Document

4 - Keskiviikkona 14.1.2015
Joulutervehdystuotoista
1500 euroa lasten iloksi
Saarijärveläinen-lehti lahjoitti 17.12. ilmestyneen lehden joulutervehdystuotoista yhteensä 1500 euroa Saarijärven, Karstulan, Kannonkosken, Kyyjärven kuntien sosiaalitoimille.
Lahjoitus meni Perusturvaliikelaitos Saarikan tilille, josta
rahat kohdistetaan eri kuntien toimintaan. Sosiaalitoimistot
käyttävät varat harkintansa mukaan oman paikkakunnan tukea tarvitsevien perheiden lasten harrastamisen tukemiseen.
Saarijärven ja Pylkönmäen yhteinen osuus lahjoituksesta on
1100 euroa, Karstulan 150 euroa, Kannonkosken 150 euroa ja Kyyjärven 100 euroa.
Kuntien euromääräiset osuudet määräytyivät lehden joulutervehdyksiin osallistuneiden yritysten ja yhteisöjen kotipaikan mukaan. Lahjoitusvaroilla hankitaan pitkin vuotta monenlaisia lasten harrastustoimintaan liittyviä välineitä sekä
maksetaan käyttömaksuja erilaiseen harrastamiseen. Yleensä kustannetaan menoja, joita ei voi hankkia toimeentulotuen avulla.
Saarijärveläinen-lehden joulutervehdyssivujen tuotosta on
jo 27 vuoden ajan osa luovutettu oman seutukuntamme hyödyksi ja tueksi. Saarijärveläinen-lehti kiittää kaikkia joulutervehdyssivuille osallistuneita yrityksiä ja yhteisöjä tuesta.
Hyvä elämä,
hyvä mieli - tilaisuus
Saarijärvellä aloitetaan merkittävä yhteistyö kaikkien kuntalaisten hyväksi. Yhteistyöhön haastetaan Saarijärven kaupunki, saarijärveläiset järjestöt ja yhdistykset edistämään
kaikkien paikkakuntalaisten hyvinvointia.
Yhteistyö starttaa Hyvä elämä, hyvä mieli -tilaisuudella, joka järjestetään Saarijärven kaupungintalolla, Saarijärvi -Salissa keskiviikkona 21.1.2015, kello 15.30-18.00. Tilaisuus
aloittaa Hyvä elämä, hyvä mieli - työryhmän toiminnan. Työryhmään toivotaan osallistujiksi kaikkia saarijärveläisten hyvinvoinnista kiinnostuneita.
Tilaisuuden ohjelmassa kuullaan mielenkiintoisia puheenvuoroja, nautitaan musiikista ja stand -up komiikasta sekä
keskustellaan jokaisen saarijärveläisen hyvinvoinnista. Puhumassa on muun muassa Suomen Punaisen Ristin Kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi. Tilaisuudessa
esiintyy myös itse Elvis.
Hyvä elämä, hyvä mieli -työryhmän on tarkoitus kehittää
yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja miettiä konkreettisia keinoja, joilla kaikkien saarijärveläisten hyvinvointia voidaan
parantaa niin keskustassa kuin syrjäkylilläkin. Toimivalla yhteistyöllä pyritään ehkäisemään esimerkiksi yksinäisyyttä ja
syrjäytymistä.
Hyvä elämä, hyvä mieli - tilaisuuden järjestävät SPR:n Saarijärven osasto ja Perusturvaliikelaitos Saarikka.
Saarijärveläinen osaksi
Keski-Suomen Media Oy:tä
Keskisuomalainen-konserni tiivisti vuodenvaihteessa yhtiörakennettaan ja siirtyi myös juridisessa rakenteessaan alueittaiseen malliin. Yhtiöitten määrä vähenee 32 yhtiöstä 20
yhtiöön.
Järjestelyllä tavoitellaan selkeämpää juridista yhtiörakennetta, joka nykyistä paremmin vastaa alueellista johtamismallia. Lisäksi tiiviimpi malli tuo hallinnollisia säästöjä ja tehokkuutta.
Nykyiset sanoma- ja kaupunkilehtiä kustantavat yhtiöt yhdistetään sulautumisten ja jakautumisten kautta alueittain
kolmeen yhtiöön, jotka ovat Etelä-Suomen Media Oy, KeskiSuomen Media Oy sekä Savon Media Oy.
Keski-Suomen Media Oy muodostuu Sanomalehti Keskisuomalainen Oy:stä ja Suur-Jyväskylän Lehti Oy:stä sekä Maakunnan Sanomat Oy:n Keski-Suomessa ilmestyvistä paikallislehdistä. Myös Saarijärveläinen ja Sampo kuuluvat Keski-Suomen Media Oy:n lehtiperheeseen.
Työpaikat
Saarijärvi: Jätehuoltoasiamies Saarijärven kaupunki,
Lastenvalvoja SoTe Kuntayhtymä/Saarikka, Esittelijä hyvinvointikonseptille HR Health&Care Finland Oy, Tekninen myyjä Saarijärven Päätytuote Oy, Etuuskäsittelijä SoTe Kuntayhtymä/Saarikka perhe- ja sosiaalipalvelut,
Henkilökohtainen avustaja Tarvainen Veli Juhani, Siivooja ISS Palvelut Oy tarvittaessa töihin kutsuttava, Siivooja
ISS Palvelut Oy, myymäläsiivous.
Kannonkoski: Äidinkielenopettaja Kannonkosken
kunta.
Karstula: Muu sosiaalialan ohjaaja ja neuvoja Varstaajat ry, Koneistaja Ka-Mu Oy.
Kivijärvi: Hakkuukoneenkuljettaja Metsäkonetyö
J&H Kolehmainen.
Tanssi korkkareilla, väännä
rautalangasta ja keilaile
Musiikkiopiston ja kansalaisopiston rehtori Timo Tikka
esittelee, että kansalaisten valittavana on yli 60 uutta kurssia maanantaina alkaneella
kevätlukukaudella. Ohjelmassa on lukuisia lyhytkursseja.
Opistosihteeri Pirjo Pulkkinen muistuttaa lyhytkurssien ennakkoilmoittautumisen tärkeydestä.
– Ne eivät toteudu, ellei ole
riittävästi kurssilaisia. Ennakkoilmoittautumista vaativista kursseista lähetämme laskun kotiin kurssin alkamisen
jälkeen.
Luovuutta kehiin
Suositut Ikääntyvien yliopiston luennot jatkuvat.
– Keväällä on viisi luentoa,
joista kolme etänä.
Taiteilemaan pääsee muun
muassa kuvataiteilija Samuli
Heimosen mallinmaalauksessa tai Jannina Lahden Manga-sarjakuvanpiirustuksessa.
Luovaa iloa kokee kädentaidoissa. Uutena on yhteistyössä Käsityökeskuksen
kanssa toteutettava Tallukaskurssi, jossa yhdistyy perinteinen käsityötaito ja kierrätys. Marika Svan puolestaan opastaa sopivasti ennen pääsiäistä tuohituokkosen teossa.
Mielikuvitus kannattaa
pääs­tää valloilleen, kun virkkaa kodintekstiilejä paksuista
langoista ja matonkuteista tai
vääntelee käyttöesineitä rautalangasta seppä Iivari Pääkkösen opastuksella.
Rentoa rytmittelyä ja
vahvaa naisellisuutta
Ystävänpäivänä on ohjel-
Kansalaisopisto tukee saarijärveläistä näytelmäharrastamista maksamalla osan
ohjaajien palkoista. Saarijärven Teatterin viime talven Naistenhurmaajissa.
Kuva: Marja Tarvainen.
massa Tanhurenttujen rytmittelytanssi.
– Ari-Pekka Pelkonen neuvoo luomaan rentoa rytmiä
ilman apuvälineitä, Pulkkinen kuvaa.
Femalevibe on tanssinopettaja Emma Valtosen sanoin kaikenikäisille naisille
suunnattu sähäkkä naisellinen tunti. Korkkarit jalkaan,
Valtonen opastaa.
Hän opettaa myös hiphopia ja housea eri-ikäisille
nuorille. Lisäksi tarjolla on
ala-asteikäisille hänen ohjaamaansa balettia.
Veronika Laczko johdattaa itämaisen tanssin alkeisiin. Mukaan sopii tulla 10–
99 -vuotiaat ja tanssiessa
pääsee stressistä ja alaselän
vaivoista, tilalle saa naisen-
mallisuutta.
Tiina Törmällä on kehonhuoltoa syvävenytyksin ja äiti-vauva – jumppaa ja Pylkönmäellä jatkuvat Maija Rannilan Physiopilates - ryhmät.
Saarijärvelle avautui syksyllä keilahalli. Koulutussuunnittelija Hannu Liimatainen kertoo, että keilailun peruskurssin järjestelyissä ovat mukana Saarijärven
Keilaajat ja Liikelataamo.
Mäessä vauhtia kaipaaville
on tarjolla lumilautailun perusteet.
Ja jotain aivan muuta
Eeva-Marja Nieminen – Luotola neuvoo maatiaiskanojen hoitamista. Gareth Hutton ohjaa luontovalokuvaus-
ta sekä vetää englannin keskusteluryhmää, jonka tavoitteena on ylläpitää kielitaitoa
keskustellen.
Tietotekniikassa on paljon vaihtoehtoja. Internetiä
voi hyödyntää muun muassa
sukututkimuksessa. Lisäksi
tietotekniikkakursseilla saa
ensiapua esimerkiksi iPadin
tai Android-tabletin käytön
aloittamisessa.
Kansalaisopistossa on
suunnitteilla järjestää koulutusta eläkeläisille, jotta he
voivat toimia tietotekniikan
vertaistukena. Vertaisohjaajakoulutus toteutetaan yhteistyössä Saarijärven eläkeläisjärjestöjen kanssa.
Anneli Myllylä
Pipokansaa
Erkki Seppänen
Leena, Pylkönmäki
Saara Pitkänen, Saarijärvi
Marko, Jyväskylä
Somiste, tyylin kulmakivi,
tarpeellinen käyttöasuste,
opittu tapa… Päähineellä on
yhtä monta käyttöä ja tarkoitusperää kuin on käyttäjääkin. Materiaaleja, värejä ja
malleja on saatavilla moneen
makuun ja tarkoitukseen.
tanut alle lämpimän karvaisen aluslakin, joka pitää tuulen poissa.
hineen asun mukaan. Villakangastakkiin tykkään yhdistää esimerkiksi baskerin.
Tärkeintä minulle on, että
päähine on lämmin ja mukava päässä suojaten korvat.
On mukavaa, että se myös
näyttää hyvälle. Autoillessa
en pidä pipoa päässä, paitsi
jos olen autoilun jälkeen menossa esimerkiksi ulos liikkumaan.
kylmä. Piponi tyyli on sama
kuin isälläni, varmaan tottumiskysymys.
Erkki Seppänen,
Saarijärvi
– Minulle pipossa tärkeintä
on se, että se suojaa ääreisverenkiertoa. Minulla on ollut kymmeniä pipoja, joista
minut tunnetaan. Tämä pipo on saatu lahjana retkeltä, siis retkipipo. Historia pipon takana on pitkä ja lähtöjään Rovaniemeltä asti. Koska neulemyssy päästää viimassa tuulen läpi, olen lait-
Leena, Pylkönmäki
– Pidän pipoa usein päässä
sisälläkin, sillä olen huomannut sen helpottavan päänsärkyäni. Syksyn viiletessä
villainen kirjava pipo on paras. Minulle on tärkeää, että pipo on lämmin, pehmeä, villainen ja pysyy hyvin päässä. Joskus tuntuu
vähän hassulta olla sisällä pipo päässä, kun muilla ei ole.
Ennen vanhaan kudottiin ja
virkattiin kirjavia pipoja suojaamaan päätä kovilta pakkasilta.
Saara Pitkänen, Saarijärvi
– Valitsen pipon tai pää-
Marko, Jyväskylä
– Valitsen pipon tutun mallin mukaan, se on villainen,
tumma, päätä lämmittävä.
Hyväksi havaittu pipo, joten
mallia ei ole tullut vaihdettua. Ulkona pakkasilla töissä ei pärjää ilman lämmintä pipoa. Muuten tulee äkkiä
Päähine päähän
pakkasilla
Ihminen haihduttaa lämpöä
suurimmaksi osaksi pään
kautta. Myös korvat, posket ja nenä ovat herkkiä paleltumille. Jos pakkasilla haluaa pysyä lämpimänä, on
yksi tärkeimmistä varusteista lämmin pipo tai päähine,
joka suojaa tarvittaessa korvat, niskan, otsan ja mahdollisimman suuren alueen
päästä.
Kati Tuomi-Ahonen