Valistuneen miehen” patsas Ristiinaan?

N:o 43
IRTONUMERO 1,20 €
TORSTAINA 22. LOKAKUUTA 2015
”Valistuneen miehen” patsas Ristiinaan?
P
ietari Brahe on nimenä väistämättä tuttu
varmasti kaikille ristiinalaisille. Tarkempi historian tuntemus aiheen piiristä
ei välttämättä kuitenkaan
ole kamalan hyvin hallussa.
Toisin on tieteen historian
dosentti Osmo Pekosen laita. Pekonen, matemaatikko,
historioitsija ja runoilija-akateemikko, piti toissa viikolla
Ristiinassa järjestetyssä Helsingin Yliopisto 375 vuotta
-juhlassa kattavan esitelmän
Pietari Brahen eri vaiheista.
Hän nosti esille paitsi Brahen vaikutusta tälle seudulle,
myös hänen yleisempää vaikutusta koko Suomen kehitykseen kenraalikuvernöörinä. Kun Brahe siirrettiin
Suomeen ensimmäistä kertaa
vuonna 1637, Ruotsin eliitin
mielestä ”hieman epäonnistuneiden Saksan kanssa käytyjen rauhanneuvotteluiden
jälkeen”, oli nuori kreivi intoa
täynnä. Tämä muun muassa
teki kolmen vuoden aikana
neljä laajaa tarkistusmatkaa
ympäri Suomea.
- Näiden matkojen aikana
Brahe muun muassa kuunteli
rahvasta, puuttui epäkohtiin
ja jakoi oikeutta. Ihan yleisesti
katsotaan, että tuolloin alkoi
Suomen kehitys länsimaiseksi oikeusvaltioksi, jollaista
esimerkiksi valtakuntamme
itärajan takana ei ole vielä tänäkään päivänä, Pekonen otti
kantaa, ja kuvaili Brahea ”valistuneeksi mieheksi”.
Mikkelin Porrassalmella
asuva Pekonen (pihapiiristä
löytyy tietenkin yksi rakennus
Brahen ajalta!) esitti esitelmänsä loppuvaiheessa myös
Brahen patsasta Ristiinaan.
- Brahen patsas löytyy
Suomessa jo Raahesta, Turusta, Lieksasta ja Kajaanista.
Miksei myös Ristiinaan? kysyi Pekonen ja esitti malliksi
kuvanveistäjä Johannes Takasen 1880-luvulla tekemää
kipsiluonnosta, joka löytyy
Valtion taidemuseon arkistoista.
Syntyjuuriltaan Ristiinan
sukulaiskaupunki Raahe on
saanut oman Pietari Brahe
–patsaan jo vuonna 1888,
jolloin kuvanveistäjä Walter
Runebergin paljastettiin.
Dosentti Osmo Pekonen esitti
Helsingin yliopiston juhlassa, että
Ristiinaankin pitäisi saada Brahen
patsas.
Kuva: Ristiinalaisen arkisto / Niko Takala
Ja olipa viisi vuotta sitten
V.A. Koskenniemen Seuran
kulttuurijournalismin palkinnon saaneella Pekosella tilaisuuteen sopinut juhlarunokin,
sonetti mitaltaan. Hän lupasi
tulla lausumaan sen uudestaan
Ristiinaan Brahen patsaan julkistamistilaisuuteen!
Pitäisikö mielestäsi Ristiinaan lähteä ajamaan Brahen
patsasta? Ja jos, niin missä olisi
sille sopiva paikka? Kommentoi joko nettisivuillamme tähän
uutiseen, lähetä sähköpostia
[email protected] tai lähetä kirjepostia Ristiinalainen,
Brahentie 34, 52300 Ristiina.
Julkaisemme lukijoidemme ajatuksia ja ideoita ensi viikon lehdessä.
Niko Takala
voimassa to-la 15.-17.10.
Tarjoukset
voimassa
to-su
22.-25.10.
ellei toisin
mainita
Kariniemen kananpojan
FILEESUIKALEET
250-300g, ei pintamaustetut
SIIVET 700g
-57-60%
Etu K-Plussa-kortilla
4
2
pk
1
99
(2,86-8,00/kg)
360g
medium, ei täysjyvä
1
Ilman K-Plussa-korttia yksittäin
Kitereentie 1
Ristiina
(015) 661603
500 g, norm suolainen
t
Old El Paso
VEHNÄTORTILLA
-44%
Maitokolmio
MEIJERIVOI
00
Ilman K-Plussa-korttia 2,79/pkt(3,99-13,96/kg)
Etu K-Plussa-kortilla
K-Market Ristiina
palvelee paremmin!
pkt
(3,98/kg)
Omasta uunista!
2
99
0
Pirkka
PEHMOPALAT
430-450 g
99
kpl
00
pkt
(3,07/kg)
1,79/kpl (5,49/kg)
Oman paiston
PULLIA mm. korvapuusti,
dallaspulla, texaspulla
(6,64-6,95/kg)
6
99
kg
z Keittolounas
Take a Soup (ma-pe 9-13)
z Salaattibaari (ma-la)
ki (ma-la)
z Palveleva Liha- ja kalatis
a-la)
z Grillistä lämpimäiset (m
t leivät,
z Omasta paistosta tuoreelaiset
leivonnaiset ja pikkusuo ,
(paistamme tuoretta leipää joka päivä
myös sunnuntaisin)
z NesteOil nestekaasut
z Veikkaus
z Osta&Nosta -palvelu
kpl
RISTIINA
Ma-pe 7-21
La
7-18
Su
12-18
Ristiinalainen torstaina lokakuun 22. päivänä 2015
2
PÄÄKIRJOITUS
NIKO
TAKALA
päätoimittaja
22.10.2015
Halpoja kalliita
palveluita
S
ama, vuosien varrelta tutuksi käynyt asia on taas päällimmäisenä mielessä kun on tutustunut kaupungin
talousarvioon. Nimittäin se epäsuhta, että samaan
aikaan kun sotepuolella miljoonat suihkivat edestakaisin, ja
lopullisissa toteutumissa niitä miljoonia tuppaa suihkimaan
(lähinnä siellä menopuolella) vielä ennakoitua enemmän,
niin kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapuolella väännetään kymmenistä, korkeintaan sadoista, tuhansista ja samalla joudutaan linjaamaan että jatkuuko joku palvelu ylipäätänsä.
Nyt on nähty sivistystoimen puolella esimerkiksi se palveluleikkaus, että kirjastoauto ottaa ja pysähtyy vuoden
vaihteeseen, kun määrärahoja ei asialle enää ole olemassa. Lopullinen linjaus on tehty nyt, mutta käytännössä
kirjastoauton kohtalo on sinetöity jo aiemmin, kun kaupunki linjasi ettei se hae uuden kirjastoauton hakemiseen
valtionapua. Vanha auto taas alkaa olla (liekö osasyynä
se, ettei riittäviä huoltotoimenpiteitä ole vuosien varrella
tehty?) siinä kunnossa, ettei sillä olisi pitkälle enää ajeltu
vaikka normaali määräraha olisi budjettiin kirjailtukin.
Suurissa ongelmissa, anteeksi siis nykykielellä haasteissa,
tulevat olemaan kunuli-puolelta myös ainakin teatteri
sekä kaupunginorkesteri. Teatterin avustuksesta ollaan ottamassa noin 50 000 euroa pois, joka ei voi olla näkymättä
toiminnassa ja toimintaedellytyksissä. Kaupunginorkesteri taas on paradoksaalisessa tilanteessa, kun orkesterin
pitäisi kerätä aiempaa enemmän tuottoja, mutta samalla
sen toimintaedellytyksiä karsitaan. Jos on aiempaa pienemmät resurssit esimerkiksi solistien ja kapellimestareiden vierailuihin, tapahtumien markkinointiin ja ylipäätään
ohjelmistojen tekemiseen ja luomiseen, niin ei liene kovin
realistista saada enempää tuottojakaan?
Suoraan ja hyvin tilanne todetaan liikunta- ja nuorisojohtaja
Antti Mattilan sanoin kunuli-lautakunnan budjetissa: ”Toimenpiteet, joilla [liikunta- ja nuorisotoimen osalta] talousarvioraamiin on päästy, ovat kaupunkistrategian vastaisia. Ne vähentävät kaupunkilaisten ja kaupungissa toimivien liikuntaseurojen
sekä nuorisoyhdistysten harrastusmahdollisuuksia…”
Niinpä niin. Nyt toivoisikin päättäjiltämme viisaita tekoja. Jos nyt leikataan näitä rahassa halpoja mutta ihmisille
arvokkaita palveluita, niin voimme olla varmoja siitä, että
jatkossa saamme syytää entistä enemmän rahaa niihin oikeasti kalliisiin palveluihin.
Syksyn säveliä tänään kirkossa
T
ISSN 0786-0161
uomiokirkkoseurakunnan kanttoreita kuullaan tänä iltana Ristiinan kirkossa pidettävässä Syksyn
säveliä –konsertissa. Kello 18
alkavassa konsertissa kanttorit
soittavat ja laulavat sooloja sekä
esittävät yhtyelaulua.
Kanttoriryhmässä yhdistyvät monen osaajan taidot.
Kuultavana klassista laulua,
negrospirituaaleja, kotimaista
gospel-musiikkia, urkuteoksia
barokin ajalta sekä nykyhetkestä, virsisovituksia sekä klassista
pianomusiikkia. Tarkoitus on
tarjota monipuolinen kattaus,
jossa toivotaan jokaisen kuulijan
löytävän jotakin itselle mieluista.
Ohjelmassa ovat muun
muassa Oi muistatko vielä
sen virren yksinlauluna, Totuuden Henki Juha Vintturin
kuorosovituksena, Marko Hakanpään Toccata uruilla sekä
negrospirituaali Sometimes I
feel like a motherless child yhteisesti esitettynä. Ristiinassa
kuullaan myös Tsaikovskin
Vuodenajat-sarjan kolme osaa
sekä Mendelssohnin Sanattomia lauluja pianolla.
Esiintyjinä
konsertissa
ovat Kaija Huhtanen, Mirja Husso, Päivi Karjalainen,
Satu Kettunen, Matti-Veikko Kuusi, Juha Kälviä, Jukka Stenlund ja Suvi Tirronen.
Syksyn säveliä -konsertti Ristiinan kirkossa to 22.10. klo 18.
Konserttiin on vapaa pääsy.
ristiinalainen
Torstaisin ilmestyvä
sitoutumaton paikallislehti
K irkon mäeltä
Pirjo Palm, aluekappalainen
Lupaa kysymättä
T
ähän aikaan kirkkovuodesta pohditaan
uskon ja epäuskon
kamppailua. Miksi Jeesuksen
ajan ”viisaat” eivät uskoneet
häneen? Olisivatko he menettäneet asemansa kansan
johtajina? Jeesuksen mukaan
epäusko johtui siitä, että he
halusivat pitää omasta kunniastaan - oikeassa olemisestaan
- kiinni. Fariseusten uskohan
ei perustunut vain Jumalan pyhään sanaan, vaan myös isiltä
perittyihin sääntöihin. He olivat sulloneet Jumalan niihin:
Jumala voi toimia vain meidän
ehdoillamme. Jeesuskaan ei
saanut heiltä lupaa parantaa
sapattina.
Suuresta kaikkivaltiaasta oli
tullut pieni, hallittavissa oleva
Jumala - tai oikeastaan epäjumala. Fariseukset olivat sitä
paitsi jo ennalta päättäneet,
ettei kukaan saa tunnustaa
Jeesusta Kristukseksi. Tässä
yrityksessä ainoaksi keinoksi
jäi heitellä tuomioita ja sulkea
harhautuneet yhteisön ulkopuolelle - mutta samalla he
näyttävät olleen voimattomia
Jumalan ihmeiden edessä.
Jeesus paransi juuri sapattina, niin että fariseusten sokeus
tulisi julki ja kaikkien nähtäväksi. Meilläkin on vaarana takertua omaan hyvyyteemme ja
hyviin sääntöihimme. Ne voivat syrjäyttää Jeesuksen, niin
että emme kunnon kansalaisina enää tarvitsekaan häntä.
Ennen niin tarkka näkökyky
alkaa hämärtyä, uskon liekki
hiipua.
Olisi Jumalan armoa, jos
hän silloin veisi meidät sellaisiin koetuksiin, että salassa
oleva epäusko paljastuisi meille itsellemme. Väärät perustukset järkkyisivät ja hajoaisivat altamme. Jos emme näe
omaa epäuskoamme, emme
tule kääntyneeksi Herran puoleen ja silloin olemme hukassa.
Pietari vertaa vastoinkäymisiä
ja uskon koetuksia sellaiseen
tuleen, jossa kulta koetellaan.
Kärsimysten ahjossa usko voidaan todeta aidoksi ja kultaakin kalliimmaksi. Siinä turha
menettää merkityksensä.
Jos aikaisemmin Jumala sai
toimia vain meidän ehdoillamme, niin nyt kunnioitus ja
Jumalan pelko
syntyy syvällä sydämessä siitä ymmärryksestä, että
kaikkivaltias ja pyhä Jumala
saa toteuttaa suunnitelmansa kysymättä meiltä siihen lupaa.
Otammekin todesta hänen
sanansa: ”Niin korkealla kuin
taivas kaartuu maan yllä, niin
korkealla ovat minun tieni teidän teittenne yläpuolella
ja minun ajatukseni teidän
ajatustenne yläpuolella.” Emme hallitse häntä, vaan hän
hallitsee meitä. Siihen eivät
fariseukset suostuneet.
Jeesus astui Jumalan Pojan
tielle osoittaakseen, että Jumala
on isä ja hänen tahtonsa on hyvä meitä kohtaan. Niin kuin lumi sataa ja jää maan pinnalle, se
näyttää meistä hyödyttömältä.
Todellisuudessa se kuitenkin suojaa kasveja ja eläimiä
pakkaselta. Ehkä vasta keväällä toteamme lumen hyödyn,
kun se sulaessa kastelee maata
syvältä. Samalla tavalla meiltä
jää helposti elämän viimoissa
käsittämättä Jumalan johdatus,
varjelus ja hänen puhuttelunsa. Vasta pitkän ajan kuluttua
jälkeenpäin saatamme ymmärtää vaikeuksien merkityksen.
Oikea asenne taivaallista Isää
kohtaan on luottamus ja se tulee esiin Jeesuksen opettamassa pyynnössä: ”Tapahtukoon
sinun tahtosi.”
Pos tilaatikos ta
Palveluseteleillä elinvoimaa Etelä-Savoon
K
unta on usein yrittäjän läheisin julkisen
sektorin kumppani.
Kuntien luottamushenkilöt
ovat myös alueellisten toimielinten, kuten kuntayhtymien
ja maakuntaliittojen päättäjiä.
Kuntien virkamiehet vaikuttavat alueellisten päätösten
valmisteluun. Näin ollen kuntien luottamushenkilöiden
sekä virkamiesten toiminnalla
ja päätöksillä on suora vaikutus yrittäjyyden olosuhteisiin
Etelä-Savossa. Maakuntamme
joka ainoassa kunnassa työikäisten määrä on laskenut
ja laskee vuosittain ajanjaksolla 2013 – 2023. Se tulee
vaikuttamaan vahvasti kuntien verotuloihin, palveluihin
sekä elinvoimaan. Kuntien
tulee sopeuttaa toimintansa,
palvelunsa ja taloutensa sen
mukaan.
Etelä-Savon Yrittäjät ry:n
tehtävä on vaikuttaa siihen,
että kunnissa ja alueilla nähdään välttämättömänä yritysten menestymisen merkitys.
Pyrimme parantamaan yrittämisen toimintaympäristöä
ja edellytyksiä maakunnassa
tuomalla yrittäjänäkökulman
päätöksentekoon. Yritysvaikutusten arvioinnin ottaminen systemaattiseksi osaksi
päätöksentekoa vaikuttaa positiivisesti alueen elinvoimaan
ja yritysten toimintaympäristöön.
Julkinen sektori tekee
valtakunnallisesti vuosittain
hankintoja noin 35 miljardilla eurolla, joista kuntien
osuus on noin kolme neljäsosaa. Pienhankintoja tehdään
arviolta 50 000—100 000
kappaletta vuodessa. Näiden
hankintojen yhteenlaskettu
arvo on vähintään kaksi miljardia euroa. Näistä luvuista
Etelä-Savon osuus on arviolta
1 % eli yhteensä ainakin 350
miljoonaa euroa vuodessa.
Yksi tapa toteuttaa yritysvaikutusten arviointia olisi
punnita ja tarkastella palvelusetelin
käyttöönottoa.
Näin saadaan alueellemme
elinvoimaa, uusia yrityksiä ja
työpaikkoja. Suomen Yrittäjien kunnille tekemän kyselyn
mukaan palvelusetelillä tuotettu sote-palvelu on noin 20
prosenttia edullisempaa kuin
kuntien oma tuotanto. Setelillä tuotettu palvelu nähdään
Jutut, tilaukset ja ilmoitukset:
Kustantaja: Kustannus Janari Oy
Päätoimittaja: Niko Takala
Osoite: Brahentie 34, RISTIINA
Ilmestymiskertoja 2014: 51 kpl
Sivunvalmistus ja taitto: Ristiinalainen
Paino: Lehtisepät, Pieksämäki
Puh. (015) 3373 560
[email protected]
[email protected]
www.ristiinalainen.fi
myös ostopalveluna tuotettua
palvelua edullisemmaksi.
Palvelusetelin
höytyjä
kuntalaisille ovat valinnanvapauden
lisääntyminen,
palvelujen saatavuuden paraneminen, palvelun saaminen
nopeammin ja joustavuuden
lisääntyminen. Lisäksi vastauksissa nousi esiin, että palvelusetelin myötä palvelutuotanto on monipuolistunut.
Esimerkiksi
Mikkelissä
vanhusten kotihoito maksaa
kunnan omana tuotantona
83 euroa tunti. Palvelusetelin
kautta yksityiset palvelutuottajat tarjoavat kotihoitoa 25
-37 eurolla tunti. Asiakkaille
on tarjolla palveluseteli, jonka
arvo on 20 euroa.
Yli puolet kunnista arvioi
palveluseteleiden
tuoneen
säästöjä kunnan menoihin.
Kuitenkin harva kunta tietää
tarkasti kuinka paljon. Ei voi
kuin ihmetellä, miten kunta
voi käyttää verovaroja tehokkaasti ilman tietoa palvelujen
tuotantokustannuksista.
Kuntiin on saatava nopealla aikataululla valtiovarainministeriön johdolla yhteinen
malli palvelujen tuotantokus-
tannusten laskemiseen. Kunnilta tulee edellyttää tämän
yhteisen mallin käyttöä.
Mallin tavoitteena on saada
julkisen sektorin ja yritysten
palvelutuotannon hinnat vertailukelpoisiksi.
Palveluseteli uudistaisi palvelujen tuotantoa ja säästäisi
nopeasti julkisen talouden
menoja. Jos kaikki Etelä-Savon kunnat käyttäisivät saman määrän palveluseteleitä
asukasmäärään suhteutettuna
kuin Jyväskylän kaupunki,
niin yhteenlaskettu teoreettinen säästö olisi lähes 2 miljoona euroa.
Etelä-Savon Yrittäjät ry:n
syyskokouksen kannanotto
Toimitusjohtaja
Mirja Haavikko
Puheenjohtaja
Nina Rasola
Kestotilaus 2015: 55,00 €/vuosi sis. alv 10 %
Määräaikaistilaus: 60,00 €/vuosi sis. alv 10 %
Ilmoitushinnat :
Tekstin jälkeen alk. 0,79 €/pmm + alv 24%
Palveluhakemisto alk.11,80 €/kerta +alv(3 kk jakso)
Ristiinan markkinat 10,00 €/5 riviä (yksityishenk.)
Ristiinalainen torstaina lokakuun 22. päivänä 2015
3
Mikkeli tähtää nollatulokseen
UPM ottaa lisää väkeä
Pelloksellekin
Valtionosuuksien odotetaan kasvavan,
kiinteistöveroa nostetaan
U
Timo Halonen esitteli ensimmäisen talousarvion Mikkelin kaupunginjohtajana. Omien sanojensa mukaan ”liikkuvaan junaan
hypänneen” Halosen tavoitteena on nollatulos vuodelle 2016. Talousarvion julkistamista olivat seuraamassa muun muassa
demareiden Arto Seppälä ja keskustan Seija Kuikka.
M
ikkelin kaupungin ensi vuoden
talousarvion käsittely on saatu vaiheeseen,
jossa lautakuntien esitysten
pohjalta kasattu virkamiesesitys lähtee seuraavaksi kaupunginhallituksen pöydälle,
jossa talousarviota käsitellään
ensimmäistä kertaa ensi viikon
maanantaina.
- Kuosi on löytynyt ja pystymme tasapainoisen esityksen tekemään ensi vuodelle.
Tavoiteltu nollatulos on mahdollinen, mutta toki budjetissa
omat riskinsä ja haasteensa on,
totesi tuore kaupunginjohtaja
Timo Halonen esitellessään
ensimmäistä budjettiversiota
tiedotusvälineille viime viikon
perjantaina.
Kaupunki aikoo päästä
tavoitteeseen vuonna 2016
tiukalla taloudenpidolla, maltillisilla investoinneilla ja rakenteellisilla muutoksilla.
Lisätuloja talousarviossa
pyritään saamaan esimerkiksi
kiinteistöverotusta korottamalla. Kiinteistöverotus nousee kaikissa kiinteistöveroluokissa 0,1 prosenttiyksikköä.
Kaupungin talousarviotiedotteessa todetaan, että ”kiinteistöverotus nousee maltillisesti”.
Tästä voinee olla montaa mieltä, kun asian kääntää selkokielelle. Kun nyt esimerkiksi
vakituisen asuinrakennuksen
kiinteistöveroprosentti nousee 0,55 prosentista 0,65 prosenttiin, niin se tarkoittaa että
kiinteistövero nousee omakotiasujalla yli 18 prosenttia.
Kiinteistöveron korotuksilla
lasketaan saatavan noin 2,1
miljoonaa euroa lisätuloja.
Lisätuloja noin kahden miljoonan verran talousarvioon
on kirjattu valtionosuuksien
kasvun varaan. Kaupunginjohtajan mukaan valtionosuuksien kasvu perustuu Kuntaliiton
arvioihin ja että niitä kasvattaa
kaksi samanaikaisesti osuvaa
indeksitarkistusta.
Tulopuolella kaupungin
kassa kilahtelee entistä useammin myös eri taksojen osalta,
joita ollaan nostamassa siten,
että tuottotavoite on noin miljoona euroa.
- Näillä tulopuolen kasvattamisilla ollaan päästy siihen,
että kohtuullisen pitkälle pystytään vastaamaan niihin esityksiin, joita lautakunnat ovat
tehneet, Halonen ynnäsi.
Menopuolella kuria aiotaan
vaatia erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Sotesektorille on suunnnitteilla
muun muassa vastaavanlainen
palveluverkkoselvitys,
joka
on juuri tehty koulu- ja varhaiskasvatussektorilla. Myös
sote-palveluiden palvelutasoja
aiotaan tarkastella. Sosiaali- ja
terveystoimen odotetaan tehostavan toimintaansa 4,9 miljoonalla eurolla.
Investointitaso maltillinen
Kaupungin lainamäärä kasvaa
tilikauden aikana 3539 euroon
asukasta kohden. Investointien nettotaso on vuonna 2016
noin 23,8 miljoonaa euroa.
Koska investointeja ei pystytä
kattamaan tuloilla, joudutaan
ottamaan lisälainaa. Mikkeli
velkaantuukin ensi vuonna
noin neljä miljoonaa euroa
lisää. Lainamäärän lisääntyminen johtuu pääosin vedenpuhdistamoinvestoinnista. Muita
seuraavan ja tulevien vuosien
suuria investointeja ovat muun
muassa useampienkin koulujen korjaukset ja laajennukset,
Naisvuoren uimahallin peruskorjaus, Kirkonvarkauden
asuinalueen
rakentaminen
sekä esimerkiksi valtatie 5:n
Mikkelin kohdan korjaaminen.
Menopuolella myös rekrytointien osalta aiotaan
olla tiukkana. Eläkkeelle
jäävien tilalle rekrytoidaan
laskennallisesti vain joka toiseen tehtävään uusi työntekijä,
millä tavoitellaan noin 1,75
miljoonan euron säästöjä.
Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan budjetin tiukkuus
on aiheuttanut paljon keskustelua. Esimerkiksi ristiinalaisen
Ari Montosen vuosikymmeniä ohjastama kirjastoauto pysähtyy ensi vuoden vaihteessa, kun määrärahaa autolle ei enää
ensi vuodelle ole.
Poliittinen johto
varovaisen positiivinen
Poliittiselta johdolta kaupunginjohtajan talousarvio sai
tuoreeltaan vielä melko varovaisia linjauksia.
- Kaupunginhallituksen puheenjohtajana tämä on kyllä
esitys, jonka takana voi seisoa.
Suhteellisen hyvillä kompromisseilla on saatu tulonlisäyksiä, joilla paikataan lautakuntien esityksiä, pyöritteli
keskustan Seija Kuikka.
- Varmasti meillä ryhmänkin sisällä tästä kritiikkiä tulee,
esimerkiksi kiinteistöveron
osalta. Mutta kyllä olisi ollut
lautakuntien vaikea löytää
enempää (leikkauksia), hän
jatkoi.
Kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja, demareiden Arto Seppälä
kohdisti huolensa kulttuuri-,
nuoriso- ja liikuntalautakunnan tiukkaan budjettiin sekä
toisaalta sote-puolen toistuviin ylityksiin, erityisesti
erikoissairaanhoidon osalta.
Hallituksen toinen varapuheenjohtaja Olli Nepponen
(kok.) kuvaili esitystä tasapainoiseksi, mutta sen toteutumisen ”vaativan rakenteellisia
uudistuksia”.
- Tarvitsemme Mikkeliin
erityisesti elinvoimaa parantavia hankkeita, joilla luodaan
yrityksiä ja niiden myötä työpaikkoja. Ja toisaalta työllisyydenhoidon kulut erityisesti
pitkäaikaistyöttömien osalta
on saatava kuriin, Nepponen
linjasi.
Niko Takala
PM käynnistää vuodenvaihteessa oppisopimuskoulutuksen
vaneritehtaillaan Savonlinnassa, Joensuussa ja Ristiinassa
Pelloksen tehtailla. Tarjolla on
yhteensä noin 60 paikkaa kaksivuotiseen levyalan ammattitutkintoon tähtäävään koulutusohjelmaan. Suurin ryhmä,
noin 40 opiskelijaa aloittaa
koulutuksen Savonlinnan vaneritehtaalla, jossa siirrytään
kannattavuuden parantamiseksi viisipäiväisestä tuotantoviikosta kuusipäiväiseen. Joensuun tehtaalle haetaan noin
10 opiskelijaa ja Pelloksen
tehtaille noin 10. UPM varmistaa näin osaavan henkilöstön saannin eläköitymisten ja
lisääntyvän tuotannon vuoksi.
- Meillä Pelloksella kyseessä on lähinnä varautuminen
luonnolliseen
poistumaan.
Määrä ei ole tarkentunut tuosta, eli noin 10 henkilöä meillä
on edelleen haussa, Pelloksen
vaneritehtaiden tehtaanjohtaja
Tommi Takanen sanoo.
Pörssiyhtiöiden viestintäsäädöksiin osavuosikatsausta edeltävänä niin sanottuna
”hiljaisena aikana” vedoten
Takanen ei pysty tällä hetkellä kommentoimaan Pelloksen käyntisuunnitelmia. Tällä
hetkellä Pellos 1 –tehdas on
viisipäiväisessä käynnissä.
UPM:n Henkilöstöjohtaja
Heikki Räty näkee käytännön
työssäoppimisella ja tutkintotavoitteisella opiskelulla etuja
niin työnantajalle, mutta myös
opiskelijalle itselleen.
- Oppisopimusaikana opitaan monipuolisesti kyseisen
työpaikan tehtäviä ja ammattitaito osoitetaan useissa
eri tehtävissä. Monipuolisen
ammattitaidon omaavat työntekijät ovat tässä avainasemassa. Heidän osaamisensa eri
työtehtävistä tuo mukanaan
joustavuutta
tuotantoon.
Kokonaisvaltaisempi prosessituntemus auttaa ymmärtämään myös eri työvaiheiden
laadulliset vaatimukset. Lisäksi monipuoliset työtehtävät tuovat työhön vaihtelevuutta ja mielekkyyttä, mikä
tukee työhyvinvointia, Räty
painottaa.
Tällä hetkellä UPM:n vaneritehtailla jo käynnissä olevissa
oppisopimusryhmissä opiskelee noin 50 henkilöä. Haku
Tulevaisuuden vaneriammattilainen –oppisopimuskoulutukseen käynnistyi tämän viikon maanantaina ja se kestää
8.11. saakka.
Niko Takala
UPM:n Pelloksen vaneritehtaiden tuotanto on pyörinyt viime
vuodet hyvin. Nyt tehtaalle haetaan uusia vaneriammattilaisia oppisopimuskoulutuksen kautta. Tässä tehtaanjohtaja
Tommi Takanen (oranssi takki) esittelemässä tehdasta kansanedustajaehdokkaille viime tammikuussa.
Kuva: Ristiinalaisen arkisto / Niko Takala
”ESE-kaavat” nähtävillä
M
ikkelin kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 5.10.
Ristiinan alueella meneillään
olevia asemakaavamuutoksia.
Kahdessa kaavamuutoksessa
on kyse Etelä-Savon Energian
lämpölaitosten toiminnasta.
Toisella
kaavamuutoksella
mahdollistettaisiin kokonaan
uuden lämpölaitoksen rakentaminen Kitereentien varteen
(ks. tarkemmin esimerkiksi
Ristiinalainen 27.8.2015 ja
3.9.2015) ja toinen kaavamuutos koskee olemassa olevan
koulukeskuksen lämpölaitok-
sen liittämistä samaan aluelämpöverkkoon suunnitellun
lämpölaitoksen kanssa sekä
koulukeskuksen lämpölaitoksen kehittämisen esimerkiksi
aurinkokeräimien myötä.
Kaavat selostuksineen ovat
nähtävillä 13.11. saakka kaupungin virastotalolla (Maaherrankatu 9-11, 3. kerros)
sekä kaupungin nettisivuilla
kaupunginhallituksen kokouksen 5.10.2015 pöytäkirjan
yhteydessä.
Niko Takala
Ristiinalainen torstaina lokakuun 22. päivänä 2015
4
Kielten opiskelijasta kirjallisuuden tohtoriksi
Ristiinalaisen Heta Marttisen väitöskirja pohtii fiktion ja todellisuuden suhdetta autofiktioissa
Ristiinalaisjuurinen
Heta Marttinen
väitteli tohtoriksi
kirjallisuuden
alalta. Hänen
väitöskirjansa
käsittelee muun
muassa fiktion
ja todellisuuden
suhdetta kirjallisuudessa.
Kuva:
Saana Tammisto
Menestyjämme
maailmalla
R
istiinasta
lähtöisin
olevista tohtorin arvonimen
saavuttaneista tuorein on varmastikin
Heta Marttinen. Marttisen
kirjallisuuden
väitöskirjan
”Rajan tiloja. Luonnollisuus,
luonnottomuus ja epäluonnottomuus 2000-luvun pohjoismaisissa
autofiktioissa”
tarkastustilaisuus nimittäin
järjestettiin reilu kuukausi
sitten Jyväskylässä. Marttisen
vastaväittäjänä toimi professori Mari Hatavara (Tampereen yliopisto) ja kustoksena
professori Mikko Keskinen
( Jyväskylän yliopisto).
Marttisen väitöstutkimus
yhdistelee kertomuksen tutkimuksessa paljon käsiteltyjä
kysymyksiä fiktion ja todellisuuden sekä todellisen tekijän
ja fyysisen kertojan suhteesta,
kertojan luotettavuudesta sekä
kertomuksen oletetusta luonnollisuudesta ja mahdollisesta
luonnottomuudesta. Tutkimusaineisto muodostuu autofiktiosta, joka on yksi omaelämäkerrallisen kirjallisuuden
muodoista. Tutkimuksessa
tarkastellaan myös niitä tapoja, joilla kirjailija hyödyntää
omaa persoonaansa kerto-
muksensa materiaalina tai
fiktionalisoi oman elämänsä,
toisaalta mahdollisia syitä sille, miksi näin tehdään.
Marttisen väitöstyötä ovat
rahoittaneet
Jyväskylän
yliopiston
humanistinen
tiedekunta, Taiteiden ja
kulttuurin tutkimuksen laitos,
Suomen Kulttuurirahasto sekä
Ellen ja Artturi Nyyssösen
säätiö.
”Työtahti välillä
mielipuolinen”
Heta Marttinen kirjoitti ylioppilaaksi Ristiinan lukiosta
vuonna 2007, valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän
yliopistosta lokakuussa 2011
pääaineenaan kirjallisuus ja
aloitti tämän jälkeen kirjallisuuden jatko-opinnot. Voi siis
varmasti huoletta todeta, että
eteneminen ylioppilaasta tohtoriksi asti on sujunut varsin
nopealla aikataululla. Mutkiakin on kuitenkin matkan varrelle mahtunut, kuten esimerkiksi pääaineen vaihto.
- Valmistuin siis kirjallisuudesta ja tituleeraan nyt itseäni
kirjallisuuden ”post doc” –
tutkijaksi. Mutta itse asiassa
aloitin yliopistourani syksyllä
2007 kielten laitoksella, pääaineena ruotsin kieli, sivuaineena tanskan kieli ja kulttuuri.
Totta puhuen en tuolloin varmaan edes tiennyt, että sel-
lainen oppiaine tai tieteenala
kuin kirjallisuus on olemassa,
Marttinen tuumaa Ristiinalaiselle sähköpostihaastattelussa.
Kirjallisuuden olemassaolo
oppiaineena selvisi kuitenkin
nopeasti, ja jo ensimmäisen
opintovuoden syksynä Marttinen aloitti kirjallisuuden sivuaineopinnot.
- Pääaineeksi kirjallisuus
vaihtui toisen vuoden alussa,
mutta miksi, sille en voi vieläkään keksiä järjellistä syytä.
Se ainakin on varmaa, että tutkijan ura ei tuossa vaiheessa
todellakaan ollut tavoitteena,
halusin vain äkkiä tutkinnon
ulos ja pois yliopistosta!
Ihan noin ei siis käynyt.
Ajatus jatko-opinnoista Marttisella alkoi kyteä kandi-tutkielmaa tehdessä lukuvuonna
2009-2010.
- Tuosta eteenpäin olenkin sitten edennyt ainakin
näennäisen suoraviivaisesti ja
nopeasti. Kandia seurasi heti
perään gradu, ja väitöskirjan
teon aloitin käytännössä heti
kun gradu oli valmis ja maisterinpaperit taskussa lokamarraskuussa 2011, eli aika
tarkkaan neljä vuotta sitten,
Marttinen ynnää.
Marttinen on omalla laitoksellaan ja oppiaineessaan
saanut kuulla siitä, että hän on
valmistunut poikkeuksellisenkin nopeasti.
- Jotkut väittävät, että minut löytää aina yliopiston
työhuoneelta, oli viikonpäivä ja vuorokauden aika mikä tahansa. Tiedän itsekin,
että tahtini on ollut välillä
aika mielipuolinen, enkä
suosittele sitä kenellekään,
mutta sitä on kuitenkin ollut
helppo ylläpitää, kun tavoite
on ollut selkeä.
- Epäilemättä asiaa on edesauttanut sekin, että olen tehnyt
kaikki opinnäytteeni saman
opettajan, professori Mikko
Keskisen, ohjauksessa. Reilun
kuuden vuoden aikana ehtii
tutustua varsin hyvin, ja kun
henkilökemia toimii, myös
yhteistyö toimii ja ongelmallisistakin asioista voi puhua
suoraan. Lisäksi Mikko ja toinen ohjaajani, Varsovan yliopistossa professuuria hoitava
Mika Hallila ovat olleet alusta
asti paitsi todella kannustavia niin myös ennen kaikkea
käsittämättömän kärsivällisiä
- ennen kaikkea silloin, kun
olen epäillyt ja kyseenalaistanut paitsi väitöstyöni, myös
itseni sen tekijänä. Ilman heidän tukeaan työni olisi jäänyt
kesken ties kuinka monta kertaa. Niin suoraviivaiselta kuin
opintojeni eteneminen kenties
vaikuttaakin, kyllä etenkin
väitöskirjan teko on ajoittain
ollut aikamoista taistelua, ei
helppoa todellakaan, Marttinen myöntää ja ojentaa kiitosta ohjaajiensa suuntaan.
Jatkossakin tutkimuksen
parissa
Väitöstutkimuksen aihe löytyi
tuoreen tohtorin mukaan varsin helposti.
- Olin kiinnostunut kertomuksen teoriasta jo kandivaiheessa ja maisterivaiheessa
puolestaan törmäsin ruotsalaiskirjailija Daniel Sjölinin
romaaniin Världens sista roman, joka on lievästi sanottuna
outo ja kompleksinen ja josta
tein myös graduni.
- Sen myötä aloin kiinnittää
huomiota kertomuksissa ennen kaikkea kerronnan ja kielen
tasolla esiintyviin poikkeuksellisiin ja marginaalisiin piirteisiin. Ja kun juuri noihin aikoihin kertomuksen outoutta ja
luonnottomuutta tutkiva epäluonnollinen narratologia alkoi
nousta kansainvälisesti yhdeksi
keskeiseksi kertomusteoreettiseksi suuntaukseksi, oli selvää,
että haluan liittää oman työni
tuohon keskusteluun.
Lisää merkittävyyttä työhön tuli, kun tutkimusaineisto
rajautui pohjoismaiseen autofiktiiviseen kirjallisuuteen,
joka on ollut yksi pohjoismaisen kirjallisuuden keskeisistä
juonteista parin viimeisen
vuosikymmenen ajan.
- Autofiktiohan siis on yksi
omaelämäkerrallisen kirjallisuuden alalajeista, tunnetuimpia esimerkkejä lienee
Karl Ove Knausgårdin Taisteluni-romaanisarja, Marttinen avaa aihetta.
Hän toteaa myös, että kirjallisuudentutkimuk sessa
on se hieno piirre, että se on
omalla tavallaan sisäänrakennetusti monitieteistä.
- Esimerkiksi oman väitöskirjani tausta on ennen
kaikkea kertomus- ja lajiteoreettinen, mutta paikoitellen
sovellan siinä myös yleistä
kielitiedettä, filosofiaa sekä
freudilaisen psykoanalyysin
teoriaa. Voi ainakin jossain
mielessä kuvitella tietävänsä
paljon kaikesta mahdollisesta! Marttinen naurahtaa.
Aiemmin mainituista väitöskirjan tekemisen hankaluuksista huolimatta Marttinen sanoo hänen ensisijaisen
suunnitelmansa olevan jatkaa
yliopistolla tutkijan hommissa.
- Post doc -hanke on kehitteillä. Pää on tosin ollut
sen verran tyhjä väitöksen jälkeen, että saa nähdä ehdinkö
hakea sille enää tämän syksyn
aikana rahoitusta mistään.
Suhde Ristiinaan edelleen
läheinen
Vaikka Jyväskylässä on Marttisella pyörähtänyt jo lähes
kymmenen vuotta, niin hän
sanoo suhteensa Ristiinaan
olevan edelleen todella läheinen.
Ristiina kt 70 m2
Forsströmintie 5. 3h,k,s. E*.
Siistikuntoinen saunallinen 2/3
krs:n päätykolmio.
-11 remontoitu mm. kylpyhuone
sekä huoneiston seinät ja lattiat.
Lasitettu parveke.
Autopistokepaikka.
Mh. 93.000 €.
531635
- Perhe ja suku ovat kuitenkin siellä, ja kyllä muutenkin
minä itseni edelleen ristiinalaiseksi ja savolaiseksi miellän, vaikka käytännön syistä
olenkin kirjoilla Jyväskylässä.
Mennyttä kesää lukuun ottamatta olen opiskeluaikanani
viettänyt lähestulkoon kaikki
kesät Someella perheeni kesämökillä.
Muistot lukioajoista ovat
jääneet hänelle mieleen ”aika
ristiriitaisina”.
- Arvostan kuitenkin todella
sitä, että minulla oli, ja tämän
päivän ristiinalaisnuorilla on
mahdollisuus käydä lukio Ristiinassa. Huomaan lukeutuvani
pienten lukioiden puolestapuhujiin, eikä ainakaan omalla
urallani pieni lukio ole koitunut
kompastuskiveksi, ehkä pikemminkin päinvastoin.
- Loppujen lopuksi kyse on
kuitenkin omasta motivaatiosta, halusta oppia ja myös uteliaisuudesta. Toisinaan se oma
juttu saattaa löytyä sattuman
kautta. Minulle kävi aikalailla
näin, Marttinen sanoo lopuksi.
Juttusarja kertoo Ristiinan lukiosta tai muutoin Ristiinasta
maailmalle ponnistaneista
menestyjistä. Kenestä meidän
pitäisi tehdä sarjaan juttu?
Vinkkaa menestyjästä akateemisella uralla, yritysmaailmassa, kulttuurissa, urheilussa tai
muilla aloilla osoitteessa www.
ristiinalainen.fi (juttuvinkki),
osoitteeseen [email protected] tai p. 015 33 73 560.
Niko Takala
Ristiina okt 118/149 m2
Kaaritie 11. 5h,k,s. ei e-tod*.
Omalla 900 m2:n tontilla -78
valm. talo isollekin perheelle.
Uusittu mm. vesikate, ikkunat,
ulko-ovi ja lämmityskattila.
Autotalli, -katos, varasto ja
-10 rak. piharakennus.
Mh. 146.000 €.
543738
Jouni Nuutilainen on asunto- ja
muissa kiinteistönvälitysasioissa
tavattavissa Ristiinassa Osuuspankilla
TORSTAISIN pankin aukioloaikana!
Jouni Nuutilainen
myyntineuvottelija
p. 050 573 1257
[email protected]
Suur-Savon
OP-Kiinteistökeskus Oy LKV
Porrassalmenkatu 19, Mikkeli
OP-Kiinteistökeskus
Saman katon alta monta
mainiota palvelua!
Lue lisää
osoitteesta
op.fi/kotiin
OP Suur-Savo
Ajanvaraus p. 010 255 2601
Ajanvaraus p. 010 255 2601
Puhelut 010-numeroon maksavat 0,0835 €/puhelu+0,07 €/min kiinteän verkon lankaliittymästä (hinta ALV 24%)
ja 0,0835 €/puhelu+0,17 €/min matkapuhelinliittymästä (hinta ALV 24%).
Ristiinalainen torstaina lokakuun 22. päivänä 2015
5
Seurakunta investoi yli 800 000 euroa
Ristiinassa kirkkojen kattoja kuntoon, Suomenniemen kirkkoon tullee ilmalämpöpumput
Vuoden 2016 talousarvion
investointiosaan kirkkoneuvosto esittää yhteensä 833 500
euroa. Vuodelle 2017 esitetään
tässä vaiheessa 911 000 euroa,
ja vuodelle 2018 tällä hetkellä
tiedossa oleviin hankkeisiin
723 000 euroa.
Tälle suunnitelmakaudelle
suuria investointeja ovat muun
muassa muiden investointien alta aiemmin eteenpäin
siirretyt Rantakylän ja Lähemäen seurakuntatalojen iv- ja
rakennusautomaatiojärjestelmien uusimiset. Kirkkoneuvosto totesi, että näiden hankkeiden siirtäminen edelleen
sisältäisi sekä sisäilma- että
rakennusten käytön keskeytymisriskejä.
Niko Takala
Ristiinan kirkon ja kellotapulin katto tervataan jälleen ensi
vuonna. Työn kustannusarvio on 55 000 euroa. Tässä tervaustyötä tehdään vuonna 2006.
Kuva: Ristiinalaisen arkisto / Niko Takala
Himalansaaren kyläkirkon vesikatto on paikoin huonossa
kunnossa. Katon korjausta esitetään kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi kiireellisenä investointina. Kirkkoneuvosto
esittää hankkeeseen ensi vuodelle 70 000 euroa. Kuva tämän
kesän Ilta Saimaalla –konserttitapahtumasta.
Kuva: Juho Jolkkonen
M
ikkelin tuomiokirkkoseurakunnan
kirkkoneuvosto käsitteli viime viikon
kokouksessaan investoinnit
vuoden 2016 talousarviossa
ja investointisuunnitelman
vuosille 2017-2018.
Ristiinaa ja Suomenniemeä koskevat investoinnit
liittyvät kirkkoihin. Kirkkoneuvoston esitykset tarvitsevat vielä kirkkovaltuuston
siunauksen.
Ristiinan kirkon ja kellotapulin paanujen tervaus on
tehtävä säännöllisin väliajoin,
ja seuraavan kerran tervaus on
ohjelmassa ensi vuonna. Tervauksen kustannusarvio on
55 000 euroa. Edellisen kerran kirkon ja tapulin katto on
tervattu vuonna 2006.
Himalansaaren
kyläkirkon osalta jo aiemmin oli
taloussuunnitelmassa ulkomaalauksen (kustannusarvio
30 000 euroa), mutta jo ensi
vuodelle kirkkoneuvosto esittää kiireellisenä investointina
vesikaton korjausta, johon on
varattava 70 000 euroa. Tänä
vuonna 100 vuotta täyttäneen
Himalansaaren kirkon vesikatto on päässyt paikoin heikkoon kuntoon.
Suomenniemellä
mentäneen ilmalämpöön
Suomenniemen kirkon lämmitysratkaisuja nykyisen sähkölämmityksen korvaajaksi
sen sijaan on pohdittu jo vuosia. Maalämpöön siirtymisestä on tehty useita selvityksiä
kahden viime vuoden aikana.
Museovirasto ja kirkkohallitus
suosittelivat Suomenniemen
kirkkoon vuonna 2013 tehdyn
katselmuksen yhteydessä lämpötila- ja kosteusmittausten tekemistä kirkkosalissa eri vuodenaikoina ennen mahdollisia
muutostöitä, sekä pitäytymistä nykyiseen tapaan penkkien
alle sijoitettaviin lämpöpatte-
reihin vuonna 2012 laadituista
suunnitelmista poiketen. Syynä on kosteus-/lahoamisvaurioiden riski kirkon yläpohjarakenteissa, mikäli uudelle
järjestelmälle asetettaisiin tavoitteeksi yli 20 asteen tasainen lämpö koko kirkkosaliin
aiempien suunnitelmien mukaisilla seinille asennettavilla
pattereilla. Penkkien alle sijoitettavilla pattereilla lämpö
oltaisiin saatu kohdennettua
kirkkovieraisiin tilaisuuksien
aikana. Suomenniemen alueneuvoston kanssa on todettu
vuonna 2013, että koska optimaalisen lopputuloksen saavuttaminen lämmitysratkaisun
osalta edellyttää mainittuja
kirkon sisätilojen lämpötila- ja
kosteusmittauksia, hankkeen
toteutus oli perusteltua siirtää
niiden toteuttamisen jälkeiseen aikaan. Kustannusarvio
maalämpövaihtoehdolle on
arvioitu vuosien 2015-2017
investointi-suunnitelmassa
200 000 euroksi. Tänä syksynä
tehtyjen tarkempien suunnitelmien mukaan olisi kuitenkin varauduttava noin 284 000
euron kustannuksiin, jolloin
takaisinmaksu-ajasta
tulisi
kirkkoneuvoston mukaan huomattavan pitkä. Tällä hetkellä
lämmityskulut Suomenniemen kirkosta ovat keskimäärin
noin 12 000 euroa vuodessa.
Saamiensa selvityksien perusteella kirkkoneuvosto totesi,
että ”hankkeen toteuttamista
maalämpönä on vaikea esittää
toteutettavaksi”. Vaihtoehtoiseksi ratkaisuksi esitettiinkin
kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi ilmalämpöpumppuihin
perustuvaa järjestelmää, jonka
kustannukset asettuisivat 50
000 euron tasolle ja takaisinmaksuaika 5-6 vuodeksi.
Hautaustoimen osalta Ristiinan ja Suomenniemen hautausmaille hankitaan uudet
jäteastiat sekä lasi- ja metalliastiat.
Puputtaja nauratti Lännen Tuvalla
S
unnuntaina Närhilän
kylätalolle Lännen Tuvalle saapunut parikymmenpäinen yleisö sai nauttia
laadukkaasta ja hauskasta monologista, kun näyttelijä Ismo
Kotro esitti Reijo Honkosen
kirjoituksiin pohjautuvan ”pakinamonologin” Puputtaja.
Näytöksen aikana Kotron esittämä kirjoittajahahmo pohti muun muassa niin
insinööri(e)n
vaikutusta
maailman kehitykseen aina
Aatamin ja Eevan päivistä
alkaen (ihmisellähän on kova kiire tulevaisuuteen ja sen
helppoon elämään), perhesuhteita (tyttären ja äidin suhde
ei voi koskaan toimia, koska
tytär jumaloi isäänsä, jota äiti
taas ei voi sietää) kuin tarinan
kirjoittamisen hankaluuttakin
(kustantaja kun haluaisi että
romaanissa tapahtuisi muutakin kuin että päähenkilö
katsoo ikkunasta maisemaa ja
ottaa välillä jääkaapista syömistä)… Saipa osansa myös
esimerkiksi joulupukki, jonka
mahdollista kiltteysmittaria ja
sen korrelaatiota toivottujen
lahjojen saamiseen pohdittiin.
Niin, ja ehkä kaikkein tärkeimpänä. Näytelmässä otettiin kantaa siihen, että yhteiskunnallisessa keskusteluissa
muistetaan kyllä tuoda esille
se, että pieniä lapsia tai edes
koiria ei saa jättää autoon yksin,
mutta entäs miehet? Suuri on
se autoihin tunneiksi unohdettujen miesten määrä, joiden
vaimot ovat lähteneet ”vain
pistäytymään” verhokangaskaupoilla!
Niko Takala
Näyttelijä Ismo Kotro esitti
Reijo Honkosen kirjoittamiin
teksteihin perustuvan
monologin Lännen Tuvalla
viime sunnuntaina.
Ristiinalainen torstaina lokakuun 22. päivänä 2015
6
L I I K E - J A P A LV E L U H A K E M I S T O
ristiinanapteekki.fi
Ristiinan apteekki
Brahentie 16 | 015 740 7700 | ma-pe 8.30–18 ja la 8.30–14
Suomenniemen
apteekki
Kirkonkyläntie 16
015 666 470
ma-pe 9–15
AVPK HUOLTO OY
(Pellosniemen auto- ja pienkonekorjaamo)
0500 753 522 Kouvolan th, Mataristontie 2 A
. Henkilö- ja pakettiautojen katsastus- ja määräaikaishuollot
. Pienkonekorjaukset, kaikki merkit . Ilmastointihuollot
. Vikadiagnosoinnit monimerkkitesterillä
Tilitoimisto
Brahentie 34, 52300 Ristiina
044 7373 558 www.saimaantilitalo.fi
Valtuutettu Mercury, Mercruiser, Mariner,
Husqvarna, Jonsered, Solifer huolto
Kolarikorjaukset n Maalaukset n Muovikorjaukset
Tuulilasien vaihdot ja korjaukset
n Vahinkotarkastukset / vakuutusyhtiöt
n
RISTIINAN KUKKA
JA HAUTAUSPALVELU
ti-pe 9-17
la
9-13
su - ma suljettu
Brahentie 48
(015) 455 440
MÄNTYHARJUN
HAUTAUSPALVELU
avoinna
ajanvarauksella
n
ALANGON
Keskustie 6
040 353 7114
www.ristiinankukka.fi
Rakennustyöt, peltimyynti, yrittäjä
HEIKKI TIIHONEN 050 360 9761
Peltityöt ja peltimyynti
MARKO TAIPALINEN 045 890 0464
KSET
SPELLITY
RAKENNU
T
LLITYKSE
PIIPUNPE
MAPELLIT
KONESAU
MONTIT
KATTORE
Porrassalmenkatu 1, Mikkeli
savonmestarit.fi
[email protected]
JTT-Maalauspalvelut
v sisä- ja ulkomaalaukset v pintaremontit
Jouni Tuukkanen
050 449 1337
autokorityö
Jani Alanko
040 732 6788
Yövedentie 39, Ristiina
www.autokorityo.fi
Kuljetus- ja Konetyö ViitiKKa
•lavettikuljetukset
•purkutyöt
•kuljetuspalvelut
•maanrakennustyöt
•lokakaivojentyhjennys
•jätevesijärjestelmienmyynti
•teidenhoito
0500293967
0500948604
www.viitikka.com
[email protected]
Autokorjaamomaalaamo
MARKKU HEIKKILÄ
r r
F H
y
s ie
io ro
te n
ra ta
pr
ia S
, p
-o in
ha
ja lM
u
k o
s su
e
t e
r s
Y le
kk
s ä
il tu
ö
ll tk
is i
e m
t u
tu k
ks
ip te
o
h
ja
ll
is
e
t
•Huollot
•Moottori- ja peltikorjaukset
•Ruostevaurioiden korjaukset
•Hiekkapuhallus Maalaus
•Rengastyöt Myös raskaskalusto
Suomenniemi, Porolampi
(015) 458 646, 0400 529 521
fysioterapeutti
Riitta Hassinen
p. 0400 552 770
koulutettu hieroja
Veera Koppi
p. 045 1393 653
[email protected]
Brahentie 10, Ristiina
Ma-pe 9-16
PESULAPALVELUT
VILLI APILA
- Pesula, siivous
- Matkahuolto-asiamies
Brahentie 52
Ma-pe 9.00-16.30
vS
ao
ra it
aa
a ja
ik
a
!
RISTIINAN
FYSIKAALINEN
HOITOLAITOS
040 7074 107
KuntoKartano
.fi
Puh. 050 4620 428
Kaisa Pöyryntie 1
ASIANAJOTOIMISTO
KUUKKA & TIAINEN OY
* riita- ja rikosasiat (myös oikeusapuasiat)
* perunkirjoitukset, pesänselvitykset,
perinnönjaot, ositukset
* testamentit, edunvalvontavaltakirjat ym asiak
* yritysten kaikki lakiasiat
Varatuomari Markku Toukkari
Tavattavissa Ristiinassa
Puh. 050 375 3118
[email protected]
Ristiinalainen torstaina lokakuun 22. päivänä 2015
7
ta pa h t u m i a
s e u r at t o i m i vat
Kaikkien Mikkelin ristiinalaisten vanhusten yhteiset
HIRVIPEIJAISET
su 15.11. Vaarinsaaressa
Tuderuksentie 2, Ristiina
Ohjelma:
klo 11.00 Ruokailu
klo 12-14.00 Tanssit
klo 13.30 Päiväkahvit
Ilmoittautuminen ruokailun ja kuljetuksen vuoksi
9.11. mennessä Anja Torniainen p. 040 861 3328.
Kuljetuksen järjestävät hirviseurueet
Lämpimästi tervetuloa!
Mikkelin kaupunki vanhustenpalvelut Ristiina,
Hirviseurueet ja Martta -tiimi
Kutsumme maanvuokraajat, kyläläiset,
jäsenet ja naapuriseurojen edustajat
Ollikkalan Eräveikot ry:n
HIRVIPEIJAISIIN
la 31.10.2015 klo 13 alk. seuran majalle.
Ruokailu klo 13-15.00
Tervetuloa.
Vitsiälän kyläseura. Torstaina 29.10. klo 18-20.30
Sampolassa aiheena hätäensiapu. Suomen punaisen
ristin Ristiinan ensiapuryhmä esittelee elvytystä ja
muita hätäensiavun taitoja.
Kaikki tervetuloa, kahvitarjoilu!
Hangastenmaan maa- ja
kotitalousseura.
Aloitellaan syksyn toimintaa
kokoontumalla Elisa ja Juha
Pyyllä to 29.10. klo 18.30.
Tervetuloa!
Korhola-Heramäen Martat. Pikkujoulu la 5.12. klo
13.00. Katsotaan ensin Mikkelin Teatterissa Saiturin
joulu (jäsenille ilmainen) ja
sen jälkeen syödään Bistro
Vileessä (teatterin alakerrassa)
omakustanteinen
kolmen ruokalajin menu.
Ilmoittaudu to 12.11. mennessä Raunille 0400 715200
tai Eijalle 050 3544420.
Kerro
erikoisruokavaliot
ja valitsetko liha- vai kalaruoan sekä tarvitsetko kyydin. Tervetuloa martat ja
marttojen ystävät joukolla
mukaan!
Ristiinan Rinkka. Kuntosali-ilta jatkuu su 25.10.
klo. 18.00 Entinen taksa ja
uusia laitteita! Tervetuloa
mukaan!
Naisten lentopallon 2-sarjaa
Ristiinan koulukeskuksen isossa salissa
su 25.10. klo 18
RiU Volley Ladies
Passarit (Mikkeli) Liput 3€
* Kahvio * Arpajaiset
Otteluisäntänä:
VUOKRATTAVANA
Siisti yksiö 33 m palvelujen
äärellä. Lasitettu parveke ja
autopaikka. puh. 050 3435 945
2
Mikkelin
seudun
Omaishoitajat ja Läheiset
ry to 29.10. klo 10-11 Virkistystä aamupäivään - sauvajumppaa rantapuistossa,
jonka jälkeen keittolounas
lounaskahvila Groovessa.
Ohjaajana Mervi Hotokka
Mikkelin
liikuntapalveluista. Mukana Päivi Liukkonen. Omaishoidettavan
sijaishoito
sauvajumpan
ajaksi tied. Anja Torniainen
p. 0408613328
Kuomiokosken kylätoimikunta. Kyläkokous Kuomapirtissä to 22.10. klo 18.
LIIKE- JA
y
y
y
y
[email protected]
kotisiivoukset
yrityssiivoukset
pesulapalvelut
mökkihuolto
Sirpa Pöntinen 0400 533 703
Timo Pöntinen 0400 677 264
Keskusta kaikille avoin
kuntalaiskeskusteluilta ke
28.10. klo 19 Kisakaari, Pellosniemi. Paikalla kaupunginjohtaja Timo Halonen,
valtuutettuja sekä lautakuntien ja liikelaitosten
jäseniä. Kahvi/teetarjoilu
alkaen klo 18.30. Tervetuloa.
Ristiinan
Kameraseura
kokoontuu ma 2.11. klo
17.30
poikkeuksellisesti
Ristiinan kirjastolla, Brahentie 34. Teemana Kuvia
meiltä ja muualta näyttelyn
avajaiset. Tervetuloa.
Ristiinan
reserviläiset/
upseetit. Yhteinen kerhoilta pidetään ma 26.10.
klo 18.00 rautian yläkerrassa. Yhteiset asiat
sekä Matti Puhakan esitelmä ”Kosoniemen piru
1800-luvulla”.
Ristiinan Läntisen Maaja Kotitalousseura ry:n
ompeluseura Kirsi ja Jouni
Olkkosella to 29.10. klo
18.30.
Vitsiälän Martat ystävineen. Joulukorttien tekoa
Sampolassa Maikki-Noora
Karvisen ohjaamana ti
17.11. klo 17.30. Laitahan
kalenteriisi!
m y y tävä n ä
ROINILAN LIHATILAN
LIIKKUVA LIHATISKI
Ristiinan torilla
keskiviikkona 12.30-13.15
0400 872 461
tänäänTo 22.10. klo 9-12
To 29.10. klo 9-12
RISTIINAN ALUESEURAKUNTA
To 22.10. klo 18 Kanttorien konsertti kirkossa ”
Syksyn säveliä”
Su 25.10. klo 14 Seurat
Saara Leinosella, Tuderuksentie 7 as 3. Jyrkämä,
Tiainen. Kahvitarjoilu Parikanniemen työn hyväksi
Su 25.10 klo 17 Tuomasmessu kirkossa. Rossi,
Kälviä, bändi ja kuoro,
messuryhmä, kirkkokahvit.
(Huom! Ei messua klo 10)
Ma 26.10. klo 18 Sisälle
sanaan –luento Valon
salissa. 2.Tess. 3. luku
”Laittomuuden ihminen ja
pelastukseen valitut”, Matti
Manninen
To 29.10. klo 11 Seurakuntakerho srk-keskuksessa. Lounas 8 €. Mukana
Kari Rossi
Kastettu: Anna Elina Lyngedal
Ma 26.10. klo 12 Lännen
lähetys- ja diakoniapiiri
Leila Strengelillä Koljolan
Vehkalammella, Wilhartintie 44
kokouk si a
Ristiinan reservinupseerit ry:n syyskokous
pidetään kerhohuoneella (entinen paloasema)
torstaina 12.11.2015 klo 18.00.
Käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat.
Johtokunta kokoontuu 1/2 tuntia ennen.
Tervetuloa kokoukseen! Johtokunta
Ristiinan Kameraseura ry:n sääntömääräinen syyskokous
pidetään ma 9.11.2015 klo 17.30 kerhotilassa, Linnantie 2, Ristiina.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kokousasiat.
Tervetuloa, hallitus.
Eläkeliitto Ristiinan yhdistys ry.
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS
MartanBaarin kabinetissa 3.11.2015 klo 12.
Kahvitus alkaa klo 11.30.
Tervetuloa Hallitus
Innalan osakaskunnan varsinainen kokous
pidetään lauantaina 7.11.2015 klo 12.00
Harri Väisäsen kesäasunnolla, Jukolankaarre 82.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Kokouksen pöytäkirja on nähtävillä Harri Väisäsellä.
Pullakahvitarjoilu. Tervetuloa joukolla mukaan!
Ristiinan Rinkka ry:n sääntömääräinen
SYYSKOKOUS
torstaina 5.11.2015 klo 18.00 Konnalahdessa,
Heikkilällä, Konnalahdentie 537, 52420 Pellosniemi.
Käsitellään sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat.
Kahvi- ja teetarjoilu. Kimppakyyti Shell Expressasemalta,
Brahentie 42, klo 17.30.
Johtokunta
P A LV E L U H A K E M I S T O
tietokoneet
puhelimet
liittymät
huolto
0201 980 280
www.mikrohai.com
[email protected]
Brahentie 16, 52300 Ristiina
TORSTAINA 22. LOKAKUUTA 2015
Toimitus
ilmoitukset
tilaukset
Puh. (015) 3373 560
[email protected]
[email protected]
Ristiinan Pallon kausi päätökseen Voitolla kohti paikallistaistoa
R
istiinan Pallon juniorijoukkueet laittoivat
mennen kauden pillit
pussiin viime keskiviikkona.
Seuran juniorikauden päättäjäisiä vietettiin koulukeskuksella mehun, kahvin ja munkin
sekä palkitsemisten merkeissä.
Joukkueet kertasivat valmentajiensa ja joukkueenjohtajiensa johdolla mennyttä kautta
sekä hieman pistetiin ajatuksia jo seuraavaankin kauteen.
Juniorijoukkueita RiPalla oli
tällä kaudella yhteensä kahdeksan (joista C-tytöt yhdessä
naisjoukkueen kanssa).
R
Edustus palkitsi parhaitaan
Myös Ristiinan Pallon edustusjoukkue pisti kautensa pakettiin, kun joukkueen päättäjäisiä vietettiin Metsälinnassa
viime lauantaina. RiPa päätyi
Kaakon nelosessa viidenneksi.
Kauden onnistuneista suorituksista palkittiin: Paras maalintekijä: Miska Lahti, Kauden paras: Antti Pulkkinen,
Kauden tulokas: Jesperi Tirronen, Puolustuksen lukko:
Mika Hurskainen ja Henkan
pytty (valmentajan luottopelaaja): Jukka Honkanen.
Niko Takala
RiPa:n
edustusjoukkueesta
palkittiin kauden
parhaana pelaajana
Antti Pulkkinen.
RiPan juniorikauden
päättäjäisissä
pienimpiä junnuja
palkitsemassa
joukkueen
valmentaja
Janne Roponen.
Veera Louhivuoren
syöttövuorot olivat
käännekohtia ottelun
kolmannessa erässä.
2
99
Katso vinkit: foodie.fm
Saarioinen
Porsaan lehtipihvi 2 kpl
240 g (12,46/kg)
istiinan Urheilijoiden
Volley Ladies nappasi
kauden toisen voittonsa lentopallon kakkossarjassa,
kun RiU kaatoi kotisalissaan
viime lauantaina hollolalaisen
Salpiksen erin 3-1 (25-13, 2125, 25-20, 25-18).
Ensimmäinen erä kaatui
RiU:n laariin lähes näytöstyyliin, kun vastustajan hiivittyä
lähietäisyydelle pisteisiin 119, RiU otti aikalisän ja Marika
Lyytikäisen syöttövuorolla
kotijoukkue nousi jo ratkaisevan tuntuiseen 19-11 johtoon
ja lopulta selvään 25-13 erävoittoon.
Toinen erä kuitenkin toi
kuitenkin ristiinalaisille hankaluuksia. Esimerkkinä käy
vaikkapa Salpiksen passari
Laura Hämäläisen vaikeat
syötöt, joiden myötä RiU:n
vastaanotto oli ongelmissa.
Kotijoukkue nousi kalkkiviivoilla vielä taistelemaan erävoitosta lukuihin 21-22, mutta
lopussa taas Salpis karkasi syötöllä erävoittoon.
Kolmannen erän yksinä
käännekohtina toimivat koti-
13
95kg
Rainbow
Savukirjolohifilee
n. 700 g
joukkueen tehokkaimpana pelaajana häärineen Veera Louhivuoren syöttövuorot, joiden
myötä RiU otti tukevaa johtoasemaa. Erä RiU:lle 25-20.
Neljäs erä aaltoili taas joukkueelta toiselle molempien
tehdessä näyttäviä pisteputkia.
RiU:n hyökkäystehoja nipisti myös Salpiksen hyvin toiminut kenttäpuolustus, joka
tuntui välillä noukkivan kaikki
kotijoukkueen iskut. Lopulta
Lyytikäisen yhdeksän pisteen
syöttöputki sekä muun muassa
RiU:n parhaana palkitun Saila
Häkkisen onnistuneet hyökkäykset käänsivät erän ”meijän
joukkueelle”. Näin pisteet kotiin erin 3-1.
Erityiskiitoksen RiU:n valmentaja Mika Leinonen heitti otteluraportissaan äänekkäälle yleisön kannustukselle.
Kannustusta tarvitaan taas tulevana sunnuntaina 25.10.,
kun RiU VL kohtaa tiukassa
paikalliskamppailussa Mikkelin Passarit klo 18 alkavassa
ottelussa.
Niko Takala
069
Rainbow
Ranskanperunat
450 g, pakaste
(1,53/kg)
www.foodie.fm
2
0
99kg
49
0
Alankomaat
Jonagold
Omena
1. lk.
1
49
Suur-Savon
Leipomo
Riisipiirakat
6 kpl/288 g
(5,17/kg)
Atria
Kunnon Grillinakki
840 g (2,96/kg)
S-market Ristiina
puh 015 206 2395
Omistajan käyntikortti
Cotsa Rica
Rainbow
Banaani
1. lk.
99kg
aSyksyn lank
t
valikoima ny
an
parhaimmilla
Palvelemme ma–pe 7–21,
la 7–18, su 12–18
0
89
Rainbow/Kotimaista
Peruna-, italian- tai
punajuurisalaatti
400 g (2,23/kg)
2
98
Meira
Kulta Katriina
kahvi
500 g (5,96/kg)
0
99
Kotimaista
Puolikarkea
vehnäjauho
2 kg (0,50/kg)