Lasten ruoka

Lasten ruoka-allergia
allergia.fi
Allergia- ja Astmaliitto ry • Lasten ruoka-allergia
Sisältö
Lasten ruoka-allergia
N
oin 3–9 prosenttia alle 2-vuotiaista
lapsista on allerginen jollekin
ruoka-aineelle. Herkistymisen
reitti on toistaiseksi epäselvä: ilmeisesti
suun kautta annettu ruoka johtaa tavallisimmin sietokyvyn kehittymiseen, mutta
ihon kautta tai inhalaationa herkemmin
IgE-vasta-aineiden tuottoon ja allergiaan. Ruoka-allergia ilmaantuu yleensä
ensimmäisen ikävuoden aikana ja esimerkiksi maitoallergiasta kärsivien lasten
oireilu alkaa yleensä 3–6 kuukauden
iässä. Toisaalta koivun siitepölyallergiaan
liittyvä ristiallergia esimerkiksi omenalle
ja porkkanalle alkaa usein vasta leikkiiässä tai myöhemmin.
Lapsi voi herkistyä mille tahansa
ruoalle, mutta useimmiten herkistyminen
heijastaa lapsen ympäristössä tavallisia
ruoka-aineita ja niiden määrää. Vihannekset ja hedelmät aiheuttavat yleisesti
nopeasti ohimeneviä iho-oireita. Alle
kaksivuotiaan lapsen kasvun ja kehityksen
kannalta on tärkeä selvittää, onko hän
allerginen maidolle tai viljoille. Maitoakin
yleisempi allergeeni on kananmuna ja
näiden jälkeen vehnä.
Vehnäallergiset saavat usein oireita
myös ohrasta ja rukiista. Kauran valkuaisainerakenne on niin erilainen kuin
vehnän, että se usein sopii vehnä­
allergisille lapsille.
Lasten ruoka-allergia 3
Ruoka-allergian mekanismit 5
Imeväisikäisten oireet 6
• Ihottuma
• Suolioireet
Diagnosointi 8
• Altistukset
• IgE-määritykset
Välttöhoito 10
• Maitoallergia
• Vehnäallergia
Turhat ruokavaliot pois 12
Siitepölyherkistyminen 13
Laktoosi-intoleranssi 14
Ruokailu päivähoidossa ja koulussa 15
”Saattaa sisältää pähkinää” 15
“Ruoka-allergia ilmaantuu
yleensä ensimmäisen
ikävuoden aikana”
Suurin osa niistä lapsista, joilla on ihotai suolioireinen viivästynyt yliherkkyys
ja joiden taustalta ei löydy poikkeavaa
IgE-vastetta, pääsee ruoka-allergioista
eroon 2–3-vuotiaina. IgE-välitteisistä
allergioista toipuminen on hitaampaa,
mutta useimpien lasten ruoka-allergia
katoaa vähitellen kouluikään mennessä.
Leikki- ja kouluikäisillä lapsilla esiintyy
ruoka-allergioita myös kalalle, pähkinöille
ja siitepölystä aiheutuvan ristiallergian
vuoksi monille tuoreille kasviksille ja
hedelmille. Ristiallergiassa raakojen
hedelmien ja vihannesten valkuaisaineissa on siitepölyn kanssa yhteisiä
rakenteita, jotka lapsen immuunivaste
tunnistaa. Silloin ruoan nauttiminen
aiheuttaa pääasiassa suuontelon alueella
tuntuvia oireita kuten kirvelyä, huulten
turvotusta sekä kutinaa, joka lapsilla
tuntuu usein myös korvissa.
Teksti: Mika Mäkelä, lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri, HYKS
Taitto: Tuija Sorsa Kuvat: Shutterstock, Thinkstock ja Istock Painopaikka: PunaMusta Oy
Julkaisija: Allergia- ja Astmaliitto ry, 4/2015, painos 5 000 kpl
2
3
Allergia- ja Astmaliitto ry • Lasten ruoka-allergia
Ruoka-allergian mekanismit
A
tooppisilla henkilöillä on taipumus herkistyä kehittämällä
IgE-luokan vasta-aineita ruoille.
Vasta-aineiden syntyminen edellyttää
altistumista herkistymisen aiheuttavalle
aineelle ainakin joitakin kertoja. Tavallisin
ruoka-allergian muoto on atooppinen
allergia. Esimerkiksi imeväisikäisistä maitoallergisista lapsista noin 70 prosentilla voidaan osoittaa IgE-vasta-aineita
maidolle. Tyypillisiä IgE-välitteisille reaktioille ovat nopeat, minuuteissa tai viimeistään parissa tunnissa ilmaantuvat
oireet syömisen jälkeen. Oireita voivat
olla nokkosihottuma ja siihen liittyvä
turvotus, ihon punotus eli eryteema,
oksentelu, vatsakivut, hengitysteiden
ahtautuminen ja pahimmillaan allerginen yleisreaktio (anafylaksia).
4
“Tavallisin ruoka-allergian
muoto on atooppinen allergia.”
Jotkut ruoka-allergian oireet voivat
kehittyä hitaasti, vasta päivien kuluessa. Suurin osa näistä lapsista kärsii
atooppisen ihottuman pahenemisesta
tai ripulista. Jos ihottuma on jokaisena
päivänä edellistä pahempi ja laajemmalla ihoalueella ja ulosteet muuttuvat
jatkuvasti vetisemmiksi, on syytä tutkia
ruoka-allergian mahdollisuus. Koska
tällaisen ruoka-allergian mekanismi ei
ole yleensä vasta-aine- vaan soluvälitteinen, allergiakokeiden tekeminen ei
auta selvityksissä.
5
Allergia- ja Astmaliitto ry • Lasten ruoka-allergia
Imeväisikäisten oireet
Ihottuma
Atooppinen ihottuma kutisee. Raapiminen aiheuttaa helposti huonosti
nukuttuja öitä sekä lapselle että vanhemmille. Vaikka ihottumalle usein haetaan
syytä esimerkiksi ruoka-allergiasta, on
atooppinen ihottuma itsenäinen sairaus.
Siihen liittyy geneettinen poikkeavuus
ihon läpäisevyydessä, jolloin iho kuivuu
ja allergeenit läpäisevät sen helpommin
kuin terveen ihon. Lievässä ihottumassa
ruoka-allergia on mukana vain muutamissa prosenteissa tapauksista, kun taas
vaikeaa ihottumaa sairastavilla imeväisillä
yli puolella ruoka-allergia voi pahentaa tautia. Allergioita kannattaa hakea,
jos ihottuma on laaja-alainen ja reagoi
huonosti rasvaushoitoon tai jos lapsi
jatkuvasti kutiaa ja on levoton. Allergioilla ei ole suurta merkitystä imeväisen
kuivan ihon syynä tai yli 2-vuotiaiden
lasten ihottumassa.
Imeväisten iholla on ekseeman
lisäksi monenlaista oireilua. Eksanteemat
(punoittumat), ihon lehahtelu ja ajoittaiset nokkosihottumat ovat tyypillisiä.
Jos nämä oireet toistuvat voimakkaina ja
laajalla iho-alueella tietyn ruoka-aineen
nauttimisen jälkeen, kyseessä on usein
allerginen reaktio. Toisaalta on tavallista,
että vauvojen poskien iho punoittaa
ruokailun jälkeen.
6
Suolioireet
Suolioireita ovat oksentelu, ripuli ja
vatsakivut. On tavallista, että ruokaallergioiden oireita ilmenee monessa
elinjärjestelmässä: suurella osalla ihollaan
oireilevista lapsilla on myös suolioireita.
Allerginen reaktio suolen limakalvolla
johtaa usein suolen liikkeiden häiriöön ja
ripuliin tai joskus ummetukseen. Ruokaallergia ei kuitenkaan ole ummetuksen
tavallinen syy.
Pienen lapsen suolentoiminnan arviointi on vaikeaa niin vanhemmille kuin
ammattilaisille. Toiset vauvat ulostavat
kolmesti päivässä, toiset kerran kolmessa
päivässä – molemmat normaalin vaihtelun piirissä. Myös ulosteiden väri ja
koostumus vaihtelevat huomattavasti
jopa ravinnon mukaan: toisinaan uloste
on vihreää ja löysää, toisinaan kiinteää
ja keltaista ja jälleen molemmat ovat
yhtä normaaleja.
Pulauttelu kuuluu vauvojen normaaliin elämään. Rintaruokinta johtaa
“Suolioireita ovat oksentelu,
ripuli ja vatsakivut.”
väistämättä ilman kertymiseen mahalaukkuun. Ruokatorven alemman sulkijalihaksen kuuluu olla imeväisiässä
löysä ja päästää suurimmat ilmat pois
mahasta. Jos lapsi jokaisen maitoaterian
jälkeen oksentaa suuria määriä, kyseessä
on poikkeava oire, joka pitää selvittää.
Merkittävälle ruokatorven takaisinvirtaukselle eli refluksille tai GER-taudille on
ominaista painon huono kehittyminen.
Liian herkästi aloitettu refluksilääkitys
ilman asianmukaista taudinmääritystä
ei ole lapsen edun mukaista.
Suolioireisiin liittyy usein ärtyvyyttä
ja levottomuutta, joiden vaikeuden arvioiminen on vanhemmille haastavaa ja
ulkopuolisille joskus mahdotonta. Se,
mikä joillekin vanhemmille on stressaavaa ja valvottavaa huutamista, on
toisten mielestä normaalia itkua. Jos
lapsen paino nousee tasaisesti eikä
muuta poikkeavaa löydy, ovat itku ja
levottomuus ruoka-allergian ainoina
oireina harvinaisia.
7
Allergia- ja Astmaliitto ry • Lasten ruoka-allergia
Diagnosointi
Altistukset
Ruoka-allergian diagnoosi perustuu aina
altistus-välttökokeeseen. Epäiltyä ruokaa
vältetään 1–2 viikkoa ja vanhemmat
pitävät oirepäiväkirjaa. Välttämisvaste on
myönteinen, jos esimerkiksi ihottuma
tai oksentelutaipumus katoaa. Tämän
jälkeen ruoka palautetaan ruokavalioon
joko kotona kokeilemalla tai lääkärin
luona altistuskokeessa. Jos kokeilupäivän
aikana ei kehity selkeitä oireita, jatketaan ruoan antamista kotona. Oireilua
seurataan ruokapäiväkirjalla.
Selvä ero välttämis- ja kokeiluviikkojen välillä varmistaa ruokayliherkkyyden.
Ainoa varma diagnostinen testi on kaksoissokkona suoritettava ruoka-altistus
välttämisvaiheen jälkeen. Se tarkoittaa,
että hoitava lääkäri ja vanhemmat eivät
tiedä, kumpi altistettavista valmisteista
sisältää epäiltyä allergeenia. Kaksois­
sokkoaltistusta käytetään lähinnä maitoja vehnäallergian diagnostiikassa silloin,
kun allergiakokeet jäävät negatiivisiksi
ja oireiden tulkinta aiheuttaa vaikeuksia
sekä vanhemmille että lääkärille.
Lapsen ravitsemuksen kannalta
keskeiset maito- ja vehnäaltistukset
tehdään pääosin valvotusti sairaalan
poliklinikalla tai vastaavissa olosuhteissa.
Silloin, kun epäillään vaikeaa yleisreaktiota, voidaan valvottuja altistuksia
tehdä muillakin ruoka-aineilla, kuten
kananmunalla tai pähkinöillä.
8
IgE-määritykset
IgE-vasta-aineita paljastavia ihopistokokeita tai seerumin spesifisten IgEvasta-aineiden määrityksiä käytetään
taudinmäärityksen apuna atooppisen
herkistymisen testaamiseksi. Sekä vanhemmat että lääkärit luottavat niihin
liikaa. Mitä vanhempi lapsi, sitä useammin paljastuu myönteisiä IgE-löydöksiä,
vaikka lapsi sietää mainiosti kyseistä
ruokaa. Pelkkä myönteinen ihotestitulos
ei riitä kliinisesti merkittävän allergian
osoittamiseen. Allergeenin aiheuttaman
ihopaukaman suuruudesta tai allergeenille spesifisen IgE:n määrästä saa vihiä
allergian todennäköisyydestä. Monet
koivun siitepölylle allergiset lapset saavat
oireita koivuallergeenin kanssa ristireagoivista ruoka-aineista, esimerkiksi omenasta, porkkanasta, hasselpähkinästä ja
soijasta. Oireet ovat usein lieviä, koska
niitä aiheuttavat allergeenimolekyylit
usein hajoavat suolistossa. Jos potilas
on kuitenkin herkistynyt ruuansulatuskanavan entsyymejä paremmin
sietäville varastoproteiineille, saattaa
oireilu olla voimakasta. Tätä voidaan
tutkia ns. komponenttidiagnostiikalla,
jossa tutkitaan mitä molekyyliä kohtaan
potilaalla on IgE-vasta-aineita. Esimerkiksi
pähkinäallergian diagnostiikassa komponenttitutkimus kertoo voimakkaan
reaktion todennäköisyydestä.
Oireesta ja sen syntymisen
nopeudesta oleellisesti riippuu, kuinka
suurella todennäköisyydellä tehdyllä
allergiakokeella saadaan vastaus siihen, onko lapsi allerginen vai ei. IgEtutkimusten jääminen negatiiviseksi
ei sulje allergiaa pois.
Esimerkiksi kolmasosa maitoallergisista lapsista sairastaa taudinmuotoa, joka
ei välity IgE:n kautta eikä voi näkyä IgE:tä
mittaavissa ihopistokokeissa tai seerumin
IgE-määrityksissä. Näiden lasten tärkein
oire on muutaman päivän sisällä ruoan
syömisen jälkeen ilmaantuva ihottuma
tai moninainen suolioireilu. Kun heille
tehdään allergiaselvityksiä, IgE:tä mittaavat
arvot ovat vain harvoin myönteisiä. Sen
sijaan nokkosihottumalla tai nopealla ihon
lehahtelulla reagoivilla lapsilla IgE-vaste
on tyypillisesti positiivinen.
9
Allergia- ja Astmaliitto ry • Lasten ruoka-allergia
Välttöhoito
Maitoallergia
Maitoallergisen lapsen ruoassa ei saa
diagnoosivaiheessa olla maidon proteiineja missään muodossa. Ruoissa ja
eineksissä on monia maitoa tarkoittavia
sanoja kuten kaseiini tai hydrolysaatti.
Maitoallergia osoitetaan altistusvälttökokeella. Hoidossa käytetään aluksi
alle puolivuotiailla lapsilla pilkottuja erityisvalmisteita (esim. Althera, Nutrilon
Pepti, Nutramigen tai Profylac). Yli puolivuotiaalla hyvä aloitusvaihtoehto on
soijamaito (Nutrilon Soija). Jos esimerkiksi
iho- tai suolioireet jatkuvat voimakkaina
pilkotun valmisteen tai soijamaidon käytön aikana, on altistus-välttökoe syytä
uusia. Tällä kertaa välttöaikana käytetään
aminohapoista valmistettua erityisvalmistetta (esim. Neocate tai vastaava)
ja altistus tehdään oireita aiheuttavalla
erityisvalmisteella. Jos tässäkin altistuksessa saadaan selvä tulos, vaihdetaan
lapsen maidoksi aminohappovalmiste.
Suomalaisten tutkimusten mukaan
vain muutama prosentti maitoallergisista lapsista on niin yliherkkiä maidon
proteiinien osille, että he tarvitsevat
aminohappovalmisteen. Maitoallergian ensisijaisessa selvittelyvaiheessa
aminohappovalmisteen suora aloittaminen ei ole sen paremmin lapsen kuin
perheen etu. Emme tiedä vielä riittävästi
10
Vehnäallergia
Vehnäallergian tarkkaa yleisyyttä ei
tunneta, mutta se lienee selvästi alle
prosentin alle 2-vuotiailla lapsilla. Diagnostiikassa käytetyt apuvälineet eli ihopistokokeet ja seerumin IgEmittaukset
ovat pelkällä kokovehnästä uutetulla
allergeenivalmisteella käytännössä hyödyttömiä, mutta herkistyminen sitkon
gliadiinille liittyy selkeimmin allergiaan.
Käytännössä diagnoosi perustuu aina
välttämis-altistuskokeeseen. Maitoallergian tavoin vehnäallergia ilmaantuu
yleensä imeväisiässä ja suurin osa paranee
kouluikään mennessä. Vehnäallerginen
lapsi on usein allerginen myös rukiille
ja ohralle, mutta suurin osa sietää kauraa. Muut vehnälajit kuten speltti tai
durumvehnä eivät sovi korvaavaksi
ruoaksi vehnäallergikolle.
luontaisen sietokyvyn kehittymisestä
pitkäaikaisessa käytössä, kun elimistön
immuunijärjestelmälle ei tarjota edes
pieniä maitoproteiinin osasia. Aminohappovalmiste on myös huomattavan kallis.
Jos lapsi kasvaa normaalisti ja hänen
ruokavalionsa on maitoa lukuun ottamatta hänen ikäiselleen normaali, voidaan vuoden iässä siirtyä esimerkiksi
kaura- tai riisimaitoon. Silloin on muistettava huolehtia riittävästä kalkki- ja
D-vitamiinin saannista. Jos lapsen painon
tai pituuden kehitys ei ole tyydyttävä ja/
tai lapsen ruokahalu huono tai rajoitettu
muilta osin, on erityisvalmisteen käyttöä
jatkettava 1,5- ja joskus 2-vuoden ikään
asti. Osa maidolle allergisista yli vuoden ikäisistä lapsista sietää voimakkaasti
kuumennettua (kypsennys uunissa ≥
175 °C:ssa 30 min) maitoa ruokalajien
ja leivonnaisten valmistusaineena, vaikkei maito sellaisenaan sovi heille. Tämä
helpottaa ruokavalion toteuttamista, ja
se saattaa nopeuttaa maito-allergiasta
toipumista.
“Maitoallergia osoitetaan
altistusvälttökokeella.”
11
Allergia- ja Astmaliitto ry • Lasten ruoka-allergia
Turhat ruokavaliot pois
A
llergisen lapsen ruokavaliota
laajennettaessa pyritään mahdollisimman normaaliin ruokavalioon. Välttämisdieettien ongelmana ovat
kapeat ruokavaliot, jotka voivat johtaa
tärkeiden ravintoaineiden tasapainottomaan saantiin. Vältettävä ruoka pitäisi
korvata mahdollisimman vastaavalla
samoja ravintoarvoja sisältävällä ruoalla:
esimerkiksi vehnäallergiassa useimmiten kauralla tai vaikkapa tattarilla. On
epätodennäköistä, että naudanlihalle
allerginen lapsi ei sietäisi porsaanlihaa.
Tarvetta käyttää ruokavaliossa
eksoottisia lihoja kuten strutsia tai suomalaista poroa ei ole. Yhtä vähän tarvetta
on kasviksissa kinoaan tai bataattiin, ellei
perhe ole muuten tottunut käyttämään
näitä. Tasapainoinen ruokavalio voidaan
yleensä koota tutuista kotimaisista ruokaaineista. Jos ruokavaliossa joudutaan
rajoittamaan monia ravitsemuksen kannalta keskeisiä ruoka-aineita, tarvitaan
ravitsemusterapeutti hoitoon mukaan.
Aiemmin vältettiin esimerkiksi kalaa
jopa kahteen ikävuoteen asti monien
muiden ”klassisten” tai ”yleisesti allergisoivien” ruoka-aineiden ohella. Nämä
listat eivät ole perustuneet riittävään
tutkimustietoon. Ruoka-allergioita tai
muita myöhempiä allergioita ei voida
ehkäistä varmuuden vuoksi pidettävillä
ruokarajoituksilla, ja imeväisen suppea
ja yksipuolinen ruokavalio voi lisätä
ruoka-allergian ilmaantumisen riskiä.
Erilaiset allergiaruokavaliot jäävät helposti
käyttöön pitkäksi ajaksi ja aiheuttavat
pelkoja ja perusteettomia tottumuksia.
Kun lapsen ruokavaliota laajennetaan,
on järkevää lisätä yksi tai kaksi uutta
ruokaa viikossa. Jos atooppinen ihottuma pahenee tai suolioireita ilmenee
ruoan oltua käytössä jo viikon, kyseinen
ruoka tuskin on ongelman syy.
Suurin osa niistä lapsista, joilla ei ole
kyseessä IgE-välitteinen iho- tai suoli­
oireinen maitoyliherkkyys pääsee eroon
ongelmasta 2–3 ikävuoteen mennessä.
Jos maitoallergian taustalla on immunologinen, IgE-välitteinen herkistyminen,
neljännes lapsista oireilee vielä viiden
vuoden iässä. Kananmuna- ja vehnäyliherkkyys käyttäytyvät jokseenkin samalla
tavalla.
Nopean toipumisen vuoksi pitäisi
eliminoituja ruoka-aineita kokeilla
ruokavaliossa säännöllisin väliajoin.
Jos ensioire on aikanaan ollut anafylaksia tai nopeasti yleistynyt vaikeaksi
tulkittava allergiareaktio, tehdään
altistus lääkärin valvonnassa. Ruokien
palauttamista ruokavalioon voidaan
ensimmäisen kolmen vuoden aikana
kokeilla puolen vuoden välein ja tämän
jälkeen noin kerran vuodessa.
Turhat ruokavaliot pitää lopettaa.
Mitä vanhempi lapsi on, sitä paremmin
ruokavalion pitäisi pohjautua osoitettuun
tietoon. Viimeistään 5-vuotisneuvolassa
arvioidaan, perustuuko välttämisdieetti
välttämisaltistukseen ja tarvitaanko erikoislääkärin arvio mahdollisesti uudelleen.
Tavoitteena on, että koulun aloittavilla
lapsilla on välttölistalla vain allergioita
hoitamaan tottuneen lääkärin vahvistamat ruuat.
Siitepölyherkistyminen
S
iitepölyallergiat alkavat kehittyä monille atooppisille lapsille
leikki-iässä. Niistä ensimmäinen
ja voimakkain on koivun siitepölyallergia. Koivun siitepölyyn kehittyneet
vasta-aineet tunnistavat myös raaoissa
hedelmissä ja vihanneksissa olevia valkuaisaineita, mikä johtuu ristiallergiasta
(valkuaisaineissa on yhteisiä rakenteita,
joita lapsen immuunivaste tunnistaa).
Tällöin ruoan nauttiminen aiheuttaa
pääasiassa suuontelon alueella tuntuvia oireita kuten kirvelyä, huulten
12
turvotusta sekä kutinaa, joka lapsilla
tuntuu usein myös korvissa. Taudista on
käytetty nimeä ”oral allergy syndrome”.
Oireita voi olla myös suun ulkopuolella
(nuhaa, silmäoireita, nokkosihottumaa,
anafylaksiaa), joten parempi nimi on
siitepölyherkistymiseen liittyvä ruokaallergia. Ongelma jatkuu aikuisikään
asti. Joskus tiettyjen ruoka-aineiden,
kuten pähkinöiden tai kiivin syöntiin
voi liittyä rajuja oireita aina anafylaksiaan asti. Näyttää siltä, että potilaat
13
Allergia- ja Astmaliitto ry • Lasten ruoka-allergia
luetteloiden tarkoitus on ainoastaan
“Ruokavalion pitäisi
pohjautua osoitettuun tietoon.” ohjata potilasta kiinnittämään huomiota
tiettyihin ruoka-aineisiin, jos oireista on
haittaa. Allergiatestauksista on hyötyä
haettaessa syytä hankalalle reaktiolle,
mutta vältettävien ruoka-aineiden listaa
ei pidä tehdä ihopistokokeen perusteella.
Yleensä lapsi havaitsee ja löytää itse ne
ruoka-aineet, joita tulee karttaa.
Jos ruoan valmistajalle on ilmoitettu
porkkana-allergia, se johtaa porkkanan
tarpeettomaan poistamiseen kaikissa
muodoissaan, koska rajoitus koskee vain
raakaa porkkanaa.
ovat tällaisissa tapauksissa herkistyneet
laveammin ja eri valkuaisaineille kuin
pelkässä siitepölyherkistymiseen liittyvässä ruoka-allergiassa.
Siitepölylle herkistyneiden lasten
ei tarvitse välttää tuoreita hedelmiä tai
juureksia, jos ne eivät selvästi aiheuta
oireita. Lähes kaikki allergiset sietävät
näitä ruokia keitettynä tai mehuina.
Oireita mahdollisesti aiheuttavien
hedelmien, vihannesten ja juuresten
Laktoosi-intoleranssi
L
aktoosi-intoleranssi sekoitetaan
usein maitoallergian kanssa. Suomessa noin 17 prosentilla väestöstä on perinnölliseen taipumukseen
liittyvä maitosokeria pilkkovan laktaasi­
enstyymin vähyys, hypolaktasia. Näiden
henkilöiden elimistö ei pysty pilkkomaan
suuria määriä ravinnon laktoosia ja he
saavat tämän seurauksena ripulia, ilmavaivoja ja vatsakipuja.
Laktoosi-intoleranssi on äärimmäisen harvinaista vauvaiässä; maailmassa
on kuvattu kaikkiaan alle 100 tapausta.
Äidinmaidossa on runsaasti laktoosia
ja ne vauvat, joilla on synnynnäinen
laktoosi-intoleranssi, joutuvat jo varhaisvaiheessa tutkimuksiin ripulin ja
huonon painonnousun vuoksi. Laktoosi-intoleranssi kehittyy vähitellen
vasta leikki-iän aikana, tyypillisemmin
kouluiässä. Tämän vuoksi 1-vuotiasta
lasta on turha laittaa oma-aloitteisesti
laktoosittomalle ruokavaliolle vatsavaivojen vuoksi.
14
Ruokailu päivähoidossa ja koulussa
A
llergiaruokavaliot asettavat ruoan
valmistajille ja keittiöille suuret
vaatimukset. Ne aiheuttavat
myös merkittäviä lisäkustannuksia. Siksi
on tärkeää, että allergiset lapset ja heidän
vanhempansa kertovat päiväkodeissa,
kouluissa ja muissa joukkoruokailutilanteissa vain niistä ruoka-aineista, jotka
allergioiden hoitoon perehtynyt lääkäri
on varmistanut ongelmaksi. Vakavasti
ruoka-allergisella henkilöllä on oikeus
saada lääkäriltä oikeaa tietoa siitä, mitä
allergeeneja hänen todella pitää välttää
ja syödessään saatava varmuus siitä, että
hän ei altistu vaarallisia oireita aiheut­
tavalle ruoalle tai valmistusaineille. Lapsen
ja perheen velvollisuus on karsia ruoasta
vain todellisen ja merkittävän oireen
aiheuttaneet aineet, olipa kyseessä
vanhempien itse valmistama ruoka tai
joukkoruokailu. Esimerkiksi päiväkodeissa
ja kouluissa näkee edelleen karsittavan
huomattavan usein mausteita tai lisäaineita: Suomessa näistä ei ole raportoitu
anafylaksia­rekisteriin ainuttakaan alle
kouluikäisen anafylaksiaa. Mausteet ja
lisäaineet ovat erittäin poikkeuksellisia
pienten lasten ruoka-allergian aiheuttajina.
”Saattaa sisältää pähkinää”
E
lintarvikkeiden aineosaluetteloissa
käytetään paljon otsikon kaltaisia
lausahduksia. Merkinnät johtavat
harhaan. Suomessa on paljon pähkinöille
allergisia lapsia, joista suurin osa saa vain
lieviä oireita koivuallergiansa vuoksi.
Näissä tapauksissa ei ole tarpeellista
välttää kyseisen kaltaisia tuotteita. Sen
sijaan anafylaksian saaneen potilaan
kohdalla on aiheellista välttää myös
mahdollisen valmistuskontaminaation
sisältäviä valmisteita.
Suomessa on EU:n direktiivien
myötä säädetty laki elintarvikkeiden
pakkausmerkinnöistä, jossa mainitaan
selkeästi ne yliherkkyyksiä aiheuttavat
ruoka-aineet, jotka on merkittävä pakkauksiin. Tällaisia ovat gluteenipitoiset
viljat, äyriäiset, kananmuna, kala, pähkinät, soijapapu, maito, selleri, sinappi,
seesaminsiemenet, herne, rikkidioksidi
ja sulfiitit (>10 mg/kg tai litra).
15
Olemme herkkä kansa
Lähes joka toinen suomalainen kärsii allergiaoireista elämänsä jossakin vaiheessa.
Astma koskettaa joka kymmenettä. Allergia- ja Astmaliitto on kansanterveysjärjestö, jonka tarkoituksena on allergiaa ja astmaa sairastavien elämänlaadun
parantaminen.
Allergia- ja Astmaliitosta voi tilata allergiaoppaita. Oppaat löytyvät myös osoitteesta
www.allergia.fi. Liiton julkaisema Allergia & Astma -lehti on hyvä tietolähde.
Allergianeuvonta, p. 0600 14419
Allergianeuvoja vastaa kysymyksiisi ma, ti ja ke klo 9–13 sekä to klo 13–17.
Puhelun hinta on 0,87 euroa/min + pvm.
Liity jäseneksi – se kannattaa aina.
Liittyminen sujuu helposti oheisella kortilla. Täytä tietosi selkeästi tekstaten, irrota
kortti ja lähetä se meille. Postimaksu on maksettu puolestasi. Liiton jäsenmaksu
on 27 euroa vuodessa.
Jäsenenä pääset osalliseksi kaikista Allergia- ja astmaliiton ja sen
jäsen­yhdistysten eduista ja palveluista.
• Allergia & Astma -lehden vuosikerta
• Henkilökohtainen neuvonta
• Vertaistoiminta
• Kuntoutus
• Koulutus
• Tapahtumat ja kampanjat
• Liikunta- ja virkistystoiminta ym.
Tue toimintaamme ja liity jäseneksi!
Kyllä. Liityn jäseneksi Allergia- ja astmaliiton jäsenyhdistykseen.
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Nimi
Lähiosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Sähköposti
Allergia- ja Astmaliitto
Tunnus 5005875
00003 VASTAUSLÄHETYS
Alle 18-vuotiaan allekirjoitus
Tiedot tallennetaan Allergia- ja astmaliiton jäsenrekisteriin. Jäsenellä on oikeus tarkistaa ja korjata tietonsa, p. (09) 473 351.