docTilastokeskuksen vuosiohjelma 2015 - tilastot
download 
Report Transcription
Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2015 - tilastot
1(54) Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2015 - tilastot, tuotteet ja palvelut 1. TILASTOKESKUKSEN TUOTTAMAT TILASTOT.......................... 3 Muutoksia tilastojen tuotannossa 2015 .......................................................... 3 Aikuiskoulutustutkimus................................................................................... 4 Ajankäyttötutkimus ......................................................................................... 4 Ajoneuvotilastot .............................................................................................. 4 Alueellinen yritystoimintatilasto ...................................................................... 5 Aluetilinpito ..................................................................................................... 5 Ansiotasoindeksi ............................................................................................ 5 Asumisen hinnat ............................................................................................ 6 Asunto- ja rakennuskanta ja asuinolot ........................................................... 7 Avointen työpaikkojen tutkimus ..................................................................... 7 CVTS, yritysten henkilöstökoulutustutkimus .................................................. 8 Energia ........................................................................................................... 8 Hyödyketilastot ............................................................................................... 9 Joukkoviestintä ............................................................................................ 10 Julkisen sektorin palkat ................................................................................ 10 Julkisyhteisöjen finanssitilastot .................................................................... 11 Jätetilasto ..................................................................................................... 12 Kansantalouden tilinpito ............................................................................... 12 Kansainvälinen hintavertailu ........................................................................ 14 Kasvihuonekaasujen inventaario ................................................................. 14 Kaupan määrävuosiselvitys ......................................................................... 15 Korjausrakentaminen ................................................................................... 15 Kotitalouksien kulutus .................................................................................. 16 Kotitalouksien varallisuus............................................................................. 17 Kulttuuri ........................................................................................................ 17 Kuluttajabarometri ........................................................................................ 18 Kuluttajahintaindeksit ................................................................................... 18 Kuntatalous .................................................................................................. 19 Kuolemansyyt .............................................................................................. 20 Kustannusindeksit ........................................................................................ 20 Liikennetilastot ............................................................................................. 21 Liiketoiminnan kuukausikuvaajat ................................................................. 21 Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto ................................................... 22 Maatalouden hintaindeksit ........................................................................... 22 Maksutasetilasto .......................................................................................... 22 Matkailutilastot ............................................................................................. 23 Opiskelijavirrat ............................................................................................. 24 Oppilaitostilastot ........................................................................................... 25 Palkkarakenne ............................................................................................. 26 Palvelujen ulkomaankauppatilasto .............................................................. 27 Perheet......................................................................................................... 27 Poliisi- ja pakkokeinotilasto .......................................................................... 27 Rahoitus ja vakuutus .................................................................................... 28 Rahoitustilinpito ............................................................................................ 29 Rakennus- ja asuntotuotanto ....................................................................... 29 Rakentamisen kustannukset ........................................................................ 30 Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset ............................................................... 30 2(54) Teollisuuden uudet tilaukset ........................................................................ 31 Teollisuustuotannon volyymi-indeksi ........................................................... 31 Tiede, teknologia ja innovaatio .................................................................... 32 Tieliikenneonnettomuudet ............................................................................ 32 Tietotekniikan käyttö yrityksissä .................................................................. 33 Tulotilastot .................................................................................................... 33 Tuottajahintaindeksit .................................................................................... 34 Tytäryhtiötilastot ........................................................................................... 34 Työolotutkimus ............................................................................................. 35 Työssäkäynti ................................................................................................ 35 Työtaistelutilasto .......................................................................................... 36 Työtapaturmatilasto ..................................................................................... 36 Työvoimakustannukset ................................................................................ 36 Työvoimatutkimus ........................................................................................ 37 Vaalitilastot ................................................................................................... 38 Vapaa-aikatutkimus ..................................................................................... 38 Varastotilasto ............................................................................................... 38 Velka-asiat ................................................................................................... 38 Väestöennuste ............................................................................................. 39 Väestön ennakkotilasto ................................................................................ 40 Väestön koulutusrakenne ............................................................................ 40 Väestönmuutokset ....................................................................................... 41 Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö .................................................... 42 Väestörakenne ............................................................................................. 42 Yksityisen sektorin palkat............................................................................. 42 Ympäristötilinpito .......................................................................................... 43 Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto ......................................................... 44 Yritystukitilasto ............................................................................................. 45 2. TIETOTUOTTEET JA -PALVELUT .............................................. 47 Avoin data .................................................................................................... 47 Tietokannat ja tietokantapohjaiset palvelut .................................................. 48 Julkaisut ....................................................................................................... 49 Teemasivustot ja muut tietokokonaisuudet .................................................. 50 Erityisselvitykset ja muut asiakaskohtaiset palvelut .................................... 51 Tutkimusaineistot ja muut tutkimusta tukevat palvelut ................................ 52 Haastattelupalvelut ja surveylaboratorio ...................................................... 53 Koulutus- ja asiantuntijapalvelut .................................................................. 53 Tilastotietopalvelu ........................................................................................ 53 Muut palvelut ................................................................................................ 54 3(54) 1. Tilastokeskuksen tuottamat tilastot Seuraavassa on esitetty Tilastokeskuksen tilastointikohteet ja niihin liittyvät tilastot. Lisätietoja tilastoista saa internetistä. Tilastojen yksityiskohtaiset kuvaukset löytyvät osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/meta/til/index.html Tilastojen julkistamiskalenterista löytyvät tarkat julkistamispäivämäärät: http://www.tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html Suorista tiedonkeruista kerrotaan osoitteessa http://tilastokeskus.fi/keruu/index.html Muutoksia tilastojen tuotannossa 2015 Tilastokeskus on joutunut taloudellisista syistä johtuen vähentämään tilastojen tuotantoa. Tavoitteena on kuitenkin, että tuotannossa olevat tilastot tuotetaan laadukkaasti. Tilaston tuotanto päättyy - alueellinen panos-tuotos - hallinto-oikeuksien ratkaisut - hovioikeuksien ratkaisut - julkinen oikeusapu - julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot - korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut - korkeimmat oikeuden ratkaisut - kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto - käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut - käräjäoikeuksien siviiliasioiden ratkaisut - maatalouden aluetaloustilasto - matkailutilinpito - metsätilinpito - patentointi - syyttäjän ratkaisut - tieteen ja teknologian henkilövoimavarat - ulkomaan meriliikenteen tulot ja menot - valtion tuottavuustilasto Tilastot on muutettu maksullisiksi toimeksiannoiksi ja niitä ei julkaista tilastokeskus.fi:ssä - kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi - linja-autoliikenteen kustannusindeksi - maarakennusalan konekustannusindeksi - metsäalan kone- ja autokustannusindeksi - taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit Lisätietoja: http://www.stat.fi/til/muutokset.html http://tilastokeskus.fi/ajk/tiedotteet/2014/uutinen_040_2014-12-18.html 4(54) Aikuiskoulutustutkimus Aikuiskoulutustutkimuksessa selvitetään aikuisväestön koulutukseen osallistumista, koulutusmielipiteitä ja -käsityksiä, koulutustarvetta ja koulutushalukkuutta. Lisäksi kerätään tietoa koulutukseen osallistumisen esteistä ja ehdoista. Aineisto: Tutkimustiedot perustuvat noin 6 000 henkilön otoksella toteutettuihin käyntihaastatteluihin. Kohteena ovat 18–64-vuotiaat Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt. Julkaiseminen: Tietoja on vuosilta 1980, 1990, 1995, 2000, 2006 ja 2012. Seuraava tiedonkeruu toteutetaan tammi-kesäkuussa 2017. Vuonna 2015 tilastosta ei tule julkistuksia. Kehittäminen: Seuraavan tiedonkeruun suunnittelussa hyödynnetään vuoden 2012 tutkimuksen kokemuksia yhdistelmätiedonkeruumenetelmän käytöstä sekä otetaan huomioon EU:n sosiaalitilastojen modernisointistrategia. Ajankäyttötutkimus Ajankäyttötutkimuksella selvitetään mm. työaikaa, kotitöihin, nukkumiseen ja ruokailuun kulunutta aikaa, vapaa-ajan harrastuksia sekä yhdessäoloa ja toimintopaikkaa. Lisäksi tutkitaan ajankäytön rytmejä vuorokauden, viikon-päivän ja vuodenajan mukaan. Aineisto: Kyseessä on otostutkimus, johon osallistuvat pitävät kahden vuorokauden ajan tarkkaa päiväkirjaa ajankäytöstään. Luokittelutiedot saadaan haastatteluista ja hallinnollisista rekistereistä. Julkaiseminen: Tietoja on vuosilta 1979, 1987–88, 1999–2000 ja 2009– 2010. Kehittäminen: Ajankäyttötietojen keräämistä kehitetään varsinaisten tutkimusten välillä valmiiksi luokitellulla ns. kevytpäiväkirjalla sekä yhdistelmätiedonkeruumenetelmällä (paperi- ja internet-päiväkirja). Ajoneuvotilastot Ajoneuvotilastot muodostuvat kahdesta tilastosta: - moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit - moottoriajoneuvokanta Moottoriajoneuvokannassa on tiedot rekisterissä olevista ajoneuvoista (autot, moottoripyörät, mopot, nelipyörät, moottorikelkat, traktorit, moottorityökoneet ja perävaunut) kunkin vuosineljänneksen lopussa. Ahvenanmaan erillisestä rekisteristä saadaan vain vuoden lopun tiedot. Lisäksi on tietoja mm. käyttövoimasta ja käyttötarkoituksesta sekä mm. ajoneuvon merkistä. Aineisto: Tilastokeskuksen moottoriajoneuvotilastot perustuvat Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) ajoneuvoliikennerekisteriin, joka sisältää tiedot kaikista rekisteröintivelvollisuuden alaisista tieliikenteen ajoneuvoista Manner-Suomessa. Ålands Motorfordonsbyrå toimittaa Tilastokeskukselle vuosittain tilastot Ahvenanmaan ensirekisteröinneistä ja ajoneuvokannasta. 5(54) Julkaiseminen: Tiedot moottoriajoneuvojen ensirekisteröinneistä julkaistaan kuukausittain noin neljän työpäivän viiveellä tilastokuukauden päättymisestä. Moottoriajoneuvokannan tiedot julkaistaan vuosittain maaliskuussa. Kehittäminen: Vuonna 2013 otettiin käyttöön Liikenteen turvallisuusviraston Trafi.fi-sivuille linkitetty avoin PX-Web -taulukointipalvelu, jossa otetaan vuonna 2015 käyttöön myös ruotsin- ja englanninkieliset versiot. Alueellinen yritystoimintatilasto Alueellinen yritystoimintatilasto kuvaa yrityssektorin rakenteita ja rakenteiden muutoksia toimialoittain ja alueittain. Tilaston perusmuuttujia ovat liikevaihto, tuotannon brutto- ja jalostusarvo, toimipaikkojen lukumäärä- ja henkilöstötiedot sekä aineellisen käyttöomaisuuden investoinnit. Tilastossa on mukana kaikkien sektoreiden toimipaikkojen lukumäärä- ja henkilöstötietoja. Aineisto: Tilaston laadinnan lähdeaineistoina ovat Suomen koko yritystoiminnan kattava Verohallinnon elinkeinoveroaineisto, Tilastokeskuksen suoran yritystiedonkeruun aineisto sekä yritys- ja toimipaikkarekisterin aineisto. Tilastoyksikkönä on yrityksen tai muun taloudellista toimintaa harjoittavan yksikön toimipaikka. Julkaiseminen: Tiedot julkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Ennakkotiedot valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa. Lopulliset toimialatilastot valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden joulukuussa. Kehittäminen: Ei kehittämistä vuonna 2015. Aluetilinpito Aluetilinpito on kansantalouden tilinpidon laajennus. Tietoja on saatavilla seutukunnittain, maakunnittain ja suuralueittain sekä tarvittaessa muilla kuntapohjaisilla aluejaoilla. Aluetilinpito koostuu tuotannon ja työllisyyden aluetileistä sekä kotitalouksien aluetileistä. Aineisto: Kansantalouden tilinpidosta saadaan koko maata koskevat tiedot. Alueellisten tietojen laskennassa käytetään muiden tilastojen aineistoja, kuten yritysrekisteri, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto, valtion tilinpäätösaineisto, maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto, luottolaitosten tilinpäätösaineisto, henkilöveroaineisto, asuntokantatiedot, kulutustutkimus ja ajoneuvorekisteri. Julkaiseminen: Aluetilinpidon tiedot julkaistaan vuosittain 24 kuukauden viiveellä. Kehittäminen: Vuosien 2015–2016 aikana kehitetään menetelmä alueellisen tuotos-, arvonlisäys- ja työllisyystietojen tuottamiseksi 12 kk viiveellä. Tämä on osa EKT 2010 uudistusta. Ansiotasoindeksi Ansiotasoindeksi mittaa palkansaajien säännölliseltä työajalta maksettavien ansioiden kehitystä. Ansiot sisältävät tulospalkkiot ja sopimuksiin perustuvat 6(54) kertaerät. Ansiotasoindeksissä mitataan määrältään vakioidun työpanoksen kehitystä, joten siinä ei ole mukana yli- ja lisätöiden vaikutusta. Aineisto: Perusaineistossa on noin kaksi kolmasosaa Suomen kokoaikaisista palkansaajista. Tiedot perustuvat pääosin työnantajajärjestöjen yritysjäseniltään keräämiin ansiotietoihin sekä kunta- ja valtiosektorin palkkatilastoihin. Pienyritysvaltaisilla toimialoilla hyödynnetään myös Tilastokeskuksen omia tiedusteluja. Julkaiseminen: Ennakkotiedot julkaistaan neljännesvuosittain noin puolitoista kuukautta vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Tiedot tarkentuvat seuraavissa julkaisuissa. Kunkin vuoden indeksit tulevat lopullisiksi viimeistään seuraavan vuoden syksyllä. Kehittäminen: Ei kehittämistä vuonna 2015. Asumisen hinnat Asumisen hinnat -tilastointikohteeseen kuuluvat seuraavat tilastot: - osakeasuntojen hinnat - asuntojen vuokrat - asunto-osakeyhtiöiden talous - kiinteistöjen hinnat - omistusasumisen hintaindeksit Osakeasuntojen hintatilasto kuvaa sekä vanhojen että uusien kerros- ja rivitalohuoneistojen hintakehitystä. Kiinteistöjen hintatilastossa on tietoja sekä uusien että vanhojen omakotitalojen ja omakotitalotonttien hintatasoista ja hintojen muutoksista. Omistusasumisen hintaindeksit kuvaavat sekä omistus-asujien kustannusten kehitystä että kaikkien omistusasuntojen hintojen kehitystä. Vuokratilastot kuvaavat vuokra-asuntokannan vuokratasoa ja vuokrien muutosta. Asunto-osakeyhtiöiden taloustilasto mittaa asuntoyhteisön asumiskustannuksia sekä selvittää, mistä asumiskustannukset muodostuvat ja mistä erot kustannuksissa johtuvat. Aineisto: Osakeasuntojen hinnat perustuvat varainsiirtoveroilmoituksiin sekä uusien osakeasuntojen osalta suurimpien rakennuttajien ja kiinteistövälittäjien antamiin tietoihin. Kiinteistöjen hinnoissa vanhojen kiinteistöjen lähteenä käytetään Maanmittauslaitoksen kiinteistötietorekisteriä ja Väestörekisterikeskuksen kiinteistötietojärjestelmää, uusien omakotitalojen hintatiedot perustuvat hintaseurantaan. Omistusasumisen hintaindekseissä käytetään osakeasuntojen ja kiinteistöjen hintatilastojen tietoja sekä kuluttajahintaindeksin tietoja omistusasumisen kustannuksista. Neljännesvuosittaisen vuokratilaston tietojen perustana on kuukausittain suoritettava työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävä haastatteluaineisto. Vuositilaston laadinnassa käytetään myös Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisterin vuokratietoja. Lisäksi tilastojen laadinnassa käytetään Tilastokeskuksen asuntokanta-aineistoa, muuttoaineistoja sekä väestörakennetietoja. Asunto-osakeyhtiöiden tiedot kerätään asunto-osakeyhtiöiltä. Julkaiseminen: Osakeasuntojen hinnat julkaistaan kuukausittain noin neljä viikkoa kuukauden päättymisestä. Vuositiedot valmistuvat huhtikuussa. Kiinteistöjen hinnat julkaistaan neljännesvuosittain 2,5 kuukauden viiveellä. Omistusasumisen hintaindeksit julkaistaan noin 3,5 kuukauden viiveellä. 7(54) Asuntojen vuokratiedot julkaistaan neljännesvuosittain noin viiden viikon viiveellä ja vuositiedot maaliskuussa. Asunto-osakeyhtiöiden taloustiedot julkaistaan vuosittain tilastointivuotta seuraavan vuoden syyskuussa. Kehittäminen: Osakeasuntojen hinnat -tilastossa toteutetaan perusvuosiuudistus keväällä 2015. Asunto- ja rakennuskanta ja asuinolot Asunto- ja rakennuskanta ja asuinolot kattaa seuraavat tilastot: - asunnot ja asuinolot - rakennukset ja kesämökit Asunnot ja asuinolot -tilasto kuvaa olemassa olevaa asuntokantaa, asuntojen lukumäärää ja asuntokuntien asuinoloja. Rakennukset ja kesämökit -tilasto kuvaa olemassa olevaa rakennus- ja kesämökkikantaa. Molemmissa tilastoissa kuvataan vuoden viimeisen päivän tilanne. Aineisto: Tiedot saadaan pääosin Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä, johon kuntien rakennusvalvontaviranomaiset ilmoittavat rakennuksia ja asuntoja koskevat rakennusluvanvaraiset tiedot. Rakennuksia ja asuntoja kuvataan mm. valmistumisvuoden, asunnon hallintaperusteen, talotyypin ja varusteiden mukaan sekä asuntokuntia rakenteen, elinvaiheen ja asuntokunnan jäsenten iän mukaan. Molemmissa tilastoissa on käytettävissä kokonaisaineisto. Tietoja voidaan tuottaa kaikilla kunta- ja koordinaattipohjaisilla aluejaoilla sekä postinumeroalueittain. Julkaiseminen: Asunto- ja asuinolotilaston perustiedot, kuten asunnon talotyyppi, asumisväljyys, rakennusvuosi ja asuntokunnan rakenne, valmistuvat toukokuussa, asunnon hallintaperustetieto lokakuussa ja tulotietoihin perustuvat elinvaihe-, viitehenkilö- ja tulotiedot runsaan vuoden viiveellä helmimaaliskuussa. Rakennus- ja kesämökkitilaston tiedot julkaistaan toukokuussa. Kehittäminen: Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmässä on otettu käyttöön pysyvä rakennustunnus marraskuussa 2014. Pysyvä rakennustunnus mahdollistaa aiempaa tarkemman rakennus- ja asuntokantatietojen käsittelyn ja luo uusia mahdollisuuksia kehittää tilastotuotantoa. Myös tilastojen tuotantojärjestelmän uudistukseen tähtäävä määrittelyvaihe käynnistyy vuoden 2015 syksyllä. Avointen työpaikkojen tutkimus Avoimet työpaikat tutkimuksen avulla saadaan neljännesvuosittaista tietoa avoimista työpaikoista Suomessa. Avoimet työpaikat kuvaavat työvoiman kysyntää ja sitä kautta suhdannekehitystä työnantajien näkökulmasta. Aineisto: Avointen työpaikkojen tutkimuksen tiedot kerätään yritysten ja julkisen sektorin toimipaikoilta osittain puhelinhaastatteluina ja osittain internet-lomakkeilla. Otoskoko on noin 10 000 toimipaikkaa vuodessa jakautuen tasaisesti eri vuosineljänneksille. 8(54) Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan noin kuusi viikkoa kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Kehittäminen: Jatketaan tilaston tuotantoprosessin kuvausten ja työohjeiden kehittämistä. CVTS, yritysten henkilöstökoulutustutkimus Yritysten henkilöstökoulutustutkimus CVTS (Continuing Vocational Training Survey) selvittää työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistumista. Aineisto: Tutkimuksella selvitetään työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistujien ja koulutuspäivien määrää, koulutuksen sisältöä ja järjestäjää, koulutuksen kustannuksia kustannustekijöittäin, yrityksen koulutusperiaatteita, koulutuksen muutostrendejä sekä koulutuksen järjestämisen esteitä. Tiedot kerätään suoraan yrityksiltä. Julkaiseminen: Suomea koskevat tiedot ovat vuosilta 1999, 2005 ja 2010. Seuraava tiedonkeruu (CVTS5) toteutetaan vuonna 2016 kalenterivuoden 2015 koulutusta koskien. Vuonna 2015 tilastosta ei tule julkistuksia. Kehittäminen: CVTS-tiedonkeruun vastaustaakkaa yrityksille on pyritty vähentämään. Seuraavaa tiedonkeruuta kevennetään edelleen ja samalla selvitetään, voidaanko keskeiset indikaattorit (osallistuminen, kustannukset) tuottaa jatkossa muiden tilastojen yhteydessä (Aikuiskoulutustutkimus, Työvoimakustannustutkimus). Energia Energiatilastointi kattaa seuraavat tilastot: - asumisen energiankäyttö - energian hankinta ja kulutus - energian hinnat - kivihiilen kulutus - sähkön ja lämmön tuotanto - teollisuuden energiankäyttö Asumisen energiankäyttö -tilasto kuvaa asumiseen liittyvän energian kulutuksen määrää ja rakennetta vuosittain sekä mistä lähteistä energiaa asuinrakennusten lämmitykseen hankitaan. Asumisen energian kulutuksen käyttökohteita ovat asuinrakennusten ja käyttöveden lämmitys sekä asumisen laitteet. Asuinrakennusten lämmitysenergian kulutus on esitetty tilastossa rakennustyypeittäin ja energialähteittäin. Asumisen laitteiden energian kulutus puolestaan jakautuu sähkölaitteiden, valaistuksen ja ruoan valmistuksen energian kulutukseen. Energian hankinta ja kulutus-tilastossa esitetään tietoja energian ja sähkön kokonaiskulutuksesta sekä sähkön hankinnasta, energian tuonnista ja viennistä. Vuositilastossa kuvataan lisäksi kotimaisten energialähteiden ja tuontienergian yhteismitallista kokonaiskulutusta Suomessa. Se sisältää energian tuotantoon ja jalostukseen käytetyt polttoaineet sekä suoraan loppukulutuksessa käytetyn energian, mm. liikennepolttoaineet ja rakennusten lämmityksessä käytetyt polttoaineet. 9(54) Energian hinnat -tilastossa esitetään tietoja sähkön hinnoista sekä energiaveroista ja veroluonteisista maksuista. Kivihiilen kulutus puolestaan kertoo kivihiilen käytöstä sähkön ja lämmön tuotantoon Suomessa. Sähkön ja lämmön tuotanto kuvaa sähkön ja lämmön tuotantoa sekä tuotantoon kuluneita polttoaineita Suomessa. Sähkön ja lämmön tuotanto -tilasto kuvaa sähkön ja lämmön tuotantoa sekä tuotantoon kuluneita polttoaineita Suomessa. Teollisuuden energiankäyttötilastossa on tietoja teollisuuden energiankäytöstä energialähteittäin, toimialoittain ja alueittain. Aineisto: Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen omien tiedonkeruiden lisäksi mm. energia-alan järjestöjen, Tullin, Säteilyturvakeskuksen ja ympäristöhallinnon tietoihin. Julkaiseminen: Energian hankinta ja kulutus -tilaston ennakkotiedot julkaistaan neljännes-vuosittain 2,5 kuukauden viiveellä ja lopulliset koko tilastovuoden tiedot ovat saatavilla tilastovuotta seuraavan marraskuun loppuun mennessä. Energian hinnat -tilaston tiedot julkaistaan neljännesvuosittain 2,5 kuukauden viiveellä. Kivihiilen kulutusta koskevat tiedot ovat kuukausittaisia, mutta ne julkaistaan neljännesvuosittain noin kuukauden viiveellä. Sekä sähkön ja lämmön tuotanto että teollisuuden energiankäyttö ovat vuositilastoja, joista ensiksi mainitun julkaisuviive on noin vuosi ja jälkimmäisen noin 10 kuukautta. Asumisen energiankäyttötilasto julkistetaan tilastovuotta seuraavan marraskuun aikana. Asumisen energiankäyttö julkistettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012. Kehittäminen: Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikka luovat energiatilastoille lisääntyviä tietotarpeita. Käytännössä tämä tarkoittaa uusia tilastokohteita ja nykyisten tilastojen jatkuvaa kehittämistä, jotta energiatilastot pystyvät vastaamaan yhä kasvavaan tietotarpeeseen. Vuoden 2015 alussa aloitamme energiatilastojen uuden tuotantojärjestelmän käyttöönoton (kivihiilen kulutustilasto, energian hankinta ja kulutus, energiatase, kansainväliset raportoinnit). Uuden tuotantojärjestelmän avulla pystymme joustavammin vastaamaan muuttuviin tietotarpeisiin. Vuoden 2015 aikana Eurostat valmistelee Euroopan Neuvostolle ehdotusta sähkön ja maakaasun kuluttajahintoja koskevasta asetuksesta. Hyödyketilastot Hyödyketilastot laaditaan sekä teollisuudesta että palvelualoilta: - teollisuustuotanto - yrityspalvelut Teollisuuden tuotantotilasto sisältää tietoja myydystä tuotannosta ja kokonaistuotannosta tavaranimikkeittäin. Yrityspalvelut-tilasto kuvaa liikevaihdon rakennetta ja palvelutarjontaa tietyillä, lähinnä liike-elämän palveluita tuottavilla toimialoilla. Aineisto: Sekä teollisuustuotannosta että yrityspalveluista tiedot kerätään yritysotoksella. Teollisuudessa yrityksen valmistamista tavaroista kysytään yrityksen ulkopuolelle kalenterivuoden aikana myytyjen tavaroiden arvo- ja määrätiedot. Yrityspalvelut-tilastossa kerätään vuosittain tietoja seuraavilta 10(54) toimialoilta: tietotekniset palvelut, mainospalvelut, henkilöstöpalvelut, lakiasiainpalvelut, laskentatoimen, tilintarkastuksen ja kirjanpidon palvelut, liikkeenjohdon konsultointipalvelut, arkkitehti- ja tekniset palvelut, tekniset testaus- ja analysointipalvelut sekä markkinatutkimuspalvelut. Julkaiseminen: Molempien tilastojen tiedot julkaistaan vuosittain 10–11 kuukauden viiveellä. Kehittäminen: Yrityspalvelut-tilastossa julkaistaan vuonna 2015 myös tietokantataulut (StatFin) ”Palveluerien suuruus toimialoittain sekä ”Toimialoittainen liikevaihto asiakkaiden kotipaikan mukaan” Joukkoviestintä Joukkoviestintätilasto kuvaa joukkoviestinnän eri viestintäsektoreiden taloutta, yritysrakenteita, sisältöjä, kulutusta, yleisöjä, kansainvälistymistä ja työvoimaa. Aineisto: Tilaston tiedot perustuvat erityyppisiin lähteisiin. Osa on hallinnollisiin ja muihin rekistereihin perustuvia kokonaisaineistoja. Osa lähteistä taas on otostutkimuksia. Julkaiseminen: Joukkoviestintätilastoja julkaistaan Tilastokeskuksen internetsivuilla vuosittain päivitettävänä taulukkopakettina. Joukkoviestintämarkkinoita koskevat tiedot julkaistaan vuosittain loka-marraskuussa. Kehittäminen: Vuonna 2014 toteutettua uudistettua verkkoversiota kehitetään ja täydennetään. Julkisen sektorin palkat Julkisen sektorin palkkatilastot kattavat - kuntasektorin palkat (kuukausi- ja tuntipalkat) ja - valtion kuukausipalkat. Kuntasektorin palkat -tilasto kuvaa kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevien palkansaajien lukumääriä, palvelussuhteita, työaikoja ja ansioita. Valtion kuukausipalkat kuvaavat valtion budjettitalouden piirissä olevien palkansaajien lukumääriä ja palkkoja. Aineisto: Tilastokeskus tiedustelee kaikista kunnista ja kuntayhtymistä palvelussuhde- ja palkkatiedot vuosittain lokakuun 1. päivänä voimassa olevista palvelussuhteista. Pääosa tiedoista saadaan kuntien ja kuntayhtymien palkanlaskentajärjestelmistä sähköisessä muodossa. Työnantajat saavat tiedonkeruujärjestelmän kautta myös palautetilastoja, joiden avulla työnantajat voivat itse osallistua tietojen oikeellisuuden kontrollointiin. Valtion palkkatilasto on muodostettu vuodesta 2006 lähtien Valtiokonttorin keräämästä Tahti-järjestelmän kautta saadusta aineistosta. Tiedot kuvaavat tilastovuoden marraskuun viimeisenä päivänä voimassa olleita palvelussuhteita. Julkaiseminen: Kuntasektorin palkat ja valtion kuukausipalkat julkaistaan vuosittain toukokuussa. Kehittäminen: Tilastossa tehdään jatkuvaa pienimuotoista kehittämistoimintaa. Vuoden 2015 aikana on suunnitelmissa ottaa käyttöön selektiivisen editoinnin menetelmiä. 11(54) Julkisyhteisöjen finanssitilastot Julkisyhteisöjen finanssitilastot muodostuvat seitsemästä tilastosta: - julkisyhteisöjen alijäämä ja velka - julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain - julkisyhteisöjen menot tehtävittäin - julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain - julkisyhteisöjen rahoitustilinpito - verot ja veronluonteiset maksut - valtion takaukset Julkisyhteisöihin luetaan valtio, kunnat ja kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakuntahallinto sekä sosiaaliturvarahastot, joita ovat Kansaneläkelaitos sekä lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitavat yhtiöt, eläkesäätiöt, eläkekassat sekä julkiset laitokset (esim. Kuntien eläkevakuutus) sekä työttömyyskassat. Lisäksi julkisyhteisöihin luetaan sellaiset julkisomisteiset yhtiöt ja liikelaitokset, jotka eivät toimi markkinaehtoisesti. Julkisyhteisöjen velan raportoinnin tarkoituksena on seurata EU:n jäsenmaiden julkisen talouden velkaantumista EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen mukaisesti neljännesvuosittain. Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka -tilasto sisältää tietoja Suomen julkisen talouden alijäämästä ja velasta. Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin -tilasto kuvaa julkisyhteisöjen menoja tehtävittäin ja alasektoreittain kansantalouden tilinpitojärjestelmän tietoihin perustuen vuositasolla. Neljännesvuosittaiset tiedot ovat tilastossa julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain. Julkisyhteisöjen rahoitustilinpidossa kuvataan julkisyhteisöjen rahoitusvaroja ja velkoja sekä niiden määriin vaikuttavia rahoitustaloustoimia neljännesvuosittain. Tilasto verot ja veron-luonteiset maksut sisältää tietoa valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen vuosittain keräämistä veroista ja pakollisista sosiaaliturvamaksuista. Tilaston käytetyin tunnusluku on veroaste. Valtion takaustilasto sisältää sektorikohtaista tietoa valtion, valtion liikelaitosten ja erityisluottolaitosten myöntämistä uusista valtion takauksista, poistuneista takauksista, takauskannasta, maksetuista korvauksista, takaisin perintätuotoista ja takaisin maksutuloista. Aineisto: Julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkatilastossa käytetään tietolähteenä Valtiokonttorin raportteja sekä kansantalouden tilinpidon ja rahoitustilinpidon julkisyhteisöjä koskevia tietoja. Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin ja julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastot ovat kansantalouden tilinpidon mukaisia johdettuja tilastoja. Tilastojen perusjoukko, käytetyt perusaineistot ja tutkimusasetelma ovat samat kuin kansantalouden tilinpidossa. Kysymyksessä on kokonaistutkimus ja tiedot saadaan valtion kirjanpitoaineistosta, kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksiin perustuvasta tilastokyselystä sekä sosiaaliturvarahastojen tuloslaskelmista, vuosikertomuksista ja tilastoista. Työeläkelaitoksilta tiedot kerätään kuukausittain. Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Tilaston laadinnassa hyödynnetään paitsi rahoitustilastoja, myös 12(54) muita sektori- tai vaadekohtaisia tase- ja virtatietoja sisältäviä tilastoja ja aineistoja. Laskenta perustuu kuntien ja sosiaaliturvarahastojen osalta osittain vuositason tietolähteisiin. Valtion takauksia koskevat tiedot kerätään niitä myöntäviltä laitoksilta suoralla tiedonkeruulla neljännesvuosittain. Verot ja veronluonteiset maksut tilasto perustuu Verohallinnon verotusaineistoon sekä muihin kansantalouden tilinpidon lähdeaineistoihin. Julkaiseminen: Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin julkistetaan kerran vuodessa tammikuussa runsaan vuoden viiveellä. Neljännesvuosittaiset tiedot julkisyhteisöjen tuloista ja menoista julkaistaan 85 päivää vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito sekä velka julkaistaan neljännesvuosittain kolmen kuukauden viiveellä. Julkisyhteisöjen velka vuoden 2014 viimeiseltä neljännekseltä julkaistaan poikkeuksellisesti kahden kuukauden viiveellä (2.3.2015). Ennakkotiedot julkisyhteisöjen alijäämästä ja velasta julkaistaan maaliskuun lopussa, ja tarkistetut tiedot syyskuun lopussa. Valtion takaustilasto julkaistaan neljännesvuosittain 2-3 kuukauden viiveellä. Verot ja veronluoteiset maksut -tilasto julkaistaan kansantalouden vuositilinpidon yhteydessä, ennakko maaliskuussa ja tarkistetut tiedot heinäkuussa. Kehittäminen:. Uusi Euroopan kansantalouden tilinpidon järjestelmä (ESA 2010) otettiin käyttöön vuoden 2014 aikana kaikissa kansantalouden tilinpidon alueeseen kuuluvissa tilastoissa. Laadunvarmistusmenettelyjä kehitetään erityisesti julkisyhteisöjen alijäämä ja velka -tilastossa. Julkisyhteisöjen velan laadintajärjestelmä uudistetaan vuoden 2015 aikana. Jätetilasto Jätetilastossa seurataan tavanomaisten sekä vaarallisten jätteiden (=ongelmajätteiden) määriä, käsittely- ja hyödyntämistapoja sekä niiden muutoksia. Aineisto: Aineistona käytetään ympäristöhallinnon VAHTI-rekisterin tietoja sekä näitä täydentäviä tietoja mm. TUKES:in kaivosrekisteristä, Pirkanmaan ELY-keskuksen tuottajavastuurekistereistä, TRAFI:n ajoneuvorekisteristä sekä eräiltä elinkeinoelämän toimijoilta. Julkaiseminen: Jätetilasto, tuotannon ja kulutuksen jätteet, julkaistaan noin 17 kuukauden viiveellä toukokuussa. Jätetilasto, yhdyskuntajätteet, julkaistaan tilastovuotta seuraavassa marraskuussa. Kehittäminen: Vuoden aikana jätetilaston aineiston käsittelyä tehostetaan ja yhtenäistetään vastaamaan Tilastokeskuksen editointimallia. Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpitoon kuuluvat seuraavan tilastot: - kansantalouden tilinpito (vuositilinpito) - neljännesvuositilinpito - sektoritilit neljännesvuosittain - tuotannon suhdannekuvaaja 13(54) - panos-tuotos - kulttuurin satelliittitilinpito - tuottavuustutkimukset Kansantalouden tilinpito on tilastojärjestelmä, joka kuvaa Suomen kansantaloutta kokonaisvaltaisesti, järjestelmällisesti ja yksityiskohtaisesti. Se perustuu Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään (EKT 2010), joka noudattaa maailmanlaajuista kansantalouden tilinpidon suositusta (SNA 2008). Kansantalouden vuositilinpito sisältää myös kiinteän pääoman pääomakantaa kuvaavat laskelmat. Neljännesvuositilinpito yhdessä sektoritilit neljännesvuosittain -tilaston kanssa kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta vuosineljänneksittäin samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla. Tuotannon suhdannekuvaajalla pyritään ennakoimaan kansantalouden kehitystä kuukausitasolla. Panos-tuotostaulukot kuvaavat yksityiskohtaisesti kansantalouden tuotevirtoja. Ne soveltuvat tuotantotoiminnan rakenteen ja toimialojen välisten riippuvuuksien analysointiin. Tuottavuustutkimukset sisältävät kansantalouden tilinpidon perusteella laadittuja toimialoittaisia tietoja työn tuottavuudesta, pääoman tuottavuudesta sekä kokonaistuottavuudesta. Kulttuurin satelliittitilinpito kuvaa kulttuurin taloudellista merkitystä. Aineisto: Kansantalouden tilinpitoon kuuluvat tilastot ovat johdettuja tilastoja, joiden laadinnassa käytetään hyvin suurta määrää Tilastokeskuksen tuottamia muita tilastoaineistoja. Käytettävät tilastot ovat pääasiassa talousja sosiaalitilastoja (esimerkiksi yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastot, työvoimatutkimus, hintaindeksit, erilliset tuoteaineistot, kuten teollisuuden hyödyketilaston tuotanto-, raaka-aine- ja polttoainetiedot) sekä lukuisia Tilastokeskuksen ulkopuolisia aineistoja (esimerkiksi valtion tilinpäätösaineisto). Julkaiseminen: Kansantalouden tilinpidon vuositason ennakkotieto julkaistaan seuraavan vuoden helmi-/maaliskuussa ja tarkistettu ennakkotieto heinäkuussa. Kolmas versio valmistuu runsaan kahden vuoden viiveellä tammikuun lopussa ja neljäs, lopullinen versio runsaan kahden vuoden viiveellä helmikuussa. Neljäs versio sisältää yksityiskohtaiset tarjonta- ja käyttötaulukot. Tuotannon suhdannekuvaaja julkaistaan 45 päivän viiveellä. Tuotannon suhdannekuvaajan yhteydessä julkistetaan vuosineljänneksittäin BKT:n pikaennakko. Neljännesvuositilinpidon tiedot valmistuvat noin 65 päivää kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen lukuun ottamatta viimeistä neljännestä, joka valmistuu 60 päivän viiveellä. Panos-tuotostaulukoiden tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä ja tuottavuustutkimukset vajaan vuoden viiveellä. Neljännesvuosittaisten sektoritilien julkaiseminen tehdään 85 päivän viiveellä. Julkistus keskittyy kotitalouksien ja yritysten tietoihin. Kehittäminen: Uusi Euroopan kansantalouden tilinpidon järjestelmä (ESA 2010) otettiin käyttöön vuoden 2014 heinäkuusta lähtien kaikissa kansantalouden tilinpidon alueeseen kuuluvissa tilastoissa. Vuonna 2015 tuotetaan vuosien 2010 ja 2011 panos-tuotostilastot EKT 2010 mukaisina takautuvasti. 14(54) Kansantalouden tillinpidon osana aiemmin julkaistut Matkailutilinpito ja Maatalouden aluetaloustilasto on lakkautettu, eikä niistä julkaista tietoja vuonna 2015. Lisäksi lakkautettiin alueellinen panos-tuotostilasto. Aiemmin alueellinen panos-tuotos on tuotettu 2 kertaa vuosilta 1995 ja 2002. Kansainvälinen hintavertailu Kansainvälinen hintavertailu on Eurostatin johdolla vuosittain laadittava EU- ja EFTA-maiden hintatasoa ja hintatasolla korjattavaa bruttokansantuotetta (BKT) koskeva tilasto. Tilastokeskus kerää Suomea koskevat tiedot tähän tutkimukseen, jonka pääasiallisena tavoitteena on tuottaa ns. ostovoimapariteetit (engl. purchasing power parities eli PPP). Ostovoimapariteettien avulla pyritään mahdollistamaan reaaliset BKT-volyymivertailut ohjelmaan osallistuvien maiden kesken. EU-asetus sisältää säännöt ostovoimapariteetteja koskevan perusaineiston hankkimisesta, laskennasta ja levittämisestä. Aineisto: Hintatasovertailuissa tarkastellaan samantyyppisten hyödykkeiden hintoja eri maissa. Yksityisen kulutuksen osalta hyödykekorin painorakenne muodostetaan kotitalouksien kulutuksen mukaiseksi. Yksityistä kulutusta koskeva hinta-aineisto kerätään tuoteryhmittäin kolmen vuoden jakson aikana. Perusaineistoon kuuluvat niin ikään BKT:n loppukäyttöpainot, todelliset ja laskennalliset vuokrat, palkansaajakorvaukset, ajalliset korjauskertoimet, pääomahyödykkeiden hinnat, rakennushankkeiden hinnat sekä alueelliset korjauskertoimet. Julkaiseminen: Yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoa kuvaava indeksisarja perustuu kussakin maassa Eurostatin ja OECD:n koordinoimina tehtyihin hintatutkimuksiin. OECD päivittää tuoreimpien hintavertailujen tulokset inflaation ja valuuttakurssien muutoksilla kuvaamaan ilmoitettua ajankohtaa. Yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoa kuvaava indeksisarja löytyy Tilastokeskuksen StatFin-tietokantataulukoista. Eurostat julkaisee koko yksityistä kulutusta koskevat luvut kesäkuussa. Tilastokeskus tekee perusjulkistuksen hyperlinkkeineen Eurostatin ko. julkaisuun. Kehittäminen: Ei kehittämistä vuonna 2015. Kasvihuonekaasujen inventaario Kasvihuonekaasut -tilasto perustuu YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaiseen kasvihuonekaasupäästöjen vuosittaiseen raportointiin, joka tehdään myös EU:lle. Tilasto sisältää määrämuotoiseen päästölaskentaan perustuvan taulukkopaketin sekä laskentamenetelmiä ja tuloksia kuvaavaan raportoinnin. Aineisto: Inventaario sisältää vuosittaiset päästötiedot suorista kasvihuonekaasuista: hiilidioksidi CO2, metaani CH4, dityppioksidi N2O, HFC-yhdisteet (fluorihiilivedyt), PFC-yhdisteet (perfluorihiilivedyt), rikkiheksafluoridi SF6 ja NF3 (typpitrifluoridi). Lisäksi taulukoidaan seuraavat päästöt: hiilimonoksidi CO, typen oksidit NOx, rikkidioksidi SO2 ja muut kuin metaania sisältävät haihtuvat orgaaniset yhdisteet (NMVOC). Päästöt arvioidaan aktiviteetti- 15(54) tietojen ja päästökertoimien tai eritasoisten monimutkaisempien laskentamallien perusteella. Inventaario perustuu Tilastokeskuksen ja asiantuntijalaitosten (Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja VTT) väliseen työnjakoon, joka on määritelty Suomen kansallisessa inventaariojärjestelmässä. Julkaiseminen: Inventaarion yksinkertaistetuilla menetelmillä lasketut ennakolliset tiedot (pikaennakko) julkaistaan toukokuussa 5 kk viiveellä. Inventaarion ennakkotiedot julkaistaan joulukuussa. Inventaario (englanninkielinen) toimitetaan EU:n komissiolle seuraavana vuonna 15.1. (ennakko) ja 15.3. sekä YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle lopullisessa muodossaan 15.4. mennessä noin 16 kuukauden viiveellä. Lopulliset tiedot julkaistaan samanaikaisesti YK:n toimituksen kanssa. Alueelliset päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden päästötiedot sekä suomenkielinen yhteenvetoraportti julkaistaan toukokuussa noin 17 kk viiveellä. Kehittäminen: Kasvihuonekaasujen tuotantojärjestelmän uudistamisprojekti valmistuu vuoden 2015 aikana. Uusi tuotantojärjestelmä sisältää mm. energia- ja teollisuuden tuotantoprosessisektorien laskentajärjestelmän, khkpäästötietojen YK:n web-pohjaiseen raportointijärjestelmään siirtämiseen tarvittavat ohjelmat sekä uudistetut Kasvihuonekaasut-tilaston julkaisujärjestelmän ohjelmat. Kaupan määrävuosiselvitys Kaupan määrävuosiselvitys sisältää neljä eri tilastoa: - autokaupan määrävuosiselvitys - tukkukaupan määrävuosiselvitys - vähittäiskaupan määrävuosiselvitys - kaupan alueellinen määrävuosiselvitys Auto-, tukku- ja vähittäiskaupan määrävuosiselvityksissä kuvataan toimialojen liikevaihdon jakautumista tuoteryhmittäin. Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys kuvaa vähittäiskaupan myymälöiden määrää ja liikevaihtoa sekä vähittäiskaupan myyntipinta-aloja Suomen eri alueilla. Aineisto: Tiedot kerätään yrityksistä. Kukin selvitys tehdään viiden vuoden välein. Autokaupan uusimmat tiedot ovat vuodelta 2010, tukkukaupan vuodelta 2008, vähittäiskaupan vuodelta 2012 ja alueelliset tiedot vuodelta 2011. Julkaiseminen: Tukkukaupan määrävuosiselvityksen tiedot julkaistaan huhtikuussa 2015. Kehittäminen: Tilastoja ei kehitetä vuonna 2015. Korjausrakentaminen Korjausrakentamisen tilasto kuvaa talonrakentamisen korjaustoimintaa vuositasolla. Tilastosta tuotetaan kaksi julkistusta vuodessa. Rakennusyritysten korjausrakentaminen kuvaa keskisuurten ja suurten talonrakennusyritysten (vähintään 10 henkilön yritykset) korjausrakentamisesta syntyvää liikevaihdon määrää ja kehitystä. Rakennusten ja asuntojen kor- 16(54) jaukset -julkistus kuvaa rakennuskantaan ja asuntoihin kohdistuneita korjaustoimenpiteitä ja niiden syitä. Rakennusten ja asuntojen korjaukset -tilasto jakaantuu osiin rakennuksen käyttötarkoituksen perusteella. Käyttötarkoitusluokat ovat asuinrakennukset, julkiset palvelurakennukset, liike- ja toimistorakennukset sekä teollisuus- ja varastorakennukset. Aineisto: Rakennusyritysten korjausrakentamisen tilasto perustuu otokseen yli 10 hengen rakennusyrityksistä. Tiedustelussa on mukana noin 540 yritystä. Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset kysytään nykyisen asunto-osakeyhtiöiden taloustilaston yhteydessä noin 2 500 yhtiöltä ja otoksen peittävyys on noin 3 % perusjoukosta ja noin 6 % otoskehikosta. Lisäksi asunto-osakeyhtiöistä tehdään lisäotos, jonka suuruus on 1 500. Lisäotos kohdistetaan kaikkiin asoy-rakennuksiin, myös asuinhuoneistoalaltaan pieniin yhteisöihin. Vuokratalojen tiedustelu kohdistuu suorakeruuna 18 suurimpaan vuokrataloyhtiöön. Julkisten palvelurakennusten osalta Rakennusten ja asuntojen korjaukset tilastossa kohdejoukkona ovat opetusrakennusten, terveydenhuollon rakennusten ja sosiaalitoimen rakennusten omistajat. Asukaskorjaukset ja asuinrakennuksiin kohdistuneet korjaukset kysytään vuosittain monivaiheisella otoksella. Kohdejoukkona ovat omistusasunnoissa asuvat henkilöt ja asuntoyhteisöjen kiinteistön hoitajat. Julkaiseminen: Tiedot korjausrakentamisesta julkaistaan marraskuussa. Kehittäminen: Asuntoyhteisöjen korjausrakentamisen kattavuutta laajennetaan asteittain vuodesta 2014 lähtien. Tilastovuodesta 2013 lähtien saadaan asuntokorjauksista ja asuntoyhteisökorjauksista sekä julkisista palvelurakennuksista tietoja. Vuodesta 2015 lähtien katetaan kaikki merkittävimmät viisi rakennustyyppiä siten, että aina vuosittain kolmen rakennustyypin tiedot perustuvat suorakyselyyn ja kahden muun rakennustyypin tiedot 1-2 vuoden takaiseen suorakyselyyn, jota viedään eteenpäin korjauslupatietoestimaateilla. Maksullista toimintaa kehitetään ja laajennetaan ottamalla käyttöön vakiohintainen taulukkopaketti Kotitalouksien kulutus Kulutustutkimus tuottaa tietoa kotitalouksien kulutusmenoissa tapahtuneista muutoksista ja väestöryhmittäisistä kulutuseroista. Tutkimuksessa selvitetään myös kotitalouksien asuinoloja, käytössä olevia kestotavaroita sekä tuloja. Lisäksi tutkimus tuottaa tiedot yhteiskunnallisten palvelujen käytöstä saatavasta etuudesta ja kotiin ostettujen elintarvikkeiden määristä. Aineisto: Tutkimus on otostutkimus, jonka tutkimusaineisto muodostui vuonna 2012 noin 3 550 kotitaloudesta. Tiedot kerätään haastattelulla, talouksien pitämillä päiväkirjoilla, kuittitiedoista sekä hallinnollisista rekistereistä. Kulutustutkimuksen tiedonkeruuvuodet ovat 1966, 1971, 1976, 1981, 1985, 1990, 1994, 1995, 1996, 1998, 2001, 2006 ja 2012. 17(54) Julkaiseminen: Vuonna 2015 kotitalouksien kulutuksesta ei tuoteta tilastojulkistuksia. Kehittäminen: Vuonna 2015 viimeistellään seuraavaa tiedonkeruuta, joka toteutetaan aikaisintaan vuonna 2016. Vuoden 2012 ja aikaisempien vuosien tiedonkeruusta tuotettujen palveluaineistojen käyttöä edistetään. Kotitalouksien varallisuus Varallisuustutkimus kuvaa kotitalouksien varallisuutta: sen kokonaismäärää, rakennetta ja jakautumista eri väestöryhmien kesken. Erilaisten varallisuusmuotojen lisäksi tutkimuksessa on tietoja myös muista kotitalouksien taloudelliseen asemaan vaikuttavista asioista, kuten tuloista ja veloista. Aineisto: Varallisuustutkimusta on tehty muutaman vuoden välein 1980luvun lopulta alkaen. Säästämis- ja velkaantumistutkimus tehtiin 1987 ja 1988, varallisuustutkimus 1994 ja 1998 ja asumis- ja varallisuustutkimus 2004. Vuoden 2009 varallisuustutkimuksessa kotitalouksien varallisuus estimoitiin ns. rekisterimenetelmällä ilman erillistä tiedonkeruuta tulonjakotilaston otokselle (ks. tulotilastot). Tutkimus oli osa EKP:n varallisuustutkimuksen ensimmäistä kierrosta (Household Finance and Consumption Survey). Vuonna 2014 aloitettiin varallisuustietojen muodostaminen tulonjakotilaston otokselle (viitevuosi 2013) EKP:n tutkimuksen toista kierrosta varten. Tätä tehdään rekisterimenetelmällä täydennettynä lyhyellä haastattelutiedonkeruulla tulo- ja elinolotutkimuksen yhteydessä. Julkaiseminen: Vuoden 2015 aikana julkaistaan tiedot vuoden 2013 varallisuustutkimuksesta sekä toimitetaan tiedot EKP:lle. . Kehittäminen: Rekisteritietoihin pohjautuvan kotitalouksien varallisuuden estimointia sekä haastatteluilla kerättävien lisätietojen keruuta kehitettiin merkittävästi vuosien 2013 ja 2014 aikana. Vuoden 2015 julkistuksen jälkeen arvioidaan kehittämisen tuloksia. Kulttuuri Kulttuuritilasto kuvaa tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoimaa, koulutusta, harrastusta ja kulutusta eri taiteen- ja kulttuurinaloilla. Tilasto kattaa sisällöllisinä aihealueina kieli- ja kulttuurivähemmistöt, kulttuuriperinnön ja -matkailun, eri taiteenalat, taide- ja kulttuurityövoiman, kulttuurialan koulutuksen, kulttuuritapahtumat, kulttuuritalot ja -keskukset, kulttuuriosallistumisen sekä kulttuurin talouden. Aineisto: Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta, kulttuurialan laitoksista ja järjestöistä sekä lukuisista muista lähteistä. Tilastokeskuksen sisäisiä aineistolähteitä ovat mm. vapaa-aikatutkimus, ajankäyttötutkimus, kansantalouden tilinpito, koulutustilastot, kulutustutkimus, kuntien talous- ja toimintatilasto, työssäkäyntitilasto, työvoimatutkimus, väestörakennetilasto sekä yritysrekisteri. Ulkopuolisia tieto- ja tilastolähteitä ovat mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, Taiteen edistämiskeskus, Teatterin tiedotuskeskus, Museovirasto, Suomen Kustannusyhdistys, Kansalliskirjasto, Suomen elokuvasäätiö, Suomen Sinfoniaorkesterit ry., Musiikkituottajat - IFPI Finland ry. sekä Finland Festivals. 18(54) Julkaiseminen: Kulttuuritilastoja julkaistaan Tilastokeskuksen internetsivuilla neljännesvuosittain päivitettävänä taulukkopakettina. Vuosittain tehdään julkistus kulttuurityövoimasta ja pidetään yllä alueellista tietokantaa. Lisäksi julkaistaan ajankohtaisia artikkeleita. Kehittäminen: Vuonna 2015 kehitetään internet-julkaisemista niin kulttuuritilaston kuin alueellisten kulttuuritilastojenkin osalta. Vuonna 2014 toteutettua uudistettua verkkoversiota kehitetään ja täydennetään. Alueittaisten tilastojen kattavuutta parannetaan ja tietosisältöä lisätään. Kulttuurityövoimasta tehdään findikaattori. Kuluttajabarometri Kuluttajabarometri kuvaa kuluttajien näkemyksiä, odotuksia ja aikomuksia. Aineisto: Tiedot kerätään kuukausittain puhelinhaastatteluilla. Vastaajilta kysytään käsityksiä oman taloutensa ja maan talouden kehityksestä sekä aikomuksista tehdä suuria hankintoja, säästää tai ottaa lainaa. Lisäksi selvitetään uudenaikaisten teknisten laitteiden yleisyyttä kotitalouksissa. Julkaiseminen: Kuluttajabarometrin tiedot julkaistaan kuukausittain noin kolme päivää ennen kuukauden loppua. Kehittäminen: Tutkitaan mahdollisuutta siirtyä osittain internet-pohjaiseen tiedonkeruuseen. Kehitetään tulosten julkaisemista internetissä. Kuluttajahintaindeksit Kuluttajahintaindeksi kuvaa kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla. Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Elinkustannusindeksi 1951:10 =100 on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä ketjuttamalla laskettu pitkä aikasarja ja se kehittyy siten samalla tavalla kuin kuluttajahintaindeksi. Monet vuokrat, niin asuin- ja liikehuoneistojen kuin maanvuokratkin, on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin. Elinkustannusindeksi on käyttäjän kannalta käytännöllisin, sillä indeksiuudistukset eivät katkaise sarjaa ja elinkustannusindeksin pisteluvut julkaistaan kuukausittain samaan aikaan kuin kuluttajahintaindeksi. Euroopan unionin jäsenvaltiot tuottavat kansallisen indeksin lisäksi yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä. Sitä käytetään EU-maiden välisiin inflaatiovertailuihin. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kulutuskäsitteeseen eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut. Sen kattavuus kansallisesta indeksistä on vajaat 90 prosenttia. Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä lasketaan lisäksi indeksi kiintein veroin. Kiinteäveroisessa indeksissä arvonlisä- ja muiden hyödykeverojen muutosten vaikutus inflaatioon on poistettu pitämällä verot kiinteinä indeksin perusajankohtaan nähden. Indeksi mittaa ns. markkinainflaatiota eli hintojen muutosta, joka johtuu muista syistä kuin hyödykeverojen muutoksista. Veromuutosten hintavaikutus saadaan vertaamalla yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja kiinteäveroisen indeksin kehitystä. 19(54) Aineisto: Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken kaikkiaan noin 50 000 hintatietoa 497 hyödykkeestä noin 2 700 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti. Julkaiseminen: Indeksit julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kuukauden 14. päivänä, poikkeuksena tammikuun indeksi, joka julkistetaan helmikuun 19. päivänä. Jos julkaisupäivä on lauantai, sunnuntai tai pyhäpäivä, julkistetaan tilasto lähimpänä arkipäivänä. Kehittäminen: Kuluttajahintaindeksissä haastattelijoiden tiedonkeruun laitteet ja tiedonkeruuohjelma on uudistettu vuoden 2014 lopulla. Uudistus parantaa saatavan aineiston laatua. Lisäksi valmistaudutaan COICOP-luokituksen 5-numerotason luokitusuudistukseen 2015=100 indeksissä (käyttöönotto 2016) laskemalla tiedot taaksepäin uudella luokituksella (COICOP, Classification of Individual Consupmption by Purpose). Uusi luokitus otetaan käyttöön kaikissa EU-maissa, ja jatkossa yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä saadaan aiempaa tarkemmalla tasolla vertailukelpoista tietoa EUmaista. Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä tehdään vuosien 2014–2015 aikana Eurostatille selvitys hallinnollisten hintojen indeksistä, jossa määritellään ne indeksisarjat, joiden hinnoittelu on hallinnollisesti säädelty. Esimerkkejä hallinnollisista hinnoista ovat päivähoito- ja sairaalamaksut. Kuntatalous Kuntataloutta kuvaavia tilastoja ovat - kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta - kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilasto sisältää tietoja tilinpäätöksistä sekä toiminta- ja investointimenoista ja -tuloista tehtävittäin ja meno- ja tulolajeittain eriteltyinä sekä eräitä toimintatietoja. Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilasto kuvaa MannerSuomen kuntien ja kuntayhtymien talouden kehitystä vuosineljänneksittäin. Kuntien ja kuntayhtymien liikelaitokset ovat mukana tilaston tiedustelussa. Se sisältää tietoja kunnan tuloslaskelma- ja investointiosista sekä kuntien veloista ja saamisista vuosineljänneksittäin. Aineisto: Tiedot kerätään suoraan kaikilta kunnilta ja kuntayhtymiltä. Ahvenanmaan kuntia koskevat tiedot kerää ja Tilastokeskukselle toimittaa Ålands statistik- och utredningsbyrå. Julkaiseminen: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toiminta -tilaston ennakolliset tiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden toukokuussa sekä lopulliset tiedot marraskuussa. Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilasto valmistuu noin kaksi kuukautta kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Neljännen neljänneksen arviot edellisen vuoden tilinpäätöksistä ovat saatavilla helmikuun puolivälissä. 20(54) Kehittäminen: Kehittämisen ensisijainen tavoite on kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastotiedon tuottamisen tehostaminen ja nopeuttaminen sekä tietojen laadun ja vertailukelpoisuuden kohentaminen ja varmistaminen. Tilastokeskus on tähän liittyen käynnistänyt vuonna 2012 projektin osana valtiovarainministeriön asettamaa kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaa. Projektissa uudistetaan kuntataloustilastojen tietosisältö, tilastointiprosessi ja tietojärjestelmä. Tavoitteena on, että uusi kuntataloustilaston tietojärjestelmä on käytössä vuonna 2016. Kuolemansyyt Kuolemansyytilasto tuottaa tietoa henkilöiden kuolemansyistä ja niissä tapahtuneista muutoksista. Tilastokeskus ylläpitää myös kuolintodistusarkistoa, josta voi saada kuolintodistuksen tietoja tai kuolintodistuskopioita laissa määriteltyihin tarkoituksiin. Aineisto: Tilasto perustuu kuolintodistuksen tietoihin sekä väestön keskusrekisterin tietoihin kuolleista. Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan kerran vuodessa. Edellisen vuoden tiedot valmistuvat seuraavan vuoden joulukuussa. Kehittäminen: THL:n oikeuslääkintä siirtyy suunnitelmien mukaan vuoden 2015 aikana sähköiseen kuolintodistukseen. Tilastokeskuksessa on käynnissä sähköisen kuolintodistuksen käyttöönottoprojekti, joka päättyy syksyllä 2015. Uusi järjestelmä otetaan Tilastokeskuksessa käyttöön todennäköisesti kesällä 2015. Sähköisen kuolintodistuksen käyttö laajenee vasta myöhemmin oikeuslääkinnän ulkopuolisiin kuolemantapauksiin, joita on 80 % kuolemantapauksista. Kustannusindeksit Kustannusindeksien ryhmään kuuluvat - julkisten menojen hintaindeksi - maarakennuskustannusindeksi Julkisten menojen hintaindeksi mittaa valtiontalouden ja kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) menojen hintakehitystä. Maarakennuskustannusindeksi kuvaa niiden kustannustekijöiden hintamuutoksia, joita maarakennusalan yrittäjälle koituu panosten ostamisesta ja käyttämisestä. Aineisto: Hintatiedot kerätään osittain suoraan tiedonantajilta, osittain ne saadaan muista tilastoista tai julkaisuista. Julkaiseminen: Julkisten menojen hintaindeksit julkaistaan noin 7 viikon kuluttua tilastoitavan vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Indeksit ovat ennakollisia kunnes ansiotasoindeksin tiedot ovat lopullisia. Maarakennuskustannusindeksi julkaistaan kuukausittain 18. päivänä (tai seuraavana arkipäivänä) tilastokuukauden päättymisestä). Kehittäminen: Hinta- ja kustannusindeksit uudistetaan vähintään viiden vuoden välein ja samalla niiden perusvuosi vaihdetaan 5:een tai 0:aan päättyväksi. Julkisten menojen hintaindeksin määrävuosiuudistus valmistuu 2015. 21(54) Liikennetilastot Tieliikenteen tavarankuljetukset -tilasto kuvaa sekä yksityiseen että luvanvaraiseen liikenteeseen rekisteröityjen kuorma-autojen koti- ja ulkomaan kuljetustoimintaa. Aineisto: Tieliikenteen tavarankuljetukset -tilaston aineisto kerätään postikyselyillä ja internet-lomakkeilla, jotka kohdistetaan satunnaisotannan perusteella ajoneuvorekisteristä tutkimukseen valituille kuorma-autojen haltijoille. Julkaiseminen: Tieliikenteen tavarankuljetukset -tilaston neljännesvuosittaiset tiedot julkistetaan vajaan kolmen kuukauden viiveellä kunkin vuosineljänneksen päättymisestä. Vuosijulkaisu ilmestyy viikolla 21. Kehittäminen: Tieliikenteen tavarankuljetustilastossa tehdään tiedonkeruun kehittämisprojekti vuoden 2015 aikana. Liiketoiminnan kuukausikuvaajat Liiketoiminnan kuukausikuvaajat muodostuvat seuraavista tilastoista: - kaupan liikevaihtokuvaaja - palvelualojen liikevaihtokuvaaja - rakentamisen liikevaihtokuvaaja - teollisuuden liikevaihtokuvaaja - palkkasummakuvaajat - suuryritysten liikevaihtoennakko Liiketoiminnan kuukausikuvaajat kertovat kuukausittaisina indekseinä toimialan liikevaihdon tai yritysten maksamien palkkojen kehityksestä. Aineisto: Tilastot perustuvat verohallinnon kausiveroaineistoon ja Tilastokeskuksen omaan tiedusteluun. Verohallinnon aineisto kattaa kaikki arvonlisäverovelvolliset yritykset sekä palkkoja maksavat yritykset. Aineisto sisältää arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten maksu- ja ilmoitusmenettelyssä kerätyt tiedot. Julkaiseminen: Kaupan liikevaihtokuvaajan pikaennakko julkaistaan noin 28 päivää ja suurten yritysten liikevaihtoennakko 30 päivää viitekuukauden päättymisestä. Palkkasummakuvaajat ja kaupan liikevaihtokuvaajien ennakkotiedot julkaistaan noin 45 päivää tilastoitavan kuukauden päättymisestä. Muut liikevaihtokuvaajat ja kaupan tarkennetut tiedot ilmestyvä noin 75 päivää kuukauden päättymisestä. Kehittäminen: Vuonna 2015 tavoitteena on selvittää ja tehdä ehdotus eri toimialojen määräindeksien yhtenäiselle tuottamiselle sopivista menettelyistä sekä tuotantovälineistä. Tarkoituksena on käydä läpi koko tilastoprosessi aina tiedonkeruusta, aineiston käsittelyyn ja julkaisuun saakka ja valita tehokkaat sekä mahdollisemman yhtenäiset tuottamistavat eri toimialojen määräindekseille. Kehitetään Liiketoiminnan kuukausikuvaajien tuotevalikoimaa ja lisätään analyysiä julkistuksiin. Merkittävä osa Tilastokeskuksen yrityksiä koskevasta aineistosta on kerätty yhteen tilastotuotantojärjestelmään, mikä mahdollistaa tiedon entistä monipuolisemman jalostamisen ja analysoimisen. 22(54) Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto kuvaa maatilayritysten taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilasto sisältää tietoja maatilayritysten tuloista, menoista, varoista ja veloista sekä käyttöomaisuuden muutoksista sekä maatilayritysten metsätaloudesta. Luonnollisten henkilöiden omistamilta maatilayrityksistä tuotetaan myös henkilöveroaineiston pohjautuvat laskelmat puolisoiden yhteenlasketuista valtionveron alaisista tuloista. Aineisto: Maa- ja metsätalousyritysten taloustilaston tiedot perustuvat valtaosin maaseutuelinkeinorekisteristä ja verohallinnon rekistereistä saataviin tietoihin, joita on täydennetty suoraan tiloille suunnatulla kyselyllä. Julkaiseminen: Tilaston tiedot ovat käytettävissä noin 15 kuukauden kuluttua tilaston viitevuoden päättymisen jälkeen. Kehittäminen: Ei kehittämistä vuonna 2015. Maatalouden hintaindeksit Maataloudesta laaditaan kahta hintaindeksiä: - maatalouden tuottajahintaindeksi - maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Maatalouden tuottajahintaindeksi mittaa kasvituotteiden sekä eläinten ja eläintuotteiden hintojen kehitystä viljelijän kannalta. Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi mittaa maatalouden tuotantoon ja investointeihin käytettävien tarvikkeiden, tavaroiden ja palvelujen hintakehitystä. Aineisto: Tietoja kerätään organisaatioilta, yrityksiltä, kaupoilta ja muista tilastoista. Julkaiseminen: Molemmat maatalouden hintaindeksit julkaistaan vuosineljänneksittäin tilastoitavan vuosineljänneksen päätyttyä 45 vuorokauden kuluessa kuukauden 15. päivänä. Jos 15. päivä osuu viikonloppuun tai arkipyhään, julkaistaan indeksi seuraavana arkipäivänä. Maatalouden tuottajahintaindeksi on ennakollinen kunnes maidon lopullinen jälkitilitys on tiedossa. Kehittäminen: Maatalouden hintaindeksit uudistetaan viiden vuoden välein ja samalla niiden perusvuosi vaihdetaan 5:een tai 0:aan päättyväksi. Maksutasetilasto Maksutasetilasto muodostuu kahdesta osasta: - maksutase ja ulkomainen varallisuusasema - suorat sijoitukset Maksutasetilasto kuvaa kansantalouden ulkoista tasapainoa sekä reaali- että rahoitustalouden näkökulmasta. Maksutase kattaa liiketoimet, jotka tehdään kansantalouteen kuuluvien talousyksiköiden (kotimaassa asuvien) ja muuhun maailman kuuluvien talousyksiköiden (ulkomailla asuvien kesken). Ulkomainen varallisuusasema kuvaa rahoitustaseen pääomavirroista syntyneitä ulkomaisia saamis- ja velkavarantoja. Suorien sijoitusten tilasto kuvaa monikansallisten konsernien kotimaisten ja ulkomaisten konserninosien välisiä rahoitustaloustoimia ja niistä syntyviä 23(54) saamisia ja velkoja sekä kansainvälisiä yrityskauppoja. Suorat sijoitukset ovat osa maksutasetilastoinnin kehikkoa, mutta tietoja julkaistaan myös erillisenä tilastona. Aineisto: Maksutasetilaston laatimiseen käytetään suoraa tiedonkeruuta ja muista tilastoista johdettuja tietoja. Tulli kerää tiedot tavaroiden ulkomaankaupasta sekä julkaisee ulkomaankauppatilastot. Tilastokeskus kerää tiedot palvelujen kansainvälisestä kaupasta sekä tulon- ja pääomansiirroista. Tilastokeskus kerää yhteistyössä Suomen Pankin kanssa tiedot rahoitustaseen, pääomakorvausten ja ulkomaisen varallisuuden eristä. Suorien sijoitusten tilaston tärkeimmät tietolähteet ovat vuosittainen tilinpäätöspohjainen kyselytutkimus ulkomaisista rahoitussaamisista ja -veloista sekä kuukausittainen kysely ulkomaisista rahoitussaamisista ja -veloista. Julkaiseminen: Kuukausittainen maksutase julkaistaan noin 6 viikon kuluttua tilastokuukauden päättymisestä. Joulukuun tiedon julkaisemisen yhteydessä julkaistaan päättyneen vuoden ennakkotieto. Laajemmat vuositiedot valmistuvat noin 10 viikossa. Kunkin kuukausitiedotteen yhteydessä korjataan myös edellisen kuukauden tiedot. Kuukausitilastoihin arvioidaan neljännesvuosittain ja vuosittain kerättävät tiedot. Vuositiedot suorista sijoituksista maittain ja toimialoittain julkaistaan Suorat sijoitukset -tilastossa noin 10 kuukauden viiveellä. Suorien sijoitusten kuukausittaiset nettopääomavirrat ja neljännesvuosittaiset sijoituskannat julkaistaan osana Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastoa. Kehittäminen: Maksutaseen ja suorien sijoitusten tilastointi siirtyi 1.1.2014 Suomen Pankista Tilastokeskukseen. Vuoden 2015 aikana kehitetään Tilastokeskukseen uutta tietojärjestelmää maksutaseen laatimista varten. Laadintajärjestelmä tulee olemaan yhteinen kansantalouden tilinpidon kanssa. Matkailutilastot Matkailutilastoja on kaksi: - majoitustilasto - suomalaisten matkailu Majoitustilasto kuvaa majoituspalvelujen tarjontaa ja käyttöä Suomessa sekä kertoo palvelujen käyttäjistä ja yöpymisten määristä. Suomalaisten matkailu -tilasto sisältää tietoa suomalaisten tekemistä matkoista ja matkan tehneistä henkilöistä. Tutkimuksen kohteena ovat yöpymisen sisältäneet matkat kotimaassa ja ulkomaille sekä päivämatkat ulkomaille. Aineisto: Majoitustilasto sisältää tietoa rekisteröityjen majoitusliikkeiden, hotellien, motellien, matkustajakotien, retkeilymajojen, lomakylien ja leirintäalueiden toiminnasta sekä liikkeiden, huoneiden ja vuoteiden määrästä, kapasiteetin käyttöasteesta, saapuneista vieraista asuinmaan mukaan, yöpymisistä asuinmaan ja matkan tarkoituksen mukaan, hotellihuoneiden keskihinnoista ja yöpymisen keskihinnoista erityyppisissä majoitusliikkeissä. Tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa, mökkiä tai sähköliitäntäpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa sekä retkeilymajat. 24(54) Suomalaisten matkailu -tilaston kotimaanmatkat luokitellaan vapaa-ajanmatkoihin, joiden aikana on käytetty maksullista majoitusta, mökkimatkoihin, vierailumatkoihin sukulaisten ja tuttavien luo sekä työ- ja kokousmatkoihin. Ulkomaan matkat luokitellaan vapaa-ajanmatkoihin, joiden aikana on yövytty kohdemaassa, risteilymatkoihin, päivämatkoihin sekä työ- ja kokousmatkoihin. Muita matkoja kuvaavia ominaisuuksia ovat matkan kohdekunta tai kohdemaa, matkan kesto, matkan alkamis- ja päättymiskuukausi, kulkuväline, majoitusmuoto sekä matkan järjestäminen. Lisäksi tietoa kerätään matkojen kustannuksista. Suomalaisten matkailu -tilaston tiedot kerätään kuukausittain puhelinhaastatteluina. Perusjoukkona ovat 15–84-vuotiaat Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt. Julkaiseminen: Majoitustilaston kuukausittaiset ennakkotiedot ilmestyvät noin kuuden viikon kuluttua tilastointikuukauden päättymisestä. Lopulliset vuositiedot julkaistaan noin viiden kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä. Suomalaisten matkailu -tilasto julkaistaan kolme kertaa vuodessa noin viiden viikon kuluttua viitejakson päättymisestä. Vuositiedot julkaistaan noin neljän kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä. Kehittäminen: Uusi matkailutilastoasetus (692/2011) tuli voimaan tilastovuoden 2012 alusta ja vaikutti matkailutilastojen sisältöön. Tarvittavat muutokset on toteutettu pääosin, mutta Suomalaisten matkailu -tutkimusta laajennetaan kattamaan myös kotimaan päivämatkat asetuksen mukaisesti vuosien 2017–18 aikana. Opiskelijavirrat Opiskelijavirrat -tilastointikohteeseen kuuluu viisi tilastoa: - koulutukseen hakeutuminen - koulutuksen keskeyttäminen - opintojen kulku - opiskelijoiden työssäkäynti - sijoittuminen koulutuksen jälkeen Koulutukseen hakeutuminen -tilasto kuvaa perusasteen jälkeiseen tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeutumista ja pääsyä, peruskoulun päättäneiden, ylioppilaiden ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneiden sijoittumista jatko-opintoihin tutkinnon jälkeen. Koulutuksen keskeyttäminen kuvaa tilannetta syyskuusta seuraavaan syyskuuhun: jos henkilö joka on opiskellut edeltävän vuoden syyskuussa, ei enää opiskele eikä ole valmistunut vuoden kuluttua, hänet katsotaan keskeyttäneeksi. Tilastossa tarkastellaan mm. koulutusalalla, koulutussektorilla ja tutkintoon johtavassa koulutuksessa keskeyttämistä. Opintojen kulku -tilasto kuvaa perusasteen jälkeisen koulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulkua tutkinnon suorittamiseen asti. Tilastossa on tietoja aloitetusta koulutuksesta, koulutuksen kestosta, koulutuksen vaihtamisesta sekä siitä, mitä opiskelijat ovat tehneet, jos ovat keskeyttäneet aloit- 25(54) tamansa koulutuksen. Opiskelijoiden työssäkäyntitilastossa on tietoja työssäkäynnistä opiskelujen aikana. Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilastossa tarkastellaan tutkinnon suorittaneiden työllistymistä, sijoittumista jatkoopintoihin sekä alueellista sijoittumista tietyn ajan kuluttua valmistumisesta. Aineisto: Tiedot tuotetaan yhdistämällä Tilastokeskuksen henkilöpohjaisia kokonaisaineistoja. Tiedot hakeneista perustuvat Opetushallituksen hakuaineistoihin. Tiedot uusista opiskelijoista ja opiskelijoista perustuvat Tilastokeskuksen henkilöpohjaisiin opiskelija-aineistoihin, joista tarkemmin Oppilaitostilastot-tilastointikohteen Aineisto-luvussa. Tiedot peruskoulun päättäneistä perustuvat Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakurekisterin tietoihin ja tiedot tutkinnon suorittaneista ja aikaisemmasta koulutuksesta perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisterin tietoihin. Tiedot työssäkäynnistä ja muusta toiminnasta perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tietoihin. Julkaiseminen: Tilastot vuodelta 2013 julkistetaan seuraavasti: - koulutukseen hakeutuminen helmikuussa - koulutuksen keskeyttäminen maaliskuussa - opintojen kulku maaliskuussa - opiskelijoiden työssäkäynti maaliskuussa ja - sijoittuminen koulutuksen jälkeen helmikuussa. Kehittäminen: Opiskelijavirtatilastoissa valmistaudutaan hakuaineistoissa tapahtuvien muutosten aiheuttamiin muutoksiin tilastoinnissa. Oppilaitostilastot Oppilaitostilastot -tilastointikohteeseen kuuluu 11 tilastoa - ammattikorkeakoulukoulutus - ammatillinen koulutus - ainevalinnat - erityisopetus - esi- ja peruskouluopetus - koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset - koulutuksen talous - lukiokoulutus - oppilaitosten aikuiskoulutus - oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot - yliopistokoulutus Oppilaitostilastot -tilastointikohteen tilastot kuvaavat mm. koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia, niiden oppilaita, opiskelijoita ja tutkinnon suorittaneita, ainevalintoja, erityisopetusta, oppilaitosten tutkintoon johtamatonta koulutusta ja koulutuksen taloutta. Aineisto: Lukiokoulutuksen henkilöpohjaiset opiskelijatiedot ja oppilaitosmuotoisen ammatillisen koulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot kerätään koulutuksen järjestäjien kautta oppilaitoksilta, oppisopimuskoulutuksen tiedot ao. koulutuksen järjestäjältä, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen tiedot korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Ylioppilastutkinnot saadaan Ylioppilastutkintolautakunnalta. Aggregaattitason tie- 26(54) toja kerätään tiedonkeruusta riippuen joko koulutuksen järjestäjiltä tai koulutuksen järjestäjien kautta oppilaitoksilta (ei korkeakouluilta). Koulutuksen taloutta koskevat tiedot saadaan pääosin hallinnollisista rekistereistä. Julkaiseminen: Tilastot vuodelta 2013 julkaistaan seuraavasti: - oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot -tilaston kaikkia koulutussektoreita käsittelevät lopulliset tiedot tammikuussa ja - koulutuksen taloustiedot toukokuussa. Tilastot vuodelta 2014 julkaistaan seuraavasti: - ammattikorkeakoulukoulutuksen tutkintotiedot huhtikuussa - ammatillisen koulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot syyskuussa - koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset helmikuussa - lukiokoulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot kesäkuussa - oppilaitosten aikuiskoulutus joulukuussa - peruskoulujen erityisopetustiedot kesäkuussa - perusopetuksen ainevalintatiedot toukokuussa - oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot -tilaston kaikkia koulutussektoreita käsittelevät lopulliset marraskuussa. Ennakkotiedot opiskelijamääristä julkaistaan koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilaston yhteydessä. - yliopistokoulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot toukokuussa. Tilastot vuodelta 2015 julkaistaan seuraavasti: - esi- ja peruskouluopetus marraskuussa ja - lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalintatiedot (parittomina vuosina) joulukuussa Kehittäminen: Osallistutaan opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n tiedonkeruiden ohjausryhmän ja asiantuntijaryhmien työhön, joissa tavoitteena on mm. tietojen välittäminen korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon kautta. Tilastokeskus saa korkeakoulujen opiskelija- ja tutkintotiedot korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta vuonna 2015. Palkkarakenne Palkkarakennetilasto kuvaa kaikkien työnantajasektoreiden palkansaajien lukumääriä, tunti- ja kuukausipalkkoja sekä palkkojen muodostumista ja hajontaa. Määrävuosina tilastossa käsitellään myös vuosiansioita. Aineisto: Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakenneaineistoon, joka muodostetaan yhdistämällä työnantajajärjestöjen jäseniltään keräämät tiedot sekä Tilastokeskuksen palkkatiedustelujen tiedot. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakenneaineistoon, joka muodostetaan yhdistämällä työnantajajärjestöjen jäseniltään keräämät tiedot sekä Tilastokeskuksen palkkatiedustelujen tiedot Julkaiseminen: Tiedot valmistuvat noin vuoden kuluttua tilastovuoden päättymisestä. Kehittäminen: Tarkastellaan miten Verohallinnon Palkka.fi -palvelun kautta saatavia palkka- ja työsuhdetietoja voidaan hyödyntää palkkarakennetilastossa. 27(54) Palvelujen ulkomaankauppatilasto Palvelujen ulkomaankauppa -tilasto kuvaa palvelujen (pl. matkailu ja liikenne sekä vakuutuspalvelut) vientiä ja tuontia palvelutyypeittäin ja kohdemaittain. Aineisto: Tiedot kerätään suoraan yrityksiltä. Otos koostuu noin 3 500 yrityksestä, jotka on valittu palvelujen ulkomaankaupan harjoittamisen, yrityskoon tai toimialan perusteella. Julkaiseminen: Ennakkotiedot valmistuvat noin viiden kuukauden viiveellä ja lopulliset tiedot noin 11 kuukauden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kehittäminen: Palvelujen ulkomaankaupan kehittämisprojekti on käynnissä. Projektin tavoitteina on laajentaa tilasto kattamaan kaikki palveluerät, tehdä tilastosta neljännesvuosittainen ja parantaa otoksen kattavuutta. Perheet Perheet -tilastossa on kaikkien Suomessa vakituisesti asuvien perheiden ja lapsiperheiden väestötiedot ja se kuvaa vuodenvaihteen tilannetta. Aineisto: Tiedot perheistä muodostetaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä saadusta vuodenvaihteen väestötiedosta. Tietokoneohjelma lajittelee asuinkiinteistötunnuksen mukaan väestön samassa asunnossa asuviin, joista ohjelma päättelee perheet asukkaiden tietoja vertailemalla. Julkaiseminen: Tilasto valmistuu tilastovuotta seuraavana keväänä ja Perheet -verkkojulkaisu seuraavana syksynä. Kehittäminen: Verkkojulkaisun uusi tuotantotapa otetaan käyttöön vuonna 2015. Poliisi- ja pakkokeinotilasto Alueelle kuuluvat seuraavat tilastot tilastoa: - pakkokeinot (lakkautetaan 2015) - poliisin tietoon tullut rikollisuus (lakkautetaan 2015) - rikos- ja pakkokeinotilasto (perustetaan 2015 korvaamaan lakkautetut tilastot) Pakkokeinot -tilasto keskittyy poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen käyttämien pakkokeinojen ja siltä osin poliisin toiminnan kuvaamiseen. Tilastotietoja on myös pakkokeinon kohteeksi joutuneista henkilöistä. Poliisin tietoon tullut rikollisuus -tilasto keskittyy rikollisuutta koskevien alueellisten jakaumien sekä poliisin toiminnan kuvaamiseen. Tilasto sisältää tietoja ilmitulleiden rikosten laadusta ja määrästä. Aineisto: Tilastot laaditaan sisäasiainministeriön poliisin tutkinta- ja virkaapujärjestelmästä (PATJA) saaduista tiedoista sekä Tilastokeskuksen väestöaineistoista poimituista tiedoista. Julkaiseminen: Pakkokeinotilasto koskien tilastovuotta 2014 julkistetaan 20.5.2015 Pakkokeinotilastona. Poliisin tietoon tullut rikollisuus -vuositilasto koskien tilastovuotta 2014 julkaistaan Poliisin tietoon tullut rikollisuus 28(54) tilastossa 31.3.2015. Poliisin tietoon tullut rikollisuus -tilaston neljännesvuosittaiset tiedot julkaistaan kolmannella viikolla neljänneksen päättymisestä. Poliisin tietoon tullut rikollisuus tilaston neljännesvuositilastot julkaistaan huhtikuusta 2015 lähtien uudessa Rikos- ja pakkokeinotilastossa. Tiedot julkaistaan vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukauden aikana. Kehittäminen: Poliisin tietoon tullut rikollisuus -tilasto ja pakkokeino-tilasto lakkautetaan tilastovuodesta 2015 alkaen ja niiden tilalle perustetaan uusi Rikos- ja pakkokeinotilasto, jossa tiedot julkaistaan. Uudella tilastolla on kuusi julkaisua vuodessa. Poliisin tutkinta- ja virka-apujärjestelmän (PATJA) uudistaminen on aloitettu poliisihallinnossa. Uudesta VITJA -järjestelmästä Tilastokeskukselle toimitettavien tilastotietojen tietosisältöä sekä toimittamista Tilastokeskukseen on ryhdytty suunnittelemaan yhteistyössä VITJA -projektin kanssa. VITJA -järjestelmän käyttöönotto on suunniteltu tapahtuvan vuoden 2016 jälkeen. Tilastokeskus aloitti keväällä 2013 oikeustilastojen OIPO-uudistukset projektin, jonka tarkoituksena on toteuttaa oikeus- ja poliisihallinnon järjestelmä-uudistusten edellyttämät muutokset oikeustilastojen tuotantojärjestelmissä. Rahoitus ja vakuutus Rahoitus ja vakuutus -tilastot on kokonaisuus, johon kuuluvat - luottokanta - rahoitusleasing - vakuutustoiminta - sijoituspalveluyritykset - luottolaitosten tilinpäätökset Luottokantatilastosta ilmenee luottokannan ja uusien nostettujen antolainojen jakaantuminen luotonantaja- ja luotonsaajasektoreittain, luotonsaajatoimialoittain, rahoitusvaateittain sekä luoton käyttötarkoituksen mukaisesti. Luottokantatilaston kohderyhmä sisältää vakuutusyhtiöt, muut rahoituslaitokset, valtio ja sosiaaliturvarahastot sekä pienlainayhtiöt. Rahoitusleasing-tilasto sisältää sektori-, toimiala- ja kohdekohtaista tietoa luottolaitosten ja muiden leasingantajien rahoitusleasingtoiminnasta. Vakuutustoimintatilasto kuvaa vahinko-, henki- ja eläkevakuutusyhtiöiden toimintatietoja sisältäen tilinpäätöksen mukaisen taseen ja tuloslaskelman tiedot sekä vakuutusluokkakohtaisia ja vakuutuskantaan liittyviä tietoja. Sijoituspalveluyrityksistä julkaistaan kaikkien Suomessa toimivien sijoituspalveluyritysten toimintaa kuvaavia tietoja, kuten tuloslaskelmat, taseet, henkilökunta- ja konttoriverkostotiedot, hoitokulut sekä muut ryhmän toiminnalle tyypilliset tilinpäätöstiedot. Luottolaitosten tilinpäätökset julkaistaan yhtenäisesti kaikista luottolaitoksista. Julkistus kattaa tuloslaskelmat, taseet sekä erittelytietoja mm. palkkiotuotoista, hallintokuluista, saamisista ja luottotappioista. 29(54) Aineisto: Luottokantatiedot ja rahoitusleasing-tiedot Tilastokeskus kerää suoralla tiedonkeruulla. Sijoituspalveluyrityksiä ja luottolaitoksia ja vakuutustoimintaa koskevat tiedot saadaan Finanssivalvonnan keräämästä valvonta-aineistosta. Julkaiseminen: Luottokantaa koskevat tiedot julkaistaan neljännesvuosittain noin 2,5 kuukauden. Rahoitusleasing julkaistaan kerran vuodessa noin 4 kuukauden viiveellä. Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten tilinpäätöstiedot ilmestyvät neljännesvuosittain noin 4 kuukauden viiveellä Vakuutustoiminta tilaston julkistus tapahtuu kerran vuodessa noin 10 kuukauden viiveellä. Kehittäminen: Ei erityistä kehittämistä vuonna 2015. Rahoitustilinpito Rahoitustilinpito kuvaa kansantalouden sektoreiden rahoitusvaroja ja velkoja sekä niiden määriin vaikuttavia rahoitustaloustoimia neljännesvuosittain. Rahoitustilinpito koostuu kahdesta osasta: jakson lopun rahoitustaseesta ja jakson aikaisista, rahoitusvaroihin ja velkoihin kohdistuvista rahoitustaloustoimista. Rahoitustilinpito-tilaston yhteydessä julkaistaan tietoja myös muista kuin rahoitusvaroista, jolloin voidaan tarkastella sektoreiden varallisuutta kokonaisvaltaisesti. Aineisto: Rahoitustilinpito on johdettu tilasto. Sen laadinnassa käytetään tietolähteinä erilaisia tilinpäätösaineistoja, rahoitustilastoja sekä muita rahoitusvaroja ja -velkoja kuvaavia aineistoja. Julkaiseminen: Rahoitustilinpidon neljännesvuositiedot julkaistaan noin kolmen kuukauden viiveellä. Kattavammat vuositiedot sekä muita kuin rahoitusvaroja koskevat tiedot julkaistaan heinäkuussa noin puolen vuoden viiveellä. Kehittäminen: Uusi Euroopan kansantalouden tilinpidon järjestelmä ESA 2010 otettiin rahoitustilinpidossa käyttöön syyskuussa 2014. Julkistettavaa tietosisältöä tarkennetaan vuoden 2015 aikana. Rakennus- ja asuntotuotanto Rakennus- ja asuntotuotantotilasto kuvaa rakennusluvanvaraisen rakennustoiminnan määrää ja tuotannon volyymia lopputuotteen näkökulmasta. Määrää tilastossa mitataan mm. rakennushankkeiden tilavuudella ja rakennuslupien ja rakennettavien asuntojen lukumäärällä. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi kuvaa kotimaan talonrakentamisen uudisrakentamisen kiinteähintaisen arvon muutosta. Aineisto: Rakennus- ja asuntotuotantotilastot perustuvat kuntien rakennusvalvontaviranomaisten Väestörekisterikeskukselle toimittamiin ilmoituksiin rakennusluvanvaraisista rakennushankkeista ja rakennusvaiheista. Julkaiseminen: Myönnetyt rakennusluvat, rakennusten aloitukset ja valmistumiset sekä uudisrakentamisen volyymi-indeksi julkaistaan kuukausittain. Julkaisuviive on noin kahdeksan viikkoa. 30(54) Kehittäminen: Rakennus- ja asuntotuotantotilastossa otettiin joulukuussa 2014 käyttöön pysyvä rakennustunnus. Uuden aineiston myötä tilastojärjestelmän uudistus on käynnissä ja uudistus viedään loppuun vuoden 2015 kevään aikana. Rakennus- ja asuntotuotantotilaston maksullista toimintaa kehitetään ja tilastossa otetaan käyttöön uusi tuotekonsepti. Voimassaolevat sopimukset uusitaan vastaamaan uutta konseptia. Tilaston lähdeaineistona käytettävää rekisteriä ylläpitää Väestörekisterikeskus. Yhteistyötä rekisterin laatutyössä kehitetään. Rakentamisen kustannukset Rakentamisen kustannuksia kuvataan kahdella indeksillä: - kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi - rakennuskustannusindeksi Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi kuvaa hintojen kehitystä kiinteistön hoidon eri tehtävissä, joihin kuuluvat mm. hallinto, käyttö ja huolto, ulkoalueiden hoito, siivous, lämmitys, sähkö, vesi ja jätehuolto. Rakennuskustannusindeksi kuvaa keskeisiltä rakenneominaisuuksiltaan samankaltaisten rakennustöiden ja rakennusten rakennuskustannusten suhteellista muutosta rakentamisessa käytettyjen peruspanosten hintakehityksen avulla. Aineisto: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksissä hyödynnetään pääasiallisesti muihin Tilastokeskuksen tuottamiin tilastoihin kerättyjä hinta- ja palkka-aineistoja. Rakennuskustannusindeksin tarvikkeiden hintatiedot kerätään pääosin tarvikkeiden valmistajilta ja rakennustarvikkeiden tukku- ja vähittäismyyjiltä. Tiedonkeruu perustuu otokseen, johon on valittu noin 300 rakennustarvikkeiden valmistajaa tai myyjää. Tiedot kerätään pääsääntöisesti kuukausittain Julkaiseminen: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin tiedot julkaistaan neljännesvuosittain noin kaksi kuukautta vuosineljänneksen päättymisestä. Rakennuskustannusindeksin tiedot julkaistaan kuukausittain noin puolitoista kuukautta viitekuukauden päättymisestä. Kehittäminen: Rakennuskustannusindeksissä on käynnissä määrävuosiuudistus (RKI 2015=100), jossa päivitetään tiedonantajat, tuotteet ja painorakenteet. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös rakennuskustannusindeksin koko tilastotuotantoprosessia. Tarpeen vaatiessa prosessin eri vaiheita parannetaan ja uudistetaan. Uuden perusvuoden 2015=100 mukaisia indeksipistelukuja aloitetaan julkaisemaan vuoden 2016 alussa. Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto sisältää tietoja ensimmäisessä oikeusasteessa tuomituista rangaistuksista, tuomitsematta jätetyistä ja hylätyistä syytteistä sekä uusintarikollisuudesta. Tilasto sisältää tiedot myös poliisin antamista rangaistumääräyksistä ja rikesakoista. Aineisto: Tuomioistuimessa syytettyjen perusaineisto saadaan oikeusministeriön rikostuomiosovelluksesta (RITU). Rangaistusmääräykset poimitaan 31(54) oikeusrekisterikeskuksen rangaistumääräyssovelluksesta ja rikesakot poimitaan oikeusrekisterikeskuksen rikesakkosovelluksesta. Julkaiseminen: Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto on valmis tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa. Kehittäminen: OIPO-uudistukset -projekti jatkuu rangaistusmääräysten osalta. Projektin tarkoituksena on toteuttaa oikeus- ja poliisihallinnon järjestelmäuudistusten edellyttämät muutokset oikeustilastojen tuotantojärjestelmissä. Teollisuuden uudet tilaukset Teollisuuden uudet tilaukset -tilasto kuvaa yritysten uusien tilauksien arvon kehitystä niiden hyödykkeiden ja palveluiden osalta, jotka tuotetaan Suomessa. Aineisto: Tiedot kerätään suoraan yrityksiltä. Otokseen kuuluu vuosittain runsas 400 yritystä tai näiden toimialayksikköä. Aineiston peittävyys on 70– 75 prosenttia liikevaihdosta. Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan kuukausittain noin 40 päivän viiveellä tilastokuukauden päättymisestä, pääsääntöisesti kuukauden 10. päivänä (tai edeltävänä arkipäivänä). Kehittäminen: Vuonna 2015 Teollisuuden uudet tilaukset -tilasto on mukana pienten tilastojen SAS-arkkitehtuuriprojektissa, jossa tilaston SASkoodit käydään läpi. Keväällä tilastossa otetaan käyttöön uusi kausitasoitusohjelmisto J-Demetra+. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa teollisuuden kiinteähintaisen tuotoksen suhteellista muutosta. Lisäksi tilastossa julkaistaan tiedot tuotantokapasiteetin käyttöasteesta. Aineisto: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi perustuu yrityksille tai toimipaikoille lähetettävään kyselyyn. Otokseen kuuluu noin 1 000 toimipaikkaa tai yritystä. Otostilastoa tarkistetaan vuosittain laskettavalla vuosivolyymi-indeksillä, jonka laskennassa hyödynnetään Tilastokeskuksen vuositason yritysaineistoja ja teollisuuden tuottajahintaindeksiä. Alle 50 hengen yritysten osalta Tilastokeskuksen omaa tiedonkeruuta täydennetään Verohallinnon kausiveroaineistosta saatavilla liikevaihtotiedoilla. Julkaiseminen: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi julkaistaan kuukausittain noin 40 päivän viiveellä tilastokuukauden päättymisestä, pääsääntöisesti kuukauden 10. päivänä (tai edeltävänä arkipäivänä). Kehittäminen: Vuonna 2015 tavoitteena on toimialoittaisten volyymi-indeksien kehittämisprojektin myötä tehdä ehdotus eri toimialojen määräindeksien yhtenäiselle tuottamiselle sopivista menettelyistä sekä tuotantovälineistä. 32(54) Tiede, teknologia ja innovaatio Tiede, teknologia ja innovaatio -tilastointikohteeseen sisältyy kolme tilastoa: - innovaatiotoiminta - tutkimus- ja kehittämistoiminta - tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa Innovaatiotoiminta sisältää tietoja innovaatiotoiminnan yleisyydestä sekä sen menoista ja rakenteesta teollisuudessa, kaivostoiminnassa, energia- ja jätehuollossa sekä eräillä palvelutoimialoilla. Tutkimus- ja kehittämistoimintatilasto kuvaa tutkimukseen sekä tuote- ja prosessikehittämiseen käytettyjä resursseja. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa -tilasto kuvaa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitusta hallinnonaloittain sekä organisaation ja tutkimuksen yhteiskuntapoliittisen tavoitteen mukaan. Aineisto: Tiedot innovaatiotoiminnasta kerätään suoraan yrityksiltä. Tutkimus tehdään joka toinen vuosi. Tutkimus- ja kehittämistoimintatiedot kerätään yrityksiltä, julkisen sektorin organisaatioilta, yliopistoilta, yliopistollisilta keskussairaaloilta ja ammattikorkeakouluilta ja siihen liittyvät rahoitustiedot kerätään valtion talousarvioesityksistä sekä ministeriöiltä ja tutkimusta rahoittavilta organisaatioilta. Yliopistojen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tietoja saadaan myös opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruista. Julkaiseminen: Innovaatiotoimintatilasto julkaistaan joka toinen vuosi, seuraavaksi vuonna 2016. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa -tilasto ilmestyy helmikuussa alle kahden kuukauden viiveellä. Tutkimus- ja kehittämistoiminta julkaistaan lokakuussa. Kehittäminen: Tietosisältöä kehitetään kansainvälisten ja kansallisten tietotarpeiden pohjalta. Tieliikenneonnettomuudet Tieliikenneonnettomuustilasto sisältää monipuolista tietoa henkilövahinkoon johtaneista tieliikenneonnettomuuksista sekä niihin osallisista vuodesta 1931 alkaen. Aineisto: Aineistona ovat poliisin tietojärjestelmään kirjaamat ja Tilastokeskukselle ilmoittamat henkilövahinkoon johtaneet tieliikenteen onnettomuudet. Onnettomuudet on kirjattu poliisin atk-järjestelmään, josta ne siirretään Tilastokeskukseen kolmesti kuukaudessa. Poliisin tietoja täydennetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston, pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTOn, liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien, Trafin sekä Liikenneviraston tiedoilla. Julkaiseminen: Tietoja julkaistaan ennakollisina kuukausittain noin kolmen viikon viiveellä, ennakollisina tietoina vuositasolla viikolla 25 ja lopullisina tietoina vuositasolla viikolla 51. Kehittäminen: Tilastossa otetaan käyttöön vakavasti loukkaantuneiden määrän arviointiin kehitetty menetelmä ja uusi Digiroad-aineisto vuoden 2015 aikana. 33(54) Tietotekniikan käyttö yrityksissä Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilasto kuvaa yritysten tietotekniikan käyttöä, liiketoiminnan sähköistymistä ja sähköistä kauppaa. Tilaston sisältöä uudistetaan jatkuvasti vastaamaan aihealueen kehittymistä. Aineisto: Tiedot kerätään yrityskyselyllä. Julkaiseminen: Tilasto valmistuu vuosittain marraskuussa. Kehittäminen: Kyselyn tietosisältöä uudistetaan ja kehitetään vuosittain EU-yhteistyössä. Tulotilastot Tulotilastoihin kuuluvat seuraavat tilastot: - tulonjaon kokonaistilasto - tulonjakotilasto - veronalaiset tulot - velkaantumistilasto Tulonjakotilasto kuvaa kotitalouksien tuloeroja ja pienituloisuutta sekä tulojen jakautumista erilaisten väestöryhmien kesken. Tulonjaon kokonaistilasto kuvaa henkilöiden ja asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista painopisteenä alueelliset tulotiedot ja aikasarjatarkastelut. Veronalaiset tulot (aiemmin Tulo- ja varallisuustilasto) kuvaa yksityisten henkilöiden veronalaisia tuloja, vähennyksiä, velkoja ja verotusta ja velkaantumistilasto yksityisten henkilöiden ja asuntokuntien velkoja. Aineisto: Tulonjakotilasto on otostutkimus, jonka lopullinen otoskoko on noin 10 000 kotitaloutta. Kotitalouksien ja henkilöiden tiedot kerätään haastattelemalla ja hallinnollisista rekistereistä. Haastatteluissa selvitetään kotitalouden koko ja rakenne sekä kerätään taustatietoja kotitalouden jäsenten ammatista, toiminnasta työmarkkinoilla, asunnosta, verottomista tuloista ja muista kotitalouden toimeentuloon vaikuttavista asioista. Valtaosa tulotiedoista ja osa luokittelumuuttujista (mm. koulutusaste, siviilisääty) saadaan rekistereistä. Tulonjakotilaston perusaineisto on samalla lakisääteisen, jokavuotisen Eurooppalaisen tulo- ja elinolotilaston (EU-SILC) perusaineisto. Tulonjaon kokonaisaineisto on koko väestön kattava rekisteriaineisto, johon kaikki tiedot kerätään hallinnollisista rekistereistä. Veronalaiset tulot ja tiedot velkaantumisesta perustuvat verohallinnon tietokantaan, joka on koko väestön kattava rekisteriaineisto. Aineistoon on yhdistetty tulonjaon kokonaistilaston tiedot. Julkaiseminen: Tulonjakotilaston ennakkotiedot valmistuvat noin vuosi tilastovuoden päättymisen jälkeen ja lopulliset tiedot muutamaa kuukautta myöhemmin. Vuonna 2015 julkaistaan tulonjakotilastosta neljä julkistusta koskien vuotta 2013, sekä vuoden 2014 ennakkotiedot. Eurostat julkaisee verkkosivuillaan EU-SILC:n tulokset noin kaksi vuotta viiteajan jälkeen. Eurostat nimeää julkaisemansa tiedot tiedonkeruuvuoden mukaan, joka on tulojen viitevuotta seuraava vuosi. 34(54) Tulonjaon kokonaistilasto julkaistaan noin vuosi tilastovuoden päättymisen jälkeen ja vuonna 2015 tuotettaan kaksi julkistusta. Veronalaiset tulot julkaistaan noin vuosi tilastovuoden päättymisen jälkeen ja vuonna 2015 tuotettaan yksi julkistus. Velkaantumistilaston julkaisuviive on noin kuusi kuukautta tilastointivuoden päättymisestä. Lisäksi julkaistaan noin vuoden viiveellä tiedot velkaantumisasteista. Kehittäminen: Tulonjakotilaston tietosisältöä ylläpidetään kehittämällä jatkuvasti tiedonkeruuta, kehittämällä rekisteri- ja haastattelutiedon yhteensovittamisen menetelmiä sekä tehostamalla rekisteritietojen käyttöä. Tulo- ja elinolotilastojen raportointia kehitetään. Tulonjaon kokonaistilaston tulokäsitettä pyritään täydentämään ja kehitetään edelleen taustamuuttujia (mm. pääasiallinen tulolähde). Tuottajahintaindeksit Tuottajahintaindekseihin kuuluu kaksi tilastoa: - tuottajahintaindeksit - palvelujen tuottajahintaindeksit Tuottajahintaindeksit mittaavat hyödykkeiden hintakehitystä yritysten näkökulmasta. Tuottajahintaindeksien alla tuotetaan viittä erillistä indeksiä: teollisuuden tuottajahintaindeksi, vientihintaindeksi, tuontihintaindeksi, kotimarkkinoiden perushintaindeksi ja verollinen kotimarkkinoiden perushintaindeksi. Palvelujen tuottajahintaindeksi kuvaa yritysten toisille yrityksille ja julkiselle sektorille tuottamien palvelujen hintakehitystä. Aineisto: Indeksien laskemista varten kerätään tiedonantajayrityksiltä tietoja niiden tarjoamien tuotteiden ja palvelujen hinnoista. Lisäksi hyödynnetään muita tilastoja ja aineistoja. Julkaiseminen: Tuottajahintaindeksit julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kuukauden 24. päivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä. Marraskuun tilasto julkistetaan kuitenkin joulun takia edeltävänä arkipäivänä. Palvelujen tuottajahintaindeksit julkaistaan neljännesvuosittain neljännestä seuraavan kuukauden 24. päivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä. Kehittäminen: Tuottajahintaindeksit ja palvelujen tuottajahintaindeksi uudistetaan pääsääntöisesti viiden vuoden välein ja vaihdetaan samalla perusvuosi. Palvelujen tuottajahintaindeksien toimialapeittävyyttä kasvatetaan resurssien sallimissa puitteissa. Tytäryhtiötilastot Tytäryhtiötilastoja on kaksi: - ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa - suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla Tilastot kuvaavat Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöiden toimintaa ja toisaalta suomalaisyritysten toimintojen maailmanlaajuista sijoittumista ja yritysten ulkomailla sijaitsevan toiminnan merkittävyyttä. Aineisto: Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston kehikkona käytetään Tilastokeskuksen yritysrekisteriä, joka kuvaa kattavasti Suomessa toimivien 35(54) yritysten rakennetta ja toimintaa. Tilastokeskuksen konsernirekisteri sisältää omistus- ja määräysvaltatietoja konserneista, mutta kattavia tietoja kaikkien yritysten ulkomaisesta omistuksesta ja/tai määräysvallasta ei hallinnollisista aineistoista ole saatavilla. Tämän takia tietoja yhdistellään eri lähteistä. Määräysvaltatietoja päivitetään seuraamalla talousuutisointia (muun muassa yrityskauppoja), yritysten internet-sivuja ja vuosikertomuksia. Tilaston tietojen päivittämisessä käytetään apuna myös Suomen Pankin sekä työ- ja elinkeinoministeriön alaisen Invest in Finlandin hallinnollisia aineistoja. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston tiedot kerätään vuosittain suoralla kyselyllä, joka suunnataan kaikille niille Suomessa sijaitseville yrityksille, joilla on ulkomailla toimiva tytäryhtiö, sivuliike, yhteisyritys tai osakkuusyhtiö. Julkaiseminen: Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto julkaistaan noin kaksitoista kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston julkaisuviive on noin 16 kuukautta. Kehittäminen: Ei kehittämistä vuonna 2015. Työolotutkimus Työolotutkimuksen avulla seurataan työoloja ja niiden muutosta. Fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten työympäristökysymysten lisäksi aineistot käsittävät tietoja töiden sisällöstä, työmarkkina-asemista, työehdoista, työhön kohdistuvista arvoista ja arvostuksista sekä työorganisaatiotason tekijöistä. Aineisto: Tiedot kerätään henkilökohtaisilla tietokoneavusteisilla käyntihaastatteluilla standardoitua lomaketta apuna käyttäen. Otos on saatu työvoimatutkimuksesta joko työlliset tai palkansaajat poimien. Kunakin tutkimuskertana on haastateltu 3 000–6 500 henkilöä. Julkaiseminen: Työolotutkimus on tehty vuosina 1977, 1984, 1990, 1997, 2003, 2008 ja 2013. Vuoden 2013 työolotutkimuksen tiedot julkaistiin vuonna 2014. Viimeisin aikasarjoja sisältävä julkaisu ”Työolojen muutokset vuosina 1977–2013” ilmestyi vuonna 2014. Tietojen käyttöön saattoa jatketaan vuonna 2015 mm. osallistumalla asiantuntijaryhmien työskentelyyn sekä kirjoittamalla artikkeleita ja blogeja. Kehittäminen: Työolotutkimusjärjestelmää kehitetään jatkuvasti niin sisällöllisesti kuin tiedonkeruun osalta muun muassa ilmiöalueen muutoksia seuraamalla. Myös tilaston tuotantoprosessin dokumentointia kehitetään. Työssäkäynti Työssäkäyntitilastossa on alueittaista tietoa väestön taloudellisesta toiminnasta ja työssäkäynnistä. Tuotettavia tietoja ovat muun muassa väestön pääasiallinen toiminta, ammattiasema, työpaikkojen lukumäärä, työpaikan sijainti ja toimiala, väestön ja työvoiman koulutus- ja tulotiedot, työllisten ammattirakenne sekä väestön sosioekonominen asema. Aineisto: Tilasto perustuu pääosin hallinnollisiin ja tilastollisiin rekistereihin ja aineistoihin. Tärkeimmät tietolähteet ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmä, Verohallinnon rekisterit sekä Eläketurvakeskuksen, 36(54) Valtiokonttorin ja Kuntien eläkevakuutuksen työsuhdeaineistot, Tilastokeskuksen yritysrekisteri, Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen rekisterit eläkkeensaajista, työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteri, Tilastokeskuksen tutkintorekisteri, Tilastokeskuksen opiskelijarekisteri sekä Pääesikunnan varusmiesrekisteri. Lisäksi tehdään tiedusteluja yrityksille koskien henkilöstön toimipaikan sijaintia ja ammattia. Julkaiseminen: Ennakkotiedot valmistuvat noin 12 kuukautta viiteajankohdan jälkeen. Lopullisista tiedoista väestön pääasiallinen toiminta ja ammattiasema valmistuvat noin 15 kuukautta ja loput tiedot 21–22 kuukautta viiteajankohdasta. Kehittäminen: Työssäkäyntitilastossa jatketaan yhteistyötä palkkatilastojen kanssa kuntasektorin tiedonkeruun (toimipaikkojen rakenne sekä henkilöstö) hyödyntämisessä työssäkäyntitilastossa. Tilaston tuotantojärjestelmän uudistukseen tähtäävä määrittelyvaihe käynnistyy vuoden 2015 syksyllä. Työtaistelutilasto Työtaistelutilasto kuvaa työntekijöiden tai työnantajien Suomessa järjestämiä työtaisteluja. Työtaistelujen laajuutta kuvataan osallistuneiden työntekijöiden ja menetettyjen työpäivien lukumäärillä. Aineisto: Tilasto perustuu pääosin työnantajajärjestöjen jäseniltään keräämiin tietoihin. Lisäksi seurataan eri tiedotusvälineitä. Julkaiseminen: Vuosittainen tilasto julkaistaan noin 5 kuukautta vuoden päättymisen jälkeen. Kehittäminen: Tilastoa ei kehitetä vuonna 2015. Työtapaturmatilasto Työtapaturmatilastoon tilastoidaan vuosittain palkansaajille ja maatalousyrittäjille sattuneet työtapaturmat. Tilasto sisältää myös tietoa muille yrittäjille sattuneista työtapaturmista sekä palkansaajille sattuneista työmatkatapaturmista. Aineisto: Tilastokeskus saa rekisteritiedot tapaturmavakuutuslaitoksista (Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto (TVL), Valtiokonttori ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela)). Vuonna 2013 sattuneita työtapaturmia koskeva aineisto valmistuu vuoden 2015 alussa. Julkaiseminen: Työtapaturmatilaston ennakkotiedot julkaistaan kesäkuussa 2015. Vuosijulkaisu julkaistaan marraskuussa 2015. Kehittäminen: Työtapaturmatilasto osallistuu Tilastokeskuksen pienten tilastojen SAS-arkkitehtuuriprojektiin, jonka tavoitteena on sovittaa projektissa mukana olevien tilastojen tuotanto Tilastokeskuksen yleiseen tilastotuotannon prosessimalliin. Työvoimakustannukset Työvoimakustannuksia kuvataan kahdella tilastolla: - työvoimakustannusindeksi - työvoimakustannustilasto 37(54) Työvoimakustannusindeksi mittaa tehdyn työtunnin keskimääräisten työvoimakustannusten muutosta neljännesvuosittain. Työvoimakustannustutkimus kuvaa työvoimakustannusten tasoa ja rakennetta määrävuosina. Aineisto: Työvoimakustannusindeksin perustiedot on vuodesta 2007 lähtien kerätty runsasta 2 000 yritystä koskevalla otoksella. Julkisen sektorin työvoimakustannusindeksin tiedot on otettu mukaan vuoden 2012 aikana siten, että valtion työvoimakustannusindeksi tiedot saadaan Valtiokonttorin keräämästä Tahti-järjestelmän aineistosta. Kuntasektorin osalta kerätään otos, johon kuuluu noin 150 kuntaa ja kuntayhtymää. Valtion ja kuntien tiedot ovat vuodesta 2008 alkaen, mutta kuitenkin siten, että kuntasektorilla otos laajentui pienempiin kuntatyönantajiin vuosien 2011–2012 aikana. Julkaiseminen: Työvoimakustannusindeksi julkaistaan neljä kertaa vuodessa maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa. Valtion työvoimakustannusindeksi julkaistiin ensimmäisen kerran kesäkuussa 2012 ja kuntasektorin vastaava syyskuussa 2012. Yksityisen sektorin kausitasoitettu työvoimakustannusindeksi julkaistiin ensimmäisen kerran lokakuussa 2012. Työvoimakustannustutkimuksen tulokset julkaistaan joka neljäs vuosi. Vuoden 2012 tiedot julkaistiin syksyllä 2014. Kehittäminen: Työvoima-kustannusindeksissä kehitetään 2014–2015 editointi- ja imputointimenetelmiä sekä 2015 kehitetään indeksin sisältöä ja julkistusosiota. Julkisen sektorin työvoimakustannusindekseissä otettiin käyttöön indeksin aikasarjan työpäiväkorjaus ja kausitasoitus valtiosektorilla syksyllä 2014. Kuntasektorilla kausitasoituksen käyttöönotto ei ole vielä ajankohtainen vuonna 2015 aikasarjan lyhyyden vuoksi. Työvoimatutkimus Työvoimatutkimuksessa (Labour Force Survey) kerätään tilastotietoja 15– 74-vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Aineisto: Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Otoksen koko on n. 12 000 henkeä kuukaudessa. Tiedot kerätään tietokoneavusteisen puhelinhaastattelun avulla. Samaa vastaajaa haastatellaan kaikkiaan viisi kertaa. Julkaiseminen: Työvoimatutkimuksen tiedot julkaistaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain. Tiedot ovat käytettävissä 3–4 viikon kuluttua viiteajankohdasta. Vuositiedot julkaistaan 2 erässä, ensimmäiset luvut jo tammikuussa. Kehittäminen: Euroopan unionin tilastovirastossa Eurostatissa on käynnissä useita työvoimatutkimuksen laatuun, tietosisältöön ja toteuttamistapaan liittyviä kehittämishankkeita, joissa Tilastokeskus on mukana. Lisäksi on meneillään internet-lomakkeen ja sitä myötä yhdistelmätiedonkeruun (puhelinhaastattelu ja internet-lomake) kehittäminen. 38(54) Vaalitilastot Vaalitilastoja ovat - europarlamenttivaalit - eduskuntavaalit - kunnallisvaalit - presidentinvaalit Aineisto: Tietolähteenä on oikeusministeriön vaalitietojärjestelmästä saadut ehdokas-, puolue- ja aluetiedostot sekä äänioikeusrekisteri. Näiden lisäksi Tilastokeskus kerää tietoja ennakkoäänestämisestä erillisellä lomakkeella kunnilta, jotka eivät käytä sähköistä äänioikeusrekisteriä (Ahvenanmaan maakunnan kunnat). Julkaiseminen: Vuonna 2015 toimitetaan eduskuntavaalit. Tilastosta julkaistaan kolme julkistusta: ehdokasasettelu ja ehdokkaiden tausta-analyysi, ennakkotieto sekä vahvistettu tulos ja ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi. Julkistukset ja taulukot tuotetaan kolmella kielellä (suomi, ruotsi, englanti). Kehittäminen: Ei kehittämistä vuonna 2015. Vapaa-aikatutkimus Vapaa-aikatutkimuksessa selvitetään väestön vapaa-ajan harrastuksia ja yhteiskunnallista osallistumista, niiden kehitystä ja eri väestöryhmien osallistumista. Tutkimuksella saadaan lisäksi tietoa mm. työn ja vapaa-ajan suhteesta, sosiaalisista suhteista ja eri elämänpiirien tärkeydestä. Aineisto: Vapaa-aikatutkimus on väestölle käyntihaastatteluin tehtävä tutkimus. Lisäksi tuloja koskevien tietojen tietolähteenä on käytetty verorekisteriä ja suoritettujen tutkintojen tietolähteenä koulutusrekisteriä. Julkaiseminen: Tietoja on vuosilta 1977, 1981, 1991 ja 2002. Päätöstä seuraavan vapaa-aikatutkimuksen toteuttamisesta ei ole tehty. Kehittäminen: Vuonna 2015 uudistetaan tutkimusstrategiaa. Varastotilasto Teollisuuden ja kaupan varastotilasto kuvaa yritysten varastojen käypähintaista arvoa tilastoitavan vuosineljänneksen viimeisenä päivänä toimialan mukaisella jaottelulla. Aineisto: Kaupan yritysten aineisto on vajaan 300 yrityksen otos Suomessa toimivista kaupan yrityksistä. Teollisuuden otos on runsaat 400 yritystä. Julkaiseminen: Varastotilasto ilmestyy neljännesvuosittain noin 50 päivää vuosineljänneksen päättymisestä. Kehittäminen: Ei sisältöön vaikuttavaa kehittämistä vuonna 2015. Velka-asiat Velka-asioita kuvaavat seuraavat tilastot: - konkurssit - velkajärjestelyt 39(54) - yrityssaneeraukset - ulosottoasiat Konkurssitilastossa on tietoja käräjäoikeuksissa vireille tulleista ja loppuun käsitellyistä konkurssihakemuksista. Velkajärjestelyt kertovat käräjäoikeuksiin saapuneista ja loppuun käsitellyistä yksityishenkilöiden velkajärjestelyasioista ja yrityssaneeraukset vastaavasti käsitellyistä yrityssaneerausasioista. Ulosottoasiat -tilastossa on tietoja oikeusministeriön ulosottopiirien ulosottoasioista ja ulosottoasioihin liittyvistä ulosottovelallisista. Aineisto: Tilastokeskukselle toimitetaan oikeusministeriön kautta kuukausittain tiedot käräjäoikeuksiin saapuneista konkurssihakemuksista. Aineisto on kokonaisaineisto. Tiedot saadaan oikeusministeriön ylläpitämästä käräjäoikeuksien asiankäsittelyjärjestelmästä (Tuomas). Tilastokeskuksessa konkurssiin haettuun yritykseen tai yrittäjään yhdistetään Tilastokeskuksen yritysrekisteristä yritystä kuvaavat taustatiedot, kuten toimipaikka, toimiala ja henkilökunnan määrä. Tilastokeskus saa oikeusministeriön kautta tiedot käräjäoikeuksiin saapuneista yksityishenkilöiden velkajärjestelyasioiden ja yrityssaneerausasioiden hakemuksista. Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Ulosottoasioiden kokonaisaineistossa on oikeusministeriön oikeushallintoosaston ulosottoyksikön keräämiä työmäärä- ja euromäärätilastoja. Tiedot saadaan ulosoton asianhallintajärjestelmästä (Uljas). Julkaiseminen: Tietoja vireille pannuista konkursseista julkaistaan kuukausittain kolmen viikon viiveellä vireilletulokuukauden päättymisestä. Loppuun käsitellyt konkurssit julkaistaan kerran vuodessa noin kuuden kuukauden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Käräjäoikeuksiin saapuneet yksityishenkilöiden velkajärjestelyasiat ja yrityssaneerausasiat julkaistaan neljä kertaa vuodessa kolmen viikon viiveellä vuosineljänneksen päättymisestä. Päättyneet yksityishenkilöiden velkajärjestelyasiat ja yrityssaneerausasiat julkaistaan kerran vuodessa noin kuuden kuukauden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Ulosottoasiat on vuositilasto, joka valmistuu noin kolmen kuukauden viiveellä. Kehittäminen: On varauduttu syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten asian- ja doku-mentinhallinnan kehittämishankkeen (AIPA) etenemiseen käräjäoikeuksien asiankäsittelyjärjestelmästä (Tuomas) saatavien aineistojen osalta aloittamalla keväällä 2013 oikeustilastojen OIPO-uudistukset -projekti. OIPO-uudistukset -projektin tarkoituksena on toteuttaa oikeus- ja poliisihallinnon järjestelmäuudistusten edellyttämät muutokset oikeustilastojen tuotantojärjestelmissä. Väestöennuste Väestöennuste kuvaa tulevaa väestönkehitystä. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan, mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena myös tulevaisuudessa. Väestöennusteen tehtävänä onkin tarjota päätöksentekijöille mahdollisuus reagointiin, jos ennusteen osoittama tulevaisuus ei ole 40(54) toivottu. Kunnittaista ennustetta laskettaessa tuotetaan myös ns. omavaraislaskelma, joka kuvaa, millainen väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä. Aineisto: Suomen väestötilasto perustuu maistraattien ylläpitämään Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään. Väestörekisterikeskus toimittaa tiedot väestönmuutoksista Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen väestöennusteessa väestön tuleva määrä ja rakenne lasketaan hedelmällisyys-, kuolevuus- ja muuttokertoimien avulla. Kertoimet lasketaan lopullisista väestönmuutostilastoista. Julkaiseminen: Väestöennuste on julkaistu vuosina 2004, 2007, 2009 ja 2012. Nykyisin väestöennuste julkaistaan joka kolmas vuosi. Seuraava julkaisuvuosi on 2015. Kehittäminen: Tilastossa tutkitaan mahdollisuutta hyödyntää graduharjoittelijan tutkielmassa esitettyjä kuolleisuuden muunnoskertoimien vaihtoehtoisia laskenta-ajanjaksoja eri ikäryhmille. Väestön ennakkotilasto Väestön ennakkotilasto sisältää tietoja väestönmuutoksista ja väestörakenteesta. Väestönmuutoksista on saatavissa tietoja Suomessa elävänä syntyneistä ja kuolleista, muutoista, siirtolaisuudesta, solmituista avioliitoista, myönnetyistä avioeroista, rekisteröidyistä parisuhteista, eroon päättyneistä rekisteröidyistä parisuhteista ja Suomen kansalaisuuden saaneista. Aineisto: Väestömuutosaineisto on kokonaisaineisto. Suomen väestötilasto perustuu maistraattien ylläpitämään Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään. Maistraatit päivittävät väestötietojärjestelmään tietoja Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden väestönmuutoksista. Käräjäoikeudet päivittävät väestötietojärjestelmään tiedot avioeropäätöksistä ja rekisteröityjen parien eropäätöksistä ja Maahanmuuttovirasto tiedot Suomen kansalaisuuden myöntämisistä. Julkaiseminen: Väestön ennakkotilaston kuukausitiedot julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kuukauden jälkipuoliskolla ja neljännesvuositiedot päättynyttä neljännestä seuraavan kuukauden lopulla kuukausijulkistuksen yhteydessä. Kehittäminen: Ennakkotilaston uusi tietojärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2015. Väestön koulutusrakenne Väestön koulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutuksessa suorittamia tutkintoja. Useiden koulutusta kuvaavien tietojen lisäksi tilastossa on tietoja mm. tutkinnon suorittaneiden iästä, sukupuolesta, äidinkielestä ja kansalaisuudesta. Aineisto: Tilasto perustuu Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin. Tutkintorekisterin perustana on vuoden 1970 väestölaskennassa kerätyt tutkintotiedot. Tutkintorekisteriä päivitetään vuosittain Tilastokeskuksen henkilöpohjaisilla 41(54) tutkintoaineistoilla, joista tarkemmin Oppilaitostilastot-tilastointikohteen Aineisto-luvussa. Sotilasalan tutkinnoista ja ulkomailla suoritetuista tutkinnoista saadaan tiedot vuosittain erillisillä tiedonkeruilla. Tilastoaineistot sisältävät Tilastokeskuksen, opetushallinnon ja kansainväliset koulutusala- ja koulutusasteluokitukset, oppilaitosta kuvaavat luokitukset sekä erilaiset alue- ja demografiset luokitukset. Tiedot uusista opiskelijoista ja opiskelijoista perustuvat Tilastokeskuksen henkilöpohjaisiin opiskelija-aineistoihin, joista tarkemmin Oppilaitostilastot-tilastointikohteen Aineisto-luvussa. Julkaiseminen: Väestön koulutusrakenne tuotetaan vuosittain. Tiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden marraskuussa. Kehittäminen: Pyritään edelleen löytämään lähteitä, joilla voitaisiin laajentaa tutkintorekisterin kattavuutta ulkomailla suoritettujen tutkintojen osalta. Väestönmuutokset Väestömuutoksia kuvaavat seuraavat tilastot: - adoptiot - Suomen kansalaisuuden saamiset - kuolleet - muuttoliike - siviilisäädyn muutokset - syntyneet Aineisto: Suomen väestötilasto perustuu maistraattien ylläpitämään Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään. Ottolapseksi ottamisen vahvistaa tuomioistuin tai ulkomailla eräissä tapauksissa tapahtuneen ottolapseksi ottamisen Helsingin hovioikeus. Oikeusviranomainen vie tiedot ottolapseksi ottamisesta väestötietojärjestelmään. Ulkomaalaisvirasto tekee päätökset Suomen kansalaisuuden myöntämisestä (Kansalaisuuslaki 359/2003) ja vie tiedot päätöksistä väestötietojärjestelmään. Maistraatit päivittävät muuttoilmoituksista väestötietojärjestelmään tietoja kunnan sisäisistä, kuntien välisistä sekä Suomen aluerajat ylittävistä muutoista. Tilasto solmituista avioliitoista perustuu vihkimisoikeuden omaavien, kirkollisten tai siviilivihkijöiden, ilmoituksiin väestötietojärjestelmään. Tilasto rekisteröityjen parisuhteiden rekisteröinneistä perustuu siviilivihkimisen toimittaneen viranomaisen ilmoituksiin väestötietojärjestelmään. Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön ulkomailla solmittu avioliitto tai rekisteröity parisuhde tulee tilastoon vasta, kun se on Suomessa rekisteröity ja maistraatti on vienyt tiedot väestötietojärjestelmään. Rekisteröinti tapahtuu siten, että henkilö toimittaa maistraattiin laillistetun todistuksen vihkimisestä tai rekisteröinnistä. Tilasto avioeroista ja rekisteröityjen parien eroista perustuu tuomioistuinten ilmoituksiin myönnetyistä eroista väestötietojärjestelmään. Terveydenhuollon toimintayksikön on ilmoitettava elävänä syntyneestä lapsesta väestötietojärjestelmään tai äidin kotikunnan maistraattiin. Tiedot kuolleina syntyneistä lapsista saadaan kuolintodistuksista. Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan seuraavasti - adoptiot toukokuussa, - Suomen kansalaisuuden saamiset toukokuussa, - kuolleet huhtikuussa (ennakkotieto ks. väestön ennakkotilasto), 42(54) - muuttoliike huhtikuussa (ennakkotieto ks. väestön ennakkotilasto), - siviilisäädyn muutokset huhtikuussa - syntyneet huhtikuussa Tiedot julkaistaan myös ”Väestönmuutokset” -painojulkaisussa joulukuussa. Kehittäminen: Kehittäminen: Euroopan parlamentin ja neuvoston väestötilastoasetus on tullut voimaan 20.11.2013. Asetuksen mukaan jäsenmaat tekevät selvityksen vakinaisen asuinpaikan määritelmän käytöstä väkiluvun laskennassa sekä väestönmuutosten tilastoinnissa. Selvityksen tekeminen aloitetaan vuonna 2015. Väliraportti on tuotettava vuoden 2015 syyskuun loppuun mennessä ja lopullinen raportti vuoden 2016 loppuun mennessä. Suunnitellaan Väestönmuutokset -vuosijulkaisun siirtäminen verkkojulkaisuksi. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus tuottaa tietoja kotitalouksien ja väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Tutkimusaiheita ovat tietokoneen, matkapuhelimen ja internetin käytön yleisyys sekä käyttötarkoitukset ja kuluttajien verkkokauppa. Aineisto: Tutkimus on otostutkimus ja tehdään keväisin puhelinhaastatteluna. Vuoteen 2012 asti haastattelut on tehty 16–74 -vuotiaalle väestölle. Vuodesta 2013 lähtien otosta on laajennettu koskemaan myös vanhempia ikäryhmiä. Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan marraskuussa. Kehittäminen: Kehitetään tietojen julkaisemista ja tuotantoprosessia. Väestörakenne Väestörakennetilasto kuvaa vuoden vaihteessa Suomessa vakinaisesti asuvia Suomen ja ulkomaiden kansalaisia. Henkilöistä tilastoidaan mm. asuinpaikka, sukupuoli, ikä, siviilisääty, kieli, kansalaisuus ja syntymävaltio, samoin tiedot puolisosta ja kaikista lapsista ja henkilön vanhemmista. Aineisto: Tiedot saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä vuodenvaihteen tilanteen mukaan. Julkaiseminen: Vuodenvaihteen viralliset väestötiedot julkistetaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuussa. Syksyisin julkistetaan laajempi katsaus. Kehittäminen: Vuoden 2015 aikana kehitetään lähdeaineiston siirtoa Väestörekisterikeskuksesta Tilastokeskukseen. Yksityisen sektorin palkat Yksityisen sektorin palkat julkaistaan kahtena eri tilastona: - yksityisen sektorin kuukausipalkat ja - yksityisen sektorin tuntipalkat. 43(54) Yksityisen sektorin kuukausipalkat kuvaavat yritysten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kuukausipalkkaisten palkansaajien määriä ja palkkatasoa ammatin, ammattiryhmän koulutuksen, sukupuolen ja iän mukaan. Yksityisen sektorin tuntipalkat kuvaavat tuntipalkkaisten palkansaajien määriä ja palkkatasoja sukupuolen, iän, ammattiryhmän ja koulutuksen mukaan. Aineisto: Tiedot kerätään yhteistyössä työnantajajärjestöjen kanssa siten, että työnantajajärjestöt keräävät tiedot omilta jäseniltään ja Tilastokeskus järjestäytymättömiltä yrityksiltä. Tiedot kerätään pääasiassa lokakuulta. Kuukausipalkkatilasto sisältää kokoaikaiset kuukausipalkkaiset palkansaajat, joiden palkkaus noudattaa säännöllistä työaikaa. Julkaistuissa kuukausipalkkatiedoissa ei ole mukana osa-aikaisia. Metsätalouden palkat yhdistettiin yksityisen sektorin tuntipalkkatilastoon syksyllä 2013. Julkaiseminen: Yksityisen sektorin kuukausipalkkatilastot julkaistaan elokuussa ja tuntipalkkatilasto syyskuussa. Kehittäminen: Maatalouden palkat yhdistettiin yksityisen sektorin tuntipalkkatilastoon syksyllä 2014. Vuoden 2015 aikana on suunnitelmissa ottaa käyttöön selektiivisen editoinnin menetelmiä. Vuoden 2015 aikana päätetään, aikaistetaanko yksityisen sektorin kuukausipalkkatiedonkeruu oman otoksen osalta lokakuulta syyskuulle. Elinkeinoelämän Keskusliitto on tehnyt oman kuukausipalkkatiedonkeruun osalta vastaavan ajankohtamuutoksen vuonna 2014. Ympäristötilinpito Ympäristötilinpitoon liittyvät seuraavat tilastot: - ilmapäästöt toimialoittain - teollisuuden ympäristönsuojelumenot - kansantalouden materiaalivirrat - ympäristöliiketoiminta - ympäristöverot Ilmapäästöt toimialoittain -tilastossa päästöt esitetään kansantalouden tilinpidossa käytettävän toimialajaon mukaisesti. Näin tiedot ilmapäästöistä voidaan yhdistää suoraan erilaisiin kansantalouden tilinpidon rahamääräisiin muuttujiin. Päästökomponentteja on kaikkiaan 14, hiilidioksidista ja typen oksideista pienhiukkasiin ja kloorattuihin hiilivetyihin. Teollisuuden ympäristönsuojelumenoilla kuvataan ympäristönsuojelun kysyntää teollisuudessa. Tilastossa esitetään teollisuuden ympäristönsuojeluinvestointien sekä ympäristönsuojelusta aiheutuneiden toimintamenojen suuruudet toimialoittain. Menot on eritelty myös käyttökohteittain ilmansuojeluun, vesiensuojeluun ja jätehuoltoon. Kansantalouden materiaalivirrat -tilasto on talouden ainekäytön mittari. Se kertoo tonneina luonnosta käyttöön otetun tai muuten siirretyn ja muutetun ainemäärän. Eri ainevirtojen, kuten kiven, öljyn ja puun jne. käyttömäärät on laskettu yhteen, joten tilasto ei suoraan kerro materiaalien aiheuttaman ympäristökuormituksen voimakkuutta tai laatua. Se antaa kuitenkin yleiskuvan 44(54) ympäristöä kuormittavan ainemäärän muutoksista, ja bruttokansantuotteeseen ja väestömäärään verrattuna koko kansantalouden materiaaliriippuvuuden kehityksestä. Ympäristöliiketoimintatilasto kuvaa Suomessa harjoitettua ympäristöön liittyvää liiketoimintaa. Ympäristöliiketoiminnalla tarkoitetaan ympäristön pilaantumista estävää tai luonnonvaroja säästävää tuotantoa. Ympäristöverot -tilastossa kuvataan julkisen sektorin keräämien ympäristöverojen ja maksujen määrää ja osuutta kokonaisverotuloista. Se sisältää sekä ympäristöperusteiset verot ja maksut että tietyt ympäristöperusteiset käyttömaksut. Toimialoittaisessa julkistuksessa kuvataan ympäristöperusteisia veroja ja veroluonteisia maksuja toimialoittain. Aineisto: Ympäristöverotilasto perustuu pääasiassa Tilastokeskuksen, Tullin, Valtiokonttorin ja eräiden muiden julkisen hallinnon toimijoiden tilastoihin ja kirjanpitoon. Lisäksi tilastoinnissa seurataan eräiden keskusliitojen ja järjestöjen tilastoja soveltuvilta osin. Kansantalouden materiaalivirtojen tiedot kootaan Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen, Luonnonvarakeskuksen (12/2014 asti Metsäntutkimuslaitoksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen) ja Tullin tilastoista sekä Suomen ympäristökeskuksen, liikenne- ja viestintäministeriön ja kaivosrekisterin tiedoista. Lisäksi hyödynnetään Tullin ja verottajan sekä Tilastokeskuksen muita aineistoja. Ympäristöliiketoiminnan tietoja kerätään suoraan yrityksiltä. Julkaiseminen: Teollisuuden ympäristönsuojelumenot julkaistaan noin 15 kuukauden viiveellä huhtikuussa. Ympäristöliiketoiminta julkaistaan joulukuussa vajaan vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kansantalouden materiaalivirrat julkaistaan tilastovuotta seuraavassa marraskuussa. Ilmapäästöistä ja ympäristöveroista toimialoittaiset tilastoluvut julkistetaan 21 kuukautta tilastointijakson päättymisen jälkeen. Kehittäminen: Ensimmäinen ympäristötilinpitoasetus hyväksyttiin vuonna 2011 ja sitä päivitettiin 2014 lisäämällä kolme uutta tilastoa asetuksen piiriin. Asetusten toimeenpano on käynnistynyt ja ensimmäinen asetuksen mukainen raportointi tehdään vuoden 2017 lopussa. Ympäristötilinpidon näkyvyyttä ja tietojen saatavuutta parannetaan muun muassa tuottamalla ympäristötilinpidon teemasivuja. Osana toimintojen relevanssin tarkastelua ympäristötilinpidon toiminnoista on päätetty lakkauttaa metsätilinpito, julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot, ympäristöverojen ensimmäinen julkistus sekä ympäristötilaston vuosikirja. Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto Kokonaisuus muodostuu kahdesta tilastosta: - yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto - aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto kuvaa Suomessa toimivia yrityksiä ja konserneja. Tilasto sisältää toimialoittaisia tietoja yritysten lukumäärästä, 45(54) henkilöstöstä, tilinpäätöksistä sekä liikevaihdon ja kulujen erittelystä. Tietoja on luokiteltu toimialoittain, suuruusluokittain, omistajatyypeittäin ja oikeudellisen muodon mukaan. Yritysten tilinpäätöstiedoilla kuvataan toimialojen tuloksen muodostumista, kannattavuutta ja taseen rakennetta. Tarkasteltavina muuttujina ovat tuloslaskelman ja taseen tiedot ja niiden pohjalta lasketut tunnusluvut. Tilasto sisältää myös tietoja yritysten kasvusta ja selviämisestä aloitusvuoden jälkeen. Valtion ja kuntien liikelaitokset sisältyvät aineistoon. Tilaston tilinpäätöstietojen osalta kuvausalueen ulkopuolelle jäävät julkisen sektorin viranomaisyksiköt sekä voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä ne maatalouden yksiköt, jotka eivät täytä tilastointikriteerejä. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset -tilastossa tuotetaan neljännesvuosittainen indikaattori toimintansa aloittaneiden ja lopettaneiden oikeudellisten yksiköiden lukumäärästä, sekä kaikkiaan toiminnassa olevien oikeudellisten yksiköiden lukumäärästä. Tiedot on luokiteltu ajankohdan, toimialan, kunnan sekä oikeudellisen muodon mukaan. Aineisto: Aineisto sisältää tiedot kaikista liikeyrityksistä kaikilta toimialoilta ja tietoja myös muista yritysrekisterin yksiköistä. Tilastoyksikkönä on yritys. Tilaston tiedot perustuvat verohallinnon elinkeinoveroaineistoihin ja Tilastokeskuksen yritysrekisteriin ja konsernien osalta Patentti- ja rekisterihallituksen konsernitilinpäätöksiin. Tietoja täydennetään Tilastokeskuksen omilla tiedonkeruilla sekä virallisilla tilinpäätöksillä. Julkaiseminen: Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston osalta tiedot julkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Ennakkotiedot valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa ja lopulliset rakenne- ja tilinpäätöstiedot joulukuussa. Tiedot aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä julkaistaan vuosineljänneksittäin. Aloittaneiden yritysten lukumäärä julkaistaan noin yhden neljänneksen viiveellä viiteajankohdan päättymisestä. Vastaavasti lopettaneiden yritysten lukumäärät julkaistaan kahden neljänneksen viiveellä viiteajankohdasta. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset -tilasto revisoituu pohja-aineiston muuttumisen myötä. Tiedot julkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Ennakkotiedot valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa ja lopulliset rakenne- ja tilinpäätöstiedot joulukuussa. Kehittäminen: Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto ilmestyi ensimmäistä kertaa tässä muodossa vuonna 2014. Vuonna 2015 näitä tilastoja ei kehitetä. Yritystukitilasto Yritystukitilasto sisältää tietoja yritystuista tukityypeittäin. Niitä ovat suorat tuet, lainat ja takaukset. Aineisto: Tilasto perustuu tukea maksaneiden julkisomisteisten instituutioiden Tilastokeskukselle toimittamiin tietoihin. Aineistossa on tietoja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM), maa- ja metsätalousministeriön (MMM) sekä Finnveran ja Tekesin myöntämistä ja maksamista yritystuista tukityypeittäin 46(54) (suora tuki, laina, pääomalaina ja takaus) ja tukimuodoittain (esim. investointituki, tuotekehitystuki, energiatuki, työllistämistuki, ympäristötuki). Aineiston tietosisältö vaihtelee jossain määrin maksajittain. Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan noin vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kehittäminen: Tilaston tietosisältöä on laajennettu kahdella tukityypillä: energiatuilla ja määräaikaiseksi vuosille 2013–2014 asetetun t&k -verovähennyksen kuvauksella. Tilaston julkaisemista on aikaistettu aiemmasta noin 2,5 kuukaudella. 47(54) 2. Tietotuotteet ja -palvelut Tilastokeskus palvelee tiedon tarvitsijoita erilaisilla sähköisillä tietotuotteilla, tiedon käyttöä tukevilla neuvonta- ja koulutuspalveluilla sekä julkaisuilla. Vuonna 2015 jatketaan monipuolista tietotuotetarjontaa. Tiedon saatavuutta ja käytettävyyttä parannetaan monin keinoin. Verkkopalveluiden käytettävyyttä parannetaan muun muassa uudistamalla palvelun ulkoasua ja toiminnallisuutta sekä käynnistämällä palvelun rakenneuudistus. Tiedon saatavuutta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa tukevat myös laajentuvat sosiaalisen media käyttö tiedonvälitys- ja vuorovaikutuskanavana. Tiedon käytön tueksi on tarjolla palveluita niin verkossa, tietopalveluna kuin erillisinä koulutustilaisuuksina. Vuonna 2015 vietetään Tilastokeskuksen perustamisen 150-vuotisjuhlavuotta, ja juhlavuoden teemoja ovat tilastojen merkitys yhteiskunnassa sekä tilastotiedon käyttötaito kansalaistaitona; nämä teemat näkyvät myös viestinnässä ja palveluissa. Avoin data Valtionhallinnon suositusten ja linjausten mukaisesti julkisia tietovarantoja sekä julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja tulisi avata mahdollisimman laajaan käyttöön avoimena datana. Avaaminen pitää sisällään käyttöehtojen vahvistamisen sekä teknisten rajapintojen rakentamisen (koneluettavuus). Tilastokeskuksen tietovarantojen osalta potentiaalisia avaamiskohteita tarkasteltaessa on otettava huomioon aineistojen ja tietojen tietosuojakysymykset (mm. tilastolaki, muu lainsäädäntö) palveluiden maksullisuus ja muutosten vaikutukset budjettirakenteeseen sekä mm. kompensaatiotarpeet (investoinnit + ylläpitokustannukset) avaamiseen liittyvät tekniset kysymykset avaamiseen liittyvät tiedon laatuun ja metatietoon liittyvät kysymykset. Tähän mennessä Tilastokeskus on avannut dataa seuraavasti: 1. Vuonna 2012 tilastotietokanta StatFin sekä Eurostatin avaintaulukotpalvelu avattiin avoimeksi dataksi. StatFin sisältää tällä hetkellä noin 2 000 eri taulukkoa (suomenkieliset taulukot) eri aihealueilta; yksittäisten tietosolujen määrä on yli kolme miljardia. 2. Vuoden 2013 aikana INSPIRE-direktiivin toteutukseen liittyen ruutu- ja toimipaikka-aineistoja sekä kartta-aineistoja on siirretty saataville Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunan välityksellä. Lisäksi aluetietokanta Altikan tiedot siirrettiin maksullisesta tietokannasta soveltuvin osin StatFiniin avoimeen jakeluun; samalla Altika erillisenä maksullisena palveluna lakkautettiin. 3. Vuoden 2014 aikana datan avaamista ja avoimen datan käyttöä tukevia toimenpiteitä jatkettiin Tilastokeskuksella myönnetyn erillisrahoituksen turvin. Vuoden 2014 aikana mm. laajennettiin ruutuaineistoja paikkatie- 48(54) toikkunassa, avattiin tieliikenneonnettomuustiedot paikkatietoaineistona, julkaistiin ensimmäiset opetuskäyttöön soveltuvat anonymisoidut yksikköaineistot (ns. public use files) sekä valmisteltiin rajapintapalveluiden laajennuksia ja uusien tietokokonaisuuksien avaamista. Kehittäminen: Vuoden 2015 aikana datan avaamista jatketaan viimeistelemällä vuonna 2014 aloitetut kehittämistoimet. Merkittävimmät uudistukset ovat postinumeroittaisen tiedon avaaminen, kun aiemman Suomi postinumeroalueittain -palvelun tiedot avataan uutena Paavo – avoin postinumerotieto – palveluna. Paavon aineistot ovat käytettävissä sekä Tilastokeskuksen paikkatietojen rajapinnan ja PX-Web-palvelun että Paikkatietoikkunan kautta. Lisätietoja: http://www.stat.fi/tup/paavo/index.html Lisäksi suhdannetietojen tarjontaa avoimena datana lisätään sekä tietokantojen rajapintoja uudistetaan. Vuoden 2014 lopulla vahvistetut avoimen datan käyttöehdot (JHS-suositus 189) otetaan käyttöön. Uusia tiedon avauksia ei rahoituksen olennaisen pienenemisen takia pystytä aloittamaan. Tietokannat ja tietokantapohjaiset palvelut Tilastokeskuksen tietokantapalvelut tarjoavat monipuolisen valikoiman taulukkomuotoista tilastotietoa. Palvelut on toteutettu PX-Web -tekniikalla. Maksuttomat tietokannat sisältävät runsaasti keskeistä perustietoa Suomesta ja maailmalta. – StatFin-tilastotietokanta sisältää lähes 2 000 taulukkoa noin 200 eri tilastosta kaikilta tilastojen aihealueilta. Viime vuosina palveluun on lisätty myös muiden virallisen tilaston tuottamia tietoja. StatFinin taulukot on järjestetty yhdenmukaisesti Tilastokeskus.fi-sivuston Tilastotosion kanssa aihealueittain ja tilastoittain. Tietokannan taulukot on linkitetty tilastojen kotisivuille. Vuodesta 2012 lähtien tiedot ovat olleet saatavilla avoimena datana konekielisessä muodossa. StatFinin tietosisältöä laajennetaan jatkuvasti. Vuoden 2013 alusta lähtien aiemmin maksullisen aluetietokanta Altikan tiedot ovat olleet saatavissa StatFinin kautta maksutta palvelun keskeisiltä osin. Vuoden 2015 aikana StatFinin sisältöä laajennetaan edelleen; erityisesti suhdannetietojen tarjontaa laajennetaan palvelussa. – Eurostatin avaintaulukot sisältävät yli 1 000 tilastotaulukkoa EU-jäsenmaista ja eräistä EU:n ulkopuolisista maista. Palveluun päivittyvät joka päivä tuoreet tiedot Eurostatin avaintaulukoista. – Kansainvälisen tiedot taulukot -palveluun on valikoitu kansainvälisten tiedontuottajien keskeisiä tilastoja ja tietoja helppokäyttöiseksi kokonaisuudeksi PX-Web-tietokantaan. Kehittäminen: Maksuttomien tietokantapalveluiden sisältöä laajennetaan systemaattisesti ja samalla niiden käytettävyyttä parannetaan käyttäjäpalautteen perusteella. Avoimen datan rajapintoja kehitetään edelleen. Tietokantapalveluiden kehittämisessä muita keskeisiä tavoitteita ovat tietojen yhdisteltävyyden parantaminen sekä erilaisten tietokantoihin perustuvien visualisointi- ja tietotoimitusratkaisujen mahdollistaminen. 49(54) Maksulliset asiakastarpeisiin räätälöidyt tietokantapohjaiset palvelut sisältävät esimerkiksi pidempiä aikasarjoja ja yksityiskohtaisempia alueellisia tietoja. Palveluja ovat mm. seuraavat – Aikasarjatietokanta Astika sisältää suhdanne- ja taloustilastoja kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuosisarjoina. Se on perusta monipuolisille asiakaskohtaisille tietopakettitoimituksille. Tilastokeskuksen lisäksi Astikan tiedontuottajia ovat Työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen Pankki, Tulli ja Valtiokonttori sekä Elinkeinoelämän keskusliitto. Palvelua päivitetään jatkuvasti. – Tilastokatsaus sisältää noin 1 200 keskeistä suhdannetilastoaikasarjaa. Tietokantaa päivitetään päivittäin. – Kaupunki- ja seutuindikaattorit sisältää monipuolisesti kaupunkeja ja toiminnallisia kaupunkiseutuja kuvaavaa tilastoaineistoa. Palvelun tietosisältö on kehitetty yhteistyössä TEMin ja suurimpien kaupunkien kanssa. Palvelussa on tilastoja ja indikaattoreita 13 aihepiiristä, mm. väestöstä, asumisesta, aluetaloudesta, työmarkkinoista, koulutuksesta, sosiaali- ja terveyspalveluista, kulttuurista, kunnallistaloudesta ja rakentamisesta. – Kunnittaiset toimipaikkatilastot KunTo-palvelu sisältää toimipaikkatilastoja toimialaluokituksen 5-numerotasolla ja alueittain. – Maaseutuindikaattorit -palveluun on koottu keskeiset maaseutualueiden kehitystä kuvaavat tunnusluvut. Palvelu sisältää sekä EU-ohjelmakauden 2007–2013 että ohjelmakauden 2000–2006 mukaiset taulukot. – Sijoittumispalvelu sisältää tietoja tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä, jatko-opinnoista sekä alueellisesta sijoittumisesta. Palvelu muodostuu viidestä itsenäisestä tietokokonaisuudesta: Peruskoulut ja lukiot, Ammatillinen toinen aste, Ammattikorkeakoulut, Yliopistot sekä Koulutettu työvoima. – Väestötilastopalvelu sisältää tilastotietoja mm. seuraavilta ilmiöalueilta: väestörakenne, väestönmuutokset, muuttoliike, elinkeinorakenne, työssäkäynti ja pendelöinti, asuntokunnat, perheet, asuinolot sekä rakennukset, asunnot ja kesämökit. Väestötilastopalvelun tiedot voidaan taulukoida mm. seuraavilla aluejaoilla: kunnittain, seutukunnittain, maakunnittain, ELY-keskuksittain, AVI-alueittain sekä koko maan tasolla. Tietoja voidaan tuottaa mm. kunnan osa-alueittain, kunnittain, seutukunnittain ja maakunnittain. Lisätietoja: http://tilastokeskus.fi/tup/tilastotietokannat/index.html Julkaisut Tilastojen perusjulkaisut Tilastokeskus julkaisee vuodessa lähes 600:aa tilastojen perusjulkaisua maksutta verkossa. Tilastojen perusjulkaisut löytyvät pdf- ja html-muodossa julkistamiskalenterista ja tilastojen kotisivuilta; joistakin tilastoista on saatavilla myös painettu perusjulkaisu. Perusjulkaisuista on enemmän tietoa luvussa 1. Muut julkaisut Tilastojen perusjulkaisujen lisäksi Tilastokeskus julkaisee useita tilastoja ja aihealueita kattavia kokooma- ja ajankohtaisjulkaisuja, kuten vuosikirjoja ja 50(54) lehteä. Vakiotuotantoa täydentävät erilaiset teemajulkaisut, tutkimukset, työpaperit ja tilastolliset käsikirjat. Lisäksi julkaistaan ajankohtaisjulkaisua Tieto&trendit – talous- ja hyvinvointikatsaus. – Tieto&trendit –talous- ja hyvinvointikatsaus -julkaisu yhdistää aiempien Hyvinvointikatsauksen ja Tieto&trendit-lehden sisällöt monipuoliseksi, yhteiskunnan ilmiöitä tilastotiedon valossa tarkastelevaksi kokonaisuudeksi. Kirjoittajat ovat tilastojen ja yhteiskuntatieteiden asiantuntijoita Lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Lehden verkkosivuilla voi kommentoida valittuja artikkeleita ja blogikirjoituksia sekä seurata keskeistä suhdannekehitystä talousgraafien avulla. - Lisätietoja ja ilmestymisajat: http://tilastokeskus.fi/tup/tietotrendit/index.html Julkaisuluettelo sisältää tiedot kaikista vuoden 2015 julkaisuista. http://tilastokeskus.fi/tup/julkaisut/julkaisuluettelo/lista.html Kehittäminen: Vuoden 2015 merkittävimpiin julkaisu-uudistuksiin kuuluu kahden ajankohtaisjulkaisun, Hyvinvointikatsauksen ja Tieto&trendit-lehden yhdistäminen uudeksi Tieto&trendit – talous- ja hyvinvointikatsaus –julkaisuksi. Julkaisujen saatavuutta parannetaan jatkamalla vanhojen tilastojulkaisujen digitointia ja laittamista verkkoon. Tähän mennessä digitoidut vanhat tilastojulkaisut löytyvät Historialliset tilastot -kokoelmasta Kansalliskirjaston Doria-palvelussa. Palvelussa on vuoden 2015 alussa noin 850 digitoitua julkaisua, muun muassa Suomen tilastolliset vuosikirjat 1879-2013 sekä vaali- ja väestötilastojulkaisuja, koulutustilastoja ja teollisuustilastoja 1800-luvulta vuoteen 1950. Aiemmin tehdyn linjauksen mukaisesti julkaisutoiminnassa siirrytään entistä vahvemmin painetusta julkaisemisesta sähköiseen. Tämän linjauksen toteuttaa nopeuttaa kiristynyt taloustilanne. Vuonna 2015 tuotannosta poistuvat mm. seuraavat kokoomajulkaisut: Liikennetilastollinen vuosikirja, Kulttuuritilasto, Tasa-arvotilastojen teemajulkaisu, Tieliikenneonnettomuudet-julkaisut sekä Ympäristötilastot-vuosikirja. Teemasivustot ja muut tietokokonaisuudet Tilastokeskus.fi -palveluun on rakennettu erilaisiin tietokokonaisuuksiin liittyviä ja erilaisiin käyttäjätarpeita palvelevia tietokokonaisuuksia. – Tietoa alueittain sisältää muun muassa kuntien keskeiset avainluvut sekä koosteen Tilastokeskuksen erilaisista alue- ja paikkatietopalveluista. http://tilastokeskus.fi/tup/aluetietoa/index.html – Väestölaskennan teemasivusto sisältää väestölaskentaan ja väestökehitykseen liittyviä artikkeleita sekä muuta väestökehitykseen liittyvää. Sivustolla on myös monipuolisia väestötilastojen visualisointeja. http://tilastokeskus.fi/tup/vl2010/index.html – Tilastokoulu sisältää perustietoa tilastoista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Lisäksi se auttaa myös ymmärtämään ja tulkitsemaan tilastoja 51(54) – – – sekä tuntemaan tilastollisia peruskäsitteitä. Tilastokoulu sisältää kurssikokonaisuuksia, harjoitusmateriaaleja ja muuta hyödyllistä tietoa. http://tilastokoulu.stat.fi/ Findikaattori on Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian yhteistyöllä toteutettu jatkuvapäivitteinen tietokokonaisuus, johon on koottu kokoelma keskeisiä yhteiskunnan tilaa ja kehitystä kuvaavia indikaattoreita. http://www.findikaattori.fi/ Ympäristötilinpito-teemasivusto kokoaa yhteen YK:n ympäristötilinpitokehikon mukaiset tilastot. Se sisältää kotimaista ja kansainvälistä tilastotietoa, artikkeleita ja tietolähteitä ympäristötilinpidon alueelta sekä ympäristötilinpidon kuvaukset ja käsitteet. http://tilastokeskus.fi/tup/ymptilinpito/index.html Teemasivustoja ovat lisäksi mm. kansantalouden tilinpito, kasvihuonekaasuinventaario, sukupuolten tasa-arvo, Suomi 1917–2007 ja yritysten kansainvälistyminen. Lisäksi ylläpidetään Suomen virallisen tilaston portaalia ja Suomi lukuina -palvelua. http://tilastokeskus.fi/tup/teemasivut.html Kehittäminen: Teemasivustojen, portaalien ja muiden verkossa olevien tietokokonaisuuksien kehittämistä jatketaan vuonna 2015 sekä sisältöjen että palveluiden käytettävyyden osalta. Tilastokoulun tietosisältöä päivitetään ja laajennetaan mm. tilastojen historiasta kertovalla osiolla Tilastokeskuksen 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Vuonna 2015 jatketaan myös kunta- ja aluetiedon saatavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä osana laajaa kuntatilastoinnin kehittämisohjelmaa. Lisätietoa teemasivuista ja portaaleista: http://tilastokeskus.fi/tup/index.html Erityisselvitykset ja muut asiakaskohtaiset palvelut Erityisselvityksiä tehdään esimerkiksi tilastojen perusaineistoista, aineistoja yhdistämällä, selvityksenä kansainvälisistä aineistoista tai yhdistämällä tilastollisia taustatietoja asiakkaan omiin aineistoihin. Lopputuloksena voi olla tilastotaulukoita tai -kuvioita, analysoitu tilastoraportti, tilastoteemakartta tai tutkimus raportointeineen. Asiakaskohtainen suhdannepalvelu tuottaa tietoa liiketoiminnan suhdannekehityksestä asiakkaan tietotarpeen mukaan. Tiedot voidaan tuottaa eri toimialoista, maantieteellisistä alueista tai yritysryhmistä. Tiedot on tuotettavissa seuraavista muuttujista: liikevaihto, palkkasumma, henkilöstömäärä ja vienti. Lisätietoja: http://tilastokeskus.fi/tup/suhdannepalvelu/index.html SeutuNet-tilastopalvelu on kehitetty ratkaisuksi seutukuntien ja kuntien, omaa aluetta koskevan, tuoreen tilastotiedon tarpeeseen. Palvelu räätälöidään aina kunkin asiakkaan tai alueen tarpeita vastaavaksi. Palvelukokonaisuuteen sisältyvät tilastot, teemakartat ja diagrammit päivitetään automaattisesti aina uusien tietojen ilmestyttyä. SeutuNet-tilastopalvelun hinnoittelu 52(54) perustuu taulukoiden ja kuvien lukumäärään. Kokonaishinta lasketaan tapauskohtaisesti erikseen ja palvelusta tehdään päivityssopimus. Lisätietoja: http://tilastokeskus.fi/tup/seutunet/index.html Kehittäminen: Vuoden 2015 aikana pyritään laajentamaan ja vahvistamaan erityisesti ns. tilastointipalveluita eli palveluita, joissa Tilastokeskus tuottaa yhden tai useampia tilastokokonaisuuksia asiakasrahoitteisesti julkaistavaksi joko osana Tilastokeskuksen verkkopalvelussa tai tilaajan omassa palvelussa. Tutkimusaineistot ja muut tutkimusta tukevat palvelut Tilastokeskuksen tutkijapalvelutoiminta koostuu monipuolisesta palvelutarjonnasta, kuten otos- ja menetelmäpalveluista tai tutkijapalvelut -toiminnon tarjoamista mikroaineistoihin liittyvistä palveluista. Tilastoaineistot kattavat yhteiskunnan eri osa-alueet. Saatavana on sekä valmiita että asiakkaan tarpeen mukaan muokattavia tutkimusaineistoja. Näitä ovat mm. yksikkötason aineistot eli mikroaineistot sekä kansantalouden tilinpidon aineistot. Mikroaineiston yksikkönä voi olla esimerkiksi yritys, toimipaikka tai henkilö. Sijaintitiedon avulla yksikkötason aineistosta voidaan muokata paikkatietoon perustuvia aineistoja ja tilastoja. Lisätietoja: http://www.stat.fi/tup/tutkimusaineistot/index.html Etäkäyttöympäristö mahdollistaa herkkien aineistojen tutkimuskäytön Tilastokeskuksen ulkopuolelta etäkäyttösopimuksen tehneistä organisaatioista käsin. Lisätietoja: http://www.stat.fi/tup/mikroaineistot/etakaytto.html Tutkimuslaboratorio tarjoaa mahdollisuudet sekä yrityksiä että henkilöitä koskevien taloustieteellisten tutkimusten tekemiseen. Tutkijoiden käytössä on useita valmiita aineistoja, joihin on mahdollista yhdistää myös muita aineistoja. Tutkimuslaboratorion toiminta on järjestetty niin, että herkkien aineistojen tietoturva säilyy. Lisätietoja: http://www.stat.fi/tup/mikroaineistot/toimitusmuodot.html Mikrosimulointimalli on henkilöverotuksen ja sosiaaliturvalainsäädännön suunnitteluun, seurantaan ja arvioimiseen tarkoitettu laskentaväline. SISUmikrosimulointimalli mallintaa Suomen henkilövero- ja sosiaaliturvajärjestelmää. Tilastokeskus pitää palvelua yllä yhteistyössä muiden toimijoiden (mm. Kela, THL, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö) kanssa. http://www.stat.fi/tup/mikrosimulointi/index.html Kehittäminen: Uudistetun aineistokatalogin avulla helpotamme aineistojen löytymistä. Myös muut metatietoverkkopalvelut uudistuvat. Etäkäytön kapasiteettia ja toimintavarmuutta parannetaan. Valmiiden tutkimusaineistojen määrää ja etäkäyttöpalvelua laajennetaan edelleen. SISU -mikrosimulointimallia täydennetään välillisen verotuksen suuntaan. 53(54) Haastattelupalvelut ja surveylaboratorio Tilastokeskus tarjoaa haastattelu- ja tutkimuspalveluita asiakkaille. Palvelu kattaa kaikki prosessin vaiheet: tutkimusasetelmien suunnittelu, tiedonkeruuvälineen valinta, otossuunnittelu sekä kysymysten ja lomakkeiden muotoilu aihealueiden ja kohderyhmien vaatimukset huomioon ottaen, tiedonkeruu sekä tilastotieteellisesti luotettava tulosten estimointi ja katoanalyysi. Tarvittaessa kysymykset ja lomakkeet testataan SurveyLaboratoriossa. Tulokset toimitetaan asiakkaiden tarpeiden mukaan data-aineistona, taulukkoina, taulukkoraportteina tai tutkimusraportteina Lisätietoja: http://tilastokeskus.fi/tup/htpalvelut/index.html SurveyLaboratorio tarjoaa tiedonkeruun laadun arvioimiseksi – käsitteiden, luokitusten ja tiedonkeruulomakkeiden ja -menetelmien tutkimusta ja testausta – koulutusta ja konsultointia – artikkeleita mm. Tieto&trendit talous- ja hyvinvointikatsaus-lehdessä Yleisimmät menetelmät ovat fokusryhmähaastattelu, asiantuntijaraati, kognitiiviset haastattelut ja haastatteluvuorovaikutuksen koodaus (behavioural coding). Tiedonkeruun huolellisella suunnittelulla varmistutaan siitä, että kysymykset mittaavat sitä, mitä niiden toivotaan mittaavan. Lisäksi vähennetään tiedonantajien vastausrasitusta ja tarvetta aineistojen jälkikäsittelyyn. Lisätietoja: http://tilastokeskus.fi/tup/surveylab/index.html Koulutus- ja asiantuntijapalvelut Tilastokeskuksen koulutuspalvelut perustuvat vahvaan tilastoalan asiantuntemukseen. Koulutusta järjestetään tilastollisista peruskäsitteistä, tutkimus- ja tiedonkeruumenetelmistä, tilastojen havainnollistamisesta ja esittämisestä, tilastojen luku- ja käyttötaidosta, tilasto-ohjelmien hyödyntämisestä, tilastotiedon lähteistä ja eri tilastoaihealueiden ajankohtaisista teemoista. Kurssit ovat maksullisia. Listakurssien lisäksi Tilastokeskus järjestää myös asiakkaan tarpeiden pohjalta räätälöityä tilauskoulutusta. Tilastokoulu on kuvattu edellä kohdassa teemasivustot ja muut tietokokonaisuudet. Ajantasainen kurssikalenteri: http://tilastokeskus.fi/tup/kurssit/index.html Kansainväliseen konsultointiin Tilastokeskuksessa käytetään työaikaa vajaan vuoden verran vuonna 2015. Käynnissä on hankkeita Kazakstanissa, Kosovossa, Bosnia ja Hertsegovinassa sekä Ukrainassa. Lisäksi virastoon suuntautuu vuoden aikana useita ulkomaalaisia opintovierailuja. Tilastotietopalvelu Tilastokeskus on tilastoihin liittyvän tietopalvelun asiantuntija. Maksuttomina palveluina hoidetaan kyselyt, joihin vastaaminen kestää alle 15 minuuttia; tätä pidemmät toimeksiannot toteutetaan maksullisina toimeksiantopalveluina. 54(54) Päivystävät informaatikot vastaavat kysymyksiin puhelimitse, sähköpostitse ja chat-palvelussa ja ovat lisäksi tavattavissa Tilastokeskuksen toimitiloissa Helsingin Kalasatamassa. Tilastokeskuksen tiloissa on käytettävissä maan laajin kokoelma kotimaisia, ulkomaisia ja kansainvälisiä tilastoja sekä painettuna että sähköisessä muodossa. Palvelu kattaa myös Tilastokeskuksen arkistoaineiston. Sähköposti- ja puhelinpalvelut päivystävät arkipäivisin klo 9-16. Vuoden 2015 alusta lähtien käyntipalvelut ovat sen sijaan käytettävissä pääasiassa vain erikseen sovittavina aikoina. Kehittäminen: Vuoden 2015 alusta lähtien palvelut painottuvat entistä enemmän sähköisiin kanaviin, kun Kaisa-talon asiakaspalvelupiste on suljettu ja Tilastokirjaston aukioloajat muutettu. Vastaavasti suosiota saavuttanutta chat-palvelua sekä sosiaalisen median hyödyntämistä muutenkin tietopalvelun tukena (mm. Tilastotohtori facebookissa) vahvistetaan. Lisätietoja ja aukioloajat: yhteystiedot: [email protected] – http://tilastokeskus.fi/tup/tilastokirjasto/index.html – http://tilastokeskus.fi/tup/tilastoarkisto/index.html Muut palvelut Tilastokeskuksen rekisteripalveluihin kuuluvat Kuolintodistusarkisto, Oppilaitosrekisteri ja Yritys- ja toimipaikkarekisteri. Lisätietoja: – kuolintodistusarkisto http://tilastokeskus.fi/tup/kuolintodistusarkisto/index.html – Oppilaitosrekisteri http://tilastokeskus.fi/tup/oppilaitosrekisteri/index.html – Yritys- ja toimipaikkarekisteri http://tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/index.html
