TIEDOTE 5.1.2015 Luontoisedut 2015 RAVINTOETU Ravintoedun

TIEDOTE
5.1.2015
Luontoisedut 2015
RAVINTOETU
Ravintoedun arvo on 6,20€ ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden
kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,90€ ja enintään 10,10€.
Jos tämä määrä alittaa 6,20€ tai ylittää 10,10€, edun arvona pidetään välittömien kustannusten
arvonlisäveron määrää.
Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja
tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ruokailupaikan kanssa
työpaikkaruokailun järjestämisestä eli sopimusruokailusta, välittöminä kustannuksina pidetään
työnantajan ateriasta ruokailupaikalle suorittamaa määrää.
Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita
kustannuksia. Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon
välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta.
PUHELINETU
Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on
20€ kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset.
Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20€ kuukaudessa.
Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset.
AUTOTALLIETU
Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo alueilla Helsinki 1−4, Espoo, Kauniainen ja Vantaa
on 76 € ja muun Suomen alueella 50 € kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo
alueilla Helsinki 1−4, Espoo, Kauniainen ja Vantaa on 50 € ja muun Suomen alueella 39 €
kuukaudessa
AUTOETU
Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai
pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan
auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä
seuraavasti:
Ikäryhmä A (vuosina 2013 - 2015 käyttöönotetut autot)
• Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285
eurolla tai 19 sentillä kilometriltä.
• Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105
eurolla tai 7 sentillä kilometriltä.
Ikäryhmä B (vuosina 2010 - 2012 käyttöönotetut autot)
• Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300
eurolla tai 20 sentillä kilometriltä.
• Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120
eurolla tai 8 sentillä kilometriltä.
Ikäryhmä C (ennen vuotta 2010 käyttöönotetut autot)
• Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 315
eurolla tai 21 sentillä kilometriltä.
• Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 135
eurolla tai 9 sentillä kilometriltä.
Ulkomailla saatu autoetu (ennen vuotta 2008 käyttöönotetut autot)
Ajopäiväkirjan tai muun verovelvollisen
Kuukausikohtainen tai veroviranomaisen esittämän
arvo
luotettavan selvityksen perusteella
määräytyvä arvo
vapaa
autoetu
euro/kk
perusarvo euro/kk
kilometrikohtainen
arvo euro/km
744,00
264,00
0,32
auton
444,00
264,00
0,12
käyttöetu
Vapaan autoedun perusarvoon lisättävästä käyttökustannusten osuudesta vähennetään 0,09 euroa
kilometriltä tai 135 euroa kuukaudessa, jos auton ainoa mahdollinen käyttövoima on sähkö.
Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä
autolla ajetuista kilometrimääristä. Verotusta toimitettaessa autoedun arvoa voidaan korottaa, jos on
ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää 18 000 kilometriä.
Jos palkansaajan luontoisetuauto hänen työnsä vuoksi vaihtuu kuukauden aikana useita kertoja,
perusarvo lasketaan sen auton mukaan, joka hänellä on ollut käytössään suurimman osan
kuukaudesta.
Perusarvolla tarkoitetaan auton uushankintahinnasta laskettua prosenttiosuutta. Uushankintahinnalla
tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa uutena hankitun
auton ostopäivänä voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä 3 400 eurolla.
Kuitenkin, jos aikaisintaan vuonna 2015 ensimmäistä kertaa käyttöön otetun auton edellä
tarkoitettua ostopäivän yleistä suositushintaa ei ole tiedossa tai auto on otettu ensimmäistä kertaa
käyttöön ennen vuotta 2015, uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen
puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta
automallin yleistä suositushintaa vähennettynä 3 400 eurolla. Tästä hinnasta lasketaan 17 §:ssä
mainittu prosentti. Saatu arvo pyöristetään lähinnä alempaan 10 euroon.
Ulkomailla saadun autoedun arvo määräytyy auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden
perusteella 17 §:n mukaisesti. Vuoden 2007 jälkeen käyttöönotettujen autojen perusarvo lasketaan
edellä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kuitenkin niin, että auton uushankintahinta on auton
hankintamaan hinta mahdollisine veroineen vähennettynä 3 400 eurolla.
Jos luontoisetuautolla ajettujen työajojen määrä on kalenterivuoden aikana yli 30 000 kilometriä, tai
palkansaaja joutuu vaihtamaan luontoisetuautoa 17 §:n 5 momentissa tarkoitetulla tavalla, edun
perusarvo on 80 prosenttia edellä 17 ja 18 §:ssä tarkoitetusta perusarvosta.
Autoon hankitut lisävarusteet autopuhelinta ja tavanomaisia talvipyöriä lukuun ottamatta otetaan
huomioon autoedun arvoa määrättäessä. Autopuhelimen arvona käytetään matkapuhelinedun arvoa.
Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 850 €. Jos
työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää tavanomaisen käteis- tms. alennuksen,
lisävarusteiden arvona käytetään niiden yleistä suositushintaa.
Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton
käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton käyttövoimakulut.
Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun
tai auton käyttöedun raha-arvosta.
Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan
välisiin matkoihin.
Autoedun raha-arvoa on korotettava 450 eurolla kuukaudessa tai 30 sentillä kilometriä kohden, jos
auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja.
Edellä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu
kilometrimäärä.
Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot:
•
•
•
•
•
•
ajon alkamis- ja päättymisajankohta
ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti
matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä
matkan pituus
ajon tarkoitus
auton käyttäjä.
ASUNTOETU
Asuntoedun luontoisetuarvo muodostuu kiinteästä perusarvosta ja neliömetriä kohti laskettavasta
arvosta. Asuntoedun arvoon vaikuttavat asunnon sijaintipaikkakunta ja pinta-ala. Helsingissä
sijaitsevien asuntojen osalta luontoisetuarvoon vaikuttaa lisäksi se, millä postinumeroalueella
asunto sijaitsee. Vuoden 2014 loppuun asti asunnon arvoon vaikutti lisäksi asunnon
valmistumisvuosi.
Arvostukseen vaikuttavat tekijät tarkistetaan vuosittain ja arvojen muutokset vastaavat yleisiä
vuokratason muutoksia.
Jos asunnon käypä vuokra on pienempi kuin luontoisetupäätöksen mukainen arvo, etu arvostetaan
käypään arvoon. Käypä arvo on se vuokra, mitä asunnosta vapailla markkinoilla jouduttaisiin
maksamaan
Suomi on jaettu luontoisetupäätöksessä kuuteen eri alueeseen, joista jokaiselle on vahvistettu
erilliset perusarvot ja neliömetrikohtaiset arvot. Alueellinen jaottelu perustuu asuntojen
sijaintipaikkakuntiin. Helsingin osalta asuntoja jaotellaan lisäksi sen perusteella, millä
postinumeroalueella asunto sijaitsee.
Vuoden 2015 luontoisetupäätöksessä sovelletaan seuraavaa aluejakoa:
• Helsinki 1
• Helsinki 2
• Helsinki 3, Espoo, Kauniainen
• Helsinki 4, Vantaa
• Kuopio, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Tampere, Turku, pääkaupunkiseudun kehyskunnat, muu
Helsinki
• Muu Suomi
Eri alueisiin kuuluvat asunnot on määritelty vuoden 2015 luontoisetupäätöksessä seuraavalla
tavalla:
Alue
Alueeseen kuuluvat asunnot
Helsinki 1
Helsingin postinumeroalueet 00100, 00120, 00130, 00140, 00150,
00160, 00170 ja 00180
Helsinki 2
Helsingin postinumeroalueet 00200, 00210, 00220, 00240, 00250,
00260, 00270, 00280, 00290, 00300, 00310, 00320, 00330, 00340,
00350, 00380, 00400, 00440, 00500, 00510, 00520, 00530, 00540,
00550, 00570, 00610, 00660, 00670, 00680, 00830 ja 00850
Helsinki 3, Espoo,
Kauniainen
Helsingin postinumeroalueet 00360, 00370, 00390, 00410, 00420,
00430, 00560, 00600, 00620, 00630, 00640, 00650, 00700, 00720,
00780, 00790, 00800, 00810, 00840 ja 00870 sekä Espoo ja Kauniainen
Helsinki 4, Vantaa
Helsingin postinumeroalueet 00190, 00580, 00690, 00710, 00730,
00740, 00750, 00760, 00770, 00820, 00860, 00880, 00900, 00910,
00920, 00930, 00940, 00950, 00960, 00970, 00980 ja 00990 sekä Vantaa
Jyväskylä, Kuopio,
Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere, Turku, Hyvinkää, Järvenpää,
Lahti, Oulu, Tampere,
Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Riihimäki, Sipoo, Tuusula ja Vihti
Turku, kehyskunnat, muu
sekä muu Helsinki
Helsinki
Muu Suomi
Muut kuin edellä mainitut alueet
Alueellisen jaottelun perusteena on Tilastokeskuksen neljännesvuosittain laatima vapaarahoitteisten
vuokra-asuntojen vuokratilasto. Helsingin jaottelu eri alueisiin postinumeron perusteella perustuu
Helsingin kaupungin tietokeskuksen noudattamaan kalleusluokitukseen, jota myös Tilastokeskus
noudattaa vuokratilastoinnissaan. Alueellinen jaottelu muun kuin Helsingin osalta perustuu malliin,
jossa samaa vuokratasoa edustavat suuremmat kaupungit on koottu samaan ryhmään.
Pääkaupunkiseudun kaupungit on jaoteltu eri postinumeroalueisiin tilastoista ilmenevän
vuokratason mukaan.
Asuntoedun arvostus perustuu Tilastokeskuksen verovuotta edeltävän vuoden elokuussa
julkaisemaan toisen vuosineljänneksen vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokratilastoon, jonka
arvoista otetaan huomioon 93 prosenttia. Laskenta perustuu lain esitöissä (HE 109/1998 vp)
edellytettyyn varovaiseen 90 prosentin arvostukseen, johon on lisätty verovuoden arvioitu
vuokratason korotus 3 prosenttia.
Asunnon katsotaan kuuluvan siihen kuntaan tai postinumeroalueeseen, jossa se oli verovuoden
ensimmäisenä päivänä.
Vuoden 2014 loppuun asti sijaintipaikkakunnat oli jaettu luontoisetupäätöksessä kahteen ryhmään:
pääkaupunkiseutuun ja muuhun Suomeen. Pääkaupunkiseudulla tarkoitettiin päätöksessä Helsinkiä,
Espoota, Vantaata ja Kauniaista. Pääkaupunkiseudulla sijaitsevien asuntojen perusarvot ja
neliömetriä kohden lasketut arvot olivat muualla Suomessa sijaitsevia asuntoja korkeammat.
Luontoisetupäätöksessä on määritelty kiinteämääräiset perusarvot kullakin alueella sijaitseville
asunnoille. Perusarvo on samansuuruinen kaikille samalla alueella sijaitseville asunnoille, joten se
vaikuttaa edun arvoon suhteellisesti enemmän pienessä kuin suuressa asunnossa.
Asuntoetun luontoisetuarvoa laskettaessa perusarvoon lisätään asunnon pinta-alan perusteella
määräytyvä neliömetrikohtainen arvo.
Pinta-alaa määritettäessä asunnon pinta-alaksi lasketaan varsinaiset asuinhuoneet ja muut
palkansaajan ja hänen perheensä asumiseen liittyvät tilat kuten vaatehuone ja komerot, sauna, uimaallas ja askarteluhuone. Lattiapinta-alaan, jonka perusteella edun arvo määritellään, luetaan seinien
sisäpintojen rajoittama alue, ei kuitenkaan sitä osuutta tilasta, jonka korkeus on alle 160
senttimetriä. Porrastilat huomioidaan luontoisetuarvoa laskettaessa vain kertaalleen.
Hormiryhmien, kantavien pilareiden ja kantavien seinien alaa ei lueta pinta-alaan. Siihen ei lueta
myöskään parveketta tai muuta avointa tilaa, eikä kylmiä säilytystiloja kuten kellaria tai ullakkoa.
Autotalli ei kuulu asunnon pinta-alaan, vaan sille on vahvistettu erillinen luontoisetuarvo.
Kerrostalo- ja rivitaloasunnon pinta-ala selviää tyypillisesti isännöitsijäntodistuksesta.
Ulkovarastoja, vintti- ja kellarikomeroita ei tarvitse ottaa huomioon.
Vuoden 2014 loppuun asti ennen vuotta 1961 valmistuneiden muualla kuin Helsingissä sijaitsevien
asuntojen pinta-ala laskettiin siten, että 150 neliömetrin ylittävästä neliömäärästä otettiin huomioon
vain puolet. Vuoden 2013 loppuun asti säännöstä sovellettiin myös Helsingissä sijaitseviin
asuntoihin.
Vuoden 2015 luontoisetuarvot
Vuoden 2015 verotuksessa sovellettavat asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot
ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat (luontoisetupäätös 2 § 1 momentti):
Alue
Alueeseen kuuluvat
asunnot
Helsinki 1
268 € + 11,70 € neliömetriltä
Helsinki 2
260 € + 10,60 € neliömetriltä
Helsinki 3, Espoo, Kauniainen
227 € + 9,50 € neliömetriltä
Helsinki 4, Vantaa
179 € + 9,50 € neliömetriltä
Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere, Turku, kehyskunnat, muu
171 € + 8,00 € neliömetriltä
Helsinki
Muu Suomi
147 € + 7,10 € neliömetriltä
Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon
(luontoisetupäätös 5 § 2 momentti).