kuntoarvio - Saatsi Arkkitehdit Oy

Transcription

kuntoarvio - Saatsi Arkkitehdit Oy
TUUSULAN PRIJUUTTI
KUNTOARVIO
SAATSI ARKKITEHDIT
Tuusulan Prijuutin kuntoarvio
Tilaaja: Tuusulan kuntakehitys/kaavoitus
Maria Suutari-Jääskö ja Jaana Pohjola
Hyryläntie 16
04300 Tuusula
Tekijä:
Saatsi Arkkitehdit Oy
Emilia Saatsi, Pekka Saatsi, Riina Sirén, Anni Kauhanen (mittauspiirustukset)
Valmistunut: 6.4.2015
Kansikuva:
Prijuutin leikkauspiirustus B-B 2015, Saatsi Arkkitehdit Oy
Kuvat:
Saatsi Arkkitehdit Oy, ellei toisin mainittu
KIINTEISTÖTIEDOT
RakennusPrijuutti
Osoite
Muorinkuja 5, 04300 Tuusula
Rakennuttaja
Aleksander Karttunen
Suunnitteluajankohta
1850-luku,
laajennukset 1870-1890-luvuilla
Rakennuksen valmistuminen
vuosien 1854 ja 1863 välissä,
laajennukset 1880-1890-luvuilla
Rakennuksen pinta-ala
180 m2
Tontin pinta-ala
Aidan rajaama piha-alue 2 635 m2
Prijuutin kiinteistö on asemakaavoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi, jonka rakentamistehokkuus on e=0,20. Suurin sallittu
kerrosluku on yksi. Käyttämätöntä rakennusoikeutta on jäljellä noin
450 k-m2. Prijuuttia tai sen ympäristöä ei ole asemakaavalla suojeltu. Uuden asemakaavan valmistelusta on päätetty vuonna 2009.
rakennetyypit ja talotekniikka
Kerrosluku1
Rakennustapa
Paikalla rakennettu
Perustukset Kiviperustus
Alapohjarakenteet
Pohjoisosassa altatuulettuva
täytepohja ja eteläosassa
maanvarainen betonilaatta
Ulkoseinärakenteet
Veistetty hirsi, lamasalvosrakenne
Julkisivupinta
Puinen paneeliverhous
Väliseinärakenteet
Kuten ulkoseinät
Yläpohjarakenteet
Puurakenteinen. Osittain alkupe
räinen hiekka-, sammal- ja sahanpurueriste, päällimmäisenä
mineraalivilla
Kattomuoto Harjakatto
VesikateKolmiorimahuopakate
Lämmöntuotto
Varaavat uunit, suora sähkö
Lämmönjako
Varaavat uunit, sähköpatterit
Lämmin käyttövesi
Lämminvesivaraaja
Tulisijat
Varaavat uunit 7 kpl,
varaava hella-uuni 1 kpl
Ilmanvaihto
Painovoimainen ilmanvaihto
Kunnallistekniikka
Käyttövesiliittymä
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
3
SUHDE YMPÄRISTÖÖN
PIHA
ULKOASU
KANTAVAT RAKENTEET
1
Prijuutin läntisellä sisäänkäynnillä sijaitsevan verannan
sisäkatto on rakennettu tukirangan varaan istutetuista käsin
höylätyistä paneeleista. Pohjoisimman lappeen korjaustyöt on
tehty suurpiirteisesti.
PERUSTUKSET JA SOKKELI
SEINÄRAKENTEET
hirsirunko
julkisivuverhous
ALAPOHJA
eteläosa
pohjoisosa
YLÄPOHJA
eteläosa
pohjoisosa
VESIKATTORAKENTEET
eteläosa
pohjoisosa
TALOTEKNIIKKA
LÄMMITYS JA ILMANVAIHTO
tulisijat
savupiiput
muut ilmanvaihtokanavat
SÄHKÖT JA VALAISTUS
VESI JA VIEMÄRI
TÄYDENTÄVÄT RAKENTEET
VESIKATE JA SADEVESIVARUSTEET
KEVYET VÄLISEINÄT JA PORTAAT
OVET
IKKUNAT
VERANTA
LOPUKSI
KIIREELLISYYSJÄRJESTYS
LIITTEET
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
4
SUHDE YMPÄRISTÖÖN
PIHA
Prijuutin pihamaa rajautuu aidalla kaupungin omistamasta suuremmasta tontista. Pihamaa on itä-länsisuunnassa noin 70 metriä pitkä
ja 40 metriä leveä. Maa on suhteellisen tasainen, ja vain pihan idän
puoleisessa päässä maanpinnassa on kumpareita. Prijuutti-rakennus sijaitsee pihamaan läntisessä päässä. Tontin keskivaiheilla on
pieni maakellari sekä nurkkakivikasoja, jotka ovat kuuluneet vajalle.
Ajoyhteys tontille on pohjoispuolelta. Samaa liikenneväylää käyttävät myös viereisen kerrostalon asukkaat.
2
Tontti on vesakoitunut. Vesakkojen keskellä on muutamia suurempia puita, kuten rakennuksen pohjoispuolella kasvava rehevä pihakuusi ja itäpuolella kolmen isohkon koivun kimppu. Eteläpuolella
on villiintynyt ruusupensas. Tontin rakentamattomassa päässä on
suurehkoja vaahteroita ja mäntyjä. Kaatuneita runkoja ei ole raivattu. Sähkö tulee rakennukseen talon eteläpuolelta maajohtoa pitkin,
ja luoteiskulmalta tulee puhelimen ilmajohto. Rakennuksen itäpuolella on kolme saostuskaivoa.
toimenpide-ehdotukset
Huonokuntoiset puut ja vesakot on poistettava. Rakennuksen seinustoilla kasvava kasvillisuus säilöö kosteutta ja altistaa rakenteiden
kosteusvaurioille. Vanhat hyväkuntoiset puut säilytetään. Heinikko
niitetään. Lahonnut aita ei aiheuta ympäristölleen vaurioita, mutta
sen voi ulkonäkösyistä uusia pihan muun kohentamisen yhteydessä.
Jätehuoltovarusteet on uusittava tulevan käyttötarkoituksen mukaisiksi.
ULKOASU
Prijuutti-rakennus on pitkän suorakaiteen muotoinen ja sijaitsee
tontilla etelä-pohjoissuuntaisesti. Loivan satulakaton kaltevuus on
noin 1 : 1,8, ja katteena on rimahuopakate. Lamasalvosrakenteinen
hirsirunko jakautuu vanhempaan pohjoispuoleen ja uudempaan
eteläpuoleen. Läntisen pitkän julkisivun keskivaiheilla on kahdeksankulmainen lasiveranta, ja itäjulkisivulla on kaksi katettua si-
2
Prijuutin piha idästä päärakennukselle päin. Vasemmalla näkyvät pihakoivut.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
5
säänkäyntiä. Rakennuksen sokkeli on rakennuksen pohjoispäässä
kiviladontaa, mutta eteläpäässä sokkelikivet ovat betonimanttelin
takana.
3
4
Rakennuksen ulkoseinät on vuorattu leveällä vaakapaneelilla ja
maalattu keltaisiksi, mikä loivan satulakaton kanssa oli ominaista
1800-luvun alkupuolen empirearkkitehtuurille. Ikkunoiden vuorilaudat ovat valkoiset, ja etelä- länsi- ja pohjoisjulkisivuilla niiden katelautojen päällä on korkea kruunuosa. Verholautojen pitsimäinen
koristelu sekä lasiveranta kuuluvat 1800-luvun loppupuolen puun
koristeveistoon perustuvaan nikkarintyyliin. Ullakon ja asuinkerroksen erottava kerroslista, sokkelin vesilauta ja nurkkien verholaudat
ovat valkoiset.
Ikkunat ovat rakennuksen pohjoisosassa kaksipuitteiset ja kuusiruutuiset. Lisäksi verannan pohjoispuolella olevassa huoneessa on
kolmipuitteinen ja yhdeksänruutuinen leveä ikkuna. Eteläosassa
ikkunat ovat kaksipuitteiset ja neliruutuiset, paitsi eteläisen julkisivun idänpuoleisessa ikkunassa, joka on uusittu 1950- tai 1960-luvulla. Verannan kuudessa ikkunassa on kahdeksasta yhdeksääntoista
ruutua.
5
Prijuutin nykyinen ulkonäkö on rapistuva. Julkisivuilla näkyy kosteuden aiheuttamia vaurioita ja ikkunat on peitetty levyillä. Idän ja
etelänpuoleiset julkisivut ovat huonoimmassa kunnossa. Perustukset eivät kuitenkaan ole notkahtaneet ja runko on suorassa. Kate ja
savupiiput ovat hiljattain laitetut ja kunnossa.
3
Prijuutin piha päärakennukselta itään päin. Pihan etuosa on
avointa, ja takaosassa kasvaa suuria mäntyjä. Takana vasemmalla
näkyvä kumpu on maakellari.
4
Prijuutin läntinen julkisivu näkyy Tuusulanväylälle ja erityisesti
sen vieressä kulkevalle kevyen liikenteen tielle.
5
Rakennukselle kuljetaan pohjoissuunnasta. Huonokuntoinen
aita rajaa Prijuutin pihan kaupungin tontille kuuluvasta pihatiestä,
jota myös viereisen kerrostalon asukkaat käyttävät.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
6
n k u j a
o r i
M u
3
7
4
1
ä
y l
v ä
a n
u l
u s
T u
5
6
6
Asemapiirros Prijuutin nykyisestä pihapiiristä sekä sen yhteydessä sijainneista rakennuksista 1 : 500. Rakennukset 2-6 on purettu.
2
1 Prijuutti, päärakennus
2 eteläinen asuinrakennus (purettu 1973)
3 keittiörakennus (purettu 2002)
4 aitta (siirretty 1973)
5 vaja (purettu 1973)
6 käymälä (purettu 1973)
7 maakellari
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
7
P
7
Prijuutin nykytilanteen pohjapiirros 1 : 100. Kuntoarviossa viitataan huoneisiin kuvan mukaisella numeroinnilla.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
8
KANTAVAT RAKENTEET
PERUSTUKSET JA SOKKELI
Pintamaa rakennuksen alla on kellertävää hietaa. Geologian
tutkimuskeskuksen kartan mukaan alueen pääasiallinen maaperä on karkeaa hietaa 1. Rakennuksen vierusmaat ovat melko
tasaisia, paitsi itäisen julkisivun keskiosissa, jossa maa on lähes
alimman hirsikerran korkeudella. Maanpintaa ovat nostaneet
kasvillisuuden juuret mutta myös saostuskaivojen ympärille kerätty maa-aines, jota on valunut rakennuksen seinää päin. Kosteusvaurioiden etenemistä hidastaa se, että hietamaa pidättää
huonosti sadevettä eikä vesi ehdi kertyä rakennuksen vierille tai
muodostaa puroja rakennuksen alle.
Rakennus on todennäköisesti perustettu hietaan kaivetuille kivilatomuksille. Maa ja perustukset ovat pysyneet paikoillaan.
Kivijalka koostuu suurehkoista nurkkakivistä, joiden väliin on
ladottu erikokoisia epäsäännöllisiä harmaakiviä ilman laastia.
Luultavasti latomusten tuulenläpäisevyyden vuoksi tuuletusaukot on jätetty tekemättä. Pohjoisseinällä on kaksi tuuletusaukkoa, mutta ne vaikuttavat myöhemmin lisätyiltä. Niistä toinen
on tukittu betonilla, mahdollisesti eteläpäädyn betonivalun
yhteydessä.
Molemmilla pohjoisosan kylmämuurisilla pitkillä sivuilla kuormaa kantamattomista kiviseinistä on pudonnut täytekiviä. Pohjoisosan alustilaan ei ole kulkua, mutta romahtaneiden kivilatomusten välistä näkee että alustila on 0-50 cm korkea, kuiva
ja hajuton ja melko roskaton 2. Pohjoisosan harjansuuntainen
väliseinä tukeutuu suuriin säännölliseksi lohkottuihin kiviharkkoihin. Lattiankannattimet tukeutuvat osittain seiniin ja osittain
kivipilareihin. Keskiosassa eli huoneiden 104, 110 ja 111 alla
maan pinta on niin ylhäällä, että sekä hirsiseinät että lattian
kannattimet makaavat hiedassa. Puumateriaali on silti pysynyt
kuivana.
Rakennuksen eteläosassa kivijalan päälle on valettu betonimantteli. Mantteli ulkonee julkisivulinjasta 30 cm ja on valokuvamateriaalin mukaan tehty viimeistään vuoden 1966 talvella. 3
Kuori on murtunut länsiseinän alaosissa ja ruostunut raudoitus
on näkyvissä. Ulkonevan manttelin katteena on taivutettu pelti,
joka kiinnittyy hirsiseinään ja betonin päälle rakennettuun lautakehikkoon aluslaatallisin nauloin. Betonimantteli jatkuu länsijulkisivun verannan eteläpuolelta eteläisen julkisivun kautta
itäseinän eteläisemmän ulko-oven eteläpuolelle. Betonimant-
teli ja eteläosan alapohjaan tehty betonivalu ovat aikaansaaneet niiden väliin jääneiden hirsiseinien pysymisen kosteina ja
aiheuttaneet lahovaurioita.
8
toimenpide-ehdotukset
Betonivalut puretaan sekä sokkelin sisä- että ulkopuolelta, ja alapohjaksi palautetaan pohjoisosan kaltainen puurakenteinen tuulettuva alapohja. Sokkeliseinien kiviä saattaa joutua täydentämään
lisäkivillä. Pohjoisosan sokkeliseinien romahtaneet kivet ladotaan
paikoilleen. Niillä ei ole rakenteellista merkitystä, mutta ne estävät
suurempien eläinten ja roskien pääsyn alustilaan. Korjaustyössä ei
käytetä laastia, jotta alustilan tuuletus säilyy. Myös kasvillisuuden
pitäminen matalana rakennuksen seinustoilla helpottaa ilman vaihtumista ja vähentää kosteusrasitusta.Kohollaan olevaa maanpintaa
on muokattava niin, että se viettää rakennuksen sivuilla aina rakennuksesta poispäin.
9
1 Geologinen kartta: http://gtkdata.gtk.fi/Maankamara/index.html.
2 Ks. kuva 9.
3 Rakennusaikaisissa kuvissa ei vielä näy kerrostaloa, joka rakennettiin naapuritontille vuosina 1966-1967. Tuusulan museo.
10
8
Pohjoisosan läntisellä seinällä on pudonnut sokkelikiviä, joihin
ei ole kohdistunut ulkoseinän kuormaa.
9 Pohjoisosan alustila on siisti. Kuvassa näkyvät huoneen 111 täytepohjaa kannattavat harjansuuntaiset vasat.
10 Eteläosan betonimantteli rakennuksen kaakkoisnurkalla.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
9
SEINÄRAKENTEET
hirsirunko
Talon runko on rakennettu lamasalvosrakenteella 15 cm vahvuisista
veistohirsistä. Tutkituissa nurkissa on lohenpyrstösalvokset. Rungon
ehyen osan muodostavat luoteisosan huoneet 102, 103 ja 104, joihin
on liitetty karaliitoksilla kaakkoiset huoneet 101, 110 ja 111. Tilkkeenä on hamppurivettä ja savea. Nämä pohjoiset huoneet on sidottu
yhteen niiden päälle istutetuilla yhtenäisillä hirsivarveilla, joilla on
saatu aikaan myös korkeammat huonetilat. Korottavien hirsivarvien
tilkkeenä on sammalta.
Eteläinen pääty on rakennettu tai siirretty paikalle viimeisenä, koska
sen hirsiseinät on kiinnitetty pohjoisosan runkoon karoin ja kulmaraudoin, ja kattorakenteet ovat erilaiset kuin pohjoispäässä. Myös
julkisivupaneloinnissa on katkos pohjois- ja eteläosien välissä. Eteläisessä päädyssä hirsikehikot muodostavat kolme huonetta, joista
yksi on myöhemmin jaettu kevyellä väliseinällä kahteen osaan. Myös
huoneen 103 alapuolella sijaitsevan kellarin seinät ovat hirttä. Kellarin seinät kelluvat hietaisen maan päällä irti muista sokkelirakenteista ja yläpuolisesta lattiasta. Seinät ovat kuivat ja moitteettomassa
kunnossa.
Kaikkien asuinhuoneiden seinäpinnat on riisuttu huonepapereista
vuoden 1975 tai 1976 aikana 4. Pohjoisosassa tapettien pohjana on
nupinaularivistöistä päätellen käytetty pinkopahvia. Eteläosan sisäseinäpinnat on alunperin rapattu savella. Savikerros on myöhemmin
pudotettu, mutta seinät ovat edelleen savenharmaat ja saven päälle
liimatuista paperitapeteista on jäljellä fragmentteja. Ulkoseinät on
koolattu vuonna 1977 5 x 5 cm rimalla, lisälämmöneristetty mineraalivillalla ja levytetty lastulevyllä 5.
Hirsirungot ovat enimmäkseen hyvässä kunnossa. Ulkoseinissä ei
ole perustusten liikkumisesta johtuvia notkahduksia, mutta huoneiden 103 ja 110 välinen seinä on pudonnut jonkin verran etelän
puoleisesta päästään. Tarkastelujen perusteella ulkoseinien neljä
suurinta vahingonaiheuttajaa ovat eteläosan betonimantteli, katosten sadevettä seinille ohjaavat lappeet, kohonnut maanpinta sekä
eteläisen julkisivun viistoamaton kerroslista, joka päästää sadevedet
julkisivun taakse. Jatkuvaa kosteusrasitusta aiheuttaa myös räystäiltä julkisivun viereen tippuva sadevesi.
Eteläosan betonimanttelin yläpinta on valettu noin 20 cm ylemmäs
seinän alinta hirttä. Lattiavalun yläpinta on 15 cm ylempänä hirren
alapintaa. Kosteus pääsee ulkopuolen betonin läpi hirteen, mutta
kahden betonivalun välissä hirren kuivuminen on hidasta. 40 vuotta kestäneen kosteusrasituksen seurauksena betonien välissä oleva hirsikerta on pehmennyt täysin. Myös toisiksi alin hirsikerta on
suurimmaksi osaksi vaurioitunut, mutta kolmannesta hirsikerrasta
alkaen seinät vaikuttavat olevan kunnossa.
11
Roiskevesivauriot ovat ilmeisimpiä itäjulkisivulla, jossa uudehkojen
katosten lappeet ohjaavat sadeveden seinille. Katokset on rakennettu todennäköisesti 1990-luvun alussa, ja vielä vuonna 2004 otetussa
valokuvassa julkisivut katosten ympärillä ovat siistit 6. Sen jälkeen
tilanne on muuttunut, ja vuoden 2003 tai 2004 aikana toteutettu
julkisivumaalaus näyttää edistäneen vaurioita. Liian tiiviillä maalilla
maalatut paneelit eivät aiempaan tapaan ole päässeet kuivumaan,
minkä vuoksi ne ovat pehmenneet ja turvonneet ja synnyttäneet en-
4 Kunnan teettämässä päiväämättömässä muistiossa seinäpaperit
ja savirappaukset ohjeistetaan poistamaan hirsiseinien kunnon tarkistamiseksi. ”Liite 3: Muistio Venäläisen lastenkodin rakennuksen
käyttösuunnitelmasta”. Tuusulan kunnanarkisto.
12
5 Prijuutin korjaustyöt aloitettiin vuonna 1977, ja sisätiloista on valokuva samalta vuodelta, jossa levyt ovat jo paikoillaan. Ks. rakennushistoriaselvityksen kuvaliitteet, kuva L9.
6 Tuusulan kunnan rakennustoimiston pääpiirustuksissa vuodelta
1992 katokset esiintyvät ensimmäisen kerran. Tuusulan museo.
31 3
11
Huoneiden 110 ja 101 välinen hirsiseinä liittyy huoneiden 102
ja 103 muodostamaan rakennusrunkoon karaliitoksella ja ylänurkassa näkyvällä rautapannalla.
12
Huoneen 106 seinissä näkyy savirappausta, joka poistettiin
hirsiseinien kunnon tarkistamista varten vuonna 1976 tai 1977.
13
Ulkoseinä huoneiden 110 ja 111 kohdalla kärsii korkeasta
maanpinnasta nousevasta kosteudesta. Vaurioituneita hirsiä on korvattu mineraalivillalla.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
10
tistä suurempia taskuja valumavesille. Katosten kohdilla paneelien
takana on koivun tuohta, mutta sekään ei pysty estämään jatkuvasti
märkänä pysyvien paneeleiden kosteuden siirtymistä hirsiseinään.
Tuloksena katosten ympärillä ovat sekä hirsiseinät että paneelit lahonneet uusittavaan kuntoon.
Itäjulkisivua vaurioittaa myös kohonnut maanpinta. Sokkelikorkeus
on seinän keskiosissa alle 10 cm. Kenttätutkimusten perusteella
huoneen 111 ikkunan alapuolella olevaa seinää on yritetty korjata
korvaamalla vaurioituneita hirsiä mineraalivillalla. Mineraalivillalla
on kuitenkin kosteutta sitomattomana materiaalina taipumus edistää kosteuden siirtymistä ympäröiviin puurakenteisiin. Itäseinän alin
hirsi on kokonaan lahonnut pohjoisemmalle sisäänkäynnille asti.
Myös toisiksi alin hirsi on vaurioitunut samalta matkalta, ja sen lisäksi se on katkaistu eteläisemmän sisäänkäynnin suurentamiseksi.
Eteläisessä julkisivussa on pullistuma yläpohjan korkeudella. Pullistuman aiheuttaa todennäköisesti sen yläpuolella olevan uusitun ja
viistoamattoman kerroslistan takaa hirsirungon ja julkisivupaneelin
väliin valuva sadevesi, jolloin kosteusvaurio vaikuttaa lähinnä paneeleissa ja hirsien ulkopinnalla. Pullistuma on voinut myös syntyä
kostean sisäilman työntyessä ulkoseinän läpi yläpohjan liitoksen
ilmavuotpjen kautta rakenteisiin, jolloin hirsivarvit ovat luultavasti
läpeensä vaurioituneet.
toimenpide-ehdotukset
Betonimanttelin ja lattiavalun purkamisen jälkeen kaksi ensimmäistä hirsikertaa on uusittava koko eteläosan osalta 7. Molemmilla hirsivarveilla on rakennusta sitova merkitys, joten niiden jatkokset on
tehtävä vetorasitusta kestäviksi esimerkiksi hammaslapaliitoksin.
Itäjulkisivun eteläisempää ulko-ovea on siirrettävä yksi hirsivarvi
ylemmäs, jotta sitovat hirsivarvit saadaan palautettua täydellisinä.
Alimman hirren ja kivijalan väliin on laitettava koivuntuohi tai huopakaista kosteuskatkoksi.
Nopein tapa hidastaa itäseinän julkisivujen vaurion etenemistä on
purkaa pois sisäänkäyntikatokset. Lisäksi kaikki itäseinän kerroslistojen alapuoliset paneelit on poistettava, ja pehmenneet hirret vaihdettava pohjoisemman sisäänkäynnin ja sen viereisten ikkunoiden
väliseltä alueelta. Pohjoisen sisäänkäynnin etelänpuoleisen ikkunan (huone 111) alapuolisen seinäosuuden mineraalivillatäyte on
korvattava hirrellä. Maan pintaa on muokattava niin että sadevedet
ohjautuvat pois rakennuksen seinustoilta (ks. perustukset ja sokkeli).
14
Eteläinen julkisivupaneeli on irrotettava pullistuman kohdalta ja
todettava vaurion laajuus. Toimenpiteeksi riittää julkisivupaneelien
korjaaminen ja kerroslistan vaihtaminen sadevettä ulospäin ohjaavaksi sekä yläpohjan tiivistäminen eristeiden uusimisen yhteydessä.
Kun vahingonaiheuttajat on poistettu, ei yläseinän varveja ole tarvetta vaihtaa. Eteläpäädyn hirsiseinä ei ole rakenteellisesti erityisen
merkittävä, koska se ei kannattele yläpohjan tai katon kuormia.
Vuonna 2002 tehdyn Kosteus- ja kuntoarvion mukaan huoneen 111
lattia avattiin notkahtaneen väliseinän tutkimusta varten. Sittemmin
lattia on suljettu uudelleen, mutta se on avattava jälleen jotta notkahduksen syy saadaan selville ja rakenne tuettua. Tuennan jälkeen
lattia rakennetaan uudelleen alapohja-osiossa esitettyjen ohjeiden
mukaan.
Paperointien palauttaminen saattaa tulla ajankohtaiseksi myöhemmin uuden käyttötarkoituksen vaatimusten mukaan. Paperointi lisää ilmatiiviyttä, ja kosteutta sitovana materiaalina mukautuu hyvin
hirsirakennuksen kosteuspitoisuuden muutoksista johtuviin liikahduksiin.
7 Lisätietoja Museoviraston korjauskortissa KK16 Hirsitalon rungon
korjaus.
15
14
Eteläisemmän sisäänkäyntikatoksen lappeet ohjaavat sadeveden julkisivujen lisäksi myös betonimanttelin taakse.
15
Pohjoisempi sisäänkäyntikatos on saanut aikaan sekä julkisivupaneelien että niiden takana olevan hirsiseinän lahoamisen. Paneelin ja hirren välissä on koivun tuohta, joka on hidastanut vauriota.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
11
julkisivuverhous
Julkisivuverhouksena on puinen vaakapanelointi, joka on kiinnitetty
10 cm pitkillä takonauloilla noin kahden metrin välein. Alkuperäistä
panelointia, jonka peittoleveys on 25 cm ja paksuus 3 cm, on säilynyt paljon. Verannassa käytetyn kapeamman paneelin peittoleveys
on 16 cm. Myös päärungon seinissä on kapeampaa paneelilautaa
niissä kohdissa, joissa on tehty hirsikorjauksia. Julkisivupinnassa ei
ollut nähtävillä eri maalikerroksia, joten on mahdollista että aiemmat, luultavasti keittomaaliset, maalikerrokset olivat ehtineet kulua
pois ennen uusimpien pintojen maalausta. Nykyinen maalipinta on
keltainen.
Osassa julkisivuja on nähtävissä koivun tuohta julkisivupaneelin ja
hirsiseinän välissä. Tuohi lisää rakenteen ilmatiiviyttä ja toimii myös
suojana yhtäkkiseltä kosteusrasitukselta. Uusittujen julkisivupaneelien kohdalla on tervapaperia. Paneelien takana ei ole tuuletusrakoa, koska rakennusajankohtana oli tapana ottaa hyötykäyttöön
myös julkisivuverhouksen lämmöneristyskyky. Rakenteen toimivuus
perustuu siihen, että ulkoseinän lämmöneristävyys on maltillinen,
ja kosteus pääsee poistumaan hukkalämmön vaikutuksesta. Tuuletusraoton ratkaisu on sallittu myös nykyisten rakentamismääräysten
mukaan.
Panelointi on vaihtelevassa kunnossa. Ulkoverhous on maalattu
liian tiiviillä maalilla, luultavasti alkydiöljymaalilla, johon on erityisesti eteläseinällä ilmestynyt halkeamia, joista kosteus on päässyt
maalipinnan taakse. Puu on kovaa pohjoisseinällä sekä suurimmassa osassa muidenkin julkisivujen yläosia. Etelä- ja länsiseinustoilla lahovaurioita on lähellä sokkelia olevissa laudoissa. Itäseinällä
paneeli on huonoimmassa kunnossa. Paneelia kastelee jatkuvasti
sisäänkäyntikatoksilta valuva sekä kohollaan olevasta maasta roiskuva sadevesi.
Ikkunoiden vuorilaudat ovat melko kapeaa, 12 x 5 cm, lautaa ja luultavasti alun perin höylätyt mutta sittemmin sään karkeiksi syömät.
Verholautoja on kiinnitetty sekä tako- ja vetonauloin että ruuvein.
Etelä-, länsi- ja pohjoisseinien ikkunoiden vuorilautojen yläkoriste
on 3 cm vahvaa kuviosahattua höylälankkua. Koriste on uusittu ainakin kerran länsi- ja eteläseinustoilla. Tippalaudat ovat enimmäkseen puuta, mutta länsi- ja pohjoisjulkisivuilla osa tippalaudoista ja
jopa karmin verholaudan alaosia on korvattu vesipellillä. Ullakon
ja asuinkerroksen erottava kerroslista on pyöristetty, mutta etelä-
seinustalla kerroslista on uusittu viistoamattomaksi raakalaudaksi,
joka on uittanut sadevesiä julkisivupaneelin taakse. Kapeat valkoiset nurkkalaudat on lisätty valokuvamateriaalin perusteella vuosien
1950 ja 1967 välisenä aikana.
16
toimenpide-ehdotukset
Suurin osa vaurioituneista paneeleista ja vuorilaudoista irrotetaan
hirsikorjausten yhteydessä. Lisäpaikkauksia tarvitaan verannan räystäiden vierillä. Uusien paneelien tulee olla tiheäsyistä puuta, höylättyä ja mitoiltaan pohjoisseinän paneeleita vastaavaa. Pehmenneet
vuorilaudat korvataan samaten höylätavaralla aiemman mitoituksen mukaiseksi. Ikkunoiden vesipellit ja vaurioituneet tippalaudat
uusitaan tippalaudoiksi, joiden kallistuma on yli 50 astetta. Paneelit
ja vuorilaudat kiinnitetaan maalaamattomina vetonauloin tai naulaimella, joka on säädetty niin että naulan kanta jää pinnan tasaan.
Vanhoista, seinään jäävistä julkisivupaneeleista poistetaan irtoava
maali mekaanisesti kaapimalla tai hiomalla. Vanhat ja uudet paneelit maalataan perinteisellä pellavaöljymaalilla vuoden tai parin vuoden kuluttua, jotta uusien paneelien pinta ehtii karhentua, ja maalin
tarttuvuus varmistetaan. Samalla naulojen kannat saadaan peittomaalattua. Maalin sävyksi valitaan nykyinen värisävy.
17
Pohjoisjulkisivun valeikkuna on ollut käytössä, koska peittolaudoituksen takana voi nähdä karmipuut. Ikkuna-aukko avataan ja paikalle sijoitetaan uudet ikkunanpuitteet, jotta huoneeseen 101 saadaan
enemmän valoa.
16
Eteläseinustalla säärasitukset ovat kovimmat. Eteläjulkisivun
itäisemmän ikkunan eli huoneen 107 ikkunan kruunuosa on rakennuksen huonokuntoisin.
18
17 Verannan katon lappeilta valuva sadevesi kastelee läntistä jul-
kisivua. Räystään linjasta alaspäin asetettu soiro peittää uudemman
ja vanhemman julkisivupaneloinnin saumaa.
18 Pohjoisjulkisivu on Prijuutin julkisivuista hyväkuntoisin. Seinä-
pinnat vihertävät vähän, koska levä viihtyy varjoisalla puolella rehevien kasvien suojassa. Levä ei ole vaarallista. Pohjoisjulkisivun itäisin
ikkuna on suljettu.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
12
Eteläinen julkisivu
Läntinen julkisivu
Uusittavat kantavat rakenteet
Uusittavat julkisivupaneelit ja vuorilaudat
Korjattavat ikkunat
ntavat rakenteet
Poistettava vaurionaiheuttaja
kisivupaneelit
vuorilaudat
Kiviäjapuuttuu
kunat
Muurattava uudelleen
aurionaiheuttaja
Katon vuotokohta
udelleen
ohta
Pohjoinen julkisivu
Itäinen julkisivu
Uusittavat kantavat rakenteet
Poistettavat vaurionaiheuttajat
Uusittavat hirsirakenteet
Korvattavat tai poistettavat julkisivupaneloinnit
Korjattavat ikkunat ja ovet
Uusittavat julkisivupaneelit ja vuorilaudat
Korjattavat ikkunat
Poistettava vaurionaiheuttaja
Kiviä puuttuu
Muurattava uudelleen
Katon vuotokohta
Uudelleen muurattavat rakenteet
Puuttuvia kiviä
Vesikatteen kohta, jossa edelleen jatkuva vuoto
19 Kaaviot julkisivujen vaurioista 1 : 200.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
13
ALAPOHJA
pohjoisosa
Rakennuksen pohjoisosan alapohja on puurakenteinen ja altatuulettuva täytepohja. Alapohjan kantavana rakenteena ovat kivisokkelin ja kivipilareiden varaan tuetut noin 20 cm x 20 cm vahvat
lattiavasat. Lattiaa kannattavat vasat kulkevat harjanvastaisesti, ja
täytepohjaa kannattavat harjan myötäisesti. Lattia on rakennettu
lankuista, paitsi huoneessa 104, jossa se on tehty haljaspuolikkaista.
Täytepohja on tehty läntisissä huoneissa vajaasärmäisistä lankuista
ja itäisissä huoneissa haljaspuolikkaista. Täytteenä on enimmäkseen heinää, sammalta ja kutterinpurua. Huoneen 104 alapohjassa
on lisäksi mineraalivillaa. Huoneen 103 ja sen lattian alla olevan kellarin välissä ei ole täytettä.
20
Täytepohjan vasat ovat hautautuneet hietamaahan huoneiden 104,
110 ja 111 kohdalla. Huoneen 110 alapohja on korjauksen jäljiltä
auki. Vanhat kantavat rakenteet ja eristeet on poistettu, ja ne on korvattu lattialankuista rakennetulla uudella palkistolla ja täytepohjana toimivalla harvalla raakalaudoituksella. Uudet mineraalivillat on
asetettu laudoituksen päälle ilman tuulensuojaa.
21
22
Lattian muodostavat höylätyt haljaspuolikkaat. Huoneiden 101 ja
103 lattiat on kiinnitetty puutapeilla mutta verannan sekä huoneiden 102, 104 ja 110 lattiat on naulattu, mikä kertoo lattian avaamisesta ja sulkemisesta jossain vaiheessa historiaa. Huoneen 111 lattiapinta eroaa muista, koska se koostuu erilevyisistä laudanpätkistä
ja kovalevystä. Puumateriaali on lahonnut lattian keskiosissa, mutta
tarkasteluajankohtana kohta oli kuiva.
toimenpide-ehdotukset
Huoneen 110 lattiasta poistetaan mineraalivillat ja harva raakalaudoitus. Lattiankannattajiin naulataan rimat, joiden päälle rakennetaan täytepohja tiiviinä laudoituksena. Pohjan päälle kiinnitetään ilmansulkupaperi, ja uusi lämmöneriste tehdään sullotusta sahan- ja
kutterinpurusta 50 / 50 %. Puru peitetään toisella ilmansulkupaperilla, jonka päälle kiinnitetään uudet höylätyt lattiat. Lattiat maalataan
perinteisellä pellavaöljymaalilla.
Huoneen 111 lattia on avattava ja lahon syy selvitettävä. Todennäköisesti maan pinta on paikassa korkealla, ja vesi on kosteana vuodenaikana päässyt nousemaan pitkiksi ajoiksi rakenteisiin. Seinien
hirsikorjausten yhteydessä maa-ainesta saadaan siirrettyä pois rakennuksen alta, ja lattiavasat ja täytepohja saadaan korjatuiksi vaurioituneilta osiltaan kuten huoneessa 110.
20
Huoneen 103 alapohja kellarin puolelta katsottuna. 25 cm
paksut vasat kannattelevat lattiaa, joka pohjoisimmissa huoneissa
on rakennettu lankusta.
23
21
Lattia huoneessa 101 on todennäköisesti alkuperäinen. Lattialankut ovat vaihtelevan levyisiä ja ne on kiinnitetty puutapeilla.
22
Huoneen 110 kesken jäänyt alapohjan korjaustyö. Kuva on
huoneen 109 oven luota eli maanvaraisen ja tuulettuvan alapohjan
rajakohdasta, jossa näkyvät vanhan julkisivulinjan sokkelikivet.
23
Huoneen 104 alapohja on lisälämmöneristetty mineraalivillalla. Villat on korvattava sahan- ja kutterinpurueristeellä.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
14
eteläosa
Eteläosan alapohjaan on valettu betonilaatta vuonna 1977 8. Huoneen 110 puretun alapohjan puolelta voi nähdä betonivaluun uponneita huoneen 109 sokkelikiviä sekä EPS-eristelevyjä. Eteläosan
kantavat kivisokkelit on todennäköisesti jätetty paikoilleen, mutta
lattiavasat on poistettu. Huoneissa 106, 107 ja 108 peruslaatan päälle on tehty lattiakaivoja varten lisävalu, mutta vasta seinien koolaamisen jälkeen. Ulkoseinien ja betonivalun välissä on mineraalivillaa,
ja väliseinien ja betonivalun välissä EPS-eristettä.
Maanvarainen betonilaatta sallii radonin nousun asuinhuoneisiin.
Radon on hajuton, radioaktiivinen kaasu, joka syntyy maankuoressa
ja luokitellaan karsinogeeniksi. Säteilyturvakeskuksen radonkartan
mukaan asuinrakennusten mitattujen radonpitoisuuden keskiarvo
Hyrylän alueella on 100-200 becquereliä kuutiometriä kohti, mikä on
riskirajalla 9. Maanvaraisiin betonilaattoihin alettiin tehdä radonia
poistavia putkistoja vasta 2000-luvulla, joten Prijuutin alapohjassa
niitä ei ole. Toimiva ilmanvaihto pienentää radonpitoisuutta.
toimenpide-ehdotukset
Betoninen alapohja on ongelmallinen sekä rakennusfysikaalisesti
että arkkitehtonisesti. Betoni pitää ulkoseinien alaosat kylminä ja
kosteina ja edistää kosteusvaurioita. Maanvarainen alapohja on vieras rakenne 1800-luvun rakennukselle eikä purkamatta paljasta aiheuttamiaan vaurioita. Eteläosan maanvarainen laatta on purettava
piikkaamalla. Betonimurska, eristelevyt ja niiden alla mahdollisesti
oleva hiekkapeti lapioidaan jätelavalle niin, että maan pinta jää ympäröivän maan tasalle. Purettaessa on varmistettava rungon tuenta
ja sokkelikivien riittävyys.
Purkamisen jälkeen tehdään hirsiseinien korjaukset 10. Ehjien seinien
ja sokkelikivien varaan rakennetaan uusi täytepohjarakenteinen lattia seuraavasti. Lattiankannattajat tehdään 5 x 20 cm sahatavarasta.
Jänneväli voidaan puolittaa 15 x 15 cm parrusta tehdyllä primääripalkilla. Lattiankannattajiin naulataan rimat, joiden päälle rakennetaan täytepohja tiiviinä laudoituksena. Pohjan päälle kiinnitetään
ilmansulkupaperi. Uusi lämmöneriste tehdään sullotusta sahan- ja
kutterinpurusta 50 / 50 %. Puru peitetään toisella ilmansulkupaperilla, jonka päälle kiinnitetään uudet höylätyt lattiat. Lattia maalataan
perinteisellä pellavaöljymaalilla.
24
8 Leena Paloheimolle osoitetussa postikortissa kerrotaan lattiavalun
valmistuneen vuoden 1977 aikana.
25
26
9 Säteilyturvakeskuksen radonkartta http://www.stuk.fi/sateily-ymparistossa/radon/kartat/fi_FI/radon-etela-suomi/
10 Lisätietoja Museoviraston korjauskortissa KK16 Hirsitalon rungon
korjaus.
24 Huoneen 109 tulisijan edessä on vuosiluku merkitsemässä lattiavalun valmistumisvuotta.
27
25
Lattiavalun pinta on korkeammalla kuin alkuperäinen puulattia. Valun alle on jäänyt oviaukon 106-107 kynnys, ja lisäksi ovilehden alaosaa on jouduttu höyläämään useita senttimetrejä.
26
Lattiapinnan korotuksen hahmottaa myös ikkunapenkkien
epätavallisesta mataluudesta.
27
Lattiavalun ja hirsiseinän liitos huoneen 106 eteläisellä ulkoseinällä. Ulkopuolen betonimantteli on korkeampi kuin sisätilan lattia, joten kaksi alinta hirsivarvia on pehmennyt.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
15
YLÄPOHJA
pohjoisosa
eteläosa
Pohjoispäädyssä kattovasat kulkevat harjanvastaisina ulkoseiniltä väliseinälle. Yläpohjan vahvuus on noin 25 cm. Täytteenä
on sammalta, kaarnamurskaa ja hiekkaa sekä myöhemmin lisättyä mineraalivillaa, joka on osittain kääritty sivuun kosteusvaurioiden tarkastusta varten. Pohjoisosan täytteissä on myös
päreitä, mikä viittaa siihen että rakennus on aiemmin ollut
katettu päreillä. Sisäkatot ovat pyöristettyä paneelia 11. Vesikaton aikaisemmin tapahtuneiden vuotojen jälkeen on ilmeisesti
korjattu vain vesikatto, eikä yläpohjarakenteisiin ole puututtu.
Lämmöneristeissä on luultavasti runsaasti mikrobikasvustoja,
joskin kuivuneita. Lisäeristeenä käytetty mineraalivilla on vanhan rakenteen yhteydessä kosteustekninen riski.
Eteläisen runko-osan yläpohja muodostuu kahdesta erikorkuisesta
palkistosta, jotka kulkevat harjanvastaisina yhteiseltä väliseinältä
ulkoseinille 12. Itäisemmät vasat huoneiden 107-109 yllä ovat kaksi
hirsikertaa alempana läntisiä, ja niiden päät näkyvät hirsiseinässä
huoneen 106 puolella. Huoneiden 107-109 nykyinen lastulevystä
tehty sisäkatto on laskettu vielä noin 20 cm alemmas kattovasoja.
Yläpohjan lämmöneristeenä on mineraalivillaa, ja huoneen 108 yläpohjan läpi vesikatolle on vedetty viemärin tuuletusputki. Läntisellä puolella kattovasoja on tiheämmin kuin itäisellä puolella, koska
jänneväli on pidempi. Kattovasoista yksi on katkaistu piipun muuraamista varten, ja se roikkuu sisäkattolautojen varassa. Vasa on reunimmainen neljästä, joiden päälle asetettu palkki kantaa myöhemmässä korjauksessa lisättyjen harjatolppien pistekuormat.
Pahimmat vanhat kosteusvauriot ovat huoneiden 101, 102, 104
ja 111 yllä. Myös huoneen 103 puolella on vaurioita. Huoneen
102 kohdalla vuoto on ollut niin suuri, että kattopaneeli on pettänyt vettyneiden eristeiden painosta. Yläpohjan alapuolella
oleva kevytrakenteinen alaslaskettu kovalevykatto on notkahtanut ja tuettu pystylaudoilla. Vanha kosteusrasitus on vääntänyt
myös huoneen 104 sisäkattopaneelia, ja huoneen 103 puolella
vaurio näkyy pistemäisinä valumajälkinä sekä valkoisena sienen
itiöemänä kattopaneelin lounaisnurkassa. Itiöemä on kuivunut.
Huoneen 101 sisäkatossa kosteus on saanut lakkapinnan hilseilemään ja huoneessa 111 tummentanut paneelia.
toimenpide-ehdotukset
Kaikki yläpohjan levymäiset mineraalivillat on poistettava ullakolta käsityönä ja vanhat eristeet imuautolla. Näkyviin saadut
yläpohjan kannattajat desinfioidaan ja sisäkattojen korjausten
jälkeen tiivistetään ilmansulkupaperilla. Uusi lämmöneriste
tehdään sullotusta sahan- ja kutterinpurusta 50 / 50 %.
Huoneiden 102 ja 104 sisäkattopanelointi puretaan ja paneloidaan uudelleen samanmittaisella paneelilla. Nykyiset kattolistat käytetään uudelleen, mikäli ne saadaan siististi irti. Huoneen
103 itiöemä poistetaan, ympäröivät rakenteet desinfioidaan, ja
vaurioituneet paneelit korvataan huoneen 102 katon purkamisesta jääneellä ehjällä kattopaneelilla. Huoneiden 101 ja 111
panelointi uusitaan vaurioituneilta osin.
11 Paneelin profiili on huoneen 101 inventointikortissa.
Yläpohjan sisäkatto on luultavasti eteläosan rakennusajalta, koska
sen laudat ovat vaihtelevan levyisiä, kiinnitetty takonauloin ja maalattu liimamaalilla. Sisäkattolautojen päällä on paperia, sammalta
ja hiekkaa, ja lisälämmöneristeenä mineraalivillaa. Lautakaton ja
tulisijan väliin on rakennettu lastulevystä komero, joka on pitkään
mahdollistanut katteen vuotamisen näkymättömissä.
28
29
toimenpide-ehdotukset
Kattovuodosta vaurioitunut vasa tuetaan poikittaisella palkilla molempiin viereisiin kattovasoihin. Tulisijan päällä oleva levykotelo
poistetaan, ja vaurioituneet sisäkattolaudat vaihdetaan. Korjauksen
jälkeen koko sisäkatto pestään ja maalataan liimamaalilla. Huoneiden 107, 108 ja 109 yläpuolella oleva lastulevykatto poistetaan ja
korvataan kantaviin yläpohjarakenteisiin kiinnitetyllä paneloinnilla.
12 Palkistojen tasoero näkyy kuvaliitteen 3 leikkauskuvassa A-A.
30
28
Huoneen 102 yläpuolella sijaitseva katevuoto on romahduttanut sisäkaton, mutta kattovasat ovat edelleen hyvässä kunnossa.
29
Vanha vesikatteen vuoto huoneen 104 yläpuolella näkyy huoneen 103 puolella kuivuneena sienen itiöemänä.
30
Huoneen 106 tulisija lännestä kuvattuna. Savupiipun jiiristä
vuotava vesi on jäätyessään murtanut alla olevan tulisijan.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
16
Edelleen jatkuva vesikatteen vuotokohta
Uudelleen muurattavat tulisijat
Vaurioita sisäkatossa vanhoista kattovuodoista
Notkahtanut hirsiseinä
Poistettava vaurionaiheuttaja
Uudelleen eristettävä alapohja tai korjattava lattiapinta
Uusittavia hirsirakenteita
Uudelleen muurattavat tulisijat
Tuettava hirsiseinä
Vaurioita sisäkatossa vanhoista kattovuodoista
Purettavat kevyet rakenteet
Vesikatteen kohta, jossa edelleen jatkuva vuoto
31 Kaavio ala- ja yläpohjien vaurioista 1 : 100
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
17
VESIKATTORAKENTEET
pohjoisosa
Pohjoisosassa vesikattorakenteena ovat harjahirteen ja ulkoseiniin tukeutuvat selkäpuut ja niiden välinen kitapuu. Harjahirsi
nojaa harjatolppiin katon molemmissa päädyissä sekä seinään
huoneiden 102 ja 103 välissä. Nurkissa on noin 10 cm vahvuiset vinojäykisteet. Kattorakennetta on vahvistettu lisäämällä
vanhojen selkäpuiden väliin uudet raakalautaiset kattotuolit.
Huoneen 111 yläpuolella olleen vesikaton vuodon jälkeen kahta
selkäpuuta on vahvistettu naulaamalla niiden kylkiin raakalaudat. Myös osa vesikaton aluslaudoista on uusittu. Tällä hetkellä
pohjoisosan vesikattorakenteet eivät vaadi toimenpiteitä.
toimenpide-ehdotukset
Eteläosan liikahtaneen kontin alla olevat kiilapalat vaihdetaan
yhteen tukevaan parruun, joka istutetaan kontin salvokseen.
32
13 Rakennuksen harjalinja laskee etelään päin jonkin verran, mutta
vielä vuonna 1944 otetussa valokuvassa korkeusero on ilmeinen. Katon tuenta on todennäköisesti toteutettu vuoden 1944 jälkeen.
14 Ks. rakenteen leikkauskuva A-A kuvaliitteessä 3.
Päätyjen räystäslaudoitus on toteutettu erilevyisistä höylätyistä laudoista, jotka on asetettu noin 45 asteen kulmaan julkisivuun nähden.
Jiiriin sahattujen räystäslautojen uloin kärki jää vuonna 1977 lisättyjen räystäiden päätylautojen taakse. Pitkillä sivuilla räystäslaudoitus
on 90 asteen kulmassa suhteessa julkisivupintaan.
33
eteläosa
Kattotuoleja on lappeen pituuteen nähden lukumäärältään vähän
ja ne on tehty pienikokoisesta puutavarasta. Vanhojen kattotuolien
kuormaa on vähennetty lisäämällä niiden väliin uudet selkäpuut 13.
120-160 cm päässä toisistaan sijaitsevat vanhat kattotuolit nojaavat
ulkoseiniin ja jalasparruihin konttien ja käpälien välityksellä 14. Kattotuoleissa käytetyn puumateriaalin vahvuus on 12,5 cm x 12,5-15
cm, ja liitokset on tehty puutapeilla. Yksi kattotuoli on jossain vaiheessa liikahtanut, ja sen kontti tukeutuu enää kevyesti jalasparruun, jolloin kuorma keskittyy puutapeille.
Uudemmat kattotuolit on tuettu niitä varten harjaa vasten nostettua 12,5 cm x 12,5 cm parrua sekä ulkoseiniä vasten 14. 5 x 10 cm
soirosta tehdyt kattotuolit muodostuvat selkä- ja kitapuista, jotka on
kiilattu paikoilleen puupalikoilla ja kiinnitetty nauloilla. Harjaparru
tukeutuu pohjoispäässä hirsiseinään huoneiden 104 ja 106 välissä,
ja eteläpäässä kahden harjatolpan ja niiden alla olevan poikkiparrun
välityksellä huoneen 106 kattovasoihin.
Kattotuolit ovat hyvässä kunnossa, puumateriaali on kovaa. Ullakko
tuulettuu harvasti asennettujen julkisivupaneelien ja räystäslautojen
läpi, mikä pitää tilan kuivana. Kattotuolien päälle naulattu raakalautainen katteen aluslaudoitus on kärsinyt kosteusvaurioista, mutta
vauriot ovat vanhoja ja korjattu yhtä vuotokohtaa lukuun ottamatta
(ks. vesikate).
34
32
Pohjoisosan vesikattorakenne eteläosasta kuvattuna. Kattorakenne muodostuu selkäpuista ja kitapuista.
33
Eteläosassa on selkä- ja kitapuiden lisäksi harjansuuntaisiin
jalasparruihin tukeutuvat käpälät ja kontit.
34
Yksi läntisistä käpälistä on liikahtanut, ja se on tuettava uudelleen.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
18
TALOTEKNIIKKA
LÄMMITYS JA ILMANVAIHTO
tulisijat
Tulisijat ovat olleet rakennuksen ainut lämmitysmuoto vuoteen 1977
asti, jolloin rakennukseen hankittiin sähköpattereita 15. Kaikki tulisijat keittiön hellauunia lukuun ottamatta ovat kaakeliuuneja. Tulisijojen perustukset ovat pysyneet paikoillaan, mutta savupellit ovat kosteuden vaikutuksesta ruostuneet kiinni kaikissa tulisijoissa huoneen
109 tulisijaa lukuun ottamatta, joten tulisijoja ei nykykunnossaan voi
käyttää 16. Kaakelit ovat kohtuullisessa kunnossa, mutta osa uuninkuukuista puuttuu. Lisäksi monet uuneista on alun perin muurattu
ilman nuohousluukkuja, minkä vuoksi hormit ovat todennäköisesti
tukkeutuneet ajan mittaan. Uuneja ei voi muurata uudelleen piippuja purkamatta.
savupiiput
Savupiiput on muurattu uunien päälle. Tulisijojen ja hirsiseinien
välissä on palosuojauksena puolen kiven tiilimuuri, ja viereisten
tulisijojen savuhormit yhdistyvät savupiipuiksi vasta yläpohjan ja
hirsisen väliseinän yläpuolella. Tämän vuoksi kaikki purettavien tulisijojen päällä olevat savukanavat on myös purettava. Savupiiput
on ullakon puolella kalkkirapattu, eikä niissä enimmäkseen näy
halkeamia. Huoneen 108 tulisijan hormin liittymässä savupiippuun
on etenemätön halkeama. Keskimmäistä savupiippua huoneen 104
yläpuolella on ullakolta käsin korjailtu sementtipohjaisella laastilla.
Katteen yläpuolella olevat piippujen osat ovat olleet pellitettyjä ainakin vuodesta 1944 lähtien 17.
muut ilmanvaihtokanavat
Korvausilma otetaan rakennukseen ikkunoiden ja ovien raoista.
Huoneen 103 länsiseinällä on yksi korvausilmaventtiili, mutta se
on levytetty sisäpuolelta umpeen. Venttiilin hyötyaika lienee jäänyt
vähäiseksi, koska valokuvamateriaalin perusteella sitä ei ollut vielä
vuonna 1950, mutta venttiilin tukkiva sisäpuolen levytys tehtiin jo
vuonna 1977 18. Ullakon porrashuoneessa on poistoilmahormi, joka
on taivutettu pellistä ja hitsattu pyöreäksi, halkaisijaltaan noin 10 cm
leveäksi putkeksi. Tikasportaiden välitasanteessa on reikä josta hormi on aiemmin kulkenut, mutta lattiassa tai ympäröivissä seinissä ei
ole jälkiä hormin jatkumisesta porrashuoneen ulkopuolelle. Yläpohjan päällä hormi johtaa savupiippuun. Hormin nykyinen merkitys
lienee vähäinen.
Kellarissa on kaksi ilmanvaihtokanavaa, jotka on koottu neljästä lau-
dasta. Länsiseinällä sijaitseva kanava johtaa suoraan ulos sokkelista.
Pohjoisseinän kanava johtaa tuulettuvaan alapohjaan huoneen 102
alle mutta on tukittu tiiliskivellä. Ilmanvaihto kuitenkin toimii, koska
kellarissa ei ole minkäänlaista kosteaa hajua.
35
lämmityksen ja ilmanvaihdon toimenpide-ehdotukset
Toimiva painovoimainen ilmanvaihto vaatii käyttökuntoiset tulisijat
sekä hallitut korvausilmareitit. Kunnollinen veto syntyy tulisijojen
palamisilman tarpeesta, joten tulisijojen lämmittäminen on toimivan ilmanvaihdon perusehto. Prijuutissa tulisijojen käyttö on mahdollista vain jos ne muurataan uudelleen. Vanhat kaakelit ja säilyneet metalliosat käytetään uusien tulisijojen materiaalina, ja hormien
yhteyteen lisätään puuttuvat nuohousluukut. Jatkossa tulisijoja voi
käyttää joko ensisijaisena tai täydentävänä lämmitysmuotona.
Tulisijojen varaan rakennetut savupiiput on myös purettava ja muurattava uudelleen entisenlaisina. Muurattujen hormien veto on
parempi kuin kevytaineisten kanavien, koska ne varaavat lämpöä.
Savuhormien järjestely on hyväksytettävä paikallisella palotarkastajalla.
36
Hallitut korvausilmareitit minimoivat rakenteiden läpi kulkevan korvausilman aiheuttamat sisäilmaongelmat. Uudet korvausilmaventtiilit puhkaistaan huoneiden 101, 102, 106, 107 ja 110 ulkoseiniin.
Suurimmassa huoneessa 106 venttiileitä on hyvä olla yksi kummallakin ulkoseinällä, ja huoneeseen 104 otetaan korvausilma verannan
kautta. Huoneessa 103 oleva korvausilmaventtiili uusitaan yhteneväksi muiden venttiilien kanssa. Kellarissa tiiliskivi poistetaan toisesta ilmanvaihtokanavasta.
15 Leena Paloheimolle osoitetussa postikortissa Prijuuttiin kerrotaan hankitun sähköpatterit vuoden 1977 aikana.
16 Ks. Tulisijainventointi liitteissä.
17 Valokuvassa vuodelta 1944 piiput on pellitetty. Ks. rakennushistoriaselvityksen kuva 18. Vikton Boehmen kuva-albumi.
18 Korvausilmaventtiiliä ei ole merkitty Tuusulan kunnan rakennustoimiston vuonna 1992 tekemiin julkisivupiirustuksiin, mutta on oletettavaa että venttiili oli jo silloin olemassa.
35
Monissa uuneissa ei ole nuohousluukkuja, joiden avulla palamisen aikana hormeihin kertynyt tuhka saataisiin poistettua. Tuhka
täyttää hiljalleen hormin ja tukkii sen.
36
Huoneen 108 tulisijan savuhormin liittymässä savupiippuun
on vanha halkeama.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
19
VESI JA VIEMÄRI
SÄHKÖT JA VALAISTUS
Taloon vedettiin vesijohto ja viemäri vuonna 1977. Viemärin linjasta
on kunnan arkistossa asemapiirros vuodelta 1975, jonka mukaan
talon viemäri liittyisi kunnalliseen johtoon tontin eteläpuolella. Jäteveden käsittelyssä päädyttiin kuitenkin vuosien 1976 ja 1977 aikana
saostuskaivoihin, jotka sijaitsevat huoneen 110 itäpuolella. Saostuskaivojen puhdistustehoa ei nykymääräysten mukaan pidetä riittävänä edes harmaiden jätevesien puhdistukseen, vaan ne kelpaavat
vain jäteveden esikäsittelyjärjestelmäksi.
Rakennus on huonetta 102 lukuun ottamatta sähköistetty vuonna
1977. Sähkön maakaapeli nousee taloon eteläisellä julkisivulla, ja
pääkeskus sijaitsee huoneessa 107. Kaikki käytössä olevat sähkötarvikkeet ovat samalta ajalta, mutta kattopinnoilla on jälkiä aikaisemmista poistetuista sähkövedoista. Esimerkiksi eteisen 111 katossa on
säilynyt kierteisen kangasjohdon posliinieriste.
Vesipisteet ja viemärit sijaitsevat huoneissa 106, 108 ja 110, ja lattiakaivo on huoneissa 106 ja 108. Huuhteleva wc-istuin on huoneessa 108. Lattioiden betonivalun vuoksi viemärirakenteiden kuntoa ei
pääse arvioimaan. Lämminvesivaraaja ja veden pääkatkaisin ovat
huoneessa 109, ja lämpimän veden jakelu kulkee huoneiden 109 ja
110 välisessä seinässä ja huoneiden 108 ja 109 alakatoissa. Vedentulo on katkaistu luultavasti vuokralaisten poistuttua vuonna 2003.
toimenpide-ehdotukset
Rakennuksen sisäiset viemäriputket poistetaan betonilattian purkamisen yhteydessä. Juoksevan veden palauttaminen Prijuuttiin on
suunniteltava uuden käyttötarkoituksen vaatimusten selvittyä.
38
Valaisimet ovat enimmäkseen loisteputkivalaisimia. Lisäksi huoneessa 111 on yksinkertainen varjostimeton valaisin, ja sähköpääkeskuksessa 107 on 1970-luvun perusmallistoon kuuluva ympyräpohjainen lasikupuvalaisin.
toimenpide-ehdotukset
Sähköjen toimivuutta ei ole testattu, mutta toimivan ja turvallisen
sähköistyksen varmistamiseksi on varauduttava sähköasennusten
täydelliseen uusimiseen. Uudet asennukset pyritään vetämään rakenteissa piilossa. Näkyvät asennukset mukailevat perinteistä asennustapaa. Käytetään MPLM-johtoa sinkilöin sekä posliinisia tai bakeliittisia asennustarvikkeita.
39
37
40
37 Sähkökaapeli nousee rakennukseen eteläjulkisivulla.
38 Saostuskaivot Prijuutin itäisen julkisivun edessä.
39 Huoneessa 106 on vesipiste, ja sen edessä lattiakaivo. Taus-
talla näkyvän eteisen 109 lattiapinta on alempana, koska siinä ei ole
kaatojen vaatimaa lisävalua.
40 Wc:n vesikalusteet poistetaan alapohjan mukana.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
20
TÄYDENTÄVÄT RAKENTEET
VESIKATE JA SADEVESIVARUSTEET
Rakennuksessa on kolmiorimahuopakate, jossa rimat ovat noin 110
cm välein. Vuonna 2014 tehdyn kuntoarvion mukaan huopakate on
uusittu noin kymmenen vuotta sitten eli samoihin aikoihin kuin julkisivut maalattiin 19. Kate ei vuoda, mutta savupiipun ja lappeen välinen vedenohjauspelti on pettänyt pahasti huoneen 106 tulisijan yllä.
Savupiipulta harjalle on matkaa yli metri, joten veden paine on suuri
ehtiessään vuotokohtaan. Vuodon takia piipun viereisessä yläpohjassa on suuria lahovaurioita, ja huoneen 106 tulisija on tuhoutunut
purkukuntoiseksi.
41
Vesikouruttomat räystäät valuttavat sadeveden rakennuksen viereen, ja julkisivuille roiskuva sadevesi aiheuttaa turhaa kosteusrasitusta. Rakennuksessa on aiemmin ollut syöksytorvet, mutta ne poistettiin jalkarännillisen peltikatteen mukana vuoteen 1950 mennessä.
Pohjoisissa nurkissa on vielä jäljellä syöksytorvien kiinnityskoukkuja.
Savupiipuissa on sadekatokset, jotka on todennäköisesti asennettu
huopakatteen uusimisen yhteydessä.
toimenpide-ehdotukset
Tulisijan päällä seisova savupiippu on purettava ennen tulisijan
purkamista. Savupiipun syrjän vuotokohdan voi ensiapuna peittää
huovalla ja pellillä, tai poistaa vettä keräävän seinämän purkamalla
piippua vähintään vesikaton tason alapuolelle ja peittämällä aukon.
Talotikkaiden ja lapetikkaiden asentaminen auttaa korjaustöihin
ryhtyvää ja varmistaa, että kattoa ja hormeja voidaan huoltaa jatkossa turvallisesti. Sadevettä ohjaamaan asennetaan vesikourut ja
syöksytorvet.
Huopakate on nyt hyvässä kunnossa. Se on kuitenkin katteena melko lyhytikäinen, ja korjaustarpeita ilmenee varmasti lähivuosikymmeninä. Katteen voi uusia taas huopakatteeksi, mutta rakennuksella olisi historiallisia perusteita saada takaisin myös jalkarännillinen
saumattu peltikate. Peltikate on juhlavamman näköinen ja kestää
pidempään, lisäksi Prijuutin vesikaton yksinkertainen muoto tekee
katteen sovittamisesta helpompaa. Pelti-, huopa tai pärekattoa
raskaampaa katemateriaalia sirot kattotuolit eivät todennäköisesti
kestäisi.
19 Kuntoarvio 5.2.2014. Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy. Tuusulan kunnanarkisto.
42
41 Vuotava piippu sijoittuu melko kauas harjasta.
42 Länsijulkisivun pohjoispäässä on vielä vanhojen syöksytorvien
kiinnikkeitä.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
21
KEVYET VÄLISEINÄT JA PORTAAT
Prijuutissa on kevyitä väliseiniä kahdessa huoneessa. Vanhemmat
seinät ovat huoneessa 104, jonka sisälle on tehty tila ullakon portaita varten mahdollisesti jo huoneiden rakennusvaiheessa. Väliseinät
on rakennettu pystyyn asetetuista, noin 15 cm leveistä ja vajaasärmäisistä lankuista, jotka on alunperin paperoitu. Vuonna 1977 seinät
levytettiin huoneen 104 puolelta lastulevyllä. Seinät eivät vaadi toimenpiteitä. Uudemmat väliseinät ovat huoneiden 107 ja 108 välissä,
ja ne rakennettiin vuoden 1977 muutostöiden yhteydessä lastulevystä, seinän paksuudesta päätellen ilman koolauksia. Huoneen 108
puolella seinäpinnan kosteuseristeenä on muovimatto.
43
Ainoat portaat rakennuksen sisällä vievät ullakolle. Huoneessa 104
sijaitsevien kevyiden väliseinien ympäröimänä ovat 14-askelmaiset
tikasportaat. Portaiden reisipuut on asetettu nurinpäin ja askelmaurien asemesta askelmat tukeutuvat erikokoisiin rimanpätkiin. Askelmien kiinnitys on hutera. Ullakon luukku makaa irrallaan ullakolla.
toimenpide-ehdotukset
Huoneiden 107 ja 108 välinen kovalevyseinä puretaan alapohjan betonivalun poistamisen yhteydessä. Ullakolle vievien tikasportaiden
reisipuut käännetään oikein päin ja askelmat istutetaan niihin tukevasti. Vaihtoehtoisesti rakennetaan uudet portaat.
43
Ullakon tikasportaat huoneesta 104 katsottuna. Reisipuiden
hyödyntämättömät urat erottuvat alempien askelmien kohdalla.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
22
OVET
Tilojen hierarkia on Prijuutissa ohjannut ovien ulkonäköä 20. Länsijulkisivun sisäänkäynti tuo verannan pariovien kautta läntisiin
huoneisiin, jotka edelleen yhdistyvät toisiinsa pariovien välityksellä. Itäisissä huoneissa kuljetaan yksilehtisistä ovista, ja myös niiden
sisäänkäynneissä on yksittäisovet. Pohjoisempi ulko-ovi on vanha,
mutta ei alunperin johtanut suoraan ulos vaan umpikuistille, joka
purettiin todennäköisesti vuonna 1977. Eteläisemmät ulko-ovet on
uusittu vuonna 1977.
44
45
Kaikki rakennuksen väliovet ovat peiliovia. Ovilehdet ovat pääasiassa
kolmipeilisiä lukuun ottamatta ovilehteä 108-109, joka on kierrätysovi ja nelipeilinen. Väliovien kehyksen ja peilin välissä esiintyy seitsemää eri profiilia. Samanlaisin profiilein on valmistettu yksilehtiset
ovet D101-102, D103-111, D106-107, D106-109 ja D110-111. Pariovien
D102-103 ja D104-106 profiilit ovat samanlaiset, mutta jälkimmäisten ylimmät peilit on korvattu lasilla. Ovissa D101-111, D104, D104105, D108-109 ja D109-110 on jokaisessa erilaiset profiilit.
Säilyneitä karmien vuorilautoja on suoraprofiilisten lisäksi neljää eri
tyyppiä. Lähes kaikissa ovissa vuorilaudat ovat erilaiset oviaukon
eri puolilla. Vanhoissa ovien vuorilaudoissa on vuorilautasokkelit
jalkalistan korkeudella. Oviaukoissa D101-102 ja D102-103 on samanprofiilisia vuorilautoja, samoin oviaukoissa D103-104 ja D104105. Oviaukon D103-111 vuorilaudan profiili on sama kuin ikkunassa
103w. Ovien heloissa on runsaasti vaihtelua alkuperäisen oloisesta
kamarinlukosta (D101-102) ja painikkeista (D104-105) 1970-luvun
pintalukkoihin (D109) sekä 2000-luvun riippulukkoihin (D111).
toimenpide-ehdotukset
Lähes kaikissa ovissa on pientä laitettavaa. Monissa ovissa ylempi
sarana on taipunut niin että ovi ei enää istu karmeihin. Lukot ovat
ruosteessa tai niistä puuttuu osia, kuten painikkeita tai kiinnitysosia. Lukot ja painikkeet on puhdistettava ja hankittava niihin kuuluvat puuttuvat osaset. Helojen kiinnittämiseen käytetään pieniä
talttakantaisia ruuveja. Maalipinta on lähes kaikissa ovilehdissä ja
karmeissa kulunut. Ovesta D103-111 poistetaan tuhopolton jäljet hiomalla. Kaikki ovet huoltomaalataan perinteisellä pellavaöljymaalilla nykyiseen sävyyn. Itäisen julkisivun eteläisempi ulko-ovi vaihdetaan vanhan mallin mukaiseen lautaoveen.
20 Ovikohtainen inventointi on liitteissä.
44
Prijuutin ovilehdissä on säilynyt huonosti painikkeita. Verannan ja huoneen 104 välisessä oven painike on vanhaa kerrostumaa.
45
Oviaukon 101-102 kaltainen kolmipeilinen ovilehti on malliltaan yleisin Prijuutissa. Ylin peili on korkein ja keskimmäinen matalin. Saranat ovat helmipäiset.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
23
IKKUNAT
Kenttätutkimusten ajan ikkunat oli peitetty ulkopuolelta vanerilevyillä, joten tarkastelu on tehty vain sisäpuolen perusteella. Tämän
vuoksi ikkunoiden saranoiden, kulmarautojen ja tippanokkien arviointi on jätetty pois 21.
46
47
Rakennuksessa on pääosin yksinkertaiset ikkunankarmit, joihin on
alunperin sovitettu yhdet ulosaukeavat ikkunanpuitteet. Sisäänaukeavia sisäpuitteita sekä niiden tueksi karmeihin kiinnitettyjä rimoja on lisätty lämmöneristyksen parantamiseksi 1970-luvulla ja sen
jälkeen. Osa sisäpuitteista on korvattu karmiin teipatuilla muovilevyillä. Karmeihin kuuluu ikkunaa 101e lukuun ottamatta postipuu
eli pystyvälikarmi. Ikkunassa 107s on postipuun lisäksi luusholtsi eli
vaakavälikarmi, ja ikkunassa 103w postipuita on kaksi.
Pohjoispäässä ikkunanpuitteet ovat enimmäkseen kolmiruutuisia,
ja eteläpäässä kaksiruutuisia. Kaikissa puitteissa on sivusaranointi. Useimmissa ikkunoissa sulkimina ovat valurautaiset sormihaat,
mutta ikkunoissa 104w, 106s sekä verannan ikkunoissa on säilynyt
myös vanhemman mallisia taivutettuja sormihakoja. Monissa ikkunoissa on lisäksi tuulihaat.
48
49
toimenpide-ehdotukset
Useimmat ikkunat ovat huonossa kunnossa. Rakennuksen ajallisen kerrostuneisuuden ja arkkitehtonisen eheyden turvaamiseksi
nykyiset karmit ja ulkopuitteet kunnostetaan. Vaurioituneet puitteet korjataan, rikkinäiset lasit vaihdetaan, murtuneet kitit uusitaan
pellavaöljykitillä ja kadonneet helat korvataan uusilla tai kierrätysheloilla. Karmit puhdistetaan ja maalataan, ja tippalauta uusitaan
tarvittaessa. Sisäpuitteet poistetaan ja korvataan mahdollisesti uusilla sisäpuitteilla, kunhan uuden käyttötarkoituksen vaatimustaso
on selvinnyt.
21 Ikkunainventointi on liitteissä.
47
Pohjoisjulkisivun ikkunat ovat melko hyvin säilyneet. Niiden sisäpuitteina on käytetty pingotettua rakennusmuovia. Ikkuna 103n2
huoneessa 103.
46
Eteläosan neliruutuisten ikkunoiden karmit on alunperin tarkoitettu yksinkertaisille puitteille. Ikkunan 106w2 karmeissa näkyvät
ala- ja yläosissa listat, joiden varaan sisäpuitteet on myöhemmin
lisätty.
48 Ikkunan 103 sulkimet ovat valurautaiset.
49 Ikkunan 106s toisessa puitteessa ovat sulkimina valurautaiset
sormihaat ja toisessa taivutetut. Kuvassa taivutettu tuulihaka.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
24
VERANTA
Prijuutin lasiveranta on kahdeksankulmainen ja rankarakenteinen.
Pilarien väliin on istutettu yksinkertaiset ikkunankarmit sekä julkisivupaneeli, jonka sisäpinta on höylätty ja toimii verannan sisäseinien pintana. Verannan 16 cm korkea paneeli on kapeampaa kuin
rakennuksen pääosassa, mutta sekin on kiinnitetty takonauloilla.
Kaikki alimmat julkisivupaneelit ovat vaurioituneet maakosteudesta ja roiskevesistä, ja ne on korjauksissa korvattu raakalaudalla ja
kovalevyllä. Myös nurkkien verholaudat ovat enimmäkseen vaurioituneet alapäistään. Eteläisten seinien ikkunanpuitteet ovat pahiten
rikkoontuneet; kokonaisia välipuitteita puuttuu.
Alapohja puhdistetaan lehdistä ja roskasta. Verannan seinien alimpien paneelien tilalle kiinnitetyt laudat ja levyt poistetaan ja korvataan höylätyillä paneeleilla, jotka ovat profiililtaan samanlaisia
kuin ylempänä seinässä olevat paneelit. Rungon maakosteudesta
vaurioituneet osat korvataan terveellä puulla ja tuetaan korkeammille nurkkakiville. Maata vasten makaava tiili- ja puumateriaali on
tunkattava ylemmäs tai korvattava kivillä. Kasvillisuus poistetaan
seinien viereltä ja maanpinta muotoillaan rakennukselta poispäin
viettäväksi. Poistettu askelma lisätään verannan ulko-oven eteen, ja
alin, nykyiselle tasolle jäävä pieni osa uusitaan höylälaudalla.
Verannan runko on perustettu nurkkakivien varaan. Nurkkakivet ovat
painuneet osittain maan sisään, ja lattia on kallistunut ulospäin.
Eteläisimmässä nurkassa rungon maahan tukeva osa on lahonnut
ja pettänyt. Verannan pohjoisseinän tuentaa on korotettu tiilellä,
mutta kosteus on noussut edelleen, ja kantava osa sen vieressä jatkaa vaurioitumistaan. Lattiavasoja on tuettu lisätyillä palkeilla, jotka
ovat osin maakosketuksessa ja lahonneet pahasti. Ulko-ovelle vievistä portaista alin on purettu pois, ja lattia nojaa maata vasten.
Ikkunat korjataan ja pahiten vaurioituneet ikkunanpuitteet uusitaan
vanhan mallin mukaan. Sisäkaton korjauksissa lisätyt raakalaudat
vaihdetaan vasta vesikatteen uusimisen yhteydessä. Myös räystään
kömpelöt korjaukset vaihdetaan enemmän alkuperäisiä muistuttaviin materiaaleihin katetta uusittaessa. Hirsiseinän puoleisille lappeille on lisättävä vesipelti, joka ohjaa sadeveden pois julkisivulta.
50
51
Verannan kattorakenne koostuu konsolin tukemasta lyhyestä harjapalkista ja siitä seitsemään suuntaan laskeutuvista lappeista. Lappeita tukevat noin 75 x 100 mm vahvuiset höylätyt soirot, joihin on
naulattu katteen aluslaudoituksena toimiva, käsin höylätty puolipaneeli. Paneelin sisäpinta on käsitelty pellavaöljymaalilla ja se on
hyvässä kunnossa. Pohjoisimmalla lappeella paneeli on korvattu
raakalaudalla ja kiilattu laudankappaleilla.
Räystäillä on vielä paikoittain jäljellä kattopaneelia, joka on profiilihöylätty vain toiselta syrjältään ja jota on säilynyt enemmän verannan sisäkatossa. Vaurioituneet räystäät on korvattu raakalaudalla.
Räystästä kannattelevat konsolit on veistetty erityisen huolellisesti,
mutta niistä yhdestä puuttuu pala, ja yksi on katkennut ja korvattu
5 x 10 cm soirolla. Räystäillä ei ole sadeveden ohjausta, joten vesi
ohjautuu osittain päärungon ulkoseinille.
toimenpide-ehdotukset
Verannan osalta hyväksytään, että kyseessä on varsinaista rakennusrunkoa kevyemmin toteutettu rakennuksen osa, jossa ei tavoitella
yhtä kestäviä ratkaisuja kuin hirsitalossa. Seinien alaosat joutuvat
jatkossakin kosteusrasitukselle alttiiksi, ja ne uusitaan samanlaisina
aika-ajoin.
52
50
Veranta lännestä. Maakosteus on vaurioittanut alimpia julkisivupaneeleja.
51 Räystäskonsolit on veistetty huolellisesti. Räystäiden juuressa
näkyy alkuperäistä profiilihöylättyä paneelia.
52
Katto muodostuu yksinkertaisesta paneloinnista, joka toimii
sekä sisäkaton pintana että vesikatteen aluslaudoituksena.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
25
LOPUKSI
KORJAUKSEN PERIAATTEET
Prijuutti-rakennus on kehittynyt nykyiseen muotoonsa yli 150 vuoden kuluessa. Eri-ikäiset rakennuskerrostumat kertovat oman aikansa rakentamisen tavoitteista ja käytännöistä. Rakennuksella ja sen
osilla on antiikkiarvoa vastaava historiallinen arvo, joka perustuu
menneen ajan rakentajien käsityöhön. Jokainen uudella korvattu
rakennusosa heikentää tätä arvoa, joten keskeinen lähtökohta rakennuksen arvon vaalimiselle on, että tarpeetonta korjaamista vältetään. Korjausten rajoittaminen välttämättömään merkitsee myös
kustannussäästöä.
Prijuutin korjaushanke on luonteeltaan restaurointihanke. Restauroinnilla tarkoitetaan sellaista korjausta, jossa kiinnitetään erityistä
huomiota kohteen kulttuurihistoriallisiin ja rakennustaiteellisiin arvoihin sekä vanhaan rakennustapaan. Korjaustyön toteuttajiksi on
valittava tekijät, joilla on kokemusta ja ymmärrystä rakennushistoriasta sekä perinteisistä rakenteista ja pintakäsittelyistä. Uudisrakentamiseen perustuvaa osaamista ei voi soveltaa sellaisenaan.
Korjaushanke käsittää myös suorittavaa työtä, joka ei vaadi erityistä
asiantuntemusta, kuten purkutyötä. Tällaisessa työssä voidaan hyödyntää esimerkiksi talkootyötä. Myös suorittavan työn tekeminen
edellyttää asiantuntevaa työnjohtoa, jotta säilytettäville rakennusosille ei aiheuteta vahinkoa.
KORJAUSKOHTEIDEN YHTEENVETO
Prijuutti-rakennus on ryhdikäs, ja monilta rakenteiltaan edelleen
käyttökelpoisessa kunnossa. Rakennuksen kylmänä pitäminen on
kuitenkin edistänyt kosteusvaurioiden syntymistä uudemmissa rakenteissa. Rakennuksen suuritöisimpiin korjauskohteisiin kuuluu
eteläosan ongelmallisten alapohja- ja betonirakenteiden poistaminen, jotka pidättävät kosteutta välissään olevassa hirsirakenteessa.
Eteläosan alapohja on rakennettava uudelleen altatuulettuvana ja
täytepohjaisena. Lahonneet ulkoseinien hirsivarvit on korvattava
uusilla hirsillä, jotka samalla sitovat erilliset rungot yhteen ja varmistavat lattiarakenteiden tuennan.
Prijuutin julkisivuverhouksen suurimmat vauriot ovat syntyneet sokkelimanttelin kosteutta pidättävän ominaisuuden lisäksi kohonneen
maanpinnan ja 1990-luvun sisäänkäyntikatosten vuoksi. Liian tiivis
maalipinta on nopeuttanut vaurioita. Vaurioituneita julkisivupaneeleja on uusittava eniten itäseinällä, mutta myös muiden julkisivujen
alaosissa sekä länsiseinällä verannan vierustoilla. Vanhat paneelipinnat on puhdistettava vanhasta maalista, ja uusien paneelien
asentamisen jälkeen kaikki pinnat on maalattava.
Maan pintaa on saostuskaivojen toteuttamisen yhteydessä kasattu
rakennuksen seinän lähelle, ja kasvillisuus pitää julkisivun alaosat
kosteina. Maan pinta on muokattava takaisin matalammaksi ja rakennukselta pois päin viettäväksi. Pintamaan muokkauksen voi yhdistää saostuskaivojen poistamiseen. Kohonneen maan molemmilla puolilla sijaitsevat sisäänkäyntikatokset, joiden lappeilta valuva
sadevesi pitää kosteana sekä lähimaan että Prijuutin julkisivut. Vesi
on lahottanut sekä julkisivupaneloinnin että katosten viereisiä hirsiseiniä, joten rakenteet on korvattava uusilla. Katokset puretaan pois,
ja niiden tilalle rakennetaan uudet kevyet, metallirakenteiset katokset. Uusien katosten sadevedet ohjataan sivulle sirojen räystäskourujen ja vedenohjausketjujen avulla.
Sisätiloja uhkaa vuotava kate. Eteläisimmän savupiipun ja lappeen
välinen saumakohta vuotaa, ja on saattanut korjauskuntoon alapuolellaan olevan yläpohjan ja tulisijan. Vuotokohta on tukittava
mahdollisimman nopeasti. Kaikki Prijuutin tulisijat ovat kärsineet
kosteudesta, ja lähes kaikissa on savupelti ruostunut paikoilleen.
Tulisijat on siis muurattava uudelleen, ja koska savupiiput on rakennettu tulisijojen varaan, ne on purettava ennen tulisijoja. Toimivat
tulisijat ovat perinteisessä hirsitalossa olennainen osa ilmanvaihtoa,
joten ne on muurattava takaisin alkuperäisille paikoilleen. Korvausilman hallitun sisäänoton ja siten hyvän sisäilman turvaamiseksi lisätään ulkoseinille korvausilmaventtiilejä.
Rakennuksen ikkunanpuitteet ja -karmit ovat vaihtelevassa kunnossa. Puitteet on maalattu ulkopuolelta julkisivumaalauksen yhteydessä, mutta sittemmin lähes puolet ikkunalaseista on hajonnut. Kaikki
ikkunat on kunnostettava, ja verannalla myös ikkunanpuitteita on
uusittava. Verannalla myös alapohjan kantavat rakenteet vaativat tukemista. Rakennuksen keskiosissa lattiat on avattava ja poistettava
niihin lisätyt mineraalivillaeristeet sekä tehtävä uudet lisälämmöneristykset. Uudet lattiat on rakennettava kahteen huoneeseen.
Prijuutin kate ei vuotokohtaa lukuunottamatta vaadi lähivuosina
uusimista. Kattorakenteet ovat kunnossa, mutta niiden liikahtaneita
osia voi ennaltaehkäisevästi tukea ennen hirsikorjausten aloittamista. Yläpohja on kärsinyt mittavasti vanhoista kosteusvaurioista, joten
sen eristeet on vaihdettava. Sisäkattopaneelit tai -levyt vaativat kunnostuksen tai uusimisen kaikissa huoneissa yhtä huonetta lukuun
ottamatta. Seinien lastulevytykset ja levyjen koolaukset on purettava, ja ovet kunnostettava.
SUOSITUS JATKOTOIMENPITEIKSI
Prijuutti on tuusulalainen merkkirakennus, joka kantaa viestiä paikallisesta rakennetusta kulttuuriperinnöstä. Rakennuksen siirtäminen toiseen paikkaan on teknisesti mahdollista, mutta ensisijaisesti
Prijuutti on pyrittävä säilyttämään ja korjaamaan paikallaan. Siirtämisen, samoin kuin paikalla korjaamisen, hinta riippuu valittavasta
käyttötarkoituksesta ja siitä johdetusta varustetasosta. Siirtäminen
on joka tapauksessa kalliimpaa kuin paikalla korjaaminen. Siirtämiseen pitäisi ryhtyä vain, jos rakennus tultaisiin muuten hävittämään.
Jos siirtoon ryhdytään, on rakennus järkevintä siirtää osina. Näin
vaurioituneet rakennusosat voidaan samalla kunnostaa. Kokonaisena siirtäminen olisi muuten kustannuksiltaan edullisempi ratkaisu,
mutta runko on siihen liian huonokuntoinen.
Prijuutin tulevaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää on löytää rakennukselle luonteva käyttö. Sopiva käyttötarkoitus on sellainen, ettei vanhan rakennuksen luonnetta tarvitse muuttaa. Yhtä tärkeää on,
että Prijuutti saa rakennusfysikaalisesti toimia perinteisen hirsitalon
tavoin. Se tarkoittaa, että korjaustoimenpiteillä pyritään ilmatiiviiseen mutta hengittävään eli kosteutta läpäisevään rakenteeseen.
Tällainen rakennustapa on perinteinen, aikaa kestävä ja toimintavarma. Ehdottomasti pitäisi välttää käyttötarkoitusta, joka edellyttää
raskaiden märkätilojen, liian tiiviiden pintamateriaalien ja koneellisen ilmanvaihdon asentamista, kuten päiväkoti- tai ravintolakäyttö.
Asuinkäyttö on mahdollinen, mutta se tulee vaatimaan ehdotettua
laajempaa korjaushanketta, jossa on ratkaistava mm. märkätilojen
rakentaminen ja maltillinen energiatehokkuuden parantaminen.
Jos rakennuksessa ei asuta tai työskennellä pysyvästi, voidaan käymäläjärjestely ratkaista esimerkiksi pakastavalla kuivakäymälällä.
Luonteva tulevaisuudennäkymä Prijuutille voisi olla rakennuksen
osoittaminen yhdistyskäyttöön, näyttelytilaksi, kokoontumispaikaksi, tuusulalaisten yhteiseksi tilaksi.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
26
53
Prijuutin historia on parhaiten luettavissa nykyisessä
rakennuspaikassa.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
27
KIIREELLISYYSJÄRJESTYS
välittömät korjaustoimet
korjattava 2-5 vuoden aikana
Katteen vuotokohdan tukkiminen
Savupiippujen ja tulisijojen purkaminen ja uudelleen muuraaminen,
uusien tuloilmakanavien puhkaiseminen huoneisiin 101, 102, 103,
106, 107 ja 110.
Sisäänkäyntikatosten poistaminen
Vesakkojen poistaminen talon seinustoilta
Itäseinustan maanpinnan muokkaaminen rakennuksesta pois päin
viettäväksi
Uuden porrasarkun tuominen itäjulkisivun pohjoisemman oviaukon
eteen korjaustöiden helpottamiseksi
korjattava 1-2 vuoden aikana
Rakennuksen eteläosan betonisen alapohjan ja sokkelimanttelin
purkaminen. Uuden altatuulettuvan alapohjan rakentaminen niiden
tilalle.
Vaurioituneiden hirsiseinien kengittäminen ja uuden ulko-oven
hankkiminen itäseinän korotettavaan oviaukkoon. Seinien levytysten ja koolausten purkaminen etukäteen auttaa hirsikorjausten toteuttamista.
Julkisivupaneloinnin osittainen uusiminen ja maalaus
Ikkunapuitteiden korjaaminen
Vesikourujen ja syöksytorvien asentaminen
Verannan alapohjan tukeminen ja verannan julkisivupaneelien osittainen vaihtaminen
Kattorakenteen tukeminen jalasparruun rakennuksen eteläosassa
Sisäkattopaneelien ja levytysten uusiminen tai korjaus kaikissa huoneissa huonetta 110 lukuun ottamatta
Lattioiden avaaminen ja mineraalivillaeristeiden poistaminen huoneissa 104, 110 ja 111. Vanhojen lattialankkujen palauttaminen huoneessa 104 ja uusien lattioiden rakentaminen huoneissa 110 ja 111.
korjattava 10-20 vuoden aikana
Huopakatteen uusiminen tai vaihtaminen peltikatteeksi
käyttäjän kannalta merkityksellistä
Väliovien helojen puhdistaminen ja täydentäminen, ulko-ovien lukituksen uusiminen
Pohjoisjulkisivun valeikkunan ottaminen käyttöön
uuden käyttötarkoituksen vaatimusten mukaan
Uunilämmitystä mahdollisesti täydentävän lämmitysjärjestelmän
suunnittelu ja toteutus
Vesi- ja viemäriasennusten suunnittelu ja toteutus
Sähköasennusten suunnittelu ja toteutus
Mahdolliset energiatehokkuutta maltillisesti lisäävät toimet, kuten
sisäpuitteet ja ulkoseinien sisäpinnan kuitulevytys tai pinkopahvitus
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
28
LIITTEET
Pohjapiirros nykytilanteesta
Pohjapiirros ehdotettujen korjausten jälkeen
Leikkauspiirrokset A-A ja B-B nykytilanteesta
Julkisivupiirrokset nykytilanteesta
Julkisivupiirrokset ehdotettujen korjausten jälkeen
Huoneinventointi
Ovi-inventointi
Ikkunainventointi
Tulisijainventointi
S A ATS I A R K K I T E H D I T
P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S
29
P
1 Prijuutin pohjapiirros nykytilanteesta 1 : 100.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN KUVALIITTEET
26
P
2 Prijuutin pohjapiirros ehdotettujen korjausten jälkeen 1 : 100.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN KUVALIITTEET
27
3 Leikkauspiirros A-A rakennuksen nykytilanteesta 1 : 100.
4 Leikkauspiirros B-B rakennuksen nykytilanteesta 1 : 100.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN KUVALIITTEET
28
5 Julkisivupiirros Prijuutin pohjoisjulkisivun nykytilanteesta 1 : 100.
6 Julkisivupiirros Prijuutin eteläjulkisivun nykytilanteesta 1 : 100.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN KUVALIITTEET
29
7
Julkisivupiirros Prijuutin pohjoisjulkisivusta ehdotettujen korjausten jälkeen 1 : 100.
8
Julkisivupiirros Prijuutin eteläjulkisivusta ehdotettujen korjausten jälkeen 1 : 100.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN KUVALIITTEET
30
9 Julkisivupiirros Prijuutin itäjulkisivun nykytilanteesta 1 : 100.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN KUVALIITTEET
31
10
Julkisivupiirros Prijuutin itäjulkisivusta ehdotettujen korjausten jälkeen 1 : 100.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN KUVALIITTEET
32
11 Julkisivupiirros Prijuutin länsijulkisivun nykytilanteesta 1 : 100.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN KUVALIITTEET
33
12
Julkisivupiirros Prijuutin länsijulkisivusta ehdotettujen korjausten jälkeen 1 : 100.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN KUVALIITTEET
34
HUONEINVENTOINNIT
18.2.2015
HUONELUETTELO
101
-1908asuinhuone
-1967asuinhuone
-2002näyttelytila
102
-1908asuinhuone
-1967asuinhuone
-2002näyttelytila
103
-1908asuinhuone
-1967asuinhuone
-2002näyttelytila
104
-1908eteinen
-1967eteinen
-2002näyttelytila
105
-2002veranta
106
-1908asuinhuone
-1967asuinhuone
-2002keramiikkapaja
107
-1908asuinhuone
-1967
johtajattaren asunto
-2002varastohuone
108
-1908asuinhuone
-1967
johtajattaren asunto
-2002wc
109
-2002eteinen
110
-1908asuinhuone
-1967asuinhuone
-2002keittiö
111
-2002eteinen
HUONEIDEN NUMEROINTI
105
106
107
108
109
104
103
102
110
111
101
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
1
HUONEINVENTOINNIT
18.2.2015
HUONE 101
Sisäkatto
Ponttipaneeli, peittävä leveys n. 65 mm, lakattu. Kosteusvaurio pohjoispäässä.
1900-luvun alkupuoli
Kattolistat
Yksinkertainen, n. 55 mm korkea. Etelä- ja itäseinillä.
1900-luvun alkupuoli
Seinäpinnat
Ulkoseinillä:
hirsiseinä
koolaukset 50 x 50 mm ja mineraalivilla
foliopaperi
lastulevy
maali
rakennusaikainen,
levytykset 1977
sisäkattopaneelin profiili 1 : 1
kattolistan profiili 1 : 1
Sisäseinät hirsipinnalla.
Lattia
18-26 cm leveä lankku, harjanvastainen. Puutappikiinnitys.
rakennusaikainen?
Jalkalistat
-
-
Sähkötarvikkeet
ja valaisimet
Sähköjohto tulee huoneeseen oven 111 yläpuolella. Rasia jakaa katkaisimeen, katon valaisinliittimeen ja itäisen seinän pistorasiaan.
Loisteputkivalaisin.
1977
Ilmanvaihdon
varusteet
Ei.
-
Kiintokalusteet
Ei.
-
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
2
HUONEINVENTOINNIT
18.2.2015
HUONE 102
Sisäkatto
Ponttipaneeli, peittävä leveys n. 65 mm, lakattu.
Laaja kosteusvaurio. N. 3/4 peittyy alaslasketun katon taakse.
1900-luvun alkupuoli
Kattolistat
Profiloitu, n. 65 mm korkea. Listaa ainakin etelä- ja itäseinillä, luultavasti länsi- ja pohjoisseinilläkin (jää alaslasketun katon taakse).
1900-luvun alkupuoli
Seinäpinnat
Ulkoseinillä:
hirsiseinä
koolaukset 50 x 50 mm ja mineraalivilla
foliopaperi
lastulevy
maali
rakennusaikainen,
levytykset 1977
kattolistan profiili 1 : 1
jalkalistan profiili 1 : 1
Sisäseinät hirsipinnalla.
Huoneeseen 103 vievän oviaukon sivuilla on
pystyssä lankut: maalattu ja tapetoitu ainakin
kahdesti.
Lattia
18-26 cm leveä lankku, harjansuuntainen. Eteläistä seinää vasten yksi lattialauta poikittain.
Naulakiinnitys.
rakennusaikainen, mutta asennettu uudelleen myöhemmin?
Jalkalistat
Ainoa säilynyt lista eteläseinällä tulisijan ja parioven välissä.
rakennusaikainen?
Sähkötarvikkeet
ja valaisimet
Ei ole.
-
Ilmanvaihdon
varusteet
Ei ole.
-
Kiintokalusteet
Ei ole. Lattiassa tulisijan oikealla puolella on
470 x 1130 mm jälki poistetusta kiintokalusteesta. Viereisen peilioven kehyksen yläosassa
on myös jälki joka näyttäisi syntyneen osumisesta kiintokalusteeseen - kaluste on siis ollut
korkeampi kuin peiliovi.
-
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
3
HUONEINVENTOINNIT
18.2.2015
HUONE 103
Sisäkatto
Ponttipaneeli, peittävä leveys n. 65 mm, lakattu. Sama kuin huoneessa 101. Pistemäinen
kosteusvaurio lounaisnurkassa.
1900-luvun alkupuoli
Kattolistat
Profiloitu, n. 65 mm korkea. Sama kuin huoneessa 102. Listaa kaikilla näkyvillä seinillä,
luultavasti länsiseinälläkin.
1900-luvun alkupuoli
Seinäpinnat
Ulkoseinällä:
hirsiseinä
koolaukset 50 x 50 mm ja mineraalivilla
foliopaperi
lastulevy
maali
Sisäseinät hirsipinnalla. Lounaisnurkassa
eteläisen hirsiseinän salvospäät on uusittu.
Kosteusvaurio kirjavoittaa seinää muttei ole
vaurioittanut. Koillisnurkan yläosassa näkyy
salvoksen läpi vedetty rautapanta, joka sitoo
huoneiden 101 ja 111 välistä seinää päärunkoon.
rakennusaikainen,
levytykset 1977
Lattia
16-26 cm leveä lankku, harjansuuntainen.
Puutappikiinnitys. Itäisellä seinustalla seinän
ja lattian välissä rako. Lattian lounaisosassa
kellarin luukku.
rakennusaikainen?
Jalkalistat
Ei ole.
-
Sähkötarvikkeet
ja valaisimet
Sähköjohto tulee huoneen 104 oven yläpuolella. Rasia jakaa kahteen katkaisimeen, katon
kahteen valaisinliittimeen ja läntisen seinän
pistorasioihin. Loisteputkivalaisimet.
1977
Ilmanvaihdon
varusteet
Läntisellä seinällä on korvausilmaventtiili,joka on sisältä käsin peitetty.
1900-luvun alku?
Kiintokalusteet
Läntisellä seinällä on sahatavarasta valmistetut avohyllyt.
1977
kattolistan profiili 1 : 1
rakennusaikainen
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
4
HUONEINVENTOINNIT
18.2.2015
HUONE 104
Sisäkatto
Ponttipaneeli, matalaprofiilinen. Peittävä
leveys n. 90 mm, maalattu valkoiseksi. Länsipäässä kosteuselämistä.
1900-luvun alkupuoli
Kattolistat
Profiloitu, n. 75 mm korkea. Lista näkyvissä
vain itäisillä seinillä, mahdollisesti seinien levytysten takana muillakin.
1900-luvun alkupuoli
Seinäpinnat
Eteläisellä, läntisellä ja pohjoisella seinällä:
hirsiseinä
koolaukset 50 x 50 mm ja mineraalivilla
foliopaperi
lastulevy
maali
rakennusaikainen,
levytykset 1977
Itäisin seinä hirsipinnalla. Ullakon porrashuoneen ympärillä pystylautarunkoinen seinä,
joka levytetty lastulevyllä ja maalattu.
rakennusaikainen
Lattia
16-26 cm leveä lankku, harjansuuntainen.
Naulakiinnitys.
Pohjoisseinää vasten poikittainen lattialankku.
rakennusaikainen?
Jalkalistat
Ei ole, ainakaan näkyvissä.
-
Sähkötarvikkeet
ja valaisimet
Sähköjohto tulee huoneen 106 oven yläpuolella. Rasia jakaa katon valaisinliittimeen ja
kahteen pistorasiaan sekä toiseen rasiaan
joka vie sähkön verannan valaisimeen. Loisteputkivalaisin.
Katossa on jälki aiemmasta sähköjohdosta
joka on tullut huoneeseen pohjoispuolelta
huoneen 103 oven yläpuolelta. Seinässä on
vielä kumieriste.
1977
Ilmanvaihdon
varusteet
Ei ole.
-
Kiintokalusteet
Ullakon porrashuone ja tikasportaat.
?
kattolistan profiili 1 : 1
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
5
HUONEINVENTOINNIT
18.2.2015
HUONE 105
Sisäkatto
Vaihtelevanlevyinen ponttipaneeli seitsemällä eri lappeella. Maalattu valkoiseksi. Pohjoisimmalla lappeella uusittu raakalaudaksi.
Kattolistat
Ei ole.
Seinäpinnat
Tukiranka, n. 75 x 100 mm höyläpuuta, maalattu. Ulkopuolelle naulattu vaihtelevanlevyinen ponttipaneeli, profiili yksinkertaisempi
kuin katossa.
Huoneen 104 vastaisella seinällä hirsirakenteen päällä luultavasti julkisivulaudoitus,
uloinna huopanaulattu puukuitulevy.
1800-luvun loppu - 1900-luvun alku
Lattia
Leveä lankku, itä- länsisuunnassa. Naulakiinnitys. Porrasaskel ulko-ovelle, portaan ympärillä lattialautoijen suunta kiertää porrasta.
Alunperin portaita kaksi - toinen poistettu.
1800-luvun loppu - 1900-luvun alku
Jalkalistat
Vajaasärmäinen rima jalkalistana, vuoltu yhtenäisemmäksi.
1800-luvun loppu - 1900-luvun alku
Sähkötarvikkeet
ja valaisimet
Sähköjohto tulee huoneen 104 oven yläpuolelta, päällä valaisinliitin. Ei valaisinta
1977
Ilmanvaihdon
varusteet
Ei ole.
-
Kiintokalusteet
Ei ole
-
1800-luvun loppu - 1900-luvun alku
sisäkattopaneelin profiili 1 : 1
paneelit ovat erilevyisiä
-
seinäpaneelin profiili 1 : 1
paneelit ovat erilevyisiä
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
6
HUONEINVENTOINNIT
18.2.2015
HUONE 106
Sisäkatto
Vaihtelevanlevyistä höylälankkua, n. 150 - 250
mm. Naulattu takonauloin, maalattu liimamaalilla. Lankut ovat lahonneet puhki tulisijan
savuhormin ympäriltä, erityisesti pohjoispuolelta.
Rakennusaikainen?
Kattolistat
Höylärimaa
1977
Seinäpinnat
Hirsiseinä
koolaukset 50 x 50 mm ja mineraalivilla
foliopaperi
lastulevy
maali
Lastulevyt ja villat irrotettu eteläseinältä sekä
itäseinän eteläosista.
rakennusaikainen,
levytykset 1977
Huoneeseen 107 vievän oviaukon vasemmalla
puolella on rungossa pystyhirsi.
rakennusaikainen?
Lattia
Betonia, hiottu.
1977
Jalkalistat
Ei ole.
-
Sähkötarvikkeet
ja valaisimet
Sähköjohto tulee seinän läpi huoneesta 107.
Rasia jakaa kytkimiin, katon valaisinliittimiin
ja pistorasioihin. Loisteputkivalaisimet.
1977
Ilmanvaihdon
varusteet
Ei ole.
-
Kiintokalusteet
Länsiseinällä avohyllyjä raakatavarasta.
1977
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
7
HUONEINVENTOINNIT
18.2.2015
HUONE 107
Sisäkatto
Lastulevyä
1977
Kattolistat
Ei ole.
-
Seinäpinnat
Hirsiseinä
koolaukset 50 x 50 mm ja mineraalivilla
foliopaperi
lastulevy
Osittain maalattu.
rakennusaikainen,
levytykset 1977
Lattia
Betonia, hiottu.
1977
Jalkalistat
Ei ole.
-
Sähkötarvikkeet
ja valaisimet
Sähkön pääkaapeli tulee alapohjan betonin
läpi länsiseinän sähköpääkeskukseen.
1977
Ilmanvaihdon
varusteet
Ei ole.
-
Kiintokalusteet
Ei ole.
-
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
8
HUONEINVENTOINNIT
18.2.2015
HUONE 108
Sisäkatto
Lastulevyä, maalattu.
1977
Kattolistat
Ei ole.
-
Seinäpinnat
Hirsiseinä
koolaukset 50 x 50 mm ja mineraalivilla
foliopaperi
lastulevy
muovimatto
rakennusaikainen,
levytykset 1977
Lattia
Betonia. Muovimatto.
1977
Jalkalistat
Ei ole.
-
Sähkötarvikkeet
ja valaisimet
Sähköjohto tulee luultavasti suoraan huoneen
107 puolelta. Huoneessa 108 näkyy valaisin,
katkaisin ja yksi pistorasia.
1977
Ilmanvaihdon
varusteet
Ei ole.
-
Kiintokalusteet
Vesikalusteet: wc-istuin, hana ja allas.
1977
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
9
HUONEINVENTOINNIT
18.2.2015
HUONE 109
Sisäkatto
Lastulevyä, maalattu.
1977
Kattolistat
Ei ole.
-
Seinäpinnat
Hirsiseinä
koolaukset 50 x 50 mm ja mineraalivilla
foliopaperi
lastulevy
maali
rakennusaikainen,
levytykset 1977
Lattia
Betonia, hiottu.
1977
Jalkalistat
Ei ole.
-
Sähkötarvikkeet
ja valaisimet
Sähköjohto tulee luultavasti huoneen 108
puolelta. Huoneessa 109 näkyy valaisin, katkaisin ja yksi pistorasia.
1977
Ilmanvaihdon
varusteet
Ei ole.
-
Kiintokalusteet
Lastulevystä tehty komero, jossa lämminvesivaraaja. Levyseinän sisään koteloitu lämpimän veden pääkatkaisin.
1977
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
10
HUONEINVENTOINNIT
18.2.2015
HUONE 110
Sisäkatto
Ponttipaneeli, peittävä leveys n. 65 mm, lakattu. Sama kuin huoneessa 101.
1900-luvun alkupuoli
Kattolistat
Ei ole näkyvissä.
-
Seinäpinnat
Hirsiseinä
koolaukset 50 x 50 mm ja mineraalivilla
foliopaperi
lastulevy
maali
rakennusaikainen,
levytykset 1977
Lattia
Ei ole, avattu.
-
Jalkalistat
Ei ole.
-
Sähkötarvikkeet
ja valaisimet
Sähköjohto tulee huoneen 109 oven yläpuolella. Rasia jakaa katkaisimeen, katon valaisinliittimeen ja pistorasioihin. Loisteputkivalaisin
ja kaksipolttimoinen seinävalaisin.
1977
Ilmanvaihdon
varusteet
Ei ole.
-
Kiintokalusteet
Keittiönyläkaapisto, lakattua vaneria.
Luultavasti asennettu 1977, ehkä kierrätettynä?
1977
Kaksiotesekoittaja.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
11
HUONEINVENTOINNIT
18.2.2015
HUONE 111
Sisäkatto
Ponttipaneeli, peittävä leveys n. 65 mm, lakattu. Sama kuin huoneessa 101.
Kosteusvaurio kaakkoisnurkassa.
1900-luvun alkupuoli
Kattolistat
Yksinkertainen, n. 55 mm korkea. Etelä- ja itäseinillä. Lista kaikilla seinillä.
1900-luvun alkupuoli
Seinäpinnat
Ulkoseinällä:
hirsiseinä
koolaukset 50 x 50 mm ja mineraalivilla
foliopaperi
lastulevy
maali
rakennusaikainen,
levytykset 1977
Sisäseinät hirsipinnalla. Kaakkoisnurkassa
vanha jälki kosteusvauriosta. Luoteisnurkan
yläosassa rautapanta, joka sitoo huoneiden
101 ja 111 välistä seinää päärunkoon.
rakennusaikainen
16-26 cm leveä lankku, harjansuuntainen.
Naulakiinnitys. Lattiassa runsaasti jatkoksia,
lounaisnurkassa korvattu lastulevyllä. Eteläosassa lahovaurio.
rakennusaikainen?
korjailtu
Jalkalistat
Eteläseinällä, sama kuin huoneessa 102.
rakennusaikaiset?
Sähkötarvikkeet
ja valaisimet
Sähköjohto tulee huoneen 110 oven yläpuolelta. Neljä rasiaa jakaa katkaisimeen, katon
valaisinliittimeen ja läntisen seinän pistorasioihin. Riippuva valaisin, hehkulamppu. Katossa on vielä posliinieristenuppu vanhoista
sähkötöistä.
1977
Ilmanvaihdon
varusteet
Ei ole.
-
Kiintokalusteet
Ei ole.
-
Lattia
kattolistan profiili 1 : 1
jalkalistan profiili 1 : 1
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
12
OVI-INVENTOINNIT
9.2.2015
OVILUETTELO
OVIEN NUMEROINTI
D101-111 Kolmipeilinen ovilehti, maalattu valkoiseksi,
helmipäiset saranat
D105
P
D101-102 Kolmipeilinen ovilehti, profiili A, maalattu valkoiseksi,
helmipäiset saranat
D102-103 Kolmipeiliset pariovet, profiili B, maalattu valkoisiksi,
helmipäiset saranat
D104-105
D103-111 Kolmipeilinen ovilehti, profiili A, maalattu valkoiseksi,
pyöreäpäiset saranat
D104106
D103-104 Parioven aukko, suippopäiset saranat
D104
Kolmipeilinen ovilehti, profiili C, maalattu huoneen 104
puolelta valkoiseksi, portaikon puolelta vihreä maali,
helmipäiset saranat
D104-105 Kolmipeiliset pariovet, profiili D, maalattu valkoisiksi,
pyöreäpäiset saranat
D105
D106-107
D104-105
D108109
D103104
D102103
D104
D101-102
D103-111
D109110
D101111
D110111
Kolmipeiliset pariovet, profiili E, maalattu valkoisiksi
D104-106 Kolmipeiliset pariovet, profiili B, maalattu valkoisiksi,
ylimmät peilit vaihdettu lasiksi, helmipäiset saranat
D109
D111
D106-107 Kolmipeilinen ovilehti, profiili A, pinta ootrattu,
helmipäiset saranat
D106-109 Kolmipeilinen ovilehti, profiili A, maalattu valkoiseksi,
pyöreäpäiset saranat
D108-109 Nelipeilinen ovilehti, maalattu valkoiseksi,
pyöreäpäiset saranat
D109
Kaksi peräkkäistä laakaovea omissa karmeissaan
D109-110 Kolmipeilinen ovilehti, maalattu valkoiseksi,
suippopäiset saranat
D110-111 Kolmipeilinen ovilehti, profiili A, maalattu valkoiseksi,
helmipäiset saranat
D111
Kaksi peräkkäistä laakaovea omissa karmeissaan
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
1
OVI-INVENTOINNIT
9.2.2015
OVIAUKKO D101-111
Karmi on 1800-luvulta, koska siinä on samanlaiset helmipäiset lehtisaranat kuin muissa vanhoissa oviaukoissa. Ovilehden profiili on
yksinkertainen, se voi olla karmin ikäinen tai valmistettu paikalle
myöhemmin.
Ovessa luultavasti ollut erilainen sulkija, mutta nyt 1940-50-60-luvuille tavanomainen painike jonka lukkopesä on ovikehyksen sisässä. Huoneen 111 puolelta tiivistetty nahkapalalla, huoneen 101
puolella mekanismin peitelevynä pala kovalevyä.
Karmin vuorilaudat suoraa höylälautaa.
Ovilehti on kunnossa muttei sulkeudu, ovikehyksen painikkeenpuoleinen yläosa ottaa kiinni karmiin. Ovea voi höylätä yläosasta. Painike toimii, mutta sopisi asentaa uudelleen kauniimmin.
Kuva 1
Ovilehti huoneen 111 puolelta.
Kuvat 2-3.
Lehtisaranat.
Kuvat 4-5.
Painikkeet ja lukkopesä.
Kuva 6.
Ovilehti huoneen 101 puolelta.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
2
OVI-INVENTOINNIT
9.2.2015
OVIAUKKO D101-102
Oven peilin ja kehyksen liitoskohdan profiili A 1 : 1
Karmin vuorilaudan profiili v-A
huoneen 102 puolella 1 : 1
Oviaukko 1800-luvulta, karmit ja ovilehti yhtä aikaa asennettu. Ovilehti on peiliovi, peilin asennustapa kehykseen ns. puoliranskalainen. Näitä oviprofiileja talossa muuallakin.
Kamarinlukko ja huoneen 102 puolella säilynyt avainkilpi todennäköisesti alkuperäisiä, koska ovilehdessä ei ole jälkiä poistetuista
heloista. Kamarinlukon yläpuolella teollisesti valmistettu melko uusi
työntösalpa. Lehtisaranoita kaksi, helmipäiset nostosaranat.
Karmin vuorilaudat huoneen 101 puolella suoraa höylälautaa, huoneen 102 puolella profiilihöylättyä, ks. profiili yllä.
Ylemmän saranan tappi on vääntynyt niin ettei ovea saa kiinni. Ovilehti on kunnossa. Kamarinlukko on puhdistettava ja öljyttävä, toiminee sen jälkeen hyvin.
Kuva 1
Ovilehti huoneen 101 puolelta.
Kuvat 2-4.
Ylempi lehtisarana ja avainkilpi.
Kuvat 5-6.
Kamarinlukko ja työntösalpa.
Kuva 7.
Ovilehti huoneen 102 puolelta.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
3
OVI-INVENTOINNIT
9.2.2015
OVIAUKKO D102-103
Oven peilin ja kehyksen liitoskohdan profiili B 1 : 1
Karmin vuorilaudan ja karmin liitoskohdan profiili v-A
huoneen 103 puolella 1 : 1
Karmit ja kaksilehtinen peiliovi 1800-luvulta. Peilin asennustapa kehykseen ns. puoliranskalainen.
Ensin avattavassa ovilehdessä on avainkilvet säilyneet oven molemmilla puolilla. Toisessa eli vasikkaovessa kiinteät pystysalvat. Lukkopesä, ovenpainike ja sen peitelaatta puuttuvat. Lehtisaranoita kaksi
kummassakin ovessa, helmipäiset nostosaranat.
Karmin vuorilaudat säilyneet molemmilla puolilla. Profiilihöylätyt,
ks. profiili yllä.
Ovilehdet kohtalaisessa kunnossa, toisena avattavan ovikehyksen
yläosassa on pystysalvan ympärillä halkeamia jotka korjattavissa.
Lukkopesä ja oven painike hankittava, malli kuten ovessa 104-106.
Kuva 1
Ovilehti huoneen 102 puolelta.
Kuvat 2-3.
Ylempi lehtisarana ja avainkilpi.
Kuva 4.
Ovilehti huoneen 103 puolelta.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
4
OVI-INVENTOINNIT
9.2.2015
OVIAUKKO D103-111
Oven peilin ja kehyksen liitoskohdan profiili A 1 : 1
Karmin vuorilaudan ja karmin liitoskohdan profiili v-B
huoneen 103 puolella 1 : 1
Karmit ja peiliovi 1800-luvulta. Peilin profiili kuten ovessa 101-102.
Painike ja avainkilvet poistettu, paikattu palalla kovalevyä. Vetosalpa
huoneen 111 puolella. Lukkopesä säilynyt ovilehden sisässä, kieli
ruostunut sisään. Huoneen 103 puolella siro hakanen jonka vastakappaleesta puuttuu lenkki. Vedin 1900-luvulta. Pyöreäpäisiä nostosararoita kaksi.
Huoneen 111 puolella karmin vuorilaudat höylälautaa, huoneen 103
puolella pieni höyläprofiili, ks. yllä.
Karmit kolhiintuneet. Ylempi sarana on löystynyt eikä ovi mene kiinni. Ovilehteä yritetty polttaa mutta vaurio vain maalipinnassa.
Kuva 1
Ovilehti huoneen 103 puolelta.
Kuva 2.
Lehtisarana.
Kuvat 3-4.
Haka ja työntösalpa.
Kuva 5.
Ovilehti huoneen 111 puolelta.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
5
OVI-INVENTOINNIT
9.2.2015
OVIAUKKO D103-104
Karmin vuorilaudan profiili v-C
molempien huoneiden 103 ja 104 puolella
1:1
Suippopäisistä lehtisaranoista päätellen oviaukko eri-ikäinen kuin
muut pariovet, 1800-luvun lopusta tai 1900-luvun alusta. Verannan
ikkunoissa on myös suippopäiset saranat. Ovilehdet näkyvät vielä
1975-vuoden mittapiirustuksessa mutta sittemmin poistettu. Karmin profiilihöylätyt vuorilaudat säilyneet molemmilla puolilla, ks.
yllä.
Karmit ja saranat hyvässä kunnossa.
Kuva 1
Oviaukko huoneen 103 puolelta.
Kuva 2.
Suippopäinen sarana
Kuva 3.
Oviaukko huoneen 104 puolelta.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
6
OVI-INVENTOINNIT
9.2.2015
OVIAUKKO D104
Oven peilin ja kehyksen liitoskohdan profiili 1 : 1 C
Karmin vuorilaudan profiili v-D
huoneen 104 puolella 1 : 1
Karmit ja peiliovi 1800-luvulta. Peilin profiili samantapainen mutta
erilainen kuin ovessa 101-102. Ovilehden yläosaan on lisätty korokepala. Peilioven portaikon puoleista pintaa ei ole maalattu valkoiseksi
kuten lähes kaikki muut ovet, väri on todennäköisesti alkuperäinen.
Kamarinlukko poistettu portaikon puolelta, avainkilpi jäljellä ulkopuolella. Vanha levysalpa riippulukkoa varten. Lehtisaranoita kaksi,
helmipäiset nostosaranat.
Kuva 1
Ovilehti huoneen 104 puolelta.
Kuvat 2-3.
Ylempi lehtisarana.
Huoneen 104 puolella karmin vuorilaudat profiililautaa, samaa kuin
huoneen ikkunoissa, ks. yllä. Vuorilaudat on lisätty seinien levytyksen jälkeen. Porraskomeron puolella ei vuorilautoja.
Kuvat 4-5.
Avainkilpi ja levysalpa
Ovilehti ja karmit ovat hyvässä kunnossa.
Kuva 6.
Ovilehti portaikon puolelta.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
7
OVI-INVENTOINNIT
9.2.2015
OVIAUKKO D104-105
Oven peilin ja kehyksen liitoskohdan profiili D 1 : 1
Karmin vuorilaudan profiili v-C
huoneen 104 puolella 1 : 1
Karmit ja kaksilehtinen peiliovi 1800-luvulta. Peilin asennustapa kehykseen ns. puoliranskalainen. Molempia ovilehtiä pidennetty lisäpalalla alaosasta ja vasikkaovea levennetty saranapuolelta.
Saranat uusittu pyöreäpäisiksi nostosaranoiksi, murtotapit. Korvatut
saranat olleet kapeista poistojäljistä päätellen esim. suippopäiset,
eivät ainakaan helmipäiset. Ensin avattavassa ovilehdessä painike ja
avainkilvet säilyneet oven molemmilla puolilla. Vasikkaovessa kiinteät pystysalvat, ruostuneet kiinni. Lisäksi murtotapit ja reikälaatat
riippulukkoa varten.
Karmin vuorilaudat säilyneet molemmilla puolilla, profiili kuin oviaukossa 103-104.
Ovilehdet kolhiintuneet, mahtuvat huonosti sulkeutumaan. Painikkeet toimivat, puhdistettava ja rasvattava.
Kuva 1
Ovilehdet huoneen 104 puolelta.
Kuvat 2-3.
Uusittu sarana, vanha painike ja avainkilpi.
Kuva 4.
Ovilehdet huoneen 105 puolelta.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
8
OVI-INVENTOINNIT
9.2.2015
OVIAUKKO D105
Oven peilin ja kehyksen liitoskohdan profiili E 1 : 1
Verannan karmit ja peiliovet ovat todennäköisesti samanikäiset kuin
veranta eli 1800-luvun loppupuolelta. Oviaukko on suljettu vanerilevyllä, saranoita ei näkyvillä. Painike on poistettu mutta avainkilpi
jäljellä. Kohtalaisen uusi pintalukko. Ei vuorilautoja.
Ovilehdet kolhiintuneet, kaksi peiliä puuttuu ja toinen kehyksen
alalauta puuttuu. Ovilehtien alaosat vaurioituneet iskuista ja kosteudesta. Ovet on ruuvattu yhteen.
Kuva 1
Ovilehdet huoneen 105 puolelta.
Kuvat 2.
Säilynyt avainkilpi ja uudehko kamarinlukko (?).
Kuva 3.
Oviaukon sijainti julkisivussa.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
9
OVI-INVENTOINNIT
9.2.2015
OVIAUKKO D104-106
Oven peilin ja kehyksen liitoskohdan profiili B 1 : 1
Karmit ja kaksilehtinen peiliovi 1800-luvulta. Peilin asennustapa
kehykseen ns. puoliranskalainen. Profiili kuin ovessa 102-103. Kaksi
ylintä peiliä on korvattu lasilla.
Avainkilvet ja lukkopesä luultavasti alkuperäiset mutta painike uudempi. Vasikkaovessa kiinteät pystysalvat, ruostuneet. Molemmissa
ovissa kaksi helmipäistä lehtisaranaa.
Karmin vuorilaudat saattavat olla säilyneet levytyksen takana huoneen 104 puolella. Huoneessa 106 vuorilaudat korvattu raakalaudalla.
Ovilehdet hyvässä kunnossa. Kynnyksen myöhemmin tehty korotus
estää sulkemasta ovia, korotuksen loveaminen poistaa ongelman.
Painikkeet puhdistettava ja rasvattava.
Kuva 1
Ovilehdet huoneen 104 puolelta.
Kuvat 2-4.
Ylempi lehtisarana, avainkilvet, painike ja
korotettu kynnys, joka estää oven sulkeutumisen.
Kuva 5.
Ovilehdet huoneen 106 puolelta.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
10
OVI-INVENTOINNIT
9.2.2015
OVIAUKKO D106-107
Oven peilin ja kehyksen liitoskohdan profiili A 1 : 1
Karmit ja peiliovi 1800-luvulta. Karmin kynnysosa poistettu lattiavalun yhteydessä, myös ovilehteä höylätty muutamia senttejä alaosasta. Peilin profiili kuten ovessa 101-102. Ovilehti ainoa jossa ootrauskäsittely näkyvissä.
Kamarinlukko ja avainkilvet poistettu, vastinlevy jäljellä karmissa.
Helmipäisiä lehtisaranoita kaksi.
Kuva 1
Ovilehti huoneen 106 puolelta.
Vuorilaudat poistettu.
Kuvat 2-4.
Ylempi lehtisarana, ja jäljet ovilehdessä helojen poistamisesta.
Ovi kunnossa. Sulkijoiden lisääminen suositeltavaa. Oven alakehys
osuu betonilattiaan.
Kuva 5.
Ovilehti huoneen 107 puolelta.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
11
OVI-INVENTOINNIT
9.2.2015
OVIAUKKO D106-109
Oven peilin ja kehyksen liitoskohdan profiili A 1 : 1
Karmit ja peiliovi 1800-luvulta. Karmin kynnysosa poistettu lattiavalun yhteydessä. Ovilehti on irrotettu mutta tallessa. Peilin profiili kuten ovessa 101-102.
Painikkeet ja avainkilvet poistettu, lukkopesä kitattu. Niiden yläpuolella haka, jonka vastinkappale karmissa. Helmipäiset lehtisaranat
on irrotettu ja korvattu pyöreäpäisillä.
Huoneen 109 puolella ei vuorilautoja, huoneen 106 puolella raakalautaiset vuorilaudat.
Ovi on ehjä, mutta sen istuttamista karmeihin ei kokeiltu. Uutta käyttöä varten ovenpainikkeiden palauttaminen hyödyllistä. Saranat
asennettu nyt kömpelösti, alkuperäisten mukaisten saranoiden palauttaminen suositeltavaa.
Kuva 1
Ovilehti huoneen 109 puolelta.
Kuvat 2-3.
Uudet saranat karmissa ja ovilehdessä, vanhojen lehtisaranoiden
jäljet.
Kuva 4.
Jäljet painikkeen poistamisesta, säilynyt haka.
Kuva 5.
Oviaukko huoneen 106 puolelta.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
12
OVI-INVENTOINNIT
9.2.2015
OVIAUKKO D108-109
Karmi ja ovilehti ovat heloista päätellen 1940- tai 50-luvulta, mutta
siirretty paikalleen myöhemmin. Peilin ja kehyksen liitosprofiili on
yksinkertainen. Karmissa näkyvät maalaamattomina puutappien
päät, joilla karmit on kiinnitetty paikoilleen. Vuoden 1975 mittapiirustuksessa oven aukeamissunta on eri, joten ovi lienee vaihdettu
vuoden 1977-muutostöissä.
Kaksi pyöreäpäistä lehtisaranaa, ovilehden ikäiset lukkopesä, painike ja avainkilvet. Lisäksi teollinen haka.
Kuva 1
Ovilehti huoneen 109 puolelta.
Kuva 2.
Pyöreäpäinen lehtisarana ja puutapin pää uudelleen kiinnittämisestä.
Ei vuorilautoja.
Kuvat 3-4.
Painikkeet, lukkopesä, avainkilvet ja hakanen.
Ovilehti ja karmit ovat oikein hyvässä kunnossa. Lukkopesä ja painikkeet voi puhdistaa ja rasvata.
Kuva 5.
Ovilehti huoneen 108 puolelta.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
13
OVI-INVENTOINNIT
9.2.2015
OVIAUKKO D109-110
Kuva 1
Ovilehti huoneen 109 puolelta.
Karmi ja ovilehti samanikäiset, perusmallia 1900-luvun alkupuolelta.
Oven ulkopuolinen lukkopesä kadonnut, ei mitään osia jäljellä. Lehtisaranoita kaksi, suippopäiset kuten oviaukossa D103-104.
Ei vuorilautoja.
Ovi kaipaisi painiketta tai muuta sulkijaa. Ovilehti ja karmit kolhuisia
mutta toimivat.
Kuvat 2-3.
Ylempi suippopäinen sarana.
Kuva 4.
Jälki poistetusta lukosta.
Kuva 5.
Ovilehti huoneen 110 puolelta.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
14
OVI-INVENTOINNIT
9.2.2015
OVIAUKKO D109
Ovilehdet vuodelta 1977. Ulommassa ovilehdessä sormipaneeli
sisä- ja ulkopuolella. Pintalukko ja Abloy-avainkilpi. Saranat pitkät
ja pyöreäpäiset.
Sisempi ovilehti on teollinen perusovi, paneelipintainen. Pyöreä lukkokieli ja vetimet ovilehden molemmin puolin.
Saranat pitkät ja pyöreäpäiset.
Kuva 1
Ulompi ovilehti ulkopuolelta.
Ulkopuolella oven oikealla puolella seinässä on Abloy-avainsäiliö.
Kuva 2.
Sisempi ovilehti huoneen 109 puolelta.
Ulommassa ovilehdessä murtautumisen jälkiä. Sisempi ovi on kunnossa, mutta ovet kannattaa vaihtaa alapohjaa uusittaessa.
Kuva 3.
Ulompi ovilehti huoneen 109 puolelta, ja sisempi ovilehti ulkopuolelta.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
15
OVI-INVENTOINNIT
9.2.2015
OVIAUKKO D110-111
Oven peilin ja kehyksen liitoskohdan profiili A 1 : 1
Kuva 1
Ovilehti huoneen 111 puolelta.
Karmit ja peiliovi 1800-luvulta. Ovilehti on irrotettu mutta tallessa.
Peilioven kehyksen alaosaa höylätty n. 5 cm, peilin profiili kuten
ovessa 101-102.
Ovilehdessä on vierekkäin kaksi lukkoreikää, joten ovessa on luultavasti ollut ensin kamarinlukko ja sittemmin painike. Kaikki osat
on poistettu. Niiden yläpuolella riippulukon levysalpa. Molemmat
helmipäiset lehtisaranat säilyneet, karmin ylempi saranatappi vääntynyt.
Ei vuorilautoja huoneen 110 puolella. Huoneen 111 puolella vuorilautoina suorat höylälaudat.
Kuva 2.
Vääntynyt saranatappi.
Kuvat 3-4.
Poistettujen lukkojen jäljet ovikehyksessä.
Kuva 5.
Oviaukko huoneen 110 puolelta.
Kuva 5.
Oviaukko huoneen 111 puolelta.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
16
OVI-INVENTOINNIT
9.2.2015
OVIAUKKO D111
Ulomman ovilehden sisäpinnan paneelin profiili 1 : 1
paneelien leveydet vaihtelevat
Ulomman ovenkarmin profiili 1 : 1
Ulompi ovilehti ja karmi luultavasti 1800-luvulta. Alun perin ei johtanut suoraan ulos vaan umpikuistille joka purettiin vuosien 1975
ja 1980 välissä, luultavasti 1977. Ovilehden sisäpinta on vanhaa
profiilihöylättyä paneelia, ulkopinnan paneeli lisätty myöhemmin.
Koukkusarana, jonka silmus jatkuu todennäköisesti koko oven yli.
Murtotapit.
Heloitus vaihtelevanikäistä. Pitkät takosaranat ja taottu vedin, jälki
poistetusta kamarinlukosta. Hakalukko. Ulkopuolen vedin teollinen,
luultavasti paneelin ikäinen.
Sisempi ovilehti on vanerinen laakaovi, heloituksensa puolesta
näyttää 1950-luvun ovelta. Puuttuu vielä vuoden 1975-piirustuksesta, joten luultavasti kierrätysovi ja asennettu kuistin purkamisen
yhteydessä.
Molemmat ovet kunnossa. Lukot ja saranat puhdistettava ja rasvattava.
Kuva 1
Ulompi ovilehti ulkopuolelta.
Kuvat 2-3.
Haka ja sepän takoma vedin, jälki poistetusta kamarinlukosta. Koukkusaranan yllä näkyy murtotappi.
Kuvat 4-5.
Sarana, avainkilpi ja painike.
Kuva 6.
Sisempi ovilehti ja ulompi ovilehti huoneen 111 puolelta.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
17
IKKUNAINVENTOINNIT
9.2.2015
IKKUNALUETTELO
Huone
101:
111:
101nPeitetty.
101e
Kaksipuitteinen ja kuusiruutuinen ikkuna,
toinen ulkopuite 1900-luvun alkupuolelta,
toinen luultavasti 1970-luvulta.
Ei sisäpuitteita.
111e
IKKUNOIDEN NUMEROINTI
Ikkunat us ja un sijaitsevat ullakkokerroksessa.
105-4
105-3
105-2
Kaksipuitteinen ja kuusiruutuinen
1900-luvun alkupuolen ikkuna.
Ei sisäpuitteita.
110:
110e
Kaksipuitteinen ja kuusiruutuinen
1900-luvun alkupuolen ikkuna.
Sisäpuitteet 1970-luvulta.
107:
107s
Nelipuitteinen ja neliruutuinen, kierrätetty
ikkuna. Siirretty Prijuuttiin 1950-1967.
Sisä- ja ulkopuitteet samoissa karmeissa.
106:
106s 106w1
106w2
Kaikki ikkunat kaksipuitteisia ja neliruutuisia,
alkuperäisiä (1890-luku).
Sisäpuitteet 1970-luvulta.
106w1 106w2 106w3
106s
105-1
105-2
105-3
105-4
105-5
105-6
105-7
Yksipuitteisia, moniruutuisia verannanikkunoita, alkuperäisiä (1890-luku).
104
104w
Yksipuitteinen, 16-ruutuinen ikkuna,
lisätty verannan rakentamisen yhteydessä
(1890-luku).
103:
103w
Kolmipuitteinen, yhdeksänruutuinen ikkuna,
1800-luvun loppupuolelta.
102:
102w
102n1
102n2
Kaksipuitteisia, kuusiruutuisia ikkunoita,
alkuperäisiä 1800-luvulta.
103w
102w
103
102
102n1
102n2
107
108
109
110
110e
104:
105-7
P
us
107s
105:
106
105
105-1
105-5
105-6
111
111e
101
un
101n
101e
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
1
IKKUNAINVENTOINNIT
9.2.2015
HUONEET 101, 111 JA 110
101n
101e
Ikkuna on peitetty, karmipuut ovat paikoillaan.
Ikkunanapuitteet puuttuvat, karmien välinen
tila on täytetty lämmöneristeillä.
Karmi:
malli
helat
ajoitus
kunto
erityistä
yksinkertainen, ei postipuuta,
yhtyvät puitteet
tuulihakojen vastinparit
1900-luvun puoliväli
alakarmissa kosteusvaurioita
suorasta höylätavarasta
Puitteet:
mallikolmiruutuinen
helat
valurautaiset sormihaat, tuulihaat
ajoitus
toinen karmin ikäinen,
toinen 1970-luku
kunto
alapuitteissa kosteusvaurioita,
lasit ehjät
erityistä toinen puite uusittu,
maalaamaton, ei heloja
111e
110e
Karmi:
malli
yksinkertainen, postipuu
helat
eivät näkyvissä
ajoitus
1900-luvun alkupuoli
kuntook
erityistä-
Karmi:
malli
yksinkertainen, postipuu
helat
ei näkyvissä
ajoituskuntook
erityistä-
Puitteet:
mallikolmiruutuinen
helat
eivät näkyvissä
ajoitus
1900-luvun alkupuoli
kunto
melko hyvä, lasit ehjät
erityistä-
Puitteet:
mallikolmiruutuinen
helat
valurautaiset sormihaat
ajoituskunto
ok, yksi lasiruutu rikki
erityistä välipuitteet sirot
Sisäpuitteet:
-
Sisäpuitteet:
istutettu karmien eteen,
maalaamattomat, 1970-luku
Sisäpuitteet:
-
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
2
IKKUNAINVENTOINNIT
9.2.2015
HUONE 107
107s
Ikkunoiden julkisivukuva ja
pysty- ja vaakaleikkaukset
1 : 20
Karmi:
malli
kaksinkertainen, postipuu ja luusholtsit
helat
vanhoja, ei vastinparia puitteissa
ajoitus
tuotu paikalle 1950-1967
kuntook
erityistä kierrätetty, ainut kaksinkertainen ja
ristipuinen ikkuna talossa.
Puitteet:
malliyksiruutuinen
helat
valurautaiset sormihaat
ajoitus1950-1967
kunto
erittäin huono, kehyspuitteita puuttuu.
erityistäSisäpuitteet:
maalaamattomat, 1970-luku
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
3
IKKUNAINVENTOINNIT
9.2.2015
HUONE 106
Kaikki huoneen 106 ikkunat on tehty saman mallin mukaan.
Välipuitteet ovat erilevyisiä.
Karmi:
malli
yksinkertainen, profiilihöylätty, postipuu
helat
taivutettuja ja valurautaisia sormihakoja, tuulihaat
ajoitusrakennusaikainen
kuntook
Puitteet:
mallikaksiruutuinen
helat
taivutettuja ja valurautaisia sormihakoja
ajoitusrakennusaikainen
kunto
kohtalainen, laseja rikki
erityistä välipuitteet erivahvuiset kaikissa
ikkunoissa
Sisäpuitteet:
Istutettu karmien eteen, maalaamattomat,
1970-luku
106s
106w1
106w2
106w3
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
4
IKKUNAINVENTOINNIT
9.2.2015
HUONE 106
Postipuiden profiili 1 : 1
Ikkunoiden julkisivukuva ja
pysty- ja vaakaleikkaukset
1 : 20
Sivukarmien
profiili 1 : 1
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
5
IKKUNAINVENTOINNIT
9.2.2015
HUONEET 104 JA 105
Ikkunan karmin vuorilaudan profiili huoneen 104 puolella 1 : 1
Huoneiden 104 ja 105 ikkunat ovat samantapaisia.
Ikkunassa 104w on huoneen 104 puolella karmin verholaudat,
samanlaiset kuin oviaukossa D104.
Ikkunasta 105-4 on rakennushistoriaselvityksessä valokuva 25.
Karmi:
malliyksinkertainen
helat
saranat suippopäiset
ajoitusrakennusaikainen
kunto
kohtalainen, vaurioita alakarmissa
erityistä 105:n ikkunapenkeissä profiilihöyläys
104:ssa vuorilaudat kuten oviaukossa 104.
Puitteet:
malli
19- ja 8-ruutuinen 105:ssä, 14-ruutuinen 104:ssa
helat
sormihaat taivutettuja 105:ssä, valurautaisia 104:ssa,
104:ssa lattarautaiset nurkkaraudat
ajoitusrakennusaikainen
kunto
etelänpuoleiset puitteet 105-1, 105-2 ja 105-3 erittäin
huonossa kunnossa, lasit rikki, välipuitteita puuttuu.
Ikkunat 104w ja 105-4, 105-5, 105-6 ja 105-7 ovat
melko ehjiä mutta vaativat kunnostuksen.
104w
105-1
105-2
105-3
105-5
105-6
105-7
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
6
IKKUNAINVENTOINNIT
9.2.2015
HUONE 103
Karmi:
malli
yksinkertainen, profiilihöylätty, postipuita kaksi
helat
sormihakojen vastinparit
ajoitusrakennusaikainen
kuntook
erityistä ainut kolmipuitteinen ikkuna, verholaudat säilyneet
Ikkunan karmin vuorilaudan profiili 1 : 1
Puitteet:
mallikolmiruutuinen
helat
valurautaiset sormihaat, tuulihaat
ajoitusrakennusaikainen
kunto
melko hyvä, laseja puuttuu
erityistäSisäpuitteet:
Istutettu karmien eteen, maalaamattomat, 1970-luku
Eri jaotus kuin ulkopuitteissa.
103w
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
7
IKKUNAINVENTOINNIT
9.2.2015
HUONE 102
Kaikki huoneen 102 ikkunat on tehty saman mallin mukaan.
Karmi:
malli
yksinkertainen, profiilihöylätty, postipuu
helattuulihaat
ajoitusrakennusaikainen
kuntook
erityistäPuitteet:
mallikolmiruutuinen
helat
taivutettuja ja valurautaisia sormihakoja
ajoitusrakennusaikainen
kunto
melko hyvä
erityistäSisäpuitteet:
-
102w
102n1
102n2
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
8
IKKUNAINVENTOINNIT
9.2.2015
HUONE 102
Postipuiden profiili 1 : 1
Ikkunoiden julkisivukuva ja
pysty- ja vaakaleikkaukset
1 : 20
Sivukarmien
profiili 1 : 1
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
9
IKKUNAINVENTOINNIT
9.2.2015
ULLAKON IKKUNAT
Karmi:
malli
yksinkertainen lautakarmi, ei postipuuta
helat
sormihakojen vastinparit
ajoitusrakennusaikainen
kunto
ok, vesilauta lisättävä
erityistäPuitteet:
mallikolmiruutuinen
helat
valurautaiset sormihaat
ajoitusrakennusaikainen
kunto
melko hyvä, ikkunan un molempien puitteiden
alimmat lasit puuttuvat
erityistäSisäpuitteet:
-
ikkuna us etelään
ikkuna un pohjoiseen
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
10
TULISIJAINVENTOINNIT
9.2.2015
TULISIJALUETTELO
Huone
101:
T101 kaakeliuuni
102:
T102 kaakeliuuni
103:
T103 kaakeliuuni
104:
T104 kaakeliuuni
106:
T106 kaakeliuuni
108:
T108 kaakeliuuni
109:
T109 kaakeliuuni
110:
T110 hellauuni
111:
T111 varaava hormi
TULISIJOJEN NUMEROINTI
P
105
104
106
T104
103
T103
T106
107 T108
108
T110
T109
109
110
T111
111
102
T102
T101
101
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
1
TULISIJAINVENTOINNIT
9.2.2015
T101 kaakeliuuni
Tulipesä
Savukanava
Savupelti
Nuohousluukut
Uuninluukut
Kaakelit
Kipinäpelti
T101
T102
ehjä
tiiliä romahtanut sisään
ruostunut kiinni
1 kpl, ruostunut kiinni
peltiä, ruostuneet, oikeanpuoleisesta
luukusta puuttuu sulkimen kappale
kunnossa, vain nuohousluukun ympärillä
oleva on rikki
ruostunut puhki
T102 kaakeliuuni
Tulipesä
ehjä
Savukanavaehjä
Savupelti
ruostunut kiinni, valettu nuppi
Nuohousluukut
1 kpl, ehjä
Uuninluukut
valetut, vasemmanpuoleisesta puuttuu
palanen
Kaakelit
uuninluukkujen ympärillä olevissa
kaakeleissa on hiushalkeamia, kruunun
yläpuolisesta osasta puuttuu nurkkapala
Kipinäpelti
kolhuinen ja revennyt
T103
T103 kaakeliuuni
Tulipesä
ehjä
Savukanavaehjä
Savupelti
ruostunut kiinni
Nuohousluukut
1 kpl, ehjä
Uuninluukut
peltiä, ehjät
Kaakelit
melko hyvässä kunnossa, kruunuosa puut
tuu oikeanpuoleisen kyljen yhtä kaakelia
lukuun ottamatta
Kipinäpelti
kolhuinen
Erityistä
uuninluukkujen yläpuolinen kaakeli on
vaihdettu 1977 jälkeen, todennäköisesti
keramiikkataiteilijoiden valmistama
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
2
TULISIJAINVENTOINNIT
9.2.2015
T104 kaakeliuuni
T104
T106
Tulipesä
ehjä
Savukanavaehjä
Savupelti
ruostunut kiinni
NuohousluukutUuninluukut
valetut, vasemmanpuoleinen puuttuu
Kaakelit
hyllykaakelit tulipesän yllä kadonneet,
pedestaalin listasta puuttuu palasia
Kipinäpelti
erittäin kolhuinen, liian pieni
T106 kaakeliuuni
Tulisijaan on valunut pitkään vettä piipun kyljestä, ja jäätyminen
on romahduttanut tulipesän kasaan.
Tulipesä
romahtanut
Savukanavaromahtanut
Savupelti
ruostunut kiinni
NuohousluukutUuninluukutpuuttuvat
Kaakelit
molemmat pedestaalilistan nurkkapalat
puuttuvat, listan yläosa murtunut tulipesän
alta, kruunuosat puuttuvat, kruunulistasta
puuttuu toinen nurkkapala ja yksi kaakeli
murtunut, yksi tasapinnan kaakeli puuttuu
ja yhdessä hiushalkeama
Kipinäpelti
Erityistä
tähtiventtiilille paikka, venttiili kadonnut,
tulisijan päällä on kovalevykotelo
T108
T108 kaakeliuuni
Tulipesä
ehjä
Savukanavaehjä
Savupelti
ruostunut kiinni
Nuohousluukut
1 kpl, ehjä
Uuninluukut
peltiä, ehjät
Kaakelit
melko ehjät, nuohousluukun ja tulipesän
ympärillä paikattuja kulumajälkiä
Kipinäpelti
-
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
3
TULISIJAINVENTOINNIT
9.2.2015
T109 kaakeliuuni
T109
T110
Tulipesä
ehjä
Savukanavaehjä
Savupelti
liikkuu
NuohousluukutUuninluukutpuuttuvat
Kaakelit
pedestaalin listasta puuttuu pala
KipinäpeltiErityistä
uunin perustuksessa lukee vuosiluku 1977,
lattian valuvuosi
T110 hellauuni
Hella:
Tulipesä
ehjä
Savukanavaehjä
Hellanluukku
valettu, ehjä
Lieden kansi
puuttuu yksi patarengas
Uuni:
Tulipesä
peltivuorattu, näkyvältä osin ehjä
Savukanavaehjä
Uuninluukku
valettu, ehjä
T111
Savupellit
alemmat savupellit puuttuvat, ylin on
ruostunut kiinni
NuohousluukutKaakelit
pedestaalin listasta puuttuu pala
KipinäpeltiErityistä
liesikupu ja kuvun poistoilma-aukon ritilä puuttuvat
T111 varaava hormi
Yksi nuohousluukku. Hormi on ehjä, roskainen. Rappaus ehjä.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
4
TULISIJAINVENTOINNIT
9.2.2015
Savupiippu 1-2 ullakolla pohjoisesta kuvattuna
Savupiippu 3-4-11 ullakolla etelästä kuvattuna
Savupiiput idästä kuvattuina:
vasemmalta oikealle 6-8-9, 3-4-11 ja 1-2
Savupiippu 6-8-9 ullakolla pohjoisesta kuvattuna, piipun vierestä
valuva sadevesi on aiheuttanut välipohjaan vaurioita
savupiiput 1-2, 3-4-11 ja 6-8-9
Kaikissa savupiipuissa on kahden tai kolmen tulisijan savuhormeja. Piippujen kunto vaikuttaa hyvältä. Piippujen ullakonpuoleisessa
pintarappauksessa ei ole halkeamia huoneen 108 tulisijan liittymää
lukuun ottamatta, eikä sementtipohjaisella laastilla tehtyjen korjausten pintaan ole ilmestynyt uusia halkeamia. Savupiipun 6-8-9
ympärille on kierretty rautalankakimppu, joka on hiertänyt tiilien
pintaan uran.
S A ATS I A R K K I T E H D I T
PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET
5