Työtapaturmavakuutukset ja -korvaukset

Transcription

Suo�e� t�ötapat�rm�vakuut�sjärjes�elmän
PERUSTIEDOT
Vakuutusopas
Työtapaturmavakuutukset ja -korvaukset,
voimassa 1 .1 .2015 alkaen
TYÖTAPATURMAVAKUUTUKSET JA -KORVAUKSET
Sisällys
Lukijalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
Sähköinen If Yrityskansio tai If Login . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
Tapaturmavakuutusjärjestelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
Työtapaturmavakuutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
Työtapaturmakorvaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
Työ ulkomailla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
Tapaturmavakuutuslain mukaiset vapaaehtoiset vakuutukset. . . . . . . . . . 24
Muut vapaaehtoiset vakuutukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
Työtapaturmakorvausten ensisijaisuus ja muut korvausjärjestelmät . . . . . 28
Työtapaturmavakuutuksen liitännäisvaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
Kirjallisuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
Osoitteita. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
Tilastoliite. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
LUKIJALLE
hyödyllistä tietoa
Tällä oppaalla haluamme antaa lukijalle perustiedot
Suomen työtapaturmavakuutusjärjestelmästä. Oppaassa
selvitämme järjestelmän yleisperiaatteita ja annamme käytännön ohjeita sekä vakuutuksen hoitoon että korvausten
hakemiseen liittyvistä asioista. Kerromme muun muassa
työnantajan velvollisuudesta ottaa työtapaturmavakuutus ja
siitä, miten vakuutusmaksu muodostuu. Kerromme kenellä
on oikeus saada korvauksia työtapaturmista ja ammattitaudeista ja minkälaisia korvauksia tapaturmavakuutuslain
mukaan maksetaan. Lisäksi oppaassa käsitellään muun
muassa työtapaturmakorvausten suhdetta muihin korvausjärjestelmiin sekä työntekijän vakuutusturvaa ulkomailla
työskentelyn aikana. Kerromme myös työnantajan mahdollisuuksista laajentaa työntekijöidensä vakuutusturvaa
vapaaehtoisilla vakuutuksilla.
Hoidamme yrittäjien, pienten ja keskisuurten yritysten
ja julkisyhteisöjen työtapaturmavakuutus- ja korvausasiat
Turussa:
Postiosoite: 20025 IF
Vakuutusasiat:
Pienyrityspalvelut, puhelin 010 19 15 00
Yritysasiakaspalvelut, puhelin 010 515 8484
Korvausasiat, puhelin 010 19 16 00
Faksi: 010 514 1678 ja 010 514 2454
Suurasiakkaiden ja kansainvälisten yhtiöiden
työtapaturmavakuutus- ja korvausasiat hoidetaan
Espoossa:
Postiosoite: 00025 IF
Vakuutusasiat, puhelin 010 19 15 15
Korvausasiat, puhelin 010 19 16 00
Faksi: 010 514 5780
Sähköposti: [email protected]
SÄHKÖINEN IF YRITYSKANSIO
tai If Login
Vakuutusasiat voidaan hoitaa taloudellisesti ja tehokkaasti
myös Internetin kautta.
If Vahinkovakuutusyhtiö Oy tarjoaa yrittäjille, pienille ja
keskisuurille yrityksille sekä julkisyhteisölle If Yrityskansion
ja suurille ja kansainvälisille yrityksille If Loginin. Nämä
ovat sähköisiä vakuutuspalvelujamme, joilla voidaan hoitaa
kaikki vakuutusasiat omalta tietokoneelta ja jopa täysin
paperittomasti.
If Yrityskansio tai If Login pitävät vakuutusasiat ojennuksessa ja tarvittavat tiedot löytyvät helposti ilman etsimistä.
IF YRITYSKANSIO
If Yrityskansion kautta voidaan tehdä työtapaturman
satuttua sujuvasti tapaturma-/ammattitauti-ilmoitus
vakuutusyhtiölle korvauskäsittelyn aloittamiseksi. Myös
tapaturmavakuutuksen palkkailmoitus hoituu vaivattomasti
If Yrityskansiossa vakuutuskauden päätyttyä.
Kansioon ohjataan myös vakuutuskirjat. Laskut sen sijaan
tulevat perinteisinä paperilaskuina. If Yrityskansoon pääsee
osoitteessa: if.fi/yrityskansio
Kirjaudu palveluihin ja tutustu If Yrityskansioon. Sen
jälkeen kun olet rekisteröitynyt palvelun käyttäjäksi, pääset
kirjautumaan kansioon antamillamme tunnuksilla.
IF LOGIN
If Login on tarkoitettu suurille ja kansainvälisille yrityksille.
If Loginista löytyy paljon erilaista tietoa suurenkin konsernin eri vakuutusasioiden hoitamiseksi. Lakisääteisen
tapaturmavakuutuksen vakuutuskirjat ja erittelyt sekä
vahinkotilastot ohjataan If Loginiin, jossa ne ovat vakuutuksenottajan käytettävissä vuorokauden ympäri. If Loginiin
pääsee osoitteessa: if-insurance.com
Ellei yritykselläsi ole vielä If Loginia tai haluat lisätietoja
If Loginista, lähetä yhteydenottopyyntö yhteyshenkilöllesi
osoitteeseen [email protected].
Työtapaturmavakuutukset ja -korvaukset vakuutusopas sivu 3
TAPATURMAVAKUUTUSJÄRJESTELMÄ
hyödyllistä tietoa
Lakisääteistä tapaturmavakuutusta säädellään lailla. Sen
perusteella työntekijällä on oikeus saada korvausta työtapaturman tai ammattitaudin aiheuttamista menetyksistä.
Työnantajalla on vastaavasti velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä.
Tapaturmavakuutuksen vakuuttamista ja korvauksia koskevat kysymykset ratkaistaan tapaturmavakuutuslainsäädännön nojalla. Vakuutusyhtiöiden toimintaa ohjaavat lisäksi
yleiset vakuutusehdot ja alan yhteistyöelimen Tapaturmavakuutuslaitosten liiton antamat ohjeet.
Lakisääteinen tapaturmavakuutus on osa työssäkäyvän
henkilön sosiaaliturvaa. Erityisturvana lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvaukset ovat ensisijaisia verrattuna
muiden vakuutusjärjestelmien korvauksiin.
Sosiaali- ja terveysministeriö valvoo, että tapaturmavakuutusyhtiöt noudattavat vakuutus- ja korvausratkaisuissaan
lakia. Myös muutoksenhakujärjestelmä on tärkeä osa
valvontaa.
Lisätietoja Suomen sosiaaliturvajärjestelmästä saa Telan
julkaisemasta Työeläke ja muu sosiaalivakuutus -oppaasta.
Pdf-versio on Internetissä osoitteessa www.tela.fi kohdassa
”Työeläkeala” / ”Julkaisut”.
Työtapaturmakorvaukset rahoitetaan työnantajien maksamilla vakuutusmaksuilla. Työntekijän oikeus korvaukseen
ei kuitenkaan ole sen varassa, onko työnantaja ottanut
vakuutuksen ja maksanut vakuutusmaksut. Työsuhteessa
olevalla henkilöllä on oikeus korvaukseen, vaikka työnantaja
ei olisikaan ottanut vakuutusta. Korvaukset hoitaa tällöin
Tapaturmavakuutuslaitosten liitto.
TYÖTAPATURMAVAKUUTUS
on lakisääteinen
KORVAUKSEEN OIKEUTETUT HENKILÖT
TYÖSUHDE
Tapaturmavakuutuslain mukaan oikeutettuja korvaukseen
työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi ovat työnantajaan
työsuhteessa olevat henkilöt. Työsuhteen tunnusmerkkejä
ovat
– työsopimus
– työn tekeminen toisen lukuun
– työstä saatava vastike
– työnantajan johto- ja valvontaoikeus.
Jos jokin näistä tunnusmerkeistä puuttuu, kysymyksessä ei
ole työsuhde, eikä henkilöllä silloin ole oikeutta korvaukseen (poikkeus ks. kohta Yhtiömiehet ja osakkaat).
Työstä saatavalla vastikkeella ei tarkoiteta välttämättä
palkanmaksua tai muuta rahasuoritusta, vaan kaikki taloudellista arvoa sisältävät työstä maksettavat etuudet täyttävät
vastikkeellisuuden tunnusmerkin.
YKSITYINEN AMMATINHARJOITTAJA
Yksityisellä työnantajalla itsellään ei ole oikeutta tapaturmakorvaukseen. Oikeutta korvaukseen ei ole myöskään
työnantajan taloudessa vakinaisesti asuvalla perheenjäsenellä. Tällaisella perheenjäsenellä tarkoitetaan työnantajan
aviopuolisoa, hänelle tai työnantajalle suoraan ylenevässä
tai alenevassa polvessa sukua olevaa henkilöä, ottolasta,
ottovanhempaa tai jonkun tässä tarkoitetun aviopuolisoa.
Vakuutukseen sen sijaan kuuluvat työsuhteessa olevat
työnantajan veljet, sisaret, sedät, tädit ja sivusukulaiset.
Myös työsuhteessa oleva työnantajan avopuoliso kuuluu
vakuutuksen piiriin.
Työsopimus on vapaamuotoinen. Se voi siis olla joko suullinen tai kirjallinen. Tehdyllä työllä ei ole ajallisia kestovaatimuksia.
Kun työnantajana on yritys esim. Ky, Ay tai Oy, ei osakkaan
tai yhtiömiehen taloudessa vakituisesti asuminen ja sukulaisuus häneen jätä työntekijää tapaturmavakuutusturvan
ulkopuolelle.
YHTIÖMIEHET JA OSAKKAAT
Työsuhteen yksi tunnusmerkki, työnantajan johto- ja valvontaoikeus, ei toteudu sellaisen henkilön kohdalla, joka on
yrityksessä johtavassa asemassa. Eräät tällaiset henkilöt kuitenkin kuuluvat pakollisen työtapaturmaturvan piiriin. On
huomioitava, että työeläkejärjestelmien säännökset, joilla
ratkaistaan yhtiömiesten ja osakkaiden kuuluminen TyEL:n
tai YEL:n soveltamispiiriin, poikkeavat tapaturmavakuutuslain vastaavista säännöksistä.
Johtavassa asemassa oleva toimihenkilö jää pakollisen työtapaturmaturvan ulkopuolelle, jos
–hän yksin tai yhdessä perheenjäsenensä kanssa omistaa yli
puolet osakeyhtiön osakepääomasta tai
–hänellä on yksin tai yhdessä perheenjäsenensä kanssa
muussa yrityksessä tai yhteisössä (esim. avoin yhtiö tai
kommandiittiyhtiö) yli puolta vastaava määräämisvalta.
Henkilö ei siis kuulu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen
piiriin, jos molemmat edellä mainituista seikoista, johtava
asema ja yli puolta vastaava omistusosuus, toteutuvat.
Johtavalla asemalla tarkoitetaan päivittäistä, jatkuvaa
määräämisvaltaa ja toimintaa yhtiön asioissa. Päivittäistä
johtamista ei ole esim. hallituksen puheenjohtajana toimiminen, ellei se ole päätoimista. Avoimen yhtiön yhtiömiestä
ja kommandiittiyhtiön vastuunalaista yhtiömiestä pidetään
käytännössä lähes aina johtavassa asemassa olevana, mikäli
yhtiösopimuksessa ei ole toisin sovittu.
Perheenjäsenellä tarkoitetaan toimihenkilön kanssa samassa taloudessa elävää aviopuolisoa sekä suoraan ylenevässä
tai alenevassa polvessa olevaa lähisukulaista tai tämän puolisoa. Myös näiden henkilöiden omistusosuus siis otetaan
huomioon. Sen sijaan avopuolison omistusosuutta ei oteta
huomioon.
Osakeyhtiössä otetaan huomioon vain suora omistus ts. ei
välillistä omistusta toisen yhtiön kautta.
Avoimessa yhtiössä ja yhtymässä henkilön määräämisvaltaa
osoittaa pääluvun mukainen omistusosuus, mikäli yhtiösopimuksessa ei ole erikseen toisin sovittu. Kommandiittiyhtiössä omistusosuudet lasketaan ainoastaan vastuunalaisten yhtiömiesten osalta. Äänetön yhtiömies kuuluu
vakuutuksen piiriin pakollisesti vakuutettavana, mikäli hän
tekee yrityksessä työtä työsuhteessa.
PERHEHOITAJAT
Perhehoitajalaissa tarkoitetun toimeksiantosopimussuhteen
osapuolista on voimassa, mitä tapaturmavakuutuslaissa
säädetään työnantajasta ja työntekijästä.
Perhehoitajalla on siis tapaturmavakuutuslain mukainen
oikeus korvaukseen työtapaturmasta. Toimeksiantosopimuksen toisena osapuolena on kunta tai kuntayhtymä ja
perhehoitaja kuuluu tämän ottaman lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin.
TYÖKUNTA
Oikeus korvaukseen työtapaturmasta tai ammattitaudista
on myös työntekijöillä, jotka yhteisesti työkuntana ovat
sitoutuneet työnantajan johdon ja valvonnan alaisena
tekemään jonkin työn. Oikeus korvaukseen on myös heidän
työnantajan suostumuksella avuksensa työhön ottamilla
työntekijöillä.
VAPAAEHTOINEN VAKUUTUS
Henkilö, joka ei kuulu tapaturmavakuutuslain piiriin pakollisesti vakuutettavana, voidaan vapaaehtoisesti vakuuttaa
työtapaturman varalta tapaturmavakuutuslain 57 §:n 1
momentin nojalla. Myös vakuutusturvan laajentaminen
vapaa-ajalle on yksinkertaista (ks. kohta Tapaturmavakuutuslain mukaiset vapaaehtoiset vakuutukset).
OPPILAAT
Tapaturmavakuutuslain ja lain opiskeluun liittyvissä työhön
rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta (1318/2002) mukaan eräiden koulujen,
oppilaitosten ja opetuskurssien oppilaille opiskeluun liittyvässä käytännön harjoittelutyössä sekä siihen välittömästi
liittyvillä matkoilla sattuneet tapaturmat korvataan työtapaturmina.
Vastaavasti oppilaitoksen pitäjään sovelletaan, mitä tapaturmavakuutuslaissa on työnantajasta säädetty. Oppilaitoksella
on siis velvollisuus ottaa vakuutus näiden tapaturmien
varalta. Tavallisesti asia on järjestetty siten, että oppilaat
kuuluvat oppilaitoksen ylläpitäjän, kuten kunnan tai kuntayhtymän lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin.
Laissa luetellaan se koulutusta koskeva lainsäädäntö, jonka
mukaisessa koulutuksessa olevia opiskelijoita säännös koskee. Mainitun lainsäädännön mukaisia vakuuttamisvelvollisia oppilaitoksia ovat mm. kaikki ammatilliset oppilaitokset,
yliopistot, peruskoulun yläasteet ja lukiot.
Oppilasvakuutuksen perusteella korvataan siis käytännöllisessä harjoittelutyössä sattunut vahinko. Vakuutuksen
korvauspiiriin eivät sen sijaan kuulu esim. koulumatkoilla,
teoriatunneilla, liikuntatunneilla ja välitunneilla sattuvat
tapaturmat. Korvauspiiriä voidaan laajentaa vapaaehtoisesti
kattamaan myös nämä tapahtumat.
TYÖVOIMAKOULUTUS
Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002)
mukaiseen koulutukseen osallistuvaa kohdannut tapaturma
korvataan työtapaturmana rinnastaen opiskelija työntekijään vakuutusturvan laajuutta määriteltäessä.
Tällainen opiskelija on siis vakuutettu työharjoittelun lisäksi
myös esim. koulumatkoilla ja teoriaopiskelussa sattuvien
tapaturmien varalta. Koulutuksen toimeenpanija, esimerkiksi ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, ammattikoulu tai
yksityinen yritys, rinnastetaan työnantajaan.
SUOJATYÖNTEKIJÄT
Suojatyöntekijän oikeus saada korvausta työtapaturman johdosta voi perustua joko tapaturmavakuutuslakiin tai lakiin
eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettujen henkilöiden tapaturmakorvauksesta (jäljempänä ns. laitoslaki).
Myös sosiaalihuoltolaissa asetetaan vammaisten työtoiminnan järjestäjälle tapaturmavakuuttamisvelvollisuus.
Jotta korvausta voitaisiin maksaa tapaturmavakuutuslain
nojalla, edellytetään, että suojatyöntekijä on työsuhteessa
asianomaiseen laitokseen. Jos työsuhdetta ei synny, määräytyy oikeus korvaukseen laitoslain perusteella.
Vakuuttamisvelvollisuudesta vapautumisesta huolimatta
korvataan tällaisen pientyönantajan työssä sattunut
tapaturma tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaisesti.
Korvauksen maksaa Tapaturmavakuutuslaitosten liitto.
Laitoslain perusteella korvataan tapaturma, joka sattuu
henkilön tehdessä hänelle laitoksessa noudatettavan hoitoohjelman mukaisesti määrättyä työtä.
VAKUUTTAMISVELVOLLISUUDEN LAIMINLYÖNTI
Mikäli työnantaja laiminlyö vakuuttamisvelvollisuutensa, on
vahingoittuneella työntekijällä kuitenkin oikeus korvaukseen. Korvausasian käsittelee Tapaturmavakuutuslaitosten
liitto.
Laitoslain soveltaminen edellyttää, että henkilö asuu
laitoksessa. Mikäli hän asuu muualla esim. kotona tai
asuntolassa, hän ei kuulu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin. Nämä henkilöt voidaan tarvittaessa vakuuttaa
vapaaehtoisella tapaturmavakuutuksella. Jos suojatyöntekijä on työsuhteessa asianomaiseen laitokseen, laajenee
vakuutusturva kattamaan hoito-ohjelman mukaisessa
työssä sattuvien tapaturmien lisäksi kaikki työssä tai työstä
johtuvissa olosuhteissa sattuneet tapaturmat (ks. kohta
Työtapaturmakorvaukset).
Sosiaalihuoltolaissa asetetaan vammaisten työtoiminnan
järjestäjälle velvoite ottaa tapaturmavakuutuslain mukainen
vapaaehtoinen työajan vakuutus työtoimintaan osallistuville. Työtoiminnalla tarkoitetaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja sitä edistävää toimintaa. Vammaisten työtoimintaan
osallistuvien toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai
työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin.
VAKUUTTAMISVELVOLLISUUS
YLEISTÄ
Henkilön kuuluessa edellä esitetyn perusteella tapaturmavakuutuslain soveltamispiiriin, on hänellä oikeus korvaukseen työtapaturmasta. Vakuutus ei ole korvausten saamisen
edellytyksenä, mutta järjestelmän perusajatus on, että
työnantajalla on velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä.
Vakuuttamisvelvollisuus koskee kaikkia työnantajia, joiden
palveluksessa on tapaturmavakuutuslain soveltamispiiriin
kuuluvia työntekijöitä, jollei työnantajaa ole nimenomaisella
lainsäännöksellä vapautettu vakuuttamisvelvollisuudesta.
Jos henkilö on samanaikaisesti useammassa työsuhteessa,
esim. kahdessa osapäivätyössä, ovat molemmat työnantajat
erikseen vakuuttamisvelvollisia teettämänsä työn osalta.
VAKUUTTAMISVELVOLLISUUDESTA VAPAAT
TYÖNANTAJAT
Pakollisesta vakuuttamisvelvollisuudesta on olemassa eräitä
poikkeuksia.
Jos työnantajan saman kalenterivuoden aikana teettämien
työpäivien lukumäärä on 12 tai vähemmän, ei työnantaja
ole vakuuttamisvelvollinen. Tämä raja on työnantaja- ja
kalenterivuosikohtainen. Raja ei siis ole työntekijäkohtainen. Kun esimerkiksi kuusi henkilöä työskentelee kaksi
päivää, on teetetty 12 työpäivää. Mikäli tiedetään, että työtä
tullaan teettämään yli 12 päivää, on vakuuttamisvelvollisuuden katsottava olevan olemassa työn alkamisesta lukien.
Työpäivän kestolla ei ole merkitystä. Esim. osapäivätyössä jo
yksi työssäkäyntikerta katsotaan työpäiväksi. Merkitystä ei
ole myöskään sillä, tehdäänkö työtä arkipäivänä, lauantaina
tai sunnuntaina.
Tapaturmavakuutuslaissa on säädetty seuraamuksista,
jotka kohtaavat vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyönyttä
työnantajaa. Kyseinen työnantaja on velvollinen suorittamaan Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle maksun, joka
vastaa kohtuulliseksi katsottavaa vakuutusmaksua siltä
ajalta, jota laiminlyönti koskee, ei kuitenkaan pitemmältä
ajalta kuin kolmelta viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta.
Lisäksi Tapaturmavakuutuslaitosten liitolla on oikeus periä
työnantajalta takaisin tapaturmasta suoritettava korvaus
laissa määrättyyn enimmäismäärään saakka (2 280 euroa
vuonna 2015).
YLEISVAKUUTUS JA ERITYISVAKUUTUS
Lakisääteinen tapaturmavakuutus on yleisvakuutus. Tämä
tarkoittaa sitä, että yksi vakuutus koskee kaikkia yrityksen
palveluksessa olevia työntekijöitä. Myös yrityksen palvelukseen uusina työntekijöinä tulevat kuuluvat ilman erityisiä
toimenpiteitä vakuutukseen.
Yleisvakuutuksesta annetaan vuosittain yksi palkkailmoitus,
johon kaikkien työntekijöiden palkat kootaan. Työtapaturmavakuutuksessa ei rekisteröidä yksittäisiä työsuhteita
kuten esim. työeläkevakuutuksessa.
Yrityksen määrättyä osaa varten voidaan ottaa erityisvakuutus. Kun yritys laajentaa liiketoimintaansa esim. avaamalla
uuden tuotantolaitoksen, on uudelle kohteelle mahdollista
tehdä erityisvakuutus.
Jos näin ei kuitenkaan haluta toimia, laajenee yleisvakuutus
automaattisesti kattamaan myös uuden kohteen.
Jos yrityksellä on useita vakuutuksia, pidetään niistä
yleisvakuutuksena yleensä ensimmäisenä tehtyä jatkuvaa
vakuutusta.
VAKUUTUSSOPIMUKSEN KESTO
VAKUUTUKSEN ALKAMINEN
Vakuutusyhtiön vastuu alkaa aikaisintaan siitä hetkestä,
jolloin vakuutusyhtiö tai sen edustaja todistettavasti
vastaanotti vakuutushakemuksen, ellei myöhäisemmästä
alkamisajasta ole erityisestä syystä sovittu. Laissa asetettu
vaatimus ”todistettavasti vastaanottanut” toteutuu käytännössä siten, että vakuutushakemukseen merkitään
vastaanottamisen ajankohta niin tarkasti, kuin mahdollista.
Vakuutusta ei voi saattaa voimaan takautuvasti.
Lakiin ei sisälly rajoituksia siitä, kuinka paljon ennen
vakuutettavan työn alkamista vakuutushakemus voidaan
tehdä. On suositeltavaa, että vakuutushakemus tehtäisiin
hyvissä ajoin ennen kuin työn teettäminen alkaa. Vakuutuksen alkamisajankohta merkitään aina vakuutuskirjaan.
VAKUUTUSKAUSI
Määräaikainen vakuutus
Lakisääteinen tapaturmavakuutus voidaan tehdä määräajaksi tai toistaiseksi. Jos työ on luonteeltaan tilapäinen ja
kestää todennäköisesti vuotta lyhyemmän ajan, tehdään
vakuutus määräaikaisena työn päättymispäivään saakka.
Vakuutuskautena on tällöin vakuutuksen voimassaoloaika,
vaikka vakuutusaika jakaantuisi kahdelle eri kalenterivuodelle.
Jos määräaikaisen vakuutuksen voimassaoloaikaa jatketaan
yli vuoden, voidaan sitä pidentää enintään seuraavaan vuodenvaihteeseen saakka. Tämän jälkeen vakuutus muuttuu
jatkuvaksi vakuutukseksi.
VAKUUTUSSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA SIIRTO
TOISEEN VAKUUTUSYHTIÖÖN
Vakuutus jatkuu kalenterivuoden kerrallaan, ellei vakuutusta kirjallisesti irtisanota päättymään maalis-, kesä-, syys- tai
joulukuun viimeisenä päivänä. Irtisanomisen on tapahduttava viimeistään kolme kalenterikuukautta ennen edellä
mainittuja päättymispäiviä. Vakuutusta ei voida irtisanoa
ennen ensimmäisen vakuutuskauden päättymistä.
Irtisanominen on pätevä vain, jos samalla osoitetaan, että
vakuutus on tehty toiseen vakuutusyhtiöön. Uudessa
vakuutusyhtiössä vakuutuksen tulee alkaa silloin, kun
irtisanotun vakuutuksen voimassaolo päättyy luovuttavassa
vakuutusyhtiössä.
Määräaikainen vakuutus on voimassa, kunnes vakuutettu
työ on päättynyt. Vakuutus päättyy ilman irtisanomista. Jos
työ jatkuu pitempään kuin ennakkoon on ilmoitettu, tulee
vakuutuksenottajan ilmoittaa siitä viimeistään silloin kun
vakuutuksen pitäisi ennakkotietojen mukaan päättyä.
Vakuutusyhtiöt noudattavat vakuutusten siirtoon liittyvien
menettelytapojen osalta Tapaturmavakuutuslaitosten liiton
antamia ohjeita. Niiden mukaan vakuutuksen irtisanominen suoritetaan määrämuotoisella siirtohakemuslomakkeella, joka toimitetaan vastaanottavan yhtiön tapaturmavakuutusosaston kautta luovuttavaan yhtiöön.
JATKUVA VAKUUTUS
Jatkuvassa vakuutuksessa vakuutuskautena on pääsääntöisesti kalenterivuosi. Poikkeuksen tästä muodostaa ensimmäinen vakuutuskausi.
VAKUUTUKSEN RAUKEAMINEN
Lakisääteinen tapaturmavakuutus voi raueta vakuutuksenottajan varattomuuden vuoksi.
Ensimmäinen vakuutuskausi kestää vakuutuksen alkamisesta kuluvan ja seuraavan kalenterivuoden loppuun.
Ensimmäisen vakuutuskauden pituus voi siis vaihdella
vuodesta lähes kahteen vuoteen.
Kun vakuutuksenottaja vakuutusmaksua ulosmitattaessa
havaitaan varattomaksi tai hänen olinpaikkansa on tuntematon, raukeaa vakuutus siitä hetkestä, kun ulosottoviranomainen on tämän todennut.
Ensimmäisen vakuutuskauden jälkeen jatkuva vakuutus
uudistetaan aina kalenterivuodeksi kerrallaan.
Kun vakuutuksenottaja asetetaan konkurssiin, päättyy
vakuutus yleensä konkurssiinasettamispäivään.
VAKUUTUKSEN PÄÄTTYMINEN
Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen päättyminen on
tarkasti säännelty tapaturmavakuutuslaissa sekä yhtiömme
lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yleisissä vakuutusehdoissa. Sääntelyllä on haluttu varmistaa työntekijöiden
tapaturmavakuutusturvan jatkuvuus kaikissa tilanteissa.
Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että vakuutusyhtiön vastuu jatkuu ainakin työntekijöiden lakisääteisen
irtisanomisajan eli 14 päivää.
VAKUUTTAMISVELVOLLISUUDEN PÄÄTTYMINEN
Jos yritys lopettaa toimintansa, työ päättyy tai vakuutuksenottaja ei enää ole vakuuttamisvelvollinen, on vakuutuksenottajan ilmoitettava tästä vakuutusyhtiölle vähintään
kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä. Ilmoitus
vakuutuksen päättymisestä on tehtävä kirjallisesti.
Jos vakuutuksen tai sen osan päättymisestä ei saada kirjallista ilmoitusta vähintään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä, on vakuutusyhtiöllä oikeus periä korvaus
ylimääräisistä kustannuksista, jotka aiheutuvat vakuutuksen
uudistamisesta seuraavalle kaudelle.
Jos vakuutetun työn ilmoitetaan päättyvän kesken vuotta ja
ilmoitus saadaan jälkikäteen, peritään vakuutuksen voimassaolleelta kaudelta normaalisti vain palkkoihin perustuva
maksu.
Konkurssiin asettamispäivän jälkeisistä vakuutusmaksuista
vastaa konkurssipesä. Jos pesä päättää jatkaa yrityksen liiketoimintaa, on sen huolehdittava tarpeellisten vakuutusten
ottamisesta.
VAPAAEHTOISEN VAKUUTUKSEN PÄÄTTYMINEN
Tapaturmavakuutuslain mukaisten vapaaehtoisten vakuutusten päättäminen on tehtävä kirjallisesti. Vakuutus päätetään aikaisintaan siitä päivästä, jolloin irtisanomisilmoitus
on saapunut vakuutusyhtiöön.
Vapaaehtoinen vakuutus voidaan tehdä myöskin määräaikaisena tiettyä työtä varten.
VAKUUTUSMAKSUN MAKSAMINEN
ENNAKKOVAKUUTUSMAKSU
Tapaturmavakuutusmaksu lasketaan työntekijöille maksetuista palkoista. Vakuutuksen alkaessa ja kunkin uuden
vakuutuskauden alussa laskutetaan ennakkovakuutusmaksu, joka perustuu arvioituihin palkkasummiin.
Ensimmäisen kerran palkat arvioidaan vakuutushakemuksessa. Koska tapaturmavakuutusmaksun suuruus määräytyy
työn tapaturmariskin perusteella, arvioidaan maksettavaksi
tulevat palkat ammattiluokittain eriteltyinä.
Uudelle vakuutuskaudelle lasketaan ennakkovakuutusmaksu viimeisten käytettävissä olevien palkkatietojen
perusteella. Käytännössä näitä palkkoja korotetaan yleistä
palkkakehitystä vastaavasti. Vakuutuksenottaja voi myös
ilmoittaa itse arvionsa tulevan vuoden palkoista esim. oman
budjettinsa mukaisina, jolloin tätä palkkasummaa käytetään
ennakkovakuutusmaksua laskettaessa.
Ennakkovakuutusmaksun määrääminen uudelle vakuutuskaudelle tapahtuu yleensä joulukuussa, kun vakuutukset
uudistetaan tulevalle vakuutuskaudelle.
LOPULLINEN VAKUUTUSMAKSU
Vakuutuskauden aikana maksetut todelliset palkat ovat
selvillä vasta vakuutuskauden päätyttyä.
Nämä palkat ilmoitetaan vakuutusyhtiölle erityisellä palkkailmoituksella. Palkkailmoituksessa annettujen tietojen
perusteella lasketaan lopullinen vakuutusmaksu.
Vertaamalla ennakkovakuutusmaksua ja lopullista vakuutusmaksua saadaan selville, onko ennakkovakuutusmaksua
peritty liikaa tai liian vähän. Erotus laskutetaan tai palautetaan tasoitusmaksuna.
MAKSAMINEN
Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yleisten vakuutusehtojen mukaan ennakkovakuutusmaksu on maksettava
vakuutusyhtiön määräämänä aikana vakuutuskausittain
etukäteen.
Tasoitusmaksu on työnantajan maksettava tai vakuutusyhtiön palautettava välittömästi sen jälkeen, kun palkkailmoitus on käsitelty ja lopullinen vakuutusmaksu laskettu.
Jos vakuutusmaksua ei suoriteta määrättynä aikana, peritään vakuutusehtojen mukainen viivästyskorko. Vakuutusmaksut ovat ulosottokelpoisia ilman erillistä tuomiota tai
päätöstä.
Ennen vakuutuskauden päättymistä lähetetään vakuutuksenottajalle palkkailmoituslomake lopullisten työpalkkojen
ilmoittamista varten.
Palkat ilmoitetaan ammattiryhmittäin eriteltyinä.
Palkkailmoituksessa ilmoitetaan työntekijöille suoritetut
ennakonpidätyksellä vähentämättömät kokonaispalkat
mukaanluettuna luontoisedut, ylityöpalkat, vuosilomakorvaukset, lomarahat, loma-ajan palkat, lahja- ym. tilapäiset
palkkiot, urakka- yms. lisät, sairausajan palkat ym. Jos
yrityksellä on ollut ulkomailla sellaisia työntekijöitä, jotka
kuuluvat Suomen tapaturmavakuutusjärjestelmään, tulee
heidän osaltaan ilmoittaa ns. vakuutuspalkka.
Palkkailmoituksessa tiedustellaan myös työhön osallistuvien
yhtiömiesten ja osakkaiden sekä näiden perheenjäsenten
yrityksen omistussuhteita. Samoin pyydetään tietoja työhön
itse osallistuvasta yksityisestä työnantajasta ja hänen lähisukulaisistaan. Näiden tietojen perusteella voidaan määritellä vakuutuksen piiriin kuuluvat henkilöt.
Palkkatiedot on ilmoitettava yhtäpitävästi vakuutuksenottajan kirjanpidon kanssa.
Vakuutusyhtiöllä on oikeus tarvittaessa tarkistaa ilmoitetut
palkkatiedot vakuutuksenottajan kirjanpidosta tai hankkia
tiedot eläkevakuutusyhtiöltä ja verottajalta.
Jos vakuutuksenottaja ei toimita vakuutusyhtiölle vakuutusmaksun määräämiseen tarvittavia tietoja tai ilmoittaa ne
väärin, on vakuutusyhtiöllä oikeus arvioida vastuun laajuus
kuluneena vakuutuskautena ja periä vakuutusmaksu siltä
ajalta, jota laiminlyönti koskee.
ILMOITUS VAKUUTUSMAKSUUN VAIKUTTAVISTA
MUUTOKSISTA
Yrityksessä saattaa vakuutuskauden aikana tapahtua
muutoksia, joilla on vaikutusta vakuutusmaksuun. Näistä
muutoksista tulee ilmoittaa vakuutusyhtiölle.
Maksuun vaikuttavia muutoksia voivat olla esimerkiksi toimialan, työmenetelmien ja tuotevalikoiman muuttuminen.
Työn muuttuessa myös tapaturmariski voi muuttua.
Vakuutusmaksun maksaminen ei ole korvausten maksamisen edellytyksenä. Vakuutus kuitenkin raukeaa, jos ulosottoviranomainen toteaa vakuutuksenottajan varattomaksi.
Vakuutuskauden aikana saattaa myös tapahtua odottamattomia supistuksia tai laajennuksia työntekijöiden lukumäärässä.
VAKUUTUKSEN HOITOON LIITTYVÄT
TYÖNANTAJAN ILMOITUKSET
Näistä vakuutuksenottajan on syytä ilmoittaa mahdollisimman pian ennakkovakuutusmaksun tarkistamista varten,
jotta tulevan kauden ennakkovakuutusmaksu voidaan
määrittää mahdollisimman tarkoin muuttuneita olosuhteita
vastaavaksi.
PALKKAILMOITUS
Lopullisen vakuutusmaksun määräämistä varten vakuutusyhtiö tarvitsee tiedot vakuutuskauden aikana maksetuista
palkoista.
Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yleisten vakuutusehtojen mukaan vakuutuksenottajalla on velvollisuus kuukauden kuluessa määräaikaisen vakuutuksen päättymisestä ja jatkuvissa vakuutuksissa ennen tammikuun loppua
toimittaa vakuutusyhtiölle sen tarvitsemat palkkatiedot.
MUUT MUUTOKSET
Muutoksia vakuutusta koskeviin tietoihin aiheuttavat myös
vakuutuksenottajan nimen, osoitteen ja omistussuhteiden
muutokset. Näistä muutoksista on hyvä ilmoittaa kirjallisesti. Mikäli yhtiön omistussuhteissa tapahtuu olennaisia
muutoksia tai yhtiömuotoa muutetaan, kannattaa vakuutuksenottajan olla henkilökohtaisesti yhteydessä yhtiömme
edustajaan. Tällä varmistutaan siitä, että vakuutusturva
jatkuu sellaisena kuin on tarkoitettu.
Vakuutusaikaa voidaan määräaikaisessa vakuutuksessa korjata, mikäli työn päättymispäivä on alunperin arvioitu virheelliseksi. Vakuutusaikaa jatkettaessa tarkistetaan samalla,
riittääkö vakuutukseen ilmoitettu ennakkopalkkasumma
työn loppuun suorittamiseen. Jos ennakkopalkkasumma
osoittautuu liian alhaiseksi, sitä voidaan korottaa ja periä
lisäennakkovakuutusmaksu.
TAPATURMAVAKUUTUSMAKSUT
PERIAATTEET TAPATURMAVAKUUTUSLAISSA
Tapaturmavakuutuslaissa ei ole yksityiskohtaisia säännöksiä
vakuutusmaksun suuruudesta tai sen määräämistavasta.
Vakuutusmaksun laskuperusteet on kuitenkin laadittava
siten, että vakuutusmaksut ovat kohtuullisessa suhteessa
vakuutuksista aiheutuviin kustannuksiin ottaen huomioon
vakuutetun työn tapaturma- ja ammattitautiriskin.
MAKSUPERUSTEIDEN JAKO
Lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa käytettävät maksuperusteet voidaan jakaa seuraaviin kahteen pääryhmään:
–yleistaulustomaksuihin, jotka perustuvat laajaan yhteistilastoaineistoon. Näitä maksuja sovelletaan pieniin ja
keskisuuriin vakuutuksiin.
–erikoismaksuihin, joita määrättäessä otetaan huomioon
vakuutuksen omat vahinkotilastot. Erikoismaksuja sovelletaan vakuutuksiin, jotka täyttävät vakuutusyhtiön määrittelemät erikoismaksun kriteerit.
Lain mukaan vakuutus on erikoismaksuinen, kun vakuutusmaksu ylittää vakuutusyhtiön määrittelemän erikoismaksun rajan. Rajat voivat vaihdella yhtiöittäin. Erikoismaksu
perustuu asiakkaan kokoluokkaan, riskinkantokykyyn ja
-haluun. Eri yhtiöissä erikoismaksujärjestelmien nimet ja
ominaisuudet poikkeavat toisistaan.
VAKUUTUSMAKSUN OSAT
Työnantajan maksettavaksi tuleva vakuutusmaksu koostuu
kolmesta osasta:
–riskimaksu
–hoitokulu
–lakisääteiset lisät.
Riskimaksun suuruus määräytyy tapaturmatilastojen
perusteella. Riskimaksu tarvitaan tapaturmista maksettavia korvauksia varten. Hoitokulu on vakuutuksen hoidosta
aiheutuviin kustannuksiin tarkoitettu osa.
Kolmannen osan vakuutusmaksusta muodostavat lakisääteiset lisät, joiden suuruuden sosiaali- ja terveysministeriö
vahvistaa vuosittain. Näistä lisistä kertyvillä varoilla rahoitetaan muun muassa tapaturmakorvauksiin maksettavat
työeläkeindeksin mukaiset indeksikorotukset. Lisäksi niihin
sisältyy työturvallisuusmaksu, joka välitetään Työsuojelurahastolle.
KORVAUSTEN TILASTOLLINEN RYHMITTELY
Sekä yleistaulustomaksujen että erikoismaksujen määrittelyä varten korvaukset jaetaan tapaturmatilastoissa
kahteen ryhmään:
– ohimeneviin korvauksiin ja
– pysyviin korvauksiin.
Ohimenevien korvausten piiriin luetaan sairaanhoidon
kustannukset ja päivärahakorvaukset. Kaikki muu korvausmeno, kuten pysyvän työkyvyttömyyden ja kuolemantapausten johdosta suoritettavat korvaukset, kuuluu pysyviin korvauksiin.
Pysyville korvauksille on ominaista voimakas heilahtelu,
koska niihin johtavia tapaturmia sattuu suhteellisen
harvoin, mutta korvausmeno niistä on hyvin suuri. Tämä
johtuu rahastoivasta korvausjärjestelmästä, jossa eläkkeet
pääomitetaan ja kohdistetaan kokonaisuudessaan tapaturman sattumisvuoteen.
Ohimeneviin korvauksiin johtavia tapaturmia sattuu suhteellisen tiheään, mutta niiden korvausmäärät ovat pysyviin
korvauksiin verrattuna pieniä, eikä niiden vuotuinen vaihtelukaan ole kovin suuri.
MAKSUJÄRJESTELMÄT
Taulustomaksujärjestelmä
Yleistaulustomaksut määräytyvät laajojen yhteisten
tapaturmatilastojen perusteella. Koska tapaturmariski
erilaisissa töissä vaihtelee, muodostuvat myös maksut
erisuuruisiksi.
Taulustomaksujen määräytyminen perustuu valtakunnalliseen ammattiluokitukseen. Ammattiluokat ryhmitellään
työn vaarallisuuden perusteella riskiluokkiin. Kuhunkin
riskiluokkaan kerätään ammattinimikkeet, joissa tapaturmariski on tilastojen perusteella samanlainen. Jokaiselle
riskiluokalle vahvistetaan vuosittain riskimaksu.
Määräajoin tarkistetaan myös ammattien sijoittumista
riskiluokkiin. Riskiluokka saattaa tarkistuksessa muuttua
alas- tai ylöspäin tapaturmakehityksen seurauksena.
Yleistauluston mukaisen maksun laskeminen edellyttää, että työnantaja ilmoittaa maksun laskemista varten
tarvittavat työpalkat yksityiskohtaisesti ammattiluokittain
eriteltyinä.
IFIN ERIKOISMAKSUJÄRJESTELMÄ
Ifin erikoismaksujärjestelmässä asiakas pystyy itse vaikuttamaan siihen, mitkä korvaukset huomioidaan vakuutusmaksun määrittämisessä, missä määrin omat vahingot
vaikuttavat vakuutusmaksuun ja miten paljon maksu vaihtelee vuosittain. Asiakkaan kokoluokka kuitenkin vaikuttaa
siihen, millaisia vaihtoehtoja asiakas voi valita.
Asiakas voi valita erikseen, miten paljon oman tilaston
ohimenevät ja pysyvät korvaukset vaikuttavat vakuutusmaksuun ja missä määrin käytetään yleisiä tilastoja. Asiakas voi
valita myös jaksotuksen ja katkaisurajan. Jaksotuksen avulla
tasoitetaan maksun heilahteluja useammalle vuodelle.
Katkaisuraja puolestaan rajoittaa maksun määrittämisessä
huomioitavia korvauksia. Asiakkaan maksuun huomioidaan
korvaukset ainoastaan valittuun vahinkotapahtumakohtaiseen katkaisu-rajaan asti. Yhdeksi vahinkotapahtumaksi
katsotaan kaikki samaan onnettomuustapaukseen tai vastaavan tapahtumaan liittyvät vahingot.
Asiakkaan omista valinnoista riippuen riskitaso pystytään
määrittämään kullekin vakuutuksenottajalle sopivaksi.
Tilastojen ja asiakkaan valintojen perusteella laskettuun
riskimaksuun lisätään hoitokulu, asiakashyvitykset ja lakisääteiset lisät. Vakuutusmaksu tarkistetaan vuosittain.
MUUTOKSENHAKU VAKUUTUSMAKSUUN
Tapaturmavakuutusmaksua koskevaa valitusta kutsutaan
perustevalitukseksi. Valitusasteena on tapaturmalautakunta. Perustevalituksen voi tehdä vakuutuksenottaja, joka
katsoo tapaturmavakuutusmaksun maksuunpanon olleen
lain tai sopimuksen vastainen. Valitus on tehtävä kahden
vuoden kuluessa sitä seuraavan vuoden alusta lukien, kun
vakuutusmaksu on määrätty tai maksuunpantu. Esim. vuoden 2015 aikana voi perustevalituksen tehdä vuoden 2012
lopullisesta vakuutusmaksusta sekä vuosien 2013–2015
vakuutusmaksuista.
TAPATURMAVAKUUTUSMAKSU VEROTUKSESSA
Tapaturmavakuutusmaksujen vähennyskelpoisuus verotuksessa määräytyy elinkeinoverolain (EVL) ja tulo- ja varallisuusverolain (TVL) perusteella. Yritystoiminnassa työntekijöistä maksetut vakuutusmaksut ovat yleensä vähennyskelpoisia. Sen sijaan yksityistä työnantajaa henkilökohtaisesti palvelevasta toiminnasta aiheutuvia vakuutusmaksuja ei
voi vähentää.
VAKUUTUSMAKSUT YRITYSTOIMINNASSA
Yritystoiminnan osalta pääsääntö on, että kaikki työsuhteeseen perustuvat vakuutusmaksut ovat vähennyskelpoisia
elinkeinotulon hankkimisesta johtuvina kustannuksina.
Kysymys on ns. luonnollisista vähennyksistä. Merkitystä ei
ole sillä, onko vakuutus pakollinen vai vapaaehtoinen tai
koskeeko se työ- vai vapaa-aikaa.
Myös yksityinen ammatin- tai liikkeenharjoittaja voi vähentää itseään ja perheenjäseniään koskevien tapaturmavakuutuslain 57 §:n mukaisten vakuutusten maksut elinkeinotulon hankkimisesta aiheutuvina kustannuksina. Samoin
vähennyskelpoisia ovat yhtiömuotoisten yritysten osakkaita
ja yhtiömiehiä koskevat vastaavat maksut.
YKSITYISHENKILÖN MAKSAMAT VAKUUTUSMAKSUT
Tapaturmavakuutusmaksut eivät pääsääntöisesti ole vähennyskelpoisia työnantajaa henkilökohtaisesti palvelevien
työntekijöiden osalta. Tällaisia ovat mm. kotiapulaiset ja
lastenhoitajat sekä omakotitalon tai kesämökin rakennustyössä olevat työntekijät.
TYÖTAPATURMAKORVAUKSET
TYÖTAPATURMAT JA AMMATTITAUDIT
TYÖTAPATURMAT
Määritelmä
Tapaturma on äkillinen, ulkoinen, vamman aiheuttava
tapahtuma, joka sattuu henkilön sitä tahtomatta. Tyypillisiä
tapaturmia ovat esimerkiksi kompastuminen, liukastuminen tai itsensä satuttaminen johonkin esineeseen.
Tapaturmalaissa korvattavuutta on laajennettu varsinaisen
tapaturman aiheuttaman vamman ulkopuolelle. Lain
mukaan työtapaturmia korvataan myös eräitä laissa erikseen lueteltuja, lyhyehkönä, enintään vuorokauden aikana
syntyneitä vammoja. Tällaisia vammoja ovat muun muassa
hiertymä, hankauma, syövyttävän aineen, tavallisuudesta poikkeavan lämpötilan tai ilmanpaineen huomattavan
vaihtelun aiheuttama vamma. Korvattava vamma on myös
työliikkeen yhteydessä syntynyt lihaksen tai jänteen kipeytyminen. Tyypillinen kipeytyminen on selkälihasten venähdys,
joka syntyy selkää rasittavan työliikkeen yhteydessä.
Tapaturmavakuutuslain mukaan työtapaturma on tapaturma, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden ja
tapahtuu
1) työssä tai
2) työstä johtuvissa olosuhteissa
 a) työpaikalla tai
 b) työmatkalla tai
 c) työnantajan asialla tai
3) varjeltaessa tai pelastettaessa työnantajan omaisuutta
tai työtoiminnan yhteydessä ihmishenkeä tai
4) edellä mainituissa olosuhteissa sodan tai aseellisen
selkkauksen seurauksena.
Korvausta ei makseta vammasta tai sairaudesta, jonka
työntekijä on aiheuttanut itselleen tahallisesti. Myöskään
toisen henkilön tahallisesti aiheuttamaa vahinkoa ei yleensä
korvata työtapaturmana. Tahallinen teko – esimerkiksi
pahoinpitely – katsotaan kuitenkin työtapaturmaksi, kun se
on syy-yhteydessä työntekijän työhön ja on sattunut jossakin
edellä mainituissa olosuhteissa. Tällaiseen tilanteeseen
voi joutua esimerkiksi vahtimestari, tarjoilija, talonmies tai
linja-autonkuljettaja.
Huolimatta tapaturman ulkoisuusvaatimuksesta voidaan
työtapaturmana korvata sellaisiakin tilanteita, joissa
tapahtumaketjun alkusyynä on ollut työntekijän saama
sairauskohtaus. Jos esimerkiksi työntekijän kaatuminen tai
putoaminen on seurausta hänen saamastaan sairauskohtauksesta, korvaus tapahtuman aiheuttamista seurauksista
maksetaan tapaturmavakuutuksesta. Sen sijaan tapahtuman syynä olleen sairauden hoitamisesta aiheutuneita
kustannuksia ei korvata.
Työtapaturman seurauksena korvataan myös muun kuin
työtapaturman aiheuttaman vamman tai sairauden olennainen paheneminen, kun paheneminen on todennäköisesti
aiheutunut työtapaturmasta. Korvausta maksetaan tällöin
vamman tai sairauden pahenemisen ajalta.
ja ohjelmaan kuuluvan toiminnan aikana. Korvauspiirin
ulkopuolelle jäävät tapaturmat, jotka sattuvat kursseihin ja
tilaisuuksiin usein liittyvän vapaamuotoisen toiminnan –
esimerkiksi illanvieton – yhteydessä, vaikka se sisältyisikin
tilaisuuden ohjelmaan.
TYÖSSÄ JA TYÖPAIKALLA
Kun tapaturma sattuu työntekijän tehdessä työtään, on
yleensä selvää, että kysymyksessä on työtapaturma. Jos
työntekijälle työssä sattuva tapaturma ei ole minkäänlaisessa syy-yhteydessä hänen työhönsä, voidaan korvaus
evätä. Esimerkiksi vahingoittumisen johtuessa tupakan
aiheuttamasta palovammasta tai muusta kokonaan työhön
liittymättömästä asiasta, ei kysymyksessä ole työtapaturma.
AMMATTITAUDIT
Työstä voi aiheutua myös muita terveydellisiä haittoja kuin
työtapaturmina korvattavia äkillisiä tai lyhyenä aikana
syntyviä vammoja. Tällaiset sairaudet on erikseen säädetty
korvattaviksi ammattitauteina.
Työstä johtuvissa olosuhteissa työpaikalla sattuva työtapaturma on kysymyksessä muun muassa, kun tapaturma
sattuu työntekijän vaihtaessa työvaatteita, noutaessa
työtarvikkeita, siirtyessä työpisteestä toiseen tai hänen
mennessään ruokailuun. Myös järjestetyssä taukoliikunnassa sattuvat tapaturmat ovat työtapaturmia. Sen sijaan muut
työpaikalla, vaikkapa ruokatunnin aikana tapahtuvassa
vapaaehtoisessa urheilutoiminnassa sattuvat tapaturmat
eivät ole korvattavia.
Ruokatauon aikana sattuneet ruokailuun liittyvät tapaturmat korvataan, kun työnantaja on järjestänyt tiloissaan
ruokailumahdollisuuden ja työntekijä käyttää tätä mahdollisuutta hyväkseen.
Matkat ruokailuun työpaikan ulkopuolelle ovat vakuutusturvan piirissä vain silloin, kun työntekijä ruokailee säännöllisesti jossakin tietyssä paikassa. Ruokapaikan tulee
tällöin olla kohtuullisen etäisyyden päässä työpaikasta.
Matkalla ruokailuun sattunut tapaturma saattaa kuitenkin
poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi olla korvattava,
vaikka kysymyksessä ei olisikaan työntekijän säännöllisesti
käyttämä ruokapaikka. Tällainen erityistilanne on kyseessä
muun muassa silloin, kun työntekijä ei työn luonteen vuoksi
voi käydä vain tietyissä ruokapaikoissa (esimerkiksi eri reittejä ajava linja-auton kuljettaja).
TYÖMATKALLA
Työtapaturmavakuutuksen piiriin kuuluva työmatka on
säännöllisesti käytetty, lyhin reitti asunnolta työpaikalle
ja takaisin. Säännölliseltä työmatkareitiltä poikkeamisen
aikana sattuneita tapaturmia ei korvata työtapaturmina. Jos
poikkeama kestää vain lyhyehkön ajan, on vakuutusturva
jälleen voimassa työntekijän palattua normaalille reitille.
Tietyt poikkeamat tavanomaiselta työmatkareitiltä kuuluvat
kuitenkin vakuutusturvan piiriin. Kun poikkeaminen johtuu
lapsen viemisestä päivähoitoon tai päivittäisten ruokaostosten tekemisestä lähikaupassa, poikkeaman aikana ulkona
sattunut tapaturma korvataan työmatkatapaturmana.
Jos työntekijä on työssä jossain muualla kuin asuinpaikkakunnallaan, korvataan tapaturmat, jotka sattuvat matkalla
asuinpaikkakunnalta komennuspaikkakunnalle tai päinvastoin.
TYÖNANTAJAN ASIALLA
Työnantajan järjestämät koulutus- ja edustustilaisuudet
kuuluvat tapaturmavakuutusturvan piiriin. Korvausta
maksetaan tällöin tapaturmista, jotka sattuvat matkojen
SYY-YHTEYS TYÖHÖN
Ammattitauti on ammattitautilain mukaan sairaus, jonka
pääasiallinen aiheuttaja on työssä esiintyvä fysikaalinen,
kemiallinen tai biologinen tekijä.
Tyypillisimpiä ammattitauteja aiheuttavia fysikaalisia tekijöitä ovat melu ja tärinä. Fysikaalisen tekijän aiheuttamina
ammattitauteina korvataan myös olkaluun sivunastan ja
jännetupen tulehdus, jos työ on rasittavaa ja tavan takaa
toistuva tai työntekijälle outoa. Lisäksi ammattitautina
korvataan rannekanavaoireyhtymä, jos työ on pitkäaikaisesti
sisältänyt ranteen keskiasennosta poikkeavia ja kuormittavia
liikkeitä sekä ammattitauti on ilmennyt 1.1.2003 jälkeen.
Kemiallisia aineita saattaa esiintyä työpaikalla pölyinä ja
kaasuina. Työntekijä voi altistua kemiallisille aineille
myös käsitellessään nestemäisiä tai kiinteitä aineita.
Kemiallisten tekijöiden aiheuttamat ihottumat ja keuhkosairaudet ovat edellä mainittujen rasitusvammojen sekä
kuulovammojen ohella yleisimpiä ammattitauteja.
Biologisen tekijän aiheuttama ammattitauti on useimmiten joku vaarallinen tartuntatauti, jota esiintyy esimerkiksi
sairaalan hoitohenkilökunnalla.
PAHENEMINEN
Ammattitautina korvataan myös muun kuin työtapaturmana korvattavan vamman tai ammattitaudiksi katsottavan
sairauden olennainen paheneminen, kun paheneminen
on pääasiassa aiheutunut työssä esiintyvästä fysikaalisesta,
kemiallisesta tai biologisesta tekijästä. Esimerkiksi nikkelille
yliherkän ihmisen ihottuma voi lehahtaa, kun hän työssään
altistuu nikkelille. Tällöin korvataan ihottuman ohimenevän
pahenemisen aiheuttama työkyvyttömyys.
ILMENEMISAIKA
Ammattitaudin ilmenemisajankohtana pidetään yleensä
ensimmäistä lääkärissäkäyntiä, jolloin työntekijä on ollut
taudin vuoksi tutkittavana. Edellytyksenä on, että sairaus
todetaan ammattitaudiksi joko tässä tutkimuksessa tai
myöhemmin.
Tämän päivämäärän perusteella määräytyy muun muassa
korvausvelvollinen vakuutusyhtiö ja ansionmenetyskorvausten perustana oleva vuosityöansio.
KORVAAVA YHTIÖ
Korvaukset ammattitaudista maksaa se vakuutusyhtiö,
jonka vakuuttamassa työssä työntekijä on viimeksi ennen
ammattitaudin ilmenemisajankohtaa altistunut tekijöille,
jotka voivat aiheuttaa kyseisen ammattitaudin.
KORVAUKSET
KUSTANNUSTEN KORVAUKSET
Sairaanhoitokulut
Tapaturmavakuutus korvaa työtapaturman vuoksi työntekijälle annetusta sairaanhoidosta tarpeelliset kustannukset.
Sairaanhoitoa ovat muun muassa lääkärinhoito, lääkkeet,
tekojäsenet ja muut apuvälineet. Sairaanhoitokulut korvataan ilman aika- tai euromääräistä rajaa.
Sairaanhoitoa tulee kuitenkin antaa tarpeettomia kustannuksia välttäen.
Sairaanhoidon korvaamista koskevan lakimuutoksen
johdosta, työaikana sattuneesta tapaturmasta aiheutuneet
sairaanhoitokustannukset korvataan todellisten kustannusten mukaan riippumatta siitä, onko hoito annettu julkisessa
tai yksityisessä hoitolaitoksessa. Lakimuutos tuli voimaan
1.1.2005 ja se koskee vain sen jälkeen sattuvia työtapaturmia ja ilmeneviä ammattitauteja. Se ei koske vapaa-aikana
sattuvia tapaturmia. Sairaanhoitokustannusten korvaaminen edellyttää vakuutuslaitokselta etukäteen pyydettyä maksusitoumusta.
Maksusitoumusta ei kuitenkaan tarvita ensimmäiseen
tai yksittäiseen vastaanottokäyntiin ja siihen välittömästi
liittyvään vähäiseen hoitotoimenpiteeseen, kuten röntgentutkimukseen, haavan ompeluun, kipsaukseen, sidontaan
tai muuhun näihin rinnastettavaan toimenpiteeseen eikä
kiireelliseen hoitoon, jota annetaan vammasta tai sairaudesta vahingoittuneen terveydentilalle aiheutuneen välittömän
uhan vuoksi. Sen sijaan esim. magneettitutkimukseen,
tähystystutkimukseen, tietokonetomografiaan ja leikkaukseen tarvitaan aina maksusitoumus. Vakuutusyhtiö
voi maksusitoumuksella ohjata vahingoittuneen tietyissä
tapauksissa valitsemaansa hoitopaikkaan.
Myös sairaanhoidosta aiheutuneet välttämättömät matkakulut korvataan tarpeettomia kustannuksia välttäen.
ESINEVAHINGOT
Tapaturmavakuutuksesta korvataan työtapaturman yhteydessä särkyneet, vahingoittuneen käytössä olleet silmälasit,
kuulokojeet, hammasproteesit, tukisidokset ja -liivit sekä
tekojäsenet ja -elimet. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että tapaturma on aiheuttanut jonkin vamman.
Muita esinevahinkoja ei pääsääntöisesti korvata. Jos
kuitenkin ensiapua annettaessa on jouduttu rikkomaan
vahingoittuneen vaatteita, ne korvataan. Jos sormuksen
rikkominen on ollut vamman hoidon vuoksi välttämätöntä,
maksetaan sormuksen korjauskulut. Sen sijaan esimerkiksi
työtapaturmassa likaantuneita tai repeytyneitä vaatteita tai
rikkoutunutta kelloa ei korvata.
TUTKIMUSKULUT
Perustellut ja tarpeelliset lääkärintutkimuskulut, jotka ovat
aiheutuneet sen selvittämisestä, onko kysymyksessä työtapaturman aiheuttama vamma tai ammattitauti, korvataan
vaikka vamma tai sairaus ei osoittautuisikaan tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavaksi. Tutkimuskulujen
korvaamisella pyritään siihen, että vakuutusyhtiö saa aina
riittävän selvityksen ammattitauti- tai työtapaturma-asian
ratkaisemiseksi.
Tutkimuskuluina voidaan korvata esimerkiksi tutkimukset
Työterveyslaitoksella tai työlääketieteen klinikoilla, allergiatestit, kuulotutkimukset sekä röntgen- tai varjoainetutkimukset. Lääkärintutkimuskulujen lisäksi korvataan myös
matkakustannukset, poliklinikka- ja sairaalamaksut sekä
mahdollinen matkapäiväraha. Sen sijaan ansionmenetystä
tutkimusajoilta ei korvata.
Ammattitautiepäilyssä tutkimuskulujen korvaaminen
edellyttää, että tutkimus perustuu työterveyshuoltoon ja
tutkittavan henkilön työolosuhdetietoihin perehtyneen
lääkärin arviointiin.
Työpaikalla tehdyistä työolosuhdeselvityksistä aiheutuneet
kustannukset korvataan mikäli työntekijä muutoin joutuisi
itse maksamaan ne. Tällaiset työhygieniset mittaukset
kuuluvat kuitenkin yleensä työnantajan kustantamaan
normaaliin työsuojeluun ja työterveyshuoltoon.
KODINHOIDON LISÄKUSTANNUKSET
Työntekijälle, joka vamman vuoksi ei kykene hoitamaan
kotiaan, maksetaan korvausta lisääntyneistä kodinhoitokustannuksista. Kodinhoidolla tarkoitetaan tässä säännölliseen
kodin- ja taloudenhoitoon kuuluvia tehtäviä kuten siivousta,
pyykinpesua, ruoanlaittoa ja lastenhoitoa. Koska korvaaminen edellyttää todellisia lisäkustannuksia, hankitun kodinhoitoavun tulee olla maksullista. Korvausta ei makseta
yleensä perheenjäsenen antamasta avusta. Korvaus maksetaan kunnallisen kodinhoitoavun taksan tai todellisten kohtuullisten kustannusten mukaan ja enintään vuoden ajalta
tapaturman sattumisesta tai ammattitaudin ilmenemisestä.
HAITTALISÄ
Jos vahingoittunut on vamman tai sairauden vuoksi niin
avuttomassa tilassa, ettei voi tulla toimeen ilman toisen
henkilön apua, hänelle maksetaan haittalisää. Haittalisä
myönnetään myös, jos vaikea vamma muutoin aiheuttaa
poikkeuksellista haittaa. Haittalisän suuruus määräytyy
vamman vaikeusasteen mukaan. Se on vuonna 2015 enintään 29,08 euroa päivässä. Haittalisä maksetaan riippumatta siitä, onko avusta maksettu.
VAATELISÄ JA OPASKOIRALISÄ
Tekojäsenen tai muun apuneuvon aiheuttaessa pitovaatteiden erityistä kulumista vahingoittuneella on oikeus saada
vaatelisää. Jos vahingoittuneen on työtapaturman vuoksi
hankittava opaskoira, hänellä on oikeus opaskoiralisään.
Korotettu vaatelisä on vuonna 2015 enintään 2,32 euroa
päivältä, vaatelisä on 0,58 euroa päivältä ja opaskoiralisä on
5,81 euroa päivältä.
ANSIONMENETYSKORVAUKSET
Päiväraha
Päivärahaa myönnetään, kun vahingoittunut on ollut joko
kokonaan tai osittain kykenemätön tekemään työtään
vähintään kolmena peräkkäisenä päivänä tapaturmapäivää lukuun ottamatta. Päivärahaa maksetaan tapaturman
sattumispäivää lukuun ottamatta jokaiselta päivältä, myös
sunnuntai- ja juhlapäiviltä, enintään yhden vuoden ajan
tapaturmapäivästä lukien (käytetään jäljempänä nimitystä
päivärahakausi). Jos työkyvyttömyys jatkuu tämän jälkeen,
ansionmenetyskorvaus maksetaan tapaturmaeläkkeenä.
Päiväraha on veronalaista tuloa.
PÄIVÄRAHA NELJÄN VIIKON AJALTA TAPATURMASTA
LUKIEN
Päiväraha enintään neljän viikon pituiselta työkyvyttömyysjaksolta tapaturman sattumisesta lukien määräytyy seuraavasti silloin, kun tapaturma on sattunut tai ammattitauti
ilmennyt 1.1.1993 tai sen jälkeen.
Pääsääntö on, että päiväraha tältä ajalta on samansuuruinen kuin työntekijälle vastaavalta ajalta maksettu sairausajan palkka. Tällöin päiväraha maksetaan sairausajan palkan maksaneelle työnantajalle.
Jos sairausajan palkkaa ei ole maksettu tai sen maksaminen
on päättynyt, päivärahan suuruus määräytyy niiden ansioiden perusteella, jotka työntekijä on kyseisessä työsuhteessa
ansainnut tapaturmaa edeltävien neljän viikon aikana (28
päivää). Näihin ansioihin ei oteta mukaan työntekijälle
maksettuja luontoisetuja eikä lomaltapaluurahaa. Päivärahan määrä päivää kohden on tällöin ansioiden määrä
jaettuna 28:lla.
Jos työntekijällä oli tapaturman sattuessa useita työsuhteita, määräytyy päiväraha kunkin työsuhteen osalta
erikseen.
Jos työntekijä tapaturman sattuessa toimii myös maatalousyrittäjänä tai muuna yrittäjänä, päiväraha määräytyy sekä
neljän viikon ajalta että sen jälkeen yrittäjätyön tapaturmavakuutuksen vuosityöansiosta. Näin ollen korvauksen
maksamisen edellytyksenä yrittäjätyön osalta on, että yrittäjätoiminta on maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain
mukaan pakollisesti tai vapaaehtoisesti vakuutettu tai tapaturmavakuutuslain 57 §:n 1 momentin mukaisesti vapaaehtoisesti vakuutettu. Kokonaan työkyvyttömälle päivärahan
suuruus on 1/360 osa vapaaehtoisen yrittäjävakuutuksen
sovitusta vuosityöansiosta.
Vuonna 2015 tapaturmavakuutuslain mukainen vähimmäisvuosityöansio on 12 560 euroa, joten täyden päivärahan määrä on vähintään 34,88 euroa päivässä
(12 560 : 360).
Jos päiväraha on suurempi kuin työnantajan maksama
sairausajan palkka, erotus maksetaan työntekijälle.
Peruskoulun ja lukion oppilaiden vuosityöansio on vähintään vähimmäisvuosityöansion kaksinkertainen määrä
tapaturman sattuessa. Vuonna 2015 kyseinen vuosityöansio
on 25 120 euroa. Päätoimisesti tulevaan ammattiin tapaturman sattuessa opiskelevan henkilön vuosityöansio
on työansiot, jonka hän valmistuttuaan olisi opiskelua
vastaavassa työssä tapaturman sattuessa todennäköisesti
ansainnut.
Vuosityöansio on aina vähintään vähimmäisvuosityöansion
suuruinen. Vuonna 2015 vähimmäisvuosityöansio on
12 560 euroa.
ESIMERKKI VUOSITYÖANSION LASKEMISESTA
Päiväraha määräytyy vuosityöansion perusteella tapaturmapäivää välittömästi seuraavan neljän viikon (28 päivän)
pituisen ajanjakson jälkeen.
Tapaturmaeläke ja perhe-eläke määräytyy aina vuosityöansion mukaan.
Työanantaja on maksanut palkkaa ajalta 1.7.2014–
31.12.2014 (180 päivältä) 6 660,24 euroa (ei sisällä lomaltapaluurahaa). Lomaltapaluurahan määrä on 680 euroa.
Palkan määrä yhdeltä päivältä on 6 660 : 180 = 37 euroa.
Palkan määrä vuositasolla on 37 x 360 = 13 320 euroa.
Laskennassa päiviä on kuukaudessa 30 ja vuodessa 360.
Vuosityöansio on vuosipalkan ja lomaltapaluurahan
yhteismääärä eli 13 320 + 680 = 14 000 euroa.
PÄIVÄRAHA NELJÄN VIIKON JÄLKEEN Vuosityöansio
Jos työkyvyttömyys jatkuu vielä neljän tapaturmaa seuraavan viikon jälkeen, päivärahan laskemiseksi määritetään
työntekijän vuosityöansio eli vakiintunut ansiotaso tapaturman sattuessa. Päivärahan suuruus on tällöin 1/360 osa
vuosityöansiosta. Vuosityöansion laskemiseksi tarvitaan
tiedot työntekijän ansioista pidemmältä ajalta, kuten vuoden ajalta ennen tapaturman sattumista.
Vuosityöansiota laskettaessa otetaan huomioon kaikki
työntekijän saamat veronalaiset tulot, jotka ovat vastiketta hänen tekemästään työstä. Vuosityöansioon lasketaan
mukaan myös muista työsuhteista saatu tulo. Jos työntekijä
toimii myös yrittäjänä, otetaan yrittäjätyö huomioon vuosityöansiossa vain, jos työntekijällä on yritystoimintaa varten
olemassa vapaaehtoinen tapaturmavakuutuslain 57 §:n
1 momentin mukainen vapaaehtoinen tapaturmavakuutus.
Tämä koskee myös maatalousyrittäjiä.
tapaturmaeläke
Tapaturmaeläkettä maksetaan, kun työntekijän työkyky on
tapaturmavamman tai ammattitaudin vuoksi päivärahakauden jälkeen vähentynyt vähintään kymmenellä prosentilla
ja hänen työansionsa ovat alentuneet. Vahingoittuneella
on oikeus tapaturmaeläkkeeseen, jos hän ei lainkaan pysty
palaamaan työhön tai jos hän palaa työhön alentunein
ansioin. Täysin työkyvyttömän työntekijän tapaturmaeläke
on 85 % hänen vuosityöansiostaan.
Jos työntekijä palaa entiseen tai uuteen työhön alentunein
ansioin verrattuna ennen työtapaturmaa vallinneeseen
ansiotasoon, myönnetään hänelle osaeläkettä. Mikäli vahingoittunut ei palaa työhön, vaikka hän on ainakin osittain
työkykyinen, joudutaan työkyvyn alentuma arvioimaan.
Työkyvyn alentuman määrittämiseksi tarvitaan tietoja muun
Jos työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa, samalta ajalta myönnetty päiväraha maksetaan työnantajalle sairausajan palkkaa vastaavalta osalta.
muassa vahingoittuneen työtehtävistä, ansioista, työllistymismahdollisuuksista ja vamman työnteolle asettamista
rajoituksista. Näitä tietoja saadaan vahingoittuneelta itseltään, työnantajalta, työvoimaviranomaisilta ja lääkäriltä.
Täysimääräisen tapaturmaeläkkeen taso laskee 70 %:iin
vuosityöansiosta, kun työntekijä täyttää 65 vuotta. Osittaisen työkyvyttömyyden perusteella maksettavan tapaturmaeläkkeen määrä laskee samassa suhteessa.
Tapaturmaeläke on veronalaista tuloa. Tapaturmaeläkkeen
määrä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä.
ANSIONMENETYSKORVAUKSET AMMATTITAUDIN
ILMETESSÄ ELÄKKEELLÄ OLTAESSA
Tietyt ammattitautina korvattavat sairaudet (esim. asbestin
aiheuttama keuhkosyöpä ja mesoteliooma) ilmenevät vasta
pitkän ajan kuluttua altistumisesta. Tällöin työntekijä on
usein jo eläkkeellä.
Päiväraha ja tapaturmaeläke maksetaan täysimääräisenä
koko työkyvyttömyysajalta, vaikka työntekijä on jo muusta
syystä eläkkeellä.
Vuosityöansio määrätään näissä tapauksissa niiden
ansioiden perusteella, jotka työntekijällä on ollut ennen
eläkkeelle jäämistään, eikä ammattitaudin ilmenemisajan
mukaan kuten yleensä.
FYSIKAALISEN HOIDON AIHEUTTAMA ANSIONMENETYS
Jos vahingoittuneelle annetaan työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi fysikaalista hoitoa ja hoidossa käydään
työaikana, maksetaan aiheutuneesta ansionmenetyksestä
korvausta. Edellytyksenä on, että fysikaalinen hoito on tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavaa.
Jos fysikaalista hoitoa annetaan aikana, jolloin vahingoittunut saa täyttä päivärahaa tai tapaturmaeläkettä, ei tätä
erillistä korvausta makseta.
Hoitokäyntien aiheuttama ansionmenetys korvataan todellisen ansionmenetyksen perusteella. Työnantajan tulee siis
ilmoittaa vakuutusyhtiölle palkkasumma, joka työntekijälle
on maksettu fysikaalisen hoidon, matkat mukaan luettuina,
ajalta. Jos työnantaja ei ole maksanut palkkaa ko. ajalta,
maksetaan ilmoitettu ansionmenetys työntekijälle.
Korvausta fysikaalisen hoidon aiheuttamasta ansionmenetyksestä voi saman vamman vuoksi saada enintään 30 päivältä kalenterivuodessa. Korvaus on veronalaista tuloa.
Ansionmenetyskorvausta ei makseta muun sairaanhoidon
kuin fysikaalisen hoidon ajalta. Jos vahingoittunut käy
esimerkiksi jälkitarkastuksessa lääkärissä palattuaan jo
muuten työhön, ei tällaisen käynnin ajalta makseta ansionmenetyskorvausta.
HAITTARAHA
Haittarahaa maksetaan vamman tai sairauden aiheuttamasta pysyvästä yleisestä haitasta.
Haittarahan suuruus määräytyy lääketieteellisin perustein
sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokituksesta antaman
päätöksen mukaan. Korvauksen saajan yksilölliset olosuhteet, kuten ammatti, harrastukset ja ansiotulot, eivät
vaikuta haittarahan määrään.
Haittaraha maksetaan kertakaikkisena, kun haittaluokka on
1–10. Haittaluokkiin 11–20 kuuluvista vammoista maksetaan vahingoittuneen valinnan mukaan joko kertakaikkinen
tai jatkuva korvaus.
Haittaraha lasketaan haittaluokan ja tapaturman sattumisvuoden vähimmäisvuosityöansion perusteella. Kun haittaraha maksetaan kertakaikkisena, korvauksen suuruus
saadaan pääomittamalla jatkuva korvaus.
Haittaraha on verotonta tuloa. Kun haittaraha maksetaan,
se tarkistetaan maksuvuoden tasoon työeläkeindeksillä.
Haittarahan maksamisperusteet poikkeavat yllä mainituista perussäännöistä, kun kyseessä on asbestin aiheuttama
keuhkopussinsyöpä tai ammattisyöpä, joka etenee yleensä
nopeasti.
KUNTOUTUS
Kuntoutuksen avulla pyritään saamaan ammattiinsa työkyvyttömäksi tullut työntekijä takaisin työelämään. Keinoina
ovat esimerkiksi toimintakykykuntoutus, koulutus, työhön
valmennus sekä elinkeinotoiminnan lainoitus ja avustaminen. Kuntoutuksen tarkoituksena on tukea kuntoutujan
työhönpaluuta ja työstä suoriutumista sekä ylläpitää ja
parantaa hänen toimintakykyään. Tapaturmavakuutuksen
kuntoutustoiminta perustuu lakiin tapaturmavakuutuslain
perusteella korvattavasta kuntoutuksesta. Kuntoutuksen
korvaamisen edellytyksenä on, että kuntoutuksen tarve on
aiheutunut työtapaturmasta tai ammattitaudista.
Tapaturmavakuutuksen kuntoutusasioiden selvittämiseksi
voidaan tarvita esimerkiksi työhönpaluun suunnitelman
tekemistä, työkokeilua työklinikalla tai työpaikalla sekä
työvoimatoimiston ammatinvalinnan ohjausta. Kuntoutustutkimuksista sekä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset korvataan tapaturmavakuutuksesta. Kuntoutusajalta
maksetaan täyttä päivärahaa tai tapaturmaeläkettä. Myös
tarpeellisten opintovälineiden hankkimisesta, matkoista
koulutuspaikkakunnalle sekä muualla kuin kotipaikkakunnalla elämisestä aiheutuneet kulut korvataan.
Kuntoutujalle nimetään oma yhteyshenkilö. Kuntoutusasia
tulee useimmiten vireille joko Ifin kuntoutussuunnittelijan
kautta tai siten, että vakuutusyhtiö ottaa yhteyttä Vakuutuskuntoutus VKK r.y:hyn. Kuntoutusaloitteen voi tehdä myös
työntekijä itse, työnantaja, lääkäri, työvoimatoimisto tai
sosiaaliviranomainen.
KORVAUKSET KUOLEMANTAPAUKSESSA
Jos työntekijä menehtyy työtapaturman tai ammattitaudin
seurauksena, hänen edunsaajillaan on oikeus perhe-eläkkeeseen sekä hautausapuun.
PERHE-ELÄKE
Perhe-eläke on saajalleen veronalaista tuloa. Sen määrä
tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä.
Perhe-eläke myönnetään leskeneläkkeenä ja/tai lapseneläkkeenä.
Leskeneläkkeeseen on oikeutettu pääsäännön mukaan
avioleski. Myös avopuolisolla voi olla oikeus leskeneläkkeeseen. Avopuolisolla tarkoitetaan henkilöä, jonka kanssa
työntekijä jatkuvasti eli yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa avioliittoa kuitenkaan solmimatta. Lisäksi
edellytetään, että avopuolisoilla oli yhteinen lapsi tai viranomaisen vahvistama sopimus keskinäisestä elatuksesta.
Leskeneläkkeen voi saada vain yksi leski. Pääsäännön
mukaan avopuolisolla on oikeus eläkkeeseen vain, jos työntekijä ei ollut avioliitossa. Avopuolisolla on kuitenkin oikeus
leskeneläkkeeseen aviopuolison asemasta, jos työntekijä
kuollessaan asui aviopuolisostaan erillään avoliitossa ja
aviopuolisoilla oli vireillä hakemus avioliittonsa purkamisesta.
Lapseneläkettä maksetaan alle 18-vuotiaalle lapselle ja
päätoimisesti opiskelevalle lapselle siihen asti, kunnes hän
täyttää 25 vuotta.
Myös sellaisella puolison lapsella, jonka elatuksesta
työntekijä oli huolehtinut, on oikeus lapseneläkkeeseen.
Edellytyksenä on tällöin, että myös puolisolla on oikeus
perhe-eläkkeeseen. Lapseneläkkeestä vähennetään Kansaneläkelaitoksen maksama perhe-eläkelain mukainen
lapseneläkkeen perusmäärä sen suuruisena, mitä se on
sen vuoden alussa kun tapaturmavakuutuslain mukaista
lapseneläkettä aletaan maksaa.
PERHE-ELÄKKEEN ENIMMÄISMÄÄRÄ ON
70 PROSENTTIA TYÖNTEKIJÄN VUOSITYÖANSIOSTA.
PERHE-ELÄKKEEN SUURUUS MÄÄRÄYTYY
SEURAAVASTI:
PERHE-ELÄKE-% TYÖNTEKIJÄN VUOSITYÖANSIOSTA
LASTEN OSUUS
ei lapsia
1 lapsi
2 lasta
3 lasta
4 lasta tai useampi
-
25 %
40 %
50 %
55 %
LESKEN OSUUS
40 %
35 %
30 %
20 %
15 %
Lapseneläkkeen suuruuteen vaikuttaa vain lapseneläkkeeseen oikeutettujen lasten lukumäärä. Lesken perhe-eläke ei
vaikuta lapseneläkkeeseen. Yllä olevassa taulukossa olevien
lapseneläkkeiden määrä on siis sama myös silloin, kun
leskeä ei ole.
Leskeneläkkeen määrä sen sijaan pienenee lapseneläkkeeseen oikeutettujen lasten lukumäärän kasvaessa.
Lesken omat tulot vähentävät leskeneläkettä, jos tulot
ylittävät tietyn määrän. Vuoden 2015 indeksitasossa tämä
määrä on 27 004,00 euroa vuodessa. Leskeneläkkeeseen
tehdään tällöin ns. tulosovitus.
Tulosovitus tehdään aina sen vakiintuneen ansiotason
mukaan, joka leskellä oli edunjättäjän kuollessa. Lesken
ansioissa myöhemmin tapahtuneet muutokset eivät vaikuta
leskeneläkkeen määrään.
Tulosovitus tehdään aikaisintaan vuoden kuluttua työntekijän kuolemasta. Siihen asti leskeneläke maksetaan täysimääräisenä. Jos leskellä oli työntekijän kuollessa huollettavinaan lapsi tai lapsia, joilla on oikeus lapseneläkkeeseen
työntekijän jälkeen, tulosovitus tehdään kuitenkin vasta kun
kaikkien tällaisten lasten oikeus lapseneläkkeeseen on päättynyt. Leskeneläkettä voidaan siis maksaa useitakin vuosia
ilman tulosovitusta.
Jos leski solmii uuden avioliiton tai edellä kerrotut edellytykset täyttävän avoliiton, oikeus leskeneläkkeeseen lakkaa.
Tällöin leskelle maksetaan kolmen vuoden leskeneläkettä
vastaava kertasuoritus. Koska työntekijäin eläkelain mukaiseen leskeneläkkeeseen ei vaikuta lesken uusi avioliitto,
jonka hän on solminut 50 vuotta täytettyään, tapaturmavakuutuslain mukaisesta kertakorvauksesta maksetaan tällöin
vain se osa, joka ylittää kolmen vuoden ajalta maksettavan
työntekijäin eläkelaissa tarkoitetun leskeneläkkeen määrän.
HAUTAUSAPU
Hautausapu maksetaan kuolinpesälle tai muulle hautauksesta huolehtineelle taholle.
Hautausavun suuruus ei riipu todellisista hautauskustannuksista. Vuonna 2015 se on 4 780 euroa. Hautausapua
voidaan kuitenkin maksaa todellisten ja kohtuullisina
pidettävien hautauskustannusten mukaan, jos kuolemaan
johtanut työtapaturma on sattunut ulkomailla.
KORVAUKSEN HAKEMINEN
Valtaosa työtapaturmista johtaa vain lyhyisiin työkyvyttömyysjaksoihin tai ei aiheuta lainkaan työkyvyttömyyttä.
Tällöin maksetaan yleensä vain sairaanhoitokuluja ja päivärahaa. Tarvittavat tiedot saadaan vakuutustodistuksesta,
tapaturmailmoituksesta ja lääkärinlausunnosta. Nämä eivät
kuitenkaan aina riitä asian ratkaisemiseen, vaan joskus
joudutaan hankkimaan erilaisia lisäselvityksiä. Lisäselvitystä
voidaan tarvita muun muassa tapahtuman korvattavuuden
ja vuosityöansion sekä tapaturman ja todettujen vammojen
välisen syy-yhteyden selvittämiseksi.
VAKUUTUSTODISTUS
Vakuutustodistuksella työntekijä saa maksuttoman sairaanhoidon. Vakuutustodistuksen täyttää tapaturman satuttua
työnantaja, joka antaa sen työntekijälle. Mikäli vakuutustodistusta ei ehditä antaa ensimmäistä hoitokertaa varten, se
voidaan toimittaa myös jälkikäteen hoitolaitokselle. Vakuutustodistus ei ole maksusitoumus, vaan vakuutusyhtiö tutkii
korvattavuuden saatuaan tarvittavat selvitykset.
Jos tapaturmasta ei aiheudu työkyvyttömyyttä vähintään
kolmea perättäistä päivää tapaturmapäivää lukuun
ottamatta, korvauskäsittelyssä riittää huolellisesti täytetty
vakuutustodistus, eikä tapaturmailmoitusta tarvitse tehdä.
Vakuutustodistusta täytettäessä tulee kiinnittää huomiota
seuraaviin seikkoihin:
–Työntekijän nimi, osoite ja henkilötunnus on kirjoitettava
täydellisinä.
– Tapaturmapäivä ja tapaturman sattumisen kellonaika sekä
säännöllinen työaika tapaturmapäivänä on ilmoitettava
tarkasti.
–Tapaturmaa koskevat tapahtumatiedot on kerrottava mahdollisimman tarkasti. Mikäli vakuutustodistuksen tapaturmatiedoissa on epäselvyyttä tai ristiriitaisuutta suhteessa
lääkärinlausuntoon ja vamman laatuun, vakuutustodistus
ei riitä asian käsittelyn perusteeksi. Tällöin vakuutusyhtiö
joutuu pyytämään tapaturmailmoituksen.
–Työnantajan nimi on merkittävä virallisessa muodossaan.
Jos yritys on sopinut vakuutusyhtiön kanssa osastokoodit
eri toimipaikoilleen, ne tulee merkitä vakuutustodistukseen.
–Vakuutustodistuksen allekirjoittaa työnantaja tai tämän
edustaja.
TAPATURMAILMOITUS
Tapaturmavakuutuslain mukaan työtapaturman sattumisesta tai ammattitaudin ilmenemisestä on viipymättä tehtävä
kirjallinen ilmoitus vakuutusyhtiölle. Ilmoitus tehdään
sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamalle lomakkeelle.
Tapaturmailmoituksen voi täyttää ja lähettää myös sähköisesti If Yrityskansiota tai If Loginia käyttäen. Rekisteröidy
If Yrityskansioon osoitteessa if.fi/yrityskansio ja If Loginiin
osoitteessa if-insurance.com.
Tapaturmakorvausta on haettava vuoden kuluessa tapaturman sattumisesta. Jos korvauksen hakemisen myöhästymiseen on painavia syitä, asia voidaan myöhästymisestä
huolimatta ottaa käsiteltäväksi.
Tapaturmailmoitusta käytetään myös tapaturmavakuutuslain mukaisten vapaaehtoisten vakuutusten perusteella
maksettavien korvausten hakemiseen (ks. kohta Tapaturmavakuutuslain mukaiset vapaaehtoiset vakuutukset).
Tapaturmailmoitus tarvitaan korvausasiain käsittelemiseksi
aina silloin, kun työkyvyttömyys on kestänyt tapaturmapäivän lisäksi kolme perättäistä päivää. Tapaturmailmoitus on
tehtävä aina myös ammattitaudista, kuolemantapauksesta
sekä silloin, kun työtapaturma on samalla liikennevahinko.
TYÖNANTAJAA KOSKEVAT TIEDOT
Työnantajan nimi merkitään tapaturmailmoitukseen virallisessa muodossa. Lisäksi ilmoitetaan yrityksen liikeyhteisötunnus. Jos yritys on vakuutusyhtiön kanssa sopinut osastokoodit eri toimipaikoilleen, tulee ne merkitä tapaturmailmoitukseen.
VAHINGOITTUNUTTA KOSKEVAT TIEDOT
Vahingoittuneen nimi, osoite ja henkilötunnus ilmoitetaan
täydellisinä. Henkilötunnus tarvitaan muun muassa ennakonpidätystä varten. Korvaukset maksetaan pankkiin, joten
pankkiyhteystiedot merkitään tapaturmailmoitukseen.
Koska tapaturmavakuutuksen ansionmenetyskorvaukset
ovat veronalaista tuloa, vakuutusyhtiö tekee ennakonpidätyksen. Ennakonpidätystiedot on merkittävä ilmoitukseen
myös silloin, kun työnantaja on maksanut palkkaa sairausajalta. Päiväraha saattaa joissakin tilanteissa olla suurempi
kuin vastaavan ajan sairausajan palkka, jolloin ylimenevä
osuus maksetaan vahingoittuneelle.
Vapautus ennakonpidätyksestä koskee lähinnä opiskelijoita
ja koululaisia. Vapautuksen suuruuden lisäksi on merkittävä myös, miten suuri osa vapautuksesta on jo käytetty
palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusyhtiö pyytää näissä
tapauksissa, sekä silloin kun ennakonpidätys on porrastettu,
työnantajalta alkuperäisen verokortin voidakseen merkitä
siihen maksamansa korvauksen.
Yksityisen työnantajan, hänen perheenjäsentensä sekä
yrityksen osakkaan ja yhtiömiehen kuulumisesta tapaturmavakuutuksen piiriin on olemassa erityiset säännökset.
Tämän vuoksi tapaturmailmoitukseen on huolellisesti
täytettävä tiedot, jotka koskevat vahingoittuneen ja hänen
perheenjäsentensä omistusosuutta yhtiössä tai yhtymässä.
VAHINKOA KOSKEVAT TIEDOT
Vahinkopäivä, kellonaika ja työaika vahinkopäivänä merkitään tapaturmailmoitukseen. Jos tapaturma ei ole sattunut
työaikana, on selvitettävä, miten tapaturma liittyi vahingoittuneen työhön. Ammattitaudin ilmenemisajankohdan
ratkaisee vakuutusyhtiön lääkäri saatuaan asiassa tarvittavat
lääketieteelliset selvitykset.
Jos tapaturma on sattunut työpaikan ulkopuolella tai työpaikalla, mutta ei työssä, on selvitettävä, mitä vahingoittunut
teki vahingon sattuessa ja miten se liittyi hänen työhönsä.
Työmatkatapaturman osalta on ilmoitettava, onko tapaturma sattunut säännöllisellä työmatkareitillä vai poikettaessa
reitiltä. Kun on poikettu reitiltä, tarvitaan selvitys myös
siitä, miksi vahingoittunut poikkesi normaalireitiltä ja miten
kauan poikkeama kesti.
Jos vahingoittunut ei lopettanut työntekoa heti tapaturman
satuttua, tapaturmailmoitukseen on merkittävä päivämäärä
ja kellonaika, jolloin hän lopetti työnteon. Lisäksi tapaturmailmoitukseen merkitään ensimmäinen lääkärissäkäyntipäivä ja -paikka. Jos lääkärin puoleen on käännytty vasta
jonkin ajan kuluttua tapaturman jälkeen, tulisi selvittää,
miksi lääkäriin ei ole menty välittömästi tapaturman jälkeen
ja mikä on ollut vamman tila tapaturman sattumisen ja
lääkäriin menon välisenä aikana. Ensimmäisen lääkärissäkäynnin merkitseminen on tärkeätä ennen kaikkea siksi,
että vakuutusyhtiö tietää, mistä se pyytää tarvitsemansa
lääkärinlausunnon.
Tapaturmailmoitus tulee aina tehdä viipymättä.
Jos työkyvyttömyys on lyhyt ja työnantaja maksaa työkyvyttömyysajalta sairausajan palkkaa, voidaan ilmoitus tehdä
kuitenkin työkyvyttömyyden päätyttyä.
Tapaturmailmoitukseen on hyvä merkitä sen henkilön nimi
ja puhelinnumero, joka pystyy antamaan tapaturmaa koskevia lisätietoja (esimerkiksi esimies tai työnantaja).
Mikäli työnantajalla ei ole tietoa työntekijän ilmoittamasta
tapaturmasta, työnantaja voi merkitä tapaturmailmoitukseen,
että tapahtumaselostus perustuu työntekijän kertomukseen.
Jos taas työnantajan tiedot vahinkotapahtumasta poikkeavat
työntekijän ilmoituksesta, on myös tämä hyvä ilmoittaa tapaturmailmoituksessa.
Vakuutusyhtiön on kuitenkin tutkittava korvausasia ja annettava siinä päätös, vaikka työnantajan käsityksen mukaan
kyseessä ei olisikaan työtapaturma tai ammattitauti.
TYÖPAIKKATAPATURMIEN TILASTOINTI
Työpaikkatapaturmien tilastoinnissa käytetään ESAWmenetelmää (European Statistics on Accidents at Work).
ESAW-tilastoinnissa käytettävät tilastokoodit ja niiden
merkitykset on kuvattu tämän oppaan lopussa olevassa
tilastoliitteessä.
VAHINKOA KOSKEVIA LISÄTIETOJA
Työtapaturma saattaa samalla olla liikennevakuutuslain nojalla korvattava liikennevahinko. Tällöin korvaus
myönnetään ensisijaisesti tapaturmavakuutuksesta, mutta
tapaturmavakuutusyhtiöllä on oikeus saada maksamansa
korvaukset takaisin liikennevakuutuksesta. Vahingoittuneella saattaa myös olla mahdollisuus saada lisäkorvausta
liikennevakuutuksesta.
Liikennevahingossa tulee ilmoittaa eri osapuolten liikennevakuutustiedot. Tapaturmailmoituksessa ilmoitetaan myös,
onko vahingoittunut ollut vahingon sattuessa kuljettajana
vai matkustajana. Jos asiassa on suoritettu poliisitutkinta,
myös siitä on hyvä ilmoittaa vakuutusyhtiölle.
Jos tapaturman on aiheuttanut toinen henkilö (esimerkiksi
pahoinpitelijä), kerrotaan tapaturmailmoituksessa tapahtumien kulku ja kyseessä olevan henkilön nimi. Mikäli poliisitutkinta on suoritettu, on siitä ilmoitettava vakuutusyhtiölle.
Tapaturmailmoituksessa tulee ilmoittaa myös mahdollinen
oikeudenkäyntipäivä.
Jos tapaturman syynä on ollut vahingoittuneen oma huolimattomuus, esimerkiksi törkeä varomattomuus liikenteessä
tai päihtymys, tehdään näistä merkintä tapaturmailmoitukseen. Päivärahakorvausta voidaan vähentää työntekijän
törkeän varomattomuuden tai päihtymyksen perusteella.
KUOLEMANTAPAUKSET
Kuolemantapauksessa tarvitaan tietoja sekä perhe-eläkkeen että hautausavun maksamista varten. Perhe-eläkettä
varten tapaturmailmoitukseen merkitään kuolinpäivä ja
tiedot omaisista. Perhe-eläkkeen suuruuden laskemiseksi
vakuutusyhtiö pyytää työntekijän palkkatiedot erikseen
työnantajalta.
Hautausavun maksamista varten tapaturmailmoitukseen
merkitään kuolinpesää hoitavan henkilön nimi. Lisäksi
vakuutusyhtiö voi tarvita tiedot pesän osakkaista ja heidän
antamansa valtakirjat, jos halutaan, että hautausapu maksetaan esimerkiksi pesänhoitajalle.
Jos kuolleelta työntekijältä on jäänyt edunsaajia, on heillä
oikeus saada korvausta myös työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen perusteella.
TYÖSUHDETIEDOT
Tiedot työntekijän työsuhteen luonteesta ja kestosta ovat
tarpeen ansionmenetyskorvauksen laskemiseksi. Myös
työsuhteen päättymispäivä on tärkeää ilmoittaa, jos se on
tiedossa.
Mikäli työntekijä ei työskentele täyttä päivää tai täyttä
työviikkoa, ilmoitetaan työpäivän kesto tai työpäivien
lukumäärä viikossa sekä syy osa-aikaisuuteen. Työsuhde- ja
palkkatiedoista tarvitaan usein lisätietoja korvauskäsittelyä
varten. Näitä asioita hoitavan henkilön nimen ja puhelinnumeron ilmoittaminen nopeuttaa korvausten maksamista.
TIEDOT PÄIVÄRAHAN LASKEMISEKSI
Päiväraha enintään neljän viikon ajalta (= 28 päivältä)
tapaturmapäivän jälkeen on saman suuruinen kuin työntekijälle työkyvyttömyysajalta maksettu sairausajan palkka.
Sairausajan palkan määrä -kohtaan ilmoitetaan, miltä ajalta
sairausajan palkka on maksettu ja maksetun sairausajan
palkan määrä. Summaan ei lasketa mukaan luontoisetuja,
vaan ainoastaan rahapalkka. Myös sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden päättymispäivä on tärkeä ilmoittaa.
Jos sairausajan palkkaa on maksettu vain osalta työkyvyttömyysaikaa, jos sitä on maksettu osittaisena tai vähennettynä
esimerkiksi lomautuspäiviltä tai jos sitä ei ole maksettu
lainkaan, täytetään palkkatiedot-kohta.
Palkkatiedot-kohtaan palkka ilmoitetaan neljän viikon jaksolta (= 28 päivältä) ennen tapaturmapäivää. Tässä kohdassa ilmoitetaan ne ansiot, jotka kertyvät tuon neljän viikon
työstä. Tapaturmapäivän palkkaa ei ilmoiteta. Palkkaan ei
sisällytetä luontoisetuja eikä lomaltapaluurahaa. Se ei myöskään saa sisältää kyseisenä ajanjaksona maksettuja, mutta
muuhun aikaan kohdistuvia urakanpohjia eikä myöskään
tuona aikana maksettuja muita kertaluontoisia korvauksia.
Palkattomat poissaolot ja niiden syy neljän viikon jaksolta
ennen tapaturmapäivää on syytä merkitä huolella, koska
ne otetaan huomioon korottavasti päivärahaa laskettaessa.
Ansiot siis lasketaan sen suuruiseksi kuin työntekijä olisi
saanut palkkaa myös näiltä palkattomilta päiviltä.
Jos työntekijän työsuhde on kestänyt alle viikon, ilmoitetaan, paljonko ja miltä ajalta palkkaa on maksettu ennen
tapaturmapäivää. Lisäksi ilmoitetaan ajanjaksoon sisältyvien
työpäivien lukumäärä. Kuukausipalkkaisen työntekijän osalta ilmoitetaan tapaturma-ajankohdan mukainen kuukausipalkka sekä säännöllisten lisien keskimääräinen suuruus.
Jos työntekijällä on samanaikaisesti muita rinnakkaisia työsuhteita, ilmoitetaan niistä työnantajan nimi ja osoite. Myös
yrittäjätoiminta ilmoitetaan. Tämä on tärkeää, koska päiväraha neljän viikon jaksolta lasketaan kunkin työsuhteen ja
yrittäjätoiminnan osalta erikseen.
Työkyvyttömyyden jatkuessa yli 28 päivää lasketaan työntekijän vuosityöansio. Päiväraha on tällöin vuosityöansion
360. osa. Vuosityöansiota varten tarvitaan työntekijän
palkkatiedot vuoden ajalta ennen tapaturmaa. Jos työsuhde
on kestänyt alle vuoden, tarvitaan palkkatiedot työsuhteen
alusta lähtien. Vakuutusyhtiö pyytää nämä tiedot työnantajalta erillisellä kaavakkeella. Vakuutusyhtiö selvittää työntekijän ansiotason myös edeltäviltä vuosilta. Nämä tiedot
saadaan suoraan verotoimistolta ja Eläketurvakeskuksen
rekisteriotteesta.
Avoimen yhtiön yhtiömiesten ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisten yhtiömiesten, jotka kuuluvat pakollisesti lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin, päiväraha lasketaan
niin neljän viikon ajalta kuin sen jälkeenkin yrittäjien
eläkelain mukaisesta työtulosta. Päivärahan määrä päivää
kohden on 1/360. osa työtulosta. Tällöin ei tarvitse ilmoittaa
palkkatietoja neljän viikon ajalta ennen tapaturmaa. Riittää
kun ilmoittaa, missä eläkevakuutusyhtiössä YEL-vakuutus
on.
Palkkatietoja tapaturmaa edeltäviltä neljältä viikolta ei
myöskään tarvitse täyttää, jos vahingoittunut on vakuutettu
vapaaehtoisesti tapaturmavakuutuslain 57 §:n mukaisella
vakuutuksella, jossa on sovittu vuosityöansio. Kuitenkin
sekä edellisessä kappaleessa että tässä mainituissa tapauksissa tulee täyttää sairausajan palkan maksamista koskevat
kohdat.
SAIRAUSVAKUUTUS
Tapaturmailmoituksessa ilmoitetaan, onko Kansaneläkelaitokselta saatu tai haettu sairausvakuutuslain mukaista
korvausta. Tapaturmakorvaus on ensisijainen sairausvakuutuksen korvaukseen nähden, mutta jos korvausasian käsittely vakuutusyhtiössä viivästyy, vahingoittunut voi saada
käsittelyaikana sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa.
Kun vakuutusyhtiö sitten myöntää korvauksen ajalta, jolta
sairausvakuutuksen päivärahaa on maksettu, se maksaa
vastaavalta ajalta myöntämänsä korvauksen Kansaneläkelaitokselle.
ALLEKIRJOITUS
Työnantajan allekirjoitus on edellytys sille, että työtapaturma-asia voidaan käsitellä vakuutusyhtiössä.
LÄÄKÄRINLAUSUNTO
Lääkärinlausunto tarvitaan aina vamman aiheuttaessa
korvattavaa työkyvyttömyyttä. Selvissä tapauksissa riittää
sairausvakuutuksen päivärahan hakemiseen tarkoitettu
A-todistus. Usein asian käsittelyyn tarvitaan nimenomaan
työtapaturma-asioissa käytettäväksi tarkoitettu E-lääkärinlausunto.
Työnantaja voi toimittaa tapaturmailmoituksen yhteydessä
A-todistuksen vakuutusyhtiölle. Tarvittaessa vakuutusyhtiö
pyytää E-lääkärinlausunnon suoraan hoitopaikasta.
Hammasvammoista on ennen hoitoon ryhtymistä lähetettävä vakuutusyhtiölle hyväksyttäväksi hammaslääkärin hoitoehdotus ja kustannusarvio. Ammatti-ihottumatapauksia
varten on olemassa erityislomake.
KORVAUKSEN MAKSAMINEN
KORVAUSPÄÄTÖS
Korvausasia tulee useimmiten vakuutusyhtiössä vireille
tapaturmailmoituksella. Kuitenkin periaatteessa mikä
tahansa kirjallinen korvaushakemus on riittävä käsittelyn
alkuun saamiseksi. Asian tultua vireille vakuutusyhtiö on
velvollinen hankkimaan kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat selvitykset.
Saatuaan riittävät selvitykset yhtiö antaa kirjallisen päätöksen. Ennen päätöksen antamista pyydetään tarvittaessa
vahingoittuneelta kirjallinen selvitys tapahtuneesta.
Vakuutusyhtiön antama kirjallinen päätös lähetetään vahingoittuneelle ja työnantajalle. Vakuutusyhtiötä laskuttaville,
esimerkiksi sairaanhoitolaitoksille, ilmoitetaan kirjeitse, jos
päätös on kielteinen.
KORVAUKSEN MAKSAMINEN
Korvaus maksetaan joko korvauksen saajalle itselleen tai
hänen ollessaan vajaavaltainen edunvalvojalle.
Päiväraha maksetaan kuukausittain jälkikäteen, vakuutusyhtiön saatua lääkärintodistuksen ja muun tarvitsemansa
selvityksen työkyvyttömyydestä. Tapaturmaeläke, jatkuvana
maksettava haittaraha ja perhe-eläke maksetaan kuukausittain etukäteen.
POLIISITUTKINTA
Poliisitutkintapöytäkirja pyydetään vakuutusyhtiöön
liikennevahinkoja pahoinpitelytapauksissa. Tapaturmavakuutuslaissa on lisäksi säädetty, että jos työtapaturman
seurauksena on ollut kuolema tai vaikealaatuinen vamma,
työnantajan on tehtävä tapaturmasta ilmoitus poliisiviranomaiselle, jonka tulee toimittaa asiassa poliisitutkinta.
Poliisitutkintapöytäkirja toimitetaan tällöin tapaturmavakuutusyhtiöön. Poliisitutkinta voidaan suorittaa myös sen
selvittämiseksi, onko työsuojelumääräyksiä rikottu.
SAIRAUSAJAN PALKKA
Työnantajan velvollisuus maksaa työntekijälle sairausajan
palkkaa määräytyy työsopimuslain ja työehtosopimusten
perusteella. Tapaturmavakuutuksen perusteella myönnetty
päiväraha tai tapaturmaeläke maksetaan työnantajalle siltä
osin, kuin tämä on maksanut samalta ajalta sairausajan
palkkaa. Neljän viikon aikana tapaturmasta lukien päiväraha on saman suuruinen kuin työnantajan maksama
sairausajan palkka. Sairausajan palkka maksetaan työnantajalle takaisin bruttomääräisenä eli myös toimitetun
ennakonpidätyksen osalta.
VIIVÄSTYMISTODISTUS KELALLE
Korvausasian käsittelyn viivästyessä vakuutusyhtiö antaa
tarvittaessa Kansaneläkelaitokselle viivästymistodistuksen,
jonka perusteella Kansaneläkelaitos maksaa sairausvakuutuspäivärahaa vahingoittuneelle. Viivästymistodistuksen
antaminen saattaa olla tarpeen ennen kaikkea ammattitautiepäilyissä, jolloin lääketieteelliset tutkimukset kestävät
kauan ja korvausratkaisun tekeminen lykkääntyy.
Työntekijän vuosiloman ajalta tapaturmakorvaus maksetaan
aina hänelle itselleen, vaikka työnantaja olisi maksanut samalta ajalta palkkaa. Tapaturmavakuutuslaissa on nimittäin
säädetty, että vuosiloman ajalta maksettavat etuudet ovat
sellaisia, että ne kuuluvat työntekijälle, vaikka työnantaja olisi samalta ajalta maksanut sairausajan palkkaa. Jos
sairausajan palkkaa on maksettu työajan lyhennyspäivältä,
kuuluu korvaus tältä päivältä työnantajalle.
Viivästymistapauksissa vakuutusyhtiö antaa oma-aloitteisesti viivästymistodistuksen ja ilmoittaa asiasta vahingoittuneelle. Kansaneläkelaitos ei kuitenkaan yleensä maksa
sairausvakuutuspäivärahaa, jos työnantaja on maksanut
työntekijälle täyttä palkkaa sairausajalta.
Tästä on poikkeuksena rakennusalan työajan lyhennysjärjestelmä, jossa lyhennysrahaa ei makseta tietyltä päivältä,
vaan prosenttimääränä tietyltä ajalta kertyneistä palkoista.
Kun vakuutusyhtiö myöntää korvauksen ajalta, jolta
Kansaneläkelaitos on suorittanut päivärahaa, se maksaa
Kansaneläkelaitokselle takaisin tämän maksaman korvauksen ja ylimenevän osan vahingoittuneelle. Sama koskee
Kansaneläkelaitoksen jo korvaamia sairaanhoitokuluja.
Jos työntekijällä on ollut tapaturman sattuessa useita
työsuhteita, joista hänelle maksetaan sairausajan palkkaa,
maksetaan korvaus neljän viikon ajalta tapaturmasta lukien
kullekin työnantajalle sen suuruisena kuin työnantaja
on maksanut sairausajan palkkaa. Neljän viikon jälkeen
korvaus maksetaan työnantajien työntekijälle maksamien
sairausajan palkkojen suhteessa.
KORVAUSTEN VERONALAISUUS JA ENNAKONPIDÄTYSVERONALAISUUS
Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen perusteella maksettava päiväraha, fysikaalisen hoidon aikainen ansionmenetyskorvaus, tapaturmaeläke ja perhe-eläke ovat ansionmenetyskorvauksina kokonaisuudessaan veronalaista tuloa,
mikäli tapaturma on sattunut tai ammattitauti on ilmennyt 1.1.1982 tai sen jälkeen. Verottomia korvauksia ovat
kustannusten korvaukset, hautausapu ja haittalisä. Myös
haittaraha on verotonta tuloa.
ENNAKONPIDÄTYS
Vakuutusyhtiö toimittaa ennakonpidätyksen siltä osin, kun
ansionmenetyskorvaus maksetaan vahingoittuneelle itselleen tai perhe-eläke omaisille. Ennakonpidätystä ei tehdä
korvauksesta, joka maksetaan työnantajalle, Kansaneläkelaitokselle tai muulle eläkelaitokselle, koska ne ovat jo tehneet
vastaavasta suorituksestaan ennakonpidätyksen. Ennakonpidätys päivärahasta tehdään pääsääntöisesti samoin kuin
palkasta. Työnantaja ilmoittaa tapaturmailmoituksessa
perusprosentin ja lisäprosentin sekä rajatulon, johon saakka
perusprosenttia sovelletaan. Mikäli korvauksia maksetaan
aiemmin maksettujen korvausten lisäksi, kertasuorituksena,
useammalta kaudelta kerralla tai muulta ajalta kuin verovuodelta, tehdään ennakonpidätys 50 %:n suuruisena. Jos
korvauksen saaja ennen korvauksen maksamista esittää
verokortin tai muun verotoimiston selvityksen, jonka
mukaan ennakonpidätys olisi tehtävä edellä mainittua
pienempänä, ennakonpidätys tehdään verokortin tai muun
määräyksen mukaan.
Vakuutusyhtiö antaa päätöksessä laskelman ennakonpidätyksen toimittamisesta. Kalenterivuoden päätyttyä vakuutusyhtiö lähettää ilmoituksen korvauksista ja ennakonpidätyksestä veroviranomaisille.
Vakuutusyhtiö tarvitsee alkuperäisen verokortin, jos ennakonpidätystä vapautuksen vuoksi ei toimiteta, esimerkiksi
koululaisten korvauksista. Myös silloin, kun ennakonpidätys
on porrastettu, toimitetaan alkuperäinen verokortti vakuutusyhtiölle.
Kun aletaan maksaa tapaturmaeläkettä, pyydetään korvauksen saajaa toimittamaan verokortti tai muu verotoimiston
ennakonpidätysohje.
TYÖNANTAJAN MENETTELY
Työnantaja tekee ennakonpidätyksen maksaessaan sairausajan palkkaa. Työnantaja maksaa tällöin myös sosiaaliturvamaksun, jonka saa myöhemmin oikaista tapaturmapäivärahan osalta.
KORVAUKSEN KOROTUS
Tapaturmakorvauksen viivästyessä viivästysajan jokaiselta
päivältä maksetaan korvauksen korotusta. Korvauksen
korotus on 1.1.2015 alkaen 7,5 %. Viivästysaika alkaa kun
on kulunut kolme kuukautta sen kalenterikuukauden päättymisestä, jona vakuutusyhtiö sai korvauksen perustetta ja
määrää koskevan riittävän selvityksen.
Riittävä selvitys tavallisessa työtapaturmatapauksessa on
tapaturmailmoitus ja lääkärinlausunto. Jos korvauksen
korotus jää alle tietyn rahamäärän (7,35 euroa vuonna
2015), ei korotusta makseta.
Korvauksen korotusta maksetaan kaikille korvauksen
saajille. Vahingoittuneen lisäksi siis myös työnantajalla,
sairaanhoitolaitoksella tai muulla korvauksen saajalla on
korvauksen viivästyessä oikeus saada korvauksen korotusta.
Korvauksen korotus on veronalaista, jos peruskorvaus,
jonka viivästymisen vuoksi sitä maksetaan, on veronalaista.
Tällöin myös korvauksen korotuksen osalta suoritetaan ennakonpidätys. Vakuutusyhtiö selvittää aina oma-aloitteisesti
korvauksen saajan oikeuden korvauksen korotukseen.
KORVAUKSEN SAAJAN OIKEUSTURVA
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA
Tietyissä tapauksissa vakuutusyhtiön tulee ennen päätöksen
antamista pyytää asiasta tapaturma-asiain korvauslautakunnan lausunto. Tapaturma-asiain korvauslautakunta on
vuonna 1948 silloisen sosiaaliministeriön päätöksellä perustettu elin. Sen tehtävänä on työtapaturma- ja ammattitautiasioiden käsittelyn yhdenmukaistaminen ja kehittäminen.
Korvauslautakunnassa ovat edustettuina työmarkkinajärjestöt, sosiaali- ja terveysministeriö sekä vakuutusyhtiöt.
Korvauslautakunta ei ole muutoksenhakuelin, vaan se
antaa lausunnon ennen kuin vakuutusyhtiö antaa asiasta
päätöksen. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut
luettelon niistä asioista, joista vakuutusyhtiön tulee pyytää
korvauslautakunnan lausunto. Tällaisia asioita ovat muun
muassa ensimmäinen eläkepäätös, osaeläkepäätökset,
korkeat haittaluokat ja korvauksen vähentäminen esimerkiksi päihtymisen vuoksi. Lisäksi vakuutusyhtiö voi pyytää
korvauslautakunnan lausuntoa muissakin periaatteellista
laatua olevissa korvausasioissa.
Vakuutusyhtiöt noudattavat korvauslautakunnan lausuntoja
lähes poikkeuksetta. Mikäli yhtiö antaa lausunnosta poikkeavan päätöksen, sen tulee ilmoittaa sekä poikkeaminen
että korvauslautakunnan kanta päätöksessään.
ASIAN UUDELLEENKÄSITTELY JA PÄÄTÖKSEN
OIKAISEMINEN
Vakuutusyhtiö voi ottaa ratkaisemansa asian uudelleen
käsiteltäväksi ja muuttaa aikaisemmin antamaansa päätöstä,
jos se on virheellinen. Tapauksissa, joissa yhtiön päätös on
perustunut puutteelliseen selvitykseen, kannattaa aina
ottaa yhteys vakuutusyhtiöön. Tällöin vakuutusyhtiö voi
tehdä muutoksen korvauspäätökseen, jolloin ei tarvitse
turvautua aikaa vievään muutoksenhakumenettelyyn.
Myös silloin, kun korvauksen suuruuteen vaikuttavat seikat
olennaisesti muuttuvat, voi vakuutusyhtiö itse oikaista jo
myöntämäänsä korvausta. Tällaisesta olosuhteiden muuttumisesta on kysymys esimerkiksi silloin, kun vamman tai
sairauden tila pahenee.
Tapauksissa, joissa muutoksenhakuaika vakuutusyhtiön tai
tapaturmalautakunnan päätökseen on jo kulunut ja jälkeenpäin havaitaan, että päätös on virheellinen, on vakuutusoikeudella mahdollisuus hakemuksesta poistaa päätös.
Tällöin asia yleensä käsitellään uudelleen. Tämä edellyttää,
että vakuutusyhtiön tai tapaturmalautakunnan päätös on
perustunut virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai
että se on ilmeisesti lain vastainen.
MUUTOKSENHAKU
Vakuutusyhtiö voi oikaista päätöstään myös muutoksenhaun
yhteydessä. Työtapaturma-asioissa annettaviin päätöksiin
on asianosaisella aina muutoksenhakuoikeus. Asianosaisella tarkoitetaan tavallisesti vahingoittunutta työntekijää
tai kuolemantapauksessa hänen omaisiaan. Jos työnantaja
on maksanut sairausajalta palkkaa tai muita etuuksia,
katsotaan myös työnantaja asianosaiseksi. Muutoksenhaku
on maksutonta.
vakuutusoikeudelle osoitettu valitus toimitetaan vakuutusyhtiöön. Yhtiö lähettää valituksen, oman lausuntonsa sekä
kaikki asiaan liittyvät asiapaperit vakuutusoikeudelle käsiteltäväksi.
Ensimmäinen muutoksenhakuaste on tapaturma-asioiden
muutoksenhakulautakunta. Valituskirjelmä on toimitettava
päätöksen antaneelle vakuutusyhtiölle viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä päätöksen tiedoksisaannista.
Yhtiön päätöksen kääntöpuolella on muutoksenhakuohje.
Jos yhtiö hyväksyy kaikki valituksessa esitetyt vaatimukset,
se antaa oikaisupäätöksen. Ellei vaatimuksia hyväksytä,
yhtiö lähettää valituksen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle käsiteltäväksi. Valitusten käsittely
tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa kestää
keskimäärin kuusi kuukautta.
Vakuutusoikeuden päätökseen voidaan hakea muutosta
korkeimmalta oikeudelta vain tietyissä erikseen säädetyissä
tilanteissa.
Muutoksenhakuaika on kolmekymmentä päivää tapaturmaasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen tiedoksi
saamisesta. Vakuutusoikeudessa asian käsittely kestää keskimäärin kaksitoista kuukautta.
Vakuutusoikeuden päätökseen ei ole muutoksenhakuoikeutta muun muassa silloin, kun on kysymys korvauksen
suuruudesta, kuten vuosityöansiosta tai haittaluokasta.
Näissä tilanteissa vakuutusoikeus on viimeinen muutoksenhakuaste. Muutoksenhaun edellytyksenä on valitusluvan
saaminen korkeimmalta oikeudelta. Määräaika valitusluvan
pyytämiseen ja valituksen tekemiseen on kuusikymmentä
päivää vakuutusoikeuden päätöksen tiedoksi saamisesta.
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen
on mahdollisuus hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Myös
Työ
ULKOMAILLA
YLEISTÄ
Eri maiden sosiaalivakuutuslainsäädäntö, lakisääteinen
tapaturmavakuutus mukaan lukien, on säädetty toisistaan
riippumatta. Kysymys on siitä millaisen turvan työntekijä
saa ulkomaantyöskentelyn aikana ja toisaalta siitä, että
työnantaja voi joutua maksamaan vakuutusmaksuja kahteen
maahan. Työnantaja ja työntekijä eivät voi keskenään sopia
siitä missä ja miten ulkomaille työhön lähtevä työntekijä
vakuutetaan, vaan ulkomaantyötä säätelevät työntekijän
eläkelaki (TyEL), Suomen solmimat sosiaaliturvasopimukset sekä työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntö. Myös
tapaturmavakuutuslakiin on vuoden 1994 alusta lisätty
ulkomaantyötä koskevia määräyksiä.
Vakuutusturvan määräytymistä ulkomaantyössä käsitellään
tässä luvussa erikseen niiden maiden osalta, joiden kanssa
Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta ja joiden kanssa
Suomella on sosiaaliturvasopimus (esimerkiksi EU- ja ETAmaat).
Lähetetty työntekijä, joka kuuluu Suomen sosiaaliturvan
piiriin, kuuluu ulkomaan komennuksen ajan normaalisti
lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen.
Silloin, kun työntekijä kuuluu suomalaisen työtapaturmavakuutuksen piiriin, maksetaan myös vakuutusmaksu
Suomeen. Työntekijän ulkomaantyön vakuutuspalkka
(ulkomaantyöstä karttuvan eläkkeen ja vakuutusmaksujen
perusteena oleva TyEL-ansio) ilmoitetaan sen vakuutuksen
palkkailmoituksessa, johon hän sisältyy.
Työntekijöitä saatetaan palkata myös asemamaasta. Mahdollisesta sosiaaliturvasopimuksesta riippumatta noudatetaan
tällöin kyseessä olevan valtion sosiaalivakuutuslainsäädäntöä ja -velvoitteita. Sama pätee myös silloin, kun työntekijä
on Suomen kansalainen, mutta asuu pysyvästi ulkomailla
joko työskentelymaassa tai muualla.
EI SOSIAALITURVASOPIMUSTA
Tapaturmavakuutuslain säännökset ulkomaantyöstä koskevat työskentelyä maissa, joiden kanssa Suomella eiole
voimassa olevaa sosiaaliturvasopimusta. Käytännössä säännökset koskevat työskentelyä miltei kaikissa EU:n/ETA:n
ulkopuolisissa maissa eli esimerkiksi Venäjällä, Kaukoidän,
Afrikan ja Etelä-Amerikan maissa (pl. Chile). Lähetetty
työntekijä on pidettävä lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa ilman aikarajaa.
PÄÄSÄÄNTÖNÄ SUOMALAINEN VAKUUTUSTURVA
Suomalaisen työnantajan palveluksessa oleva henkilö kuuluu tapaturmavakuutuslain mukaan pääsääntöisesti suomalaiseen lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen ulkomailla
työskennellessään. Suomalaiseen vakuutukseen kuuluminen edellyttää lähettämistä Suomesta ja sitä koskevaa työtai komennussopimusta työntekijän ja lähettävän yrityksen
välillä. Työskentelymaassa ns. paikalta palkatut henkilöt
taas eivät kuulu suomalaiseen vakuutukseen, vaikka he
olisivatkin suomalaisia.
Työskentelymaan laki voi velvoittaa työnantajaa ottamaan
vakuutuksia myös paikan päältä, vaikka työntekijä kuuluisikin suomalaisen turvan piiriin. Työnantaja voi siis joutua
maksamaan kaksinkertaisia vakuutusmaksuja.
LÄHETTÄMINEN TYTÄR- TAI EMOYHTIÖÖN
Suomalaiseen työtapaturmavakuutukseen sisältyy myös
suomalaisen työnantajan kanssa samaan taloudelliseen
kokonaisuuteen kuuluvaan ulkomaiseen tytär- tai emoyhtiöön lähetetty työntekijä. Työntekijälle voidaan maksaa
palkka joko Suomesta tai työskentelymaasta tai molemmista. Vakuutusturvan edellytyksenä on, että työntekijä on
tehnyt työ- tai komennussopimuksen lähettämisestä suomalaisen työnantajan kanssa.
VAPAUTUS KUULUMISESTA SUOMEN JÄRJESTELMÄÄN
Jos työnantaja osoittaa, että työntekijän oleskelu ulkomailla
ei enää ole tilapäistä, voi vakuutusyhtiö työnantajan hakemuksesta antaa päätöksen, jonka perusteella työntekijä ei
enää kuulu suomalaisen vakuutuksen piiriin. Jotta vapautus
voidaan myöntää, on työskentelyn ulkomailla tullut kestää
vähintään kaksi vuotta. Ennen päätöksen antamista
vakuutusyhtiön tulee kuitenkin kuulla työntekijää. Sekä
työntekijällä että työnantajalla on oikeus hakea muutosta
vapautuspäätökseen tapaturmalautakunnalta.
VAPAAEHTOINEN VAKUUTUS
Sellaisen työntekijän, joka edellä kerrottujen säännösten
perusteella jää suomalaisen vakuutuksen ulkopuolelle, ei
kuitenkaan tarvitse jäädä vaille samantasoista vakuutusturvaa. Työnantaja voi nimittäin tapaturmavakuutuslain 57 §:n
nojalla vakuuttaa työntekijän vapaaehtoisesti työtapaturman
varalta. Vakuutus on samansisältöinen kuin lakisääteinen
tapaturmavakuutus, mutta ansionmenetyskorvausten
perusteena oleva vuosityöansio sovitaan ennalta.
Ulkomaille matkustettaessa suositellaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen lisäturvaksi matkavakuutusta.
TYÖNTEKO SOPIMUSMAISSA
Sosiaaliturvasopimus on kahden tai useamman maan välinen vastavuoroinen valtiosopimus sosiaaliturvan soveltamisesta. Sosiaaliturvasopimusten pääperiaatteena on, että
sosiaaliturva määräytyy työskentelymaan lainsäädännön
mukaan ja lakisääteiset vakuutusmaksut maksetaan vain
työskentelymaahan. Merkittävän poikkeuksen pääsäännöstä muodostaa lähetetty työntekijä, joka kuuluu lähtömaan
sosiaaliturvaan. Oheisessa taulukossa on lueteltu voimassa
olevat sopimukset.
EU:N SOSIAALITURVA-ASETUSTA SOVELLETAAN
EU-MAISSA JA SVEITSISSÄ:
ETA-MAISSA:
AlankomaatPuola Islanti
Belgia
RanskaLiechtenstein
Bulgaria
RomaniaNorja
EspanjaRuotsi
IrlantiSaksa
Iso-BritanniaSlovakia
ItaliaSlovenia
ItävaltaSuomi
KreikkaTanska
KroatiaTsekki
Kypros Unkari
Latvia Viro
Liettua
Luxemburg
Sveitsi
Malta
Portugali
POHJOISMAISEN SOSIAALITURVASOPIMUKSEN
PERUSTEELLA:
Färsaaret
Grönlanti
MUUT SOPIMUSMAAT (KAHDENVÄLINEN SOSIAALITURVASOPIMUS):
Australia
Chile
Intia
Israel
Kanada
Quebec
USA
Kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset voivat kuitenkin kattaa vain osan pakollisista sosiaaliturvaetuuksista.
Esimerkiksi vain Israelin ja Quebecin sopimukset kattavat
myös lakisääteisen tapaturmavakuutuksen. Muissa sosiaaliturvasopimusmaissa tapaturmavakuutus käyttäytyy
kuin sopimuksettomissa maissa; lähetetylle työntekijälle
tulee siksi järjestää lakisääteinen tapaturmavakuutus myös
paikallisesti.
LÄHETETTY TYÖNTEKIJÄ
Kun suomalainen työnantaja lähettää työntekijänsä toiseen
EU/ETA-maahan tai Sveitsiin ja työkomennus kestää alle
24 kuukautta, työntekijä kuuluu koko komennuksen ajan
suomalaisen sosiaaliturvan piiriin. Tämä perustuu EU:n
sosiaaliturva-asetuksen vakuuttamissääntöihin. Eläketurvakeskukselta on aina haettava päätös siitä pidetäänkö työntekijää lähetettynä työntekijänä vai ei.
Poikkeusluvan hakemalla lähetetty työntekijä voi kuulua
Suomen sosiaaliturvan, mukaan lukien lakisääteinen tapaturmavakuutus, piiriin myös pidemmän aikaa, sopimuksesta riippuen enintään 5 vuotta. Myös poikkeuslupaa haetaan
Eläketurvakeskukselta.
Eläketurvakeskus antaa EU- ja ETA-maihin A1-todistuksen ja muihin sopimusmaihin kahdenvälisesti sovitun
lomakkeen, jos työntekijää pidetään lähetettynä työntekijänä. Sairaanhoitoetuudet saadaan EU- ja ETA-maissa ja
Sveitsissä esittämällä Kelan myöntämä Eurooppalainen
sairausvakuutuskortti.
TYÖSKENTELY KAHDESSA TAI USEAMMASSA MAASSA
Myös kahdessa tai useammassa EU- tai ETA-maassa tai
Sveitsissä samanaikaisesti työskentelevä työntekijä tarvitsee
A1-todistuksen. A1-todistus ratkaisee minkä maan sosiaaliturvan piiriin työntekijä kuuluu, ja mihin maahan kaikki
lakisääteiset vakuutusmaksut maksetaan.
TYÖTAPATURMA ULKOMAILLA
Silloin, kun työntekijä edellä kerrottujen sääntöjen mukaan
kuuluu Suomen tapaturmavakuutuksen piiriin, määräytyvät
ulkomailla sattuneesta työtapaturmasta maksettavat korvaukset ikään kuin tapaturma olisi sattunut Suomessa.
Ainoa poikkeus tähän pääsääntöön on, että hautausapu
voidaan kiinteästä määrästä poiketen maksaa todellisten ja
kohtuullisina pidettävien hautauskustannusten mukaisena.
Matka komennusmaasta Suomeen ja takaisin kesken
komennusta korvataan vain silloin, kun matka on ollut
välttämätön korvattavan työtapaturman hoitamiseksi.
Myös silloin, kun työkyvyttömyys kestää niin kauan, ettei
voida kohtuudella edellyttää vahingoittuneen jäävän sairausloman ajaksi komennusmaahan, korvataan matkakulut
komennusmaasta Suomeen ja takaisin.
Korvaus ulkomailla sattuneesta tapaturmasta on samalla
tavalla verotettavaa kuin Suomessa sattuneen työtapaturman korvaus. Vaikka työntekijä ei niin kutsutun kuuden
kuukauden verosäännön mukaan joutuisi maksamaan
palkastaan veroa Suomessa, on kuitenkin tapaturmakorvaus
veronalaista tuloa tulo- ja varallisuusverolain mukaisesti.
Vakuutusyhtiön on näin ollen tehtävä ennakonpidätys vahingoittuneelle maksettavasta päivärahasta tai eläkkeestä.
Ulkomaantyössä on huomattava, että työntekijällä on
myös ulkomailla vapaa-aikaa. Työtapaturmavakuutusturva
on voimassa vain niissä tapaturmavakuutuslain tarkoittamissa olosuhteissa kuin kotimaassakin. Työmatkaksi
katsotaan matkat sikäläisen asuin- ja työpaikan välillä sekä
matkat kotimaasta komennusmaahan ja takaisin.
Ulkomaanmatkoille suositellaan esimerkiksi matkasairauksien, vapaa-ajan vahinkojen ja mahdollisten kotiinkuljetusten varalle lisäturvaksi matkavakuutusta.
Tapaturmavakuutuslain mukaiset
VAPAAEHTOISET VAKUUTUKSET
Tapaturmavakuutuslain mukaisia vapaaehtoisia vakuutuksia ovat:
–yrittäjien tapaturmavakuutus (työaika + vapaa-aika)
– vapaaehtoinen työajan vakuutus
– yksilöllinen vapaa-ajan vakuutus
– vapaa-ajan ryhmävakuutus
– urheiluvakuutus
– suppea vapaa-ajan tapaturmavakuutus
– laivaväen vapaa-ajan vakuutus
– laajennettu oppilasvakuutus.
Näissä vakuutuksissa vakuutussopimus ja korvausetuudet
perustuvat tapaturmavakuutuslainsäädäntöön, mutta
vakuutusten ottamiseen ei ole lakisääteistä velvoitetta. Työtapaturmavakuutukseen liitettävillä vapaa-ajan vakuutuksilla työnantaja voi helposti ja yksinkertaisesti tarjota työntekijöilleen työtapaturmavakuutuksen korkean korvaustason
myös vapaa-ajan tapaturmien osalta.
YRITTÄJÄN TAPATURMAVAKUUTUS
Yrittäjän tapaturmavakuutuksella voidaan vakuuttaa itsenäinen työnantaja ja hänen perheenjäsenensä sekä sellaiset
yhtiömiehet ja osakkaat, jotka jäävät pakollisen vakuutusturvan ulkopuolelle.
Vakuutuksesta korvataan tapaturmia ja ammattitauteja.
Vakuutusehdot sisältävät korvauspiirin rajoituksia pääasiassa vapaa-ajan tapaturmien osalta. Esimerkiksi
liikennevakuutuslain tarkoittamia EU- tai ETA-maissa
sattuvia liikennevahinkoja ei korvata silloin, kun ne sattuvat
vapaa-aikana. Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät myös potilasvahingot ja sotilasvammat. Sen sijaan urheilua koskevia
rajoituksia ei ehdoissa ole muun kuin ansiotuloja vakuutetulle tuottavan urheilun osalta.
Yrittäjän tapaturmavakuutuksen korvaukset määräytyvät
tapaturmavakuutuslain säännösten mukaan. Ansionmenetyskorvaukset lasketaan kuitenkin ennalta sovitun vuosityöansion perusteella.
Yrittäjän tapaturmavakuutus on tapaturmavakuutuslain
mukainen vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka on luotu
nimenomaan elinkeinonharjoittajan tarpeita silmälläpitäen.
Vakuutus on voimassa sekä vapaa-aikana että työaikana.
Yrittäjän tapaturmavakuutuksen vuosityöansion tulee pääsääntöisesti olla YEL-työtulon suuruinen, mutta vähintään
tapaturmavakuutuslain vähimmäisvuosityöansion suuruinen. Vuonna 2015 tapaturmavakuutuslain mukainen
vähimmäisvuosityöansio on 12 560 euroa.
Sovittuun vuosityöansioon tehdään vakuutusehtojen mukaan
TyEL-indeksin muuttumista vastaava tarkistus vuosittain.
Vuosityöansiota voidaan muutenkin muuttaa.
Yrittäjän tapaturmavakuutuksesta ansionmenetyskorvaukset maksetaan sovitun vuosityöansion mukaisesti vähentämättöminä. Uusien yhteensovitussäännösten mukaisesti
1.1.2015 alkaen Kela kuitenkin vähentää sairausvakuutuslain mukaisesta sairauspäivärahastaan tapaturmavakuutuslain perusteella maksetun ansionmenetyskorvauksen. Vähennys tehdään niissä tapauksissa, joissa etuus on maksettu
yrittäjän työaikana sattuneen tapaturman tai ammattitaudin
johdosta ja Kelasta korvattavan sairauspäivärahan maksaminen on ensimmäisen kerran aloitettu vuonna 2015.
Yrittäjän tapaturmavakuutuksen tapaturmaeläke voi korvaustasoltaan korkeana myös vähentää työeläkelakien ja
liikennevakuutuslain mukaista työkyvyttömyyseläkettä.
Ansionmenetyskorvaukset ovat verotettavaa tuloa saajalleen.
Yrittäjän tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksu määritetään erikseen työ- ja vapaa-ajalle. Työajan vakuutusmaksu
määräytyy sovitun vuosityöansion sekä työn tapaturmariskin
perusteella, kun taas vapaa-ajan maksuun vaikuttaa ainoastaan sovittu vuosityöansio. Vakuutusmaksujen vähennyskelpoisuudesta verotuksessa ks. kohta ”Tapaturmavakuutusmaksu verotuksessa”.
VAPAAEHTOINEN TYÖAJAN VAKUUTUS
Kun henkilö ei kuulu työtapaturmavakuutuksen piiriin
pakollisesti vakuutettavana ja hänet halutaan vakuuttaa vain
työssä sattuvien tapaturmien varalta, soveltuu tähän tarkoitukseen parhaiten vapaaehtoinen työajan vakuutus.
Tapaturmavakuutuslain mukaiset korvaukset takaavat korkean korvaustason. Vapaaehtoinen työajan vakuutus vastaa
laajuudeltaan ja korvausetuuksiltaan yrittäjien tapaturmavakuutusta, kuitenkin sillä erotuksella, että siitä ei korvata
lainkaan vapaa-ajan tapaturmia. Ansionmenetyskorvausten
perusteena oleva vuosityöansio sovitaan ennalta samoin
periaattein kuin yrittäjien tapaturmavakuutuksessa. Vapaaehtoisen työajan vakuutuksen vakuutusmaksu määrätään
samalla tavalla kuin yrittäjien tapaturmavakuutuksen
työajan maksuosa.
VAPAA-AJAN VAKUUTUKSET
VAPAA-AJAN RYHMÄVAKUUTUS
Vapaa-ajan ryhmävakuutus voidaan ottaa yrityksen koko
henkilökunnalle tai jollekin henkilöryhmälle. Vakuutettava henkilöryhmä voidaan muodostaa esimerkiksi työn,
tehtävän tai palvelusajan pituuden perusteella. Ryhmän
vähimmäiskoko on kaksi henkilöä. Vakuutuksen perusteella
korvataan ne tapaturmat, joita ei tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaan pidetä työtapaturmina – siis vapaa-ajan
tapaturmat. Korvattavia eivät kuitenkaan ole liikennevahingot eivätkä omassa ansiotoiminnassa sattuvat tapaturmat.
Vakuutusehdot sisältävät myös muita korvauspiirin ulkopuolelle jääviä tapaturmia. Urheilua koskevia rajoituksia ei
ryhmävakuutuksessa ole.
Korvaukset määräytyvät tapaturmavakuutuslain mukaisesti.
Eroja lakisääteiseen vakuutukseen on kuitenkin korvausten
yhteensovituksessa, sekä sairaanhoitokulujen korvaamisessa
(sairaanhoitokulujen osalta ks. kohta Kustannusten korvaukset, Sairaanhoitokulut).
Vapaa-ajan ryhmävakuutuksessa vuosityöansio määräytyy
muutoin tapaturmavakuutuslain mukaan, mutta vuosityöansiota laskettaessa otetaan huomioon vain vakuutuksenottajalta saatu työansio.
Tämän vakuutuksen mukaisesta päivärahasta vähennetään
sairausvakuutuspäivärahaa vastaavana osuutena 60 %
täyden päivärahan määrästä. Vähennys on kuitenkin 40 %
siltä osin kuin tämän vakuutuksen vuosityöansio on suurempi kuin kolme kertaa tapaturmavakuutuslain mukainen
vähimmäisvuosityöansio tapaturman sattuessa
(37 680 euroa vuonna 2015).
Vähennys tehdään ajalta, jolta vakuutetulla on oikeus saada
sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. Näin ollen päiväraha maksetaan täysimääräisenä esim. sairausvakuutuksen
karenssiajalta eli yleensä siihen saakka, kun työkyvyttömyys
on kestänyt tapaturman sattumispäivän jälkeen yhdeksän
arkipäivää.
Tämän vakuutuksen mukaisesta päivärahasta ja eläkkeestä
vähennetään sellainen työ- tai virkasuhteeseen tai yrittäjätoimintaan perustuva eläke, johon vakuutetulla tai hänen
omaisellaan on oikeus saman tapaturman johdosta. Tämän
lain mukaisesta eläkkeestä vähennetään myös saman tapaturman johdosta myönnetty sairausvakuutuslain mukainen
päiväraha.
YKSILÖLLINEN VAPAA-AJAN VAKUUTUS
Yksilöllinen vapaa-ajan vakuutus tehdään aina nimetylle
henkilölle. Ansionmenetyskorvausten perusteena oleva
vuosityöansio on sovittava vakuutussopimuksessa.
Korvattavat tapaturmat, korvauspiirin rajoitukset sekä
korvaukset ja niiden yhteensovitus määräytyvät vakuutusehtojen nojalla samoin perustein kuin vapaa-ajan ryhmävakuutuksessa. Yksilöllisessä vakuutuksessa on eräs
urheiluun liittyvä rajoitus, jota ryhmävakuutuksessa ei ole.
Rajoitus koskee urheiluliiton tai -seuran järjestämiä
kilpailu- ja harjoittelutilanteita. Urheilurajoitus voidaan
poistaa lisämaksusta.
URHEILUVAKUUTUS
Urheiluvakuutus voidaan ottaa ryhmävakuutuksena
yrityksen koko henkilöstölle. Vakuutukseen tulee kuulua
kuitenkin vähintään kaksi henkilöä. Urheiluvakuutuksesta
korvataan tapaturmat, jotka sattuvat:
a) vakuutuksenottajan tai työntekijöiden muodostaman
seuran tai kerhon järjestämissä urheiluharjoituksissa tai
-kilpailuissa taikka liikuntatilaisuuksissa,
b) urheilukilpailussa tai -harjoituksissa vakuutuksenottajan
tai a-kohdassa tarkoitetun seuran tai kerhon edustajana
tai
c) matkalla asunnosta tai työpaikalta välittömästi a- tai
b-kohdassa tarkoitettuun tilaisuuteen tai päinvastoin.
Urheiluvakuutuksesta ei korvata liikennevahinkoja.
Siinä on soveltuvin osin myös muut vastaavat rajoitukset
kuin edellä on kerrottu vapaa-ajan vakuutuksesta. Korvaukset yhteensovituksineen ovat urheiluvakuutuksessa samat
kuin vapaa-ajan ryhmävakuutuksessa.
SUPPEA VAPAA-AJAN TAPATURMAVAKUUTUS
Tämä vapaa-ajan vakuutus on korvauksiltaan huomattavasti
edellä esitettyjä vakuutuksia rajoitetumpi. Se kattaa kaikki
vapaa-ajan tapaturmat. Korvauksena maksetaan vain:
–sairaalan hoitopäivämaksu yleisen sairaalan maksutason
mukaan
–kertakaikkinen korvaus pysyvästä vammasta.
LAIVAVÄEN VAPAA-AJAN VAKUUTUS
Merenkulkualan työehtosopimuksissa on määräyksiä laivaväen vapaa-ajanvakuutuksesta sekä laivaväen vapaa-ajan
lisävakuutuksesta. Nämä vakuutukset tulee ottaa ulkomaanliikenteen konealuksissa palvelevalle miehistölle.
Laivaväen vapaa-ajanvakuutus on tapaturmavakuutuslain
57 §:n 2 momentin mukainen vakuutus. Korvausetuudet
määräytyvät tapaturmavakuutuslainsäädännön perusteella.
Vakuutusehdoissa on määräyksiä yhteensovituksesta muiden korvausjärjestelmien kanssa.
Laivaväen vapaa-ajan lisävakuutus on sen sijaan yksityistapaturmavakuutus, joka korvaa tietyin edellytyksin toisen
henkilön tahallisen teon aiheuttaman vamman. Myös
lisävakuutuksen ehtoihin sisältyy määräyksiä korvausten
yhteensovittamisesta.
LAAJENNETTU OPPILASVAKUUTUS
Opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa
syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta annetun
lain mukaista vakuutusturvaa on mahdollista laajentaa
tapaturmavakuutuslain mukaisella niin sanotulla laajennetulla oppilasvakuutuksella.
Laajennetulla oppilasvakuutuksella vakuutetaan oppilaat
muun kuin käytännöllisessä harjoittelutyössä ja siihen
välittömästi liittyvällä matkalla sattuvan tapaturman varalta.
Vakuutus käsittää tapaturmat, jotka sattuvat:
a) välittömällä matkalla oppilaan säännöllisesti käyttämää
reittiä asunnosta kouluun, laitokseen tai kursseille ja
takaisin tai opetusohjelmaan liittyvällä muulla matkalla.
b) oltaessa opiskelun vuoksi koulussa, laitoksessa,
kurssipaikalla tai muulla alueella.
Korvausta tämän vakuutuksen perusteella ei kuitenkaan
makseta, jos a)- tai b)-kohdassa tarkoitetuista tapaturmista
on maksettava korvausta opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden
korvaamisesta annetun lain nojalla.
Muut vapaaehtoiset
VAKUUTUKSET
MATKAVAKUUTUKSET
Vakuutusmäärät ovat matkavakuutuksessa vapaasti räätälöitävissä. Hoitokuluturva on aina ilman euromääräistä
ylärajaa. Sairauden ja tapaturman aiheuttamia hoitokuluja
korvataan kuitenkin enintään vakuutuksenottajan kanssa
sovitun ajan. Ifin hoitokuluturva sisältää aina kriisiterapiaturvan. Vakuutus kattaa myös matkan peruuntumisen,
keskeytymisen ja myöhästymisen ehtojen mukaan.
Vakuutusturvaan sisältyy aina yhtiömme maailmanlaajuinen korvauspalvelujärjestelmä. Vakuutuksen voimassaolo
on helppo todistaa henkilökohtaisella tai yrityksen nimissä
olevalla matkavakuutuskortilla. Internetistä selviävät
tarpeelliset yhteystiedot. Vaikeissa matkasairaus- tai
tapaturmatilanteissa voidaan vakuutettu tuoda ambulanssilennolla tai muulla kuljetuksella jatkohoitoon kotimaahan,
mikäli kuljetus sairauden tai vammojen vakavuuden vuoksi
on katsottava perustelluksi. Vakuutusyhtiön kanssa tulee
etukäteen sopia sairaankuljetuksesta.
Matkaturvaan voi valinnan mukaan sisällyttää päivärahan ohimenevän työkyvyttömyyden varalta, korvauksen
matkatapaturman tai -sairauden aiheuttamasta pysyvästä
haitasta sekä kuolemanvarasumman matkatapaturman tai
sairauden aiheuttaman kuoleman varalta.
Matkavakuutus on lisävakuutuksena tarpeen virka- ja
työmatkoilla, varsinkin ulkomailla. Työtapaturmavakuutus
kattaa vain työssä ja työhön liittyvissä olosuhteissa sattuvat
tapaturmat. Matkan aikana on myös vapaa-aikaa, esimerkiksi kiertoajelut ja illanvietot, jolloin työtapaturmaturva ei
pääsääntöisesti ole voimassa (ks. kohta Työ ulkomailla).
Matkavakuutukseen voidaan lisäksi liittää myös matkavastuu-, matkaoikeus- ja matkatavaraturvaa. Vakuutuksen
voimassaoloa voidaan laajentaa myös riskialueille, ks.
www.if.fi/warrisks. Matkavakuutuksen voi laajentaa myös
kattamaan evakuointi- ja katastrofi- ja kidnappaustilanteita.
Matkavakuutuksen korvaukset eivät vähennä lakisääteisen
tapaturmavakuutuksen perusteella maksettavia korvauksia.
Yrityksen matkavakuutuksella vakuutetaan yrityksen koko
henkilöstö. Matkavakuutusturva voidaan valita kattamaan
työmatkat tai työ- ja vapaa-ajan matkat kaikkialla maailmassa, ulkomailla tai kotimaassa. Pitempien ulkomaan
komennusten ajaksi voidaan työntekijä ja hänen perheensä
vakuuttaa sekä työ- että vapaa-aikana. Seuraavissa kappaleissa on kerrottu matkavakuutuksista tarkemmin. Yksityiskohtaisemmat tiedot matkavakuutuksista löytyvät voimassaolevista vakuutusehdoista. Lisätietoa saa konttereistamme
ja Internetistä if.fi/yritys.
YRITYKSEN MATKAVAKUUTUS
Vakuutus on suunniteltu yrityksen henkilökunnan toistuvia
työmatkatarpeita varten. Matkavakuutuksella vakuutetaan
koko henkilökunta.
Vakuutus on voimassa työmatkoilla, asiakkaan valinnan
mukaisesti kaikkialla maailmassa, ulkomailla tai kotimaassa.
Vakuutus on voimassa jatkuvana vuosivakuutuksena ilman
erillisiä ilmoituksia matkalle lähdöstä. Nimiluetteloita ei
myöskään tarvita.
YRITYKSEN KOMENNUSMATKAVAKUUTUS
Komennusmatkavakuutus on suunniteltu pitkäaikaisten
työkomennusten varalle. Nämä vakuutukset ovat joustavia ja kattavat sekä oleskelun komennusmaassa että
komennuskohteesta tehdyt vapaa-ajan matkat muihin
maihin. Komennusmatkavakuutuksella voidaan vakuuttaa
ulkomaan työkomennukselle lähtevät henkilöt sekä heidän
perheenjäsenensä.
Vakuutus on voimassa komennusmatkan aikana kaikkialla
maailmassa sekä työssä että vapaa-aikana. Komennusmatkalla tarkoitetaan pitkäaikaista työn vuoksi tehtyä ulkomaan
matkaa, johon liittyy oleskelu kohdemaassa. Komennusmatkan ehdoista sovitaan yleensä matkalle lähettävän
työnantajan ja lähetetyn työntekijän välisessä erillisessä
sopimuksessa.
Vakuutusturva alkaa, kun vakuutettu lähtee komennukselle
joko asunnoltaan tai työpaikaltaan kotimaastaan, ja päättyy,
kun kyseinen komennus päättyy tai vakuutettu palaa asuntoonsa tai työpaikalleen lähtömaahan. Komennusmatkalle
lähtevistä henkilöistä tarvitaan aina nimiluettelo. Vakuutusturva on voimassa jatkuvana vuosivakuutuksena.
YKSILÖLLINEN MATKAVAKUUTUS
Yksilöllinen matkavakuutus on tarkoitettu yrityksen avainhenkilöille ja työntekijöille, jotka matkustavat usein, mutta
tekevät pääasiassa lyhytkestoisia matkoja. Tämä matkavakuutus on voimassa sekä työ- että vapaa-ajan matkoilla
valinnan mukaan joko kaikkialla maailmassa tai ulkomailla.
Yksilöllisellä matkavakuutuksella voidaan vakuuttaa yrittäjä
ja/tai nimetyt työntekijät.
Vakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta kestävän
matkan aikana sekä työssä että vapaa-aikana. Mukana
matkustavat perheenjäsenet eivät sisälly vakuutukseen.
Vakuutusturva voi kattaa joko ulkomaan matkat tai sekä
ulkomaan että kotimaan matkat. Matka alkaa vakuutetun
lähtiessä Suomessa asunnoltaan tai työpaikaltaan ja päättyy
hänen palatessaan asunnolleen tai työpaikalleen.
Vakuutusmaksu määräytyy valittujen turvien ja niiden
vakuutusmäärien perusteella.
TAPATURMAVAKUUTUKSET
Työnantaja voi ottaa lisäturvaa työntekijöilleen myös muilla
kuin tapaturmavakuutuslain mukaisilla vapaaehtoisilla
tapaturmavakuutuksilla. Yrityssopimukseen liitettävällä
tapaturmaturvalla voidaan vakuutettavien ryhmä muodostaa joustavammin yrityksen tarpeiden mukaan kuin edellä
esitetyissä tapaturmavakuutuslain mukaisissa vapaaehtoisissa vakuutuksissa, joissa laaja vakuutettujen joukko taas
mahdollistaa edullisemman vakuutusmaksun.
Tapaturmavakuutuksen voi ottaa esimerkiksi:
– vapaa-ajalle
– palkattoman työn ajalle
– luottamushenkilötoimintaan
– työpaikkaurheilua varten.
Kunnat ja seurakunnat voivat ottaa ryhmätapaturmavakuutuksen, jolla vakuutetaan kunnan kaikki asukkaat tai
seurakunnan kaikki jäsenet. Vakuutus on voimassa kunnan
tai seurakunnan järjestämässä toiminnassa.
Kunnat voivat vaihtoehtoisesti erikseen vakuuttaa esimerkiksi oppilaat tai päivähoidossa olevat lapset.
Vakuutusturviksi voi ottaa valinnan mukaan tapaturmavamman hoitokulut, päivärahan ohimenevän työkyvyttömyyden
varalta, korvauksen tapaturman aiheuttamasta pysyvästä
haitasta sekä kuolemanvarasumman tapaturmaisen kuoleman varalle. Vakuutusmäärät ovat tapaturmavakuutuksissa
vapaasti räätälöitävissä. Yksityiskohtaisemmat tiedot tapaturmavakuutuksista löytyvät voimassaolevista vakuutusehdoista. Lisätietoa saa konttoreistamme.
TERVEYSPLUS
TerveysPlus-vakuutus on kattava ja joustava ratkaisu yrityksille ja yrittäjille. Vapaaehtoisella vakuutuksella saadaan
lisäturvaa lakisääteiselle turvalle, joka ei täysin korvaa
menetettyjä ansiotuloja esimerkiksi yrittäjän jäädessä sairauslomalle tai työkyvyttömäksi. Hoitokuluturvalla yrittäjä
ja työntekijät saavat nopeasti ja joustavasti hoitoa myös
yksityisellä sektorilla.
TerveysPlus voidaan räätälöidä kunkin asiakkaan tarpeiden
mukaiseksi eri turvia yhdistelemällä. Turva sisältää valinnan
mukaan hoitokulut, päivärahan ohimenevän työkyvyttömyyden varalle, korvauksen vakavasta sairaudesta, pysyvästä
työkyvyttömyydestä tai korvauksen tapaturman aiheuttamasta pysyvästä haitasta sekä kuolemanvarasumman.
Turvat voivat olla joko laajoja, käsittäen sekä sairauden ja
tapaturman aiheuttamat kustannukset tai suppeita, käsittäen pelkästään tapaturman aiheutamat kustannukset.
Laajan kuolemanvaraturvan myöntää Mandatum Life.
Vakuutettuna voi olla tietty työntekijä, yrittäjä tai henkilöryhmä (vähintään 10 henkilöä). Yksilöllistä vakuutusta
varten tarvitaan aina terveysselvitys. Ryhmävakuutettuna
voi olla koko henkilökunta tai esim. yrityksen avainhenkilöt.
TerveysPlus on voimassa ympäri vuorokauden sekä työssä
että vapaa-aikana.
Vakuutuksen myöntämisen ja voimassaolon vaatimuk0sena
on, että vakuutettu on työsuhteessa vakuutuksenottajaan tai
vakuutetulla on yrittäjätoimintaa.
TYÖTAPATURMAKORVAUSTEN ENSISIJAISUUS
ja muut korvausjärjestelmät
Kun työntekijällä on oikeus saada vamman tai sairauden
johdosta korvausta tapaturmavakuutuksen perusteella,
hänellä saattaa olla oikeus saada korvausta myös jostain
muusta vakuutuksesta tai joltain muulta korvausvelvolliselta. Muita kysymykseen tulevia korvauksen maksajia ovat
sairausvakuutus, liikennevakuutus, työ- ja kansaneläkejärjestelmät, vahingon aiheuttaja, vastuuvakuutus ja valtio.
Tapaturmavakuutus on ensisijainen verrattuna muihin vakuutusjärjestelmiin. Mikäli muiden vakuutusjärjestelmien
mukainen korvaus on päällekkäinen tapaturmakorvauksen
kanssa, ne eivät maksa lainkaan korvausta tai maksavat
korvauksen tapaturmavakuutusyhtiölle. Tapaturmavakuutusyhtiöllä on oikeus saada maksamansa korvaukset takaisin vamman tuottajalta tai muulta korvausvelvolliselta.
Siltä osin, kun tapaturmavakuutusyhtiö perii maksamansa
korvaukset takaisin vamman tuottajalta tai muulta korvausvelvolliselta, maksetut korvaukset eivät jää rasittamaan
lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvaustilastoja ja sitä
kautta työnantajien maksamia vakuutusmaksuja.
SAIRAUSVAKUUTUS
ELÄKEJÄRJESTELMÄT
Eläkejärjestelmiin sisältyy säännöksiä eläkkeiden yhteensovituksesta. Yhteensovitus vaikuttaa kansaneläkkeen
lisäosaan ja ennen kaikkea työeläkkeisiin. Sen sijaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen perusteella maksettavaan
tapaturmaeläkkeeseen yhteensovitus ei vaikuta, vaan se
maksetaan aina vähentämättömänä. Yhteensovitus tehdään
työeläkkeestä silloin, kun kaikkien henkilölle tulevien
eläkkeiden yhteismäärä ylittää yhteensovitusrajan. Täysi
tapaturmaeläke ylittää lähes poikkeuksetta jo yksinään
yhteensovitusrajan.
VAHINGON AIHEUTTAJAN VASTUU JA VASTUUVAKUUTUS
Jos työtapaturman on laiminlyönnillään tai huolimattomuudellaan aiheuttanut toinen henkilö, tämä on velvollinen
vahingonkorvauslain nojalla korvaamaan aiheuttamansa
vahingon. Mikäli kysymyksessä on työtapaturma, vahingonkorvauslain mukainen korvaus kuuluu vahingoittuneelle
siltä osin, kun se ylittää tapaturmakorvauksen.
Korvausta sairaanhoitokuluista voi työtapaturmissakin
hakea Kansaneläkelaitokselta. Kansaneläkelaitos maksaa
tällöin sairausvakuutuskorvauksen normaalisti. Kun tapaturmavakuutusyhtiö sitten maksaa oman korvauksensa, se
suorittaa omavastuuosuuden vahingoittuneelle ja sairausvakuutusosuuden Kansaneläkelaitokselle.
Vahingon aiheuttajalla saattaa olla vastuuvakuutus. Vastuuvakuutuksesta voi saada korvausta muun muassa työmatkalla sattuvista liukastumisvahingoista, jos kiinteistön
omistaja tai muu kulkutien kunnossapidosta vastaava on
laiminlyönyt velvollisuutensa pitää kulkuväylät sellaisessa
kunnossa, että niillä voi liikkua turvallisesti. Jos liukastuminen on seurausta siitä, että kulkutien hiekoittaminen
on laiminlyöty, on tärkeää, että jo tapaturmailmoituksessa
kerrotaan asiasta. Silminnäkijöiden henkilötietojen pyytäminen ja tapaturman ilmoittaminen kyseisen alueen hoidosta
vastaavalle pikaisesti on välttämätöntä, jotta alueen hoidosta vastaavan tahon korvausvelvollisuus voidaan varmistaa.
Myös näistä asioista tulee mainita tapaturmailmoituksessa,
jotta tapaturmavakuutusyhtiö voi ryhtyä toimenpiteisiin
asiassa.
LIIKENNEVAKUUTUS
RIKOSVAHINGOT
Kansaneläkelaitos maksaa sairausvakuutuspäivärahaa
tapaturmakorvaukseen oikeutetulle vain siltä osin, kun
päiväraha ylittää tapaturmavakuutuksen päivärahan tai
tapaturmaeläkkeen. Tämä on varsin poikkeuksellista.
Korvauksen perusteena olevat tulot määritellään sairaus- ja
tapaturmavakuutuksessa eri tavalla, joten sairausvakuutuspäiväraha voi kuitenkin joskus ylittää tapaturmapäivärahan.
Mikäli vahingoittuneella on oikeus korvaukseen sekä
tapaturma- että liikennevakuutuksen perusteella, korvaus
myönnetään ensisijaisesti tapaturmavakuutuksesta.
Liikennevakuutusyhtiö maksaa myöntämänsä korvauksen tapaturmavakuutusyhtiölle siltä osin, kun korvaukset
ovat päällekkäisiä. Jos liikennevakuutuksesta myönnetty
ansionmenetyskorvaus – päiväraha tai työkyvyttömyyseläke
– on suurempi kuin vastaava tapaturmakorvaus, maksetaan
ylimenevä osa vahingoittuneelle.
Jos vahinko on aiheutettu rikollisella teolla, saattaa vahingoittuneella olla mahdollisuus saada korvaus rikosvahingosta valtion varoista. Pääsääntöisesti korvauksen saamisen
edellytyksenä on, että poliisiviranomaisilla on tieto tapahtuneesta rikoksesta. Korvausta voi hakea Valtiokonttorilta.
Korvauksesta vähennetään aina muun lain tai vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella maksettava korvaus.
Liikennevakuutuksesta maksetaan joitakin sellaisia korvauksia, joita tapaturmavakuutus ei korvaa. Tällaisia ovat
korvaus kivusta ja särystä, korvaus kosmeettisesta haitasta
ja korvaus liikennevahingossa syntyneistä esinevahingoista.
Myös korvaus pysyvästä viasta ja haitasta saattaa liikennevakuutuksessa olla suurempi kuin tapaturmavakuutuksen
haittaraha.
TYÖTAPATURMAVAKUUTUKSEN
liitännäisvakuutukset
Työtapaturmavakuutuksen yhteydessä hoidetaan työntekijäin ryhmähenkivakuutus.
TYÖNTEKIJÄIN RYHMÄHENKIVAKUUTUS
VAKUUTETUT JA VAKUUTUSTAPAHTUMA
Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yhteydessä hoidetaan
keskeisten työmarkkinajärjestöjen sopima työntekijäin
ryhmähenkivakuutus. Vakuuttamisvelvollisuus koskee
kaikkia työnantajia, joita sitovassa työehtosopimuksessa on
ryhmähenkivakuutusta koskevat määräykset. Vakuuttamisvelvollisia ovat myös työnantajat, joiden alalla voimassa
olevassa yleisessä valtakunnallisessa työehtosopimuksessa
on vastaavat määräykset.
Vakuutettuja ovat pääsääntöisesti ne työntekijät, joille työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijäin eläkelain tai
muun vastaavan eläkelain mukaisen eläketurvan. Käytännössä kaikki tapaturmavakuutuslain mukaan pakollisesti
vakuutettavat kuuluvat myös ryhmähenkivakuutuksen piiriin. Jos työnantaja laiminlyö vakuutuksen ottamisen, hän
on vakuutustapahtuman sattuessa itse korvausvelvollinen
edunsaajia kohtaan.
Vakuutettu työntekijä säilyy ryhmähenkivakuutuksen piirissä yleensä vielä kolme vuotta työsuhteen päättymisestä.
Vakuutettuna säilymisen aika on viisi vuotta, jos työ- tai
virkasuhde on päättynyt täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle
siirtymisen vuoksi. Vanhuuseläke katkaisee vakuutuksen
piiriin kuulumisen.
Vakuutustapahtumana on vakuutetun kuolema. Vakuutustapahtuman aiheuttajalla ei ole merkitystä. Vakuutussumma
suoritetaan siihen oikeutetuille edunsaajille, olipa kuolema
johtunut työstä riippumattomasta sairaudesta, ammattitautina korvatusta sairaudesta tai vapaa- tai työaikana
sattuneesta tapaturmasta.
EDUNSAAJAT JA VAKUUTUSSUMMA
Vakuutussummaan ovat oikeutettuja seuraavat edunsaajat:
1)vakuutetun puoliso
2)rekisteröidyn parisuhteen osapuoli
3)vakuutetun alle 22-vuotiaat lapset.
Puolisolla tarkoitetaan henkilöä, jonka kanssa vakuutettu
kuollessaan
1) oli avioliitossa
2) eli jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa
olosuhteissa ja jonka kanssa vakuutetulla oli tai oli ollut
yhteinen lapsi tai jonka kanssa hänellä on viranomaisen
vahvistama sopimus keskinäisestä elatuksesta.
Vakuutussumma muodostuu perussummasta sekä lapsi- ja
tapaturmakorotuksesta. Perussumman suuruus määräytyy vakuutetun iän perusteella. Se maksetaan aina, jos
vakuutetulta on jäänyt korvaukseen oikeutettuja edunsaajia.
Lapsikorotus lisätään perussummaan jokaisesta vakuutetulta jääneestä edunsaajana olevasta lapsesta. Vakuutetun
kuoltua tapaturmaisesti korotetaan perussumman ja lapsikorotuksen yhteismäärää 50 %:lla. Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen perusteella maksettava korvaus on
verotonta.
KORVAUKSEN HAKEMINEN
Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen korvausasiat käsitellään keskitetysti Työntekijäin ryhmähenkivakuutuspoolissa.
Vakuutussumman suorittamista varten on täytettävä vahvistetun lomakkeen mukainen korvaushakemus, jonka allekirjoittaa joku edunsaajista. Jos korvausta hakevat alle 18-vuotiaat lapset, hakemuksen allekirjoittaa lasten edunvalvoja,
tavallisesti huoltaja. Myös työnantaja allekirjoittaa hakemuksen. Hakemukseen on liitettävä vakuutetun virkatodistus,
josta ilmenevät vakuutetun nimi, syntymä- tai kuolinpäivä
sekä edunsaajien nimet ja syntymäajat. Jos on kysymys tapaturmaisesta kuolemasta, on hakemukseen liitettävä lääkärin
allekirjoittama kuolintodistus, josta ilmenee kuoleman
tapahtumatiedot ja kuolinsyy, tai muu tapaturmaosuuden
osoittava selvitys kuten poliisitutkintapöytäkirja.
Lisätieto
a
if.fi/yritys
KIRJALLISUUTTA
TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITON
JULKAISUJA (www.tvl.fi/Julkaisut/Lomakkeet)
Lakikokoelma:
Tapaturmavakuutus, ammattitaudit.
Toimittaja: Raimo Luhtanen, Edita Publishing Oy,
Helsinki 2011.
Kukkonen, Sirpa – Karmavalo, Terttu: Työtapaturmakirja.
Työtapaturmien ja ammattitautien korvaus- ja
vakuutusasiat 13. painos, Vammala 2012. Finanssija vakuutuskustannus Oy FINVA.
Jos sinulle sattuu työtapaturma (yleisjakeluun ja työntekijöille).
Tietoa tapaturmavakuutuksesta (lähinnä työnantajille).
Miksi korvaus evättiin?
OSOITTEITA
MUUTOKSENHAKUELIMET:
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta
PL 43
00131 HELSINKI
Käyntiosoite: Kasarmikatu 44, Helsinki
Puh. (09) 228 5050
Vakuutusoikeus
PL 1005
00521 HELSINKI
Käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki
Puh. 029 564 3200
Henkivakuutusosakeyhtiö Retro
Mikonkatu 15 A
00100 HELSINKI
Puh. 020 7631 680
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Porkkalankatu 1
00180 HELSINKI
Puh. (09) 685 0120
Valtiokonttori
Sörnäisten rantatie 13, Helsinki (PL 14)
00054 VALTIOKONTTORI
Puh. 0295 50 2000
Korkein oikeus
PL 301,
00171 HELSINKI
Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 3
Puh. 02956 40000
Sosiaali- ja terveysministeriö
Meritullinkatu 8
00170 HELSINKI
Puh. 0295 16001
MUITA OSOITTEITA:
Eläketurvakeskus (ETK)
00065 Eläketurvakeskus
Käyntiosoite: Kirjurinkatu 3, HELSINKI
Puh. 029 411 20
Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto
Bulevardi 28
00120 HELSINKI
Puh. 0404 504 240
Vakuutuskuntoutus VKK r.y.
Hämeentie 19 B
00500 HELSINKI
Puh. (09) 2312 2000
Kansaneläkelaitos
Nordenskiöldinkatu 12
00250 HELSINKI
Puh. 020 634 11
Eduskunnan oikeusasiamies
00102 EDUSKUNTA
Käyntiosoite: Arkadiankatu 3, Helsinki
Puh. (09) 4321
TILASTOLIITE
A. TYÖTEHTÄVÄ
B. TYÖSUORITUS
C. POIKKEAMA
D. VAHINGOITTUMISTAPA
E. VAHINGOITTUMISTAPAAN LIITTYVÄ VÄLITÖN AIHEUTTAJA
F. VAMMAN LAATU
G. VAHINGOITTUNUT RUUMIINOSA
H. TYÖPISTE
50962 1/2015
If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, rekisteröity kotipaikka Helsinki, PL 4, 00025 IF Y-tunnus 1614120-3
LISÄTIETOJA TYÖTAPATURMAVAKUUTUKSISTA JA KORVAUKSISTA SAAT
PUHELINPALVELUSTA JA INTERNETISTÄ.
Yrittäjien, pienten ja keskisuurten yritysten ja julkisyhteisöjen vakuutuspalvelut: 010 19 15 00, ma–pe klo 8–17
Suuryritysten ja kansainvälisten yritysten vakuutuspalvelut: 010 19 15 15, ma–pe klo 8–17
Yrittäjien, pienten ja keskisuurten yritysten ja julkisyhteisöjen korvauspalvelu: 010 19 17 00, ma–pe klo 8–17
Suuryritysten ja kansainvälisten yritysten korvauspalvelut: 010 19 17 11 ma–pe klo 8–17
Vahinkopaivystys kiiretapauksissa: 0800 1 3800 iltaisin ja viikonloppuisin
Täytä tapaturmailmoitus Internetissä if.fi/yritys
If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n vakuutuksia säätelee vakuutussopimuslaki ja muu Suomen lainsäädäntö. Ifin toimintaa valvoo
Finanssivalvonta, Snellmaninkatu 6, PL 103, 00101 Helsinki, www.finanssivalvonta.fi, puh. 0800 050 99 ja faksi 010 831 5328.

Työtapaturmavakuutukset ja -korvaukset

Transcription

Similar documents

Minä & Me -tapaturmavakuutus

Lisenssivakuutus Sporttiturvan tuoteseloste 2014-15 (pdf

Sporttiturvan tuoteseloste

Fortum SuperTurva – lisäturvaa Fortumin sähkönmyyntiasiakkaille

Poissaolot palkkahallinnossa

SKIL Pohjola kiipeilyvakuutus tuoteseloste 2015-2016.pdf

Omistus - Aina Group

Matka- ja kululasku (kennelpiirin oma) 2015

tätä linkkiä

Yksityistieluento - korvaukset