Suomen ensimmäinen 8-kerroksinen puukerrostalo

Transcription

Suomen ensimmäinen 8-kerroksinen puukerrostalo
TerveMetsä
Stora Enso Metsän lehti metsänomistajille 02| 2015
Stora Ensolle jokainen
metsäasiakas on TÄHTI!
Metsän kasveja
ruokapöytään
Suomen
ensimmäinen
8-kerroksinen
puukerrostalo
Terve_Metsa215_01-36.indd 1
22.5.2015 7.12
Pääkirjoitus
Jorma Länsitalo
metsäpäällikkö
Stora Enso Metsä
Varkauden muutostarina
V
iisi vuotta sitten elettiin Stora Ensossa
ja Varkaudessa vakavia aikoja.
Eurooppalaista paperinvalmistusta
koetteli kysynnän lasku ja kannattavuus
oli heikko. Vuonna 2010 Varkaudessa suljettiin
sanomalehtipaperikone, ja paperintuotannon tulevaisuus näytti epävarmalta.
Miksi juuri Varkaus on nyt menestyjä? Yksi
merkittävimmistä syistä on alueen hyvät metsävarat ja hyvin toimiva puuhuolto. Yli miljoonan
kuutiometrin vuosittainen havukuitupuun käytön
lisäys on merkittävä muutos. Varkauden puunkäyttö nojaa kotimaiseen, yksityisistä metsistä
hankittavaan puuhun.
Varkauden tehtaat ovat hyvä esimerkki siitä,
mistä metsäteollisuuden rakennemuutoksessa on
kysymys. Ihmisten kulutustottumukset ovat muuttuneet. Sähköinen media on korvannut painettua
mediaa. Paperin käyttö on pienentynyt ja vähenee edelleen. Samaan aikaan kuitenkin monilla
muilla metsäteollisuuden tuotteilla riittää kysyntää.
Varkaudessa rakennemuutos konkretisoituu kahteen merkittävään investointiin.
Hyvin sujunut yhteisMiljoona
työmme metsänomistajien
mottia
kanssa luo edellytykset puunhankinnan kasvattamiselle.
lisää!
Metsänomistajayhteistyömme
kulmakivenä ovat henkilökohtaisuus, ammattitaito ja laadukkaat, jokaisen
tarpeita vastaavat palvelut. Jokainen metsänomistajatapaaminen on meille tärkeä, siksi haluamme tehdä metsänomistamisesta helppoa,
miellyttävää ja tuottavaa. Metsänomistajille
kehitetty Tähtiasiakas-ohjelmamme on avoin
kaikille metsänomistajille.
Investoinneilla muutetaan paperintuotanto
kartongiksi pakkausteollisuuden kasvaviin tarpeisiin. Samalla sellun tuotantoa kehitetään nykyaikaiseksi havukuitua käyttäväksi biojalostamoksi.
Aiemmin lakkautetun paperikoneen tyhjäksi jääneeseen halliin rakennetaan puurakennuselementtilinja, joka tulee käyttämään raaka-aineenaan järeää tukkia. Molemmat investoinnit
suuntautuvat kasvaville markkinoille. Varkauden
tulevaisuus näyttää taas valoisalta.
Kartonki-investoinnin vaikutus näkyy puukaupassa jo kesän aikana. Haluamme olla
valmiina, kun tuotanto starttaa ensi syksynä.
Jorma Länsitalo
metsäpäällikkö
Stora Enson Metsän lehti metsänomistajille 02| 2015
Terve Metsä -lehden kustantaja Stora Enso Metsä. ISSN 1235-1687 (painettu), ISSN 2341-5738 (verkkojulkaisu). Päätoimittaja Juha Hanni,
Stora Enso Metsä. Toimitus Anfangi Oy. Taitto Anfangi Oy. Kansikuva Kolme puukerrostaloa rakentanut Keijo Ullakko, kuvaaja Petteri Kivimäki.
Paino PunaMusta Oy. Paperi LumiPress Art 130 g/m2 (kannet) ja NovaPress Silk 90 g/m2 (sisäsivut). Osoitteenmuutokset Palvelukortti
sivulla 35. Internetsivut www.storaensometsa.fi
Terve_Metsa215_01-36.indd 2
22.5.2015 7.12
Sisältö
10
TÄHTIASIAKKUUS SAA HYMYILEMÄÄN
Stora Enson Ranuan metsäasiantuntija Heikki Petäjäjärvi (vas.) ja
metsänomistaja Antti Pitkänen ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2010
lähtien. Antti käyttää Stora Enson palveluja laidasta laitaan.
18
METSÄKASVEISTA
SAA MAITTAVIA
RUOKIA
Keruutuotetarkastaja Päivi Saikkonen antaa Terve Metsän lukijoille
neuvoja mitä ja miten metsästä keväällä ja alkukesällä löytyviä kasveja
voi käyttää erilaisiin ruokiin.
28
HARMILLINEN
HIESKOIVU
Haapavetinen Jukka Pekkala totesi, että huonotuottoinen hieskoivikko
kannattaa hakata vaikka 50-vuotiaana ja istuttaa tilalle kuusentaimet.
Tutkija Pentti Niemistö antaa hyvät ohjeet miten menetellä hieskoivikon
kanssa eri tilanteissa.
Sisältö
4
LASTUJA
8
VILKASTA PUUKAUPPAKESÄÄ
Korjuu onnistuu kesällä myös turvemaiden männiköissä ja pehmeiden kivennäismaiden kuusikoissa.
10 TÄHTIASIAKKUUS-TEEMA
Stora Enson tähtiasiakkuus joensuulaisen
Katri Laakkosen ja espoolaisen Antti Pitkäsen
näkökulmasta.
16 VIIME KESÄ RATKAISI MÄNNYN KASVUN
Mänty kasvaa tänä kesänä viime kesän energialla.
18 METSÄN KASVEJA RUOKAPÖYTÄÄN
22 PUUKERROSTALOJEN LÄHETTILÄS
Uudet rakennusmenetelmät vauhdittavat
puukerrostalojen rakentamista.
26 PERHOSHARRASTUS VIE MAAILMALLE
Imatran tehtaiden ympäristöpäällikkö Teemu Klemetillä
on sadantuhannen perhosen kokoelma.
28 HARMILLINEN HIESKOIVU
32 METSÄNHOIDON AIKAIKKUNAT
Eri metsänhoitotoimenpiteille ja hakkuille on olemassa
ns. aikaikkuna, jona aikana ne olisi parasta tehdä.
34 RISTIKKO
35 PALVELUKORTTI
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 3
3
22.5.2015 7.12
Lastuja
Kemera-työt
jatkuvat
Huhtikuussa pysähtyneet taimikonhoidot pääsevät taas vauhtiin. Euroopan komissio hyväksyi
huhtikuun lopulla vuosia valmisteilla olleen uuden
Kemera-lain. Laki tuli voimaan 1.6.2015.
Taimikoiden varhaishoito tuli lakiin uutena tukimuotona. Uudistus on tervetullut. Monissa tapauksissa varhaisperkauksella pelastetaan metsän
tulevaisuus ensiharvennukseen saakka, vaikka
varsinainen taimikonhoito jäisi tekemättä.
Varhaisperkaus, taimikonhoito ja muut
Kemeran piiriin kuuluvat työt vaativat jatkossa ennakkosuunnitelman. Vaatimus koskee
myös metsänomistajan itsensä tekemiä töitä.
Metsäkeskukseen on jätettävä rahoitushakemus
ennakkoon kaikissa työlajeissa.
Stora Enson metsäasiantuntijat laativat rahoitushakemuksen. Työn päätyttyä he laativat toteutusselvityksen Metsäkeskukselle. Tuki maksetaan
sen perusteella.
50 harjoittelijaa
kesätöihin
Stora Enso Metsään
Stora Enso Metsä työllistää tänäkin vuonna noin
50 kesäharjoittelijaa. Kesätyöhakemuksen jättäneistä 907 nuoresta töihin pääsi siten vajaa kuusi
prosenttia.
Stora Enson kaikkiin toimipisteisiin: tehtaille, toimistoihin, terminaaleihin ja muihin työpaikkoihin haki tänä vuonna kaikkiaan yli 12600
hakijaa, joista noin tuhat nuorta sai työpaikan.
Kesätyöpaikkojen määrä on ollut samaa luokkaa
jo useamman vuoden ajan.
Harjoittelijat ovat pääosin jo aloittaneet
tämän kesän työt. Stora Enso Metsän harjoittelijoista noin 30 sijoittui hankinta-alueilla ja 20 terminaaleihin. Lisäksi muutama harjoittelija on
metsäkonttorilla.
Stora Enso on mukana Vastuullinen kesäduuni-kampanjassa, jolla edistetään nuorten
mahdollisuuksia hankkia työkokemusta ja oppia
työelämän pelisääntöjä.
4
Koulu valmiiksi
kesälomalla
Asuinrakennusten ohella CLT sopii hyvin myös julkiseen
rakentamiseen. Esimerkiksi Itävallassa CLT:stä on rakennettu
useita kouluja. Valttina on rakentamisen nopeus ja luokkien
hyvä sisäilma.
Teksti Tiina Tuomainen Kuva Stora Enso
Itävallan Wienissä asukasmäärän kasvu lisää täydennysrakentamisen tarvetta myös kouluissa. Puu sopii siihen hyvin, sillä kevyttä materiaalia on
mahdollista esityöstää pitkälle. Lisäksi puurakennus sitoo hiilidioksidia koko
elinkaarensa ajan synnyttäen kaupunkiin hiilinielun. Tutkimukset osoittavat,
että puuluokkahuoneessa mm. oppilaiden stressitaso on verrokkiluokkaa
alhaisempi.
Puurakentamisen nopeudesta otetaan Wienissä kaikki hyöty irti, kun uusi
koulurakennus kohoaa oppilaiden käyttöön kesäloman aikana. Stora Enson
tehtaalla Bad St. Leonhardissa CLT-elementteihin asennetaan mm. ikkunat
ja yhteistyökumppani kokoaa elementeistä valmiita luokkahuonemoduuleita,
jotka kuljetetaan työmaalle. Nopea rakennusaika leikkaa kustannuksia.
eMetsän ja Tähtitilin asiakaspalvelu
Arkisin klo 8-16 numero 02046 47999
sähköposti [email protected]
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 4
22.5.2015 7.12
Lastuja
Suomen tunnetuin
aaltopahvipakkaus
Helmikuussa 2015 julkistettu uusi
äitiyspakkauslaatikko valmistetaan
jälleen Stora Enso Packaging´in
tehtailla.
Teksti Kati Vehkakoski Kuva Stora Enso
Löytyyköhän tästä maasta joku, joka ei tiedä,
mikä on äitiyspakkaus? Vuodesta 1938 suomalaisia äitejä tukenut valtion äitiysavustus täyttää
jo 77 vuotta. Edelleen noin 91 % ensisynnyttäjistä valitsee pakkauksen rahallisen avustuksen
sijaan. Etenkin esikoislapsen syntymää odotellessa äitiyspakkaus on tunteita herättävä symboli,
jota odotetaan jännityksellä.
PAKKAUKSIA TÄNÄ VUONNA
NOIN 40000 KAPPALETTA
Kela on hoitanut äitiyspakkausta vuodesta 1994
ja vastaa kokonaisuuden kilpailuttamisesta.
Pakkaus palasi muutaman vuoden tauon jälkeen
Stora Enson tuotantoon, jossa sitä on aiemmin
valmistettu vuosikymmeniä lähes tauotta. Tänä
vuonna pakkausta valmistetaan noin 40000 kappaletta. Enemmistö suomalaislapsista taitaa nykyään päästä unille ihan oikeaan pinnasänkyyn. Siksi
monesta varastosta löytyä nostalgisia, Heinolan
tai Lahden tehtaalla valmistettuja äitiyspakkauslaatikoita, jotka jatkavat elämäänsä tukevana
säilytyslaatikkona.
Äitiyspakkausjuttu jyrää
BBC:n verkossa
Ainutlaatuinen, kaikille vauvaperheille maksuton äitiyspakkaus on
kerännyt huomiota maailmanlaajuisesti. Viime kesänä BBC julkisti
tiedon, jonka mukaan sen verkkosivuilla oleva äitiyspakkauksesta
kertova ”Why Finnish babies sleep in cardboard boxes” artikkeli
on luettu yli 10 miljoonaa kertaa. Kesällä 2013 julkaistu artikkeli on
myös verkkolehden 17-vuotisen historian jaetuin nettiuutinen yli
miljoonalla jaolla.
Flexopainettu pakkaus
sai pintaansa hempeän, lapsenmielisen
kuvituksen. 70 x 43 x
27 -kokoisen laatikon
tukeva rakenne syntyy
C-aallosta. 60-luvulla
laatikon materiaalina
käytettiin voimapahvia.
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 5
5
22.5.2015 7.12
Lastuja
Tein minä pillin
pajupuusta!
Pajupillin parasta tekoaikaa on toukokuun
alusta juhannukseen asti. Silloin pajun kuori
lähtee parhaiten irti.
1
Katkaise terävällä puukolla pajusta noin 20 senttimetrin mittainen
suora, oksaton pätkä. Leikkaa toinen pää viistoksi. Toinen pää
voi olla suora.
2
3
4
5
6
7
Leikkaa pieni lovi 3–4 senttimetrin etäisyydelle pätkän viistotusta
päästä.
Tee äskeisen loven yläpuolelle viilto kuoren ympäri. Naputtele kuori
irti puukon päällä ja irroita kuorituppi pillistä.
Suurenna aloitettua lovea pituus- ja syvyyssuunnassa. Tästä lovesta
tulee ns. äänitila. Mitä isompi se on, sen paremmin pilli soi.
Viillä vielä äsken tehdystä lovesta tasainen siivu viistoon kärkeen
asti.
Laita irroitettu kuorituppi takaisin pillin päähän. Ja sitten vain
soittelemaan!
Kuva Jani Sourander
MUISTA: Pajujen katkominen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Jos et
ole omalla maalla, kysy aina maanomistajan lupa!
Tähtitilin korko 30.9.2015 saakka
3,5 %
6
Metsänhoitoon
ollaan tyytyväisiä
Puukaupan asiakastyytyväisyyden
lisäksi mittaamme myös metsänhoitotöiden onnistumisesta. Kaikki metsänhoitopalveluita ostaneet saavat tutun
tekstiviestikyselyn maanantaiaamuisin
kuten puukaupan ja korjuun osalta.
Lisäksi soitimme keväällä osalle metsänomistajista otantatutkimuksella.
Näin arvioitte Stora Enson
metsänhoitopalvelut:
Kevään puhelinkyselyssä 93 % vastanneista teki metsänhoidon sopimukset
samalla kertaa kuin puukaupan ja vain
7 % vasta myöhemmin puukaupan
edetessä pidemmälle.
Työmaan aloituksen tiedottamisessa
on vielä parannettavaa. Keskiarvona
saimme tiedottamisesta arvosanan 8,7
(vaihteluväli 0 – 10).
Suositteluindeksillä mitattuna metsänhoidon toteutukseen ollaan tyytyväisiä
(NPS 65). Lähes 70 % asiakkaista antoi
arvosanan 9 tai 10 eli suosittelevat
Stora Enson metsänhoitopalveluita.
Poimintoja vapaa sana -palautteista
Suosittelijat (arvosana 9–10): ”Toimii
niin kuin on sovittu”. ”Täyden palvelun
metsäkauppaa, autettiin jopa veroilmoituksen täyttämisessä”. ”Joustavaa,
ymmärtäväistä ja asiantuntevaa
asiakaspalvelua”.
Neutraalit ja kriittiset vastaajat (avosana
0–8): ”Osa istutetuista taimista kuoli”,
”Salaa käydään tekemässä, tiedotus ei
pelaa alihankkijoilta”. ”Vielä voisi selkeämmin vääntää rautalangasta, mitä
juuri minun on muistettava ja tiedettävä”. ”Lumien sulettua vasta näkee onko
työ tehty hyvin”.
Merja Simonen
Palvelupäällikkö
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 6
22.5.2015 7.12
Lastuja
Tulen käsittely maastossa
1
2
3
4
5
6
7
Tulen saa tehdä maastossa vain maanomistajan luvalla
hätätilanteita lukuun ottamatta.
Metsäpalovaroituksen aikana tai jos metsäpalovaara on ilmeinen,
ei avotulta saa sytyttää.
Nuotion paikkaa valittaessa varmista, että lähellä ei ole puita,
pensaita tai juuria, joihin kipinät voivat yltää.
Varaa tulen äärelle vähintään sangollinen vettä, vaikka olisit
veden äärellä.
Raivaa nuotion pohja huolellisesti ja peitä se hiekalla puiden polttamisen
jälkeen.
Turvemaastossa poista turve neliöinä nuotion pohjalta. Voit laittaa ne
vesimärkänä takaisin, kun nuotiohiilet ovat täysin kylmiä.
Vartioi nuotio palamisen loppuun asti!
Metsäväen
kesämenot:
Metku – metsäkulttuuripäivät järjestetään
Punkaharjun Lustossa jälleen 12.–14.6.2015.
Farmari-näyttely on Joensuun Areenalla
2.–4.7.2015 ja Stora Enson Koko Perheen
metsä­päivä 15.8.2015 Keminmaalla.
Lustossa on tapahtumia on vaikka muille
jakaa mm. tukkilaiset, Sannin ja Marleenan lauttakahvila, Metsätori, metsäiset työnäytökset,
metsätietoiskut, lasten metkut, opastetut retket
luonto- ja metsäkohteille sekä menevä musiikki
takaavat näkemistä ja tekemistä koko perheelle.
Joensuun Farmarin kantavana teemana ovat
metsä ja energia. Stora Enso on mukana tapahtumissa omalla osastolla. Tervetuloa tapaamaan!
Lisätietoja Metkusta www.lusto.fi ja Farmarista
www.farmari.net
Pallottelua eduilla
Blogikirjoitus asiakasohjelmasta ja
tavasta hoitaa metsää.
Terve Metsän päätoimittaja Juha Hannin
uusin blogikirjoitus osoitteessa:
www.storaensometsa.fi/blogi
Kuva viime vuoden kisoista.
Laatikkokasauksen
SM-kisoihin Lepaalle!
Stora Enso Packaging on mukana perinteiseen tapaan vuoden parhaassa puutarha-, viher-, kiinteistö- ja maanrakennusalan tapahtumassa
Hämeenlinnan lähellä Lepaalla 13.–15. elokuuta 2015.
Stora Enso esittelee yhteisosastolla HL-Vihanneksen kanssa kotimaisia pinoutuvia HeviStrong®-aaltopahvipakkauksia. Lisäksi osastolla on
DesignStudio EXPRESS.
Ohjelmalavalla järjestetään joka päivä laatikkokasauksen SM-kisat.
Osallistujat mittelevät HeviStrong®-pakkausten kasaamisessa. Kisa järjestetään tänä vuonna toisen kerran. Viime vuoden voittaja Mirja Mynttinen kasasi
neljä pakkausta huikeassa 42 sekunnin ajassa. Kisaan osallistui 44 kilpailijaa.
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 7
7
22.5.2015 7.12
Puukauppa
Vilkasta kesäpuukauppaa
Stora Enson ostot painottuvat alkukesästä kohteisiin, jotka voidaan korjata kesän
aikana. Kysyntää on sekä tukkipuulla että harvennusmetsien kuitupuulla.
Teksti Heikki Rönkä Kuva Kai Skyttä
H
alutuimpia kohteita ovat sulan
maan aikana korjattavissa olevat
harvennushakkuut ja tukkivaltaiset
uudistushakkuut”, ostojohtaja Esa
Ojala toteaa.
Tyypillisimpiä kesäkorjuukohteita ovat kivennäismaiden kohteet. Korjuu onnistuu kesällä myös
turvemaiden männiköissä ja pehmeiden kivennäismaiden kuusikoissa, kun vain tiestö kantaa
puutavara-autot. Korjuukoneiden kantavuutta voidaan parantaa karsimalla oksat ja latvat koneen
alle ”havumatoksi” ja hyvällä ajouraverkoston
suunnittelulla.
Ojala suosittaa metsänomistajille tutustumista kesän aikana omiin metsiin. Jos oma asiantuntemus ei riitä, mukaan voi pyytää Stora Enson
8
metsäasiantuntijan.
”Metsäasiantuntijamme on yhden puhelinsoiton tai nettiyhteydenottopyynnön päässä. Hän
arvioi metsän hakkuu- ja hoitotarpeet sekä suunnittelee metsien hyödyntämistä pitkällä tähtäimellä. Asiantuntijamme metsäkäynti on metsänomistajalle maksuton”, Ojala kertoo.
VARKAUS LISÄÄ PUUNKÄYTTÖÄ
Stora Enson meneillään olevat mittavat investoinnit Varkauden tehtailla lisäävät puun tarvetta.
Uutta kysyntää tulee sekä kuusitukille että mäntyja kuusikuitupuulle.
Kuitupuun lisäosto Varkauteen käynnistyy
kesän aikana. Aluksi se näkyy Varkauden ympäristössä, mutta tehtaan päästyä täyteen vauhtiin
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 8
22.5.2015 7.12
NÄKÖKULMA
Puunostaja tunnetaan niin
hyvässä kuin pahassa
Vuosikymmenien aikana olen oppinut tuntemaan lähes kaikki metsänomistajat työalueellani, vanhassa Ristiinan kunnassa. Ja tosin päin, metsänomistajat tuntevat minun
tapani niin hyvässä kuin pahassa. Tapa hoitaa asioita henkilöityy, vaikka työtä tekee yhtiön
nimissä, ohjeilla ja tavoilla. Vuosien aikana asiakassuhteista on tullut taival, paljon on koettu
yhdessä ja henkilötasolla on syntynyt hyvä luottamus. Asiakaskunnastani
arviolta 80 % ovat minulle ennalta tuttuja.
Jossain vaiheessa asiakassuhteissa tulee vääjäämättä muutoksia. Tila vaihtaa omistajaa
sukupolvenvaihdoksissa tai pitäjän puunostaja vaihtuu. Aika usein metsä pysyy suvun
hallussa ja myös metsäasioissa jatketaan tutun kumppanin kanssa. Ei toki automaattisesti.
Metsäasiantuntijan muutoksen yhteydessä on tärkeää tehdä vaihdos ajan kanssa.
Erityisesti vakiintunut asiakaskunta arvostaa, kun tuttu luottometsäasiantuntija ei noin vain
häviä kuvioista. Työtä jatkavalle on annettava aikaa perehtyä asiakaskuntaan ja jakaa myös
”hiljaista tietoa”, mitä ei saa kuin kokemuksien kautta. Sama kaava pätee myös
sukupolvenvaihdoksissa uuden ja vanhan metsänomistajan kesken.
Ossi Pöntinen,
Metsäasiantuntija, Mikkeli
investointien vaikutukset heijastuvat koko eteläisen Suomen puunhankintaan. Pohjoinenkaan ei
jää osattomaksi, sillä Varkauden paperitilauksia
ohjautuu jatkossa Kemin tehtaille.
Ojalan mukaan puun tarve on hyvällä tasolla
ilman Varkauden investointiakin. Tehtaiden huoltoseisokit vaikuttavat tilapäisesti, mutta vuositasolla niiden vaikutus jää vähäiseksi. ”Kuluvan
vuoden ostotarpeemme ovat normaalilla tasolla,
joten kotimaisella puulla on vahva kysyntä”, Ojala
summaa.
AMMATTIMETSURIT TAIMIKOIHIN
Stora Enso on panostanut voimakkaasti metsänomistajien tarpeista lähtevien metsänhoitopalveluiden kehittämiseen. Aikaisen kevääntulon
myötä taimikoiden raivaukset ja metsänuudistamistyöt pääsivät vauhtiin jo huhtikuussa. Myös
KEMERA-lain uudistamistyö on saatu nyt päätökseen ja säädökset ja tukiehdot ovat selvillä ja
varmistuneet.
”On siis hyvä hetki jättää työtilaus ja laittaa taimikot kuntoon. Kesän ja syksyn hoitotöihin meillä
on tarjota ammattinsa osaavien metsureiden palveluja”, Ojala sanoo.
Ammattilainen osaa harventaa taimikot siten,
että niistä saadaan hyvä tili jo ensiharvennuksessa. Kustannuksiltaan ammattilaisen käyttö
on varsin edullista, kun ottaa huomioon Kemeratuen, arvolisäveron palautuksen ja tuloverotuksen
vähennysoikeuden.
Nyt on hyvä
hetki jättää
työtilaus ja
laittaa taimikot
kuntoon!
TÄHTIASIAKKUUS ON PALVELUJA JA ETUJA
Puukauppa Stora Enson kanssa sisältää paljon muutakin kuin pelkän puunoston. Parhaiten
nämä palvelut ja edut tulevat esille yhtiön
Tähtiasiakasohjelmassa.
Tähtiasiakasohjelma tarjoaa lisäetuja aktiiviselle puunmyyjälle. Tähtiasiakkaille on tarjolla
muun muassa alennuksia eri palveluista ja tuotteista, puukaupan bonukset, hinnantarkistukset,
eMetsän sähköiset palvelut, yhteistyökumppaneiden tarjouksia sekä metsänomistamiseen liittyvää
neuvontaa, tilaisuuksia ja matkoja sekä henkilökohtaisen metsäasiantuntijan.
Tähtiasiakkuuden oheispalveluista suosituimmiksi ovat nousseet 3,5 prosentin koron tarjoama Tähtitili ja Jämpti-metsänuudistamispaketti,
joka sisältää takuun hinnalle, uudistamistöille ja
taimille.
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 9
9
25.5.2015 6.35
Tähtiasiakkuus
Tähtiasiakkuus
antaa paljon
”Minusta on tärkeää, että yhtiöllä
on tarjolla kaikki mahdolliset metsänomistajan tarvitsemat palvelut.”
Teksti Heikki Rönkä Kuva Jyri Pietarinen
N
äillä sanoilla Lieksassa metsää omistava joensuulainen Katri Laakkonen
perustelee sitä, että hän päätyi
yhteistyöhön Stora Enson kanssa.
Yhteistyö alkoi viime syksynä Laakkosen saatua
metsätilan omistukseensa.
”Vaihdoimme sähköpostiviestejä, soiteltiin ja viimein tapasimme. Kaikki sujui mutkattomasti ensikohtaamisesta alkaen. Minulle ihminen
on hirmu tärkeä. Sitä se on myös metsäasioissa,
vaikka taustalla on yhtiö palveluineen”, Laakkonen
kertoo.
”Tutustuin tilan metsäsuunnitelmaan ja kävin
tarkistamassa kuviot maastossa. Sen pohjalta
oli helppo lähteä keskustelemaan tilan hoidosta”,
Stora Enson metsäasiantuntija Seppo Immonen
toteaa.
Metsätila on ollut Katri Laakkosen omistuksessa reilut 10 vuotta, mutta hallintaoikeus oli
hänen isällään. Viime kesänä he purkivat hallintaoikeuden, jolloin Katri pääsi päättämään tilan
asioista.
HYÖTY IRTI ASIAKKUUDESTA
Laakkonen on päättänyt ottaa tähtiasiakkuudestaan täyden hyödyn irti. Hän aikoo teettää kaikki
metsään liittyvät työt Stora Ensolla. ”Oma roolini
rajoittuu lähinnä siihen, että käyn tarkistamassa
mitä on tehty”, hän pohtii.
10
Palveluista on maksettava, mutta sen takia
Laakkonen ei aio jättää metsäänsä hoitamatta.
”Äiti ja isä olivat innokkaita metsien hoitaja.
Haluan jatkaa samalla linjalla.”
”Yrittäjänä ymmärrän hyvin, että palvelusta maksetaan”, hän toteaa. Laakkosella on
Joensuun Hammaslahdessa jalkahoitola.
Kun menot osaa ajatella verotuksen jälkeisinä nettomenoina, huomaa laskulla olevien bruttosummien supistuvan lähes puoleen.
Kustannukset tulevat takaisin moninkertaisina
metsän parantuvan kasvun kautta.
TALVI SUUNNITTELUA, KESÄ TOTEUTUSTA
Talven aikana Immonen ja Laakkonen suunnittelivat mitä metsässä tehdään. Etusijalle asetettiin
metsäsuunnitelman kiireelliset työt.
Kesän aikana metsään tulevat töiden tekijät. Metsuri ennakkoraivaa muutaman vuoden
päästä hakkuuseen tulevat ensiharvennukset.
Motokuskit tekevät harvennus- ja päätehakkuita.
Syksyllä työnsä aloittaa istutusalan muokkaaja.
Helmikuussa Immonen tekee veroilmoituksen.
Istuttajien vuoro on keväällä.
Laakkonen antaa arvoa sille, että hän sai
sovittua puukaupan yhteydessä myös kaikki hoitotoimenpiteet. ”Asiakkaalle on iso etu, että sama
taho hoitaa hakkuut, uudistamiset ja hoitotoimet”,
hän toteaa.
Uudistamiset on sovittu kiinteähintaisina
toteutusajankohdasta riippumatta. Uutena metsänomistajana se on Laakkosesta itsestään selvyys. ”Tottakai asiakkaan on tiedettävä tässä vaiheessa mitä tulevat työt maksavat”, hän sanoo.
”Hoidamme uudistamiset ammattimaisesti ja
hyvällä asenteella. Lisäksi annamme työllemme
takuun”, Immonen lisää.
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 10
22.5.2015 7.12
Tähtiasiakkaalle
huvia ja hyötyä
l Tähti-illat
l Metsä- ja työnäytöksiä
l Tehdasvierailuita
l Neuvontailtoja
l Koko perheen metsäpäiviä
l Metsämatkoja
Järjestämme vuosittain satoja
tapahtumia metsänomistajille
ympäri Suomea.
Katri Laakkonen ja
Seppo Immonen vakuuttavat kuin yhdestä suusta
keskinäisen luottamuksen tärkeyttä metsäasioiden hoidossa.
>>
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 11
11
22.5.2015 7.12
>>
Kuvaustilanteessa ei puuttunut naurua ja
hymyä. Metsänomistaja Antti Pitkäsen (oik.)
yhteistyö Ranuan metsäasiantuntija Heikki
Petäjäjärven kanssa on saumatonta, mitä
nyt välillä vähän ”väännetään kättä” puun
hinnoista.
12
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 12
22.5.2015 7.12
Tähtiasiakkuus
Hommat hoituvat
vahtimatta
”Stora Enson kanssa asioidessa puunkorjuu- ja metsänhoitotyöt hoituvat erinomaisesti. Perään ei tarvitse katsoa”, Ranualla ja Savonlinnassa
metsää omistava espoolainen Antti Pitkänen sanoo.
Teksti Anita Illi Kuva Ville Männikkö
A
ntti Pitkänen on ollut Stora Enson asiakas vuodesta 2007 lähtien. ”Tein isot
puukaupat Ranuan metsissä 2007
kun totesin, että samanlaista hintapiikkiä tuskin tulee. Kilpailutin kaupan kolmen
yhtiön välillä. Lopulta jaoin puut Stora Enson ja
Lappipanelin kanssa. Sen jälkeen kaikki puukaupat on tehty Stora Enson kanssa”, hän kertoo.
”Palvelu on toiminut tosi hyvin ja hintakin on –
joskin välillä pienen väännön jälkeen ollut kohdillaan. En kai muuten olisi joka kerta valinnut Stora
Ensoa puukauppakumppaniksi.”
Antti Pitkänen sanoo, että toimintatapa sopii
hänelle hyvin. Kaikista metsänomistukseen liittyvissä asioissa Stora Enson työpanos on Antin
arvion mukaan noin 80 prosenttia ja oma työpanos noin 20.
”Teen tietysti kaikki päätökset. Usein Heikki
ehdottaa esimerkiksi Ranuan metsien hakkuukohteet ja –ajankohdat viiden vuoden jaksoissa.
Kierrän katsomassa kuviot maastossa ja ilmoitan, että kyllä vai ei. Tulevia metsänhoitotöitä en
aina käy etukäteen katsomassa. Puulajivalinnoista
saatetaan puhua etukäteen.”
TÄYDEN PALVELUN PAKETTI
Antti käyttää Stora Enson palveluja koko skaalan laajuudelta. Käytännön toimenpiteiden lisäksi
storaensolaiset tekevät myös paperityöt, vain
veroilmoituksen hän tekee itse, eMetsän veropalvelua käyttäen. Ranuan metsien osalta Antti
asioi metsäasiantuntija Heikki Petäjäjärven ja
Savonlinnan metsien osalta metsäasiantuntija
Antti Lemisen kanssa.
PROJEKTI KERRALLAAN
LOPPUUN ASTI
Puukauppa syntyy keskimäärin kerran kahdessa
vuodessa. Antti haluaa, että edellinen puukauppaprojekti viedään ensin uudistamista myöten
loppuun asti ja sen jälkeen vasta aloitetaan uusi.
Kestävä hakkuusuunnite on, kaikkiaan runsaan
1500 hehtaarin metsissä, runsas 2500 kuutiometriä vuodessa.
>>
Legendaarinen
Gutzeitin tähti.
”Se on sitä
Tähtiporukkaa”,
sanoi entinen
likka tanssipaikalla Kutsetin
miehistä.
Gutzeitin tähti loistaa yhä
Stora Enson metsänomistajien Tähtiasiakasohjelmassa elää yhä Gutzeitin tähden,
yli sadan vuoden taakse yltävä perinne ja velvoite.
Gutzeitin tähti otettiin käyttöön jo 1880-luvulla, kun puun uitto alkoi Keski-Suomesta
Kymijokea pitkin Enso-Gutzeitin ensimmäiselle tehtaalle, Kotkan sahalle. Tukit leimattiin leimakirveellä,
jotta puut erottuisivat toisten yhtiöiden puista. Tähti-leiman saivat vain parhaimmat tukit. Tähti kuvasti
siten jo yhtiön historian alussa vain parasta laatua. Gutzeitin tähdestä tuli ajan myötä yhtiön
virallinen tunnus, jota käytettiin niin yhtiön laivoissa kuin tuotteissakin.
Gutzeitin tähdellä ei ole yhteyttä Davidin tähteen. Tähtisymboli muodostui kahdesta
päällekkäisestä kolmiosta, jotka muodostivat tähden.
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 13
13
22.5.2015 7.13
Tähtiasiakkuus
>>
Puukaupan tiedonvälitys toimii Antin mielestä
hyvin ja sitä on riittävästi. ”Ensimmäisellä kerralla
olin kyllä hämmentynyt, että mitä? ja kuka? kun
motokuski soitti ja ilmoitti menevänsä leimikkooni.
eMetsän kautta voisin seurata miten korjuu etenee. Minulle kuitenkin riittää, että tiedän töiden
alkaneen ja niiden päättyessä saan loppuraportin.
Perään ei tarvitse vahtia”, hän sanoo.
Heikki kehuu, että Antin kanssa on helppo
ja mukava asioida, kun homma on selväpiirteistä ja jämäkkää. Antti on hyvin perillä metsäasioista ja tietää mitä haluaa. Liekö sitten verenperintönä, sillä Antin isä Tauno Pitkänen edusti
puunostajia Teollisuuden Puuyhdistyksen riveissä
1980-luvulla.
Heikki ja Antti tapaavat yhdestä kahteen kertaa vuodessa Ranualla. Muutoin yhteydenpito
tapahtuu sähköpostitse ja puhelimella. ”Antti kirjoittaa viestit mustalla ja minä vastaan punaisella”,
Heikki nauraa.
TÄHTI VAIKO EI?
”Koenko olevani ”tähti” Stora Enson kanssa asioidessani?” ”Kyllä ja ei”, Antti vastaa. Kyllä-vastaus
sen takia, että hänen mielestään puille on aina
ostaja sekä Stora Enson toiminta on reilua ja sujuvaa. Tästä on Antilla hyvä esimerkki.
”Ranuan metsiin iski 2013 trombi, jonka alta
lakosi puuta sikin sokin 30 hehtaarin verran. Soitin
Heikille heinäkuussa, että puut olisi hyvä saada
nopeasti pois. Syyskuussa oli kaikki jo korjattu”,
Antti kehuu asioiden hoitoa. Heikki auttoi myös
vakuutuskorvausten hakemisessa ja teki Kemerahakemukset. ”Kaikki meni ihan nappiin!”
Samoin metsänhoitotyöt ovat Antin mukaan
aina järjestyneet joutuisasti, eikä korjuu- tai hoitotöiden laadussa ole ollut moittimista.
Ei-vastaus sen takia, että leimikkojen hinnoittelun toivoisi paremmin ottavan huomioon isot
kokonaisuudet.
”Korjuukustannusten kannalta on täysin eri
asia korjataanko 10 kappaletta 300 kuution leimikoita kuin yksi 3000 kuution leimikko. Sen toivoisi näkyvän myös puun hinnassa täysimääräisesti. Se kannustaisi tilakoon kasvattamiseenkin”,
Antti arvioi.
TILA-ARVIO KERTOO MITÄ OMISTAA
Antti on kysellyt Stora Ensolta Ranuan ja
Savonlinnan metsien metsäsuunnitelmien päivitystä. Samalla hän saa tiloilta päivitetyt metsätilaarviot, jotka kertovat metsäomaisuuden tämän
14
hetkisen arvon.
”Pääsääntöiset metsäsuunnitelmat ovat kunnossa, mutta laserkeilaus on tuonut uutta tietoa puustotietoihin ja metsähän kasvaa PohjoisSuomessa nopeammin kuin mitä kasvumallit
antavat olettaa”, Antti sanoo.
”Selkeimmät erot lienevät puiden pituuksissa. Olen ajatellut käydä korkeusmittarin ja
relaskoopin kanssa kävelemässä osan kuvioista
ja katsoa miten tiedot poikkeavat toisistaan”,
fysiikan laitokselta diplomi-insinööriksi valmistunut, mutta liikkeenjohdon konsulttina uransa
tehnyt Antti pohtii.
eMetsällä saat
enemmän irti
eMetsä-verkkopalvelulla metsänomistaja saa metsästään enemmän irti.
eMetsä ehdottaa toimenpiteitä; Sen avulla pysyt ajan tasalla mitä tapahtuu puukaupan eri vaiheissa jne…
Monet metsänomistajat käyttävät tietokonetta joka päivä. eMetsän käyttö on yhtä helppoa. Palvelu tuo metsääsi koskevat tiedot kotiisi
tai työpöydällesi reaaliaikaisesti, missä ja milloin tahansa haluatkin niitä
katsoa.
METSÄSUUNNITTELUA TIETOKONEELLA
Palvelun eMetsäsuunnitelma näyttää suositukset tulevista toimenpiteistä
heti avaussivulla. Siitä metsänomistajan on helppo valita tekeekö työt
itse vai teettääkö Stora Ensolla.
Metsässä tehdyt toimenpiteet, puukaupat, istutukset, taimikonhoidot
ym. näkyvät suunnitelmassa heti toteutuksen jälkeen. Ohjelma ”kasvattaa” puustoa vuosittain kesän kasvun mukaisesti.
PUUKAUPAN ERI VAIHEET
Puunkorjuun ja kuljetusten etenemistä voi tarkastella eMetsässä vaihe
vaiheelta. Päättyneiden kauppojen tiedot arkistoituvat palveluun, josta ne
ovat katsottavissa vielä vuosien kuluttuakin. Palvelussa voi hoitaa myös
mittaustodistuksen hyväksymisen.
Tähtitilin jatkamiset ja nostot hoituvat kätevästi eMetsässä.
VERO-OSIOSTA VALMIS VEROILMOITUS
eMetsään sisältyy erillinen vero-osio. Sillä metsänomistaja voi pitää ajopäiväkirjaa ja tehdä veromuistiinpanot. Stora Enson maksamat puukauppatilitykset ja veloitukset tallentuvat muistiinpanoihin automaattisesti.
Tiedot siirtyvät muistiinpanoista verolomakkeelle. Kun muistiinpanot
on tehty, metsänomistaja voi tulostaa valmiiksi täytetyt veroilmoitukset.
Muistiinpanot ja veroilmoitukset arkistoituvat palveluun.
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 14
22.5.2015 7.13
Kultatähtiasiakas
Asiakasluokan muutos. Puukauppamäärän kertymä
4 vuoden aikana, eteläinen Suomi/pohjoinen Suomi.
Hopeatähtiasiakas
Tähtiasiakas
Tähtiasiakasohjelma
Tähtitasolta
Hopeatasolle
600 m3/400 m3
Hopeatasolta
Kultatasolle
1000 m3/600 m3
max 10 %
kauppakirjahinnasta
max 10 %
kauppakirjahinnasta
Oman metsäasiantuntijan palvelu, veloitukseton
Metsäomaisuuden hoitopalvelut (sukupolvenvaihdos,
metsätilakaupat, tila-arviot, veropalvelut)
Puukaupan bonus.
Voimassa 4 vuotta ja maksetaan seuraavan
puukaupan yhteydessä.
Hinnantarkistus. Alkuvuoden (tammi-toukokuu)
pystykauppojen hinnat tarkistetaan seuraavan
syksyn toteutuneen (syys-marraskuu) hintatason
mukaan. Erillinen sopimus.
Tähtitilin korko (tällä hetkellä 3,5 %)
Metsänhoitotyöt
Metsänhoitomateriaalit (taimet, siemenet)
eMetsän käyttöoikeus
Aktiivisen metsänomistajan palkkio yhteensä yli
2000 m3:n puukaupoista 4 vuoden aikana.
Tähti-illat
Yhteistyökumppaneiden tarjouksia.
Ei sisälly
Sisältyy (pallojen lukumäärä kertoo palvelun laajuudesta)
Kokeile
ilmaiseksi
eMetsää!
Ohje omien
tunnusten
tilaamiseen
lehden takakannessa.
Metsätila-arviot
Stora Ensosta
Stora Ensolta voit tilata tila-arvion, jos tarvitset sitä esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen tai vakuuden takia.
Metsätila-arvion tekeminen alkaa karttojen ja metsäsuunnitelman pohjalta.
Jos sinulla ei ole metsäsuunnitelmaa, Stora Enso avustaa sen tilaamisessa. Tai
jos se vaatii päivittämistä, Stora Enso hoitaa myös sen. Asiantuntija käy maastossa paikan päällä arvioimassa puustotiedot. Tämän pohjalta päivitetään tarvittaessa tilaasi koskevat tiedot ja tehdään tila-arvio.
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 15
15
22.5.2015 7.13
Viime kesä ratkaisi
männyn kasvun
Mänty kasvaa sen mitä on edellisenä kesänä päättänyt. Kuluvan
kasvukauden olosuhteet eivät vaikuta männyn pituuskasvuun.
Teksti Heikki Rönkä Kuva Kimmo Rampanen/Vastavalo.fi
B
iologi Seppo Vuokon mukaan männyn pituuskasvu poikkeaa muista
valtapuistamme siinä, että sen neulasten lukumäärä ja sitä kautta
pituuskasvu määräytyvät jo edellisellä kasvukaudella. Tieto varastoituu talveksi latvan
kärkisilmuun.
Pituuskasvu riippuu nimenomaan neulasten
lukumäärästä. ”Neulaset ovat suunnilleen tasavälein, joten mitä enemmän kärkisilmussa on
varastoituneita neulasaiheita sitä enemmän latvakasvaimeen tulee pituutta”, Vuokko toteaa.
16
Vuokko kirjoittaa parhaillaan kirjaa puiden elämästä. Kirja ilmestyy syksyllä.
Omakohtaisesti puiden elämää hän tarkkailee kotiympäristössään Savitaipaleen Kaulion
kylällä. Kotipiirissä voi seurata milloin silmut
alkavat turvota, lehdet puhjeta, pituuskasvu
alkaa ja sen jälkeen paksuuskasvu sekä viimeisenä juuriston kasvu, joka jatkuu vielä paksuuskasvun päätyttyä.
PITUUSKASVU ENSIN
Puiden kasvu on monivaiheinen prosessi. Eri
puilla se on erilainen. Männyn pituuskasvu
ajoittuu maan etelä- ja keskiosissa kesäkuulle. Silloin mänty kasvaa varsin nopeasti.
Latvakasvain venähtää parhaimmillaan 2-3
senttiä vuorokaudessa.
Kuusen pituuskasvu alkaa myös kesäkuussa, mutta se jatkuu vielä heinäkuussakin.
Lehtipuiden pituuskasvu voi jatkua elokuulle
saakka.
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 16
22.5.2015 7.13
”Puut kasvavat pituutensa pääasiassa kesäheinäkuussa. Sen jälkeen uudet versot alkavat
valmistautua talveen”, Vuokko toteaa.
Mäntyä lukuun ottamatta puiden pituuskasvu määräytyy kasvukauden olosuhteiden
mukaan. Miten paljon latva venähtää kesässä
on kiinni kasvukauden lämmöstä, valosta ja
kosteudesta. Puu kasvaa parhaiten lämpimänä
kesänä, jos se ei kärsi kuivuudesta. Jonkin verran vaikuttavat myös edellisenä kesänä kerätyt
ravintovarat.
PAKSUUSKASVU OLOSUHTEIDEN
MUKAAN
Puiden paksuus alkaa kasvaa rinnan pituuskasvun kanssa. Kiivaimmillaan se on pituuskasvun
päätyttyä heinäkuulla ja elokuun alkupuolella.
Uusi vuosikasvu kasvaa puun ulkoreunaan.
Ensin kasvaa ns. pehmeä, vaalea kevätpuu.
Paksuuskasvun loppuvaiheessa kasvu hidastuu. Silloin vuosilustoon tulee paljon tukisolukkoa sisältävä tumma osa.
Vuosiluston paksuudet voivat vaihdella
merkittävästi vuodesta toiseen. ”Kun on tarjolla lämpöä ja vettä ja puulla on riittävästi kasvutilaa, vuosikasvua voi tulla useita millejä.
Huonoissa olosuhteissa vuosikasvu voi jäädä
lähes olemattomaksi”, Vuokko kertoo.
TIHEYDELLÄ VOI VAIKUTTAA
Metsänomistajan mahdollisuudet vaikuttaa puiden kasvuun rajoittuvat lähinnä kasvatustiheyteen. Tiheässä kasvaessaan puut kasvattavat
hyvin pituutta, mutta paksuuskasvu jää vähäiseksi. Kovin harvassa kasvaessaan puu keskittää voimaansa oksien kasvatukseen pituuden
kustannuksella.
”Puiden kasvatus on tasapainoilua kasvatustiheyden kanssa. Kasvun lisäksi on otettava
huomioon myös miten puu kestää myrskyt ja
lumen painon”, Vuokko toteaa.
Vuokon mukaan taimikoiden ja nuorten metsien harvennusohjeet ovat biologin silminkin
kohdallaan. Jos niistä haluaa tinkiä, kannattaa
korkeintaan viivyttää taimikon harvennusta vuodella tai parilla.
”Metsän kasvattajan on tiedostettava, että
puiden juuristot käyvät jatkuvaa kilpailua ravinteista ja vedestä. Eniten kilpailua on kuitenkin
valosta. Harvennuksissa poistetut puut parantavat jäljelle jäävien puiden kasvua”, Vuokko
valottaa.
Omakohtaisia havaintoja puiden paksuuskasvusta voi tehdä tarkkailemalla harvennuksissa kaadettujen puiden kantojen vuosikasvaimia. Ne kertovat missä vaiheessa puulla on ollut
ihanteellisesti valoa ja kasvutilaa.
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 17
17
22.5.2015 7.13
Villikasvien kerääjän
muistilista:
l
l
l
l
l
l
l
l
l
18
Tunne mitä keräät! Kerää koriin.
Kerää vain puhtailta alueilta.
Isojen teiden varoalue 50–100 m,
kyläteiden pölyetäisyys.
Vain lannoittamattomista metsistä
ja pelloilta.
Ei paikoista, joissa on käytetty
torjunta-aineita.
Kerää koriin, laatu kärsii muovipussissa.
Keruu kuuluu pääosin jokamiehenoikeuksiin. Pihlajan- ja koivunlehtien
sekä kuusenkerkkien ja juurien
keruuseen tarvitset kuitenkin
maanomistajan luvan.
Paras keruuaika on kevät ja alkukesä.
Lehdet parhaimmillaan ennen kukintaa.
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 18
22.5.2015 7.13
Metsän kasveja
ruokapöytään
Alkukesän metsästä löytyy monta hyvää kasvia ruokapöytään.
Metsästä voi kerätä ainekset raikkaaseen salaattiin, pirteää makua
piiraisiin ja pikkuleipiin tai tuoksuvia yrttejä iltateehen.
Teksti Anita Illi Kuvat Tommi Kähärä
L
uonnon villikasvit ovat parin viime vuoden aikana nousseet pinnalle pitkälti
kiitos pääkaupunkiseudun huippuravintoloiden ja julkkiskokkien mielenkiinnon. Luonnon villikasvien käytöstä on kirjoitettu
myös uusia opas- ja keittokirjoja. Ammattimainen
keruukin nostaa päätään.
”Villikasvien käyttö on julkkiskokkien ja
sitä myötä julkisen mielenkiinnon kautta saanut hyväksyttävän leiman. Aiemminhan ne miellettiin lähinnä toisarvoiseksi hätäravinnoksi”,
keruutuotetarkastaja Päivi Saikkonen pohtii.
Keruutuotetarkastaja kouluttaa mm. kauppayrttineuvojia ja tekee viranomaisyhteistyötä.
Lajituntemus on villikasvikeräyksessä kaiken
a ja o, vaikka yleisimmin kerättävillä kasveilla on
harvoja myrkyllisiä näköislajeja.
”Meillä on myös myrkyllisiä ja tappavan myrkyllisiä lajeja, joten kasvit on ehdottomasti tunnistettava ja tunnettava niiden näköislajit”, Päivi
muistuttaa.
Vuohenputki on Päivin mukaan ehkä hankalin,
jos sitä ei entuudestaan tunne. Vuohenputki voi
olla sekoitettavissa saman sukuisiin, mutta myrkyllisiin lajeihin, kuten hukanputkeen, myrkkykatkoon tai myrkkykeisoon, jotka ovat erittäin myrkyllisiä. Vuohenputken tunnistaa muista lehden
muodon perusteella.
VITAMIINEJA ILMAN PILLEREITÄ
Luonnon villikasveissa on moninkertainen määrä
ravintoaineita viljeltyihin kasveihin verrattuna.
Niissä on A-, B- ja etenkin C-vitamiinia, joissain
kasveissa jopa D-vitamiinia. Lisäksi niistä saa erilaisia kivennäisaineita, kuten kalsiumia, kaliumia ja
magnesiumia sekä hivenaineita.
Esimerkiksi nokkonen sisältää kolme kertaa
enemmän kalsiumia kuin lehmänmaito. Pinaattiin
verrattuna nokkosessa on kalsiumia jopa seitsenkertaisesti sekä rautaa ja C-vitamiineja kolminkertaisesti. Maitohorsmassa on runsaasti
C-vitamiinia, karoteenia ja valkuaisaineita.
Vuohenputkessa on rautaa ja magnesiumia.
KÄYTTÖRAJOITUKSIA
ROHDOSVAIKUTUSTEN TAKIA
Päivi kehottaa aloittamaan villikasvien käytön pienissä erissä tunnustellen. Osalla kasveja on rohdos- tai allergisoivia vaikutuksia. Jos tietää olevansa allergisuuteen taipuvainen tai sairastavansa
jotain sairautta kannattaa lääkkeiden ja yrttien
yhteisvaikutus tarkistaa omalta lääkäriltä.
”Jos villikasvissa on rohdosvaikutuksia, sitä ei
suositella käytettäväksi yhtäjaksoisia pitkiä aikoja,
kahden viikon kuureja enintään.”
Voikukalla ja nokkosella on nesteitä poistava vaikutus, joten niitä ei suositella alhaisesta
verenpaineesta kärsiville. K-vitamiinipitoisina niitä
ei suositella myöskään verenohennuslääkkeitä
käyttäville. Munuaisvaivaisten olisi syytä välttää
oksaalihappoa sisältäviä kasveja, kuten ketunleipää, suolaheiniä ja mustikan lehtiä. Niiden kanssa
olisi muidenkin hyvä käyttää maitotuotteita.
Mesiangervo sisältää luonnon salisylaatteja, joita
>>
käytetään asperiinissa.
Alkukesän metsä on ruokapöydän aarreaitta. Keruutuotetarkastaja Päivi Saikkonen
neuvoo kasvien keruussa käyttämään ohuita hansikkaita, leikkaamaan kasvit saksilla
tai pienellä veitsellä sekä keräämään lajit
erikseen omiin rasioihin.
KÄENKAALI ELI
KETUNLEIPÄ
Tuorekäyttöön salaateissa tai pestona vaikka
yhdessä suolaheinän
kanssa. Antaa makua vesikannussa. Voi käyttää sekä
kukat että lehdet. Sisältää
oksaalihappoa.
VADELMA
Yksivuotisista varsista lehdet voi kerätä läpi kesän,
toisen vuoden varsista
ennen kukintaa. Nuoret lehdet sopivat salaattiin, vanhemmat lehdet teeyrttinä.
Rohdosvaikutuksia.
MUSTIKKA
Nuoria lehtiä ja kukkia voi käyttää salaattiin.
Lehtiä voi kuivatukseen
kerätä lähes läpi kesän.
Liian aikaisin kerätyt lehdet tummuvat kuivattaessa.
Rohdosvaikutuksia, ei jatkuvaan käyttöön.
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 19
19
22.5.2015 7.13
>>
Esimerkiksi kuusi, mesiangervo ja siankärsämö voivat tuottaa ongelmia allergioista kärsiville.
Turvallisia lajeja, joita voi huoletta käyttää jatkuvasti, ovat mm. lillukka ja maitohorsma.
”Joitain kasveja voi käyttää varovasti itselääkitykseen. Esimerkiksi vadelmalla on supistava vaikutus. Sitä voi kokeilla ripulilääkkeenä, kasvovetenä tai suun kurlausvetenä. Mustikka tasaa
verensokereita. Voikukalla on puhdistava vaikutus.
Se parantaa ruuansulatusta ja poistaa nesteitä.
Sopii vaikka krapulalääkkeeksi.”
MONIKÄYTTÖINEN MAITOHORSMA
Hakkuuaukkojen maitohorsma on monikäyttöinen ja jatkuvaan käyttöönkin turvallinen kasvi.
Sen eri osista saa syötävää koko kasvukauden ajan. Pienet alut voi varhain keväällä käyttää parsan tavoin tai silputa salaattiin ja paistoksiin. Kun varsi ei rapsahda enää poikki, on lehtien
vuoro. Niitä voi pilkkoa salaattiin, käyttää munakkaissa, paistoksissa esim. kerroksittain perunalaatikossa tai kuivata viherjauheeksi. Maitohorsmaa
on kuivattuna käytetty Venäjällä perinteisesti
teenä. Maitohorsman kukkia voi käyttää koristeena tai tehdä niistä Louhisaaren juoman kaltaista juotavaa.
Viherjauhetta voi tehdä esimerkiksi kuivatusta
nokkosesta, vuohenputkesta, poimulehdestä ja
maitohorsmasta. Jauhetta voi käyttää lähes missä
tahansa, kuten aamupuurossa, laatikoissa, piiraissa tai kekseissä.
Yrttiteehen ja -juomiin voi käyttää esimerkiksi ahomansikan, koivun, lillukan, mesiangervon,
mesimarjan, mustikan ja pihlajan lehtiä.
AROMIT ESILLE HIOSTAMALLA
Päivin mukaan yrttien maku paranee ja aromit
vapautuvat paremmin esille, jos lehtiä ns. hiostaa
ennen kuivatusta.
Hiostaminen tapahtuu siten, että tuoreita lehtiä pyöritellään kädessä mytyksi niin kauan, että
lehdet tummenevat ja niistä irtoaa mehu. Lehtiä
voi hiostaa myös kaulimalla niitä muovipussissa.
Lehtimytyt laitetaan lasipurkkiin, kansi löysästi
kiinni. Ne annetaan olla purkissa muutamasta tunnista vuorokauteen tasaisessa, 40–50 asteen
lämpötilassa.
”Lasipurkissa mytyt muuttuvat ruskeiksi.
Lehtien pitää tuoksua raikkaalta. Paha haju kertoo
käymisestä. Hiostamisen jälkeen nyytit puretaan ja
kuivataan kuivurissa 35 asteessa”, Päivi selvittää.
Lisätietoa luonnonkasveista saa mm. www.
arctic-flavours.fi, www.luontoportti.com, www.yrttitarha.fi tai www.luontoyrittaja.fi –sivustoilta.
Villikasvisalaattia, nokkoskeksejä, siankärsämölevitettä ja yrttiteetä. Olkaa hyvä!
20
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 20
22.5.2015 7.13
Villikasvisalaatti
tavallista salaattia pohjaksi
voikukkaa
vuohenputkea
poimulehteä
niittysuolaheinää
maitohorsmaa
vadelmaa
puna- ja valkoapilan kukkia
tomaattia ja kurkkua
Koristeeksi: aho-orvokin ja mesimarjan kukkia
Tavallisen salaatin voi jättää poiskin. Käytä salaattiin tuoreita,
puhtaita ja terveitä nuorten kasvien lehtiä. Voit repiä etenkin
voikukasta lehtiruodot pois. Voikukka on sitä miedompi mitä
ehytlaitaisempaa lajiketta se on. Salaatinkastikkeena voi käyttää esimerkiksi rypsiöljyä. Myös koristekukat ovat syötäviä!
Metsäinen yrttitee
maitohorsman, vadelman ja lillukan hiostamisen
jälkeen kuivattuja lehtiä.
Nokkoskeksit
3 dl maitoa
¾ dl kuivattuja, hienonnettuja nokkosia tai viherjauhetta
2 dl kaurahiutaleita
2 ½ dl ruisjauhoja
2 dl vehnäjauhoja
1 ½ tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
1 rkl sokeria
50 g sulatettua, jäähdytettyä voita
Turvota nokkosia ja kaurahiutaleita maidossa puolisen tuntia.
Sekoita joukkoon muut ainekset. Jaa taikina kahteen osaan ja
kaaviloi osat suorakaiteen muotoisiksi ohuiksi levyiksi. Leikkaa
ruutuja tai pyöreitä keksejä taikinarullalla. Pistele haarukalla ja
paista 250 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.
VOIKUKKA
Voikukkaa on satoja eri lajeja.
Mitä ehytlaitaisempi lehden muoto on sitä miedompi
on maku. Sisältää runsaasti
K-vitamiinia. Voikukkatee
käy pudistavien ominaisuuksien takia vaikkapa
krapulalääkkeenä.
MAITOHORSMA
LILLUKKA
Lehdet kerätään ennen kukintaa. Rönsyistä lehtiä voi kerätä
läpi kesän.
Maitohorsman lehdet on
kätevä karsia ottamalla latvasta kiinni ja vetämällä lehdet irti varresta. Maitohorsma
on monipuolinen kasvi,
josta saa syötävää läpi koko
kasvukauden.
VUOHENPUTKI
Vuohenputki on alkukesän
vihannes. Parhaimmillaan
se on silloin, kun lehdet ovat
vielä supussa ja vaaleanvihreät. Nuoret versot maistuvat porkkanalta. Sisältää runsaasti rautaa ja magnesiumia.
Monikäyttöinen. Voi käyttää munakkaisiin, salaatteihin, piiraisiin, muhennoksiin
tai leipiin.
PIHLAJA
MESIANGERVO
Nuoret lehtisilmut ovat karvasmantelinmakuiset. Sopii salaatin mausteeksi. Kuivatettuna
yrttiteessä. Nuoria kukkia voi
ripotella omena- tai raparperipiirakan päälle. Ei jatkuvaan
käyttöön.
Mesiangervon kukkien tuoksu
on voimakkaan vaniljamainen. Lehdet ja kuvat voi kuivata teeyrtiksi. Nuoret kukat
sopivat kuivattuna vaikka
pikkuleipien tai vaniljakastikkeen mausteeksi.
Rohdosvaikutuksia, ei jatkuvaan käyttöön.
Siankärsämölevite
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1 valkosipulin kynsi hienoksi hakattuna
1 dl hienoksi hakattua persiljaa
½ sitruunan kuori raastettuna
1-2 rkl sitruunamehua
2-5 rkl hienoksi hakattua kuivattua siankärsämöä
suolaa ja rouhittua mustapippuria
Pehmennä juusto haarukalla. Lisää muut ainekset juustoon
sekoittaen. Tarjoa esim. paahdetun ruisleivän kanssa.
Lähde Marttaliitto
Hiostaminen tapahtuu siten, että tuoreita lehtiä pyöritellään kädessä
mytyksi niin kauan, että lehdet tummenevat ja niistä irtoaa mehu.
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 21
21
22.5.2015 7.13
PUUKERROSTALOJEN
LÄHETTILÄS
Lakea Oy on tähän mennessä rakennuttanut kolme kerrostaloa puusta.
Korkein niistä on Jyväskylään viime joulukuussa valmistunut Puukuokka,
Suomen ensimmäinen 8-kerroksinen puukerrostalo. ”Ja lisää on
tulossa”, Lakean toimitusjohtaja Keijo Ullakko lupaa.
Teksti Anita Illi Kuvat Petteri Kivimäki
K
errostalojen porraskäytävät ja raput
ovat yleensä epämiellyttäviä paikkoja.
Niissä on kylmä ja kolkko tunnelma.
Äänet kimpoavat kipakasti vastaan
kovista betoniseinistä. Jyväskylän Puukuokan
porraskäytävä on täysin erilainen. Äänet tuntuvat
häviävän jonnekin. On lämmin olo. Omista askelista kantautuu portaikossa miellyttävä, pehmeä
kaiku. Tänne tekee mieli muuttaa asumaan.
Lakean toimitusjohtaja
Keijo Ullakko odottaa
suomalaisen rakennusteollisuuden vastaavan
haasteeseen puurakentamisen lisäämiseksi.
”Alalla tarvitaan lisää
osaajia ja lisää kilpailua.
Ja sitä voi tulla myös
Virosta.”
PUU MAHDOLLISTAA MONET RATKAISUT
Lakea Oy:n Keijo Ullakko tulee vastaan
Puukuokan pääovella. Katse kääntyy jo ovelta
kohti korkeuksia. Huikeassa aulatilassa on vapaa
näkymä aina viimeiseen kerrokseen asti. Valoa
tulvii sisään aulan monista ikkunoista ja edessä
olevien porrastasanteiden kummaltakin sivulta.
Puu materiaalina ja tilaelementti rakentamistekniikkana antavat Ullakon mukaan lukemattomia mahdollisuuksia tehdä perinteistä poikkeavia
ratkaisuja. Puun ja uudenlaisen rakenteen hyviä
ominaisuuksia, hengittävyyttä, äänieristävyyttä ja
ilmatiiviyttä, hyödynnettiin Puukuokassa ensimmäisiä puukerrostaloja paremmin.
”Porraskäytäviä ei esimerkiksi tarvitse
lämmittää, koska kaikki pinnat ovat puuta.
Tilaelementtien käyttö mahdollistaa avarat käytävätilat ja muun muassa sisäänvedetyt parvekkeet,
jotka betonitalossa olisivat liian kallis ratkaisu”,
hän toteaa.
RAKENNUSTEKNIIKKA TEOLLISTETTAVA
”Teollinen puurakentaminen”, ”tilaelementit” ja
”CLT eli ristiinlaminoitu massiivipuulevy” ovat
Ullakon mukaan avainsanat puukerrostalojen
rakentamisessa tänä päivänä. Puukerrostaloja on
22
tehty Suomessa rankamenetelmällä vuosien mittaan useampiakin, mutta yleensä rakentaminen
on tyssännyt yhteen tai kahteen taloon, eikä jatkoa ole ilmaantunut.
”Aloimme miettiä miksei kerrostalojakin voisi
rakentaa valmiista moduuleista kuten omakotitaloja? Tältä pohjalta syntyi yhteistyö Stora
Enson kanssa ja lähdimme yhdessä suunnittelemaan tehtaalla valmiiksi koottavia tilaelementtejä”,
Ullakko kertoo.
Ristiinlaminoitu massiivipuulevy eli CLT oli
moduuleihin Ullakon mielestä paras vaihtoehto.
CLT:stä koottava tilaelementti on itsessään jo kantava ja jäykkä. Sen takia ei esimerkiksi tarvitse
rakentaa betonisia hissikuiluja tai porrashuoneita
antamaan taloon tukevuutta.
”Puurakentaminen on teollistettava mahdollisimman pitkälle. Hinnaltaan vakioitu tehdastyö ei
heittele samalla lailla kuin työmaalla tehtävä työ.
Tilaelementti on palikka, joka kytketään suoraan
talon LVI- ja sähkö- yms. tekniikkaan”, Ullakko
sanoo.
KUIVANA SAHALTA RAKENNUSTYÖMAALLE
Tilaelementtitekniikka pudottaa työmaa-ajan
lähes puoleen. Elementit tehdään tehtaalla rakennussuunnittelijan tekemien mitoituspiirrosten
pohjalta automatisoiduilla linjoilla. Tilaelementin
mittatarkkuus on millimetrin osia, kun rankarakentamisessa puhutaan senteistä. Yhden tilaelementin asentamiseen menee rakennustyömaalla enää
noin tunti.
Puukuokka valmistui alle vuodessa Perustukset valettiin tammikuussa 2014. Elementtiasennus
kesti heinäkuusta syyskuuhun. Ensimmäiset
asukkaat muuttivat joulukuussa 2014. >>
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 22
22.5.2015 7.13
Massiivipuisen tilaelementin etuja:
l Mittatarkkoja ja pitävät mittansa.
l Helposti muunneltavia ja mahdollistavat yksilöllisetkin ratkaisut.
l Rakentamisen kuivalinja sahatavaran kuivaamosta valmiiksi asunnoksi.
l Ympäristöystävällinen, uusiutuva luonnontuote.
l Energiaa säästävä rakenne.
l Vähentää työvoiman tarvetta rakennuksilla.
l Lyhentää rakentamisajan noin puoleen.
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 23
23
22.5.2015 7.13
”Esimerkiksi sisäänvedetty parveke on mahdollista toteuttaa paljon halvemmilla kustannuksilla
kuin betonikerrostalossa”, Ullakko toteaa. CLT-massiivipuulevyjen pinta on sellaisenaan ilman
pinnoitusta näkyvissä parvekkeiden sisäseinissä, huoneistojen katoissa ja porraskäytävässä.
>>
Puukuokan yksi erikoisuus: 60 cm syvyiseksi
kaapiksi koottava sauna.
Saunan voi haluttaessa
purkaa pois kokonaan.
Kosteusongelmat piinaavat valitettavan
usein uusiakin asuntoja. Ullakon mukaan tilaelementtitekniikassa kuivalinja alkaa sahan kuivaamosta, jonka jälkeen puu ei missään vaiheessa
joudu kosteudelle alttiiksi. Elementit tuodaan työmaalle huputettuina ja asennus tehdään vain
poutasäällä.
Tilaelementtirakentamisen etuna on myös
se, että työmaaliikenne ja varastoimisen tarve
vähenee oleellisesti. Suurin osa materiaalivirroista kulkee usein ahtaan työmaan sijasta
kokoonpanotehtaalle.
Entä puukerrostalon asuntojen neliöhinta? Se
on Puukuokassa vielä hieman korkeampi kuin
betonitaloissa. ”Rakennustapa on vielä uusi ja
kilpailu vähäistä tilaelementtituotanto mukaan
lukien, mutta kaikki mahdollisuudet on päästä
samaan tai jopa alle betonikerrostalojen neliöhintojen”, Ullakko ennakoi.
PUURAKENTAMISEN LÄHETTILÄS
Ullakkoa kutsutaan puurakentamisen lähettilääksi. Hän sai viime vuonna Asuntomarkkinoiden
Puukuokka on koottu Stora Enson Hartolan
tehtailla valmistetuista tilaelementeistä, joissa
kaikki tarvittava on muuttoa vaille valmiina.
puurakentamisen innovaatiopalkinnon. Palkinnon
myöntävät Tekes, Rakennuslehti ja Suomen
Asuntotietokeskus.
Vaikka asenteet ja lainsäädäntö ovat muuttuneet puurakentamiselle myönteiseen suuntaan, tarvitaan lisää toimenpiteitä, jotta puu olisi
samalla viivalla muiden materiaalien kanssa.
”Rakennuslupavaihe vie vielä turhan pitkään, kun
joka paikkakunnalla joudumme erikseen todistamaan puukerrostalojen paloturvallisuuden.
Toiminnallisen palomitoituksen teko joka kerta vie
aikaa ja rahaa”, hän harmittelee.
Paloturvallisuus on puukerrostalossa Ullakon
mukaan paremmin hoidettu kuin muissa kerrostaloissa. Kaikkiin huoneisiin ja tiloihin vedetään
sprinklerit. Massiivipuulevy ei myöskään pala,
vaan hiiltyy ja puurakenteet kestävät kuumuudessa pidempään pystyssä kuin esimerkiksi betonirakenteet. Tiivis elementtirakenne mahdollistaa
myös sen, että alakerran asukkaalle ei koidu vesivahinkoja, vaikka yläkerran asukkaalta jäisi hana
valumaan tai sprinkleri pamahtaisi päälle.
Toinen pulma on Ullakon mukaan
Lakea Oy lyhyesti:
l Isännöintiin, vuokra-asumiseen ja rakennuttamiseen erikoistunut yritys.
l Pääomistajat Seinäjoki, Vaasa, Lapua ja Kokkola. Lisäksi 11 muuta
Pohjanmaan kuntaa.
l Toimipisteet: Seinäjoki, Vaasa, Kokkola, Jyväskylä ja Riihimäki.
l Liikevaihdosta 60 % asuntovuokrauksesta, 35 % rakennuttamisesta ja
5 % isännöinnistä.
l Rakennuttaa noin 400-500 asuntoa vuodessa.
24
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 24
22.5.2015 7.13
Kerrostalojen porraskäytävät ja raput ovat yleensä epämiellyttäviä paikkoja. Puukerrostalon
porraskäytävässä äänet tuntuivat häviävän jonnekin. Omista askelistakin kantautui portaikossa
miellyttävän pehmeä ääni.
CLT = sahatavarasta tehty, ristiinliimattu massiivipuulevy. Paksuus maksimissaan 400 mm, leveys 2,95
metriä ja pituus 16 metriä.
puurakentamiseen erikoistuneiden rakennesuunnittelijoiden puute. Osaajia on vielä liian
vähän. Hän uskoo tilanteen korjautuvan kuitenkin
lähivuosina.
UUSIA IDEOITA SYNTYY KOKO AJAN
Lakea on tuonut puukerrostalojen rakentamiseen uutta ajattelua. Yhtiön kustantamana valmistui Tampereen teknillisessä yliopistossa tänä
keväänä Modulakea-hanke, jossa tutkittiin tilaelementtien käyttömahdollisuuksia.
”Kerrostalo on 1960-luvulta lähtien ollut
lähes samanmallinen. Yksilölliset ratkaisut ovat
tulossa standardien tilalle. Joku haluaa keittiön tilalle isomman työhuoneen tai ison sisäänvedetyn ulkotilan. Yhteisöllisyys luo tarpeita
yhteisille tiloille jne.. Samoin pienten asuntojen
yhdistelymahdollisuus isommiksi on todennäköisesti yksi tulevaisuuden trendi. Tilaelementit antavat mahdollisuuden siihenkin”, Ullakko listaa.
Puu on moneen taipuva materiaali. Sen on
ulkomaisissa tutkimuksissa todettu vaikuttavan
myös viihtyvyyteen ja terveyteen. Puukouluissa
opiskelevien oppilaiden verenpaine ja syke ovat
alhaisemmat kuin muissa kouluissa.
Tilaelementtirakentaminen sopisi Ullakon
mielestä hyvin juuri palvelutalojen, päiväkotien, koulujen ja muiden julkisten rakennusten
rakentamiseen. ”Esimerkiksi Espoo on jo kiinnostunut koulujen ja päiväkotien rakentamisesta
tilaelementtitekniikalla.”
Vinkki: Käy Lukusalissa katsomassa jutun
yhteydessä oleva video puukerrostalon
rakentamisesta.
Puukerrostalon jokaiseen
huoneeseen parveketta myöten on vedetty
sprinkleri. Talon paloturvallisuus on siten taattu.
Lakean tilaelementti = rakennuselementti, jossa on ylä- ja
alapohja sekä pääty- ja sivuseinät CLT:stä. Elementti on
sähkö- ja LVI-vetojen lisäksi sisustettu valmiiksi kaakeleita,
parketteja, keittiö- ja kylpyhuonekalusteita myöten.
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 25
25
22.5.2015 7.13
26
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 26
22.5.2015 7.13
Perhosharrastus
vie maailmalle
Kiinnostuin perhosista kuusivuotiaana. Pikkuhiljaa kesämökkiniityllä
kirmailu muuttui nuoren pojan harrastukseksi. Tällä hetkellä kokoelmassa on noin satatuhatta perhosta.
Teksti Teemu Klemetti Kuva Mikko Nikkinen
E
nsimmäiset parikymmentä vuotta harrastin vain Suomessa, tosin maan eri
kolkat tulivat tämän myötä tutuiksi aina
Suomenlahden ulkosaaristoa ja Haltin
alueen tuntureita myöten. Suomessa tavatuista
vajaasta tuhannesta lajista löytyi lähestulkoon
kaikki maassamme vakinaisesti elävät, mutta
monia satunnaisharhailijoita puuttuu edelleen.
PERHOSRETKIÄ YMPÄRI MAAILMAA
Kun Suomesta alkoi olla hankala löytää enää
uusia lajeja, aloitin uuden projektin noin 15 vuotta
sitten. Pyrin keräämään kokoelman koko maailman perhosista. Kaikkia lajeja ei yhden ihmisiän aikana koskaan tule saamaan, mutta tavoite
on kerätä kaikilta mantereilta kohtuullinen edustus eri perhosryhmistä. Käytännössä tämä on tarkoittanut yhtä – kahta retkeä vuodessa eri puolille maailmaa. Onneksi työni Stora Enson Imatran
tehtaiden ympäristöinsinöörinä on joustavaa.
Matkakohteita ovat olleet tähän mennessä esimerkiksi Indonesia, Laos, Vietnam, Malesia, Peru,
Ranskan Guyana, USA, Kirgisia, Intia, Nepal,
Uganda, Kenia, Tansania ja Kamerun.
Yleensä teen matkat toisen perhosharrastajan
kanssa, jolla on samanlaiset kiinnostuksen kohteet. Liikkuminen paikan päällä tapahtuu vuokratulla maastoautolla niin pitkälle kun kärrypolkuja riittää. Monesti haluamillemme paikoille ei
pääse autolla, joten loppumatka patikoidaan jalkaisin ja paikanpäällä asutaan teltassa. Matka
suunnitellaan huolella kirjallisuutta, internetiä,
Perhosharrastus on vienyt Stora Enson
Imatran tehtaiden ympäristöinsinööri
Teemu Klemetin ympäri maailmaa.
satelliittikarttoja ja kansainvälistä kontaktiverkostoa hyödyntäen. Paikkojen lisäksi myös ajoitus on
erittäin oleellista. Varsinkin korkeilla vuoristoalueilla tai kuivilla savanneilla perhosia esiintyy vain
muutaman viikon ajan vuodessa. Tropiikissakaan
perhosia ei ole paljoa kaikkina vuoden kuukausina
ja eri lajeilla on yleensä tietty lentoaika. Tarvittavat
lupamuodollisuudet näytteiden tallentamiseen,
maastavientiin ja eri alueilla liikkumiseen hoidetaan ennen matkaa niin pitkälle kuin mahdollista,
vaikka lähes poikkeuksetta virastoissakin joutuu
matkan aikana käymään.
SADANTUHANNEN PERHOSEN KOKOELMA
Päivällä lentäviä lajeja kerätään perinteisesti haavilla, mutta joitakin lajeja voi houkutella esiin metsän suojista mädillä hedelmillä, kalanraadoilla,
ulosteilla tai erilaisilla värihoukuttimilla. Yöllä liikkuvia perhosia houkutellaan kirkkaalla erikoisvalmisteisella lampulla, jota varten hankitaan paikanpäältä aggregaatti.
Perhosia tulee tavallisesti mukaan yhdeltä
matkalta useita tuhansia. Tähän mennessä kokoelmaa on karttunut noin sadantuhannen perhosen verran ja projekti jatkuu yhä. Kaksi huoneellista on täynnä vetolaatikkokaapistoja lattiasta
kattoon, joihin perhoset on järjestelty maanosittain ja eri ryhmittäin sukulaisuussuhteiden
mukaan.
Seikkailu sekä luontoon ja kulttuureihin tutustuminen ovat tärkeä osa tekemiäni matkoja.
Harrastus ei myöskään rajoitu pelkkään keräilyyn,
vaan olen mukana useissa tutkimus- ja suojeluprojekteissa. Myös tieteelle on uusia lajeja kuvattu
keräämästäni aineistosta ja eri museot käyttävät
kokoelmaani tutkimustarkoituksissa.
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 27
27
22.5.2015 7.13
HARMILLINEN
HIESKOIVU
Yleensä jotain on mennyt pieleen, jos
metsään syntyy hieskoivikko. Hieskoivuhan
tulee metsään vahingossa, ei-toivottuna
puulajina. Hieskoivun kasvatus ei kannata,
sillä se järeytyy harvoin hyvälaatuiseksi tukkipuuksi. Tuotos jää lähes kaikissa olosuhteissa muita puulajejamme huonommaksi.
Tekstit Anita Illi Kuvat Jukka-Pekka Moilanen ja
Pentti Niemistön arkisto
H
ieskoivuvaltaisia taimikoita - joita ei
enää normaalein hoitotoimenpitein
pystytä muuttamaan toiselle puulajille – on Suomessa runsaat 200000
hehtaaria ja hieskoivuvaltaisia nuoria kasvatusmetsiä vajaat 750000 hehtaaria. Aikamoinen
ongelma siis, jos ideaalitilanne olisi nolla hehtaaria. Jokunen hieskoivu siellä täällä ei sinänsä
kaada hyvään taloudelliseen tulokseenkaan tähtäävää metsänkasvatusta. Hieskoivu lisää omalta
osaltaan luonnon monimuotoisuutta.
POHJANMAAN HIESKOIVUKOLMIO
Hieskoivuvaltaisista taimikoista noin 60 % on
28
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 28
22.5.2015 7.13
Hieskoivikko nurin
ja kuusta tilalle
Haapavetinen metsänomistaja Jukka Pekkala hakkasi viime talvena
hankintahakkuuna noin 5 hehtaaria 50–60-vuotiasta, vajaatuottoista
hieskoivikkoa. Alue oli metsitettyä peltoa, jossa männyn istutus oli
epäonnistunut ja taimiaines huonoa.
”Ainoa kannattava toimenpide oli hakata alue aukoksi ja istuttaa siihen kuusta. Hakkuissa tuli vain kuitupuuta. Keskiläpimitta oli
noin 16 senttimetriä. Vajaatuottoisuuden takia saan taimet Kemeraavustuksena”, Pekkala toteaa.
Pekkala seisoo viereissä kuvassa Pohjanmaan alueella tyypillisessä, luontaisesti syntyneessä hieskoivikossa. ”Onneksi itselläni ei
enää näitä ole.”
Metsänomistaja Jukka
Pekkala hakkasi viime
talvena aukoksi vastaavanlaisen, vajaatuottoisen hieskoivu-mänty
-sekametsän, jossa hän
nyt seisoo.
Etelä-Suomessa. Sen sijaan hieskoivuvaltaisista
nuorista metsistä lähes 60 prosenttia on PohjoisSuomessa. Hieskoivu on etenkin Pohjanmaan
ongelma.
”Kokkola-Kajaani-Ylitornio –kolmion koivuvaroista 95 prosenttia on hieskoivua. Karkeasti arvioiden hieskoivuvaltaisista metsistä vajaat kaksi
kolmasosaa on turvemailla ja runsas kolmannes
kangasmailla”, vanhempi tutkija Pentti Niemistö
Luonnonvarakeskus Luken Parkanon toimipisteestä arvioi.
>>
Tutkija Pentti Niemistön
mukaan hieskoivikkoa
ei pääsääntöisesti
kannata harventaa lainkaan, vaan kasvattaa
40–50 vuotta ilman
harvennuksia ja kaataa
sitten kaikki pois.
Harvennettu koivikko
voi olla kaunis, mutta
se häviää kuitupuun
tuotoksessa harventamattomalle hieskoivikolle, energiapuun tuotoksesta
puhumattakaan.
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 29
29
22.5.2015 7.13
Haapavetisen Jukka
Pekkalan entinen
hieskoivikko kasvaa
nyt kuusta.
>>
Niemistö kertoo esimerkin omasta metsästään Pohjanmaalta Jurvasta. ”Muistan tilanteen
parin vuoden takaa. Taimikonhoitotyö hieskoivun
valtaamassa männyn taimikossa oli todella haastava tehtävä. Vain yksi taimi sadasta koivusta oli
rauduskoivu. Työpäivän jälkeen koivujen lehdet
vilistivät silmissä vielä unissakin. Hirvet onnistuivat
paremmin tunnistuksessa. Ainoastaan rauduksen
latvat oli napsittu poikki”, Niemistö nauraa.
Hieskoivuongelma ei johdu niinkään koivulajien erottamisesta vaan siitä, että taimikonhoitotyö
on jäänyt tekemättä tai se on pahasti viivästynyt.
HIESTÄ VAIVAA
HUONO LAATU
Hieskoivu leviää helpolla minne tahansa. Se syntyy joko siemenistä tai kantovesoina. Alku näyttää hyvältä, mutta kasvu hiipuu ennen tukkikokoa.
Hieskoivu järeytyy harvoin tukkipuuksi, vaikka
kasvutilaakin olisi. Ranteenpaksuinen runko saattaa vähäravinteisella maalla olla jopa 80–90-vuotias. Tuotto on siten pääasiassa kuitu- ja energiapuuta. Hieskoivun ongelma on heikon kasvun
lisäksi huono laatu. Hieskoivut ovat usein mutkaisia, haaraisia sekä paksu- ja laho-oksaisia. Etenkin vesasyntyisiä koivuja vaivaa lisäksi
tyvilaho.
”Hieksen puuaines on kyllä yhtä hyvää kuin
rauduksenkin, jos se vain kasvaa suoraksi ja
järeytyy. Hieksestä saa sahatavaraa ja vaneria”,
Niemistö toteaa.
Pienenä kevennyksenä tiukan asian keskellä
30
Niemistö naurahtaa itäsuomalaisen heitolle, että
hieksestä ei olisi edes saunavastan aineksiksi.
”Minun reseptini vihdaksi on se, että laitetaan
puolet hiestä ja puolet raudusta. Hieksen oksat
tulevat keskelle ja rauduksen niiden ympärille.
Silloin saadaan yhdistettyä hieksen aromi ja rauduksen kestävyys.”
HARVENTAMATTA PÄÄTEHAKKUUSEEN
40–50-VUOTIAANA
Jos hieskoivu on vallannut kasvualan, kannattaisi Niemistön mukaan huonoilla kasvupaikoilla
ja pohjoisessa hyvilläkin mailla tyytyä vain energia- ja kuitupuusatoon. Puhtaan hieskoivikon hoitaminen tai harventaminen ei ole taloudellisesti
kannattavaa. Niemistö neuvoo kasvattamaan
hieskoivikko 40–50-vuotiaaksi ilman harvennuksia. Puusto on silloin valtaosin 13–15 senttimetrin
paksuista, etelässä pituudeltaan noin 18-metristä
ja pohjoisempana 13–15-metristä.
Mistä tunnistan hieksen?
l Hieksen oksat ovat samettisen sileät. Rauduksella on nystyröitä.
l Hieksen lehdet ovat tyveltään pyöreät, kertaalleen sahalaitaiset
ja sahalaidoitus on rauduksen lehteä loivempi.
l Hieksen runko säilyy vanhanakin valkoisena ja sileänä.
Puun tyvi ei kaarnoitu kuten rauduksella.
l Hieskoivu hidastelee keväällä, mutta on raudusta kiireisempi
syksyllä. Hieksen lehdet puhkeavat keväällä rauduskoivua
myöhemmin, kun taas syksyllä hieksen ruska alkaa
raudusta aiemmin.
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 30
22.5.2015 7.13
”Korjuumenetelmänä kuitu- ja energiapuun integroitu korjuu joukkokäsittelynä on
nykyhinnoilla, ilman tukiakin kannattavin tapa.
Energiapuun tuet muuttavat pelkän energiapuukorjuun kannattavammaksi”, hän toteaa.
Tutkimusten mukaan, vaikka jäljelle jäävien puiden kasvu paranisi, alentavat harvennukset energiapuun ja ainespuun tuotosta.
Harvennuksesta saatava hakkuutulo ja tulevan
päätehakkuun korjuukustannusten pieneneminen
eivät riitä korvaamaan kokonaistuoton menetystä.
”Hoitamattoman, riukuuntuneen hieskoivikon
harventaminen ei kannata. Luonto hoitaa yleensä
alamittaiset puut pois 40–50 vuoden ikään mennessä, jolloin kannattaakin tehdä päätehakkuu”,
Niemistö sanoo.
TUKKIPUUN KASVATTAMINEN
ONNISTUU HARVOIN
Hieskoivikon kasvattaminen tukkipuuksi on aika
tuskainen tie. Vaikka laatu vielä riittäisi, on hieskoivun järeytyminen selvästi rauduskoivua
hitaampaan. Tukkipuun kasvattaminen onnistuu
todella harvoin.
Niemistön mukaan hieskoivun kasvattamisesta tukkipuuksi ei kannata juuri haaveilla Raahe–Kajaani -linjan pohjoispuolella.
Myös tämän linjan eteläpuolella hieskoivu järeytyy tukkipuuksi vain parhaimmilla kasvupaikoilla.
Kivennäismailla se tarkoittaa mustikkatyyppiä ja
sitä parempia maita ja turvemailla ruohoturvekankaita ja sitä parempia kasvupaikkoja.
”Kaikki on kiinni siitä, järeytyvätkö puut ja
tuleeko niistä suoria. Vähäravinteisilla mailla oli
se sitten kangas- tai turvemaa, ei kannata edes
yrittää tukkipuun kasvatusta, eikä pohjoisessa
Suomessa”, Niemistö korostaa.
Päätös tukkipuuksi kasvattamisesta voisi
Niemistön mukaan tehdä 12–13-metrin pituudessa. Silloin näkee jo ovatko puut hyvälaatuisia
vai ei. Ensiharvennus olisi siten tässä pituudessa.
Sen jälkeen tarvittaessa toinen harvennus 45–50
vuoden iässä ja päätehakkuu 60 tai viimeistään
70 vuoden iässä.
KUUSIKKONA YLI KAKSI KERTAA
PAREMPI EUROTUOTTO
Hieskoivu tuottaa lähes kaikissa olosuhteissa
muita puulajeja huonommin. Vain pahoin veden
vaivaamilla, ravinteikkailla mailla hieskoivu voi
Niemistön mukaan olla joskus paras tai jopa
ainoa vaihtoehto.
Sekapuustonakin havupuumetsikön tuotos
laskee, jos seassa on hieskoivua. Joskaan
Niemistön mukaan ei ole riittäviä tutkimustuloksia
siitä, miten monta runkoa hehtaarilla arvokkaampia puulajeja pitäisi olla, jotta ei kannattaisi enää
noudattaa hieskoivikon kasvatusreseptejä.
Viljavilla turvemailla hieskoivu häviää
Niemistön mukaan tuotoksessa kuuselle PohjoisPohjanmaalla ja Etelä-Lapissa yhden kuution verran vuodessa hehtaaria kohti. Eli kun hieskoivikon tuotos kiertoajan kuluessa on 3 m3/hehtaari/
vuosi, on se kuusella vastaavasti 4 m3/ha/vuosi.
Silloin 50 vuoden kiertoajalla hieskoivua kasvattava häviää 50 kuutiolla havupuun kasvattajaan
verrattuna. Tuottoero pysyy samana etelään päin
mentäessä, esimerkiksi Pirkanmaalla hieskoivun
tuotos kiertoajan kuluessa on 4 m3/ha/vuosi ja
kuusen keskimäärin 5 m3/ha/vuosi.
”Euroissa mitattuna ero korostuu, sillä pitää
muistaa, että kuusella yli puolet tuotoksesta on
tukkia, kun hieskoivikossa sitä ei ole lainkaan.
Tuotoksen arvossa mitattuna hieskoivun tuotos
on 50–60 euroa hehtaaria kohti vuodessa, kun se
kuusella on yli kaksinkertainen eli 130–150 euroa
hehtaaria kohti vuodessa”, Niemistö painottaa.
HIESKOIVIKKO VERHOPUUSTONA
Hieskoivikon harventamista voivat Niemistön
mukaan puoltaa kuusialikasvos tai maisemalliset
syyt, vaikka hieskoivun kasvun ja tuotoksen takia
harvennushakkuuta tai taimikonharvennusta ei
kannata tehdä.
”Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa ovat viimeiset viisi vuotta olleet pahoja hallavuosia. Jos
hieskoivikon alla on kuusen taimikko, kannattaa
hiestä kasvattaa niin pitkään, että hallanvaara on
ohi kuusikon ollessa 5–6-metristä”, hän sanoo.
Niemistön ohjeen mukaan verhopuuston
tulee aluksi olla tiheä, noin 2500 runkoa hehtaarilla. Harventamaton tiheikkö heikentää kuitenkin kuusten kuntoa. Jos hieskoivikko on taimikkovaiheessa hoidettu, otetaan ensiharvennuksessa
hieskoivuista reilu puolet pois. Reilun 1000 rungon hieskoivikko antaa riittävän suojan, mutta ei
hidasta kuusen kasvua. Hieskoivuverhopuustoa ei
kannata harventaa liikaa, sillä sen oksat paksuuntuvat ja levenevät tilaa saadessaan, jolloin puiden korjaaminen vaikeutuu ja aiheuttaa kuusille
vaurioita.
”Päätökset tehdään aina kuusen ehdoilla. Jos
ei ole hallanvaaraa ja alla on hyvä kuusikko, kannattaa hieskoivut hakata pois vaikka ranteenpaksuisena”, Niemistö neuvoo.
Kuusi tuottaa euroja
yli kaksinkertaisesti
hieskoivuun
verrattuna.
KokkolaKajaaniYlitornio
-kolmion
koivikot ovat
95-prosenttisesti hieskoivikoita.
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 31
31
22.5.2015 7.13
Ensiharvennus antaa jo puukauppatuloa.
Kun latvat tarvitsevat kasvutilaa, toteuta puukauppa ja harvennus 3-5 vuoden kuluessa.
3–5 v
Metsänhoidon aikaikkunat
- eli paljonko metsänomistajalla on
aikaa toteuttaa eri metsänhoitovaiheissa olevia toimenpiteitä tilallaan.
1–2 v
Varhaisperkaus on parasta mitä uuden
metsän eteen voi tehdä. Raivaustyön
tekemiseen on aikaa 1-2 vuotta, sillä taimet
kasvat nopeasti yli metrin mittaisiksi.
tsä
eMe
1v
Heinäntorjuntaa istutustaimikossa ei
voi pitkään miettiä. Jo yhdessä vuodessa
taimet voivat tukehtua, jos maapohjassa
on ravinteita ja ytyä.
32
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 32
22.5.2015 7.13
Viljelytöiden aloituksessa ei pidä viivytellä.
Tartu toimeen 1-2 vuoden kuluessa hakkuista.
1–2 v
t
10 v
.
Uudistushakkuun ajoitusta voit miettiä jopa
10 vuotta terveen metsän osalta, omien
tarpeidesi pohjalta. Sen sijaan sairas metsä on
uudistettava heti. Aika on rahaa metsässäkin!
2–5 v
Taimikonhoidon toteutusta voi harkita
2-5 vuotta, mutta aloita viimeistään, kun
taimet ovat noin 5-metrisiä.
5–10 v
Toinen harvennushakkuu on jo isoa metsää.
Väljennyshakkuun aikaikkuna on 5-10 vuotta,
sen jälkeen tulee jo kasvutappiota.
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 33
33
22.5.2015 7.13
Ristikko
Vastaajan nimi _________________________________________________________________________
Lähiosoite_____________________________________________________________________________
Postinumero ja -toimipaikka______________________________________________________________
Puhelinnumero_________________________________________________________________________
34
Lähetä oheinen ristikko tai sen kopio täytettynä
31.7.2015 mennessä osoitteella:
Stora Enso Oyj
Metsäkonttori, PL 20, 70101 KUOPIO
Kuoreen tunnus ”Terve Metsä Ristikko”
tai värillisten ruutujen avainsanat sähköpostitse:
[email protected]
Huom! vain ristikkovastaukset!
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 34
22.5.2015 7.13
Palvelukortti
Hyvä lukija
Jos vakituinen osoitteesi muuttuu, muuttoilmoituksen tekeminen postiin tai maistraattiin
riittää. Halutessasi voit ilmoittaa muuttuneet yhteystietosi tai vaihtaa lehden saajan nimen
sekä lähettää yhteydenottopyynnön tällä palvelukortilla.
Saman ilmoittamisen voi tehdä myös sähköpostitse [email protected] -osoitteeseen. Ilmoita sähköpostissa myös entiset nimi- ja osoitetiedot.
Muistathan, että muuttuneet tietosi voit ilmoittaa myös eMetsä® palvelun kautta.
Osoitteen muutos, koskee kaikkia Stora Enson postituksia
erun lehden tilauksen
P
Tilaan veloituksetta toimitettavan Terve Metsä -lehden
Ottakaa minuun yhteyttä puukauppa- tai metsäasioissa
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Stora Enso Oyj
Metsäkonttori
VASTAUSLÄHETYS
Tunnus 5005565
Info: TM
00003 VASTAUSLÄHETYS
Nimi _____________________________________________________________________________________________
Lähiosoite/uusi osoite______________________________________________________________________________
Postinumero ja -toimipaikka_________________________________________________________________________
Puhelinnumero____________________________________________________________________________________
Sähköpostiosoite __________________________________________________________________________________
Metsäni sijaintikunta _______________________________________________________________________________
Edellisen ristikon ratkaisu
ja palkinnot
Oikein vastanneiden kesken arvomme kolme Helena-Talon
neljän kappaleen metsämukisettiä.
Ristikon oikea ratkaisu julkaistaan kesäkuun numerossa.
Ristikon voi ratkoa ja lähettää myös sähköisesti
www.sanaristikot.net -osoitteessa.
Maaliskuun ristikon
palkinnot on arvottu.
Onni suosi seuraavia
oikein vastanneita:
Ritva Forss, Porvoo
Jaana Tiililä, Pälkäne
Tapani Himola, Kemi.
TerveMetsä
Terve_Metsa215_01-36.indd 35
35
22.5.2015 7.13
Tähtiasiakkaana
saat aina enemmän
Tähtiasiakas on Stora Enson asiakasohjelma metsänomistajille. Mukaan pääset
jo ensimmäisellä puukaupalla. eMetsä-verkkopalvelu on maksuton Tähtiasiakkaan
etuus, jolla hoidat monia metsäasioitasi yhdellä istumalla.
HeLppo
kÄyTTööNoTTo
•
•
•
•
•
meTsÄsuuNNITeLma
Maksuton Stora Enson Tähtiasiakkaille
Tarvitset vain internet-yhteyden ja sähköpostiosoitteen
Tilaa tunnukset netistä
www.storaensometsa.fi/tilaa-emetsa-tunnukset
Tai soita asiakaspalveluumme 02046 47999
Nopea tietokanava oman metsätilan asioihin
ja metsäasiantuntijaasi
reaaLIajassa
•
•
•
•
•
Ajantasainen metsäsuunnitelma
Kartat ja metsikkökuviot
Vuosittainen puustolaskenta
Toimenpide-ehdotukset
Sähköinen ostoskori ja yhteydenpito
eMetsä
omaT
meTsÄveroTus
puukauppaNI
•
•
•
•
•
•
Toteutumatiedot
Mittaustodistukset
Korjuuaika
Työmaakartat
Metsäkone- ja kuljetusyrittäjätiedot
Arkisto
yHdeLTÄ IsTumaLTa
•
•
•
TÄHTITILI
meTsÄraHoILLesI
•
•
•
Tilitiedot
Nostot tililtäsi
Jatkosopimukset
•
•
Verokirjanpito
Veroilmoitukset verkossa
Suoraan järjestelmästä valmiiksi
täytetyt 2C-verolomake ja kausiverolomake
Arvonlisäveroilmoitus
Stora Ensolta saamasi puukauppatulot ja metsänhoitomenot suoraan
järjestelmästä
Tähtiasiakkuus tuo vaivattomuutta ja ammattitaitoa oman metsän hoitamiseen.
Tutustu eMetsä-palveluun ja tilaa tunnukset osoitteesta www.storaensometsa.fi
tai kysy lisää numerosta 02046 47999 (arkisin 8–16).
Terve_Metsa215_01-36.indd 36
22.5.2015 7.13