Loppuraportti Profiili ja tutkimusalueet - AMK-päivät 2015

Pertti Haapala
Päivi Karttunen
Ulla Ruotsalainen
Tampere3/Profiili ja tutkimusalueet
–valmisteluryhmän raportti
1. Kuvaus valmisteluryhmän agendasta
Valmisteluryhmän tehtävä oli laatia tilannekuvaus kolmen korkeakoulun tutkimustoiminnasta ja sen
profiilista, eli miten TaY:n, TTY:n ja TAMKin tutkimustoiminta liittyvät toisiinsa ja miten kukin korkeakoulu
ja ne yhdessä sijoittuvat suomalaiseen ja kansainväliseen tutkimusmaailmaan. Toinen tehtävä oli
hahmottaa miten tutkimusta voi kehittää yhdessä, ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaa, kun halutaan luoda
Tampereelle uusi mahdollisimman korkeatasoinen tutkimusyliopisto.
Valmisteluryhmä teki korkeakouluista profiilikuvauksen (ks. päätelmät alla).
Yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi valmisteluryhmä kutsui koolle alaryhmiä eri tieteenaloilta ja
tutkimusalueilta. Näiden lisäksi henkilöstö perusti oma-aloitteisesti muutamia alaryhmiä; kaikkiaan ryhmiä
oli 11. Niiden työskentely perustui tutkijoiden omaan aloitteellisuuteen ja kaikissa oli edustus kolmesta
korkeakoulusta (liite). Koska ryhmien kokoamisella haettiin uutta yhteistyötä, ne eivät kata kaikkea
tutkimusta, ei edes kaikkia suuria tutkimusalueita eri korkeakouluissa. Ryhmät tuottivat suuren joukon
tutkimusavauksia ja ehdotuksia siitä miten yhteistyötä voidaan edistää. Ne ovat tärkeä aineisto
jatkokehittelylle. Samalla on huomioitava, että monet tutkimusalat, joilla ei vielä ole yhteisiä hankkeita,
ovat tulevaisuudessa yhtä tärkeä osa tutkimuksen kokonaisuutta.
Profiilikuvauksen lisäksi valmisteluryhmä hahmotti tulevaa yhteistä profiilia, yhteisiä tavoitteita, yhteisen
tutkimuspolitiikan periaatteita sekä keinoja ja malleja yhteiselle tutkimusyliopistolle. Näitä on kuvattu alla.
TaY ja TTY laativat yhteisen hakemuksen Suomen akatemian tutkimuksen profilointihakuun.
Hakemuksessa määriteltiin yhteisiä tavoitteita Tampere3-hankkeen osalta sen suhteesta yliopistojen
tutkimuksen strategiaan: yhdistämällä tekniikan tutkimus terveyden ja yhteiskuntatieteiden tutkimukseen
uusi syntyvä yliopisto luo mahdollisuudet uusiin poikkitieteellisiin läpimurtotutkimuksiin ja samalla luo
uuden yhteiskunnallisesti merkittävän tutkimusyhteisön.
Kolmen korkeakoulun tutkimustoiminnasta löydettiin merkittäviä uusia mahdollisuuksia – ja hyvin vähän
uhkatekijöitä tai edes kuvitteellisia ongelmia, jotka olisivat hyötyjä suurempia. Tutkimusta tarkasteltiin - ja
sitä pitää suunnitella - sisältöjen kautta, mutta ratkaisevaa voi olla myös se millaisilla rakenteellisilla
ratkaisuilla tutkimusta edistetään tai hankaloitetaan. Keskeinen päätelmä oli, että mahdollisimman tiivis
yhteistyö, yhteinen infrastruktuuri ja yhteinen organisaatio (hallinto) on lupaavin ja tavoittelemisen
1
arvoinen vaihtoehto. Nykyinen tilanne eli kolme erillistä yksikköä (erillisine yhteistyöhankkeineen) on
jatkossakin mahdollinen vaihtoehto, mutta sen mukana hukattaisiin paljon mahdollisuuksia saavuttaa
Tampere3-hankkeen tavoite, mikä on: kansainvälisesti merkittävä ja yhteiskunnallisesti vaikuttava
tutkimusyliopisto.
2. Yhteinen toimintamalli/ Vaihtoehtoiset
toimintamallit
2.1 Tutkimuksen profiili
Tampereen korkeakouluilla on selkeät, niiden strategioissa kuvatut tutkimusprofiilit, joilla ne erottuvat
muista suomalaisista korkeakouluista. TaY on tyypillinen monialainen yliopisto, jolla on laaja
koulutustarjonta, mutta jonka tutkimus on keskittynyt voimakkaasti kahdelle alueelle, yhteiskuntaan ja
terveyteen. Niiden yhteinen osuus tutkimuksen volyymista ja rahoituksesta on noin 80 prosenttia.
Tutkimuksen painottuminen yhteiskuntaan ja terveyteen on yliopiston tietoinen valinta ja sen ansiosta
TaY erottuu selkeästi Suomen muista yliopistoista. Se on maan suurin yhteiskuntatieteellinen yliopisto.
Samasta syystä TaY:n profiili on myös pohjoismaissa poikkeuksellinen (kuva s.5). TaY:n tavoite on olla
kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä erityisesti monitieteisessä yhteiskunnan tutkimuksessa, johon
terveyden tutkimus luontevasti nivoutuu.
TTY on teknillinen yliopisto, jonka tutkimus profiloituu tekniikkaan ja luonnontieteisiin (kuva s.5).
Teknologia on avainasemassa globaalien haasteiden ratkaisemisessa. TTY:n tieteellisessä
tutkimuksessa yhdistyvät luonnontieteellinen, tekninen ja liiketoimintaan liittyvä tutkimus. Yliopiston
vahvuuksia ovat perus- ja soveltavan tutkimuksen vuorovaikutus, laajat kansainväliset verkostot sekä
poikki- ja monitieteiset tutkimushankkeet. Perustamisestaan asti TTY on toiminut kiinteässä yhteistyössä
teollisuuden ja elinkeinoelämän kanssa. TTY:n tavoite on olla merkittävä toimija kansainvälisessä
tekniikan ja luonnontieteen tutkimuksessa sillä tavalla, että tutkimuksella on samalla suuri vaikutus
kansalliselle elinkeinoelämälle ja sitä kautta yhteiskunnalle.
TAMK on monialainen ammattikorkeakoulu, joka profiloituu terveyteen ja hyvinvointiin, talouteen ja
tuotantoon sekä oppimiseen ja luovuuteen (kuva s.6). TAMK toteuttaa ammattikorkeakoululain mukaista
tutkimustehtäväänsä soveltavan tutkimuksen ja käytäntöjen kehittämisen alueella, joskaan tutkimusta ei
tehdä samassa laajuudessa kuin yliopistoissa. Yhteistyöverkostoissa ja aidoissa toimintaympäristöissä
(Living Labit) ideoidaan, kokeillaan ja testataan uusia tuote- ja palveluratkaisuja. Omalla soveltavan
tutkimuksen alueellaan TAMK on tärkeä linkki korkeakoulujen innovaatioketjussa, mikä takaa sen, että
uudella yliopistolla on mahdollisuus kattaa koko ketju perustutkimuksesta, soveltavaan tutkimukseen ja
käytäntöjen kehittämiseen.
Kolmen korkeakoulun tämänhetkiset tutkimusprofiilit poikkeavat toisistaan, mutta niiden kesken on myös
huomattavan paljon rinnakkaisia tutkimusalueita sekä tekniikan, terveyden että yhteiskuntatutkimuksen
alueilla (ks. alaryhmien raportit). Tiiviimmällä yhteistyöllä saataisiin huomattavia synergia- ja skaalaetuja.
Tätäkin merkittävämpää on se, että korkeakoulujen toisistaan poikkeavat tutkimusalat täydentävät
toisiaan ja voivat synnyttää uudenlaisen ja ainutlaatuisen kokonaisuuden. Suomessa ei ole yliopistoa,
jossa yhteiskunnan, terveyden ja tekniikan tutkimus voisivat kohdata samalla tavalla ja samassa
2
laajuudessa. Tämä tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia sekä monitieteiselle tutkimukselle että
perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen yhdistämiselle. Yhteisten resurssien kasvu olisi jo sinänsä
merkittävä etu kun tavoitellaan riittävää kriittistä massaa, innovaatiopotentiaalia, verkottumista ja
kansainvälisyyttä.
Kolmen korkeakoulun yhteinen visio tutkimuksessa voidaan tiivistää vaikuttavuuteen. Kaikki korostavat
tutkimuksensa tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, sitä miten uuden tiedon tulee tukea ihmisten
arkea, elinkeinoelämää ja koko ympäröivää yhteiskuntaa. Toinen kaikkia yhdistävä visio on vastuullisuus
ja pyrkimys "kestävään kehitykseen" niin luonnossa kuin yhteiskunnassa.
Kolmella korkeakoululla on lupaava tilaisuus luoda niitä yhdistävä tutkimusprofiili, joka nojaa nykyisiin
vahvuuksiin ja niiden yhdistämisestä avautuviin mahdollisuuksiin. On realistista ajatella, että
tutkimusalueiden moninaisuus uudessa yliopistossa ei johtaisi hajanaisuuteen, vaan laajaan perustaan,
josta nousee tutkimuksen uusia kärkiä.
2.2. Ehdotus toimenpiteiksi
Työryhmä esittää, että kolmen korkeakoulun tutkimus pyritään yhdistämään, mikä tarkoittaa uuden ja
uudenlaisen tutkimusyliopiston rakentamista. Tämä tarkoittaa tutkimuksen osalta seuraavia toimenpiteitä
ja seuraavanlaista tutkimuspolitiikkaa:
Määritellään tutkimukselle yhteinen strategia (visio, tavoitteet, keinot) mainittujen perusajatusten
mukaisesti: tutkimuksessa tavoitellaan merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta (ihmisten elinolot,
terveys, ympäristö) sekä paikallisella, kansallisella että globaalilla tasolla. Vaikuttavuus perustuu vahvaan
ja vapaaseen perustutkimukseen ja siihen tiiviiseen yhteistyöhön, jota kaikilla korkeakouluilla jo on
elinkeinoelämän, julkisten laitosten ja kansalaisjärjestöjen kanssa.
Yhteisessä tutkimuksen strategiassa korostetaan yhteiskunnallisesti merkittävien ilmiöiden monitieteistä
ja erilaisia näkökulmia yhdistävää tutkimusta. Erityistä huomiota kiinnitetään innovaationketjun
toimivuuteen perustutkimuksesta arjen sovelluksiin (hyvien käytäntöjen jakaminen yrityksiin, hallintoon,
julkisuuteen, järjestöihin).
Tutkimuksen resurssit yhdistetään ja kootaan tutkimusaloittain tai temaattisesti. Samankaltainen ja samaa
infrastruktuuria käyttävä tutkimus kootaan samalle kampukselle (esimerkiksi seuraavat klusterit: terveys,
biotieteet, ICT, talous- ja kauppatieteet, sosiaalitieteet).
Tutkimuksen kokoaminen edellyttää uudenlaisia instituutioita, jollaisia voivat olla yhteiset tutkimusyksiköt
(kuten nykyinen BMT), temaattiset tai monitieteiset kollegiumit (kuten IASR), ja Research Schoolit, jotka
ylittävät nykyiset tiede- ja hallintorajat. Näissä toiminnan painopiste on nimenomaan korkealuokkaisessa
tutkimuksessa ja niissä ei välttämättä ole perusopetusta.
Tutkimuksen organisoimisessa on oleellista liikkuvuus ja verkottuminen yliopiston ulkopuolelle, jotta
varmistetaan tutkimuksen taso ja sisällöllinen kansainvälisyys. Perinteisiä rajoja ja toimintamalleja
voidaan ylittää Living Labin kaltaisilla ja tutkimus- ja kehitysympäristöillä sekä virtuaalisilla
tutkimusympäristöillä.
3
Yliopisto tukee tutkimusta omilla resursseillaan, jotta tärkeillä aloilla on riittävä jatkuvuus. Tukimuotoja
ovat tutkimuspalvelut (erit. kansainvälinen tutkimus), laadukkaan infrastruktuurin rakentaminen, valikoitu
kohdetuki (esim. huippuyksiköt), perusrahoitus ja erilliset kannustimet. Lisäksi tuetaan tutkimuslähtöistä
innovaatiotoimintaa, jolle kolmen korkeakoulun yhdistäminen luo erittäin hyvät mahdollisuudet.
Ns. huippututkimukseen investoidaan niillä aloilla (teemoissa) missä on uskottava mahdollisuus saavuttaa
kansainvälisesti merkittäviä tuloksia. Tutkimuksen strateginen tukeminen perustuu aina näyttöihin
lupaavuudesta ja riippumattomaan arviointiin (erillinen arviointi tai menestys Suomen akatemian, Tekesin
ja EU:n rahoituskilpailussa).
Yliopiston perusrahoitusta ohjataan tutkimukseen sisäisellä rahoitusmallilla, joka kannustaa uusiin
avauksiin ja palkitsee menestyksestä. Opetuksen ja tutkimuksen resursseja ja ei pidä asettaa toisiaan
vastaan, eikä rahoitusmalli saa haitata tutkimusyhteistyötä.
Tutkimuksessa tulee olla kannustimia sekä tutkimusryhmätasolla (laadun ja jatkuvuuden edistäminen)
että yksilötasolla (urakehitys). Uusia avauksia ja ideoita etsitään kilpailulla ja ”riskirahoituksella”.
Rekrytointi tutkijanuralle järjestetään yhdenmukaiseksi: se on joustavaa, liikkuvuutta edistävää, ja
korostaa tulevaa tutkimuspotentiaalia. Kaikki tehtävät täytetään avoimella ja kansainvälisellä kilpailulla ja
hakijat arvioidaan puolueettomasti. Kaikilla tutkimusyksiköillä on kauaskantoinen rekrytointisuunnitelma.
Professorinimityksissä voidaan hyödyntää myös moniportaista tenure track -järjestelmää.
Tohtorikoulutus järjestetään yhteen tai useampaan tutkijakouluun ja tohtoriohjelmiin, joilla on
yhdenmukaiset säännöt ja käytännöt. Koulutettavat valitaan kilpailun perusteella ja yliopisto varmistaa
lupaaville opiskelijoille hyvät tutkimusedellytykset ja rahoituksen (4 v.).
Yliopisto laatii tutkimuspoliittisen ohjelman ja tutkimuksen johtamisen mallin. Niissä määritellään
tutkimuksen edistämisen ja kannustamisen tiedepoliittiset, eettiset, taloudelliset ja organisatoriset
säännöt.
4
Relative specialization index based on Web of Science publications. Lähde: Comparing Research at
Nordic Universities using Bibliometric Indicators. Nordforsk Policy Paper 2-2014, Figure 3.5, p 41.
5
2.3 Merkittävät riskit esitetyissä ratkaisuissa
Merkittävin riski toiminnassa, joka tähtää voimien yhdistämiseen on se, että mahdollisuudet jätetään
käyttämättä muista kuin tieteellisistä syistä. Tällöin hukataan potentiaalisia mahdollisuuksia. Toisenlainen
epäonnistumisen vaara on tavoitteiden ja resurssien ristiriita, eli tavoitteet on mitoitettava realistisesti. Jos
tavoitellaan nykyistä korkeammalle, tähän on varattava henkisiä ja taloudellisia voimavaroja. Hallinnolliset
pullonkaulat on purettava ja erittäin tärkeätä uudessa vaiheessa on avoin, innostava ja kannustava
ilmapiiri. Jokaisen suuren uudistuksen vaarana on myös sisäänpäin kääntyminen, vaikka tavoite on
päinvastainen.
2.4 Haasteet, jotka vaativat ratkaisua
Uusi tutkimusyliopisto tarvitsee vahvan identiteetin (ja brändin), jolla se erottuu muista ja korostaa omia
vahvuuksiaan. Tämä identiteetti on vahvuus kuitenkin vasta kun se on sisäistetty ja perustuu mm.
luottamukseen, hyvään johtamiseen, yhteisiin tavoitteisiin ja ristiriitojen sietämiseen ja sovittamiseen.
Tämä edellyttää aikaisempien toiminta- ja organisaatiomallien purkamista, mikä voi synnyttää
epätietoisuutta ja epävarmuutta.
6
3. Alustava aikataulu toteutukselle
Valmisteluryhmien työ on jo luonut aloitteita uusiin tutkimusaiheisiin, jotka voivat käynnistyä heti.
Korkeakouluja yhdistäviä tutkimushankkeita voidaan käynnistää ja tukea nopeammin kuin tehdä
muutoksia esim. opetukseen tai hallintoon. Jos hanke etenee uskottavasti, tutkimuksessa yhteistyö voi
olla huomattavan pitkällä jo ennen uutta yliopistoa.
Laajennettu valmisteluryhmä jatkaa tutkimuksen profiilin ja yhteistyön suunnittelua ja täsmentämistä
syksyn 2015 aikana. Jo tehty tutkimusaihioiden kehittelyä jatketaan ja konkretisoidaan. Uusia
suunnitteluryhmiä perustetaan siten, että ne kattavat korkeakoulujen kaikki tutkimusalueet. Kun tutkimus
on hyvin kartoitettu, suunnitellaan lähemmin sen priorisointia ja tutkimuksen täsmällisempiä kehitystoimia.
Tämä sijoittuu vuodelle 2016.
Yhteiset tutkimuspoliittiset linjaukset ja toimintamallit täsmennetään vuoden 2016 aikana. Samalla
aloitetaan tutkimuksen organisoinnin suunnittelu ja uusia muotoja voidaan ottaa käyttöön jo vuonna 2017
(esim. yhteinen tiedeneuvosto, tutkijakoulu, yhteisiä tutkimus- ja infrahankkeita, tutkimus- ja
innovaatiopalvelut jne.)
7
Liite: työhön osallistuneet alaryhmät ja niiden jäsenet
Tieteellinen profiili ja tutkimusalueet /alaryhmät:
1. Rakennettu ja koettu ympäristö
o TTY: Panu Lehtovuori, TaY: Markku Sotarauta, TAMK: Jouko Lähteenmäki
2. BMT-yksikkö ja Kauppi (bio- ja lääketieteet, terveystieteet, terveysteknologia, kliininen
lääketiede)
o BMT: Hannu Hanhijärvi, Olli Yli-Harja TAMK: Riitta Hanhijärvi
3. Sosiaali- ja terveysalan toimintamallien ja palveluiden kehittäminen sekä monitieteinen
hyvinvoinnin ja terveyden tutkimus
o TTY: Hannu Nieminen, TaY: Juha Teperi, TAMK: Hannele Laaksonen
4. ICT
o TTY: Jarmo Takala, TaY: Mika Grundström, TAMK: Rami Lehtinen
5. Älykkäät koneet/Cyber Physical Systems; ihminen ja kone, psykologia, signaalinkäsittely,
hydrauliikka (IHA), robotiikka
o TTY: Joni Kämäräinen, TaY: Roope Raisamo, TAMK: Riitta Mäkelä
6. Yrittäjyys ja uudet liiketoimintamallit, ml. sosiaaliset yritykset ja innovaatiot (Business School)
o TTY: Miia Martinsuo, TaY: Johanna Kujala, TAMK: Mika Boedeker
7. Oppimisen ja tulevaisuuden oppimisympäristöjen tutkimus
o TTY: Hannu-Matti Järvinen, TaY: Petri Nokelainen, TAMK: Harri Kukkonen
8. Energia- ja ekotehokkuus sekä ympäristötekniikka (cleantech) ja ympäristöpolitiikka
o TTY: Pertti Järventausta, TaY: Ilkka Ruostetsaari, TAMK: Pirkko Harsia
9. Turvallisuus, riskienhallinta ja kriisit
o TTY: Jouni Kivistö-Rahnasto, TaY: Sirpa Virta, TAMK: Kai Hintsanen
10. Pelitutkimus, pelillistäminen
o TTY: Mikko Tiusanen, TaY: Frans Mäyrä, TAMK: Toni Pippola
11. MAGIC- Vuorovaikutus, media ja pelit
o TAMK: Timo Kivikangas, Howell Instance, Mira Grönvall, Toni Pippola, TaY: Roope
Raisamo, Veikko Surakka, Markku Turunen, Frans Mäyrä, TTY: Kaisa Väänänen-VainioMattila, Mikko Tiusanen ja Tommi Mikkonen
Tehtäväksianto: Ryhmien tehtävänä oli luoda visio vuodelle 2020; kansainvälinen tutkimuksellinen kärki
ja tutkimusympäristö uudessa korkeakoulussa ko. alueilla. Organisointitavan sijaan mietittiin puhtaasti
tutkimuksellisia sisältöjä. Tavoitteena oli monitieteisyyden hyödyntäminen, minkä pohjalta voitaisiin löytää
uusia avauksia ja innovaatioita.
Alaryhmiä ei valittu sillä perusteella, että niiden teemat muodostaisivat uuden korkeakouluyhteisön
tutkimuksellisen kärjen, vaan on pyritty löytämään kolmen korkeakoulun yhteisiä ja limittäisiä
tutkimusalueita. Osa alaryhmistä on valmisteluryhmän nimeämiä, osa on syntynyt spontaanisti
henkilöstön aloitteesta. Alaryhmät järjestivät teemansa ympärille mm. avoimia keskustelutilaisuuksia,
workshopeja ja kyselyitä. Vuorovaikutteisten työskentelytapojen myötä yllä nimettyjen ryhmäläisten lisäksi
lukuisat muutkin korkeakouluyhteisön jäsenet pääsivät osallistumaan ja vaikuttamaan alaryhmien
työskentelyyn.
8