on mahdollista käyttää sähköistä asiointipalvelua
omilla pankkitunnuksilla (Nordea, Osuuspankki, Sampo Pankki).
Lisätietoja saat myös JATTK:n kotsivuilta www.jattk.fi sekä
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöjen kotisivuilta www.tyj.fi
TOIMISTON YHTEYSTIEDOT
Aliupseeriliitto ry
Ratamestarinkatu 11, 7.krs
00520 Helsinki
www.aliupseeriliitto.fi
[email protected] tai
[email protected]
Puhelinnumerot:
Puheenjohtaja Mika Oranen 044 977 7282
Pääluottamusmies Lassi Majamaa 0299 500 785
Pääluottamusmies Jyrki Surkka 0299 500 786
Pääsihteeri Asta Ruuskanen 050 447 1102
Toimistosihteeri Jaana Pakarinen 050 336 4550
ILMOITUKSET PERHE- JA MUISTA
VAPAISTA
Muistathan ilmoittaa liittoon jäädessäsi työttömäksi, äitiys-,
isyys- tai vanhempainlomalle, vuorottelu- tai opintovapaalle
taikka muulle palkattomalle vapaalle.
Lepäävän jäsenen jäsenmaksu on vuonna 2015 9 euroa kuukaudessa. Ilmoituksen voit tehdä Jaana Pakariselle numeroon
050 3364 550 tai osoitteella [email protected].
Ilmoituksen voi tehdä myös liiton verkkosivuilla olevalla jäsentietojen muutosilmoituslomakkeella.
YHTEYSTIETOJEN MUUTOKSET
Tee osoitteenmuutos liiton toimistoon aina kun muutat. Mikäli
osoitetietosi eivät ole ajan tasalla, lehti, jäsenkalenteri ja muu tärkeä posti ei tavoita sinua. Osoitteenmuutoksen voit tehdä verkossa jäsentietojen muutosilmoituslomakkeella.
Ilmoita myös jos työpaikassasi, tehtävänimikkeessäsi tai palvelusarvossasi tapahtuu muutoksia.
Suosittelemme, että pidät jäsenrekisterissä ensisijaisesti henkilökohtaisia sähköposti- ja matkapuhelinnumeroita.
OLETKO JÄÄMÄSSÄ ELÄKKEEELLE?
Jos olet jäämässä eläkkeelle ja haluat jäädä Aliupseeriliiton
jäseneksi säilyttäen nykyiset jäsenetusi, liity Aliupseeriliiton
EVP-yhdistykseen täyttämällä liiton verkkosivuilla oleva jäsentietojen muutosilmoituslomake.
Selvitä halutessasi nykyisestä yhdistyksestäsi, miten voit jatkaa toiminnassa mukana eläkkeelle jäämisen jälkeen.
Puolustushaarojen pääluottamusmiehet:
Maavoimien pääluottamusmies
Riku Rissanen 0299 410 732
Ilmavoimien pääluottamusmies
Tomi Malkamäki 0299 291 350
Merivoimien pääluottamusmies
Marit Lammes 0299 304 433
Asianajotoimisto Lindell Oy
Toimisto (02) 2511 004
Asianajaja Vesa Mattila 0400 706 615
VT, asianajaja Olli-Pekka Lindell 0400 826 078
VT, asianajaja Pentti Laiho 040 581 4112
37
Varaukset liiton mökille
V
araukset Vierumäen mökille tehdään liiton verkkosivuilla olevalla lomakkeella osoitteessa www.aliupseeriliitto.fi/voyri.
Sesonkijaksoilla mökkiä voi varata viikon jaksoissa. Kesä- ja syyskauden sesonkiaikoja ovat 15.6. - 10.8,
12.-26.10. sekä 21.12. - 4.1. Viikon jaksot alkavat aina
maanantaina, kolmen ja neljän päivän jaksot maanantaina tai perjantaina.
Vuokra sekä majoittujamäärän mukainen liinavaatemaksu laskutetaan ennakkoon. Varauksen yhteydessä varaajalta peritään 75 euron suuruinen varausmaksu.
Varausmaksua ei palauteta.
Lisätietoja mökin vuokrauksesta osoitteessa www.
aliupseerilitto.fi/jasenedut.
Hinnat 2015
Sesonkiviikko
Sesongin ulkopuolinen viikko
Kolmen tai neljän päivän vuorot
Liinavaatemaksu
400,300,200,8,-/henkilö
Muistathan, että liiton ja yhdistysten luottamushenkilöt
voivat vuokrata sesongin ulkopuolisia jaksoja erityiseen
luottamushenkilöhintaan.
Aliupseeriliitto ry onnittelee merkkipäivän viettäjiä
80 vuotta
3.7. Yrjönen Erkki, Riihimäki
11.7. Väyrynen Anja, Tampere
75 vuotta
24.6. Puustinen Raimo, Siilinjärvi
22.7. Palsinajärvi Kauko, Kinnula
2.8. Saarinen Ismo, Kuopio
3.8. Mallat Pentti, Kouvola
70 vuotta
7.8. Lehto Antero, Kokkola
15.8. Koski Antti, Siikajoki
16.8. Martin-Hietanen Leena, Rovaniemi
38
60 vuotta
27.7. Rundgren Esa, Rovaniemi
23.8. Jalas Eija, Houtskari
1.9. Kaura-Aho Tapio, Petäjävesi
50 vuotta
18.6. Lukkari Hannu, Taivalkoski
28.6. Helle Petri, Turku
3.7. Anetjärvi Juha, Nerkoo
3.7. Kettunen Jarmo, Kauhava
9.7. Liiri Matti, Kouvola
10.7. Vieru Vesa, Hämeenlinna
20.7. Hynynen Timo, Tarttila
23.7. Kokkinen Arto, Vekaranjärvi
29.7. Tiihonen Arto, Jämsänkoski
31.7. Räsänen Jouko, Sauvo
Kestävää kehitystä
elinjakson
alusta loppuun.
Millog Oy on kunnossapitoon sekä elinjakson hallintaja materiaalipalveluihin erikoistunut yritys. Puolustusvoimien strategisena kumppanina vastaamme maaja merivoimien materiaalin kunnossapidosta sekä
erikseen sovituista ilmavoimien materiaaleista.
Lisäksi tuotamme elinjakson hallinnan palveluita ja
osallistumme asiantuntijana materiaalihankkeisiin.
Toimintamme perustuu pitkäaikaisiin kumppanuussopimuksiin.
!
"#$%&'
(
)*&+%,
39

Ammattisotilas_3/2015

Transcription

Similar documents

Ammattisotilas 2/2015

Ammattisotilas 6/2013

Matkalaskun täyttöohje

Kutsu UAY kesäase 2013.pdf - UPSEERIEN AMPUMAYHDISTYS ry

Pohjois-Pohjanmaan koulutus

Reservinkieltäytymiskampanja

1 - Puolustusvoimat

Paintballista Opiskelijat Taistelu-

Ruotuväki - Puolustusvoimat

Pannaria Ruotsi Taistelijat