docHyvät käytännöt 2012–2015 Bäst praxis 2012–2015
download 
Report Transcription
Hyvät käytännöt 2012–2015 Bäst praxis 2012–2015
Hyvät käytännöt 2012–2015 Bäst praxis 2012–2015 Best practices 2012–2015 2 EMMA & ELIAS -OHJELMA /HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2012–2015, sivut 4–17 Emma & Elias on RAY:n avustusohjelma (2012–2017) lasten ja perheiden hyväksi. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa. Se kokoaa yhteen järjestöjen projekteja, joilla edistetään lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Ohjelman avulla pyritään parantamaan yläkouluikäisten (15 vuotta) ja sitä nuorempien lasten kasvuolosuhteita. Tähän oppaaseen on koottu ohjelman hankkeiden ja toimintojen tuottamia hyviä käytäntöjä. Lisätietoja: [email protected] ja www.emmaelias.fi EMMA & ELIAS PROGRAM /BÄST PRAXIS 2012–2015, sidorna 18–30 Emma & Elias är Penningautomatföreningens (RAY) stödprogram för barn och familjer. Programmet genomförs i samarbete med Centralförbundet för Barnskydd. Med hjälp av understödsprogrammet Emma & Elias (2012–2017) utvecklas och stärks tillvägagångssätt som lämpar sig för allmännyttiga organisationer för främjande av barns och deras familjers hälsa och sociala välfärd, samt görs de här tillvägagångssätten mångsidigare. Programmet fokuserar på att förbättra uppväxtförhållanden för barn i högstadieåldern (15 år) och yngre. I denna handbok presenteras bäst praxis som projekten och funktionerna i programmet har tagit fram. Kontakt: [email protected], www.emmaelias.fi EMMA & ELIAS PROGRAMME /BEST PRACTICES 2012–2015, pages 31–44 Emma & Elias is RAY´s funding programme for children and families. The programme is coordinated jointly by Finland’s Slot Machine Association (RAY) and Central Union for Child Welfare (CUCW). The Emma & Elias Programme (2012–2017) works as an umbrella for the projects by various organisations supporting the health and social welfare of children and their families. It was established to develop, strengthen and diversify activities suitable for non-profit organisations promoting the health and social welfare of children and their families. The programme focuses on improving the living conditions of children 15 years of age and younger This guide covers the best practices gathered from the programme's projects and activities. Contact: [email protected], www.emmaelias.fi 3 Emma & Elias -ohjelma / Hyvät käytännöt 2012–2015/ sisällysluettelo Ryhmämuotoista tukea perheille – lapsille, äideille ja isille 1. Tehdään itse vauvanruokaa – Käytännön vauvanruokakurssi 2. Isyyden Tueksi – neuvolan isäryhmät 3. Perhekoulu POP® -ohjelma 3–6-vuotiaille haastavasti käyttäytyville lapsille ja heidän vanhemmilleen. Ryhmäohjaajan koulutusta ammattilaisille ja vertaisille 4. VOIKUKKIA-vertaistukiryhmätoiminnan ohjaajakoulutus Vapaaehtoistoiminnan muotoja 5. Nettivertaisohjaajat – Uusi vapaaehtoistoiminnan muoto verkon kautta Ehkäisevän työn monitoimijaisia toimintamalleja 6. Paluu tulevaisuuteen – Varhainen puuttuminen koulupoissaoloihin 7. Perheentalo-yhteistyö – Yhdessä lapsen parhaaksi 4 Ryhmämuotoista tukea perheille – lapsille, äideille ja isille 1. Tehdään itse vauvanruokaa Käytännön vauvanruokakursseilla opetellaan yhdessä itse tekemään vauvanruokaa. Samalla keskustellaan itse tekemisen eduista, hyvistä ruokavalinnoista ja perheen arkirytmistä. Käyttötarkoitus Käytännön vauvanruokakurssi täydentää neuvolan tai muun vauvaperheiden kanssa toimivan tahon antamaa tietoa alle 1-vuotiaiden lasten vanhemmille. Kurssin voi esimerkiksi yhdistää osaksi perhe-valmennusta tai se voidaan kohdentaa erityistä tukea tarvitseville vauvaperheille. Kehittäjät Marttaliitto, Päivi Känsälä Toteutus Kurssin käytännön järjestelyistä vastaavat alueellisten marttapiirien (www.martat.fi/piirit) koulutetut kotitalousalan ammattilaiset, kotitalousneuvojat. Yhteistyökumppanina voi olla esimerkiksi neuvolan perhevalmennus, kunnan lastensuojelu, ensi- ja turvakoti, eri perheentalotoimijat, seurakunnan diakoniatyö tai toinen lapsiperhetyötä tekevä järjestö. Vauvanruokakurssi pidetään joko marttapiirin omassa opetuskeittiössä tai yhteistyökumppanin tiloissa (esimerkiksi perheentalon keittiötilat). Jälkimmäisessä tapauksessa kumppani huolehtii tilan varaamisesta ja ovien avaamisesta ja sulkemisesta. Kurssin kesto on 2–3 tuntia. Lapset voivat olla kurssilla mukana tai vaihtoehtoisesti lastenhoito voidaan järjestää yhteistyössä paikallisen marttayhdistyksen vapaaehtoisten, MLL:n toimijoiden, seurakunnan vapaaehtoisten tai opiskelijoiden avulla. Yhteistyökumppani ottaa vastaan kurssilaisten ilmoittautumiset ja välittää tiedon marttojen kotitalousneuvojalle. Vauvanruokakurssilla opetellaan yhdessä tekemään itse soseruokia. Samalla keskustellaan itse tekemisen eduista, hyvistä ruokavalinnoista ja perheen arkirytmistä. Marttojen kotitalousneuvoja hankkii kurssille tarvittavat ruokatarvikkeet ja muun kurssimateriaalin. Osallistujat saavat kurssilta mukaansa värikkään, kaksikielisen Vauvanruokaa helposti – Babymat enkelt -kirjasen. Pienen teoriaosuuden jälkeen ryhdytään toimeen: pestään, pilkotaan, kypsennetään ja soseutetaan maistuvia, värikkäitä soseita erilaisista raaka-aineista. Makua ruokiin saadaan esimerkiksi yrteillä. Jokainen kurssilainen saa kädestä pitäen opastusta ja niksejä keittiöpuuhia helpottamaan. Lopuksi vauvat ja vanhemmat pääsevät yhdessä maistelemaan uusia makuja. Jälkityöt hoidetaan yhdessä kurssin päätteeksi. 5 Palaute ja arviointi Osallistujat antavat kurssin päätteeksi neuvojalle palautteen joko sähköisenä tai paperilomakkeella. Yhteistyökumppani antaa samoin palautteen. Neuvoja ja kurssin yhteistyökumppani käyvät palautekeskustelun kurssin jälkeen. Palautteen perusteella toimintaa kehitetään edelleen osallistujien ja yhteistyökumppanien tarpeita vastaamaan. Lisätietoja Kursseja vetävät alueellisten marttapiirien koulutetut kotitalousneuvonnan ammattilaiset. Vauvanruokakursseja järjestetään vuosina 2012–2014 RAY:n tuella. Kursseja on mahdollista toteuttaa myös ostopalveluna. 2. Isyyden Tueksi – neuvolan isäryhmät Isyyden tueksi -ryhmät ovat perhevalmennuksen yhteydessä isien kanssa toteutettuja vertaisryhmiä. Käyttötarkoitus Toiminnan avulla luodaan miehille paremmat mahdollisuudet osallistua lapsen hoitoon ja kasvatukseen lapsen syntymästä lähtien. Vertaisryhmässä isät kohtaavat toisensa ja voivat saada tukea isyyteen kokemuksia jakamalla. Ensimmäisen lapsen kohdalla, isäksi kasvamisen matkalla koetut hyvät hetket ja asiat kantavat koko elämän ajan. Isyyden tukeminen on koko perheen parhaaksi. Isille on tärkeää tiedottaa perheitä koskevista palveluista. Kehittäjät Timo Tikka & Ilmo Saneri, Miessakit ry Toteutus Neuvolan isäryhmät koostuvat tuleville isille ja äideille pidettävästä n. 30 min infotilaisuudesta ja sitä seuraavista neljästä, puolen vuoden aikana toteutetuista, 1,5 tunnin mittaisesta vertaisryhmätapaamisesta. Ryhmä tapaa kahdesti ennen lapsen syntymää ja kahdesti syntymän jälkeen. Yhdessä ryhmässä on 3–8 miestä. Ryhmän vetäjänä toimii Miessakit ry:n isäkoulutuksen suorittanut henkilö. 1. tapaamiskerta: tieto isäksi tulemisesta Ensimmäisellä tapaamiskerralla käsitellään hetkeä, jolloin isä on saanut tietää tulevansa isäksi. Tällöin miehet kertovat oman lähtötasonsa vanhemmuuteen. Pyrimme luomaan keskustelevan ilmapiirin konkreettisilla kysymyksillä. Vältämme ”miltä tuntuu?” kysymystä. Pyydämme tulevaa isää kertomaan: "missä olit, oliko ilta, oliko aamu ja mitä sitten tapahtui? Järkytyitkö vai oliko tieto helpotus?" Jakamalla tietoa luomme ryhmälle mahdollisuuden vertaisuuden kokemukseen. 6 Kertomalla oman tarinan ja kuuntelemalla muiden tarinoita miehet huomaavat, ettei heiltä vaadita valmiita vastauksia. Tätä kautta turvallisuus ja luottamus lisääntyvät ryhmässä. Yhtenä keskustelun aiheena on lapsuudenperhe; omien kasvatusmenetelmien peilaamisella lapsuudenkodin tapoihin voimme tukea isyyden vahvistumista. 2. tapaamiskerta: perheeksi valmistautuminen Toisella kerralla käsitellään perheeksi valmistautumista. Pyydämme miehiä kertomaan miten he ovat valmistaneet kotiaan lapsen tuloa varten. Isäksi kasvaminen tapahtuu usein ”pesän rakentamisen” kautta: Esimerkiksi auton vaihto, talon rakentaminen ja remontointi ovat miehille tyypillisiä keinoja valmistautua perhe-elämään. Siinä missä äidin tuntemukset ovat kehollisia, ovat isän kokemukset enemmän ajatusten ja mielikuvien tasolla. Tässä tilanteessa miesten on usein helpompi keskittyä kodin rakentamiseen ja työn ja talouden tuoman turvallisuuden rakentamiseen. Samalla miehet käyvät usein mielessään läpi sitä, miltä tuntuu olla isä. Miehet voivat löytää itsessään uusia voimakkaita tunteita, kuten hoivan, suojelemisen ja tulevaan vastuuseen liittyvän pelon. Vastaamalla kysymyksiin "miten tuen puolisoani?" ja "kuka tukee minua?" luomme isälle tietoisuutta omasta turvaverkostosta. Turvallisuus kasvaa niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. 3. tapaamiskerta: kokemus synnytyksestä Kolmannella kerralla isät kertovat oman kokemuksensa synnytyksestä. Samalla miehet kertovat myös varhaisimmasta vuorovaikutustapahtumasta lapsensa kanssa. Tästä alkaa isän ja lapsen kiintymyssuhde: varhainen vuorovaikutus on pohja myöhemmille vuorovaikutussuhteille. Lapsen syntymä luo alun perheelle. Synnytykseen osallistumisen on isille usein myönteinen kokemus. Miehet kuvaavat usein isyyden aluksi ensikosketustaan lapseen. Kosketuksesta kertominen on usein liikuttava hetki. Miehet, jotka ovat saaneet hoivata lasta jo synnytyssalissa, ovat usein rohkeita hoivaamaan lastaan. Mikäli synnytyksessä on tapahtunut jotain poikkeavaa, siitä olisi hyvä kertoa tässä vaiheessa, etteivät asiat jäisi painamaan mieltä. Vertaisuus vahvistuu oman tarinan kertomisen ja muiden tarinoiden kuuntelemisen kautta. 4. tapaamiskerta: syntymän jälkeinen arki Neljännellä kerralla käsittelemme mahdollisia varpajaisia ja lapsen syntymän jälkeistä arkielämää. Teemoina ovat mm. parisuhde, seksi, lähipiiri tukiverkostona, lapsen hoito, isän rooli, valta ja vastuu sekä perheystävällisyys työpaikalla. Ryhmässä miehet voivat peilata kokemaansa ja rooliaan toisten ryhmäläisten tilanteeseen. Omien kokemusten kertomisen ja toisten kuuntelemisen kautta oma tietoisuus lisääntyy. Ryhmässä saadut myönteiset kokemukset ovat usein kauaskantoisia ja näkyvät hyvinvoinnin ja elämänhallinnan lisääntymisenä. Rohkaisemme isiä tapaamisten jälkeiseen yhteydenpitoon, sillä monet tulevat tapaamaan toisiaan esimerkiksi lasten päivähoidossa ja koulussa. Käytännön haasteita ja tavoitteita: Haasteena isyysvalmennuksen toteuttamisessa on ollut neuvoloiden erilaiset perhevalmennusmallit. Joissakin neuvoloissa olemme voineet toteuttaa ryhmän suunnitelman mukaisesti, mutta valitettavan usein ryhmien toteuttaminen on epäonnistunut tai isien tapaamiset 7 ovat jääneet yhteen tai kahteen kertaan. Osassa neuvoloista isäryhmät on toteutettu erillisinä tapaamisina ja osassa ne on integroitu osaksi olemassa olevaa perhevalmennusta. Tavoitteenamme on päästä kouluttamaan neuvoloita muuallakin kuin Päijät-Hämeessä. PäijätHämeestä saatujen kokemusten perusteella olemme vakuuttuneet isätyön merkityksestä ongelmia ennaltaehkäisevänä ja perheiden hyvinvointia edistävänä toimintana. Olemme saaneet hyvää palautetta sekä isiltä, äideiltä, että yhteistyökumppaneilta. Arvioinnista Neuvoloissa toteutettavia isäryhmiä on arvioitu eri tavoin; suullisesti, paperisella kyselylomakkeella sekä Miessakit ry:n Internet-sivuilla olevalla sähköisellä arviointilomakkeella. Suullinen arviointi toteutetaan viimeisellä tapaamiskerralla, jolloin osallistujilta kysytään palautetta ryhmästä; mikä toimi ja mitä olisi toivottu lisää tai tehtävän toisin. Näiden oheen ryhmille laadittiin myös paperinen lomake, jonka ohjaajat antoivat ryhmäläisille täytettäväksi. Vuoden 2013 aikana paperisen lomakkeen rinnalle luotiin Internetissä oleva kyselylomake, jonka osallistujat voivat käydä täyttämässä viimeisen tapaamiskerran jälkeen. Kummassakin lomakkeessa on sekä asteikkokysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Näillä kartoitetaan osallistujien mielipiteitä ryhmän toteutuksesta, ilmapiiristä sekä hyödyistä. 3. Perhekoulu POP® -ohjelma 3–6-vuotiaille haastavasti käyttäytyville lapsille ja heidän vanhemmilleen Perhekoulu on 10 viikon ohjelma 3–6-vuotiaille haastavasti käyttäytyville lapsille ja heidän vanhemmilleen. Se tarjoaa myönteisiä keinoja toimivampaan arkeen ja lapsen kehityksen tukemiseen. Perhekouluun kuuluu myös ohjaajakoulutus ammattilaisille. Käyttötarkoitus Perhekoulun tarkoitus on lisätä myönteistä vuorovaikutusta aikuisen ja lapsen välillä. Vanhemmat ja ammattilaiset saavat keinoja lapsen myönteiseen tukemiseen, joiden avulla voidaan ennaltaehkäistä vakavampia käytösongelmia. Perhekoulusta saadun tietotaidon avulla vanhemmuuden taidot lisääntyvät ja arki koetaan helpommaksi. Kehittäjät Joanne Barton ja Seija Sandberg (alkuperäiset kehittäjät), Suomessa Barnavårdsföreningen i Finland r.f. 8 Toteutus Perheet ja ohjaajat ilmoittautuvat Perheet ja ohjaajat täyttävät omat ilmoittautumislomakkeensa ja heidät asetetaan jonoon siinä järjestyksessä kun ilmoittautumislomakkeet ovat saapuneet. Vanhempien alkuhaastattelu ja lasten tutustumiskäynti Vanhemmat täyttävät alkuhaastattelulomakkeen, jossa kartoitetaan sen hetkistä arjen sujuvuutta ja haasteita. Heille kerrotaan Perhekoulun aikataulut. Jokaiselle lapselle on oma erillinen tutustumiskäynti Perhekoulun tiloihin. Lapsen kanssa käydään läpi Perhekoulun päiväohjelma ja säännöt. Ohjaajien perehdytyspäivä Ennen Perhekoulun alkua ohjaajille järjestetään perehdytyspäivä. Ohjaajat saavat tietoa Perhekoulun taustasta, sen ideasta, päiväohjelmasta sekä ohjaajien rooleista. Heidät perehdytetään Perhekoulussa tarvittavaan tekniikkaan ja jaetaan koulutusmateriaali. Perhekouluryhmä kokoontuu 10 kertaa viikon välein Perhekoulupäivinä ohjaajat saapuvat paikalle noin tuntia ennen perheitä ja heidän kanssaan käydään läpi kuhunkin kertaan liittyvä teema Perhekoulun käsikirjasta. Perheiden saavuttua lapset haetaan yksitellen omaan ryhmäänsä, jossa jokaisella lapsella on oma ohjaaja. Ohjaajat harjoittelevat päivän aikana Perhekoulun käsikirjasta oppimiaan keinoja käytännössä lasten kanssa. Samanaikaisesti vanhemmat kokoontuvat omaan vertaisryhmäänsä. Kouluttajan johdolla vanhemmat keskustelevat kokemuksistaan ja ajatuksistaan edellisen viikon kotitehtävään liittyen. Tämän jälkeen vanhempien kanssa käydään läpi kuhunkin kertaan liittyvä teema käsikirjasta ja he saavat vanhemman ja lapsen vuorovaikutukseen liittyvän kotitehtävän seuraavan viikon aikana toteutettavaksi. Viimeisellä tapaamiskerralla vanhemmat saavat diplomit, lapset saavat kotiin ryhmän aikana tekemänsä päiväkirjat ja ohjaajat saavat todistuksen suoritetusta Perhekoulun ohjaajakoulutuksesta. Verkostoilta Verkostoilta on tilaisuus, jonne perheet voivat halutessaan kutsua omaa verkostoaan (isovanhemmat, kummit, päiväkodin henkilökuntaa). Verkoston henkilöille kerrotaan Perhekoulun ideasta ja keinoista. Tilaisuus järjestetään Perhekoulun puolivälissä. Palautekeskustelu ja lapsesta tehty kirjallinen yhteenveto vanhemmille Perhekoulun päätyttyä lastenryhmän kouluttaja on tehnyt kirjallisen yhteenvedon lapsen toiminnasta lastenryhmässä. Yhteenveto käydään läpi vanhempien kanssa ja perheen tarpeiden mukaan heille suositellaan mahdollisia jatkotoimia. Konsultaatiokäynti lapsen päiväkodissa Lastenryhmän kouluttaja tekee konsultaatiokäynnin lapsen päivähoidossa, mikäli vanhemmat niin haluavat. 9 Seurantatapaaminen vanhemmille Kolme kuukautta Perhekoulun päättymisen jälkeen vanhempainryhmä ja kouluttajat tapaavat. Käydään läpi vanhempien täyttämä seurantalomake, jossa tarkastellaan perheen sen hetkistä arjen sujuvuutta ja haasteita sekä verrataan niitä alkuhaastattelulomakkeen tietoihin. Mahdolliset yksilölliset lisätapaamiset Perheiden tarpeen mukaan heille suositellaan yksilöllistä perheohjausta ja/tai ohjauskäyntejä perheen kotona. Ryhmäohjaajan koulutusta ammattilaisille ja vertaisille 4. VOIKUKKIA-vertaistukiryhmätoiminnan ohjaajakoulutus VOIKUKKIA-toiminta on tarkoitettu huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten vanhemmille. Ohjaajakoulutuksessa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja ryhmän käyneet vanhemmat saavat valmiudet ja oikeuden vertaistukiryhmän ohjaamiseen. Käyttötarkoitus VOIKUKKIA-vertaistukiryhmät on tarkoitettu lapsensa sijoituksen tai huostaanoton kokeneille vanhemmille. Vertaisuuden voima perustuu yhteisten kokemusten jakamiseen sekä toinen toisensa tukemiseen, kannustamiseen ja motivointiin. Vertaistukiryhmässä jokainen on omien kokemustensa paras asiantuntija. Ryhmänohjaajien rooli ryhmässä on luoda tapaamisille turvallinen ja luottamuksellinen ympäristö. Kehittäjät Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry:n VOIKUKKIA-verkostohanke yhdessä Sininauhaliiton kanssa. Vertaistoiminnan kehittäjä Virpi Kujala, Sininauhaliitto, projektisuunnittelija Hanna Hägglund, projektisuunnittelija Heidi Sundwall sekä projektikoordinaattorit Pia Söderholm ja Iina Järvi. Toteutus Ohjaajakoulutuksen tarkoitus Sijoitettujen tai huostaan otettujen lasten vanhempien vertaistukiryhmien ohjaajille järjestetään VOIKUKKIA-ohjaajakoulutuksia. Koulutus antaa valmiudet tukea vaikeassa elämäntilanteessa olevia vanhempia. Ohjaajakoulutuksen lisäksi VOIKUKKIA-ohjaajat saavat käyttöoikeuden sähköiseen tukimateriaaliin voikukkia.fi -sivustolle ja pääsevät mukaan valtakunnalliseen 10 ohjaajapankkiin. Ammatillisen kehittymisen lisäksi on tärkeää, että alueellisissa koulutuksissa tutustuu muihin ohjaajiin ja pääsee mukaan alueen ohjaajaverkostoon. Ohjaajakoulutukseen osallistujat VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutukseen voivat osallistua sosiaali- ja/tai terveysalan ammattilaiset kunnasta, järjestöstä tai yksityiseltä palveluntarjoajalta, jotka kohtaavat työssään sijoitettujen lasten vanhempia. Koulutettavat voivat toimia eri sektoreilla esim. sosiaali-, päihde-, mielen-terveys- tai diakoniatyössä. Lisäksi äiti tai isä, joka itse on käynyt vertaistukiryhmän, voi kouluttautua tukemaan muita vanhempia vertaisohjaajana ammattilaisen työparina. Ohjaajakoulutus tarjoaa Nelipäiväinen VOIKUKKIA-vertaistukiryhmäohjaajan koulutus antaa valmiudet toimia sijoitettujen lasten biologisten vanhempien vertaistukiryhmän ohjaajana. Ryhmänohjaaja saa koulutuksessa perus-tiedot ja -taidot ryhmien ohjaamiseen ja ryhmässä käsiteltävistä teemoista. Koulutuksessa käsitellään myös vanhemman ja lapsen erokriisiä sekä vanhemmuuden tukemista muuttuneessa tilanteessa. Koulutuksen materiaalit ja menetelmät Jokainen koulutukseen osallistuva saa käyttöönsä itseopiskelumateriaalia, luentomonisteita ja VOIKUKKIA -ohjaajan oppaan. Koulutuksen käynyt saa lisäksi käyttöoikeuden www.voikukkia.fi sivustolla olevaan ohjaajien materiaalipankkiin, joka sisältää ajankohtaisia, päivittyviä materiaaleja ryhmän ohjaamiseen, ryhmäläisten rekrytointiin sekä seurannan ja raportoinnin tueksi. Koulutus perustuu Sininauhaliiton vertaistoiminnan kehittäjän Virpi Kujalan laatimaan strukturoituun vertaistukiryhmän malliin. Menetelminä koulutuksessa käytetään luentoja, yhteiskeskusteluja, yksilö- ja ryhmätyöskentelyä sekä erilaisia toiminnallisia harjoituksia, joita voi hyödyntää myös vanhempien ryhmien ohjaamisessa. Koulutuksen toteuttaminen ja kustannukset VOIKUKKIA -ohjaajakoulutuksia järjestetään 4-5 kertaa vuodessa ympäri Suomea. Koulutuksiin ilmoittaudutaan täyttämällä sähköinen ilmoittautumislomake voikukkia.fi -sivujen Tapahtumat ilmoittautumissivulla. Ilmoittautumisaika päättyy yleensä 30 päivää ennen koulutuksen alkua. Koulutukseen otetaan korkeintaan 20 osallistujaa/koulutus, minimi on 10 osallistujaa. Ilmoittautuneille lähetetään ennakkomateriaali etukäteen postitse. Koulutuksen hinta on 360€ / 390€. Edullisempi hinta on Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton jäsenille. Koulutuksen voi toteuttaa myös tilaus-koulutuksena, jolloin hinta tilaajalle on 3760€ /20 osallistujaa. Lisätietoja Huostaan otettujen lasten vanhemmille tarkoitettu vertaistukiryhmätoiminta sai alkunsa Jyväskylässä Sininauhaliiton Eevan perhe -hankkeessa 2002–2005. Sen jälkeen vertaistukiryhmätoimintaa on kehitetty jonkin verran Suomessa. Ongelmaksi on todettu, että toiminta on ollut pääosin kokeiluluontoista, irrallaan perustyöstä ja yksittäisten aktiivisten toimijoiden varassa. 11 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry:ssä vertaistukiryhmien ohjaajien kouluttaminen ja menetelmän kehittäminen alkoi vuonna 2006 ensimmäisessä VOIKUKKIA-verkostohankkeessa. Työ jatkuu meneillään olevassa jatkohankkeessa 2012–2015. Hankkeen tehtävänä on juurruttaa vanhempien tukeminen ja vertaistukiryhmätoiminta osaksi sosiaalityötä kaikkialle Suomeen. Tässä tehtävässä onnistutaan kuuntelemalla vanhempia, sitouttamalla päättäjät pitkäjänteiseen toimintaan, rakentamalla paikallinen verkosto yli kunta- ja sektorirajojen sekä kouluttamalla lisää vertaistukiryhmien ohjaajia ja laatimalla toimintaa tukevia, laadukkaita ja ajantasaisia materiaaleja ohjaajien käyttöön. Yhteiskehittämisessä ja verkostoitumisessa on hyödynnetty Innokylän tuutorikoulutuksessa opittuja menetelmiä ja käytäntöjä. Vapaaehtoistoiminnan muotoja 5. Nettivertaisohjaajat – Uusi vapaaehtoistoiminnan muoto verkon kautta Vapaaehtoisena vertaisohjaajana toimiminen verkkopalvelussa, joka on suunnattu lasta toivoville, odottaville sekä vauva ja pikkulapsiperheille. Toiminatamalli mahdollistaa vapaaehtoisuuden erilaisissa elämäntilanteissa verkkoyhteyden kautta. Käyttötarkoitus Ennaltaehkäisevä ja anonyymi verkkopalvelu tukee vanhempia parisuhteessa ja vanhemmuudessa tarjoamalla ammattilaisten ja vertaisten tuottamia toiminnallisuuksia ja sisältöjä. Sisällöstä 1/3 tuotetaan kuuden perhejärjestön ammattilaisten ja koulutettujen vapaaehtoisten kanssa. Vapaaehtoiset tuovat verkkopalveluun turvallisen vertaiskeskustelun asiantuntijuuden rinnalle. Kehittäjät Kari Lankinen – kehitysjohtaja, Juulia Ukkonen – projektikoordinaattori, Annette Kortman – suunnittelija, Matleena Aitasalo – suunnittelija sekä Taina Kempas – suunnittelija Toteutus Nettivertaisohjaajakoulutuksen järjestäminen Suunnitteluvaiheessa laadittiin koulutussuunnitelma. Koulutus suunnattiin kumppanuusjärjestöjen ammattilaisille ja vapaaehtoisille. Vapaaehtoisten rekrytoiminen käynnistettiin kumppanuusjärjestöjen verkostojen kautta ja kiinnostuneille järjestettiin motivointi- ja tiedotustilaisuus. Haku koulutukseen tapahtui keskitetysti ylläpitävän organisaation kautta sähköisellä hakulomakkeella. Ensimmäiset nettivertaisohjaajien koulutuspäivät toteutettiin. Peruskoulutus sisälsi kolme koulutuspäivää. Nettivertaisohjaajien peruskoulutus antaa valmiudet 1. vanhempien kohtaamiseen verkossa, 2. viestien moderointiin, 3. avoimien keskustelu- ja chatryhmien ohjaamiseen ja 4. suljettujen ryhmien suunnitteluun ja ohjaamiseen. Peruskoulutuksen 12 aikana tutustutaan kolmeen sisältökokonaisuuteen, jotka ovat: 1. Organisaation toiminta, verkkopalvelu ja sen toimintaympäristö, 2. Vapaaehtoisuus ja vertaisuus ja 3. Nettiryhmien toiminta: chat ja suljetut ryhmät. Vapaaehtoistyö netissä Nettivapaaehtoisuutta lähdettiin hahmottamaan vapaaehtoistyönsuunnitelman avulla. Vapaaehtoistyönkuvat hahmoteltiin verkkopalvelun toimintoihin sopiviksi nelikentän avulla: vähän aikaa vievä tehtävä - paljon aikaa vievä tehtävä, ei vaativa tehtävä - vaativa tehtävä. Työnkuvat kirjoitettiin innostavalla tavalla auki: 1. Viikon vertaistunti, 2. Chat-kaksituntinen, 3. Tuota tietopaketti, 4. Vakituinen vertaistunti, 5. Nerokas nettiluento ja 6. Nettikursseista voimaa. Vapaaehtoistyö käynnistettiin verkkopalvelussa ensin chat-toiminnolla ja keskustelupalstoilla. Kokemuksen karttuessa vapaaehtoisille tarjottiin uusia tehtäviä, kuten suljettujen ryhmien ja luentojen ohjaaminen sekä nettikurssien suunnittelu. Vapaaehtoistyön ohjaaminen ja sen ylläpitäminen ja koordinoiminen kytkettiin tiimin työntekijöiden työnkuviin. Vapaaehtoistoimijoiden innostuksen tukeminen Keskeinen osa nettivapaaehtoisten innostuksen ylläpitämisessä ovat koulutuspäivät, joissa vapaaehtoiset pääsevät ryhmäytymään, verkostoitumaan, oppimaan ja rentoutumaan. Mukavaa ilmapiiriä pyritään luomaan koulutuspäivien maksuttomuudella, lastenhoidolla, miellyttävällä ympäristöllä, hyvällä ruoalla, mielenkiintoisilla sisällöillä ja innostavilla kouluttajilla. Vapaaehtoistyöhön liitettiin palautteen kerääminen työn mielekkyydestä ja toimivuudesta mm. kaikkien toiminnallisuuksien ja koulutusten jälkeen. Palautteen vastaanottaminen ja kuuleminen ovat innostuksen kannalta merkittäviä seikkoja. Vapaaehtoistyötä ja työnkuvia sekä koulutuksia kehitettiin jatkuvasti palautteen pohjalta. Vapaaehtoisille suunnattiin myös 1xkk ohjauschatit työnohjauksellisessa tarkoituksessa sekä säännölliset uutiskirjeet hyvien toimintatapojen jakamista varten. Vapaaehtoisille toteutettiin virkistyspäiviä innostuksen, jaksamisen ja oppimisen ylläpitämiseksi. Tämän lisäksi kiittää ei voi liian usein. Toimiva kumppanuusverkosto Yhteistyökumppaneita innostetaan ja motivoidaan hankkeen yhteistyökumppaneiksi. Säännöllisiä tapaamisia järjestetään toiveiden kartoittamista, suunnittelua, avoimien kysymysten selvittelyä sekä innostuksen ylläpitoa varten. Laaditaan arviointisuunnitelma, jotta yhteinen toiminta olisi johdonmukaista ja suunnitelmallista. Järjestetään ryhmämuotoiset tapaamisia kumppanuusjärjestöjen kanssa 5–6 kertaa vuodessa, sekä tapaamisia järjestöissä, joissa kartoitetaan yksittäisten järjestöjen omia tarpeita ja toiveita toiminnan kannalta. Ylläpitävä tiimi tutustuu kaikkiin kumppaneihin ja pyrkii etsimään yhteistyömuotoja, jotka sopivat kumppaneiden toimintatapoihin. Palautteen antaminen ja jatkuva palautteen vastaanottaminen on merkittävää yhteistyökokouksissa ja anonyymin palautekyselyn kautta kerran vuodessa. Verkkopalvelun sisältöjen tuotetaan ja tekninen alusta kehitetään kumppaneilta saadun palautteen pohjalta. Kumppanien työn arvostaminen ja esiin nostaminen on tärkeää. 13 Ehkäisevän työn monitoimijaisia toimintamalleja 6. Paluu tulevaisuuteen – Varhainen puuttuminen koulupoissaoloihin Huolta herättävä koulupoissaolo on näkyvä, vakava ja usein vaikeasti käsiteltävä nuorilla ilmenevä oire. Kun jo varhaisessa vaiheessa kootaan kaikki kunnan verkoston toimijat yhteen, ongelmaan voidaan tarttua yhdessä ja laatia toimintasuunnitelma siihen puuttumiseksi. Käyttötarkoitus Varhainen puuttuminen koulupoissaoloihin on keino tarjota apua ja oikeanlaista tukea koululäsnäolon vahvistamiseen. Se tukee kuntia ja kouluja luomalla verkostoyhteistyön mallin ja laatimalla toimintasuunnitelman koulupoissaoloihin puuttumiseen. Se jakaa ja syventää tietoa koulupoissaolosta ja siihen puuttumisesta. Kehittäjät Folkhälsan Syd Ab, Charlotta Eriksson, Dana Björkström-Jung Toteutus Verkoston luominen Hankkeesta otetaan yhteyttä kuntaan, esimerkiksi kuraattoriin, rehtoriin, sivistystoimen johtajaan tai lastensuojeluun. On tärkeää löytää kunnan avainhenkilö(t) ja selvittää kiinnostusta sekä sitä, mitkä kunnan koulut voisivat osallistua toimintaan. Kunnan avainhenkilö kokoaa tämän jälkeen työryhmän, jonka ensimmäisessä tapaamisessa sovitaan yhteinen arvopohja ja yhteiset tavoitteet sekä yhteistyöhön tarvittavat tahot juuri kyseisessä kunnassa. Vähintään: koulu (oppilasterveydenhuolto), lastensuojelu, kunnan nuorisotyö ja hoitavat tahot (nuorisopsykiatria, perheneuvola). Hankkeessa luodaan yhteistyössä tarvittavista tahoista koostuva verkosto (joka tapaa henkilökohtaisesti). Työryhmä sopii aikataulutuksesta, tapaamisista, osallistuvista tahoista ja ”teknisistä” asioista (sihteeri, käännökset ja vastaavat). Prosessi käynnistetään sopimuksen mukaan. Toimintasuunnitelman laatiminen Työryhmä kuvailee suunnitelman tavoitteet, ehkäisevät toimenpiteet ja sovellettavat toimenpiteet. Suunnitelma sisältää kuvauksen normaalien koulupoissaolojen käsittelystä sekä siitä, miten erilaisiin toimenpiteisiin ryhdytään huolta herättävien koulupoissaolojen yhteydessä. Huolta herättävä koulupoissaolo määritellään suunnitelmassa esimerkiksi toistuvaksi sairauspoissaoloksi, luvattomaksi poissaoloksi ja muuksi huolta herättäväksi poissaoloksi. Toimintasuunnitelmassa määritellään selkeästi vastuualueet, huolta herättävän koulupoissaolon aikarajojen määritelmät, poissaolon seurantarutiinit ja toimintasuunnitelman arviointi. Kun toimintasuunnitelma on valmis, se esitellään ja hyväksytään. Seurantaa tehdään sovitusti ja tarpeen mukaan. 14 Tärkeää pitää mielessä Toiminnan lähtökohtia ovat kunnan omat resurssit, tarpeet ja toiveet. Kunta vastaa esimerkiksi tapaamisista, osallistujista, hankkeen hyödyntämisestä, käyttöönotosta ja vastaavista. Hanke tarjoaa teoriatietoa, prosessikokemusta muista kunnista ja helpottaa ”teknisten” asioiden hoitamista eli toimii fasilitaattorina. On tärkeää, että seuranta on kirjattu toimintasuunnitelmaan. 7. Perheentalo-yhteistyö – Yhdessä lapsen parhaaksi Perheentalo -yhteistyö on Iisalmen Pelastakaa Lapset ry:n, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Iisalmen yhdistys ry:n ja Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry:n ehkäisevän lastensuojelun kumppanuushanke, jossa otetaan järjestöjen voimavarat yhteen. Käyttötarkoitus Toimitaan Yhdessä Lapsen Parhaaksi. Perheentalo-yhteistyön päämääränä ja toiminta-ajatuksena on vakiinnuttaa uudenlainen kolmannen sektorin ennaltaehkäisevä lapsiperhetyön Kumppanuusmalli, jossa paikallisten kansalaisjärjestöjen toteuttamalla ammatillisesti johdetulla vapaaehtoistyöllä on oma paikkansa kuntien palvelurakenteissa. Järjestetään kynnyksetöntä helposti saavutettavaa toimintaa. Kehittäjät Ohjausryhmän jäsenet ja Perheentalon työntekijät, Sinikka Roth Perheentalon toiminnan periaatteet: Lapsi ja perhe keskiössä Saavutettavuus ja avoimuus Sosiaalisuus Asiantuntevuus Vapaaehtoisuuden ja ammatillisuuden yhteensovittaminen Toteutus Tarvekartoitus ja tavoitteet Toiminnan tarkoituksena on toteuttaa Yhdessä lapsen parhaaksi -periaatteen mukaan kynnyksetöntä ja varhaisen puuttumisen työtä lapsiperheiden parissa. Toiminnalla Iisalmeen ja lähikuntiin pyritään juurruttamaan toimiva tukihenkilö- ja vertaisryhmätoiminta sekä avopalvelutoimintojen kumppanuusmalli (yökylä-, tapaamispaikka- sekä doulatoiminta). Haluamme löytää ja ohjata erityistukea tarvitsevia sekä palvelujärjestelmien tavoittamattomiin joutuneita perheitä sopivien avopalveluiden piiriin. Tavoitteenamme on myös luoda toimintaedellytyksiä vapaaehtoisille sekä työllistää vajaakuntoisia henkilöitä erilaisin tehtäviin kansalaisjärjestöissä. Kumppanuuden kautta voimme kehittää palveluohjausta edistämällä 15 mukana olevien yhdistysten sekä niiden ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä. Perheentalossa järjestettävät kasvatusaiheiset tapahtumat ovat osa yhteiskunnallista vaikuttamista ja osallisuuden ja osallistumisen edistämistä. Toimintatavat Perheentalo-yhteistyön toimintatapana on lapsilähtöinen ja perhekeskeinen toiminta, joka pyrkii perheiden omaehtoisten ja osallisuutta lisäävien toimintojen kehittämiseen (sosiaalipedagoginen ajattelutapa). Perheentalo -yhteistyö on koko toimintansa ajan ollut nimenomaan järjestölähtöistä auttamistyötä. Auttamistyön pohjana on ollut paikallisten vapaaehtoisten lastensuojelujärjestöjen aktiivien halu auttaa ja tehdä yhteistyötä. Toiminnan järjestäminen näin laaja-alaisesti tällä hetkellä ilman am-matillista ohjausta on mahdotonta. Reflektiivisen työotteen haltuunotto tarkoittaa tasavertaiseen kumppanuuteen asettumista vuorovaikutustilanteissa. Huolen puheeksi ottamisen -menetelmää käytetään myös toimintamenetelmänä. Vertaisryhmätoiminta Vertaisryhmätoiminta on MLL:n Iisalmen yhdistys ry:n toimintaa ja Perheen talo -yhteistyön kehittämiskohde. Toiminnan tavoitteena on varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Lapsiperheiden vertaisryhmät suunnitellaan ja totutetaan paikallisten toiveiden ja tarpeiden pohjalta. Alle puolivuotiaiden vauvaryhmät alkavat kahdesti vuodessa. Ryhmät jatkavat samalla kokoonpanolla toimintaa tarpeiden mukaisesti 1-2 vuotta, jonka jälkeen siirrytään sisarusryhmiin. Vauvaryhmät toimivat jatkumona sisarusryhmille. Muut vertaisryhmät ovat imetystukiryhmä, äitiverkko, monikkoryhmä sekä kerhomummo- ja vaaritoiminta. Tavoitteen on myös MLL:n valtakunnallisen Vahvuutta Vanhemmuuteen -hankkeen uusien perheryhmien aloittaminen. Perheentalossa koulutetaan uusia vapaaehtoisia vertaisryhmien ohjaajiksi ja hyödynnetään sosiaalisen mediaa kuten Facebookia vertaisuuden tukena. Perheentalon vauvakammari fyysisenä tilana korostaa odotusajan ja vauva-ajan erityisyyttä. Tukihenkilötoiminta Järjestämme tukihenkilötoimintaa yhteistyössä Itä-Suomen Pelastakaa Lapset aluetoimiston ja Iisalmen Pelastakaa Lapset ry:n, sekä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kanssa. Tukihenkilöiden perehdytyskoulutuksen lisäksi järjestämme tukihenkilöille virkistys- ja jatkokoulutusta. Perhetuvan avopalvelutoiminnat Perheen talo -yhteistyössä kehitetään ja vakiinnutetaan mummola- ja yökylätoimintaa yhdessä Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistyksen AVITUS-hankkeen kanssa. Tapaamispaikkatoiminnan kehittäminen toteutetaan yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Avopalvelutoimintoihimme kuuluu myös Doula-synnytystukihenkilötoiminta ja maahanmuuttajille tarkoitettu ryhmätoiminta. Perheleiri Yhteistyössä Savonia -ammattikorkeakoulun Iisalmen yksikön ja kuntien sosiaalitoimen kanssa toteutettava viikonmittainen perheleiri on tarkoitettu lastensuojelua tai muuta tukea tarvitseville lapsi-perheille. Leirin tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä ja omaehtoista toimintaa yhteisökasvatuksen keinoin (sosiaalipedagoginen ajattelutapa). Tavoitteena on 16 vanhempien päätöksen-tekokyvyn vahvistuminen ja hyvien kokemusten kautta saavutettu itsekunnioituksen kasvu, joka heijastuu lasten hyvinvointiin. Vapaaehtoistyön ja kansalaistoiminnan koordinointi ja kehittäminen Järjestämme yhteistyökumppaneiden vapaaehtoisille ja työntekijöille tilaisuuksia, joissa yhteistyön muotoja suunnitellaan ja kehitetään yhdessä. Koulutamme vapaaehtoisia ja järjestämme heille virkistystilaisuuksia. Tiedotamme kansalaistoiminnasta ja rekrytoimme vapaaehtoisia nettisivujemme kautta: http://www.perheentalo.fi/index?page=30. Osallistumme valtakunnallisten liittojen vapaaehtoistyön toimintaan kuten Ensi- ja turvakotien liiton kansalaistoiminnan työkokouksiin sekä Vapaaehtoistyötä ja Osallisuutta -hankkeeseen. Kasvatusaiheisten tapahtumien järjestäminen Järjestetään kasvatusaiheisia tapahtumia ja seminaareja kuten mediakasvatukseen liittyviä seminaareja ja tuotetaan ja sovelletaan paikalliseen käyttöön valtakunnallisten lastensuojeluliittojen tuottamaa kasvatusta tukevaa materiaalia. Verkostot Perheentalo -yhteistyön toiminta perustuu monitoimijaiseen verkostotyöskentelyyn. Monitoimijuus tarkoittaa laaja-alaista asiantuntijuutta, jossa lapset ja perheet ovat osallisina. Tieto, valta ja asiantuntijuus on jaettua. Perhevalmennustyöryhmä, vauvaverkko, päihde- ja mielenterveystoimijoiden verkosto sekä mediakasvatustyöryhmä ovat tällä hetkellä toiminnassa olevia verkostoja. Lisätietoja: Projektipäällikkö Sinikka Roth, [email protected], www.perheentalo.fi 17 Programmet Emma & Elias/Bäst praxis 2012–2015/innehållsförteckning Stöd i gruppform för familjerna – för barn, mammor och pappor 1. Laga babymat själv – Praktisk babymatkurs 2. Stöd för faderskapet – Rådgivningsbyråns pappagrupper 3. Familjeskolan POP® för barn i åldern 3–6 år vars beteende är utmanande samt för deras föräldrar. Grupphandledarutbildning för yrkesutbildade personer och stödpersoner 4. Utbildning för handledare för VOIKUKKIA-kamratstödgrupper Olika former av frivilligverksamhet 5. Kamrathandledare på webben – En ny form av frivilligverksamhet på nätet Modeller för fleraktörsverksamhet inom preventivt arbete 6. Tillbaka till framtiden – Tidigt ingripande i skolfrånvaro 7. Familjens hus -samarbetet – Tillsammans för barnets bästa 18 Stöd i gruppform för familjerna – för barn, mammor och pappor 1. Laga babymat själv På de praktiska babymatkurserna lär vi oss tillsammans att laga babymat själva. Samtidigt diskuterar vi fördelarna med självlagad mat, om bra matval och om familjens vardagsrytm. Ändamål Den praktiska babymatkursen kompletterar den information som rådgivningen eller någon annan instans som arbetar med småbarnsfamiljer ger till föräldrar till barn på under 1 år. Kursen kan exempelvis integreras med familjeträningen eller riktas till småbarnsfamiljer som behöver särskilt stöd. Utvecklare Marttaliitto, Päivi Känsälä Genomförande Kursarrangemangen För de praktiska arrangemangen för kursen står de regionala marthadistriktens utbildade hushållsproffs, de s.k. hushållsrådgivarna. Samarbetspartnern kan vara exempelvis rådgivningsbyråns familjeträning, det kommunala barnskyddet, ett mödra- och skyddshem, olika familjehusaktörer, församlingens diakoniarbete eller en annan organisation som arbetar med barnfamiljer. Babymatkursen ordnas antingen i marthadistriktets eget undervisningskök eller hos en samarbetspartner (till exempel köket i ett familjehus). I det senare fallet sköter samarbetspartnern om att lokalen bokas och dörrarna blir öppnade och låsta. Kursens längd är 2– 3 timmar. Barnen kan vara med på kursen, alternativt kan barnpassning ordnas i samarbete med frivilliga från det lokala marthaförbundet, aktörer från Mannerheims barnskyddsförbund, frivilliga från församlingen eller studerande. Samarbetspartnern tar emot anmälningarna till kursen och förmedlar informationen till marthornas hushållsrådgivare. Babymatkursens innehåll och genomförande På babymatkursen lär sig deltagarna tillsammans att laga purémat. Samtidigt diskuterar vi fördelarna med självlagad mat, om bra matval och om familjens vardagsrytm. Marthornas hushållsrådgivare skaffar de matvaror och det övriga kursmaterialet som behövs på kursen. Deltagarna får det färggranna tvåspråkiga häftet Vauvanruokaa helposti/Babymat enkelt med sig från kursen. Efter ett kort teoriavsnitt börjar vi laga mat: sköljer, skär, tillreder och mosar olika råvaror till goda och granna puréer. Vi smaksätter maten till exempel med örter. Varje kursdeltagare får individuell handledning och tips som underlättar kökssysslorna. Till slut får småbarnen och föräldrarna tillsammans smaka på de nya rätterna. Kursen avslutas genom att deltagarna städar undan i köket tillsammans. 19 Respons och utvärdering När kursen avslutas, ger deltagarna respons till rådgivaren antingen elektroniskt eller på papper. Även samarbetspartnern ger respons. Rådgivaren och kursens samarbetspartner för ett responssamtal efter kursen. Responsen används för att vidareutveckla verksamheten efter deltagarnas och samarbetsorganisationernas behov. Mer information Kurserna leds av de regionala marthadistriktens utbildade proffs inom hushållsrådgivning. 2. Stöd för faderskapet: rådgivningsbyråns pappagrupper Kamratgrupp för pappor, genomförs i anslutning till familjeträning. Ändamål Verksamheten ger män bättre förutsättningar att delta i vården och fostran av barnet genast från barnets födelse. I kamratgruppen träffar pappor varandra och kan få stöd i sitt faderskap genom att dela med sig av sina erfarenheter. När papporna upplever fina ögonblick redan med första barnet, lär sig nya saker och växer i sitt faderskap, får de erfarenheter som bär dem hela livet ut. Stöd till fader-skapet är bra för hela familjen. Det är viktigt att informera papporna om de tjänster som familjen kan få. Utvecklare Timo Tikka & Ilmo Saneri, Miessakit ry Genomförande Rådgivningens pappagrupper består av ett informationsmöte på cirka 30 min. för pappor och mammor som väntar barn samt av fyra kamratgruppsmöten för pappor. Träffarnas längd är cirka 1,5 timmar och de ordnas under en halvårsperiod. Gruppen träffas två gånger före barnets födelse och två gånger efter den. I en grupp finns 3-8 män. Gruppen leds av en person som avlagt Miessakit ry:s pappautbildning. 1. träffen: att få veta att man blir pappa På den första träffen behandlas det ögonblick när mannen fått veta att han blir pappa. Deltagarna berättar om deras utgångsläge till föräldraskapet. Målet är att skapa en diskuterande atmosfär genom konkreta frågor. Vi undviker frågan ”hur känns det”. Vi frågar den blivande pappan i stället: ”var befann du dig, var det kväll eller morgon, vad hände sedan? Blev du chockad eller lättad?” När vi delar information skapar vi möjlighet för hela gruppen att uppleva att alla är i samma situation. Ge-nom att berätta om sina egna berättelser och lyssna på andras berättelser märker männen att man inte väntar sig att de ska ha färdiga svar. Detta ökar känslan av trygghet och 20 förtroende i gruppen. Ett av diskussionsämnena är deltagarnas egna barndomsfamiljer. Genom att jämföra våra egna uppfostringsmetoder med sederna i barndomshemmet kan vi stöda utvecklingen av faderskapet. 2. träffen: förberedelserna inför familjelivets början På den andra träffen behandlar gruppen förberedelserna inför livsförändringen som innebär att det bildas en familj, när barnet kommer. Vi ber männen berätta hur de förberett sina hem för barnet. Män växer ofta till fäder genom att ”bygga bo”. Att byta bil, bygga hus och renovera är typiska sätt för män att förbereda sig för familjelivet. Mammornas känslor är ofta kroppsliga, medan pappornas upplevelser i högre grad handlar om tankar och associationer. I denna situation är det ofta lättare för männen att koncentrera sig på att bygga hemmet och skapa trygghet genom arbete och ekonomi. Samtidigt funderar männen ofta på hur det känns att vara pappa. Männen kan hitta nya, starka känslor i sig själva, såsom viljan att vårda och skydda samt rädsla för det kommande ansvaret. Genom att svara på frågor som ”hur kan jag stöda min maka” och ”vem stöder mig” skapar vi medvetenhet hos pappan om hans eget säkerhetsnätverk. Säkerheten ökar såväl fysiskt som psykiskt och socialt. 3. träffen: upplevelserna under förlossningen På den tredje träffen berättar papporna om sina egna upplevelser under förlossningen. Samtidigt berättar de också om det första ögonblicket av kontakt och växelverkan med sitt barn. Tillgivenheten mellan pappan och barnet börjar här: tidig växelverkan är grunden för den senare relationen. Familjen uppstår genom barnets födelse. Deltagandet i förlossningen är ofta en positiv upplevelse för papporna. Männen beskriver ofta att deras faderskap började med den första kontakten med barnet. Att berätta om kontakten och beröringen är ofta ett känslofullt ögonblick. Män som fått vårda barnet redan i förlossningssalen är senare ofta mycket villiga att att vårda barnet. Om det hänt något avvikande under förlossningen, är det bra att berätta om det nu så att saken inte senare tynger sinnet. Känslan av att vara i samma situation förstärks när pappan berättar sin egen berättelse och lyssnar på andras berättelser. 4. träffen: vardagen efter barnets födelse På den fjärde träffen behandlar vi eventuella barnsöl samt vardagen efter barnets födelse. Teman är bl.a. parrelationen, sex, den närmaste kretsen som stödnätverk, barnavård, pappans roll, makt och ansvar och arbetsplatsens familjevänlighet. I gruppen kan männen återspegla sina upplevelser och sin roll med de andra i gruppen. När de berättar om sina egna erfarenheter och lyssnar på andra ökar deras egen medvetenhet. De positiva upplevelserna som männen får i gruppen har ofta långsiktiga effekter och framträder som en ökning av välbefinnandet och livskontrollen. Vi uppmuntrar papporna att hålla kontakt med varandra efter träffarna eftersom många kommer att träffa varandra exempelvis i anslutning till barnens dagvård och i skolan. Praktiska utmaningar och mål Modellen för familjeträning varierar beroende på rådgivningsbyrå, vilket är en utmaning för genom-förandet av faderskapsträningen. På vissa rådgivningsbyråer har vi kunnat genomföra 21 gruppen i enlighet med planen, men det beklagansvärt ofta hänt att genomförandet av grupper har misslyckats eller att man endast kunnat ordna en eller två pappaträffar i stället för fyra. Vid en del rådgivnings-byråer har pappagrupperna genomförts som separata träffar medan de i en del byråer har integrerats med den befintliga familjeträningen. Vårt mål är att få möjlighet att utbilda rådgivningsbyråer även på andra håll än i PäijänneTavastland. Utifrån erfarenheterna från Päijänne-Tavastland är vi övertygade om pappaarbetets be-tydelse som en verksamhet som förebygger problem och ökar familjernas välmående. Vi har fått bra respons såväl av mammor och pappor som av samarbetspartner. Om utvärderingen Pappagrupper som ordnas vid rådgivningsbyråerna har utvärderats på olika sätt; muntligt, med ett frågeformulär på papper och med en elektronisk utvärderingsblankett som finns på Miessakit ry:s webbplats. Den muntliga utvärderingen görs på den sista träffen. Då ombes deltagarna ge respons på gruppen: vad fungerade, vad önskade man mer, vad önskar man att hade gjorts på ett annat sätt. Utöver detta fick deltagarna i gruppen också fylla i en pappersblankett som de fick av handledarna. Som alternativ till pappersblanketten utarbetades ett frågeformulär på internet år 2013. Deltagarna kan fylla i blanketten efter den sista träffen. Båda blanketterna innehåller frågor som besvaras på en skala och öppna frågor. Frågorna kartlägger deltagarnas åsikter om gruppens genomförande, atmosfär och nytta. 3. Familjeskolan POP® Familjeskolan är ett 10 veckor långt program för barn vars beteende är utmanande. Familjeskolan är avsedd för barn i åldern 3–6 år och deras föräldrar. Den erbjuder positiva metoder för en bättre fungerande vardag och för att stödja barnets utveckling. I familjeskolan ingår också en handledarutbildning för yrkesutbildade personer. Ändamål Syftet med familjeskolan är att öka den positiva interaktionen mellan barnet och den vuxna. Föräldrar och yrkesutbildade personer får redskap med vilka de kan stödja barnet positivt och förebygga mer allvarliga beteendeproblem. I Familjeskolan får deltagarna bättre kunskaper och färdigheter för sina uppgifter som föräldrar. Samtidigt upplever de att vardagen blir lättare. Utvecklare Joanne Barton och Seija Sandberg (ursprungliga utvecklare), i Finland Barnavårdsföreningen i Finland r.f. 22 Genomförande Familjerna och handledarna anmäler sig Familjerna och handledarna fyller i sina egna anmälningsblanketter och ställs i kö i den ordning som anmälningsblanketterna kommit in. Startintervju med föräldrarna och barnets första besök Föräldrarna fyller i en startintervjublankett som kartlägger hur vardagen löper vid tidpunkten och vilka utmaningar det finns i vardagen. De får information om Familjeskolans tidschema. För varje barn ordnas ett individuellt besök där barnet får bekanta sig med Familjeskolans lokaler. Vi går igenom familjeskolans dagprogram och regler med barnet. Inskolningsdag för handledare Innan Familjeskolan börjar ordnas en inskolningsdag för handledarna. Handledarna får information om Familjeskolans bakgrund, idé och dagprogram samt om handledarnas roller. De utbildas att använda den teknik som behövs i Familjeskolan. De får även utbildningsmaterialet. Familjeskolgruppen träffas 10 gånger med en veckas intervaller På familjeskoldagarna kommer handledarna till platsen cirka en timme före familjerna, och det aktuella temat i Familjeskolans handbok gås igenom med handledarna. När familjerna har kommit kallas barnen till sina egna grupper, i vilka varje barn har en egen handledare. Under dagen övar sig handledarna att använda de metoder som de lärt sig från Familjeskolans handbok i praktiken. Samtidigt samlas föräldrarna till sin egen kamratgrupp. Under utbildarens ledning diskuterar föräldrarna sina erfarenheter och tankar om den föregående veckans hemuppgift. Efter detta diskuteras den aktuella träffens tema i handboken med föräldrarna, och de får en hemuppgift som handlar om förälderns och barnets växelverkan. Uppgiften ska utföras under den kommande veckan. På den sista träffen får föräldrarna diplom. Barnen får ta de dagböcker som de skrivit under gruppträffarna med sig hem och handledarna får ett intyg om slutförd handledarutbildning för Familjeskolan. Nätverkskväll Nätverkskvällen är ett evenemang dit familjerna har möjlighet att inbjuda personer från sitt eget nätverk (mor- eller farföräldrar, faddrar, daghemspersonal). Deltagarna informeras om idén med Familjeskolan och om dess metoder. Evenemanget ordnas i mitten av Familjeskolan. Responssamtal och skriftligt sammandrag om barnet till föräldrarna Efter att Familjeskolan har slutförts skriver barngruppens utbildare ett sammandrag om barnets verksamhet i barngruppen. Sammandraget gås igenom med föräldrarna. De får också rekommendationer på eventuella fortsatta åtgärder efter familjens specifika behov. Konsulteringsbesök på barnets daghem Barngruppens utbildare gör ett konsulteringsbesök på barnets dagvårdsplats om föräldrarna önskar detta. 23 Uppföljningsträff för föräldrarna Tre månader efter att Familjeskolan har slutförts träffas föräldragruppen och utbildarna. De går igenom uppföljningsblanketten som föräldrarna fyllt i. På blanketten utreds hur familjens vardag löper vid tidpunkten och vilka utmaningar det finns i vardagen, och uppgifterna jämförs med startintervjublanketten. Eventuella individuella kompletterande träffar Beroende på familjernas individuella behov ges de rekommendationer om individuell familjehandledning och/eller handledningsbesök hemma hos familjen. Grupphandledarutbildning för yrkesutbildade personer och stödpersoner 4. Utbildning för handledare för VOIKUKKIA-kamratstödgrupper VOIKUKKIA-verksamheten är avsedd för föräldrar vilkas barn blivit omhändertagna eller placerade utanför hemmet. I handledarutbildningen får yrkesutbildade personer inom social- och hälsovården och föräldrar som deltagit i gruppen beredskap och rätt att handleda en stödgrupp för personer i samma situation. Ändamål VOIKUKKIA-kamratstödgrupperna är avsedda för föräldrar vilkas barn blivit omhändertagna eller placerade utanför hemmet. Styrkan med kamratstöd är att deltagarna delar med sig av sina erfarenheter och stöder, uppmuntrar och sporrar varandra. I en kamratstödgrupp är varje deltagare den bästa experten på sina egna erfarenheter. Grupphandledarnas uppgift är att skapa en trygg och förtroendefull atmosfär på träffarna. Utvecklare Förbundet för Uppfostrings- och familjerådgivning i Finland rf:s nätverksprojekt VOIKUKKIA tillsammans med Sininauhaliitto. Utvecklare av kamratstödsverksamhet Virpi Kujala, Sininauhaliitto, projektplanerare Hanna Hägglund, projektplanerare Heidi Sundwall samt projektsamordnarna Pia Söderholm och Iina Järvi. Genomförande Syftet med handledarutbildningen VOIKUKKIA-handledarutbildningar ordnas för handledare som leder grupper för föräldrar vilkas barn blivit omhändertagna eller placerade utanför hemmet. Utbildningen ger deltagarna färdigheter att stödja föräldrar som råkat i en svår livssituation. Utöver handledarutbildningen får VOIKUKKIA-handledarna rätt att använda det elektroniska stödmaterialet på webbplatsen voikukkia.fi och tillträde till den riksomfattande handledarbanken. De regionala utbildningarna är 24 viktiga för handledarnas professionella utveckling, men också för att de ger handledarna möjlighet att träffa andra handledare och bli en del av det regionala nätverket av handledare. Deltagarna i handledarutbildningen Utbildningarna för VOIKUKKIA-kamratstödgruppernas handledare är öppna för yrkesutbildade personer inom social- och hälsovården som är anställda hos en kommun, organisation eller privat serviceleverantör och som i sina arbetsuppgifter möter föräldrar till barn som placerats i vård utanför hemmet. Deltagarna kan arbeta på olika sektorer, t.ex. inom social-, missbrukar- eller mentalvården eller diakoni. Dessutom kan en far eller mor som själv gått i en kamratgrupp utbilda sig för att stöda andra föräldrar som kamrathandledare som arbetspar till en yrkesutbildad person. Olika former av frivilligverksamhet 5. Kamrathandledare på webben – En ny form av frivilligverksamhet på nätet Verksamheten går ut på frivilliga kamrathandledare som arbetar på webben. Verksamheten är avsedd för dem som önskar få eller väntar barn samt för småbarnsfamiljer. Verksamhetsmodellen ger möjlighet för frivilligverksamhet på webben i olika livssituationer. Ändamål Den förebyggande och anonyma webbtjänsten stödjer föräldrarna i parrelationen och föräldraskapet med funktioner och innehåll som utarbetats av proffs och personer i samma situation som tjänstens användare. En tredjedel av innehållet tas fram i samarbete med proffs och utbildade frivilliga i sex familjeorganisationer. De frivilliga kompletterar expertisen i webbtjänsten med möjligheter till förtroendefulla samtal mellan personer i samma situation. Utvecklare Kari Lankinen – utvecklingsdirektör, Juulia Ukkonen ,– projektsamordnare, Annette Kortman – planerare, Matleena Aitasalo – planerare Taina Kempas – planerare Genomförande Utbildning av kamrathandledare för verksamhet på webben I planeringsskedet utarbetades ett utbildningsprogram. Utbildningen riktades till proffs och frivilliga i partnerorganisationerna. Rekryteringen av frivilliga inleddes över partnerorganisationernas nätverk, och för intresserade ordnades ett motiverings- och informationsmöte. Antagningen till utbildningen utfördes centralt via den administrerande 25 organisationen med hjälp av en elektronisk ansökningsblankett. Därefter ordnades de första utbildningsdagarna för webbkamrathandledare. Den tre dagar långa grundutbildningen ger deltagaren beredskap att 1. möta föräldrar på webben, 2. moderera meddelanden, 3. handleda öppna diskussions- och chattgrupper och 4. planera och handleda slutna grupper. Under grundutbildningen studerar deltagarna tre innehållsmässiga helheter: 1. Organisationens verksamhet, webbtjänsten och dess verksamhetsmiljö, 2. Frivilligarbete och stöd till personer i samma situation och 3. Webbgruppernas verksamhet: chattar och slutna grupper. Frivilligarbetet på webben För att strukturera frivilligverksamheten på webben gjordes en plan för frivilligverksamheten. Uppgiftsbeskrivningarna för frivilligarbetet strukturerades på så sätt att de lämpar sig för funktionerna i webbtjänsten med hjälp av ett fyrfält: inte tidskrävande uppgift - tidskrävande uppgift, inte krävande uppgift - krävande uppgift. Uppgiftsbeskrivningarna formulerades på ett inspirerande sätt: 1. Veckans kamratstödstimme, 2. Två timmar med chatt , 3. Skapa ett informationspaket, 4. Fast kamratstödstimme, 5. Genial webbföreläsning och 6. Webbkurser ger kraft. Frivilligarbetet på webben inleddes med chattfunktioner och diskussionsspalter. När de medverkande fick mer erfarenhet erbjöds de nya uppgifter, såsom att handleda slutna grupper, hålla föreläsningar och planera webbkurser. De anställda i teamet fick i uppdrag att handleda, upprätthålla och samordna frivilligarbetet. Stöd till de frivilligas engagemang En viktig del av upprätthållandet av de frivilligas engagemang är utbildningsdagarna, där de frivilliga kan utveckla gruppgemenskapen, nätverka, lära sig nya saker och koppla av. Utbildningsdagarna är avgiftsfria. Dessutom erbjuds barnpassning, en trevlig miljö, god mat, intressant innehåll och inspirerande utbildare. Detta bidrar till att skapa en trevlig atmosfär bland deltagarna. Efter alla aktiviteter och utbildningar i kursavsnittet om frivilligarbete samlade arrangörerna in respons om frivilligarbetets meningsfullhet och funktionalitet. Det är viktigt för de frivilligas engagemang att arrangörerna tar emot respons och lyssnar på den. Frivilligarbetet, uppgiftsbeskrivningarna och utbildningarna utvecklades fortlöpande utifrån responsen. De frivilliga erbjöds också möjlighet till arbetshandledning per chatt en gång i månaden samt regelbundna nyhetsbrev med tips om bra förfaranden och metoder. Dessutom ordnades rekreationsdagar för att upprätthålla de frivilligas engagemang, krafter och lärande. Det är också viktigt att komma ihåg att tacka de frivilliga tillräckligt ofta. Fungerande partnernätverk Uppmuntra och motivera projektets samarbetspartner. Ordna regelbundna möten för att utreda önskemål, planera, utreda öppna frågor och upprätthålla engagemanget. Göra upp en utvärderingsplan för att göra den gemensamma verksamheten konsekvent och planmässig. Ordna gruppmöten med partnerorganisationerna 5-6 gånger om året. Ordna träffar i organisationerna för att kartlägga de enskilda organisationernas egna behov och önskemål på verksamheten. Det upprätthållande teamet bekantar sig med alla partner och försöker hitta samarbetsformer som lämpar sig för partnerorganisationernas verksamhetssätt. Det är viktigt att ge respons och att 26 kontinuerligt ta emot respons. Detta kan göras på samarbetsmötena och genom en anonym responsenkät som utförs en gång om året. Producera innehåll till webbtjänsten och utveckla tjänstens tekniska plattform utifrån respons från partnerorganisationerna. Det är viktigt att uppskatta och lyfta fram partnerorganisationernas arbete. Modeller för fleraktörsverksamhet inom preventivt arbete 6. Tidigt ingripande i skolfrånvaro (Tillbaka till framtiden) Oroväckande skolfrånvaro är ett synligt och allvarligt samt ofta svårbehandlat symtom hos unga. Genom att i ett tidigt skede samla alla aktörer i kommunens nätverk kan man tillsammans gripa sig an problemet och utarbeta handlingsplan. Ändamål Genom tidigt ingripande i skolfrånvaro erbjuda hjälp och rätt stöd för att främja skolnärvaro. Att stöda kommuner och skolor med att skapa en modell för nätverkssamarbete och göra upp handlingsplan för ingripande i skolfrånvaro. Sprida och fördjupa kunskap om skolfrånvaro och hur den kan åtgärdas. Utveclare Folkhälsan Syd Ab, Charlotta Eriksson, Dana Björkström - Jung Genomförande Skapa nätverk Projektet kontaktar kommun, kan vara kurator, rektor, bildningsdirektör, barnskydd. Viktigt att hitta nyckelperson(er) och ”sondera terrängen” för intresse och vilka skolor i kommunen det skulle gälla. Sedan samlar kommunens nyckelperson arbetsgrupp och på första mötet med arbetsgrupp kommer man överens om gemensam värdegrund och gemensamt mål samt vem som behövs i samarbetet för att det skall fungera i just den kommunen i. Åtminstone: skola (elevhälsa), barnskydd, ungdomssektor och vårdande instans (ungd.psyk/familjerådg.) Projektet skapar nätverk (personlig kontakt/möte) med instanser som behövs i samarbetet. Arbetsgruppen kommer överens om tidtabell, möten, vem som deltar och ”tekniska” (sekreterare, översättning osv). Processen inleds enligt överenskommelse. Uppgörande av handlingsplan Arbetsgruppen beskriver vilka mål man vill nå med planen, vilka förebyggande åtgärder som kan göras och vilka åtgärder som kan tillämpas. Planen innehåller en beskrivning om hur man handlar vid normal skolfrånvaro, sedan hur man vidtar olika åtgärder vid oroväckande frånvaro. I planen är oroväckande skolfrånvaro definierat, t.ex. enligt upprepad sjukfrånvaro, olovlig frånvaro och övrig oroväckande frånvaro. I handlingsplanen finns klart utskrivet ansvarsområden, tidsgränser för 27 definition av oroväckande skolfrånvaro och uppföljning av frånvaro samt utvärdering av handlingsplanen. När handlingsplanen är klar presenteras den och godkänns. Uppföljning sker enligt överenskommelse och behov. Viktigt att komma ihåg Utgå från kommunens egna resurser, behov och önskemål. Ansvaret finns hos kommunen gällande t.ex. möten, deltagare, användning, implementering osv. Projektet bidrar med teoretisk kunskap, erfarenhet av processer i andra kommuner, underlättar det ”tekniska”, s.k. facilitator. Uppföljning viktigt att finns nerskrivet i handlingsplanen. 7. Familjens hus -samarbetet – Tillsammans för barnets bästa Familjens hus -samarbetet är ett partnerskapsprojekt som slår samman resurserna vid Rädda Barnen i Idensalmi, Mannerheims Barnskyddsförbunds lokalförening(MLL) i Idensalmi och Mödraoch skyddshemsföreningen i Övre Savolax. Ändamål Vi arbetar Tillsammans för Barnets Bästa. Målet och verksamhetsidén för samarbetet kring Familjens hus är att etablera en ny slags partnerskapsmodell för den tredje sektorn genom vilken de lokala medborgarorganisationernas professionellt ledda frivilligarbete tar sin egen plats i kommunernas servicestrukturer. Vi ordnar lättillgänglig verksamhet. Utvecklare Ledningsgruppens medlemmar och anställda vid Familjens hus, Sinikka Roth Principerna för Familjens hus -verksamheten • • • • • Fokus på barnet och familjen Tillgänglighet och öppenhet Social växelverkan Expertis Samordning av det frivilliga och professionella arbetet Genomförande Behovskartläggning och mål Syftet med verksamheten är att driva ett lättillgängligt barnfamiljearbete som är inriktat på tidig intervention. Verksamheten bygger på principen TILLSAMMANS FÖR BARNETS BÄSTA. Avsikten är att med hjälp av verksamheten etablera en fungerande stödpersons- och stödgruppsverksamhet samt en partnerskapsmodell för funktioner inom öppenvården (”sova över hos”-, mötesplats- och doulaverksamhet) i Idensalmi och närliggande kommuner. Vi vill hitta familjer som behöver särskilt stöd och som fallit utanför servicesystemen och styra dem till lämpliga öppenvårdstjänster. Vårt mål är också att skapa verksamhetsförutsättningar för frivilliga och att sysselsätta partiellt arbetsföra i olika uppgifter i medborgarorganisationerna. Genom partnersamarbete kan vi utveckla systemet för hänvisning till olika tjänster genom att främja de medverkande 28 föreningarnas verksamhet och samarbetet mellan dem och den offentliga sektorn. De evenemang på temat fostran som ordnas inom ramen för Familjens hus påverkar samhället och bidrar till det samhällsomfattande främjandet av delaktighet och deltagande. Verksamhetssätt Familjens hus -samarbetets verksamhetssätt handlar om barnorienterad och familjeinriktad verksamhet som strävar efter att utveckla funktioner som ökar familjernas delaktighet och förmåga att handla själva (socialpedagogisk inriktning). Familjens hus -samarbetet har under hela sin verksamhetstid uttryckligen handlat om organisationsbaserat hjälparbete. Hjälparbetet baseras på viljan att hjälpa och samarbeta bland aktiva personer i de lokala barnskyddsorganisationerna. För närvarande är det omöjligt att organisera en verksamhet av denna omfattning utan professionell handledning. För att kunna ta ett reflekterande grepp om arbetet måste man ha förmåga att medverka i ett jämlikt partnersamarbete i olika interaktiva situationer. Även metoden för att ta upp bekymmer för diskussion används som verksamhetsmetod. Stödgruppsverksamhet Stödgruppsverksamheten drivs av MLL:s lokalförening i Idensalmi och är ett av de objekt som utvecklas inom Familjens hus -samarbetet. Målet med verksamheten är att stödja tidig växelverkan. Stödgrupperna för barnfamiljer planeras och genomförs utifrån de lokala önskemålen och behoven. Babygrupper för barn under ett halvt år börjar två gånger om året. Grupperna fortsätter med samma sammansättning och efter gruppens behov i 1–2 år, varefter man övergår till syskongrupper. Syskongrupperna är en integrerad fortsättning till babygrupperna. Andra stödgrupper är stödgruppen för amning, mammanätverket, gruppen för flerlingsfamiljer samt klubbmormors- och klubbfarfarsverksamheten. Ett ytterligare mål är att starta nya familjegrupper inom ramen för MLL:s riksomfattande projekt Styrka i föräldraskapet. Familjens hus utbildar nya frivilliga till stödgruppshandledare och utnyttjar sociala medier, t.ex. Facebook, som stöd inom stödgruppsverksamheten. Babykammaren i Familjens hus betonar i egenskap av fysisk lokal graviditets- och babytidens särskilda karaktär. Stödpersonsverksamhet Vi ordnar stödpersonsverksamhet i samarbete med lokalbyrån för Rädda Barnen i Östra Finland, Rädda Barnen-lokalföreningen i Idensalmi och samkommunen för social- och hälsovård i Övre Savolax. Utöver introduktionsutbildning för stödpersoner ordnar vi rekreationsverksamhet och fortbildning för stödpersoner. Öppenvårdstjänsterna i Familjestugan Inom ramen för Familjens hus -verksamheten utvecklas ”hälsa på hos mormor”- och ”sova över hos”-verksamhet i samarbete med AVITUS-projektet, som drivs av Mödra- och skyddshemsföreningen i Övre Savolax. Mötesplatsverksamheten utvecklas i samarbete med socialväsendet. Våra öppenvårdstjänster omfattar även stödpersoner vid förlossning (Doulaverksamhet) och gruppverksamhet för invandrare. Familjeläger 29 Familjelägret är ett veckolångt läger för barnfamiljer som behöver barnskydd eller annat stöd. Lägret ordnas i samarbete med yrkeshögskolan Savonias enhet i Idensalmi och kommunernas socialväsenden. Syftet med lägret är att stödja familjernas förmåga att klara sig och att agera på egen hand genom social fostran (socialpedagogisk inriktning). Målet är att förstärka föräldrarnas förmåga att fatta beslut och öka deras självrespekt genom goda erfarenheter, vilket återspeglas i barnens välmående. Samordning och utveckling av frivilligverksamhet och medborgarverksamhet Vi ordnar evenemang för frivilliga och anställda hos våra samarbetspartner. På evenemangen planerar och utvecklar vi samarbetsformerna tillsammans. Vi utbildar frivilliga och ordnar rekreationsevenemang för dem. Vi informerar om medborgarverksamhet och rekryterar frivilliga på vår webbplats: http://www.perheentalo.fi/index?page=30. Vi deltar i de riksomfattande förbundens verksamhet inom frivilligverksamhet, till exempel i arbetsmötena för medborgarverksamheten vid Förbundet för mödra- och skyddshem samt i projektet Frivilligarbete och Delaktighet. Evenemang på temat fostran Vi ordnar evenemang och seminarier om fostran, t.ex. seminarier om mediefostran. Vi producerar material som stödjer fostran och anpassar material som producerats av de riksomfattande barnskyddsförbunden för lokal användning. Nätverk Familjens hus -verksamheten handlar om nätverksbaserat fleraktörsarbete. Fleraktörsverksamhet möjliggör en bred expertis där barnen och familjerna är delaktiga. Kunskaperna, makten och expertisen är delad. För närvarande är följande nätverk i verksamhet: arbetsgruppen för familjeförberedelse, nätverket för aktörer inom missbrukar- och mentalvården samt arbetsgruppen för mediefostran. Ytterligare information: Projektchef Sinikka Roth, [email protected], www.perheentalo.fi 30 The Emma & Elias Programme / Best practices 2012–2015 / Contents Group support for families – for children, mothers and fathers 1. Let's make baby food – a practical baby food course 2. Supporting fatherhood – meetings at childcare clinics 3. Family school POP® programme for children aged between three and six with challenging behaviour, and their parents. Group leader training for professionals and peers 4. Training for VOIKUKKIA peer support group leaders Various voluntary activities 5. Online peer support – a new way to volunteer on the internet Operational models for preventive activities 6. Back to the future –early truancy intervention 7. The House for Families – together for the best of the child 31 Group support for families – for children, mothers and fathers 1. Let's make baby food The baby food course is a hands-on way to learn to how make baby food at home. While cooking, participants can discuss the benefits of home-made food, good food choices and their family's routines. Objective The practical baby food course complements the information that parents of babies receive from childcare clinics and other childcare organisations. The course can accompany the family guidance services or it can be targeted at families who need support. Developers The Martha organisation, Päivi Känsälä Implementation Course arrangements The courses are organised by the Martha organisation's home economics specialists (www.martat.fi/piirit). Examples of possible partners include the family guidance services at childcare clinics, municipal child welfare office, homes and shelters for mothers and children, family house services, welfare services offered by parishes or another family welfare organisation. The baby food course can be arranged either at the Martha organisation district's kitchen or at the partner's premises. In the latter case, the partner is responsible for booking the premises and for other arrangements. The course duration is 2-3 hours. Children are welcome, or a childminder may be arranged by the local Martha organisation, the Mannerheim League for Child Welfare or the local parish or a student organisation. The partner receives all registrations and passes this information to a Martha representative. Content and implementation of the baby food course Participants of the baby food course will learn to make different kinds of purées. While cooking, they can discuss the benefits of home-made food, good food choices and their family's routines. The home economics specialists who run the courses will ensure that all necessary ingredients and other materials are available. Each participant will also be given a copy of the colourful recipe booklet Vauvanruokaa helposti/Babymat enkelt (in Finnish and Swedish). After the theoretical part the participants get to work: they wash, chop, cook and mash delicious ingredients into colourful purées, which are then seasoned with herbs, for example. Each participant is also offered personal guidance and tips for making kitchen chores easier. Finally, babies and their parents can taste the lovely new flavours. Everyone takes part in the cleaning up. 32 Feedback and assessment The participants give their feedback about the course either online or on a printed form. The partner will also provide feedback, and the advisor will discusses the feedback with the partner after the course. The feedback is used for developing the course so that it can better meet the requirements of participants and partners. More information The courses are run by the Martha organisation's home economics specialists. 2. Supporting Fatherhood: groups for fathers at childcare clinics A peer group for fathers to complement family guidance services Objective This service aims to prepare men to be better able to participate in a child's care and upbringing right from birth. Fathers can meet other fathers in peer group meetings and can support each other by sharing their experiences. The great moments and experiences on the journey to fatherhood with their first child will create a lifetime of memories. Supporting fatherhood benefits the entire family. It is important that fathers are informed about the services available to families. Developers Timo Tikka & Ilmo Saneri, Miessakit ry Implementation The meetings at childcare clinics for groups of fathers consist of a 30-minute introductory meeting for both fathers and mothers-to-be, followed by four 1.5-hour peer group meetings arranged over the course of six months. The groups meet twice before and twice after the birth, and one group will consist of between three to eight men. The group leaders are trained by Miessakit ry. 1. meeting: being informed about the pregnancy At the first meeting, the group deals with the moment when the participants were told that they would become fathers. This allows the men to discuss how prepared they are to become a father. We try to create an atmosphere that encourages discussion by asking questions about actual situations. Instead of asking a vague: "how does it feel?" we ask the fathers-to-be to describe exactly where they were when they heard the news; if it was an evening or morning and what happened next. Were they shocked or relieved by the news? By sharing this information, the participants feel that they are among their peers. When men are able to share their stories, they realise that they are not expected to have ready-made answers, and they feel safe and trust each other. One topic to discuss is the participants' own experiences as children; we can strengthen 33 fatherhood by discussing their methods of fathering as compared to those in their own childhood families. 2. meeting: getting ready to be a family The second meeting covers the questions of preparing to become a family. We ask the men to describe what they have done at home to make it ready for the baby's arrival. Growing to be a father often involves "building a nest", such as: buying a new car, building/buying a new house or renovating the home are typical examples of the ways men prepare themselves for family life. Where mothers experience the pregnancy with their bodies, fathers experience it through ideas and images. In this situation, men often find it easier to focus on improving the home and strengthening their sense of security through work and finances. They frequently think about what it will be like to be a father. They can recognise new, strong emotions such as the need to care and protect as well as the fear that comes from responsibility. We make them aware of a safety net for fathers-to-be by discussing how they can support their partners and who in turn will support them. As a consequence, they will feel more secure physically, mentally and socially. 3. meeting: experiences of the birth itself At the third meeting the fathers describe their experiences of the birth and their first interaction with their child. This is where the bonding starts: early interaction is the base for all subsequent interaction. The birth of a child is the beginning of a family unit. For many fathers, being present at the childbirth is a positive experience. They often describe the first contact with their child as the beginning of their fatherhood, and describing this moment can be a moving moment. Men who were able to nurse their baby as early as in the maternity ward tend to be better prepared to look after the child later on as well. If anything exceptional occurred at the childbirth, this meeting would be a good time to discuss it to ensure that it will not continue to bother them. Connection with their peers is enhanced through sharing stories. 4. meeting: everyday life after the birth The fourth meeting deals with baby showers for the men, together with everyday life after the baby is born. The themes include the relationship, sex, friends and family as a support net, baby care, the father's role, power and responsibility and workplace attitudes toward families. The participants can compare their experiences and roles with those of their peers. They can become more aware of various issues when they share their experiences. The positive experiences gained in the group are often far-reaching, and they enhance the participants' wellbeing and life management skills. We encourage the fathers to stay in contact with each other after the meetings because many of them will continue seeing each other at nursery and school. Practical challenges and objectives The different family guidance models applied in different childcare clinics have proved to be a challenge. At some clinics we have been able to proceed according to the plan, but unfortunately it has often been the case that we have failed to start a group altogether or have only managed to 34 hold one or two meetings. Some clinics have organised father group activities as separate meetings whereas others have chosen to include them in their family guidance services. Our aim is to start training at childcare clinics outside the Päijät-Häme region. Based on our experiences in this region, we are convinced that our services for fathers are important in preventing future problems and promoting the well-being of the entire family. We have received positive feedback from fathers, mothers as well as our partners. About the assessment Peer group activities for fathers have been assessed in various ways: by interviewing the participants, using a printed form as well as an online form that can be found on the Miessakit ry website. The interview is carried out at the last meeting, and the participants can give their feedback on questions such as what was good about the meetings and what could have been done differently. A printed form was also drawn up, which the leaders handed out to the participants. In 2013 the printed assessment form was accompanied by an online form that can be filled in after the last meeting. Both forms have both rating scales and open-ended questions to survey the participants' opinions about the organisation, atmosphere and benefits of the group. 3. Family school POP® The family school POP (Pre-school Overactivity Programme) is a ten-week programme for children aged between three and six with challenging behaviour and their parents. It offers constructive techniques that make the family's everyday life easier and support the child's development. The family school also provides leader training for professionals. Objective The objective of the family school is to enhance positive interaction between an adult and child. Parents and professionals will learn how to give constructive support to a child so that more serious behavioural problems can be prevented. The skills learned at the family school help parents and make their everyday life easier. Developers Joanne Barton and Seija Sandberg (original developers), Barnavårdsföreningen i Finland r.f. in Finland. Implementation Registration for families and leaders Families and leaders fill in a registration form and they are placed on a waiting list in the order their registration forms arrive. 35 Introductory meeting for parents and children's visit Parents fill in an assessment form to establish the initial situation and challenges. They are provided with the family school programme. Each child visits the family school premises, and they are provided with the school programme and rules. Induction day for leaders Leaders take part in a day-long induction before the family school starts. They receive information about the family school's background, ideas, programme and their own role in the organisation. They are introduced to the technology required and they are given the training material. The family school groups meet once a week for ten weeks The leaders arrive to the meeting room an hour before the families, and they consult the family school manual to go through the theme of that particular meeting. When the families arrive, the children are divided into groups where each child has their own leader. The leaders practice the methods they have learned from the manual with the children while the parents meet with their peers. The leader encourages the parents to discuss their experiences and ideas about the previous week's homework. The theme of the week is then discussed and the participants are given new homework concerning interaction between parent and child. At the last meeting, the parents receive a certificate, the children are given the diaries they have kept during the course and the leaders receive a certificate of the completed family school training. Networking event The networking event offers families the opportunity to invite people in their own networks (e.g. grandparents, godparents, nursery staff) to meet the group. The people in the network are introduced to the family school ideas and methods. The event is held halfway through the family school. Feedback session and a written summary for parents At the end of the family school the leader compiles a written summary about each child's behaviour in the group. The summary is discussed with the parents and, where necessary, the family is offered recommendations for further activities. Visit to the nursery If the parents so wish, the leader of the children's group can visit their child's nursery for consultation purposes. Follow-up meeting for parents The parents' group and the leader meet up for a follow-up session three months after the family school has been completed. The parents fill in a follow-up form, which is discussed in this meeting; they also discuss existing challenges and compare the situation to that described in the initial assessment form. 36 Additional meetings as required Individual family guidance services and/or visits to the family home are arranged if the family so requires. Group leader training for professionals and peers 4. Training for VOIKUKKIA peer support group leaders The VOIKUKKIA project is aimed at parents whose children have been taken into care or placed in foster care. The training provides professionals in welfare services and parents who have taken part in a VOIKUKKIA peer support group with the skills required and the right to supervise a peer support group. Objective VOIKUKKIA peer support groups are for parents of children who have been taken into care or placed in foster care. Peer groups are so empowering because they allow participants to share their experiences as well as support, encourage and motivate each other. In a peer support group everyone is the expert of their own experiences. The leader's job is to create a safe and trustful environment. Developers The VOIKUKKIA network project by the Finnish Association for Child and Family Guidance and the Finnish Blue Ribbon. Peer support coordinator Virpi Kujala, the Finnish Blue Ribbon; project planner Hanna Hägglund; project planner Heidi Sundwall and project coordinators Pia Söderholm and Iina Järvi. Implementation Objective of the leader training VOIKUKKIA leader training is arranged for leaders of peer support groups for parents of children who have been taken into care or placed in foster care. The training provides participants with skills needed to support parents in a difficult situation. In addition to the training, the VOIKUKKIA leaders are granted access to the online support material on the voikukkia.fi website, and they are entered into a nationwide list of leaders. Regional training courses are important to the leaders, not only for developing professional skills, but also for meeting and networking with other leaders in the region. Participants in the leader training 37 The VOIKUKKIA peer support group leader training is aimed at social welfare and/or health professionals working for municipalities, various organisations or private sector service providers who at their work meet parents whose children have been taken into care. Trainees can work in services such as social welfare, drug abuse or mental health services or welfare services provided by a parish. Parents who have taken part in a peer support group can also train to be a peer leader and work along with a professional leader. Leader training offers The four-day training course for VOIKUKKIA peer support group leaders gives the participants the skills required in working with parents whose biological children have been taken into care. They receive the basic knowledge and skills required for leading peer support groups and in themes that these groups discuss. The training also covers issues relating to the crisis caused by the separation of a parent from their child and supporting parenthood under new circumstances. Training materials and methods Each participant is given self-study material, handouts and the VOIKUKKIA manual for leaders. Those completing the training course are given access to the materials portal on the voikukkia.fi website, which includes up-to-date material related to leading a group, recruiting participants as well as follow-up activities and reports. The training is based on the structured peer support group model developed by Virpi Kujala of the Finnish Blue Ribbon. The methods used during the training include lectures, discussions, working alone and in groups and various practical exercises, which can also be applied in the peer support groups. Implementation and cost of the training VOIKUKKIA leader training is arranged four or five times a year in various locations throughout Finland. Registering is done by filling out a form on the voikukkia.fi website. The closing date for registration is usually 30 days before the start of the course. The maximum number of participants on each course is 20 and the minimum is 10. Participants will receive material by post before the course starts. The course fee is EUR 360 / EUR 390; the lower price is applied to members of the Finnish Association for Child and Family Guidance. The training can also be arranged as a package; the price is EUR 3760 / 20 participants. More information Peer support group activities for parents whose children have been taken into care were launched by the Finnish Blue Ribbon's Eevan Perhe project in Jyväskylä between 2002 and 2005. Since then, peer support group services have been developed in Finland, but the problem has been that the operations have been considered as experimental, not relevant to the basic work and dependent on active individuals. The Finnish Association for Child and Family Guidance started training leaders and developing methods during the first VOIKUKKIA network project in 2006. The work continues in the 20122015 project. The aim of the project is to integrate support services for parents and peer support group activities into social welfare services everywhere in Finland. We can succeed in this task by listening to parents, involving decision-makers in long-term operations, by building cross38 municipality and cross-sector networks all over the country, by offering training for more leaders and by producing high-quality and up-to-date materials that support leaders in their work. Methods and practices learned at the Innokylä tutor training were applied in the project development and networking activities. Various voluntary activities 5. Online peer support – a new way to volunteer on the internet Volunteering as a peer leader at an online support service for couples planning or expecting a child and families with babies and toddlers. This model allows for volunteers to support families in various situations through an internet connection. Objective This preventive and anonymous online service supports parents in their mutual relationship and parenthood by offering functionalities and contents produced both by peers and professionals. A third of the content is created in collaboration with professionals working for family organisations and trained volunteers. The volunteers offer a safe peer forum to complement the expertise of the professionals. Developers Kari Lankinen – development director, Juulia Ukkonen – project coordinator, Annette Kortman – project designer, Matleena Aitasalo – project designer, Taina Kempas – project designer. Implementation Organising the training for online peer leaders A training plan was drawn up during the planning phase. The training was aimed at professionals and volunteers in the partner organisations. Volunteers were recruited through the partners' networks and a meeting for arranged for those interested in order to motivate them and inform them of the activities. Online applications for the training were sent to the administrative organisation. The first training sessions were arranged. The basic training took three days. The skills covered in the basic training for online peer leaders include: 1) meeting parents online, 2) moderating messages, 3) monitoring open forums and chats, and 4) planning and monitoring closed groups. The basic training provides an introduction to three content sections: 1) the organisation's operations, online services and operational environment, 2) being a volunteer and peer, and 3) operations of online groups: chats and closed groups. Voluntary work on the internet 39 A voluntary work plan was used to define voluntary activities. Descriptions of various voluntary tasks were adapted to the online operations using a four-field matrix: Takes little time - Takes a lot of time - Undemanding - Demanding. The task descriptions were inspiring: 1) weekly peer sessions, 2) two-hour chats, 3) production of an info package, 4) regular peer sessions, 5) clever online lectures, and 6) strength from online courses. Voluntary activities were launched using chats and discussion forums. As volunteers became more experienced, they were offered new tasks such as monitoring groups and lectures and planning online courses. Monitoring voluntary activities and their administration and coordination were connected to the descriptions of the team members' tasks. Encouraging volunteers to stay motivated A key method of keeping volunteers motivated is to arrange training for them where they can meet up, network, learn new things and relax. In order to ensure that there is a good atmosphere, the training is free and the participants are offered great food, interesting content and inspiring training as well as childcare. Feedback about the relevance and appropriateness of the activities is gathered after all sessions are complete. Receiving feedback is important for keeping up the enthusiasm. Feedback was also used for improving voluntary activities and training. Volunteers were able to take part in induction chats once a month and they regularly received newsletters to share best practices. Volunteers could also take part in recreational activities in order to maintain their motivation, well-being and learning skills. In addition, they are often thanked for their efforts. Active network of partners Encouraging and motivating partners to be involved in the project. Regular meetings to gather information about objectives, to plan, to find answers to questions and to maintain motivation. Drawing up an assessment plan to ensure that activities are carried out in a logical and systematic manner. Group meetings with partner organisations held five or six times a year. Meetings with organisations to find out what each of them requires and aims at. The administrative team gets to know all partners and aims to find ways of collaboration that fit in with the partners' operations. Giving and receiving feedback on regular basis is important at meetings with partners, and an anonymous feedback survey is carried out once a year. Using feedback from partners as basis of the production of online contents and development of a technical platform. It is important to appreciate and acknowledge partners' activities. Operational models for preventive activities 6. Early intervention in school absenteeism (Back to the future) Alarming levels of truancy or absenteeism is a clear and serious symptom in young people, and is often difficult to treat. By gathering together at an early stage all those involved in the municipality network, we can together get a hold on the problem and create an action plan. 40 Objective To provide early intervention in absenteeism, offering help and appropriate support to promote the benefits of attendance. To support municipalities and schools in creating a model for network cooperation and collaboration and creating an action plan for intervention in absenteeism. To disseminate in-depth knowledge and awareness of absenteeism and how it can be remedied. Developers Folkhälsan Syd Ab, Charlotta Eriksson, Dana Björkström-Jung Implementation Creating a network The project will contact the municipality, potentially a counsellor, headmaster, head of local education, or child welfare. Important to find key figure(s) and to "sound out" the level of interest and which schools in the municipality would be included. The municipal key figures then create a work group. At the first meeting, the work group will agree on common values and objectives as well as who is required for collaboration in order for it to be successful in that specific municipality. Minimum: schools (health of pupils), child welfare, youth sector and care organisations/authorities (youth psych./family advice service). The project will create networks (personal contact/meeting) with the authorities required for cooperation. The work group will agree on scheduling, meetings, who will participate and the "technical" side of things (secretary, translation, etc.). The process will begin as agreed. Preparation of action plan The work group will describe the desired objectives of this plan, which preventative measures can be achieved and which measures are to be implemented. The plan contains a description of how to manage the situation in comparison with normal school absences, then how to use the various measures in the event of alarming levels of absenteeism. The plan has a clear definition of alarming levels of absenteeism, e.g. repeated sickness absence, unauthorised absence and other alarming instances. The action plan clearly describes the areas of responsibility, time scales for the definition of alarming levels of absenteeism and the follow-up of absenteeism, plus evaluation of the action plan. Once the action plan is complete, it will be presented and approved. Follow-up is coordinated as agreed and as required. Important to remember Any action taken must be based on the municipality’s own resources, needs and desires. Responsibility lies with the municipality involved; the project assists with theoretical expertise, experience of processes in other municipalities and facilitates the technical aspects. Essential that follow-up is recorded in the action plan. 41 7. The Familyhouse Partnership The Familyhouse Partnership is Save the Children association in Iisalmi, The Mannerheim League for child Welfare in Iisalmi and The Federation of Mother and Child Homes and Shelters in UpperSavo partnershipmodel. Work started 2004 and it´s supported by The Slot Machine Association of Finland. A partnership between three local organisations, it operates in close collaboration with the YläSavo Social and Healthcare Joint Municipal Authority. The aim of the service is ”to work together with the child´s best” by offering accessible, easy to reach community and support services for children and families. The Familyhouse partnership service has been designed in response to local needs and is driven by a positive partnership between local civic organisations and the public sector. Interface between third sector and public sector is clear and systematic. The multidimensional networking model facilitates a consistent operating culture. Professional-led voluntary services are a significant resource, which allow services to be delivered to more children and families. Indeed, families and children are the focus of all activities at the centre. Each visit and each encounter is made meaningful. Genuine, unique, warm and positive human interaction amidst hectic everyday life is empowering, inclusive and joyful. Families who access the service are gently challenged to take active responsibility for their own lives and encouraged to act autonomously. Objective To work together for the child’s best. The goal of the Familyhouse partnerhip is to establish a new PARTNERSHIPMODEL of preventive family welfare services for the third sector, where voluntary operations run by local NGO's under the supervision of professionals have their place in the municipal services. To organise activities that are easy to access. Developers Members of the steering committee and employees of the Familyhouse partnership. The Familyhouse partnership operating principles: • • • • • Focus on child and family – together with the child´s best! Accessibility and transparency Sosializing Expertise Inclusion and empowerment 42 Implementation Assessment of requirements and objectives The goal of the project is to implement low-threshold and early intervention activities among families with children according to the TOGETHER FOR THE BEST OF THE CHILD principle. The aim is to establish an active cooperation model between support and peer group activities as well as open services (e.g. overnight visits, meeting places and doula services). We want to identify and direct families who are in need of special support and outside the service systems so that they find open services that are suitable for them. We also want to create opportunities for volunteers and employ disabled people in different roles at non-governmental organisations. Through the partnership we can develop the coordination of services by promoting collaboration between the organisations involved and between these and the public sector. The parenting-related events arranged at the House for Families are one way of participating in social debate and encouraging engagement and participation. Practices The House for Families collaboration project is based on child and family-oriented methods that aim to promote voluntary and participatory activities among families (social pedagogical approach). The House for Families project has offered organisation-driven support since its very beginning. The support services have been based on the keenness of local child welfare organisations to help and collaborate. It would be impossible to arrange the activities on this scale without any professional guidance. Adopting a reflexive approach to work means being equal partners in interactive situations. Talking about worries is also a method used. Peer group activities Peer group activities are part of the Iisalmi Association of the Mannerheim League for Child Welfare services and a development area for the House for Families project. The aim is to support early interaction among the participants. Peer group activities for families are planned and implemented after discussions with local people about their wishes and requirements. Groups for babies younger than six months begin twice a year. The groups continue with the same participants for another year or two, if necessary, and then they move to sibling groups. Other peer support groups include breastfeeding support group, mother network, group for twins and club activities with surrogate grandmothers and grandfathers. Another objective is to start new family groups within the framework of the Vahvuutta Vanhemmuuteen project organised by the Mannerheim League for Child Welfare around the country. The House for Families project trains new volunteers to become peer leaders and uses social media such as Facebook to support peer activities. The baby room in the House for Families is a space that focuses on the special character of pregnancy and the first months of a baby's life. Support person activities We arrange support activities in collaboration with the offices of Save the Children in eastern Finland and Iisalmi as well as the Ylä-Savo SOTE Joint Municipal Authority. In addition to induction, we offer support staff recreational activities and further training. 43 Open services at the House for Families The House for Families project develops and establishes services such as overnight visits and activities with surrogate grandmothers in collaboration with the Ylä-Savo Federation of Mother and Child Homes and Shelters AVITUS project. The meeting place activities are developed in collaboration with the social services. Our open services also include doula services that offer support before and during childbirth as well as groups for immigrants. • Camps for families A week-long camp for families is aimed at families who need child welfare services or other type of support. It is organised in collaboration with the Iisalmi unit of the Savonia University of Applied Sciences and the municipal social services. The camp aims to support families in coping and using their initiative by implementing community education methods (social pedagogical approach). The objective is to enhance parents' ability to make decisions and strengthen their self-respect through positive experience, which reflects on their children's well-being. Coordinating and developing voluntary and civic activities We hold events for volunteers and workers of our partner organisations where we plan and develop different forms of collaboration. We also train volunteers and arrange recreational activities for them. We post information about civic activities and recruit volunteers on our website http://www.perheentalo.fi/index?page=30. We participate in voluntary activities arranged by associations working nationwide, such as various meetings and the Vapaaehtoistyötä ja Osallisuutta project organised by the Federation of Mother and Child Homes and Shelters. • Organising parenting-related events We arrange various events and seminars related to parenting, e.g. seminars on media literacy, and we produce material that support parenting as well as adapt similar material produced by welfare organisations for local use. Networks The House for Families project involves collaborative activities among networks of various participants. Multiple partners bring in wide-spread expertise, which also involves children and families. Information, power and expertise are shared. The networks currently in operation include a family counselling group, baby network, a network for organisations working in substance abuse and the mental health sector, and a committee for media literacy. For more information, please contact Project Manager Sinikka Roth, [email protected], www.perheentalo.fi 44
