lehti 4/2014 - Satakunnan kauppakamari

Transcription

Satakunnan
4

2014
-lehti
Kauppakamari
6Joulutunnelma
syntyy pienistä
asioista
10 Terävää analyysiä,
kritiikkiä, mutta
myös kannustusta
Raimo Sailas
edelleen iskussa
13 Osuustoiminta-
iltapäivä herätti
ajatuksia
16 Nousuodotukset
hiipuneet
20 Yksilölajien
urheilijat
kaipaavat
lisätukea
24 Mihin kauppa on
menossa
Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti!
Satakuntalainen joulu maistuu paremmalta.
Satakunnan Osuuskauppa lahjoittaa
jokaisesta myydystä Satakuntalainen joulu
-tuotteesta 5 senttiä hyväntekeväisyyteen.
Hyvää joulua ja
onnellista uutta vuotta!
Sanbon Oy,
Eteläkauppatori 4 A , 4. krs.,
p. 040 505 1463, www.sanbon.fi
Katso kampanjan tuotteet: s-kanava.fi/satakunta
Tarvitseeko yrityksesi
rahoitusta?
Finnvera vahvistaa suomalaisten yritysten
toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla
lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita.
Rahoitamme yrityksen perustamista,
kasvua ja kansainvälistymistä sekä vientiä.
Lähde viihteelle!
Puistojen risteys 22-04
Suosittu karaokebaari alk. klo 23
www.punainenkukko.fi
2
SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014
Finnveran rahoituksella eteenpäin!
Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580
Porin-aluekonttori
Valtakatu 6, 28100 Pori
www.finnvera.fi
SISÄLTÖ4/2014
6Joulutunnelma syntyy
pienistä asioista
Hyvän joulumielen voi saada
monella tavalla, mutta parhaiten
se syntyy, kun voi tuottaa
jouluiloa myös toisille. Joulun
alla monet tahot järjestävät
hyväntekeväisyyskampanjoita,
keräyksiä ja tapahtumia, joilla
halutaan tuottaa jouluiloa
etenkin lapsille ja vähävaraisille
perheille.
13 Osuustoimintailtapäivä
herätti ajatuksia
Satakunnan Osuuskauppa,
Satamaito ja Länsi-Suomen
Osuuspankki järjestivät
Osuustoimintailtapäivän Porissa
joulukuun alussa. Tilaisuudessa
kuultiin puheenvuoro osuustoiminnasta yritysmuotona
ja sen maakunnallisesta
vaikuttavuudesta. Lisäksi
tilaisuuden järjestäneiden
osuuskuntien toimitusjohtajat
valaisivat vaikuttavuutta omalta
osaltaan. Myös lähes satapäisellä
yleisöllä oli mahdollisuus esittää
kysymyksiä kaikille puhujille
heidän yhteispaneelinsa aikana.
20 Yksilölajien urheilijat
kaipaavat lisätukea
Urheilu on edelleen yksi
Suomen kansan lempilapsista.
Vaikka yhtenäiskulttuuri on
murenemassa, säilyy ”omien”
urheilijoidemme suosio edelleen
kovana. Monen suosituissa
joukkuelajeissa menestyvän
seuran talous lepää merkittävästi
sponsoroinnin varassa.
24 Mihin kauppa on menossa
16 Nousuodotukset hiipuneet
10 Terävää analyysiä,
kritiikkiä, mutta
myös kannustusta
Raimo Sailas
edelleen iskussa
Elinkeinoelämän keskusliiton
viime kuussa julkaisema
suhdannebarometri vahvistaa
vaisun tunnelman muutenkin
antamaan kuvaa maamme
taloudellisesta kehityksestä.
Joitakin valonpilkahduksiakin on
onneksi näkyvissä.
Olemme tämän vuoden
aikana käsitelleet monessa
jutussa verkkokaupan kasvua ja
digitalisaatiota. Muutokset eivät
enää ole eteisessä, ne jylläävät
jo olohuoneessa. Siinä, missä
toinen näkee tuhon, näkee
toinen mahdollisuuden.
30 Simo Kauppi jatkaa
Satakunnan kauppakamarin
puheenjohtajana
3
SISÄLTÖ
PUHEENVUORO
5Simo Kauppi
KOLUMNI
19 Ville Kotka
Sopimusoikeuden
selviytymispakkaus
KOLUMNI
31 Jouko Kauppila
Tuleeko perintövero kumota?
PROFIILI
VIERASTUOLI
JÄSENYRIYS
28 BJÖRN-OLOF MALMSTRÖM
30 Porin yliopistokeskuksen
34 Porin Lääkäritalo aloitti
Porin ruotsalaisen yhteiskoulun,
Björneborgs svenska samskolan
pitkäaikainen rehtori,
opetusneuvos BjörnOlof Malmström on
merkittävästi edistänyt ja
vaalinut Porissa ruotsinkielistä
kulttuuriperintöä.
johtajana marraskuun alussa
aloittanut professori Jari
Multisilta palasi mielellään
ennestään tuttuun taloon.
toimintansa Itäpuistossa vuonna
1970. Porin Linja-autoaseman
viereen Itsenäisyydenkadun
ja Isolinnankadun kulmaan
Lääkäritalo muutti vuonna 1989.
Satakunnan kauppakamari -lehti
toivottaa lukijoilleen
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
JULKAISIJA: Satakunnan kauppakamari PÄÄTOIMITTAJA: Juhani Saarikoski TOIMITUSNEUVOSTO: Juha Heljakka, Matti Hyyppä, Kari Karpale, Juhani Saarikoski
TOIMITUKSEN OSOITE: Satakunnan kauppakamari, Valtakatu 6, 28100 Pori, puh. (02) 634 0700 www.sata.chamber.fi
ILMOITUSMYYNTI: Mediamyynti Viljanen, puh. (02) 541 2070, 0400 560 506, [email protected] Jakelu: 4000 kpl, ISSN 0785-4579
OSOITELÄHDE: Satakunnan kauppakamarin ja Fonecta Profinder -rekisterin mukaan OSOITTEENMUUTOKSET: [email protected]
TILAUSHINTA: 24 euroa/vuosi. KUSTANTAJA: Brand ID Oy, PL 111, 28101 Pori PAINOPAIKKA: Brand ID Oy, Raumanjuovantie 2, 28100 Pori, puh. vaihde 044 7300 200,
www.brandid.fi SÄHKÖPOSTIOSOITE: [email protected] TAITTO: Riitta Matomäki/Brand ID Oy KANNEN KUVA: Matti Hyyppä
4
PUHEENVUORO
S I M O K A U P P I
t o i m i t u s j o h t a j a
L ä n s i - S u o m e n Os u u s p a n k k i
S a t a k u n n a n k a u p p a k a m a r i n
p u h e e n j o h t a j a
S
atakunnan talouden synkähkö kehitys on jatkunut
koko vuoden 2014 ajan. Satakunnan talous – suhdannejulkaisun analyysi paljastaa teollisuuden liikevaihdon supistuneen edelleen rankasti, joskin alakohtaisesti vaihdellen. Lasku on suurelta osin peräisin merkittävimmästä teollisuuden alasta, teknologiateollisuudesta. Sen kahden tärkeimmän haaran, metallien
jalostuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdosta katosi merkittävä siivu erityisesti metallien hintakehityksestä johtuen. Rakennustoiminta supistui myös selvästi edellisvuoteen verrattuna, Olkiluodon työmaan vähentäessä väkeään.
Puuvillan kauppakeskusprojektin työllisyysvaikutus kompensoi
puolestaan positiivisesti muutoin hiljennyttä rakennusalaa.
Konepajojen taantuvassa kehityksessä näkyi heikohkon suhdannetilanteen ohella myös telakoiden vaikeudet. Turun telakan
toiminnan jatkuminen oli myönteinen uutinen myös Satakunnannalle. Myönteisenä piirteenä oli myös metallialojen viennin
arvon lasku pysähtyminen liikevaihdon yleisestä supistumisesta
huolimatta. Metsäteollisuuden liikevaihto ja vienti alkoivat myös
kohota ainakin sellun ja sahatavaran käytyä suhteellisen hyvin
kaupaksi. Maakunnalle tärkeän elintarviketeollisuuden kehitys
oli vakaata. Kaupan tilanne on haasteellinen heikosta taloustilanteesta johtuen. Pienistä valonpilkahduksista huolimatta ovat
yritysten lomautus- ja yt-neuvottelu-uutiset olleet syyskaudella
Satakunnassakin valitettavasti viikoittaista luettavaa.
Suomi elää yli varojensa ja velkaantuu 18 miljoonan päivävauhdilla kohti kestämätöntä tilannetta. Elämme vaihetta, jossa
sekä yksityishenkilöiden, yritysten, että yhteiskunnan päätöksentekokyky on pitkällisessä takalukossa, eikä se lukko tunnu millään aukenevan. Suuri osa yrityksistä on kuitenkin kohtuullisen
hyvässä kunnossa ja moni yritys on jopa vahvistanut tasettaan
maksamalla velkoja pois. Kysyntämarkkinoiden hiipuessa ei yrityksiltä tahdo kuitenkaan investointihalukkuutta kovinkaan helposti löytyä.
Rakenteellisten ongelmien olemassaolo on lähes kaikkien tunnustama, mutta korjaavien toimien liikkeelle saaminen yhteisvaluutta euron ympäristössä on ollut pitkään lähes tekemätön paikka. Katseet onkin mitä todennäköisimmin jo käännetty kevään 2015 eduskuntavaaleihin ja tulevan hallituksen toimiin. Kauppakamarien yhteisenä tavoitteena onkin saada aikaan
keväälle 2015 jämäkkä ja uskottava hallitusohjelma, jonka avulla
luodaan myönteinen toimintaympäristö Suomessa toimiville yrityksille.
Ensimmäinen kuusiosaisesta ohjelmatavoitteesta on julkisen
sektorin menojen pienentäminen alle 50 prosenttiin bruttokansantuotteesta, toisena veroasteen kääntäminen selvään laskuun
sekä kolmantena tavoitteena on liikenne- ja väyläratkaisujen toimivuuden parantaminen. Tällä sektorilla on Satakunnassa erityisen paljon edunvalvontaa tehtävänä. Muita tavoitteita hallitusohjelmaan ovat ylisääntelyn ja ylettömän byrokratian järkevä purkaminen, Suomen energiaomavaraisuuden ja – huoltovarmuuden
parantaminen hyödyntämällä kotimaisia energiamuotoja ja siirtymällä kohti markkinaehtoisempaa energiapolitiikkaa. Kuudentena kohtana kauppakamarit haluavat uudistaa ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulutusta vastaamaan enemmän työelämän osaamistarpeita sekä parantamalla koulutuksen läpäisyastetta. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon nuorille suunnattu oppisopimusmalli, joka ei edellytä työsopimuksen tekemistä.
Oman kauppakamarimme tavoitteena on edistää satakuntalaisen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Painopisteitämme
ovat vuonna 2015 fyysisen toimintaympäristön kehittäminen
sekä alueen osaamisresurssien turvaaminen.
Satakunnan kauppakamari tekee erityisesti edunvalvonnallista
sekä kehittämisyhteistyötä useiden alueellisten ja maakunnallisten toimijoiden kanssa. Yhteishankkeitamme on mm. teollisuusvisio 2020, jonka sisältämien hankkeiden toteuttamista olemme
edelleen toteuttamassa ja tukemassa muiden käynnistämiä hankkeita.
Konkreettisina toimintaympäristötavoitteina kauppakamarilla on vaikuttaa valtatien 8 sekä Pori-Helsinki henkilöliikenteen nopeuttamiseen, Pori - Mäntyluoto/Tahkoluoto rataosuuden sähköistämiseen, lentoliikenteen jatkon varmistamiseen, yliopistokeskuksen kehittämiseen ja esim. konetekniikan DI-koulutuksen käynnistämiseen Porissa.
Kauppakamarin tehtävänä on myös neuvontaan, koulutukseen
ja yritysten kansainvälistymiseen panostaminen. Vuonna 2015
olemme mukana myös kasvuyrityksille suunnatussa Kasvu Open
– tapahtumasarjassa yhteistyössä mm. Prizztech Oy:n, Rauman
kauppakamarin, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n ja
yrittäjäjärjestön kanssa.
Talouden matalasuhdanteissa edunvalvojien, kuten kauppakamarin merkitys elinkeinoelämää yhdistävänä tekijänä korostuu.
Yhteisellä ohjelmalla ja vaikuttamisella edellytämme, että rapautumassa olevan hyvinvointiyhteiskuntamme perusta on laitettava kuntoon päättäväisesti ja jämäkästi, rakenteita uudistavilla
päätöksillä sekä niiden toimeenpanolla. Kasvua ja työllisyyttä
edistämällä saamme Suomen ja Satakunnan nousuun.
Tätä kirjoitettaessa ovat joulumarkkinat vasta käynnistyneet.
Toivottavasti niistä tulee vilkkaat ja edesauttavat osaltaan talouden virkistymistä. Haluankin toivottaa kaikille Satakunnan kauppakamarilehden lukijoille Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle
2015!
❚
5
Teksti
ja
kuvat:
Auli
Aaltonen
Joulutunnelma
syntyy
pienistä asioista
Hyvän joulumielen voi saada monella tavalla, mutta parhaiten se syntyy,
kun voi tuottaa jouluiloa myös toisille. Joulun alla monet tahot järjestävät
hyväntekeväisyyskampanjoita, keräyksiä ja tapahtumia, joilla halutaan tuottaa
jouluiloa etenkin lapsille ja vähävaraisille perheille.
Köyliön osaston puheenjohtaja Minna Jaakkola (keskellä) poikkesi SPR:n Satakunnan piiritoimistoon
noutamaan 70 euron lahjakortteja jaettavaksi alueellaan. Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Paula Ilén
(vasemmalla) ja järjestösihteeri Paula Hellgrén luovuttamassa lahjakortteja.
6
Jouluiloa kotimaan
lapsiperheille
Tänä vuonna 80. toimintavuottaan
viettävä Suomen Punaisen Ristin
(SPR) Satakunnan piiri tekee laajaa auttamis-, tuki- ja ystävätoimintaa sekä nuorisotoimintaa yli
tuhannen vapaaehtoisen voimin.
Piirin toiminnanjohtaja Paula
Ilén korostaa, että kaikki avustusrahat eivät suinkaan mene ulkomaille, kuten usein ajatellaan.
– Meillä on paljon kotimaan järjestötoimintaa, mutta ehkä kansainvälinen toiminta on näkyvämmin esillä kriisien ja katastrofien
sattuessa.
Säännöllisen auttamistoiminnan lisäksi SPR on mukana
näkyvissä keräyskampanjoissa,
kuten nyt 18. kertaa järjestettävässä Hyvä Joulumieli -keräyksessä, joka koordinoidaan yhdessä
Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) kanssa. Valtakunnallisena keräystavoitteena on tänä
vuonna 1 260 000 euroa, josta
riittää jaettavaa 18 000 Suomessa
asuvalle lapsiperheelle. Keräyksen tuotto käytetään kokonaisuudessaan vähävaraisille lapsiperheille jaettaviin 70 euron lahjakortteihin.
– Satakunnassa meidän kauttamme välittyy noin 1000 lahjakorttia. Jaamme lahjakortit SPR:n
ja MLL:n piiritoimistoista osastoihin ja yhdistyksiin, joiden vapaaehtoiset jakavat ne lapsiperheille
yhteistyössä sosiaalitoimen, seurakunnan tai neuvolan kanssa.
Käytännöt voivat paikkakunnittain hiukan vaihdella, mutta tärkeää on, että apu menee koordinoidusti, jottei tulisi päällekkäisyyksiä ja löydettäisiin sellaiset
perheet, jotka oikeasti tarvitsevat
apua. Yhteistyö paikallisten viranomaisten kanssa on tärkeää, koska
heillä on tieto avun tarpeessa olevista. Lahjakortit jaetaan tiettyjen
kriteerien mukaan. Perheessä on
oltava vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi ja perheellä on oltava
taloudellinen tarve. Apu suunnataan esimerkiksi yksinhuoltajille,
työttömille, pienituloisille ja suurperheille tai jos vanhemmilla on
joku sairaus tai vamma.
Hyvä Joulumieli toteutetaan
yhteistyössä Ylen Aamu-tv:n, Yle
Radio Suomen ja Yle Radio Vegan
kanssa. Ylen Aamu-tv:n lähetyksissä kerrotaan päivittäin kerä-
yksestä 23. joulukuuta saakka.
Yhteistyökumppaneita ovat myös
K-ruokakaupat, S-ryhmä ja Lidl,
joista perheet voivat ostaa lahjakorteilla ruokatarvikkeita.
– 70 euroa on iso raha, vaikka
se voi joistakin tuntua pieneltä.
Mutta sillä perhe saa jouluksi
lämpimän ruuan. Noin kymmenen prosenttia suomalaisista lapsiperheistä elää köyhyysrajan alapuolella, nyt myös työttömyyden
lisääntyminen näkyy lapsiperheissä. Haastamme satakuntalaiset yritykset ja kansalaiset osallistumaan keräykseen, innostaa Ilén.
Kaikki vähintään 1500 euroa
lahjoittaneet yritykset näkyvät
Ylen aamulähetyksissä ja vähintään 1000 euroa lahjoittaneet saavat ”Hyvä Joulumieli -keräyksessä
mukana 2014” -bannerin verkkosivuilla käytettäväksi.
Hyvä Joulumieli -kampanjan lisäksi SPR Satakunnan piirin osastot järjestävät eri puolilla maakuntaa omia tukitempauksiaan, kuten joulujuhlia vanhuksille ja omaishoitajille. Paikallisvaroin voidaan lahjoittaa
myös joulukasseja ja lahjakortteja vähävaraisille.
Satakuntalainen Joulutori
tuo joulutunnelman
Jouluun voi virittäytyä koko perheen voimalla Satakuntalaisella
Joulutorilla, jonka Porin Seudun
Matkailu Oy MAISA järjestää nyt
toista kertaa.
– Tapahtumalla on monta tekijää ja yhteistyökumppania. Tapahtuma keskittyy Porin Eetun aukiolle, jonne tulee 14 punaista myyntikojua. Joulutorilla on monipuolinen tuotteiden kirjo. On itse tehtyjä leivonnaisia, jouluruokia,
karamelleja, mehuja, soseita, säilykkeitä ja koristeita, kertoo markkinointipäällikkö Kirsi SainioLehtimäki MAISAsta.
Lapset tekevät joulun, niin myös
Joulutorilla. Avajaispäivänä 13.
joulukuuta hevoskärryillä saapuva
Joulupukki on itseoikeutetusti lasten huomion kohteena. Joulupukki
nousee kuoron saattelemana Eetun
aukion lavalle haastateltavaksi.
– Avajaisissa on monenlaista
mielenkiintoista nähtävää, lapsikuoro, tanssiesitys ja myös annislaiset esiintyvät. Lucia-päivän
kunniaksi Lucia-neitokin käy tervehtimässä. Yksi kojuista on Joulupukin tupa, jossa pukki on joka
päivä paikalla puolenpäivän aikaan
vastaanottamassa lahjatoivomuksia. Tuvalla pukkia avustavat ystävälliset Martta-muorit, jotka ottavat myös lahjatoivomuksia vastaan, kun pukki on muissa askareissa. Martta-muorit olivat viime
vuonna Joulutorin ehdottomia ilopillereitä.
Uutuutena tänä vuonna on
yhteistyö Porin alueen Partiolaisten kanssa, josta Sainio-Lehtimäki
on erityisen iloinen.
– Yksi kojuista on partiolaisten Pop up -Kolo, jonka eteen
Porin puistotoimi tekee avonuotion. Lapset ja aikuiset voivat
tulla paistamaan makkaraa partiolaisten johdolla. Makkaranpaisto on ihan kiva perhetapahtuma. Nyt hiukan poikkeuksellisessa paikassa keskellä kaupunkia
pääsee nauttimaan retkeilyn tunnelmasta. Partiolaiset opettavat
nuotion ääressä myös osmonsolmun tekemistä. Perheen näppäräsormisimmat voivat saada siitä
lahjavinkin, punaisesta muovinauhasta voi tehdä vaikka servetin pidikkeen. Joulun tunnelmaa
tuovat nuotiokitaristit, joita partiolaiset ovat hakeneet Facebookin ja verkostojensa kautta.
Perheen pienimmille mukava
kokemus on myös matkata kaupunkijunalla keskustan ja Puuvillan väliä. Kauppatorin Glögi-Asemalla voi välillä nauttia kuumaa
7
Porin Seudun Matkailu Oy MAISA
glögiä, elleivät junan fleecehuovat
riitä lämmittämään.
– Lapsille junakyyti on ilmaista
vanhempien seurassa ja vanhemmilta maksu on vain kaksi euroa.
Se on halpa tapa hurvitella. Näen
tämän keskusta-Puuvilla -yhteyden hyvänä kokonaisuutena, välimatka on kuitenkin todella pieni.
On ollut puhetta, että jatkossa
Puuvillan kanssa tehdään enemmänkin yhteistyötä.
Joulupukki on lasten ilona Joulutorilla joka päivä. Kuva vuoden 2013 Joulutori-tapahtumasta.
Porin Seudun Matkailu Oy MAISAn
markkinointipäällikkö Kirsi Sainio-Lehtimäki.
8
Sainio-Lehtimäki
korostaa, että Joulutorilla lapsi pääsee kokemaan vanhan palveluajan
palvelua. Myytävät tuotteet luovat
omanlaistaan joulutunnelmaa.
– Mikäs sen parempaa karkkia
kuin aidot marmeladikarkit. Niiden ostaminen ja maistaminen on
jo sinällään elämys tämän päivän
lapselle. Karkkeja ei ostetakaan
niin, että itse kauhotaan laarista
pussiin, vaan mennään kioskiin,
jossa saadaan palvelua.
Lapsia ja lapsiperheitä ilahduttavat myös aukion jouluvalot,
jotka viime vuonna saatiin aukion
puihin Porin Yrittäjien myötävaikutuksella.
– Jouluvalot on iso satsaus yleisvalaistukseen, ja oman lisänsä tuovat puistotoimen tekemät koristeet. Puistotoimi tuo myös joulukuusen, siinäkin on lapsille kivaa
katsottavaa. Porin kulttuuritoimi
on tänä vuonna nimennyt kuusen koristelijaksi Anniksen Tuulta
purjeisiin -työllisyyshankkeen.
Nuoret tekevät erilaisia hahmoja
kuuseen, tonttuja ja lumiukkoja,
jotka ovat omia käsintehtyjä yksilöitänsä.
Sainio-Lehtimäen mukaan Joulutorilla keskitytään pääsääntöisesti rauhalliseen ja miellyttävään
nuotiolla tunnelmointiin ja kauniiden ja herkullisten tuotteiden
maisteluun.
– Joulupukki on pääohjelmana,
emme ole halunneet tehdä Joulutorista mitään joulusirkusta. Järjestäjät ja yhteistyökumppanit
luovat puitteet, mutta jokainen
kävijä osallistuu tunnelman luomiseen. Siitä se joulutunnelma
muodostuu, sitä ei voi kukaan
tehdä valmiiksi vaan sen tekevät
kaikki ihmiset itse.
Kymmenen päivää kestävä
tapahtuma huipentuu 21.–22.
joulukuuta pidettäviin perinteisiin
Tuomaan markkinoihin.
Joulupuu-keräyksellä
jouluiloa lapsille ja nuorille
Nuorkauppakamarit eri puolilla Suomea järjestävät jälleen
tänä vuonna Joulupuu-keräyksen. Joulupuu on hyväntekeväisyys-projekti, jolla kerätään
lahjoja lapsille ja nuorille, jotka
muuten todennäköisesti jäisivät
ilman joululahjaa. Lahjojen saajat ovat 0-17 -vuotiaita.
Porin Nuorkauppakamari ry
toteuttaa jo 11. kertaa keräyksen Porin, Ulvilan, Nakkilan,
Luvian ja Merikarvian alueella.
Keräykselle nimetään joka
vuosi projektipäällikkö, ja tänä
vuonna tehtävää hoitaa Riina
Välimaa, joka on ollut Porin
Nuorkauppakamarin jäsen vuodesta 2012.
– Keräys käynnistyi 26. marraskuuta, kun 17 keräyspisteeseen pystytettiin joulukuuset,
joihin ripustettiin yhteensä yli
2000 pakettikorttia. Lahjoittaja
ottaa puusta kortin, ostaa lahjan ja tuo sen kortteineen puun
alle. Viime vuonna kaikki yli
1800 lastensuojelun piirissä olevaa lasta ja nuorta sai paketin.
Ihmiset ovat ottaneet keräyksen omakseen. Yhteistyökumppaneitamme ovat Satakunnan
Kansa, Radio Pori, Satakunnan
Osuuskauppa, Länsi-Suomen
Osuuspankki, Kesko ja LähiTapiola, joiden tiloissa joulupuut ovat.
Välimaa kertoo, että tänä
vuonna lahjakorttien ilme ja
materiaali uudistettiin Winnovan opiskelijoiden avustuksella.
Opiskelijat ideoivat korttimalleja, joista yksi valittiin toteutettavaksi. Opiskelijat osallistuvat myös lahjapakettien sisällön
tarkastamiseen.
– Lahjalle ei ole määrätty
rahallista arvoa, mutta sen on
oltava ehdottomasti uusi. Kuusen vierellä olevasta lahjavink-
kilistasta voi saada apua lahjan
hankkimiseen. Projekti päättyy
14. joulukuuta, jonka jälkeen
paketit toimitetaan sosiaalitoimelle, joka toimittaa ne edelleen lahjansaajille.
Jokainen lahja tuo iloa sekä
saajalle että antajalle. Välimaa
on osallistunut vuosittain keräykseen jo ennen liittymistään
Nuorkauppakamariin.
– On hienoa olla mukana nyt
myös toteuttajana, tästä saa itsekin hyvän mielen. Lisäksi saa
kokemusta projektin vetämisestä ja yhteistyökumppaneiden
kanssa toimimisesta.
❚
Porin Nuorkauppakamarin Joulupuu-keräyksen projektipäällikkö
Riina Välimaa tonttulakki päässään keskustelemassa Minna
Mattilan kanssa, joka oli hakemassa Prisman kauppakäytävälle
tuodusta joulupuusta pakettikorttia 5-vuotiaan tytön lahjaa
varten.
– Lahjan tuominen joulupuun alle on ollut minulla jo useamman
vuoden perinteenä. Haluan tuoda muidenkin lapsille jouluiloa.
Lahjan hankkiminen on ollut helppoa, kun on voinut peilata omiin
lapsiin, mitä he ovat halunneet. Viime vuonna 17-vuotias poikani
antoi lahjavinkin, muuten sen ikäiselle on vaikea hankkia lahjaa.
Mattila antaa yleensä yhden tai kaksi lahjaa. Tänä vuonna hänen
tyttärensä haluaa lahjoittaa 5-vuotiaalle tytölle ja lisäksi Mattila
antaa oman lahjansa.
– Ostan joka vuosi myös partiolaisten joulukalenterin ja maksan
Taidetta ilman käsiä -kortit, jotka tulevat postin mukana.
9
M a tt i
Hyyppä
Terävää analyysiä, kritiikkiä, mutta myös kannustusta
Raimo Sailas
edelleen iskussa
Viime vuoden helmikuussa vierastaan valtiovarainministeriön pysyvänä
valtiosihteerinä eläkkeelle jäänyt Raimo Sailas kertoi näkemyksiään
taloudellisesta tilanteesta mukaansa tempaavalla tavallaan Satakunnan
kauppakamarin syyskokouksessa. Laaja katsaus sisälsi terävää analyysiä,
kritiikkiä vähän joka suuntaan, mutta myös kannustusta. Keinoja tilanteen
korjaamiseksi löytyy.
Varoituksen sanoja maailmalta
Seuraavassa muutamia varoituksen sanoja kansainvälisestä taloudesta. Näinkin voi Raimo Sailaksen mukaan käydä. Tai sitten ei.
- Kannattaa muistaa, että
USA:n vuoden 2008 finanssikrii10
sin ennusti ainoastaan yksi vakavasti otettava taloustieteilijä. Mahdollisen uuden kriisin pesäkkeitä
kannattaa tarkalla silmällä kaivella
ympäri maailmaa.
- Kiinassa talous on jakaantunut
kahtia. Vaikka talous kasvaa edelleen yli 7 prosentin vuosivauhtia,
ovat aluehallinnot pahasti velkaantuneet. Jotkut ennustavat seuraavan kriisin muhivan juuri niiden
finansseissa.
- Japania kutsuttiin vielä
1980-luvulla Suomessakin puolileikillisesti ”keltaiseksi vaaraksi”.
Nyt Japani tavoittelee kahden
prosentin inflaatiota ultrakevyellä
rahapolitiikalla. Maltillinen inflaatio on huomattavasti parempi kuin
jatkuva deflaatio, jonka seurauksena talous on laahannut jo pitkään. Miksi ostaa nyt, kun tavaran
saa tulevaisuudessa halvemmalla?
Tulokset ovat kevyestä rahapolitiikasta huolimatta olleet heikkoja,
seurauksena on ennenaikaiset vaalit. Valtion velka on 240 prosenttia
bruttokansantuotteesta. Vastaava
luku on Kreikassa 170 prosenttia.
- Intian kasvu on laskenut 3-4
prosentin välille ja Brasiliassa
kasvu on ollut olematonta jo viimeisimmät kaksi vuotta.
- USA on toipunut finanssikriisistä. Tuotanto kasvaa vähän yli
kolmen prosentin vuosivauhdilla.
Toisaalta keskuspankki on ostanut viime vuosina siellä valtavan
määrän arvopapereita eli pumpannut rahaa markkinoille. Nyt ostot
on lopetettu. Maan työllisyysaste
on kaikesta huolimatta pudonnut huomattavan alas. Edellisestä
lamastakin on kulunut juuri sopiva
aika seuraavan tulemiseen.
Eurooppa laahaa
- Vaikka euro on valuuttana toiminut hyvin, on Euroopan talouskehitys uskomattoman huonoa.
”
Tuotanto on jopa pienempää kuin
euroaluetta synnytettäessä, työttömyys kasvaa ja Saksankin kasvu
alkaa olla nollan pinnassa. Yleistä
kasvua ei ole näkyvissä ennen
vuotta 2016.
- Poliitikkojen puheista voisi
päätellä eurokriisin olevan jo ohi.
Niin ei todellakaan ole. Kreikasta,
Italiasta, Espanjasta ja Portugalista
voisi sanoa, että Kreikassa oligarkkien valta ei suinkaan ole vähentynyt, Italiassa erään vaikenemiseen perustuvan järjestön merkitys
on vain kasvamaan päin, Portugalissa edellinen pääministeri laitettiin kaltereiden taakse ja Espanjan
pääpuolueet ovat niin korruptoituneita kuin olla ja voi. Uusi vasemmistopuolue onkin noussut siellä
raketin lailla gallup-kärkeen. Kaikista neljästä maasta voisi sanoa
kauniisti, että niiden kohdalla ei
aikanaan osattu kiinnittää huomiota ei-taloudellisiin seikkoihin.
Niiden kulttuuri ja historia poikkeavat merkittävästi siitä, mihin
pohjoisempana on totuttu.
- Ranska on Euroopan 2. suurin talous. Siellä kasvu on huonoa,
uudistukset hitaita ja budjettivaje
ylittää huomattavasti budjetti- ja
kasvusopimuksen. Lykkäystä sopimuksen toteuttamiseen haetaan
jatkuvasti. Ministerien puheista
- Euroopan Unionissa
taloudellista valtaa on siirretty
komissiolle eli käytännössä
lehmänkaupoilla valittaville
virkamiehille. Tästäkin asiasta
olisi syytä Suomessa keskustella
hieman analyyttisemmin tai edes
keskustella.
11
Osasto
voi päätellä, että Ranska on kuulemma niin iso maa, että se pystyy tarvittaessa hoitamaan omat
asiansa.
- Venäjän taloutta voi kuvailla
kolmella sanalla: öljy, kaasu ja
korruptio. Maa tuottaa todella
vähän mitään vientituotteita.
Ukrainan kriisi lisää epävarmuutta paitsi Venäjällä myös
koko muussa maailmassa. USA:n
arvioidaan liuskekaasun ja –öljyn
ansiosta saavuttavan energiaomavaraisuuden tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
Laskelmat ja strategiat heittävät sen vuoksi monilla pöydillä
häränpyllyä.
- Euroopan Unionissa taloudellista
on siirretty komis4
pp.kk. valtaa
siolle eli käytännössä lehmänvvvv
kaupoilla valittaville virkamiehille. Tästäkin asiasta olisi syytä
Suomessa keskustella hieman
analyyttisemmin tai edes keskustella.
Suomi konttaa
Osasto
Raimo Sailaksen lista on karu.
- Valtion velka, valtion alijäämä, vienti, yksikkötyökustannukset, vaihtotase, huipputeknologian tuotteet, panostukset koulutukseen ja innovaatioihin, reaaliansiotaso, verotuksen ja progression taso, kuntien
määrä, tehtävät ja velka, työllipp.kk.
syys 6ja työvoiman määrä, Sote
vvvvja poliittinen johtajuus. Kaikki
listalla mainituista asioista ovat
menossa huonompaan suuntaan.
- Kun listaan lisätään se tosiasia, että vuonna 2030 yli
65-vuotiaita suomalaisia on
440 000 enemmän kuin nyt,
mutta työikäisiä vastaavasti
84 000 nykyistä vähemmän,
päästään jonkinlaiseen käsitykseen ratkaistavista asioista. Vuoteen 2030 on muuten suurin
piirtein yhtä pitkä aika kuin vuosituhannen vaihteesta, joka tuntui olleen ihan äsken.
Mitä tulisi tehdä?
Kansantalousosasto
12
- Seuraavassa tavoitelistassa jot15.9.2 9
kut keinot näyttävät lyövän toisi014
aan korvalle. Niin jossakin mielessä onkin. Siksi keinojen välisen tasapainon turvaamisessa on
oltava erityisen tarkka. Haasteita
riittää, mutta onnistuminen on
mahdollista, lohduttaa Raimo
Sailas.
- Meidän parannettava kilpailukykyämme. Yksikkötyökus-
tannuksemme ovat vuoden 2005
jälkeen kasvaneet noin 26 prosenttia, kun vastaavasti Ruotsissa ne ovat kasvaneet samana
aikana noin 14 ja Saksassa vähän
alle 12 prosenttia. Samalla ostovoimasta on kuitenkin pidettävä
huolta. Työvoimakustannuksia on joka tapauksessa alennettava esimerkiksi työaikaa lisäämällä. Myös työn tarjontaa on
lisättävä ohjaamalla opiskelijat entistä nopeammin työelämään. Pahoja työvoiman tulppakohtia on avattava myös ulkomaisella työvoimalla. Palkansaajien verotusta ei voi nostaa
paljoakaan uhkaamatta kasvua.
Sen sijaan arvonlisäverokannan
yhtenäistämisellä yleistä verokantaa voitaisiin laskea prosenttiyksiköllä.
- Julkisen talouden mitoitus
on arvioitava uudelleen, ei budjettikirjaa kohta kohdalta läpikäyden, vaan analyyttisesti sen
koko pohjaa arvioimalla. Suomeen on saatava yrittäjäpoliittinen ohjelma, joka on uskottava
ja selkeä ja joka ennen kaikkea
pannaan myös toimeen. Se, että
selvitetään selvittämästä päästyä ja tilataan raportteja raporttien perään, ei vie asioita eteenpäin. Siihen tarvitaan päätöksiä
ja toimeenpanoa. Kaiken kaikkiaan tarvitsemme poliittista
johtajuutta. Haparoiva päätöksenteko, jossa ajelehditaan edes
takaisin aina välillä ilmoittaen,
että ratkaisut on tehty, johtaa
vain entistä suurempaan epävarmuuteen. Savolaista mentaliteettia kuvaillen ”projekti on aloittamista vaille valmis”. Suomessa
uudistukset ovat viime vuosina
olleet samoin aloittamista vaille
valmiita.
- Mielestäni yrityksiltä puuttuu tällä hetkellä reipas taisteluhenki 90-luvun alun tapaan.
Se johtuu varmasti suurelta osin
mainitsemastani poliittisen johtajuuden puutteesta. Kun ei ole
selviä säveliä ja tavoitteita, kaikesta toiminnasta tulee hapuilevaa ja epävarmaa. Luottamus rapisee sekä päättäjiin että
itseen. Sillä henkisellä pohjalla
ei lamasta nousta.
- Olen jopa puolivakavasti
miettinyt, tarvittaisiinko Suomeen uutta oikeaa oikeistopuoluetta. Itse en toki ole sitä
perustamassa. Uusi puolue
ehkä pakottaisi muut tekemään
todellisia päätöksiä ja uudistuksia ja panemaan ne myös toimeen.
❚
M a tt i
Hyyppä
Osuustoimintailtapäivä
herätti ajatuksia
Satakunnan Osuuskauppa, Satamaito ja Länsi-Suomen Osuuspankki järjestivät
Osuustoimintailtapäivän Porissa joulukuun alussa. Tilaisuudessa kuultiin
puheenvuoro osuustoiminnasta yritysmuotona ja sen maakunnallisesta
vaikuttavuudesta. Lisäksi tilaisuuden järjestäneiden osuuskuntien
toimitusjohtajat valaisivat vaikuttavuutta omalta osaltaan. Myös lähes
satapäisellä yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä kaikille puhujille
heidän yhteispaneelinsa aikana.
Hieman historiaa ja pohdintoja
Teollinen vallankumous alkoi tunnetusti Englannista, missä myös
sen haittapuolet tulivat ensimmäisenä esiin. Osuustoiminnan
eli yhteistoiminnan isänä voidaan
yllättäen pitää tekstiilitehtailija
Robert Owenia (1771-1858),
jonka omilla tehtailla työskenteli
2 500 työläistä. Owen uskoi osuustoiminnan olevan yhden keskei-
sen keinon työväestön olosuhteiden parantamiseksi. Suomalaisen
osuustoiminnan perustaja oli puolestaan taloushistorian ja taloustieteen professori Hannes Gebhard (1864-1933), joka oli tutustunut osuustoimintaan Euroopassa. Hän perusti osuustoimintaa
edistävän Pellervo-seuran 1899.
Viime vuosisadan alussa osuustoiminta jakaantui Suomessa por-
varilliseen ja kommunistiseen haaraan. Ensiksi mainitussa oli ja on
mukana paljon myös sosialidemokraatteja. Jälkimmäinen tuhoutui
lopullisesti punapääoman romahdettua 1990-luvun laman jälkimainingeissa.
Osuustoiminta jakaantuu tuottaja- ja kuluttajaosuuskuntiin. Edellisestä ovat esimerkkeinä osuusmeijerit ja jälkimmäisestä osuuskaupat.
13
Paneelin puheenjohtaja Matti
Kiuru sekä panelistit Iiro Jussila,
Simo Kauppi, Harri Tuomi ja
Jarmo Oksman.
Olen usein pohtinut , mikä olisi
suomalaisten kalojen ja kalastajien
tilanne tänä päivänä, jos jälkimmäiset olisivat älynneet perustaa
omat tuottajaosuuskuntansa maidontuottajien tapaan. Tai päinvastoin. Olisivatko maidontuottajat
raahanneet vielä kolme vuosikymmentä sitten maitopystönsä kahdesti päivässä tien varteen. Paikalle
olisi ilmestynyt vanhoilla Transiteilla maidonvälittäjät K.Oijari
ja H. Uijari (nimet kuvitteellisia),
jotka olisivat näennäisessä huutokaupassa huutaneet tuottajaraasun
maidot. Sen sijaan yhteistoiminnalla maidontuottajat ovat pystyneet rakentamaan tuotanto- ja
jalostusketjun, jonka lopputuotteita on isossa marketissa kymmeniä hyllymetrejä. Kotimaista
kalaa, puhumattakaan kalajalosteista, ei näy mailla halmeilla. Eipä
sen puolesta enää oikein ole kalastajiakaan. KalaValio elää vain haavekuvissa. Sen sijaan K.Oijarin ja
H.Uijarin jälkikasvut ovat menestyneitä kalan tukkukauppiaita
syvällä sisämaassa sijaitsevissa kaupungeissa.
- Osuustoiminnan ydinideana
on ensinnäkin ihmisten ja organisaatioiden vapaa yhteenliittyminen. Osuuskunta ei ole mikään
Neuvostoliittolainen kolhoosi,
johon jäsenet pakotettiin liittymään. Päinvastoin koko toiminta
lähtee yksilöiden oma-aloitteisuudesta ja yhteistyöstä, jonka sisällä
voidaan erikoistua eri tehtäviin.
Osuustoiminta antaa mahdollisuuden saavuttaa jotain, mitä yksilö ei
voi yksin saavuttaa. Omien vapaiden valintojen lisäksi osuustoimintaan kuuluu idea yhteisöllisyydestä ja sosiaalisesta vastuusta.
Osakeyhtiössä osakkeenomistaja
voi vapaasti myydä osakkeensa.
Esimerkiksi kuluttajaosuuskunnassa vapaus ja vastuu kulkevat
käsi kädessä. Osuuskunnan palveluja käyttämällä jäsen edistää oman
etunsa lisäksi myös muiden jäsenten etua. Yksilö tuntee kuuluvansa
johonkin ryhmään ja kantavansa
vastuuta myös muista ryhmän jäse-
Todellinen tietopaketti
Tilaisuuden pääpuheenvuoron piti
professori Iiro Jussila Lappeenrannan teknisen yliopiston Kauppakorkeakoulusta. Iiro Jussila hoitaa Suomen ensimmäistä osuustoimintayritysten johtamisen professuuria. Hänen reippaasti yli tunnin kestänyttä puheenvuoroaan on
mahdotonta referoida edes ydinosiltaan. Muutama keskeinen ajatus
on välttämätöntä nostaa esille.
14
Iiro Jussila.
nistä. Osallistumalla osuuskunnan
päätöksentekoon hän voi vaikuttaa myös osuuskunnan toiminnan
sisältöön, tavoitteisiin ja päämääriin. Nykytekniikka mahdollistaa
hintojen helpon vertailtavuuden.
Siten osuuskunnan jäsenet näkevät yhteistoiminnasta itselleen
koituvat hyödyt. Kun osuuskunnan jäsenet käyttävät sen tarjoamia
palveluja mahdollisimman paljon,
alenevat yksikkökustannukset,
syntyy lisäarvoa, jota puolestaan
voidaan jakaa jäsenille. Solidaarisuus ilmenee myös sitä kautta, että
ostamalla osuuskunnan isosta kaupunkimyymälästä, voidaan turvata
myös pienien paikkakuntien palvelut. Osuuskunnissa johto, hallinto, henkilöstö ja jäsenistö voivat tehokkaasti tarkkailla muuttuvaa toimintaympäristöä. Sen ja
jatkuvan koulutuksen avulla saavutetaan paras mahdollinen osaaminen. Parhaimmillaan tuloksena
on sivistystason kasvaminen, joka
ilmenee toiminnan etiikassa ja joka
esteettisyydessä.
Professori Jussila ei puheenvuorossaan käsitellyt ollenkaan osuustoiminnan laajenemismahdollisuuksia. Myöhemmässä haastattelussa hän toi esiin yhden potentiaalisen toiminta-alueen.
- Kuten Sote-uudistuksen vaiheista olemme nähneet, on koko
toimintakenttä melkoinen vyyhti.
Osuustoiminta olisi mielestäni
loistava keino saada laadukkaita
palveluja kohtuuhintaan omalta
osuuskunnalta. Uskon, että tähän
suuntaan ollaan menossa esimerkiksi vanhustenhuollossa, vakuuttaa Iiro Jussila.
”
Osuustoiminnan pohja vaikuttaa
Satakunnassakin vahvalta. Uusien
osuuskuntien perustaminen Sotepalveluja tuottamaan herättää paljon
ajatuksia.
Tuula Merikivi
Sataosaajat osuuskunta
Sataosaajat perustettiin 7.12.
1994, joten toimintavuosia on
kertynyt tasan 20. Toimitusjohtaja Tuula Merikivi kertoo osuuskunnan tämän hetken
tilanteesta.
- Meillä on neljä palvelualaa
eli hyvinvointi-, sähkö-, käsityösekä yritys- ja koulutuspalvelut. Sataosaajien palkkalistoilla
on 25 henkilöä. Toimintamme
alussa kaikki olivat osuuskuntamme jäseniä, mutta nykyään
jäsenyyttä ei enää vaadita.
- Hyvinvointipalveluihimme
kuuluu lähinnä kodinhoitotyö
tuntiveloituksella. Sähköpalveluissa teemme kaikkia sähköön
liittyviä pikku urakoita. Rumpalipoika ja Juhana Herttua –
nuket sekä hevosharrastukseen
O
2015
KILPAILU
ISOMPANA
Yhteenveto
Satakunnan Osuuskaupan toimitusjohtaja Harri Tuomen, Satamaidon toimitusjohtaja Jarmo Oksmanin
sekä Länsi-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Simo
Kaupin puheenvuorojen pohjalta voidaan laatia seuraava
yhteenveto. Osuuskunnilla on
yhteensä 129 313 jäsentä. Ne
maksoivat viime vuonna jäsenilleen bonusta noin 21 miljoonaa euroa. Luvussa ei ole
mukana Satamaidon osuutta,
koska se maksaa tuottajajäsenilleen maidosta erikseen määritellyn tuottajahinnan. Osuuskunnat työllistävät suoraan
yhteensä 2176 satakuntalaista.
KASVU-OPEN
KUIN
KOSKAAN!
20 ALUEELLISTA KASVUPOLKUA
114 TAPAHTUMAPÄIVÄÄ
455 YRITYSTÄ SPARRATAAN
56 KIITORATAPÄIVÄN AIKANA
Tuula Merikivi.
liittyvät varusteet ovat useimmille tuttuja tuotteita käsityöpuoleltamme. Yritys- ja koulutuspalveluissa olemme keskittyneet kirjanpitoon ja nettisivujen tekoon. Annamme
myös yrittäjä-, osuustoimintaja nosturikoulutusta. Mukaan
näille neljälle toimialallemme
pääsee asiallinen ja yrittäjähenkinen ihminen, joka hyväksyy hinnoitteluperusteemme.
Olemme saaneet työtehtäviä
paljon yli alkuperäisten odotustemme. Nykytrendi näyttää
olevan, että yritysten pitää kasvaa mahdollisimman suuriksi.
Sataosaajilla kasvu ei sinänsä
ole koskaan ollut ykköstavoite,
vaan se, että meillä om mieluista työtä, josta maksetaan
kunnon palkka. Palkkakuluihin
kuluu Sataosaajissa yli 80 prosenttia liikevaihdosta.
❚
suustoiminnan pohja vaikuttaa Satakunnassakin vahvalta.
Uusien osuuskuntien perustaminen Sote-palveluja tuottamaan herättää paljon ajatuksia. Ideasta ei varmaan joka paikassa pidetä.
Osuustoiminnan tulevaisuuskin vaikuttaa turvatulta. Aika näyttää jälleen, mihin mennään.
To 5.2. klo 10
Kasvunpolku-startti 2015,
PORI
”Kasvu Open luo hedelmällisen
maaperän kasvuhakuisille yrityksille. Toisinaan mylläreiden
näkemykset haastavat, toisinaan
tukevat omia ajatuksia. Tämä
avaa silmiä ja auttaa tutkimaan
liiketoimintaa eri näkökulmista.”
Teemu Pohjonen
yrittäjä Pohjonen Group Oy
kasvuopen.fi
15
M a tt i
Hyyppä
Nousuodotukset
hiipuneet
Elinkeinoelämän keskusliiton viime kuussa julkaisema suhdannebarometri
vahvistaa vaisun tunnelman muutenkin antamaan kuvaa maamme taloudellisesta
kehityksestä. Joitakin valonpilkahduksiakin on onneksi näkyvissä.
Muutama luku
Teollisuuden yleisiä suhdannenäkymiä mittaava saldoluku oli
lokakuussa -13 (heinäkuussa -2).
rakentamisen suhdanneodotukset
laskivat lukuun -26 (heinäkuussa
-12) ja palvelujen lukuun -18 (heinäkuussa -10). Henkilöstömäärien
arvioidaan edelleen vähenevän loivasti lähikuukausina kaikilla toimialoilla.
Positiivisia sen sijaan ovat arviot
teollisuustuotannon lievästä kasvusta lähikuukausina. Myös euron
heikentymisen arvioidaan alkavan
vähitellen tukea vientiä.
Lounais-Suomen osalta suhdannebarometri kertoo teollisuuden,
rakentamisen ja palveluiden suh-
16
dannearvioiden olevan jonkin verran muuta maata huonompia.
”Ei maailma tähän lopu”
- Tuotannon kehitys vuodesta
2000 ilmenee selkeästi oheisesta
kaaviosta, toteaa ekonomisti Juha
Vartia Elinkeinoelämän keskusliitosta.
- Kokonaisuus on paljon heikompi kuin viime syksynä.
Uskon, että Suomella on edessään pitkä heikko vaihe. Meidän
on vaikea päästä edes finanssikriisiä edeltävälle tasolle. Ei maailma
eikä kapitalisti silti tähän kaadu,
mutta kieltämättä hankala vaihe
on edessä.
Juha Vartia.
- Suomen viennistä noin 70 prosenttia suuntautuu Eurooppaan.
Siksi Euroopan nousu olisi kannaltamme todella tärkeää. Elektroniikka- ja metsäteollisuus ovat
Suomessa olleet rajussa rakennemuutoksessa viime vuosina. Pelkästään niiden vähentynyt vienti
on tehnyt noin kolmanneksen
loven vientituloihimme. Nousu
alkaa, kun maailma ja Eurooppa
nousevat. Suomen on itsensäkin
tehtävä monia korjauksia ja uudistuksia koko elinkeinoelämämme
pohjan vahvistamiseksi. Töitä on
tehtävä nopeasti ja paljon.
”Olemme lisänneet
markkinaosuuttamme”
Kaikilla yrityksillä ei suinkaan
mene Satakunnassakaan huonosti.
Pitkään jatkuva lama alkaa tietenkin
rassata ennen pitkää myös menestyviä yrityksiä. Kyselimme kolmelta
satakuntalaiselta yritykseltä niiden
tämän hetken näkymistä.
”
Kauppias Pasi Viitanen otti
vetovastuun Porin K-Raudasta
vuoden 2010 alussa. Tällä hetkellä
yrityksen liikevaihto on 11-12
miljoonaa euroa ja se työllistää 25
henkilöä.
- Valtakunnallisesti rautakaupan
tilanne ei ole kovin hyvä. Porin
K-Raudan tilanne on kohtalainen,
sillä olemme viime vuoden vauhdissa. Asiakasvirrat tulevat meille
Rauman, kankaanpään ja Kokemäen suunnista. Vaikka kysyntä
onkin pysynyt samana tai hieman
alentunut, olemme pystyneet kasvattamaan markkinaosuuttamme.
Tilanteeseen on vaikuttanut varmasti parin kilpailijan toiminnan
loppuminen. Toisaalta hinnat ovat
alallamme kaiken kaikkiaan harmonisoituneet. Siksi ammattitaito
ja hyvä asiakaspalvelu ovat nousseet entistäkin tärkeämpään asemaan. Olemme panostaneet niihin
kumpaankin, ja mielestäni onnistuneet tilanteen huomioon ottaen
varsin hyvin.
Pasi Viitanen.
Nousu alkaa, kun maailma ja Eurooppa nousevat. Suomen
on itsensäkin tehtävä monia korjauksia ja uudistuksia koko
elinkeinoelämämme pohjan vahvistamiseksi.
Juha Vartia
17
”
- Olen toiminut niin pitkään alalla,
että kokemusta eri tilanteista on
pakostakin kertynyt.
Markku Uusitalo
Olemme välttäneet sudenkuopat
Ulvilalainen Sermatech Oy on kolmen yrityksen rypäs. Rypäs
toimittaa teollisuudelle erikoislaitteita siten, että Sermatech
Group vastaa kokonaistoimituksista, Sermatech Engineering
suunnittelusta ja Sermatech Works valmistuksesta, asennuksista ja ylläpidosta. Toimitusjohtaja Markku Uusitalo kertoo yrityksensä onnistuneen välttämään sudenkuopat.
- Vuoden 2008 jälkeenkin meillä on mennyt suhteellisen
hyvin. Liikevaihtomme on noin kolme miljoonaa euroa ja
työllistämme 25 henkilöä. Vuosi 2012 oli kohdallamme huippuvuosi. Viime vuonna palasimme normaalille tasolle, mutta
tulos oli hyvä. Tänä vuonna liikevaihtomme laskee himan,
mutta tulos on silti positiivinen.
- Olen toiminut niin pitkään alalla, että kokemusta eri
tilanteista on pakostakin kertynyt. Siten olemme pystyneet
välttämään toiminnan sudenkuopat. Sinänsä vuosi 2008 vaikutti paljon koko automaatioalaan. Ne joilla oli vahvaan tuotepohjaan perustuvaa vientiä, pärjäävät hyvin tai kohtalaisesti. Ne joilla oli jo 2008 huono kassatilanne, ovat joutuneet lopettamaan tai kamppailevat tosissaan elonjäämisestä.
Hurjaa kasvua
Markku Uusitalo.
Porilainen Festum Oy suunnittelee ja välittää taloushallinnon ohjelmistoja ja tarjoaa niihin liittyviä tilitoimistopalveluja. Yrityksellä on toimipaikat Porin lisäksi Helsingissä,
Tampereella, Lempäälässä ja Kokemäellä. Festumin liikevaihto on noin 6,2 miljoonaa euroa ja se työllistää 70 työntekijää. Yrityksen toimitusjohtaja Janne Eurén on tyytyväinen yrityksen kehitykseen.
- Olemme kasvaneet vuodesta toiseen. Tänäkin vuonna
ohjelmistopuolen liikevaihtomme kasvaa 17-18 prosenttia.
Asiakkainamme on pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja isoja vientiteollisuuden yrityksiä. Pienemmistä yrityksistä tärkeitä asiakkaitamme ovat muun muassa isännöintitoimistot koko Suomessa.
- Vaikka olemme pääasiassa menestyneet omalla työllämme, täytyy myöntää, että ohjelmistoala antaa näinäkin aikoina menestymisen mahdollisuudet. Kysyntä kasvaa
lisääntyvän digitalisaation takia.
- Valmistuin konepuolen diplomi-insinööriksi 1980-luvulla.
Silloin kaikki vastavalmistuneet diplomi-insinöörit rekrytoitiin ohjelmistopuolelle. En ole joutunut valintaani katumaan.
Toivon tietenkin, että Suomi pääsee jälleen talouden kasvuuralle. Se on meille kaikille tärkeää.
❚
M
onien mielestä merkittävä osa vaikeasta taloustilanteestamme johtuu lamahysteriasta. Kun sitä koko
ajan toitotetaan, niin se jatkuu. Kukaan ei uskalla
investoida, eikä ottaa pienintäkään riskiä. Totta varmaan paljon tässäkin mielipiteessä. Toivottavasti tämä juttu ei lietso
minkään asteen lamahysteriaa. Ei se ainakaan ole tarkoitus.
18
KOLUMNI
V I L L E KOT K A
a s i a n a j a j a , o s a k a s
Sopimusoikeuden
selviytymispakkaus
G
lobalisaation ja angloamerikkalaisen sopimuskulttuurin yleistymisen myötä laajat ja
monimutkaiset sopimukset ovat tulleet tavallisiksi Suomessakin. Jokaisen yrityksen on
syytä hallita sopimusoikeuden perusselviytymispakkaus tietääkseen, mitä sopii ja pitääkseen riskit hallittavina.
Sopimus syntyy luonnollisesti silloin, kun osapuolet allekirjoittavat sopimusdokumentin, mutta on hyvä muistaa, että sopimus voi syntyä muullakin tavalla. Tarjous on
antajaansa sitova ilmoitus siitä, minkälaisin ehdoin tarjouksen antaja on valmis tekemään sopimuksen
tarjouksen vastaanottajan kanssa. Vastaus on tarjouksen vastaanottajan antama sitova vastaus tarjoukseen. Jos vastaus on hyväksyvä, sopimus syntyy jo vastauksen antamisella. Tällöin on syntynyt sitova
sopimus, josta ei lähtökohtaisesti voi vetäytyä ilman toisen osapuolen suostumusta. Hyväksyvän vastauksen jälkeen erikseen laadittavassa sopimusdokumentissa on periaatteessa kysymys enää vain jo vastauksella syntyneen sopimuksen dokumentoinnista eikä sopimuksen tekemisestä.
Nykyään törmää usein aiesopimuksiin, esisopimuksiin, letter of intent –nimisiin sopimuksiin, ym.
Sopimuksen otsikkoa tai nimeä tärkeämpää on sopimuksen sisältö. Vain sopimuksen sisällön perusteella voi määritellä, onko kyseinen sopimus sitova vai ei tai miltä osin sopimus on sitova. Useimpien sopimusten osalta Suomessa ei ole muotovaatimuksia, jolloin myös suullinen sopimus on aivan
yhtä sitova.
Sopimus sitoo osapuolia ja sopimusrikkomukseen syyllistyvä osapuoli on velvollinen korvaamaan
toisen osapuolen vahingot lähtökohtaisesti täyden korvauksen periaatteella. Täyden korvauksen periaatteella tapahtuva vahingonkorvaus voi johtaa hyvin mittaviin korvausmääriin, koska tällöin korvattavaksi tulevat myös ns. välilliset vahingot. Sopimusrikkomuksesta kärsivän osapuolen välillisiä vahinkoja voivat olla mm. 1) liikevaihdon vähenemisestä tai keskeytymisestä aiheutuva vahinko, 2) vahinko,
joka aiheutuu siitä, että sopimuksen kohteena ollutta tavaraa ei voida käyttää tarkoitetulla tavalla tai
3) voitto, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut tai se on jäänyt täyttämättä oikein. Sopimusrikkomuksen johdosta aiheutuvaa korvausvastuuta voidaan rajoittaa
sopimalla sopimuksessa vastuunrajoitusehdoista. Vastuunrajoitusehtojen käyttäminen on usein suositeltavaa ja niillä voidaan rajoittaa merkittävästi sopimuksiin perustuvia riskejä. Vastuunrajoitusehdoilla voidaan rajata esim. välillisten vahinkojen korvausvastuu kokonaan pois. Sopimusrikkomuksesta aiheutuvalle korvausvastuulle voidaan myös asettaa euromääräiset rajat tai ajallinen takaraja,
johon mennessä mahdolliset vaatimukset on esitettävä.
Sopimussakko on sopimuksessa etukäteen sovittu vahingonkorvaus sopimusrikkomuksen varalta.
Sopimussakko ei edellytä, että kärsineelle osapuolelle olisi todellisuudessa aiheutunut jokin vahinko.
Sopimussakko lankeaa rikkoneen osapuolen maksettavaksi pelkän sopimusrikkomuksen johdosta –
todellista aiheutunutta vahinkoa ja sen osoittamista ei tarvita. Sopimussakko on käyttökelpoinen
sanktio sopimusrikkomukselle erityisesti silloin, kun sopimusrikkomuksesta aiheutuvan vahingon
osoittaminen on vaikeaa (esim. salassapitovelvoitteen rikkomus).
Sopimukseen sovellettava laki on syytä sopia, jos osapuolet ovat eri maista tai sopimuksessa on
muuten kansainvälisiä elementtejä. Turvallisinta luonnollisesti on, jos sopimukseen sovelletaan Suomen lakia, mutta usein ulkomainen sopimuskumppani ei sitä välttämättä hyväksy. Ehdoton edellytys
on, että sopimus on laadittu sellaisella kielellä, että sopimuksen sisältö ymmärretään. Jos sopimus on
kattava ja sopimukseen sovellettava laki on jonkin länsimaalaisen valtion laki, riskit eivät ole todennäköisesti kovin suuret. Mitä eksoottisemmasta valtiosta on kyse, sitä kriittisemmin sovellettavaan
lakiin tulee suhtautua.
❚
19
M a tt i
Hyyppä
Yksilölajien urheilijat
kaipaavat lisätukea
Urheilu on edelleen yksi Suomen
kansan lempilapsista. Vaikka
yhtenäiskulttuuri on murenemassa,
säilyy ”omien” urheilijoidemme
suosio edelleen kovana. Monen
suosituissa joukkuelajeissa
menestyvän seuran talous lepää
merkittävästi sponsoroinnin varassa.
Huono taloustilanne alkaa pitkään kestäessään vaikuttaa sponsoroinnin tasoon. Monet pk-yritykset ja varsinkin mikroyritykset joutuvat varmasti miettimään
tukieurojensa määrää ja suuntaamista jatkossa entistä
tarkemmin. Lajien ja harrastajien määrät lisääntyvät,
mutta tukieurot eivät. Kuka voittaa ja kuka häviää?
Yritykset suuntaavat sponsorointieuronsa pääasiassa
seuroille. Suurimmat potit saavat tietenkin ne seurat,
jotka ovat menestyneet parhaiten jossakin suoritussa
lajissa. Yksilölajien urheilijat jäävät näissä jakokisoissa
helposti nuolemaan näppejään, mikäli eivät ole päässeet maailman huipulle. Sinne ei taas oikein tahdo
päästä ilman rahallista tukea.
Imagomarkkinointia ja yhteishenkeä
Yritykset tavoittavat urheiluseuroja tukemalla mahdollisimman suuren vaikuttavuuden sponsoroinnilleen. Useassa tapauksessa ei tukimainosten tavoitteena olekaan oman myynnin kasvattaminen. Entinen Sachtleben Pigments, nykyinen Huntsman ei
myy titaanidioksidia kuluttajille torilla tai K-Citymarketissa. Norilsk Nickel ei kuvittele satakuntalaisten ryntäävän mainosten vaikutuksesta tehtaalle ostamaan muutamaa tonnia nikkeliä. Tuskinpa Satmatic
olettaa jonkun katsojan innostuvan mainoksen perusteella valitsemaan yrityksen omaksi sopimusvalmistajakseen. Yritykset haluavat olla tukemassa hyviä har20
rastuksia, joista niiden työntekijätkin ovat kiinnostuneita. Urheilu yhdistää oman paikkakunnan ja maakunnan väestöä oman joukkueen tukemisen kautta.
Terveyden ja yhteishengen edistäminen ovat myönteisiä asioita. Yritykset hakevat tuelleen mahdollisimman laajaa kohderyhmää. Siksi ne tukevat pääasiassa
seuroja, kuten Länsi-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Simo Kauppi ja Satakunnan Osuuskaupan
talousjohtaja Lauri Hirvola seuraavassa kertovat.
- Länsi-Suomen Osuuspankki tukee pääasiassa seuroja. Siten tuki kohdistuu mahdollisimman moneen
harrastajaan, myös potentiaalisiin menestyjiin. Tukimäärät seuroille vaihtelevat paikkakunnan, seuran
koon, lajin ja menestyksen mukaan muutamasta satasesta jopa muutamaan kymmeneen tuhanteen. Joissakin poikkeustapauksissa olemme tukeneet myös jotakin yksittäistä yksilölajin urheilijaa.
- Satakunnan Osuuskauppa käyttää urheilun tukemiseen noin 100 000 euroa vuodessa. Tuemme nimenomaan seuroja, koska haluamme olla tukemassa mahdollisimman monen nuoren urheilijan kehittymistä.
Toimialueemme on lisäksi niin laaja, että eri paikkakunnilta löytyy myös monipuolinen lajikirjo. Yksilöiden tukemisessa on myös se vaikeus, että rajan vetäminen olisi todella vaikeaa. Kävisi helposti niin, että
kun kaikki saisivat, kenellekään ei riittäisi enää mitään.
Lauri Hirvola.
Ässät tyytyväinen
Ässät on Rauman Lukon ohella satakunnan joukkueurheilun lippulaiva. Kyllä kyllä – on Pesäkarhut, Kankaanpää Maila, NiceFutis ja muita – mutta yleisömäärillä ja medianäkyvyydellä mitaten. Ennen yksilöurheilijoiden vaikeuksien pohdiskelua käymme Ässien
toimistossa, jossa seuran toimitusjohtaja Jukka Hirsimäki kertoo olevansa nykytilanteeseen maamme
talousahdingosta huolimatta tyytyväinen.
- Ässien budjetti on noin 5,6 miljoonaa euroa. Tulot
jakaantuvat karkeasti kolmeen yhtä suureen osaan:
kolmannes tulee lipunmyynnistä, kolmannes yhteistyösopimuksista ja kolmannes kioski-, ravintola ja tuotemyynnistä.
- Olemme pystyneet joka vuosi nostamaan yhteistyösopimuksista saamiemme tuloja. Niistä valtaosa
tulee Porin seudulta. Huonot ajat eivät ole oleellisesti
vaikuttaneet kehitykseen. Siksi tilanteeseen täytyy olla
enemmän kuin tyytyväinen.
- Olemme myös itse olleet maltillisia toiminnan
kehittämisessä hyvästä urheilullisesta menestyksestä
huolimatta. Tulojen ja kulujen täytyy olla tasapainossa.
Samalla olemme kehittäneet yrityksille suunnattuja
tuotteitamme ja palvelujamme. Edullisimmin yritys
pääsee yhteistyöhömme mukaan 210 eurolla vuodessa.
Pataverkostossa on tällä hetkellä jo yli 300 yritystä.
- Vaikka etenemme sponsorointiasioissakin joukkue edellä, voi yritys niin halutessaan tukea myös
yksittäistä pelaajaa. Paras esimerkki tästä on Jason
Williams kaudella 2004-2005. Hänen pelaamisensa
rahoitettiin kokonaan yritysten kummipelaajatuella.
Ässillä ei muuten olisi ollut häneen varaa.
Jukka Hirsimäki
Aina ei riitä edes Suomen mestaruus
Noormarkun Nopsan puheenjohtaja Seppo Välimäki on tehnyt vuosikymmeniä työtä valtakunnallisellakin tasolla huomatulla tavalla Nopsan puheenjohtajana ja valmentajana. Seuran yleisurheilijat ja hiihtäjät ovat voittaneet vuosikymmenien varrella useita
Suomen mestaruuksia, jopa maailmanmestaruushopeaa.
Seppo Välimäki.
21
Sami Koivunen, Jenni Walli, Antti Lempinen, Mikko Niska, Tommi Peltola ja Tommi Kukkala odottavat
harjoitusten alkamista.
- Nopsan vuosittaiset sponsoritulot ovat noin 10 000 euroa. Ne
eivät riitä edes Sali- ja harjoitusvuorokustannuksiin. Kaikkiaan
harjoitus ja kilpailutoiminnan pyörittäminen maksaa seuramme vuodessa lähes 100 000 euroa.
Seppo Välimäki ei pidä nuorten
lahjakkuuksien tilannetta hyvänä,
vaikka ei anna vaikeuksien sammuttaa omaa innostustaan.
- Tosiasia on, että aina ei edes
Suomen mestaruus hiihdossa tai
yleisurheilussa riitä herättämään
yritysten kiinnostusta urheilijan tukemiseen. Urheilijan pitää
menestyksen lisäksi olla ulospäin
suuntautunut, median, varsinkin
television, ehdot ja mahdollisuudet
osaava, mieluimmin supernäppärä
sanavalmis moottoriturpa. Silloin
haastattelijoita ja näkyvyyttä riittää – oikea sponsorin unelma.
- Seurat pystyvät tukemaan
urheilijaa määrättyyn rajaan. vaikeudet alkavat lahjakkaallakin
urheilijalla siinä vaiheessa, kun
lähdetään opiskelemaan. Pitää
mahdollisesti hankkia asunto,
ostaa ruuat ja kalliit lisäravinteet. Leiri-, matka-, hieronta- ja
muut kulut kasvavat. Monen ura
on ilman tukea loppunut tässä vaiheessa. Nopea opiskelu, töihin ja
rahaa tienaamaan on ymmärrettävä vaihtoehto kituuttamiselle.
- Monet luulevat, että urheilijat saavat tukea valmennukseen
ja harjoitteluun 5000, 10 000 tai
20 000 euroa vuodessa esimerkiksi
22
Olympiakomitealta tai opetusja kulttuuriministeriöltä. Tämäkin on totta, mutta silloin pitää
olla jo kansainvälisellä tasolla.
Tänä vuonna yhteensä 95 kesälajien (huomaa: lajien) urheilijaa
saa yhteensä 995 000 euroa verovapaina urheilija-apurahoina. Se
tekee noin 10 500 euroa tuettua
urheilijaa kohti. Tämä ja muut tuet
ovat hienoja niiden saajien kannalta. Harrastajien määrä on vain
niin suuri, että kansan ja yritysten
karttuisaa kättä tarvittaisiin monen
lahjakkaan urheilijan tueksi. Tuet
muuten maksetaan Urheilurahastoon, josta urheilija voi niitä nostaa toteutuneiden kulujen kuitteja
vastaan.
Niitä tulee koko ajan lisää, joten
kulutkin kasvavat samaa tahtia.
- Vaikka sponsorisopimukset
edustamisineen vievät aikaa, eivät
ne ainakaan omalla kohdallani
ole olleet liian rasittavia. Sponsoreille tekee ihan mielellään vastavuoroisesti töitä, jotta saa annettua heille vastinetta tuesta. Pieni
ongelma itselleni on tapahtumien
järjestäminen usein pääkaupunkiseudulla, joten minulle porilaisena
tulee matkustamista sitten vähän
enemmän.
- Pärjään taloudellisesti tällä
hetkellä ihan hyvin. Sponsorien
tuki kuluu melkein kokonaan leirityksiin, kilpailumatkoihin, väli-
Tällä hetkellä
pärjään ihan hyvin
Nooralotta Neziri on yksi suomalaisen yleisurheilun suurimpia toivoja. Menestystä on jo tullut ihan mukavasti. Pika-aituri on
tyytyväinen tämän hetken tilanteeseensa. Menestys on tuonut mukanaan myös sponsoreita.
- Sponsoroinnin tarve on kova
etenkin siinä vaiheessa, kun pääsyä
huipulle tavoitellaan. Mitä tavoitteellisemmin työtä tehdään, sitä
enemmän siihen kuluu rahaa. Esimerkiksi oman urani edetessä leirityskustannukset ovat nousseet
huomattavasti. Ulkomaiset kilpailut ovat tärkeä osa kehittymistä.
Nooralotta Neziri.
neisiin, hierontaan ja muihin
valmentautumiskustannuksiin.
Saan tällä hetkellä opetusja
kulttuuriministeriön apurahaa,
joka auttaa todella paljon jokapäiväisessä elämässä. Olen myös
opiskelija, joten saan vielä opintotukea. Se on myös mukava
apu elämiseen.
Tuki haettava
Kankaanpään Seudun Leiskua
edustava kuulantyöntäjä Arttu
Kangas on noussut yleisön
tietoisuuteen nuoresta iästään
huolimatta parin viime vuoden aikana. Matti Yrjölän valmennettavasta odotetaan suuria. Mies itse ottaa asiat rauhallisesti.
- Tällaiselta isolta mieheltä
kuluu uskomattoman paljon
rahaa ruokaan. Raskaat harjoitukset kuluttavat energiaa, jota
täytyy tankata todella paljon.
Matkakulut ovat myös vuositasolla yllättävän isoja. Harjoittelu, valmennus, leiritys ja kilpailut vievät oman osansa.
- Kankaanpään Seudun
Leisku ei ole taloudellisesti
mikään suurseura. Siksi olen
tyytyväinen kaikesta seuran
antamasta tuesta. Menestyksen
myötä olen saanut jonkin verran
sponsoreita. Ne täytyy silti itse
hankkia. Ei tässä paljoa puhelin
ole soinut teemalla – etkö todellakaan halua meiltä tukirahaa.
- Onneksi saan lisäksi opetusja kulttuuriministeriöltä tukirahaa 5 000 euroa vuodessa. Ei kai
rahaa koskaan ole liiaksi. Vähän
enemmän saisi olla, että pääsisi
joskus talvisin ulkomaille lämpimään harjoittelemaan. Muuten harjoitukset ovat sujuneet
todella hyvin. Testituloksissa
olen viime vuotta edellä. Odotan innolla jo hallikaudenkin
kilpailuja.
Onnistunutta yhteistyötä
Saamme useita sponsorointipyyntöä joka viikko, kertoo
Porin Leivän myyntijohtaja
Jani Multisilta.
- Yksityisten urheilijoiden
lisäksi tukea pyytävät seurat erilaisiin turnauksiin, tapahtumiin
ja vaikkapa ikäkausikisoihin.
Meidän on tärkeää pitää oma
linjamme ja toimia reilusti siten,
ettei goood will muutu bad williksi. Joskus on silti pakko sanoa
ei. Jos kaikille sanoo kyllä,
muuttuvat tukisummat niin pieniksi, ettei niillä ole käytännön
merkitystä.
- Me tuemme urheilua kahdella tavalla. Seura voi saada
johonkin turnaukseen tai tapahtumaan meiltä tuotteet omakustannushintaan. Myymällä näitä
tuotteita käyvällä hinnalla, seura
saa välirahan tukena itselleen.
Toinen tapa on tukea urheilijaa suoraan. Meillä on tällä hetkellä 8 urheilijaa, joiden harjoittelua tuemme. Yhden urheilijan
tukisumma voi maailmanmestaruustasonkin suorituksesta
olla korkeintaan muutama tuhat
euroa vuodessa.
- Porin Leipä on aina ollut
perusleivän talo. Esimerkiksi
Porin poika on varmasti useimmille tuttu tuote. Sitä on tehty
jo vuodesta 1954. Karppaushuuman ollessa taannoin kuumimmillaan leivän kysyntä
laski. Yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa bread eli leipä tehtiin
karppaajan todelliseksi viholliseksi. Meidän kannaltamme oli
harmillista, ettei bread Yhdysvalloissa todellakaan tarkoita
samaa kuin meidän leipämme.
Päinvastoin ruisleipä sisältää
kuitua ja hidasta hiilihydraattia,
joka sitoo sokeria ja auttaa siten
laihduttamisessa.
- Koska urheilijat syövät
oikein, halusimme saada nuoria yksilöurheilijoita yhteistyöhön kanssamme tukemaan
kampanjaamme Porin pojan
puolesta myös nuorison suosimassa somessa. Esimerkiksi
Leo-Pekka Tähti viestitti harjoittelukaudellaan Espanjasta,
että ”täällä on muuten mukavaa, mutta ruisleipä puuttuu”.
Mielestäni tämä on esimerkki
onnistuneesta yhteistyöstä. Sen
tuloksista hyötyvät itsemme
lisäksi urheilijat ja asiakkaat terveellisempien ruokailutottumusten kautta.
roinnista 30 vuoden kokemuksella.
- Urheiluseurat tekevät tärkeää perustyötä lapsi- ja nuorisovalmennuksessa. Ne pystyvät
useimmiten myös järjestämään
tässä kehitysvaiheessa tarvittavat tukipalvelut. Jos nuori on
lahjakas ja haluaa todella panostaa valmennukseensa ja harjoitteluunsa, rahaa tarvitaan tässä
vaiheessa yksilölajeissa helposti noin 10 000 euroa vuodessa. Mikäli nuori ei pääse ylittämään tätä kuoppaa, ura lopahtaa. Jos hän pääsee kuopan yli ja
kehittyy niin, että häntä pidetään todellisena potentiaalisena kansainvälisen tason huippuna, astuvat yhteiskunnan tuet
kuvaan mukaan. Ne ja menestyksen mukanaan tuomat sponsoritulot antavat sitten taloudelliset mahdollisuudet päästä kansainväliselle huipulle.
- Kannattaa huomata, että
olemme puhuneet sellaisista
yksilölajeista, joissa välineiden
hinta ei ole todellinen haaste.
Otetaan esimerkiksi vaikka purjehdus. Lajin välineet ja kilpailumatkojen kustannukset edellyttävät helposti jo kymmenien
tuhansien eurojen panostusta
vuodessa. ❚
Kuoppaan putoaa helposti
Urheilumanageri Jukka Virtanen puhuu urheilusponso-
23
M a tt i
Hyyppä
Mihin kauppa on
menossa
Olemme tämän vuoden aikana käsitelleet monessa jutussa verkkokaupan
kasvua ja digitalisaatiota. Muutokset eivät enää ole eteisessä, ne jylläävät jo
olohuoneessa. Siinä, missä toinen näkee tuhon, näkee toinen mahdollisuuden.
Perusasiat
Digiasiantuntija Oula Järvinen
Kaupan liitosta vetää seuraavassa
yhteen aiemmin käsittelemiämme
asioita. Jotain tiedämme, joitakin kehityssuuntia voimme vain
arvailla ja joistakin asioista emme
vielä tiedä mitään.
- Muutoksen nopeus vaikuttaa tällä hetkellä käsittämättömän
nopealta. Sitä se onkin, mutta silti
voidaan perustellusti sanoa, ettei
muutos tule enää koskaan olemaan näin hidasta. Syynä on Mooren laki, jonka mukaan tietokoneiden laskentateho kasvaa kaksinkertaiseksi 18 kuukauden välein.
Siten teho kymmenkertaistuu viidessä vuodessa ja satakertaistuu
kymmenessä.
Oula Järvinen.
24
- Kauppa on jo pitkään ollut
digimuutoksessa. Muutokset ovat
tapahtuneet niissä toiminnoissa,
joita kuluttaja ei näe. Tilausten
nopeutuminen, logistiikan kehitys ja varastojen automatisointi
ovat tapahtuneet tavaravirrassa
ennen varsinaista myymälää. Kassojen toimintamuutokset ovat
olleet asiakkaidenkin näkyvissä.
Isot rahat ovat liikkuneet logistiikassa ja toimitusketjuissa. Niissä
digitalisaatio on tuonut tähän
mennessä suurimmat säästöt.
Lisää perusasioita
- Internet on nopeuttanut muutosprosessia. Globalisaation antamat mahdollisuudet ovat sen
kautta konkreettiseti jokaisen
ulottuvilla. Internet on vapauttanut meidät ajallisista ja muista
rajoitteista.
- Kuka tahansa voi tässä kehitysprosessissa voittaa tai hävitä.
Lopputulos on pitkälti itsestä
kiinni. Se, joka pystyy yhdistämään tekniikan mahdollistamat
uudet toimintatavat omaan liiketoimintaansa, voi voittaa. Esimerkiksi sellainen lähiruuan tuottaja,
joka pystyy palvelemaan koko
maakuntaa, voi kasvattaa liiketoimintaansa merkittävästi. Tai suomalainen yritys voi myydä Kiinassa valmistettua tavaraa EteläEuroppaan ilman, että tavara koskaan käy Suomessa. Tavaran ja
pääoman liike erottuvat toisistaan. Tavaran valmistusta, myyntiä, logistiikkaa ja vähittäiskauppaa voi kutakin hoitaa oma erillinen yritys. Ennen esimerkiksi
kauppa yleensä omisti omat kiin-
teistönsä. Nyt liikepaikkojen omistuksesta vastaavat siihen erikoistuneet yritykset.
- Globalisaatio ja digitalisaatio
toimivat myös kansallisella tasolla.
Jostakin satakuntalaisesta yrityksestä voi kehittyä vaikka koko
maailman markkinajohtaja jonkun tuotteen kohdalla. Kehitys
demokratisoi tuotantoa ja kauppaa. Menestys on itsestä kiinni, ei
etäisyyksistä tai markkina-alueiden koosta. Uusien mahdollisuuksien hyväksi käyttö voi jopa piristää kivijalkamyymälöiden toimintaa. Markkinat avautuvat entistä
laajempina.
- Kehitys tekee kuluttajasta
entistä enemmän kuninkaan.
Kuluttaja toimii kuin nykyinen B
to B –liiketoiminta. Kuluttajalle
on entistä vaikeampi myydä sitä,
mitä hän ei halua ostaa. Kauppaketjut eivät voi enää päättää, mitä
kuluttajat ostavat. Brändit syntyvät kuluttajavetoisesti kaverilta
toiselle. Mahdollisuus hintavertailuun demokratisoi maailmaa tavarakaupassa. Suositut tuotteet myydään äärimmäisen nopeasti. Miljoonia yksikköjä voidaan myydä
hetkessä.
- Jälleenmyyvän kaupan tilanne
on osin auki. Toisaalta tiedetään, että asiakkaat haluavat viettää entistä enemmän aikaa monipuolisissa kauppakeskuksissa tai
yleensäkin sisätiloissa. Mitä näissä
sisätiloissa jatkossa tapahtuu, sitä
emme vielä tiedä.
-Kaupallinen viestintä tulee
muuttumaan. Siitä tulee personoitua, koska kuluttajan mieltymykset tiedetään entistä tarkemmin.
Se antaa valtavat mahdollisuudet
kaupalle. Kulttuurierot alueiden
välillä pienenevät, mutta kasvavat niiden sisällä. Jatkossa erilaiset vähemmistöryhmät uskaltavat
tulla esille pienissäkin yhteisöissä.
- Jokainen voi omalta kohdaltaan miettiä, mitä mahdollisuuksia kehitys tarjoaa. Läheskään
kaikkea ei ole vielä keksitty, joten
mahdollisuuksia riittää ennakkoluulottomalle innovoijalle.
Muutoksiin valmistaudutaan
Satakunnan Osuuskaupan toimitusjohtaja Harri Tuomi pitää
kaupan toimintatapojen muutosta
välttämättömänä.
- Sitä, mihin lopulta päädytään
ja kuinka pitkäksi aikaa, kannattaa pohtia isolla porukalla. Jokaisen kannattaa pohtia muutoksen
antamia mahdollisuuksia omassa
mielessään. Monikanavaisuus on
tähän mennessä lyönyt itsensä läpi
ehkä eniten autokaupassa. Asiakkaan ei enää tarvitse lähteä kiertelemään autoliikkeissä, vaan hän
voi tehdä ainakin alustavan valinnan internetin avulla. Se, mihin
suuntaan ruoka- ja käyttötavarakauppa kehittyy, on vielä pitkälti arvailujen varassa. Iso-Britanniassa ruuan verkkokauppaa
on tehty jo 20 vuotta. Vasta nyt se
on saatu jotenkin kannattavaksi.
Parhaat toimintavat on ilmeisesti
kehitettävä aluekohtaisesti. Se,
mikä toimii Lontoossa, ei välttämättä sovi Harjavaltaan. Ratkaistavia kysymyksiä on paljon.
Se on kuitenkin selvää, että kaupan pitää kasvattaa osaamistaan
siten, että tarvittavat muutokset
osataan myös tehdä. Nykyään on
jo tosiasia, että ravintolaa, joka ei
ole netissä, ei ole edes olemassa.
Siitä huolimatta uskon, ettei fyysinen kauppa häviä omana elinaikanani ainakaan päivittäistavarakaupan osalta. Se ei tarkoita sitä, etteikö verkkokauppa lisääntyisi voimakkaastikin.
Harri Tuomi.
mies –vaateliikkeen omistajana.
Tältä haastateltavalta löytyy ainakin kokemusta ja tietoa.
- Internetin antamista mahdollisuuksista huolimatta ei miesten vaateliike enää olisi kannattavaa liiketoimintaa. Kulut olisivat silti niin kovat, ettei toimintaa
saisi millään kannattavaksi. Porinmies loppui 10 vuotta sitten. Aloin
välittömästi soveltaa kauppatapaa,
jossa yhdistyvät sekä vuosikymmenien varrella hankittu ammattitaitoni että langaton tilaus. Välitän kaikkia kotimaassa tuotettuja
miesten vaatteita housuista frakkeihin. Toimintamalli on seuraava.
- Kuvitellaan, että uusi asiakas
tulee liikkeeseeni, joka on käytännössä minä itse, lämmin tila, mittanauha ja puhelin. Asiakas haluaa
ostaa housut. Mittaan hänen
kokonsa. Valitsemme yhdessä
housujen materiaalin, värin ja
mallin. Soitan tämän jälkeen esimerkiksi Turolle, joka toimittaa
housut kahden päivän sisällä, jos
tilaus on tehty ennen kello 14:ta.
Eli jos soitan tilauksen keskiviik-
kona ennen iltapäivä kahta, housut
ovat Ulvilassa perjantaina. Mikäli
asiakas haluaa tilata toiset housut, eikä hän ole mielestään sen
paremmin lihonut kuin laihtunutkaan, saa hän housut kotiosoitteeseensa kahden päivän sisällä.
Käytännössä voisin tehdä tilaukset internetin välityksellä. Puhelin
on kuitenkin siinä mielessä tehokkaampi, että mahdolliset lisäkysymykset voidaan molemmin puolin tehdä saman puhelun aikana.
Se vähentää merkittävästi väärinymmärryksiä. Nykyinen vaateliikkeeni on vapaa ajasta ja paikasta.
Liike toimii siellä missä on mittanauha, matkapuhelimen edellyttämä kenttä ja minä itse. Kaiken
perustana on valmistajien luottamus toimintaani. Se on onneksi
edelleen korkealla tasolla.
- Verkkokauppa syö raskaasti
perinteistä vaatekauppaa. Massaa tehdään halvalla ulkomailla.
Uskallan ennustaa, että jos talvi
ei pian tule, tippuu moni vaateliike kyydistä varastojen jäädessä
käteen. Tätä en tietenkään kenellekään toivo.
❚
Yllättävä tapaaminen
Vaateliikkeitä on vielä muuallakin
kuin Porin keskustassa tai kauppakeskuksissa. Perinteinen puhelinluettelo antaa tiedon Rafun Pukimosta Ulvilassa. Ilmoitus lupaa
pukimosta löytyvän kaikkien kotimaisten valmistajien vaatteet –
todella mielenkiintoista. Soitan ja sovin haastattelusta. Yllätys on Ulvilassa melkoinen, kun
vastaan tulee Ralf Söderman,
jonka monet varmasti muistavat
Porin torin laidalla olleen Porin-
Ralf Söderman.
25
LIITY JÄSENEKSI
SATAKUNNAN KAUPPAKAMARIIN
Kauppakamarin jäsenyys kannattaa
YRITYSTEN JÄSENMAKSUPERUSTEET:
LiikevaihtoHenkilökunnan
Jäsenmaksu
lukumäärä
‹ 2 milj.euroa
› 2 milj.euroa
1–25
› 25
› 8 milj.euroa
1–50
› 50
Mikäli liikevaihto on yli 17 milj.euroa ja
henkilökunnan määrä on
alle 100 henkilöä 100 – 200 henkilöä 201 – 500 henkilöä yli 500 henkilöä PALAUTUSOSOITE:
Satakunnan kauppakamari,
Valtakatu 6
Suomessa toimii 19 kauppakamaria, joiden toimialueet kattavat koko
140 euroa
270 euroa
350 euroa
440 euroa
540 euroa
maan. Jäseniä on 18.000 – yrityksiä yhden miehen yrityksistä suuriin
konserneihin – useilta yritystoiminnan alueilta kaupan, teollisuuden
ja palvelualan piiristä. Kauppakamarijärjestö on yritysten palveluja
edunvalvontaorganisaatio, johon yrityksesi kannattaa kuulua.
630 euroa
820 euroa
1100 euroa
1820 euroa
Ilmoitamme yrityksemme Satakunnan kauppakamarin jäseneksi ja sitoudumme
vuosittain suorittamaan kunakin vuonna vahvistettavien jäsenmaksuperusteen
mukaisen jäsenmaksun. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen verotuksessa.
TIEDOT YRITYKSESTÄMME:
Nimi:
28100 PORI
Osoite:
www.sata.chamber.fi
Puhelin:
Toimisto:
Toimiala:
Telefax:
Valtakatu 6, 28100 Pori
Liikevaihto: alle 2 milj.euroa ❒
Postiosoite: PL 100, 28101 Pori
Puhelin: (02) 634 0700
Henkilökunnan määrä:
[email protected]
Toimitusjohtaja:
2–8 milj.euroa ❒
8–17 milj.euroa yli ❒
17 milj.euroa ❒
Yhteyshenkilö kauppakamariin:
/
2014
Allekirjoitus:
TISSÄ
E
N
S
Ö
Y
YÄ M
VOIT LIITT ata.chamber.fi
www.s
26
Hyvinvointialan Living lab -hanke
Euroopan unionin
viestintäkampanjassa
H
yvinvointialan Living lab -hanke on valittu mukaan
Euroopan unionin ensimmäiseen Työtä sinun hyväksesi -tiedotuskampanjaan. Tarkoituksena on kertoa konkreettisesti, miten Euroopan unioni ja sen rahoittamat hankkeet vaikuttavat kansalaisten elämään ja helpottavat jokapäiväistä arkea. Tiedostuskampanja toteutetaan kuudessa pilottimaassa, joihin kuuluvat Suomi, Saksa, Latvia,
Portugali, Espanja ja Puola.
Suomessa kampanjassa keskitytään siihen, miten EU
tukee ikäihmisten hyvinvointia sekä itsenäistä ja mielekästä
elämää mahdollistaen kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Kysymys ikääntyvän väestön hyvinvoinnin turvaamisesta on enemmän kuin ajankohtainen – vuoteen 2025 mennessä yli 20 % Euroopan kansalaisista on 65-vuotiaita tai tätä
vanhempia. Suomessa ilmiö on erityisen merkittävä: meillä
yli 65-vuotiaat muodostavat lähes 25 % koko väestöstä vuoteen 2020 mennessä.
Kampanjan teemaa tuodaan esille ylimaakunnallisesti
toteutetulla Hyvinvointialan Living lab -hankkeella, josta
vastasivat elinkeinoyhtiö Prizztech Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK ja Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus EPTEK ry. Hankkeen tavoitteena
oli testata ja kehittää uusia hyvinvointiteknologian innovaatioita, joiden avulla ikäihmisten itsenäistä kotona asumista ja vanhustenhoidon ammattilaisten työtä voidaan
helpottaa. Hankkeessa luotiin tuloksellisia ja kustannustehokkaita toimintamalleja ikäihmisille ja vanhustenhoitoon
suunnattujen teknologioiden käyttäjä- ja tarvelähtöiseen
kehittämiseen.
- Meidän puolelta halusimme nostaa esiin Living lab -toimintamallin esimerkkinä toiminnasta, jossa EU:n tuella
etsitään ennakkoluulottomasti tapoja auttaa kasvavaa joukkoa ikäihmisiä pysymään aktiivisena osana yhteiskuntaa ja
viettämään kotiloissaan mahdollisimman täyspainoista elämää. Eliniän pidentyminen on positiivinen asia, kehityssuunta, joka asettaa merkittäviä haasteita julkistaloudelle
ja työikäiselle väestölle. Mutta se on myös pohja innovaatioille, joissa voimme hyödyntää Suomesta löytyvää vahvaa
osaamista tietoja viestintäteknologioissa ja kotiautomaatiossa. Nämä innovaatiot lisäävät ikäihmisten hyvinvointia,
turvallisuutta, terveyttä ja riippumattomuutta omassa arjessaan, kertoo Euroopan komission Suomen-edustuston vt.
päällikkö Sari Artjoki.
Ikääntyvistä huolehtiminen
TV-mainoskampanjan aiheena
Kampanjasta viestitään TV-mainoksin 29.11.2014 alkaen.
Ensimmäinen mainosfilmi kertoo porilaisesta Kaista ja
hänen elämästään eläkeläisenä. Mainos kertoo, miten EU:n
tukema hanke mahdollistaa ikäihmisille teknologiaratkaisuja, joiden avulla myös Kai voi nauttia elämästään ja elää
täysipäiväistä ja mielekästä elämää mahdollisimman pitkään
kotona asuen.
Mainoksessa Kai istuu yksin kalassa, mutta pian lähes
näkymättömien hahmojen avustuksella hän löytää itsensä
eri tilanteista viettämässä monipuolista ja turvattua elämää,
jossa hän on myös sosiaalisesti vahvasti läsnä. Hahmot, jotka
edustavat EU:n toimintaa, ovat mukana kohtauksissa luomassa edellytyksiä itsenäiseen elämään ja parempaan elämänlaatuun.
Ikäihmiset vaikuttamassa
hyvinvointiteknologian kehittämiseen
- Porin seudulla hankkeen toimintamalli luotiin ja kehitettiin tiiviissä yhteistyössä Porin perusturvan yhteistoimintaalueen vanhuspalveluiden sekä hyvinvointiteknologiayritysten kanssa. Projektin yhteistyö toi laaja-alaisesti yhteen eri
sidosryhmiä, kuten käyttäjät, yritykset, kunnat, kolmannen
sektorin, oppilaitokset, asiantuntijat, rahoittajat sekä paikalliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot kehittämään
teknologiratkaisuja ikäihmisten hyvinvoinnin tueksi, kertoo
Niina Holappa Prizztech Oy:stä.
Living lab -toiminnassa julkisen, yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijat tarjosivat yrityksille mahdollisuuden tuotetestaukseen aidoissa ympäristöissä. Hankkeessa käyttäjät toimivat kehittäjinä. Ikäihmiset, omaiset ja vanhustyön ammattilaiset saivat testata maksutta uusimpia teknologiaratkaisuja
osana normaalia arkeaan, ja he pääsivät samalla vaikuttamaan
heille kehitettäviin teknologioihin.
Testauksista hyvinvointiteknologiayritykset saivat arvokasta palautetta ja konkreettisia kehitysehdotuksia testaajilta
tuotekehitykseensä. Testaukset antoivat myös tärkeitä käyttökokemuksia testausympäristöille teknologioiden käytettävyydestä ja soveltuvuudesta mm. hankintapäätösten tueksi.
- Käyttäjäystävällisen ja helppokäyttöisen teknologian
kehittäminen ikääntyneiden käyttöön edellyttää ikäihmisten kuuntelemista ja heidän osallistumista hyvinvointiteknologian tuotekehitykseen. Ikäihmiset ovat olleet toiminnassamme tärkeimpiä asiantuntijoita selvitettäessä, kuinka
hyvin teknologia vastaa heidän tarpeisiinsa ja toiveisiinsa.
Toimijoiden välinen yhteistyö on ollut erittäin onnistunutta.
Kiitokset hankkeen menestyksestä kuuluvat erityisesti hankkeen projektipäälliköille Pirjo Rehulalle ja Ulla-Maija Leppäkoskelle sekä kaikille toimintaan osallistuneille, iloitsee
Holappa.
Kansainvälistä menestystä
Hyvinvointialan Living lab -hanke sijoittui Euroopan
komission RegioStars 2013 -kilpailun finaalissa viiden parhaan joukkoon sosiaalisten innovaatioiden sarjassa. Vuosittain järjestettävässä kilpailussa Euroopan komissio etsii
innovatiivisimpia ja parhaita käytäntöjä EU:n alueella kehitetyistä hankkeista.
Hanketta rahoittivat Satakuntaliitto (EAKR) sekä alueiden kunnat.
Käyttäjälähtöisen hyvinvointiteknologian kehittäminen
on jatkunut alueilla myös Living lab -hankkeen jälkeen, sillä
se on koettu kaikkien osapuolten näkökulmasta erittäin tärkeäksi ja tarpeelliseksi. ❚
27
PROFIILI
Teksti
JA
KUVA T :
AULI
AAL T ONEN
BJÖRN-OLOF MALMSTRÖM
SYNTYNYT: Tammisaaressa v. 1931
PERHE: Vaimo Karin-Maria (Kajsa) ja 4 aikuista lasta, myös yksi
lapsenlapsenlapsenlapsi, 1 v
KOULUTUS: Ylioppilas v. 1950,
filosofian maisteri Helsingin yliopistosta v. 1956
ARVO: Opetusneuvos
URA: Borgå Lyceum, lehtori 1956–62, Björneborgs svenska samskolan,
lehtori 1962–65 ja rehtori 1965–95
LUOTTAMUSTOIMET: Svenska Kulturfonden i Björneborg -säätiön
hallituksessa vuodesta 1965 alkaen, puheenjohtaja 1972–2006,
Porin kaupunginvaltuustossa RKP:n edustajana 80-luvulla yhden kauden.
HARRASTUKSET: Kirjoittaminen: mukana monissa teoksissa, omat teokset:
fysiikan oppikirja, historiikki Svenska kulturfonden i Björneborg 1919–2010,
Svenska Klubbenin historiikki viimeisteltävänä.
28
BJÖRN-OLOF MALMSTRÖM
OPE T USNEUVOS
Porin ruotsalaisen yhteiskoulun, Björneborgs svenska samskolan
pitkäaikainen rehtori, opetusneuvos Björn-Olof Malmström on
merkittävästi edistänyt ja vaalinut Porissa ruotsinkielistä kulttuuriperintöä.
Malmström jäi eläkkeelle vuonna 1995 rehtorin virasta, mutta toimii
edelleen aktiivisesti Svenska Kulturfonden i Björneborg -säätiössä.
Tammisaaressa syntyneen Björn-Olof Malmströmin
ensi kosketus Poriin tapahtui vuonna 1954. Ylioppilastutkinnon jälkeen hän meni Helsingin yliopistoon
opiskelemaan fysiikkaa, matematiikkaa ja kemiaa ja oli
opiskeluaikanaan yhden kesän töissä Outokummun
Porin koelaitoksessa tekemässä kokeita liekkisulatusuunin pienoismallilla.
– Valmistuin filosofian maisteriksi 1956 ja heti
sen jälkeen menin opettajaksi Porvoon poikakouluun, Borgå Lyceumiin. Se oli oikeastaan aika jännää
aikaa. Siellä olisi luullut olevan kurinpito-ongelmia,
mutta minulla ei ollut koskaan. Sieltä tulimme Poriin
vuonna 1962. Meillä oli silloin kolme lasta, kaksi tyttöä ja yksi poika ja Porissa syntyi vielä toinen poika.
Syy muuttoon oli se, että vaimoni Karin-Maria on
kuvaamataidon opettaja ja Porvoossa kaikki opettajan paikat oli täytetty. Tulimme molemmat Porin
ruotsalaiseen yhteiskouluun, jossa toimin matematiikan ja fysiikan lehtorina. Ensimmäisen vuoden olimme vanhassa Pukkilassa, nykyisessä taidekoulussa. Syksyllä 1963 muutimme uuteen tiilirakennukseen Mikonkadun ja Otavankadun kulmaan.
Vuonna 1965 minusta tehtiin rehtori, kun entinen
rehtori sairastui.
Rehtorinakin ollessaan Malmström jatkoi opettamista lukiossa. Lukio sai omat tilat vuonna 1992,
kun koulun viereisen rakennuksen, Rosa Husetin,
remontti saatiin valmiiksi.
Pidetty rehtori
Malmström on tyytyväinen yli kolmekymmentä
vuotta kestäneeseen työuraansa Porin ruotsalaisessa
yhteiskoulussa.
– Opettajakunta oli hyvä ja aika pysyvä, ja meillä oli
oikein kivoja ja avoimia oppilaita, jotka eivät pelänneet.
En oikeastaan hyväksynyt jälki-istuntoa, yritin aina
välttää sitä, se on minusta ihan turhanpäiväistä. Joskus
otin oppilaan rehtorin kansliaan ja välillä tietysti ääni
oli aika kova, mutta uskon että se auttoi.
– Meillä on ollut aina sekä suomen- että ruotsinkielisiä oppilaita. Joskus koulussa on ollut lähes suomenkielinen luokka, mutta aina lapset ovat oppineet ruotsia.
Koulu oli vähemmistöjen koulu, sillä sinne tuli monia
muitakin vähemmistöryhmiä, esimerkiksi adventistit. Sitten -70 luvun puolivälissä tulivat paluumuuttajat Ruotsista, ja kahdessa vuodessa meille tuli sata oppilasta lisää. Silloin oli tungosta, ei ollut tarpeeksi luokkahuoneita eikä opettajia. Meillä oli kaksi kiertoluokkaa
ja osa opettajista pystyi opettamaan kahta saman asteen
luokkaa. Sillä tavalla selvisimme siitä.
Malmström kuvailee paluumuuttajien lapsia hert-
taisiksi ja avoimiksi. Ruotsissa ala-asteen koulu oli
enemmän yhtä perhettä ja se näkyi.
– Kerran välituntivalvojana ollessani tuli pieni tyttö,
otti minua kädestä kiinni ja jutteli minulle. Sellaista ei
tapahtunut suomalaisten lasten kanssa, että olisi ottanut rehtoria kädestä kiinni. Ruotsista tulleiden kanssa
ei ollut ongelmia, mutta se oli kyllä melkein kuin vallankumous, kun heidän mukanaan tuli yhtäkkiä sinuttelu Suomeen. Kaikki ruotsalaiset puhuivat vain ´du´.
Sen jälkeen meidän koulussa on aina sinuteltu kaikkia.
Aikaansaannoksia
Björneborgs svenska samskola on perustettu vuonna
1892 Rosenlew-suvun tuella. Kouluun tulikin paljon
ruotsinkielisiä Rosenlewillä töissä olleiden ruotsinkielisten lapsia.
– Kouluhan oli Rosenlewin omistama koulu, osakeyhtiö, jonka osakkeista Rosenlewillä oli enemmistö.
Kun Rauma-Repola fuusioitui Rosenlewin kanssa
1987, ei kestänyt kauaa ennen kuin Svenska Kulturfonden i Björneborg -säätiö sai Rosenlewin omistamat
Björneborgs svenska samskola Ab:n osakkeet. Lahjoituksen jälkeen säätiöstä tuli koulun enemmistöosakas.
Malmström on toiminut aktiivisesti säätiön hallituksessa vuodesta 1965 lähtien. Puheenjohtajana
hän oli vuodesta 1972 vuoteen 2006. Hänen puheenjohtajakaudellaan säätiö rakennutti Mikonkadulle
vuonna 2003 valmistuneen monitoimitalo Mikaelsgårdenin, johon siirrettiin myös kouluruokailu
kokonaan ja näin kouluun saatiin lisätilaa. Koulun
ja Mikaelsgårdenin välille rakennettiin kadun alta
kulkeva tunneli, jota pitkin koululaiset voivat kulkea
turvallisesti ruokalaan.
Malmström jäi eläkkeelle oltuaan lähes kolmekymmentä vuotta rehtorina. Eläkkeellä ollessaan hän on
ollut tuottelias. Vuonna 2010 julkaistiin hänen kirjoittamansa säätiön historiikki Svenska kulturfonden
i Björneborg 1919–2010. Parhaillaan viimeistelyn alla
on ensi vuoden alussa ilmestyvä Svenska Klubbenin
historiikki. Hän on myös kirjoittanut lukuisia artikkeleita eri teoksiin.
Ei kieliriitoja
Björneborgs svenska samskolan yksi tärkeimmistä ruotsinkielisistä juhlaperinteistä on 13. joulukuuta vietettävä Lucia-juhla, jonka juhlinnan koulun ulkopuolelle
toi Malmströmin vaimo. Lucian päivänä alettiin vierailla Antinkartanossa ja kaupunginsairaalassa ja Lucianeito tuli esiintymään torille ja Eetun aukiolle. Nykyään Lucia-juhlaa vietetään Keski-Porin kirkossa.
29
”
– Se on sanottava, että Pori on ollut
hieno paikka asua ja toimia, vaikka
minun äidinkieleni on ruotsi ja suomi
sitä mitä on.
Björn-Olof Malmström
Tällä hetkellä Porissa on 475 ruotsinkielistä asukasta. Määrä on ollut nousussa sen jälkeen, kun se
laski Rosenlewin ja savupiipputeollisuuden häviämisen myötä noin kolmeensataan.
– En ole ikinä kuullut, että Porissa olisi ollut kieliriitoja. Esimerkiksi täällä koulumaailmassa olen viihtynyt erittäin hyvin suomenkielisten rehtorien kanssa
ja muutenkin. En halua ottaa kantaa ruotsin kielen
pakollisuuteen. Tietysti he, jotka valitsevat vapaaehtoisesti kielen, oppivat sen paremmin. Mutta jos
minulla olisi aikoinaan ollut valittavana joko suomi tai
saksa, niin suomi olisi jäänyt, koska Tammisaaressa ei
silloin puhuttu lainkaan suomea. Kun menin Helsinkiin opiskelemaan, en osannut puhua suomea kovin
hyvin, mutta ollessani aktiivisesti työelämässä puhuin
suomea hyvin. Nyt kun olemme vaimoni kanssa paljon Ahvenanmaalla, jossa on toinen kotimme, suomi
pakkaa unohtumaan.
Malmströmin lapset perheineen ovat hajaantuneet
eri puolille Eurooppaa, Saksaan, Ranskaan, Ahvenanmaalle ja Turkuun.
– Me emme useinkaan vieraile heidän luonaan,
vaan he tulevat meille Ahvenanmaalle, jossa meillä on
iso ranta ja veneitä ja kalastusmahdollisuuksia. Meidän perheessä on kosmopoliittisuutta, kaikki osaavat
ruotsia, mutta käytämme sitä kieltä, mikä sopii tilanteeseen parhaiten.
– Se on sanottava, että Pori on ollut hieno paikka
asua ja toimia, vaikka minun äidinkieleni on ruotsi ja
suomi sitä mitä on. Minusta Pori on erittäin hyvä paikkakunta.
❚
Simo Kauppi jatkaa
Satakunnan kauppakamarin
puheenjohtajana
L
änsi-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja
Simo Kauppi valittiin Satakunnan kauppakamarin puheenjohtajaksi Satakunnan kauppakamarin syyskokouksessa 1.12.2014. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Joni Hautojärvi, toiseksi varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja
Sari Mäkitalo ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi
toimitusjohtaja Ilpo Harju.
Erovuoroisista valtuuskunnan jäsenistä valittiin uudelleen toimikaudeksi 2015–2017 toimitusjohtaja Peter Ahlström, hallituksen puheenjohtaja
Tuomo Aine, toimitusjohtaja Toivo Alarautalahti, toimitusjohtaja Hannu Heiskanen, toimitusjohtaja Jussi
Helavirta, toimitusjohtaja Markku Heljakka, kansanedustaja Anne Holmlund, kaupunginjohtaja Jaana
Karrimaa, asiakkuuspäällikkö Pia Kiuru, toimitusjohtaja Hanna Maja, toimitusjohtaja Juha Mäenpää,
toimitusjohtaja Juha-Matti Ojanperä, toimitusjoh-
30
taja Matti Ratsula sekä toimitusjohtaja Timo Rautalahti. Uutena jäsenenä samaksi toimikaudeksi valittiin
asianajaja Timo Santavuo. Jäljellä olevaksi toimikaudeksi 2015 valittiin uutena jäsenenä johtaja Jari Multisilta. Jäljellä olevaksi toimikaudeksi 2015–2016 valittiin uutena jäsenenä asianajaja Tuulia Pirttilä.
Kauppakamarin edustajiksi Keskuskauppakamarin valtuuskuntaan valittiin hallituksen puheenjohtaja Tuomo Aine, toimitusjohtaja Pekka Ekberg, toimitusjohtaja Ilpo Harju, toimitusjohtaja Joni Hautojärvi, toimitusjohtaja Simo Kauppi sekä toimitusjohtaja Sari Mäkitalo.
Tilintarkastajiksi valittiin HTM Heikki Santavuo ja HTM Anja Vaalto. Heidän varamiehikseen
valittiin KHT Anne Hakala ja KHT Tapani Torpo.
Muina virallisina asioina vahvistettiin kauppakamarin toimintasuunnitelma, talousarvio sekä jäsenmaksuperusteet vuodelle 2015.
❚
KOLUMNI
J O U KO K A U P P I L A
a s i a n a j a j a
Pitkäjännitteisyyttä
osinkoverotukseen
P
orilaistaustainen OTT Janne Juusela teki mainion ehdotuksen
osinkoverotuksen kokonaisuudistukseksi. Nykymuodossa kokonaisvero osingosta vaihtelee 26-50 prosentin välillä. Alimmillaan
listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon kokonaisvero on 25-27
prosenttia. Pörssiyhtiön osingosta maksetaan ensi vuonna 40-42
prosenttia kokonaisveroa. Juusela ehdottaa samaa verokantaa
kaikille osakeyhtiöille. Yhtiö maksaa 20 prosentin tuloveron, ja osingosta säädettäisiin puolet pääomatuloksi jolloin kokonaisverokanta olisi 32 prosenttia.
Veronsaajan kannalta ehdotus merkitsee pienempää verotuloa. Syntyvä
vaje on mahdollista paikata laajentamalla veropohjaa. Tällä hetkellä pörssiyhtiön osinko on verovapaata monella eri perusteella. Pörssiyhtiön osingon verovapaus 10 prosentin siivun omistajalle on väkevän lobbauksen tulos.
Yksityishenkilöt siirtävät pörssivarallisuuden vakuutuskuoriin, joissa veronmaksu lykkääntyy enimmillään kymmenien vuosien päähän.
Yksi petetyistä vaalilupauksista on osingon verovapaus 1.000 euroon
saakka. Verovapaus on varma täky kansankapitalismille. Negatiivista korkoa
kasvavilla pankkitileillä makaa kymmeniä miljardeja euroja. Maan vaihtotase
on negatiivinen. Mahdollisimman suuren määrän osinkoja pitäisi jäädä hyödyntämään Suomen taloutta.
Yritysverokilpailu on tullut jäädäkseen. Suomessa yrittäjät ja poliitikot
haikailevat Viron mallia. Juuselan ehdotus säilyttäisi kokonaisverokannan 32
prosentissa. Jos yritysvero laskee, osingosta maksettava vero nousee. Veronsaajan kannalta tulos on neutraali.
Valtionvarainministeri piti Juuselan ehdottamaa verokantaa liian alhaisena.
Se on kuitenkin korkeampi, mitä esimerkiksi asuntovuokraaja maksaa tulostaan. Asunnonvuokraus on subventoitua liiketoimintaa, koska Kelan tuet
nostavat yleistä vuokratasoa merkittävästi.
Perhe- ja pörssiyhtiön erilaisilla osinkoverotuksilla on monia haittavaikutuksia. Se estää listautumisen ja sorsii pääomaköyhiä start-uppeja. Viime
vuosille on ollut tyypillistä, että osinkoon vaikuttavia parametrejä muutetaan
joka vuosi. Pitkäjännitteinen suunnittelu on mahdotonta.
Tällä hetkellä osingonsaajat ovat hajanainen joukko. Vahvat ovat valvoneet etunsa. Juuselan mallissa kaikki tulevat samalle viivalle ja osingonsaajista muodostuu yhtenäinen joukko, jota poliitikot eivät voi kohdella miten
tahansa. ❚
31
vierastuoli
Teksti
ja
kuvat:
AULI
AAL T ONEN
Porin yliopistokeskuksen johtajana marraskuun alussa aloittanut
professori Jari Multisilta palasi mielellään ennestään tuttuun taloon.
Porin yliopistokeskus on neljän yliopiston muodostama, verkostomaisesti
toimiva monitieteinen yliopistoyhteisö, johon Multisilta haluaa luoda entistä
innostavamman ja kannustavamman työ- ja opiskeluilmapiirin.
Jari Multisilta tuli Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikköön jo vuonna 1996 multimedian tutkijaksi ja vuodesta 2001
lähtien hän on toiminut professorina. Vuodet 2008-9 vierähtivät
tutkijana Nokian tutkimuskeskuksessa. Pori jäi muutamaksi vuodeksi, kun Multisilta kesällä 2010
32
lähti Stanfordin yliopistoon tutkijaksi ja palasi sieltä seuraavana
vuonna suoraan Helsingin yliopistoon johtamaan kansallista oppimisen tutkimuksen verkostoa.
– Tämä Helsingin yliopiston
koordinoima tutkimusverkosto
kokosi yhteen eri tieteenalojen ihmisiä tutkimaan oppimista.
Näen, että myös Porin yliopistokeskuksen johtajana yksi tärkeimmistä tehtävistäni on rakentaa monitieteistä yhteistyötä täällä
olevien yksiköiden välillä.
Multisillan viime vuosina hankkima kokemus luo hyvät edellytykset edelleen kehittää monitieteistä
tutkimusta Porissa.
Jari multisilta
Porin
– Haluan auttaa tutkijoita löytämään yhteisiä mielenkiintoisia
tutkimusongelmia, joita he voisivat yhdessä ratkaista ja uskon,
että ne ratkaisut ovat innovatiivisempia, kun useamman eri alan
tutkijat miettivät jotain ongelmaa yhdessä. Kun tutkijat uskaltavat tulla omalta tieteenalalta tavallaan ”ei kenenkään” -maalle miettimään ratkaisuja, silloin syntyy
uudenlaisia, luovia ratkaisuja sellaisille asioille, joille ehkä mikään
yksittäinen tieteenala ei voisi tarjota vastaavanlaisia ratkaisuja.
Kiinnostava ja
ihmisläheinen työ
Tekniikan tohtori Multisilta haluaa
paneutua työhönsä ihmiskeskeisesti ja korostaa yhdessä tekemisen ja verkostojen merkitystä.
– Olen multimedian professori,
ja multimedia minun tapauksessani on tarkoittanut sitä, että olen
tutkinut teknologiaa, mutta koko
ajan teknologiaa käyttävä ihminen on ollut keskiössä. Tavallaan
siinä on jo yhdistynyt kaksi tieteenalaa, teknologian näkökulma
ja oppimisteknologiasta puhuttaessa kasvatustiede. Minähän olen
peruskoulutukseltani matematiikan ja tietotekniikan aineenopettaja. Opiskeluaikana olen tehnyt
opettajan sijaisuuksia ja täällä yliopistokeskuksessa olen opettanut
paljonkin matematiikkaa. Työhöni ei sinällään kuulu enää opetusta, mutta olen ilmoittanut olevani vapaaehtoinen, jos jollakin
luentokurssilla tarvitaan vierailevaa luennoitsijaa omaan alaani liittyvistä asioista.
Tutkimusmaailmaa Multisilta
ei myöskään aio kokonaan jättää.
Tavoitteena on kehittää omaakin
tutkimusta, mutta nyt siihen tietenkin on paljon vähemmän aikaa.
Ensimmäinen työkuukausi on
ollut paljolti ensi vuoden toiminnan ja talouden suunnittelua.
– Toivoisin kyllä, ettei kaikki
aikani kuluisi perushallinnon tekemisessä, vaan haluaisin olla myös
aidosti kehittämässä uusia asioita
ja virittämässä kaikkien yhteistä
tekemistä. Mitä vähemmän voin
olla omassa työhuoneessani tekemässä hallinnollisia juttuja, sitä
yliopistokeskuksen
enemmän voin olla ihmisten
kanssa tekemässä jotain, mikä auttaa heitä viemään heidän työtään
eteenpäin.
Monitieteisyyttä ja
kansainvälisyyttä
Ensi vuoden näkymiä Multisilta
pitää hyvinä, vaikka kaikissa Suomen yliopistoissa katsotaan tällä
hetkellä hyvin tarkasti, mihin on
rahaa. Samalla tavalla Porin yliopistokeskuksen yksiköt joutuvat
miettimään toiminnan painopisteitä.
– Näen, että minun roolini tässä
talossa on kehittää uusia asioita ja
viedä niitä eteenpäin. Tänä syksynä meillä on valmistunut uusi
strategia, jossa on paljon hyviä,
kehittämiskelpoisia asioita. Uskon
että saamme aikaan kehitystä, joka
korostaa yliopistokeskuksen tärkeyttä sekä alueellisesti että myös
emoyliopistojen näkökulmasta
katsottuna.
Multisillan mukaan sekä oppimista että tutkimusta pitää edelleen kehittää ja viedä eteenpäin.
Siihen liittyen hän pitää kansainvälisyyden ja monitieteisyyden
lisäämistä tärkeänä.
- Nyt kun meillä on viime
vuonna hyvin alkanut kansainvälinen opiskelijavaihto, haluan viedä
sen seuraavalle tasolle eli meillä
käynnistyy myös kansainvälinen
tutkijavaihto, jota on jonkin verran jo ollut, mutta haluaisin vielä
lisätä sitä. Tutkijoita voisi tulla
vaikka Kiinasta tai Brasiliasta, joihin yhteistyöverkostoja on jo olemassa.
Myös Stanfordin yliopistossa
kokemaansa kannustavaa, innostavaa ja rakentavaa ilmapiiriä Multisilta haluaa tuoda Poriin.
– Piilaaksossa oli helppo lähestyä tuntematontakin ihmistä, kertoa omista ideoistaan ja saada kannustavaa ja rakentavaa palautetta.
Ylipäätään se ilmapiiri oli innostava ja kannustava, vaikka toisaalta
se oli hyvinkin kilpailullinen, kilpailua sijoittajista ja työpaikoista.
Yhteistyön rakentamista
Yhteistyö talon ulkopuolisten tahojen kanssa kuuluu johta-
j o ht a j a ,
multimedian
professori
jan tehtäviin. Johtajana Multisilta
kokee myös olevansa yliopistokeskuksen kasvot.
– Tehtäväni on kertoa meidän
lähellä oleville yrityksille ja organisaatioille, mitä yliopistokeskus
voi tehdä auttaakseen niiden toimintaa. Olen mielelläni käytettävissä, mikäli satakuntalaisten yritysten edustajat haluavat tavata,
keskustella tai kuulla enemmän
yliopistokeskuksesta. Tulen mielelläni kertomaan ja esittäytymään.
Yritysyhteistyö on viime vuosina kehittynyt positiivisesti ja
yrittäjyysprofessuuri on tuonut siihen lisää vaikuttavuutta.
– Haluaisin miettiä yhdessä
elinkeinoelämän kanssa, miten
voisimme rakentaa yrittäjyysprofessuurin tyyppisiä lahjoitusprofessuureja. Yrittäjyysprofessuurihan saatiin tänne siten, että alueen toimijat ja yritykset sijoittivat siihen rahaa. Uskoisin, että se
on ollut erittäin kannattava investointi koko alueen kannalta.
Multisillan mukaan emoyliopistot ovat vahvasti sitoutuneet Porin
yliopistokeskuksen toimintaan,
samoin kuin Porin kaupunki.
– Itse asiassa Porin kaupungin
rahoitusosuus vuodelle 2015 nousee. On erittäin tärkeää, että kaupunki on tässä mukana. Viimeisimmät tilastot osoittavat, että
Porissa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä suhteessa väestöön on pienempi kuin
vastaavankokoisissa kaupungeissa,
joten alue tarvitsee yliopistokeskusta, joka pystyy tuottamaan
maistereita ja diplomi-insinöörejä
seudun tarpeisiin.
Multisillan vapaa-ajan yhteistyökuvioihin kuuluu kilpatanssi,
jota hän on harrastanut vaimonsa
kanssa jo kymmenkunta vuotta.
– Kilpatanssi on siitä hauska
harrastus, että koko ajan kun
oppii lisää, niin oppii myös näkemään kuinka paljon on vielä opittavaa. Kilpailuissa käymme muutaman kerran vuodessa. Emme
halua käydä kovin etäällä kisoissa,
Tampere-Turku-Helsinki-Vaasa
-ympyrä on riittänyt meille kisamatkoiksi.
❚
33
JÄSENYRITYS
T EKS T I
JA
KUVA T :
MATTI
H YYPPÄ
”Sote uhkaa asiakkaan
valinnanvapautta
terveydenhuollossa”
Porin Lääkäritalo aloitti toimintansa Itäpuistossa vuonna 1970. Porin
Linja-autoaseman viereen Itsenäisyydenkadun ja Isolinnankadun kulmaan
Lääkäritalo muutti vuonna 1989. Vuonna 2010 valmistuneen laajennuksen
jälkeen Lääkäritalossa on toimitilaa yhteensä noin 6000 neliötä. Lisäksi
yritys toimii Raumalla, josta se hankki hiljakkoin omistukseensa Rauman
Erikoislääkärikeskuksen.
34
- Olemme tiloissamme työskentelevien lääkärien omistama yritys. Omaa henkilökuntaa meillä
on 135. Lisäksi meillä työskentelee 170 itsenäistä ammatinharjoittajaa, joista noin 140 on lääkäreitä. Tärkeimmät palvelumme
ovat lääkärien vastaanotot, työterveyshuolto sekä laboratorio- ja
kuvantamispalvelut. Lisäksi meillä
on oma 12 vuodenpaikan sairaala,
joka on keskittynyt lähinnä päiväkirurgiaan, listaa Porin Lääkäritalon toimitusjohtaja Heikki
Kuuri-Riutta.
- Sairaalamme palvelee lähes
kaikkia muita leikkauspotilaita
paitsi niitä, joiden seuranta edellyttää tehohoitoa ja niitä, joiden
toipuminen sairaalassa kestää yli
viikon. Jälkimmäiseen ryhmään
kuuluvat esimerkiksi syöpäpotilaat.
Tulot omista palveluista ja
tukipalvelujen myynnistä
- Yksityisten lääkärikeskusten toimintamalli on keskeisiltä osiltaan
ollut samanlainen jo pitkään. Esimerkiksi meillä Porin Lääkäritalossa laboratorio- ja kuvantamispalvelut ovat omaa toimintaamme. Samoin sairaalan hoitohenkilökunta on meidän palkkalistoillamme. Muista lääkäreistä poiketen myös työterveyslääkärimme
kuuluvat omaan henkilökuntaamme. Menettely johtuu työterveyspalvelujen vaatimista sopimuksista yritysten kanssa.
- Muut lääkärit ovat itsenäisiä
ammatinharjoittajia, jotka toimivat yrittäjinä tiloissamme. Me tarjoamme heille erilaisia palveluja –
ajanvaraukset, toimitilat, tietoliikenteen ja aiemmin mainitsemani
lääkärin työssä tarvittavat tukipalvelut. Lääkärit maksavat meille
korvauksen palveluistamme. Korvausten taso riippuu siitä, kuinka
paljon kyseinen lääkäri tekee työtä
eli ottaa vastaan asiakkaita. Meillä
on käytössä negatiivinen progressio – mitä enemmän tekee, sitä
kannattavampaa on työnteko.
Asiakkaat
Suomessa lääkärin vastaanotolle
pääsee kolmea reittiä. Valtaosa
töissä käyvistä kuuluu työterveyshuollon piiriin. He pääsevät työterveyshoitajan ja tarvittaessa lää-
”
kärin vastaanotolle nopeasti. Yksityisiä terveydenhuoltopalveluja
voivat käyttää ne, joille ne ovat
maantieteellisesti tarpeeksi lähellä
ja joilla on taloudelliset mahdollisuudet palvelujen käyttämiseen.
Julkinen terveydenhuolto eli terveyskeskusten palvelut ovat periaatteessa kaikkien käytössä. Käytännössä monessa kunnassa jonotusajat lääkärin vastaanotolle ovat
venyneet kohtuuttoman pitkiksi.
Heikki Kuuri-Riutta korostaa
yksityisten lääkäripalvelujen käyttäjäkunnan moninaisuutta.
- Esimerkiksi meillä yksityiset
asiakkaat ovat suurin asiakasryhmä
(eivät työterveydenhuollon asiakkaat). Maantieteellisesti meille tullaan puoliympyrästä Luvia-Kankaanpää-Kokemäki.
- Tutkimusten mukaan myös
työttömät käyttävät palvelujamme.
Jos julkisia palveluja ei ole kohtuullisessa ajassa saatavissa, apu
haetaan sieltä, missä sitä on tarjolla. Yksityisten terveydenhuoltopalvelujen osuus on nykyisin
noin 25 prosenttia. Se on kasvanut tasaisesti näihin päiviin asti.
Yhtenä tärkeänä syynä on ollut julkisten perusterveydenhuollon palvelutarjonnan kyvyttömyys vastata
kysyntään. Väärinkäsitysten välttämiseksi haluan korostaa, että erikoissairaanhoito toimii Suomessa
hyvin silloin, kun sen asiakkaaksi
pääsee. Esimerkiksi Satakunnan
keskussairaala ja Turun yliopistollinen keskussairaala antavat korkealaatuista hoitoa. Ongelmana
ovat terveyskeskusten vähäiset
resurssit, jotka aiheuttavat tulpan
nopealle hoitoketjulle.
- Sairaalamme palvelee kaikkia
muita asiakkaita paitsi niitä, joiden
seuranta edellyttää tehohoitoa ja
niitä, joiden toipuminen sairaalassa
kestää yli viikon.
Heikki Kuuri-Riutta
Valuvatko julkiset rahat
yksityiselle puolelle?
- Syytökset julkisen puolen rahojen valumisesta yksityiselle sektorille ovat mielestäni kohtuuttomia.
Niihin sisältyy myös iso ajatusharha. Me kaikki maksamme sairausvakuutusmaksua. Lain mukaan
niiden pitäisi kattaa 60 prosenttia asiakkaan kuluista. Maksut ovat
kuitenkin pysyneet samoina jo
25 vuotta. Siksi ne kattavat enää
20-25 prosenttia kustannuksista.
Paras tapa hoitaa perusterveydenhuollon tulppa olisi mielestäni
nostaa korvaus sille tasolle, että
kaikki saisivat palveluja haluamastaan paikasta. Silloin resurssit olisi
suunnattu tehokkaasti ja asiakkaat saisivat tarvitsemansa palvelut nopeasti.
Tulevaisuus
Yksityisten lääkärikeskusten toimintaa varjostaa jatkossa Heikki
Kuuri-Riutan mielestä kaksi asiaa.
- Vakuutusyhtiöt ovat jo ottaneet ja jatkossa yhä enemmän
ottamassa suurempaa roolia terveydenhuollossa. OP-Pohjola alkaa
toimia tulevaisuudessa omien sairaaloidensa kautta yliopistosaiSATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 4 / 2014
35
raalapaikkakunnilla. Muutkin vakuutusyhtiöt ovat lähdössä mukaan ohjaamaan omia
asiakkaitaan yhteistyökumppaneilleen entistä pontevammin. Kehitys sotii sekä EU:n
että Suomen omia tavoitteita
vastaan. Tähän asti on nimenomaan laajennettu asiakkaiden
mahdollisuuksia itse valita palveluntarjoajansa.
- Toinen ihmettelyjä herättävä hanke on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (Soteuudistus). Tällä hetkellä uusituksen pohjaksi näyttäisi muodostuvan järjestelmä, jossa maa
olisi jaettu viiteen Sote-alueeseen, jotka tilaisivat palvelut 19
palvelut tuottavalta kuntayhtymältä. Käytännössä ollaan
siis rakentamassa Satakuntaan
yhtä julkista työantajaa, joka
vastaisi kaikkien perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelujen tuottamisesta. Monopoli ei
koskaan ole asiakkaiden kannalta hyvä asia. Jos uudistus
toteutuu ehdotetun kaltaisena,
olemme palaamassa näiltä osin
70-luvulle ja suunnitelmatalouden aikaan. Jatkossa suunnittelukausi olisi neljä vuotta ja sosiaali- ja terveysministeriö ottaisi
36
entisen Lääkintöhallituksen
roolin.
- Väitän, että jos kaikki palveluntuottajat laitettaisiin samalle
viivalle, se parantaisi hoitoa,
lisäisi alan innovaatioita ja nostaisi tehokkuutta. Uudistuksen
alkuperäisenä tavoitteena oli
palvelujen parantaminen, niiden saatavuuden varmistaminen joka puolella maata ja kustannussäästöt. Nyt lapsi on lentämässä pesuveden mukana
todella kauas.
- Kolmanneksi sosiaali- ja
terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensopivuus olisi viimein saatava kuntoon. Hiljakkoin käyttöön otetut e-resepti
ja kansallinen potilasarkisto
ovat tavoitteina hyviä. Niiden
käyttökustannukset ovat ikävä
kyllä kalliita ja käytön helppous
kaukana tavoitteesta. Työtä olisi
vielä paljon.
- Kaiken kaikkiaan meidän
olisi koko Satakunnan menestykseksi hyödynnettävä niitä
tuotteita ja palveluja, jotka on
tuotettu omassa maakunnassa
omin voimin. Esimerkiksi meidän kohdallamme verorahat
eivät valu ulkomaille, vaan jäävät hyödyntämään oman alueemme taloutta.
❚
KOULUTUS
Aika Tiistai 20.1.2015 klo 15.30 - n. 17.00
AJANKOHTAISTA KIRJANPIDOSTA,
TILINPÄÄTÖKSESTÄ JA VEROTUKSESTA
22.1.2015
PaikkaRavintola Liisanpuiston auditorio, Liisankatu 20, Pori
Aika Torstai 22.1.2015 klo 12.00 – 16.00
Alustajat
johtaja Jussi Mustonen, EK
asiantuntijalääkäri Jan Schugk, EK
Tilaisuus on maksuton.
PaikkaKoulutus- ja juhlatalo Mekani, Konepajanranta 2 B, Pori
EK FOORUMI
20.1.2015
Ilmoittautumiset
kauppakamarin toimistoon puh. 634 0700 tai sähköpostilla [email protected] viimeistään to
15.1.2015.
Ilmoittautuminen
Kauppakamarin toimistoon puh. 634 0700 tai sähköpostilla
[email protected] viimeistään ma 19.1.2015.
Osanottomaksu
Kauppakamarin jäsenhinta on 190 € + alv 24 %. Hinta sisältää luentoaineiston ja kahvitarjoilun.
Peruutusehto
Mikäli ilmoittautumista ei peruuteta viimeistään ti 20.1.2015 tai osallistuja ei saavu paikalle, perimme puolet osallistumismaksusta.
OHJELMA
11.45 Ilmoittautuminen ja aineiston jako
12.00Avaus
• Tilinpäätökseen 2014 valmistautuminen
• Taloudellinen tilanne ja tilinpäätös
• Tilinpäätöksen tulkinnasta
14.00Kahvit
• A jankohtaisia asioita kirjanpidosta, tilinpäätöksestä ja verotuksesta
• Rakentamisen ilmoitusvelvollisuus - ongelmakohtia
Kysymysklinikka
Kysymyksiä voi lähettää etukäteen sähköpostitse luennoitsijalle
[email protected]. Viestin otsikoksi ”Kysymyksiä
Satakunnan kauppakamarin koulutukseen 22.1.”.
16.00 Tilaisuus päättyy
Luennoitsijana:
HTM, KLT Kaarina Pyydönniemi,
Idman Vilén Grant Thornton Oy
Tilikuukkari Oy
• Kirjanpito ja tilinpäätöspalvelu
• Isännöinti • Arvonmääritykset
• HTM tilintarkastus
Kalevanpuisto 56, Pori • 02 641 4980
[email protected]
37
Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja
yhteistyökumppaneillemme
Hyvää Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta!
ineenn
uuppeerrääin
Alk
Alk
yy!!
tatakkuuuö,uesttsääAililuytoyfit-it
fittä Autovo
it
esitkö, et
la
Ti
mol
tktokorjaam
siol
ton? ?
Tiehu
ollaauvo
aa
orjuu
denkin
toenn
uoolltlaottkaa
inonajäluke
hhu
e
d
u
uräaikaisnhukoll
a
a
tt
a
. n
ll
saee
o
aslk
hu Autofit–mää kuuthu
vonimjä
at
lo
ov
ol
kki te
äähdräasaitakais ovat voimassa.
fitiik–m
Autoka
ut
astaku
kaikki tehd
Huollot ja korjaukset
kaikille merkeille
Autovikkula
Ojantie 28, Impola, 28130 Pori
Puh. (02) 633 7600
www.autovikkula.
Huoltaa
se!
www.autot.
LV - MYYNTI - ASENNUS - HUOLTO
Kielokatu 108, PORI, P. (02) 631 3900, vk-lampo@vk-lampo.fi
Avoinna ma-pe 7-17
Kauneimmat Joululaulut
-yhteislaulutilaisuudet ja
joulukirkot, katso omasi porievl.fi
Porin ev.lut. seurakunnat
50
porienergia.fi
Rauhaisaa Joulunaikaa ja
Menestyksekästä
Menestyksekästä
Uutta Vuotta 2008!
2015
Harjavalta
R
SATAKUNNAN LIIKENNE
SIRKKA PELTONEN
Itsenäisyydenkatu 42, 28130 Pori
Puh./fax (02) 632 5151
Huoltoautopalvelu 24h
Puinnintie 12
28360 Pori
0400 637 934
0440 637 936
Raskaskonehuolto
Vesa Raikunen Oy
SATAKUNTALIITTO
www.satakuntaliitto.fi
PL 260 (Pohjoisranta 11D), 28101 Pori
Puh. (02) 620 4300, [email protected]
Yksilölliset ja neuvovat
PALVELUMME
• Kirjanpitoym.taloushallinto
•Isännöinti
•Konsultointijakoulutus
•Vero-jayhtiöoikeudellisetpalvelut
Kaikki raudoitusalan työt
Auktorisoitu
Taloushallintoliiton jäsen
[email protected]| www.abakus.name| 02 633 0445, 050 557 3700
Isolinnankatu3L50/Valtakatu1(katutaso)Pori
Mutkatonta ja sujuvaa!
B
Net Accounting
www.birgits.fi
Puh. 02-635 4548, 040 567 6381
Kyröläisentie 43, 28130 Pori
www.imp-raudoitus.fi
Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja
yhteistyökumppaneillemme
Hyvää Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta!
Erikoiskalusteet julkisiin tiloihin
asiakaspalvelutiskit
• kiintokalusteet
• jakoseinäelementit
• laivakalusteet
•
Eteläväylä 15 ⁄⁄⁄ 28610 PORI ⁄⁄⁄ p. 020 741 0150
[email protected] ⁄⁄⁄ www.porinpuukaluste.fi
Toivotamme Rauhaisaa Joulunaikaa
ja
Onnellista Uutta Vuotta 2015
-
KAUPUNGIN RAKENTAJA VUOKRA-ASUNNOT
•
OPISKELIJA-ASUNNOT
www.haavistonsora.fi
Annankatu 8, 28100 Pori | (02) 621 2400 | www.porinyhasunnot.fi
2015
PVO-LÄMPÖVOIMA OY
www.pohjolanvoima.fi
Rauhaisaa Joulunaikaa
&
Menestystä Uudelle
Vuodelle!
www.immosentukku.fi
Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan.
29810 Siikainen, puh. (02) 552 6601
Kämmentä päälle
kuomat!
Satakunnan laulu päättyy säkeeseen:
Karhun kämmen lyö.
Me Karhukatsastuksessa
haluamme avoimesti lyödä
kämmentä porilaisen
ja suomalaisen työn puolesta.
Ei ole samantekevää, missä
autosi katsastat.
ME LUPAAMME:
Laadukkaan, nopean
ja luotettavan palvelun.
Kilpailukykyisen ja
reilun hinnoittelun. Aina.
Paikallisuuden puolesta.
www.
.fi
Puinnintie 12, Pori
p. 0207 229 610
ma-pe klo 8.00-17.00
Eteläväylä 5, Pori
p. 040 189 9899
ma-pe klo 9.00-17.00
www.karhukatsastus.fi
Satatarkastus Oy19
Salintäysi tuttuja tukena ja turvana
SKY kosmetologi Hanna Itävalo pyörittää KauneusSalia Porin Eteläpuistossa. Samoissa
tiloissa toimii myös HiusSali.
– Yrittäjäksi ryhtyminen tuntui turvalliselta, koska jaan tilan yhdessä äitipuoleni
Hannele Hirvikosken ja Maarit Lampivuori-Kangasniemen kanssa. Kokeneiden parturikampaajien ”siipien suojiin” oli hyvä tulla. Työ on lähtenyt heti mukavasti käyntiin ja
yhteishenki on hyvä.
Hannan havaintojen mukaan huippu-urheilun ja yrittämisen välillä on paljon yhteistä.
Tarvitaan sinnikästä puurtamista, työ pitää tehdä tarkasti ja laadusta tinkimättä.
– Pystyin yhdistämään huippu-urheilun ja yrittäjyyden yllättävän hyvin. Sain sovituksi asiakasajat niin, etteivät ne menneet päällekkäin treenit kanssa. Harjoittelu
ei häirinnyt työntekoa eikä toisinpäin. Toisaalta tuntuu mukavalta, kun nyt, kauden
päätyttyä, voin taas tarjota asiakkaille ilta-aikojakin.
Tuore aviovaimo toivoo, että aikaa jää nyt enemmän myös aviomiehelle, kahdelle
kääpiöpinseserille ja Ulvilan Nahkurin kodille.
www.telepori.fi Kalle
Lempainen HTM
• Nokia6,
takuuhuolto
Valtakatu
28100 Pori
• Takuun ulkopuoliset korjaukset
Moderni tilitoimisto,
joka palvelee sinua
henkilökohtaisesti.
kaikkiin merkkeihin esim.
Samsung, iPhone ym.
puh. •(02)
633 0600
Tarvikkeet
1.6. - 31.8.
Ma - Pe 10 - 17, La 10 - 14
fax (02)MaAvoinna
537
- Pe 9-17,3802
La suljettu
gsm 0400 590 428
Isolinnankatu 5,
28100 Pori
[email protected]
www.satatarkastus.fi
Fysioterapiaa ja kauneuskirurgiaa
Lue lisää:
1. Accounting Oy
Eteläkauppatori 4 A,
Itsenäisyydenkatu
39 6.
B, krs.
4. krs
28100 Pori
auneuteen
Itävalo opiskeli ensin fysioterapeutiksi, mutta lapsuudenhaave kosmetologin ammatista nakutti koko ajan takaraivossa. Hän valmistui fysioterapeutiksi ja toimi työssä
jonkin aikaa, mutta kauneusala veti kuitenkin pisimmän korren.
– Pääsin opiskelemaan Kankaanpäähän ja tiesin heti olevani oikealla uralla. Samoin
tiesin heti, että haluan itsenäiseen työhön, oman itseni herraksi.
Fysioterapeutin taidoista on kuitenkin kosmetologin työssä apua. Hoitojen antajan
on hyvä tietää ihmisen fysiologiasta mahdollisimman paljon.
– Kasvohoidot hierontoineen ovat hyvin rentouttavia. Silloin ei välttämättä jutella
asiakkaan kanssa mitään. Sen sijaan esimerkiksi jalkahoidon aikana tulee puheltua
paljonkin. Samalla voin antaa hyödyllisiä niksejä ja neuvoja myös fysioterapeutin
näkökulmasta.
Hanna Itävalo on laajentanut KauneusSalin toimintaa kauneuskirurgian puolelle.
– Kauneuskirurgisissa ja esteettisissä hoidoissa konsultoijana ja operoijana toimii
plastiikkakirurgian erikoislääkäri Ira Saarinen. Kynnys yhteydenottamiseen on matala,
minun kauttani voi varata aikoja ja Iran vastaanotto tapahtuu kätevästi täällä meidän
tiloissamme, Hanna Itävalo selvittää.
puh. 010 778 1900
fax
010 778 1910
› Taloushallintopalvelut
› Sähköiset palvelut
› Konsultiontipalvelut
MAIJU JUNKO
Mahdollisuus
sijaisautoon!
Mahdollisuus
sija isautoon!
• Ruosteenestokäsittelyt
• Alusta- ja päällipesut
• Maalipinnan käsittelyt
• Kestovahaukset
• Puhdistusaineiden ja autovahojen myynti
KARTANON AUTOSUOJAUS
Mäkipuistontie 8, 28430 Pori - puh. (02) 646 0113
Citysiivous Oy
- Puiset pakkauslaatikot
- Vanerilaatikot
- Merivientipakkaukset
- Lavat
- Puhdasta
palvelua
- Puiset
pakkauslaatikot
- Kuljetuspukit
0440-831245 | Rautatienpuistokatu 2 C | www.citysiivous.fi
www.porinlansituote.f
- Vanerilaatikot
- Merivientipakkaukset
Porin oikeusaputoimisto
toimipaikka
Porin-toimipaikka
Puiset pakkauslaatikot
- Vanerilaatikot
- LavatKokemäen
Tulkkilantie 27 A
Eteläkauppatori 4 A 7 krs.
32800 Kokemäki
28100-Pori
Merivientipakkaukset
- Lavat
- Kuljetuspukit
Vaihde/ajanvaraus 029 566 0530
Vaihde/ajanvaraus 029 566 0550
(sivuvastaanotot Harjavallassa
ja Merikarvialla)
- Kuljetuspukit
(sivuvastaanotot Huittisissa ja Säkylässä)
www.porinlansituote.f
AUTOVUOKRAAMO
Isolinnankatu 28, Pori
Puh. (02) 635 9391
Satakunnan ELY-keskuksessa lisätietoja antavat:
Timo Klimoff | p. 0295 022 053 | [email protected]
Anne Jortikka | p. 0295 022 046 | [email protected]
www.ely-keskus.fi/satakunta
42
Länsi-suomen
mattotyö oy
Suulotintie 21
28610 PORI 61
Puh. 0400 590 691,
040 520 4919
lansisuomenmattotyo.www.fi
• Parketit
• Matot
• Kosteat tilat
Hyvää ! Sinua palveleva
Joulua
Tyyli-Muoti
Teljäntori, Pori
puh. 633 1421
vuokraa • vuokraa • vuokraa
Yrjönkatu 5, Pori • 050 564 2224 • www.asuntopiiri.fi
Ulla Koskenvaara, LKV • Jaana Vettenranta, LVV
PORIN MIES-LAULUN TALO
Vapaudenkatu 10
www.pml.fi
Varaukset: puh. 0400 421 653
[email protected]
Tule tutustumaan sivuillemme
www.mediamyyntiviljanen.fi • www.rakentajaintietotaito.fi
Alinenkuja 2 B • 29630 POMARKKU
Jorma Viljanen, myyntipäällikkö
puh. 02-541 2070, gsm 0400 560 506, fax 02-541 2072
[email protected]
[email protected]
Tilintarkastus
Vero- ja lakipalvelut
Neuvontapalvelut
suunnittelu - myynti - asennus
Itäpuisto 9, 28100 Pori
puh. 020 760 3000
Auto-Kirmola Oy
Kartanontie 45
PORI
puh. 634 3400, 044 344 1514
e-mail. etunimi.sukunimi@kpmg.fi
www.kirmola.com
kpmg.fi
020 770 2520
www.porinleipa.fi
www.barsoma.fi
www.miamipori.fi
www.veikkolehti.fi
Pidämme ympäristöä puhtaana
Veikko Lehti Oy:n asiakkaana nautit hyvin hoidetusta jätehuollosta, joka on
edullista ja luontoa säästävää. Toimintamme on usean vuoden ajan
tähdännyt kaatopaikalle menevän jätteen vähentämiseen ja kierrätyksen
lisäämiseen. Katso lisää palveluistamme www.veikkolehti.fi.
Veikko Lehti Oy, Teljänkatu 10, 28130 Pori, puh 02 631 6100, fax 02 637 0287
43
Brand ID Oy toivottaa kaikille asiakkailleen, yhteistyökumppaneilleen ja sidosryhmilleen hyvää ja rauhallista
joulua sekä menestystä vuodelle 2015!
www.brandid.fi

lehti 4/2014 - Satakunnan kauppakamari

Transcription

Similar documents

Helsingin seudun kauppakamari työharjoittelupaikaksi?

JÄSENMAKSUT 2015 - Kuopion kauppakamari

Vuosikirjan 2016 mediakortti

Mediakortti 2016 - Helsingin seudun kauppakamari

KONTAKTIT VUOSIKIRJA 2015 - Helsingin seudun kauppakamari

Toimintasuunnitelma 2015 - Satakunnan kauppakamari

Paljon uutta tietoa suositulla risteilyllä

Jäsentiedote 5 - Rauman kauppakamari

Suomen vahvuutena uusiutuva energia

Kuinka yritys mukaan Espoon kaupungin hankintoihin

Kamarin uutiset 1/2012 - Tampereen kauppakamari

Kamarin uutiset 1/2011 - Tampereen kauppakamari

Lataa viimeisin vuosikirja - Keski

Lataa koko dokumentti

Co-op Network Studies Opinto-opas 2015–2016

Syksyn koulutuskalenteri - Keski