Työterveyslaitoksen lausunto koulukeskuksesta 20.5.2015

Transcription

Työterveyslaitoksen
sisäilmastokysely©
Kohde: Koulukeskus, Saarijärvi
Koulutie 4, 43100 Saarijärvi
Kyselyn ajankohta: maalis-huhtikuu 2015
Tilaaja: Saarijärven kaupunki
Lausunto AR23-2015-306158
Työterveyslaitos
Kuopio 22.5.2015
Työterveyslaitos
Sisäilmastokyselypalvelu
Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki
puh 030 474 2010, email [email protected]
Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi/sisailmastokysely
Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella
2 (12)
LAUSUNTO AR23-2015-306158
22.5.2015
Tilaaja
Saarijärven kaupunki, tuottajapalvelut, yhteyshenkilö Vesa Ronkainen
Työterveyshuoltopalvelujen tuottaja
Perusturvaliikelaitos Saarikka, yhteyshenkilö työterveyshoitaja Pirjo Viitasalo
Lausunto toimitetaan pääsääntöisesti tilaajan ilmoittamaan työterveyshuoltoon,
joka hoitaa jakelun siten, että se tulee kohteen johdon, työsuojelupäällikön ja valtuutetun sekä mahdollisen sisäilmatyöryhmän käyttöön. Kyselyn tulokset on
hyvä esitellä myös työpaikkakokouksessa, jossa työterveyshuolto kertoo kyselyn
tuloksista ja on vastaamassa mahdollisiin kyselyä koskeviin kysymyksiin.
Sisällysluettelo
1. Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely ja sen käyttö sisäilmasto-ongelmien
kartoituksessa ja arvioinnissa
2. Kyselyn toteutus ja tulokset
2.1
Kohteen ja ongelman kuvaus
2.2
Kyselyn toteutus, vertailuaineiston käyttö ja tulosten vertailtavuus
2.3
Tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ja heidän ilmoittamansa työhön
liittyvät oireet
3. Lausunto, johtopäätökset ja suositukset
Viitteet
Työterveyslaitos, sisäilmastokyselypalvelu
Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman
kirjallisen luvan perusteella
3 (12)
22.5.2015
1. Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely ja sen käyttö sisäilmastoongelmien kartoituksessa ja arvioinnissa
Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely on kehitetty ns. MM-40 kyselyn (1) pohjalta. Se
on tarkoitettu sisäilmasto-ongelmien kartoittamiseen ja arviointiin ryhmätasolla
sellaisissa kohteissa, joista on käytettävissä luotettavat vertailuaineistot. Toistaiseksi
tällaiset vertailuaineistot on julkaistu toimistotyötä (2) ja terveydenhuollon työtä (3)
vastaavista työympäristöstä.
Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyllä kartoitetaan tilojen käyttäjien kokemia
työympäristöhaittoja ja työhön liittyviä oireita kyselyä edeltäneen kolmen kuukauden
ajalta. Koska eräät taustamuuttujat (sukupuolijakauma, tupakointi, astmaatikkojen ja
allergikkojen osuus vastaajista sekä työssä koettu stressi ja psykososiaalinen
kuormitus) voivat vaikuttaa käyttäjien kokemukseen sisäilmasto-ongelmasta tai sen
ratkaisukeinoihin (4, 5), kyselyssä kartoitetaan myös näitä taustamuuttujia ja ne
huomioidaan tulosten tulkinnassa. Kyselyssä kerättävää tietoa käsitellään
luottamuksellisesti ja tiedot esitetään siten, ettei yksittäistä vastaajaa ole mahdollista
tunnistaa.
Vertailuaineistosta poikkeavana koettu haitta ja oireet viittaavat sisäilmastoongelmaan. Kyselyn perusteella ei kuitenkaan voi tehdä suoria johtopäätöksiä
koettujen haittojen ja oireiden aiheuttajasta, vaan ne on aina selvitettävä tarkemmin
rakennusteknisin menetelmin. Kyselyn perusteella voidaan arvioida käyttäjien
kokemaa haittaa, mutta sen perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä terveysvaarasta.
Sisäilmasto-ongelman terveydellisen merkityksen arviointi edellyttää riittävän laajaa
ja kokonaisvaltaista rakennusteknistä sisäilmastoselvitystä, sen perusteella tehtävää
altistumisolosuhteiden
arviointia,
työlääketieteellistä erityisosaamista
ja
eri
asiantuntijoiden yhteistyötä.
Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyn tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että
erilaiset työtilan sisäilmasto- ja sisäympäristötekijät, kuten
·
·
·
lämpöolojen ongelmat (veto, korkea, vaihteleva tai matala huonelämpötila)
huono sisäilman laatu (sisäilman tunkkaisuus, kuivuus, erilaiset hajut) ja
ilmanvaihdon riittämättömyys
tilojen meluisuus, heikko valaistus ja heijastukset, havaittava pöly tai lika
voivat aiheuttaa epäviihtyisyyttä ja erilaista epäspesifistä oireilua ilman, että
olosuhteisiin liittyy erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa altistumista. Koettu
haitta voi tästä huolimatta olla merkittävä.
Homeen ja maakellarin hajun syy on aina selvitettävä tarkemmin, koska haju saattaa
viitata tilojen kosteus- ja homevaurioon. Mikäli työtiloissa rakennusteknisissä
sisäilmastoselvityksissä todetaan merkittävä kosteus- ja homevaurio, sen yhteys
mahdollisiin hengitysteiden oireisiin, hengitystieinfektioihin tai astman pahenemiseen
on mahdollinen.
Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyä voidaan käyttää myös sisäilmasto-ongelmien
vuoksi tehtyjen korjaustoimenpiteiden seurantaan.
4 (12)
22.5.2015
2 Kyselyn toteutus ja tulokset
2.1 Kohteen ja ongelman kuvaus
Tutkimuksen kohteena oli Saarijärven koulukeskuksen kolme koulua; v. 1958
rakennettu Saarijärven lukio, v. 1966 rakennettu Keskuskoulu ja v. 1972 rakennettu
Herajärven koulu.
Sisäilmastokysely
tehtiin
kohteista
raportoitujen
sisäympäristöongelmien
kartoittamiseksi. Tilaajan pyynnöstä tämän kyselyn tuloksia verrataan aikaisemmin
vuonna 2011 tehdyn kyselyn tuloksiin (Työterveyslaitos Lausunto TE01-2011165884).
2.2 Kyselyn toteutus, vertailuaineiston käyttö ja tulosten vertailtavuus
Kysely toteutettiin sähköpostikyselynä maalis-huhtikuussa 2015. Tilauksen yhteydessä
sovitusti kyselystä on jätetty pois siivouksen, kiinteistönhoidon ja ravisemispalveluiden
henkilöstö, vastanneiden jako ryhmiin on toteutunut vastaajan ilmoituksen mukaisesti.
Kyselyn toteutuminen ja tilojen käyttäjiä koskevat keskeiset taustatiedot sekä vuoden
2015 että vuoden 2011 kyselystä on esitetty alla olevassa taulukossa. Ryhmissä on
tapahtunut jonkin verran muutoksia kyselyiden välillä.
TAUSTATIETOJA
Keskuskoulu
Lukio
*
Herajärven
koulu
2015 / 2011
2015 / 2011
2015 / 2011
Vastanneiden lukumäärä
> 20
26 / 28
27 /21
22 /15
Vastaus-%
> 80
76 / 90
93 / 84
81 / 83
Naisten osuus (%)
71
88 / 86
74 / 76
73 / 79
Päivittäin tupakoivia (%)
21
4/4
4/0
0 / 17
8
8 / 18
7 /5
19 / 13
10
8 / 14
8/0
14 / 20
Astma (%)
Stressi (% melko tai erittäin
paljon)
* Vertailuaineistona toimistoympäristöstä (2) kerätty tausta-aineisto, mikä edustaa
keskimääräistä toimistokohdetta ja aineistossa on mukana myös ongelmakohteita.
Tämän kyselyn tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että tavanomainen
kouluympäristö poikkeaa luonteeltaan toimistosta mm. meluisuuden, ilmanvaihdon
riittävyyden ja sisäilman laadun suhteen.
Tuloksia arvioitaessa alle 20 vastaajan ryhmässä yksittäisen vastaajan vastausten
merkitys korostuu ja tulosten yleistettävyys heikkenee. Alle 80 % vastausprosentti
heikentää tulosten edustavuutta.
Erityisesti naisten, astmaa sairastavien ja tupakoivien osuus vastaajista on
huomioitava tuloksia arvioitaessa. Nämä ryhmät ovat herkempiä ympäristötekijöille,
mikä voi osaltaan vaikuttaa tuloksiin, jos näiden ryhmien osuus vastaajista on selvästi
vertailuaineistoa suurempi (2, 3).
5 (12)
22.5.2015
Sisäilmastokyselyssä kartoitetaan myös psykososiaalisen työympäristön aiheuttamaa
kuormitusta, koska tutkimusten mukaan psyykkinen kuormitus ja työstressi voivat
lisätä tai pahentaa sisäilmaan liitettyjä oireita ja sisäilmaa koskevia valituksia
työpaikalla sekä vaikeuttaa ongelmanratkaisua (4).
Keskeiset taustamuuttujat on huomioitu kyselyn tuloksia arvioitaessa.
Tämän lausunnon on laatinut ylilääkäri Pirjo Jokela sekä erikoistuvat lääkärit Anne
Ryan-Maskulainen ja Juhana Aura Työterveyslaitoksen Kuopion aluetoimipisteestä.
2.3 Tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ja heidän ilmoittamansa
työhön liittyvät oireet
Kyselyn tuloksena on esitetty koulukohtaisesti tilojen käyttäjien kokemat
työympäristöhaitat (”haittoja joka viikko”, kuvat 1a, 1b ja 1c) ja heidän
ilmoittamansa työhön liittyvät oireet (”työhön liittyviä oireita joka viikko
viimeisten 3 kuukauden aikana”, kuvat 2a, 2b ja 2c) sekä vertailu vuonna 2011
tehdyn kyselyn tuloksiin.
Kuva 1a. Herajärven koulu, tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat
(”haittoja joka viikko”) v. 2015 (vastanneiden lukumäärä 26) ja v. 2011
(vastanneiden lukumäärä 28)
6 (12)
22.5.2015
Kuva 1b. Keskuskoulu, tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat (”haittoja
joka viikko”) v. 2015 (vastaajien lukumäärä 27) ja v. 2011 (vastaajien lukumäärä
21)
Kuva 1c. Lukio, tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat (”haittoja joka
viikko”) v. 2015 (vastaajien lukumäärä 22) ja v. 2011 (vastaajien lukumäärä 15)
7 (12)
22.5.2015
Kuva 2a. Herajärven koulu, tilojen käyttäjien ilmoittamat työhön liittyvät oireet
(”työhön liittyviä oireita joka viikko viimeisten 3 kuukauden aikana”) v. 2015
(vastaajien lukumäärä 26) ja v. 2011 (vastaajien lukumäärä 28)
Kuva 2b. Keskuskoulu, tilojen käyttäjien ilmoittamat työhön liittyvät oireet
(”työhön liittyviä oireita joka viikko viimeisten 3 kuukauden aikana”) v. 2015
(vastaajien lukumäärä 27) ja v. 2011 (vastaajien lukumäärä 21)
8 (12)
22.5.2015
Kuva 2c. Lukio, tilojen käyttäjien ilmoittamat työhön liittyvät oireet (”työhön
liittyviä oireita joka viikko viimeisten 3 kuukauden aikana”) v. 2015 (vastaajien
lukumäärä 22) ja v. 2011 (vastaajien lukumäärä 15)
3. Lausunto, johtopäätökset ja suositukset
Tässä kyselyssä kaikki ryhmät olivat suhteellisen pieniä, mutta vastaajien määrä oli
kaikissa kuitenkin yli 20, vastausprosentit olivat lähes 80 % ja ryhmiä koskevat
taustatiedot olivat pääpiirteissään vertailuaineistoa vastaavat, joten vertailua
ryhmätasolla voidaan pitää mahdollisena. Tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että
tavanomainen kouluympäristö poikkeaa luonteeltaan toimistosta mm. meluisuuden,
ilmanvaihdon riittävyyden ja sisäilman laadun suhteen.
Pelkästään sisäilmastokyselyn perusteella ei voida määrittää sisäilmasto-ongelman
syytä, mutta kysely voi antaa tietoa koetun ongelman laajuudesta ja myös viitteitä
aiheuttajasta. Kyselyn tuloksia on tarkasteltava yhdessä muiden kohteessa tehtyjen
selvitysten ja havaintojen kanssa. Rakennuksen altistumisolosuhteiden arvioinnin on
perustuttava riittäviin rakennusja taloteknisiin tutkimuksiin ja arvioinnissa tulee
käyttää sisäilmastoasiantuntijaa.
Tulosten tarkastelu on alla esitetty koulukohtaisesti:
Herajärven koulu
Tässä kyselyssä koetuista työympäristöhaitoista vertailuaineistoa enemmän
raportoitiin ainoastaan melua, jota kouluympäristössä esiintyy tavanomaisestikin
toimistoympäristöä enemmän.
9 (12)
22.5.2015
Työhön liittyvinä oireina korostuivat nenän ärsytysoireet. Jonkin verran
vertailuaineistoa enemmän raportoitiin myös silmien ja kurkun ärsytysoireita, pieni
ryhmäkoko huomioiden näitä ei kuitenkaan voida pitää selvästi tavanomaisesta
poikkeavana. Vuoden 2011 kyselyyn verrattuna sekä koetut työympäristöhaitat että
työhön liitetyt oireet olivat vähentyneet. (kuvat 1a ja 2a)
Avovastauksissa tuotiin esiin koettua sisäilmaongelmaa ja oireilua. Koettiin mm.
siivouksen tason laskeneen viime vuosina ja perusteellisen siivoamisen olevan
hankalaa koulupäivien aikana, kun paljon tavaraa lattioilla ja pöydillä. Ilman mainittiin
olevan tunkkaisempaa viikonloppujen jälkeen ja iltaisin, ilmastoinnin ollessa
pienemmällä teholla. Mainittiin myös ilmanpuhdistimien aiheuttamasta ilman
kuivumisesta ja melusta, arveltiin myös tavallisten flunssien sekä keväisten katu- tai
siitepölyjen osaltaan selittävän koettuja oireita.
Vuoden 2011 kyselyn perusteella tulosten arvioitiin viittaavan lievään sisäilmastoongelmaan. Nyt tehdyn kyselyn perusteella tilanne näyttää edellistä paremmalta, eikä
Herajärven koulussa voida todeta merkittävää sisäilmasto-ongelmaa.
Keskuskoulu
Tutkitussa kohteessa tilojen käyttäjien kokemaa työympäristöhaittaa ja heidän
ilmoittamaansa työhön liittyvää oireilua voidaan kyselyn perusteella pitää
tavanomaisesta poikkeavana ja kohteessa voidaan katsoa olevan sisäilmastoongelma.
Koettuina työympäristöhaittoina korostuivat riittämätön ilmanvaihto, tunkkainen ilma,
homeen tai maakellarin haju ja muut epämiellyttävät hajut sekä haitallisena koettu
meluisuus. Työhön liittyvinä oireina korostuivat silmien ja hengitysteiden oireet sekä
iho-oireet, myös päänsärkyä, pään tuntumista raskaalta ja väsymystä esiintyi
vertailuaineistoa enemmän. Verrattuna vuoden 2011 kyselyyn sekä koetut
työympäristöhaitat että työhön liitetyt oireet olivat selvästi lisääntyneet. (kuvat 1b ja
2b)
Avovastauksissa tuotiin esiin edellä mainittuja ilmanvaihdon epäkohtiin ja
hajuhaittoihin liittyviä ongelmia ja oireita. Muutamassa vastauksessa mainittiin
ongelmia esiintyvän erityisesti lukion puolella, jossa kyseiset vastaajat myös
työskentelevät.
Vuonna 2011 tehdyn kyselyn perusteella sisäilmaongelman aiheuttajaksi epäiltiin
mahdollisia kosteus- ja homevaurioita ja/tai riittämätöntä ilmanvaihtoa, myös
mineraalivillapölyn esiintymistä työtiloissa pidettiin mahdollisena oireiden taustalla.
Jatkotoimenpiteinä suositeltiin tarkempia rakennusteknisiä sekä ilmanvaihdon ja
lämpöolosuhteiden selvityksiä ja tarvittaessa korjauksia.
Nyt tehdyssä kyselyssä korostuivat entistä enemmän homeen tai maakellarin haju ja
muut epämiellyttävät hajut sekä tunkkainen ilma ja riittämätön ilmanvaihto. Myös
työhön litettyjä oireita koettiin selvästi enemmän.
10 (12)
22.5.2015
Lukio
Tutkitussa kohteessa tilojen käyttäjien kokemaa työympäristöhaittaa ja heidän
ilmoittamaansa työhön liittyvää oireilua voidaan kyselyn perusteella pitää
tavanomaisesta poikkeavana ja kohteessa voidaan katsoa olevan sisäilmastoongelma.
Koettuina työympäristöhaittoina korostuivat riittämätön ilmanvaihto, tunkkainen ilma,
homeen tai maakellarin haju ja muut epämiellyttävät hajut sekä liian matala
huonelämpötila. Oireina korostuivat silmien ja hengitysteiden oireet, iho-oireet,
väsymys, pään tuntuminen raskaalta, päänsärky ja keskittymisvaikeudet. Verrattuna
vuoden 2011 kyselyyn koetut työympäristöhaitat olivat osittain hieman lisääntyneet,
osittain hieman vähentyneet. Työhön liitetyt oireet olivat huomattavasti lisääntyneet
vuoden 2011 kyselyyn verrattuna.
Lukion vastanneiden ryhmässä astmaa ja allergista nuhaa sairastavien suhteellisen
suuri osuus (19 % astmaa ja 48 % allergista nuhaa) voi osaltaan lisätä kyselyssä
raportoitua haittaa ja oireilua.
Avovastauksia annettiin selvästi enemmän, kuin muissa kouluissa. Niissä tuotiin esiin
edellä mainittuja ilmanvaihdon epäkohtiin ja hajuhaittoihin liittyviä ongelmia ja oireita.
Mainittiin myös oppilaiden valittaneen hajuista. Ongelmallisina tiloina mainittiin mm.
aulatilat ja opettajainhuone. Avovastauksissa tuli esille myös huolta sisäilmastoongelmien vaikutuksesta terveyteen.
Vuonna 2011 tehdyn kyselyn luotettavuutta rajoitti pieni ryhmäkoko (15 vastannutta),
joka korostaa yksittäisen vastaajan vastauksen merkitystä ja usein lisää koettujen
haittojen ja oireiden prosenttiosuuksia. Toisaalta lausunnossa epäiltiin osan
vastanneista jättäneen merkitsemättä oireiden työhön liittyvyyden, josta voi seurata
oireiden aliraportointia. Koettujen työympäristöhaittojen todettiin viittaavan
mahdolliseeen kosteus- ja homevaurioon ja/tai riittämättömään ilmanvaihtoon.
Jatkotoimenpiteinä suositeltiin tarkempia rakennusteknisiä sekä ilmanvaihdon ja
lämpöolosuhteiden selvityksiä ja tarvittaessa korjaustoimenpiteitä.
Nyt tehdyssä kyselyssä korostuivat edelleen homeen tai maakellarin haju ja muut
epämiellyttävät hajut sekä tunkkainen ilma ja riittämätön ilmanvaihto. Työhön
liitettyjä oireita raportoitiin runsaasti.
Yhteenveto ja suositukset:
Tämän kyselyn perusteella Saarijärven koulukeskusken sisäilmasto-ongelman
jatkoselvittelyssä on syytä ottaa huomioon seuraavat havainnot:
·
Herajärven koulussa koetut haitat ja oireet olivat vähentyneet ja nyt
ainoastaan melu koettiin haittavana.
·
Keskuskoulussa ja Lukiossa koetut haitat ja oireet ovat selvästi lisääntyneet
vuoden 2011 kyselyyn nähden ja niissä voidaan todeta olevan sisäilmastoongelma. Todetun sisäilmasto-ongelman selvittelyä on syytä jatkaa rakennusja taloteknisin tutkimuksin ja tilanteen arvioinnissa tulee käyttää sisäilmastoasiantuntijaa.
·
Herajärven koulussa ja Lukiossa suosittelemme selvittämään tarkemmin
haitalllisena koetun melun lähteitä ja toimenpiteitä melutason laskemiseksi.
11 (12)
22.5.2015
·
Kyselyssä raportoitu homeen tai maakellarin haju saattaa viitata kosteus- ja
mikrobivaurioon, jonka vuoksi hajun alkuperä on syytä selvittää tarkemmin.
Mikäli työtiloissa todetaan kosteus- ja mikrobivaurioita, ne voivat aiheuttaa
lisääntyneen
astmaan
sairastumisen
riskin
ja
vaikeuttaa
tiloissa
työskentelevien astmaatikkojen ja allergikkojen oireita.
Käytettävissä ei ole tarkempaa tietoa kohteissa aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista
ja mahdollisista korjauksista. Kyselyn perusteella Keskuskoulussa ja Lukiossa on
edelleen sisäilmasto-ongelmaa ja sen koetaan lisääntyneen edelliseen kyselyyn
nähden. Kyselyn perusteella on syytä tehdä kokonaisvaltainen sisäilmastoselvitys, ellei
sellaista ole jo tehty, ja selvittää tarkemmin ilman epäpuhtauslähteet (mahdolliset
kosteus- ja mikrobivauriot, VOC-päästöt, mineraalikuitulähteet jne.), mahdolliset
rakenteiden epätiiveyskohdat sekä ilmanvaihdon toimivuus ja paineolosuhteet.
Sisäympäristöongelman selvittelyssä ja ratkaisemisessa erityistä huomiota on
kiinnitettävä myös prosessin hallintaan, viestintään ja luottamuksen rakentamiseen.
Suosittelemme seurantakyselyn toteuttamista 0,5-1 vuoden kuluttua mahdollisten
korjaustoimenpiteiden jälkeen.
Suosittelemme, että kyselyn tulokset käsitellään työpaikan sisäilmaryhmässä ja
työpaikkakokouksessa, jossa työterveyshuolto kertoo kyselyn tuloksista ja on
vastaamassa mahdollisiin kyselyä koskeviin kysymyksiin.
Työterveyslaitos voi pyydettäessä antaa lisätietoa ja auttaa mahdollisten sisäilmastoongelmien syytekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa.
Lisätietoja Työterveyslaitoksen tarjoamista palveluista ongelmanne ratkaisemiseksi
löytyy osoitteesta:
http://www.ttl.fi/fi/palvelut/turvallisempi-tyoymparisto/sisailma/sivut/default.aspx
Sisäympäristöongelmien ratkaisu vaatii moniammatillista yhteistyötä ja edellyttää
erilaisten näkökulmien ja työkäytäntöjen yhteensovittamista sekä pitkäjänteistä
työskentelyä. Tähän työskentelyyn ohjaavaa materiaalia löytyy mm. seuraavan linkin
kautta www -sivuiltamme:
http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/hyvat_toimintatavat/toimi
ntamalli/sivut/default.aspx
merk. Jari Latvala
Pirjo Jokela
ylilääkäri
Sisäilmapalvelut
Jari Latvala
ylilääkäri
Sisäilmapalvelut
12 (12)
22.5.2015
VIITTEET
(1) Andersson K. Epidemiological Approach to Indoor Problems. Indoor Air 1998;
Suppl. 4:32-39.
(2) Sundman-Digert C., Reijula K., Suomen Lääkärilehti 2002; 11: 1235-1240 ja
Reijula K, Sundman-Digert C, Occup Environ Med 2004; 61:33-38
(3) Hellgren, U-M, Palomäki, E., Lahtinen, M., Riuttala, H. and Reijula, K., Scand J
Work Environ Health 2008, 4: 58-63.
(4) Lahtinen, M., Sundman-Digert, C., Reijula, K. Psykososiaalinen työympäristö ja
sisäilmaongelmat. Suomen Lääkärilehti 2002; 12: 1363 - 1366.
(5) Työ ja terveys -haastattelututkimus 2006. Taulukkoraportti. Työterveyslaitos,
Helsinki, 2006.

Työterveyslaitoksen lausunto koulukeskuksesta 20.5.2015

Transcription

Similar documents

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen lausunto Raunistulan koulun Kastun yksik

Työterveyslaitoksen sisäilmakysely

ks esite PDF - Suomen Työnäköseura

omakätinen allekirjoitus

IKÄ-avain – Ikäjohtamisen kehittämistarpeiden kartoitus

Ohjelma - Hyvää huomista

Tyonhaku_Tyonhaun verkostokartta

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Maj-Len Henriks

Esko Toppila, TTL

Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2015 - tilastot

Avaa - Avoindata.fi