HT 3 1953 - Suomen Hammasteknikkoseura ry

10. VUOSIKERTA N:p 3
HEINÄKUU 1953
#
PENTOCRYL.
Amerikkalaisia
Veri Chrome Five-Phase
etuhampaita
ja
^
diatorisia
^ ^
_
^f^MM-mi^y^^^r
porsliinista j a plastikista
g ^
huoneen lämmössä ko^'^nuva akryllikorjaus-
Nuform ja N I C diatorisia
Nuform etuhampaita k o r j a u k s i i n
ILMAN KYVETTIÄ - ILMAN KEITTÄMISTÄ
% Englantilaisia
Crylodent läiskällisiä etuhampaita plastikista
Crylodent diatorisia plastikista
•
.Säröjen korjaukset
Vaihdamme rikotut amerikkalaiset ja englantilaiset
•
Hampaiden takaisin kiinniltämiset — ei pelkoa hammasrikoista
kuutoset täysiin.
•
Lukuisat muut hammasproteettiset
•
Korjaukset NOPEASTI 5—20 min.
Väriasteikot
ilmaiseksi.
% Kaikkia työvälineitä
Letkuja
AVAIN USEAAN RATKAISUUN HAMMASPROTETIIKASSA.
Stenssiä
Moottoreita
Kipsiä
Moottorin käsikappaieita
Massaa
työt
H a r j o j a
H e n k i l ö k o h t a i n e n asiakaspalvelu ja toimitus suoraan
varastostamme. Vertailkaa hintojamme, ehdoista
so-
vimme.
Akrylllalneita kllottain
saatavana 5 eri vttriä.
HAMMAS
OY
H e l s i n k i - Kalevankatu 3 A
Puh. 21 433
Valmistaja:
DENTAL FILLINGS LIMITED
London n. 10, England.
1
Arv. Hammasteknikot!
H a m m a s k u taa
työssä
tarvitsemassanne
muodossa
saatte valmiina m e i l t ä .
Liikkeeinme pitkäaikainen
kokemus,
nykyaikaiset varusteet ja a m m a t t i t a i toinen
henkilökunta
takaa
tuottei-
temme laadun.
si
; r, V
v,
rr r fi"
t r i »
K u l t a s e p p ä
1
'j
VVESTERBACK
Sveitsiläisiä E L E M O - r i i p p u m o o t t o r e i t a j ä l l e e n saatavissa.
Yleisvirta-kollektorimoottori,
220 v, 70 w, varustettuna
jalkavastuksella j a joustavalla akselilla.
HAMMAS VÄLINE
OY
9» » l i v » " '
m
II l i
o .« u II H u 1
i(
I I i ; M! i
'i
II.
II; r
O Y
Helsinki, E e r i k i n k a t u 7
Puh. 61 625
iVitiaii
liiuvyiiii
aöK S ö
."O.v ö i )
liuM
3
TOIMITUSKUNTA:
Päätoimitt.
OnniSalonen
.i s:
Os. Korso, Purotie 3, puh. 83 73 25, toim. 498 382
Toimitus-sihteeri E. O. Vuori
Teknillinen toimitt. Veikko Karmaa
S U O M E N H A M M A S T E K N I K K O J E N L I I T T O R.Y.
Helsinki, Mikonkatu 19 A 11. Puh. 35 305. Postisiirtotili 12690
Liiton puheenjoht. Sulo Nurto Mikonkatu 19 A 11. Puh. 35 305
Sihteeri M. Elomaa Untamontie 6 C 19. Puh. 792 035 toimeen 498 382.
Rahastonhoitaja Allan Raij Fabianinkatu 13. Puh. 29 522
F I N L A N D S
T A N D T E K N I K E R
F Ö R B U N D
R. F .
Helsingfors, Mikaelsgatan 19 A 11. Tel. 35 305. Postgiro 12690. -'.ii..i.i!,
Förbundets ordf. Sulo Nurto Mikaelsgatan 19 A 11. Tel. 35 305.
Sekr. M. Elomaa Untamovägen 6 G 19. Tel. 792 035 tj. tel. 498 382. rio^-i/n-yKassör Allan Raij Fabiansgatan 13. Tel. 29 522
\-
LUMIN-
A V U S T U S K A S S A
i
\
Helsinki, Untamontie 6 C 19. Postisiirtotili 16787
Puheenjoht. M. Elomaa Untamontie 6 G 19. Puh. 792 035 toimeen 498 382.
Sihteeri E . O. Vuori Päivärinnank. 5b 35. Puh. toimeen 27 211.
Avustuskassanhoitaja 1. Vaarala Kristianink. 2 G. Puh. 69 988 toimeen
69 475.
nampaiiie
o n t u n n u s o m a i s t a LUMIN-SÄVY. Se antaa
k e i n o v a l o s s a k i n
lämpimän
punertavan
värisävyn,
joka vastakohtana
tavallisille
tekohampaille on juuri e l ä v i e n h a m p a i d e n t u n n u s m e r k k i .
j
Myyjä:
V
. Valmistaja: VITA ZAHNFABRIK, S.ACKINGEN. J
^JA0B
Puh. 65 757, 52 356 (myynti)
4
i
Oy. H a m m a s - j a S a i r a s t a r v i k e Ab.
WHm
Huom.
V V
fii
69 665
Unioninkatu 24 - Helsinki
(korjaamo) 64 726 (kassa) 37 669 (johtaja)
Sisäl
lys
Tutkimus jacket-kruunun ominaisuuksista
6
Hallituksen tuolilta
16
Nestekaasu
18
Oppisopimus
20
SHL ry:n tiedoiluksia
Henkilötietoja
n„i>
, . , , , . „ . , , . . . , „j>V 21—22
23—24
Liikkeen aukioloaika 1.6.—31.8. klo 9—16, paitsi lauantaisin klo 9—13
5
Tutkimus jacket-kruunun
ominaisuuksista
Dr.med.dent. H . Conod, Lugano,
(jatkoa)
Y 1 ä y k k ö s e t.
Vaikuttavat voimat ovat suunnaltaan j o k o kohtisuoria, vaakasuoria t a i vinoja, vaihtaen alituisesti suuntaansa. Jos k u i t e n k i n puremisen
aikana syntyy syljen kostuttaminen ruoka-aineiden v ä l i t y k s e l l ä l i u k kautta, n i i n n ä m ä voimat j o u t u v a t puristuksessa kohtisuoraan niitä,
pintoja vastaan, j o i t t e n vaikutuksen alaisena ne ovat. (Kuva 6) T u t k i m m e t ä s s ä ennen kaikkea k o h t i s u o r i a v o i m i a . Vinosti vaikuttavat
voimat tulevat kysymykseen v a i n muutamissa erikoistapauksissa;
kuten esim. hampaiden pureminen. Seuraavassa huomaamme k u i n k a
v o i m m e v ä l t t ä ä k o h t i s u o r i e n v o i m i e n vaikutuksia.
T u t k i m m e johdonmukaisesti pisteisiin 1, 2, 3, 4, 5 kohdistuvaa puremisen vaikutusta kuvassa 7.
Otetaan t u t k i t t a v a k s i k r u u n u n k ä r j e s s ä oleva p o s l i i n i n m u r t u m a
(kuva 8). Kohtaan a v a i k u t t a v a n v o i m a n alaisena t ä m ä m u r t u m a k o h t a
k i e p p u u o k o h d a n y m p ä r i . Kuvitelkaamme, e t t ä me k i i n n i t ä m m e t ä m ä n m u r t u m a n t ä h ä n asentoon. M e i d ä n on se silloin kuvannollisesti
p ö n k i t e t t ä v ä labiaalisivulta j ä y k ä l l ä p a r r u l l a j a k y t k e t t ä v ä palatinaalisivulta vantilla. K o h t a a n a vaikuttava v o i m a s y n n y t t ä ä labiaalisivulla
puristavia vaikutuksia j a palatinaalisivulla vetovaikutuksia.
Otetaan t u t k i t t a v a k s i vipuvarret a—o, b—o j a c—o. Mitä pienemp i a—o on, sitä v ä h e m m ä n on vaikutteita b:hen j a c:hen. Jos taasen
sijoitamme k o h d a n o l ä h e m m ä k s i b : t ä , n i i n puristusvaikutus b:ssä k o hoaa j a vetovaikutus c:ssä pienenee. .Jos paksunnamme posliinia vetoalueella, n i i n saatamme sen t o i m i m a a n parhaimmissa olosuhteissa.
if>7 lev(iUir;i'
'.inuU7
nuHnisAlo Iit,
itllttim-lnxbiii!
(10fli(>t[i;'r.t
'.'mu 7
r.'i7:t:Ii!i:if,'.
liuiiiiA
c
'i.iiiiii 'i;..:.
• äl-f.i.UT
['ernonyilifi:;!
'ot
i.Ao\ ,fir.(t(h;,j
,1 ;.
iitiPfftfdlioni ii>liy<| I.Ä'
•iditl
KHiUiAit
- irntti ! i |
"ftOR>tlo
. Y 6 P t ci
i i
Kuva 6.
.Syljen kostultanial ruoka-aineet muodostavat aniagonislien väliin liukkaan tyynyn, joka poi.siaa meikein Jäydeiiisesti sivullepäin
yaikiiltavat ponnlstciul. iiampaat. jolka suorittavat puremisen, ovat ennen kaikkea niiden pintaa vastaan kohlisuorasti vaikuttavien
voimien alaisia.
6
Kuva 7.
Tulkittavien
kohtien
numerointi.
;.i>]i;4li)
)
.111
riiJtiq
f.mfirjf
!iiup;>llo
fiifiiil<o()
.
7
^
f ^
1- »•
(
Kuva 8.
A<>\.
m:t>n''A'-A,
,ml
. u .
umio/y
I
im
iifim
>ii;(ji-r
\ A\M\
no
fiu/i7ii!);f;idtd
y iUifi
A
Kruunun kärkeä verrataan esineeseen, joka on sijoitettu kartion kärjeile kieppumaan o kohdan ympäri. Labiaaiisivu on puristavan voiman b' vaikutuksen alainen
ja paiatinaaiisivu vetovoiman c'alainen. Pienentäen vipua a—o vähenevät voimat
b":ssä ja c":ssä. Pienentäen vipua b—o suurenee puristus b"':ssä ja veto c"":ssä
pienenee.
M e i d ä n on siis sijoitettava hampaan t a p i n k ä r k i m a h d o l l i s i m m a n
l ä h e l l e Inclsllvlen sivulinjaa labiaallsestl.
iiti?on»i «irovitl/^ A .A
Puristusvaikutus, j o k a syntyy labiaalipilolella, s i i r t y y massassa
seuraten labiaalisivun kaarevuutta aivan k u i n sillan kaaressa tai m u nan kuoressa. T ä m ä n puristusvoiman poistavat 2 allamainittua t a p i n
ominaisuutta:
W,M<ixA\m\\\ 8ih <p
TIUOI . « U d p ä n iyti,*Vianiii$?
7
1) Labiaalisivun k o k o pituuden p i n t a k i i n n e .
2) T a p i n o l k a p ä ä .
M y ö h e m m i n p u h u m m e siitä kappaleitten tarttumisesta toisiinsa
(pintakiinne), j o n k a sementti s y n n y t t ä ä . Nyt t u t k i m m e erillisiä posliini
lohkoja aivan k u i n ne eivät olisi sementoitu, vaan sijoitettu vapaina
(irrallisina) t a p i n pinnalle k a i k k i i n suuntiin.
•
taltalla hampaan t a p i n reunaan syntyneen t e r ä v ä n k ä r j e n (kuva 10 C),
j o l l o i n o l k a p ä ä tulee k o u r u n muotoiseksi j a posliini pysyy h y v i n paikoillaan i l m a n t e r ä v ä ä k u l m a a (kuva 10 D). On varottava poistamasta
tapin reunan t e r ä v ä ä k ä r k e ä l i i k a a , ettei p y ö r i s t e t t y osa t o i m i samoin
k u i n kalteva pinta j a t ä l l ö i n aiheuta p o s l i i n i n s i i r t y m i s t ä u l o s p ä i n
(kuva to E j .
VV/
•"N
-UiMtyiq fiiil/:
« l r n i r / i j i | i ^ i<»}ti!v(djiji?fi' uKfei
.«L—'I K|, O — d
k
rv-
Ä
...
S'
Kuva 9.
Olkapää suorassa kulmassa (A) poistaa täydeiiisesli labiaaiisivuile vaikuttavat voimat. Tylpässä kulmassa oleva olkapää (B) aiheuttaa horisonttaalisen olkapään
suuntaisen komponentin (osatekijän), joka vaikuttaa vahingollisesti muodostamalla
murtumat c ja d (C). Teräväkuimainen olkapää olisi erittäin suotuisa tasapainon
kannalta (D).
/
-
.'^m.-...
V
V
Jos o l k a p ä ä on kohtisuoraan labiaalisivua vastaan, n i i n se poistaa
k o k o n a a n posliinia p i t k i n tulevan v o i m a n (kuva 9 A ) .
Jos o l k a p ä ä muodostaa labiaalisivun kanssa t y l p ä n k u l m a n , j o k a
o n a u k i u l o s p ä i n , on m e i l l ä kalteva pinta, j o k a p y r k i i i r r o i t t a m a a n
labiaalisivun k r u u n u s t a (kuva 9 B). I r r o i t t a m i s v o i m a vaikuttaa labiaalisivun juuriosassa, sillä on harvinaista, e t t ä k o k o labiaaiisivu irtautuu, koska k r u u n u on usein v ä h ä n paksumpi incisiivien sivulinjassa
k u i n kaulassa. Joskus m u r t u u ainoastaan t e r ä v ä k u l m a o l k a p ä ä l l ä ,
m u t t a pahempi on joskus sattuva p u o l i k u u n muotoinen m u r t u m a , j o n
ka h a m m a s l ä ä k ä r i t h y v i n t i e t ä v ä t (kuva 9 C, c).
Jos o l k a p ä ä t e h d ä ä n kaltevaksi s i s ä ä n p ä i n , n i i n saamme tasapainon kannalta suotuisamman aseman. T ä l l ö i n m e i l l ä on y k s i k o m p o nentti, joka on suunnattu tappia vastaan, m u t t a s i s ä k u l m a n valmistamisessa on suuria t e k n i l l i s i ä vaikeuksia (kuva 9 D).
A. A. Steigerin suositteleman m e n e t e l m ä n m u k a a n voidaan valmistaa erinomainen o l k a p ä ä . H ä n k i i n n i t t ä ä t a p i n y m p ä r i l l e t e r ä s r e n k a a n
j a sovittaa sen lujasti paikoilleen (kuva 10 A). Sitten j y r s i i p ä ä s t ä p y ö ristetyn sylinterin muotoisen freesarin avulla hampaan y l f y m p ä r i
s ä ä n n ö l l i s e n kaulan, j o n k a leveys on 0,8 m m (kuva 10 B). H ä n poistaa
8
Kuva 10.
lt>-J?iinBiliKl
(.
A.
B.
C.
D.
E.
.Steigerin menetelmä.
Teräsrengas sovitettu hampaan tapin päätie,
a = teräsrengas,
b = pyöreäpäinen fissuurapora,
e = hampaan tappi.
, ,
Terävän kärjen poisto taltalla.
Edullisin olkapään lopullinen muoto.
Taitaiia liikaa poistettu vaaraiiinen muoto.
ifii.'ii;>i;ti:n'i 14 hu']:i<\'
iii-i
.i
; 1 r r i l / u 1,'/ fii;i;ii!no'.'.'; vutminA
j. •
\r.nn;r-
T u t k i m m e n y t n i i t ä olosuhteita, joissa posliini t o i m i i kuvassa 7
kohdat 2 ja 3. Jos t e h d ä ä n leikkaus A — B (kuva 11) n i i n todetaan, e t t ä
keskiosa t o i m i i paineen alaisena, m i k ä on k u i t e n k i n suotuisa. Mutta
k r u u n u muodostaa kaksi i l m a n vahvistusta olevaa siipeä, j o t k a aiheuttavat vetovaikutuksia keskialueella (kuva t t d).
Vähentääksemme
n ä i t ä vetovaikutuksia t ä y t y y p i e n e n t ä ä i l m a n tukea olevaa osaa tekem ä l l ä hampaan tappi n i i n l e v e ä k s i k u i n mahdollista (kuva H b ) j a
k o h o t t a m a l l a p o s l i i n i n k e s t o k y k y ä t ä l l ä alueella. Sen vuoksi t e h d ä ä n
posliini paksummaksi u u r t a m a l l a h i u k a n t a p i n palatinaalisivua (kuva
1 1 b ) . Tappia ei saa k u i t e n k a a n u u r t a a l i i k a a , sillä t a p p i i n m u o d o s t u u
k u l m a t , j o t k a h e i k e n t ä v ä t hampaan palatinaalipuolen sivupienoja (harjanteita), m i t k ä ovat n i i n t ä r k e i t ä y l ä i n k i s i i v i e n kestokyvylle (kuva
11 e). On t a r k o i n v ä l t e t t ä v ä antamasta tapille t ä y d e l l i s t ä sylinterimuotoa (kuva 11 e). Tukea vailla olevat hampaan sivuosat ja sivupienat
Palatinaalinen segmentti.
A. Tappi on väliemmän uurrettu kuin kruunu. Paineen irroittava vaikutus, i; .;
B. Tappi ja kruunu yhdensuuntaiset. Segmentti tasapainossa.
'.!!'"'"'
C. Tappi enemmän uurrettu kuin kruunu. Paine ankkuroi kruunun paikoilleen.
.llliUl»*^Ajl>'lli
Kuva 11.
••
.....
Incisiivien poikkileikkaus A—B.
b = oikea rakenneima. Posliini hiukan paksumpi paiatinaalisesti kuin labiaalisesti.
Tappi leveä ja uurrettu,
c = tappi liiaksi uurrettu. Sivupienoja heikentävä vaikutus.
,
,
d = mykevä tappi. Vedon vaikutus kapeaksi jääneellä alueella.
'
'' '
(Vrt. kuvaa 23!)
e = sylinterin muotoinen tappi. Pyörimisliike ja kampeamisen vaikutus.
saavat k r u u n u n p y ö r i m ä ä n s y l i n t e r i n y m p ä r i j a e p ä t a s a i s u u d e t k a m peavat k r u u n u a j a s ä r k e v ä t sen.
Tarkastelkaamme n y t samaa m u r t u m a a kuvassa 7 kohdat 2 ja 3
t e k e m ä l l ä h a l k i l e i k k a u s . K r u u n u irtaantuu, jos tappi on v ä h e m m ä n
u u r r e t t u k u i n hammas (kuva 12 A ) . Tasapaino säilyy, jos tapin j a hampaan muoto ovat yhdensuuntaiset palatinaalipuolella (kuva 12 B).
K r u u n u a n k k u r o i t u u paikoilleen purennan aikana, jos tappi o n enemm ä n u u r r e t t u k u i n hammas (kuva 12 C).
u i m «jfq»;! iicaqmiiiil «tjKru
E d e l l ä olevasta kahdesta e s i t t e l y s t ä k ä y i l m i , e t l ä y l ä i n c i s i i v i e n
t a p i n palatinaalipuolen on oltava u u r r e t t u ei ainoastaan transversaali(poikittais-), vaan m y ö s v e r t i k a a l i - (pystysuorassa) suunnassa, j o l l o i n
keskikohdassa muodostuu heikonlainen p u o l i k u u n muotoinen painuma.
Palatinaalinen o l k a p ä ä ei ole y h t ä t ä r k e ä k u i n labiaalinen, koska
sen ei tarvitse k e s t ä ä y h t ä suuria paineita j a k u l m a , j o n k a se muodos10
-nfjlG igilif!
no ijllioifi/ö
lii. löi iMk^
-uA)
(1 itO
rA
I .
!;![-.!oMi! '
-itia; • ' " " I .
Poikkileikkaus ienpoimun tasossa.
A — B . Hiukan uurrettu. Posliini muodostaa vastustuskykyisen vyön.
Iiii
KÖi
ifAr.iii
iiiiii/'i')!>-t
,
A'—B'. Liikaa uurrettu. Posliini muodostaa sangen hauraat kielekkeet.
taa t a p i n p i n n a n kanssa, ei ole y h t ä m e r k i t y k s e l l i n e n . Cervikaalialueella p o s l i i n i muodostaa hampaan y m p ä r i l l e e r ä ä n l a i s e n v y ö n , j o n k a
palatinaalinen osa on vetovaikutusten alainen (kuva 13 A — B ) . Jos
hampaiden v ä l i - i k e n e n p u o l i k u u t on l i i a k s i u u r r e t t u , muodostaa
p a l a t i n a a l i o l k a p ä ä eristetyn kielekkeen, j o l l a on v ä h e m m ä n vastustusk y k y ä k u i n vyöllä (kuva 13 A ' — B , ) .
/ ! \
Seuratkaamme t ä m ä n v y ö n t u t k i m i s t a t e k e m ä l l ä h a l k i l e i k k a u s
A — B k r u u n u n sivuun t a p i n viereen (kuva 14). Huomaamme, e t t ä o l k a p ä ä , jos se seuraa i e n p o i m u n klassillista linjaa, muodostaa l a b i a a l i puolelle kaltevan pinnan, j o k a ei kykene vastustamaan paineen ja
p y ö r i m i s e n vaikutuksia. K a i k k i vaikutukset s i i r t y v ä t s i l l o i n palatinaalikielekkeeseen j a l a b i a a l i o l k a p ä ä h ä n . Sivuilla olevat p u o l i k u u t ovat
e r ä s j a c k e t - k r u u n u n h e i k o i m p i a kohtia. Mitä sy^vempi p u o l i k u u on,
sitä vaarallisempi se on.
- ,;7..,.i ,
11
t-l
LI liVi.
Kuva 14.
„.;,1,.n-„iK/
l.T.iBT
Sagittaalitasossa (nuolitasossa) suoritettu leikkaus. Paljon uurrettu puolikuu muodostaa palatinaalisivulle eristetyn kielekkeen. Kalteva olkapää vastustaa Iiuonosti
paineen vaikutuksia pilkutetussa suunnassa ja paineen vaikutukset siirtyvät
labiaaliolkapäähän.
otettava h u o m i o o n , että hamniasluu on k o k o o n p u r i s t u v a i n e n . Norsunluu on paljon elastisenipi k u i n posliini. T a p p i voi kevyesti vastata
j o i t k i n v e r r a n m ä ä r ä t t y ä kovaa painetta (kuva 16) j a l i i k a y l i j ä ä m ä
s i i r t y y l a b i a a l i o l k a p ä ä h ä n . L u k u i s a t e p ä o n n i s t u m i s e t ovat selvästi j o h tuneet t ä s t ä kokoonpuristumisominaisuudesta j a t ä s s ä n ä e m m e u u d e n
syyn alleviivata sitä, e t t ä l a b i a a l i o l k a p ä ä on t e h t ä v ä e r i t t ä i n h u o l e l l i sesti.
K r u u n u on vielä m ä ä r ä t t y j e n v o i m a k k a i d e n irtaantitmisvaikutusten
alainen purtaessa k i i n n i takertuvia ruoka-aineita, k u t e n k a r a m e l l e j ä .
L i i a n k a r t i o m a i n e n tappi ei kykene p i t ä m ä ä n k u o r i k k o a a n . T a p i n
mesiaali- j a distaalisivut on hiottava k e s k e n ä ä n n i i n yhdensuuntaisiksi
k u i n mahdollista j a p a l a t i n a a l i o l k a p ä ä koverrettava samansuuntaiseksi
labiaalisen kanssa (kuva 17).
On m i t ä suurimmassa m ä ä r i n v ä l t e t t ä v ä , ettei o l k a p ä ä tulisi alemmaksi k u i n h a m p a i t t e n v ä l i - i k e n e n anatominen linja. T ä s s ä meillä o n
e d e s s ä m m e alue, j o k a on useimmiten kupera (pullea) (kuva 15) j a
asettaaksemme o l k a p ä ä n alemmaksi s ä i l y t t ä m ä l l ä sen k o o n sellaisena,
olemme pakotetut uhraamaan hampaasta paljon lateraalipuolella ( k u va 15 B), j o l l o i n tappi on t e h t ä v ä kapeaksi vastoin aikaisempia vaatimuksia (kuva 1 1 b ) . Jos o l k a p ä ä p i t ä ä asettaa alas, on parempi olla
v ä l i t t ä m ä t t ä sen suuruudesta ja t e h d ä se erikoisen kapeaksi tai j ä t t ä ä
kokonaan pois tällä alueella (kuva 15 C).
Olemme e s i t t ä n e e t periaatteessa alusta alkaen, e t t ä hampaan tappi
t o i m i i samoin k u i n v i o i t t u m a t o n hammas. K ä v t ä n n ö s s ä o n k u i t e n k i n
y.
f,
V
.9Ol0<Mtfclö.
.n|
.J«l«(iV !
niollc
Kuva 16.
Kuva 17.
Tapin kokoonpuristuminen kovan paineen alla ja vaikutuksen siirtyminen
labiaaliolkapäähän.
Tapin mesiaali- ja distaalisivujen yhdensuuntainen hionta ja olkapään oikea muoto.
-k:. -
Y V... \
-t
Kuva 15.
Halkileikkaus frontaalitasossa. B osoiltaa tapin melkoisen heikentymisen, jöka on
johtunut siitä, että säännöllinen tappi kulkee kiilteen reunan alapuolella hapaitten
välisessä osassa. C:ssä vastustuskykyinen tappi. Olkapää on asetettu yhtä alas kuin
B:ssä, mutta on kapeampi kuin labiaali- ja palatinaalisivuilla.
12
H a m p a i d e n pureskelemisen aikana j o u t u v a t vastakkaiset hampaat
toistensa kanssa kosketukseen i l m a n tehokasta l i u k k a u t t a . I r r o i t t a m i s vaikutukset ovat n i i n suuret, että joskus n ä h d ä ä n terveiden hampaiden
k i i l t e e n antavan p e r ä ä n . M e i d ä n on p e l ä t t ä v ä hampaiden pureskelemista, koska olemme tietoisia siitä, e t t ä posliini on h e r k e m p i k u i n
k i i l l e (kuva 1). K u i n k a v ä l t ä m m e t ä m ä n vaaran?
Hammasta sovitettaessa vastahampaaseen m e i d ä n o n erotettava levossa olevan a r t i k u l a a t i o n facetit, vastaten keskipiirentaa, j a t o i m i v a n
13
a r t i k u l a a t i o n facetit, j o t k a tulevat toistensa kanssa kosketukseen vain
leukojen liikkuessa. Jacket-kruunussa levossa olevat p i n n a t ovat tavallisesti hampaan t a p i n tukemina, k u n taas s u u r i osa toiminnassa olevia pintoja on i l m a n tukea (kuva 18).
raJiiJiiiiiiuiifiio/ijsii/i-i ifiqnoViJi»') i{l<<nt hj-tuiil
II. iMDjiI i i t i , . i i 1 ) i i / i . i i i )i mv,iiGquiiloilj;uitli;,l utt-j . i i l L iiiuyiivolli; uyv
V
'
• ,
Myt'
I ii iivilBiijfiui iiloiv iH> i j i i u i J i i i
n'>J«i;Jij>l(i: / ^ i u i u t m i u l i i
ouiJ^iJvutTJiliil i u f i i i J u<i7i')«l-!uiii noniBli
.iipjlloffuniijl riatDyl .fdian
l A i'i iqqul (laiiiiunoit I
i i i i p i T n u G o j l i l h o u d ui
' ' l m» }u/i<äilt;i;l^ib 4
iiiiLiGhiiJiJgn j h i l / fTiiii f.
innilBiBq t{ t5J?ilIoh
.is3i->(!ii;liiiJU<iUG(ii. .
•,i\iA\
lyAunÄ
lociiiii.nii,:
llu i tpa
tÄ'Ul'jl/;. riGGifiiui
llUljJiJiillUUlG «1,
. CA i A litjtfO kiiii'
< i!lii;7uiutjä iriit
vieyinrAjuAntftiikid
( I B ; u l l jciiij/fpi, ,iymy>r
,tiUUo y.tJi, unlivi-l ej. . . i .
Vahva, m u o v a u t u u helposti
m a l l i n m u k a a n j a pysyy
kiinteänä suunlämmössä —
• •';v('L4 •'"xTAvt Ijl,Ash kaaviolevyt (vaaleanpunaiset) o n saatavissa
12 kpl:een laatikoissa
,
ylä- j a alaleukaa var\
ten tai sekoitettuna,
s e k ä 100 kpl:een
laatikoissa y l ä ja muistakaa
tai alaleukaa
myöskin
—
varten,
i
on olemassa A S H muovailuvahaa
j o k a on omiaan helpoittamaan
työtänne.
./!!(<> i';iir:fl fici:s'f.ii.>
'
* ^ " " » ä ,
Y
K™,s.
'
\
/
" " " "
A—B. (Vaakasuora viivoitus). Keskipurentaa vastaava lepoartikulaatioalue.
B—C. (Pystysuora viivoitus). Toiminnassa oleva artikulaatioalue, jolloin posliini
on tapin tukema.
C—D. (Vino viivoitus). Toiminnassa oleva artikulaatio. Posliini toimii ilman tukea.
Artikulaatio on poistettava tällä alueelta.
.otouiH r.gJ
^
.
, ^
.iniricKqiijtloilmiidiii
K r u u n u n on ehdottomasti oltava a r t i k u l o i t u tarkasti lepoasentoon
A — B , v ä l t t ä ä k s e m m e sen s i i r t y m i s t ä hammaskaaressa. Se on m y ö s
a r t i k u l o i t a v a huolellisesti toiminnassa oleviin p i n t o i h i n , j o t k a ovat
paineen alaisia (kuva 18 B—C), ts. lingiiaalisivun siihen o.saan, joka on
hampaan tappia vastaan, j a v ä l i i n o n j ä t e t t ä v ä pieni rako. Vahvistaen
niitä alueita, j o t k a ovat tukea vailla, tulemme vaaralliseen kosketukseen hampaiden puremisen aikana antagonistien kanssa, v ä h e n t ä m ä t t ä
hampaan purentatehokkuutta.
(li:/Uit(ui iq .(jiiJilJi!
14
(Jatkuu)
liiij; r .
.((.
f i.tludiil
i;II»;'f:J
AMALGAMATED D E N T A L T U O T E
Amalgamated Dental Trade Distributors Ltd. London W. 1.
Yksinmyyjä Suomessa
OY
D E N T A L D E P O T
A B , Helsinki
15
Hallituksen tuolilta
y
Yhteistoimintaan,
T ä l l ä kerralla aloitan palstan tosiaankin kehoituksella yhteistoimintaan. M e n e s t y ä k s e e n ja p y s t y ä k s e e n hoitamaan asiansa i t s e n ä i s e s t i
ja a m m a t t i k u n n a n vaatimusten mukaisesti me tosiaankin tarvitsemme
sitä. Olipa k y s y m y k s e s s ä m i k ä a m m a t t i k u n t a tahansa, jokaisella siihen kuuluvalla on samat p y r k i m y k s e t m ä ä r ä t ä ja hoitaa itse omat
asiansa ja alaansa koskevat kysymykset. E m m e suinkaan halua olla
sellaisia, e t t ä k ä d e t ristissä odotamme j a katsomme, mahtaisiko j o k u
toinen r y h m ä hoitaa m e i d ä n asiamme ja m y ö s k i n m e i d ä n parastamme
katsoen. Sopii sanoa, jos j ä t ä m m e asiamme toisten hoidettavaksi:
»Oma suu on l ä h e m p ä n ä k u i n k o n t i n suu!» Jos n ä i n on, on se osoituksena siitä, että i t s e l t ä m m e p u u t t u u s e l k ä r a n k a omien asioittemme
hoitamiseen. Nyt on korkea aika h e r ä t ä jokaisen valvomaan omia
asioita ja antamaan tukensa tarvittaessa.
T ä t ä n u k k u m i s t a h y v ä k s i k ä y t t ä e n on eräillä p a i k k a k u n n i l l a alettu
s y ö d ä m e i d ä n l e i p ä ä m m e siten, että h a m m a s l ä ä k ä r i t ovat perustaneet
hammaslaboratorioita. T ä m ä on luonnollisestikin aiheuttanut l i i t o n
taholta vastareaktion. L i i t t o vetosi a m m a t t i k u n t a a n , j o k a k i i t e t t ä v ä l l ä
tavalla asettui asian taakse huomauttaen siinä piilevän vaaran. Asioiden ja mielipiteiden selville saamiseksi suoritti allekirjoittanut muuta
mia ns. valistusmatkoja tilannetta selostamalla. M e r k i l l e pantavaa oli,
että k e s k i n ä i n e n yhteistoiminta o l i melko v ä h ä i s t ä . Yhteistoiminnan
puute o n k i n aikaansaanut m e l k e i n p ä eripuraisuutta ammattiveljien
keskuudessa. K u n sellaista ilmenee, sitä on helppo k ä y t t ä ä h y ö d y k s i
a m m a t t i k u n t a a m m e vastaan. T ä s s ä t u l e m m e k i n asian y d i n k o h t a a n .
16
K a i k k i n a i n e n kahnaus ja m a h d o l l i n e n erimielisyys on saatava ehdottomasti selvitetyksi j a poistetuksi. K e s k i n ä i s i l l ä neuvotteluilla j a kosketuksella asia on helposti selvitettävissä. T ä h ä n m e i d ä n on jokaisen
p y r i t t ä v ä ja k u n h a n m e i l l ä on v ä h ä n k i n r y h t i ä ja tarmoa, saamme varmasti j o t a k i n aikaan. Onneksi on t ä l l a i s i a tapauksia v ä h ä n , m u t t a väh ä i n e n k i n m ä ä r ä on saatava selvitetyksi.
M a t k a n i aikana t ä h d e n s i n erikoisesti yhteistoiminnan t ä r k e y t t ä j a
siitä koituvaa h y ö t y ä silloin, k u n j o u d u m m e taistelemaan a m m a t t i k u n t a m m e menestyksen puolesta omia etuja valveessamme.
Todella m i e l l y t t ä v ä ä o l i tavata ammattitovereita eri p u o l i l l a maata
j a keskustella h e i d ä n kanssaan ammattiasioista s e k ä m y ö s j ä r j e s t ä ä
asioita parhaalla mahdollisella tavalla n e u v o t t e l u t i e t ä sopimuksiin selvissä tapauksissa. K e s k i n ä i n e n luottamus s e k ä luottamus tulevaisuuteen o l i h y v ä , v a i k k a se toisinaan t u n t u i k i n m e l k o p i m e ä l t ä .
Viimeinen k i e r t o k i r j e , j o k a asiasta l ä h e t e t t i i n , o l i monella taholla
silmiä aukaiseva ja siihen o l i k i n s y y t ä k i i n n i t t ä ä vakavaa h u o m i o t a .
V a i k k a — l ö y t y i p ä a m m a t t i k u n t a m m e keskuudessakin j o k u n e n vastustaja ja toisin ajatteleva. Tosin vain j o k u harva y k s i l ö .
Rauta on taottava kuumana, s i l l o i n se mj-ös tuottaa tuloksia. N i i n
o l i t ä s s ä k i n asiassa. Toivottavasti j o k a i n e n y m m ä r t ä ä asian ja osaa l u kea ajatukseni m y ö s r i v i e n välistä.
L o p u k s i e s i t ä n vielä m i t ä p a r h a i m m a t kiitokseni niille, j o t k a osoittivat m i t ä erinomaisinta y s t ä v ä l l i s y y t t ä niillä p a i k k a k u n n i l l a , j o i l l a k ä v i n valistusmatkani aikana. Nimet j ä ä k ö ö t mainitsematta, m u t t a k e t ä
se koskee, se tuntekoon omakseen. T o i v o n vielä, e t t ä neuvottelutilaisuuksissa osoitettu h y v ä y h t e i s y m m ä r r y s j a t k u i s i edelleen j a jos y h teisesti kiinnostavia asioita tulevaisuudessakin i l m a a n t u u , on paras ratkaisu asialle se, e t t ä siitä m y ö s yhteisesti keskustellaan ja p ä ä t e t ä ä n .
Samalla säilyy k e s k i n ä i n e n kosketus j a kanssa k ä y m i n e n ammattivelj i e n välillä, sillä puhaltakaamme k a i k k i samaan hiileen!
^
Sihteeri.
K ä y k ä ä aina, k u n tilaisuutta s u i n k i n on, l i i t o n ja sen jaostojen
kokouksissa, n i i n e t t ä jatkuvasti olette tietoinen asiain kulusta j a
päätöksistä.
mA G J I I O nHajlGq fdiv rfd
-mA lii jslli
ASU
Nestekaasu on varmaan h y v i n k i n monelle h a m m a s t e k n i l l i s e l l ä alalla toimivalle t u t t u n i m i . V a r s i n k i n maaseudulla toimivat ovat ottaneet
sen usealla p a i k k a k u n n a l l a k ä y t ä n t ö ö n . T ä n ä s y k s y n ä p i d e t t ä v i l l ä t ä y dennyskursseilla j a p ä t e v y y s k o k e i s s a k ä y t e t ä ä n nestekaasua, koska
talossa, jossa kokeet j a kurssit n y t p i d e t ä ä n , ei ole kaasua. Niille, j o t k a
nestekaasua eivät ole k ä y t t ä n e e t j a j o t k a sitä eivät tunne, on heti a l k u u n sanottava, ettei sitä p i d ä p e l ä s t y ä . Sen k ä y t t ö on helpompaa
k u i n tavallisen j a asetyleenikaasun. N ä i n ennen kurssien ja kokeiden
alkua o n k i n s y y t ä sanoa m u u t a m a sana ko. kaasusta ja sen k ä y t t ö mahdollisuuksista hammastekniikassa.
M o n i e h k ä ajattelee, m i k s i t ä t ä kaasua n i m i t e t ä ä n nestekaasuksi.
Todellisuudessa se s ä i l i ö s s ä ä n ollessaan on nestettä, m u t t a i l m a n kanssa kosketuksiin joutuessaan se kaasuuntuu ja m u u t t u u t ä y s i n hajuttomaksi ja v ä r i t t ö m ä k s i kaasuksi. K o r k e a m m a n paineen alaisena kaasu
pysyy n e s t e e n ä , jollaisena se m y ö s k i n pannaan k ä y t t ö s ä i l i ö i h i n .
Kaasun k e m i a l l i n e n kaava on C3H8 + C4H10. Sitä saadaan raakaöljystä, j o n k a puhdistamisesta j ä ä n y t t ä j ä t e a i n e t t a puheena oleva kaasu on. Se tunnetaan m y ö s n i m i l l ä p r o p a n i C3H8 j a b u t a n i C4H10. N ä m ä aineet sekoitettuina suhteessa 1:1 on j u u r i Suomessa k ä y t e t t y nestekaasu. Se on t ä y s i n vaaratonta. Siinä ei ole m i t ä ä n hajua eikä se ole
vaarallista hengitykselle, k u t e n tavallinen j a asetyleenikaasu. Kaasuun
on k u i t e n k i n sekoitettu hajuainetta sen vuoksi, e t t ä mahdolliset p u t k i vuodot j a -viat olisivat hajun perusteella h e l p o m m i n havaittavissa.
Nestekaasun l ä m p ö a r v o on n . 6 kertaa k u u m e m p i k u i n tavallisen kaasun j a se vaatii runsaasti ilmaa, j o t a se siis ottaa m y ö s ilmasta. Se
palaa täydellisesti sinisellä liekillä k e h i t t ä m ä t t ä ollenkaan nokea. Sen
palaminen on m y ö s t ä y s i n ä ä n e t ö n t ä j a samanlaista k u i n tavallisen
kaasunkin. T ä s s ä m u u t a m a sana itse nestekaasusta.
Seuraavassa koskettelen sen k ä y t t ö ä l ä h i n n ä h a m m a s t e k n i l l i s i ä laboratorioita s i l m ä l l ä p i t ä e n . Sen k ä y t t ö ä varten on saatavissa m i t ä e r i laisimpia v ä l i n e i t ä . Bunsen-Iamppuja on useita eri k o k o j a 1-piippuisesta 6-piippuiseen. Valusylinterien kuumentamista varten on kaasulamppuja useita eri k o k o j a ja vielä erinomaisen k ä t e v ä kaasupistooli
erilaisine suukappaleineen. Metallia juotettaessa tai sulatettaessa e i
tarvita paljetta e i k ä kompressoria l i s ä i l m a n saamiseksi. Muutettaessa
J a t k u u sivulla 20.
18
y
k ä y t t ä v ä t nestekaasua l a b o r a t o r i o t y ö s s ä ,
missä iqm >
vaaditaan nopeata kuumentamista j a k o r k e i t a
l ä m p ö a r v o j a . Kompressorcita eikä palkeita tarvita.
L ä h e m p i ä tietoja antaa
OY N E S T E K A A S U
AB F L Y T G A S
Helsinki, B u l e v a r d i 6
Puh. 63 888
" '
' ' •'
19.
NESTEKAASU . . .
(Jatkoa sivulta 18)
s ä i l i ö ö n korkeapaineventtiili voidaan k u u m u u s k e h i t t ä ä aina 1400 asteeseen e i k ä e n e m p ä ä j u u r i tarvitakaan. K ä y t ä n n ö s s ä t ä m ä osoittaa,
e t t ä nestekaasun k ä y t t ö on huomattavasti helpompaa ja k ä t e v ä m p ä ä
tavalliseen kaasuun verrattuna j a ennenkaikkea sen k ä y t t ö on p e r i n
yksinkertaista. Asiaan tutustuessani olen todennut, e t t ä nestekaasun
y h t e y d e s s ä voidaan k ä y t t ä ä runsaasti erilaisia v ä l i n e i t ä . Kaasujohtoja
vailla oleva laboratorio tulee loistavasti toimeen nestekaasun avulla ja
s i t ä voi m y ö s k ä y t t ä ä taloudessa ja valaistuksessa samalla tavoin k u i n
tavallistakin kaasua.
iAM 4
-,- 7..,4
Kursseja ja kokeita varten on Nestekaasu Oy y s t ä v ä l l i s e s t i luovuttanut lainaksi k a i k k i hammastekniikassa tarvittavat v ä l i n e e t . Kaasu on
ainoastaan ostettava. T ä m ä o n k i n suuri apu joutuessamme j ä r j e s t ä m ä ä n tällä k e r r a l l a kurssit sellaisessa talossa, jossa ei ole kaasujohtoja. Ja k u t e n j o m a i n i t s i n , nestekaasun k ä y t t ö laboratorioissa on t ä y sin vaaratonta i l m a n m i n k ä ä n l a i s t a r ä j ä h d y s v a a r a a . Säiliöiden kuljetus
ja k ä s i t t e l y on m y ö s helppoa. Mikäli kaasuputkistoa tarvitaan, on sen
asennus helppoa j a se voidaan helposti sijoittaa tarpeen v a a t i m i i n paikkoihin.
I
L o p u k s i todettakoon, e t t ä nestekaasu ratkaisee loistavasti hammasl a b o r a t o r i o i d e n kaasutarpeen j o k a suhteessa ja jokaisella p a i k k a k u n nalla.
-
,
.
S. H. L. ry:n liedoiluksia
Tiedoituksla oppilaille.
•
T ä y d e n
f. 1 i 7 . . . - J . . .f nit\'"''y
;t'»*t|tiij
n y s k u r s s i t :
T ä t e n tiedoitetaan k a i k i l l e haramasteknikkoalalla t y ö s k e n t e l e v i l l e
oppilaille, että Helsingin k a u p u n g i n .Ammattikoululla A l p p i k a t u 1 (I
linjan kulma) toimeenpannaan syyskuun 7—19 p ä i v i n ä 195.3 t ä y d e n nyskurssit hammasteknikkoalan oppilaille, j o t k a ovat olleet alalla 2
vuotta L l l e ja 3 vuotta tai silä k a u e m m i n I L l l e kurssille. H a k u a i k a
p ä ä t t y y 8. 8. 195.3.
- M K / h T v nf ;iM.>-rIl.rd.,v i 7 , . i . t > ! v , p .
Hakemukset, joita tulee seurata papintodistus tai sivilirekistoriote,
j ä l j e n n ö s viimeisestä koulutodistuksesla, ilmoitus n y k y i s e s t ä t o i m i paikasta sekä todistukset k u i n k a kauan on o l l u t alalla, on osoitettava:
h a m m a s t e k n i k k o K. J. Laine, H ä m e e n t i e 34 B 39, H e l s i n k i . H y v ä k s y tyille l ä h e l e t ä ä n k i r j a l l i n e n ilmoitus ja kurssiohjelma ennen kurssin
alkua. Kurssimaksut ovat Llfä 1.000:— ja I L l t a 1.500:—. Metalliaineena tullaan k ä y t t ä m ä ä n hopeaa ja sitä jaetaan oppilasta kohden
määrätty määrä.
. t ö O l .V .lU G.aquuHbH
mnpAAhiÄAy
T o i m e k s i saanut
filmijBlucii;):
Kurssien j ä r j e s t e l y t o i m i k u n t a .
M . Elomaa.
•
U
Oppisopimus
Oppisopimuslaissa, j o k a on o l l u t voimassa useita vuosia, on m a i n i t t u m y ö s k i n h a m m a s t e k n i k o n oppilaat. T ä m ä t a r k o i t t a a sitä, e t t ä
h a m m a s t e k n i k o n oppilaiden on m y ö s t e h t ä v ä oppisopimus. Puutteellisten olosuhteiden takia ei asiaa ole v o i t u kirjaimellisesti t ä h ä n menn e s s ä hoitaa. Nyt on kauppa- ja t e o l l i s u u s m i n i s t e r i ö saanut v a l m i i k s i
erikoisen kirjasen,, j o k a on samalla alan opiskeluopas ja sisältää ohj e l m a n , j o n k a m u k a a n opetuksen tulee tapahtua. T ä m ä e d e l l y t t ä ä sitä,
e t t ä oppilaiden on t e h t ä v ä oppisopimus p ä ä s t ä k s e e n laillisiksi oppi-
laiksi. Asian k ä y t ä n n ö l l i n e n j ä r j e s t e l y on k ä y n n i s s ä j a se vie o m a n a i kansa
1 i j V i m i l i p i T i K p j i ) (i[ii'. Jmuiij-i--i.(.4.1 n i i i j i i i i s n . i i H i
imir.l.^iiiiiu
Paikalliset oppilaslautakunnat ovat elimiä, j o t k a tulevat huolehtimaan oppisopimuslain noudattamisesta. L a u t a k u n n i l l e annetaan m i n i s t e r i ö n taholta tarkemmat ohjeet. Myös H a m m a s t e k n i k k o j e n L i i t o n
taholta annetaan aikanaan s e k ä oppilaille e t t ä l a b o r a t o r i o n omistaj i l l e selvät ohjeet ja neuvot sen j ä l k e e n , k u n oppilaslautakunnat ovat
asiasta tietoisia.
T ä n ä vuonna j ä r j e s t e t t ä v ä t t ä y d e n n y s k u r s s i t ja p ä t e v y y s k o k e e t
ovat viimeiset. Sen j ä l k e e n niille p ä ä s e v ä t ainoastaan ne oppilaat, j o t ka ovat tehneet laissa s ä ä d e t y n oppisopimuksen. T ä m ä on oppilaiden
syytä ottaa h u o m i o o n .
,
» ' • K ' WM-. K.. .7 .1 J
20
/c,(..f,.r!
, ,,
,
A—J—7---.-r-w—r—TT-:
Jil. Elomaa.
— -
21
P ä t e v y y s k o k e e t :
**
',
f
TT
O
L ä ä k i n t ö l i a l l i l u s on m ä ä r ä n n y t toimeenpantavaksi p ä t e v y y s k o k e e t
hammasteknikon oppilaille syyskuun 21—27 p ä i v i e n aikana. Kokeet
p i d e t ä ä n Helsingin k a u p u n g i n A m m a t t i k o u l u l l a A l p p i k a t u 1 (1 l i n j a n
k u l m a ) . N ä i h i n kokeisiin haluavien on elokuun 8 p ä i v ä ä n 1953 mennessä l ä h e t e t t ä v ä hakemuksensa os. hammasteknikko Mauno Elomaa,
K ä p y l ä , Untamontie 6 C 19. Mukaan on liitettävä p a p i n k i r j a tai s i v i l i rekisteriote, todistukset tai j ä l j e n n ö k s e t niiltä kursseilta j o i h i n on osallistunut. Kurssimaksu on 3.500:— j a siihen sisältyy m m . metallina
k ä y t e t t y hopea.
Huomautamme, e t t ä harjoitusajan tulee olla v ä h i n t ä ä n 4 vuotta
(48 k k ) , asevelvollisuus j a s o t a v ä e s s ä oloaikaa ei oteta huomioon sekä
iän v ä h i n t ä i n 20 vuotta. Valituksi tulleille ilmoitetaan h y v i s s ä ajoin
h y v ä k s y m i s e s t ä , tarvittavista t y ö v ä l i n e i s t ä ja aineista s e k ä kokeiden
tarkemmasta alkamisajasta.
H a k i j a n t a r k k a postiosoite on m y ö s k i n e s i i n n y t t ä v ä hakupapereissa.
Kokelaiden on syytä ennen k o k e i s i i n tuloaan harjoitella hopean
k ä s i t t e l y ä , ettei tapahtuisi y l l ä t y k s i ä .
Helsingissä 21. 7. 1953.
;
,
. •)
1 iOliiU.uiiiii-GUlHM.i!
tiilli
Johtaja Antero Hellemaa vietti 5 0 - v u o t i s s y n t y m ä p ä i v ä ä n s ä 20 p n ä
k e s ä k u u t a . Oulussa s y n t y n e e n ä h ä n k ä v i O u l u n Lyseota j a sai p ä ä s t ö t o d i s t u k s e n Suomen Liikemiesten Kauppaopistosta
v. 1925. V. 1927
h ä n perusti H e l s i n k i i n hammastarvikeliikkeen ensin omalla n i m e l l ä ä n ,
mutta V . 1934 Hammas Oy:ksi muutettuna.
Johtaja Hellemaa on h y v i n huomattavalla lavalla tukenut hammasteknikkokuntaa
järjestämällä
iniu. erinäisiä
valistustilaisuuksia
ja
opintomatkoja. Monista ansioistaan Suomen H a m m a s t e k n i k k o j e n L i i t -
V
to valitsi h ä n e t v. 1943 k u n n i a j ä s e n e k s e e n . H a m m a s t e k n i k k o - l e h t i esitL ä ä k i n t ö h a l l i t u k s e n asettama hammasteknikkojen
i;!i!!!7liiii-.<.,,
1,
..,
t ä ä puolestaan parhaat
onnentoivotuksensa.
Tutkijalautakunta.
N ä m ä kurssit ja kokeet ovat viimeiset j o t k a nyt j ä r j e s t e t ä ä n . Seuraaviin p ä ä s y n ehtona on, että h a k i j a on tehnyt Kauppa- ja Teollisuusm i n i s t e r i ö n m ä ä r ä ä m ä n oppisopimuksen oppisopimuslain nojalla.
M y ö h e m m ä s s ä vaiheessa t ä s t ä tulee tarkemmat selostukset.
!f) ' ( ! n i ^ n j ? i ) T o ' ! ( a kfhr- • i t U i ä f q q o • « ! ! ! > / . • u « i ! O K ä n i
J Ä S E N M A K S U T
nv.situunti
rAM>it)
^ '
riniaan
l
'
!-
t
Suomen H a m m a s t e k n i k k o j e n L i i t t o r . y : n r i n t a m e r k k e j ä
S H L : n j ä s e n e t t ä y t t ä k ä ä velvollisuutenne liittoanne kohtaan
ja maksakaa ensi tilassa
mahdollisesti u n o h d u k s i i n j ä ä n e e t
saatavana j a t k u v a s t i rahastonhoitajalta.
^^^^
jäsenmaksunne!
22
23
Jotta S T E L L O N
palvelisi Teitä
vieläkin
paremmin
Hammasteknikko Uuno Valdemar Lahtinen
k u o l i k e s ä k u u n 9 p n ä Tampereella 56. i k ä v u o d e l l a a n .
K o u l u n k ä y n t i n s ä p ä ä t e t t y ä ä n h ä n r y h t y i hammasteknikoksi ja perusti m y i i h e m m i n hammaslahoratorion, josta vuosien kuluessa k e h i t t y i
Tampereen suurin. Toimialansa yleiseen k e h i t t ä m i s e e n h ä n osallistui
monipuolisesti k u u l u e n Suomen H a m m a s t e k n i k k o j e n L i i t t o o n ja Haminaslahoratorioiden Yhdistykseen. Viime mainitussa y h d i s t y k s e s s ä h ä n
oli j o h t o k u n n a n varapuheenjohtaja ja sen p e r u s t a j a j ä s e n . H ä n on k i r j o i t t a n u t alansa k y s y m y k s i s t ä a m m a t t i j u l k a i s u i h i n .
Nuorena h ä n k u u l u i aktiivisena j ä s e n e n ä Tampereen Voimistelijoih i n ollen sen p e r u s t a j a j ä s e n sekä p i t k ä t ajat seuran johtokunnassa.
H ä n k u u l u i aikoinaan m y ö s S V U L : n Tampereen p i i r i n j o h t o k u n t a a n
ja t o i m i m m . sen varapuheenjohtajana.
>/(• - c »
Suomen Hammasteknikkojen L i i t t o muistelee kaipauksella p i t k ä aikaista j ä s e n t ä ä n ja h y v ä ä a m m a t t i m i e s t ä .
niK)
'irfiihfi(j.'!Uii:\<-
. . . käyttäkää STELLON
välineitä j o t k a on kehitetty the
Amalgamated Dental
T ä l l ä aukeamalla
Company'n
näemme STELLON
teknillisellä
sekoitusastian, STEL-
osastolla
L O N kyvetin ja
m i s s ä itse
S T E L L O N kyvetti-
STELLON
hyygelin.
protesi a i n e k i n
valmistetaan.
>\aU.
Hammasteknikko Hugo Holm
AMALGAMATED D E N T A L T U O T E
H ä n o l i syntynyt 14. 3. 1888 ja k u o l i 17. 7. 1953 p i t k ä n ja vaikean taud i n sairastettuaan.
H ä n l i o i t i monet vuodet iierustamaan.sa ja omistamaansa laboratoriota Helsingissä ja k u u l u i Suomen Haniiuasleknikkojen L i i t o n vanh i m p i i n j ä s e n i i n . L i i t t o muistelee kuimioituksella alan uutteraa työntekijää.
24
Amalgamated Dental Trade
Distributors Limited. London W. 1.
Yksinmyyjä Suomessa: O Y
D E N T A L D E P O T
AB,
Helsinki
Saapunut
Pieni erä hyväksi tunnelina
amerikkalaista
#
JUOTOSPASTAA
#
GysPn 3 p. arttikulaattoreita
#
Hohkakivijauhetta
#
Hiomakiviä
#
Poraiiteriä
#
ASHMn vahaa
#
L ä m m ö s s ä muovattavia suulusikoita
#
Hiomakoneita
OY DENTALDEPOT AB
Helsinki
- P u h . 12 601
Helsinki 1953. Kirjapaino Oy. S .4 N A