efekto - Tilitoimisto Karppinen Oy

efekto
• Tärkeät luvut
vuodelle 2013 –liite
• Tilitoimistoyhteistyö
• Mikä muuttuu vuonna 2013
e fe k t o 1 / 2 0 1 3
s. 1
Pääkirjoitus
Anne Karppinen-Salonpää
Kari Salonpää
Taloushallinto on ammattilaisen hommaa
Luotettavat ja täsmälliset taloustiedot ajallaan tuotettuina
ovat menestyksen edellytyksiä. Etenkin näiden haasteellisten suhdanteiden aikana tämä asia korostuu. Voidakseen vastata tähän haasteeseen, tilitoimistossa työskentelevien henkilöiden tulee olla rautaisia taloushallinnon
ammattilaisia. Meillä kaikilla toimistossamme työskentelevillä henkilöillä on alalle sopiva peruskoulutus ja työn
ohessa suoritettuja syventäviä ammatillisia lisäopintoja.
Toimintamme on aina perustunut ja perustuu henkilökohtaiseen ja aktiiviseen palveluun. Olemme halunneet
luoda yhteisön, jossa ihmisten on helppo toimia. Kaikilla asiakkaillamme on nimetyt yhteyshenkilöt toiminnoittain. Tällä varmistamme sujuvan asiakaspalvelun ja sen,
että asiakas voi suoraan käydä asiat lävitse ilman välikäsiä henkilön kanssa, joka työn suorittaa. Luonnollisesti
asiakkaillamme ja asiakasvastuullisilla yhteyshenkilöillä
on käytettävissä koko yhteisömme osaaminen. Monipuolinen kokemuksemme ja ammattitaitomme tuovat lisäarvoa asiakkaidemme hyväksi.
Kokemuksemme mukaan asiakkaan ja kirjanpitäjän välille syntyy hyvin luottamuksellinen suhde, jolla on suuri merkitys molemmin puolin asioiden hyvän hoidon sujumiseen. Asiakkaamme ovat aina tervetulleita käymään
luonamme ja keskustelemaan taloudenhoitoon liittyvistä
asioista. Kun yhteistyö on jatkunut pitkään, käytössä on
paljon hiljaista taustatietoa, jota voidaan monissa tilanteissa hyödyntää luontevasti.
Kiitämme kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme
päättyneestä vuodesta. Toivotamme kaikille menestystä alkaneelle
vuodelle!
Yhteyshenkilöitämme :
Anne Karppinen-Salonpää, yrittäjä
Kari Salonpää, yrittäjä
Tapani Mäkinen, IT-päällikkö
Mika Ojala, yhteyspäällikkö
Juhani Kauppi, yhteyspäällikkö
Kempele, Ruukki, Pyhäjoki
Vappu Torro, neuvontapäällikkö
Haukipudas
Nina Kortetjärvi, johdon assistentti
Janne Pesonen, erityisasiantuntija
Pohjoissuomalaisena perheyrityksenä haluamme toimia
asiakkaitamme arvostaen ja heidän edukseen. Haluamme edelleen kehittyä ja tarjota asiakkaillemme uusia ratkaisuja, meitä saa vaivata ja häiritä – olemme teitä varten !
e fe k t o 1 / 2 0 1 3
s. 2
040 1320 511
040 1320 512
040 1320 513
040 1320 514
040 1320 548
040 1320 574
040 1320 527
040 1320 543
Toimivat ja turvalliset ohjelmat
Nykyään markkinoilla on tarjolla runsaasti erilaisia taloushallinnon tietojärjestelmiä. Hankintapäätöstä tehdessään yrittäjän on hyvä kiinnittää huomiota järjestelmän soveltuvuuteen oman liiketoimintansa ydintoimintojen hallitsemiseksi.
Jollekin myyntilaskutus voi olla toiminnan keskeisin osa-alue, toiselle taas ostotilausten ja -laskujen käsittely ja hallinta.
Erityispiirteitä tuovat myös vaatimukset kassa- ja käteistoimintojen sovittamisesta kokonaisuuteen. Myös erilaiset toiminnanohjaus- ja työnseurantajärjestelmät ovat arkipäivää monessa pienemmässäkin yrityksessä. Lisäksi järjestelmien
usein odotetaan tuottavan nopeaa, reaaliaikaista ja ennustavaa raportointia.
Järjestelmän soveltuvuuden lisäksi tulee varmistua tietoliikennöinnin toimivuudesta ja turvallisuudesta sekä palveluntarjoajan kyvystä hoitaa tietoturvaan liittyvät asiat, kuten tietojen suojaus sekä käyttöoikeuksien määrittely ja niiden seuranta. Omissa järjestelmäratkaisuissamme olemme painottaneet tietoturvan merkitystä ja toimittajamme ovatkin tunnettuja taloushallintoalan toimijoita.
Toimistollamme on tarjottavana useampia vaihtoehtoisia järjestelmiä taloushallinnon eri osa-alueiden hoitamiseen.
Teemme yhteistyötä useiden ohjelmatoimittajien kanssa ja pystymme tarjoamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin
vastaavia, räätälöityjä ratkaisuja.
Sovelluspalvelumme avulla asiakkaamme voi saada ns. pilvipalveluna käyttöönsä tarvitsemansa osakirjanpitojärjestelmät. Näiden lisäksi käytössämme on Internet-pohjaisia ratkaisuja, joiden avulla asiakas pystyy hoitamaan yrityksensä
taloushallintoa haluamassaan laajuudessa kirjanpitäjänsä kanssa. Työnjako asiakkaan ja toimiston välillä sovitaan tapauskohtaisesti. Järjestelmien käyttöönotto ja tuotetuki on helposti ja nopeasti asiakkaan saatavilla, koska työskentelemme näiden tuotteiden parissa jatkuvasti.
Annamme mielellämme lisätietoja järjestelmiin ja niiden hyödyntämiseen liittyen.
Mika Ojala, yhteyspäällikkö
Nina Kortetjärvi, johdon assistentti
Tapani Mäkinen, IT-päällikkö
Elina Kokko, IT-assistentti
Apua! - Suoraveloitus loppuu
Euroopan maksuliikenteen yhdenmukaistaminen (SEPA)
edellyttää kansallisten maksuliikejärjestelmien korvaamista kansainvälisillä palveluilla. Muutos koskee
maksujen välitystä, pankkikortteja, tilinumeroita ja
suoraveloituksia. Viimeinen mahdollinen suomalaisen
suoraveloituksen eräpäivä on vain noin vuoden päässä,
31.1.2014.
E-lasku ja Suoramaksu korvaavat Suoraveloituksen - mikä muuttuu asiakkaan kannalta?
Asiakkaat siirretään vuoden 2013 aikana suoraveloituksesta kehittyneempiin palveluihin:
•
Verkkopankilliset asiakkaat siirtyvät e-laskuun
•
Muut asiakkaat siirtyvät Suoramaksuun
E-laskuun siirrettävillä asiakkailla muuttuu vain laskun
ennakkoilmoituksen toimitustapa. Lasku ei tule kirjeellä vaan verkkopankin etusivulle. Asiakas voi itse halutessaan aktivoida ennakkoilmoituksen toimitustavaksi
sähköpostin tai tekstiviestin. Myös e-laskussa on oletusarvoisesti päällä automaattisen maksamisen toiminto:
asiakkaan laskut veloitetaan automaattisesti, jos hän ei
käy itse muuttamassa tätä määritystä.
Mistä ja milloin henkilöasiakas tietää suoraveloituksensa loppuvan?
Pääviesti on selkeä: laskut maksetaan jatkossakin, mitään ei tarvitse tehdä.
Siirtymisen aikataulut riippuvat laskuttajista - eri laskuttajat ottavat uudet palvelut käyttöön eri aikaan, omien
aikataulujensa mukaisesti. Suuret laskuttajat lopettavat
suoraveloituksen laskutusaihe kerrallaan, esimerkiksi Elisan matkapuhelinlaskut, tietoliikennelaskut, lankapuhelinlaskut jne. siirtyvät eri kuukausina. Todennäköisesti ensimmäiset henkilöasiakkaat siirretään pois
suoraveloituksesta vuoden 2013 alkupuolella. Pankkien
laskuttajille suosittelema malli on seuraava:
•
Asiakas saa laskuttajalta kirjeen siirrosta vähin-
tään kaksi (2) kuukautta ennen sen toteuttamis-
ta. Kirjemalli on laadittu Finanssialan keskuslii-
tossa ja sillä on Kuluttajaviraston hyväksyntä.
•
Siirto ei edellytä toimenpiteitä maksajalta
- Mikäli asiakas ei kahden (2) kuukauden aikana erikseen kieltäydy muutoksesta, jatkuu
maksaminen uudessa kanavassa (e-lasku tai
suoramaksu) kuten suoraveloituksenkin aikana, ns. ”hiljaisen hyväksynnän” periaate.
- Mikäli asiakas ilmoittaa pankkiin kahden
(2) kuukauden aikana kirjeen saamisesta, ettei hän hyväksy muutosta, toimitetaan hänelle laskut jatkossa paperilla.
Suoramaksu on asiakkaan kannalta katsottuna samanlainen suoraveloituksen kanssa.
Verkkoasiakas ei voi muuttaa verkkopalvelussa e-laskua
suoramaksuksi. Muutos voidaan tehdä konttorissa, mutta vain poikkeustilanteissa.
Vaikka suoraveloitus loppuu, säilyvät muut maksamisen
tavat ennallaan. Asiakas voi edelleen käyttää maksupalvelukuoria, puhelinpalvelua, maksaa konttorissa jne.
Saara Keskiaho ja Pertti Karppinen
e fe k t o 1 / 2 0 1 3
s. 3
henkilökohtaista huolenpitoa
Sähköisestä asioinnista ja rutiinien automatisoitumisesta huolimatta asiakkaan ja tilitoimiston
välinen onnistunut suhde perustuu
edelleen henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja aktiiviseen yhteydenpitoon – osaavia ihmisiä tarvitaan
tulevaisuudessakin.
Oma kirjanpitäjä
Oma kirjanpitäjä on asiakkaalle
usein se tutuin henkilö tilitoimistossa. Yhteydenpitoa saattaa olla
viikoittain, joissain asiakassuhteissa jopa päivittäin. Asiakkaat ovat
aina tervetulleita käymään eikä aineiston tuomiselle tai pienelle juttutuokiolle tarvitse erikseen varata
tapaamisaikaa.
Henkilökohtaisten asiakassuhteiden myötä pystymme palvelemaan
joustavasti ja nopeallakin aikataululla asiakkaitamme. – Esimerkiksi kun asiakas on lainaneuvotteluissa ja tarvitsee lisätietoja, voimme
toimittaa ne saman tien, havainnollistaa KLT-kirjanpitäjä Elina Lehtonen. – Sertifioidun laatujärjestelmämme mukaisesti sovitut yhteiset
toimintatavat ja varahenkilöjärjestelmä takaavat kuitenkin asioiden
sujumisen myös yhteyshenkilön
poissa ollessa, Elina jatkaa.
– Useat asiakkaistamme käyttävät ilmaista TAK Net –palveluamme, Elina kertoo. – Mm. kirjanpidon raportit, tilinpäätökset ja muut
asiakirjat tallennetaan asiakkaan
omaan, käyttäjätunnuksella ja salasanalla suojattuun arkistoon, jota
asiakas pääsee käyttämään milloin
vain.
Elina, Kirsi ja Terhi
Oma palkanlaskija
Palkanlaskijamme ovat palkkahallinnon ammattilaisia, jotka paitsi
hoitavat palkkahallinnon rutiinit,
myös auttavat asiakkaitamme erilaisissa henkilöstöhallinnon asioissa. – Hoidamme palkanlaskennan
asiakkaan ilmoittamien tietojen perusteella, toimitamme maksutiedot
pankkiin ja palkkalaskelmat palkansaajille sekä laadimme kuukausi- ja vuosi-ilmoitukset, listaa palkanlaskija Terhi Ylönen. - Asiakkaan
tehtäväksi jääkin vain palkkaperusteiden toimittaminen tilitoimistoon
ja palkkojen hyväksyminen, hän sanoo. Lisäksi mm. palkkatodistusten,
päivärahahakemusten ja tilastojen laatiminen kuuluvat tehtäviimme. Myös palkanlaskennan raportoinnissa voidaan hyödyntää TAK
Net –palvelua, josta vaikkapa palkkalaskelman uudelleentulostus käy
asiakkaalta helposti.
– Lait, työehtosopimukset ja viranomaismääräykset muuttuvat koko
ajan ja työnantajan raportointivelvollisuus palkkahallinnon osalta on lisääntynyt, Terhi kertoo.
– Seuraamme muutoksia aktiivisesti ja toimitamme vaadittavat raportit eri tahoille, joten asiakkaalla on
yksi huoli vähemmän muistettavana, Terhi lupaa.
Tehokasta laskujen käsittelyä
Reskontratiimissä hoidamme asiakkaiden ostolaskujen kierrätykseen ja maksatukseen liittyviä töitä.
– Työpäivämme alkaa saapuneiden
laskujen vastaanottamisella ja paperilaskujen muuttamisella sähköiseen muotoon, sanoo tiimissä työskentelevä Kirsi Toppi. – Tiliöimme
laskut, jonka jälkeen lähetämme ne
asiakkaalle tarkastettaviksi ja hyväksyttäviksi.
Siirrämme
laskut
ostoreskontraan ja hoidamme hyväksyttyjen laskujen
maksatuksen asiakkaan kanssa sovitulla tavalla, hän jatkaa.
– Arkistoimme laskut,
joten asiakkaalla on
näin käytettävissään
sähköinen
arkisto,
josta laskujen selailu
on helppoa ja nopeaa,
Kirsi hoksauttaa.
e fe k t o 1 / 2 0 1 3
s. 4
Myyntilaskutus ja suoritusten seuranta kuuluvat myös tiimin tehtäviin. Kirsi toteaa, että myyntilaskutustapa räätälöidään aina asiakkaan
tarpeiden mukaan. – Myyntilaskutus voidaan hoitaa toimestamme
kokonaisuudessaan tai asiakas voi
vaikkapa itse laatia laskut omalla
järjestelmällään ja lähettää aineiston
tilitoimistoon. Tilitoimisto lähettää
laskut verkkolaskuina vastaanottajille ja siirtää tiedot myyntireskontraan ja kirjanpitoon, Kirsi kertoo.
– Seuraamme suoritukset, raportoimme saatavatilanteen ja hoidamme myös maksuhuomautusten lähettämisen sopimuksen mukaisesti,
hän sanoo.
Asiantuntijapalvelut peruspalveluiden tukena
Taloushallinnon peruspalveluiden
lisäksi tarjoamme myös asiantuntijapalveluita
verokonsultointiin,
sukupolvenvaihdoksiin,
yrityskauppoihin ja muihin yhtiöoikeudellisiin asioihin liittyen. – Olemme
aina valmiita auttamaan asiakkaitamme löytämään parhaan vaihtoehdon, olipa kyseessä sukupolvenvaihdoksen vaihtoehtojen arviointi
tai osakkaan ja yhtiön verosuunnittelu, kertoo erityisasiantuntija Janne
Pesonen. – Asiakkaillamme on mahdollisuus saada oman kirjanpitäjän
lisäksi myös verotukseen perehtynyt asiantuntija mukaan tilinpäätös- tai verosuunnittelupalavereihin, hän toteaa.
Näiden asiakkaalle näkyvien palveluiden lisäksi asiantuntijoidemme
työhön sisältyy toimistolla sisäistä ohjausta ja neuvontaa. Kirjanpitäjällä on aina tarvittaessa käytössään asiantuntijan erityisosaaminen
toimeksiantoa hoitaessaan. Tällä tavoin voimme varmistaa, että asiakkaan kannalta merkityksellisimmät
seikat käsitellään kirjanpidollisesti
ja verotuksessa oikealla tavalla asiakkaan etu huomioiden.
Laatujärjestelmällämme
varmistamme yhteiset toimintatavat ja asioiden sujuvan hoitamisen. Yhteistyö kirjanpitäjän, palkanlaskijan ja
reskontratiimin sekä asiantuntijoiden kesken on tiivistä ja näin muodostuu kokonaisuus, joka toimii asiakkaidemme parhaaksi.
Kuulumisia
Henkilökunnan ammattitaidon ylläpito
Verkkopalkkalaskelma
Alallamme tietoja tulee päivittää ja kerrata ahkerasti.
Henkilökuntamme on osallistunut erilaisiin ulkopuolisten tahojen koulutustilaisuuksiin yli 60 kertaa viime
vuoden aikana. Panostamme henkilökuntamme ammattitaidon ylläpitoon myös sisäisillä koulutustilaisuuksilla
sekä erilaisilla ajankohtaistiedotteilla. Kaikilla kirjanpitotehtävissä työskentelevillä on käytössään tuorein ajantasatieto eri verkkopalvelujen ja ammattikirjallisuuden
muodossa, jokaiselle tulee mm. Taloushallintoliiton Julkaisut Oy:n julkaisema Tilisanomat-lehti. Välitämme
tietoa myös asiakkaillemme esim. asiakastiedotteiden ja
suorien kontaktien avulla.
Palkanlaskentaohjelmamme on saanut uuden ominaisuuden, verkkopalkkalaskelman. Palkkalaskelmat voidaan jatkossa lähettää palkansaajan verkkopankkiin.
Verkkopalkkalaskelman käyttöönotto on vaivatonta. Asiakas ja tilitoimisto sopivat keskenään käyttöönotosta ja
työnantaja ilmoittaa työntekijöilleen muutoksesta. Palkkalaskelmat voidaan toki edelleen lähettää myös postitse. Verkkopalkkalaskelman lähettäminen on ekologisempaa ja nopeampaa kuin paperilaskelmien lähettäminen.
Henkilökunnan koulutus- ja virkistyspäivä
DNA MonthRoller –ohjelmisto on talousjärjestelmä, jolla
budjetoidaan, raportoidaan, tuotetaan kassavirta- ja tase-ennusteita sekä simuloidaan liiketoiminnan tulevaisuutta. Järjestelmä kuvaa liiketoiminnan kehittymistä
prosessina: ”mistä tullaan, missä ollaan ja mihin ollaan
menossa” yrityskokonaisuuksien näkökulmasta. Hinta- ja volyymimuutosten, herkkyysanalyysien, jaksotusten, kassavirtaparametrien, rahoituksen, verotuksen ja
muiden muuttujien syy-seurausvaikutukset päivittyvät
MonthRoller -ohjelmassa reaaliaikaisesti.
Koko henkilöstömme yhteinen koulutuspäivä pidettiin
jälleen syyskuussa. Tällä kertaa kokoonnuimme Pohtoon
Hietasaaressa käsittelemään monipuolisesti ajankohtaisia asioita. Päivän päätteeksi oli mahdollisuus jäädä vielä kokeilemaan kahvakuulajumppaa.
Tapanamme on kokoontua yhteen kahdesti vuodessa
kaikkien toimipisteidemme henkilöstön voimin. Nämä
ovat aina mukavia yhteisiä tapahtumia, joissa pääsemme tutustumaan toisiimme ja samalla kehittämään
ammattitaitoamme.
Budjetoinnin ja kassaennustamisen työkalu
Pitkistä työsuhteista tänä vuonna muistettiin Eijaa,
Pirjoa ja Tapania 25 vuodesta sekä Ninaa ja Eilaa 10
vuodesta. Kuvasta puuttuu Juhani, jota muistettiin 20
vuoden työsuhteesta.
Heeros RoadShow
Järjestimme yhdessä Heeros Systems Oy:n kanssa asiakkaillemme marraskuussa Heeros-tuoteperheen esittelytilaisuuden. Tilaisuudessa kerrottiin yleistä tietoa sähköisestä taloushallinnosta, esiteltiin Heeroksen tarjoamat
sovellukset ja valotettiin mm. tulevaisuuden mobiilipohjaisia ratkaisuja.
e fe k t o 1 / 2 0 1 3
s. 5
LYHYESTI
Varainsiirtoverot kiristyvät
Maaliskuun 2013 alusta asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön ja muun kiinteistöyhtiön
osakkeiden luovutuksesta suoritettavan varainsiirtovero nousee 1,6
prosentista 2,0 prosenttiin.
Muiden osakkeiden luovutusten verokohteluun ei tule muutoksia ja veroprosentti säilyy 1,6 prosentissa.
Uusia säännöksiä sovelletaan luovutuksiin jotka on tehty 1.3.2013 tai
sen jälkeen. Luovutussopimus katsotaan tehdyksi silloin, kun se on
allekirjoitettu.
Muutoksena aiempaan varainsiirtovero lasketaan jatkossa velattoman
myyntihinnan mukaan eli osakkeisiin luovutushetkellä kohdistuva
yhtiölainaosuus nostaa maksettavan varainsiirtoveron määrää.
Suurille lahjoille ja perinnöille
ankarampi verotus
Perintö- ja lahjaverojen veroasteikkoihin 1.1.2013 lukien uusi porras
1.000.000 euroa ylittävän perintöosuuden tai lahjan osalta. Ensimmäisessä veroluokassa veroprosentti on 19 prosenttia ja toisessa
veroluokassa 35 prosenttia.
Vakuutuksesta
edunsaajamääräyksen nojalla vastikkeetta saadun
vakuutuskorvauksen
lahjaverovapaudesta 8.500 euron määrään
asti luovutaan vuoden 2013 alusta
lukien.
Yrityksille uusi vero:
YLE -vero
Vuoden 2013 alusta alkaen aletaan
periä Yleisradioveroa (YLE-vero).
Luonnollisten henkilöiden lisäksi
myös yhteisön (esimerkiksi osakeyhtiö tai osuuskunta) tulee maksaa
YLE-veroa, jonka määrä perustuu
verotettavaan tuloon. Veron määrä on 140 euroa, jos verotettava tulo
ylittää 50.000 euroa. Rajan ylittävältä osalta veroa peritään 0,35 prosenttia niin, että veron määrä on
enintään 3.000 euroa vuodessa.
Aloittavien yrittäjien ja
maatalousyrittäjien eläkevakuutusmaksuihin korotus
Lakimuutoksen perusteella yritystoiminnan aloittavat yrittäjät maksavat 78 prosenttia normaalista
työeläkevakuutusmaksusta yrittäjätoiminnan 48 ensimmäiseltä kuukaudelta. Aiempi prosenttimäärä
oli 75. Lain muutos tuli voimaan 1.
tammikuuta 2013 ja se koskee niitä
yrittäjiä, jotka aloittavat yrittäjätoiminnan lain voimaantulon jälkeen.
Vuoden 2013 alusta alkaen on tullut voimaan myös muutoksia maatalousyrittäjän eläkelakiin. Muutos
nostaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien työeläkevakuutusmaksua noin prosenttiyksikön.
Solidaarisuusvero käyttöön
Vuoden 2012 tuloveroasteikkoon
on lisätty uusi tuloluokka 100.000
euroa ylittäville tuloille. Uusi tuloluokka on tarkoitus sisällyttää tuloveroasteikkoon myös vuosina 2014
ja 2015. Vuonna 2012 sovellettavaan
asteikkoon verrattuna tässä uudessa tuloluokassa verotus kiristyisi 2
prosenttiyksikköä.
Lisäksi on päätetty luopua hallitusohjelmassa mainituista inflaation ja
ansiotason nousun verotusta kiristävän vaikutuksen kompensaatioista vuosina 2013 ja 2014.
Tuotannollisten investointien
korotetut poistot
Uusien tehtaiden ja työpajojen sekä
tehtaissa ja työpajoissa käytettävien
uusien koneiden ja laitteiden hankintamenoista saa verotuksessa tehdä enintään kahtena verovuotena
kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Enimmäismäärän korotus koskee uusia
vuosina 2013 – 2015 hankittuja ja
käyttöönotettuja hyödykkeitä.
Työttömyysvakuutusmaksujen perintään muutos
Työttömyysvakuutusmaksujen perintä siirrettiin vuoden 2013
alusta alkaen tapaturmavakuutuslaitoksilta
Työttömyysvakuutusrahaston (TVR) tehtäväksi. Tavoitteena on selkiyttää maksujen
perintää ja valvontaa.
e fe k t o 1 / 2 0 1 3
s. 6
Arvonlisävero nousee
Vuoden 2013 alussa yleinen arvonlisäverokanta korotettiin 23 prosentista 24 prosenttiin. Elintarvikkeisiin, rehuihin sekä ravintola- ja
ateriapalveluihin sovellettava verokanta korotettiin 13 prosentista 14
prosenttiin. Kirjoihin, tilattuihin sanoma- ja aikakauslehtiin, lääkkeisiin, liikuntapalveluihin, henkilökuljetuksiin, majoituspalveluihin,
televisio- ja yleisradiotoiminnasta
saatuihin korvauksiin, kulttuuri- ja
viihdetilaisuuksiin, tekijän suorittamiin taide-esineiden myynteihin,
kaikkien taide-esineiden maahantuontiin sekä tekijänoikeusjärjestöjen saamiin tekijänkorvauksiin sovellettava verokanta korotettiin 9
prosentista 10 prosenttiin.
Kilometrikorvausten
laskentatapaan muutos
Verosta vapaita kilometrikorvauksia muutetaan vaiheittain siten, että
korvauksen määrää vahvistettaessa
Valtion työmarkkinalaitoksen laskemasta kilometrikorvauksen enimmäismäärästä vähennetään yksityisajojen osuutena 5 prosenttia.
Vuonna 2013 kilometrikorvauksen
enimmäismäärä säilyy 45 sentissä.
Ilman muutosta korvaus olisi noussut 47 senttiin.
Vuoden 2014 alusta alkaen täysin
verovapaan kilometrikorvauksen
määrään tulee myös 15.000 kilometrin enimmäismäärä. Tämän ylittävältä osin kilometrikorvauksesta
verovapaata on vain 55 prosenttia
kilometrikorvauksen
enimmäismäärästä eli nykytasolla alennus
olisi 45 sentistä 25 senttiin.
e
te
l
a
at
ot
n!
TÄRKEÄT LUVUT VUODELLE 2013
Vapaa autoetu: Työnantaja maksaa kaikki autosta aiheutuneet kustannukset.
1.VEROVAPAAT KULUKORVAUKSET
Kilometrikorvaus
Käyttöetuauton käytöstä
Ateriakorvaus
Osapäiväraha (yli 6 tuntia)
Kokopäiväraha (yli 10 tuntia)
Yömatkaraha
0,45 euroa / km
0,13 euroa / km
9,50 euroa
17 euroa
38 euroa
12 euroa
Auton käyttöetu: Työntekijä maksaa ainakin auton kaikki polttoainekustannukset.
Asuntoetu
Lasketaan asunnon koon, rakennuksen valmistumisajankohdan yms. perusteella tapauskohtaisesti.
Ulkomaan päivärahat löytyvät osoitteesta
www.vero.fi
Muut edut
Luontoiseduille, joille ei ole määritelty arvoa, lähtökohtaisena luontoisetuuden suuruutena on ko. edun käypä arvo.
2. LUONTOISEDUT
Puhelinetu
•
puhelinetu
20,00 euroa / kk
Ravintoetu
•
•
•
•
•
Autamme mielellämme asiakkaitamme luontoisetujen
arvojen laskennassa.
ravintoedun arvo on 5,90 euroa/ateria
lounasseteli voidaan arvostaa 75 %:iin lipukkeen
nimellisarvosta vain silloin, kun nimellisarvo on
enintään ylärajan 9,70 euron suuruinen
ravintola-alan henkilökunnalle edun arvo 5,02
euroa/ateria
laitosruokailun (sairaala, koulu, päiväkoti, tmv.)
edun arvo on 4,43 euroa/ateria
laitosruokailun edun arvo oppilaiden tai hoidettavien valvonnan yhteydessä on 3,54 euroa/ateria
Autoetu
Autoetu määritetään auton käyttöönottovuoden
perusteella ikäryhmittäin.
Ikäryhmä A
v. 2011 - 2013 käyttöönotetut autot
Vapaa autoetu / kk
1,4 % + 285 euroa (tai 0,19 euroa / km)
Käyttöetu / kk
1,4 % + 90 euroa (tai 0,06 euroa / km)
Ikäryhmä B
v. 2008 – 2010 käyttöönotetut autot
Vapaa autoetu / kk
1,2 % + 300 euroa (tai 0,20 euroa / km)
Käyttöetu / kk
1,2 % + 105 euroa (tai 0,07 euroa / km)
Ikäryhmä C
ennen v. 2008 käyttöönotetut autot
Vapaa autoetu / kk
0,9 % + 315 euroa (tai 0,21 euroa / km)
Käyttöetu / kk
0,9 % + 120 euroa (tai 0,08 euroa / km)
3. ELÄKEVAKUUTUS- JA TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT
TyEL-vakuutus
•
Tilapäinen työnantaja, palkkasumma alle 7 962
euroa / 6 kk, tyel-maksu on 23,8 %
•
Sopimustyönantaja, pysyviä työntekijöitä tai
palkkasumma vähintään 7 962 euroa / 6 kk
Vuoden 2011 palkkasumma:
alle 1 879 500 euroa
23,4 % 1 879 500 – 30 072 000 euroa 23,25 %
yli 30 072 000 euroa
23,22 %
• Työntekijän palkasta perittävä eläkemaksu
5,15 % (alle 53 v)
6,50 % (yli 53 v)
TyEL-ansion raja vuonna 2013 on 55,59 euroa / kk.
YEL-vakuutus
22,5 % (alle 53 v)
23,85 % (yli 53 v)
Aloittavan yrittäjän maksu
Ensimmäistä kertaa YEL:n mukaista yritystoimintaa
aloittava yrittäjän YEL-vakuutus
17,55 % (alle 53 v)
18,60 % (yli 53 v)
Työttömyysvakuutus
•
palkkasumma enintään 1 990 500 euroa
Työnantaja 0,80 %
Työntekijä 0,60 %
•
palkkasumman osasta, joka ylittää 1 990 500 euroa
Työnantaja 3,20 %
Työntekijä 0,60 %
•
TyEL-vakuutetun osaomistajan palkkasummasta
Työnantaja 0,80 %
Työntekijä 0,20 %
e fe k t o 1 / 2 0 1 3
s. 7
ot
at
al
te
Ryhmähenkivakuutus
7.TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT
Tapaturmavakuutus
Työnantajan vuosi-ilmoitus
• Verohallinnolle
• Työeläkeyhtiölle
• Tapaturmavakuutusyhtiölle
31.1.
31.1.
31.1.
Osinkojen vuosi-ilmoitus
31.1.
Keskimäärin 0,069 %
Maksu vaihtelee työtehtävän tapaturmariskin mukaan
0,3 – 8,0 % välillä.
4. SAIRAUSVAKUUTUSMAKSU
(SOSIAALITURVAMAKSU)
Työnantaja ei ole velvollinen suorittamaan
sosiaaliturvamaksua:
1) ajalta ennen sitä seuraavaa kalenterikuukautta, jona
työntekijä täyttää 16 vuotta ja
2) sen kalenterikuukauden jälkeen, jona työntekijä täyttää 68 vuotta.
Vuoden 2013 sosiaaliturvamaksun suuruus on 2,04 %
palkasta.
5. ALV-KANNAT
24 %
yleinen verokanta
14 %
elintarvikkeet (ei tarjottuna) ja rehut
14 %
ravintola- ja ateriapalvelut
10 %
kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, kulttuurija viihdetilaisuudet, televisioluvat ja omien taide-esineiden myynti ja kaikkien taide-esineiden maahantuonti,
tekijänoikeusjärjestöjen saamat tekijänkorvaukset, vähintään 1 kk tilatut sanoma- ja aikakausilehdet ja yleishyödyllisten yhteisöjen jäsenlehtien painosten myynnit.
6. PERUSKORKO
Ajalla 1.1. – 30.6.2013 peruskorko on 0,75 %
Ajalla 1.7. – 31.12.2012 peruskorko on ollut 1,5 %
www.tilitkarppinen.fi
Ennakon täydennysmaksu, ilman jäännösveron korkoa
• yksityishenkilöt
31.1.
• yhteisöt
veroilmoituksen
antopäivä
Vuosi-ilmoitus pääomatulona verotettavista osakaslainoista 25.2.
Verotilin vuosimenettely, ilmoitus- ja maksupäivä 28.2.
Veroilmoitukset
• Maatalouden harjoittajat ja
metsätalouden lomake 2C
28.2.
• Verotusyhtymät
28.2.
• Liikkeen- ja ammatinharjoittajat
2.4.
• Elinkeinoyhtymät (Ay ja Ky)
2.4.
neljän kk:n kulu• Osakeyhtiöt ja muut yhteisöt
essa tilikauden
päättymisestä
Poikkeava veroilmoituksen antopäivä ilmenee
veroilmoituslomakkeesta.
Arvonlisäveron ulkomaalaispalautushakemus
vuodelta 2012
30.9.
Toistuvat päivämäärät
Paperiset kausiveroilmoitukset
(perillä Verohallinnossa)
7. päivä
Sähköiset kausiveroilmoitukset
12. päivä
Verotiliverojen maksupäivä
12. päivä
Yhteenvetoilmoitus myynneistä EU-maihin 20. päivä
Ennakkoverojen maksupäivä
23. päivä
Tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
[email protected]
e fe k t o 1 / 2 0 1 3
s. 8
Puh 040 1320 500
en
!
Sisältääkö laskusi tarvittavat tiedot?
Laskuttaja Oy
LASKU
Lähiosoite
Postiosoite
alv-tunniste
1
2
Asiakas
Asiakasnumero
Asiakkaan nimi
Eräpäivä
98765
14 pv netto
Laskun päiväys
Laskun numero
14.1.2013
4310
Toimitusviite
3
Lähiosoite
Postiosoite
toimituspäivä 10.1.2013
Asiakkaan alv-tunniste
3
Viitenumero
asiakkaan alv-tunniste
10003
Nimike
4
Tuote 1
4
Tuote 2
Määrä
á-hinta
alv
Yhteensä
1,00
1 250,00
300,00
1 550,00
1,00
100,00
10,00
110,00
4
Alv 24 % yht
6
5
300,00
Alv 10 % yht
10,00
1 660,00
Yhteensä
Pankkiyhteys
IBAN:
Nordea
FI12 5000 0112 0034 56
Yhteensä EUR
BIC:
1 660,00
OKOYFIHH
131313
Käyttäkää maksuviitettä,
Yleiset laskumerkinnät
1
2
-
3
4
5
6
-
-
laskun antamispäivä ja juokseva tunniste
myyjän nimi, osoite ja alv-tunniste
ostajan nimi ja osoite ja alv-tunniste jos
yhteisömyynti tai käännetty
verovelvollisuus
tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen
laajuus ja laji sekä tavaroiden
toimituspäivä, palvelujen suorituspäivä tai
ennakkomaksun maksupäivä
veron peruste verokannoittain,
yksikköhinta ilman veroa sekä hyvitykset
ja alennukset, jos niitä ei ole huomioitu
yksikköhinnassa
verokanta ja suoritettavan veron määrä
-
-
-
merkintä myynnin verottomuudesta tai
viittaus arvonlisäverolain tai -direktiivin
säännökseen
ostajan verovelvollisuudesta merkintä
”käännetty verovelvollisuus”
ostajan laatimaan laskuun merkintä
”itselaskutus”
merkintä mikäli käytetty
voittomarginaalijärjestelmää tai myyty
sijoituskultaa sekä tiedot uusista
kuljetusvälineistä
muutoslaskussa viittaus aikaisempaan
laskuun
Kevennetyt laskumerkintävaatimukset (kun laskun loppusumma on enintään 400 euroa.)
Lisäksi kevennettyjä sisältövaatimuksia sovelletaan vähittäiskaupassa tai muussa siihen rinnastettavassa
lähes yksinomaan yksityishenkilöille tapahtuvassa myyntitoiminnassa.
Laskuissa, joihin sovelletaan kevennettyjä laskumerkintöjä, täytyy olla seuraavat tiedot:
- laskun antamispäivä
- myyjän nimi ja arvonlisäverotunniste
- myytyjen tavaroiden määrä ja palvelujen laajuus sekä näiden laji
- suoritettavan veron määrä verokannoittain tai veron peruste verokannoittain
- muutoslaskujen osalta viittaus alkuperäiseen laskuun sekä ne tiedot, joita laskulla
muutetaan
e fe k t o 1 / 2 0 1 3
s. 9
Onko yrityksessänne varauduttu ennalta
arvaamattomiin elämäntilanteisiin?
Usein yrittäjän yritysomaisuus muodostaa merkittävän
osan hänen omaisuudestaan. Yritys voi olla myös yrittäjän koko elämäntyön tulos. Tyypillisesti pienyrityksissä yrittäjä on korvaamaton henkilö yritykselle ja
sen toiminnalle. Yrityksen toiminta voi lamaantua, mikäli yrittäjä ei kykene huolehtimaan yrityksen asioista.
Usein unohdetaan, että myös yrittäjä tai yrittäjän yhtiökumppani voi yllättäen sairastua vakavasti, vammautua
tai jopa kuolla. Yrittäjää tai hänen yhtiökumppania voi
kohdata myös avioero.
Jotta yrityksen toiminnan jatkuminen sekä yrityksen
arvon säilyminen turvataan, yrittäjän ja yrityksen tulee
varautua myös ennalta arvaamattomiin elämäntilanteisiin. Lainsäädäntö mahdollistaa varautumisen muun
muassa seuraavilla yhtiöoikeudellisilla, sopimusoikeudellisilla sekä perintö- ja persoonallisuusoikeudellisilla
keinoilla.
Yhtiöoikeudelliset keinot
Yrityksen yhtiöjärjestykseen on syytä ottaa lunastuslauseke, mikäli yrityksessä on useita osakkaita, ja he haluavat estää osakkeiden siirtymisen uusille ulkopuolisille osakkaille. Lunastuslausekkeella voidaan esimerkiksi
perustaa muille osakkaille tai yritykselle itselleen oikeus
lunastaa yrityksen osakkeet silloin, kun ne siirtyvät
osakkaalta muulle ulkopuoliselle taholle osakkaan kuolemantapausta seuraavassa perinnönjaossa. Lunastuslausekkeessa voidaan määrätä myös muista lunastusta koskevista ehdoista, kuten muun muassa osakkeiden
lunastushinnasta.
Valitsemalla yritykseen toimitusjohtajan sijainen voidaan yrityksessä varautua toimitusjohtajana toimivan
yrittäjän vakavan sairauteen, vammautumiseen tai kuolemaan. Toimitusjohtajan sijaisesta voidaan määrätä
myös yhtiön yhtiöjärjestyksessä. Toimitusjohtajan sijainen
tulee toimitusjohtajan sijaan silloin, kun toimitusjohtaja
on estynyt hoitamaan tehtäviään.
Sopimusoikeudelliset keinot
Osakassopimus on yrityksen osakkaiden välinen vapaaehtoinen sopimus, jossa myös yhtiö voi olla yhtenä sopijapuolena. Osakassopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi
yrityksen hallinnosta, osakkaiden keskinäisistä suhteista
yrityksessä sekä heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan yrityksessä. Lisäksi sopia voidaan muun muassa siitä, miten menetellään osakkaan vakavan sairastumisen,
vammautumisen tai kuoleman yhteydessä ja siitä, että
osakkailla on velvollisuus laatia avioehtosopimus avioeron varalta.
Avioehtosopimuksella voidaan muun muassa rajata tietty
omaisuus (esimerkiksi yritysomaisuus) ja sen perusteella saatu tuotto avio-oikeuden ulkopuolelle. Tällöin avioehtosopimuksessa rajattu omaisuus (esimerkiksi yritysomaisuus) ja sen tuotto eivät kuulu avioliiton päättyessä
ositettavaan omaisuuteen. Näin voidaan vaikuttaa siihen, mitä omaisuutta kuuluu ositettavaan omaisuuteen
avioliiton päättyessä avioeroon tai toisen aviopuolison
kuolemaan. Avioehtosopimus voidaan siis laatia joko
yrittäjän avioeron tai kuoleman taikka avioeron ja kuoleman varalta. Avioehtosopimus tulee toimittaa rekisteröitäväksi maistraattiin.
Perintö- ja persoonallisuusoikeudelliset keinot
Testamentilla yrittäjä voi määrätä, kuka perii hänen omistamansa yritysomaisuuden hänen kuolemansa jälkeen.
Näin yrittäjä voi testamentata ns. erityisjälkisäädöksellä yritysomaisuutensa henkilölle, jonka kanssa yritystoiminnan jatkamisesta on jo keskusteltu tai jolla yrittäjä
katsoo olevan parhaat edellytykset jatkaa yritystoimintaa tai muutoin huolehtia yritysomaisuudesta.
Testamentissa yrittäjä voi lisäksi määrätä testamentin
toimeenpanijasta, joka yrittäjän kuoleman jälkeen ottaa
yrittäjän omaisuuden haltuun testamentin toimeenpanemiseksi. Näin yrittäjä voi varmistaa sen, että muun muassa yrittäjän yritysomaisuutta hallinnoi hänen kuolemansa jälkeen ns. välitilan aikana ennen perinnönjakoa
hänen valitsemansa henkilö, jolla on edellytykset hoitaa
esimerkiksi yrityksen asioita.
Edunvalvontavaltuutuksella yrittäjä voi valtuuttaa toisen
henkilön hoitamaan hänen omaisuuttaan ja muita taloudellisia asioita siltä varalta, että hän tulee esimerkiksi vakavan sairauden tai vamman vuoksi kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Edunvalvontavaltuutuksella
yrittäjä voi varmistaa esimerkiksi sen, että hänen omaisuuttaan koskevat asiat ovat hänen valitsemansa osaavan
henkilön hoidettavana silloin, kun hän ei itse pysty huolehtimaan omaisuuttaan koskevista asioista.
Asiakirjojen laatiminen ja niiden ajan tasalla
pitäminen
Edellä on esitelty eri keinoja, joilla muun muassa voidaan varautua yrittäjän elämässä tapahtuviin ennalta arvaamattomiin muutoksiin. Kullekin yritykselle ja yrittäjälle tulisi valita eri vaihtoehdoista sopivimmat ja laatia
tämän perusteella tarvittavat asiakirjat yhteistyössä asiantuntijan kanssa. Lisäksi tietyin väliajoin tulisi varmistaa, että asiakirjat ovat ajan tasalla ja että ne muutetaan
tarvittaessa vastaamaan yrityksen tarpeita ja yrittäjän
elämäntilanteiden muutoksia.
Asianajotoimisto Kokko & Vähäsarja Oy
asianajaja Petri Kokko
Lisätietoja aihealueesta antavat:
Tilitoimisto A. Karppinen Oy
Kari Salonpää, KLT, HTM
040 1320 512
e fe k t o 1 / 2 0 1 3
s. 10
Asianajotoimisto Kokko &
Vähäsarja Oy
asianajaja Petri Kokko
08 372 188
Rakennusalan työntekijöiden
seurantaa tehostettu
1.9.2012 rakennusalalla otettiin käyttöön kuvalliseen tunnistekorttiin lisätyt veronumerot ja Verohallinto aloitti rakennusalan julkisen veronumerorekisterin ylläpidon.
Jokaisen rakennusalalla työskentelevän tulee olla Verohallinnon rekisterissä ennen työnteon alkua. Ennen syyskuuta alkaneilla työmailla on siirtymäaikaa 1.3.2013 saakka.
Tunnistekortin käytön valvontavelvollisuus on rakennuttajalla, rakennustyömaan päätoteuttajalla ja työnantajalla.
Valvonnan laiminlyönnistä voidaan tuomita työturvallisuuslain 63 §:n mukaiseen sanktioon. Tunnistekortti tulee
olla kaikilla rakennustyömaalla työskentelevillä henkilöillä, mm. siivoojalla ja vartijalla.
Säännöksessä rakennustyömaalla tarkoitetaan kaikentyyppisten rakennusten ja rakennelmien rakentamista,
korjausrakentamista, perusparannus-, muutos-, laajennus-, kunnostus-, purkamis- ja entisöintityötä sekä maaja vesirakentamista.
Veronumerorekisteriin merkitsemistä voi pyytää henkilö
itse, työnantaja tai rakennustyömaan päätoteuttaja. Muutaman henkilön ilmoittaminen sujuu kätevimmin soittamalla palvelunumeroon 020 697 070.
Veronumeropalvelusta (vero.fi) voi tarkistaa, onko henkilö
veronumerorekisterissä ja että nimi ja veronumero täsmäävät. Palveluun kirjoitetaan henkilön nimi muodossa Sukunimi Etunimi ja veronumero (12 merkkiä). Hakutuloksena
saa tiedon, onko henkilö merkitty veronumerorekisteriin.
Rakennustyömaan rakennuttaja on viimekädessä velvollinen huolehtimaan, että kaikilla rakennustyömaan työntekijöillä on veronumero. Vastuussa ovat myös pääurakoitsija tai muu päätoteuttaja. Aliurakoitsijat ja muut
työnantajat ovat vastuussa omien työntekijöidensä ja sopimuskumppaniensa osalta.
Työturvallisuuslakiin lisättäisiin säännös yhteisen rakennustyömaan pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan velvollisuudesta pitää ja säilyttää luetteloa työmaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista.
Lakimuutokset on tarkoitus saattaa voimaan 1.10.2013.
Muistathan tilaajana
tiukennetun valvonnan?
Tilaajavastuulakia on tiukennettu syksyllä 2012. Olennaisimmat muutokset aiempaan ovat mahdollisuus määrätä
rakentamistoiminnan osalta korotettu laiminlyöntimaksu,
enintään 50.000 euroa, sekä selvitysvelvollisuuden laajentaminen koskemaan todistusta siitä, että sopimuspuoli on
ottanut lakisääteisen tapaturmavakuutuksen.
Tilaajavastuulaista tarkemmin TAK Netistä löytyvästä
asiakastiedotteessa.
Lisää tehostettua valvontaa
rakennusalalle 1.10.2013 alkaen?
Hallitus on esittänyt, että rakennusalan verovalvontaa tehostetaan jatkossa siten, että lakiin lisätään säännökset rakennustyömailla noudatettavasta työntekijöitä ja rakennusurakoita koskevasta kuukausittaisesta
ilmoittamismenettelystä.
Rakentamispalvelujen tilaajan olisi toimitettava Verohallinnolle verovalvontaa varten tarpeelliset tiedot niistä yrityksistä, jotka suorittavat tilaajalle arvonlisäverolaissa tarkoitettua rakentamispalvelua taikka rakennustelineiden
pystytys- tai purkutyötä tai jotka vuokraavat tilaajalle työvoimaa edellä mainittuihin tarkoituksiin, samoin kuin tiedot tilaajan näille yrityksille maksamista vastikkeista.
Yhteisen rakennustyömaan pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan olisi toimitettava tiedot yhteisellä työmaalla
työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista. Työmaalla toimivan yrityksen olisi puolestaan toimitettava päätoteuttajalle tiedot palveluksessaan olevista
työntekijöistä.
Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön olisi annettava Verohallinnolle tiedot rakentamistyön suorittaneista työntekijöistä ja yrityksistä samoin kuin näille maksamistaan palkoista ja muista vastikkeista ennen
loppukatselmusta, jos rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Rakennuttajan olisi lisäksi annettava loppukatselmuksessa rakennusvalvontaviranomaiselle Verohallinnon antama todistus siitä, että hän on täyttänyt
tiedonantovelvollisuutensa.
e fe k t o 1 / 2 0 1 3
s. 1 1
OULU
Hallituskatu 11 A
90100 Oulu
KEMPELE
Zeppelinintie 1
90450 Kempele
MUHOS
Valtatie 30
91500 Muhos
VAALA
Vaalantie 19
91700 Vaala
RUUKKI
Siikasavontie 4
92400 Ruukki
PYHÄJOKI
Vanhatie 48
86100 Pyhäjoki
HAUKIPUDAS
Kellon Laskenta Oy
Kylätie 3
90820 Kello
[email protected] puh. 040 1320 500
www.tilitkarppinen.fi
Yksi huoli vähemmän.
Hyvä tilitoimisto on yrityksen talouskumppani.
Toimiva taloushallinto antaa mahdollisuuden
keskittyä yritystoimintaan ja sen kehittämiseen.
Asiakkaanamme sinulla on yksi yhteyshenkilö,
jonka kanssa asioit ja joka neuvoo taloudenhoidossa.
Aidossa yhteistyössä ja luottamuksella.
e fe k t o 1 / 2 0 1 3
s. 12