docLue uusi OMA-lehti
download 
Report Transcription
Lue uusi OMA-lehti
OMASAIRAALAN ASIAKASLEHTI 2 15 KOVASTA KOLARISTA UUTEEN ALKUUN 10 RAVINTOLATYÖ RASITTAA RANTEITA 12 NIKO KAPANEN POLVILEIKKAUKSESTA KHL-JÄILLE 03 1 / OMASAIRAALA PÄÄKIRJOITUS URHEILU Ihmisen ehdoilla OMASAIRAALA on vuonna 2013 perus tettu ortopedinen sairaala, josta saa myös työterveyshuollon, hammashuollon, selkäkirurgian sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien palvelut. Omasairaalassa toimii myös tapaturmapäivystys. OMASAIRAALA SIJAITSEE hyvien liikenne HÄ ME EN L IN NA NV ÄY LÄ yhteyksien varrella Helsingin Pikku Huopalahdessa. Raitiovaunulinja 10:n päätepysäkki on Omasairaalan edustalla. Asiakkaiden autoille löytyy riittävästi ilmaista pysäköintitilaa. IN T IE PUUTARHURINKUJA 2 MANNERHEIMINTIE V IH D YHTEYSTIEDOT: OMASAIRAALA OY PUUTARHURINKUJA 2 00300 HELSINKI 010 2578 100 www.omasairaala.fi AUKIOLOAJAT MA–PE 8–22, LA–SU 11–17 Ajanvaraus ympäri vuorokauden verkossa, omasairaala.fi, ja numerossa 010 2578 100. 2 Etuoikeutenamme on ollut auttaa tuhansia asiakkaitamme paranemaan ja palaamaan takaisin harrastusten ja työn pariin. Olemme halunneet yksinkertaistaa ja muuttaa terveydenhuollon toimintatapoja. Nyt, kahden ja puolen vuoden jälkeen, on helppo todeta, että koko toimiala kaipaa edelleen ravistelua ja uutta uskallusta. Tulemme jatkamaan valitsemallamme tiellä ja teemme kaikkemme asiakkaittemme hyvinvoinnin turvaamiseksi. Ihminen on meille aina ykkönen. Pyrimme tekemään ihmisen matkan sairaalassa mahdollisimman helpoksi ja sujuvaksi, mikä tarkoittaa laadukasta hoitoa, enemmän tapahtumia yhdellä käynnillä ja mahdollisimman nopeaa paluuta normaaliin työhön ja harrastusten pariin. Meitä on helppo lähestyä, ja hetken päästä vieläkin helpompi, kun avaamme uusia sairaaloita neljälle paikkakunnalle: Tampereelle, Ouluun, Kuopioon ja Turkuun. Pitkät työkyvyttömyysjaksot ovat ihmiselle henkisesti ja fyysisesti raskasta aikaa. Lisäksi ne maksavat yhteiskunnalle paljon. Aina niiltä ei voi vakavien tapaturmien seurauksena kuitenkaan välttyä. Sivulta 10 alkaa tarina auto-onnettomuudessa vakavasti loukkaantuneesta pariskunnasta. He ja heidän työnantajansa olivat pitkään epätietoisia siitä, voivatko he koskaan palata entisiin työtehtäviinsä. Tähän henkisesti hankalaan tilanteeseen tuli avuksi Omasairaalan työmestari. Työmestari kertoi toipumisvaiheessa oleville ihmisille ja heidän työnantajilleen, millaisilla järjestelyillä olisi mahdollista palata turvallisesti ja vaiheittain työelämään. Työkokeilut alkoivat noin vuoden päästä onnettomuudesta ja pahoista vammoista kärsineet ihmiset pääsivät palaamaan pehmeästi normaaliin arkeen. Toisessa tarinassa kerromme, kuinka ammattijääkiekkoilija palasi polven leikkaushoidon ja kuntoutuksen kautta jälleen omaan ammattiinsa. Haluamme auttaa ihmisiä monin tavoin. Meillä potilas ei ole polvi tai olkapää, vaan huomiomme ihmisen kokonaisuutena. Rakennamme kipeän ihmisen ympärille toimivan, moniammatillisen hoitotiimin, joka ottaa vastuun paranemisesta. Puhumme myös lääketieteellisistä asioista niin selkeästi, että ihmiset ymmärtävät vaivansa laadun, syyt ja hoitotoimien tarkoituksen. Teemme nopean ja joustavan hoitoketjun ansiosta oman osamme suomalaisen työn tuottavuuden parantamisessa. Joka vuosi säästyy tuhansia poissaolopäiviä, kun ihmiset pääsevät palaamaan takaisin arkeen. Meille ihminen on aina ihminen, ei potilas. Polvi kuntoon ja KHL-jäille JOKEREIDEN KESKUSHYÖKKÄÄJÄ NIKO KAPANEN KOKI JÄÄKIEKON NURJAN PUOLEN VIIME MAALISKUUSSA. OIKEAN POLVEN ETURISTISIDE REPESI VIERASPELISSÄ DINAMO MINSKIÄ VASTAAN. MARKKU PULKKINEN KUVAT: ALEKSI POUTANEN HARRI AHO, TOIMITUSJOHTAJA 3 / OMASAIRAALA PASI LIESIMAA/IL URHEILU ”LOUKKAANTUMINEN ON AMMATTIURHEILIJALLE AINA HENKISESTI KOVA PAIKKA.” JOKEREIDEN KOTIOTTELUT 2015 J okereiden lääkärinä pelireissussa mukana ollut Omasairaalan ortopedi Jammu Öunap tutki Niko Kapasen polven saman tien. ”Tiesin, että kausi on ohi, kun Jammu sanoi, ettei hyvältä näytä”, Kapanen muistelee. Kapanen lensi muun joukkueen kanssa samana iltana jääpussi polven ympärillä Helsinkiin. Seuraava päivänä polvi kuvattiin Omasairaalassa. Polvi oli tukevasti turvoksissa ja vamman laatu varmistui magneettikuvauksessa. Tapaturma oli 37-vuotiaalle Kapaselle vasta toinen vakavampi loukkaantuminen uran aikana. Edellisellä kaudella ammatti kiekkoilija sai leikkauksen vaatineen nivusvamman. KUNTOUTUS VAATI SITKEYTTÄ Polven ristisidevammoissa odotellaan ensin vähintään kaksi viikkoa akuutin turvotuksen laskemista ja leikkaus tehdään vasta sitten. Öunap ja ortopedi Veikko Kiljunen leikkasivat Kapasen polven Omasairaalassa maaliskuun puolessa välissä, kaksi viikkoa tapaturman jälkeen. ”Leikkaus kesti vain vajaan tunnin. Kaikki meni hyvin ja pääsin illalla kotiin Hämeenlinnaan”, Kapanen kertoo. 27.10. JOKERIT – AVTOMOBILIST JEKATERINBURG 29.10. JOKERIT – JUGRA HANTI-MASIJSK AlterG-painovoimalaitteesta oli iso hyöty Niko Kapaselle polven kuntouttamisessa. Kai Turkulainen on hyödyntänyt laitetta jo yli vuoden ajan muidenkin Jokeri-pelaajien kuntouttamisessa. Omasairaalassa laitetta käytetään päivittäin. JOKERIT – DINAMO RIIKA 19.11. JOKERIT – AVANGARD OMSK 21.11. Leikkauksen jälkeiset kaksi viikkoa hän otti rauhallisesti, lepäsi ja antoi leikkausturvotuksen laskea. Sen jälkeen alkoi kuntoutus pienin askelin Omasairaalan ja Jokereiden fysioterapeuttina toimivan Kai Turkulaisen ohjauksessa. ”Kai kannusti ja antoi hyvät neuvot. Tunsimme toisemme jo aikaisemmin, joten yhteistyö oli sujuvaa.” Ammattiurheilijoilla toipumismotivaatio on kova. Fysioterapeutin yksi tehtävä onkin asettaa urheilijalle rajat, jotta kuntoutuminen tapahtuu hallitusti ja turvallisesti. ”Loukkaantuminen on ammattiurheilijalle aina henkisesti kova paikka, vaikka jääkiekossa siihen osaakin varautua. Loukkaantumisen jälkeen tulevaisuus on hieman hämärän peitossa ja tulee kelattua monia asioita. Vaarana on, että alkaa harjoitella liian kovaa liian aikaisin. Maltti on kuitenkin valttia”, Kapanen tietää. JOKERIT – BARYS ASTANA 24.11. JOKERIT – LOKOMOTIV JAROSLAVL 26.11. JOKERIT – HK SOTSHI 29.11. NIKO KAPANEN • Jääkiekkoilija, Jokerit • Keskushyökkääjä, kapteeni • 37 vuotta, 177 cm, 80 kg • Asuu Hämeenlinnassa, kasvattajaseura HPK • Pelannut 7 vuotta KHL:ssä: Jokerit, Lev Praha ja Ak Bars Kazan • Pelannut 6 vuotta NHL:ssä: Dallas Stars, Atlanta Trashers ja Phoenix Coyotes • Maailmanmestaruus 2011, nuorten maailmanmestaruus 1998 • KHL:n mestaruus 2009 ja 2010 (Ak Bars Kazan) • SM-liigan mestaruus 2001 (TPS) • Harrastaa golfia (hcp 13), tennistä ja laskettelua. AlterG – Anti-Gravity-juoksumatto • NASAN VUONNA 2005 KEHITTÄMÄ LAITE ASTRONAUTTIEN KOULUTUKSEEN • TOIMII PAINEILMATEKNIIKALLA • JUOKSUMATOLLA VOI PIENENTÄÄ OMAN KEHON PAINOA JOPA 80 PROSENTTIA 4 31.10. • SOPII MONIEN JALKA- JA • LAITE ON KÄYTÖSSÄ MONISSA SELKÄLEIKATTUJEN POTILAIDEN JALKAPALLON JA JÄÄKIEKON KUNTOUTTAMISEEN AMMATTILAISSEUROISSA. • NOPEUTTAA TOIPUMISTA JA PARANTAA LIIKERATOJA JOKERIT – LADA TOGLIATTI 8.12. JOKERIT – NEFTEHIMIK NIZHNEKAMSK 10.12. JOKERIT – TRAKTOR TSHELJABINSK 14.12. JOKERIT – MEDVESCAK ZAGREB Niko Kapanen on pelannut KHL:ssä seitsemän vuotta, sarjan perustamisesta asti, ja voittanut myös kaksi KHL-mestaruutta. ”Oma kuntoutumiseni sujui suunnitelmien mukaan ilman takapakkeja. Tein harjoitteita pääasiassa jäähallin kuntosalilla ja jonkin verran vedessä.” Yhtenä tärkeänä kuntoutusmuotona Kapasella oli juokseminen Omasairaalan uudessa AlterG-painovoimalaitteessa. Laitteella pystytään vähentämään ihmisen omasta painosta jopa 80 prosenttia, jolloin käveleminen ja juokseminen on kevyempää. Liikeratoja ja lihaskuntoa päästään harjoittamaan jo varhaisessa vaiheessa. ”Kävin juoksemassa AlterG:ssä kymmenkunta kertaa. Se oli miellyttävä kokemus. Pääsin laitteen ansiosta juoksuharjoitteluun ainakin kuukautta aikaisemmin kuin muuten olisin päässyt. Laitteesta oli minulle iso hyöty”, Kapanen kiittelee. TAKAISIN KAUKALOON Jääharjoituksiin Kapanen pääsi ensimmäisen kerran heinäkuun alussa. Liigapeleihin hän palasi syyskuun toisena päivänä, tasan kuusi kuukautta loukkaantumisen jälkeen. Vastassa oli jälleen Dinamo Minsk, tällä kertaa kotiareenalla Helsingissä. Kapteeni Kapanen voitti ensimmäisellä pelisekunnillaan B-pistealoituksen, mikä oli toivottavasti hyvä enne tulevasta kaudesta. Polvi oli täysin kivuton, mutta pelikunto ei vielä riittänyt muutamaa vaihtoa pidemmälle. ”Tämän kauden tärkein tavoitteeni on päästä takaisin kehiin ja auttaa omalla panoksellani joukkuetta menestymään. Meillä on hyvä joukkue ja mahdollisuus voittaa jokainen peli, mutta se vaatii hitusen onneakin”, Kapanen summaa. Kuusi vuotta NHL-elämää kokenut ja seitsemän vuotta KHL-liigaa nähnyt maajoukkuepelaaja ja maailmanmestari nimeää uransa parhaaksi muistokseen Torinon olympialaiset, joissa Suomi otti hopeaa. ”Olympialaisissa on oma tunnelmansa ja meillä oli siellä hieno joukkue”, Kapanen hymyilee. 5 / OMASAIRAALA Jammu Öunap (vas.) aloitti jääkiekon A-maajoukkueen lääkärinä tänä syksynä. Eero Hyvärinen puolestaan huolehti Suomen alppihiihtomaajoukkueen terveydestä lähes kahden vuosikymmenen ajan. Molemmat ovat täysipäiväisesti Omasairaalan palveluksessa. URHEILU URHEILUKLINIKAN TARJONTA LAAJENI URHEILIJAT OVAT OPPINEET LUOTTAMAAN OMASAIRAALAN URHEILUKLINIKAN AMMATTITAITOON. KLINIKAN OSAAMINEN ON MONIPUOLISTUNUT ENTISESTÄÄN. O lemme saaneet palvelukseemme uusia ammattilaisia, joten pystymme tarjoamaan entistäkin kokonaisvaltaisemman palvelun urheilijoille ja aktiiviliikkujille”, Urheiluklinikan lääketieteellinen johtaja Jammu Öunap kertoo. Omasairaalan palveluksessa aloitti elokuun alussa myös alppilajeissa tunnetuksi tullut urheilulääkäri, ortopedi Eero Hyvärinen. ”Tulin mielelläni Omasairaalaan töihin, sillä täällä hoito- ja palveluketju on asiakkaan kannalta erittäin kitkaton, joustava ja nopea”, Hyvärinen iloitsee. Kokeneiden ammattilaisten lisäksi Omasairaala on panostanut kuntoutusyksikön varustukseen. Merkittävin laitehankinta on ollut AlterG-juoksumatto, missä poti- JAMMU ÖUNAP • Kirurgian sekä ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri • 49 vuotta • Omasairaalan Urheiluklinikan lääketieteellinen johtaja • Jääkiekon A-maajoukkueen lääkäri 2003–2010 ja 2015– • Jokereiden edustusjoukkueen lääkäri 2003–2015. EERO HYVÄRINEN • Kirurgian sekä ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri • 65 vuotta • Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) lääketieteellisen komitean jäsen • Suomen olympiajoukkueen lääkäri 2002, 2006 ja 2010 ALEKSI POUTANEN • Suomen alppihiihtomaajoukkueen lääkäri 1996–2013. 6 laan normaalissa juoksussa ja kävelyssä alaraajojen päälle tuleva paino saadaan kevennettyä ilmanpaineen avulla. Tämä mahdollistaa monissa alaraajavammoissa sekä leikkausten jälkikuntoutuksissa juoksun aloittamisen normaalia aiemmin, mikä nopeuttaa kuntoutumisprosessia. Kuntosalin muutakin laitteistoa uusitaan parhaillaan ja tavoitteena on parantaa toiminnallisen harjoittelun mahdollisuuksia. ”Leikkaushoidon osuus paranemisesta on yleensä vain kolmannes. Loppu tapahtuu kuntoutuksen keinoin”, Hyvärinen muistuttaa. Kuntoutumista tukee myös se, että Omasairaalan tiloissa on apuvälinevalmistaja Respectan palvelupiste. Saman katon alta saa siten helposti tarvittavat tuet ja yksilölliset apuvälineet toipumisen ajaksi. POLVI, NILKKA, OLKAPÄÄ Urheilijoiden tapaturmavammat kohdistuvat tyypillisimmin polviin, nilkkoihin ja olkapäihin. Myös käden ja ranteen vammat ovat melko yleisiä. Vammojen laatu on luonnollisesti hyvin lajiriippuvaista. ”Urheilulääkärin pitää tuntea eri lajien luonne, jotta voidaan tehdä oikeat päätökset esimerkiksi leikkaushoidon tarpeellisuudesta ja kuntoutuksen sisällöstä. Urheilijoilla on kova halu palata nopeasti kilpakentille. Lääkärin ammattitaitoa on antaa harjoittelu- ja kilpailulupa vasta sitten, kun se on jälleen turvallista”, Hyvärinen painottaa. Urheiluklinikan yksi vahvuus on myös siinä, että urheilija voi ajoittaa ei-kiireellisen leikkauksensa harjoittelun ja kilpailujen kannalta sopivaan ajankohtaan. Asiantuntevat lääkärit ovat apuna, kun mietitään ajoituksen optimointia. ”Tulevaisuudessa tavoitteenamme on panostaa myös urheilijoiden ja muiden aktiiviliikkujien levon ja rasituksen monitorointiin. Optimoimalla levon ja rasituksen suhde vältetään kehon ylikuormitustilat”, Öunap valottaa. POHJOLA VAKUUTTAA URHEILIJAT Pohjola Vakuutus on useimpien lajiliittojen kumppani lisenssivakuutuksissa, mikä helpottaa urheilijoiden asiointia Omasairaalassa. Vakuutuskorvausten hakeminenkin käy sujuvasti sairaalan tiloissa sijaitsevassa Pohjolan palvelupisteessä. Urheiluklinikan palveluita voivat luonnollisesti käyttää myös muiden vakuutusyhtiöiden asiakkaat. ”Nopeus ja sujuvuus ovat valttimme. Ensimmäisellä käyntikerralla hoituvat yleensä vamman diagnosointi, kuvantaminen, korvausten hakeminen ja myös mahdollisesta leikkausajankohdasta sopiminen”, Öunap tiivistää. Omasairaalan ilta- ja viikonloppupäivystyksen ansiosta kilpailuissa tai harjoituksissa vammautuneet urheilijat pääsevät nopeasti asianmukaiseen hoitoon. RESPECTA OMASAIRAALA Respecta on apuvälinealan suurin ja monipuolisin toimija, joka palvelee kuntoutujia, aktiivi liikkujia ja urheilijoita. Respectan tuotteilla ja osaamisella mahdollistetaan liikkumisen vapaus, poistetaan liikkumisen esteitä ja ehkäistään vammojen syntyä. Respectan toimipisteen löydät Omasairaalan 3. kerroksesta, puh. 040 348 8668, [email protected]. 7 / OMASAIRAALA KIRURGIA EROON SELKÄKIVUISTA SELKÄLEIKKAUKSET OVAT VAATIVIA OPERAATIOITA. MONET SELKÄVAIVAT PYSTYTÄÄN KUITENKIN HOITAMAAN KUNTOUTUKSEN KEINOIN. MARKKU PULKKINEN KUVA: SARRI KUKKONEN & THINKSTOCK S elkäkivut ovat tuttuja kolmelle neljäsosalle työikäisestä väestöstä. Onneksi suurin osa selkävaivoista on hoidettavissa ilman leikkausta. Noin viidesosa pitkittyneistä selkäoireista vaatii leikkaushoidon. ”Tyypillisin leikkaukseen johtava syy on selkärangassa kulkevan hermorakenteen ahtautuminen, mikä saattaa syntyä esimerkiksi välilevyn pullistumisen seurauksena. Ahtauma voi johtua myös luustorakenteen muutoksista”, Omasairaalan selkäkirurgi Markku Vornanen kertoo. ”Omilla ja ohjatuilla aktiviteeteilla on suuri merkitys selkäsairauksien ennalta ehkäisyssä sekä jo syntyneiden vaivojen hoidossa. Esimerkiksi runsas istuminen vaatii vastapainokseen suojaavaa ja kuntouttavaa liikuntaa”, Vornanen tähdentää. YLEINEN VÄLILEVYTYRÄ Välilevyn pullistuma eli välilevytyrä kehittyy yleensä melko nopeasti. Kivun syntyyn liittyy usein epäergonominen nosto tai kiertoliike. Kipu on pääasiallinen välilevy8 tyrän oire ja se on usein varsin voimakas. ”Välilevytyrää ei kannata leikata välittömästi, sillä geelimäinen pullistuma voi kuivua merkittävästi ensimmäisten viikkojen aikana, jolloin hermoon kohdistuva ja kipua aiheuttava mekaaninen puristus tai hankaus lievittyy huomattavasti. Jos leikkaukseen kuitenkin joudutaan, ovat tulokset hyvät yhdeksällä potilaasta kymmenestä. Komplikaatiot ovat hyvin harvinaisia.” Selkäleikkauksesta toipuminen vaatii aina omaa aktiivista kuntoutusta. Hoidon lopullisen tuloksen näkee 3–12 kuukauden kuluttua operaatiosta. Leikkaushoidoltaan vaativampia selkä sairauksia ovat selkärangan luiden rakenteelliset ongelmat, kuten selkäydinkanavan tai juurikanavan luinen ahtaus, nikamien virheasento ja poikkeava liikkuvuus. Rakenteelliset ongelmat syntyvät hitaasti esimerkiksi iän tai fyysisesti kuormittavan työn seurauksina. ”Rakenteellisia ongelmia korjaavat leikkaukset voivat olla vaativia ja niihin liittyy aina riskejä sekä leikkauksen jälkeistä Iskias Iskias on yleisnimi selkäkivulle, joka heijastuu alaraajaan. Iskiaksen syy on selkäytimestä lähtevän hermojuuren puristus. Puristuksen voi aiheuttaa välilevytyrä, jolloin väli levyssä oleva hyytelömäinen aine pursuaa ulos painaen hermoa. Mekaanisen puristuksen lisäksi pullistuma voi aiheuttaa hyytelön kemiallisesta koostumuksesta johtuvan ärsytyksen tai jopa voimakkaan tulehduksen hermoon. Iskias on hankala selkäkipu, joka voi kestää viikkoja tai kuukausia. Noin 40 prosenttia väestöstä kärsii iskiasoireista jossain vaiheessa elämäänsä. Voimakas iskiaskipu kannattaa tutkituttaa lääkärillä. kipuilua. Leikkauksista toipuminen kestää viikoista muutamaan kuukauteen eikä paranemisennuste ole sataprosenttinen.” Kaikkein vaikeimpia selkävammoja ovat selkärangan murtumat, joita syntyy vain korkeaenergisissä törmäyksissä, kuten kolareissa ja putoamisissa. Tällaiset murtumat kuuluvat leikkaushoidon piiriin. SELKÄ KUNTOON OMASAIRAALASSA Pitkittyneissä selkävaivoissa kannattaa kääntyä selän terveyteen erikoistuneiden ortopedien tai fysiatrien puoleen. Omasairaalasta löytyvät ammattilaiset sekä selän kuntoutukseen että leikkaushoitoon. ”Jos kipu pysyy selän alueella eikä heijastu jalkoihin, aloitetaan hoito yleensä kuntoutuksella. Esimerkiksi noidannuolet paranevat muutamissa päivissä itsestään eikä niiden hoitoon tarvita välttämättä lääkäriä. Lyhytaikaisten selkävaivojen syyt jäävät usein mysteereiksi”, Vornanen tietää. ”Jos kipua on myös öisin, sairauteen liittyy kuumeilua tai painonlaskua tai kivut heijastuvat jalkoihin, kannattaa hakeutua asianmukaisiin tutkimuksiin. Selästä voi löytyä myös vakavan sairauden, kuten kasvaimen tai tulehduksen, aiheuttamia muutoksia”, Vornanen muistuttaa. Kivun syytä tutkittaessa otetaan yleensä aina vähintään röntgenkuva ja perusveri arvot, joista selviää muun muassa mahdollinen tulehdus. Jos kivun syy ei selviä näissä tutkimuksissa, saadaan magneettikuvalla lisätietoa. Jos päädytään leikkaukseen, on magneettikuvaus syytä tehdä ajallisesti lähellä suunniteltua leikkausta. Tarvittaessa tehdään myös selän hermorata- eli ENMG-tutkimus, jolla hermon toimintaa ja osin myös toipumisennustetta voidaan arvioida. ”Kaiken operatiivisen hoidon pitää perustua lääketieteelliseen tarpeeseen ja riittävän vahvoihin tutkimuslöydöksiin. Lisäksi potilaan oireen ja kuvantamislöydöksen tulee olla loogisessa syy-seuraussuhteessa”, Vornanen painottaa. Selän kiputilojen selvittämiseen kuuluu kliininen tutkimus lääkärin vastaanotolla. Potilaan jalkaa nostetaan ylöspäin, jolloin selkäkivun heijastus vaikutus raajoihin selviää, Markku Vornanen näyttää. MARKKU VORNANEN • Kirurgian sekä ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri • Tehnyt noin 4 000 selkäleikkausta • Luennoi säännöllisesti selän operatiivisesta hoidosta • Pitää vastaanottoa ja tekee selkäleikkauksia Omasairaalassa. 9 / OMASAIRAALA Kirsi ja Harri Valtoselle ei jäänyt kolarista pelkoa liikennettä kohtaan. MIKÄ TYÖMESTARI? KUNTOUTUS KOVASTA KOLARISTA UUTEEN ALKUUN KESÄILLAN MUKAVA UINTIRETKI VAIHTUI SILMÄNRÄPÄYKSESSÄ TÖÖLÖN SAIRAALAN SÄNGYKSI. MARKKU PULKKINEN Omasairaalassa työskentelee kaksi työmestaria: Mikko Hintsala ja Suvi Tapio. Heidän tärkein tehtävänsä on auttaa ja tukea tapaturmissa loukkaantuneiden ihmisen töihin paluuta. Työmestarit keskustelevat viikoittain kymmenien asiakkaiden ja työnantajien kanssa. Nopeasta työhön paluusta hyötyvät kaikki: työntekijä, työnantaja, vakuutusyhtiö ja koko yhteiskunta. Lääkärin arvioima työkyvyttömyysaika on ainoastaan suositus. Työntekijä ja työnantaja voivat poiketa siitä yhteisesti sopien. Työntekijän vakuutusturva on kunnossa, vaikka hän tekisi töitä lääkärin suositteleman sairausloman aikana. Aloitteen työmestarin palveluiden käyttämisestä tekee yleensä hoitava lääkäri, fysioterapeutti tai vakuutusyhtiön edustaja. Jos asiakas on palvelusta kiinnostunut, ottaa työmestari häneen yhteyttä. Tärkeää on, että töihin palaaminen tapahtuu kaikkien osapuolten osalta vapaaehtoisesti. Potilaan oma tahto on tärkein eikä ketään pakoteta palaamaan töihin. KUVAT: ROOPE PERMANTO K irsi ja Harri Valtonen olivat palaamassa viime vuoden heinäkuun viimeisenä maanantaina uintireissulta Espoon Kaitalammelta. Kello 20.28 Vihdintien liikennevaloissa rysähti. ”Pysäytin auton punaisiin valoihin kehä kolmosen jälkeen. Seuraava muistikuva on kolmen päivän päästä Töölön sairaalasta”, Harri muistelee. Valtosten perään törmäsi raskas kuorma-auto 65 kilometrin tuntinopeudella ja Volvo V40 teki kymmenen metrin loikan. Uuden auton hyvä turvavarustus pelasti murtumilta ja sisäisiltä vammoilta, mutta kummankin aivot saivat kovat iskut. ”Minäkin tajusin tapahtuneen vasta torstaina ja aloin kysellä, missä Harri on. Helpotus oli valtava, kun kuulin hänen olevan toisessa huoneessa. Pääsimme samaan huoneeseen, mutta minusta ei ollut paljon seuraa, sillä puhuin sekavia”, Kirsi kertaa. Viikon päästä Valtoset siirrettiin Töö löstä Peijaksen sairaalaan, jossa he viettivät kaksi viikkoa ennen kotiin pääsyä. PITKÄ TOIPUMINEN Kotiaskareet ja kaupassakäynnit hoituivat molemmilta rollaattorien tukemina, sillä 10 tasapaino oli hutera. Harrilla oli lisäksi voimakkaita näköhäiriöitä, koska isku aiheutti useita verenpurkauksia ympäri aivoja ja yksi niistä osui näkökeskukseen. Kutsu HUS:in neurologian kuntoutusyksikköön tuli parin kuukauden päästä. Molemmat kävivät kuntoutuksessa säännöllisesti läpi talven. ”Elämä oli hämärän peitossa. Emme tienneet, pystymmekö palaamaan työelämään. Julkisella puolella tunsi olevansa hieman heitteillä. Vastausten saaminen ja hoitoon pääseminen kesti”, Harri harmittelee. Kirsin jalkoihin törmäyksen voimasta syntynyt turvotus ja rasva leikattiin pois maaliskuussa. Harri puolestaan kävi silmäleikkauksessa toukokuussa. Kevätaurinko toi toivoa toipumiseen. TYÖMESTARI OTTI OHJAT Kirsi Valtosen esimies, Fleet Innovation Oy:n toimitusjohtaja Pekka Piipponen oli huolissaan Kirsin tilanteesta. Suurin huoli nousi kolaria seuranneena aamuna, kun kellontarkka Kirsi ei ilmestynyt kahdek salta työpaikalle eikä hän eikä Harri vastannut puhelimeen. Hetken päästä Harrin huolestunut esimies Biliasta soitti Fleet Innovation’iin ja kyseli Harrin ja Kirsin perään. Soitto Töölön sairaalaan selvensi tilanteen, vaikka sairaalasta ei voitukaan antaa tarkkaa tietoja potilaiden tilasta. ”Maaliskuuhun asti oli hyvin epävarma olo siitä, miten Kirsin töihin palaamisen kanssa pitäisi menetellä. Emme saaneet mistään selkeitä neuvoja. Onneksi Omasairaalan työmestari Mikko Hintsala otti yhteyttä Kirsiin ja minuun ja asiat lähtivät rullaamaan”, Piipponen kertoo. Työntekijä, työnantaja ja työmestari istuivat yhdessä alas. Hintsala selvitti vaihtoehdot, miten tilanteesta voidaan mennä eteenpäin. TYÖKOKEILUN KAUTTA TÖIHIN Toukokuussa Kirsi aloitti entisessä työ paikassaan työkokeilun noin puolella työajalla ja hieman kevennetyin vastuin. Hänen työnsä on pääasiassa asiakaspalvelu- ja toimistotyötä. Kirsi otettiin työyhteisöön ilolla vastaan. Hän oli sairauslomansakin aikana käynyt tapaamassa säännöllisesti työkavereitaan, jotta yhteys työpaikkaan säilyy. Työkokeilun ajalta vakuutusyhtiö Pohjola maksoi Kirsille edelleen täyttä tapaturmapäivärahaa. Työnantajan ei siksi tar- ”TIE ON OLLUT PITKÄ, MUTTA NYT ELÄMÄ HYMYILEE.” vinnut maksaa osa-aikatyöstä lainkaan palkkaa. ”Työnantajan kannalta tämä on erinomainen järjestely. Pitkällä sairauslomalla olleen henkilön paluu töihin täydellä työajalla ja täydellä palkalla on yritykselle kuitenkin jonkinlainen riski”, Piipponen perustelee. Hän korostaa, että vaiheittainen työhön paluu on yhteiskunnankin kannalta loistava juttu. Jos parhaassa työiässä oleva ihminen joutuisi jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle, olisi lasku veronmaksajille suuri. Myös automyyjänä työskentelevä Harri Valtonen aloitti syyskuussa työkokeilun omalla työpaikallaan, kun työmestari Hintsala oli käynyt Biliassakin keskustelemassa työnantajan kanssa. Mikko Hintsala kertoo, että Valtosten tapaus on melko tyypillistä työmestarin työkenttää. ”Vakava vamma ja pitkä sairauspoissaolo asettavat isot haasteet työelämään palaamiselle. Silloin työnantaja ja työntekijä tarvitsevat tietoa ja kannustusta asioiden eteenpäin viemiseen. Tärkeää on, että kaikki, myös vakuutusyhtiö yhtenä osapuolena, toimivat hyvässä yhteisymmärryksessä”, Hintsala painottaa. ”Työhön palaamiset ovat onnistuneet pääosin hyvin ja melko nopeastikin. Joskus entiseen työtehtävään on vammautumisen vuoksi mahdotonta palata, silloin asiakkaalle etsitään muita mahdollisuuksia työelämässä.” TAKAISIN RATTIIN Valtoset työskentelevät autoalalla, sillä Fleet Innovation tuottaa asiakasyrityksilleen autojen kustannushallintaan liittyviä palveluita. Aivovaurion vuoksi molemmilta oli autolla ajaminen pitkään kielletty. Kirsi sai ajoluvan tammikuussa ja Harri heinäkuussa. Kummallekaan ei jäänyt kolarista pelkoa ajamista kohtaan. ”Tie on ollut pitkä, mutta nyt elämä hymyilee ja katsomme valoisasti tulevaisuuteen. Työnantajien ymmärrys ja työmestarin tuki ovat olleet kullanarvoisia”, Kirsi ja Harri Valtonen sanovat yhdestä suusta. 11 / OMASAIRAALA Ravintola Brondassa työskentelee yli 50 ravintola-alan ammattilaista. ”Asiakaspalvelussa hymy on hyvä työ hyvinvoinnin mittari”, Tiina Riippi (oik.) ja Jenni Virtanen tietävät. BW-RESTAURANTS OY R TYÖTERVEYSHUOLTO RAVINTOLATYÖ RASITTAA RANTEITA BW-RESTAURANTS VALITSI OMASAIRAALAN TYÖTERVEYS HUOLTOKUMPPANIKSEEN. KIIHKEÄRYTMISELLÄ RAVINTOLA-ALALLA HOITOON ON PÄÄSTÄVÄ NOPEASTI. MARKKU PULKKINEN KUVAT: ROOPE PERMANTO avintola Brondan avara sali Etelä Esplanadilla alkaa täyttyä lounasvieraista. Keittiössä on ollut aamusta alkaen täysi hyörinä päällä. Nyt tarjoilijat kiidättävät ruokalistoja pöytiin. BW-Restaurants’in HR-päällikkö Tiina Riippi katselee tyytyväisenä henkilökunnan iloisia ilmeitä. ”Työhyvinvoinnin perusta on, että töissä on hauskaa. Jos jokin asia painaa, näkyy se heti asiakkaalle”, Riippi perustelee. ”Edistämme työhyvinvointia kouluttamalla aktiivisesti esimiehiä ja tukemalla heitä henkisesti. Kunnioitamme henkilökuntamme vapaa-aikaa pyrkimällä järjestämään työvuorot niin, että palautumis aikaa jää riittävästi. Huomioimme myös työntekijöiden muuttuvia elämäntilanteita mahdollisimman joustavilla työaikajärjestelyillä”, Riippi luettelee. BW-Restaurants eroaa monista m uista ravintoloista siinä, että sen kaikki 180 työntekijää ovat yrityksen palkkalistoilla. Vuokratyövoimaa ei käytetä. TERVEYTTÄ TUETTAVA Ravintolayritys on ollut perustamisestaan saakka Pohjolan asiakas työntekijöiden henkilövakuutuksissa. Tällä hetkellä k oko henkilökunnalla on lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen lisäksi vapaa-ajan tapa turmavakuutus sekä Laaja Terveysturva -sairauskuluvakuutus. 12 ”Työntekijät arvostavat kattavaa vakuutusturvaa todella paljon. Sairaana pääsee nopeasti laadukkaaseen hoitoon. Useampi työntekijämme on ollut myös leikkaushoidossa Omasairaalassa”, Riippi kertoo. ”Hyvät henkilökuntaedut ovat ehdoton vetovoimatekijä, kun matalien palkkojen alalla kilpaillaan osaavasta työvoimasta.” Ravintolatyössä tuki- ja liikuntaelimistö on kovilla. Pääosa työajasta seistään ja työasennot ovat joskus hankalia. Astioiden kantaminen ja raaka-aineiden leikkaaminen rasittavat ranteita. Työperäisten vaivojen ennalta ehkäisemiseksi BW-ravintolat aloitti yhteistyön Omasairaalan kanssa myös työterveyshuollon osalta. ”Kuulin Omasairaalan työterveyshuolto palvelusta viime keväänä ja kiinnostuin välittömästi, koska kokemukset Omasairaalasta olivat entuudestaan hyvät. Kilpailutimme työterveyshuollon toimijat ja päädyimme Omasairaalan asiakkaaksi. Kokonaisvaltainen, ihmisläheinen palvelu ja työterveyshuollon kiinteä vuosihinta olivat ratkaisevat tekijät”, Riippi sanoo. ”Kiinteä hinta panee Omasairaalankin yrittämään parastaan. Työterveyshuolto keskittyy silloin olennaiseen eikä turhia tutkimuksia lisälaskutuksen varjolla tehdä.” Työterveyshuollon palvelupiste on Omasairaalan tiloissa Pikku Huopalah dessa, mutta se ei ole Riipin mukaan on- 2009 PERUSTETTU OMISTAA NELJÄ RAVINTOLAA HELSINGISSÄ: BOULEVARD SOCIAL, BRONDA, FARANG JA GAIJIN 180 14,5 milj. € TYÖNTEKIJÄÄ LIIKEVAIHTO OMISTAJAT MATTI WIKBERG JA TOMI BJÖRCK bw-restaurants.fi TYÖTERVEYSHUOLTOA KIINTEÄÄN HINTAAN! Omasairaalan työterveyshuollolla on kiinteä vuosihinta riippumatta siitä, kuinka paljon työterveyshuollon palveluita käytetään. Asiakasyritys tietää siten etukäteen, paljonko työterveyshuolto tulee maksamaan. Työterveyshuoltosopimuksen ehtona on, että työnantajalla on sekä lakisääteinen työtapaturmavakuutus että sairaanhoidon hoitokuluvakuutus Pohjolassa. 13 / OMASAIRAALA TYÖN ILO MARKKU PULKKINEN KUVA: ALEKSI POUTANEN gelma, sillä kympin ratikka vie keskustasta nopeasti Omasairaalan ovelle. SOITTO USEIN RIITTÄÄ Vastaanottoaika työterveyshuoltoon varataan aina puhelimitse ja samalla tehdään hoidon tarpeen arviointi. Aikaa ei voi varata internetissä. Silloin jäisi tärkeä ensi vaiheen kontakti työterveyshuoltoon pois ja hoidon aloittaminen saattaisi turhaan viivästyä. ”Työntekijöiden mielestä on hyvä, kun Omasairaalasta saa jo soittaessaan ohjeita sairauden hoitoon. Työterveyshoitaja saattaa jo puhelimessa tunnistaa työkyvyttömyyden ja kirjoittaa sairauslomatodistuksen ilman vastaanottokäyntiä.” ”Asiakkaana edellytämme, että lääkärin vastaanottoajan saa tarvittaessa vuorokauden kuluessa. Elämme nopeassa bisneksessä, eikä meillä ole varaa istuttaa työn tekijöitämme lääkärijonossa”, Tiina Riippi painottaa. Myös Brondan ravintolanjohtaja J enni Virtanen on tyytyväinen Omasairaalan palveluihin. Hän käytti niitä ensimmäisen kerran loppukesällä rannevaivojensa selvittämiseen. ”Palvelu tuntui läheiseltä ja henkilökohtaiselta. Asiaani perehdyttiin tosi hyvin ja sain selkeät ohjeet ranteen omatoimiseen kuntouttamiseen”, Virtanen kiittelee. SARRI KUKKONEN TYÖPSYKOLOGILLA ON TÄRKEÄ ROOLI OMASAIRAALAN TYÖTERVEYSHUOLTOTIIMISSÄ TYÖKYVYN PSYYKKISTEN JA SOSIAALISTEN HAASTEIDEN ASIANTUNTIJANA. tavat nykyisin paljon kuormitusta ja stressioireita. Ihmiset eivät välttämättä ehdi saavuttaa aikaisemman muutoksen edellyttämää osaamistasoa, kun työnkuva taas muuttuu. Työn hallinnan tunne on koetuksella ja kokemus työn mielekkyydestä saattaa kärsiä”, työpsykologi Tiia Pirkola kertoo. Jokainen ihminen kokee työhyvinvoinnin omalla tavallaan. Työpsykologi auttaa esimerkiksi tilanteissa, joissa työssä jaksaminen on koetuksella, työntekijä kärsii univaikeuksista, uupumus-, masennustai ahdistusoireista tai hän tarvitsee tukea akuuttiin elämänkriisiin, ristiriitatilanteisiin tai työpaikkakiusaamiseen. ”Meillä on täysi vaitiolovelvollisuus, joten työntekijät voivat luottavaisin mielin tulla vastaanotolle. Kannustamme työntekijöitä myös keskustelemaan työpaikalla oman esimiehensä kanssa, jotta tarvittavia työjärjestelyjä työkuormituksen keventämiseksi saadaan aikaan. Mukautetun työn mahdollisuus on keskeinen keino työkyvyn palauttamisessa ja sairauslomien pitkittymisen vähentämisessä”, Pirkola näkee. Vaikuttavan työterveyshuollon keskeinen asia on toimiva ja pitkäjänteinen yhteistyö asiakasorganisaation johdon ja esimiesten kanssa. ”Työterveyshuolto seuraa omalta osaltaan systemaattisesti asiakasorganisaation työhyvinvointia ja mahdollisia muutoksia henkilöstön työkyvyssä muun muassa vastaanottokäynneillä ja työpaik kaselvitysten kautta kertyvän tiedon perusteella. Seurantaa tehdään myös säännöllisesti toteutettavilla työyhteisökyselyillä ja muilla asiakasorganisaation kanssa sovituilla mittareilla. Lisääntyneet sairauspoissaolot ja henkilöstön vaihtu- Kannustaja Fysioterapeutti Kai Turkulainen on työskennellyt Omasairaalassa reilun vuoden. Hän kuntouttaa niin urheilijoita kuin muitakin asiakkaita. Jääkiekko ja Jokerit ovat lähellä Kaitsun sydäntä. Hän aloitti ensimmäisen kerran Jokereiden hierojana 1990-luvun alussa. Tällä hetkellä hän vastaa KHL-joukkueen fysioterapiasta sekä suunnittelee oheis- ja huoltavaa harjoittelua moniammatillisen tiimin jäsenenä. MILLAISIA OVAT PÄIVÄSI OMASAIRAALASSA? Ohjaan leikkauspotilaiden sekä liikkumiseen liittyvistä kivuista kärsivien potilaiden kuntoutumista. Keinoina käytän manuaalista hoitoa ja harjoitusterapiaa. Kannustan ihmisiä ja kuljen heidän rinnallaan toipumiseen asti. MIKÄ ON KUNTOUTUMISESSA TÄRKEINTÄ? Tärkeintä on asiakkaan ongelmien selvittäminen ja oikeiden tukitoimien löytäminen niihin. Hyvää kuntouttamista on asiakkaan tarpeiden ja vaatimusten huomioiminen sekä pitkäaikaisen avun saaminen vaivoihin. TYÖPSYKOLOGI TUKEE TYÖELÄMÄN ONGELMISSA ”NOPEAT JA JATKUVAT muutokset aiheut KAI TURKULAINEN 47 v. • Fysioterapeutti (1999), urheiluhieroja (1991) • Koti Vantaalla • Perheeseen kuuluvat vaimo sekä 16-vuotias tytär ja 19-vuotias poika • Harrastaa jääkiekkoa, pallopelejä ja monipuolista liikuntaa • Matkustaa mielellään, etenkin Kanadassa • ”Pystyt siihen mitä haluat!” vuus kertovat usein jo olemassa olevasta ongelmasta” Pirkola tietää. Omasairaalan työterveyshuolto pitää säännöllisesti yhteyttä esimiehiin, jotta orastaviinkin työkykyongelmiin yksilöja työyhteisötasolla saadaan tartuttua mahdollisimman varhain. Myös esimiesten oman hyvinvoinnin tukeminen on tärkeää. Tarvittaessa Pirkolan kautta saa työterveyden lisäpalveluna työnohjausta esimiehille ja yksit täisille työntekijöille. Työelämän tuntija haluaa muistuttaa myös palautumisen tärkeydestä. ”Mobiilin työn lisääntyminen on toisaalta hyvä, sillä parhaimmillaan se lisää tehokkuutta ja tarjoaa joustoja, mutta riskinä on töiden leviäminen kaikkialle. Jokaisen on tärkeää omalla kohdallaan huolehtia, että töistä palautumiselle jää riittävästi aikaa”, Pirkola painottaa. KUINKA PÄÄDYIT FYSIOTERAPEUTIKSI? Ammatinvalinta selkeni omien urheiluharrastusteni myötä. Pelasin nuorena jääkiekkoa Kontulan Jokereissa, Karhukissoissa ja Oulunkylän Kiekko-Kerhossa. Halusin työn, jossa voin olla jollain tavalla tekemisissä urheilun kanssa. Opiskelin ensin urheiluhierojaksi ja jatkoin opintoja fysioterapeutiksi. Myöhemmin olen suorittanut manuaalisen fysio terapian Maitland-tutkinnon. MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI? Kun saan selvitettyä pitkäaikaisen kivun syyn ja tarjottua siihen hoidon, mikä helpottaa asiakkaan elämää päivittäisissä toimissa niin työssä kuin vapaa-aikana. Urheilijoiden kanssa on aina suuri hetki, kun ensimmäinen kilpailu koittaa pitkän kuntoutuksen jälkeen. Muutamien nimekkäiden urheilijoiden auttaminen takaisin menestyksen tielle on ollut hyvin palkitsevaa ja mieleen painuvaa. MIKÄ ON PARASTA OMASAIRAALASSA? Omasairaalassa on loistava moniammatillinen tiimi, joka toimii saumattomasti yhteen asiakkaan hyväksi. Täällä on myös loistavat olosuhteet ja välineet tehdä asiantuntijatyötä. MIKÄ ON PARASTA JOKEREISSA? Jokerit laittaa illasta toiseen 110 prosenttia osaamista ja taitoa peliin ihmisten ihasteltavaksi. Jokereissa on hyvä henki ja ilmapiiri toimia oman alansa asiantuntijana. OLETKO OLLUT ITSE KOSKAAN POTILAANA? Kyllä, kaksi vuotta sitten. Polvi vääntyi jalkapallotreeneissä ja seurauksena oli eturistiside- ja kierukkarepeämä. Onneksi asiantuntevalla operaatiolla polvesta saatiin entistä vahvempi ja toimivampi. Se oli itselleni hyvä oppitunti käytännön kuntoutuksesta. TIIA PIRKOLA Omasairaalan työpsykologi • Psykologian maisteri, laillistettu psykologi (2002), työterveyspsykologi (2007), työnohjaaja (2011), KTM (1993) • 47 vuotta • Löytää oman työhyvinvointinsa auttaessaan ihmisiä selviytymään työ- ja muun elämän kriiseissä aidon kohtaamisen kautta. 14 15 / OMASAIRAALA STUDIO SAMI HELENIUS OY OMASAIRAALA OY:N ASIAKASLEHTI 2/15 OMASAIRAALA OY www.omasairaala.fi Ajanvaraus 010 2578 100 PÄÄTOIMITTAJA EIJA LINNANKOSKI-SYRJÄLÄ TOIMITTAJA MARKKU PULKKINEN TOIMITUSSIHTEERI MERJA MÄKELÄ, ALMA 360 ULKOASU KATRI SULIN, ALMA 360 KUVATOIMITTAJA SARRI KUKKONEN KANNEN KUVA ALEKSI POUTANEN SP-PAINO OY PAINOS 60 000 ASIAKKAAT SUOSITTELEVAT Omasairaalan asiakastyytyväisyys oli syyskuussa huippuluokkaa. Net Promoter Score (NPS) -indeksillä (- 100 - + 100) mitattuna asiakkaat antoivat palvelusta arvosanaksi peräti 96. Luku kertoo, kuinka halukkaasti asiakkaat suosittelisivat Omasairaalaa läheisilleen. Asiakastyytyväisyys on nähtävissä reaaliaikaisesti Omasairaalan internetsivulla. Harri Aho (vas.) ja Olli Lehtilä lupaavat kulttuurihistoriallisista syistä säilyttää Tampella-kyltin Tampereen sairaalan katolla. Tulemme kohta Tampereelle POHJOLAN SAIRAALA on ensi kesänä yhä useampien asiakkaiden saavutettavissa, kun Tampereen keskustaan avataan toinen sairaala. Sairaalaa rakennetaan parhaillaan Tampellan historiallisen puuvillatehtaan tiloihin Tammerkosken rannalle. Uuteen sairaalaan tulee noin 4 000 neliömetrin tilat. Leikkaussaleja rakennetaan kolme ja ne sijoittuvat Tammerkosken puolelle. Valoisiin leikkaussaleihin johtavasta käytävästä voi ihailla kaunista koskimaisemaa. Heräämö sijoitetaan vehreän sisäpihan puolelle. Toiseen kerrokseen varustetaan kuntoutusta varten monipuolinen kuntosali. ”Kaunis ympäristökin varmasti osaltaan edistää paranemista”, Omasairaalan toimitusjohtaja Harri Aho uskoo. Tampereen sairaalan palvelutarjonnasta tulee monipuolinen. Nykyisten palveluiden eli orto pedisen päiväkirurgian, tapaturmapäivystyksen, työterveyshuollon, urheiluklinikan, hammas huollon, selkäkirurgian, korva-, nenä- ja kurkkutautien lisäksi sairaalan avautuessa saataville tulee useita uusia erikoislääkäripalveluita. Sairaalaan hankitaan markkinoiden parhaat kuvantamislaitteet, kuten Helsingissäkin on. Kolmen Teslan magneettikuvauslaite sekä kartiokeilakuvaus- ja röntgenlaitteet antavat parhaan mahdollisen tuen oikeiden hoitopäätösten tekemiselle. OP vahinkovakuutuksesta vastaava liiketoimintajohtaja Olli Lehtilä iloitsee siitä, että myös Pirkanmaalla ja sen lähimaakunnissa asuvien asiakkaiden on jatkossa helpompi päästä osallisiksi Pohjolan sairaaloiden nopeista ja laadukkaista hoitoketjuista. ”Ihmiset arvostavat omaa terveyttään aikaisempaa enemmän. Sairaudet ja tapaturmavammat halutaan hoidattaa kuntoon hyvin ja nopeasti. Se on myös yhteiskunnan etu”, Lehtilä painottaa. HOITOKETJUA LYHENTÄÄ osaltaan se, että vahinkojen korvauskäsittely tapahtuu sairaalan tiloissa. Päätökset ja maksusitoumukset hoitojen korvattavuudesta saa saman tien. Uusi sairaala työllistää satakunta hoitoalan ammattilaista. Henkilökunnan rekrytointi alkaa vuoden vaihteessa. Pohjolan sairaaloiden palveluja voivat käyttää muutkin kuin Pohjolan vakuutusasiakkaat. Noin viidennes asiakkaista tulee muiden vakuutusyhtiöiden lähettäminä tai omalla rahalla maksaen. Seuraava Pohjolan sairaala rakennetaan Ouluun, sen jälkeen Kuopioon ja Turkuun. •
