docHelsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto uudisrakennusten
download 
Report Transcription
Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto uudisrakennusten
Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto uudisrakennusten suunnitteluohje 2015 ja vuokra-asuntoja koskeva lisäohjeistus Heka Myllypuro Lallukankuja 1, kuva Arno de la Chapelle. ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015 2(16) 14.01.2015 5 SISÄLLYSLUETTELO: 1 YLEISTÄ SUUNNITTELUOHJEESTA ............................................................................................................ 4 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT ................................................................................................................ 4 2.1 ASUNTOTUOTANTOTOIMISTON OHJEET JA MALLIT ......................................................................................... 4 2.2 TILAMITOITUKSEN LÄHTÖKOHDAT ................................................................................................................ 4 2.3 TURVALLISUUDEN HUOMIOIMINEN SUUNNITTELUSSA .................................................................................... 5 2.4 TIETOMALLINNUS ....................................................................................................................................... 5 2.5 SUUNNITTELUN KÄYTTÖIKÄ-, SISÄILMASTO JA ENERGIATAVOITTEET .............................................................. 5 2.5.1 Käyttöikätavoitteet............................................................................................................................ 5 2.5.2 Sisäilmastotavoitteet ........................................................................................................................ 5 2.5.3 Energiatavoitteet .............................................................................................................................. 5 2.6 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEN TODENTAMINEN .......................................................................................... 5 2.6.1 Suunnittelun aikana ......................................................................................................................... 5 2.6.2 Rakentamisen aikana ...................................................................................................................... 5 2.7 RAKENNUKSEN HUOLLON SUUNNITTELU ...................................................................................................... 5 3 YLEISET SUUNNITTELURATKAISUT ........................................................................................................... 6 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 4 KÄYTETTÄVÄT MATERIAALIT JA TUOTTEET ................................................................................................... 6 ESTEETÖN SUUNNITTELU ............................................................................................................................ 6 TALON KORKEUSASEMA.............................................................................................................................. 6 TALOTEKNISET JÄRJESTELMÄT ................................................................................................................... 6 HULEVEDET ............................................................................................................................................... 6 SUUNNITTELUVAATIMUKSET RAKENNUSOSITTAIN ............................................................................... 7 4.1 PERUSTUKSET JA ALAPOHJAT ..................................................................................................................... 7 4.1.1 Alapohjat .......................................................................................................................................... 7 4.2 SEINÄT ...................................................................................................................................................... 7 4.2.1 Kantavat betoniseinät ...................................................................................................................... 7 4.2.2 Väliseinät ......................................................................................................................................... 7 4.2.3 Julkisivumuuraus ............................................................................................................................. 7 4.3 IKKUNAT .................................................................................................................................................... 7 4.4 OVET ........................................................................................................................................................ 8 4.5 VESIKATTO ................................................................................................................................................ 8 4.5.1 Vesikattorakenteet ........................................................................................................................... 8 4.5.2 Vesikatteet ....................................................................................................................................... 8 4.5.3 Kattovarusteet .................................................................................................................................. 8 4.5.4 Räystäsrakenteet ............................................................................................................................. 8 4.6 VEDENPOISTO ........................................................................................................................................... 9 4.7 KATOKSET ................................................................................................................................................. 9 5 TILAKOHTAISET SUUNNITTELUVAATIMUKSET ........................................................................................ 9 5.1 ASUNNOT .................................................................................................................................................. 9 5.1.1 Kalusteet .......................................................................................................................................... 9 5.1.2 Varusteet........................................................................................................................................ 10 5.1.3 Pinta-materiaalit ............................................................................................................................. 11 5.2 YHTEISTILAT ............................................................................................................................................ 11 5.2.1 Porrashuoneet ............................................................................................................................... 11 5.2.2 Kerhotila ......................................................................................................................................... 11 5.2.3 Talosauna ...................................................................................................................................... 12 5.2.4 Pesula ............................................................................................................................................ 12 5.2.5 Kuivaushuone ................................................................................................................................ 12 5.2.6 Polkupyörä- ja ulkoiluvälinevarasto................................................................................................ 12 5.2.7 Apuvälinevarasto ........................................................................................................................... 13 ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015 3(16) 14.01.2015 5 5.2.8 Irtaimistovarasto............................................................................................................................. 13 5.2.9 Huoltomiehen tila ja huoltovarasto ................................................................................................. 13 5.2.10 Siivouskomero ............................................................................................................................... 13 5.2.11 Jätehuone ...................................................................................................................................... 13 5.2.12 IV-Konehuone ................................................................................................................................ 14 5.3 HISSIT ..................................................................................................................................................... 14 5.4 PIHA-ALUEET ........................................................................................................................................... 14 5.4.1 Kulkutiet ......................................................................................................................................... 15 5.4.2 Leikki- ja oleskelualueet ................................................................................................................. 15 5.4.3 Istutusalueet................................................................................................................................... 15 5.4.4 Pysäköintialueet ............................................................................................................................. 15 5.4.5 Muut piha-alueet ............................................................................................................................ 16 6 PÄIVITYKSET……. ....................................................................................................................................... 16 6.1 6.2 7 SUUNNITTELUOHJEESEEN TEHDYT PÄIVITYKSET ........................................................................................ 16 SUUNNITTELUOHJEESEEN TULEVAT PÄIVITYKSET ....................................................................................... 16 LIITTEET ....................................................................................................................................................... 16 ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015 4(16) 14.01.2015 5 1 Yleistä suunnitteluohjeesta Tämä Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston uudisrakennusten suunnitteluohje on tarkoitettu käytettäväksi yleisohjeena asuntotuotantotoimiston rakennuttamassa uudisasuntotuotannossa. Suunnittelun perustavoitteena on tuottaa viihtyisiä, käytännöllisiä ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisia asuntoja ja asuinympäristöjä. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota suunnitteluratkaisujen toimivuuteen, käyttövarmuuteen, turvallisuuteen ja pitkäikäisyyteen. Samoin käytettävien materiaalien valinnassa tulee ottaa huomioon niiden kestävyys ja materiaalien vaatimat huoltotoimenpiteet sekä kaunis vanheneminen. Asemakaava ja muut rakentamista koskevat määräykset määrittelevät suunnitelmien lähtökohdat. Suunnittelun alkuvaiheessa tulee analysoida tontti ja sillä vallitsevat luonnontekijät. Tontin ja paikan erityispiirteitä tulee kunnioittaa suunnittelun lähtökohtina. ARA-tuotannossa tulee selvittää myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen suunnitteluohjeet. 2 Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Asuntotuotantotoimiston ohjeet ja mallit Tämä ohje ohjaa hankkeen suunnitteluratkaisun tekemistä. Vaatimuksia ja ohjeita teknisille ratkaisuille ja tuotteille annetaan lisäksi asuntotuotantotoimiston malliasiakirjoissa, kuten rakennusselostusmallissa sekä rakennetyypeissä ja detaljeissa. Vuokrakohteiden suunnittelussa tulee lisäksi huomioida kyseisen alue- tai kiinteistöyhtiön vaatimukset, jotka tulee selvittää ennen suunnittelun aloittamista. Muita asuntotuotantotoimistolla käytössä olevia suunnitteluohjeita ovat sähkö- ja LVIAsuunnitteluohjeet, keittiösuunnitteluohje sekä asukasmuutosohje. Suunnitteluasiakirjojen tuottamiseen käytetään pääasiassa ATT:n malliasiakirjoja. Suunnittelun yhteydessä havaitut puutteet malliasiakirjoissa tulee ilmoittaa kohteen projektipäällikölle asiakirjojen kehittämistä varten. Malliasiakirjojen ratkaisuista voidaan perustelluista syistä poiketa, mutta poikkeamista tulee aina etukäteen sopia kohteen projektipäällikön kanssa. 2.2 Tilamitoituksen lähtökohdat Tilamitoituksen lähtökohdat on esitetty hankkeen tilaohjelmalomakkeistolla. Tilaohjelmalomakkeistossa on määritetty tavoitteellinen huoneistojakauma, tekniset- ja yhteistilat sekä niiden tavoitteelliset koot ja hankkeen tavoitehintalaskelman oletukset. Tavoitehintalaskelman oletukset ovat laskennallisia tunnuslukuja, joita noudattamalla päästään hankkeen kustannustavoitteeseen, eri tunnusluvut voivat kompensoida toisiaan. Lisäksi niistä voidaan vähäisissä määrin poiketa, jos se merkittävästi parantaa suunnitelmaa. Poikkeamat tulee aina perustella ja niiden tekeminen harkitaan aina tapauskohtaisesti. Laajuuslaskelmat tehdään ja tavoitteiden toteutuminen osoitetaan asuntotuotantotoimiston tilaohjelmalomakkeistolla. Asuntojen sijoittelun lähtökohtana tulee pitää kerroksien toistuvuutta, samanlaisia asuntoja tulee sijoittaa päällekkäin. Märkätilojen tulee aina olla päällekkäin samassa linjassa. Keittiö tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa märkätilan vastaiselle seinälle, jolloin yhteisen hormin käyttö on mahdollista. ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015 5(16) 14.01.2015 5 2.3 Turvallisuuden huomioiminen suunnittelussa Suunnitelmissa tulee varmistaa että kohteen rakentaminen, käyttö ja huoltotoimenpiteet voidaan toteuttaa turvallisesti. 2.4 Tietomallinnus Tietomallinnettavat hankkeet toteutetaan suunnittelusopimuksessa tarkennetussa laajuudessa YTV 2012 ohjeiden mukaisesti. Suunnittelijat vastaavat tietomalliensa yhteensovittamisesta sekä ristiinvertailusta. 2.5 Suunnittelun käyttöikä-, sisäilmasto ja energiatavoitteet Seuraavat tavoitteet tulee ottaa huomioon suunnittelun lähtötietoina. 2.5.1 Käyttöikätavoitteet Rakennusten käyttöikätavoite on 100 vuotta. Teknisten järjestelmien ja rakennusosien tekniset käyttöiät on esitetty taulukkomuodossa RT-ohjekortissa (RT 18-10922) Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot. 2.5.2 Sisäilmastotavoitteet Sisäilmaston tavoitetasona on sisäilmastoluokka S2. Luokan S2 sisäilmaston saavuttamiseksi rakennustyöt pitää tehdä puhtausluokan P1 vaatimusten mukaisesti. Vaatimukset luokan S2 sisäilmastolle ja toimenpiteet sen saavuttamiseksi on esitetty RT korteissa RT 07-10946, sisäilmastoluokitus 2008 ja RT 07-10564, rakennuksen sisäilmasto. 2.5.3 Energiatavoitteet Asuntotuotantotoimiston kaikkien uusien asuinrakennusten tulee selkeästi täyttää uuden 2 energialuokituksen mukainen C-luokka (asuinkerrostalot E-lukutavoite 115 kWhE/m , 2 rivitalot E-lukutavoite 125 kWhE/m ). Tavoite tulee ottaa huomioon suunnittelun kokonaisratkaisua mietittäessä, hankkeen alusta lähtien. Rakennusten ilmatiiveyden tavoitetasona on ilmanvuotoluvun (q50) arvo 1 m 3 / h m 2 . 2.6 Tavoitteiden saavuttamisen todentaminen 2.6.1 Suunnittelun aikana Rakennuttaja teettää suunnittelun aikana tarvittavat erityisosaamista vaativat lausunnot kuten lausunnot äänieristävyyden ja paloturvallisuuden toteutumisesta. Suunnittelijat vastaavat viranomaislausuntojen ja -hyväksyntien hakemisesta omien suunnittelualojensa osalta. 2.6.2 Rakentamisen aikana Rakennuttaja seuraa tavoitteiden toteutumista rakentamisen aikana rakennuttajan valvonnalla ja erilaisin mittauksin. Rakennuttaja teettää kohteessa mm. ilmatiiveysmittauksia, lämpökuvausta ja äänimittauksia. Suunnittelijat suorittavat omalta osaltaan sopimuksessa edellytettyä omaan suunnittelualaansa liittyvää valvontaa. 2.7 Rakennuksen huollon suunnittelu Rakennuksen suunnittelussa tulee huomioida ratkaisujen huollettavuus. Rakennuksen tuleva huolto suunnitellaan muun suunnittelun yhteydessä ja sille laaditaan sähköinen huoltokirja erillisen asuntotuotantotoimiston huoltokirjaohjeen mukaisesti. Kohteen tavoitekulutustasot veden ja lämmön osalta on määritelty energiaselvityksen yhteydessä ja ne sisällytetään sellaisenaan huoltokirjaan. Asukkaiden vastuulla olevien huoltotoimenpiteiden määrä tulee minimoida (esim. ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015 6(16) 14.01.2015 5 vaikeasti puhdistettavat ilmanvaihtojärjestelmän venttiilit tai vaihdettavat suodattimet). Vuokrakohteissa tulee lisäksi selvittää kiinteistöyhtiön rakennuksen huollettavuuteen liittyvät erityisvaatimukset. 3 Yleiset suunnitteluratkaisut 3.1 Käytettävät materiaalit ja tuotteet Käytettävien materiaalien valinnassa tulee huomioida rakennuksen pitkä elinkaari. Materiaaleina ja tuotteina tulee suosia elinkaarikustannuksiltaan edullisia tuotteita, eli tulee välttää tuotteita joiden käytönaikaiset huoltokustannukset ovat korkeita. Kokeiluratkaisujen tekemistä tulee välttää, yleisesti tulee käyttää materiaaleja ja tuotteita, joiden käytöstä on jo hyviä kokemuksia. Metallirakenteissa kaikkien työmaalla tehtävien liitosten tulee olla pulttiliitoksia. Kuumasinkittyjä teräsosia ei saa maalata. 3.2 Esteetön suunnittelu Esteettömyydessä noudatetaan viranomaisten määräyksiä ja rakennusvalvonnan ohjeita. Tasoero hoidetaan luiskalla aina kun mahdollista, nostinlaitteiden käyttö on sallittu ainoastaan poikkeustapauksissa. Kaikki esteettömyysratkaisut tulee hyväksyttää projektipäälliköllä. 3.3 Talon korkeusasema Porrashuoneen sisäänkäynnin ja pihatason korkeuseron tulee olla vähintään 100 mm. Sokkelin sekä ensimmäisen kerroksen lattian vähimmäiskorkeus vähintään 400 mm maanpinnan tasoa korkeammalla. 3.4 Talotekniset järjestelmät Talotekniset tavoitteet käsitellään erillisessä talotekniikkapalaverissa, joka pidetään ennen erikoissuunnittelun käynnistymistä. Vaatimukset teknisille järjestelmille sekä sähkö- ja LVIA-suunnittelulle on esitetty erillisissä suunnitteluohjeissa. Pääsuunnittelija vastaa teknisten järjestelmien yhteensovittamisesta ja tilavarausten tekemisestä. Pihavalaisimien valinnassa ja sijoituksessa tulee varmistaa, etteivät ne valaise häiritsevästi sisälle. Valaisimien vaihtamisen menetelmät tulee suunnitella, mikäli niitä suunnitellaan korkeisiin tiloihin. Valaisinten ja lamppujen vaihdon tulee pääsääntöisesti onnistua kolmeportaisilla A-tikkailla ja pihavalaisinten vaihdon tikkailla tai traktorin henkilönostimella. 3.5 Hulevedet Hulevesien käsittely tulee ratkaista hankekohtaisesti. Käsittelymahdollisuuksiin tulee ottaa kantaa alustavasti jo hankesuunnitelmassa. Hulevesien käsittelyä tarkennetaan suunnittelun edetessä. Hulevedet käsitellään ensisijaisesti paikallisesti. Ensisijaisesti ne pyritään imeyttämään. Suunnittelun avulla hulevesivirtaamia tulee hidastaa, viivyttää ja tasata. ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015 7(16) 14.01.2015 5 4 Suunnitteluvaatimukset rakennusosittain 4.1 Perustukset ja alapohjat Kohteiden perustukset tulee pääsääntöisesti suunnitella yhdellä korkotasolla, mutta ylikorkeita sokkeleita tulee välttää. Usean korkeusaseman käytöstä tulee sopia erikseen kohteen projektipäällikön kanssa. 4.1.1 Alapohjat Rakennuksen alapohjan kuivana pysyminen tulee suunnitella. Ryömintätiloihin suunnitellaan aina valaisimet, joiden lisäksi alapohjaan alapohjaluukun läheisyyteen tulee suunnitella pistorasia. Ryömintätilat tulee suunnitella tarkistamisen kannalta riittävän helppokulkuisiksi. Alapohjaluukulta alas ryömintätilaan tulee suunnitella kiinteä teräsporras sinkityin ritiläaskelmin. Huoltoa vaativien kohteiden kohdalla koron tulee olla vähintään 1200mm, muualla hyväksytään matalampi ryömintätila. Ryömintätilat varustetaan koneellisella tuuletuksella. 4.2 Seinät 4.2.1 Kantavat betoniseinät Kaikki kantavat betoniseinät 200 mm paksuja. Sähköputkia ei saa asentaa hissikuilun betoniseinien sisään. 4.2.2 Väliseinät Märkätilojen väliseinät suunnitellaan kivirakenteisia. Yhteistilojen seinät tehdään betonista tai tiilestä. Asuntojen sisäiset seinät kuivissa tiloissa ovat metallirunkoisia kipsilevyseiniä. Asuinhuoneisiin rajoittuvien hormien äänieristys tulee huomioida suunnitelmissa. Lisäohje Koskee vuokrakohteita (Heka) Väliseinien levytykset suunnitellaan tehtäväksi reunavahvistetulla EK-kipsilevyllä. 4.2.3 Julkisivumuuraus Suunnittelijan on suunniteltava vedenpoisto ja tuuletus. Rakennuksen julkisivutiilen paksuus 135 mm. 4.3 Ikkunat Ikkunoiden suositeltava vähimmäisleveys on 390 mm ja yli 1500 mm leveitä ikkunoita käytettäessä tulee suunnitelmissa huomioida avatun ikkunan tukemisen tarve. Lämmitysratkaisun ollessa vesikiertoinen patterilämmitys tulee ikkunan alareuna suunnitella vähintään 500 mm:n korkeudelle lattiasta. Ikkunan lasin alareuna tulee suunnitella yleensä yli 700 mm:n korkeudelle lattiasta, jolloin ikkunaan ei tarvita turvalasia. Suunnittelussa tulee käyttää toistuvia ikkunatyyppejä, eli toisistaan vain vähän poikkeavia ikkunatyyppejä ei suositella käytettävän. Ikkunoiden tulee olla syvemmällä kuin ympäröivä julkisivu ja ikkunoiden tulee olla sivusta saranoidut. Asuntoihin ei suunnitella sisäosaltaan metallirakenteisia ikkunoita. Ikkunoiden karmirakenteella rajataan ainoastaan ikkuna- ja tuuletusaukkoja. Kaikki Ikkunat suunnitellaan avautuvina. Parvekkeen edessä olevat suuret ikkunat voidaan toteuttaa kiinteinä umpiolasielementti-ikkunoina. ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015 8(16) 14.01.2015 5 4.4 Ovet Yhteistilojen ulko-ovet suunnitellaan teräsrunkoisina. Ulko-ovissa on vältettävä laajoja lasipintoja ja ulko-oven alin osa on aina umpinainen. Ovien lukitus- ja heloitusratkaisut esitetään rakennusselostuksessa ja sen liitteenä olevassa alue- tai kiinteistöyhtiöiden lukitus- ja heloitusohjeessa. Vuokra- ja asumisoikeuskohteissa lukitusratkaisusta sovitaan aina erikseen alue- tai kiinteistöyhtiön kanssa. Lukitussuunnitelma suunnitellaan 1:50 piirustussarjaan. Suoraan ulos johtaviin oviin ei suunnitella kirjeluukkuja. Asuntojen porrashuoneovet ovat maali- tai viilupintaisia. Suunnittelijan tulee huomioida ovien kokonaispaino, ylipainavia ovia ei tule suunnitella. Lisäohje Koskee vuokrakohteita (Heka) Yhteis- ja aputilojen ovien on oltava metallirunkoisia sekä umpinaisia. Rakennuksen ulko-ovien tulee olla osittain lasiaukollisia metalliprofiiliovia. Ovien mahdollinen sähköistys määritellään lukitusohjeessa (vaikutus sähkösuunnitteluun). Asuntoihin suositellaan Abloyn Sentoa ja yleistiloihin Optimaa tai iLoq:ia. Yhteiskäytössä olevissa sauna- ja pesutiloissa ovien tulee olla metallirunkoisia paneeli- tai muovilaminoituja ovia, löylyhuoneissa lasiovi on myös mahdollinen. 4.5 Vesikatto Kattojen turvallinen huolto tulee suunnitella. Vinoille katoille tulee suunnitella turvakiskoilla varustetut kulkusillat. Käynti katolle järjestetään suoraan porrashuoneesta tai yhteistiloista, ei talotikkaita. Lisäohje Koskee vuokrakohteita (Heka) Vesikattojen vaaka- ja juuripellitysten tulee olla vähintään 300 mm korkeita. Myös vesikatteen läpivientien vesieristys tulee nostaa vähintään 300 mm katon pinnasta ylöspäin. IV-kokoojalaatikoiden korkeus tulee olla vähintään 300 mm ja niiden hattupellitykset tulee tehdä suvusta kiinnitettäviksi. 4.5.1 Vesikattorakenteet Kattoristikot tehdään puurakenteisina. 4.5.2 Vesikatteet Peltikatteen kiinnitys on suunniteltava ja toteutettava siten, että tuulen ja nopeiden lämpötilamuutosten aiheuttama ääni estetään. 4.5.3 Kattovarusteet Vesikattorakenteen tuuletus tulee suunnitella ja suunnitelmissa tulee huomioida alipainetuulettimien koko ja määrä. Kattopollarien tarpeellisuus, määrät sekä sijainnit tulee määrittää. Turvavaljaiden kiinnityspisteet voivat sijaita myös pystypinnoilla. Ullakon kulkusillat suunnitellaan puurakenteisina ja vesikaton yläpuoliset metallirakenteet kuumasinkittyinä. Ullakot varustetaan aina valaisimilla, joiden katkaisija tulee sijoittaa kulkuaukon läheisyyteen. Ullakolle tulee lisäksi suunnitella pistorasia (16A) jokaisen kulkuaukon viereen. 4.5.4 Räystäsrakenteet Rakennuksiin on suunniteltava räystäät. Räystään tuuletusraot on varustettava sinkityllä teräsverkolla siten, etteivät linnut tai muut eläimet pääse kattorakenteisiin. Räystäiden alapintoihin ei tule käyttää vaneria. Valitun materiaalin tulee olla maalattu. ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015 9(16) 14.01.2015 5 4.6 Vedenpoisto Kaikkien kiinteiden pintarakenteiden (vesikatot, lipat, katokset, päällystetyt käytävät) vedenpoisto tulee esittää arkkitehtisuunnitelmissa. Rakennussuunnittelijan tulee suunnitella ylivuotokohdat. Käännetyissä katoissa ja kattokaivoissa tulee olla ylivuotoputki. Syöksytorviin, kattokaivoihin, ja parvekkeen vedenpoistoon tulee suunnitella saattolämmitys. Saattolämmityksen jakorasioita ei saa sijoittaa räystäskouruihin. Parvekekatosten sadevedenpoisto tulee suunnitella parvekkeiden vedenpoistosta erillisenä. Parvekkeen vedenpoisto tehdään riittävin kaadoin sisäpuolisella vedenpoistoputkella, joka on johdettava sadevesien poistojärjestelmään. Ulosheittäjien käyttö on mahdollista, mutta siitä tulee sopia projektipäällikön kanssa. 4.7 Katokset Ulko-ovien edustoille tehtävät katokset on suunniteltava riittävän suurina sekä rakennettavaksi kiinni ulkoseinään (ei rakoa seinän ja katoksen väliin). Katosten alapintoihin ei tule käyttää vaneria. Valitun materiaalin tulee olla maalattu. 5 Tilakohtaiset suunnitteluvaatimukset 5.1 Asunnot Asuntojen muunneltavuutta voidaan lisätä huoneiden jakamis- tai yhdistämismahdollisuuksin. Teknisten järjestelmien sijoittelussa tulee varautua seinien poisto- ja/tai lisäämismahdollisuuteen, jotteivät esimerkiksi sähkövedot hankaloita muunneltavuutta. Huoneiden jako- ja yhdistämismahdollisuudet tulee tutkia ja esittää suunnitelmissa esim. katkoviivalla. Kaksikerroksisina toteutetaan vain 3h+k ja sitä suurempia asuntoja. Asunnossa tulee olla ainakin yksi makuutila, johon mahtuu parisänky. Yli 75 m2 asuntoihin suunnitellaan kylpyhuoneen lisäksi erillinen wc-tila. Asunnon yhteyteen tulee suunnitella asuntokohtainen ulkotila. Ulkotila voi olla parveke tai asuntopiha. Asuntopihojen rajautuminen muusta piha-alueesta tulee suunnitella ja toteuttaa selkeästi. Parvekkeet tulee suunnitella niin että ne ovat lasitettavissa. Lasituksille tulee myös aina hakea rakennuslupa. Lasitukset mietitään kohdekohtaisesti. Parvekkeiden kaiteiden suunnittelussa tulee huomioida myös lasten tarve nähdä ulos, eli kaiteissa tulee olla myös läpinäkyviä osia. Ulkotila tulee suunnitella kalustettavaksi ja sen tulee suojata riittävästi säältä, ulkopuolisten katseilta ja sen päällä tulee olla katos. Pientaloasunnon pääsisäänkäyntiin tulee suunnitella tuulikaappi. Tuulikaappi tulee mitoittaa siten, että tuulikaappiin sijoittuvalle lämmityslaitteelle on varattu riittävä tila. Tuulikaapin ovet tulee suunnitella siten, että sisempi ovi voidaan pitää jatkuvasti auki (lämpimän vuodenajan käyttö). Riittävä yksityisyyttä suojaava väljyys ikkunan edessä tulee taata jokaiselle asunnolle. Asuntokohtaiset pihat voidaan esimerkiksi sijoittaa muuta piha-aluetta korkeammalle. 5.1.1 Kalusteet Komerokalusteina tulee käyttää vakiokorkuisia kalusteita yläkaapein. Naulakkokomerot ovat yläkaapillisia korkeita tankokomeroita. Vuokrakohteissa naulakkokomeroissa ei ole alaovia. Kaikkiin asuntoihin suunnitellaan siivous- ja pyykkikaappi. Kalusteiden sovituslistat tulee esittää kalustesuunnitelmissa. ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015 10(16) 14.01.2015 5 Lisäohje Koskee vuokrakohteita (Heka) Keittiökalusteiden ovien tulee olla korkeapainelaminaattipintaisia ns. sisälistaovia: ovissa rakennetta vahvistava puureunalista, joka ei jää näkyviin. Myös työtasot ovat korkeapainelaminaattipintaisia ja laminaatin minimipaksuus molempien osalta 0,7 mm. Asunnoissa tulee olla rst-tiskipöydät ja allas/altaat varustetaan takareunassa olevalla viemäriyhteellä sekä tilaa säästävällä vesilukolla. Astianpesukonevaraus täytetään omalla rungolla olevalla alakaapilla (tähän ei laatikostoja). Talousjätteiden lajittelu suunnitellaan alueellisia lajitteluohjeita noudattaen. Asuntoihin ei suunnitella puista, ulosvedettävää leikkuulautatasoa. Korkeiden jääkaappipakastimien osalta tulee varmistaa riittävä ala- ja yläpuolinen ilmankierto (50-100mm). Ilmanottoaukot tulee varustaa esim. muovisella suojaritilällä. 5.1.2 Varusteet Kaikkiin asuntoon tulee varata tila pesukoneelle ja kuivausrummulle. Taulukko 1, keittiöiden koneet ja tilavaraukset Keittiöiden koneet lähtökohtaisesti valkoisia. Lisäohje Koskee vuokrakohteita (Heka) Asuntojen pesuhuoneet varustetaan kahdella lattiakaivolla, joista toinen sijaitsee pesualtaan alla. Kaikkiin asuntoihin varaus pesukoneelle ja kuivausrummulle. Pyykkikaappia ei tule sijoittaa pesukoneen päälle yläkaapiksi. Pesuhuoneisiin vesiroiskesuojaksi verhotanko tai suihkuseinä. Keittiön liedet ovat valurautaliesiä. Lieden tulee olla vähintään energialuokkaa A, korkeussäädettä (85-90 cm), lapsilukollinen (uuniluukku), nelilevyinen joista kahdessa tulee olla pikaliesi. Lieden tulee olla siirtopyörällinen, varustettuna kaatumisen estolla ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015 11(16) 14.01.2015 5 sekä sokkelinsäädöllä/putkivarauksella. Lieden takuun 24 kk ja varaosia tulee olla saatavilla seuraavat 5 vuotta. Täyskorkeassa jääkaappipakastimessa tulee olla alapuolinen tippuvesiallas, kätisyyden vaihtomahdollisuus, kaksi kompressoria (tai pakastinosa sammutettavissa), vähintään energialuokkaa A+, ovissa vaihdettavat kahvat (ei integ.), automaattisulatus, siirtopyörät, oltava kalusteisiin sijoitettava (ilman kulku huomioitava). Jääkaappipakastimen takuu 24 kk ja varaosia tulee olla saatavilla seuraavat 5 vuotta. 5.1.3 Pintamateriaalit Lattiapinnoite suunnitellaan myös kalusteiden alle, parketteja ja laminaatteja ei suunnitella asennettavaksi kiintokalusteiden alle. Arkadien ja jätehuoneiden yläpuolelle tulee suunnitella varalämmitykseksi lattialämmitys, jota ei kytketä asukkaan sähköön. Taulukko 2, lattia ja pintamateriaalit Lisäohje Omistus Asumisoikeus Vuokra Kuivan tilan lattiat Parketti Parketti/laminaatti Laminaatti/muovimatto/ linoleum Kostean tilan lattiat Laatoitus Laatoitus Laatoitus Kostean tilan seinät Laatoitus Laatoitus Laatoitus Koskee vuokrakohteita (Heka) Asuntojen kuivan tilan lattiamateriaalina tulee käyttää julkiseen tilaan luokiteltua (käyttöluokka 32) laminaattia, muovimattoa tai linoleumia. Keittiön astianpesukonevarauksen alle tulee myös asentaa lattiapinnoite. 5.2 Yhteistilat Yhteistiloihin tulee pääsääntöisesti suunnitella omat sisäänkäynnit suoraan porrashuoneesta tai ulkoa. Yhteistiloja ei suunnitella läpikuljettaviksi. 5.2.1 Porrashuoneet Porrashuoneen auloihin suunnitellaan mattosyvennykset ja sisääntulokerroksien lattiamateriaaliksi laatoitus ja muihin kerroksiin matto. Seinien ulkonurkkiin suunnitellaan RST-listat tai muovikulmat törmäyssuojiksi. Porrashuoneiden tulee olla ikkunallisia. Ikkunoiden pesu tulee aina suunnitella. Lamellitalossa porrashuoneiden tulee olla läpikuljettavia. Luhtitalojen sivukäytävät toteutetaan säältä suojattuina. Porrastaso-ovet tulee sijoitella siten, etteivät ne avautuessaan osu toisiinsa. Kerrosnumeroinnin tulee olla selkeästi näkyvissä heti kerrokseen saavuttaessa (hissillä ja portaita pitkin saavuttaessa). Etelään ja länteen aukeavissa porrashuoneissa tulee suorittaa lämpötilatarkastelu. Lisäohje Koskee vuokrakohteita (Heka) Sisääntulokerroksien sivuseinät varustetaan seinälaatoituksella tai vastaavalla kolhuja kestävällä pinnoitteella vähintään 1200 mm korkeuteen asti. 5.2.2 Kerhotila Kerhotila tulee suunnitella kiinteistön sisäänkäyntitasoon ja varustetaan mieluiten omalla sisäänkäynnillä. Tilan on mielellään liityttävä pihan leikki- ja oleskelualueeseen. Kerhotila suunnitellaan kalustettuna. ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015 12(16) 14.01.2015 5 Lisäohje Koskee vuokrakohteita (Heka) Mikäli kohteessa on kaksi kerhotilaa, suurempi varustetaan normaalilla keittiöllä ja pienempi pelkällä minikeittiöllä. Kerhotiloihin ei suunnitella muita kalusteita tai varusteita. 5.2.3 Talosauna Talosaunan tyyppi on 1+1+1 (löylyhuone, pesuhuone ja pukuhuone). Saunaosastoon tulee suunnitella wc-tila, siivouskomero ja vilvoittelupaikka. Lauteiden tasojen tulee olla siivouksen ajaksi ylös käännettäviä. Puku ja pesuhuoneessa tulisi olla ikkuna. Luonteva sijainti saunaosastolle on rakennuksen ylin kerros, jolloin vilvoittelu on helposti järjestettävissä suojaiseksi. 5.2.4 Pesula Pesulasta on oltava yhteys kuivaushuoneeseen ja ulkokuivauspaikkaan, jos sellainen on. Lisäohje Koskee vuokrakohteita (Heka) Pesulan läheisyydessä tulee olla siivous- ja wc-tilat. Pesulaan suunnitellaan elektroninen tietoverkossa toimiva kulunvalvonta- ja varausjärjestelmä. Pesula ja kuivaushuone varustetaan yhtiön kanssa sovittavalla tavalla. Kaikkien varusteiden tulee olla märkätiloihin sopivia. Pesulan käyntiovena maalattu teräsovi. Oven alaosaan RSTpotkupellit sekä -kynnys. Ovien ja ikkunoiden mahdolliset peitelistat muovia. Oven kynnys ja korkeusasema lattiaan nähden tarkistetaan, jotta saadaan riittävät kaadot lattialle. Yläpuolisesta äänenvaimennuksesta on huolehdittava. 5.2.5 Kuivaushuone Kerrostaloissa kuivaushuoneet pyritään suunnittelemaan porrashuonekohtaisesti. Yhden kuivaushuoneen tulee sijaita pesulan yhteydessä. Tämän kuivaushuoneen tavoitekoko on 12 m. Kuivaushuoneet varustetaan lämpöpumppuperiaatteella toimivalla kuivauskoneella, kattopuhaltimella sekä lattiakaivolla. Lisäohje Koskee vuokrakohteita (Heka) Kuivaushuone tulee varustaa pyykkien ripustamista varten kaksoisripustusjärjestelmällä. Kuivausnarut muovipinnoitettua- ja ruostumatonta teräsvaijeria. Vaijerit tulee asentaa kuivauskoneen puhallussuunnan mukaisesti. Kuivaushuoneet tulee varustaa kuivauskoneen lähelle sijoitettavalla lattiakaivolla. Ei tarvetta porrashuonekohtaisille kuivaushuoneille. Määrä ja mitoitus tapauskohtaisesti. 5.2.6 Polkupyörä- ja ulkoiluvälinevarasto Ulkoiluvälinevarasto voi olla kylmä tai lämmin tila. Tilojen sijoituksessa pyritään porrashuonekohtaiseen toteutukseen. Tilan tulee sijaita maantasokerroksessa ja käynti siihen tulee järjestää suoraa ulkoa. Lisäohje Koskee vuokrakohteita (Heka) Polkupyörä- ja ulkoiluvälinevarastot ovat pääsääntöisesti kylmiä tiloja. Mikäli em. varastot suunnitellaan sijoitettavaksi rakennuksen runkoon, ne toteutetaan puolilämpimiä. Polkupyöräpaikkojen mitoituksena 2 kpl/asunto. Tilat tulee suunnitella siten että säilytettävät pyörät ovat käytettävissä. Varastojen lisäksi kiinteistön pihalle suunnitellaan myös pyörätelineet (ilman katoksia). ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015 13(16) 14.01.2015 5 5.2.7 Apuvälinevarasto Apuvälinevarastot (lastenvaunut, rollaattorit) suunnitellaan lämpiminä porrashuonekohtaisina tiloina pääsisäänkäynnin yhteyteen. Käynti tilaan tulee suunnitella porrashuoneesta, lisäyhteys ulkoa mahdollisuuksien mukaan. Lisäohje Koskee vuokrakohteita (Heka) Käynti emännänavaimella. Valaistus liiketunnistimen taakse. 5.2.8 Irtaimistovarasto Yhteistiloissa oleva irtaimistovarasto sijoitetaan lämpimään tilaan, ensisijaisesti väestönsuojaan. Irtaimistovarastoja voidaan sijoittaa myös ullakko- ja asuntokerroksiin. Irtaimistovarastoihin tulee olla hissiyhteys. Irtaimistovarastojen tulee pääsääntöisesti olla porrashuonekohtaiset. Jokaiseen kohteeseen tulee mitoittaa osa irtaimistovarastoista esteettömästi saavutettavaksi. Pientaloasunnossa irtaimisto- ja ulkoiluvälinevarasto voidaan yhdistää asuntokohtaiseksi kylmäksi ulkovarastoksi. Ulkovaraston ovi pyritään sijoittamaan tilan pitkälle sivulle. Ulkovarastoja käytettäessä tulee varmistaa, että asunnoissa on myös riittävästi lämmintä säilytystilaa. Lisäohje Koskee vuokrakohteita (Heka) Käynti varastotilaan emännänavaimella ja itse asuntokohtaiseen varastoon asunnon avaimella (varustaminen ketjukiinnitteisellä irtolukolla). Valaistus liiketunnistimen taakse. 5.2.9 Huoltomiehen tila ja huoltovarasto (koskee vuokrakohteita) Yksi tila/varasto per VMY riittää ja suunnitellaan kohteeseen vain tarvittaessa. Tilan varusteina tulee olla WC ja hätäsuihku varustettuna lattiakaivolla sekä käsivarasto. Kokovaade 10-15 m2. Tiloihin pääsy tulee järjestää suoraan ulkoa, sisäänkäyntiin ei saa suunnitella portaikkoja. Huoltomiehen tilassa tulee olla pieni ikkuna, joka on kalteroitu. WC-tila tulee suunnitella huoltotilan yhteyteen tai sen välittömään läheisyyteen. 5.2.10 Siivouskomero Kerrostaloissa tulee olla yksi siivouskomero rakennusta kohti. Mikäli rakennuksen porrashuoneilla ei ole sisäyhteyttä toisiinsa, tulee siivouskomero suunnitella jokaiseen porrashuoneeseen. Pientalokohteeseen suunnitellaan siivouskomero, mikäli siinä on yhteistiloja. Lisäohje Koskee vuokrakohteita (Heka) Pesulan yhteyteen suunnitellaan isompi siivouskomero RST-kaatoaltaalla. Altaan varustus kiinteällä erottimella. Porrashuoneisiin riittää pieni vesipiste. 5.2.11 Jätehuone Jätteiden keräys pyritään pääasiallisesti hoitamaan ulkotilassa sijaitsevin syväkeräyssäiliöin. Kasteluposti on pyrittävä sijoittamaan jätehuoneen läheisyyteen. Rakennuksen sisällä sijaitsevaan jätehuoneeseen tehdään myös lattiakaivo. Jätekatokset tulee suunnitella niin, että eläinten pääsy niihin on estetty. Jätehuolto suunnitellaan vähintään HSY:n jätehuollon ohjeiden mukaisesti. Maksimi kärräysmatka jäteautolle on 10 metriä. Jätehuoneet tulee pyrkiä sijoittamaan niin, ettei jäteauton tarvitse peruuttaa piha-alueella. ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015 14(16) 14.01.2015 5 Lisäohje Koskee vuokrakohteita (Heka) Jätehuoneet tehdään lukittaviksi ja ovet varustetaan törmäyssuojilla. Syväkeräysastiat suositeltavia, mikäli niiden sijoitukselle ei esteitä. 5.2.12 IV-Konehuone IV-koneiden huoltojen tulee tapahtua sisäkautta. Jyrkkiä portaita ja tikkaita tulee välttää. 5.3 Hissit Hissin tulee olla kuormaltaan 8 henkilöä tai 630 kg. Nostonopeus 1,0 m/s. Tekstitys suomenkielinen tai suomen- ja ruotsinkielinen. Ohjauspaneelissa tulee olla lisäksi pistematriisinäyttö. Ohjauspaneelissa ei saa olla ylimääräisiä painikkeita. Sisääntulokerroksen painike tulee olla erotettuna muista ohjauspainikkeista, esimerkiksi vihreällä kauluksella. Korin ohjauspaneeli tulee olla harjattua ruostumatonta terästä. Ovet sivulta aukeavia automaattiovia esim. tyyppi AMD2. Oven (min.) leveys 900 mm ja korkeus 2100 mm. Hissin edustan (min.) leveys 1650 mm ja korkeus 2325 mm. Ovien ja edustojen pinta kerrosten puolelta ruostumatonta terästä. Hissikuilun tulee olla rakenteeltaan betonia. Kuilun (min.) leveys 1650 mm ja syvyys 1800 mm. Alatilan (min.) koko 1050 mm ja ylätilan koko 3500 mm. Ovien tulee olla ikkunattomia ja lisä-ääneneristettyjä. Huoltopaneeli sijoitetaan ylimmän kerroksen oven viereen (harjattua ruostumatonta terästä). Kuilussa huomioitava korvausilmaritilät. Korin tyyppi kuten esim. KONE MonoSpace R 500, korin kehys integroitu hissikoriin. Mitat (min.): leveys 1100 mm, syvyys 1400 mm ja korkeus 2200 mm. Kulkuaukkoja 1 kpl per kerros. Seinät kuvioitua harjattua ruostumatonta terästä tai ruutukuviota. Lattiapinnoitteena kivijäljitelmä tai kolikkomatto, lattialistat RST. Katto harjattua ruostumatonta terästä. Valaisimet suorakaiteen muotoisia LED-valoja. Käsikaide ruostumatonta terästä ohjauspaneelin vastaisella sivuseinällä, taivutetut päät. Hissin varusteena tulee olla osakorkea täysleveä kirkas peili sijoitettuna sivuseinällä kaiteen yläpuolelle. Korin ovi esim. AMD2, harjattua ruostumatonta terästä. Korin etuseinä samaa materiaalia kuin korin muut seinät. Kiinnikkeet harjattua ruostumatonta terästä. Korin oviaukkoon valoverho. Hissikorissa tulee olla kaukohälytys- ja valvontajärjestelmä. Ovien aukaisumekanismin tulee toimia vastapainoilla. Hissikorin tulee olla kannateltu symmetrisesti, esimerkiksi ns.reppuhissiä ei sallita. Hissin varaosatakuu tulee olla voimassa 25 vuotta. Huollon tulee kattaa koko maa ja sen tulee olla toimittajan oman huolto-organisaation alaisuudessa. Hissin tulee täyttää työturvallisuusmääräykset SFS-EN-81-1. 5.4 Piha-alueet Piha-alueet tulee jäsennellä siten, että toiminnot sijoittuvat alueelle luontevasti tontin ominaispiirteitä hyödyntäen. Tontilla jo olemassa olevia elinkelpoisia ja terveitä puita tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Piha-alueen eri materiaalien rajaus tulee suunnitella. Rajaus voidaan toteuttaa betonireunakivellä, asfalttireunalla tai 50x150 mm kestopuulla. Aurattavilla alueilla nurmen tai istutusalueen pinnan saa suunnitella korkeintaan 50 mm pihatien pintaa alemmaksi. Kallistukset tulee suunnitella ensisijaisesti käytävien poikkisuuntaisesti. Käytävien suuntaisesti poisjohdettavat sadevedet ohjataan kulkemaan ensisijaisesti kouruissa. Aurattavalla alueen poikittaiskourut varustetaan ritilällä tai riittävän loivalla kourulla, jonka yli aura kulkee juohevasti. Lumenkasauspaikat tulee määritellä suunnitelmiin ja huomioida myös sulamisvesien poisjohtaminen. Pysäköintialueiden ja pihateiden liikennemerkit asennetaan yhtiön ohjeiden mukaan. ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015 15(16) 14.01.2015 5 Piha-alueen suunnittelussa tulee huomioida koneellisen puhtaanapidon maksimointi ja käsityön minimointi. Leikkipaikoille ja oleskelun tarkoitetuilla alueilla tulee olla esteetön kulkuyhteys tontin rajalta sekä porrashuoneista. 5.4.1 Kulkutiet Tontin kulkureitit tulee suunnitella siten, ettei istutusalueille synny myöhemmin lisää polkuja. Pysäköinnin sijoittuessa samalle tontille rakennuksen kanssa tulee ajoneuvojen ja jalankulun kulkureitit suunnitella risteämättömäksi. Muutto- ja hälytysajoneuvoille on järjestettävä kulku pääoville. Pelastusteille on haettava pelastuslaitoksen hyväksyntä. Tontin sisääntuloliittymät tulee esittää suunnitelmissa olemassa olevaan tiehen asti. Koneella huollettavien kulkuteiden leveys tulee olla vähintään 2,5 metriä ja teiden käänteiden loivia. Istutuksia ei tule suunnitella välittömästi käytävien reunoille. Auratulle lumelle tulee jättää tilaa käytävien reunoille vähintään 0,6 metriä ja käytävien päihin tulee suunnitella lumenkasauspaikat. Talvikunnossapidettävien kulkuteiden päällysteeksi tulee suunnitella pääosin asfaltti, kivetyksiä vain rajallisin määrin esimerkiksi ulko-ovien edustoille. Asfalttialueilla vain asfalttikouruja, lautaura. Ulkoportaita ja kellareihin johtavia portaikkoja on vältettävä. Jos kellariin johtavat portaat ovat välttämättömiä, ne tulee varustaa katoksin. Ulkoportaiden materiaaleiksi ei saa suunnitella liukkaita materiaaleja. 5.4.2 Leikki- ja oleskelualueet Leikkivälineiden sijoittelussa ja valinnassa tulee ottaa huomioon EU-normit ja turvamääräykset. Leikkialueet on rajattava muusta piha-alueesta. Hiekkalaatikko tulee sijoittaa siten, että hiekanvaihto voidaan hoitaa koneellisesti. Pihan tulee tarjota mahdollisuuksia myös aikuisten oleskelulle. Lisäohje Koskee vuokrakohteita (Heka) Piha-alueelle suunnitellaan yksi keskitetty leikkipiste. Suurissa yksiköissä leikki- ja oleskelupisteet kohteen päihin. 5.4.3 Istutusalueet Kasvilajeiksi tulee valita Helsingin ilmastovyöhykkeelle soveltuvia kasveja. Tummia marjoja tekeviä tai piikkisiä istutuksia tulee välttää ja kasvien tulee olla myrkyttömiä. Kasvillisuuden suunnittelussa tulee ottaa huomioon pihan mahdollinen painuminen, jottei piha-aluetta korjattaessa jouduta poistamaan istutuksia. Kasvillisuutta ei saa sijoittaa seinän vierelle, eikä rakennusten julkisivuilla kiipeileviä kasveja saa käyttää. Kasveja ei saa myöskään suunnitella räystäiden alle. Piha- ja vihersuunnitelmat tulee sovittaa yhteen maanalaiset putkien, asennusten, johtojen ja routasuojauksen kanssa, siten ettei puuistutukset tule niiden päälle. Pieniä nurmialueita tulee välttää ja nurmialueet tulisi suunnitella siten, että ne voidaan ajaa ajoleikkurilla (työleveys 1,9 metriä). Nurmialueella sijaitsevista luiskista tulisi tehdä mahdollisimman loivia. Jyrkkien rinteiden nurmettamista tulee välttää ja korvata ne istutuksilla tai muilla rakenteilla. Suunnitelmissa tulee varmistaa, ettei pohjamaahan suunnitella vettä kerääviä painanteita (Istutuskuopat huomioitava). Isoja yhtenäisiä pensasalueita, joiden keskeltä on vaikea kerätä roskia, ei tule suunnitella. 5.4.4 Pysäköintialueet Autopaikkojen ja huoltotoimintojen sijoittamista asunnon ikkunoiden eteen tulee välttää. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee autonvalojen häikäisyvaikutuksen estäminen ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015 16(16) 14.01.2015 5 suunnitella esimerkiksi istutuksin. Myös autopaikkojen tolppajako ja numerointi tulee suunnitella autopaikkojen sijoituksen mukaan. Pysäköintialueen päällysteenä tulee käyttää asfalttia ja pysäköintialueita jakavia pienimuotoisia istutuskaistaleita tulee välttää. Pysäköintialueen päihin on suunniteltava riittävä tila aurattavalle lumelle. Osa autopaikoista tulee soveltua pyörätuolin käyttäjälle. Lisäohje Koskee vuokrakohteita (Heka) Lämmityspistorasiatolppien suojaksi tulee asentaa upotettava betonireunakivi tai sinkitty metallikaide. Sähköpisteet on varustettava 2h kellolla tai termostaatilla. 5.4.5 Muut piha-alueet Rakennus ympäröidään 300 mm levyisellä ja vähintään 100 mm vahvuisella sepelikaistalla, jonka alla suodatinkangas. Ensimmäisen kerroksen parvekkeiden alustana on kivetys tai sepeli. Pihalle sijoitettavia huoltotoimintoja ovat pyykin kuivatus ja mattojen tomutus. Pyykinkuivaustilat tulee sijoittaa talopesulan läheisyyteen. Kuivausalue tulee suojata pölyltä esimerkiksi istutuksilla. Kuivaus- ja pölytystelineiden alustat ovat asfalttia tai laattaa. Pölytystelineiden sivuille varataan 2 metrin tila koneellista puhtaanapitoa varten. Asumisoikeuskohteissa hiekan varastointi tulee suunnitella yhtiön esityksen mukaisesti. Laatikkokantoalueella sijaitsevissa vuokrakohteissa tulee postilaatikkojen määrän olla asuntojen lukumäärä + 3 kpl. Postilaatikot tulee sijoittaa joko rakennuksen seinustalle tai erilliseen katokseen. Lisäohje Koskee vuokrakohteita (Heka) Pihalle ei tule sijoittaa erillisiä kuivaustelineitä tai hiekoituslaatikoita. Hiekkasiilolle tulee varata tarvittavat tila alueyhtiön osoittamasta paikasta. 5.5 Suunnitteluohjeeseen tehdyt päivitykset 28.02.2014 Päivitetty vuokrakohteisiin liittyvää suunnitteluosuutta sekä lisätty kohta tietomallintamisesta. 24.3.2014 Pieniä korjauksia ja täsmennyksiä. 24.4.2014 Pieniä korjauksia ja täydennyksiä. 25.6.2014 Päivitetty vuokrakohteisiin liittyvää suunnitteluosuutta, alustava versio 11.9.2014 Päivitetty vuokrakohteisiin liittyvää suunnitteluosuutta 21.11.2014 Päivitys lausuntojen pohjalta 5.6 Suunnitteluohjeeseen tulevat päivitykset 6 Liitteet Liite 1 RT 18-1922 Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot Liite 2 RT 07-10946 sisäilmastoluokitus 2008 Liite 3 RT 07-10564 rakennuksen sisäilmasto
