Liiketoimintaekosysteemit ja innovaatioalustat, Policy Brief 9

No. 9/2015 Policy Brief: Ekosysteemit Liiketoimintaekosysteemit ja innovaatioalustat Tapaustutkimusten opit BECSI‐hanke (Business Ecosystems and Platforms for Innovations) on Oulun yliopiston koordinoima ja yhteistyössä VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa toteut‐
tama tutkimushanke, jossa on tarkasteltu tapaustutkimusten avulla erilaisia liiketoiminta‐
ekosysteemejä ja innovaatioalustoja sekä Suomessa että Eindhovenissa Hollannissa, San Diegossa Yhdysvalloissa ja Taichungissa Taiwanissa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa liiketoimintaekosysteemien ja innovaatioalustojen synnystä ja kehittymisestä sekä tapaustutkimusten tulosten perusteella esittää Suomen kontekstiin räätälöityjä toimenpi‐
de‐ehdotuksia ekosysteemilähestymistavan soveltamiseksi innovaatiopolitiikassa. Mitä oppeja liiketoimin‐
taekosysteemeihin ja innovaatioalustoihin keskittyvillä tapaustut‐
kimuksilla on tarjota suomalaiselle innovaa‐
tiopolitiikalle? Tapaustutkimukset tuovat esiin ekosysteemin toimijoiden erilaiset roolit ja niiden omaksu‐
misen merkityksen. Julkinen sektori on usein mukana myös ekosysteemien toiminnassa esimerkiksi public‐private ‐yhteistyön ja julkisten hankintojen kautta. Julkisen puolen tulisi kuitenkin pysytellä erossa varsinaisesta liiketoiminnasta ja sen kehittämisestä. Julkisen sektorin tehtävä on toimia ekosysteemeissä mahdollistajana ja fasilitoijana esimerkiksi tarjoamalla testaus‐ ja pilotointialustoja, edistämällä innovatiivisuutta mm. hankintojen kautta, raivaamalla esteitä (mm. lainsäädännön ja verotuksen kautta) ja tarjoamalla hyvän perustan yritysten toiminnalle (mm. infrastruktuuri ja julkiset palvelut). Hankkeen nimi: Business Ecosystems and Platforms for Innovations (BECSI) Tekijät: Aki Aapaoja Vesa Harmaakorpi Raine Hautala Pekka Kess Tuomo Kinnunen Pekka Leviäkangas Jukka Majava Satu Rinkinen Ville Valovirta BECSI‐hankkeen tulokset korostavat myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten merkitystä ana‐
lyyttiseen tietoon perustuvien (kuten terveys‐ ja biotieteiden) ekosysteemien kehittymisel‐
le. Vahvan tietoekosysteemin rakentaminen ja sen onnistunut kytkeminen olemassa oleviin ja kehittyviin liiketoimintaekosysteemeihin on San Diegon ja Eindhovenin tapaustutkimuk‐
sissa yksi alueellisten innovaatioekosysteemien menestyksen perustekijöistä. Hankkeen seuraavassa vaiheessa keskitytään näiden tapaustutkimusten tarjoamien oppien analysointiin erityisesti innovaatiopolitiikan näkökulmasta ja esitetään näiden oppien pe‐
rusteella politiikkasuositukset Suomen kontekstissa. Liiketoimintaekosysteemi voidaan määritellä arvoverkostoksi, jonka yritykset tekevät yh‐
teistyötä ja hyödyntävät toisiaan täydentäviä kyvykkyyksiä ja voimavaroja tuotteen tai palvelun asiakasarvon kasvattamiseksi ja uusien innovaatioiden kehittämiseksi (Moore, 1993). Tietoekosysteemi on toimijoiden osalta maantieteellisesti klusteroitunut uuden tiedon tuottajien ja sitä hyödyntävien yritysten ja muiden toimijoiden keskittymä, jonka avaintoi‐
mijoita ovat yliopistot ja julkiset tutkimusorganisaatiot (Clarysse ym. 2014). Alueellinen innovaatioekosysteemi on edellisiä käsitteitä hieman laajempi ja pitää sisäl‐
lään sekä alueella toimivat liiketoimintaekosysteemit että tietoekosysteemit, mutta myös lii i
l d lli
j
k l i
äi ö j
i i (Ad
2006)
Tekesin Ohjelmatoiminnan strateginen tuki -yksikkö tuottaa innovaatioympäristöä palvelevaa tutkimusta
teemakohtaisilla hauilla. Johdanto Uusien startup‐yritysten on tärkeää kyetä kyt‐
kemään toimintansa osaksi laajempaa liike‐
toimintaekosysteemiä. Yritysten kansainvälisen kilpailun luonteen muuttuminen yksittäisten yritysten välisestä kilpailusta laajimmillaan globaalien liiketoimintaekosysteemien väliseksi kilpailuksi on syn‐
nyttänyt tarpeen tarkastella näiden ekosysteemien toimintaa ja niihin vaikuttavia politiik‐
katoimia. Suomen heikentynyt kilpailukyky sekä taloustilanne on kääntänyt katseet entistä tiukemmin mahdollisiin tulevaisuuden kasvualoihin ja yritysten ja yrittäjyyden vahvistami‐
seen, mikä näkyy selvästi myös tuoreessa hallitusohjelmassa. Suomen kontekstissa ekosys‐
teemien kehittymisen kannalta haasteena on muun muassa päästä kiinni niihin suuriin kansainvälisiin avainyrityksiin, jotka toimivat ekosysteemin solmukohtina ja kasvun gene‐
roijina. Uusien startup‐yritysten menestymisen ja kansainvälisenkin kasvun kannalta on entistä tärkeämpää kyetä kytkemään oma toimintansa osaksi laajempaa liiketoiminta‐
ekosysteemiä (Zahra & Nambisan, 2012). Tällöin myös skaalautumisen problematiikka muodostuu oleelliseksi kysymykseksi: mitä kanavia ja polkuja hyödyntäen pk‐yritysten hyvistä tuotteista saadaan aikaan myös vientiä ja sitä kautta ylijäämäistä vaihtotasetta? BECSI‐hankkeen tarkoituksena on ollut tutkia olemassa olevia liiketoimintaekosysteemejä ja innovaatioalustoja tapaustutkimusten avulla ja lisätä ymmärrystä näistä kompleksisista järjestelmistä. Hankkeessa on tarkasteltu tapaustutkimusten avulla sekä liiketoiminta‐
ekosysteemejä että alueellisia tietoekosysteemejä. Nämä kaksi ekosysteemityyppiä eroa‐
vat fokukseltaan. Liiketoimintaekosysteemien ydin on yritystoiminnassa ja keskeisin toimija on jokin suurempi yritys. Tietoekosysteemien ydin on uuden tiedon tuottamisessa, tiedon siirtymisessä toimijoiden välillä sekä uuden tiedon hyödyntämisessä liiketoiminnassa. Tie‐
toekosysteemien keskeisiä toimijoita ovat yliopistot ja julkiset tutkimusorganisaatiot. Menestyvien alueellisten innovaatioekosysteemi‐
en synnyttämiseksi tarvi‐
taan alueen liiketoimin‐
taekosysteemien ja tie‐
toekosysteemin onnistu‐
nut linkittäminen. Menestyvien alueellisten innovaatioekosysteemien, kuten esimerkiksi BECSI‐hankkeen tapaustutkimuksista Eindhovenin ja San Diegon, synnyttämiseksi tarvitaan alueen liiketoi‐
mintaekosysteemien ja tietoekosysteemin onnistunut linkittäminen. Politiikan avulla pyri‐
tään usein toisaalta tieteellisen tiedon kaupallistamiseen ja toisaalta taas pk‐yritysten syn‐
nyn ja kehityksen tukemiseen, mutta innovaatioekosysteemien kannalta olisi olennaista kyetä linkittämään olemassa ja kehittymässä olevat liiketoimintaekosysteemit korkean tason tietoekosysteemeihin, jotta päästään hyödyntämään uudet ideat ja teknologiat liike‐
toiminnassa ja synnyttämään myös uutta yritystoimintaa (Clarysse ym. 2014). Näitä liike‐
toiminta‐ ja tietoekosysteemien linkittämisen elementtejä on tutkittu myös BECSI‐
hankkeen tapaustutkimuksissa. Tutkimushankkeen ensimmäinen Policy Brief käsitteli liiketoimintaekosysteemejä uuden‐
laisena ja perinteisestä klusterimallista poikkeavana ilmiönä ja tapana tehdä yhteistyötä ja toimia arvoverkostossa, sekä tämän uudenlaisen liiketoiminnan muodon innovaatiopolitii‐
kalle asettamia haasteita. Tapaustutkimuksia on toteutettu vuoden 2014 alusta lähtien ja niistä on kerätty innovaatiopolitiikan kannalta olennaisimpia oppeja, joita on esitetty tässä käsillä olevassa briefissä. Tutkimustulosten perusteella muodostetaan myös suosituksia politiikkatason toimiksi, joiden avulla voitaisiin edistää liiketoimintaekoysteemien kehitty‐
mistä Suomessa. Tekesin Ohjelmatoiminnan strateginen tuki -yksikkö tuottaa innovaatioympäristöä palvelevaa tutkimusta
teemakohtaisilla hauilla. Aineisto Hankkeen tapaustutki‐
mukset keskittyivät kansalliseen kehittymäs‐
sä olevaan liiketoiminta‐
ekosysteemiin, kansain‐
välisiin terveys‐ ja biotie‐
teiden ekosysteemeihin sekä alueellisiin innovaa‐
tioalustoihin. Hankkeen tapaustutkimukset ovat keskittyneet kolmeen eri teemaan: kansalliseen kehitty‐
mässä olevaan teiden talvikunnossapidon liiketoimintaekosysteemiin, kansainvälisiin terve‐
ys‐ ja biotieteiden liiketoimintaekosysteemeihin sekä alueellisiin innovaatioalustoihin. Tei‐
den talvikunnossapidon liiketoimintaekosysteemi sijoittuu Suomeen. Se toimii esimerkkinä kansallisesta tietyn sektorin kehittymässä olevasta liiketoimintaekosysteemistä, jonka ta‐
voitteena on kehittyä myös suomalaisen osaamisen viejäksi. Tutkitut terveys‐ ja biotietei‐
den ekosysteemit sijaitsevat San Diegossa Yhdysvalloissa sekä Eindhovenissa Hollannissa. Näitä ekosysteemejä tarkasteltiin spatiaalisina liiketoimintaekosysteemeinä keskittyen niiden paikalliseen/alueelliseen evoluutioon. Alueellisiin innovaatioalustoihin keskittyvät tapaustutkimukset koskevat Eindhovenia, Taichungia (Taiwan) ja Oulua. Alueellisia innovaa‐
tioalustoja tarkasteltiin paikallisina toiminnan kehyksinä, joiden avulla pyritään mahdollis‐
tamaan ja edistämään uusien liiketoimintaekosysteemien syntyä ja kehitystä. Tapaustutkimusten aikana on kerätty runsaasti aineistoa, joka koostuu mm. haastatteluista, paikanpäällä kerätyistä havainnoista, aiemmasta kirjallisuudesta ja muusta tekstimateriaa‐
lista (raportit, esitteet, internetsivustot). Tapaustutkimuksista on myös julkaistu artikkelei‐
ta, joiden avulla voi tutustua tarkemmin yksittäisiin tapaustutkimuksiin ja niiden tuloksiin (ks. julkaisulista briefin lopussa). Tapaustutkimusten tarjoamat opit Liiketoimintaekosysteemin toiminnan kannalta tärkeää on koko ekosysteemin yhteinen visio ja tavoitetila, jossa on määritelty yhteiskehittämisen avulla saatavat synergiaedut. Tarvitaan myös systemaattinen tapa ekosysteemin johtamiseen. Johtamisen tärkeys tulee esiin myös uusien teknologia‐alustojen kehittämisessä, sillä kun kehittämisessä on mukana useita eri tahoja joiden itsenäiset päätökset vaikuttavat koko verkostoon, tarvitaan aitoa sitoutumista yhteiskehittämiseen. Myös omistajuuden merkitys korostuu alustojen kehittämisessä. Yri‐
tykset, jotka hyötyvät uusista kehitetyistä tuotteista, palveluista ja prosesseista, omistavat prosessit. Kehittymässä olevan liiketoimintaekosysteemin nähtäisiin myös hyötyvän järjes‐
telmäintegraattorista, joka integroisi ekosysteemin sisällä kehitetyt tuotteet ja palvelut osaksi suurempaa kokonaisuutta, tuotetta tai palvelua. Liiketoimintaekosysteemejä koskeva kirjallisuus korostaa johtavan yrityksen (’lead firm’, ’keystone organisation’) merkitystä (esim. Iansiti & Levien, 2004; Moore, 1993), mutta kuten tutkitut terveys‐ ja biotieteiden tapaustutkimukset osoittavat, ekosysteemi ei välttämättä tarvitse yhtä suurta johtavaa yri‐
tystä menestyksensä ylläpitäjäksi ja johtajaksi, vaan spatiaaliset ekosysteemit voivat raken‐
tua myös pienempien keskittymien ympärille ja kehittyä hajautetummin johdettuina. Alueel‐
la toimivien ja/tai toimineiden koko ekosysteemin kehitykseen vaikuttaneiden pioneeriyri‐
tysten merkitystä ei voi silti lainkaan vähätellä. Eindhovenissa erityisesti Philipsin ja San Die‐
gossa mm. Hybritechin ja ISSCOn vaikutus ekosysteemien syntyyn ja alkuvaiheen kehityk‐
seen on ollut ratkaiseva. Tällaiset suuret johtavat yritykset katalysoivat kasvua ja edistävät uuden liiketoiminnan ja uusien liiketoimintaekosysteemien syntyä. Tekesin Ohjelmatoiminnan strateginen tuki -yksikkö tuottaa innovaatioympäristöä palvelevaa tutkimusta
teemakohtaisilla hauilla. Innovaationäkökulman kytkeminen hankinta‐
malleihin, innovatiivi‐
suuden edistämisestä palkitseminen ja ris‐
kinoton mahdollistami‐
nen edistäisi uusien ekosysteemien syntyä ja kehittymistä myös jul‐
kisten hankintojen kaut‐
ta. Julkisen sektorin rooli ekosysteemeissä on toimia mahdollistajana ja fasilitaattorina, sään‐
töjen asettajana ja ra‐
hoittajana, mutta tulisi pysytellä erossa ekosys‐
teemin varsinaisesta liiketoiminnasta ja sen kehittämisestä. Erilaiset yrityshautomoja ja ‐kiihdyttämöitä ylläpitävät organisaatiot ja ohjelmat ovat tär‐
keässä roolissa tapaustutkimusten terveys‐ ja biotieteiden ekosysteemeissä. Ne toimivat ekosysteemin toiminnan solmukohtina tuoden yhteen tutkijoita, yrittäjiä ja rahoittajaosa‐
puolia, ja toimivat ekosysteemin lobbaajina ja promoottoreina. Terveys‐ ja biotieteiden ekosysteemien kannalta yliopistot ja muut tutkimusorganisaatiot ovat yksi tärkeimmistä kasvun edistäjistä. Uusien startup‐yritysten pohja on usein perus‐
tutkimuksessa, joka tuottaa uuden teknologiapohjaisen idean, joka voidaan kaupallistaa. Yliopistot ja tutkimuslaitokset toimivat uusien löydösten alustana, uuden tiedon ja tekno‐
logioiden kehittäjänä sekä osaavan työvoiman kouluttajana. Tästä syystä myös perustutki‐
muksen rahoittaminen on ekosysteemien kehittymisen kannalta olennaista. Teiden talvikunnossapidon kehittymässä olevan liiketoimintaekosysteemin tutkimus toi esiin julkisten hankintojen merkityksen ja roolin ekosysteemien mahdollisina synnyttäjinä. Julkinen sektori voi hankintojen kautta toimia ”portinvartijana” joka asettaa säännöt ja reunaehdot hankintaprosesseille. Tapaustutkimus osoitti tarpeen hankintamallien uudis‐
tamiselle, sillä nykyiset mallit eivät rohkaise yhteistyöhön, yhteiskehittämiseen ja infor‐
maation jakamiseen. Innovaationäkökulma tulisi kytkeä paremmin hankintamalleihin ja ‐
prosesseihin, ja innovatiivisia hankintamalleja tulisi tukea rahallisesti ja mahdollistaa myös tietynlainen riskinotto prosessin sisällä. Julkisella puolella johtaminen vaikuttaa suuresti siihen, miten toimitaan, mitä tavoitellaan ja miten henkilöitynyttä toiminta on. Esimerkiksi siirtyminen vahvemmin tulosohjaukseen voisi antaa virkamiehille selkänojaa toimia innova‐
tiivisten ratkaisujen löytämiseksi ja edistää innovatiivisuutta myös hankintojen kautta. Ratkaisujen kehittämisessä tulisi myös kiinnittää huomiota niiden skaalautuvuuteen, jotta julkisin varoin ei kehitettäisi ratkaisuja vain tiettyyn yksittäistapaukseen, vaan laajemmin käyttöön otettavia ja erilaisia sovelluskohteita avaavia ratkaisuja, mikä esim. edistää uuden teknologian laajempaa leviämistä ja kaupallisen ekosysteemin kehittymistä. Tästä syystä reunaehtojen ja vaatimusmäärittelyjen asettaminen hankintaprosessin alussa on olennais‐
ta. Myös julkisten toimintojen ja palveluiden hyötyjen ja vaikutusten arviointia tulee kehit‐
tää, sillä ilman hyödyn mittausta on vaatimusmäärittelyjenkin laatiminen haasteellista. Yksi tärkeimmistä innovaatiopolitiikkaan olennaisesti kytköksissä olevista tapaustutkimus‐
ten opeista liittyy eri toimijoiden rooleihin ekosysteemin toiminnassa. Jokaisen toimijan tulisi ymmärtää ja sisäistää oma roolinsa osana ekosysteemikokonaisuutta ja toimia sen mukaisesti. Julkisen sektorin rooli on toimia mahdollistajana ja fasilitaattorina, sääntöjen asettajana ja rahoittajana, mutta sen ei tulisi sekaantua liikaa varsinaiseen liiketoiminta‐
puoleen. Hankintojen tekijänä julkinen sektori toimii tavoitteiden ja reunaehtojen asettaja‐
na, mutta antaa yrityksille vapauden tuottaa ratkaisuja haluamallaan tavalla. Julkisen puo‐
len tulisi pysyä tässä roolissaan ja ”päästää irti” ekosysteemin ohjauspyörästä kun liiketoi‐
minta alkaa kehittyä ja kasvaa. Julkinen puoli ei voi toimia liiketoimintaa ohjaavana tahona. Myös public‐private ‐yhteistyössä bisnespuoli tulisi jättää yksityisen sektorin toimijoiden vastuulle. Eindhovenin ja San Diegon tapaustutkimuksissa tuli vahvasti esiin myös luottamuksen ja yhteistyö‐ ja yrittäjäkulttuurin merkitys ekosysteemien elinvoimaisuudelle. Uusien ideoiden jakaminen, yhdessä tekeminen ja myös epäonnistumiset hyväksyvä ja sietävä yrittäjyys‐
kulttuuri ruokkii uusia alkuja ja pitää alueellisen innovaatioalustan aktiivisena. Suomeen kohdistuvassa tapaustutkimuksessa yhteistyö oli edelleen enemmän kahdenvälistä kuin laajempaa yhteiskehittämistä, ja ekosysteemin eri toimijoiden välinen keskinäinen luotta‐
mus ei ollut vielä parhaalla mahdollisella tasolla. Tekesin Ohjelmatoiminnan strateginen tuki -yksikkö tuottaa innovaatioympäristöä palvelevaa tutkimusta
teemakohtaisilla hauilla. Johtopäätökset Tapaustutkimukset ovat tuottaneet runsaasti tietoa erilaisten ekosysteemien toiminnasta, niiden syntyyn ja kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä, sekä julkisen sektorin roolista ekosysteemien eri kehitysvaiheissa. Yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että julkisen sektorin toimilla ja politiikalla voidaan vaikuttaa merkittävästi ekosysteemien kehitykseen. Tietoekosysteemin rakentaminen ja rahoittaminen, sääntelyn vähentäminen, innovaatioa‐
spektin liittäminen vahvemmin hankintoihin ja hankintamallien uudistaminen, tietoinen variaation ruokkiminen ja uusien yhdistelmien etsiminen ovat esimerkkejä joiden avulla julkinen sektori voi innovaatiopolitiikan avulla vaikuttaa ekosysteemien syntyyn ja kehityk‐
seen. Tämän tyyppisen strategian etuna on se, että kilpailu voidaan edelleen pitää avoime‐
na ja tasapuolisena. Yksityisten toimijoiden tehtävänä on luoda ekosysteemikumppanuu‐
det, jota julkinen taho voi taitavalla hankinnallaan tukea. Liiketoimintaekosys‐
teemien kehitysten edistämiseksi on keski‐
tyttävä variaation ja kokeilukulttuurin ruok‐
kimiseen sekä kykyyn tunnistaa uudet poten‐
tiaaliset alut ja viedä onnistuneita kokeiluja vauhdilla eteenpäin. Tapaustutkimukset tuovat esiin ekosysteemin eri toimijoiden välisen roolituksen huomioi‐
misen tärkeyden. Julkinen sektori on usein mukana myös ekosysteemien toiminnassa esi‐
merkiksi public‐private ‐yhteistyön ja julkisten hankintojen kautta. Julkisen puolen tulisi kuitenkin pysytellä erossa varsinaisesta liiketoiminnasta ja sen kehittämisestä. Julkisen sektorin tehtävä on toimia ekosysteemeissä mahdollistajana ja fasilitoijana esimerkiksi tarjoamalla testaus‐ ja pilotointialustoja, edistämällä innovatiivisuutta mm. hankintojen kautta, raivaamalla esteitä (mm. lainsäädännön ja verotuksen kautta) ja tarjoamalla hyvän perustan yritysten toiminnalle (mm. infrastruktuuri ja julkiset palvelut) sekä kehittämällä vaatimusmäärittelyjä yhä enemmän loppuasiakaslähtöisiksi. Kilpailun luonteen muutos on aiheuttanut muutostarvetta myös innovaatiopolitiikalle. Millaisella innovaatiopolitiikalla voidaan mahdollistaa uusien ekosysteemien synty, tukea jo kehittymässä olevien ekosysteemien kasvua ja varmistaa menestyvien ekosysteemien uu‐
distumiskyky? BECSI‐hankkeen aikana on jo käynyt ilmi, että mikäli halutaan toteuttaa liiketoimintaekosysteemien kehitystä edistävää innovaatiopolitiikkaa, on keskityttävä vari‐
aation ja kokeilukulttuurin ruokkimiseen, kykyyn tunnistaa uudet potentiaaliset alut ja toisaalta hylätä epäonnistuneet kokeilut ja viedä onnistuneita kokeiluja vauhdilla eteen‐
päin. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että julkisten TKI‐panostusten merki‐
tys ei tule ainakaan vähentymään tulevaisuudessa, mutta niiden käyttöä ja kohdistamista tulisi miettiä uudelleen ekosysteemejä tukevan politiikan valossa. Tapaustutkimusten oppien ja tulosten analysoinnin pohjalta tuotetaan projektin seuraa‐
vassa vaiheessa erityisesti Suomen kontekstiin tarkoitettuja politiikkasuosituksia, jotka kohdistuvat ekosysteemien synnyn ja kehityksen tukemiseen ja luovat pohjaa ekosysteemi‐
lähestymistavan soveltamiseksi suomalaisessa innovaatiopolitiikassa. Tekesin Ohjelmatoiminnan strateginen tuki -yksikkö tuottaa innovaatioympäristöä palvelevaa tutkimusta
teemakohtaisilla hauilla. Hankkeen julkaisuja Kinnunen, T. et al. (2015) Drive for Intelligence: Transformative Factors in Smart City De‐
velopment. The First IEEE International Smart Cities Conference, 25.‐28.10. 2015 Guadalaja‐
ra, Mexico Leviäkangas et al. (2014) The Finnish Road Weather Business Ecosystem ‐ Turning Societal Benefits into Business and the Other Way Round. Engineering Management Research; Vol. 3, No. 1 Leviäkangas, P. et al. (2015) Finnish winter road management ‐ the evolving business eco‐
system.” BECSI WP2 project report. VTT Technology: 208, VTT, Espoo, 2015, 37 p. + app. 4 p. ISBN 978‐951‐38‐8212‐9 Majava et al. (2014) Evolution and change dynamics in business ecosystems: research frame for spatial context. Technology, Innovation and Industrial Management (TIIM) Con‐
ference, May in Soul, South Korea. Majava, J. et al. (2015) CONNECT organisation and trust in San Diego’s health and life sci‐
ences business ecosystem. TIIM Conference, Bari, Italy, 27.‐29.5. 2015 Pekkarinen, S. et al. (2015) Socio‐technological transitions and new business logics – From cluster policies towards ecosystem policies. EU‐SPRI 2015 Conference, 10‐12 June in Helsinki, Finland. Pilli‐Sihvola et al. (2015) Evolving winter road maintenance ecosystems in Finland and Hok‐
kaido, Japan. IET Intelligent Transport Systems Lähteet Adner, R. (2006) Match your innovation strategy to your innovation ecosystem. Harvard Business Review, Vol. 84, No. 4, pp. 98–107. Clarysse, B., Wright, M., Bruneel, J. and Mahajan, A. (2014) Creating value in ecosystems: Crossing the chasm between knowledge and business ecosystems. Research Policy, Vol. 43, No.7, pp. 1164–1176. Iansiti, M. and Levien, R. (2004). Strategy as ecology. Harvard Business Review, Vol. 82, No. 3, pp. 68–78. Moore, J. F. (1993) Predators and prey: A new ecology of competition. Harvard Business Review, Vol. 71, No. 1, pp. 75–86. Zahra, S.A. and Nambisan, S. (2012) Entrepreneurship and strategic thinking in business ecosystems. Business Horizons, Vol. 55, pp. 219–229. Tekesin Ohjelmatoiminnan strateginen tuki -yksikkö tuottaa innovaatioympäristöä palvelevaa tutkimusta
teemakohtaisilla hauilla.