ME KOHTAAMME TOISEMME

1 ME KOHTAAMME TOISEMME
Maarian seurakunnan strategia vuoteen 2020
2 Sisällys
JOHDANTO...................................................................................................................................... 3
MISSIO, ARVOT, VISIO 2016-2020 ............................................................................................. 4
Missio ............................................................................................................................................ 4
Arvot .............................................................................................................................................. 5
Visio eli Maarian srk vuonna 2020 ................................................................................................ 5
PAINOPISTEET................................................................................................................................ 5
Sanoma: meillä on viesti, kerrotaan se......................................................................................... 5
Kohtaaminen: opettelemme kohtaamaan .................................................................................... 7
Lähimmäisenrakkaus: rakastamme lähimmäistä........................................................................ 8
Jäsenyys: arvostamme seurakunnan jäsenyyttä ......................................................................... 9
TOIMINNAN SISÄLTÖKRITEERIT ................................................................................................ 11
Tavoitetila 2020 ........................................................................................................................... 11
ORGANISAATIORAKENNE .......................................................................................................... 12
Aluetyön organisointi ................................................................................................................... 13
RESURSSIT ................................................................................................................................... 14
Henkilöstö.................................................................................................................................... 14
Talous.......................................................................................................................................... 15
STRATEGIAN SEURANTA............................................................................................................ 15
MAARIAN SEURAKUNNAN ORGANISAATIOKUVAUS.............................................................. 15
3 JOHDANTO
Kirkon ja seurakunnan tehtävä on edustaa Kristusta ja toteuttaa hänen työtään maailmassa.
Seurakunta kokoontuu jumalanpalvelukseen, lähtee palvelemaan ja viemään ilosanomaa.
Jumalanpalvelus on koko seurakuntaelämän lähde, voimavara. Kristus antaa elämänsä maailman
puolesta, jakaa sen omilleen ehtoollisessa ja lähettää jakamaan sen kohtaamisissa.
Seurakunta on Kristuksen ruumis, Jumalan perheväki, elävä rakennus, kasvava köynnös.
Seurakunta on elävien ihmisten yhteisö. Se muodostuu paitsi työntekijöistä, luottamushenkilöistä ja
aktiivisista seurakuntalaisista, myös kaikista Kristuksen omiksi kastetuista. Jokaisella on tehtävä ja
vielä
enemmän,
jokainen
on
Kristuksen
työkalu
maailmassa.
Jokainen on tärkeä ja jokainen voi ottaa osaa Kristuksen antamaan tehtävään. Tämä on
tulevaisuuden seurakunnan toimimisen edellytys. Seurakunnan jäsen on vastaanottaja ja vastuun
ottaja.
Seurakunnan toimintaympäristöön vaikuttavat monet muutostekijät. Nuorten aikuisten ikäryhmässä
tutkimusten mukaan viidesosa on uskonnottomia. Kotien kristillinen kasvatus on vähentynyt ja
vähenee ja samalla muuttoliike ja yhteiskunnan monimuotoistuminen tuo mukanaan muita
uskontoja ja kristinuskon sirpaloitumista. Yksilökeskeiset arvot ja kokemukset ohjaavat valintoja.
Nämä edellyttävät seurakunnalta ja seurakuntalaisilta kykyä vuoropuheluun.
Maailmanlaajuinen muuttoliike tuo Suomeen yhä enemmän maahanmuuttajia. Islaminuskoisten
määrä lisääntyy, jopa niin, että se ylittää lähitulevaisuudessa ortodoksisen kirkon jäsenmäärän. Yhtä
aikaa edellä kuvatun kehityksen kanssa kristinuskon sisällä erilaisia ryhmittymiä syntyy lisää.
Lisäksi maan sisäinen muuttoliike on vilkasta. Nämä asiat edellyttävät seurakunnaltamme kykyä
olla vieraanvarainen, monikielinen ja valmis kulttuurienväliseen vuoropuheluun. Haasteena on
myös sisäisten muuttajien tavoittaminen, erityisesti nuorten aikuisten kohdalla.
Informaatioteknologia kehittyy huimaa vauhtia. Ihmisten elämästä yhä suurempi osa kuluu
tietoverkoissa. Sosiaalinen media muokkaa entistä enemmän ihmisten käsityksiä ja se yksilöllistyy,
koska ihmiset tuottavat itse sisältöä. Median muodot kasvavat ja vanhenevat nopeasti. Kuvan
merkitys kasvaa ja pelejä tulee yhä enemmän. Tässä kehityksessä mukana oleminen edellyttää
jatkuvaa oppimista ja avoimuutta uusille toimintatavoille.
Väestörakenteessa suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja ikäihmisten osuus väestöstä nousee,
samalla työikäisten osuus vähenee. Koko maata ajatellen väestömäärä kasvaa, mutta kasvu
keskittyy suuriin kaupunkeihin. Monissa kunnissa yli puolet asukkaista tulee olemaan eläkeläisiä.
Lopuksi katsaus nykyisen strategian toteutumiseen:
Lapsityössä ilahduttavaa on ollut, että kaikkien päiväkotien kanssa on seurakuntamme saanut tehdä
yhteistyötä. Kaksi päiväkotia on siunattu käyttöön. Lasten ja nuorten säännöllinen tavoitettavuus
koulujen kautta on laskussa. Osassa kouluja seurakunnan aamunavaukset on lopetettu ja joissakin
harventuneet. Joulu- ja kevätkirkot on haluttu pitää. Rippikoulu on säilyttänyt suosionsa, vaikka
sielläkin on hienoista laskua havaittavissa. Kokonaisuutena seurakuntamme toimintaan
osallistuminen vähenee. Tämä on selvästi koko kirkon kehityssuunta. Seurakunnassamme
perinteisten jumalanpalvelusten osallistujamäärät ovat laskussa, mutta yhteisölliset ja osallistavat,
hyvin ryhmän valmistelemat, ovat nousussa ja kokemukset niistä ovat myönteisiä.
Ikäryhmien yhteiset syntymäpäiväjuhlat alueneuvostojen vastatessa ohjelmasta ovat olleet
suosittuja. Kirkkokonsertit ja kauneimmat joululaulut ovat säilyttäneet väkimääränsä.
4 Seurakuntalaisten määrä vähenee ja on entistä heikommin sitoutunutta. Kristillisen kulttuurin rooli
yhteiskunnassa on vähenemässä. Haasteina seurakunnalle ovat, miten yhdistää muuttumaton
perustehtävä
ja
muuttuva
toimintaympäristö,
yksilökeskeisen
ja
yhteisöllisyyden
yhteensovittaminen, eri kulttuurien ja uskontojen kohtaaminen ja suomalainen kristillinen kulttuuri,
kristittynä oleminen, perinteinen puhe ja selkokielinen, nykysanoitus, jatkuva itsensä kehittäminen
ja kristillinen hengellisyyden hoitaminen.
Lisäksi yhteiskunnassa ja kirkossa on menossa rakenneuudistus. Seurakuntayhtymämalli ja monet
siihen liittyvät asiat ratkeavat toukokuun kirkolliskokouksessa ja vaikuttavat myös oman
seurakuntamme toimintaan. Vuoden alusta on tullut voimaan lapsiasiavaikutusten arviointi, joka
tulee ottaa huomioon päätöksiä tehtäessä.
Maarian seurakunnan strategia on kelluva, mikä tarkoittaa sitä, että se päivitetään joka vuosi
seurakuntaneuvostossa.
MISSIO, ARVOT, VISIO 2016-2020
Missio
Kirkon perustehtävä
Kirkon perustehtävä on kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda elämään kestävä
perusta ja rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta (Suomen evankelis-luterilaisen
kirkon strategia vuoteen 2015).
Seurakunnan tehtävä on jokaisen seurakunnan jäsenen tehtävä. Sakramenttien jakaminen ja
päävastuu saarnaamisesta kuuluvat vihittyjen pappien tehtäviin. Kaikki muu on pohjimmiltaan
yhteistä työtä, vaikka kirkko on vuosisatojen aikana organisoitunut niin, että palkattujen
työntekijöiden asema on korostunut. (Kohtaamisen kirkko – Suomen evankelis - luterilaisen kirkon
toiminnan suunta vuoteen 2020)
Maarian seurakunnan perustehtävä
Maarian seurakunnan perustehtävä on vakaa ja pysyvä. Tämä tehtävä on Jumalan sanan
julistaminen ja sakramenttien jakaminen. Meillä on viesti jokaiseen kohtaamiseen: ”Kuule, sinua
rakastetaan”. Tämä viesti nousee Johanneksen evankeliumista, kohdasta Joh 3:16: ”Jumala on
rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka Häneen uskoo,
joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” Tämän viestin sanoittaminen ja kertominen
on suuri haaste nopeasti muuttuvassa maailmassa. Seurakunnassa eletään muutoksessa ja samalla
pysytään uskollisena tehtävälle. Tästä meitä muistuttaa reformaation merkkivuosi 2017. Me elämme
ajassa ja sanoitamme kohtaamisissa viestimme uskosta, toivosta ja rakkaudesta selkeästi ja
ymmärrettävästi. Omalla esimerkillämme viestimme seurakunnassa: Rakasta Jumalaa yli kaiken ja
lähimmäistä niin kuin itseäsi. Edistämme kaikessa toiminnassa lähimmäisen rakkauden toteutumista
ja sellaista yhteisöllisyyttä, joka auttaa elämään avoimesti ja rohkeasti kristittynä.
Maarian seurakunta koostuu Turun kantakaupungin pohjoispuolisten alueiden kaupunginosista,
lähinnä entisen Maarian kunnan alueista.
5 Arvot
USKO – Yhteys armolliseen Jumalaan on kristityn elämän kestävä perusta.
TOIVO – Jeesuksen lupaus tulevaisuudesta tuo toivon.
RAKKAUS – Pyhä Henki rohkaisee meitä rakastamaan toisiamme.
Arvot yhdistävät ja ohjaavat valintojamme ja työtämme, kun ratkaisemme pieniä ja suuria asioita.
Me toimimme näiden arvojen pohjalta ja keskustelemme niistä ja seuraamme, että arvot toteutuvat
arjessamme. Olemme aktiivisesti mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa arvoista ja niiden
merkityksestä.
Visio eli Maarian srk vuonna 2020
Seurakuntamme on edelleen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän suurin seurakunta.
Rakenneuudistus on tuonut muutoksia, mutta maarialaisena seurakuntalaisena olemiseen se ei juuri
vaikuta. Kirkko ja seurakuntamme on elävä ja toimiva. Seurakunnassamme jäsenyyttä pidetään
tärkeänä ja uskoa Jumalaan voimavarana. Maarian kirkko ja Pallivahan seurakuntakeskus kokoavat
Jumalan kasvojen eteen erilaisia ihmisiä luottamuksen ilmapiirissä. Kristillinen yhteinen uskomme
yhdistää eri kulttuureja kieliä ja sukupolvia. Meillä on tilaa eri yhteisöille, järjestöille, yhdistyksille,
seuroille, organisaatioille, viranomaisille ja heidän kanssaan tehtävälle yhteistyölle alueemme
hyväksi. Tuemme hengellistä elämää alueellamme. Teemme innostuneina työtämme, viestimme on
pysyvä, viestinnän muodot muuttuvat, mutta olemme pysyneet mukana kehityksessä.
PAINOPISTEET
Meillä on neljä painopistealuetta:

sanoma

kohtaaminen

lähimmäisen rakkaus

jäsenyys
A. Sanoma: meillä on viesti, kerrotaan se…
1. Puhumme Jumalasta, Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä rohkeasti ja
ymmärrettävästi.
Mitä se on?
- Olemme rohkeasti seurakunnan työntekijöitä ja seurakuntalaisia. Työntekijät käyttävät virkapaitaa
virkatehtävissä. Näymme katukuvassa ja kohtaamme ihmisiä siellä, missä he ovat: erilaiset
tapahtumat, messut, tempaukset, yhteistyökumppanit jne.
- Pitämämme puheet ovat selkeitä ja tämän päivän ihmisen maailmaan sanoitettuja. Niissä on viesti,
joka tukee ja tuo toivoa.
6 2. Hengellinen elämä seurakunnassa on monipuolista ja vastaa tarpeisiin
Mitä se on?
- Mitä paremmin tunnemme alueella asuvia ihmisiä, sitä paremmin osaamme vastata heidän
hengellisiin tarpeisiinsa
- Jalkaudumme ihmisten pariin entistä aktiivisemmin ja kuuntelemme heitä, opettelemme
kuulemaan
- Keskustelemme vapaaehtoisten kanssa, heillä on paljon sellaista tietoa, mitä työntekijöillä ei ole
- Työntekijät antavat tilaa seurakuntalaisille ja arvostavat heitä ja heidän elämänkokemustaan ja
uskoaan
3. Jumalanpalvelukset ovat vieraanvaraisia, saavutettavia ja sopivia kaikenikäisille.
Seurakuntalaiset osallistuvat niiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Mitä se on?
- Toteuttamaan otetaan kaikenikäisiä seurakuntalaisia esim. lapset ovat pyhäkoulussa saarnan
aikana ja kun he palaavat heiltä kysellään tai piirustuksia tutkitaan eli huomioidaan heidät ja
arvostetaan lasta ja hänen kokemustaan
- Toteutuksessa otetaan erityisryhmät huomioon esim. kuvat, esineet, yksinkertaistamalla
olennainen selkokielellä
- Jumalanpalveluksen suunnitteluun ja toteutukseen otetaan mukaan seurakuntalaiset, muodostetaan
vastuuryhmiä alueneuvostojen tueksi
- Eri työntekijäryhmät ovat mukana seurakuntamme jumalanpalveluksissa niitä kehittämässä,
toteuttamassa kuin osallistumassa
4. Tavoittaaksemme jokaisen välitämme sanomaa ennakkoluulottomasti ja
vuorovaikutteisesti myös uusilla viestimillä
Mitä se on?
- Olemme mukana sosiaalisessa mediassa niin työntekijät kuin seurakuntalaiset. Kannamme
yhdessä vastuuta
- Sovimme yhteiset pelisäännöt sosiaalisessa mediassa olemisesta
- Tutkimme, miten viestimme menee perille ja kuinka paljon jää ulkopuolelle saavuttamattomiin
5. Tuemme kristillistä kasvua kaikissa elämänvaiheissa. Kaikki seurakunnan jäsenten
lapset kastetaan.
Mitä se on?
7 -Kasvatustyössä on jokaista ikäluokkaa koskeva suunnitelma, jonka pohjalta yritetään kohdata
mahdollisimman suuri osa ikäluokkaan kuuluvista
-Soitamme onnittelusoiton jokaiseen seurakuntamme jäsenen kotiin, jonne on syntynyt vauva
- Soitamme ja kysymme kuulumisia pari viikkoa muistotilaisuuden pitämisen jälkeen
- Olemme mukana ja tuemme partiolippukunnissa tapahtuvaa kasvatustyötä
6. Työntekijöiden työtä ja hengellistä elämää tuetaan
- Työntekijäkokoukset ovat valmisteltuja, niihin saavutaan täsmällisesti, kokouksissa keskitytään
esillä oleviin asioihin
- Et- keskustelut pidetään vuosittain, samoin kehityskeskustelut
- Pitämällä yhteisiä hartauksia, ehtoolliskirkkotilanteita, osallistumalla yhdessä työyhteisönä
hengelliseen virkistyspäivään, luomalla mahdollisuuksia koulutukseen, keskusteluilla
-Työalat tekevät entistä enemmän yhteistyötä
- Työntekijöiden työnkuvat ovat joustavia ja työtä tehdään yhdessä yli rajojen, voimavaroja
yhdistetään ja ammatillisessa osaamisessa otetaan valmentava työote ja ollaan yhteisvastuullisesti
mukana
- Aluetyö toimii kokoavana yhteistyömuotona.
B. Kohtaaminen: opettelemme kohtaamaan
Jumala on luonut ihmisen elämään suhteessa kanssaan, suhteessa lähimmäisiin ja luomakuntaan.
Kirkon kaikessa toiminnassa on kysymys kohtaamisesta. Useassa kirkon haasteessa on kysymys
kyvystä kohdata? Löytyykö seurakunnastamme ihmisen kasvot? Millainen kokemus on
kohtaaminen? Jumala toimii kohtaamisten kautta. Kohtaamiset pitävät yllä suhdetta
seurakuntaamme ja ne muokkaavat yksilön ja yhteisön elämää monella tavalla.
Kohtaaminen edellyttää avoimuutta ja sitä, että jokaisen kertomukselle elämästään on tilaa. Jokaista
kuunnellaan ja jokainen otetaan todesta.
1. Yhteydessä seurakuntaan ihminen kohtaa Jumalan ja lähimmäisen sekä oman
elämänsä todellisuuden
Mitä se on?
- Olemme kiinnostuneita toisistamme
- Pidämme kirkkojemme ovia auki hiljentymistä varten
- Annamme hiljentymiselle ja hiljaisuudelle tilaa
- Suhtaudumme myönteisesti ja ymmärtäväisesti heihin, jotka etsivät ja epäilevät
seurakunta on avoin kaikille
8 - Eri ikäryhmille järjestetään myös omia kirkkotilanteita
-
Opettelemme ja näytämme esimerkkiä Pyhän kohtaamisessa
2. Olemme siellä, missä ihmiset elävät ja liikkuvat
Mitä se on?
- Olemme valmiita keskustelemaan ja kunnioittamaan toisenlaisia mielipiteitä kuin omamme.
- Järjestämme kohtaamisia sellaisina aikoina, jolloin niihin on mahdollista tulla
- Olemme mukana alueemme erilaisissa tapahtumissa kohtaamassa ihmisiä
- Tuemme toisiamme ja kannustamme rohkeasti olemaan mukana
- Kuuntelemme enemmän kuin puhumme
3. Kuljemme toistemme rinnalla ja jaamme asioita
Mitä se on?
- Huomioimme jokaisen, kättelemme ja pysähdymme kiireettömästi
- Kunnioitamme kuulemaamme
- Pohdimme yhdessä kenen tai keiden kertomukset seurakunnassamme jäävät kuulematta ja miksi?
- Kenen kasvot ja millaiset kasvot ovat seurakunnallamme: Mitä tästä vastauksesta seuraa
toimintaamme?
C. Lähimmäisenrakkaus: rakastamme lähimmäistä
Seurakunta on ja elää jäsenissään. Seurakuntalaisten elämä ja työ omilla paikoillaan on kristillistä
elämää. Toimimme yhteistyössä eri tahojen kanssa yhteisen hyvän puolesta. Lähimmäisenrakkaus
ei jaa ihmisiä mustavalkoisesti avunantajiin ja avuntarvitsijoihin. Jokaisella ihmisellä on annettavaa
toisille ja jokainen tarvitsee jotain muilta. Tasavertainen jakaminen tukee ihmisen arvokkuutta.
1. Toimimme haavoittuvassa asemassa olevien hyväksi Suomessa ja ulkomailla
Mitä se on?
- Luomme yhdessä pelisäännöt, jotta pystymme auttamaan silloin, kun sitä tarvitaan
- Karsimme tarpeettoman byrokratian
- Käytämme mediaa, jotta saamme apua hädässä oleville
-Olemme mukana kuolinviesti päivystyksessä
9 - Teemme yhteistyötä alueemme toimijoiden kanssa
-Seurakuntamme vapaaehtoiset, luottamushenkilöt ja työntekijät ovat tunnettuja ja heitä on helppo
lähestyä
-Olemme mukana sosiaalisessa mediassa ja otamme jokaisen ihmisen hädän todesta
-Luomme linkkejä avuntarvitsijoiden ja – tarjoajien välille
-Kutsumme ihmisiä avustustyöhön sosiaalisen median kautta ja järjestämme ja olemme mukana
yhteisissä tilaisuuksissa
-Koulutamme vapaaehtoisia säännöllisesti
2. Seurakuntamme kertoo arvoistaan ja tekemästään hyvästä uskottavasti
Mitä se on?
- Päivitämme ja uudistamme nettisivustojamme jatkuvasti
- Pidämme paikallisiin tiedotusvälineisiin yhteyttä
- Seurakunnalla on oma tiedottaja, joka huolehtii viestinnästä
D. Jäsenyys: arvostamme seurakunnan jäsenyyttä
Seurakuntalaisten hengellisistä tarpeista huolehtiminen ja kasvun tukeminen on
seurakuntatoiminnan pysyvää ydintä. Tietoisuus jäsenten erilaisista arvoista, odotuksista,
kirkkosuhteista ja tarpeista on voimistunut. Tämän tietoisuuden pitää tulla yhä selkeämmin osaksi
seurakuntien elämän perusteita. Erilaisten jäsenyyden muotojen mahdollistaminen ja tukeminen on
ratkaisevan tärkeää.
Lapset ja nuoret ovat seurakunnan tulevaisuuden kannalta tärkeä ja keskeinen ryhmä. Yhteistyö
kotien, perheiden, päivähoidon ja koulujen sekä muiden tahojen kanssa tukee jäsenyyttä, samoin
kontaktit ihmisen ja seurakunnan välillä itsenäistymisen, aikuistumisen, muuton ja vastaavien
elämän taitekohtien aikana.
Vapaaehtoistoiminnan kehittyminen vaikuttaa huomattavasti tuleviin vuosiin. On huolehdittava
siitä, ettei vapaaehtoistoimintaa lähestytä vähenevien henkilöstöresurssien aiheuttaman
työvoimapulan paikkaajana. Jäsenten osallisuus kuuluu seurakunnan olemukseen aina ja kaikkialla.
1. Ihmisten elämä, odotukset ja palautteet auttavat linjaamaan seurakunnan toimintaa
Mitä se on?
- Keräämme palautetta kyselyin, nettipalautteen ja henkilökohtaisten kohtaamisten kautta
- Kuuntelemme tarkasti, mitä vapaaehtoiset kertovat ja otamme ne vakavasti
- Lapset ja nuoret ovat toiminnassa keskiössä, tämä näkyy toimintamäärärahoissa ja toiminnan
suunnittelussa
10 - Seuraamme toimintaympäristön kehitystä kaupungin tilastojen ja omien toimintakertomusten
kautta
2. Seurakuntalaiset osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen ja saavat
kykynsä käyttöön
Mitä se on?
-Seurakunnassamme on neljä aluetta, joiden toiminnasta vastaavat seurakuntaneuvoston valitsemat
alueneuvostot
-Seurakuntalaiset osallistuvat jumalanpalvelusten suunnitteluun ja toteuttamiseen
-Seurakuntalaiset ovat yhdessä työntekijöiden kanssa suunnittelemassa ja toteuttamassa erilaisia
tapahtumia
-Kirkonmäki ryhmä, ehtoollisavustajat, messun aika ryhmä, isoset, kerhonohjaajat, lähetyspiirien
vetäjät, ruokakassien jakajat, pyhäkouluopettajat, pienen rukoushetken toteuttajat, erilaisten
tapahtumien vastuuhenkilöt ym. vapaaehtoiset saavat jatkuvaa koulutusta
-Vuosittain järjestetään yksi uusille vapaaehtoisille tarkoitettu koulutus
-Yhteinen kiitosjuhla Loppiaisena kaikille vapaaehtoisille
-Pitkäaikaisia vapaaehtoisia muistetaan ansiomerkein kaksi kertaa vuodessa: Maarian kirkon
syntymäpäivänä ja Loppiaisena.
-Työntekijät, vapaaehtoiset kutsuvat mukaan uusia ihmisiä, netin kautta on jatkuva mahdollisuus
tulla mukaan
3. Henkilökohtainen kohtaaminen on tärkeä
Mitä se on?
-Jumalanpalveluksiin kutsumme kastettujen lasten vanhemmat, kummit ja isovanhemmat
-Kastetun puolesta rukoillaan ja kirkkoon teetetään kastepuu, johon kerätään jokaisen kastetun nimi
ja puolivuosittain kutsutaan kaikki vauvakirkkoon. Silloin saa mukaansa ottaa kastepuusta
nimilapun
-Kutsumme jumalanpalveluksiin omaiset, jotka ovat menettäneet läheisensä.
-Pyhäinpäivän tilaisuudessa ovat läsnä kaikki työvuorossa olevat papit
-Pyrimme kohtaamaan laadukkaasti antamalla aikaamme ja olemalla aidosti kiinnostuneita
-Kysymme seurakuntalaisilta toiveita ja sitä, millainen heistä on laadukas kohtaaminen
4. Olemme luottamuksen arvoisia, luottamus seurakuntaan säilyy
Mitä se on?
11 -Päätöksentekomme on avointa ja hyvin perusteltua
-Seuraamme kastettujen, rippikoulun käyneiden ja seurakuntalaisten määrää
-Viestimme netissä ja tiedotusvälineissä siitä, mitä hyvää teemme seurakunnassamme, otamme
palautetta vastaan ja kyselyihin vastaamme heti
-Vastaamme sähköposteihin, tekstiviesteihin ja puheluihin mahdollisimman pian
-Hoidamme soittopyynnöt heti, kun mahdollista
-Olemme luotettavia pienissäkin asioissa, jos unohdamme jotakin, pyydämme reilusti anteeksi
-Jaamme kiitosta ja myönteistä palautetta
-Muistamme, että olemme esimerkkejä eli elämme niin kuin opetamme
5. Seurakunta viestii jokaisessa kohtaamisessa
Seurakunnan sanoma uskosta, toivosta ja rakkaudesta on viesti, jota tulee jakaa vuorovaikutteisesti,
innostuneesti ja monipuolisesti. Jokainen seurakunnan jäsen viestii, ja on omalla paikallaan
seurakuntamme kasvot. Ja laajemmin ajateltuna jokainen on Kristuksen kasvot.
TOIMINNAN SISÄLTÖKRITEERIT
Tavoitetila 2020
Seurakunnassamme korostuvat kaksi toisiaan täydentävää toiminnallista profiilia, joiden pohjalta
kaikkea toimintaa alueilla ja työmuodoissa suunnitellaan ja arvioidaan:
Avaava toiminta:
- pyrimme säilyttämään mahdollisimman laajan kontaktipinnan alueellamme asuviin
- järjestämme "matalan kynnyksen" toimintaa, jossa on helppo tutustua ja olla mukana
- tuemme kotien kristillistä kasvatusta.
- meillä on tilaa keskustelulle ja arvostamme toisiamme
- olemme ja kohtaamme siellä, missä ihmiset ovat
- olemme rohkeasti kristittyjä
Syventävä toiminta:
- järjestämme puolituntisia Maarian kirkossa
- kutsumme seurakuntalaisia yhdessä suunnittelemaan ja toteuttamaan hartauksia, tapahtumia ja
jumalanpalveluksia
12 - lisäämme Raamattuluentoja ja raamattupiirien määrää
- pidämme kansainvälisen vastuun iltapäiviä yhdessä ulkomaalaistaustaisten kristittyjen kanssa
- järjestämme raamatturisteilyjä, raamattukävelyjä, raamattuleirejä ja raamattupäiviä yhdessä
seurakuntalaisten kanssa
- opettelemme Pyhän kohtaamista ja hiljaisuutta
- perustamme ”opintopiirin”, jossa pohdimme ajankohtaisia kysymyksiä yhdessä eri alojen
asiantuntijoiden kanssa
Toimenpiteet
Alueet ja työalat tekevät aluekohtaiset toimintasuunnitelmat, joissa avaava ja syventävä toiminta on
huomioitu. Tämä vuosi on alueitten ja työalojen yhteinen suunnitteluvuosi ja ensimmäinen tällainen
toimintasuunnitelma laaditaan vuodelle 2016.
ORGANISAATIORAKENNE
Tavoitetila 2020
Maarian seurakunta on yhtenäinen aluetyötä tekevä seurakunta. Aluetyön ja työalojen yhteistyössä
on edetty ja löydetty kullekin alueelle toimiva muoto, jota on helppo muuntaa asuinalueen
kehittymisen myötä. Aluetyö on joustavaa ja pystyy reagoimaan nopeasti alueen tarpeisiin.
Kysymys on tahtotilasta.
Seurakunnassamme tiedostetaan, että kaikki seurakuntalaiset eivät koe jäsenyyttään aluekohtaisesti.
Alueittain tehdään se, mikä on tarpeellista, ja työaloittain tehdään ne, mitkä ovat
tarkoituksenmukaista. Tästä esimerkkeinä mm. rippikoulutyö, nuorten illat, kuorotoiminta,
diakoniavastaanotot (kesäisin), syntymäpäiväjuhlat, lasten tapahtumat, vauvakirkot yms.
Seurakunnassamme olemme muuttaneet vahvuuksiksi alueittemme erilaisuudet ja suuruuden ja
toisaalta aluetyön voima on tuonut läheisyyden.
Turun seudun seurakuntarakenteessa, joka lähivuosina on todennäköisesti voimakkaassa
muutoksessa, syvenevä aluetyön malli tarjoaa rakennevaihtoehdon myös koko kaupungin alueen
seurakuntayhteisölle.
Aluetyötä tehdään neljällä alueella. Länsi-Maaria ja Etelä-Maaria toimivat yhteistyössä Pallivahan
kirkon jumalanpalveluksissa ja Itä-Maaria ja Pohjois-Maarian toimivat yhteistyössä Maarian kirkon
jumalanpalveluksissa.
Alueilla ovat seuraavat toimipisteet:
Itä-Maaria: Maarian kirkko ja pappila, Halisten ja Raunistulan seurakuntatalot.
Pohjois-Maaria: Kotimäen ja Yli-Maarian seurakuntatalot.
Länsi-Maaria: Pallivahan seurakuntakeskus ja Runosmäen seurakuntatalo.
13 Etelä-Maaria: Hepokullan seurakuntatalo.
Aluetyön organisointi
Aluetyötä johtaa seurakuntaneuvosto. Seurakunnassamme toimivat neljä alueneuvostoa, jotka
yhdessä työalojen kanssa laativat alueelle toimintasuunnitelman, seuraavat sen toteutumista ja
laativat arviointi-/laatukriteerit toiminnalle. Alueet raportoivat toiminnastaan seurakunnan
johtoryhmässä jatkuvasti ja laativat toimintakertomuksen seurakuntaneuvostolle.
Seurakuntaneuvosto nimeää aluetyötä johtamaan aluekappalaisen neljäksi vuodeksi kerrallaan.
Aluekappalainen valmistelee yhdessä alueneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä
vastuutiimin kanssa asiat alueneuvostoon. Aluekappalainen toimii alueneuvoston kokouksessa
esittelijänä. Kokouksesta laaditaan pöytäkirja, joka tarkastetaan kokouksessa. Sihteerinä toimii
aluepappi. Kirkkoherran esityksestä aluekappalainen ja aluepappi voidaan vaihtaa kesken kauden.
Alueet ovat seurakuntatyön suunnittelun ja toteutuksen perustaso. Alueella toimivat
työntekijävastuuryhmät seuraavasti:
Etelä–Maaria: aluekappalainen, seurakuntapastori, diakoniatyöntekijä, nuorisotyönohjaaja.
Kanttorin, pyhäkoulu- ja perhetyön sihteerin ja lähetyssihteerin työaika jaetaan alueelle tarpeen
mukaan.
Itä-Maaria: aluekappalainen, seurakuntapastori, diakoniatyöntekijä, nuorisotyönohjaaja. Kanttorin,
pyhäkoulu- ja perhetyön sihteerin ja lähetyssihteerin työaika jaetaan alueelle tarpeen mukaan.
Länsi-Maaria: aluekappalainen, seurakuntapastori, diakoniatyöntekijä, nuorisotyönohjaaja.
Kanttorin, pyhäkoulu- ja perhetyön sihteerin ja lähetyssihteerin työaika jaetaan alueelle tarpeen
mukaan.
Pohjois-Maaria: aluekappalainen, seurakuntapastori, diakoniatyöntekijä, nuorisotyönohjaaja.
Kanttorin, pyhäkoulu- ja perhetyön sihteerin ja lähetyssihteerin työaika jaetaan alueelle tarpeen
mukaan.
Kanttori, pyhäkoulu- ja perhetyön sihteeri ja lähetyssihteeri osallistuvat alueen
suunnittelukokouksiin, joita pidetään 1 – 2 kertaa vuodessa. Tiedottaja tarvittaessa. Johtavat
työntekijät koordinoivat ja vastaavat työstä koko seurakunnan alueella. Johtavien kokouksiin
johtavat laativat oman alueensa asioista esityslistan.
Alueneuvostot tekevät yhteistyötä siten, että Etelä ja Länsi järjestävät yhdessä Pallivahan kirkossa
vuodessa vähintään kaksi yhdessä suunnittelemaansa ja toteuttamaansa isompaa
jumalanpalvelustapahtumaa. Aluepapit lomittavat toisiaan. Itä ja pohjoinen tekevät yhteistyötä
siten, että järjestävät Maarian kirkossa vuodessa vähintään kaksi yhdessä suunnittelemaansa ja
toteuttamaansa isompaa jumalanpalvelustapahtumaa.
Alueneuvoston rooli vahvistuu alueen seurakuntatyön johtamisessa. Alueneuvostot organisoivat
alueidensa jumalanpalveluselämää ja muuta seurakunnallista työtä johtosääntönsä mukaisesti sekä
hoitavat yhteyksiä alueellaan toimiviin seurakuntayhtymän yhteisiin työmuotoihin ja muihin
toimijoihin.
14 Alueneuvostot voivat perustaa tarpeelliseksi katsomansa määrän tukiryhmiä esim. kansainvälisen
vastuun ryhmä, lähetysryhmä, lapsi/perhetyö, varkkariryhmä, nuorisoryhmä, diakoniaryhmä,
vapaaehtoisryhmä, evankelioimistyöryhmä, jumalanpalvelusryhmä jne. yhdessä ideoimaan
tukemaan ja auttamaan alueneuvostoa ja työaloja saavuttamaan mahdollisimman laajasti alueen
ihmiset ja vastaamaan niihin tarpeisiin, joita on alueella. Tukiryhmää valmentaa aluepappi tai muu
alueelle nimetty työntekijä, tukiryhmän veto- ja toimintavastuu on siihen nimetyllä alueneuvoston
jäsenellä. Tukiryhmään kutsutaan toimimaan alueella asuvia seurakuntalaisia. Ilmoitus tukiryhmästä
ja sen kokoonpanosta tehdään seurakuntaneuvostolle. Tällä hetkellä olevista ryhmistä Messun aika
ryhmä jatkaa Itä-Maariassa aluepapin johdossa, Kirkonmäki ryhmä siirtyy Länsi-Maarian aluepapin
organisoitavaksi, ehtoollisavustajien vuorojen jaosta vastaa Itä-Maarian aluepappi.
Uuden alueneuvoston johtosäännön hyväksyy seurakuntaneuvosto.
RESURSSIT
Henkilöstö
Tavoitetila 2020
Henkilöstö toimii innostuneesti ja aktiivisesti perustehtävänsä toteuttamiseksi. Henkilöstön määrä
on suhteutettuna seurakuntalaistemme määrään. Henkilöstön lukumäärää ja työn jakamista
pohditaan myös alueella asuvien kokonaismäärästä käsin. Karkea henkilöstömitoitus on, että
pappeja on vähintään yksi alkavaa 2 500 seurakunnan jäsentä kohti, kanttoreita yksi alkavaa 7 500
seurakunnan jäsentä kohti, diakonia- ja nuorisotyöntekijöitä vähintään yksi alkavaa 5 000
seurakunnan jäsentä kohti. Lisäksi seurakunnassa on tarvittava määrä muita työntekijöitä.
Työnkuvia muutetaan tarpeen mukaan ja sisäisiä siirtoja käytetään aikaisempaa runsaammin
resurssien kohdentamisen välineenä. Henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen kiinnitetään
jatkuvasti huomioita ja työyhteisö voi hyvin.
Palkkausta on kehitetty seurakunnan palkanmaksukyky huomioiden siten, että se nykyistä
paremmin ottaa huomioon työn vaativuuden sekä määrän ja laadun (HAVA).
Toimenpiteet
Työntekijäresursseja kohdennetaan strategisille painopistealueille ensisijaisesti sisäisten siirtojen
kautta.
Kehitetään esimies- ja tiimityöskentelytaitoja.
Käydään kriittisesti läpi kokouskalenteri ja kokouskäytännöt, jonka seurauksena kokousten kulku
tehostuu ja tarpeettomasta kokousten pitämisestä voidaan luopua. Kokoukset valmistellaan
huolellisesti, kaikki ovat määrättynä aikana paikalla, puheenvuorot pidetään lyhyinä jne.
Työ hyvinvointia seurataan säännöllisin väliajoin toteutettavien tutkimusten avulla lähinnä
seurakuntayhtymän toimesta.
Työsuojeluasiat kytketään vuosittaiseen toiminta- ja taloussuunnitteluun ja osaksi työyhteisön
arkea.
15 Talous
Tavoitetila 2020
Taloudessa tapahtuvia muutoksia on seurattu tarkasti ja sen mukaan on tehty tarvittavat
toimenpiteet. Yhteistyötä on lisätty ja uusia toimintamalleja kehitetty talouden kiristyessä.
Seurakuntamme alueella olevat kiinteistöt ovat tehokkaassa käytössä.
Seurakuntamme saama kokonaismääräraha kattaa sekä henkilöstö- ja toimintamenot että
kiinteistömenot.
Seurakuntien keskinäisessä rahanjaossa on päästy nykyistä oikeudenmukaisempaan jakosuhteeseen.
Seurakunnan käytettävissä oleva rahamäärä tulee seurakuntayhtymän seurakunnissa olla saman
suuruinen jokaista seurakunnan jäsentä kohden.
Toimenpiteet vuoteen 2020
Seurakuntayhtymässä on otettu käyttöön koko maan kattava Kirjuri jäsentietojärjestelmä ja Kipa
(Kirkon palvelukeskus, Kipa tuottaa valtakunnallisesti kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelut
seurakunnille) on otettu käyttöön. Näitä järjestelmiä on opittu käyttämään ja niistä seurakuntamme
saa tarvittavat raportit, jotta talouden hyvä seuranta on mahdollinen.
Seurakuntien keskinäisessä rahanjaossa on otettu käyttöön rahanjaon perusteeksi tietty
euromäärä/seurakuntalainen ja rahanjaossa on huomioitu lapset ja nuoret sekä alueella asuvat
seurakuntaan kuulumattomat.
Pyritään siihen, että seurakuntayhtymässä on tehty suunnitelmia ja toimenpiteitä verotuloja
täydentävien tulolähteiden aikaansaamiseksi (maksut kirkkoon kuulumattomilta, EU:n antamat
mahdollisuudet jne.)
STRATEGIAN SEURANTA
Alueet ja työalat valmistelevat yhdessä ja hyväksyvät tässä asiakirjassa ilmenevien strategisten
painopisteiden ja em. kaksoisnäköalan (avaava ja syventävä toiminta) varaan rakentuvat
osastrategiansa, jotka ulottuvat vuoteen 2020. Alueiden ja työalojen strategioissa määritellään ne
toimintamuodot/ toiminnot, joita voidaan vähentää, joista luovutaan kokonaan tai, joiden kohdalla
on mahdollisuus yhteistyöhön yli seurakuntarajojen niin, että tässä strategiassa määritellyt
painopisteet ovat keskiössä.
Otetaan käyttöön ja kehitetään toiminnan vaikuttavuuden arviointimenetelmiä. Kyselyt, haastattelut,
nettipalaute, itsearviointi ovat luontevasti käytössä.
Strategian toteutumista seurataan ja se tarkistetaan vuosittain seurakuntaneuvoston toimesta
toiminta- ja taloussuunnitelmista päätettäessä.
MAARIAN SEURAKUNNAN ORGANISAATIOKUVAUS
16 Alueneuvosto 10jäsentä ja neljä varajäsentä, puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana maallikko.
Etelä-Maarian alue
Työntekijöiden jakautuminen alueille:
aluekappalainen Meeri Kokkola, alueneuvoston jäsen ja esittelijä, seurakuntaneuvoston sihteeri,
viestinnän koordinaattori, tiedottajan ja tiedotuspapin lähiesimies. Hepokullan seurakuntatalon
isäntä.
seurakuntapastori Lassi Rajamäki, tiedotuspappi, aikuisrippikoulu,
diakoniatyöntekijä Ulla Valtonen, alueen vastaava diakonissa
nuorisotyönohjaaja Niina Kilpeläinen, alueen vastaava nuorisotyönohjaaja
Suunnittelukokouksiin: kanttori Tero Niemi/Marja Haikka
pyhäkoulu- ja perhetyönsihteeri Anne Saarni
lähetyssihteeri Lauri Lehtinen
tarvittaessa tiedottaja, johtavat työntekijät
Itä-Maaria
aluekappalainen Mikko Laurén alueneuvoston jäsen ja esittelijä, lähiesimies lähetyssihteeri,
julistustyön (lähetys-, evankeliointi- ja raamattutyön) koordinaattori, pienryhmätoiminta,
vapaaehtoistoiminnasta vastaava. Raunistulan seurakuntatalon isäntä.
seurakuntapastori Milla Ruskeepää (virkavapaalla), raamattutyö, Halisten seurakuntatalon isäntä
lähetyssihteeri Lauri Lehtinen, raamattutyö, lähetys, YV-keräyspäällikkö, Halisten seurakuntatalon
isäntä
diakoniatyöntekijä Suvituuli Turunen, alueen vastaava diakonissa
nuorisotyönohjaaja Tuomo Marjamäki, alueen vastaava nuorisotyönohjaaja
Suunnittelukokouksiin: kanttori Ulla Vuola, pyhäkoulu- ja perhetyönsihteeri Anne Saarni,
tarvittaessa tiedottaja, johtavat työntekijät
Länsi-Maaria
aluekappalainen Jari Laaksonen, alueneuvoston jäsen ja esittelijä, lähiesimies lapsi- ja perhetyön
pappi, nuorisopappi, kasvatustyön koordinaattori, pyhäkoulupappi. Pallivahan seurakuntakeskuksen
isäntä.
seurakuntapastori Leena Sirén, lapsi- ja perhetyöstä vastaava, yhteydet päiväkoteihin, Runosmäen
seurakuntatalon isäntä
seurakuntapastori Anna Orenius, nuorisopappi, rippikouluvastaava, kouluyhteistyö, nuorten
aikuisten rippikoulu.
17 diakoniatyöntekijä Sonja Lamppu, alueen vastaava diakoni
nuorisotyönohjaaja Kari Sinkkonen, alueen vastaava nuorisotyönohjaaja
Suunnittelukokouksiin: kanttori Marja Haikka/Tero Niemi, pyhäkoulu- ja perhetyönsihteeri Anne
Saarni, lähetyssihteeri Lauri Lehtinen, tarvittaessa tiedottaja, johtavat työntekijät
Pohjois-Maaria
aluekappalainen Kimmo Loukiala alueneuvoston jäsen ja esittelijä, diakoniapapin lähiesimies,
vanhustyön koordinaattori, retriittityö. Yli-Maarian seurakuntatalon isäntä.
seurakuntapastori Saara Palmunen, diakoniapappi, Kotimäen seurakuntatalon isäntä
diakoniatyöntekijä Anne Alkio, alueen vastaava diakoni
nuorisotyönohjaaja Teemu Luoma-Aho, alueen vastaava nuorisotyönohjaaja
Suunnittelukokouksiin: kanttori Tero Niemi/Ulla Vuola, pyhäkoulu- ja perhetyönsihteeri Anne
Saarni, lähetyssihteeri Lauri Lehtinen, tarvittaessa tiedottaja, johtavat työntekijät
Kokouksiin osallistuminen kuuluu työhön ja on siten virkatehtävä.
Työalavastaavat suunnittelevat ja kehittävät ja koordinoivat työalansa työtä koko seurakuntamme
alueella, laativat työalojen esittelyt, toimintasuunnitelmat ja talousarviot sekä toimintakertomuksen
työalakoordinaattorin eli aluekappalaisen kautta seurakuntaneuvostolle. Työalakoordinaattorit
hyväksyvät työalojen laskut ja työntekijöiden mahdolliset tuntilistat sekä toimivat heille määrättyjen
vastuu työalojen asioiden esittelijöinä johtoryhmälle (johtavat työntekijät eli lähiesimiehet) ja
seurakuntaneuvostolle sekä käyvät vuosittain kehityskeskustelut niiden työntekijöiden kanssa,
joille ovat lähiesimiehiä. Työalavastaavat voivat esittää työntekijöidensä nimeämistä myös tietylle
alueelle/alueille.
KASVATUSTYÖ
Kasvatustyön johtoääntö tulossa vuoden 2015 aikana.
Nuorisotyö
Työalajohtava: Sirja Oinas, johtava nuorisotyönohjaaja, työnkuva määritelty johtosäännössä.
Johtava nuorisotyönohjaaja hyväksyy työalansa laskut ja toimii tiiminsä lähiesimiehenä.
Nuorisopastorin kehityskeskustelut käy kasvatustyön koordinaattori. Nuorisotyön tiimin muut
jäsenet ovat: Tuomo Marjamäki, Kari Sinkkonen, Niina Kilpeläinen ja Teemu Luoma-Aho. sekä
nuorisopastori Anna Orenius (Rippikoulun sisällöllinen ja laadullinen kehittäminen, koulutyö,
nuorten aikuisten rippikoulu).
Lapsi- ja perhetyö
Työalavastaava: seurakuntapastori Leena Sirén, päiväkotien yhteyshenkilö ja työalansa asioiden
valmistelija. Tiimin muut työntekijät, joiden työnkuva on määritelty johtosäännössä, ovat: perhe- ja
pyhäkoulutyön sihteeri Anne Saarni ja lapsi- ja perhetyöntekijä Tiina Nieminen (Kasvatusasiain
Keskukselta ostettu tuntityötä). Lähiesimiehenä tiimin työntekijöille toimii kasvatustyön
koordinaattori.
18 Diakoniatyö
Työalajohtava: Helena Korhonen, johtava diakoniatyöntekijä, työnkuva määritelty johtosäännössä.
Johtava diakoniatyöntekijä hyväksyy työalansa laskut ja toimii tiiminsä lähiesimiehenä.
Diakoniatyön tiimin muut jäsenet, joiden työnkuva on määritelty johtosäännössä, ovat: Sonja
Lamppu, Suvituuli Turunen, Anne Alkio ja Ulla Valtonen.
Lähetystyö
Työalajohtava: seurakuntapastori Milla Ruskeepää (virkavapaa), työalan asioiden valmistelija.
Työparina lähetyssihteeri Lauri Lehtinen, lähetystyö, ystävyysseurakuntatyö ja kansainvälinen
diakonia, YV-keräyspäällikkö. Lähiesimiehenä heille toimii julistustyön koordinaattori.
Evankelioimistyö
Työalajohtava: kappalainen Mikko Laurén. Toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön.
Musiikkityö
Työalavastaava Heikki Rainio, johtava kanttori, työnkuva määritelty viran johtosäännössä. Tiimin
muut työntekijät, joiden tehtäväkuvista määrätään johtosäännössä ovat: Marja Haikka, Ulla Vuola
ja Tero Niemi.
Tiedotustyö
Työalajohtavana kappalainen Meeri Kokkola. Tiedotuspapin ja tiedottajan lähiesimies.
Aluekappalaisen tehtävät:
1. johtaa alueen seurakuntatyötä yhdessä alueneuvoston kanssa;
2. johtaa ja koordinoi alueen jumalanpalveluselämää yhteistyössä seurakunnan papiston,
kanttoreiden ja muiden työntekijöiden ja maallikoiden kanssa;
3. toimia alueelle nimettyjen työntekijöiden esimiehenä, kiinteistötyöntekijöiden osalta
toiminnallisena esimiehenä;
4. toimia esittelijänä alueneuvoston kokouksissa;
5. etsii ja kaivaa esille paikalliset voimavarat ja verkostoituu alueen muiden toimijoiden
kanssa;
6. vastata toiminta- ja taloussuunnitelman laatimisesta;
7. huolehtii alueen tiedotuksesta;
8. valvoa yhdessä alueneuvoston kanssa toiminta- ja taloussuunnitelman noudattamista;
9. kutsua koolle vähintään kerran vuodessa alueella toimivat seurakunnan työntekijät ja johtaa
10. niissä puhetta;
11. vastata toimintakertomuksen laatimisesta;
12. hyväksyä alueen laskut sekä valvoa alueen varojen käyttöä;
19 13. osallistua johtoryhmätyöskentelyyn
14. toimia nimettyjen työalojen koordinaattorina; sekä
15. suorittaa muut hänelle annetut tehtävät.
Hyväksytty Maarian seurakunnan seurakuntaneuvostossa