ESTEETTÖMYYSASIAMIES KARSII KYNNYKSIÄ

Teksti MARIANNE MÄKITALO
Kuvat SUVI ELO, MIKKO NIKKINEN, JOHANNES TERVO
ESTEETTÖMYYSASIAMIES
KARSII
KYNNYKSIÄ
Esteettömyys ei ole vain rakennuksen eteen lisätty ramppi. Esteettömyysasiamiehen
tehtävänä on poistaa esimerkiksi liikkumiseen ja näkemiseen liittyviä esteitä, mutta
yhtä tärkeää on asenteisiin vaikuttaminen. Työtä olisi paljonkin, mutta Suomessa on
vain seitsemän kunnallista esteettömyysasiamiestä.
S
Vaasan vammais- ja esteettömyysasiamies Tiina Mäki huomauttaa, että hissien toteutuksessa on taloyhtiön hallituksella ja isännöitsijällä aina suuri rooli.
12 • 2/2015 AVAIN
uomessa on tällä hetkellä reilu 300 kuntaa, mutta kunnallisia esteettömyysasiamiehiä vain seitsemän. Näistä seitsemästäkin vain Turussa ja Espoossa asiamiehen
työ on päätoiminen. Helsingissä esteettömyystyöstä vastaa Helsinki kaikille -hankkeen projektijohtaja, Tampereella ja Vaasassa on yhdistetty vammais- ja esteettömyysasiamiehen tehtävät ja Laitilassa ja Lappeenrannassa työ hoidetaan osa-aikaisesti.
Esteettömyysasiamiehen tehtävää ei ole laissa säädetty. Valtakunnallinen vammaisneuvosto VANE onkin ottanut aiheeseen kantaa tekemällä aloitteen valtakunnallisesta esteettömyysasiamiehen virasta. Aloite
ei ole mennyt läpi.
− Useissa kunnissa vammaisneuvostot ovat ne, jotka ottavat kantaa esteettömyyteen. Kunnat ovat eri-
arvoisessa asemassa, mikäli vammaisneuvosto on jo
lähtökohtaisesti heikko ja toimii pienillä voimavaroilla, VANEN pääsihteeri Sari Loijas toteaa.
Suomen Kuntaliiton mukaan on perusteltua, että
vastuu on jaettu kunnissa eri hallintokuntien kesken.
Kuntien on myös kyettävä määrittelemään esteettömyyteen liittyvät tehtävät eri hallintokunnille.
− On hyvä, että kunnallisia esteettömyysasiamiehen virkoja on perustettu. Toisaalta on myös hyvä,
ettei työ henkilöidy vain yhteen ihmiseen vaan vastuu
on edelleen myös eri hallintokunnilla, jotka toimivat
yhteistyössä esimerkiksi vammaisneuvoston kanssa,
vammaispalveluista vastaava erityisasiantuntija Pirjo
Poikonen Suomen Kuntaliitosta sanoo.
Kunnallisten esteettömyysasiamiesten tehtävänä
on edistää rakennetun ympäristön ja palveluiden es-
2/2015 AVAIN • 13
kuttamista. Hyvä esimerkki on Turun Linna, jossa
vanhaan ja suojeltuun rakennukseen on vihdoin saatu esteetön sisäänkäynti.
Mäki mainitsee yhdeksi onnistuneeksi työksi Vaasan hissityöryhmän saavutuksen. Viime vuonna kaupunki toteutti 15 hissiä vanhoihin esteellisiin kolmikerroksisiin kerrostaloihin.
− Kaupunginvaltuuston hallintotaloon yritettiin
vuosikymmeniä hissiä. Nyt vanha rakennus sai hissin ja pyörätuolilla kulkevat valtuutetut pääsevät kokouksiin esteettä.
Toinen onnistunut esimerkki Vaasassa on Mäen
mukaan kaupunginhallituksen päätösten tiedottaminen myös viittoen.
− Ja museot ovat ottaneet ohjelmakseen kulttuuria
kaikille -periaatteen, joten on hienoa huomata, että
asenteet ovat muuttumassa.
Solasvuo kertoo olevansa Turussa myös vammaisneuvoston vakiojäsen.
− Erillistä budjettia minulla ei tälle työlle ole. Yksi
tavoitteistani on asennekasvatus. Esteettömyys ei saa
olla jotakin erikoista, vaan ratkaisuja tehdessä lopputuloksen pitää olla jo lähtökohtaisesti sellainen, että
se toimii kaikille. Esimerkiksi rakentamisessa esteettömyys pitää ottaa hyvin huomioon jo suunnitteluvaiheessa.
Asenteet esteettömyysasioita kohtaan ovat Solasvuon mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana
muuttuneet positiivisempaan suuntaan. Hän muistuttaa, että saavutettavuuden hankaluus ei koske vain
vammaisia.
− Väestö ikääntyy nopeasti. Jokainen ihminen on
noin 40 prosenttia elämästään esteellinen. Esimerkik-
Turussa vastuuna myös lähikunnat
Turun seudun esteettömyysasiamiehellä Jaana Solasvuolla on vastuullaan Turun lisäksi myös seitsemän muun kunnan esteettömyysasiat. Solasvuo kertoo, että eniten palautetta tulee linja-autoliikenteestä.
teetöntä saavutettavuutta. Kohde on esteetön, kun se
on saavutettavissa jokaiselle, huolimatta liikkumis- tai
toimintakyvyn rajoitteista.
Kunnallinen esteettömyysasiamies tekee yhteistyötä kaupungin eri hallintokuntien kanssa ja toimii linkkinä kunnan ja eri ryhmien välillä kuten vammaisjärjestöjen, rakennuttajien, suunnittelijoiden, eri oppilaitosten ja muiden kuntien kanssa. Lisäksi esteettömyysasiamies tuottaa ja jakaa tietoa esteettömyydestä ja on
tiiviisti mukana kunnan vammais- ja vanhusneuvostoissa esteettömyyteen liittyvissä asioissa.
Vaasassa lisättiin vanhoihin taloihin hissejä
− Esteettömyys ei ole vain rakennuksen eteen lisätty
ramppi, sanoo Vaasan vammais- ja esteettömyysasiamies Tiina Mäki.
− Esteettömyys on laaja käsite, joka sisältää muun
muassa ymmärtämistä, näkemistä ja eri aistit huomi-
14 • 2/2015 AVAIN
oivaa toimintaa, jolla pyritään siihen, että kaikki voivat
elää yhdenvertaisina.
Mäen mukaan esteettömyyden luominen vaatii paljon erityisosaamista. Yksi väylä on kunnan vammaispoliittisen ohjelman päivittäminen ja ohjelman toteutumisen seuraaminen.
− Ohjelmalla jaetaan vastuuta eri toimijoille kuntasuunnitelmasta lähtien eli varmistetaan se, että esteettömyys tulee huomioiduksi jo kaavoituksessa, korjauskohteissa tai julkisessa liikenteessä.
Mäki kertoo olevansa mukana viikoittain rakennusvalvonnan lausuntoryhmässä ja tekevänsä yhteistyötä
eri järjestöjen ja viranomaisten kuten palo- tai museoviranomaisten kanssa.
− Rakennuksiin tehtävät muutokset vaativat lupia
ja välillä voi tulla törmäyksiäkin. Joskus kyse voi olla
siitä, että muutos on kyllä mahdollista, mutta halu sen
tekemiseen puuttuu. Silloin työni on asenteisiin vai-
Turun seudun esteettömyysasiamies Jaana Solasvuo
on ollut nykyisessä työssään noin vuoden. Turku teki
pari vuotta sitten sopimuksen lähikuntiensa kanssa
ja esteettömyysasiamiehen toimialue laajeni. Turun
lisäksi mukana ovat Lieto, Masku, Naantali, Paimio,
Raisio, Rusko ja Sauvo.
” Väestö ikääntyy nopeasti.
Jokainen ihminen on noin
40 prosenttia elämästään
esteellinen. ”
Jaana
Solasvuo
2/2015 AVAIN • 15
si lastenvaunuilla ei pääse joka paikkaan.
Jälkeenpäin korjaaminen vaikeaa ja kallista
rajoitteisille mahdollisuuden omatoimiseen liikkumiseen ja uintiin.
Solasvuo kertoo, että linja-autoliikenteestä tulee
runsaasti palautetta. Vaikka suuri osa linja-autoista on
jo matalalattiabusseja, esteettömiä linja-autopysäkkejä
on Turussa vain muutama.
− Investoinnit ovat kalliita. Yhden pysäkin hinta on
noin 100 000 euroa, koska työ vaatii paljon käsityötä.
Muutoksia tehdään vähitellen.
Solasvuo kannustaa ihmisiä aktiivisuuteen, jotta muutoksia saadaan aikaiseksi. Turussa palautetta ja korjaustoiveita voi lähettää helposti paikalla.fi -nettipalvelulla.
− Palaute on yksi väylä vaikuttaa. Investointipäätökset arvioidaan kunnissa kiireellisyysluokituksen
mukaan.
Jaana Solasvuo kertoo työhönsä kuuluvan muun muassa valistustyötä ja kouluttamista sekä yhteistyötä eri
virkamiesten ja rakennuttajien kanssa. Tällä hän pyrkii
siihen, että suunnitelmat, rakentaminen ja korjaukset
tehdään alusta loppuun hyvin.
− Korjaukset voivat jäädä helposti puolitiehen:
oven kynnys korjataan, mutta itse ovi jää korjaamatta,
Solasvuo kuvailee esteettömyyden heikkoja lenkkejä.
− Jälkeenpäin kohteen esteettömäksi tekeminen on
usein vaikeampaa ja myös kalliimpaa. Turussa haasteena on vanhan rakennuskannan lisäksi maaperän painuminen. Paitsi että muutostyöt voivat olla vaikeita, ne
voivat olla myös mahdottomia toteuttaa.
Yhdeksi onnistuneeksi esteettömyystyöksi Solasvuo haluaa nostaa Turusta Ekvallan uimarannan, jos- Lappeenranta teki esteettömyyskartoituksen
sa esteettömyyden suunnittelu ja toteutus ovat hänen Lappeenrannan vammaisneuvostossa huomattiin jo
mukaansa onnistuneet hyvin. Ranta tarjoaa liikunta- vuosia sitten, että esteettömyysasiat nousevat aina ja
Lappeenrannan esteettömyysasiamies Mauri
Backman toivoo, että taustalla näkyvästä uudesta kaupunginteatterista tulee esteetön.
16 • 2/2015 AVAIN
uudelleen puheenaiheeksi. Kunta haki asialle ratkaisua perustamalla osa-aikaisen esteettömyysasiamiehen viran kahdeksan vuotta sitten. Virkaa hoitaa nyt
suunnitteluinsinööri Mauri Backman oman toimensa ohella. Samalla hän on teknisen toimen edustajana
sekä vammais- että vanhusneuvostossa.
− Vastuualueeseeni kuuluvat ainoastaan katujen,
yleisten alueiden ja aukioiden esteettömyyttä koskevat asiat. Rakennusten ulko- ja sisätilojen sekä tonttien ja pihojen esteettömyyden valvonta kuuluu rakennusvalvonnalle, Backman selittää työnkuvaansa.
Lappeenrannassa vammaisneuvoston alaisuuteen
kuuluu kuusihenkinen esteettömyystyöryhmä. Backman on työryhmän puheenjohtaja sekä viestinviejä
kunnallisessa virkamieskoneistossa.
Backman kuvailee työtään hyvin itsenäiseksi, ja hän
on tyytyväinen työnkuvansa muutokseen.
− On hienoa huomata, että Lappeenrannassakin
on hyväksytty se, että esteettömyys on nykypäivää.
Olemme esimerkiksi kehittäneet pyöräilyn pääväyliä
ja madaltaneet reunakiviä. Olen perehtynyt esteettömyyteen enemmän kuin ehkä rivikatusuunnittelija.
Eri kuntien esteettömyysasiamiehet tekevät tiivistä yhteistyötä ja kokoontuvat säännöllisin väliajoin.
Backman pitää verkostoitumista erittäin tarpeellisena asioiden eteenpäin viemisessä.
− Koska meillä ei ole resursseja samalla tavalla kuin
vaikkapa Helsingissä, Turussa tai Tampereella, on
juuri yhteistyö suuri tuki tuomaan erilaisia näkökulmia siihen, miten tilanteita voi ja kannattaa ratkaista.
Yhdeksi saavutukseksi Backman mainitsee esteettömyystyöryhmän kautta läpi saadun esteettömyyskartoituksen. Kartoitus tehtiin vuonna 2011 Lappeenrannan kaupungin ydinkeskustassa.
− Esteettömyyssuunnitelmaan kertyi yli 30 korjauskohdetta, joista yli puolet on jo tehty. Suurin konkreettinen asia on kuitenkin se, että esteettömyys ei
ole enää kirosana. Yhdenvertaisuus kaikkien kuntalaisten kesken on nyt yhteinen ja hyväksytty tavoite,
Backman toteaa.
Vaasan vammais- ja esteettömyysasiamies
Tiina Mäki kertoo olevansa mukana viikoittain rakennusvalvonnan lausuntoryhmässä.
2/2015 AVAIN • 17