Professori Tari Haahtela patistaa takaisin luontoon

Professori Tari Haahtela patistaa
TAKAISIN
LUONTOON
– Olemme unohtaneet mistä olemme tulleet ja mitä oikeasti olemme.
Olemme viimeistä solua myöten erottamaton osa luontoa. Kaupungistuminen ja luontoyhteydestä etääntyminen on heikentänyt vastustuskykymme niin, että kehon puolustusjärjestelmä ei enää erota vaarallista
vaarattomasta eikä omaa vieraasta, sanoo Kansallisen allergiaohjelmassa
alusta asti vaikuttanut emeritusprofessori Tari Haahtela.
TEKSTI MAIJA KRAPPE, KUVAT JARI HÄRKÖNEN
T
ari Haahtela uskoo, että tämä ilmiö on
monien kroonisten tulehduksellisten- ja
autoimmuunisairauksien taustalla. Kaupunkilaisen elimistön puolustusjärjestelmä pysyttelee jatkuvassa valmiustilassa kaiken varalta.
Kymmenvuotisen allergiaohjelman tarkoitus on
edistää allergiaterveyttä ja pysäyttää allergian aiheuttamien haittojen ja kustannusten kasvu. Ohjelma on nyt
puolivälissä. Viiden ensimmäisen vuoden tulokset ovat
hyviä ja kertovat muutoksen alkaneen. Allergian haitat
ovat vähentyneet.
– Allergiaohjelman taustalla on vankka tutkimusnäyttö elintapojemme muutoksen vaikutuksista
elimistön puolustusjärjestelmään. Ihmisen immuunipuolustukseen liittyvien sairauksien määrän kasvu on tapah-
8
IHONAIKA 5/15
tunut todella lyhyessä ajassa, joten muutokset eivät
voi olla geneettisiä. Kysymys ei myöskään ole niinkään
riskitekijöiden lisääntymisestä vaan terveyttä ylläpitävien
suojatekijöiden vähenemisestä, Haahtela sanoo.
Hän luettelee allergioiden lisäksi pitkän listan sairauksia,
joissa sairastumisen riskiä lisää kehon puolustusjärjestelmän epäröinti. Joukkoon kuuluu tulehduksellisia
suolistosairauksia, neurologisia sairauksia, mielenterveysongelmia, reumasairauksia, diabetesta, psoriasista, paino-ongelmia ja jopa syöpää.
Kädet multaan
– Allergioita on todettu enenevässä määrin vasta
sodanjälkeisillä sukupolvilla. Siitepölyä on ollut aina ja
vasta nyt ihmiset ovat alkaneet reagoida siihen. Tarvitaan
Professori Tari Haahtela näkee Eila Hiltusen
Sibelius-monumentissa
symboliikkaa ihmisen
ja luonnon yhteydestä.
Samoin kun urkujen
kaikkien pillien tulee
soida yhteen, myös
ihmisen ja luonnon
tulee elää tasapainossa
keskenään.
IHONAIKA 5/15
9
”Elävä ja monimuotoinen ympäristö on terveytemme perusta.
kahdenlaista muutosta. Elintavoista turha välttäminen pois ja
asenteisiin uutta rohkeutta, Haahtela tähdentää.
– Elävä ja monimuotoinen ympäristö on terveytemme
perusta. Toimiakseen tasapainoisesti immuunipuolustus
tarvitsee haasteita, joita nykyinen elämäntapa ei näytä tarjoavan riittävästi.
Ihon, hengitysteiden ja erityisesti suoliston kautta ihmisen
luontaisen immuniteetin toimintaan vaikuttaa suuri joukko
erilaisia pieneliöitä, mikrobeja, joita ovat virukset, bakteerit,
homesienet, arkit ja alkueläimet. Ne muodostavat ihmisen ns.
mikrobiomin, joka huolehtii ihmisen omien solujen ja ympäristön vuoropuhelusta.
– Ilmansaasteet, kemikaalit ja ruoan lisäaineet eivät ole
tehneet suomalaisista allergisia, vaikka ongelmia ovatkin, vaan
sananmukaisesti luonnoton kaupunkielämä betonin ja asfaltin
keskellä, Haahtela sanoo.
– Ihmisen immuunipuolustus vauvasta vaariin kaipaa edelleen maata, multaa, metsää ja luonnonvesiä.
Haahtelan mukaan kysymys on pienistä arkipäiväisistä
asioista, siitä mihin koskemme, mitä hengitämme, mitä syömme
ja juomme. Hän kehottaa unohtamaan käsidesit ja työntämään
kädet syvälle multaan.
”Psoriasiksen
hoidon suuri
kansainvälinen
yhteishanke on
Global Psoriasis
Atlas.
mukana tulee hyviä suojatekijöitä kuten siitepölyä, itiöitä,
homeita, eläinten jäämiä.
– Ja jos kuusesta tulee oireita, sen voi aina siirtää vaikka
parvekkeelle.
Kissa ulos
Allergiaohjelman yksi tärkeä tavoite on, että voimavaroja
saadaan vapautettua vaikeiden allergioiden hoitoon ja pahenemisvaiheiden estämiseen.
– Tietenkin, jos joku saa vaikeita allergisia oireita vaikkapa
kissasta, kissa nakataan ovesta, Haahtela tähdentää. Tämä on
kuitenkin vain ensiapu.
– Allergiaa aiheuttavan tekijän välttäminen on usein
tarpeen silloin, kun oireilu on voimakasta, mutta tilanteen
rauhoituttua pitäisi miettiä, voisiko sietoa vahvistaa. Toki aina ei
voi, mutta tällaiset tapaukset ovat enemmänkin poikkeuksia
kuin sääntö. Näitä varten on hyvät erikoislääkärit. Esimerkiksi
ihon kosketusallergiassa allergeenin välttäminen on edelleen
paras hoito, hän jatkaa.
– Allergeenien välttäminen kokonaan on kuitenkin lähes
mahdotonta, eikä vuosikymmeniä jatkunut välttämisstrategia ole pysäyttänyt allergiaepidemiaa, pikemmin on käynyt
päinvastoin. ❂
Psoriasisliitto tekee
yhteistyötä edunvalvonnassa sekä kotimaassa
että kansainvälisesti.
Kuusi kotiin
– Miten lapsi oppii kävelemään, Haahtela kysyy. Kaatumalla
tuhat kertaa ja nousemalla pystyyn aina uudestaan. Samalla
tavalla kehon puolustusjärjestelmä harjaantuu toimimaan
oikein, erottamaan hyvän ja pahan. Kun ihmisen immuunijärjestelmä saa tarpeeksi harjoitusta ja virikkeitä, se oppii toimimaan
terveesti.
Haahtela korostaa, että siedättäminen on aloitettava jo
lapsena. Lasten pitää antaa liikkua luonnossa, kiivetä puihin ja
maistaa multaa.
– Pieni lapsi laittaa kaiken suuhunsa tutustuessaan uusiin
asioihin. Samalla hän tutustuu myös mikrobeihin. Elimistö
oppii tunnistamaan ne luonnollisena osana elämää.
Aikuisia Haahtela neuvoo liikkumaan vihreässä luonnossa, juomaan lähde- tai kaivovettä, kun se on mahdollista,
syömään lähellä tuotettuja, tuoreita vihanneksia, marjoja ja
hedelmiä ja olemaan ylipäätään monipuolisessa kosketuksessa luontoon.
– Kotieläimet tuovat tassuissaan maaperän mikrobeja
koteihin. Viherkasvit sisätiloissa ovat ikivanha ja luontainen
perinne pitää luontoa sisätiloissa. Mikrobit elävät niiden pinnoilla ja kasvisolujen välisissä tiloissa.
Liika siivoaminen ja pyykin peseminen sekä päivittäinen
suihkussa käyminen ovat Haahtelan mukaan myös osa kadotettua luontoyhteyttä.
Joulukuusen hän kehottaa tuomaan jouluksi kotiin. Sen
10
IHONAIKA 5/15
Kadotettu luontoyhteys sairauksien takana
<sisällyssivun nosto>
”Työntäkää kädet syvälle multaan!
Kymmenvuotisen allergiaohjelman tarkoitus on edistää
Kansallinen
allergiaohjelma 2008–2018
on koko väestölle, potilaille ja potilasjärjestöille,
terveydenhuollon henkilöstölle, viranomaisille
ja lainsäätäjille tarkoitettu koulutus- ja valistusohjelma. Sen tavoitteena on vähentää allergioita,
lisätä suomalaisten sietokykyä, saada vakavat
allergia- ja astmaoireet hoidettua ajoissa sekä
yhtenäistää allergian hoitokäytäntöjä.
Ohjelma perustuu laajaan yhteistyöhön, jonka
käynnistäjiä ovat sosiaali- ja terveysministeriö ja
Kansanterveyslaitos. Ohjelman toteuttamisesta vastaavat Filha ry, Allergia- ja Astmaliitto ry,
Hengitysliitto ry ja Iholiitto ry.
Professori Tari Haahtelan mukaan
ilmansaasteet, kemikaalit ja ruoan
lisäaineet eivät ole tehneet suomalaisista allergisia, vaikka ongelmia
ovatkin, vaan luonnoton kaupunkielämä betonin ja asfaltin keskellä.
IHONAIKA 5/15
11