Jalkojen alla omaa maata

TerveMetsä
Stora Enso Metsän lehti metsänomistajille 01| 2015
Sertifikaatti
voimassa?
Yhteydenpito
tiivistyy
KOSKIMÄET
OPISKELEVAT
METSÄNOMISTAJIKSI
Jalkojen alla
omaa maata
01-36_TM115.indd 1
5.3.2015 16.08
Pääkirjoitus
Jorma Länsitalo
metsäpäällikkö
Stora Enso Metsä
Kiinnostu metsästäsi
K
ukaan ei ole seppä syntyessään.
Metsänomistamisen tiedot ja taidot
karttuvat perehtymisen ja omien kokemusten myötä. Suomessa metsäasioihin on tietoa ja neuvontaa hyvin tarjolla. Silti
monen kohdalla oman metsän mahdollisuudet
jäävät liian usein käyttämättä. Syitä tähän on varmasti monia, epävarmuus ensiaskeleen ottamisessa lienee se korkein kynnys otettavaksi.
Kiinnostu omasta metsästäsi. Pikkuhiljaa tietämys kasvaa ja metsästäsi voi tulla yksi arkielämäsi
palkitsevimmista asioista, jopa vapaa-ajan intohimo. Metsäasiantuntijat auttavat ensiaskeleissa.
Kysyminen ei maksa mitään ja tämän jälei keen vaikealta näyttänyt metsäasia sujuukin jo vaivatta, kuin itsestään.
Kaikkea
ole pakko
tehdä itse!
Kaikkea ei ole pakko tehdä itse.
Ennen tehtiin metsätyöt talkoilla tai suvun
avustuksella. Vaativat ja jopa tottumattomalle vaaralliset moottorisahatyöt tai hehtaarien kokoiset metsäurakat voi hyvällä omatunnolla ostaa palveluina. Yhä harvemmalla on
aikaa hoitaa myös metsätöitä työelämän rinnalla. Ammattityönä tehdyt viljelytyöt ja taimikonhoito ovat investointeja, jotka takaavat parhaan
tuoton metsästä. Puu kasvaa ja metsäomaisuuden arvo nousee. Mitä paremmin metsiään hoitaa, sen nopeammin myös pääsee nauttimaan
metsän tuotoista. Ostopalvelut ovat verotuksessa
vähennyskelpoisia, joten oman työn palkkaa tai
säästöä kannattaa verrata palveluna ostettavaan
nettohintaan.
Stora Ensolla on noin 200 metsäasiantuntijaa
ympäri Suomea. Metsäasiantuntijan tehtävänä on
auttaa metsänomistajia löytämään hyviä, itselle
sopivia ratkaisuja. Osaaminen karttuu ja henkilökohtaisen palvelun avustuksella päätöksenteko
kypsyy ja helpottuu. Jo pienelläkin metsätilalla
voi olla hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, joihin
kannattaa perehtyä.
Puun käyttömme kasvaa Varkauden investoinnin myötä jo tämän vuoden aikana ja tarvitsemme
entistä enemmän puuta hyvin hoidetuista metsistä. Me haluamme auttaa metsänomistajia löytämään nämä mahdollisuudet, ottamaan iloa ja
hyötyä omasta metsästä!
Jorma Länsitalo
metsäpäällikkö
Stora Enson Metsän lehti metsänomistajille 01| 2015
Terve Metsä -lehden kustantaja Stora Enso Metsä. ISSN 1235-1687 (painettu), ISSN 2341-5738 (verkkojulkaisu). Päätoimittaja Juha Hanni,
Stora Enso Metsä. Toimitus Anfangi Oy. Taitto Anfangi Oy. Kansikuva Koskimäen perheen talvisessa pulkkamäessä kuvasi Jani Sourander.
Paino PunaMusta Oy. Paperi LumiPress Art 130 g/m2 (kannet) ja NovaPress Silk 90 g/m2 (sisäsivut). Osoitteenmuutokset Palvelukortti
sivulla 35. Internetsivut www.storaensometsa.fi
01-36_TM115.indd 2
5.3.2015 16.08
Sisältö
10
JALKOJEN ALLA OMAA METSÄÄ
Eri töihin menevän ajan arviointi on Laura ja Pentti Koskimäen mielestä
ollut metsänomistajuuden alkuvaiheessa vaikeaa. Oman haasteensa
aikataulujen tekoon tuo Lauran ja Pentin työvuorojen ja metsätöiden
yhteensovittaminen.
18
YLÄHARVENNUS
AIKAISTAA TULOJA
JA PARANTAA
KANNATTAVUUTTA
Lappajärveläinen metsänomistaja Niilo Tervanen halusi harventaa yläharvennuksena 65-vuotiaan, mäntyvaltaisen metsikön. ”Laskin tähän
palstaan menneitä kuluja ja siitä saatuja tuloja. Nyt oli aika niittää vähän
enemmän hyvin ansaittua, pitkän työn tulosta”, hän arveli.
Sisältö
4
LASTUJA
8
PUUKAUPPA HYVÄSSÄ VAUHDISSA
Puuta ostetaan kevään ja kesän korjuuseen.
10 YHDESSÄ TÖISSÄ OMASSA METSÄSSÄ
14 METSÄOPPIA METSÄNOMISTAJILLE
Koulutusta tarjolla ympäri maata.
16 MITÄ METSÄSI TUOTTAA?
18 YLÄHARVENNUS AIKAISTAA TULOJA
22 OLLAAN YHTEYDESSÄ!
Stora Enso tiivisti yhteydenpitoa monin tavoin
puukaupan yhteydessä.
25 VERONMAKSUN AIKA
Veronmaksut liikkuvat vain osittain puukauppatulojen tahdissa.
30
26 10 KYSYMYSTÄ KONEELLISESTA
ISTUTUKSESTA
Kysymyksiä ja vastauksia koneellisesta
istutuksesta.
METSÄSERTIFIKAATTI
VOIMASSA?
28 ILOA TYÖHÖN KOHTAAMISISTA
Operaattori Laura Raittisen työpäivän piristys
syntyy ihmisten erilaisista kohtaamisista.
Vuodenvaihde toi muutoksia metsäsertifiointiin. Sen takia metsäammattilaiset kysyvät nyt entistä tarkemmin: Onko sertifikaattisi
voimassa? Metsäasiantuntija Tarja Ryhänen ja koneyrittäjä Timo
Toropainen kertovat miten metsäsertifiointi näkyy heidän työssään.
30 SERTIFIKAATTI VOIMASSA?
34 RISTIKKO
35 PALVELUKORTTI
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 3
3
5.3.2015 16.08
Lastuja
Lähes 7500
tykkääjää
Stora Enso Metsällä on facebookissa jo
lähes 7500 tykkääjää. 7000:n raja ylittyi
tammikuun puolivälissä. Käy katsomassa
mistä metsässä puhutaan osoitteessa
www.facebook.com/storaensometsa.
Kemera-hakemukset
17.4. mennessä!
Kemera-rahoitushakemukset käsitellään kesäkuun loppuun saakka nykyisen voimassa olevan
Kemera-lain mukaisesti. Uusi Kemera-laki pitäisi
astua voimaan heinäkuun alusta lähtien.
Uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki
(Kemera) hyväksyttiin Suomessa tammikuun
lopulla. Laki joutuu kuitenkin odottamaan vielä
Euroopan komission hyväksynnän ennen kuin se
voidaan ottaa käyttöön. Näillä näkymin uusi laki
voisi astua voimaan heinäkuun alussa.
Nykyisen lain mukaan päätettävät Kemerahakemukset tulee jättää Suomen metsäkeskukseen 17.4.2015 mennessä. Niistä annetaan
päätökset viimeistään 30.6.2015. Sama koskee
käynnissä olevien hankkeiden lisärahoitushakemuksia. Nyt myönnettyjen tukien ja lainavarojen
maksatus jatkuu vuoden 2019 loppuun.
Johtoaluekorvaus
luovutusvoittoa
Metsäalueista maksettuja johtoaluekorvauksia käsitellään verotuksessa
pysyvän käyttöoikeuden luovutuksina.
Korvaukset verotetaan luovutusvoittoina. Metsänomistaja saa vähentää
saamastaan luovutushinnasta 80 prosenttia hankintameno-olettamana. Näin
korvauksen lopulliseksi veroprosentiksi jää 6.
Korvaukset ilmoitetaan verolomakkeella 9. Johtoaluekorvaukset sisältävät yleensä korvauksen puuston menetyksestä, puuston odotusarvosta ja
taimikosta sekä varastopaikan menetyksestä. Korvauksen perusteena on
pysyvä haitta, joka estää maapohjan käytön metsämaana.
Niissä tapauksissa, joissa puustoa ei lunasteta maapohjineen vaan siitä
maksetaan erillinen korvaus, on puustokorvaus metsätalouden pääomatuloa
ja se ilmoitetaan verolomakkeella 2C. Myös rakennusaikaisesta tilapäisestä
haitasta maksettu korvaus on metsätalouden tuloa.
Tähtiasiakkuus svengaa
Stora Enso on mukana Iskelmä festivaaleilla.
Ja niin voit olla sinäkin! Voita VIP-paketti
eturivin kotimaisten artistien festivaaleille
tekemällä puukauppa 31.5. mennessä!
Puu sopii
sisustukseen
Puuta kannattaa suosia sisustuksessa. Puu
parantaa huoneilman laatua, sillä puulla on kyky
sitoa ja vapauttaa kosteutta ympäristöilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden mukaan.
Mitä enemmän talon näkyvissä sisärakenteissa on käytetty puuta sitä paremmin sisäilman
kosteus pysyy terveyden kannalta optimialueella,
joka on 30-55 prosenttia.
Puulla on todettu olevan myös ihmisen mieltä
ja terveyttä elvyttäviä ominaisuuksia. Puun käyttö
sisustuksessa alentaa stressiä.
4
IskelmäFESTIVAALI Himoksella
25.-27.6.2015
storaensometsa.fi/festivaali
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 4
5.3.2015 16.08
Kysy meiltä eMetsästä ja Tähtitilistä
Lastuja
MHY-jäsenyys
vapaaehtoiseksi
Metsänomistajat ovat uuden metsänhoitoyhdistyslain myötä
olleet epätietoisia miten mhy-jäsenyydelle kävi vuodenvaihteen jälkeen? Aiemmin metsänomistaja oli automaattisesti
metsänhoitoyhdistyksen jäsen ja maksoi veroluonteista
jäsenmaksua. Nyt jäsenyys on vapaaehtoista.
Moni asia askarruttaa metsänomistajia. Olenko automaattisesti jäsen, jos en
tee mitään? Jos haluan erota, jätänkö vain maksun maksamatta? Entäpä jos
haluan liittyä jäseneksi? Viisi kysymystä Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:n
toimitusjohtaja Marja Kalpiolle:
1
Pitääkö jäsenyyden jatkamisesta ilmoittaa erikseen?
”Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys jatkuu lakimuutoksesta
huolimatta. Kevään aikana yhdistys lähettää jäsenilleen
jäsenmaksulaskun.”
2
Miten jäsenyydestä irtisanoudutaan, riittääkö että
jättää jäsenmaksun vain maksamatta?
”Jäsenyyden voi irtisanoa ilmoittamalla siitä kirjallisesti
metsänhoitoyhdistyksen hallitukselle.”
3
Mitä jäsenyys maksaa?
”Kukin metsänhoitoyhdistys päättää jäsenmaksun rakenteen ja
suuruuden itsenäisesti.”
4
Voinko käyttää metsänhoitoyhdistysten palveluja,
vaikka en olisi yhdistyksen jäsen?
”Yhdistykset palvelevat ensisijaisesti jäseniään, mutta resurssien
puitteissa toki kaikkia muitakin palveluita tarvitsevia.
Hinnoittelussa voidaan ottaa huomioon yhdistyksen jäsenyys.”
5
Mihin yhdistykseen metsänomistajan tulee liittyä?
”Suositus on, että metsänomistajat liittyvät metsän
sijaintikunnan metsänhoitoyhdistykseen. Metsänomistajalla on
mahdollisuus liittyä asuinpaikkakuntansa metsänhoitoyhdistyksen
kannatusjäseneksi, jolloin hän saa tietoa asuinpaikkakuntansa
yhdistyksen koulutuksista ja tapahtumista.”
2014 vilkas
puukauppavuosi
Yksityismetsistä ostettiin 41,9 miljoonaa kuutiometriä raakapuuta vuonna 2014. Määrä oli viimeisen 10 vuoden keskiarvoa suurempi, vaikka
supistuikin 7 prosentilla edellisvuodesta. Puun
hintataso säilyi läpi vuoden vakaana.
Positiiviset talousuutiset ovat olleet harvassa
viime vuosina. Metsäala on kuitenkin iloinen poikkeus. Kotimaisen puun käyttö on ollut jo useamman vuoden ennätyskorkealla, puukauppa
on käynyt hyvin ja metsäteollisuus tekee hyvää
tulosta.
Pellervon taloustutkimus ja Metsäntutkimuslaitos julkistivat viime vuoden lopulla
metsäsektorin suhdannekatsauksensa.
Molemmat ennustavat kotimaisen puumarkkinatilanteen jatkuvan tänä vuonna viime vuoden
kaltaisena sekä määrien että hintojen osalta.
eMetsän ja Tähtitilin asiakaspalvelu
Arkisin klo 8-16 numero 02046 47999
sähköposti [email protected]
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 5
5
5.3.2015 16.08
Lastuja
Stora Enso investoi 43 miljoonaa euroa
Varkaudesta lisää
hyviä uutisia
Stora Enso käynnistää uuden puurakennuselementtien
linjan Varkauden tehtaalla alkuvuodesta 2016. Investointi
tuo noin 150 pysyvää työpaikkaa.
Uuden viilupuulinjan vuosituotanto on noin 100 000 kuutiota ja tähän tarvitaan koivu- ja kuusitukkia arviolta 250 000 kuutiota vuosittain. Linjastolla tehdään sorvaustekniikalla viilupuisia rakennuselementtejä. Tekniikka on uusi ja
innovatiivinen.
Viilupuuhun perustuva rakennuselementti soveltuu hyvin esimerkiksi kerrostalorakentamiseen, sillä se on painoon suhteutettuna jopa lujempaa kuin
teräs. Tuotteet ovat sukua CLT-elementeille, joita Stora Enso valmistaa tällä
hetkellä Itävallassa.
Uusi linjasto tehdään tehdasalueella paperintuotannosta vapautuneisiin
tiloihin. Varkauden tehtaiden puunkäyttö tulee investointien jälkeen nousemaan noin 2,1 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.
Heija Sverige!
Kannustusjoukko Falunissa
Falunin MM-hiihtokisat ovat jo takana ja tulokset tiedossa. Stora Enson Antti
Rantasen johdolla kisamatkalla oli myös pieni, 36 hengen metsänomistaja­
ryhmä. Tähtiasiakkaitamme oli ympäri Suomea kannustamassa urheilijoitamme. Falun tunnetaan ennen kaikkea talviurheilukeskuksena, mutta siellä
on myös vahvasti storaensolaista toimintaa. Yhtiön Ruotsin puunhankinnan
keskus sijaitsee juuri Falunissa. Tämän johdosta Stora Enso oli myös yksi
kisojen pääsponsoreista.
6
Stora Enso - tyly
vai ystävällinen?
Millaisena koit puukaupan Stora
Enson kanssa? Entäpä kaupan
jälkeen toteutetun puunkorjuun?
Palautetta kysytään näistä molemmista
jokaiselta puukauppa-asiakkaaltamme
heti tuoreeltaan tekstiviestillä. Viime vuoden elo-joulukuun aikana numeerisen
(0-10) palautteen lisäksi annettiin myös yli
2 000 ns. vapaa sana -palautetta tekstiviestillä. Vapaa sana -palautteet analysoitiin ja näin te meidät arvioitte:
l Puukaupasta arvosanan 9 tai 10 antaneita oli 80 % vastanneista. Tyytyväisten
vapaa sanassa eniten mainittiin adjektiiveja: Nopea, asiantunteva, ystävällinen,
selkeä, joustava, vaivaton, luotettava...
l Puukaupan arvosanan 0-6 antaneita
oli 3 % vastanneista. Tyytymättömien
vapaa sanassa useimmin mainittiin:
Epätietoisuus, tyly, virheitä, hinta.
Stora Enson puukauppa-asiakkaat
näyttävät olevan pääsääntöisesti tyytyväisiä kokonaisuuteen. Palautteella on merkitystä palvelujen jatkuvan parantamisen
varmistamiseksi. Kun seuraavan kerran
saat puukaupan tai korjuun jälkeen tekstiviestin ja kysymme kokemuksiasi, toivottavasti ehdit vastaamaan!
Merja Simonen
Palvelupäällikkö
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 6
5.3.2015 16.08
Lastuja
Korjuujälki
valvonnassa
Metsäkeskuksen tarkastaa korjuujäljen laatua
osana metsälain valvontaa. Korjuujäljellä tarkoitetaan metsikön puuston ja maaperän tilaa
puunkorjuun jälkeen.
Maastotarkastajat tarkastavat harvennusvoimakkuutta ja puulajivalintaa, puusto- ja
maastovaurioita sekä ajouraväliä ja -leveyttä.
Tarkastusten yhteenvetotietoja hyödynnetään
muun muassa neuvonnassa ja puunkorjuun
menetelmien kehittämisessä.
Metsässä tehtyjen toimenpiteiden on lähtökohtaisesti täytettävä sekä metsälain vaatimukset että metsänhoitosuositusten laatukriteerit.
Stora Enson pellettejä
suoraan netistä
Kotitaloudet ja yritykset voivat tilata nyt Stora Enso
Kiteen pellettejä suoraan netissä. Pellettien toimitusalue on 200 kilometrin säteellä Kiteen yksiköstä.
Tähtitilin korko
1.4.2015 alkaen
3,5 %
uusille ja jatkosopimuksille.
Blogi puukaupasta ja sietämättömän pitkästä
korjuun odottelusta
Puukauppa tehty
– motoa ei kuulu
eikä näy?
Terve Metsän päätoimittaja Juha Hannin uusin
blogikirjoitus ja monia muita mielenkiintoisia
blogeja on luettavissa netissä osoitteessa:
www.storaensometsa.fi/blogi
”Nettikauppa on helppo tapa tilata pelletit suoraan käyttökohteeseen.
Ruotsissa pellettejä on voinut ostaa netissä jo vuodesta 2009”, pellettien
tuotanto- ja myyntipäällikkö Mauno Väyrynen kertoo.
Pelletit voit tilata osoitteessa www.storaensopelletit.fi.
Pellettien tuotanto alkoi Stora Enson Kiteen yksikössä maaliskuussa
2014. Kiteen pellettien päämarkkina-alue on alussa itäinen Suomi, noin
200 kilometrin säteellä Kiteen tehtaasta.
PUHDASTA ENERGIAA
Stora Enson pelletit valmistetaan sahanpurusta, kuivasta hakkeesta ja kutterinlastuista. Tämän ansiosta niiden energiasisältö on korkea ja niistä syntyy
vain vähän tuhkaa. Pellettituotanto on yhdistetty sahauslinjaan turhien kuljetusten välttämiseksi.
”Pelletti on puhdas luonnontuote ja hiilidioksidineutraalia energiaa. Ne
vapauttavat palaessaan ilmaan vain saman verran hiilidioksidia kuin niihin
käytetty puu on sitonut kasvaessaan”, Väyrynen selvittää.
IRTOTAVARANA JA SUURSÄKEISSÄ
Nettikaupassa on tarjolla joko irtopellettiä asiakkaan siiloon puhallettuna tai
suursäkkejä (500 kg) asiakkaan osoitteeseen toimitettuna. Netin hinta sisältää sekä rahdin että arvonlisäveron. Suursäkit on säkitetty Stora Enson
Impilahden tehtaalla. Stora Enson pellettisäkkejä myydään myös hyvin
varustetuissa rautakaupoissa.
Stora Enso on kokenut pellettien valmistaja. Yhtiöllä on kaikkiaan seitsemän pellettitehdasta: yksi tehdas Ruotsissa, Tsekeissä ja Suomessa sekä
kaksi tehdasta Virossa ja Venäjällä.
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 7
7
5.3.2015 16.08
Puukauppa
Varkauden investoinnit alkavat näkyä puun kysynnässä kesän aikana. Havukuidun ostoa lisätään syksyllä aaltopahvin tuotantoa varten.
Puukauppa hyvässä vauhdissa
Puukauppa lähti hyvin käyntiin heti vuoden alusta. Nyt ostetaan puuta
lähinnä kevään ja kesän korjuuseen.
Teksti Heikki Rönkä Kuva Pasi Leppäaho
H
yvä startti puukauppavuodelle”, luonnehtii Stora Enso Metsän viestintä- ja
asiakkuusjohtaja Janne Partanen.
Partasen mukaan ostot painottuvat nyt kevään kelirikkokauden ja kesän korjuuseen sopiviin leimikoihin. Myyntiin kannattaa tarjota ensisijaisesti kohteita, joiden maapohja kestää
korjuukoneet sulan maan aikana ja tiestö kestää
puutavara-autot.
”Meitä kiinnostavat erityisesti päätehakkuilta
saatava mäntytukki ja harvennuksien kuitupuu.
Kysyntää on sekä kuusi-, mänty- että koivukuidulle”, Partanen sanoo.
ALUEELLISTA VAIHTELUA
Viime vuosi oli hyvä puukauppavuosi Stora
Enson koko hankinta-alueella. Tarjonnassa ja
8
ostomahdollisuuksissa oli kuitenkin alueellisia ja
jopa pitäjäkohtaisia eroja. Tämä näkyi erityisesti
kuusi-tukin kysynnässä.
Partasen mukaan rakentaminen on hiipunut
Euroopassa, joten kuusitukin ostoissa saattaa
tulla kuluvallekin vuodelle paikallisia ostorajoituksia. Toisaalta luminen alkutalvi mahdollisti korjata
viime talvelta jääneitä talvileimikoita. Kevät näyttää
tuleeko tästä hyvä puunkorjuutalvi.
”Kuusitukin ostotilanne normalisoituu vuoden
edetessä”, Partanen ennakoi.
VARKAUDESTA POSITIIVISIA UUTISIA
Varkauden tehtaiden kaksi investointipäätöstä olivat positiivisia uutisia Itä-Suomen metsänomistajille. Helmikuun alussa Stora Enso ilmoitti aloittavansa puurakennuselementtien tuotannon.
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 8
5.3.2015 16.09
Kelirikkoleimikko?
NÄKÖKULMA
Lähes aina tiestö puuvarastolle määrittää onko leimikko ns. kelirikkokelpoinen.
Kelirikkokelpoisen leimikon puut tulee olla kuljetettavissa puutavara-autolla tehtaalle
pahimman rapakelin aikana, kun roudan sulaminen pehmentää tiet.
Käytännössä varasto on tällöin kestopäällystetien tai hyvälaatuisella murskeella
rakennetun soratien varrella. Soratiellä pitää olla myös auki olevat ojat ja rummut sekä
kantava pohja – pelkkä murskepinta ei riitä. Metsäautotie voi olla kelirikkokelpoinen, kun
se on tehty hyvin.
Hakkuiden osalta konsteja on enemmän. Etenkin kivennäismaiden avohakkuut
onnistuvat melkein kelissä kuin kelissä. Yleensä varastolle tuleva metsäkoneen kokoojaura on korjuun osalta minimitekijä kelirikkokelpoisuutta mietittäessä. Märät ja huonosti
kantavat kohdat, kuten suopainanteet saattavat estää kelirikkokelpoisuuden tai ainakin
niitä kohtia on ennalta paranneltava.
Kelirikkokelpoisia leimikoita on vähän, noin joka 10. puukauppa täyttää tämän
kriteerin. Isot selkeät kuviokoot ja hyvät tieyhteydet ovat paras myyntivaltti. Satsaukset
korjuukelpoisuuden parantamiseen saa kyllä puukaupassa euroina takaisin.
Antti Savonen
Metsäasiantuntija, Viitasaari
Rakennuselementtien valmistus lisää isojen kuusitukkien käyttöä 250 000 kuutiolla vuodessa.
Aikaisemmin ei Stora Ensolla ole ollut omaa käyttöä järeille kuusitukeille.
Viime vuoden puolella päätetty investointi,
joka muuttaa Varkauden hienopaperikoneen aaltopahvin raaka-ainetta tuottavaksi linjaksi, lisää
havukuitupuun käyttöä 1 milj. kuutiolla vuosittain.
Partasen mukaan investoinnit tukevat toinen
toisiaan. Tukin oston yhteydessä tulee kuitupuuta
ja harvennushakkuissa toisesta harvennuksesta
alkaen kuidun ohella tukkia.
”Varkauden investoinnit alkavat näkyä puun
kysynnässä kesän aikana. Havukuidun ostoa aletaan lisätä syksyllä vuoden lopulla käynnistyvää
aaltopahvin tuotantoa varten”, Partanen kertoo.
HYVÄÄ PALVELUA NOPEAMMIN
Puukaupan suunnittelussa tarvitaan paljon tietoa tilan puustosta. Tietoa on nyt vapaammin
saatavilla Suomen metsäkeskuksen metsään.fiinternet-palvelusta. Rekisteröityneille palvelu on
ilmainen. ”Metsänomistaja voi antaa palvelussa
suostumuksen eli luvan esimerkiksi Stora Ensolle
hyödyntää tilan puustotietoja, jolloin metsäasiantuntijamme voi paremmin ja nopeammin auttaa
häntä neuvonnassa. Nykyaikana arvostetaan
henkilökohtaista palvelua ja nopeutta,
metsään.fi -tietojen avulla pystymme tehokkaammin auttamaan myös uusia asiakkaita. Eikä
homma rajoitu pelkästään puukauppaan, lisäksi
metsänhoidon suunnittelussa hyvät lähtötiedot
ovat elintärkeitä”, Partanen sanoo.
PALVELUJA SÄHKÖISESTI
Sähköinen asiointi on osa tätä päivää. Esimerkiksi
Tähtiasiakkaidemme yhteydenotto omaan metsäasiantuntijaan tehdään entistä useammin verkkopalvelun kautta.
Stora Enson eMetsäsuunnitelma on metsävarallisuuden hoitopalvelu, jonka avulla metsä on
ammattimaisessa hoidossa. Sähköisen ostoskoripalvelun kautta metsänomistaja saa mm. arvion
hakkuukohteensa arvosta sähköpostiinsa.
Puukaupan aikana metsänomistaja voi
seurata hakkuun edistymistä vaihe vaiheelta
eMetsässä, mm. suunniteltu korjuuajankohta,
puumäärät, työmaakartat ja jopa korjuun
toteuttavan yrityksen tiedot ennakolta. Muutkin
puukauppaan liittyvät asiat, kuten mittaustodistukset, Tähtitilin hallinnointi sekä metsäveroilmoitukset ovat netissä.
Stora Enson
puukauppakumppanit
saavat eMetsän
käyttöönsä
veloituksetta,
soittamalla
asiakaspalveluun (puh.
02046 14999)
tai suoraan
tutulle metsäasiantuntijalle.
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 9
9
5.3.2015 16.09
YHDESSÄ
TÖISSÄ OMASSA
METSÄSSÄ
Lappeenrantalaiset Laura ja Pentti Koskimäki viettävät yhteisiä hetkiä omassa metsässä puuhaten. Nuori pari uskaltautui metsänomistajaksi ilman sen kummallisempaa kokemusta, kun Pentin setä kolmisen vuotta sitten ehdotti maatilansa ostoa.
Teksti Anita Illi Kuvat Jani Sourander
K
alenteria selataan tiiviiseen tahtiin, kun Koskimäet selvittävät milloin koko perhe olisi yhtä aikaa koolla.
Perheeseen kuuluvat 31-vuotiaan leikkaussairaanhoitaja Lauran ja Nuijamaalla tullitarkastajana toimivan 32-vuotiaan Pentin lisäksi
neljävuotias pikkuprinsessa Elisa ja kaksivuotias vilkas vipeltäjä Eemeli sekä kaksi mustaa
labradorinnoutajaa.
Kahta vuoroa tekevällä Lauralla on myös päivystysvuoroja. Pentti taas tarkastaa itärajan yli
menevää rekkaliikennettä kolmessa vuorossa. Ei
siis mikään ihme, että yhteiset hetket uhkaavat
jäädä vähäisiksi.
10
TILAKAUPAT SEDÄN KANSSA
Pentin setä Jukka Koskimäki halusi luopua
Vaalimaantien varrella, Lappeenrannan Raipossa
sijaitsevasta maatilasta kolmisen vuotta sitten. Setä oli 68 vuotta täytettyään jäämässä
eläkkeelle.
”Isän kanssa tehtiin sedän metsässä polttopuita, kun asia tuli puheeksi. Päätös tilan jatkamisesta taisi olla aika lailla selvä jo alkuvaiheessa,
vaikka mietintäaikaan kului puolisen vuotta”,
Pentti kertoo.
Seitsemänkymmenen metsähehtaarin lisäksi
kauppaan kuului 50 hehtaaria omaa peltoa ja 12
hehtaarin vuokrapalstat. Pentistä ja Laurasta tuli
”Parisuhteen hoitoa, kun
ollaan metsätöissä kaksistaan”, nauravat Pentti
ja Laura Koskimäki. He
tekivät pienen hankintakaupan Stora Enson
kanssa. Puut kaadettiin
pois kesämökkitontilta.
Mökin rakentaminen
alkaa ensi kesänä.
>>
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 10
5.3.2015 16.09
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 11
11
5.3.2015 16.09
>>
ilman aiempaa kokemusta sekä metsänomistajia
että viljanviljelijöitä. Pelloilla kasvaa kauraa, ohraa
ja vehnää. Koskimäet sopivat sedän kanssa, että
hän jää edelleen asumaan tilan päärakennukseen.
ARKI PYÖRII
ISOVANHEMPIEN AVULLA
Perheen arki pyörii isovanhempien avulla. Lapset
ovat perhepäivähoidossa, mutta aika ajoin tarvitaan joko Pentin Lappeenrannassa asuvien tai
Lauran Imatralla asuvien vanhempien apua.
”Ei tämä ihan kahteen pekkaan onnistuisi”,
Laura toteaa. ”Onneksi isovanhemmat ovat vielä
siinä kunnossa, että pystyvät auttamaan. Isäni
on ollut apuna maatilan töissä sekä metsässä ja
myös Lauran isä on ollut tilan töissä auttamassa”,
Pentti täydentää.
Lapset ovat mukana metsässä aina mahdollisuuksien mukaan. ”Luonnon arvostaminen siirtyy
metsän kasvua yhdessä seuratessa luontaisesti
myös seuraavalla sukupolvelle. Pottiputkella on
istutettu käpyjä eikä niin pientä kenkää, ettei sillä
voisi polkea pois heiniä vauvapuita kiusaamasta”,
Laura kuvailee.
KÄYTÄNNÖN OPPIA
KOULUN PENKILTÄ
Koskimäet viihtyvät metsässä, mutta kiinnostus kasvoi entisestään oman metsän myötä.
Intoa oli niin paljon, että Laura ja Pentti halusivat perusteelliseen metsäoppiin, oppimaan
12
käytännössä miten metsäomaisuutta kannattaisi
hoitaa. Tarjontaa kartoitettuaan he hakivat viime
keväänä Ruokolahdelle, Saimaan ammattiopisto,
Sampon järjestämään metsäalan perustutkintoon
ja pääsivät.
Kaksi vuotta kestävät opinnot alkoivat syksyllä 2014, jolloin Laura oli Eemelin jälkeen
palannut juuri äitiyslomalta töihin Etelä-Karjalan
keskussairaalaan.
”Pentti kävi ensin iltaisin niitä metsäkeskuksen
ABC-kursseja. Katselin myös Joensuun yliopiston avoimen yliopiston luentotarjontaa, mutta siitä
olisi tullut vain sellainen sillisalaatti ja Ruokolahden
kurssi oli joustavammin sovitettavissa tämän hetkiseen elämäntilanteeseemme”, metsäalan yliopisto-opinnoista lukioaikana haaveillut Laura
kertoo.
NÄYTTÖIHIN PERUSTUVA
TUTKINTO
Lauran ja Pentin metsäalan perustutkinto on tarkoitettu metsänomistajille ja metsäalalle töihin
aikoville. Koululla annetaan lähiopetusta kahtena
tai kolmena viikonloppuna kuukaudessa. Sen
lisäksi opiskelijat harjoittelevat erilaisia käytännön
metsätöitä joko omalla tilalla tai työpaikallaan.
Jokaisesta opintoihin kuuluvasta viidestä
aihealueesta opiskelija antaa näytön. Laura ja
Pentti ovat antaneet viime syksynä näytöt jo metsänuudistamiseen liittyen. Keväällä on näytöt
ainakin leimikon suunnittelusta, moottorisahan
Metsätöitä
tekevällä
täytyy olla
kunnon turvavarusteet.
Pentti ja Laura
hankkivat
omansa
yhteisostona
metsäkoulun
kurssilaisten
kanssa.
Pikkumetsuri, Eemeli,
on innolla Pentti-isän
mukana metsäretkillä.
Pentti sanoo koulutuksen
opettaneen, että taimikot
pitäisi raaskia harventaa
reilummin.
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 12
5.3.2015 16.09
käytöstä ja taimikon hoidosta.
”Opettaja käy tilalla katsomassa ja opastamassa kädestä pitäen. Opettaja oli ohjaamassa ja
toi kaatotunkin lainaksi, kun kaadoin ensimmäistä
kertaa isompia puita”, Pentti toteaa tyytyväisenä
opetukseen.
”Opetuksessa on huomioitu hyvin lähtötaso.
Itse en ollut esimerkiksi koskaan ennen edes
koskenut moottorisahaan. Työssäni sairaalassa
olen kyllä joutunut näkemään minkälaista jälkeä
sillä saa pahimmillaan aikaan, jos etenkin parin
oluen jälkeen lähtee tekemään mökkipuita”, Laura
kertoo.
”Olemme saaneet
Ruokolahden metsäkurssilta paljon konkreettisia
käytännönohjeita, joita
ei luentosalissa istumalla
opi”, Laura kehuu.
RUTIINI PUUTTUU
AJANKÄYTÖN ARVIOINNISTA
”Alussa on intoa ollut ehkä enemmän kuin älyä”,
Pentti vastaa kysymykseen, miten metsänomistajuus on alkanut sujua.
Pentin mukaan yllätyksenä on tullut se, miten
paljon työt vaativat aikaa. ”Etukäteen suunnittelee, että tehdään nuo työt nyt tuossa raossa,
mutta sitten ne eivät onnistukaan yhdessä
tai kahdessa päivässä vaan vievät enemmän
aikaa. Kokeneempi osaisi laskea ajantarpeen
paremmin.”
”Melkein tämä pari vuotta on mennyt omaan
metsään tutustumiseen. Sekään ei ole käynyt hetkessä”, Laura jatkaa.
Koskimäet ovat kulkeneet metsässään katselemassa ja välillä arvuutelleet mm. maapohjan
rehevyyttä ja tarkistaneet oikeat vastaukset metsäsuunnitelmasta. Metsässä kulkeminen kaksistaan tai lapsien ja koirien kanssa on ollut
mieluisaa.
”Hienointa on se tunne, että jalkojen alla on
omaa maata ja nämä puut ovat meidän omia
puita”, Laura sanoo.
LAPSILLE
ELÄKEPUUT
Pentin setä oli Stora Enson yhteistyökumppani. Yhteistyö on jatkunut Pentin ja Lauran
aikana. Tilan metsäsuunnitelma on mm. siirretty
eMetsä-verkkopalveluun, jossa tietoja voi päivittää kätevästi.
”Stora Enson Juha Rissasen kanssa tehtiin
puukaupat melko pian tilakaupan rahoittamiseksi.
Juhalta on saatu muutenkin paljon apua metsän
mahdollisuuksia ja tarpeita hahmottaessa”, Pentti
kehuu.
Keväällä 2013 Lauralla ja Pentillä oli 14000
taimen istutusurakka. Istutusten lomassa Laura
imetti vielä kaksi kuukautta vanhaa Eemeliä.
”Rankkaa oli, mutta myös hauskaa. Metsä on
hyvä sijoitus, vaikka sadonkorjuuta joutuu odottamaan aika kauan. Istutettiin eläkepuut Eemelille ja
Elisalle”, Laura pohdiskelee.
Käy lukemassa myös Lauran ja Pentin opinnoista kertovaa blogia Stora Enson nettisivuilla
osoitteessa www.storaensometsa.fi .
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 13
13
5.3.2015 16.09
Metsäoppia
metsänomistajille
Metsänomistaja voi hakea erimittaista, itselle parhaiten sopivaa koulutusta useasta eri lähteestä. Oppia saa parin tunnin kursseista kahdesta kolmeen vuotta kestävään koulutukseen.
Tässä jutussa kartoitetaan nimenomaan aikuisille tarjolla olevaa pidempiaikaista koulutusta.
Teksti Anita Illi Kuvat Tommi Kähärä
M
etsänomistaja joutuu näkemään hieman vaivaa
selvittääkseen minkälaista koulutusta ja missä
sitä on saatavilla. Koottua tietoa kursseista on
vaikea löytää. Nettiin hakusanoja syöttämällä
pääsee kuitenkin alkuun. Lisäksi alan lehdistä löytyy ilmoituksia kursseista ja ainakin Metsäkeskus lähestyy metsänomistajaa henkilökohtaisella kirjeellä.
VAHVA PERUSTA TUTKINNON KAUTTA
Aikuiskoulutuksena voi suorittaa metsätalouden perustutkinnon. Koulutusohjelman nimi on hieman hämmentävä eli metsuri-metsäpalvelujen tuottaja, mutta koulutus on suunnattu
myös metsänomistajalle.
Tutkinto perustuu pääosin työssä oppimiseen. Käytännön
harjoituksia tehdään sekä koululla että omassa metsässä.
Lähiopetusjaksot järjestetään pari kertaa kuussa iltaisin tai
14
viikonloppuisin. Koulutus kestää oppilaitoksesta riippuen kahdesta kolmeen vuotta. Esimerkiksi Ruokolahdella Saimaan
ammattiopiston kurssilla viime syksynä aloittaneet valmistuvat
vuoden 2016 kesäkuussa. Uudelle kurssille voi todennäköisesti
hakea vuoden päästä.
”Lähiopetuksen osuus on noin neljännes, loppu on työssä
oppimista ja etäopiskelua”, Ruokolahden koulutuksesta vastaava opettaja Esa Majander kertoo.
Majanderin mukaan eivät vain uudet metsänomistajat vaan
myös pidempään metsää omistaneet hyötyvät koulutuksesta.
Tietoja kannattaa päivittää jo uuden metsälain ja uusien metsänkasvatusmenetelmien takia.
Metsuriksi aikova voi jatkaa perustutkinnosta metsämestarin erikoisammattitutkintoon ja päätoimiseksi metsätalousyrittäjäksi aikova voi suorittaa metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon. Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto kestää 1-2 vuotta. >>
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 14
5.3.2015 16.09
Koulutusta työn ohella
Ohessa oppilaitoksia, joista metsänomistaja saa pidempikestoista koulutusta. Koulutuspaikkoja voi olla muitakin. Täydellisen listan tekeminen
osoittautui haasteelliseksi, sillä millään taholla ei tuntunut olevan asiasta
kattavaa tietoa. Osalla oppilaitoksista on sopimus aikuisten näyttötutkinnon
järjestämisestä, osa taas tarjoaa koulutusta ilman näyttötutkintotilaisuuksia.
Metsäalan perustutkinto/aikuiskoulutus/metsurimetsäpalvelujen tuottaja –koulutusohjelma
1. Axxellwww.axxell.fi
2. Haapajärven ammattiopisto
www.jedu.fi/haapajarvi
3. Jämsän ammattiopisto
www.jao.fi
4. Kainuun ammattiopisto
www.kao.fi
5. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
www.poke.fi
6. Saimaan ammattiopisto
www.edusampo.fi
7. Savon ammatti- ja aikuisopisto
www.sakky.fi
8. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
www.samiedu.fi
9. Sedu Aikuiskoulutus
www.seduaikuiskoulutus.fi
10. Tampereen seudun ammattiopisto Tredu
www.tredu.fi
11. Keski-Uudenmaan
Koulutuskuntayhtymä Keuda
www.keuda.fi
12. Hämeen ammatti-instituutti
www.hami.fi
Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto
1. Hyria koulutus Oy
2. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
3. Savon ammatti- ja aikuisopisto
4. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
5. Sedu Aikuiskoulutus
6. Keski-Uudenmaan
Koulutuskuntayhtymä Keuda
www.hyria.fi
www.poke.fi
www.sakky.fi
www.samiedu.fi
www.seduaikuiskoulutus.fi
www.keuda.fi
>>
Saimaan ammattiopisto
Sampon Ruokolahden
toimipisteessä metsäalan
perustutkintoa opiskeleville kerrottiin tammikuun
lopun lauantaina puukauppa- ja metsäveroasioista.
Kouluttajana sinä viikonloppuna oli Stora Enson Raimo
Summanen.
>
”Kurssilaisille opetetaan
moottorisahan käyttö kädestä pitäen koulun harjoitusleimikoilla. Opettajat käyvät sen
lisäksi seuraamassa töiden
sujumista opiskelijoiden
omassa metsässä tai työpaikalla”, Esa Majander kertoo.
JOUSTAVASTI TYÖN OHELLA
Sekä metsätalouden perustutkinto että metsätalousyrittäjän ammattitutkinto ovat pitkälti joustavia, oppilaiden tarpeiden ja aikataulujen mukaan
räätälöitävissä olevia. Kummankin tutkinnon voi
suorittaa työn ohella. Molemmat ovat ns. näyttötutkintoja eli opetuksen eri osa-alueista opiskelija
antaa tutkinnon tarkastajille työnäytteen osaamisestaan. Näyttötilaisuuksia on opetussuunnitelmasta riippuen 5-10 kappaletta.
Ammattioppilaitosten antaman metsätalouden
perustutkinnon opetus on yleensä maksutonta.
Tutkintomaksu on 58 euroa. Metsätalousyrittäjän
ammattitutkinto on maksullinen. Maksu vaihtelee oppilaitoksittain huomattavastikin. Myös
ammattitutkinnon suorittaja maksaa 58 euron
tutkintomaksun.
METSÄKESKUKSEN
PIDEMMÄT KURSSIT
Suomen Metsäkeskus järjestää pitkäkestoisempaa kurssitusta metsänomistajalle Metsään
Peruskurssi -nimikkeellä. Peruskurssin jälkeen
metsänomistaja voi käydä vielä peruskurssin jatkokurssin. Peruskurssia edeltää yhden päivän
mittainen Metsään ABC-päivä, jonka aikana metsänomistaja saa nopean läpileikkauksen kaikesta
metsänomistamiseen liittyvästä.
”Ajatus on tosiaan, että Metsään ABC-päivän
jälkeen metsänomistaja jatkaisi peruskurssille ja
sen jälkeen kävisi vielä jatkokurssin. ABC-päivän
aikana pääsee metsäasioihin hyvin sisälle ja sen
jälkeen niihin voi perehtyä peruskursseilla paremmin”, Suomen metsäkeskuksen metsänomistajapalvelujen asiantuntija Kaisa Laitinen kertoo.
Peruskurssit käytyään metsänomistaja hallitsee metsänomistamiseen liittyvät perusasiat
niin metsän- ja luonnonhoidon kuin puukaupankin osalta sekä tietää, mistä organisaatioista saa
apua eri asioissa.
Peruskurssi on viiden illan (noin 2,5 tuntia per ilta) ja yhden maastoretken kokonaisuus.
Jatkokurssi on samanmittainen. Kummankin
hinta on 80 euroa. Metsään ABC-päivä järjestetään vuosittain samana päivänä noin kymmenellä
eri paikkakunnalla sekä tammikuun lopulla että
syyskuun alussa. Ensi syksyn ABC-päivä on 5.
syyskuuta. Päivän hinta on 20 euroa. Melko pian
ABC-päivän jälkeen alkavat usein samoilla paikkakunnilla Metsään Peruskurssit.
Metsäkeskuksen kursseista ja paikkakuntakohtaisista kurssipäivistä saat lisätietoa osoitteesta www.metsakeskus.fi/tapahtumat .
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 15
15
5.3.2015 16.09
MITÄ METSÄS
16
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 16
5.3.2015 16.09
ÄSI TUOTTAA?
Kuvan arvokasvuesimerkki on laskettu kuvitteelliselle järvisuomalaiselle kuusikolle Tapion Metsävaaka -palvelussa, www.metsavaaka.fi sekä
puukauppatulon korkotuottona Stora Enson Tähtitilillä. Laskelmassa ei ole huomioitu veroja.
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 17
17
5.3.2015 16.09
Yläharvennus aikais
Yläharvennus on hyvä keino, jos haluaa parantaa metsänsä taloudellista kannattavuutta.
Se mm. aikaistaa metsästä saatavaa tulovirtaa. Joka paikkaan se ei kuitenkaan sovi.
Teksti Anita Illi Kuvat Benjam Pöntinen
H
arvennushakkuu tehdään tasaikäisissä puustoissa perinteisesti ns. alaharvennuksena. Silloin jätetään kasvamaan metsän suurimmat, ns.
vallitsevan latvuskerroksen puut. Niiden alta poistetaan viallisten puiden ohella pienimmät ja suurten puiden alle jääneitä lisävaltapuita.
Hyvän metsänhoidon suosituksissa on useamman vuoden ajan puhuttu myös yläharvennuksesta. Sen käyttö alkaa vasta nyt ottaa tuulta
siipiensä alle. Yläharvennuksessa korjataan heikkolaatuisten ja aivan pienimpien puiden ohella
pääsääntöisesti metsän suurimpia valtapuita.
Kasvamaan jää alemman latvuskerroksen lisävaltapuita valtapuilla täydennettynä.
PALKINTOA HYVIN TEHDYSTÄ TYÖSTÄ
Uudet menetelmät vaativat aina omaksumisaikansa. Lappajärveläinen metsänomistaja
Niilo Tervanen oli ennakkoluuloton ehdottaessaan yläharvennusta Stora Enson metsäasiantuntija Juha Ekolalle. Ekola selvitti asiaa
ja totesi Niilon ehdottaman noin 65-vuotiaan,
18
18-metrisen, mäntyvaltaisen metsikön sopivan
hyvin yläharvennettavaksi.
”Tutkin ja luin yläharvennuksesta ja sen jälkeen ehdotin Juhalle tätä kohdetta. Olin myös laskenut tähän metsäpalstaan menneitä kuluja ja
sieltä saatuja tuloja ja tullut siihen tulokseen, että
nyt oli aika niittää vähän enemmän hyvin ansaittua, pitkän työn tulosta”, Tervanen kertoo.
Tervanen seuraa tarkasti rahavirtojen liikkumista metsätaloudessaan. 39 vuotta Äänekosken
osuuskaupan osastovastaavan tehtävissä ja viimeiset vuodet ennen eläkkeelle siirtymistä oman
huoltoaseman pitäminen ovat opettaneet talouslaskelmien tekoon.
”Lasken miten paljon millekin palstalle on
mennyt rahaa ja millä aikataululla sieltä saadaan
tuloja. Sellainen suunnitelma on kunkin metsäalueen osalta”, hän toteaa.
”Halusin, että
yläharvennuksen jälkeen
jää siisti, mukava metsä,
jota muutkin
voivat ohi
kulkiessaan
katsella ja
ihailla ja pohtia hakkuun
tarkoitusta.”
TUKKIOSUUS KASVAA YLÄHARVENNUKSESSA
Yläharvennusta suositellaan käytettäväksi vain
kohteissa, joita on hoidettu vuosikymmenten ajan
hyvin. Tervasen metsät ovat sellaisia. Leimikosta
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 18
5.3.2015 16.09
aistaa tuloja
Kuvassa malliksi miten ylä- ja
alaharvennus poikkeavat toisistaan. Punaisella värillä nauhoitetut poistettiin yläharvennuksessa ja sinisellä olisi poistettu
alaharvennuksessa.
Lappajärveläisen 65-vuotiaan mäntyvaltaisen metsän yläharvennuksessa puuta lähti runsaat 130 m3/ha. Puita jäi varttumaan
päätehakkuuseen noin 140 m3/ha (pohjapinta-ala 16 m2/ha).
Niilo Tervanen ja Stora Enson Juha Ekola arvioivat kiertoajan pitenevän tällä kohteella noin kymmenellä vuodella. Tervasta se ei haittaa. ”Otamme nyt vähän enemmän
rahaa irti metsästä ja annamme päätehakkuun siirtyä pidemmälle”, hän pohtii.
kertovat numerotkin sen osoittavat.
Noin neljän hehtaarin hakkuualueelta lähti
puuta kaikkiaan 538 kuutiota eli reilut 130 kuutiota hehtaarilta. Puustoa oli ennen hakkuuta yli
250 kuutiota hehtaarilla.
”Hoidamme metsiämme säännöllisesti. Siihen
kuuluu perkaamiset, raivaamiset, lannoitukset ja
harvennukset”, Lappajärvellä metsää omistava
Tervanen sanoo.
Tervasen leimikon tukkiprosentti kohosi
peräti 71 prosenttiin. Ekola arvioi, että alaharvennuksessa se olisi jäänyt vajaaseen 60 prosenttiin. Tukkipuuta tuli määrällisesti noin kolmannes
enemmän ja hakkuukertymä kasvoi noin viidenneksellä alaharvennukseen verrattuna.
Metsäntutkimuslaitoksen kokeissa yläharvennus on parantanut tuoreen kankaan männikössä
toisen harvennuksen kokonaiskertymää lähes neljänneksellä. Tukkisaanto on yli kolminkertaistunut
ja hakkuutulo on kasvanut runsaalla 80 prosentilla alaharvennukseen verrattuna. Lehtomaisen
kankaan kuusikossa erot eivät ole yhtä suuret. Tukkisaanto kuitenkin yli kaksinkertaistui ja
>>
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 19
19
5.3.2015 16.09
>>
hakkuutulot kasvoivat runsaalla kahdella kolmasosalla alaharvennukseen verrattuna.
YLÄHARVENNUS PIDENTÄÄ KIERTOAIKAA
”Metsikön ensimmäinen harvennus on aina alaharvennus, mutta sen jälkeen en näe estettä yläharvennuksen käytölle havupuustoissa, jotka on
taimikosta lähtien hoidettu hyvin ja niiden latvusto on tervettä. Liian tiheänä kasvaneissa, riukuuntuneissa puustoissa sitä ei voi käyttää”, Ekola
korostaa.
Yläharvennus aikaistaa tulovirtaa. Metsikön
kiertoaika toisaalta pitenee. Kiertoajan pituus vaikuttaa siihen, miten paljon päätehakkuussa saadaan tukkia. Toisaalta kiertoajan ylenmääräinen
pidentäminen heikentää kannattavuutta. Aiemmin
saadun euron ostovoima ylittää yleensä vuosikymmenten päästä saadun euron ostovoiman.
Jos aikaisin saadut euronsa osaa vielä sijoittaa
tuottavasti, on ero sitäkin suurempi.
Yläharvennus ei johda jatkuvaan kasvatukseen vaan metsikkö uudistetaan aina päätehakkuun kautta. Yläharvennus on alaharvennusta tarkempi oikean tiheyden suhteen. Jos
puustoa harventaa liian rankasti, tulee helposti
tuottotappioita.
20
”Hämmästyin itsekin, että metsästä ei yläharvennuksen jälkeen tullut hullummannäköinen. Hyvä metsä jäi jäljelle. Kai ne omat ennakkoluulot karisivat siinä, että tämä
oli niin sopiva kohde yläharvennukseen. Mihin tahansa se ei sovi”, Starkon Oy:n
leivissä oleva Pasi Särkijärvi arvelee.
Leimikon vieressä kulkee kunnan ylläpitämä
valaistu latu ja lenkkipolku, joten viihtyisyyden
säilyttäminen oli hakkuun yksi tavoite.
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 20
5.3.2015 16.10
TOTEUTTAJALTA VAADITAAN TAITOA
Yläharvennus on oiva menetelmä oikeassa paikassa. Sitä kannattaa käyttää, mutta siitä ei pidä
intoutua ylen määrin. Menetelmä vaatii myös tekijältään rautaista ammattitaitoa. Ketä tahansa ei
kannata laittaa leimikolle. Tervasen hakkuun teki
16 vuotta alalla ollut, kokenut hakkuukoneenkuljettaja Pasi Särkijärvi.
Tervanen kiittelee hakkuujälkeä ja hakkuukoneen kuljettajan avuliaisuutta. ”Työjälki oli erinomainen. Pääsin koneen kyytiin. Sain seurata
mikä puu milloinkin otetaan. Pohdimme valintoja
myös yhdessä Pasin kanssa.”
Särkijärvi sanoo omien ennakkoluulojen yläharvennusta kohtaan olleen aika jyrkkiä: ”En ole
ollut niiden kannalla ja ajattelin etukäteen, että
kuinkahan tämäkin mahtaa onnistua.”
Särkijärven mieli muuttui kuitenkin hakkuun
päästessä vauhtiin. ”Ekolan kanssa käytiin katsomassa työmaata etukäteen. Pyörittiin siinä ja
nauhoitettiin jäävää ja poistettavaa puustoa. Aika
nopeasti se rupesi hahmottumaan ja yhteinen
sävel löytyi.”
Hakkuussakaan ei hyvään rytmiin pääsy tuottanut Särkijärven mukaan lopulta ongelmia,
vaikka totutut tavat piti kääntää päälaelleen.
”Hämärämiesten” hommaa yläharvennus ei
kuitenkaan ole. ”Latvustoja joutuu katsomaan tarkemmin. Parasta olisi hakata valoisana aikana.
Huomasin, että aamuhämärässä moton latvavalot nousivat arvoon arvaamattomaan”, Särkijärvi
nauraa.
”Yläharvennusta voisi
käyttää
arviolta noin
viidesosassa
Etelä-Pohjanmaan harvennusmetsistä”,
Ekola arvioi.
Hyvä tietää yläharvennuksesta:
l Sopii hyvin hoidettujen, havupuuvaltaisten metsien toiseksi tai
kolmanneksi harvennukseksi.
l Puuston tulee olla varttunutta, iältään noin 50-80 -vuotiasta kasvatusmetsää.
l Hakkuukertymä suurempi kuin alaharvennuksessa. Etenkin tukkipuun osuus kasvaa.
l Hakkuutulot kasvavat alaharvennukseen verrattuna.
l Poistetaan 50-100 valtapuuta hehtaarilta.
l Poistettavien puiden suurempi keskijäreys laskee korjuukustannuksia.
l Metsikön kiertoaika pitenee 5-20 vuodella.
l Myrsky- ja lumituhoriski voi kasvaa.
Kuvaparissa latvus ennen ja
jälkeen hakkuun. Edellisellä sivulla ennen ja tällä sivulla jälkeen.
Yläharvennuksessa jätetään kasvamaan tasaisin välein tervelatvaisia,
laadukkaita, elpymiskykyisiä lisävaltapuita ja osa valtapuista.
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 21
21
5.3.2015 16.10
Ollaan yhteydessä!
Stora Enso tiivistää yhteydenpitoa metsänomistajaan puukaupan teon
yhteydessä. Tällä vastataan metsänomistajan toiveeseen, että puunkorjuun
kaikista vaiheista kerrottaisiin heille tarkasti sekä etu- että jälkikäteen.
Teksti Anita Illi Kuvat Pasi Leppäaho
E
nnen puukauppaa ja sen aikana metsänomistajaan ollaan yhteydessä usein,
mutta kauppakirjan allekirjoittamisen
jälkeen on voinut mennä pitkäkin aika
ennen kuin metsänomistaja saa seuraavan viestin. Joskus se on saattanut olla jopa vasta hakkuun jälkeen lähetetty mittaustodistus. Tähän
”mustaan aukkoon” on Stora Enson asiakkuuspäällikkö Tomi Tarnasen mukaan nyt puututtu.
”Lisäsimme yhteydenpitoa ja tiedonkulkua
ennen hakkuun alkamista ja sen jälkeen. Osa
viesteistä lähtee automaattisesti, kuten motokuljettajan avatessa työmaaohjeet, jolloin tulee
”Korjuu alkaa” –viesti. Aiemmin hajanaiseksi ja
sekavaksikin koettu tieto on nyt määrämuotoista
ja systemaattista”, Tarnanen kertoo.
Stora Enso on yhteydessä metsänomistajaan
sekä tekstiviestein että sähköpostitse. Häneen
ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti myös puhelimitse. Tuntematon numero saattaa siten ollakin hakkuukoneen kuljettaja, joka yrittää saada
sinuun yhteyttä!
KAHDEN VUODEN KORJUUAIKA
Metsäasiantuntija antaa yleensä jo puukaupan
yhteydessä jonkun arvion korjuuaikataulusta, joka
tarkentuu myöhemmin. Puukaupan tekoon liittyvä tyytyväisyyskysely tulee tekstiviestinä melko
pian heti kaupanteon jälkeen. Sen jälkeen metsänomistajan ei tarvitse hätääntyä, jos ei tunnu
tapahtuvan mitään.
”Puukauppasopimuksessa on korjuuajaksi
sovittu kahdesta jopa kolmeen vuotta. Pitkältä
tuntuva aika on tarpeen jo pelkästään vaihtelevien talvikelien takia. Korjuuajankohdan määrittelee karkeasti ensinnä se, onko leimikko talvi-,
kesä- vai kelirikkoleimikko. Kyseisen vuodenajan sisällä korjuun ajankohtaan vaikuttaa taas
tehtaiden puutilaukset”, Etelä-Suomen alueen
22
operaatiopäällikkö Elise Stenroos selvittää.
Metsäosasto saa tehtailta kuukausitilaukset
puumääristä ja puutavaralajeista. Tilaukset jaetaan kunkin alueen Tähtiyrittäjille kuukausikohtaisiksi tavoitteiksi, joiden mukaan yrittäjät ketjuttavat korjuuseen tulevat leimikot.
”Koneyrittäjän tavoite on tietenkin saada puumäärät korjattua ja sen lisäksi suunnitella työmaajärjestys sen mukaisesti, että koneiden siirtomatkat olisivat mahdollisimman lyhyet ja järkevät”,
Stenroos kertoo korjuun eri vaiheista.
Sahojen kesäseisokit ohjaavat korjuuta kesällä
kuitupuuleimikoihin. Huonojen talvien jälkeen,
kunnon pakkastalvien tullessa, pyritään ensin korjaamaan edellisenä talvena mahdollisesti korjaamatta jääneet kohteet.
VIIME HETKEN MUUTOKSET MAHDOLLISIA
Kun korjuu lähestyy, etenevät tapahtumat joskus
yllättävänkin nopeasti. Täysin tarkkaa työmaalle
tulopäivää on vaikea ennakoida kovin montaa päivää aiemmin, sillä olosuhteet ja tilanteet saattavat
muuttua nopeastikin.
”Jos tehtailla on pulaa jostain puutavaralajista, voi korjuu kaupanteon jälkeen käynnistyä nopeimmillaan jopa muutamassa päivässä.
Metsänkäyttölupa haetaan silloin metsäkeskuksesta pikana”, Stenroos toteaa.
Viime hetken muutokset korjuussa saattavat
taas johtua esimerkiksi sääolosuhteista tai konerikoista. Korjuun aikataulutus on monen tekijän
summa, jolloin pienikin muutos vaikuttaa merkittävästi koko ketjuun.
”Kohteelle ei ehkä päästä liian pehmeän maan
takia tai työmaalle menossa oleva kone hajoaa,
jolloin näiden leimikoiden korjuu siirtyy. Joskus
jonkun kaupan arvioitu puumäärä voi muuttua,
joko kasvaa tai vähentyä. Vaikutukset näkyvät silloin koko ketjussa”, Stenroos selittää.
>>
”Operaatiopäällikkö
vastaa muun muassa
siitä, että hakkuukoneen
kuljettajat soittavat metsänomistajalle työmaan
alkaessa”, Elise Stenroos
kertoo. Elisen alaisuudessa on Etelä-Suomen
alueella yksitoista operaattoria, joiden vastuulla
on koneurakoitsijoiden
toiminnan seuraaminen
mm. hakkuiden ja laadunvalvonnan osalta.
Työmaan loppuraportissa kerrotaan miten
työmaa onnistui. Oliko
jossain kohdassa jotain
poikkeavaa? Ja mikä
se poikkeavuus oli.
Raportti on laaja ja
huomioi kaikki työmaalla eteentulevat seikat.
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 22
5.3.2015 16.10
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 23
23
5.3.2015 16.10
>>
Stora Enso otti uutena
viestintämuotona käyttöön työmaan loppuraportin. Hakkuukoneen
kuljettaja ilmoittaa
siinä mahdollisista
työmaalla ilmenneistä poikkeamista.
Metsäkonepalvelu Oy:n
hakkuukoneenkuljettaja
Harri Saunalammi ja
Etelä-Suomen alueen
operaatiopäällikkö Elise
Stenroos tutkivat korjuun loppuraporttia.
HAKKUUKONEEN KUSKIN TÄRKEÄ SOITTO
Sekä Tarnanen että Stenroos korostavat hakkuukoneen kuljettajan soiton tärkeyttä. Soitto on henkilökohtainen yhteydenotto, jossa metsänomistaja
pääsee keskustelemaan kuskin kanssa omista
toiveistaan korjuun suhteen.
Stenroos sanoo soiton olevan tärkeä myös
työturvallisuuden kannalta. Metsänomistaja saa
silloin kuskin nimen ja numeron, johon hän voi
soittaa hakkuutyömaalle mennessään. Ilmoitus
tulee aina tehdä! Silloin hakkuukoneen kuljettaja osaa odottaa vierailijoita ja työturvallisuus
paranee. Hän voi antaa metsänomistajalle myös
ohjeita miten käyttäytyä työmaalla ja miten ottaa
hakkuukoneen työskentely huomioon.
Tarnasen mukaan metsänomistajat pitävät
ennakkoviestiä korjuu alkamisesta erittäin tärkeänä. ”He pystyvät silloin etukäteen suunnittelemaan vaikka kesämökille tulon korjuun ajaksi.
Motosta lähtevä aloittamisviesti kertoo, että leimikon korjuu tosiaan alkaa eikä muutoksia ajankohtaan ole tullut. Jos ajankohta muuttuu ennakkoviestin ja suunnitellun aloittamisajankohdan
välissä, soitamme silloin myyjälle ja kerromme
tilanteesta”, hän toteaa.
LOPPURAPORTTI UUTENA
MITTAUSTODISTUKSEN YHTEYTEEN
Osa edellä mainituista yhteydenpitokäytännöistä
on ollut käytössä enemmän ja vähemmän jo
aiemmin. Täysin uusi on hakkuukoneen kuljettajan työmaan loppuessa laatima loppuraportti. Se
toimitetaan metsänomistajalle mittaustodistuksen
yhteydessä.
Loppuraportissa kerrotaan miten työmaa
onnistui. Oliko jossain kohdassa jotain poikkeavaa? Raportti on todella laaja. Siinä huomioidaan
korjuun ohella mm. ympäristönsuojeluun liittyvät
asiat: Onko metsälakikohteet huomioitu? Ovatko
ojat ja polut siistityt? Onko huolto- ym. jätteet ja
roskat korjattu pois? Onko runko- tai juuristovaurioita? Onko harvennuksessa jäävän puuston
tiheys oikea? Ovatko ajourat ohjeiden mukaiset?
Ovatko kääntöpaikat kunnossa? Onko pinot sijoitettu ohjeiden mukaisesti? Onko mittalaitteiden
säädöt tarkistettu? Onko työturvallisuus otettu
huomioon? jne. jne.
Stenroos kertoo storaensolaisten puuttuvan
välittömästi poikkeamiin, jotka ilmoitetaan loppuraportissa. Operaatiopäällikkö soittaa lisäksi kaikille niille metsänomistajille, jotka ovat hakkuun
jälkeen antaneet tyytyväisyyskyselyssä arvosanaksi 6 tai alle sen.
24
Stora Enson yhteydenpito
puukaupan yhteydessä
1
2
3
4
5
Ensimmäinen tyytyväisyyskysely (arvosana 0–10) kaupanteon
jälkeen tekstiviestinä: ”Miten puukauppa meni?”
Puukauppa tallennetaan metsäjärjestelmään. eMetsästä
näet ajan tasalla olevat tiedot puukaupastasi.
Ennakkoilmoitus korjuun suunnitellusta alkamisesta
sähköpostilla ja tekstiviestillä, 3 päivää ennen.
Kuljettaja soittaa metsänomistajalle ja
kertoo työn alkavan.
Kun konekuski painaa ”Lähetä korjuun aloitusilmoitus”-nappia,
lähtee automaattinen ”Korjuu alkaa” – viesti tekstiviestinä ja
sähköpostitse.
6
Kun korjuu päättyy, lähtee automaattinen viesti metsänomistajalle
”Korjuu päättynyt” sähköpostitse ja tekstiviestinä. Viesti tulee
vuorokausi korjuun päättymisen jälkeen.
7
Mittaustodistuksen yhteydessä annetaan metsänomistajalle
leimikon loppuraportti, jossa mm. kuljettajan tekemät havainnot
mahdollisista poikkeamista.
8
Toinen tyytyväisyystekstiviesti (arvosanat 0–10)
”Olitko tyytyväinen puunkorjuuseen?”
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 24
5.3.2015 16.10
Missä vaiheessa puukauppatulojen verot ja
arvonlisäverot maksetaan? Veroeurot liikkuvat
vain osittain puukauppatulojen tahdissa.
Teksti Heikki Rönkä Piirros Tiina Paju
Veronmaksun aika
S
uurin osa puukauppatulojen veroista tulee maksettua siten, että rahat eivät käy metsänomistajan
tilillä lainkaan. Puunostaja tekee tuloista ennakonpidätyksen ennen kuin maksaa tulot metsänomistajalle. Ennakonpidätyksen puunostaja tilittää edelleen verottajalle, joka ottaa sen huomioon metsäomistajan lopullista veroa
määrittäessään.
Ennakonpidätys on pystykaupoissa 20 ja hankintakaupoissa 14 prosenttia, vaikka puukauppatulojen vero on 30 prosenttia 30 000 euroon saakka ja sen ylittävältä osin 33 prosenttia. Ennakonpidätysprosentit ovat alemmat, koska niissä
on otettu huomioon metsätalouden kulut pitkällä aikavälillä.
”MÄTKYT” MAKSUUN
JOULUKUUSSA
Puukaupoissa tulot ja menot eivät yleensä ajoitu samalle vuodelle. Uudistushakkuissa maanmuokkaus, taimet, istutus ym.
uudistamiskulut tulevat maksuun vasta hakkuun jälkeisenä
vuonna ja taimikonhoidon kulut seuraavan 5-20 vuoden aikana.
Harvennushakkuista ei yleensä seuraa myöhempinä vuosina
vähennettäviä menoja lainkaan.
Puukauppoja tehneen metsänomistajan on syytä varautua verojen maksuun jälkikäteen. Tulojen ja menojen eriaikaisuudesta johtuen puukauppatuloista tulee lähes poikkeuksetta
maksettavaksi jälkikäteen jäännösveroa, ns. ”mätkyjä”.
Jäännösveron ensimmäinen erä maksetaan joulukuussa ja
seuraava erä helmikuussa.
Lopullisessa verotuksessa metsätalouden tuloja ei veroteta erikseen vaan osana metsänomistajan kokonaistuloja. Jos
esimerkiksi palkkatuloista on pidätetty veroa liikaa, se pienentää puukauppatulojen jälkiveroa.
METSÄTULO OSA KOKONAISUUTTA
Metsätulojen lopullisen veron voi katsoa verottajalta tulevassa
verotuspäätöksessä silloin, kun metsänomistajalla ei ole muita
pääomatuloja, esimerkiksi korko- tai vuokratuloja. Jos hänellä
on muita pääomatuloja, metsätulon vero on osa pääomatulojen
kokonaisuutta.
Viime vuoden metsätulojen lopullisen veron määrä on mahdollista laskea itse jo ennen verotuspäätöksen saapumista.
Vuoden 2014 verolomakkeen 2C kohdassa 15 ilmoitettu metsätalouden alle 40 000 euron puhdas pääomatulo kerrotaan
luvulla 0,30 ja ylimenevä osa luvulla 0,32. Saadusta tuloksesta
vähennetään puunostajan tekemä ennakonpidätys. Erotus kertoo metsätalouden jäännösveron.
Kuluvan vuoden tuloista veroa peritään enemmän kuin
viime vuonna. 30 000 euron puhtaaseen tuloon saakka veroprosentti on edelleen 30, mutta ylimenevältä osin 33 prosenttia.
ALV MAKSUUN HELMIKUUSSA
Arvonlisäveroja ei tule maksuun jälkikäteen, sillä arvonlisäverot
tilitetään kokonaisuudessaan puukauppamaksuja seuraavan
vuoden helmikuun loppuun mennessä.
Puunostaja lisää 24 prosentin arvonlisäveron puukauppatulojen päälle ja tilittää metsänomistajalle puukauppamaksujen
yhteydessä. Metsänomistaja vähentää kausiveroilmoituksellaan
omiin ostoihinsa sisältyneet arvonlisäverot ja tilittää erotuksen
verottajalle helmikuussa.
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 25
25
5.3.2015 16.10
Kymmenen kysymystä
KONEELLISESTA
ISTUTUKSESTA
Uudistuskausi lähenee. Metsänomistaja on silloin valinnan edessä hoidetaanko istutustyö koneellisesti vaiko ihmistyönä. Kymmenen kysymystä koneellisesta istutuksesta.
Vastaajana metsänhoitopäällikkö Kari Kuusniemi Stora Ensosta.
Teksti Juha Hanni Kuva Risto Antikainen
1
6
2
7
Minkälainen kone on istutuskone?
Koneellista istutusta tehdään yleensä tela-alustaisella,
vähintään keskiraskaalla kaivinkoneella. Kaivinkoneen kauhan
tilalle asennetaan istutuslaite, joka muokkaa maan sekä istuttaa
taimen muokkausmättääseen samalla kertaa.
Onko koneen istutusjälki yhtä hyvää
kuin ihmistyön jälki?
Tutkimustulosten mukaan koneistutetut taimet lähtevät hyvin
kasvamaan, kun ne istutetaan muokkauksen yhteydessä kuohkeaan ja kosteaan maahan. Taimikuolleisuus on jopa vähäisempää kuin käsin istutetuissa kohteissa. Vaikeissa, kivisissä
olosuhteissa ihmistyö on parempaa.
3
Voiko siihen luottaa, että taimi tulee oikeaan syvyyteen ja oikeaan paikkaan?
Koneellisen istutuksen etuna on tasalaatuisuus, kun taimet istutetaan vakiovoimalla. Koneen istutuspäätä säädetään ja valvotaan päivittäin. Koneistutuksessa taimi istutetaan kuljettajan
tekemään mättääseen eli parhaaseen kasvupaikkaan.
4
Maksaako se enemmän vai
vähemmän kuin ihmistyö?
Koneistutus on kuluiltaan suunnilleen saman hintaista kuin
koneellinen muokkaus ja istutus metsurityönä. Koneistutuksen
etuna on, ettei viljelyketjussa tule välivuosia, kun muokkaus ja
istutus tehdään samanaikaisesti. Taimi saa kasvun lisäksi myös
etumatkaa heiniä vastaan.
5
Onko kohteen koolla väliä?
Koneelliseen istutukseen viljelyalueen tulisi olla vähintään yksi hehtaari, mielellään isompi. Näin koneen siirtokustannukset ja muut valmistelutyöt eivät tule kohtuuttoman suuriksi
ajankäytön kannalta.
26
Minkälaisiin paikkoihin ja maapohjille se soveltuu?
Koneellisessa istutuksessa muokkaustapa on laikkumätästys. Tähän soveltuvat parhaiten kivennäismaat, joiden kasvupaikkana ovat tuoreet kankaat tai viljavammat. Turvemaille koneistutus ei sovellu, eikä erittäin kivisille
maapohjille.
Kuinka yleinen koneistutus on?
Koneistutus on jo varsin yleinen esimerkiksi ItäSuomessa. Suomessa istutettiin koneellisesti vuonna 2013 liki
5 miljoonaa tainta.
8
Rajoittuuko koneellisen istutuksen käyttö
kevääseen?
Koneistutuksen etuna on, että sitä voidaan tehdä toukokuusta
aina syyskuulle asti. Istutus on mahdollista myös kesällä kun
huolehditaan, etteivät taimet pääse kuivumaan välivarastoinnin
aikana. Koneistutus mahdollistaa ns. kuuman viljelyketjun hakkuun jälkeen. Parhaimmillaan alkuvuodesta hakattu alue on viljelty jo saman vuoden syksyllä.
9
Onko koneellinen istutus ympäristöystävällistä?
Koneistutus on ympäristöystävällinen, koska siinä muokataan vain sen verran maata kuin on taimia istutettavana.
Koneellisessa istutuksessa laikkumätäs on matala, jolloin ravinteita ja humuksia ei pääse valumavesien mukana vesistöihin.
10
Minkälaisia taimia koneellisessa istutuksessa
käytetään?
Koneelliseen istutukseen soveltuu parhaiten 1-vuotiaat paakkutaimet. Yksivuotias taimi lähtee nopeasti kasvuun tuoreessa mättäässä ja taimia mahtuu runsaasti kuljetusalustoihin. Puulajeina yleisin on kuusi ja mänty, koivu istutetaan
metsurityönä.
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 26
5.3.2015 16.10
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 27
27
5.3.2015 16.10
28
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 28
5.3.2015 16.10
Iloa työhön
kohtaamisista
Junanlastaus on valmistumassa Toijalan asemalla. Tuttu auto on raiteen
vieressä. Kuski nostelee junan pankkojen väliin kuusikuitua. Räntää sataa,
mutta se ei autonkuljettajaa haittaa. Hän keskeyttää työnsä ja hyppää alas
kopistaan hyväntuulisena tervehtimään harvoin ulkosalla nähtävää toimistotyöläistä. Tämä on operaattorin työviikon kohokohta. On mukava nähdä
vuosien aikana tutuksi tullut kaveri!
Teksti Laura Raittinen Kuva Jari Salonen
O
peraattorin työ on hankintaketjun
johtamista. Stora Ensolla ei ole enää
perinteisiä korjuutyönjohtajia, jotka
kävisivät jokaisella leimikolla valvomassa hakkuuta, vaan työn hoitaa korjuuyrittäjien oma henkilöstö. Operaattori tekee suurimman
osan työstään heidän kanssaan. Paljon ollaan
luuri korvalla, vaikka palaverit kasvokkain ovat
toki osa rutiinia. Työtä tehdään pääasiassa toimistolla, siksi onkin niin mukava päästä välillä paikan päälle, sinne missä puu tuoksuu ja konevoimat jylläävät.
Kanta- ja Päijät-Hämeen
alueilla operaattorina
toimiva Laura Raittinen
hoitaa usein myös
Toijalan rautatieaseman puukuormauksia.
Autokuljettaja Juhani
Huhtalan vaunuihin lastaama kuusikuitu on menossa Anjalankoskelle.
ARVOSTUS KORKEALLA
Kuljetuspuolen johtohommat hoitaa kuljetuskeskus. Operaattori huolehtii, että autoille riittää puuta ajettavaksi. Korjuusta pitää tulla tarpeeksi puutavaraa oikeaan aikaan, tehtaan
toiveiden mukaan katkottuna. Operaattori on vastuussa myös varastoista, joten autokuskin kanssa
pidetään paljon yhteyttä. Rekkakuskeilla on
usein paras tieto siitä, mitä metsäteiden varrella
tapahtuu.
Kuulen kuljettajalta kuulumiset tien päältä ja
metsästä. Ovatko auraukset sujuneet mallikkaasti
ja lastaus käynyt vaivatta. Käypä puhe turvallisuusasioissakin. Mietitään lähikuukausien riskinpaikkoja tienpäällä. Kahville lähteissä vedetään
turvavyöt tiukalle. Nollakelissä luistelee nelivetokin, se muistuttaa vetämään rauhassa henkeä ja
unohtamaan kiireen.
Olen oppinut alastani eniten näiltä tien päällä
kulkijoilta ja metsässä päivätyönsä tekeviltä.
Jokainen kaamosaikaan metsässä poikkeava
osaa kapeilla metsäteillä pimeässä köröteltyään,
arvostaa myös yksin työnsä tekevää motokuskia,
jonka käsiin luotetaan metsänomistajan omaisuuden hoito. Toivon, että arvostukseni välittyy kohtaamisissa! Tietäisin vähemmän ilman heitä. Vinkit
eivät aina liity vain työntekoon, vaan onpa joukossa heitäkin, joilta saa nauruhermoja hersyttäviä elämänohjeita yhteen jos toiseen asiaan.
HUUMORI KUKKII METSÄSSÄ
Mikä leimaa tätä yhteydenpitoa metsän ammattilaisten kanssa? Se on positiivisuus ja yhdessä
tekemisen meininki. Kyllä ärräpäätkin lentävät välillä, kun kaikki ei mene aina suunnitellusti.
Pipo ei silti kiristä, ei ainakaan pitkään! Ei ole päivää ilman naurua. Huumori kukkii metsän ja puun
ympärillä hyörivässä työyhteisössä.
Palkka kilahtaa kerran kuussa tilille, mutta
yhtä tärkeä anti on työkaverit. Ne, jotka kuluttavat päivänsä toimistolla tai nämä rasvaisempia
hanskoja pitävät. Energiaa riittää viemisiksi kotioloihinkin! Siellä sitä tarvitaan, sillä äskettäin kaksi
vuotta täyttänyt tytär pitää huolen iltaohjelmasta.
Aviomies ja pari karkeakarvaista mäyräkoiraakin tunkevat kainaloon heti, kun malttaa sohvalle
istahtaa. Saan olla onnellinen tästä työpäivästä
ihmisineen, perheestä ja kyllä, vielä siitä kotiovellakin tervehtivästä räntäsateesta.
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 29
29
5.3.2015 16.10
SERTIFIKAATTI
VOIMASSA?
Metsäsertifikaatti kalskahtaa ensikuulemalla kovin byrokraattiselta, mutta on asiana tärkeä. Uusi metsänhoitoyhdistyslaki
heijastuu myös metsien ryhmäsertifiointiin, siksi tuttuun asiaan
kannattaa uhrata hieman aikaa.
Tekstit Heikki Rönkä Kuvat Tommi Kähärä ja Hannu Luostarinen
V
uoden alussa voimaan tullut
Metsänhoitoyhdistyslain muutos
vaikuttaa PEFC-metsäsertifiointiin.
Viime vuoden loppuun saakka metsänhoitoyhdistyksen jäsenet olivat automaattisesti mukana alueellisessa ryhmäsertifioinnissa. Tämä järjestely päättyi, kun
sertifikaattien hallintaorganisaatiot eli metsänomistajien liitot lakkautettiin. Perustettiin
uusi organisaattori, Kestävän Metsätalouden
yhdistys hallinnoimaan metsänomistajien yhteistä
PEFC-ryhmäsertifiointia.
STORA ENSON KAUTTA
ILMAN KULUJA
Metsänomistajat, jotka eivät ole enää
jäseninä metsänhoitoyhdistyksissä, voivat liittyä PEFC-ryhmäsertifikaattiin Stora Enson kautta
ilman kuluja.
>>
Asiakas haluaa
FSC-sertifioitua
”Pakkauksessa pitää olla FSC-leima1)”. Ilmaisu kertoo haasteen, jonka edessä suomalaisesta
PEFC-sertifioidusta puusta valmistetun kartongin myyjät ovat maailmalla.
”Suuri osa Imatran tehtaiden asiakkaista edellyttää, että kartonki on valmistettu FSCsertifioidusta puusta”, kertoo Stora Enson kuluttajapakkausliiketoiminnan ympäristövastaava
Päivi Harju-Eloranta.
Suomen metsistä valtaosalla on PEFC-sertifikaatti, mutta maailmalla markkinoilla kysytään FSC-sertifioituja tuotteita. Harju-Eloranta luonnehtii työtään tasapainoiluksi asiakkaiden ja
puunhankinnan välillä. FSC-sertifioituja tuotteita vaativille asiakkaille on saanut selittää vuosikausia, että olkaa kärsivällisiä.
”Suomen puunhankinta suhtautuu ymmärryksellä siihen, että PEFC-leimalla varustetulla
kartongilla ei ole maailmalla suurta kysyntää. Markkinoille on onneksi tullut kasvavia määriä
FSC-puuta. Toistaiseksi Imatran tehtaiden FSC-puu tulee lähes yksinomaan Venäjältä. Sen turvin olemme saaneet pidettyä vaativat asiakkaamme. Toivomuksena on, että saamme enenevässä määrin kotimaista FSC-puuta”, Harju-Eloranta kertoo.
1)
30
tuotemerkin käyttöoikeus nr C003140
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 30
5.3.2015 16.10
Suomen metsistä
valtaosalla on PEFCsertifikaatti, mutta
maailmalla markkinoilla kysytään FSCsertifioituja tuotteita.
Ympäristövastaava
Päivi Harju-Eloranta
luonnehtii työtään
tasapainoiluksi asiakkaiden ja puunhankinnan välillä.
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 31
31
5.3.2015 16.10
>>
”Meidän roolimme on tuoda esille mahdollisuus liittyä kauttamme Kestävän Metsätalouden
Yhdistyksen hallinnoimaan ryhmäsertifikaattiin. Jos metsänomistaja on hoitanut sertifioinnin
muuta kautta, asia on kunnossa. Kahteen kertaan
sertifiointia ei tehdä ”, kertoo Stora Enso Metsän
yritysvastuupäällikkö Pasi Lehtosaari.
Oman metsän sertifioinnin varmistaminen vaatii toimenpiteitä metsänomistajilta. Stora Enson
puukauppakumppanina he saavat sertifioinnin
voimaan ottamalla yhteyttä Stora Enson metsäasiantuntijaan. ”Täytämme yhden lomakkeen ja
asia on hoidossa. Tämä ei vie aikaa kuin muutaman minuutin”, kiteyttää Lehtosaari ryhmäsertifioinnin helppouden.
Metsänhoitoyhdistyksen vapaaehtoisen
jäsenmaksun maksavat metsänomistajat saavat jäsenetuna sertifioinnin. Sertifiointi pysyy
voimassa myös metsänomistajilla, jotka ovat
aikaisemmin hakeneet vapautuksen metsänhoitomaksusta ja liittyneet samalla alueelliseen ryhmäsertifikaattiin. Kun sertifiointijakso päättyy, sen voi
uudistaa Stora Enson kautta maksutta.
PUUKAUPASSA KYSYTÄÄN SERTIFIKAATTIA
”Sertifiointi ei ole puukaupan edellytys, mutta sitä suositellaan vahvasti. Pyrkimyksemme on, että mahdollisimman suuri osa ostamastamme puusta tulee sertifioiduista metsistä”, Lehtosaari jatkaa.
Stora Enso on sitoutunut edistämään metsien sertifiointia. Sertifioinnin tukemana myös metsänomistaja
varmistaa puun menekin tulevaisuudessa. Esimerkiksi
puukaupan yhteydessä sertifiointi kysytään aina ja sertifikaatin puuttuessa metsänomistajalle tarjotaan mahdollisuus liittyä sertifiointiin.
FSC-SERTIFIOINTI KYSYTTYÄ
TUOTEMARKKINOILLA
Suomen metsistä noin 95 prosenttia on kuulunut
PEFC-sertifiointiin. Metsäteollisuuden tuotemarkkinoilla
osa asiakkaista kuitenkin edellyttää FSC-sertifioidusta
Sertifiointi ei juuri rajoita metsänomistajan
toimintaa tai oikeuksia omassa metsässään
normaaleja velvoitteita enemmän.
Kriiteerit osa
jokapäiväistä työtä
Tohmajärveltä puuta ostava metsäasiantuntija Tarja Ryhänen kertoo sertifioinnin kriteerien olevan osa hänen toimintatapojaan siinä määrin, että niitä
ei välttämättä tule eroteltua PEFC:stä
lähtöisin oleviksi.
”Ihan piti pysähtyä miettimään
mitkä vaatimukset tulevat sertifioinnin kautta mitkä muuta kautta, esimerkiksi metsälainsäädännöstä”, hän
toteaa.
Sertifiointi on esillä jokaisessa
puukaupassa. Puukaupan yhteydessä sertifikaatin voimassaolo
tarkistetaan, ja kauppakirjan liitteenä metsänomistajalle annetaan
PEFC-metsäsertifioinnin asettamat
vaatimukset.
”Metsänomistajat suhtautuvat säästöpuiden jättämiseen
32
positiivisesti. Ensimmäistä puukauppaansa tekeville asia on uusi, mutta
heillekin säästöpuiden jättäminen on
helppo perustella pelkästään maisemallisin syin”, Ryhänen kertoo.
”Tärkeää sertifiointivaatimusten toteutuksessa on, että metsänomistajat tietävät jo puukauppaa tehdessään mitä heidän metsissään
tehdään ja mistä syystä”, Ryhänen
sanoo.
Yhtenä esimerkkinä sertifiointivaatimuksista Ryhänen ottaa esille
kriteerin nro 26, jossa luvataan edistää lasten ja nuorten metsätietämystä ja luontosuhteen kehittymistä.
”Osallistumme eskarilaisten metsäpäivään ja tarjoamme koululaisille mahdollisuuden tutustua metsäalaan”, hän kertoo.
Tarja Ryhäsen mukaan metsänomistajat ymmärtävät, että sertifiointi on heidän parhaakseen. Keskustelua syntyy lähinnä säästöpuiden jättämisestä ja vesistöjen suojakaistoista.
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 32
5.3.2015 16.10
puusta valmistettuja tuotteita. Tähän kysyntään Stora Enso on aiemmin vastannut lähinnä
Venäjän tuontipuulla. Kotimaisen FSC-sertifioidun
puun saatavuus parani huomattavasti, kun
Tornator sai metsilleen FSC-sertifioinnin entisen
PEFC-sertifioinnin lisäksi. Stora Enso on varautunut FSC-sertifioinnin yleistymiseen perustamalla
oman FSC-sertifiointiryhmän.
”Meillä on valmius ottaa ryhmään uusia metsänomistajia. Suosittelemme, että he hankkisivat
PEFC:n rinnalle FSC-sertifikaatin. Valmiuksia on
lisätty myös kouluttamalla yrittäjät ja metsäasiantuntijat FSC-vaatimuksiin”, Lehtosaari kertoo.
TURVAA PUUN
MENEKKIÄ
Sertifiointi ei juuri rajoita metsänomistajan toimintaa tai oikeuksia omassa metsässään normaaleja
velvoitteita enemmän. Merkittävimpiä asioita ovat
mm. säästöpuut, joita ei pidä mennä kaatamaan
polttopuiksi. Taimikoiden hoitamisesta ja vesien
suojelusta tulee huolehtia sekä vaalia oman metsän arvokkaita elinympäristöjä.
Metsien sertifioinnilla osoitetaan puu-, paperija pakkaustuotteiden ostajille, että tuotteiden
raaka-aineena käytetty puu on kasvanut kestävästi hoidetuissa metsissä. Metsien sertifiointi sai alkunsa 1990-luvun lopussa, kun yritysten ympäristötietoisuus kasvoi. Yritykset
haluavat varmistaa, että heidän tuotteensa ovat
ympäristöystävällisiä ja maineeltaan moitteettomia. Metsänomistajalle sertifiointi on tapa osoittaa oman toimintansa vastuullisuus. Kuluttajille
se kertoo, että tuotteen raaka-aineena ollut puu
on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti
kestävää.
Ekologinen kestävyys tarkoittaa, että metsälle luonteenomaisten elinympäristöjen ja luontotyyppien säilyminen ja lajien elinmahdollisuudet
turvataan.
Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa, että metsässä työskentelevien työehdot ja työkyky, metsien kulttuuriarvot, metsissä liikkuminen ja lyhytaikainen leiriytyminen sekä marjojen ja sienten
keräily turvataan.
Taloudellinen kestävyys tarkoittaa, että toiminta on kannattavaa kaikille tuotantoketjussa
mukana oleville tahoille.
Ohjelappu joka
koneessa
”Meillä on jokaisessa koneessa Stora Enson
tekemä ohjelappu sertifiointikriteereistä, jotka koskevat meidän työtämme”, toteaa puuta korjaava
Timo Toropainen Toropainen Oy:stä Kiteeltä.
Toropaisen mukaan kaikki kuljettavat ovat
saaneet Stora Enson järjestämän sertifiointia koskevan koulutuksen. Viimeisimpänä oli
FSC-koulutus.
Toropainen on ollut hakkuukoneen kuljettajana kolme vuotta, joten hänelle sertifiointikriteerien noudattaminen on ollut kiinteä osa
puunkorjuuta alusta alkaen. Hänen mukaansa
sertifiointikriteerien noudattaminen on osa normaalia toimintaa. Se ei tuo lisähaasteita, ei helpota tai vaikeuta työtä.
”Metsän parhaaksi pyritään aina toimimaan”,
hän toteaa.
Säästö- ja runkolahopuuston jättäminen
on sertifioinnin näkyvin osa Toropaisen työssä.
”Lähes poikkeuksetta valitsemme säästöpuut itse
hakkuun edetessä. Se tuo mukavan lisän työhön,
kun saa miettiä mitkä puut jättää ja miten ne sopivat maisemaan”, hän sanoo.
”Säästöpuiksi
valitsen ensisijaisesti vähäarvoisia puita ja
hankalien uudistuskohteiden
puita. Tämä on
yleensä myös
metsänomistajien toive”, Timo
Toropainen
kertoo.
Säästöpuiden jättäminen on sertifioinnin näkyvin
osa hakkuukoneen kuljettajan työssä.
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 33
33
5.3.2015 16.10
Ristikko
Vastaajan nimi _________________________________________________________________________
Lähiosoite_____________________________________________________________________________
Postinumero ja -toimipaikka______________________________________________________________
Puhelinnumero_________________________________________________________________________
34
Lähetä oheinen ristikko tai sen kopio täytettynä
8.5.2015 mennessä osoitteella:
Stora Enso Oyj
Metsäkonttori, PL 20, 70101 KUOPIO
Kuoreen tunnus ”Terve Metsä Ristikko”
tai värillisten ruutujen avainsanat sähköpostitse:
[email protected]
Huom! vain ristikkovastaukset!
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 34
5.3.2015 16.10
Palvelukortti
Hyvä lukija
Jos vakituinen osoitteesi muuttuu, muuttoilmoituksen tekeminen postiin tai maistraattiin
riittää. Halutessasi voit ilmoittaa muuttuneet yhteystietosi tai vaihtaa lehden saajan nimen
sekä lähettää yhteydenottopyynnön tällä palvelukortilla.
Saman ilmoittamisen voi tehdä myös sähköpostitse [email protected] -osoitteeseen. Ilmoita sähköpostissa myös entiset nimi- ja osoitetiedot.
Muistathan, että muuttuneet tietosi voit ilmoittaa myös eMetsä® palvelun kautta.
Osoitteen muutos, koskee kaikkia Stora Enson postituksia
Perun lehden tilauksen
Tilaan veloituksetta toimitettavan Terve Metsä -lehden
Ottakaa minuun yhteyttä puukauppa- tai metsäasioissa
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Stora Enso Oyj
Metsäkonttori
VASTAUSLÄHETYS
Tunnus 5005565
Info: TM
00003 VASTAUSLÄHETYS
Nimi _____________________________________________________________________________________________
Lähiosoite/uusi osoite______________________________________________________________________________
Postinumero ja -toimipaikka_________________________________________________________________________
Puhelinnumero____________________________________________________________________________________
Sähköpostiosoite __________________________________________________________________________________
Metsäni sijaintikunta _______________________________________________________________________________
Edellisen ristikon ratkaisu
ja palkinnot
Oikein vastanneiden kesken arvomme kolme Helena-Talon
neljän kappaleen metsämukisettiä.
Ristikon oikea ratkaisu julkaistaan kesäkuun numerossa.
Ristikon voi ratkoa ja lähettää myös sähköisesti
www.sanaristikot.net -osoitteessa.
Joulukuun ristikon
palkinnot on arvottu.
Onni suosi seuraavia
oikein vastanneita:
Toivo Poussu, Poussu
Sirpa Pelli, Suomussalmi
Risto Korjala, Kaipiainen.
TerveMetsä
01-36_TM115.indd 35
35
5.3.2015 16.10
Tähtiasiakkaana
saat aina enemmän
Tähtiasiakas on Stora Enson asiakasohjelma metsänomistajille. Mukaan pääset
jo ensimmäisellä puukaupalla. eMetsä-verkkopalvelu on maksuton Tähtiasiakkaan
etuus, jolla hoidat monia metsäasioitasi yhdellä istumalla.
HeLppo
kÄyTTööNoTTo
•
•
•
•
•
meTsÄsuuNNITeLma
Maksuton Stora Enson Tähtiasiakkaille
Tarvitset vain internet-yhteyden ja sähköpostiosoitteen
Tilaa tunnukset netistä
www.storaensometsa.fi/tilaa-emetsa-tunnukset
Tai soita asiakaspalveluumme 02046 47999
Nopea tietokanava oman metsätilan asioihin
ja metsäasiantuntijaasi
reaaLIajassa
•
•
•
•
•
Ajantasainen metsäsuunnitelma
Kartat ja metsikkökuviot
Vuosittainen puustolaskenta
Toimenpide-ehdotukset
Sähköinen ostoskori ja yhteydenpito
eMetsä
omaT
meTsÄveroTus
puukauppaNI
•
•
•
•
•
•
Toteutumatiedot
Mittaustodistukset
Korjuuaika
Työmaakartat
Metsäkone- ja kuljetusyrittäjätiedot
Arkisto
yHdeLTÄ IsTumaLTa
•
•
•
TÄHTITILI
meTsÄraHoILLesI
•
•
•
Tilitiedot
Nostot tililtäsi
Jatkosopimukset
•
•
Verokirjanpito
Veroilmoitukset verkossa
Suoraan järjestelmästä valmiiksi
täytetyt 2C-verolomake ja kausiverolomake
Arvonlisäveroilmoitus
Stora Ensolta saamasi puukauppatulot ja metsänhoitomenot suoraan
järjestelmästä
Tähtiasiakkuus tuo vaivattomuutta ja ammattitaitoa oman metsän hoitamiseen.
Tutustu eMetsä-palveluun ja tilaa tunnukset osoitteesta www.storaensometsa.fi
tai kysy lisää numerosta 02046 47999 (arkisin 8–16).
01-36_TM115.indd 36
5.3.2015 16.10