docHalolehti 4 2014pdf
download 
Report Transcription
Halolehti 4 2014pdf
halo 1 halo valtakunnallinen hankintalehti Sivu 16 halolehti.fi Halolehden uusi Rekry -palvelu avattu Valtakunnallinen hankintojen ja logistiikan ammattilehti Nro 4 Kansikuva: Mikko Viitapohja Merja Lehtonen: Kiinteä hinta voi johtaa ylihinnan maksamiseen Tuula Haatainen: Sote muuttaa kuntien roolia Sivu 3 Hankinnoissa vielä parantamisen varaa Hyväksyttyjen valitusten määrä on edelleen korkea - Sivu 7 Jyrki Mäkynen: Kilpailu jalostaa - sote-alallakin Sivu 5 2 halo valtakunnallinen hankintalehti Asiantuntevaa palvelua lähellä Sinua Food Service ammattilaisten verkkokauppa! VALO Tilauspalvelu™ on Food Service ja teollisuusasiakkaille tarkoitettu uudenlainen helppokäyttöinen verkkokauppa, josta voi tilata useiden tavarantoimittajien tuotteita samalla kertaa. Tuotteiden toimitus yhdessä kuormassa toimitusvarmasti. Palvelusta voi tilata Valion, Atrian ja HKScanin tuotteita sekä Nestlén jäätelöitä ja pakasteita. www.valotilaus.fi Palvelussa mukana myös: Metro-tukku tarjoaa kokonaisvaltaisen tavarahuollon sekä asiantuntevan palvelun. Palvelemme asiakkaitamme valtakunnallisen tukkumyynnin sekä 27 Metro-pikatukun kautta. Asiakaspalvelu 0200 50 200 | [email protected] | www.metrotukku.com M100, Y65 C76, Y91 Kaikki mitä puh. 0207 289 986 email: [email protected] toimistossasi tarvitset Palvelumme: www.staples.fi 1. Teleradiologia 2. Mri-rekkapalvelu (moderni 1,5T MRI-laite 2012) 3. Mammografiaseulonnat 4. Vuokraradiologit, röntgenpäivystykset, etäpäivystykset 5. Röntgenulkoistukset 3 halo valtakunnallinen hankintalehti P Sivu 10 alveluhankinnat Pääkirjoitus Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin TtT on sitä mieltä, että iäkkäiden henkilöiden asianmukaisen auttamisen tulee olla sivistyneen yhteiskunnan tunnusmerkki. - Tässä tilanteessa vaaditaan osaavaa päätöksenteon valmistelua ja kykyä tehdä päätöksiä, jotka ovat hyviä myös muutaman vuoden jälkeen niitä arvioitaessa. S Sivu 12 airaalalaitehankinnat Istekki Oy:n lääketieteellisen tekniikan asiantuntija Kalle Mönkkönen kertoo, että nykyisten sairaalalaiteinvestointien elinkaari on 5-7 vuotta. - Laitteet liitetään lisääntyvässä määrin verkkoon ja ne sisältävät ohjelmia sekä omaa tietojenkäsittelykapasiteettia. Sairaalalaitehankinnat ovat muuttumassa laitteista järjestelmien hankkimisen. L S Sivu 4 aki sähköisistä hankinnoista Viimeistään 17.4.2016 voimaan astuva uusi hankintalaki edellyttää yksiselitteisesti EU:n kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa sähköisten viestintävälineiden käyttöä. -Tämä merkitsee sitä, että hankintailmoitukset tulee jättää sähköisesti, hankinta-asiakirjojen on oltava sähköisesti saatavilla ja tarjoukset on jätettävä sähköisesti, kertoo Kuntaliiton lakimies Katariina Huikko. Sivu 15 otesoppa kiehuu Sote-soppa on ollut kiehumassa koko vaalikauden ajan ja vaarassa useita kertoja kiehua yli tai palaa pohjaan. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että eduskuntapuolueet ovat löytäneet soppapadan alle sellaisen liekin tason, että saadaan kypsytettyä sellainen sopan makutaso, että se tyydyttää kaikkia osapuolia, uskoo Anssi Rajasärkkä. Tuula Haatainen Sote muuttaa kuntien roolia Sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee rakenteellisen uudistuksen. Parlamentaarisesti valmisteltu lakieh-dotus on nyt hallituksen esityksenä lähtenyt eduskuntakäsittelyyn. Uudistus perustuu sekä sosiaali- että terveydenhuollon sekä peruspalveluiden ja erityistason palveluiden täydelliseen integraatioon. Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen, rahoittaminen ja tuottaminen muuttuu. Kunta on tähän saakka vastannut palveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta. Erikoissairaanhoidosta ovat vastanneet sairaanhoitopiirit. Järjestämisvastuu siirtyy viidelle kuntayhtymänä toimivalle sosiaali- ja terveysalueelle. Alueet vastaavat lähestulkoon nykyisiä erikoissairaanhoidon erityisvastuualueita. Eteläisestä sosiaali- ja terveysalueesta tulee väestömäärältään suurin, lähes 2,2 miljoonan asukkaan alue. Muut sote-alueet ovat vajaan miljoo-nan asukkaan kokoisia. Palveluiden tuotannosta vastaavat sote-alueiden sisälle muodostuvat kuntayhtymät, joita saa olla koko maassa enintään 19. Rahoitus vaatii vielä täsmentämistä. Viiden sote-alueen rahoitus tulee kunnilta. Kunnan rahoitusosuus lasketaan väestömäärän perusteella ja sitä painotetaan uudistetun valtionosuusjärjestelmän mukaisilla ikääntymisen ja sairastavuuden painokertoimilla. Kuntien talous on viime vuosina tiukentunut siinä missä valtion velka on kasvanut kansainvälisen talous-kehityksen ja työelämän rakennemuutok- sen seurauksena. Kuntiin taloudentilanne on heijastunut valtion-osuuksien leikkauksina. Samaan aikaan ikääntyminen heikentää verotuloja, kun veropohja pienenee elä-keläisväestön suhteellisen osuuden kasvaessa. Sote-uudistuksen muutokset, valtionosuusleikkaukset ja samaan aikaan uudistettu valtionosuusuudistus kumuloituu osassa kuntia suureksi. Sote-rahoituksen osalta muutoksia on pyritty hillitsemään asettamalla muutokselle 400 euroa/asukas katto, johon siirryttäisiin asteittain vuonna 2020. Näin rajattuna vaikutuk-set ovat kuitenkin liian suuria kuntien kannalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain käsittely eduskunnassa vaatii nyt huolellista paneutumista. Vaikka nyt tehdään sote-uudistus, samalla on muistettava varmistaa kunnan muiden tehtävien hoitami-sen edellytykset. Kunnan vastuulla on päivähoito, opetus, kulttuuri ja nuorisotoiminta sekä liikuntapalve-lut, kunnallistekniikka ja muiden kuntalaisten hyvinvoinnin sekä elinvoiman kannalta tärkeät toiminnot. Uudistus on herättänyt kysymyksiä yksityisten palveluntuottajien taholta. Laki ei muuta nykykäytäntöä -julkinen palvelun järjestäjä ja tuottaja voi hankkia edelleen palveluita ulkopuolelta. Maahan syntyvät 19 sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajaa pystyisivät jatkossa vahvempaan hankintaosaamiseen, mikä on kuntien etu. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto 4 halo valtakunnallinen hankintalehti Uusi hankintalaki tuo tullessaan sähköiset menettelyt Suomessa pohditaan vielä rajoittaako vaatimus kilpailua Viimeistään 17.4.2016 voimaan astuva uusi hankintalaki edellyttää yksiselitteisesti EU:n kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa sähköisten viestintävälineiden käyttöä. Tämä merkitsee sitä, että hankintailmoitukset tulee jättää sähköisesti, hankinta-asiakirjojen on oltava sähköisesti saatavilla ja tarjoukset on jätettävä sähköisesti. Direktiivi ei kuitenkaan edellytä tarjousten sähköistä käsittelyä, vaan pelkästään vastaanottoa. Jäsenmaat päättävät itse kansallisista hankinnoistaan Sähköistymisellä tavoitellaan hankintaprosessin hallinnollisten kustannusten hillintää ja koko prosessin nopeuttamista. Kansallisissa hankinnoissa jäsenmaille on jätetty mahdollisuus päättää itse sähköisten menettelyiden käyttöönotosta. Kuntaliiton lakimies Katariina Huikko kertoo, että Suomessa pohditaan vielä ulotetaanko direktiivien sähköisiä viestintävälineitä koskeva vaatimus myös kansallisiin hankintamenettelyihin. - Viimekädessä kysymys on siitä, tulisiko se rajaamaan kilpailua esimerkiksi siten, että käytännössä pienet yritykset eivät enää osallistuisi hankintoihin, jos tarjousta ei voisi jättää paperisena. Esille on Huikon mukaan tullut kaksi toisistaan poikkeavaa näkemystä.Toisen mukaan sähköistyminen nähdään positiivisena ja toivottuna apuvälineenä, mutta toisaalta on tuotu esiin, että joillekin tarjoajille on ollut vaikeaa jättää jopa sähköpostitarjousta. - Luotan kuitenkin siihen, että hankintalain valmisteluryhmä saa aikaan järkevän lopputuloksen. Sähköinen postilaatikko tulossa Tavallinen suojaamaton sähköposti ei täytä uusien vaatimusten mukaisia suojaamisvaatimuksia EU:n kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Käytännössä tämä tulee Huikon mukaan johtamaan uudenlaisen sähköisen postilaatikon käyttöönottoon. - Nykyään tällaisia ratkaisuja ei vielä ole olemassa, mikä onkin hyvä mahdollisuus uusille järjestelmätoimittajille. Toisaalta nyt markkinoilla olevat kilpailuttamisjärjestelmät todennäköises- D irektiivi Kuvan oikeudet: Kuntaliitto ry ti muokkautuvat direktiivin mukaisiksi ennen lain voimaan tuloa. Direktiivi mahdollistaa myös tarjouksen pdf -muodon käyttämisen, eli tarjouksia ei edellytetä niin sanotussa rakenteisessa muodossa. - Esimerkiksi puitejärjestelyhankinnoissa hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa toimittamaan osan tarjouksestaan sähköisen luettelon muodossa. Hankintayksikkö voisi hyödyntää luetteloita esimerkiksi minikilpailutusvaiheessa. Tarjoajat voisivat myös tarkistaa oman luettelonsa paikkansapitävyyden ennen minikilpailutusta. Dynaamisesta järjestelmästä tulossa käyttökelpoinen Uusi hankintadirektiivi mahdollistaa edelleen sähköisen huutokaupan ja dynaamisen hankintajärjestelmän käytön. - Erittäin positiivinen muutos sisältyy dynaamiseen hankintajärjestelmään, jonka sääntelyä on yksinkertaistettu. Se muistuttaa kansallisessa laissamme tällä hetkellä olevaa dynaamista hankintajärjestelmää. Näyttää siis siltä, että siitä tulisi vihdoinkin käyttökelpoinen. Dynaamista hankintajärjestelmää ei ole Suomessa käytetty vielä lainkaan, joskin hankintayksiköt ovat olleet siitä kiinnostuneita. - Se soveltuisi mainiosti toistuvanluonteisten hankintojen tekemiseen, eikä sulje pois markkinoita, kuten esimerkiksi puitejärjestely. Nyt pallo onkin järjestelmätoimittajilla. Jään mielenkiinnolla odottamaan missä aikataulussa järjestelmiä saadaan markkinoille. Suomessa myönteisiä kokemuksia Sähköisten hankintamenettelyiden käyttäminen ei suomalaisille hankintayksiköille ole uutta. Niitä käytetään jo useissa kunnissa ja hankintayksiköissä. - Kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä. Näin ollen uskoisin, että valmius ottaa käyttöön direktiivin mukaiset uudet sähköiset viestintävälineet on kunnissa hyvä. Sähköisiin viestintävälineisiin ei tarvitse siirtyä heti uuden hankintalain hyväksymisen yhteydessä, vaan sille on säädetty siirtymäaika. - Siirtymäaika yhteishankintayksiköille on 18.4.2017 ja muille 18.10.2018. Kansallisessa lainvalmistelussa ei ole Lakimies Katariina Huikko toimii Suomen Kuntaliiton lakimiehenä. Hän on myös Työ- ja elinkeinoministeriön hankintalain valmistelun sihteeristön jäsen. vielä päätetty pidetäänkö nämä siirtymäajat, vai aikaistetaanko niitä. Hankintayksiköillä harkintavaraa Katariina Huikko painottaa, että vaikka on Suomessa onkin saatu positiivisia kokemuksia koko hankintaprosessin sähköistämisestä, ei direktiivi vielä näin kokonaisvaltaista prosessia vaadi. - Jääkin hankintayksikön omaan harkintaan, haluaako se esimerkiksi käsitellä sähköisessä muodossa saadut tarjoukset sähköisesti vai perinteisessä muodossa. Hankintojen sähköistämisessä toteutuu Huikon mukaan yksi EU:n komission tavoitteista, sillä asiasta on puhuttu EU-tasolla jo 2000 -vuoden puolestavälistä lähtien. 5 halo valtakunnallinen hankintalehti Kolumni Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen Kuva: Jarkko Översti, Torikuva Oy Kilpailu jalostaa - sote-alallakin Pitkään poliittisessa keskustelussa pyörinyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on taas valmis. Parlamentaarinen sote-työryhmä pääsi sopuun järjestämislain yksityiskohdista tiistaina 25.11. Saavutetaanko nyt syntyneellä ratkaisulla uudistuksen keskeiset tavoitteet? Varmistetaanko laatu ja saatavuus, tehostuuko toiminta ja syntyykö kustannussäästöjä? Valitettavasti olen skeptinen. Epäileväisyyteni perustan lakiehdotuksen ilmeisiin puutteisiin huolehtia palvelujen tuottajien välille syntyvän kilpailun puutteesta. Syntyvät tuotantovastuulliset kuntayhtymät pyörittävät merkittävän suurta veroina kerättyä rahapottia. Näiden resurssien tehokkaimmasta ja vaikuttavimmasta käytöstä pitäisi olla kysymys. Vaikka laki ei estäkään tuotantovastuullista kuntayhtymää käyttämästä oman tuotannon rinnalla yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja, niille ei ole siihen ohjaavaa mekanismia. Kokemukset ovat osoittaneet, että kun hankintayksikön koko kasvaa, tyypillisesti myös hankintojen koko kasvaa. Tämä aiheuttaa sen, että pienimmät toimijat eivät pärjää isojen tuotantoalueiden kanssa. Näin palvelut keskittyvät entistä enemmän julkisen sektorin ja muutamien suurimpien palveluntuottajien haltuun. Uhkana on, että terve kilpailu laadulla ja hinnalla poistuu, eivätkä uudet yritykset pääse markkinoille. Ehdotettu uudistus sisältää siis isoja kysymyksiä. Mistä motivaatio kuntayhtymille kyseenalaistaa oma toiminta? Jäävätkö kolmas sektorin ja yritykset pelkästään alihankkijan rooliin? Miten varmistetaan, että palvelujen hankinnat nostetaan kriittiseen rooliin pitkällä tähtäimellä? Palvellakseen uudistukselle asetettuja tavoitteita, on esitykseen saatava lisättyä järjestämisvastuullisille kuntayhtymille velvollisuus kehittää palvelumarkkinoita, huolehtia siitä, että palvelutuotannon aito kustannus- ja laatuvertailtavuus on olemassa sekä velvollisuus kustannustehokkaimman tuotantotavan hyödyntämisestä. Suomalaisen monituottajamallin hyödyntämisellä tämä kaikki voidaan saada aikaan sekä lisäksi varmistaa jatkuva uudistuminen ja uusien innovaatioiden syntyminen. Asiakkaan valinnanvapaus, palveluseteli ja ’raha seuraa asiakasta’ –periaate ovat keinoja turvata reilu kilpailu, parhaat palvelut ja niiden laaja saatavuus. 2015 halo Jyrki Mäkynen Vastaa kyselyyn verkkosivuilla! Mitä Halolehteä sinä luet - painettua lehteä, vai verkkolehteä (pöytäkone, tablet, älypuhelin)? Halolehti verkossa - www-halolehti.fi Atria on liittynyt Tilaajavastuu palveluun, joka on Suomen suurin ja kattavin yrityksille suunnattu tilaajavastuulain edellyttämien tietojen rekisteri. 6 halo valtakunnallinen hankintalehti FENNO MEDICAL OY Turvallisia tietoverkko- ja palvelinkeskuspalveluita [email protected] www.cygate.fi TERVEYDENHUOLLON ERIKOISKAUPPA fennokauppa.fi ALAN AMMATTILAISILLE JA KULUTTAJILLE Cygate_Halo_Ilmoitus_108x155mm_1_LR.indd 1 22.8.2014 2:14:55 Markkina oikeus 7 halo valtakunnallinen hankintalehti 569 532 495 449 399 488 425 286 260 217 195 134 2011 274 250 222 119 474 102 121 134 2012 114 132 100 2013 94 2014 1.1.2014-28.10.2014 Vireille Ratkaistu Hyväksytty osoittain tai kokonaan Hylätty Jäänyt silleensä Ratkaisemattomat Markkinaoikeudelle tehtyjen valitusten määrä edelleen korkea julkisissa hankinnoissa Hankinnoissa vielä parantamisen varaa Kun julkisia hankintoja tarkastellaan osittain tai kokonaan hyväksyttyjen valitusten kautta, näyttää markkinaoikeuden neljän vuoden tilastojen perusteella siltä, että hyväksyttyjen suhteellinen osuus ratkaistuista tapauksista on ollut pari vuotta hienoisessa laskussa. Oheisessa tilastossa tarkastellaan vain hankinta-asioihin kirjattuja tapauksia. Ulkopuolelle on tässä jätetty erityisalojen hankinnat, sähköinen huutokauppa, puolustus- ja turvallisuusasiat, sekä muut hankinta-asiat. Hyväksyttyjä eniten 2012 Vuonna 2011 ratkaistuista hakemuksista valittajan hyväksi ja hankintayksiköiden tappioksi koitui 20,91 prosenttia. Vuosi 2012 näyttäisi olleen hankintayksiöille seurantajakson huonoin, sillä silloin hyväksytyiksi tuli peräti 24 prosenttia ratkaistuista hakemuksista. Vuonna 2013 vastaava prosentti oli 23,03 ja 2014 19,26, joskin tilastot kattavat 2014 vain 10 ensimmäistä kuukautta. Hylättyjä eniten 2011 Hakijoiden kannalta katsoen huonoin vuosi oli 2011, jolloin hylätyksi tuli peräti 45,69 prosenttia kaikista ratkaistuista asioista. Samaan määrään ollaan pääsemässä kuluvana vuonna, sillä 10 ensimmäisen kuukauden tilaston mukaan hylättyjä hakemuksia oli 44,46 prosenttia. Vuonna 2012 hylättyjen prosentuaalinen osuus ratkaistuista oli 28,46 ja 2013 39,39 prosenttia. Ratkaisemattomat kasvussa Tilastojen mukaan näyttäisi siltä, että vireille tulleiden hankinta-asioiden määrä pysyy markkinaoikeudessa vuodesta toiseen korkeana. Vain vuonna 2011 markkinaoikeus ratkaisi selvästi enemmän tapauksia, kuin niitä tuli vireille. Kasvua osoittaa myös ratkaisemattomien hakemusten määrä, mikä tarkoittaa niitä hakemuksia, mitä markkinaoikeus ei ole ehtinyt käsittelemään. Vuonna 2011 hankinta-asioiden käsittelyaika oli 8,1 kuukautta, vuonna 2012 6,2 kuukautta, 2013 6,4 kuukautta. Tilastoissa mainittu ”Jäänyt silleensä” tarkoittaa sitä, että hakija on perunut hakemuksensa, tai valittaja on perunut valituksensa. Tästä seuraa se, että asian käsittely on rauennut markkinaoikeudessa. Kaikenkokoiset hankintayksiköt edustettuina Markkinaoikeustuomari OTT Pertti Virtanen tietää, että markkinaoikeuteen tehdyt valitukset kohdistuvat kaikentyyppisiin hankintayksiköihin, pieniin ja suuriin kuntiin, kuin myös yhteisiin hankintayksiköihin. - Ne ovat Trafista alkaen edustettuina. Riippuu ilmeisesti myös siitä, kuinka paljon hankintoja mikäkin yksikkö tekee. - Valtiollahan hankinnat on pitkälti keskitetty Hanseliin, joten esimerkiksi ministeriöiden hankinnoista ei juuri valiteta. - Toisaalta ELY-keskukset tekevät merkittäviä hankintapäätöksiä ja niistä valitetaan. Tyypillisimmät valituksen kohteet Tyypillisimpiä valituksia aiheuttavia hankintoja ovat erilaiset terveydenhoitoon liittyvät hankinnat sekä isot tie- tai muut infrahankkeet. - Niissä on useita alaurakoita, joten loogisesti voi olettaa, että ainakin jostain valitetaan. Lisäksi valitetaan koulu- ja muista kuljetushankinnoista. Kyse on usein pienempien kunti- en hankinnoista, ja tällaisen kuljetuksen saaminen voi olla yrittäjälle suorastaan elinehto. - Uusi ryhmä ovat kirjastohankinnat, joissa on mukana useita kuntia ja hankinnan arvo voi tämän takia olla merkittävä. Aiemmin esillä olivat telealan palveluhankinnat, mutta ne ovat harvinaistuneet. Tarjouspyynnön vastaisuus kärjessä Virtanen painottaa, että hänen vastauksensa ovat vain kokemukseen perustuvia arvioita koska tilastoja niistä ei ole olemassa. Hänen mukaansa todennäköisesti tavallisin valitusryhmä ovat erilaiset tarjouspyynnön vastaisuutta koskevat väitteet. - Valitus voi koskea myös soveltuvuutta - erityisesti silloin, kun valittaja on suljettu tarjouskilpailun ulkopuolelle soveltumattomana. Tarjouspyynnön vastaisuus ja soveltumattomuus -kysymykset myös sotketaan toisinaan keskenään. - Näiden lisäksi vedotaan myös tarjouspyynnön epäselvyyteen. ILMOITUS 8 halo valtakunnallinen hankintalehti Elisa pystyy tarjoamaan kyberturvallisuusasiakkailleen havainnollista visuaalista tilannekuvaa siitä, mitä eri osa-alueilla tapahtuu. Kyberturvallisuus vaatii kokonaisuuksien hallintaa Tietoisuus kyberturvallisuudesta on noussut kunnissa ja valtionhallinnossa parin viimeisen vuoden aikana huomattavasti. Siinä missä aiemmin puhuttiin lähinnä virusten torjunnasta ja palomuureista, ymmärretään nykyään kyberturvallisuuden olevan paljon muutakin kuin teknologiaa. Myös ymmärrys ymmär omista suojaustarpeista kasvaa kohisten. ILMOITUS 9 halo valtakunnallinen hankintalehti Elisan kyberturvapalveluiden business manager Sami Knuutisen mukaan kuntien ja valtion hankinnoista päättävät tahot tuntevat kyberturvallisuusasioita koko ajan paremmin: ”Varsin laajalti on kasvanut ymmärrys siitä, että paljon on kiinni oikeista käytännöistä, valvonnasta, testaamisesta ja asioiden harjoittelusta”, Knuutinen kertoo. Parantunut tietoisuus näkyy Knuutisen mukaan myös palveluntarjoajille esitetyissä toiveissa ja kysymyksissä: ”Tänä päivänä ollaan kiinnostuneita pelkän virustorjunnan lisäksi esimerkiksi häiriötilanteisiin reagoimisesta ja haittaohjelmien havainnoinnista. Näin pitääkin olla: kyberturvallisuus on nähtävä laajana kokonaisuutena, jossa keskeisellä sijalla on kokonaisuuden hahmottaminen.” Knuutisen mukaan kunnat ja valtionhallinnon toimijat käyttävät nykyään kiitettävästi asiantuntijoita apunaan kyberturvallisuuteen liittyvien tarjouspyyntöjen laatimisessa. Se kannattaakin: vaikka kyberturvallisuusratkaisut yleensä ostetaan kokonaisuutena ulkopuoliselta toimittajalta, täytyy kilpailutuksessa olla hyvin selvillä omista tarpeista ja vaatimustasosta. Tiedä mitä suojaat Omien tarpeiden tuntemisen edellytyksenä on Knuutisen mukaan oman it-ympäristön laaja tuntemus. Elisalla painotetaan tätä erityisen voimakkaasti: ”Kaikkein tärkeintä on tuntea ja luokitella suojattavat kohteet. On varsin yleistä, että kyberturvallisuuden kannalta olennaisia tietoja ei löydy keskitetysti mistään. Esimerkiksi kunnissa opetustoimen palvelimista saattaa vastata yksi taho ja sosiaalitoimen asioista toinen, jolloin tietoa omien palveluiden palvelimista ei löydy keskitetysti mistään eikä tietoa suojattavasti kohteista ole missään kootusti.” Elisa pystyy tarjoamaan kyberturvallisuusasiakkailleen esimerkiksi havainnollista visuaalista tilannekuvaa siitä, mitä eri osa-alueilla tapahtuu. ”Kun omat tietoturvavastaavat pystyvät yhdellä vilkaisulla tarkastamaan minkälainen yleinen turvalli- suustaso on, kuinka paljon hyökkäyksiä on torjuttu ja mitä toimenpiteitä on käynnissä, on toimenpiteiden johtaminen huomattavasti helpompaa”, Knuutinen selvittää. Myös kyberturvallisuuteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit voidaan kohdentaa oikein silloin, kun kokonaiskuva ja prioriteetit ovat selvillä. moniilipäätelaitteisiin asti. Jos organisaatio tekee Elisan kanssa sopimuksen kyberturvallisuuspalveluista, Elisa pystyy yhteyksien lisäksi tarjoamaan myös niitä pitkin kulkevan tiedon laadunvalvontaa. Haittaliikenne- ja hyökkäysohjelmat pystytään silloin tunnistamaan jo niiden alkulähteillä. . ”Ei meihin kohdistu kyberhyökkäyksiä” Knuutisen mukaan on varsin yleistä, että organisaatiot eivät havaitse niihin kohdistuvia kyberhyökkäyksiä. ”Moni uskoo, ettei ole koskaan ollut hyökkäyksen kohteena, vaikka todellisuudessa niitä ei ole vain havaittu. Jos havainnointivalmiuksia ei ole rakennettu määrätietoisesti, esimerkiksi palvelunestohyökkäys saattaa näyttää pelkältä toimintojen hetkelliseltä hidastumiselta”, Knuutinen huomauttaa. Todellisuudessa palvelunestohyökkäys voi aiheuttaa merkittäviä haittoja, jos esimerkiksi kuntalaisten verkkopalvelut lakkaavat toimimasta. Toiminta jälkijunassa on usein myös merkittävästi kalliimpaa kuin hyökkäysten torjunta, eikä tilanteen selvittäminen ole herkkua kunnan maineenkaan kannalta. Kunnilla ja valtiolla on hallussaan myös esimerkiksi henkilötietoihin liittyvää arkaluonteista materiaalia, jota ei saa päästää vuotamaan. Joissain tapauksissa palvelunestohyökkäys voi myös toimia harhautuksena tietomurron yhteydessä. Knuutinen painottaa torjunnassa erityisesti valmiustason nostoa: ”Hyökkäysten torjunnan pitää ehdottomasti perustua jatkuvaan havainnointiin, poikkeamien analysointiin ja ennalta sovittuihin toimintamalleihin. Näitä on tehtävä sellaisen kumppanin kanssa, joka pystyy tarjoamaan kattavaa palvelua ja valvontaa ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä.” Elisa hallitsee verkot Elisalla on tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyrityksenä laajat mahdollisuudet tietoturvauhkien tunnistamiseen. Elisa hallitsee koko verkon läpi kulkevaa liikennettä aina verkosta työasemiin ja ”Jotta kokonaisuus toimii, on tiedettävä mitä kaikkea halutaan suojata.” Mikä ikä kä kyberturvallisuus? r rturvallisu isu • Tietoturvallisuudella iet etoturvallisuudella oturvallisuudella suuud della turvataan t yksittäisen toimintaa ksittäisen sittäisen ittäisen täisen organisaation täis gannisaa toimin toimint toiminta toim ja tietoa. eto toa. oa. • Kyberturvallisuuteen liittyy urvallisuuteen vallisuuteen llili t lii liliitty yhteiskunnan toimintojen turvaaminen laajemmin osana kyberpuolustusta. • Kyberturvallisuudessa on kysymys varautumisesta, riskienhallinnasta ja erityisesti yhteistoiminnasta organisaation ulkoisten sidosryhmien kanssa • Kybertoiminnassa oleellista on uhkien havainnointikyky, tiedonvaihto sekä harjoittelu, jotta osataan toimia oikein kyberhyökkäystilanteissa. 10 halo valtakunnallinen hankintalehti Kuntataloudessa ihmisten toimintakykyä turvaavaa lainsäädäntöä pitäisi pitää ensisijaisena ”Tarvepyörä pyörii entistä lujempaa, mutta rahapyörä on pysähtynyt...” Kuva: Vanhustyön keskusliitto Julkiset hankinnat ovat joutuneet palveluhankinnoissa talouden taantuman myötä paljon vartijaksi. Vanhustyön Keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin TtT pukee tilanteen sanoiksi toteamalla, että koulutus- ja osaamistason nousu, lainsäädännön kehittyminen sekä ihmisten terveydestä, sosiaalisesta hyvinvoinnista ja niitä uhkaavista tekijöistä kertyneen tiedon hyödyntäminen on luonut edellytykset myös monipuoliseen palvelujärjestelmään. Odotukset uusien keksintöjen ja hoitomuotojen myötä näyttävät kuitenkin kasvavan tilanteessa, jossa taloudellisia edellytyksiä aiemman kaltaiselle toiminnan jatkuvalle laajentamiselle ei ole – eli tarvepyörä pyörii entistä lujempaa, mutta rahapyörä on pysähtynyt tai kääntynyt toisin päin. Yhdenvertaisuus pitää toteuttaa Helin on sitä mieltä, että iäkkäiden henkilöiden asianmukaisen auttamisen tulee olla sivistyneen yhteiskunnan tunnusmerkki. - Tässä tilanteessa vaaditaan osaavaa päätöksenteon valmistelua ja kykyä tehdä päätöksiä, jotka ovat hyviä myös muutaman vuoden jälkeen niitä arvioitaessa. Keskeisin lainsäädännön edellytyksitä on mielestäni yhdenvertaisuuden toteuttaminen, välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon turvaaminen sekä mahdollisuus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lain mukaisten toimintamallien kehittämisessä on hänen mukaansa vielä ”pientä jumpan tarvetta”. Kilpailutusprosessi syö voimavaroja Julkisessa hallinnossa on Helinin mukaan käytetty paljon voimavaroja kilpailutusprosessiin ja siitä on tullut uusi osaamisala hoidon ja palvelun rinnalle. - Toivottavasti kilpailutuksella saatu taloudellinen hyöty on tuntuvasti suurempi kuin kilpailutukseen käytetty raha. Mielestäni kuntastrategioissa tulisi lähteä siitä, että ihmisten hyvinvointia turvaava lainsäädäntö on ensisijainen ja sen jälkeen tulee kilpailutus. Helin painottaa, että laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista määrittää, että pitkäaikaisen hoitojärjestelyn pysyvyys tulee turvata. - Näissä tilanteissa suorahankinta on tarkoituksenmukainen ja yksinkertainen. Lain tavoitteena on lisäksi vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuut- Omatoimisuuden säilyminen tärkeää Satu Helin toimi vuonna 1993 sosiaalija terveysministeriön kutsumana selvitysmiehenä palvelujen rakennemuutostyön käynnistymisen yhteydessä. Hän toivoo, että palveluinnovaatiot suuntautuvat jatkossa myös kotihoitoon ja kaikkien iäkkäimpien ihmisten auttamiseksi. Mitä sitten iäkkäät ihmiset itse toivovat? Mielipiteet ovat tulleet Helinille tutuiksi myös oman väitöskirjatutkimuksen kautta. - Omatoimisuuden säilyttäminen ja osallistuminen kodin ulkopuolisiin tapahtumiin on kaikille ensiarvoisen tärkeää. Iäkkäät ihmiset kertovat tärkeimmäksi toiveekseen saada pysyä terveenä mahdollisimman pitkään. He tarkoittavat terveydestä puhuessaan useimmiten toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista eikä niinkään sitä, etteikö heillä olisi pitkäaikaissairauksia ja lääkityksiä. Itsenäistä suoriutumista auttaa, se, että liikuntakykyä rajoittavat tekijät ovat lähiympäristössä mahdollisimman pienet. Miten tavoitteet ovat toteutuneet? - Yhä useampi ihminen saa elää pitkään ja suuren osan vanhuusiästään edeltäjiään toimintakykyisempänä. Kasvanut taloudellinen vauraus antaa edellytyksiä myös omaehtoiseen hyvinvoinnin turvaamiseen. - Kehitys ei ole kuitenkaan tuonut hyvää kaikille tasapuolisesti, sosiaalisen ja taloudellisen aseman perusteella näkyvät erot terveydessä ja toimintakykyisyydessä ovat säilyneet ja iäkkäiden ihmisten keskuudessa erot ovat jopa kasvaneet. Heikko taloudellinen asema ja siihen kytkeytyvät muut tekijät näyttävät heikentävän terveydentilaa, mikä puolestaan tuo haittoja elämän ja hyvinvoinnin eri osa-alueille. Satu Helin on sitä mieltä, että iäkkäiden henkilöiden asianmukaisen auttamisen tulee olla sivistyneen yhteiskunnan tunnusmerkki. ta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan sekä osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista. Kriteereissä vielä parantamisen varaa Helinin mukaan julkiset hankinnat ovat myös palvelupuolella suuntautuneet hintapainotteiseen suuntaan. Alalla on kilpailutuksia, joissa jopa 95 prosenttia määräytyy hinnan mukaan tai halvin hinta on ainut kriteeri. Hintaan liikaa painottuvassa kilpailussa taloudellisten etujen hakeminen voi johtaa palveluasumisessa lähes laitosmaisiin ratkaisuihin. - Kyllä parhaat tulokset saadaan, kun ehkäisevää toimintaa ja palveluja kehitetään rinnakkain.Tuntuu siltä, että järjestöjen preventiivistä toimintaa palvelujen lisänä ei ole riittävästi ymmärretty. On myös mahdollista, että hintakilpailutuksella saadaan lyhytaikaista tulosta, mutta se voi vuosien saatossa tulla veronmaksajille kalliiksi. Toinen ihmetystä alalla herättävä asia on palveluntarjoajien osaamistason selvittämättä jättäminen. - Meillä ihmisten palvelussa riittää se, että markkinoille tuleva uusi toimija ilmoittaa täyttävänsä täydet laatuvaati- mukset ja siihen ilmoitukseen tulee lain mukaan luottaa. Helin vertaa tilannetta isoihin teknologiayrityksiin, missä palvelutuotantoon osallistuvien henkilöiden osaamispohja tutkitaan tarkkaan jo tuotteiden tai palveluiden myyntivaiheessa. Bonuksia hyvästä toiminnasta Iäkkäiden ihmisten kohtaamisessa vuorovaikutus ja työn tuoma kokemus ovat merkittävä osa laatua. Helin toteaa, että palvelujen jatkuvuuden lisäksi on tärkeää arvostaa vaikka laatupistein tai bonuksin toimijaa, joka on toiminut paikallistuntemuksen perusteella ja hyvää työtä tehden. - Palvelun tuottaja on syytä vaihtaa, jos toiminta on kelvotonta ja jos valvontaviranomaisen huomautuksiin ei ole reagoitu. -- On ollut hieno katsoa, miten järjestökentän ja muilla yksityisillä palvelutuottajilla käytössä ollutta käytäntöä omavalvontasuunnitelman laatimisesta laajennetaan nyt koskemaan koko toimijakenttää, joka tuottaa palvelut iäkkäille ihmisille. 11 halo valtakunnallinen hankintalehti Julkisten hankintojen kehittäminen Palveluhankinnoissa hinta voisi muuttua sopimuskauden aikana Kiinteä hinta voi johtaa ylihinnan maksamiseen Kuva: Mikko Viitapohja Julkisista hankinnoista tradenomiopiskeluun liittyvän opinnäytetyön Turun ammattikorkeakoulussa tehnyt Mer ja Lehtonen on sitä mieltä, että palveluhankinnoissa hinnan pitäisi voida muuttua sopimuskauden aikana. Mielipidettään hän perustelee sillä, että jos tarjouspyynnössä edellytetään kiinteää hintaa, maksaa kilpailuttaja todennäköisesti ylihintaa sopimuskauden alkuvuosina. Tämä johtuu siitä että tarjoajan on ylihinnoiteltava palvelunsa koska hintakehitystä ei pysty ennakoimaan esimerkiksi kolmen vuoden päähän. - Tarjouspyyntöä laadittaessa pitää siis ennakoida kustannustason muuttuminen ja määritellä mikä osa kustannuksista voi muuttua, millä tavalla ja milloin. - Palveluhankinnoissa hinnalle ei pitäisi koskaan antaa liian suurta painoarvoa. Oikea suhde olisi hinta mielellään alle 50 % ja laatu yli 50 %. Kohde tunnettava erittäin hyvin Kustannustason muuttumisarvion tekeminen edellyttää Lehtosen mukaan kilpailutettavan palvelun ja sisällön erittäin hyvää tuntemista. - Valmistelun tavoitteena on saada aikaan hyvä ja ymmärrettävä tarjouspyyntö ja riittävän paljon hyviä tarjouksia. Tähän päästään, kun kilpailutetaan vain olennainen kokonaisuus.Turhat lisätiedot tai kriteerit aiheuttavat kustannuksia ja saattavat karsia tarjoajia. Kilpailutuksessa voi käyttää apuna nykytilan arviointia. - Jos halutaan ja tarvitaan jotain muuta, kuin nykyistä palvelua, pitäisi arvioida mikä on palvelutarve esimerkiksi kahden-kolmen vuoden kuluttua ja tehdä tarjouspyyntö sen pohjalta. Tekninen vuoropuhelu on Lehtosen mukaan kilpailuttajan paras apuväline. Myös alustava tarjouspyyntö voidaan luetuttaa potentiaalisilla tarjoajilla tasapuolinen kohtelu ja syrjimättömyys huomioiden. Optiovuosissa oltava tarkkana Kilpailutus ei pääty sopimuksen tekemiseen, vaan palvelusisältöä on seurattava koko sopimuskauden ajan. - Mahdollisia optiovuosia ei kannata hyödyntää, jos palvelusisältö tai -tarve muuttuu jo varsinaisen sopimuskauden aikana. Kyseenalaistaa kannattaa kaikki ja aina. Myös se, kannattaako edelleen ostaa palvelu ulkoa vai tehdä osa työstä omalla henkilökunnalla. Lehtonen painottaa myös sitä, että kilpailuttajalla on oltava rohkeutta keskeyttää hankinta, jos kilpailutusprosessin aikana käy ilmi että kilpailutuksen kautta ei saada sitä, mitä tarvitaan. Merja Lehtonen on sitä mieltä, että palveluhankinnoissa hinnan pitäisi voida muuttua sopimuskauden aikana. Tarjoa vain sitä mitä pyydetään Merja Lehtoselle on kertynyt pitkän työuransa aikana kokemusta niin tarjoajana kuin ostajanakin toimimisesta. Julkisten hankintojen parissa hän on työskennellyt runsaat 10 vuotta. Ohessa pari hänen laatimaansa ohjetta tarjouksiaan tekeville yrityksille: Tarjoajan tulee tarjota vain sitä mitä pyydetään, ja käyttää samoja määrityksiä ja termejä kuin mitä tarjouspyynnössä on käytetty. Mikä yleensäkin on hankinnan hinnoittelu- ja valintaperuste? Entä kelpoisuusehdot, pakottavat perusvaatimukset ja arviointikriteerit? Tarjouksiin tulee vastata kuin entuudestaan tuntemattomalle taholle, vaikka tuttu kumppani olisikin ky- seessä. Vain tarjouksessa ja sen liitteissä olevat asiat voidaan ottaa huomioon päätöstä tehtäessä. Annettuja aikatauluja tulee noudattaa, ja yleensäkin lukea tarjouspyyntö ja sen liitteet moneen kertaan, jotta varmasti on muistanut ottaa jokaisen asian ja yksityiskohdan huomioon, mm. sen että tarjouksen sopimusehdot ovat tarjouspyynnön mukaisia. Tarjoajan tulee käyttää tarjouspyynnön mukana olevia valmiita pohjia (esim. hintaliite) ja tarkistaa, että kaikki tarvittavat liitteet ja asiakirjat ovat mukana. Laske hinta oikein! Hinnan laskeminen väärin on varmasti yksi yleisimmistä virheistä, joko inhimillisen virheen tai osaamattomuuden takia. Hankintalaki määräävä tekijä? Kun Lehtoselta kysyy onnistuuko palveluhankinnassa parhaiten jos pyrkii toteuttamaan hankintalakia pilkulleen, hän vastaa ei. - Ei. Hankintalaki on vain väline, joka määrittelee pelikentän, jossa toimitaan. Kilpailuttamisen lähtökohtana on se, että on olemassa jokin tarve, ja kilpailuttaja itse määrittelee ja päättää, mitä haluaa ja minkä laatuista. Laki itsessään ei aiheuta yhtään huonoa kilpailutusta. - Huono tarjouspyyntö sen sijaan johtaa usein huonoon lopputulokseen. Kilpailuttaminen vaatii Lehtosen kokemusten mukaan enemmän käytännön asioiden ja palvelusisällön tuntemista kuin juridista osaamista. Olennaista on miettiä mitä tarvitaan ja mitä palvelu saa maksaa. Kilpailutuksen lopputulos on tärkein, ei tekninen toteutus, jolla haluttu tulos saavutetaan. Hän on myös sitä mieltä, että huonosti harkittu palveluhankintojen kilpailuttamien voi johtaa tarjonnan vähenemiseen. - Liian tarkat ja ylimitoitetut vaatimukset nostavat hintaa ja karsivat hyviä tarjoajaehdokkaita pois. Julkisten hankintojen tarjouskilpailuun tulisi kaikilla olla mahdollisuus osallistua tasapuolisesti. Kilpailuttamisen tavoitteena on saada aikaan kilpailua. Onko aitoa kilpailua, jos tarjoajia on vain kaksi ja toinen niistä valitaan? 12 halo valtakunnallinen hankintalehti Sairaalalaiteinvestointien elinkaari 5-7 vuotta Hankinnat ovat muuttumassa laitteista järjestelmiin Kuopion yliopistollisen sairaalan uuteen sairaalarakennukseen on hankittu erilaisia laitteita ja järjestelmiä noin 20 miljoonalla eurolla. Summa sisältää lääkintälaitteet ja kiinteät sairaalakalusteet. Valmistuttuaan vuonna 2015 KYSin uusi sairaalarakennus tulee olemaan yksi Euroopan suurimmista ja nykyaikaisimmista sairaaloista. Istekki Oy:n lääketieteellisen tekniikan asiantuntija Kalle Mönkkönen kertoo, että nykyisten sairaalalaiteinvestointien elinkaari on 5-7 vuotta. - Laitteet liitetään lisääntyvässä määrin verkkoon ja ne sisältävät ohjelmia sekä omaa tietojenkäsittelykapasiteettia. Sairaalalaitehankinnat ovat muuttumassa laitteista järjestelmien hankkimisen. Hankinnan valmistelu avainasemassa Hankintaosaamisen vaatimustaso on noussut huomattavasti sitä mukaa, kun hankinnoissa on siirrytty laitteista järjestelmien hankintaan. Hankintaosaaminen on muuttunut yksittäisten laitteiden huolto-osaamisesta verkottuneiden kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja hallintaan. - Hyvä on myös ymmärtää varsinaiseen potilashoitoon liittyvät käytännöt ja miten eri valinnat ja optiot hankinnassa vaikuttavat hoitoon. Ja koko ajan pitää olla tarkkana, että kilpailutuksesta ei pääse tulemaan valituksia, mitkä pitkittäisivät hankintaprosessia. Mönkkönen pitää KYSin uuden sairaalan laite- ja järjestelmähankintoja erittäin vaativina. -Kyse on hyvin laajasta hankinnasta ja projektista, jossa hankintaosaaminen on yhdistetty samaan aikaan tapahtuvaan rakentamiseen. -Täysin uusina järjestelminä ovat käyttöön tulossa lääkeautomaatio-, hoitajakutsu- ja itseilmoittautumisjärjestelmät. Yhteistyö teki hankinnasta haastavan KYSin laajennusosan sairaalalaitehankinnat olivat mittavat myös koko Suomen mittakaavassa. Hyvin haasteellisen siitä teki monen toimijan yhteistyö sekä tilojen rakentamisen ja hankintojen yhteensovittaminen. Kalle Mönkkönen kertoo, että monimuotoisten ratkaisujen toteuttamisessa riittävän yhteydenpidon ja vuoropuhelun järjestäminen on aina haasteellista. Näin isossa hankkeessa aikataulujen hallinta ja yhdessä sovittujen asioiden kurinalainen läpivienti on olennaista. - Käytännön riski on tehdä päätöksiä puutteellisin määrittelyin ja tiedoin, jolloin lopputulos ei vastaan toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. - Näinkin isossa hankkeessa on vaarana unohtua tarve luoda edellytykset laitteiden tilaajalle vastata laitteiden käytettävyydestä ja ajan tasalla pitämisestä koko elinkaaren ajan. Prosessin ytimessä Sairaaloiden toimintaprosesseja pitää KYSin strategian mukaan kehittää. Hankintojen tulee tukea tätä tuottavuutta ja hoitoa parantavalla teknologialla. Tämän pitäisi mennä niin, että ensin mietitään prosessin kehittäminen ja siitä tulee toiminnallisuusvaade, eli spesifikaatit hankittavalle ratkaisulle. Kun tätä mietitään yo-sairaalan laajuudessa sekä miten hankintabudjetit ja - vaatimukset luodaan ollaan prosessin kehittämisen ytimessä. Laitteen hankinnassahan toteutetaan vain hankintavaatimus. Mönkkönen pitää KYSin hankinnan tärkeimpänä vaiheena tarjouspyynnön tekemistä, koska siinä luodaan edellytykset kokonaistaloudelliselle hankinnalle kaikkine tukipalveluineen. - Elinkaaren ylläpito voi maksaa enemmän kuin hankintahinta. Jos hankinnassa ei luoda riittäviä edellytyksiä tilaajalle ylläpitoon, se voi jäädä laitetoimittajan monopolisesti rahastettavaksi. Kalle Mönkkönen pitää KYSin uuden sairaalan laite- ja järjestelmähankintoja erittäin vaativina. Kuvassa on 3,2 miljoonaa euroa maksanut sädehoidon robottiohjattu sädehoitolaite CyberKnife. Se on toistaiseksi kallein KYSin lt-hankinta. KYSin uudisrakentamiseen liittyen laite tullaan siirtoasentamaan uuteen sädehoitorakennukseen Sädesairaalaan. 13 halo valtakunnallinen hankintalehti Vuosien suunnittelu ja toteutus Mönkkönen kertoo esimerkin yhden hankinnan aikajanasta ja sisällöstä. KYSin röntgenkuva-arkiston hankinnan, ns. PACS -järjestelmän, valmistelu alkoi jo vuonna 2000. Arkiston toimintaa tukee tuotannonohjausjärjestelmä RIS, joka muun muassa ohjaa kuvien ottamista ja niihin liitettyjen lausuntojen laatimista. PACS- RIS -järjestelmät on integroitu keskenään siten, että rtg-tutkimuksen kuvaesityksiin synkronoituvat automaattisesti niihin hoidollisesti liittyvät lähetteet ja lausunnot. Vastaavia muita järjestelmiä ovat esim. laboratorio-, leikkaussali-, tehohoidon- ja apteekkijärjestelmät. Sairaskertomusjärjestelmä integroi nämä osajärjestelmät yhteen. Laitteet verkostoituvat näiden järjestelmien kautta yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa diagnostiset laitteet tuottavat potilaan tilaan liittyvää dataa ja hoitojärjestelmät ohjaavat laitteita potilaan hoidossa. PACS -järjestelmän hankinta kilpailutettiin vuonna 2002. Filmitön toiminta alkoi KYSissä vuoden 2003 alussa ja filmittömäksi sairaala muuttui 2005 alussa ja KYSin vastuualue Pohjois-Savossa 2008 alussa. Toiminta muuttui hankinnan kautta siten, että aiemmin röntgenfilmeille kehitettyjen ja arkistoitujen kuvien tilalle saatiin filmitön toiminta, missä kuva tuotetaan suoraan digitaaliseen muotoon ja ne tallentuvat digitaaliseen arkistoon. Sieltä ne ovat kaikkien oikeuksien omaavien käytössä saman tien entisen tilaamisen ja lähettämisen sijaan. Laiteriippuvuus vaanii Vaikka ostajan riippuvuutta sairaalalaitetoimittajasta vähentää niiden verkottumisessa käytettävät yhteiset standardit, kuten HL-7 ja Dicom, seuraa riippuvuus ohjelmistopäivitysten mukana. - Laitteet ovat hyvin valmistajakohtaisia. Tämä tarkoittaa, että ohjelmapäivitykset ja huolto on pääsääntöisesti hankittava samalta laitetoimittajalta kuten myös järjestelmän laajennukset. - Laitteen huoltosopimukseen voi ostaa myös kaikki päivitykset. Tällaiset sopimukset ovat usein hyvin hinnakkaita, eikä niihin yleensä kannata sitoutua, ellei jo etukäteen ole tiedossa minkä päivityksen tällä ’osamaksulla’ saa. Tarjouksia tulee riittävästi Mönkkösen arvion mukaan sairaalalaitealalla on tällä hetkellä riittävästi laite- ja järjestelmätoimittajien välistä kilpailua. - Esimerkiksi kalliimmista laiteista kuvantamispuolella tarjouksia tulee tyypillisesti neljältä toimittajalta. Pienempien laitteiden osalta tarjontaa on vieläkin enemmän. - Kilpailun aitouden takaa suomalaisten rehellisyys ja kuuliainen tapa noudattaa hankintalainsäädäntöä. KYSin uudet tilat Sairaalan ydintoiminnot sijoittuvat KYSin laajennusosaan ja sen ympärille. Ydintoimintoja ovat keskitetty leikkausyksikkö ja heräämö, aikuisten, lasten ja vastasyntyneiden tehohoito sekä tehostettu valvonta, synnytyssalit, riskisynnyttäjien tehostettu valvonta, äitiysja naistentautien poliklinikat, valtaosa kirurgian poliklinikoista, TULES -poliklinikka, dialyysiosasto, endoskopiayksikkö, välinehuoltokeskus, äidinmaitokeskus, ravintola ja kahvila sekä opetus- ja koulutustilat. KYSin uuden sairaalan 26 leikkaussalin kokonaisuus on yksi Euroopan suurimmista. Rakentaminen loppusuoralla KYSin uudistumisen perustana on vuonna 2015 käyttöön otettava uusi sairaala. Sen jälkeen käynnistyy vanhan rakennuskannan peruskorjaus. Vuonna 2015 valmistuu myös sädehoidon uudisrakennus Sädesairaala, jonne sijoittuvat sädehoitoyksikkö, syöpätautien poliklinikka ja infuusioyksikkö sekä patologian ja oikeuslääketieteen avaustilat. Vuoden 2014 loppuun mennessä valmistuvassa sairaala-apteekissa lääkkeiden valmistus ja varastointi automatisoituivat. Lääkkeet kulkevat tarvittaessa putkipostin kautta nopeasti osastoille. Lääkeautomaatit parantavat potilasturvallisuutta. Vuonna 2013 KYSin tontille valmistui ruoka- ja logistiikkapalvelujen keskus. Rakennuksesta on maanalainen tunneliyhteys sekä Itä-Suomen yliopistolle, että Harjulan sairaalaan. KYS on yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta. Se on maan suurin lääkärikouluttaja ja yksi suurimmista opetussairaaloistamme. KYS tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta, antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa ja kouluttaa Suomen terveydenhuoltoon huippuosaajia. KYS vastaa yhteensä yli 840 000 itäja keski- suomalaisen yliopistotasoisesta erikois- sairaanhoidosta. Lähteet: KYS 14 halo valtakunnallinen hankintalehti Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2015! Berner Pro toivottaa rauhallista Joulua ja onnellista Uutta Vuotta! Rauhallista joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta! Rauhallista joulua Tulevaisuuden tuotteet – Sinun parhaaksesi www.articular.fi www.articular.fi halo Halolehti toivottaa lukijoilleen ja ilmoittajille hyvää joulua ja onnistumisen elämyksiä vuodelle 2015! www.halolehti.fi Y R K RE Mediplast AB, Teknobulevardi 3-5 01530 Vantaa, Finland Phone +358 (0)207345320 [email protected] www.mediplast.com Etsitkö hankintojen ammattilaista? halolehti.fi tavoittaa heistä merkittävän osan Katso ilmoitusvaihtoehdot: halolehti.fi/rekry.html Nyt jo yli 800 käynti 0 ä! 15 halo valtakunnallinen hankintalehti halo Blogi Valtakunnallinen julkisten hankintojen lehti Sote-sopan kiehuntaa S Tuottaja ja julkaisija Graafinen suunnittelu, sisältötuotanto ja taitto Sivumaailma Oy Antti Sokka [email protected] Puh. 050 3418605 www.sivumaailma.fi K uitenkin jotkut ovat vielä varauksellisia saavutetun sovun suhteen. Heidän mielestään kun sovitun mallin mukaiset mausteet eivät anna yksityisille palvelun tuottajille riittäviä mahdollisuuksia tulla lusikoineen nauttimaan muuten hyvin kypsytetyn sote-sopan antimista. Tuo huoli on mielestäni kuitenkin aiheeton sillä uudet sopan mausteet siirtävät vain palveluiden järjestämisvastuun aikaisempaa leveämmille hartioille. Ilmestymis- ja aineistopäivät 2015 Julkaistaan tammikuussa 2015. Kts. halolehti.fi T T ässä tullaankin julkisten hankintojen kannalta perimmäisten kysymysten äärelle. Ulkoisilta toimijoilta ostettavat palvelut on kilpailutettava hankintalain säädöksiä noudattaen. Siinä prosessissa pitää pystyä aidosti vertailemaan omatuotannon ja ulkopuolelta ostetun tuotannon kelpoisuutta, toimivuutta ja kannattavuutta toisiinsa unohtamatta varsinaista palvelun kohdetta, eli pientä ihmistä suuressa sopassa. Säilyttääkseen ostettavan palvelun osalta laatu- ja hintatietoisuuden on tilaajayhteisön hyödyllistä tuottaa ainakin osan palveluista myös itse. Siten parhai- Päätoimittaja Anssi Rajasärkkä Puh. 050 604 76 ote-soppa on ollut kiehumassa koko vaalikauden ajan ja vaarassa useita kertoja kiehua yli tai palaa pohjaan. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että eduskuntapuolueet ovat löytäneet soppapadan alle sellaisen liekin tason, että saadaan kypsytettyä kaikkille osapuolille maistuva keitto. uottamisvastuulla ja järjestämisvastuulla on ratkaiseva ero.Tuottamisvastuussa vastuullinen taho tuottaa itse kulloinkin kyseessä olevat palvelut. Järjestämisvastuu puolestaan tarkoittaa sitä, että vastuullinen taho voi valita tuottamistavan omatuotannon ja ulkopuolisilta toimijoilta ostettavan tuotannon välillä. Näinhän on ollut asian laita tähänkin asti soppaa hämmentävän toimijan kauha on vain ollut tulevaa pienempi ja hartiat kapeammat. Halolehti ilmestyy painetun lehden lisäksi verkkosivustona osoitteessa halolehti.fi pöytäkone--, tablet- ja älypuhelinsovelluksina. Lehti kertoo julkisista hankinnoista ja logistisista ratkaisuista Suomessa ja EU:ssa. ISSN 2342-4591 Paino: Alma Manu Oy Tampere Anssi Rajasärkkä ten vodaan luottaa myös ostetun palvelun kelpoisuuteen ja samalla itsellä säilyy koko ajan alaan liittyvä substanssiosaaminen. T oivottavasti liekki sote-soppapadan alla säilyy tasaisena ja soppa muhii hyvin niin ainakin tämä osa rakenneuudistusta saadaan toimimaan ilman närästysoireita. Anssi Rajasärkkä Kirjoittaja on Halolehden päätoimittaja ja Kuopion seudun hankintatoimen hankintajohtaja, eläkk. Valtakunnallinen hankintalehti Halolehti ilmestyy monikanavajulkaisuna, eli painettuna lehtenä ja pöytäkoneelle, tablet -tietokoneelle ja älypuhelimelle optimoituina verkkosivuina. Painettu Halolehti ja sen verkossa olevat sovellukset ovat uusi valtakunnallinen hankintoihin paneutuva julkaisu Suomessa. Mitä halolehteä luet? Kerro meille mitä Halolehteä sinä luet, painettua lehteä vai verkkolehden eri versioita? Vastaa kyselyyn osoitteessa: www.halolehti.fi/mielipide.html Lue Halolehteä myös pöytä-, tablet- ja älypuhelinversioina! Ajankohtaiset julkisiin hankintoihin liittyvät asiat kätevästi koko ajan käden ulottuvilla. www.halolehti.fi halo 16 halo valtakunnallinen hankintalehti Tiesitkö tämän hankinnoista? Vuosittain EU-maissa yli 250 000 viranomaista tekee julkisia hankintoja ja ostaa palveluita tai tuotteita tai teettää urakoita. Yhteensä nämä hankintamenot ovat noin 18 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Jos yritys on rekisteröity johonkin EU-maahan, sillä on oikeus kilpailla julkisten hankintasopimusten saamisesta myös muissa EU-maissa. (lähde: eu- Hankintamenettelyt ropa.eu) Kansalliset kynnysarvot (Hankintalain 15 §). Tavara- ja palveluhankinnat 30 000 euroa, Käyttöoikeussopimukset 30 000 euroa, Liitteen B (ryhmä 25) terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut ja koulutuspalvelut yhteishankintana 100 000 euroa, Rakennusurakat 150 000 euroa, Käyttöoikeusurakat 150 000 euroa, Suunnittelukilpailut 30 000 euroa. EU-kynnysarvot (Hankintalain 15 §). Tavarahankinnat ja palveluhankinnat: valtion keskushallintoviranomainen (a) 134 000 euroa, muut hankintaviranomaiset (b) 207 000 euroa. Rakennusurakat: (a ja b) 5 186 000, Käyttöoikeusurakat: (a ja b) 5 186 000 euroa. Suunnittelukilpailut: (a) 134 000 (b) 207 000 euroa. Lisää kynnysarvoista ja hankintamenettelyistä: www.hankintailmoitukset.fi www.hankinnat.fi Säännöt Kaikkien hankintojen osalta viranomaisten on noudatettava seuraavia sääntöjä: Liiketoiminnan harjoittajaa ei saa syrjiä siksi, että se on rekisteröity toisessa EU-maassa. Kun kuvataan hankittavana olevien tuotteiden tai palveluiden ominaisuuksia, ei saa viitata mihinkään tiettyyn tuotemerkkiin, tavaramerkkiin tai patenttiin. Toisessa EU-maassa myönnetyt asiakirjat (esim. tutkintotodistukset ja muut todistukset) on hyväksyttävä, jos ne tarjoavat samantasoiset takeet kuin kotimaiset asiakirjat. Kaikki tarjousmenettelyä koskevat tiedot on toimitettava kaikille niistä kiinnostuneille liiketoiminnan harjoittajille riippumatta siitä, missä EU-maassa ne on rekisteröity. Hankinnoissa käytettävät menettelyt: Avoin menettely, Rajoitettu menettely, Neuvottelumenettely, Kilpailullinen neuvottelumenettely, Sähköiset huutokaupat, Suorahankinta, Suunnittelukilpailu ja muut suunnitteluhankinnoissa käytettävät menettelyt. Kynnysarvot Avoimet työpaikat ONKO TÄMÄ SINUN PAIKKASI? KuntaPro Oy tarjoaa laadukkaita ja kustannustehokkaita hallinnon tukipalveluja ja järjestelmiä kunnille, kuntayhtymille ja kuntien omistamille yhteisöille. Toimintamme perustuu pitkään kokemukseen, kuntasektorin toimintamallien tuntemiseen ja vahvaan näkemykseen hallintopalvelujen kehittämisestä. KuntaPro-konsernissa on yli 250 kunta-alan asiantuntijaa. Liikevaihtomme vuonna 2013 oli noin 24 miljoonaa euroa. KuntaPro Oy:n julkisten hankintojen asiantuntijaorganisaatio etsii HANKINTA-ASIANTUNTIJAA Työtehtäväsi liittyvät julkisiin hankintoihin ja sopimustenhallintaan. Vastaat omien tuoteryhmiesi hankintojen hankintalain mukaisista kilpailuttamisista ja hankintaprosessien kehittämisestä. Toimit hankintojen koordinaattorina huolehtien toimittaja- ja asiakasyhteydenpidosta. Lisäksi vastaat omien tuoteryhmiesi tarjouskilpailujen järjestämisestä ja sopimusten ylläpidosta. Osallistut myös toiminnan seurantaan ja raportointiin, sekä asiakkaiden omien hankintaprosessien konsultointiin. Toivomme sinulta monipuolista kokemusta julkisiin hankintoihin liittyvistä tehtävistä ja hankintojen kilpailuttamisesta. Odotamme sinulta hyviä vuorovaikutustaitoja, tiimityöskentelytaitoja sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Olet innokas tarttumaan uusiin haasteisiin. Tarjoamme sinulle paikan asiantuntevassa ja mukavassa tiimissä sekä mielenkiintoisia ja haastavia työtehtäviä kasvavassa yhtiössä. Toimipaikkasi on Hämeenlinnassa, mutta työ edellyttää liikkumista asiakkaidemme luona. Tehtävän palkkauksessa noudatetaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimusta. Lisätietoja tehtävästä antavat Aapo Korte 03 621 3803 ja Markku Syvänen 040 868 5500. Lähetä hakemuksesi 7.1.2015 mennessä osoitteeseen [email protected]. WWW.KUNTAPRO.FI Tehokuutta ja hyvinvointia monitilaratkaisuilla. Martelan nykyaikaiset monitilaratkaisut tarjoavat viihtyisämmän ja tehokkaamman työympäristön pienemmillä neliöillä. Vähentynyt tilantarve taas tuottaa säästöä muun muassa lämmitys-, valaistus- ja siivouskuluissa. Lue lisää ja varaa esittely osoitteessa martela.fi MA_Halo_220x155mm.indd 1 08/12/14 11:23
