docFIN Tilinpäätös 2014 valtuusto 10.6.2015 VALMIS.indd
download 
Report Transcription
FIN Tilinpäätös 2014 valtuusto 10.6.2015 VALMIS.indd
Loviisan kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Kaupunginvaltuusto 10.06.2015 2 Loviisan kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Loviisan kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2015 Kaupunginvaltuusto Julkaisija: Loviisan kaupunki Taitto: Maria Lindroos Kuvat: Kansikuva, koulukeskus, Tessjö skola, Olavi Kaleva/Peak press 5 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2014 Kaupunginjohtajan katsaus Loviisan kaupungin organisaatio ja henkilöstö Kaupunginvaltuusto Vaalit Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Henkilöstö YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Toimintakertomusraportointi TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS KONSERNITILINPÄÄTÖS Kuntakonsernin toiminta ja talous TALOUSARVION TOTEUTUMINEN YLEINEN HALLINTO JA KONSERNIHALLINTO Hallintopalvelut Talouspalvelut Kehittämispalvelut PERUSTURVAKESKUS Hallinto ja terveyden edistäminen Lasten ja nuorten palvelut Työikäisten palvelut Senioripalvelut Alueelliset palvelut SIVISTYSKESKUS Hallinto ja kehittäminen Päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelut Koulutus Lukio- ja ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö Vapaa-aikatoimi Museo- ja kulttuuritoimi Kirjastotoimi TEKNINEN KESKUS Hallinto-, talous ja toimistopalvelut Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Kaupunkisuunnittelu Rakentaminen ja ylläpito-osasto Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT LIITETIEDOT LOVIISAN VESILIIKELAITOS VESILIIKELAITOKSEN TOIMINTA VASTUUALUEITTAIN Hallinto Vesi Jätevesi Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Allekirjoitus ja merkinnät Luottelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista 3 6 8 9 11 11 13 15 16 20 23 29 30 35 36 39 44 47 50 53 55 59 65 70 72 77 80 84 87 89 91 93 94 96 98 100 102 105 107 110 112 118 119 121 131 143 146 146 146 147 150 155 161 162 6 Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2014 oli Loviisan kaupungin tuloksen kannalta hyvä. Kaupungin tulos oli noin 6,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen, vaikka talousarvio oli laadittu 1,79 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Näin suuri kirjanpidollinen ylijäämä johtui Loviisan sataman yhtiöittämisestä. Vaikka tilinpäätös osoittaakin reilua ylijäämää, moni talouden tunnusluku heikkeni vuoteen 2013 verrattuna. Vuosikate per asukas laski 223,80 euroon edellisen vuoden tilinpäätöksessä sen ollessa peräti 559,20 euroa per asukas. Myös omavaraisuusaste laski 60,4 %:iin, mitä ei kuitenkaan voida pitää vielä huonona. Niin ikään vuosikateprosentti laski lukuun 92,1 %, kun tunnusluvun arvoa 100 % pidetään tulorahoituksen kannalta riittävänä. Vaikka talouden tunnusluvut heikkenivät, voidaan myönteisenä asiana nähdä kuitenkin toimintakulujen maltillinen kasvu, joka jäi noin yhteen (1) prosenttiin. Sitä vastoin verotulot vähenivät noin 2,3 miljoonaa euroa ja valtionosuudetkin noin 1,45 miljoonaa euroa. Olavi Kaleva, kaupunginjohtaja Koska tulevaisuuden haasteet liittyvät pitkälti talouteen ja siellä tulorahoituksen riittävyyteen ja menojen hillitsemiseen ja karsimiseen, vuonna 2013 hyvin käyntiin lähtenyttä talouden tasapainottamisohjelmaa tulee jatkaa tavoitteena sellaiset rakenteelliset uudistukset, jotka vahvistavat taloudellista asemaamme tulevina vuosina. Olemme vielä taloudellisessa mielessä kohtuullisen hyvässä tilanteessa – onhan meillä kertynyttä ylijäämää vajaa 16,2 miljoonaa euroa, eli asukasta kohden laskettuna 1 045 euroa ja lainaakin vain 1 654 euroa asukasta kohden. Tästä huolimatta toimintojen kustannustehokkuuteen ja rahoituksen riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Muutoin on vaarana, että eräänlaisina taloudellisina puskureina toimivat kertyneet ylijäämät on kulutettu muutamassa vuodessa loppuun. Vuoden 2014 toimintaa leimasivat suuret rakenteelliset uudistukset, kuten kuntarakenneuudistus, sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus (ns. sote-uudistus) sekä valtionosuusuudistus. Sote-uudistus odottaa vielä lopullista hyväksyntää eduskunnalta. Kunnat ottivatkin useaan otteeseen vuoden aikana kantaa näihin mittaviin uudistuksiin. Vuoden 2014 aikana valmistuivat Itä-Uudenmaan kuntarakenneselvitys sekä Loviisan ja Lapinjärven kuntarakenneselvitys. Selvitysten pohjalta kaupunginvaltuusto päättää maaliskuussa 2015, johtavatko selvitykset jatkoneuvotteluihin kuntaliitossopimuksesta vai jatkaako Loviisa myös tulevaisuudessa itsenäisenä kuntana. Vuoden 2014 aikana yhteistyötä ja vuorovaikutusta yrittäjien ja yrittäjäyhdistyksen kanssa lisättiin. Seudullinen elinkeino-ohjelma valmistui vuoden aikana ja vuoropuhelu ja suunnittelu mm. keskustan kehittämiseksi yhteistyössä yrittäjien kanssa aloitettiin. Loviisan läntisen liittymän kehittäminen voimistui vuonna 2014, kun ensimmäinen yrityskohde alueelle valmistui ja kahden muun yrityskiinteistön rakentaminen aloitettiin. Vaikka vuoden 2014 aikana tapahtui paljon myönteistä elinkeinoelämän puolella, myös elinkeinopoliittisia takaiskuja koettiin, kuten Schneider Electricin päätös siirtää toiminnot Tanskaan ja Puolaan. Tämä merkitsee, että kaiken kaikkiaan noin 100 loviisalaista jää tehtaalta työttömäksi. Tilanteen johdosta Loviisan kaupunki haki valtiolta äkillisen rakennemuutosalueen statusta, joka sille myönnettiin vuodeksi 2015. Yhteistyössä Schneider Electricin, kehittämisyhtiöiden ja valtion kanssa Loviisan kaupunki pyrkii aktiivisesti löytämään keinoja työntekijöiden uudelleentyöllistämiseksi ja uuden yritystoiminnan löytämiseksi sekä investointien suuntaamiseksi korvaamaan muun muassa työpaikkamenetyksiä. 7 Haluan kiittää kaikkia kaupungin palveluksessa olevia, niin työntekijöitä kuin luottamushenkilöitä, sekä yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Haasteet Loviisan kaupungin talouden ja toiminnan kehittämiseksi jatkuvat. Uskon kuitenkin, että hyvällä yhteistyöllä ja määrätietoisella kehitysmyönteisellä asenteella saamme vielä paljon hyvää aikaiseksi. Olavi Kaleva kaupunginjohtaja Toimintakulut 110,7 milj. euroa Asukasmäärä 18 000 1% 2% 15 559 15 522 15 519 15 493 16 000 14 000 1% 2% Perusturva 8% 12 000 Sivistys 8 000 9 065 9 049 10 000 8 963 8 943 Tekninen 12 % Yleinen ja konserni 6 596 6 579 6 454 6 444 51 % 6 000 Ruokahuolto Siivous 4 000 2 000 23 % Vesiliikelaitos 0 2014 2013 ruotsinkieliset 2012 suomenkieliset ja muut k ieliryhmät 201 1 asukasmäärä Lainakanta €/asukas Verotulot €/asukas 4 250 1 800 4 216 4 200 4 150 4 100 1 654 1 600 1 400 4 071 4 050 4 009 1 056 1 000 4 000 3 932 3 950 800 3 900 600 3 850 400 3 800 200 3 750 0 2014 2013 2012 2011 2014 Tilikauden yli-/alijäämä 7 000 1 282 1 176 1 200 2013 2012 2011 Kertynyt ylijäämä / 1 000 € 6 663 18 000 16 187 16 000 6 000 14 000 5 000 4 220 12 000 4 000 9 524 10 000 2 617 3 000 8 000 5 304 6 000 2 000 1 356 1 000 2 000 0 0 2014 2013 2012 2011 3 966 4 000 2014 2013 2012 2011 8 Loviisan kaupungin organisaatio ja henkilöstö 9 Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuuston työskentely 2014 Haluan kiittää kaupungin työntekijöitä ja luottamushenkilöitä menneestä vuodesta 2014. Vuosi 2014 oli taloudellisesti huomattavasti ennakoitua parempi päättyen peräti 6,6 miljoonan euron ylijäämään. Loviisan kaupunki on ollut mukana kuntarakennelain velvoittamassa Itä-Uudenmaan yhdistymisselvityksessä sekä vapaaehtoisesti Loviisan ja Lapinjärven kuntaliitosselvityksessä. Vuoden 2014 aikana on pidetty kaupunginvaltuuston iltakouluja mm. kouluverkkoselvityksestä ja sataman yhtiöittämisestä sekä Itä-Uudenmaan kuntien yhteisiä valtuustoseminaareja kuntarakenneselvityksistä. Kuluneen vuoden 2014 suurin hanke oli suomenkielinen koulukeskus, joka valmistui kesän aikana ja lukukausi päästiin aloittamaan uusissa tiloissa elokuussa 2014. Merkittävää oli myös uuden E18-moottoritien valmistuminen välillä Koskenkylä–Loviisa ja Valkon satamatoimintojen yhtiöittäminen Loviisan Satama Oy:ksi. Mielestäni nyt katseet tulee kiinnittää tulevaisuuteen ja nähdä Loviisa mahdollisuuksien paikkakuntana. Kaupunki voi omalla toiminnallaan antaa myönteisiä signaaleja ja valaa uskoa tulevaisuuteen sekä luoda edellytyksiä yritysten syntymiselle ja uusien asukkaiden muuttovirralle Loviisaan. Me kaikki, sekä luottamushenkilöt että kaupungin työntekijät, kuten myös kaikki kaupungin asukkaat, toimimme Loviisan käyntikortteina maailmalla. Vaikka kaupungin peruspalvelut ovat tällä hetkellä kaupungin kokoon nähden hyvässä kunnossa, tulee varmistua siitä, että palvelut ovat hyvät ja kilpailukykyiset myös tulevaisuudessa. Valtuustotyön haasteet ovat suuret ja tulemme tekemään parhaamme, jotta Loviisa myös tulevaisuudessa olisi taloudellisesti ja toiminnallisesti hyvässä kunnossa. Arja Isotalo kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaupunginvaltuusto Loviisan kaupungin valtuustossa on 59 valtuutettua valtuustokaudella 2013–2016. Valtuusto kokoontui 12 kertaa vuonna 2014 ja teki päätöksen 159 asiakohdassa. Kaupungin valtuustossa toimi puheenjohtajana Arja Isotalo, (SDP), I varapuheenjohtajana Petra Paakkanen (RKP), II varapuheenjohtajana Kari Hagfors (KOK). 10 Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) C10 Valtuusto TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TA MUUTOKSET (1 000 euro) TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN TOTEUTUMA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut -109 -115 -115 -120 -5 4% josta sisäiset -5 -4 -4 -5 -1 34 % Toimintakate -109 -115 -115 -120 -5 4% josta sisäiset -5 -4 -4 -5 -1 34 % -104 -111 -111 -115 -3 3% Toimintakate ulkoinen LOVIISAN KAUPUNGINVALTUUSTO 2014 RKP KOK Liljestrand, Tom Heijnsbroek-Wirén, Mia Karlsson, Mikael Alm, Agneta Lindfors, Leena Paakkanen, Petra Stenvall, Patrik Björkman-Nysten, Nina Rosenberg, Thomas Ekebom-Jönsas, Benita Andersson, Otto Turku, Roger Skog, Kim Björklöf, Johan Bäcklund, Lars Björkell, Jan-Eric Grundström, Maria Hansson, Kenneth Lönnfors, Torbjörn Hydén, Pia Karlsson, Håkan Willner, Stefan Mether, Cosmo Lindholm, Glenn Meriheinä, Thérèse Hagfors, Kari Lepola, Janne Pere, Nina Erämaja, Elias Karvonen, Juha Melamies, Päivi Antas, Camilla Haverinen, Katri Pekkola, Janne SDP Lindell, Armi Träskelin, Jerry Eriksson, Sari Isotalo, Arja Grönberg, Merja Lappalainen, Kalevi Tähtinen, Keijo Lohenoja, Pertti Eriksson, Mats Kekkonen, Jari Holmström, Eeva Laitinen, Åke Wilenius, Yvonne Ekström, Veikko Hämäläinen, Satu PERUSSUOMALAISET Väkevä, Antti Fellman, Atte Lång, Saara Peltoluhta, Vesa Kouvo, Katja Järvinen, Paula VIHREÄT Ilvetsalo-Koskinen, Sonja Noroviita, Timo KESKUSTA Eloranta, Kimmo VASEMMISTOLIITTO SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT (KD) Sihvonen, Jarmo 11 Vaalit Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Vuoden aikana järjestettiin EU-vaalit. Keskusvaalilautakunta piti vuonna 2014 3 kokousta. Loviisan äänioikeutetuista äänioikeuttaan käyttivät europarlamenttivaaleissa 42,8 prosenttia (koko Suomi 39,10 %). Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) C6 Vaalit TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TA MUUTOKSET (1 000 euro) Toimintatuotot TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN TOTEUTUMA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 24 24 25 1 0% -37 -37 -44 -6 0% -1 -1 0% -19 -6 0% -1 -1 0% -18 -4 0% josta sisäiset Toimintakulut josta sisäiset Toimintakate -13 -13 josta sisäiset Toimintakate ulkoinen -13 -13 Tarkastuslautakunta Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 2014 Kuntalain 71 §:n mukaan tarkastuslautakunnan on arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunta perehtyi arviointisuunnitelman ja -ohjelman mukaisesti kaupungin hallintoon ja toimialojen toimintaan. Tarkastuslautakunta on seurannut ja arvioinut kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista, hallinnon toimivuutta ja kaupungin talouden kehitystä vastuualueiden raportoinnin ja johtavien viranhaltijoiden lautakunnalle antamien selvitysten pohjalta. Kaupunginvaltuuston kaudelle 2013–2016 valitsemana tilintarkastusyhteisönä toimii JHTT -yhteisö BDO Audiator Oy ja tilikaudella 2014 vastuullisena tilintarkastajana JHTT Krister Rehn. Lautakunnan avustamis- ja sihteeritehtävät ostettiin tilintarkastusyhteisöltä. Tarkastuslautakunta on pitänyt vuonna 2014 yhteensä 9 kokousta. Lakisääteinen tilintarkastus on suoritettu JHTT-tilintarkastusyhteisön toimesta, ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunnan laatima arviointikertomus sekä tilintarkastajan laatima tilintarkastuskertomus vuodelta 2013 käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 25.6.2014. 12 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) C8 Tarkastuslautakunta TALOUSARVIO 2014 TILINPÄÄTÖS 2013 TA MUUTOKSET (1 000 euro) TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN TOTEUTUMA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut -43 -35 -4 -39 -36 3 -8 % -43 -35 -4 -39 -36 3 -8 % -43 -35 -4 -39 -36 3 -8 % josta sisäiset Toimintakate josta sisäiset Toimintakate ulkoinen LOVIISAN TARKASTUSLAUTAKUNTA 2014 Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Pertti Lohenoja, puheenjohtaja SDP Jaakko Isotalo SDP Kari Hagfors, varapuheenjohtaja KOK Lisbeth Konttinen KOK Berndt-Gustaf Schauman RKP Tony Granström RKP Raili Äijö RKP Nina Lundström RKP Auli Lehto-Tähtinen SDP Kielo Kallio-Taponen SDP Mari Ståhls KOK Pertti Ajomaa KOK Immo Stenberg PS Veli-Matti Mettinen PS 13 Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen työskentely 2014 Uuden Loviisan viides toimintavuosi 2014 oli erityisen työntäyteinen varsinkin johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille. Epävarmuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta jatkui, valtio ajoi kunnat entistä ahtaammalle ja yritysten lakkauttamiset koettelivat myös Loviisaa. Kaupunki oli mukana kahdessa kuntarakenneselvityksessä: laajassa, koko itäistä Uuttamaata koskevassa selvityksessä sekä Loviisan ja Lapinjärven yhdistymisselvityksessä. Erityisesti ensin mainittuun liittyi runsaasti työryhmä- ja ohjausryhmäkokouksia itäisen Uudenmaan eri kunnissa. Hiljattain yhdistymisen läpikäyneessä Loviisassa selvitykset tutuivat monista hieman turhauttavilta, koska aikaa olisi tarvittu myös oman kaupungin kehittämiseen. Selvitykset tarjosivat kuitenkin uusia yhteistyömahdollisuuksia ja niistä saatiin hyödyllistä tietoa, jota tulee nyt käyttää tehostettaessa omaa toimintaa. Kouluverkkoselvitys oli suuri keskustelun aihe sekä omassa hallinnossa että mediassa. Siihen osallistuivat aktiivisesti myös vanhemmat ja kylien asukkaat. Kiitokset sangen perusteellista työtä tehneelle kouluverkkotyöryhmälle! Prosessi ja sen jälkeinen kaupunginvaltuuston päätös 29.10. osoittavat, että yleisesti vallalla oleva keskittämisinto ei ole Loviisan linja, vaan pienet koulut ja kylien elinvoima asetetaan etusijalle. Valkon sataman yhtiöittämisen valmistelu oli kaupunginhallitukselle suuri kysymys. Kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen 14.5. ja uusi Loviisan Satama Oy aloitti toimintansa 1.9. Vuoden aikana aktivoitui myös rakentaminen läntisen liittymän alueella. Keskukset noudattivat hyvin kaupunginhallituksen ohjeita vuoden 2015 talousarviota laadittaessa. Talousarvio ja tasapainotusohjelma hyväksyttiin siten 12.11. ilman, että kaupunginvaltuusto teki niihin suurempia muutoksia. Ikäihmisten asumisen kehittämisestä tuli lähivuosien investointien painopiste. Kaupunginhallituskauden lähestyessä loppuaan halusimme ”siivota pöydän”, jotta uudelle kaupunginhallitukselle saataisiin mahdollisimman hyvä lähtötilanne. Kiitos koko kaupunginhallitukselle hyvästä yhteistyöstä ja erityisesti hallintojohtajalle siitä, että saimme käsiteltyä niin runsaasti asioita vuoden lopulla. Ikuisuuskysymykseksi muodostunut vapaa-ajan rantatonttien myynti hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa. Aktiivinen elinkeinoelämän etujen valvonta oli tuloksellista ja valtioneuvosto myönsi 18.12. Loviisalle äkillisen rakennemuutoksen alueen statuksen. Haluan esittää kiitokseni kaikille luottamushenkilöille ja viranhaltijoille hyvästä yhteistyöstä vuosina 2013–2014 sekä ennen kaikkea kiittää kaupungin koko henkilöstöä kovasta ja tinkimättömästä työstä kuntalaistemme parhaaksi. Tom Liljestrand kaupunginhallituksen puheenjohtaja 2013–2014 Kaupunginhallitus Loviisan kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kokouksiin voivat osallistua myös kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston jäsenet ja heillä on näissä läsnäolo- ja puheoikeus. Kaupunginhallitus kokoontui 22 kertaa vuonna 2014 ja teki päätökset yhteensä 340 asiakohdassa. Kaupunginhallituksessa toimi puheenjohtajana Tom Liljestrand (RKP), I varapuheenjohtajana Janne Lepola (KOK) ja II varapuheenjohtajana Merja Grönberg (SDP). Kaupunginhallituksessa toimi esittelijänä kaupunginjohtaja Olavi Kaleva ja sihteerinä hallintojohtaja Kristina Lönnfors. 14 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden C11 Kaupunginhallitus TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TAMUUTOKSET (1 000 euro) Toimintatuotot TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN TOTEUTUMA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 1 417 1 338 0 1 338 1 354 17 1% -1 245 -1 250 49 -1 201 -1 125 76 -6 % josta sisäiset -8 -8 -8 -11 -4 46 % Toimintakate 173 88 49 137 229 93 68 % -8 -11 -4 46 % 48 144 241 96 67 % josta sisäiset Toimintakulut josta sisäiset Toimintakate ulkoinen Poistot ja arvonalentumiset -8 -8 180 96 -5 LOVIISAN KAUPUNGINHALLITUS 2014 Puheenjohtajisto Puheenjohtaja Tom Liljestrand, RKP I varapuheenjohtaja Janne Lepola, KOK II varapuheenjohtaja Merja Grönberg, SDP Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Ruotsalainen kansanpuolue Tom Liljestrand Mia Heijnsbroek-Wirén Mikael Karlsson Agneta Alm Leena Lindfors Kim Skog Nina Björkman-Nystén Roger Turku Johan Björklöf Benita Ekebom-Jönsas Suomen sosialidemokraattinen puolue Merja Grönberg Veikko Ekström Eeva Holmström Harri Hakala Kansallinen kokoomus Janne Lepola Nina Pere Juha Karvonen Camilla Antas Perussuomalaiset Vesa Peltoluhta Saara Lång Vasemmistoliitto Armi Lindell Marita Peltokorpi 15 Henkilöstö Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 Hallintopalvelut 29 29 29 1 1 2 30 30 31 Talouspalvelut 86 82 78 9 8 8 95 90 86 Kehittämispalvelut 64 68 60 13 13 4 77 81 64 Perusturvakeskus 320 324 317 108 83 110 428 407 427 Sivistyskeskus 333 331 333 146 122 98 479 453 431 73 73 70 10 7 8 83 80 78 905 907 887 287 234 230 1 192 1 141 1 117 Tekninen keskus Yhteensä Yhteensä 1 117 henkilöllä oli 31.12.2014 päätoiminen palvelusuhde Loviisan kaupunkiin. Näistä oli vakituisia 887 ja 230 määräaikaisia. Henkilöstön kokonaismäärä on laskenut edellisvuodesta yhteensä 24 henkilöllä. Suurin vähennys on tapahtunut vakituisten palvelussuhteiden määrässä. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä oli vuoden lopussa samalla tasolla kuin aikaisemmin. Sivuvirat ja – tehtävät ovat vähentyneet merkittävästi ja niiden määrä oli vuoden lopussa 112. Kaikki palvelussuhteet huomioiden on henkilöstön määrä vähentynyt 57 henkilöllä. Vuoden lopussa oli kolme työntekijää oppisopimussuhteessa ja tukityöllistettyjä oli 11. Osa-aikaeläkeläisiä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisiä oli yhteensä 14. Omaishoitajia, perhehoitajia ja kotihoidon kuntalisän saajia oli vuoden 2014 aikana keskimäärin 277. Kokouspalkkiota maksettiin yhteensä 260 luottamushenkilölle. Kokonaispalkkamenot sivukuluineen olivat 48,9 miljoonaa euroa. Palkkamenot pienenivät n. 0,5 miljoonalla eurolla (n. 1 %) edellisvuodesta. Todellisuudessa palkkakustannusten vähennys on ollut hieman suurempi, kun otetaan huomioon kunta-alan palkankorotukset sekä työnantajan sivukulujen nousun. Henkilökunnasta suurin osa (82,3 %) oli naisia. Miesten osuus on kasvanut selvästi kuluneen vuoden aikana. Henkilöstön keski-ikä oli 46,4 vuotta, mikä on pysynyt muuttumattomana vuodesta 2013. Sairauspoissaolojen määrä on kokonaisuudessaan pysynyt samalla tasolla kuin 2013. Suhteutettuna henkilöstömäärään sairauspoissaolot olivat 13,0 työpäivää/työntekijä. Sairauspoissaolojen määrä on kasvanut hieman perusturvakeskuksessa sekä kehittämispalveluissa. Työterveyshuollon kustannukset ovat vähentyneet noin 40 000 eurolla. Vuonna 2014 jäi 36 henkilöä eläkkeelle. Kuudessa tapauksessa johtui eläke työkyvyttömyydestä. Ennenaikaisten eläkkeiden osuus on hieman vähentynyt vuodesta 2013. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,2 vuotta. 16 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätöksistä kerättyjen ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 1,86 miljardia euroa positiivinen. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 miljardia euroa, joka on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. Tulos ilman yhtiöittämistä on siten noin 440 miljoonaa euroa ja se on parantunut edellisen vuoden luvuista vain reilut 100 miljoonaa euroa. Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kuntasektorilla kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä koko Suomen tasolla on ollut 1,2 miljardia euroa. Kuntaliiton tiedotteen mukaan kunnat toteuttivat omalta osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromista. Henkilöstökuluja vähennettiin noin 400 miljoonaa euroa ja veroprosenttien korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonaa euroa. Peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014. Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Kiinteistö- ja yhteisöverotulot kasvoivat Suomen kunnissa keskimäärin yli 10 prosenttia. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Toimintojen tehostaminen parantaa tulosta ja hillitsee hieman veronkorotuksia. Väestön ikääntyminen lisää kuitenkin palvelujen kysyntää ja samanaikaisesti kuntien vastuuta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa lisätään. Tilinpäätösten 2014 vuosikatteet olivat Suomessa negatiivisia 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli peräti 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Heikosta verotulokehityksestä ja valtionosuusleikkauksista johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja ja kunnat velkaantuivat. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen ja kunnilla on nyt lainaa keskimäärin 2 733 euroa jokaista asukasta kohti. Vastaava luku tilinpäätöksessä 2013 oli 2 553 euroa. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten sillä on vaikutusta myös kuntien tuloveroihin ja niiden ennustetaan kehittyvän jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Kuitenkin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti. Väestön vanheneminen lisää palvelutarvetta. Vaarana tulee olemaan se, että kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu yhä voimakkaana. Kunnallisveroihin tulee kohdistumaan suuria korotuspaineita ja kuntien keskinäiset erot uhkaavat kasvaa entisestään. Kuntaliiton mukaan kuntien on edelleen tehostettava toimintaansa ja lisäksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Ilman kuntien tulopohjan laajentamista sekä valtion taholta tulevien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä kuntatalous ei ole kestävällä pohjalla. 17 Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n ennusteiden mukaan taloudessa on kuitenkin pientä valoa näköpiirissä, mutta siitä huolimatta pitkä taantuma jatkuu ja julkisen talouden tila on niin huono, että edessä on ikäviä ja kivuliaita päätöksiä. Vuonna 2015 Suomen BKT:n arvioidaan kasvavan vain 0,8 prosenttia, kun esimerkiksi Ruotsissa vastaavan kasvun ennustetaan olevan lähes kolmen prosentin luokkaa. Suomen 0,8 prosentin kasvu edellyttää kuitenkin sitä, että euroalueen elpyminen jatkuu ja että Suomen vienti säilyttää markkinaosuutensa. Julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä syvenee ja julkinen velkaantuneisuus kasvaa selvästi. Vuonna 2015 julkisen velan ennustetaan kohoavan valtion ja kuntien suurten alijäämien myötä 62,8 prosenttiin. Silloin se ylittää reilusti EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen suurimman sallitun 60 prosentin velkaantumistason. Oman alueen taloudellinen kehitys Heikko talouskehitys ja poikkeuksellisen suuret valtionosuusleikkaukset näkyvät myös Itä-Uudenmaan kuntien talouden hoidossa. Loviisan kaupungin ei tarvinnut vielä talousarvioon 2015 nostaa kunnallisveroprosenttia, mutta ellei kuluja saada karsittua, veroprosentin nosto on hyvin todennäköistä tulevassa talousarviossa. Toimintoja on tehostettu tarmokkaasti ja henkilöstön määrää on voitu vähentää eläköitymisien myötä. Tästä huolimatta on velkataakka kasvanut 478 euroa asukasta kohden verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen. Loviisan kaupunki on ollut mukana kuntarakennelain velvoittamassa Itä-Uudenmaan yhdistymisselvityksessä sekä vapaaehtoisessa Loviisan ja Lapinjärven kuntaliitosselvityksessä. Taustalla molemmissa selvityksissä on väestön ikääntyminen, palvelutarpeen kasvaminen ja yhä niukkenevat taloudelliset resurssit. Lisäksi suunnitteilla olevalla sote-uudistuksella tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia kaupungin talouteen ja taloudenhoitoon, sillä sosiaali- ja terveystoimen menot ovat 51 prosenttia kokonaismenoista. Loviisan väkiluku on vuodessa vähentynyt ennusteen mukaan 26 henkilöllä. Työttömyysaste oli joulukuussa 11,5 prosenttia, kun se edellisen vuoden vastaavana aikana oli 11 prosenttia. Loviisan kaupungille on myönnetty äkillisen rakennemuutoksen status vuodelle 2015. TP 2014 TP2013 TP 2012 TP 2011 TP 2010 0 avoimet työpaikat 100 TP 201 0 20 200 300 TP 2011 33 400 500 TP 201 2 22 600 700 TP 201 3 24 800 900 TP 201 4 30 yli vuoden 161 197 189 242 286 alle 25 v 66 50 65 93 98 709 692 684 801 836 18 Loviisan kaupungin tulos Loviisan kaupungin tulos ennen tilinpäätössiirtoja on 6,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Merkittävin positiiviseen tulokseen vaikuttanut seikka on satamatoimintojen yhtiöittäminen, josta saatiin kirjanpidollista voittoa 6,8 miljoonaa euroa. Loviisan kaupungin ja Loviisan Vesiliikelaitoksen yhteenlaskettujen tuottojen ja kulujen erotus on siten noin 300 000 euroa alijäämäinen. Yksittäisenä eränä erikoissairaanhoidon menot ylittyivät HUS:n osalta noin 600 000 euroa ja Carean osalta 150 000 euroa. Henkilöstökuluista saatiin vastaavasti säästöjä. Vesiliikelaitos korotti vesimaksuja tilikauden aikana ja sai lisäksi tuntuvan hinnanalennuksen Loviisanseudun Vesi Oy:ltä, mistä johtuen Vesiliikelaitos pysyi budjetissa ja teki 12 000 euron ylijäämäisen tuloksen. Verotulot ja valtionosuudet vähenivät yhteensä 3,8 miljoonaa euroa verrattuna tilinpäätökseen 2013. Verotulot vähenivät 2,3 miljoonaa euroa (-3,6 %) ja valtion osuudet 1,5 miljoonaa euroa (-5,5 %). Loviisan kaupunki saa verotuloja 4 071 euroa asukasta kohden. Verrattuna edelliseen vuoteen laskua on 3,4 % (TP 2013: 4 216 euroa verotuloja per asukas). Loviisan kaupungin verotulot asukasta kohden ovat edelleen korkeammat kuin Manner-Suomen kunnissa keskimäärin ja tilinpäätöksessä 2014 valtionosuutta onkin vähennetty 3 204 081 euroa kuntien välisestä tasauksesta johtuen. Loviisalle maksettu valtionosuus oli 24,8 miljoonaa euroa tilinpäätöksessä 2014. Myös uusi, vuonna 2015 voimaan astuva valtionosuuslaki tarkoittaa Loviisan kaupungin osalta lisäsäästötavoitetta, sillä ydinvoimaloiden kiinteistöveroista on siirretty 50 prosenttia tasausjärjestelmän piiriin. Kokonaisuutena voidaan todeta, että Loviisan kaupungin ja Loviisan Vesiliikelaitoksen yhteen laskettu vuosikate tipahti 8,7 miljoonasta eurosta 3,5 miljoonaan euroon. Vuosikate laski 335 euroa per asukas verrattuna viime vuoteen. Tulorahoitus ei siten riitä kattamaan poistoja, jotka tilinpäätöksessä 2014 ovat 3,8 miljoonaa euroa. Jatkossa on sekä tulorahoitusta lisättävä että investointimenoja karsittava. Positiivisena asiana voidaan kuitenkin todeta kulukurin pitäneen keskuksissa. Ulkoiset toimintakulut ovat alentuneet 1,4 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2014 talousarviovalmistelussa sovittiin noin kuuden miljoonan euron tasapainottamisohjelmasta vuosille 2014–2016 ja tämän työn aloittaminen näkyi jo tilinpäätöksessä 2013 ja näkyy edelleen tilinpäätöksessä 2014 siten, että keskuksissa noudatetaan tiukkaa taloudenpitoa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että säästämisellä ei enää saavuteta riittäviä euromääriä talouden kestävyyden kannalta, vaan jatkossa on tehtävä rakenteellisia muutoksia. Valtakunnallisesti arvioituna Loviisan kaupungin lainataso on edelleen maltillinen. Lainoja per asukas on 1 654 euroa tilinpäätöksessä 2014 (TP 2013: 1 176 euroa/asukas). Viime vuoden tilinpäätökseen verrattuna lainamäärä on siten kasvanut noin 500 euroa per asukas. Tammikuussa 2014 nostettiin pitkäaikaista lainaa kaksi miljoonaa euroa ja lyhytaikaisten kuntatodistusten määrää on kasvatettu 10 miljoonasta 15 miljoonaan euroon. Tavoitteena on, että Loviisan kaupungin asukkaiden palvelutaso voidaan säilyttää ja kaupungin talous on jatkossakin terveellä ja kestävällä pohjalla. 19 Oheiseen taulukkoon on laskettu tunnuslukuja Loviisan kaupungin tilinpäätöksistä 2014, 2013 ja 2012 sekä verrattu niitä asukasmäärältään samankokoisten kuntien sekä Manner-Suomen kuntien vastaaviin keskiarvolukuihin. Tunnuslukuja euro/asukas, tilinpäätös 2014 TILINPÄÄTÖS 2014 Asukasluku LOVIISA TILINPÄÄTÖS 2014 LOVIISA TILINPÄÄTÖS 2013 LOVIISA TILINPÄÄTÖS 2012 KUNNAT, JOIDEN ASUKASLUKU 10 000–20 000 MANNERSUOMEN KUNNAT KESKIMÄÄRIN 15 493 15 519 15 519 10 001–20 000 5 445 000 € per asukas € per asukas € per asukas € per asukas € per asukas Lainat 1 654 € 1 176 € 1 056 € 2 684 € 2 733 € Bruttoinvestoinnit 1 677 € 698 € 303 € 470 € 517 € Vuosikate, % poistoista 92,1 % 212 % 126 % 120 % 101 % Verotulot 4 071 € 4 216 € 4 009 € 3 479 € 3 869 € Valtionosuudet 1 599 € 1 690 € 1 659 € 2 014 € 1 496 € Toimintatuotot 1 618 € 1 655 € 1 734 € 1 450 € 1 571 € Toimintakulut 7 146 € 7 123 € 7 119 € 6 571 € 6 667 € Vuosikate 224 € 559 € 357 € 344 € 373 € Tilikauden tulos 417 € 291 € 75 € 87 € 311 € Rahavarat 313 € 492 € 372 € 548 € 806 € € per asukas Henkilöstökulut ja erikoissairaanhoidon kulut – suurimmat kuluerät Henkilöstökulut ovat merkittävin erä kulurakenteessa. Ne muodostavat 45 prosenttia kaikista kuluista. Henkilöstökulut toteutuivat 590 710 euroa pienempinä kuin tilinpäätöksessä 2013. Tilinpäätökseen 2012 verrattuna henkilöstökulut ovat pienentyneet yli miljoonalla eurolla. Henkilöstökulujen jälkeen suurimman yksittäisen kuluerän muodostaa erikoissairaanhoito, joka puolestaan on 16 prosenttia kaupungin kokonaiskuluista. Talousarviossa 2014 erikoissairaanhoitoon oli varattu 17,8 miljoonaa euroa. Lopullinen erikoissairaanhoidon lasku oli Loviisan kaupungille 18,6 miljoonaa euroa, kun edellisenä vuonna maksettiin 16,6 miljoonaa euroa. Kasvua oli peräti kaksi miljoonaa euroa verrattuna tilinpäätökseen 2013. Investoinnit Investointihankkeisiin oli talousarviossa 2014 varattu yhteensä 12,8 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen erä, 6,7 miljoonaa euroa, oli budjetoitu suomenkielisen koulukeskuksen rakennushankkeelle. Hankkeen kokonaiskustannus on 12,1 miljoonaa euroa ja toteutuneita kustannuksia tilinpäätökseen 2014 on kertynyt 6,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä koulukeskushankkeeseen oli käytetty 5,1 miljoonaa euroa. Investointien toteutumisprosentti on kaiken kaikkiaan 70. 20 Toimintakertomusraportointi 1. Miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty Loviisan kaupungissa? Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kaupungin varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Loviisan kaupunginvaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan yleisohjeen 9.10.2013. Asiasta järjestettiin koulutusta laajennetulle johtoryhmälle ja konserniyhtiöille sekä tietoisku kaupunginvaltuustolle 7.5.2013. Loviisan kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2014 talousarviossa toiminnallisesta tavoitteesta, jonka mukaan toiminnalliset ja taloudelliset riskit määritellään. Riskienhallinnan järjestäminen kuvataan ja riskikartoitukset tehdään. Kaupunginhallitus käsitteli 1.12.2014 arviointikehikkomallia, jonka avulla tytäryhteisöt, keskukset ja vastuuyksiköt arvioivat riskejä oman perustehtävänsä erityispiirteiden ja taloutensa perusteella. Keskuskohtaiset tulokset raportoidaan lautakunnille, vesiliikelaitoksen tulos johtokunnalle sekä tytäryhteisöjen tulokset hallituksille. Tulokset, toisin sanoen mitä riskejä tytäryhteisön, keskuksen tai liikelaitoksen toiminnan järjestämiseen liittyy ja miten niitä voidaan hallita ja valvoa, dokumentoidaan ja kerätään osaksi kaupungin kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Keskusten ja vastuualueiden näkökulmasta merkittävimmät riskit sekä niiden hallinnan ja valvonnan toimenpiteet raportoidaan kaupunginhallitukselle. Riskit arvioidaan hyväksytyn talousarvion näkökulmasta ja seuranta tehdään puolestaan osa-vuosiraportoinnin sekä tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä, jolloin kaupunginhallituksella on myös riittävät tiedot lausua toimintakertomuksessa Loviisan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. 2. Miten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä arvioidaan? Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä arvioitiin 17.12.2014 pidetyssä laajennetun johtoryhmän työpajassa. Keskuskohtainen riskienhallinnan arviointi tehtiin käyttämällä viitekehyksenä hyväksyttyä talousarviota 2015. Tehtävänä oli arvioida – talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia – keskusten toimintoihin ja palveluprosesseihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia – kaupungin ja konsernin tulojen toteutumiseen, menojen hallintaan sekä taloudelliseen asemaan vaikuttavia tapahtumia. Lisäksi arvioitiin keskuksittain riskejä ja sisäisen valvonnan menettelyiden riittävyyttä seuraavissa toiminnoissa: henkilöstöjohtaminen, talous ja taloudenhoito, tietohallinto, sopimushallinta sekä kiinteistöjen hallinta. 3. Sisäinen valvonta eri toiminnoissa ja prosesseissa Sisäinen valvonta on oleellinen osa kaupungissa tehtävää normaalia johtamistyötä ja siitä vastaavat ennen kaikkea esimiesasemassa olevat työntekijät. Hyvä hallinto on perusoikeus, johon sisältyy muun muassa käsittelyn julkisuus sekä asianosaisen oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta. Tehtyjen kanteluiden, oikaisuvaatimusten ja valitusten sekä niiden johdosta saatujen päätösten valossa voidaan todeta, että keskuksissa ja vesiliikelaitoksessa noudatetaan lakia, päätöksiä ja hyvää hallintotapaa. Yksittäisissä tapauksissa todetut menettelyvirheet on korjattu ja toimintatapoja muutettu vaatimusten mukaisesti. 21 Toiminnan tuloksellisuus Tilinpäätös 2014 osoittaa määrärahojen riittäneen talousarviota paremmin. Talousarvion toteutumista seurataan ja arvioidaan tilinpäätöksen lisäksi osavuosikatsausten yhteydessä kaksi kertaa vuodessa. Toteutumatietojen perusteella laaditaan talousarvion toteumaennuste loppuvuodeksi. Mikäli ennuste osoittaa budjettipoikkeamia, niihin puututaan riittävillä johtamistoimenpiteillä, joiden avulla talouden ja toiminnan tasapaino saavutetaan ja talousarviossa pysytään. Raportointi koskee kaupunkia ja vesiliikelaitosta. Tytäryhteisöt ovat osavuosikatsausraportoinnin ulkopuolella, mihin tullaan jatkossa kiinnittämään huomioita. Kuntalain muutokset tarkoittavat jatkossa sitä, että kriisikuntamittarit lasketaan koko konsernin tasolla. Tuloksesta 80 % muodostuu kaupungista ja vesiliikelaitoksesta ja 20 % tytäryhteisöistä. Resurssien kohdentumisesta ennaltaehkäisevän työn ja toisaalta ns. tulipalojen sammuttamisen välillä ei voida varmuudella sanoa. Tämän takia on tärkeätä, että jaksossa kiinnitetään entistä enemmän huomiota seuranta- ja arviointimenettelyiden kehittämiseen, koska ennaltaehkäisy on kuitenkin yleensä vaikuttavampaa. Sopimusten hallinta Kaupungin intressit turvaavien sopimusehtojen laatiminen sekä niiden toteutumisen ja vanhentumisaikojen valvonta on jokaisen asiasta vastuussa olevan viranhaltijan velvollisuus. Jokainen keskus vastaa omien sopimustensa arkistoinnista. Sopimuksenhallintajärjestelmäksi on valittu Dynasty -järjestelmä. Sopimusten tekemiseen ja niiden arkistointiin liittyvä ohjeistaminen on viranhaltijoiden vaihtuessa tärkeätä ja siihen tulee jatkossakin panostaa. Sopimuksiin liittyvät sisäiset toimintatavat vaativatkin jatkossa organisaation sopimusosaamisen lisäämistä, ohjeistuksen terävöittämistä ja jalkauttamista. Käyttöomaisuuden (mm. koneet ja laitteet) ja kiinteistöjen hankinnan, hoidon ja myynnin valvonta Loviisan kaupungilla on useita kiinteistöjä ja niihin liittyvä suuri korjausvelka. Lisäksi tilat ovat usein vanhoja ja toimintojen näkökulmasta epäkäytännöllisiä, ja ylläpitokustannukset ovat korkeita. Osa vesi- ja viemärijohtoverkostosta on huonokuntoista ja edellyttää laajoja saneeraustoimenpiteitä. Etenkin Rantatiellä sijaitsevan putkiverkoston huono kunto sisältää kriittisen tason riskin. Verkosto sijaitsee kaksi metriä maan ja myös normaalivedenpinnan alapuolella ja siten sen uusiminen on erittäin vaativa ja kallis toimenpide. Vauriotilanteessa verkoston korjaaminen aiheuttaa merkittävän tulvariskin, jolloin vaarana on, että osa vanhasta kaupungista jää tulvaveden alle. Rantatien perusparantamisesta on tehty suunnitelma, mutta hanke on viivästynyt lähinnä sen kalleuden vuoksi. Suunnitelman toteuttaminen edellyttää sekä teknisen toimen että vesiliikelaitoksen yhteistyötä. Resurssien käytön painopisteenä ovat viime vuosina olleet äkilliset korjaustarpeet peruskorjausten sijaan. Tekninen keskus valmistelee kuntokartoituksia ja laatii pitkän tähtäimen investointisuunnitelman. Kiinteistöyhtiöillä on yleisesti kiinteistöihin liittyvää merkittävää korjausvelkaa. 22 4. Mitkä ovat keskeiset toimintaan liittyvät riskit ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osa-alueiden kehittämisalueet? 1. Ikääntyvän väestön kodinomaisen asumismuodon sekä vireän ja elämäniloisen ikääntymisen turvaaminen. 2. Varautuminen sosiaali- ja terveysuudistukseen sekä sen tuomiin palveluiden saatavuuteen, rahoitukseen ja kiinteistöihin liittyviin riskeihin sekä kaupungin oman palvelutuotannon sopeuttaminen tuleviin muutoksiin. 3. Laaja palveluverkko sivistyskeskuksessa suhteessa taloudellisiin resursseihin ja asukaslukuun. 4. Rantatien vesi- ja jätevesiverkostojen huono kunto sekä mahdollisiin ongelmiin varautumisen riittävyys. 5. Kiinteistöyhtiöiden taloudellinen tilanne ja tasapainottamistoimenpiteiden vaikuttavuus. 6. Sopimushallintaan liittyvät kontrollit. 5. Suunnitellut riskienhallinnan ja valvonnan kehittämistoimet 1. Palveluiden ja resurssien käytön painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään ja ikääntyvän väestön toimintakykyä edistävään työhön. Laitospaikkavaltaisen palvelurakenteen purkaminen ja painopisteen siirtäminen kotihoitoon. Harmaakallio-hanke. 2. Omien palvelutuotantoprosessien hiominen kilpailukykyisiksi ja kustannusvaikuttaviksi. 3. Sivistyskeskuksen palveluverkon tarkastelu, arviointi ja laajuudesta päättäminen. 4. Rantatien putkiverkoston toimenpidesuunnitelman sisällyttäminen investointisuunnitelmaan. 5. Kiinteistöyhtiöiden fuusioiminen ja johtamisen ammattimaisuuden lisääminen sekä omistajaohjauksen terävöittäminen. 6. Organisaation sopimusosaamisen lisääminen, ohjeistuksen terävöittäminen, sen vieminen käytäntöön ja seuranta. 6. Selonteko sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäisen tarkastuksen toimeksiannot ostetaan tarvittaessa ulkopuolisina asiantuntijapalveluina. 7. Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Sisäinen valvonta sijoittuu Loviisan kaupungissa tyydyttävän ja hyvän tason välimaille. Loviisan kaupungin sisäinen valvonta tuottaa kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Sisäisen valvonnan järjestäminen perustuu riittävään ohjeistukseen ja läpi organisaation toteutettu systemaattinen riskikartoitus tehtiin ja kehittämistyö käynnistettiin seminaaripäivällä 17.12.2014. Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät erilaiset riskit kartoitettiin talousarvion 2015 näkökulmasta ja organisaatiossa ymmärretään riski myös mahdollisuudeksi. Sisäisellä valvonnalla pyritään systemaattiseen riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan. 23 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 24 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2014 2013 1 000 € 1 000 € 25 066 25 683 Toimintakulut -110 710 -110 555 Toimintakate -85 644 -84 872 Verotulot 63 078 65 422 Valtionosuudet 24 776 26 229 29 13 1 660 2 217 -422 -310 -10 -19 3 467 8 679 -3 764 -4 092 Toimintatuotot Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 6 763 Satunnaiset kulut -64 Tilikauden tulos 6 466 4 523 Tilinpäätössiirrot 198 -302 6 663 4 220 22,6 23,2 92,1 212,1 223,8 559,2 15 493 15 519 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintakate osoittaa verorahoituksen osuus toiminnan kuluista. Toimintatuotot/Toimintakulut % Tunnusluku näyttää maksurahoituksen osuus toimintamenoista Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate/Poistot % Kun tunnusluvun arvo 100 % oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Vuosikate euro/asukas Asukasmäärä 25 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2014 2013 1 000 € 1 000 € Vuosikate 3 467 8 679 Satunnaiset erät 6 763 -64 -7 079 -307 -26 371 -10 833 389 151 14 102 366 -8 729 -2 007 -209 -47 2 000 5 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3 101 -3 644 Lyhytaikaisten lainojen muutos 8 479 498 Toiminnan rahavirta Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien höydykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoitustoiminnan rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -1 233 2 072 Rahoituksen rahavirta 5 936 3 878 Rahavarojen muutos -2 793 1 870 Rahavarat 31.12. 4 856 7 649 Rahavarat 1.1. 7 649 5 778 -2 793 1 870 -9 088 -359 13,3 81,2 11,8 60,4 1,1 2,3 13 22 15 493 15 519 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, euro Loviisan kaupungin kuntaliitoksesta 2010 alkaen, vrt luku 4 vuodelta Investointien tulorahoitus, % Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate Tunnusluku kertoo tulorahoituksen riittävyyden korkojen ja lyhennysten maksuun. Luku 2 on hyvä, 1-2 on tyydyttävä Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä 26 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT 2014 2013 1 000 € 1 000 € 94 094 78 253 Aineettomat hyödykkeet 612 687 Aineettomat oikeudet 50 50 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Atk-ohjelmat Muut pitkävaikuitteiset menot 2014 2013 1 000 € 1 000 € 62 703 56 039 46 015 46 015 500 500 Edellisten tilikausien yli- /alijäämä 9 524 5 304 Tilikauden yli- /alijäämä 6 663 4 220 1 675 1 873 1 675 1 873 766 329 Eläkevaraukset 106 116 Pakolliset varaukset 660 213 1 203 1 195 34 32 1 169 1 163 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot 562 637 Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet 66 184 62 211 Maa ja vesialueet 8 130 8 890 Rakennukset 29 816 20 856 Poistoero Kiinteät rakenteet ja laitteet 23 322 24 358 Vapaaehtoiset varaukset 799 851 2 2 4 115 7 254 27 298 15 355 25 044 13 310 Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja kesk. hankkeet Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 924 1 767 330 278 1 271 1 237 5 7 1 196 1 159 VIERAS PÄÄOMA 40 186 31 810 71 71 Pitkäaikainen 13 524 14 625 11 169 11 757 Lyhytaikainen 26 662 17 186 90 92 6 223 4 016 Pitkäaikaiset saamiset 2 360 65 106 534 91 247 Lyhytaikaiset saamiset 3 863 3 951 693 893 4 163 6 755 106 534 91 247 Omavaraisuusaste % 60,4 63,5 Omavaraisuusasteen tavoite on yli 70 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 35,6 27,1 Käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa Muut lainasaamiset Muut saamiset Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Keskimäärin suht. velkaantuneisuus % on kuntasektorilla n. 40 % 16 187 9 524 1 045 614 25 622 18 244 Lainakanta 31.12., euro/asukas 1 654 1 176 Lainasaamiset 31.12., 1 000 euro 1 924 1 767 15 493 15 519 Kertynyt yli-/alijäämä, 1 000 euro Kertynyt yli-/alijäämä, euro/asukas Lainakanta 31.12., 1 000 euro Asukasmäärä 27 LOVIISAN KAUPUNGIN KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT 1 000 € % Toiminta 25 066 17,9 Verotulot 63 078 45,1 Valtionosuudet 24 776 17,7 Toimintakulut % 110 710 78,3 422 0,3 Valmistus omaan käyttöön Korkokulut 29 Muut rahoituskulut Muut rahoitustuotot 1 660 1,2 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot 6 763 4,8 Tulorahoituksen korjauserät -7 516 -5,4 Tulorahoituksen korjauserät 1 000 € Toiminta Toimintatuotot Korkotuotot MENOT 10 Pakollisten varausten lis.(+),väh(-) Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutusvoitot 437 0,3 26 371 18,7 209 0,1 Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 389 0,3 Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutusvoitot 14 102 10,1 Rahoitustoiminta Investointimenot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennys Antolainasaamisten lisäys Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 000 1,4 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 3 101 2,2 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 9 442 6,8 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 88 0,1 141 347 100,0 Oman pääoman lisäykset KOKONAISTULOT YHTEENSÄ Oman pääoman vähennykset 139 788 100,0 KOKONAISMENOT YHTEENSÄ TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen käsittely Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen 6 465 788,53 euroa käsittelystä seuraavaa: 1) Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 197 648,51 euroa. 2) Siirretään tilikauden ylijäämä 6 663 437,04 euroa yli-/alijäämätilille. 28 29 Konsernitilinpäätös 30 Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernitilinpäätökseen yhdisteltävät yhteisöt Konsernituloslaskelmassa, -taseessa ja -rahoituslaskelmassa tarkastellaan koko kaupunkikonsernin muodostamaa taloudellista kokonaisuutta niin kuin se olisi yksi kirjanpitovelvollinen yksikkö. Konsernilaskelmiin yhdistellään kaupungin tytäryhteisöt kokonaisuutenaan, osakkuusyhtiöt pääomaosuusmenetelmällä sekä kuntayhtymät peruspääomaosuuksien mukaisissa suhteissa. Konsernirakenne on esitetty erillisessä kaaviossa. Konsernin toiminnan ohjaus Kuntalain mukaan konsernia johtaa kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja antavat ohjeet yhtiökokousten päätöksentekoa varten sekä ohjeet kaupungin kannan ottamiseksi yhteisöjen hallintoelimissä kaupunkia edustaville henkilöille. Kuntakonserniin kuuluu Loviisan Satama Oy, joka aloitti toimintansa 1.9.2014 sekä voittoa tavoittelemattomia kiinteistöyhtiöitä, joiden tehtävänä on huolehtia kaupungin asuntotoimesta. Kuntakonsernille asetetut tavoitteet ovat laajat ja suurilta osin vaativatkin toteutuakseen koko tarkastelukauden. Konserniohje on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.3.2012. Loviisan Satama Oy:n toimintojen yhtiöittäminen edellytti konserniohjeen päivittämistä. Kuntakonsernille kaudelle 2014–2016 asetettujen tavoitteiden toteutuminen: 1. Tytäryhteisöjen raportoinnin sisällyttäminen säännölliseen konserniraportointiin. • Tytäryhteisöjen kirjanpitojen homogenisointi, kirjanpitotietojen, vertailutietojen ja läpinäkyvyyden lisääminen ja liittäminen osaksi kaupungin osavuosikatsauksia. Raportoinnin haasteena on edelleen kiinteistöyhtiöiden kirjanpitojen heterogeenisuus ja heterogeeninen järjestämistapa. Huomiota on kiinnitetty etenkin siihen, että numeerinen raportointi ei ole ainoa tapa seurata konserniyhtiöiden toimintaa. Tärkeää on myös raportoida operatiivisesta toiminnasta sekä pitää omistajat tietoisina tulevaisuuden kehityksestä ja mahdollisista riskejä aiheuttavista asiakokonaisuuksista. 2. Toimenpideohjelma kiinteistöyhtiöiden talouden tasapainottamiseksi ja tervehdyttämiseksi. • Luodaan taloudellisesti terveellä pohjalla olevia kiinteistöyhteisöjä, joiden vuokrataso pysyy markkinavuokrien alapuolella. • Tavoitteena on käynnistää uudisrakennustuotantoa asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti. • Selvitetään ja hyödynnetään ARA:lta ja Valtiokonttorilta saatavat mahdolliset hallinnolliset toimenpiteet ja tuet. Koskenkylässä käynnistyi rakennushanke. Hankkeen tukemiseksi kaupunki merkitsi Kiinteistö Oy Pernajan asunnoille osakepääoman korotuksena 258 000 euroa. Taloudellisia tukia annettiin pääomalainojen muodossa Kiinteistö Oy Ruotsinpyhtään Vuokrataloille 117 000 euroa, Fastighets Ab Liljendal Bostäderille 17 500 euroa ja Kiinteistöyhtiö Oy Mäntyniemelle 15 000 euroa. Lisäksi myönnettiin lainantakaus Kiinteistö Oy Pernajan asuntojen vuonna 2013 käynnistyneelle rakennushankkeelle Isnäsiin. Kaupungin poistosuunnitelman mukainen poistoaika rakennuksille on 30 vuotta. Konserniohjeen mukaisesti kaupunki edellyttää, että myös kiinteistöyhtiöt noudattaisivat kaupungin poistosuunnitelmaa, sillä konsernitilinpäätöksessä poistoajat joudutaan oikaisemaan kaupungin poistosuunnitelman mukaisiksi. Jatkossa myös kuntien taloudellisia mittareita lasketaan ja seurataan koko konsernin tasolla. 31 Valtionkonttorilta ja ARA:lta on saatu asiantuntija-apua kiinteistöyhtiöiden talouden tervehdyttämisessä ja Valtiokonttori on järjestellyt uudelleen lainaehtoja sekä Kiinteistö Oy Ruotsinpyhtään Vuokratalojen että Fastighets Ab Liljendal Bostäderien osalta. 3. Loviisan seudun palvelutalosäätiön aseman määrittely kuntakonserniin nähden. • Selvitetään voisiko säätiön toiminta tai osa siitä olla osa kaupungin omaa toimintaa. Loviisan seudun palvelutalosäätiön asema suhteessa kuntakonserniin on selvitetty ja tuloksia käyty yhteisesti läpi kaupungin ja Loviisan seudun palvelutalosäätiön hallitusten kesken. Palvelutalon toiminnanjohtajan irtisanoutuessa tehtävästään tilikauden aikana, Loviisan seudun palvelutalosäätiön hallitus päätti hakea toiminnanjohtajan sijaan toimitusjohtajaa, jonka osaamisprofiili olisi laaja-alaisempi ja painottuisi enemmän kiinteistöjen talouden osaamisen osa-alueille. Jatkotoimenpiteistä tullaan yhteisesti sopimaan uuden toimitusjohtajan valinnan jälkeen. 4. Oy Loviisanseudun Veden ja Loviisan Vesiliikelaitoksen toimintojen yhdistäminen ja mahdollinen fuusio yhdeksi kokonaisuudeksi. • Loviisan Vesiliikelaitoksen on lisättävä tuottavuutta siten, että veden asiakashinta ei nouse kohtuuttomasti. • Alueellista vesihuoltoa kehitetään etenkin Lapinjärven ja Myrskylän kuntien kanssa. Loviisanseudun Veden ja Loviisan Vesiliikelaitosten omistajille ja johdolle järjestettiin syksyllä 2014 kehittämisseminaari. Etenkään Myrskylän ja Lapinjärven kunnat eivät olleet kovin myötämielisiä fuusioimisajatukselle, mutta yhteisesti sovittiin, että tehdään pidemmän aikavälin kuntakohtaisten vesihuoltojen investointitarpeiden kartoitus, joka toimii jatkossa myös tulevien omistajapoliittisten tavoitteiden ja omistajaohjauksen perustana. Lisäksi selvitetään ja arvioidaan Loviisan kaupungin organisoimana mahdollisen alueellisen vesihuollon tuleva organisointi ja arvioidaan toimintamalliin liittyvät hyödyt ja haitat. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Tilikaudella 2014 sataman toiminnot yhtiöitettiin, mikä aiheutti muutoksia konsernirakenteeseen. EU:n kilpailuneutraliteettiperiaatteiden nojalla eduskunta hyväksyi lain, joka velvoitti Loviisan kaupunkia yhtiöittämään Loviisan sataman toiminnan. Kaupungin edun mukaista on, että sen100 % omistamalla osakeyhtiöllä on mahdollisimman hyvät edellytykset toimia kannattavasti, kehittää toimintaansa ja tulla toimeen omalla kassavirrallaan. Uuden yhtiön avaava tase muodostettiin siten, että sataman toimintaan liittyvät käyttöomaisuuserät siirrettiin perustettavalle yhtiölle kirjanpitoarvostaan ja maaomaisuuserät käyvästä arvostaan. Lisäksi yhtiön kassaan siirrettiin 300 000 euroa, joka oli osa kauppahintaa. Sataman yhtiöittäminen aiheutti kaupungille 6,8 miljoonaan euron myyntivoiton, mikä omalta osaltaan lisää kaupungin ylijäämää ja toimii tulevien vuosien puskurina. Konsernivalvonnan järjestäminen Tytäryhteisöjen toiminnan seurantaa on syytä kehittää edelleen ja tärkeimpänä työkaluna tulee kiinnittää huomiota kaupunkia edustavien henkilöiden ohjeistukseen niin tytäryhteisöissä toimimiseen kuin raportoimiseen emoyhtiölle. Vahinkoriskien osalta konserniyhteisöt käyttävät saman vakuutusmeklarin palveluita kuin kaupunki. Kaupungin konserniohje päivitettiin syksyllä 2014. 32 KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate 2014 2013 1 000 € 1 000 € 55 547 54 754 -138 154 -136 717 28 16 -82 578 -81 947 Verotulot 63 018 65 361 Valtionosuudet 24 776 26 229 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 54 45 1 685 2 231 Korkokulut -788 -726 Muut rahoituskulut -159 -146 6 008 11 047 -6 213 -6 052 -2 -328 Muut rahoitustuotot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja aliarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät -67 Tilikauden tulos -207 4 600 Tilinpäätössiirrot 37 -464 Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -14 -49 -184 4 087 40,2 40,0 96,7 173,2 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintakate osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Toimintatuotot/Toimintakulut % Tunnusluku näyttää maksurahoituksen osuus toimintamenoista Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate/Poistot % Kun tunnusluvun arvo 100 % oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Vuosikate euro/asukas Asukasmäärä 387,8 711,8 15 493 15 519 33 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2014 2013 1 000 € 1 000 € 6 008 11 047 -257 -183 -23 725 -14 558 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -67 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien höydykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 420 155 7 398 474 -10 155 -3 133 -210 -47 Rahoitustoiminnan rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 7 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 652 5 517 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -5 831 -5 164 Lyhytaikaisten lainojen muutos 6 858 2 552 129 60 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 3 -29 28 -48 16 -454 1 287 1 642 1 147 Rahoituksen rahavirta 7 717 5 398 Rahavarojen muutos -2 438 2 266 9 170 11 609 11 609 9 343 -2 438 2 266 -14 221 -3 106 25,8 76,7 20,3 56,0 0,8 1,8 20 27 15 493 15 519 Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. KONSERNIRAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 4 vuodelta € Loviisan kaupungin kuntaliitoksesta 2010 alkaen Investointien tulorahoitus, % Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate Tunnusluku kertoo tulorahoituksen riittävyyden korkojen ja lyhennysten maksuun. Luku 2 on hyvä, 1-2 on tyydyttävä Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä 34 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2014 2013 1 000 € 1 000 € 102 181 91 926 Aineettomat hyödykkeet 1 181 1 270 Aineettomat oikeudet 111 136 PYSYVÄT VASTAAVAT Atk-ohjelmat Muut pitkävaikuitteiset menot 1 070 1 130 3 Aineelliset hyödykkeet 98 808 88 045 Maa ja vesialueet 10 218 10 078 Rakennukset 55 754 39 902 Kiinteät rakenteet ja laitteet 23 474 24 969 2 496 2 490 289 320 6 577 10 286 2 192 2 611 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 168 151 Osakkeet ja osuudet 1 657 2 084 Muut lainasaamiset 20 84 347 293 1 356 1 324 Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset 15 844 17 596 797 386 5 877 5 601 Pitkäaikaiset saamiset 78 84 Lyhytaikaiset saamiset 5 798 5 517 1 027 1 527 Rahoitusomaisuusarvopaperit OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto 2013 1 000 € 47 626 48 104 46 015 46 015 50 50 2 518 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -870 -4 618 Tilikauden yli-/alijäämä -184 4 088 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 51 51 229 264 2 682 2 853 1 701 1 942 981 911 1 317 780 130 140 1 187 639 1 292 1 290 66 234 57 556 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 33 624 31 591 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 1 235 751 Lyhytaikainen korollinen pääoma 12 286 7 403 Lyhytaikainen koroton pääoma 19 089 17 810 119 380 110 846 Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ Rahat ja pankkisaamiset 2014 1 000 € 2 562 Muut omat rahastot Ennakkomaksut Koneet ja kalusto VASTATTAVAA 8 144 10 082 119 380 110 846 Omavaraisuusaste % 42,3 46,2 Omavaraisuusasteen tavoite on yli 70 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 46,2 39,3 Käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa on omavaraisuusaste. Keskimäärin suhteellinen velkaantuneisuusprosentti on kuntasektorilla 40 %. - 1 053 -531 -68 -34 45 907 38 992 2 963 2 513 VASTAAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Kertynyt yli-/alijäämä, 1 000 € Kertynyt yli-/alijäämä, euro/asukas Konsernin lainakanta 31.12., 1 000 € Konsernin lainat, euro/asukas Konsernin lainasaamiset 31.12, 1 000 € Asukasmäärä 20 84 15 493 15 519 35 Talousarvion toteutuminen 36 YLEINEN HALLINTO JA KONSERNIHALLINTO Vastuuhenkilö: kaupunginjohtaja Yleisen hallinnon ja konsernihallinnon toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Yleisen hallinnon ja konsernihallinnon toimintaan ovat keskeisesti vaikuttaneet lukuisat valtion alulle panemat rakenteelliset uudistukset. Samanaikainen toimintojen tehostaminen on merkinnyt työtaakan ja epävarmuuden kasvua kaupunkiorganisaation sisällä. Tulevaisuuden haasteisiin on pyritty vastaamaan osallistumalla esimerkiksi Kuntaliiton järjestämään USO-hankkeeseen (Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen). Hankkeen tarkoituksena on auttaa organisaatioita löytämään hyviä käytäntöjä kuntien toimintaan muuttuvassa toimintaympäristössä ja tukea kuntaorganisaatioita niiden sisäisessä kehittämistyössä. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Yleisen hallinnon ja konsernihallinnon tuloslaskelma Keskuksen kaupunginvaltuustoon nähden sitova määräraha on ulkoinen toimintakate. C5 Yleinen hallinto ja konsernihallinto TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TAMUUTOKSET (1 000 euro) TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN TOTEUTUMA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Myyntituotot 11 267 10 963 10 963 10 484 -479 -4 % Maksutuotot 428 319 319 435 116 36 % Tuet ja avustukset 481 369 369 419 49 13 % Vuokratuotot 349 308 309 294 -15 -5 % 30 19 19 14 -5 12 556 11 978 1 11 979 11 645 -334 Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä josta sisäiset 1 -3 % 5 901 5 820 5 820 5 596 -224 -4 % Henkilöstökulut -7 892 -7 956 -9 -7 965 -7 196 769 -10 % Palveluiden ostot -3 597 -3 737 9 -3 728 -3 542 186 -5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 207 -1 201 -9 -1 210 -1 016 194 -16 % Avustukset -839 -751 -751 -931 -180 24 % Muut toimintakulut -493 -511 -511 -490 20 -4 % -14 028 -14 156 -14 165 -13 176 988 -7 % josta sisäiset -623 -616 -616 -601 15 -2 % Toimintakate -1 473 -2 177 -2 186 -1 531 655 -30 % josta sisäiset 5 278 5 204 5 204 4 995 -209 -4 % -6 751 -7 381 -7 390 -6 526 864 -12 % -676 -605 -605 -497 107 -18 % Toimintakulut yhteensä Toimintakate ulkoinen Poistot ja arvonalentumiset -9 -8 -8 37 Toimintatuottojen toteutuminen Sataman yhtiöittäminen 1.9. vaikuttaa kaikkiin lukuihin. Sen lisäksi toimintatuotot jäivät budjetoitua alhaisemmiksi. Sekä sivistyskeskus että perusturvakeskus käyttivät siivous- ja ruokapalveluita vähemmän kuin talousarviota tehdessä osattiin arvioida. Esimerkiksi terveyskeskuksen osaston kolmen kuukauden sulku on ollut merkittävä ruuan valmistuksen ja siivouksen volyymien alenemiseen vaikuttanut tekijä. Toimintakulujen toteutuminen Sataman yhtiöittäminen 1.9. näkyy kaikissa luvuissa. Ulkoisissa toimintakuluissa on saavutettu ruoka- ja siivouspalveluiden sisäisen käytön vähenemisen johdosta lähes vastaavan suuruinen säästö aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa. Muilta osin budjetissa pysyttiin. Henkilöstökulujen toteutuminen Henkilöstökulut alittavat budjetoidun siivouspalveluissa ja työllisyyspalveluissa. Avaintavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Kaupunginvaltuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen Kaupungin toiminnan päämäärä: Loviisan päämääränä on hyvinvoiva, uutta teknologiaa ja energiamuotoja hyödyntävä kaksikielinen kaupunki, jossa merenranta, maaseutu ja hyvät lähipalvelut lisäävät asiakkaiden ja lomailijoiden elämänlaatua. Loviisa mahdollistaa monipuolisen elinkeino- ja kulttuurielämän kehittymisen myös hyvien tietoliikenne- ja kulkuyhteyksien avulla. Yleisen hallinnon ja konsernihallinnon toiminnan päämäärät: 1. Asiakas ja kuntalainen AVAINTAVOITE Hyvä kuntamaine. Tavoitetaso Toimintasuunnitelma/Keino AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaupungin tunnettuus kas- Jokainen keskus edistää hyvän kuntamaineen saavutvaa. tamista oman keskuksensa osalta omissa vuosisuunniLoviisaa pidetään hyvänä asuinpaikkana ja Lovii- telmissaan. sassa on hyvät ja toimivat palvelut. Useimpiin työtehtäviin on ollut paljon hakijoita. Loviisalla on hyvä työnantajamaine. Vuorovaikutteinen ja yhtenäinen viestintä. Loviisa on myönteisesti esillä julkisuudessa. Kuntalaisten ja henkilöstön sekä kolmannen sektorin osallistumisen edistäminen. Loviisa on ollut myönteisesti esillä julkisuudessa esimerkiksi Loviisan Wanhat Talot -tapahtuman, Onneli ja Anneli elokuvan ja joulumarkkinoiden ym. vastaavien tapahtumien yhteydessä. Loviisan asukasluku on pysynyt ennallaan. Monikanavaisen kuntalaisja työyhteisöviestinnän kehittäminen. Sähköisten palveluiden kehittäminen. Kehittämistyötä on tehty vuorovaikutteisuuden lisäämiseksi ja viestinnän yhtenäistämiseksi. 38 2. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky AVAINTAVOITE Uusien vuokra-asuntojen rakentaminen Loviisan keskustan alueelle. Markkinoinnin tehostaminen. Tavoitetaso Toimintasuunnitelma/Keino AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tervehdytetään olemassa oleva asuntokanta ja päätetään kaupungin rahoitusosuus käynnistettävässä uudistuotannossa. Rahoitus- ja rakentamispäätökset. Myönteinen asukaskehitys. Tonttimyynnin aktiivinen kehittäminen ja E18-tien hyödyntäminen. Loviisan keskustan alueella uudet, houkuttelevat ja viihtyisät vuokra-asunnot, joiden vuokrataso on alle markkinahinnan. Koskenkylässä käynnistyi uudisrakennusprojekti, johon kaupunki maksoi rahoitusosuuden talousarviossa 2014 varatuista varoista. Tienvarsilla ja internetin välityksellä tapahtuvaa mainontaa on lisätty tonttimyynnissä. 3. Henkilöstö ja johtaminen AVAINTAVOITE Toimintatapojen uudistaminen. Tavoitetaso Organisaation sisäiset työja toimintatavat ovat nykyaikaisia, yhtenäisiä ja asiakkaiden tarpeita vastaavia. Toimintasuunnitelma/Keino AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Edistetään työn tekemisen uusia muotoja ja toimintatapoja yhteistyössä henkilöstön kanssa. Tuottavuustavoitteet ja työhyvinvointitavoitteet soviteToimijoiden roolit ja vastuut on selkeästi määritel- taan yhteen. ty ja yhteistyö on toimivaa. Lisätään keskusten välistä vuorovaikutusta ja edisteKehityskeskustelut käytään sisäistä rekrytointia ja dään vuosittain. henkilöstön liikkuvuutta. Uusia sähköisiä työkaluja on otettu käyttöön ja manuaalisia työvaiheita vähennetty. Puhelinpalvelua on uudistettu ja uudenlaisen asiakaspalvelumallin valmistelu on käynnissä. Kehityskeskustelusta on tullut vakiintunut työkalu työn johtamiselle ja vuorovaikutukselle työssä. Kehityskeskustelun käymisen helpottamiseksi tukimateriaali on uudistettu ja esimiehiä koulutettu kehityskeskustelujen käymisessä. Henkilöstömäärän kehitykselle asetetut tavoitteet on saavutettu ja työt on pääosin kyetty järjestämään uudelleen lisäämättä työn kuormittavuutta. Sisäisiä rekrytointeja ja muuta sisäistä liikkuvuutta on entistä paremmin kyetty hyödyntämään osana tuottavuuden parantamista. 4. Talous AVAINTAVOITE Ennakoitavissa oleva tasapainoinen kuntatalous. Tavoitetaso Toimintasuunnitelma/Keino AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Taseessa oleva kertynyt yli- Talousarvion toteuman ja sijäämä pysyy positiivisena tovien toiminnallisten tavoitkoko suunnitelmakauden. teiden toteutumisen seuranta koko kaupungin tasolla. Lainat/asukas pysyvät maan keskitason alapuolella. Loviisan kaupungin taloudellinen asema on kiristyneistä tilanteista huolimatta edelleen kohtuullisen hyvä ja tasapainoinen. Tilikauden tulos oli positiivinen ja taseessa olevaa aikaisempien tilikausien ylijäämää on pystytty kasvattamaan 6,6 miljoonalla eurolla tilikaudella 2014. Lainakanta per asukas on kasvanut, mutta on edelleen maltillinen. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan aktiivisesti ja siitä on raportoitu osavuosikatsausten yhteydessä. 39 AVAINTAVOITE Tavoitetaso Toimintasuunnitelma/Keino AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Omaisuuden myynti. Ei-strategisen omaisuuden Omaisuustyöryhmä jatkaa myynti. työtään. Yhtiöitetään Loviisan satama Loviisan Satama Oy:ksi. Satamatoimintojen yhtiöittämispäätöksen valmistelu, päättäminen ja yhtiöittämisen toteuttaminen. Yhtiöittäminen toteutetaan ja sen edistymistä seurataan taloustoimiston, hallintopalveluiden ja sataman kesken. Edistymisen raportointi talousryhmässä ja elinkeino- ja kehittämisjaostossa. Pieniä metsä- ja peltopalstoja on myyty tilikaudella 2014 omaisuustyöryhmän ehdotuksen mukaisesti. Loviisan satama yhtiöitettiin 1.9.2014. YLEINEN HALLINTO JA KONSERNIHALLINTO VASTUUALUEITTAIN Hallintopalvelut Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Siirtyminen sähköiseen jakeluun aloitettiin suunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2014 aikana kaupunginhallitus, tekninen lautakunta sekä rakennus- ja ympäristölautakunta ovat siirtyneet sähköiseen asiakirjajakeluun. Front Office -hanke käynnistettiin alkukesästä. Hankkeen tavoitteena on selvittää mahdollisuudet perustaa kaupungin keskusten yhteispalvelupiste tarjoamaan asiakkaille muun muassa laajaalaista asiakaspalvelua ja neuvoja niin sanotusti ”yhdeltä luukulta”. Työryhmän esityksen tulee olla valmis toukokuussa 2015. Valtuuston syyskuun–joulukuun kokoukset videoitiin siten, että ne olivat internetissä katseltavissa sekä suorana lähetyksenä että kokouksen jälkeen. Kerättävän katsojapalautteen perusteella päätetään kokousten videointien jatkosta alkuvuonna 2015. Myös kaupungin henkilöstölle suunnatut infotilaisuudet videoitiin, minkä myötä henkilökunta on voinut seurata tilaisuuksia kaupungin intranetsivuilla olevan linkin kautta. Joulukuussa otettiin käyttöön uusi puhelinpalvelujärjestelmä. Puhelinpalvelujen kilpailuttaminen ja sen myötä palvelutarjoajan vaihtuminen aiheuttivat huomauttavan määrän lisätyötä sekä hallintopalvelujen vastuualueen yksiköille että kaupungin keskuksille. Hallintosäännön uudistamisprosessia jatkettiin vuoden aikana. Kaupunginhallitus hyväksyi osaltaan ehdotuksen uudeksi hallintosäännöksi joulukuussa, joten valtuustokäsittelyyn ehdotus etenee tammikuussa 2015. 40 Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 Kaupunginkanslia: AVAINTAVOITE Toimintatapojen tehostaminen. Tavoitetaso/Mittari Sähköisen asiakirjajakelun käyttöönotto ja arviointi. Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaupunginhallitus siirtyi sähköiseen Kaupunginhallitus siirtyy sähköiseen asiakirjajakeluun asiakirjajakeluun helmikuussa 2014. vuoden alusta. Koulutuksen järjestäminen Järjestetään koulutusta halsekä luottamushenkilöille lintomenettelyyn liittyen. että virkamiehille. Kaupungin hallintoon ja päätöksentekoon liittyvien menettelytapojen kehittämistä koskeva koulutus järjestettiin luottamushenkilöille ja viranhaltijoille marraskuussa. Henkilöstöyksikkö: AVAINTAVOITE Ammatillisen osaamisen vahvistaminen. Tavoitetaso/Mittari Henkilöstölle järjestetään Laaditaan keskuskohtaiset substanssikoulutusta vuo- koulutussuunnitelmat eri sittain vahvistettujen suun- ammattiryhmille. nitelmien pohjalta. Koulutussuunnitelmaa on valmisteltu ja se vahvistetaan tammikuussa 2015. Esimiehille suunnatuilla yhteisillä koulutuksilla tuetaan johtamisen ja hallinnollisen osaamisen kehittämistä. Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmään on saatu uusia toimintoja, jotka mahdollistavat koulutussuunnitelman seurannan. Laaditaan menettelyt koulutussuunnitelmien toteutumisen seurantaan ja raportointiin. Työhyvinvoinnin hallinta ja Työhyvinvointia parannekehittäminen on suunnitel- taan lisäämällä työn arvosmallista ja osa jokapäiväis- tusta ja rakentamalla luottamuksellista ilmapiiriä sekä tä toimintaa. osallistamalla työntekijöitä. Esimiehille on järjestetty säännöllisiä tapaamisia, joissa on käsitelty palvelussuhdeasioita ja muita hallinnollisia kysymyksiä. Sairauspoissaolot eivät ole lisääntyneet vuonna 2014. Johtaminen ja lähiesimiestyöskentely on ammattimaista, yhdenmukaista ja perustehtävää tukevaa. Työhyvinvoinnin edistäminen. Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Varhaisen puuttumisen malli vakiinnutetaan eivätkä sairauspoissaolot kasva vuodesta 2013. Ennenaikainen eläkkeelle siirtyminen vähenee. Työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuutta lisätään ja painopiste siirretään yhä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. Työterveyshuollon kustannukset ovat vähentyneet lähes 10 % ja ennaltaehkäisevän toiminnan kustannusten osuus on noin 50 %. Sairauspoissaolojen seuranta on säännöllistä ja tulokset raportoidaan johdolle. Työhyvinvointia seurataan henkilöstölle suunnatulla kyselyllä. Työkyvyttömyyseläkkeiden osuus koko eläkepoistumasta on hieman vähentynyt. Henkilöstökyselyn valmistelu on aloitettu ja se toteutetaan tammikuussa 2015. 41 Viestintäyksikkö: AVAINTAVOITE Vuorovaikutteinen ja yhtenäinen viestintä. Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Viestintäkäytäntöjen ja -vastuiden kehittäminen. Viestintäkoulutus ja kielenhuolto. Kuntalaisten ja henkilöstön osallistamisen edistäminen. Monikanavainen kuntalaisja työyhteisöviestintä. Selkeän virkakielen edistä- Sähköisten palveluiden kehittäminen. minen. Asukaslehti Morjens jaettiin huhtikuussa ja lokakuussa kaikkiin talouksiin, noin 9 200 kpl, ja niille vapaaajanasukkaille, jotka olivat tilanneet lehden. Kevään lehden liitteenä oli kaavoituskatsaus. Asukasviestintäkyselyn purku (kaupunginhallitus, johtoryhmä, viestintäryhmä, esimieskahvit). Henkilöstön tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia järjestettiin maaliskuussa ja syyskuussa. Aiheina olivat tehostamistoimenpiteet ja kuntarakenneselvitykset. Tilaisuuksien videointi otettiin vakituiseksi käytännöksi. Sähköisiä kyselyjä tehtiin sekä verkkosivuilla että Lovin-intranetissä (esimerkiksi kuntaliitosselvityksiin ja käyttäjäpalautteeseen liittyen). Viestintäyksikkö hoiti kaupungin yhdistymisselvityksiin liittyviä viestintätehtäviä. Neljä kaupunginvaltuuston syksyn 2014 kokousta lähetettiin kokeiluluonteisesti suorana verkkolähetyksenä yhteistyössä Loviisan Sanomien ja Östra Nylandin kanssa. Kokoukset ovat tallenteina verkkosivuilla. Loviisan päivää ja Loviisan viikkoa vietettiin elokuussa. Viestintäyksikkö kokosi viikon ohjelman lehti-ilmoituksiin ja verkkosivuille. Opastettu Loviisa tutuksi -retki järjestettiin 27.8. Retkellä kuljettiin Loviisassa vaikuttaneiden suurmiesten jalanjäljillä, pääosin Pernajassa. Molemmat retkibussit (suomi, ruotsi) olivat täynnä. 42 AVAINTAVOITE Hyvä kuntamaine. Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asumis-, tapahtuma- ja matkailumarkkinointia käytetään Loviisan tunnetuksi Kaupungin tunnettuus kas- tekemiseen asuinpaikkana, matkailukohteena ja yritysvaa. ten sijaintipaikkana. Loviisaa pidetään hyvänä Markkinointiyhteistyö kolasuinpaikkana. mannen sektorin kanssa. Loviisalla on hyvä työnantajamaine. Loviisa on myönteisesti esillä julkisuudessa. Onneli ja Anneli -elokuvan ensi-ilta oli 17.1. Elokuvan näki 177 109 katsojaa vuonna 2014 (neljänneksi katsotuin kotimainen). Loviisa oli esillä elokuvan alkutunnisteessa ja ulkokohtauksissa. Elokuva toi Loviisalle myönteistä valtakunnallista mediajulkisuutta. Kaupunki jatkaa myös Onnelin ja Annelin talvi -elokuvan pääyhteistyökumppanina. Kuvaukset alkoivat Loviisassa vuoden lopussa. Loviisassa kuvattiin kesällä 2014 myös näytelmäelokuva Tsamo, kolmen televisiosarjan jaksoja sekä mainoksia. Loviisa osallistui Vene 14 -messuille helmikuussa itäisen Suomenlahden venesatamien yhteisosastolla. Vuotta 2014 koskevasta markkinointiyhteistyöstä sovittiin 28 yhdistyksen tai tapahtuman kanssa. Suurimmat sponsorointikohteet olivat Loviisan Wanhat Talot ja Loviisan Torin salibandyjoukkue. Kesän Pikkukaupunki-lehti lähetettiin suorapostituksena 3 000 talouteen (vapaa-ajanasunto Loviisassa, valikoidut lapsiperheet Helsingissä ja Vantaalla). Kaupunki sai myönteistä näkyvyyttä Loviisan Wanhat Talot -tapahtuman yhteydessä mm. monissa aikakauslehdissä ja blogeissa. Tapahtuman aikana 30.–31.8. Loviisaa markkinoitiin asuinpaikkana kaupungin infoteltassa ja kiertoajeluilla. Sibelius 150 -juhlavuotta valmisteltiin yhteistyössä Helsingin, Hämeenlinnan ja Järvenpään kaupunkien kanssa Sibeliuksen poluilla -teemalla. Kielenkäännös: Vuoden 2014 aikana kielenkääntäjät hoitivat 1 184 rekisteröityä kielenkäännös- ja kielenhuoltotoimeksiantoa (vuonna 2013: 1 132, vuonna 2012: 1 255, vuonna 2011: 987). Toimeksiantojen seurantaa on kehitetty siten, että tiedossa on toimeksiantojen määrä, käännettyjen sanojen määrä ja käännettyjen merkkien määrä per keskus (sisäisen laskutuksen tueksi). 43 Tori: Myyjien määrät arkitorilla (2014: 1 211; 2013: 1 245) ja markkinoilla (2014: 453; 2013: 498) laskivat hieman edellisvuodesta. Torilla oli pidennettyjä ja ylimääräisiä aukioloja Loviisan Wanhat Talot -tapahtuman (myyjiä 2014: 143; 2013: 150) ja Loviisan Joulu -tapahtuman aikana. Iltatoria järjestettiin kokeiluna perjantaisin 6.6.–29.8.2014 Loviisan kaupungin ja Loviisan seudun yrittäjät ry:n yhteistyönä. Iltatorilla kävi kesän aikana yhteensä 82 myyjää. Iltatoria päätettiin jatkaa myös kesällä 2015. Muuta: Viestintäpäällikkö toimi 16.3.2014 saakka vt. hallintojohtajana ja oli 1.8.–31.12.2014 vuorotteluvapaalla. Viestintäpäällikön tietyt tehtävät hoidettiin sisäisin järjestelyin, kun taas joitakin tehtäviä siirrettiin aikataulullisesti eteenpäin tai ne jäivät tekemättä (esimerkiksi viestintäkoulutuksen järjestäminen ja kielenhuoltotyön jatkuminen). Vastaavasti markkinointisuunnittelijan tehtävät painottuivat vuonna 2014 viestintään. Markkinoinnissa suurta työpanosta vaati ensimmäistä kertaa kilpailutettu mainostoimistopalveluiden puitejärjestely. Tietohallintoyksikkö: AVAINTAVOITE Asiakastyytyväisyys. Tavoitetaso/Mittari HelpDesk-pyyntöjen seuranta, priorisointi ja vastuuttaminen. Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Itsepalvelukulttuurin kehittäminen. Dokumentaation kehittäminen usein toistuvien tukipyyntöjen varalle. Ajanmukaisen ja toimintavarman IT-laitteiston ylläpito. IT-käyttökustannusten optimointi. Elektronisen asiakirjajakelun lisääminen. Työasemakäytössä ei ole yli viisi vuota vanhoja laitteita. Kaikissa työasemissa on ajanmukainen ohjelmisto. Toiminnan tehostaminen tai kustannusten vähentäminen vähintään 10 %. Asiakaspalautteen analysointi. Hankinta, asennus ja päivitys. HelpDesk-järjestelmän kautta käsiteltiin vuoden aikana 1 147 palvelupyyntöä. Pyyntöjen määrä on samalla tasolla kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana (1 151). Vuoden aikana päivitettiin normaalia suurempi määrä työasemia. Tämä johtui Windows XP-koneiden vaihtokampanjasta ja suomenkielisen koulukeskuksen erityistarpeista. Matka- ja kiinteän verkon puhepalvelujen kilpailutus. Puhelupalveluiden toimittajan vaihto tehtiin suunnitellussa aikataulussa. Palvelinympäristö on päivitetty suunnitelman mukaisesti. Työasemaympäristön elinkaarenhallinta- ja leasingvaihtoehtojen evaluointi. Työasemien ja mobiililaitteiden osalta on selvitetty mahdollisuudet siirtyä leasingvaihtoehtoon. Palvelinympäristön optimointi, leasing- ja ulkoistusvaihtoehtojen evaluointi. Materiaali-, tulostus- ja kä- LuottamushenkilötoiminKaupunginhallitus ja kaksi lautakuntaa sittelykustannukset piene- nassa aloitetaan siirtyminen ovat siirtyneet elektroniseen asiakirjanevät 10 %. elektroniseen asiakirjajake- jakeluun. luun. Tulostusinfrastruktuurin op- Tulostusinfrastruktuurin optimointi on timointiprojekti aloitetaan. aloitettu. Työryhmäohjelmistot otetaan tehokkaampaan käyttöön. Kustannussäästötavoitteet on saavutettu. 44 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C221 Hallintopalvelut TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 (1 000 euro) TAMUUTOKSET TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN TOTEUTUMA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot 2 242 2 031 2 031 1 992 -39 josta sisäiset 1 878 1 727 1 727 1 729 3 Toimintakulut MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 -2 % -3 107 -3 131 -3 131 -2 868 263 -8 % josta sisäiset -232 -233 -233 -240 -7 3% Toimintakate -865 -1 100 -1 100 -877 224 -20 % josta sisäiset 1 646 1 494 1 494 1 489 -5 -2 510 -2 594 -2 594 -2 366 228 -9 % -13 -13 -12 -13 -1 8% Toimintakate ulkoinen Poistot ja arvonalentumiset Talouspalvelut Vastuuhenkilö: talousjohtaja Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Toimintojen tehostaminen ja laadukkaiden palveluiden tuottaminen vähenevällä henkilöstöresurssilla henkilökunnan eläköityessä on ollut talouspalveluiden keskeinen tavoite tilikaudella 2014. Toimintatapoja on tehostettu ja prosesseja hiottu sekä siivous- ja ruokahuollon että taloustoimiston osalta. Taloustoimiston toimintatapojen nykyaikaistaminen ja prosessin tehostaminen edellytti uutta taloushallinnon ohjelmaa, jonka avulla toimintoja voidaan automatisoida ja uudelleen organisoida. Yhteistyökumppaniksi valittiin KuntaPro Oy, joka tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita sekä järjestelmäratkaisuja kunnille, kuntayhtymille ja kunnallisille yhtiöille. Järjestelmäuudistus ja nykyaikainen ohjelmistoalusta antaa uudenlaiset työkalut prosessien automatisointiin, tehostamiseen ja tietoturvaan, ja takaa toiminnan kehittämisen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Kaupunginhallitus päätti ohjelmiston hankkimisesta alkuvuodesta ja talousarvio 2015 laadittiin jo uudella järjestelmällä. Projekti jatkuu vielä keväällä 2015. Sataman toiminnot yhtiöitettiin. Euroopan unionin kilpailuneutraliteetin periaatteiden nojalla eduskunta hyväksyi kuntalain muutoksen 23.8.2013, joka velvoitti yhtiöittämään kilpailutilanteessa toimivat kunnalliset liikelaitokset, minkä seurauksena Loviisan kaupunki yhtiöitti satamatoiminnot ja Satama Oy aloitti toimintansa 1.9.2014 alkaen. Sataman yhtiöittäminen edellytti muutoksia omistajaohjaukseen ja konserniohjeeseen. Kuntalain sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan säännökset uudistuivat 1.1.2014 alkaen ja korostavat kaupunginhallituksen vastuita. Kunnan toimintakertomuksessa tulee esittää tiedot kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Laajennetulla johtoryhmällä pidettiin työpaja 17.12.2014, jossa kartoitettiin ja arvioitiin Loviisan kaupungin merkittävimmät taloudelliset ja toiminnalliset riskit sekä arvioitiin sisäisen valvonnan menettelyiden riittävyyttä kaupunginhallituksen hyväksymän viitekehyksen mukaisesti. Arviointipäivän tulosten pohjalta laadittu raportti valmisteltiin kaupunginhallitukselle toimintakertomukseen liitettäväksi. 45 Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 Talousosasto: Ennakoitavissa olevan terveen ja tasapainoisen kuntatalouden aikaansaaminen AVAINTAVOITE Tavoitetaso Talousarvion taloudellista toteumaa seurataan koko kaupungin tasolla. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista käydään perusteellisesti läpi ja siitä raportoidaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Talousarvion toiminnallisten Varmistutaan, että kaupunkilaisten saamat palvelut totavoitteiden toteutumista teutuvat talousarvion museurataan koko kaupungin kaisina. tasolla. Mittari/Toimenpiteet AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Osavuosikatsaukset/johtamistoimenpiteiden riittävyyden arviointi talousarviossa pysymisen varmistamiseksi. Osavuosikatsaukset on laadittu tammi-huhtikuun ja tammi-elokuun toteumien perusteella. Ennusteiden laatimisessa ja johtamistoimenpiteiden riittävyydessä on edelleen kehittämisen varaa. Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden seuranta on lisätty raportointipohjaan ja sitovien toiminnallisten tavoitteiden seuranta on ohjeistettu tehtäväksi keskuksissa ja otettu mukaan tammi-huhtikuun ja tammielokuun osavuosikatasauksiin. 1 654 euroa/asukas. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden seurannan lisääminen osavuosikatsausraportointiin. Strategian mukaiset suunni- Investointisuunnitelma laa- Lainat/asukas. ditaan strategialähtöisesti ja telmalliset investoinnit. se on suhteessa kaupungin Tavoite on, että vuosikate on Vuosikate 3 467 000 euroa. kokoon ja maksukykyyn. suurempi kuin vuosittaiset Poistot -3 763 000 euroa. poistot. Määrärahat kohdistetaan peruspalveluiden kannalta välttämättömiin investointeihin ja elinkeinoelämän edellyttämiin tuottaviin investointeihin. Omistajaohjauksen lisääminen. Korkokulut ja lyhennykset on voitava hoitaa tulorahoituksen kautta. Toimintojen tehostamisnäkökulma on huomioitava investointien priorisoinnissa. Kaupungin omaisuutta hoidetaan tuottavasti ja luotettavasti olemassa olevaa lainsäädäntöä noudattaen. Korkokulut ja lainojen lyhennykset yhteensä -3 523 000 euroa. Tehostamisnäkökulman huomioimisessa investointeja priorisoitaessa on edelleen kehitettävää. Järjestetään tytäryhteisöjen hallituksille koulutusta hankintalainsäädännöstä ja riskien hallinnasta. Tehdään tarvittavat, tulevista lainsäädännön muutoksista aiheutuvat lisäykset kaupungin konserniohjeeseen. Konserniohje on päivitetty. Tytäryhteisöjä on informoitu kuntalain muutoksista, jotka koskevat koko konsernia. Yhteisiä palavereita tytäryhteisöjen kanssa on pidetty ja hankinta-asiantuntijan palvelut ovat olleet tytäryhteisöjen käytettävissä tilikaudella 2014. Koulutus asioiden lainsäädännön muutoksiin ja uusiin toimintatapoihin liittyen siirtyi alkuvuoteen 2015. Kiinteistöyhtiöt pystyvät toi- Kiinteistöyhtiöiden taloudellista asemaa on selvitetty kokonaisvaltaisesmimaan itsenäisesti ja rati ja toimenpidesuunnitelmaa valhoittamaan oman toiminmisteltu. tansa. Kaupungin omistamien kiin- Laaditaan ja toimeenpanteistöyhtiöiden talous ternaan kokonaisvaltainen toivehdytetään. menpidesuunnitelma kaupungin omistamien kiinteistöyhtiöiden talouden saattaAsiantuntijapalvelut kiinteistöyhtiValtuusto tekee tarvittavat miseksi terveelle pohjalle. päätökset selvitysten valmis- öiden fuusiottamistyötä varten on kilpailutettu. tuttua. Tilikauden aikana Kiinteistöyhtiö Mäntyniemeä, Fastighets AB Liljendal Bostäder Oy:tä ja Kiinteistöyhtiö Ruotsinpyhtään Vuokrataloja on avustettu taloudellisesti ja lisäksi kiinteistöyhtiöiden lainaehtoja on muutettu. Pernajan Asunnoille on myönnetty takauksia sekä Isnäsin että Koskenkylän uudisrakennuskohteille. 46 Tuottavuuden, toimintatapojen ja kustannustehokkuuden jatkuva parantaminen AVAINTAVOITE Tavoitetaso Mittari/Toimenpiteet Taloushallinnon järjestelmät Taloushallinto sähköistetään Taloushallinnon uuden järuusitaan. ja automatisoidaan. Proses- jestelmän käyttöönotto aikataulutetaan ja järjestelmä sit toimivat tehokkaasti. otetaan käyttöön. Taloudelliset ja toiminnalliset riskit määritellään. Riskienhallinnan järjestäminen kuvataan. Prosesseja tehostetaan ruo- Ruokapalveluissa vähenneka- ja siivouspalveluissa. tään biojätteen määrää. Palvelukuvaukset ja sopimukset ruoka- ja siivouspalveluissa. Tehdään riskikartoitus. AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaupunginhallitus päätti hankkia taloushallinnon järjestelmän KuntaPro Oy:ltä ja järjestelmien uudistamisprojekti aloitettiin. Talousarvio 2015 laadittiin jo uuteen järjestelmään. Projekti jatkuu kevääseen 2015 saakka. Laajennetulla johtoryhmällä pidettiin työpaja 17.12.2014, jossa kartoitettiin ja arvioitiin Loviisan kaupungin merkittävimmät taloudelliset ja toiminnalliset riskit sekä arvioitiin sisäisen valvonnan menettelyiden riittävyyttä kaupunginhallituksen hyväksymän viitekehyksen mukaisesti. Kaupunginhallituksen toimintakertomukseen liitetty raportti valmisteltiin em. työpajan tulosten perusteella. Raportissa kuvataan myös riskienhallinnan järjestäminen. Seurataan ja hallitaan biojä- Biojätemäärää on tehtyjen toimentemäärää. piteiden perusteella pystytty havaittavasti vähentämään. Asia on edelleen ajankohtainen ja sitä kehitetään. Siivouspalveluissa mitoitetaan haja-asutusalueilla siivottavat tilat. Määritellään siivottavat pinta-alat ja työvoimaresurssi kohdennetaan optimaalisesti. Ruokapalveluissa palvelukuvaus- ja sopimuskansiot kohteisiin. Päivitetään kaikkiin kohteisiin. Siivouspalveluissa palveluku- Päivitetään kaikkiin kohteivauskansiot kohteisiin. siin. Siivottavat pinta-alat on mitoitettu Pernajassa, Koskenkylässä ja Ruotsinpyhtäällä olevissa kohteissa ja työaikaresurssi on optimoitu suhteessa siivottavaan pinta-alaan. Palvelukuvakset on tehty ja ne ovat ruokapalvelutyöntekijöiden tiedossa. Sopimusmenettelyjä asiakkaiden kanssa työstetään. Siivouspalveluiden palvelukansiot on päivitetty mitoitetuissa kohteissa ja ne ovat työntekijöiden tiedossa. Sopimusmenettelyjä asiakkaiden kanssa työstetään. Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö AVAINTAVOITE Tavoitetaso Osaava ja motivoitunut hen- Syvennetään ammatillista kilöstö. osaamista. Avoin ja luottamuksellinen sekä kannustava työilmapiiri. Ylläpidetään hyvää työilmapiiriä. Mittari/Toimenpiteet Koulutukset per työntekijä, koulutukseen kannustaminen. AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Taloushallinnon henkilöstön koulutus on liittynyt järjestelmähankkeen läpivientiin ja kohdistunut koko taloushallinnon henkilökuntaan. Siivouspalvelun koko henkilökunnalle on järjestetty ammatillista koulutusta kaksi kertaa vuodessa. Työhyvinvointiin on kiinnitetty huoAvoimuutta ja hyvää työilmapiiriä lisätään kehittämäl- miota. lä niin esimiesten kuin alaistenkin vuorovaikutustaitoja. 47 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C222 Talouspalvelut TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TAMUUTOKSET (1 000 euro) TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN TOTEUTUMA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot 4 178 4 188 4 188 3 984 -204 josta sisäiset 4 023 4 094 4 094 3 867 -227 -4 508 -4 273 235 -5 % -184 -192 -8 4% -320 -289 31 -10 % 3 910 3 675 -234 -6 % -4 230 -3 964 266 -6 % -101 -103 -2 1% Toimintakulut -4 370 -4 503 josta sisäiset -187 -184 Toimintakate -193 -315 josta sisäiset 3 837 3 910 -4 030 -4 225 -141 -101 Toimintakate ulkoinen Poistot ja arvonalentumiset -5 -5 -5 -5 % Toimintatuotot jäivät budjetoitua alhaisemmiksi. Sekä sivistyskeskus että perusturvakeskus käyttivät siivous- ja ruokapalveluita vähemmän kuin talousarviota tehdessä osattiin arvioida. Esimerkiksi terveyskeskuksen osaston kolmen kuukauden sulku on ollut merkittävä ruuan valmistuksen ja siivouksen volyymien laskuun vaikuttava tekijä. Vastaavasti ulkoisissa toimintakuluissa aikaansaadaan lähes vastaava säästö, joka miltei kompensoi sisäisten tulojen menetyksen. Muilta osin budjetissa pysytään. Kehittämispalvelut Vastuuhenkilö: kehittämisjohtaja Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Schneider Electric Oy ilmoitti toukokuussa siirtävänsä Ruotsinpyhtäällä tapahtuvan tuotantonsa Tanskaan ja Puolaan. Tämä tarkoitti 207 ihmisen työpaikkojen menetystä ja pitkän teollisuusperinteen loppumista. Samanaikaisesti myös Gemmi Furs Oy ilmoitti, että toiminta lakkaa vuoden loppuun mennessä. Teollisuuden rakennemuutos näkyi myös Loviisassa. Dialogi ELY-keskuksen, TE-toimiston, Posintran ja Schneider Electric Oy:n kanssa käynnistettiin nopeasti. Loviisa ja Lapinjärvi saivat 18.12.2014 äkillisen rakennemuutoksen alueen statuksen vuodeksi 2015. Tästä lisätuen mahdollisuudesta ja alueen yritysten kanssa tehdystä kehittämistyöstä on apua, mutta nopeaa ratkaisua ei ole. Uusia yrityksiä rekisteröitiin yhteensä 82 ja samanaikaisesti 39 yritystä lopetti toimintansa, joten nettolisäys oli 43. Uusista yrityksistä kolme oli kiinteistöyhtiöitä. Asuntotuotanto on ollut varsin vähäistä – vain 15 omakotitaloa valmistui vuoden aikana. Rakennuspaikkoja on myyty vähän: kaksi rivitalotonttia ja kolme omakotitonttia. Rakennuslupia on kuitenkin myönnetty yhteensä 77 asunnolle. 48 Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 Kehittämistoimi: AVAINTAVOITE E18:n hyödyntäminen. Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Uuden moottoritien liittymien kehittäminen. Moottoritieprojektista E18 etsitään synergiahyötyjä uusien työpaikka- ja liiketoiminta-alueiden toteuttamisessa. Länsiliittymän tavaratalon rakennustyöt ovat alkaneet. Itäisen liittymän kohde ei ole vielä avautunut. Vanhakylän kehittäminen vaatisi asemakaavan laatimisen. E18:n synergiahyödyistä ei ole ollut apua työpaikkojen lisäämisessä vielä vuonna 2014. Markkinointia lisätään. Länsiliittymää, Itäistä liittymää, Vanhakylää ja Koskenkylää markkinoidaan useita kanavia käyttäen. Markkinointi on ollut suppeaa: tienvarsimainontaa, nettimainontaa ja suoria kontakteja. Länsiliittymäprojekti etenee yhteistyössä yrittäjien kanssa. Elinkeinotoimi: Tavoitteena on työpaikkojen lisääminen, jotta asetettu väestökasvutavoite voidaan saavuttaa. Elinkeinopoliittisen ohjelman tavoitteet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten yritysten ja kehittämisyhtiö Posintran kanssa. AVAINTAVOITE Elinkeinopolitiikan kehittäminen. Tavoitetaso/Mittari Loviisan seudun elinkeinoohjelman hankkeiden toteutus ohjelman aikataulun mukaisesti. Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kehitysyhtiö Posintran läsnä- Posintra Oy on saanut vuoden aikana oloa lisätään paikallisesti ja hyvin näkyvän roolin. palveluiden käyttöä tehostetaan. Yhteistyötä elinkeinoelämän edustajien kanssa lisätään entisestään – aito osallisuus vahvistuu. Työryhmien kokoonpanoa on muutettu ja toteutus siirretty vuoteen 2015. Muoto on selkeytynyt ÄRM (äkillinen rakennemuutos)-hankkeen myötä. Matkailutoimi: AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Matkailijamäärä laski jonkin verran Loviisassa. Yöpymiset Loviisan majoitusliikkeissä vähenivät kuitenkin keskimäärin vain muutamalla prosentilla. Asiakaskäynnit kaupungin matkailuneuvontapisteissä vähenivät yhteensä noin 15 prosenttia. MatkustajamääMatkailuyhteistyön kehittä- Yhteisiä toimenpiteitä mm. Jatkuva yhteydenpito paikal- rä Svartholman reittiliikenteessä nousi markkinoinnissa ja tapah- lisiin matkailuyrittäjiin ja kol- kuitenkin 13 prosenttia. minen. manteen sektoriin. tumajärjestelyissä. Loviisan Matkailun Action Plan valmistui keväällä 2014. Ohjelman kolmeksi teemaksi valittiin Culture City, Slow City ja Love City. Matkailuohjelman laadintaan osallistui noin 250 toimijaa Loviisasta. Matkailijamäärä kasvaa Loviisan seudulla ja kilpailuasema matkailualueena vahvistuu. Yöpyvien matkailijoiden määrä Loviisan seudulla lisääntyy. Kasvutavoite + 7 %. Loviisan seudun matkailutarjontaa sekä tapahtumia tulee kehittää ja monipuolistaa niin, että Loviisa houkuttelee myös matkailevia lapsiperheitä enemmän. Peti ja puuro -konsepti otettiin käyttöön Loviisan Wanhojen Talojen -tapahtuman yhteydessä. Noin kymmenen taloa tarjosi väliaikaista majoitusta. 49 Maaseututoimi: AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Järjestettiin koulutus sähköisestä tukihausta noin 25 viljelijälle. Alueellisten palveluiden tuottaminen sopimusosapuolia ja asiakkaita palvellen. Lainsäädännön määräaiko- Sähköisen tukihaun edistäminen. jen noudattaminen. Metsän hyödyntäminen tarkemmin sekä taloudellisista että ekologisista lähtökohdista. Mahdollisten Metsokohteit- Maaseutulautakunta teki periaatepääMetso-ohjelman soveltaminen. Metsänhoitosuun- ten kartoitus kaupungin kai- töksen Keitalassa sijaitsevan suoalueen tarjoamisesta Metso-ohjelmaan. nitelmien mukaisen tuoton killa metsäalueilla. optimointi Toiminnan taloudellisuus. Henkilöstö osallistui Maaseutuviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen järjestämiin koulutuksiin. Henkilökunnan jatkuva koulutus. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C223 Kehittämispalvelut TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TAMUUTOKSET (1 000 euro) Toimintatuotot TOTEUTUMA 2014 TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 4 398 4 019 256 4 274 4 548 273 6% -5 484 -5 265 -120 -5 384 -5 231 154 -3 % josta sisäiset -133 -118 -6 -124 -126 -2 2% Toimintakate -1 086 -1 246 136 -1 110 -683 427 -38 % josta sisäiset -133 -118 -6 -124 -126 -2 2% Toimintakate ulkoinen -953 -1 128 142 -986 -557 429 -43 % josta sisäiset Toimintakulut Metsähakkuutulot olivat 248 000 euroa arvioitua suuremmat. Joukkoliikenteen menoarvio ylittyi 92 000 eurolla, tosin myös valtionosuutta kertyi 48 000 euroa enemmän. Lomituspalvelujen henkilöstökulut olivat selkeästi budjetoitua pienemmät, mutta koska Maatalousyrittäjen eläkelaitos (Mela) kattaa kulut kokonaan, niin myös tulot vähenivät vastaavasti. Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) Tilinpäätös 2013 Asukasluku 31.12. (Väestörekisterikeskus) Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 15 497 15 884 15 457 Uudet aloittaneet yritykset 80 40 82 Maatalouden lomituspäivät 16 976 16 500 15 284 990 1 015 990 Tilojen lukumäärä 50 PERUSTURVAKESKUS Vastuuhenkilö: perusturvajohtaja Perusturvakeskuksen toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Vanhustenhuolto käsittää huomattavan osan kuntien järjestämisvastuulla olevasta osasta kansalaisten perusturvaa. Tulevaisuudessa tämä korostuu entisestään, mitä todennäköisimmin myös tulevana sote-aikana. Sekä resurssien jaossa että uusien teknologioiden ja innovaatioiden käyttöön otossa on tämä otettava huomioon. Myös asukkaiden vaatimustaso ja yleinen elintaso ovat nousseet asettaen lisävaatimuksensa palveluiden järjestämistavalle ja laadulle. Käytännössä tämä tarkoittaa useissa kunnissa resurssien siirtojen ja uusien toimintatapojen omaksumisen lisäksi laajoja kiinteistöihin kohdistuvia saneeraustoimenpiteitä ja uudisrakentamista. Jotta Loviisassa kyettäisiin vastaamaan vanhustenhuollon tulevaisuuden haasteisiin, on palvelurakennetta ollut välttämätöntä tarkastella uudelleen ja yhtenä kokonaisuutena. Vetoapua ideointiin on saatu Tamora Oy:ltä. Kehityshankkeen myötä on suuri osa henkilöstöä päässyt osallistumaan vanhustenhuollon kuntouttavaa otetta vahvistavaan tuotekehittäjäkoulutukseen. Samalla on koko palveluasumisen ja kotiin annettavien palveluiden kokonaisuus tarkasteltu uudelleen ja tehty sitä koskevat linjaukset vuosiksi eteenpäin. Saneerausta ja uudisrakentamista koskevien hankkeiden suunnittelussa on yhteistyökumppanina ollut Polartek Oy. Suurin yksittäinen hanke on ollut Harmaakallion uudisrakennuksen alustava suunnittelu sekä olemassa olevien asumisyksiköiden saneeraus- ja laajennushankkeet. Samanaikaisesti on arvioitu vanhojen kiinteistöjen käytettävyys nykyisen laatuvaatimustason valossa. Asiakkaiden valinnanvapaus on ollut viime vuosina valmistuneiden sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjaavien lakien yksi keskeisimmistä teemoista. Palvelusetelitoiminnan tarkoitus on ensisijaisesti turvata palveluiden saatavuus, mutta myös valinnanvapauden näkökulma tulee laajenevan toiminnan kautta väistämättä esiin. Toistaiseksi kiinnostus palveluseteleihin on ollut melko varovaista ja vaatimatonta. Loviisassa palvelusetelikäytäntöä on ollut hammashuollossa, tehostetussa palveluasumisessa ja rintamaveteraanien kuntoutuksessa. Hyvinvointiohjelma on hallintokuntien yhteinen ponnistus kuntalaisten hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja palveluiden parantamiseksi. Hyvinvoinnin mittareiksi on valittu kansallisia indikaattoreita, joiden muutoksia seurataan oman kunnan osalta vuosittain. Nyt laadittu hyvinvointiohjelma on Loviisassa ensimmäinen laatuaan ja ulottuu valtuustokauden loppuun. Tarkoitus on, että kuntalaisten hyvinvointia kuvaavien indikaattorien sisältämä tieto saadaan työntekijöiden ja päättäjien lisäksi kaikkien kuntalaisten tietoisuuteen hyvinvointikertomuksessa ja hyvinvointikatsauksissa. Hyvinvoinnin läpinäkyvyys ja indikaattoreiden myönteinen kehitys voivat tulevaisuudessa olla kunnan keskeisiä menestystekijöitä. Tätä kehitystä tukee sähköinen hyvinvointikertomus, jossa kunnille on luotu yhteinen rakennemalli kertomuksen raportointiin. Vuoden 2014 suurimmat mullistukset henkilöstön suhteen kohdentuivat kotiin annettaviin palveluihin. Perusturvan henkilöstön sairauspoissaolojen määrä kasvoi alkuvuodesta merkittävästi kohdentuen niin ikään erityisesti kotihoidon henkilökuntaan. Perusturvan, henkilöstötoimiston ja työterveyshuollon kiinnittivät tähän asiaan erityistä huomiota ja sairauspoissaolot alkoivatkin vähentyä vuoden loppua kohti. 51 Kuntien vaikeutuneen taloustilanteen vuoksi myös Loviisan perusturvassa laadittiin monikohtainen tehostamisohjelma, joka kosketti kaikkia toimintoja hyvin laajalti. Tehostamistoimenpiteiden käytäntöön vieminen onnistui suunnitelmien mukaisesti, mutta samalla varsin hallitusti, koska toimenpiteistä ei aiheutunut merkittävää toiminnallista haittaa eikä kielteistä asiakaspalautetta. Rahassa mitattuna voidaan tehostamisohjelman katsoa olleen perusturvan oman toiminnan osalta riittävän kattava ja oikein kohdentunut. Alueellisissa palveluissa taloudelliset tavoitteet eivät toteutuneet. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 2014 Perusturvakeskuksen tuloslaskelma Keskuksen kaupunginvaltuustoon nähden sitova määräraha on ulkoinen toimintakate C30 Perusturvakeskus TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TAMUUTOKSET TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN TOTEUTUMA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 -1 3 903 3 424 -480 -12 % (1 000 euro) Myyntituotot 4 040 3 904 Maksutuotot 4 477 4 440 4 440 4 644 204 5% Tuet ja avustukset 849 835 835 805 -30 -4 % Vuokratuotot 300 280 280 278 -2 -1 % Muut toimintatuotot 198 149 149 188 39 26 % 9 865 9 608 9 608 9 339 -269 -3 % 92 137 137 211 73 53 % Henkilöstökulut -18 536 -18 443 -18 458 -18 671 -212 1% Palveluiden ostot -34 313 -35 128 -35 128 -35 171 -43 0% Toimintatuotot yhteensä josta sisäiset -15 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 305 -1 207 -1 207 -1 280 -73 6% Avustukset -3 537 -3 705 -3 705 -3 592 113 -3 % Muut toimintakulut -2 303 -2 285 -2 285 -2 320 -35 2% -59 994 -60 768 -60 784 -61 034 -250 0% josta sisäiset -4 626 -4 682 -4 682 -4 600 82 -2 % Toimintakate -50 129 -51 160 -51 176 -51 695 -519 1% josta sisäiset -4 534 -4 545 -4 545 -4 389 156 -3 % -45 595 -46 615 -46 631 -47 306 -675 1% -24 -24 -24 -25 -2 7% Toimintakulut yhteensä Toimintakate ulkoinen Poistot ja arvonalentumiset -16 -16 -16 Toimintatuottojen toteutuminen Toimintatuotot alittavat talousarvion johtuen työterveyshuollon järjestämisvastuusopimuksen uudistamisesta huhtikuussa 2014. Vuoden 2014 talousarvio laadittiin kesällä 2013, jolloin uudesta sopimuksesta ei ollut tietoa. Toimintatuotot oman toiminnan osalta (pois lukien työterveyshuollon ja alueellisten palvelujen vaikutus) ovat kuitenkin talousarvioon nähden kasvaneet. Kasvu johtuu senioripalveluiden hinnankorotuksista ja lisääntyneestä asiakasmäärästä sekä työikäisten kotikuntakorvausten kasvusta. 52 Toimintakulujen toteutuminen Toimintakulut ylittävät talousarvion johtuen erikoissairaanhoidon palvelusopimusta koskevasta tasauslaskusta, joka saapui meille vasta tammikuun lopussa 2015. Vielä syyskuun osavuosikatsauksessa HUS ennusti toimintakulujensa pysyvän talousarvioraamissa. Carean ennusteesta tiesimme, että sen osuus tulee ylittämään talousarvion, mutta HUS:in ennakoidun hyvän tuloksen otaksuttiin kompensoivan ylityksen. Tästä syystä ei ollut perusteltua anoa lisämäärärahaa vuoden 2014 aikana. Toimintakulut oman toiminnan osalta (pois lukien työterveyshuollon ja alueellisten palveluiden vaikutus) ylittävät talousarvion johtuen pääosin henkilöstökuluista. Henkilöstökulujen toteutuminen Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä kasvoi alkuvuodesta merkittävästi kohdentuen senioripalveluihin. Lyhytaikaisia sijaisuuksia oli lisättävä loppuvuodesta johtuen asiakasmäärän nopeasta kasvusta. Toimintakatteen toteutuminen Ulkoinen toimintakate on budjetoitua suurempi johtuen erikoissairaanhoidon kustannuksista. Oman tuotannon toimintakate (pois lukien työterveyshuollon ja alueellisten palvelujen vaikutus) on budjetoitua pienempi, koska oman toiminnan toimintatuotot kasvoivat enemmän suhteessa kulujen nousuun. Avaintavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Kaupunginvaltuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen Perusturvakeskuksen toiminnan päämäärät: 1. Asiakas ja kuntalainen AVAINTAVOITE Tavoitetaso Senioripalveluverkkorakenteesta päättäminen ja tarvittavien toiminta- ja investointisuunnitelmien laatiminen sekä niistä päättäminen ja niiden toimeenpano. Asiakkaiden/potilaiden kuu- Laajempi palvelusetelivalileminen ja vapaampi palve- koima ja vapaampi palvelun luvalinta. tuottajan valinta. Senioripalveluiden kehittäminen ja palvelutarpeeseen vastaaminen väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen lisääntyessä. AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Senioripalveluiden tulevaisuutta on pohdittu Tamoran avustuksella. Huomattava osa henkilökuntaa on lähtenyt mukaan tuotekehittäjä-koulutukseen. Polartek on suunnitellut kiinteistömassan teknisten muutosten toteuttamista. Palvelusetelitoiminta on käynnistetty hammashuollossa, tehostetussa palveluasumisessa sekä rintamaveteraanien kuntoutuksessa. Volyymi on ollut vielä melko vaatimatonta. 2. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky AVAINTAVOITE Tavoitetaso Hyvinvointia kaupunkilaisille Terveyserojen kaventaminen ja hyvinvoinnin edistäminen yhteistyössä kaupunkilaisten ja kolmannen sektorin kanssa. AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hyvinvointiohjelma on valmistunut ja sen velvoittamia toimia seurattu ja raportoitu. ”Yksillä Purjeilla”- hankkeen kanssa yhteistyössä on avattu järjestöjen käyttöön tarkoitettu kumppanuustalo Loviisan keskustassa 53 3. Henkilöstö ja johtaminen AVAINTAVOITE Henkilöstön jaksaminen ja tukeminen Tavoitetaso AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Henkilöstö jaksaa paremmin Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on ollut rakentavaa ja tiivistä. työssään ja sairauspoissaSairauspoissaolojen huolestuttavalta näyttänyt kasvu on saatu pyolot ovat vähentyneet. säytettyä. 4. Talous AVAINTAVOITE Kustannusten kasvun hillintä ja tuottavuuden lisääminen uusien toiminatatapojen avulla. Tavoitetaso Talousarvion mukaiset tehostamispäätökset on toteutettu. AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Perusturvassa laadittiin monikohtainen tehostamisohjelma. Osin sen myötä mahdollistui kustannusvähennyksiä sisältäneen talousarvion toteutuminen oman toiminnan osalta. PERUSTURVAKESKUS VASTUUALUEITTAIN Hallinto ja terveyden edistäminen Vastuuhenkilö: perusturvajohtaja Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta on yksi kunnan tärkeimmistä lakisääteisistä toiminnoista. Kehittämistyö ja tulosten seuraaminen vaativat kuitenkin mittaamista, mikä ei ole kovin helppoa hankalasti määriteltävien ja luoteeltaan abstraktien muuttujien kohdalla. Työkaluksi on kautta maan otettu käyttöön sähköinen hyvinvointikertomus ja siihen sisällytetyt indikaattorit, näin myös Loviisassa ja Lapinjärvellä. Ohjelmaa ovat työstäneet hyvinvointityöryhmä hyvinvointikoordinaattorin johdolla. Hyvinvointiohjelma valmistui vuoden 2014 aikana ja esiteltiin eri hallintokunnille. Ohjelmaan suunnitellut toimenpiteet arvioidaan ja raportoidaan vuosittain. Yksi tämän päivän ja erityisesti tulevaisuuden suurimmista haasteista on, kuinka väestön kasvavan palvelutarpeen ja niukkenevien resurssien välinen kuilu saataisiin kurottua umpeen. Ainoat käytettävissä olevat lisäresurssit ovat teknologian parempi hyödyntäminen sekä asiakas itse ja hänen lähipiirinsä. Erityisesti kotiin annettavissa palveluissa tarpeet kasvavat nopeasti, jolloin työntekijöiden aikaisempaa tehokkaampi käyttäminen varsinaisessa ydintehtävässä korostuu. Uuden teknologian käyttöön ottaminen mahdollistaa asiakkaan kanssa vietettävän ajan kasvattamisen ilman henkilöstön lisäämistarvetta. Sähköisten palveluiden kehittäminen muussakin toiminnassa lisää tehokkuutta ja vastuuttaa asiakkaat aikaisempaa enemmän huolehtimaan omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyvistä asioista. Myös aikayksikköä kohden käsiteltyjen asiakaskontaktien määrää voidaan sähköisten palveluiden avulla nostaa. Perusturvassa hyvin huomattava osa palveluista on ihmisten kohtaamista ja näihin tilanteisiin liittyvää ammattilaisten antamaa neuvontaa, tukea ja hoitoa. Henkilökunnan riittävä määrä ja osaamisen hyvä taso korostuvat sen vuoksi erityisen voimakkaasti. Loviisassa ei ole ollut viime vuosina vakavaa henkilöstöpulaa, vaikkei kaikkiin vakansseihin olekaan aina saatu heti pätevää henkilökuntaa. Vallitsevassa tilanteessa on kuitenkin voitu keskittyä rekrytoimisen ohella myös henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvointikysymyksiin. 54 Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 Hyvinvointiohjelman työstäminen, analyysi ja arviointi hallintokunnittain AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Työstää hyvinvointiohjelman Vuosittainen hyvinvointiohjelman arviointi on tehty tavoitteita ja arvioida niitä jokaisessa hallintokunnassa hallintokunnissa. perusturvan tuella Hyvinvointikatsaus on laadittu ja esitelty suunnitelman mukaisesti sekä tehdyt toimenpiteet raportoitu ja seuraavan vuoden tavoitteet suunniteltu. Teknologian hyödyntäminen perusturvakeskuksen palveluissa AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hyödyntää teknologiaa palveluissa ja toiminnassa Toiminnanohjausjärjestelmä on käytössä ja toimii kotihoidossa. Tilastojärjestelmä on käytössä. Ajanvarausteknologian käyttömahdollisuus selvitetään. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto on viivästynyt, se otetaan käyttöön vuonna 2015. Sosiaalitoimen tilastojärjestelmä on käyttöönotettu ja terveydenhuollon osalta tilastojärjestelmä otetaan käyttöön keväällä 2015. Sähköisten palveluiden kehittämistä selvittävä työryhmä on kokoontunut tehnyt valmistelevaa työtä hankkeiden käynnistämiseksi vuonna 2015. Henkilökunnan osaaminen muutoksessa AVAINTAVOITE Ylläpitää ja kehittää henkilökunnan osaamista muutoksessa Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Henkilökunnan kanssa osaa- Osaamista ja koulutustarpeita on käsitelty koulutussuunnitelmissa mistarvematriisit tehty. ja toteutumista on seurattu koulutusyhteenvedon avulla. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C31 Hallinto ja terveyden edistäminen TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TAMUUTOKSET (1 000 euro) Toimintatuotot josta sisäiset 250 153 0 TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN 153 TOTEUTUMA 2014 187 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 34 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 22 % 0 0 0 0 0 0 -1 466 -1 477 4 -1 473 -1 483 -9 1% josta sisäiset -496 -505 0 -505 -501 5 -1 % Toimintakate -1 215 -1 324 4 -1 320 -1 295 25 -2 % josta sisäiset -496 -505 0 -505 -501 5 -1 % Toimintakate ulkoinen -719 -818 4 -815 -795 20 -2 % Toimintakulut Poistot ja arvonalentumiset Ulkoinen toimintakate toteutui 2 % talousarviota parempana. Yhteistoimintakorvausten kasvu oli budjetoitua suurempi, mutta kuitenkin samalla tasolla kuin vuoden 2013 tilinpäätöksessä. 55 Lasten ja nuorten palvelut Vastuuhenkilö: palvelupäällikkö Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Lasten ja nuorten hyvinvointikertomus sekä suunnitelma 2013–2016 hyväksyttiin Loviisan kaupunginvaltuustossa 12.3.2014 ja Lapinjärven kunnanvaltuustossa 26.2.2014. Vuosittainen lasten ja nuorten hyvinvointikatsaus vuodelta 2014 käsiteltiin perusturvalautakunnassa joulukuussa. Katsauksessa tarkasteltiin kuluneen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia lasten ja nuorten hyvinvoinnissa sekä tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. Lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on tapahtunut muutoksia parempaan suuntaan verrattuna aikaisempiin vuosiin, mutta edelleen nuorten tupakointi sekä alkoholin käyttö on runsaampaa kuin koko maassa keskimäärin. Lisäksi kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta esiintyy useammalla nuorella, etenkin tytöillä, kuin koko maassa keskimäärin. Toimintasuunnitelman mukaista nuorten ehkäisevän päihdetyönohjelmaa valmisteltaessa todettiin, että on syytä laatia laajempi ohjelma, joka kattaa kaikki ikäryhmät (myös työikäiset ja seniorit) sekä sisältää myös mielenterveyspalvelut. Lasten ja nuorten palvelut yhdessä sivistyskeskuksen kanssa on valmistellut lasten ja nuorten osuutta kaikkia ikäryhmiä koskevasta päihde- ja mielenterveysohjelmasta. Ohjelma valmistunee kuluvan kevään aikana. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskeva laki astui voimaan 1.8.2014. Sen mukaan oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut laajenivat koskemaan myös toisen asteen oppilaitoksia. Lain mukaan oppilasja opiskeluhuollon painopisteinä ovat yhteisöllisyys, ennaltaehkäisy ja osallisuus. Osallistuminen yhteisöllisen opiskeluhuollon käynnistämiseen on tuonut lisätyötä opiskeluhuollon henkilöstölle. Lisäksi lain mukaan opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun kuraattorin tai psykologin kanssa viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä, kun hän on sitä pyytänyt. Määräajoissa on kyetty pysymään lukuun ottamatta sairauspoissaoloja. Vanhemmuuden varhaiseen tukeen kaavailtu Iloa vanhemmuuteen -hanke ei saanut vuonna 2014 Kaste-avustusta, joka oli hankkeen toteutumisen edellytyksenä. Vuoden aikana hankeideaa hiottiin yhdessä muiden hankekuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa ja jätettiin uusi hankehakemus koskien vuoden 2015 Kaste-avustusta. Vuoden aikana tehostettiin toimintaa ja parannettiin asiakasturvallisuutta lakkauttamalla asiakasmääriltään pienet neuvolavastaanotot Liljendalissa, Tesjoella ja Valkossa. Yhteistoiminta-alueella syntyi vuonna 2014 140 lasta. Syntyvien lasten määrä Lapinjärvellä on jäänyt useana perättäisenä vuonna alle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määrittelemän riittävän osaamisen tason (38 raskautta/vuosi), minkä johdosta Lapinjärven ja Loviisan yhteistoimintasopimusta koskevissa neuvotteluissa sovittiin äitiysneuvolatoiminnan lakkauttamisesta Lapinjärvellä vuoden 2014 lopussa. Lastensuojelulain mukaisia määräaikoja on pääsääntöisesti pystytty noudattamaan. Vuonna 2014 tehtiin yhteistoiminta-alueella yhteensä 331 lastensuojeluilmoitusta/pyyntöä lastensuojelutarpeen selvittämiseksi sekä viisi ennakollista lastensuojeluilmoitusta. Lastensuojeluilmoitusten sisältönä oli edellisten vuosien tapaan useimmiten vanhempien päihteiden käyttö, toiseksi vanhempien jaksaminen ja kolmantena nuorten päihteiden käyttö. Yhteistoiminta-alueella oli lastensuojelulain mukaan vuoden 2014 aikana sijoitettuna yhteensä 37 lasta, joista 36 lasta oli loviisalaisia. Sijaisperhetoimintaa on tehostettu vuoden aikana mm. aloittamalla Porvoon kanssa yhteinen Pride-valmennus sijaisperheeksi aikoville. 56 Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen AVAINTAVOITE Edistää lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä ongelmia Tavoitetaso/Mittari Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on lisääntynyt. Lasten ja nuorten hyvinvointikertomuksen indikaattorien tulokset ovat suunnilleen samaa tasoa kuin koko maassa tai sen alapuolella. AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmätoiminnan suomenkieliset ryhmät ovat toteutuneet, ruotsinkielisiin ryhmiin ei ole ollut riittävästi osallistujia. Neuvokas perhe -koulutuksen sijaan järjestettiin marraskuussa 2014. Vanhemmuuden roolikartta -koulutus terveydenhoitajille sekä lastensuojelun työntekijöille. Iloa vanhemmuuteen -hankkeelle ei myönnetty hankeavustusta vuodelle 2014. Yhdessä muiden hankekuntien kanssa on työstetty uusi hankehakemus koskien vuoden 2015 hankeavustusta. Kouluterveyskysely/SOTKAnet -tilastot. Kouluterveyskyselyn (2013) mukaan vanhemmuuden puutetta kokeneiden lasten/nuorten määrä on Loviisassa laskenut alle koko maan keskiarvon peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden osalta, lukion oppilaiden osalta määrä on hieman yli koko maan keskitason. Laajat terveystarkastukset toteutuvat sataprosenttisesti. Kutsumenettelyn toimintatapa on laadittu. Kouluvuoden 2014– 2015 aikana kerätään tilastoa poisjäännin syistä, jotta siihen voidaan vaikuttaa. Nuorten päihteiden käyttö ei Suomenkielisissä kouluissa 5.–8. -luokkalaisille toteutettiin Hubu®ole lisääntynyt tai se on vä- mittaukset ja niihin liittyvät valistustilaisuudet syksyllä 2014. Ruotsinkielisten koulujen vastaavat tilaisuudet siirtyivät toteutettavaksi hentynyt. helmikuussa 2015 Ehyt ry:stä johtuvista syistä. Toukokuussa järjestettiin Högstadiumissa Elävä Kirja-huumeteemapäivä. Myllyharjun Hubu-mittaukset. koulussa oli syyslukukaudella Päihdeputki-teemapäivä. Kouluterveyskyselyn (2013) mukaan nuorten päihteiden käyttö on vähentynyt. Nuorten ehkäisevän päihdetyön työryhmän työ on käynnissä ja toimenpidematriisi on hyväksytty NOPA:ssa (nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, joka toimii ohjausryhmänä nuorten ehkäisevässä päihdetyössä). Ehkäisevän päihdetyön ohjelma laajeni käsittämään kaikki ikäryhmät sekä mielenterveystyön. -> Päihde- ja mielenterveysohjelma, joka valmistunee kevään 2015 aikana. Toimintaohjeet kouluille nuorten päihteiden käyttöön puuttumiseksi ovat valmistuneet ja annettu tiedoksi perusturvalautakunnalle maaliskuussa 2014. 57 Lasten ja nuorten ongelmien ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen panostaminen AVAINTAVOITE Panostaa varhaiseen puuttumiseen Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Lapsen, nuoren ja perheen Edistävän ja ehkäisevän työotteen kehittäminen neuvolatoiminnasongelmiin pystytään vastaa- sa on aloitettu pienimuotoisesti syksyn aikana. Alkuvuosi meni toimintojen uudelleenorganisoinnissa tehostamismaan oikea-aikaisesti. ohjelman mukaisten toimipistemuutosten vuoksi. Koulukuraattoritoiminnassa on kehitetty matalan kynnyksen ryhmätoimintaa mm. tukioppilastoiminta, tyttöryhmät, poikaryhmät, eskariryhmät, päihteettömät ryhmät, Maestro-ryhmät. Sujuva yhteistyö eri toimijoi- Dialogi-kahvilatoiminta on jatkunut. Alle kouluikäisten lasten kanssa toimivien työntekijöiden ja 3. sektorin edustajien kanssa järjesden kesken. tettiin yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa verkostotapaaminen. Koulunuorisotyön ja kuraattoritoiminnan toteutuminen on vaihdellut eri kouluissa. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin varhaisen tuen palveluja. Maestro-ryhmiä toteutui Lapinjärvellä keväällä yksi ryhmä, Myllyharjun lukiossa syksyllä yksi ryhmä ja nuorten työpajoilla yksi ryhmä. Amistoon suunniteltuun ryhmään ei saatu riittävästi osallistujia. Syömishäiriöisten ryhmä ei toteutunut. Varhaisen tuen muu ryhmätoiminta: kouluikäisten vaativien lasten vertaistukiryhmä (2 ryhmää), murrosikäisten lasten vanhempien vertaistukiryhmä. Ehkäistä nuorten syrjäytymistä Kaikilla nuorilla on toisen as- Tapauskohtainen yhteistyö nuorisotyön ja lastensuojelun kesken toteutui. teen tutkinto. Hyvinvointikompassi, SOTKoulutustaso on edelleen Loviisassa koko maan keskiarvoa alhaiKAnet-tilasto. sempi. Starttipaja sai arvioitua vähemmän valtionavustusta, mutta menoMahdollisimman monelle syrjäytymisvaarassa olevalle ja karsimalla toiminta jatkui koko vuoden. nuorelle voidaan tarjota tukea pajatoiminnan avulla. Nuorten hyväksi -ryhmä kokoontui kaksi kertaa: maaliskuussa LoToimiva yhteistyö syrjäytyviisassa ja lokakuussa Lapinjärvellä. misvaarassa olevien nuorten kanssa toimivien viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Toimivien ja kustannustehokkaiden palvelujen tuottaminen AVAINTAVOITE Tuottaa toimivia ja kustannustehokkaita palveluja Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Talous on hallinnassa ja pysytään talousarvion puitteissa, poikkeamiin reagoidaan mahdollisimman nopeasti. Kouluterveydenhuollon silmälääkäri- ja optikkopalvelut kilpailutettiin. Lastensuojelun sijaishuollon kilpailutusta ei ehditty toteuttaa sen vaatiman laajan perehtymisen vuoksi. Kilpailutuksen valmistelu meneillään. Kustannuksia on seurattu kuukausittain ja talousarviossa on pysytty. 58 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C32 Lasten ja nuorten palvelut TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TAMUUTOKSET (1 000 euro) Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 762 762 700 -61 3 3 3 4 1 -4 378 -4 250 128 -3 % -223 -212 11 -5 % -3 616 -3 549 67 -2 % -220 -208 12 -5 % -3 396 -3 341 55 -2 % -8 -8 -4 240 -4 368 -225 -223 Toimintakate -3 498 -3 606 josta sisäiset -222 -220 -3 276 -3 386 -7 -8 Poistot ja arvonalentumiset TOTEUTUMA 2014 742 josta sisäiset Toimintakate ulkoinen TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN -10 -10 -10 -8 % 0% Ulkoinen toimintakate toteutui 2 % talousarviota parempana. Suurimmat säästöt tehtiin henkilöstökuluissa. Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) Käyntitilasto/lasten ja nuorten palvelut Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 Äitiysneuvola ja perhesuunnitteluneuvonta josta Lapinjärven suoritteet 3 120 2 177 2 813 302 lääkärikäynti 843 562 702 64 hoitajakäynti 2 277 1 615 2 111 238 Lastenneuvola 4 801 3 278 4 370 518 lääkärikäynti 904 608 882 108 hoitajakäynti 3 897 2 670 3 490 410 3 543 3 525 6 188 735 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto lääkärikäynti 481 433 747 91 hoitajakäynti 3 062 3 092 5 441 644 ei tilastoa 560 581 109 3 050 3 250 3 370 400 Fysioterapiapalvelut Perheneuvonta 59 Työikäisten palvelut Vastuuhenkilö: johtava lääkäri Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Työikäisten palvelut, yleistä Toimintasuunnitelman 2014 laatiminen oli poikkeuksellisen vaikeaa pitkään avoinna olleiden sotelinjausten vuoksi. Terveyskeskusten ja sosiaalipalveluiden kehittäminen oli viety niin Loviisassa/ Lapinjärvellä kuin koko maassakin uudistusta odotellessa jo varsin pitkälle ja sote-lain mukanaan tuoma integroitumisvaihe olisi ollut kaikkialla seuraava siirto. Tätä jouduttiin kuitenkin odottamaan pitkään, mikä vaikeutti merkittävästi vuoden 2014 toimintamuutosten ennustettavuutta. Toimintakertomusvaihe vuoden lopussa oli tämän johdosta vähintäänkin yhtä haasteellinen eikä kaikkiin tavoitteisiin päästy täydellisesti. Loppuvuodesta kehitystyötä tuli vielä sekä hämmentämään että vauhdittamaan jokaisen toimipisteen yllättänyt päivystysasetus. Vuonna 2014 omaa sote-tuotantoa velvoitti merkittävässä määrin Loviisan kaupungin sisäinen tehostamisohjelma, jossa rahallisesti mitaten onnistuttiin hyvin. Jonkin verran ennalta suunniteltua kehittämistyötä voidaan kuitenkin katsoa jääneen tehostamisohjelman jalkoihin. Esimerkiksi kotiin annettavien sairaalapalveluiden lisääminen samalla kun vuodeosastopaikkoja suljettiin, vaati synkronoituakseen lisäaikaa suunniteltua enemmän. Päivystysasetuksen asettama tiukka aikataulu taas aiheutti organisaatiouudistusten kiilaamisen sisältöuudistusten edelle, mikä on yleensä huono etenemistapa etenkin akuuttien sairauksien hoitokäytäntöjen kehittämisen yhteydessä. Koko organisaatiota koskeva tehostamisohjelma aiheutti toisaalta sen, että kaikki toimintayksiköt osallistuivat kehittämistyöhön tahoillaan. Tehostamistoimet onnistuttiin pääosin mieltämään palvelua parantaviksi kehityshankkeiksi, vaikka monessa kohden jouduttiin käytännössä myös resursseja vähentämään. Suurimmat muutokset koettiin vuodeosastoilla paikkamäärien supistamisen ja hammashuollossa toiminnan keskittämisen myötä. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollossa toteutettiin mittava keskittämisoperaatio, jossa Koskenkylän, Liljendalin ja Ruotsinpyhtään hammashoitoloiden kaikki toiminta siirrettiin pääterveysasemalle. Tämän mahdollistamiseksi Loviisan hammashoitolan tilat saneerattiin kesälomakauden aikana. Muutto uusiin tiloihin tapahtui lomakauden päätteeksi. Keskittämiseen liittyvät kokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä. Jopa asiakkailta saatu palaute on ollut odotettua myönteisempää. Voimavarojen keskittämisellä haettua tehokkuuden parantumista on liian aikaista arvioida neljän kuukauden kokemuksella, mutta työntekijöiltä saatu arkikokemukseen perustuva tuntuma on ollut rohkaiseva. Palvelusetelitoiminta alkoi vuonna 2014. Seteleiden menekki on ollut melko vaatimatonta, koska jonotilanne oman toiminnan suhteen on ollut hallinnassa ja koska palvelusetelin myöntämisprosessissa vaaditaan aina ensin virkahammaslääkärin tekemä arvio hankittavan hoidon laajuudesta. 60 Akuutit sairaudet, ensiapu- ja triage-toiminta Resurssien riittävyyden ja hoidon oikeellisuuden kannalta keskeinen toiminto on hoidon tarpeen arviointi. Tämän ovat tehneet pääasiassa kokeneet sairaanhoitajat joko puhelimessa tai ensiavun ilmoittautumisluukulla. Tämän prosessin parantaminen oli vuoden 2014 tavoitteena. Valvira on maanlaajuisesti kiinnittänyt huomiota puhelimessa tapahtuvan arvioinnin lääketieteelliseen tasoon. Arvion tuloksena asiakkaalle annettava lääkärin/hoitajan akuuttiaika ei ole aina kohdentunut optimaalisesti, mikä on johtanut joko aikojen loppumiseen liian nopeasti tai aikojen jäämiseen käyttämättä. Tavoitettavuus hoidon tarpeen arvioinnissa on Loviisassa pysynyt edelleen 100 %:ssa. Suunniteltu remontti triage-toiminnan parantamiseksi entisestään jouduttiin siirtämään vuoden 2015 alkuun, koska päivystysasetus tuli voimaan 1.1.2015 ja se edellytti suuria rakennemuutoksia tehtäväksi joka tapauksessa. Niinpä vuonna 2014 jouduttiin keskittämään kaikki voimavarat uuden päivystysyhteistyön rakentamiseen Porvoon sairaalan ja lähikuntien kanssa. Samalla luotiin suunnitelmat myös laadun nostamiseen perusterveydenhuoltoon jäävässä triage-toiminnassa siten, että hoidontarpeen arvioimistiimiin liitetään lääkäri heti yhteispäivystykseen siirtymisen yhteydessä maaliskuussa 2015 samalla kun oma päivystystoiminta joudutaan uuden asetuksen vuoksi lakkauttamaan. Yhteispäivystys on toiminut virka-ajan ulkopuolella Porvoon ja Kotkan sairaaloissa vuoden 2014 loppuun saakka siten, että sairaala- ja terveyskeskuspäivystys ovat toimineet hallinnollisesti erikseen. Terveyskeskuspäivystys on ollut isäntäkaupungin omaa toimintaa, jota Loviisa ja Lapinjärvi ovat ostaneet. Päivystysasetuksen myötä näiden päivystysten edellytettiin yhdistyvän ja siirtyvän käytännössä sairaaloiden hallinnoimiksi. Samalla tähän asti terveyskeskusten harjoittama oma päiväaikainen päivystystoiminta jouduttiin siirtämään yhteispäivystyksen tehtäväksi. Asetus tuli julkisuuteen poikkeuksellisen myöhään ja kiireellisellä aikataululla, mikä aiheutti tarpeen nopeatempoisten kehityshankkeiden läpiviemiseen kautta koko maan. Loviisa ja Lapinjärvi osallistuivat Porvoon sairaanhoitoaluetta koskevaan hankkeeseen, jonka tuloksena saatiin aikaan Porvoon sairaalan 24/7 toimiva yhteispäivystys, johon Loviisa ja Lapinjärvi liittyvät 1.3.2015. Krooniset sairaudet Potilaan aikaisempaa suurempi vastuuttaminen liittyy laajempaan asiakkaiden segmentoimiseen runsaamman ja vähäisen avun tarvitsijoiden ryhmiin. Nykyajan potilas on entistä valmiimpi hakemaan tietoa, mittaamaan tuloksiaan ja ottamaan vastuuta hoitopäätöksistä ja tähän yleiseen kehitykseen on pystyttävä vastaamaan. Samanaikaisesti hoidot kehittyvät ja kaikkein eniten apua tarvitsevat ryhmät joutuvat turvautumaan entistä enemmän asiantuntijoihin. Samaan sairausryhmään joudutaan räätälöimään hyvinkin eritasoisia hoitoja riippuen sairauden vaikeusasteesta tai potilaan omatoimisuudesta. Kun potilaat segmentoidaan eritasoista apua tarvitseviin ryhmiin, kohdentuvat resurssit oikein ja potilaan oma panos hoidon toteutuksessa korostuu oikeassa suhteessa. Monia kansansairauksia aletaan hoitaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Nykyisin potilaat kykenevät itse huolehtimaan näiden hoidosta varsin pienen ja usein etäpalveluna annettavan tuen avulla. Tämän tyyppinen toiminta tulee lisääntymään tulevaisuudessa luultavasti kaikkein eniten. Sähköisinä annettavat palvelut edellyttävät kuitenkin paljon kehitystyöhön käytettävää aikaa ja hyvää yhteistyötä tietoliikenneyhteyksistä vastaavien tahojen kanssa. Monesti käy niin, että potilaat olisivat nopeammin valmiita sähköiseen asiointiin kuin mitä itc-yhteyksien ja tietoturva-asioiden rakentaminen mahdollistaa. Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet kuvastavat enemmän potilaiden odotuksia ja terveyskeskuksen henkilökunnan teoreettisia odotuksia kuin mitä käytännössä on osoittautunut mahdolliseksi toteuttaa lyhyellä aikajänteellä. 61 Kaikkein edistyneimmilläkin paikkakunnilla sähköisen asioinnin piirissä olevien potilaiden määrä on toistaiseksi pieni. Palvelun kehittämiseen tarvittava aika jakautuu kokemuksen mukaan useammalle vuodelle, jolloin asetetut numeraaliset tavoitteet toteutuvat toivottua hitaammin. Kaikkia oheispalveluita pyritään käyttämään vain välttämättömässä määrin. Vuodelle 2014 valittiin seurattavaksi laboratoriotutkimukset, koska niitä käytettiin Loviisassa paljon säästötoimien alkaessa 2013. Vaikka käyttö laskikin oleellisesti jo heti tehostamistoimien alussa, jäi säästettävää vielä paljon seuraavillekin vuosille. Säästämisestä aiheutuneita vaaratilanteita ei ole raportoitu. Vuodeosastotoiminnan supistaminen ja kotiin annettavien sairaanhoitopalveluiden samanaikainen lisääminen olivat vuoden 2014 päätavoite. Osastoa 5 ei kyetty sulkemaan kokonaan kesäsulun jälkeen vaan se jouduttiin avaamaan uudelleen, tosin supistettuna. Lopullinen sulkeminen tapahtuu helmikuussa 2015. Vapautuva henkilökunta on sijoitettu pääosin hoiva-asumiseen ja kotisairaanhoitoon/kotihoitoon. Kotisairaalatoimintaa on käynnistetty pienimuotoisena lähinnä saattohoitopotilaille. Laajempi kotisairaalatoiminta käynnistyy keväällä 2015. Kotisairaala edellyttää väestöltään selvästi Loviisaa suurempaa paikkakuntaa, joten yhteistyö lähikuntien ja sairaalan kanssa on välttämätöntä. Vuodeosastopaikkojen supistaminen on kiinteästi yhteydessä hoivaasumiseen, koska osastojen potilaista huomattava osa tarvitsee yksinomaan hoivatoimia eivätkä varsinaista sairaanhoitoa. Yhteistyö senioripalveluiden kanssa onkin ollut tiivistä. Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön ensisijainen päätavoite oli korvaushoitopotilaiden hoitoketjun parantaminen ja lääkejakelun tehostaminen. Ratkaisuksi valittu tekniikka (lääkekellot) ei osoittautunutkaan sopivaksi korvaushoitopotilaille. Korvaushoitopolkua paranneltiin useissa palavereissa ja vastuu hoidon kehittämisestä ja toteuttamisesta keskitettiin entistä selkeämmin päihdelääkärille. Yhteistyökuvioita parannettiin ja lääkejakelu alettiin toteuttaa ryhmäjakeluna, joka lääkekellojen tavoin pienensi todennäköisyyttä lääkkeiden päätymiselle epätarkoituksenmukaiseen käyttöön. Toinen päätavoite oli psykiatrisen ja päihdeasumispalvelun keventäminen ja saaminen tavoitteellisemmaksi ja kuntouttavammaksi. Palvelu kilpailutettiin. Tavoitteisiin palvelutason keventämisestä päästiin heti samana vuonna. Aikaisempina vuosina tavoiteltu voimakkaasti työrajoitteisen ja eläkkeelle kuuluvan asiakkaan hoitopolku (ns. Taipale-malli) saatiin tuotantoon vuoden aikana. Hoitopolkuun kuuluvat asiakkaat kartoitettiin. 62 Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 Suun terveydenhuollon tehokas toiminta ja hoitotakuun toteutuminen AVAINTAVOITE Tehokas toiminta. Hoitotakuun toteutuminen. Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaikkien työpanos on koko ajan tehokkaassa käytössä. Hammashuollon tilojen saneeraus toteutettiin kesäkauden aikana ja uudistetut tilat otettiin käyttöön. Hammashuollon toiminta lakkautettiin Koskenkylässä, Liljendalissa ja Ruotsinpyhtäällä. Remontit toteutettiin siten, ettei toimintaan tullut katkoksia. Keskittämiseen liitetyt uhkakuvat eivät ole toteutuneet. Lyhyen kokemuksen vuoksi keskittämisen hyötyjä voidaan arvioida vasta 2015. Kaikki asiakkaat otetaan hoi- Toiminta on toteutunut hoitotakuun puitteissa. Palvelusetelitoitoon määräajan sisällä. minta on käynnistynyt pienimuotoisena. Akuutit sairaudet; hoidontarvearviointi, ohjaus ja hoito sekä yhteispäivystyksen kehittäminen AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Parantaa hoidon tarvearvi- Käyttämättä jääneiden vasointia, jotta potilas saa entis- taanottoaikojen määrä puotä paremmin sitä apua, mitä littuu. hän tarvitsee. Toiminta keskittyi pääterveysasemalle ainoastaan kesäsulun ajaksi. Käyttämättä jääneitä vastaanottoaikoja oli hyvin vähän etupäässä periferian vastaanotoilla. Sen sijaan peruuttamattomien aikojen määrä pysyi edelleen korkealla tasolla (1 469 vs. 1 463). Vaikka hoidon tarpeen arvioimisen tasoon kiinnitettiin huomiota, ei tavoitteisiin voida katsoa täysin päästyn. Sen sijaan luotiin suunnitelma lääkärin kytkemiseksi kiinteämmin mukaan hoidon tarpeen arvioimisketjuun, ja koko arvioprosessin uudistamiseksi päivystysasetuksen astuessa voimaan vuodenvaihteessa. Hoitajien vastaanottotoiminta lähti käyntiin vuoden aikana hyvin Tarjota yksinkertaisiin infek- Hoitaja hoitaa valtaosan tioihin yksinkertainen ohjaus flunssista, virtsatietulehduk- ja palaute sekä kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Vuoden aikana ja hoito. sista, vatsataudeista, silmä- kaksi hoitajaa valmistui lääkkeenmääräämis-koulutuksesta ja yksi hoitaja lisää ilmoittautui koulutukseen. tulehduksista ja ihoinfektioista. Osallistua Loviisan kannalta Loviisa liittyy ympärivuoro- Yhteispäivystyksen kehitystyö on ollut etenkin loppuvuodesta hyvin aktiivista, koska päivystysasetuksen voimaantulon aikataulu yloptimaalisella tasolla yhteis- kautiseen yhteispäivystyklätti Suomessa kaikki toimijat. Erikoissairaanhoidon ja perusterveypäivystyksen kehittämiseen. seen siltä osin kuin se on kaupunkilaisten ja kaupun- denhuollon yhteispäivystys aloittaa toimintansa Loviisassa ja Lapinjärvellä maaliskuun alussa 2015. gin edun mukaista. Krooniset sairaudet AVAINTAVOITE Potilaan vastuuttaminen. Laboratoriokokeita ja rtgtutkimuksia vain välttämätön määrä. Vähentää vuodeosastojen paikkamäärää ja perustaa kotisairaala. Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Diabeetikoiden kohdalla pientä siirtymistä omahoitoon on tapahtunut, samoin siirtymistä hoitajan suorittamiin kontrolleihin. 25 % prosentin tavoitteeseen ei ole päästy. Omahoito edellyttää suojattuja sähköisiä tietoliikenneyhteyksiä, joiden avulla tuloksia välitetään ja ohjausta annetaan. Tämän rakentamista on valmisteltu vuonna 2014, mutta toteutusvaihe joudutaan siirtämään vuodelle 2015. Hanke on pitkäaikainen ja mittava ja on sen vuoksi syytä tehdä osin yhdessä erikoissairaanhoidon ja muiden terveyskeskusten kanssa. Tutkimusten määrässä/asu- Laboratoriotutkimusten määrä on ollut laskeva jo kahden vuoden kas päästään lähelle suoma- ajan. Ilmiö on saanut jonkin verran julkisuuttakin. Syynä on koululaista keskiarvoa. tuksen lisääminen, tietoinen hoitoprosessien laihdutus ja kontrollivälien pidentäminen silloin kun se on mahdollista. Vuodeosasto 5 oli suljettuna kesän ajan ja se avattiin suunnitellusPaikkamäärä putoaa 40:än ja osa henkilökunnasta siir- ti syyskauden ajaksi supistettuna. Muiden osastojen kuormitus on tyy 15–20-paikkaiseen koti- ollut hieman yli optimin, mutta jonoja ei ole juurikaan syntynyt. Osasto 5 suljetaan lopullisesti helmikuussa 2015. Palliatiivisten posairaalaan. tilaiden kotihoito on organisoitu kotisairaalaperiaatteiden mukaisesti. Osastolta 5 vapautuvaa henkilökuntaa on sijoitettu palveluasumiseen ja kotihoitoon suunnitelmien mukaisesti. Noin 25 % verenpaine-, kolesteroli-, astma- ja aikuisdiabetespotilaista siirtyy pääasiallisesti omahoitoon. 63 Aikuissosiaalityö AVAINTAVOITE Yksinkertaistaa korvaushoitoa. Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Puolella korvaushoitopotilaista on hyvin toimiva lääkekello. Lääkekellot hankittiin, mutta niiden tekniikka ei osoittautunutkaan sopivaksi korvaushoitopotilaille. Korvaushoidossa ilmenneiden ongelmien ratkaisemiseksi pidettiin kehittämiskokouksia, joiden lopputuloksena lääkkeen jakelua tehostettiin, yhteistyötä parannettiin ja kehittämis- ja seurantavastuu siirrettiin aikaisempaa selkeämmin päihdelääkärille. Mielenterveys- ja päihdeasumispalvelut kilpailutettiin ja moniporJärjestää mielenterveyskun- Yksi asukas vuodessa kuntoutujien asumispalvelut touttavaan, tavoitteelliseen tainen kuntouttava asumispalvelumuoto hyväksyttiin hankittavan kuntouttaviksi. omaan asumiseen johtavaan ostopalvelun minimiedellytykseksi. Tavoitteeseen asumismuodon keventämisestä päästiin. palveluasumiseen. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C33 Työikäisten palvelut TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TAMUUTOKSET (1 000 euro) Toimintatuotot josta sisäiset 5 324 5 177 TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN -10 5 167 TOTEUTUMA 2014 4 620 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 -547 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 -11 % 89 134 134 167 33 -21 328 -21 046 239 -20 807 -20 084 723 -3 % josta sisäiset -1 818 -1 882 5 -1 877 -1 772 105 -6 % Toimintakate -16 004 -15 869 229 -15 640 -15 464 176 -1 % josta sisäiset -1 728 -1 747 5 -1 743 -1 605 137 -8 % -14 275 -14 122 225 -13 897 -13 858 39 0% -17 -16 -16 -15 1 -6 % Toimintakulut Toimintakate ulkoinen Poistot ja arvonalentumiset Ulkoinen toimintakate toteutui hieman talousarviota parempana. Toimintatuotot alittavat talousarvion johtuen työterveyshuollon järjestämisvastuusopimuksen uudistamisesta huhtikuussa 2014. Vuoden 2014 talousarvio laadittiin kesällä 2013, jolloin uudesta sopimuksesta ei ollut tietoa. Toimintatuotot oman toiminnan osalta (pois lukien työterveyshuollon palvelujen vaikutus) ovat kuitenkin talousarvioon nähden kasvaneet noin 97 000 euroa. 64 Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) Käyntitilasto/Työikäisten palvelut Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 josta Lapinjärven suoritteet Avohoito Lääkärikäynti 17 287 18 000 14 554 2 448 Hoitajakäynti *)19 302 20 000 16 181 2 630 2 000 1 191 6 572 Korvaushoitokäynnit Fysioterapiakäynnit (sisältävät lasten ja nuorten käynnit vuonna 2013) 6 998 6 200 Fysioterapia, ryhmäkäynnit 1 045 1 200 962 70 Hoitopuhelu, triage 3 062 4 500 4 002 386 Hoitopuhelu, lääkäri 7 178 9 000 7 371 932 Hoitopuhelu, hoitohenkilökunta 11 723 10 000 11 255 1 950 Muistipoliklinikka, hoitajakäynti 386 200 244 7 Ensiapu ja triage, lääkärikäynti 6 011 5 000 6 182 524 Ensiapu ja triage, hoitajakäynti 3 273 2 500 4 318 350 82 50 116 15 239 200 161 18 Erikoislääkäripalvelut, kirurgi Erikoislääkäripalvelut, neurologi 431 Erikoislääkäripalvelut, gynekologi 162 150 184 21 Erikoispoliklinikka/endoskopia 187 300 162 32 12 993 14 000 11 044 1 507 2 760 4 500 2 492 277 20 322 14 000 17 951 1 443 1 554 2 500 2 277 159 Hammashuolto Hammaslääkärin vastaanotto Suuhygienistin vastaanotto Sairaala Osasto III-V Aikuisten sosiaalityö A-klinikka Tavoitteena jo pitkään ollut lääkärikäyntien lukumäärän vähentäminen ja hoitaja- ja puhelinkäyntien lisääminen näyttää toteutuneen oikeansuuntaisena. Nimenomaan lyhyitä lääkärikäyntejä on siirtynyt hoitajille, jolloin pitkien ja perusteellisten lääkärikontaktien suhteellinen osuus on kasvanut. Osaston hoitopäivien määrä on laskeva osastopaikkojen supistamisen seurauksena. *) sisältää korvaushoitokäynnit 65 Senioripalvelut Vastuuhenkilö: palvelupäällikkö Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Vastuualueen tehtävät Senioripalveluiden tärkein tehtävä on järjestää toimintaa, joka edistää vanhusten hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea vanhusten mahdollisuuksia itsenäiseen ja mielekkääseen elämään eri asumis- ja hoitoympäristöissä. Vastuualueen toiminnan päämäärät ovat 1. 2. 3. 4. ylläpitää ikäihmisten toimintakykyä ja edistää osallisuutta monipuoliset asiakaslähtöiset palvelut, jotka tukevat turvallista kotona asumista laadukas ja tarkoituksenmukainen hoiva-asuminen tasapainoinen talous. Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella ja käynnissä olevat hankkeet Ikäihmisten määrä Loviisan kaupungissa on suuri. 11 prosenttia asukkaista on yli 75-vuotiaita, mikä on lisännyt hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta. Pyrkimys hoitaa ikäihmisiä heidän kotonaan mahdollisimman pitkään on johtanut kotihoidon asiakasmäärän merkittävään nousuun. Asiakkaiden lukumäärä on lisääntynyt noin 40:llä viime vuoteen verrattuna. Säännöllisen kotihoidon kattavuus 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa on 14,2 prosenttia, joka on 1,6 prosenttia enemmän kuin 2013. Sairaalat kotiuttavat potilaitaan entistä varhaisemmassa vaiheessa, minkä vuoksi kotihoidossa on myös useita monisairaita asiakkaita. Loviisan kaupunki irtisanoi sopimuksensa Esperi Oy:n kanssa ja kotihoidosta huolehditaan nyt kokonaan omana toimintana. Asiakkaille ja omaisille tiedotettiin asiasta ja muutos toteutui sujuvasti. Uutta henkilökuntaa palkattiin, jotta kyettiin hoitamaan kaikki Esperi Oy:n lopettamisen myötä kotihoidon piiriin tulleet uudet asiakkaat. Osastolta 5 on vuoden aikana siirretty yksi sairaanhoitaja kotihoitoon, mikä on mahdollistanut yhden sairaanhoitajan työskentelyn viikonloppuisin. Myös yhteistyötä terveyskeskuksen lääkärien kanssa on kehitetty ja kotihoitoon on nimetty kaksi omaa vastuulääkäriä. Vuodelle 2014 oli suunniteltu toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa kotihoidossa. Järjestelmä mahdollistaa tehtävien dokumentoinnin ja tilastoinnin asiakkaan kotona. Tällä tavoin vältetään tarpeettomat käynnit kotihoidon kanslioissa ja henkilökunnalla on enemmän aikaa asiakkaan luona. Toiminnanohjausjärjestelmä kilpailutettiin vuonna 2014. Kilpailutukseen liittyvien ongelmien vuoksi toiminnanohjaus alkoi suunniteltua myöhemmin. Vuoden 2014 lopulla kyettiin tekemään vasta erilaisia valmistelevia töitä. Henkilöstön koulutus aloitetaan vuoden 2015 alussa ja toiminnanohjausjärjestelmän arvioidaan olevan käytössä keväällä 2015. Vuoden aikana kyettiin tarjoamaan paikka eri hoiva-asumisyksiköissä 58 vanhukselle, joista 41 tuli Loviisan terveyskeskuksesta. 17 henkilöä muutti hoiva-asumisyksikköön suoraan kotoa. Terveyskeskuksen osasto 5 oli suljettuna kesällä 2014 ja avattiin syksyllä, jolloin potilaspaikkoja oli vain yhdeksän. Rosenkullan kanssa samassa rakennuksessa ollut terveystalo remontointiin ja muutettiin keväällä 2014 intervallihoito-osastoksi, mikä mahdollisti potilaspaikkojen vähentämisen osastolla 5. Osastolta 5 siirrettiin kolme työsuhdetta Rosenkullaan, jotta intervallihoidossa olevat asiakkaat pystyttiin hoitamaan. Suunnitelmana on sulkea osasto 5 kokonaan helmikuussa 2015. 66 Tärkeänä tavoitteena vuoden aikana on ollut kannustaa Loviisan ikäihmisiä osallisuuteen ja tukea heidän hyvinvointiaan, terveyttään ja toimintakykyään niin että he selviävät mahdollisimman kauan itsenäisesti. Senioripalveluissa pyrittiin aktiivisesti laajentamaan yhteistyötä eri organisaatioiden ja vapaaehtoisten kanssa. Projektissa ”Voimaa vanhuuteen” kehiteltiin pysyviä toimintamalleja ja käytäntöjä helpottamaan ikäihmisten arjessa selviytymistä. Mm. ulkoiluystävätoimintaa kehitettiin. Kiinnostus olla ulkoiluystävänä vanhemmille ihmisille, jotka eivät yksin kykene käymään ulkona kävelyllä, on kasvanut. Lokakuussa 2014 avattiin palvelutalo Esplanadissa kuntosali vanhuksille, joilla on alentunut toimintakyky. Syksystä alkaen on järjestetty ohjattuja ryhmiä. Ohjatusta ryhmätoiminnasta huolehtivat yhteistyössä senioripalvelut ja vapaa-aikatoimi. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Erilaiset yhdistykset voivat varata vuoroja kuntosalille. Jos sali ei ole varattu, se on ikäihmisten vapaassa käytössä. Kuntosalia käytetään aktiivisesti ja palaute on ollut erittäin myönteistä. Muistipoliklinikka on siirretty senioripalveluihin ja toimii senioripalvelukeskuksessa. Neurologi käy muistipoliklinikalla joka toinen viikko ja lisäksi muistikoordinaattori työskentelee muistipoliklinikalla 50 % työajastaan. Kotihoidossa on myös muistihoitajakoulutuksen saanut lähihoitaja, joka käy tukikäynneillä sellaisten kotona asuvien vanhusten luona, joiden diagnoosi on vahvistettu, sekä tekee muistitestejä muistipoliklinikalle hakeutuville asiakkaille. Ruotsinkielinen muistisairaiden ja heidän omaistensa vertaistukiryhmä aloitti syksyllä 2014 yhteistyössä Folkhälsanin kanssa. Suomenkielinen vertaistukiryhmä on suunnitteilla. Palvelusetelien käyttö on lisääntynyt. Palvelusetelejä on käytetty nykyisin myös rintamaveteraaneille kotona annettaviin avohoitopalveluihin sekä avokuntoutuksessa huhtikuusta 2014 alkaen. Tehostetun palveluasumisen piirissä on palvelusetelillä sijoitettuja asiakaita vuoden aikana ollut seitsemän, joka on viisi enemmän kuin aiemmin. Palvelusetelien käyttö kotihoidossa ja omaishoidossa on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 2013. Palvelusetelien ansiosta palvelutarjonta monipuolistuu ja asiakkaiden valinnanmahdollisuudet lisääntyvät ilman kustannustason nousua. Mahdollisuus saada lomittaja on edelleen omaishoidossa yhtenä vaihtoehtona, kun omaishoitajille järjestetään lakisääteisiä vapaapäiviä. Syksyllä 2013 tehtiin senioripalvelujen palveluverkkoselvitys ja se pohjustaa ikäihmisten hoivaasumisen tulevia muutoksia ja kehittämistä. Ikäihmisten tehostetun hoiva-asumisen ja laitoshoidon kehityssuunnitelman toinen vaihe (hankesuunnitelma) ja kolmas vaihe (toteutus) hyväksyttiin perusturvalautakunnassa ja luottamushenkilöille pidettiin iltakoulu toukokuussa. Asiaa käsiteltiin toukokuussa kaupunginhallituksen kokouksessa. Tehostetun palveluasumisen ensimmäisen hankesuunnitelman laatiminen kilpailutettiin. Päätös tehtiin perusturvalautakunnan kokouksessa syyskuussa 2014. Hanke on edennyt aikataulun mukaisesti ja hankesuunnitelmaa käsiteltiin perusturvalautakunnassa tammikuussa 2015. 67 (Operatiivisten) avaintavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja osallistaminen AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ”Kunnonhoitajien” ensimmäinen kurssi päättyi toukokuussa. SykYlläpitää ikäihmisten toimin- Kehitetään ja juurrutetaan takykyä ja edistää heidän erilaisia ennaltaehkäiseviä ja syn kurssia siirrettiin kotihoidon henkilöstöpulan takia ja muiden osallisuuttaan. kuntouttavia työmenetelmiä koulutusten vuoksi. kotihoidossa. Yhteistyö kolmannen sektorin ja vapaa-aikatoimen kanssa. Hanke on käynnistynyt ja senioripalvelujen kuntohoitaja on mukana työryhmässä. Hankkeessa on laadittu mm. liikuntakalenteri sekä nuorille että vanhuksille. 10.10.2014 avattiin palvelutalo Esplanadissa kuntosali vanhuksille, joilla on alentunut toimintakyky. Syksystä alkaen on järjestetty ohjattuja ryhmiä. Ohjatusta ryhmätoiminnasta huolehtivat yhteistyössä senioripalvelut ja vapaa-aikatoimi. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Kuntosalia käytetään aktiivisesti. Ylläpidetään ulkoiluystävätoimintaa ja järjestetään koulutusta tarvittaessa. Ulkoiluystävätoiminta jatkuu ja ”vanhoille” ulkoiluystäville järjestettiin vuoden aikana kaksi tapaamista ja uusille ulkoiluystäville koulutustilaisuus kesäkuussa. Ikäihmisten osallisuus lisääntyy. Senioripalveluiden palveluverkkoselvitys (Tamora Oy:n raportti) esiteltiin yleisölle 5.6. palvelutalo Esplanadissa. Tietoa tilaisuudesta julkaistiin paikallislehdissä. Infotilaisuuteen osallistuminen oli vähäistä. Senioripalvelukeskus on informoinut eri tavoin eri yhdistyksiä, esim. eläkeläisyhdistyksiä. Asiakaslähtöistä palvelua ja turvallista kotona asumista AVAINTAVOITE Monipuoliset asiakaslähtöiset palvelut, jotka tukevat turvallista kotona asumista. Tavoitetaso/Mittari Asiakkaiden luona vietettävä aika lisääntyy siten, että se on vähintään 60 % kotihoidon henkilökunnan työajasta. AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Toiminnanohjausjärjestelmä kilpailutettiin. Kilpailutukseen liittyvien ongelmien vuoksi toiminnanohjaus alkoi suunniteltua myöhemmin. Vuoden 2014 lopulla kyettiin tekemään vasta erilaisia valmistelevia töitä. Henkilöstön koulutus aloitetaan vuoden 2015 alussa. Joustavuus ja tehokkuus ko- Kotihoito on ollut omana toimintana 1.4.2014 alkaen. tihoidossa lisääntyvät. Säännöllistä kotihoitoa laajennetaan siten, että sen kattavuus vastaa suosituksia (14 % yli 75-vuotiaista). Yhteistyökokouksia on pidetty ja kehittäminen jatkuu. Monisairaiden iäkkäiden henkilöiden kotiin annettava hoito ja palvelut paranevat. Muistisairaiden ikäihmisten varhaista diagnostisointia ja hoitoa kehitetään. Muistipoliklinikka on siirretty senioripalveluihin ja toimii senioripalvelukeskuksessa. Ruotsinkielinen vertaistukiryhmä aloitti syksyllä 2014 yhteistyössä Folkhälsanin kanssa. Suomenkielinen vertaistukiryhmä on suunnitteilla. 68 Laadukas ja tarkoitusmukainen hoiva-asuminen AVAINTAVOITE Laadukasta ja tarkoituksenmukaista hoiva-asumista. Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hoiva-asumista ja Loviisan Kehityssuunnitelman ensimmäinen, toinen ja kolmas vaihe hyväkterveyskeskussairaalan käyt- syttiin perusturvalautakunnassa ja luottamushenkilöille pidettiin töä kehitetään. iltakoulu toukokuussa. Asiaa käsiteltiin toukokuussa kaupunginhallituksen kokouksessa. Tehostetun palveluasumisen ensimmäisen hankesuunnitelman laatiminen kilpailutettiin. Päätös tehtiin perusturvalautakunnan kokouksessa 16.9.2014. Hanke on edennyt aikataulun mukaisesti ja hankesuunnitelmaa käsiteltiin perusturvalautakunnassa 20.1.2015. Intervallihoitoyksikkö Rosenkullan yhteydessä Liljendalissa on käynnistynyt suunnitelmien mukaisesti ja intervallihoidon asiakkaat Loviisan terveyskeskuksen osastolta 5 on siirretty uusiin tiloihin toukokuussa. Asukkaiden osallisuutta aktivoidaan. Sydänviikolla järjestettiin seniorien toimintapäivä yhteistyössä eri yhdistysten kanssa. Vanhusten viikolla lokakuussa järjestettiin erilaisia tapahtumia Loviisan ikäihmisille, mm. juhla uudessa koulukeskuksessa. Juhlaan osallistui noin 400 henkilöä. Osa senioripalveluiden eri hoitokotien henkilökunnasta osallistuu oppisopimuskoulutukseen, jossa keskitytään mm. asiakkaiden osallisuuden lisäämiseen. Tasapainoinen talous AVAINTAVOITE Seurata talousarviota vuoden aikana ja laatia ennusteita; reagoida poikkeamiin. Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Pysytään talousarvion raameissa. Budjetoidut varat näyttävät riittävän, vaikka henkilöstökulut ylittyvät johtuen lukuisista sairauslomista etenkin kotihoidossa. Osa seniorikeskuksen henkilökunnasta (n. 40) suorittaa oppisopimusmallin mukaista tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa, joka tukee uusia toimintamalleja. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C34 Senioripalvelut TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TAMUUTOKSET (1 000 euro) Toimintatuotot 3 464 3 418 10 TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN 3 428 josta sisäiset Toimintakulut TOTEUTUMA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 3 734 307 40 40 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 9% -15 234 -14 865 -248 -15 113 -15 572 -459 3% josta sisäiset -2 058 -2 044 -4 -2 048 -2 086 -38 2% Toimintakate -11 770 -11 448 -238 -11 685 -11 838 -152 1% josta sisäiset -2 058 -2 044 -4 -2 048 -2 046 2 0% Toimintakate ulkoinen -9 711 -9 404 -233 -9 637 -9 791 -154 2% Poistot ja arvonalentumiset -3 Ulkoinen toimintakate toteutui 2 % talousarviota suurempana. Toimintatuottojen kasvu johtui hinnankorotuksista sekä asiakasmäärän kasvusta. Toimintakulujen kasvu johtui henkilöstön sairauspoissaolojen määrästä, joka kasvoi alkuvuodesta merkittävästi ja kohdentui huomattavalta osin senioripalveluihin. Lyhytaikaisia sijaisia käytettiin loppuvuodesta asiakasmäärän nopean kasvun vuoksi. 69 Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 75 vuotta täyttäneet 1 646 1 700 1 662 65–74 -vuotiaat 1 944 2 300 2 122 89,2 89,7 89,5 Kotona asuvat ikäluokassa 75 + , % ikäluokasta Omaishoito Omaishoitajat 71 75 74 Kattavuusprosentti ikäluokasta 75 + 4,3 4,4 4,4 Asiakkaiden RAVA, ka 2,5 2,7 207 240 Kotihoito Asiakkaita säännöllisessä kotihoidossa ikäluokassa 75 + Asiakkaita säännöllisessä kotihoidossa ikäluokassa alle 75 Kattavuusprosentti ikäluokasta 75 + Asiakkaiden RAVA, ka 73 236 76 12,6 14 2,1 2,5 14,2 Tehostettu palveluasuminen Paikkojen määrä; oma toiminta + ostopalvelut Kattavuusprosentti ikäluokasta 75 + Kattavuusprosentti ikäluokasta 65–74 125 125 124 6,8 % (112 as.) 6,8 % (115 as.) 6,7 % (112 as.) 0,6 % (13 as.) 0,5 % (10 as.) 0,5 % (12 as.) 62 62 61 3 3 63 63 63 71 71 67 Oma toiminta Paikkojen määrä Asiakkaiden RAVA, ka Ostopalvelut Paikkojen määrä Asiakkaiden RAVA, ka Laitoshoito Paikkamäärä pitkäaikaishoidossa Paikkamäärä lyhytaikaishoidossa 1.6.2014 alkaen 13 Kokonaispaikkamäärä 80 Kattavuusprosentti ikäluokasta 75 + (pitkäaikaishoito) Kattavuusprosentti ikäluokasta 65–74 (pitkäaikaishoito) Asiakkaiden RAVA, ka 4 % (67 as.) 3,8 % (65 as.) 3,8 % (64 as.) 0,2 % (4 as.) 0,3 % (6 as.) 0,2 % (3 as.) 3,5 3,6 70 Alueelliset palvelut Vastuuhenkilöt: perusturvajohtaja ja johtava lääkäri Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat perinteisesti kuntien tilinpäätökseen vaikuttavista talousmuuttujista yllätyksellisimpiä, usein myös kunnan kannalta ikävään suuntaan. Kalliiden hoitojen määrään ei voida juurikaan vaikuttaa. Sen sijaan runsaina toteutuvien ns. bulkkituotteiden kohdalla voidaan säästöä saavuttaa hyvällä yhteistyöllä, oikealla työnjaolla ja hallitulla jonotilanteella. Porvoon sairaala lähellä sijaitsevana ja tutuksi tulleena kumppanina on ollut yhteistyön onnistumisen kannalta merkittävä tekijä. Samoin sen vaikutuspiirissä olevien perusturvakeskusten koko ajan tiivistyvä yhteistyö. Vuoden lopulla 2014 tämän kaiken ylle alkoi kerääntyä uhkakuvia, joilla voi olla merkitystä tulevina vuosina. Kaikki tarpeelliseksi katsottu erikoissairaanhoito kyettiin silti järjestämään hoitotakuun puitteissa. Ympäristöterveydenhuoltoa mullisti elintarvikelaboratorion lakkauttaminen ja vastaavien palveluiden järjestäminen ostopalveluna. Rahoituksen nettosumma oli kunnille voitollinen. Muilta osin ympäristöterveydenhuolto pysyi talousarviossaan huolimatta lisääntyvistä vaatimuksista erityisesti EU-lainsäädännön kehittymisen myötä. Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 Palvelut annetaan oikea-aikaisesti AVAINTAVOITE Palvelut oikea-aikaisesti. Tavoitetaso/Mittari Hoitotakuu on toteutunut. AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN HUS-alueella voidaan katsoa hoitotakuun toteutuneen kaikilla erikoisaloilla. Loviisa on voinut käyttää vaihtoehtoisesti Kotkan palveluita, mikäli jonotilanne on ollut HUS:ssa pitkä. Toimiva yhteistyö erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari Toimiva yhteistyö erikoissai- Enemmän hoitoketjuosia raanhoidon ja perustervey- siirtyy perusterveydenhuoltoon. denhuollon välillä. AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hoitoketjutyötä on tehty lasten- ja nuorten palveluissa (esim. ADHD), työikäisten palveluissa (esim. flimmeri, useat akuutit sairaudet, syvä laskimotukos) ja senioripalveluissa (esim. aivohalvauskuntoutus). Työhön ovat osallistuneet Espoon kaupungin vetämän Lean-hankkeen myötä alueen terveyskeskukset ja Porvoon sairaala. Tasapainoinen talous AVAINTAVOITE Talous tasapainossa. Tavoitetaso/Mittari Talousarvion määrärahat ovat riittävät. AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Erikoissairaanhoidon kokonaismenot ylittyivät merkittävästi, vaikka osavuosiennusteissa tilanne näytti vuodenvaihteeseen asti hyvältä. Palvelusopimuksen mukainen tasauslasku muutti kuitenkin tilanteen tammikuussa 2015. Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa tähän ovat varsin vähäiset. 71 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C35 Muut alueelliset palvelut TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 (1 000 euro) Toimintatuotot TAMUUTOKSET TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN TOTEUTUMA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 84 99 99 97 -2 -634 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 -2 % josta sisäiset Toimintakulut -17 726 -19 013 -19 013 -19 646 josta sisäiset -29 -29 -29 -28 Toimintakate -17 643 -18 914 -18 914 -19 549 josta sisäiset -29 -29 -29 -28 -17 614 -18 885 -18 885 -19 521 Toimintakate ulkoinen 3% -1 % -635 3% -1 % -636 3% Ympäristöterveydenhuolto toteutui selvästi alle budjetoidun, mutta erikoissairaanhoidon puolella käyttö ylitti selvästi suunnitellun tason. Vielä syyskuun osavuosikatsauksessa menot näyttivät jäävän talousarviossa arvioidulle tasolle. Myöskään HUS-konsernin yleinen kustannustaso ei noussut merkittävästi ja konserni palautti ennakkomaksuja useille kunnille. Myös kalliin hoidon osuus noudatteli melko hyvin Loviisan osuudeksi määriteltyä keskiarvoa palautuksen jäädessä suhteellisen vähäiseksi. Erikoissairaanhoidon arvioitua suuremmat kustannukset johtuivat siis suunnitelman mukaisten palvelujen runsaasta käytöstä. 72 SIVISTYSKESKUS Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Sivistyskeskuksen toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Keskuksen toiminta perustui taloudelliseen tietoisuuteen ja hoidettiin suunnitelmallisesti. Ulkopuolista rahoitusta haettiin aktiivisesti. Keskus sai yhteensä n. 400 000 euroa ulkopuolista rahoitusta. Tasapainottamisohjelman toteuttaminen vuonna 2014 ja jatkosuunnittelu vuosille 2015–2016 vaikutti ja antoi oman leimansa toiminnalle kaikilla vastuualueilla. Sivistyskeskuksen vastuualueilla toimintaympäristöön ja toimintaan ovat vaikuttaneet mm. seuraavat seikat: • • • • • • • • • • • • • Sivistyskeskuksen päällikkötason hallintoa on kevennetty sekä varhaiskasvatuksen että museo- ja kulttuuritoimen vastuualueilla. Eräissä päiväkodeissa johtajuudet on järjestelty uudella tavalla ja kustannustehokkaammin. Kaksi esiopetusryhmää siirtyi suomenkieliseen koulukeskukseen ja kaksi ryhmäperhepäiväkotia muutettiin päiväkotiryhmiksi. Koulujen tuntikehystä leikattiin lukuvuoden 2014–2015 alusta. Kouluverkkoselvitys valmistui huhtikuussa ja se käsiteltiin valtuustossa lokakuussa. Valtuusto merkitsi suunnitelman tiedoksi ja päätti että vuoden 2015 aikana laaditaan koulutoiminnan kokonaissuunnitelma. Suomenkielisen koulukeskuksen uudisrakennus ja vanhan osan peruskorjaus valmistuivat kesällä ja otettiin käyttöön syyslukukauden alussa. Uuden oppilashuoltolain mukainen moniammatillinen ohjausryhmä on aloittanut toimintansa. Valtio on myöntänyt vapaa-aikatoimelle avustusta etsivään nuorisotyöhön. Avustuksen avulla vapaa-aikatoimi palkkasi kolmen nuorisotyön etsivää. Koulutuksen vastuualueelle myönnettiin valtion opetusryhmien pienentämiseen ja erityisavustusta koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen vuosille 2014 ja 2015. Alueellinen toisen asteen koulutuksen selvitystyö on aloitettu joulukuussa. Selvityksen tavoitteena on löytää alueellinen yhteinen näkemys toisen asteen koulutuksesta ja turvata toisen asteen koulutusmahdollisuudet kaupungin nuorille jatkossakin. Vapaa-aikatoimi on aktiivisesti osallistunut moniammatilliseen nuorisotakuun toteuttamiseen. mm. osallistumalla Allianssin koordinoimaan Onnistunut nuorisotakuu- hankkeeseen Vapaa-aikatoimi on palkannut työttömiä nuoria Sanssikortin avulla. Kulttuuritoiminnassa on pääasiassa onnistuttu toteuttamaan asetetut tavoitteet ja tapahtumia on järjestetty eri kohderyhmille kaupungin eri osissa. Kaupunginmuseo ylitti tavoitteensa kävijämäärän, luetteloitujen esineiden määrän sekä näyttelyiden lukumäärän osalta. Valkon lähikirjasto lakkautettiin 1.1.2014 alkaen. Valtuusto päätti marraskuussa lakkauttaa Ruotsinpyhtään lähikirjaston 1.1.2015 alkaen Kouluverkkoselvitys ja kuntarakenneselvitykset teettivät keskuksen hallinnolliselle henkilökunnalle poikkeuksellisen suuren työmäärän. 73 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 2014 Sivistyskeskuksen tuloslaskelma Keskuksen kaupunginvaltuustoon nähden sitova määräraha on ulkoinen toimintakate C40 Sivistyskeskus TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TAMUUTOKSET (1 000 euro) TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN TOTEUTUMA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Myyntituotot 1 262 1 212 103 1 315 1 342 27 2% Maksutuotot 990 999 -100 899 1 078 179 20 % Tuet ja avustukset 496 235 235 404 169 72 % Vuokratuotot 192 61 61 184 123 201 % Muut toimintatuotot 34 19 16 39 23 139 % 2 974 2 526 2 526 3 047 522 21 % 280 129 129 272 143 111 % -18 350 -19 044 -19 056 -18 518 538 -3 % -6 533 -6 548 -6 548 -6 332 216 -3 % -812 -794 -794 -741 53 -7 % Avustukset -1 661 -1 610 -1 610 -1 589 20 -1 % Muut toimintakulut -4 145 -3 980 -3 980 -3 660 320 -8 % -31 501 -31 976 -31 988 -30 842 1 146 -4 % josta sisäiset -6 521 -6 423 -6 423 -5 926 496 -8 % Toimintakate -28 527 -29 450 -29 462 -27 794 1 668 -6 % josta sisäiset -6 241 -6 294 -6 294 -5 654 640 -10 % -22 286 -23 157 -23 168 -22 140 1 028 -4 % -90 -92 -92 -159 -67 72 % Toimintatuotot yhteensä josta sisäiset Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Toimintakulut yhteensä Toimintakate ulkoinen Poistot ja arvonalentumiset -3 -12 -12 -12 -12 Toimintatuottojen toteutuminen Keskuksen toteutuneet ulkoiset toimintatuotot ylittivät budjetoidun n. 380 000 eurolla. Vuoden 2014 aikana sivistyskeskus on hakenut ja saanut ulkopuolista rahoitusta erilaisiin hankkeisiin ja kehittämistoimintaan n. 400 000 euroa. Summa ylittää budjetoidun n. 170 000 eurolla. Suurimmat yksittäiset hankkeet ovat olleet: Tasa-arvo, Etsivä nuorisotyö, opetusryhmien pienentämiset, Comenius -hankkeet, koulujen kerhotoiminta ja kansalaisopistojen Kvalitet! Laatua! -hanke. Ulkoiset myyntituotot ylittyivät n. 114 000 eurolla. Tämä johtuu pääosin varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kotikuntalaskutuksista. Maksutuottojakin kertyi arvioitua enemmän. Varhaiskasvatuksen maksutuotot kasvoivat verrattuna vuoden 2013 tilipäätökseen n. 98 000 euroa ja ylittivät budjetoidun n. 68 000 eurolla. Vapaan sivistystyön maksutuotot ylittivät budjetoidun n. 20 000 eurolla. 74 Toimintakulujen toteutuminen Sivistyskeskuksen toimintayksiköt ovat pysyneet valtuuston antamassa talousarviossa. Keskuksen toteutuneet ulkoiset toimintakulut alittivat budjetoidun n. 650 000 eurolla. Suurimmat säästöt kohdistuivat henkilöstömäärärahoihin. Kehitys todettiin jo osavuosikatsauksissa. Palveluiden sekä aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoissa määrärahojen käyttö alitti budjetoidun. Suurimmat säästöt tulivat asiakaspalveluiden ostoista. Loviisalaisoppilaita on ollut arvioitua vähemmän muiden kuntien kouluissa. Myös avustusmäärärahan käyttö alittui johtuen muun muassa siitä, että sekä kotihoidon kuntalisää että yksityisen hoidon kuntalisää maksettiin arvioitua vähemmän. Muiden toimintakulujen määrärahan ylityksen suurin yksittäinen erä on n. 22 000 euroa käsittävä yli kaksi vuotta vanhojen saatavien poisto. Saatavien perintätoimenpiteet jatkuvat. Sisäiset toimintakulut mukaan lukien, budjetti alittuu n. 1 147 000 eurolla. Suurin säästö sisäisissä toimintakuluissa, yhteensä n. 376 000 euroa, on sisäisissä vuokrissa. Vuonna 2014 on koulujen pinta-alat tarkistettu kun sisäinen neliövuokra on pysynyt samana. Henkilöstökulujen toteutuminen Henkilöstökulut alittivat budjetoidun n. 538 000 eurolla. Verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen keskuksen henkilöstömenot kasvoivat 0,9 %:lla. Henkilöstömenojen kasvu kohdistui Varhaiskasvatus –vastuualueeseen. Erityisesti alle 3-vuotiaiden lasten suuri määrä päivähoidossa aiheutti vuonna 2014 tarvetta palkata lisähenkilöstöä jotta henkilöstömitoitukset täyttäisivät lain vaatimukset. Vastuualueen henkilöstökulumäärärahat ylittyivät johtuen varhe ja kuel -eläkemenoperusteisten maksujen noususta. Toisaalta muiden vastuualueiden henkilöstökulut alittivat budjetoidun. Suurin säästö verrattuna budjettiin osoittaa Koulutus –vastuualue. Tämä johtuu osittain lomarahan laskennallisesta budjetoinnista mutta OVTES –henkilöstön palkkamäärärahojen arviointi on muutenkin haasteellista. Laskentatapa on muutettu vuoden 2015 talousarvioon. Verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen vastuualueen henkilöstökulut pienenivät. Sivistyskeskus sai henkilöstökorvauksia, kuten sairaus-, äitiyspäivärahaa ja vanhempainpäivärahaa n. 76 000 euroa yli budjetoidun. Keskus on vuoden aikana kriittisesti arvioinut rekrytointitarpeitaan. Keskuksen sairauspoissaolot vähenivät 412 työpäivällä verrattuna vuoteen 2013. 75 Avaintavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Kaupunginvaltuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen Sivistyskeskuksen toiminnan päämäärät: 1. Asiakas ja kuntalainen AVAINTAVOITE Sivistyspalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen koko alueella ja kaupungin kaikille asukkaille. Tavoitetaso Toimintasuunnitelma/Keino AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Sivistyskeskuksen palvelu- Kouluverkon kehittämisverkko on toimiva sekä sa- suunnitelman valmistuminen. malla taloudellinen. Mahdolliset muutokset keskuksen palveluverkkoon ja palveluiden järjestämiseen tehdään hallitusti. Toteutunut: Kouluverkon kehittämissuunnitelma valmistui aikataulun mukaisesti. Valtuusto merkitsi suunnitelman tiedoksi lokakuussa ja päätti että vuoden 2015 aikana laaditaan koulutoiminnan kokonaissuunnitelma. Kirjastoverkon supistaminen. Yksi lähikirjasto suljetaan vuonna 2014. Kirjastoverkkoa on supistettu. Valkon lähikirjasto lakkautettiin 1.1.2014 alkaen. Valtuusto päätti marraskuussa lakkauttaa Ruotsinpyhtään lähikirjaston 1.1.2015 alkaen. 76 2. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky AVAINTAVOITE Tavoitetaso Palvelutarjonta tähtää arjen sujuvuuden ja aktiivisen vapaa-ajan edistämiseen, edesauttaen myönteisen kaupunkikuvan luomista, kaupunkilaisten viihtyvyyttä sekä uusien asukkaiden halua muuttaa paikkakunnalle. Täyttää lain vaatimukset ja lisäksi tarjota pieniä ja suuria elämyksiä, jonka avulla erottautua edukseen positiivisesti. Toimintasuunnitelma/Keino AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asukasluvun kehittyminen ja palvelujen riittävyyden tarkastelu suhteessa asukasmuutoksiin. Toteutunut: Sivistyskeskuksessa mm. varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä ja koulujen oppilasmäärät ovat pysyneet lähes muuttumattomina. Päivähoitopaikkojen kysyntä on lisääntynyt. Sisäinen valvonta, palveluiden kehittäminen ja muutostarpeisiin reagoiminen. Toteutunut: Sivistyskeskus kehittää jatkuvasti omia palvelujaan ja pyrkii vastaaman muutostarpeisiin. Lisääntyvä päivähoitopaikkojen kysyntä on osittain järjestetty henkilökunnan sisäisillä siirroilla. 3. Henkilöstö ja johtaminen AVAINTAVOITE Avoin toimintakulttuuri, jonka perustana on osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilökunta. Tavoitetaso Toimintasuunnitelma/Keino AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Avoin ja toimiva yhteistyö Sisäiset koulutukset, jotka kaupungin keskusten välil- edesauttavat tavoitteen toteutumista. lä sekä avoin ja vuorovaikutuksellinen toimintakulttuuri kuntalaisten kanssa. Toteutunut: Sisäisiä koulutuksia on järjestetty mm. liittyen keskuksen kehittämissuunnitelman laadintaan. Opetushenkilöstölle on järjestetty koulutusta paikallisesti alueelliseen Osaava/Kunnig koulutustarjonnan kautta. Uusien yhteistyömuotojen kehittäminen kaupungin sisällä. Toteutunut: Keskusten välillä järjestettävien moniammatillisten ryhmien kautta etsitään uusia työmuotoja jatkuvasti. Lisäksi kolmas sektori osallistuu osaan työryhmistä. Muodollisen kelpoisuuden omaavien opettajien rekrytointia tehostetaan. Toteutunut: Opettajien rekrytointia on tehostettu mm. parantamalla virkailmoitusten näkyvyyttä mediassa ja sähköisten rekrytointikanavien avulla. 4. Talous AVAINTAVOITE Talouden pidon suunnitelmallisuus ja seuranta. Tavoitetaso Talousarvion sitovien tavoitteiden toteutuminen. Toimintasuunnitelma/Keino AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Talousarvion toteuman seuranta ja ennusteiden laadinta, poikkeamiin reagointi ja johdon toimen-piteet. Toteutunut: Sivistyskeskuksen hallinto, vastuualueet ja yksiköt ovat jatkuvasti seuranneet talousarvion toteumaa. Sopeuttamisohjelman toimenpiteitä on toteutettu: Mm. koulujen tuntikehystä on leikattu, Valkon lähikirjasto ja Sensomotorisen keskus on lakkautettu. Sivistyskeskus on tarkastelukauden aikana pysynyt valtuuston antamassa talousarviossa. 77 SIVISTYSKESKUS VASTUUALUEITTAIN Hallinto ja kehittäminen Vastuuhenkilöt: sivistysjohtaja, taloussuunnittelija, suunnittelija Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Vastuualueen tavoitteena oli palvelujen tasavertainen ylläpitäminen ja kehittäminen koko alueella ja alueen kaikille asukkaille. Palvelutuottamista varten on keskuksessa jatkettu eri toimintamallien ja ohjeistusten laadintaa sekä kehitetty uusia yhteistyömuotoja eri toimijoiden kanssa, joka on mahdollistanut asukkaiden tasavertaisen kohtelun. Keskuksen hallintoa on kevennetty ja hallinnossa on luotu uusia moniammatillisia yhteistyömuotoja ja työtapoja. Keskuksen vastuualueet ovat panostaneet ulkopuolisen hankerahoituksen saamiseen eri kehittämishankkeisiin, joiden avulla on voitu panostaa mm. koulutuksen kehittämiseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin. Sopeuttamisohjelman toteuttaminen ja jatkosuunnittelu, kouluverkkoselvitys, toisen asteen alueellinen selvitystyö sekä kuntarakenneselvitykset ovat heijastuneet vastuualueen toimintaan. Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 Palveluverkon ja -tarjonnan tarkastelu AVAINTAVOITE Tarkastella keskuksen palveluverkon toimivuutta ja taloudellista tehokkuutta. Tarkastella viranhaltija- ja luottamushenkilöorganisaation rakenteita. Tavoitetaso/Mittari Aikaansaada toimiva palveluverkko tasapainoisen talouden saavuttamiseksi. Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Toteutunut: Vuodelle 2014 asetettuja sopeuttamisohjelman toimenpiteitä on toteutettu ja uusien toimenpiteiden valmistelu vuosille 2015 ja 2016 on aloitettu. Kouluverkkoselvitys on valmistunut aikataulun mukaisesti ja se on käsitelOlemassa olevat voimavarat hyödynnetään mahdol- ty valtuustossa lokakuussa. Valtuusto lisimman tehokkaasti tehok- päätti, että laaditaan koulutoiminnan kuuden ja taloudellisuuden kokonaissuunnitelma vuoden 2015 aikana. lisäämiseksi. Keskuksen johtaja ja vastuualueiden esimiehet valmistelevat vaihtoehtoja lautakuntiin siten että muutokset olisivat hallittuja. Keskuksen toiminnot pyritään järjestämään mahdollisimman tehokkaasti. Mahdollisten eläköitymisten yhteydessä työtehtävät järjestetään uudelleen, missä se on mahdollista. Sivistyskeskuksen hallinnossa työtehtäviä on järjestelty uudelleen eläköitymisten johdosta. 78 Osallistuminen alueellisiin lukiohankkeisiin AVAINTAVOITE Lukiokoulutuksen alueellisten selvitystöihin osallistuminen. Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - Suomenkielisen lukiokou- Keskuksen johtaja sekä lulutuksen alueellinen kehit- kioiden rehtorit osallistuvat aktiivisesti prosessiin. täminen (Lapinjärvi, Porvoo, Askola). Toteutunut: Myllyharjun lukion rehtori on aktiivisesti osallistunut alueelliseen suomenkielisen lukioverkostotyöhön. - Ruotsinkielisen lukiokoulutuksen alueellinen kehittäminen (Sipoo, Porvoo, Kotka). Ruotsinkielinen lukiokoulutuksen alueellinen selvitys on valmistunut ja operatiivinen yhteistyösopimus on hyväksytty. Yhteistyösopimus astuu voimaan 1.1.2015. Alueellinen toisen asteen koulutuksen selvitystyö on aloitettu joulukuussa. Selvityksen tavoitteena on löytää alueellinen yhteinen näkemys toisen asteen koulutuksesta ja turvata toisen asteen koulutusmahdollisuudet kaupungin nuorille jatkossakin. Tasapainoinen talous AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari Talousarvion toteuman seu- Talousarviossa pysyminen ranta ja ennusteiden laadinTalousraportointi ja sen ta, poikkeamiin reagointi pohjalta tehtävät tarvittaja johdon toimenpiteet. vat johtamis- ja mahdolliset sopeuttamistoimenpiteet. Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kustannusten hallinta, taloudellinen toiminta, uusien toimintatapojen etsiminen, prosessien ja palveluketjujen jatkuva parantaminen ja tehostaminen. Toteutunut: Sivistyskeskuksen hallinto, vastuualueet ja yksiköt ovat jatkuvasti seuranneet talousarvion toteumaa. Sopeuttamisohjelman toimenpiteitä on toteutettu. Sivistyskeskus on tarkastelukauden aikana pysynyt valtuuston antamassa talousarviossa. 79 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C400 Hallinto ja kehittäminen TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TAMUUTOKSET (1 000 euro) Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN 87 38 38 6 10 10 TOTEUTUMA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 40 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 3 7% -10 -1 073 -1 071 -1 071 -1 014 58 -5 % josta sisäiset -49 -47 -47 -42 6 -12 % Toimintakate -986 -1 034 -1 034 -974 60 -6 % josta sisäiset -43 -38 -38 -42 -4 10 % -943 -996 -996 -932 64 -6 % -44 -44 -44 -111 -67 152 % Toimintakate ulkoinen Poistot ja arvonalentumiset Sivistyskeskuksen toimitilojen (Karlskronabulevardi 8) ennen kuntaliitosta tehtyjen peruskorjausten poistot korjattiin takautuvasti vastaamaan poistosuunnitelmaa. Osakehuoneistojen kohdalla peruskorjauksen poistoaika on 5 vuotta kun se rakennusten kohdalla on 20 vuotta. Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) Tilinpäätös 2013 Nettomenot, euro/asukas 63,6 Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 66,6 ulk. 67,3 (69,0 + sis.) (70,0 + sis.) Talousarviossa käytetty asukasluku oli 15 541 ja tilinpäätöksessä 15 493 asukasta. 80 Päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelut Vastuuhenkilö: varhaiskasvatuspäällikkö Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä on kasvanut huomattavasti syksyllä 2014. Päivähoitopaikkojen määrää on lisätty lähinnä Loviisan keskustan alueella, jossa lapsiluku on ollut suurin, jotta kaikille tarvittaville lapsille on mahdollistettu päivähoitopaikka. Lapsiennuste näyttää kuitenkin, että lapsimäärät ovat laskussa, joten päivähoitopaikkojen lisäys on väliaikainen. Avoin päiväkoti Treffiksen keskustan toimintapaikoissa on syksyllä 2014 vähentynyt osanottajia, lisääntyneen kokopäivä- että osa-aikahoidossa tarvitsijoiden johdosta. Tämä on mahdollistanut sen, että Treffis on voinut tarjota toimintaa Isnäsissä kerran viikossa. Isnäsissä lapsiluku on tällä hetkellä korkeampi kuin ennen. Määrlahden ja Rauhalan päiväkotien tiloihin on ollut mahdollista sijoittaa muuta toimintaa, esikoulujen muutettua Länsiharjun koulun tiloihin. Määrlahden päiväkotiin perustettiin uusi päiväkotiryhmä. Tämä mahdollisti ryhmäperhepäiväkoti Hulivilin toiminnan lakkauttamisen. Hulivili toimi vuokratiloissa, jotka eivät soveltunut ryhmäperhepäiväkotitoimintaan. Rauhalan päiväkotiin perustettiin suomenkielinen leikkikerho, joka aloitti toimintansa syyskuussa 2014. Ruotsinkielinen esikoulu on toiminut Generalshagenin koulun tiloissa jo vuoden. Björnungarnaryhmäperhepäiväkodin lapset ja aikuiset siirrettiin esikoulun entisiin tiloihin Villekullan päiväkotiin vuoden 2014 alkupuolella kun heidän tiloissa oli vakavia sisäilmaongelmia. Björnungarna-ryhmäperhepäiväkodin vuokrasopimus sanottiin irti ja syksyllä 2014 perustettiin Villekullan päiväkotiin uusi päiväkotiryhmä ja Björnungarna-ryhmäperhepäiväkodin toiminta lakkautettiin. Vuorohoidon tarve on pysynyt jokseenkin samalla tasolla kuin edellisvuosina, mutta viikonlopun hoidon tarve on vähentynyt. Viikonloppuhoito kahdessa eri päiväkodissa on vaatinut lisäresurssia henkilöstöön. Erityispäivähoidon tuen piirissä oli 123 lasta. Tämä tarkoittaa kasvua 31 lapsella vuoteen 2013 verrattuna. Kasvu on ollut suurinta monikulttuuristen lasten parissa (82 %) ja päivähoidon omassa seurannassa olevien lasten parissa (85 %). Nämä lapset tarvitsevat usein tukea puheen- ja kielenkehityksessä. Varhaiskasvatuksen laadullista kehittämistä on jatkettu tavoitteellisesti. Henkilökunta on osallistunut koulutuksiin, jotka on järjestetty sekä omassa kunnassa että toisella paikkakunnalla. Koulutussuunnitelmaa ja seurantaa osallistumisesta tehdään säännöllisesti kehityskeskustelujen yhteydessä. Syksyllä 2014 viisi päiväkodinjohtajan tehtävää yhdistettiin kahteen hallinnolliseen tehtävään ajalle 1.8.2014–31.7.2015. Toinen päiväkodinjohtaja vastaa kahdesta päiväkodista ja toinen kolmesta. Aikaisemmin nämä viisi päiväkodinjohtajaa työskentelivät myös lapsiryhmissä. Lapsiryhmiin palkattiin lakiasetusten mukaisesti tarpeeksi lastentarhanopettajia. Tämä järjestely arvioidaan keväällä 2015. 81 Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 Toimivien ja laadukkaiden varhaiskasvatuspalveluiden tarjoaminen lapsiperheille AVAINTAVOITE Riittävät ja monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut. Tavoitetaso/Mittari Kaikilla perheillä hoidontarpeen ja lapsen hyvinvoinnin kannalta sopiva hoitojärjestely. Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Säännöllinen palvelujen riittävyyden tarkastelu suhteessa palvelujen tarpeeseen ja muutostarpeisiin reagointi. Toteutunut: Kahden ryhmäperhepäiväkodin muuttaminen päiväkotiryhmiksi päiväkotien tilohin siirtymisen yhteydessä lisäsi päivähoitopaikkojen määrää. Kun tarve on ollut suuri, joihinkin lapsiryhmiin on lisätty henkilökuntaa saadakseen lisäpaikkoja päivähoitoon. Lapsiystävällisen kaupunkikuvan ylläpitäminen ja edelleen kehittäminen AVAINTAVOITE Toimivat ja laadukkaat lapsiperheiden palvelut, jotka houkuttelevat uusia asukkaita kaupunkiin. Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Monipuolisten päivähoito- Päivähoitomuotoja kehitetään laajentamalla leikkitoipalvelujen saatavuus. mintaa ja jos mahdollista perustamalla kielikylpyryhmä keskustan alueelle. Osittain toteutunut: Uusi suomenkielinen leikkikerhoryhmä on aloittanut toimintansa Rauhalan päiväkodissa 1.9.2014. Kielikylpyryhmien perustaminen sekä varhaiskasvatukseen että opetukseen vaatii lisäresursseja niin opetushenkilöstöön kuin tilojen suhteen, niin se ei ole ollut mahdollista toteuttaa. Varhaiserityiskasvatuksen palvelut jokaiselle tukea tarvitsevalle lapselle. Kotihoidon tukeminen. Lapsen tuen tarve tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja tarvittavat tukimuodot otetaan käyttöön. Moniammatillinen yhteistyö ja varhainen puuttuminen. Toteutunut: Varhaiskasvatuksen resurssikertoimet on otettu käyttöön. Varhaiserityiskasvatuksen työryhmä on perustettu. Toteutunut: Kotihoidontuen kuntalisä alle 3-vuotiaiden lasten van- Kotihoidontuen kuntalisää on maksettu suunnitelman mukaisesti. hemmille. Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitäminen AVAINTAVOITE Henkilöstön työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen ylläpitäminen. Tavoitetaso/Mittari Motivoitunut hyvinvoiva henkilöstö. Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Säännölliset kehityskeskustelut. Toteutunut: Vuosittaiset kehityskeskustelut on pidetty kaikissa yksiköissä. Esimiehet ovat osallistuneet kehityskeskustelukoulutukseen. Uusien esimiesten mentorointi. Toteutunut: Uuden esimiehen aloittaessa työssään hänelle on osoitettu tukihenkilö varhaiskasvatuksesta ja tarjottu mahdollisuutta ottaa yhteyttä Loviisan kaupungin koulutettuun menttoriin. Työnohjauksen saatavuus tarvittaessa. Toteutunut: Työnohjausta on voitu järjestää henkilöstölle kun siihen on ollut tarvetta. Sairaspoissaolojen väheneminen. 82 AVAINTAVOITE Henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon ylläpitäminen. Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Koko henkilöstön osallistu- Esimiehet kannustavat alaiminen säännölliseen täysiaan koulutussuunnitelman dennyskoulutukseen. mukaisesti osallistumaan koulutuksiin. Toteutunut: Esimiehet ovat ohjanneet henkilöstöään täydennyskoulutuksiin, jotka ovat koulutussuunnitelman mukaisia ja tukevat päiväkodin toiminnan linjauksia. Toteutunut: Koko varhaiskasvatushenkilöstölle suunnattu yhteinen täydennyskoulutus järjestettiin 20.9.2014. Yhteisiä koulutuksia koko henkilökunnalle Loviisassa. Taloudenpidon ennakoitavuus ja suunnitelmallisuus AVAINTAVOITE Taloudenpidon ennakoitavuus ja suunnitelmallisuus. Tavoitetaso/Mittari Talousarvion sitovien tavoitteiden toteutuminen. Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Toteutunut: Uusien henkilöiden/sijaisten palkkaamista on arvioitu tapauskohtaisesti, kuitenkin päivähoitoasetuksen henkilöstömitoitusta koskevia määräyksiä noudattaen. Talouden tiukka seuranta myös yksikkötasolla. Henkilöstömenojen oikea kohdentaminen. Taloudellinen ajattelu osaksi arkea. Alle 3-vuotiaiden lasten suuri määrä syksyllä 2014 aiheutti tarvetta palkata lisähenkilöstöä päiväkoteihin. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C410 Päivähoito- ja varhaiskasvatus TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TAMUUTOKSET (1 000 euro) Toimintatuotot josta sisäiset 811 786 TOTEUTUMA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 786 914 128 16 % -7 789 -7 833 -44 1% -1 225 -1 230 -5 -7 003 -6 919 84 -1 225 -1 229 -4 -5 778 -5 690 89 -3 -3 1 Toimintakulut -7 558 -7 785 josta sisäiset -1 206 -1 225 Toimintakate -6 747 -6 999 josta sisäiset -1 205 -1 225 Toimintakate ulkoinen -5 542 -5 774 -3 -3 Poistot ja arvonalentumiset TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN -4 -4 -4 -1 % -2 % Päivähoitomaksuja kertyi arvioitua enemmän. Verrattuna vuoden 2013 tilipäätökseen kasvu oli n. 98 000 euroa ja budjetti ylittyi n. 68 000 eurolla. Myös myyntituloja kertyi n. 50 000 euroa budjetoitua enemmän. Ulkopaikkakuntalaisille myytävien hoitopaikkojen ja –palveluiden määrää on vaikea arvioida ennalta. 83 Vastuualueen ulkoiset toimintakulut ylittivät budjetoidun n. 39 000 eurolla. Ylitys johtui henkilöstökuluista. Verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen vastuualueen henkilöstökulut nousivat 7 %:lla. Erityisesti alle 3-vuotiaiden lasten suuri määrä päivähoidossa aiheutti vuonna 2014 tarvetta palkata lisähenkilöstöä jotta henkilöstömitoitukset täyttäisivät lain vaatimukset. Vastuualueen henkilöstömäärärahan ylitys tilinpäätöksessä oli n. 105 000 euroa ja se johtui suurimmalta osin varhe ja kuel -eläkemenoperusteisten maksujen noususta. Säästöjä syntyi muun muassa kuntalisissä ja asiakaspalveluiden ostoissa. Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) Tilinpäätös 2013 0–6 -vuotiaiden määrä Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 1 050 884 464 480 502 6 611 6 893 ulk. 6 719 ulk. (9 249 + sis.) (8 968 + sis.) Päiväkotihoidossa lapset euro/lapsi, netto Ryhmäperhepäivähoidossa lapset euro/lapsi, netto 61 60 43 8 319 7 952 ulk. 9 287 ulk. (9 264 + sis.) (10 850 + sis.) 25 20 26 11 026 14 000 ulk. 11 136 ulk. (14 328 + sis.) (11 430 + sis.) Perhepäivähoidossa lapset euro/lapsi, netto Yhteensä päivähoidossa varhaista ja erityistä tukea tarvitsevat lapset 92 90 123 vuorohoidossa olevat lapset 33 40 35 lakisääteinen, lapsia 293 270 305 kuntalisä, perheitä 274 240 273 lakisääteinen, lapsia 32 45 24 kuntalisä, lapsia 30 45 23 Treffis/perheitä/vuosi 194 180 183 lapsia leikkikerhoissa 26 40 33 Kotihoidon tuet Yksityisen hoidon tuet Avoin varhaiskasvatus Kotihoidontuen kuntalisän perhemäärään on laskettu jokainen perhe, joka on saanut kuntalisää vuoden 2014 aikana, riippumatta siitä ovatko he saaneet kuntalisää koko vuodelta vai ainoastaan esim. yhdeltä kuukaudelta. Loppuvuodesta maksun saajia on ollut vähemmän. 84 Koulutus Vastuuhenkilöt: koulutuspäällikkö ja rehtorit/koulunjohtajat Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Suomenkielisen koulukeskuksen rakennustyöt etenivät aikataulun mukaisesti ja uudisrakennus valmistui kesällä 2014. Päätös yhtenäiskoulun muodostamisesta ja keskuksen rehtorijärjestelyistä tehtiin loppuvuodesta. Kouluverkkoselvitys valmistui huhtikuussa. Uuden oppilashuoltolain mukainen moniammatilinen ohjausryhmä on aloittanut toimintansa. Opetushenkilöstölle on tarjottu monipuolista koulutustarjontaa alueellisen Osaava/Kunnig -projektin kautta. Perusopetuksen opetussuunnitelmatyö on käynnistetty. Keskuksen kehittämissuunnitelmatyötä on jatkettu muiden vastuualueiden kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt avustusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin peruskouluissa. Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 Uuteen opetussuunnitelmaan valmistautuminen AVAINTAVOITE Opetussuunnitelmien päivittäminen. Tavoitetaso/Mittari Käynnistetään uuden paikallisen opetussuunnitelman laatimisprosessi. Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Opetussuunnitelmaryhmien Toteutunut: Opetussuunnitelmatyön (ops) johtoperustaminen. ryhmä on perustettu. Opettajille on järjestetty paikallinen vesopäivä liittyen ops:iin. Osa opettajista ovat osallistuneet alueelliseen NOPS- koulutukseen (Narratiivinen ops). Osallistutaan valtakunnallisiin koulutustilaisuuksiin. Johtoryhmä/rehtoritiimi on osallistunut Opetushallituksen ja Aluehallintoviraston koulutustilaisuuksiin. 85 Yhteistyön kehittäminen AVAINTAVOITE Yleisen-, tehostetun ja erityisen tuen- (kolmiportaisuus) kehittäminen. Tavoitetaso/Mittari Tehostetun tuen ja erityisen tuen toimintamuotojen vakiinnuttaminen. Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Koordinoidaan erityisopetta- Toteutunut: Suomenkielisten koulujen laaja-alaijien välityksellä. silla erityisopettajilla on erityisopetustiimi jota johtaa Harjuntaustan koulun rehtori. Ruotsinkielisiä laaja-alaisia erityisopettajia johtaa Parkskolanin rehtori. Uuden oppilashuoltolain mukainen moniammatilinen ohjausryhmä on aloittanut toimintansa. Kolmiportaisen tuen käsikirja on valmistunut. TOI-opetuksen toimintamallien vakiinnuttaminen. TOI-opetuksen siirto suo- TOI-opetukselle rakennetut menkieliseen koulukeskuk- tilat otetaan käyttöön. seen. Oppilashuollon ja yhteistyön kehittäminen perusturvan kanssa. Panostetaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen moniammatillisella yhteistyöllä. Säännölliset moniammatilliset tapaamiset sivistyksen ja perusturvan välillä. Luodaan yhteisiä toimintaja yhteistyömuotoja sekä toteutetaan hyvinvointia edistäviä hankkeita. Toteutunut: Toi(opetus toiminta-alueittain) ja vomopetus on aloittanut uusissa tiloissa elokuussa 2014. Toteutunut: Tapaamisia ja koulutustilaisuuksia on järjestetty muun muassa koskien uutta oppilashuoltolakia ja siihen liittyviä järjestelyjä. Kouluverkon kehittämissuunnitelman toteutuminen AVAINTAVOITE Kouluverkon kehittämissuunnitelman valmistuminen. Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Koulutusta ja kouluverkkoa Työryhmä valmistelee vaih- Toteutunut: toehtoisia toimenpide-ehdo- Kouluverkkoselvityksen loppuraportti kehitetään niin, että kouon valmistunut aikataulun mukaiseslutuskustannukset pysyvät tuksia päätöksentekoon. ti ja sen on käsitelty valtuustossa lokohtuullisella tasolla ilman, kakuussa. Valtuusto päätti myös, että että opetuksen laatu ja tulaaditaan koulutoiminnan kokonaisloksellisuus kärsii. suunnitelma vuoden 2015 aikana. Keskuksen kehittämissuunnitelmatyön käynnistäminen AVAINTAVOITE Keskuksen kehittämissuunnitelmatyön käynnistäminen. Tavoitetaso/Mittari Yksiköiden esimiehiä perehdytetään kehittämistyöhön. Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Järjestetään paikallista koulutusta ja osallistutaan valtakunnallisiin koulutuksiin KuntaKesu ja Topp-kompetens). Toteutunut: Kehittämissuunnitelmatyö on käynnistetty. Koulutuspäällikkö on osallistunut valtakunnallisiin Kunta Kesu ja Toppkompetens- koulutuksiin. Rehtoreille ja luottamushenkilöille on järjestetty seminaareja. Rehtoritiimi on osallistunut coachingtilaisuuksiin kehittämistyön alussa. 86 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C420 Koulutus TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TAMUUTOKSET (1 000 euro) Toimintatuotot 1 214 1 074 1 074 1 241 3 2 2 3 josta sisäiset Toimintakulut TOTEUTUMA 2014 TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 167 16 % -16 233 -16 490 -16 490 -15 515 974 -6 % josta sisäiset -3 244 -3 250 -3 250 -2 711 540 -17 % Toimintakate -15 019 -15 416 -15 416 -14 274 1 142 -7 % josta sisäiset -3 241 -3 248 -3 248 -2 708 540 -17 % -11 777 -12 167 -12 167 -11 566 601 -5 % Toimintakate ulkoinen Poistot ja arvonalentumiset -1 Toimintatuottojen kasvu koostuu ulkopuolisesta rahoituksesta jota on haettu erilaisiin hankkeisiin ja kehittämistoimintaan, n. 89 000 euro yli budjetoidun, sekä sopimuksiin ja lainsäädäntöön perustuvasta kotikuntalaskutuksesta, n. 74 000 euroa yli budjetoidun. Toimintakulut ovat alittaneet budjetoidun. Suurimmat säästöt syntyivät henkilöstömenoissa. Tämä johtuu osittain lomarahan laskennallisesta budjetoinnista mutta OVTES –henkilöstön palkkamäärärahojen arviointi on muutenkin haasteellista. Laskentatapa on muutettu vuoden 2015 talousarvioon. Verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen vastuualueen henkilöstökulut pienenivät 0,4 %:lla. Vastuualue on myös kriittisesti arvioinut rekrytointitarpeitaan. Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 Määrä Kouluja Esikouluryhmät/oppilasmäärä*) Peruskouluryhmien lukumäärä/oppilasmäärä 18 18 18 16,5*)/165 16/143 16,5/151,5 103,5/1 470,5 107/1 497 105/1 494 Erityisen tuen piiriin siirretyt, % **) 9,3**) 9,7 9,3 Peruskouluoppilasta/koulunkäyntiavustaja 25***) 42 41,2 5 169 5 577 ulk. 5 158 ulk. (6 163 + sis.) (5 632 + sis.) 663 701 612 7 234 7 599 ulk. 7 266 ulk. (9 706 + sis.) (9 023 + sis.) 799 822 Talous Esikoulukustannukset/oppilas, netto, euro Esikoulun kuljetuskustannukset/oppilas, netto, euro Perusopetuksen kustannukset/oppilas, netto, euro Perusopetuksen kuljetuskustannukset/oppilas, netto, euro 789 *) esikoulu toimii vuosiluokkien 1 ja 2 yhteydessä; kolmessa koulussa lukuvuonna 13–14 ja neljässä lukuvuonna 14–15 **) 151,5 oppilasta vuonna 2013 ja 153 vuonna 2014 ***) 59 henkilöä sekä vuonna 2012 että 2013 ja 60 henkilöä vuonna 2014. 87 Lukio- ja ammatillinen koulutus Vastuuhenkilöt: sivistysjohtaja sekä rehtorit Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Vuoden 2014 aikana lukiot osallistuivat aktiivisesti alueellisten lukioverkostojen toimintaan. Lukiot verkottuivat valtakunnallisesti pienten lukioiden kanssa ja ylläpitivät ja kehittivät kansainvälisiä suhteita. Myllyharjun lukiossa suoritettiin vuoden 2014 aikana laajoja peruskorjauksia. Lukioissa opiskelijoiden ja opettajien mahdollisuudet tieto- ja viestintätekniikan käyttöön paranivat. Syksyllä kaupunki otti kantaa tuleviin lakiesityksiin liittyen sekä toisen asteen rahoitukseen että järjestämislupiin. Alueellinen toisen asteen koulutuksen selvitystyö aloitettiin loppuvuodesta. Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 Laadukkaan ja ajanmukaisen lukiokoulutuksen turvaaminen ja kehittäminen AVAINTAVOITE Lisätään lukioiden houkuttelevuutta. Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Opiskelijamäärän kasvu vuoden 2013–2014 tasosta. Opiskelijoiden ja opettajien kansainvälisen yhteistyön kehittäminen. Osittain toteutunut: Molemmissa lukioissa on aktiivisesti kehitetty ja laajennettu kansainvälistä yhteistyöverkostoa. Opiskelijamäärä laski verrattuna vuoteen 2013. Osallistutaan aktiivisesti alueellisiin lukioverkoston kehittämishankkeisiin. Kehitetään mm. verkko-opetusta ja joustavia opetusmenetelmiä. Lisäksi kehitetään opettajien ja opiskelijoiden TVT-taitoja sekä kehitetään yhteistyötä yritysten kanssa panostaen yrittäjyyskasvatukseen. Toteutunut: Valmisteluja sähköisten ylioppilaskirjoitusten käynnistämiseksi vuonna 2016 on jatkettu. Opettajia on koulutettu verkko-opetuksen ja TVT-taitojen kehittämisessä. Etsitään uusia yhteistyötahoja ja toimintamuotoja. Yrittäjyyskasvatus näkyy molempien lukioiden toiminnassa. Paikallisen ja alueellisen yhteistyön kehittäminen AVAINTAVOITE Lukiokoulutuksen alueellisiin selvitystöihin osallistuminen. Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - Suomenkielisen lukiokou- Keskuksen johtaja sekä lulutuksen alueellinen kehit- kioiden rehtorit osallistuvat aktiivisesti prosessiin. täminen (Lapinjärvi, Porvoo, Askola). Toteutunut: Myllyharjun lukion rehtori on aktiivisesti osallistunut alueelliseen suomenkielisen lukioverkostotyöhön. - Ruotsinkielisen lukiokoulutuksen alueellinen kehittäminen (Sipoo, Porvoo, Kotka). Ruotsinkielinen lukiokoulutuksen alueellinen selvitys on valmistunut ja operatiivisen yhteistyösopimus on hyväksytty. Yhteistyösopimus astuu voimaan 1.1.2015. Alueellinen toisen asteen koulutuksen selvitystyö on aloitettu joulukuussa. Selvityksen tavoitteena on löytää alueellinen yhteinen näkemys toisen asteen koulutuksesta ja turvata toisen asteen koulutusmahdollisuudet kaupungin nuorille jatkossakin. 88 Toisen asteen ammatillinen koulutus turvataan itäiselle Uudellemaalle esimerkiksi tarjoamalla Loviisaa vaihtoehdoksi ruotsinkielisen toiminnan sijoituspaikkakunnaksi. Taloudenpidon ennakoitavuus ja suunnitelmallisuus AVAINTAVOITE Talousarvion toteuman seuranta ja ennusteiden laadinta sekä poikkeamiin reagointi oman vastuualueen kohdalla. Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Talousarviossa pysyminen. Kustannusten hallinta, taloudellinen toiminta, uusien toimintatapojen etsiminen. Talousraportointi ja sen pohjalta tehtävät tarvittavat toimenpiteet. Toteutunut: Talousarvoin avaintavoitteet ovat toteutuneet. Taloudesta on raportoitu 2 kertaa vuodessa. Lukioiden toimintakulut ovat hiukan alittuneet. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C430 Lukio- ja ammatillinen koulutus TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TAMUUTOKSET (1 000 euro) Toimintatuotot TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN TOTEUTUMA 2014 44 16 16 58 1 1 1 1 -1 865 -1 807 -1 807 josta sisäiset -470 -401 Toimintakate -1 821 josta sisäiset josta sisäiset Toimintakulut Toimintakate ulkoinen MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 42 267 % -1 768 39 -2 % -401 -398 4 -1 % -1 792 -1 792 -1 710 82 -5 % -469 -400 -400 -396 4 -1 % -1 352 -1 391 -1 392 -1 314 78 -6 % -1 Toimintatuottojen kasvu koostuu ulkopuolisesta rahoituksesta jota on haettu erilaisiin hankkeisiin ja kehittämistoimintaan. Lukioiden yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) Tilinpäätös 2013 Opiskelijamäärä Opetustunnit Netto, euro/opiskelija Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 187,5 189 176 376 370 364 7 165 7 274 ulk. 7 439 ulk. (9 393 + sis.) (9 692 + sis.) 89 Vapaa sivistystyö Vastuuhenkilöt: sivistysjohtaja ja rehtori Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Valkon kansalaisopisto toteutti 6 736 tuntia vuonna 2014, joista Loviisan kaupungissa toteutettiin 4 453 tuntia eli 66 % opiston kokonaistuntimäärästä. Lapinjärvellä toteutui 1 126 tuntia eli 17 % sekä Pyhtäällä 17 % eli 1 157 tuntia. Lovisa svenska medborgarinstitutin toteutuneista 5 285 tunneista Loviisassa järjestettiin 4 504 tuntia eli 85 %, Lapinjärvellä 596 tuntia eli 11 % sekä Pyhtäällä 185 tuntia eli 4 %. Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 Laadukkaan suomen- ja ruotsinkielisen kurssitoiminnan ylläpitäminen nykyisessä laajuudessaan AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari Kurssitarjonta vastaa kysyntää ja toteutuu valtionosuustuntimäärän mahdollistamassa laajuudessa. Suunniteltavan ja toteutuvan tuntimäärän suhde tasapainossa, opiskelijamäärä ennallaan tai kasvava. Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Toimintaprosessit toteutetaan kirjattujen periaatteiden mukaan. Toteutunut; Valtionosuustunnit: - Lovisa Mi: 4 499 - Vako: 5 756 Toteutuneet tunnit: - Lovisa Mi: 5 285 - Vako: 6 736 Kursseja on täten toteutettu yli valtionosuustuntimäärän kuitenkin niin että talousarviossa on pysytty. Yhteisöllisen ja verkostoituvan toimintakulttuurin vahvistaminen AVAINTAVOITE Yhteistoiminta muiden oppilaitosten ja sidosryhmien kanssa vastaa uuden lain vaatimuksia sekä lujittaa vapaan sivistystyön merkitystä ja näkyvyyttä toimintaalueella. Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Nykyisten yhteistoiminta- Työvuosisuunnitelmaan kir- Toteutunut: jatut yhteistoiminta-suunnimuotojen säilyttäminen Paikalliset: Almintalon tukiyhdistys, ja uusien käynnistäminen telmat ja -hankkeet. Kuggomin tukiryhmä, Mi –föreningen, mahdollisuuksien mukaan. Valkon ko:n opistolaisyhdistys, Loviisan Tanssi- ja sirkuskoulu, Avoinna – Öppet, Taiteen perusopetus Alueelliset: Osaava ja oppiva 2020 – viiden uusmaalaisen opiston yhteishanke, PostKunnig, fri bildning i Södra Finland, Öppna uni i Östnyland: Borgå Mi, Sibbo Mi, Åbo Akademi/Enhet för livslångt lärande Taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti järjestetty toiminta AVAINTAVOITE Kestävä taloudenpito. Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Talousarviossa pysyminen. Prosessien ja palveluketjuToteutunut: jen jatkuva parantaminen ja Osavuosiraportointi laadittu 2 kertaa tehostaminen. vuodessa. Toimintatuotot (mm. kurssimaksutuotot) ovat olleet ennakoitua suuremmat. Täten mm. nettokulut/opiskelija sekä nettokulut/opetustunti jäivät arvioitua alhaisemmiksi. 90 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C440 Vapaa sivistystyö TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TAMUUTOKSET (1 000 euro) Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut josta sisäiset TOTEUTUMA 2014 TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 255 209 209 219 10 5% 10 3 3 11 8 -1 130 -1 102 -1 102 -1 069 33 -3 % -154 -108 -108 -136 -28 26 % Toimintakate -875 -894 -894 -850 44 -5 % josta sisäiset -144 -105 -105 -125 -20 19 % Toimintakate ulkoinen -731 -789 -789 -726 63 -8 % Toimintatuotot ylittivät budjetoidun maksutuotoissa n. 20 000 eurolla. Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) Opiskelijoita, MI/Vako Opetustunteja, MI/Vako Nettokulut, euro/opiskelija Nettokulut, euro/opetustunti Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 1 395/1 808 =3 203 5 464/6 911 = 12 375 1 400/1 800 = 3 200 5 500/7 000 = 12 500 1 388/1 817 =3 205 5 285/6 736 = 12 021 228 247 ulk. 226 ulk. (279 + sis.) (265 + sis.) 63 ulk. 60 ulk. (71 + sis.) (71 + sis.) 59 91 Vapaa-aikatoimi Vastuuhenkilö: vapaa-aikatoimen päällikkö Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Vastuualueen toiminta on ollut tavoitteiden mukaista. Vapaa-aikatoimen taloudellinen tulos on hyvä kiitos ulkopuolisen hankerahoituksen sekä säästöillä henkilöstössä. Vapaa-aikatoimelle on myönnetty ulkopuolista rahoitusta etsivälle nuorisotyölle ja harrastustoiminnan kehittämiselle. Vapaa-aikatoimi on ollut mukana seuraavissa kansallisissa hankkeissa 2014: Voimaa vanhuuteen, Erityisliikunta ja Onnistunut nuorisotakuu. Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 Toimiva nuoriso- ja liikuntatoimi joka palvelee kaupungin asukkaita tasapuolisesti koko kunnassa AVAINTAVOITE Aktiivisia ja monipuolisia yhdistyksiä koko kunnan alueella. Tavoitetaso/Mittari Vapaa-aikatoimi tukee yhdistystoimintaa. Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Avustuksia maksetaan toiminnan laajuuden mukaan. Vapaa-aikalautakunnan seuraavustukset vuonna 2014: nuorisoseurat 26 381 euroa (17 seuraa) ja urheiluseurat 46 607 euroa (28 seuraa). Nuorisotoimi on aktiivinen toimija ja yhteistyötaho nuoria koskevissa asioissa AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari Nuorisotiloja eri osissa kun- Nykyistä laajaa verkostoa taa. ylläpidetään. Etsivä nuorisotyö. Onnistunut nuorisotakuu. Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Oma toimintaa ja yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Tuen tarpeessa olevia nuo- Nuoria autetaan sellaisten ria tavoitetaan. palveluiden ja tuen piiriin missä edistetään hänen kasvuaan. Suomen Nuorisoyhteistyö Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry tekee selvityk- Allianssi ry tekee selvityksen nuorisotakuun toteuttamisen nuorisotakuu työstä sesta Loviisassa, Lohjalla ja mm. Loviisassa. Tilastoja nuorisotyöttömyydestä, Keravalla. nuoria ilman opintopaikkaa ja nuoria ilman tutkintoa. Vapaa-aikatoimi palkkaa nuorisotakuun toteuttamiseksi kahdeksaksi kuukaudeksi kolme palkkatukikelpoista nuorta. Omana toimintana: Forum, Valko ja Ruukki. Yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa Koskenkylä, Tesjoki ja Liljendal. Etsivillä nuorisotyöntekijöillä oli vuonna 2014 yli 200 asiakasta. Hanke päättyi kesäkuussa 2014. Nuorten ja ammattilaisten näkemyksiä nuorisotakuun toteutuksesta ja kehittämisestä. Esimerkiksi liikuntahallien il- Nuorisotoimella oli pääsääntöisesti tavahtimestaritoiminnot nel- kolme nuorta palkattuna sanssijä kuukautta keväällä ja neljä kortilla. syksyllä. Liikuntatoimi panostaa yleisten toimintaedellytysten luomiseen liikunnan harrastamiseen AVAINTAVOITE Erityisliikuntaa kunnille 2013–14. Erityisliikunnan kehittämishanke. Tavoitetaso/Mittari Kysely yhdistyksille, Loviisan erityisliikunnan peruskartoitus. Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kysely, peruskartoitus ja kehittämissuunnitelma Kysely, peruskartoitus ja kehittämissuunnitelma tehty 92 Taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti järjestetty toiminta AVAINTAVOITE Taloudenpidon ennakoitavuus ja suunnitelmallisuus. Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Vapaa-aikatoimi on pysynyt talousarviossa. Talousarviossa pysyminen. Talouden tiukka seuranta myös yksikkötasolla. Talousraportointi ja sen pohjalta tehtävät tarvitta- Henkilöstömenojen oikea kohdentaminen. vat johtamis- ja mahdolliset sopeuttamistoimenpiteet. Taloudellinen ajattelu osaksi arkea. Taloudellinen ajattelu on osana arkea. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C450 Vapaa-aikatoimi TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TAMUUTOKSET (1 000 euro) Toimintatuotot 444 josta sisäiset 286 259 113 -1 669 -1 716 josta sisäiset -903 -883 Toimintakate -1 226 -1 430 josta sisäiset -644 -770 Toimintakate ulkoinen -582 -661 -6 -7 Toimintakulut Poistot ja arvonalentumiset TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN 0 286 -7 -7 -7 TOTEUTUMA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 438 152 53 % 113 257 144 -1 723 -1 683 40 -2 % -883 -912 -29 3% -1 437 -1 245 192 -13 % -770 -655 114 -15 % -667 -590 78 -12 % -7 -7 Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) Tilinpäätös 2013 MYÖNNETYT AVUSTUKSET/ASUKAS, euro (15 493 as.) Liikuntatoiminta Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 3,15 2,96 3,11 1,71 1,87 1,70 13 13 13 95 % 100 % 95 % Agricola-halli 95 % 100 % 95 % Liljendalin liikuntatalo 70 % 75 % 70 % Nuorisotoiminta Nuorisotilojen aukiolo: iltoja/viikko LIIKUNTAHALLIEN KÄYTTÖASTE Liikuntahalli Valkon monitoimitalo Jäähalli Järjestettyjen tilaisuuksien lukumäärä 75 % 85 % 75 % 100 % 100 % 100 % 70 80 70 93 Museo- ja kulttuuritoimi Vastuuhenkilö: kirjasto- ja kulttuuritoimen päällikkö Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Museo- ja kulttuuritoimen päällikön jäätyä eläkkeelle kevättalvella 2014 hänen tehtävänsä jaettiin uuden museointendentin sekä kirjastotoimenpäällikön kesken. Toiminta on järjestetty talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 AVAINTAVOITE Monipuolista kulttuuritarjontaa kaikille ikäryhmille kahdella kielellä koko kaupungin alueella. AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari Tarjota kaikille asukkaille Järjestetään tapahtumia ja Kulttuuritoimisto järjesti itse tai yherilaisia kulttuurielämyksiä. näyttelyjä, pidetään yhteyttä teistyössä 56 tapahtumaa, 3 näytteyhdistyksiin. lyä (museon näyttelyiden ohella) ja 3 kerhoa. Järjestetyt tapahtumat/ Lisätään tiedotusta ja mark- Tiedotusta ja markkinointia tehostettiin. vuosi. kinointia. Tavoitetaso/Mittari Luetteloimatonta materiaa- Mittari: Esineiden määrä lia työstetään museossa. Atk-pohjainen luettelointi aloitetaan. AVAINTAVOITE Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Priorisoidaan luettelointityö- Luettelointityöhön panostettiin. Aitä näyttelytoiminnan ohella. neistoa digitalisoitiin huomattava määrä. Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Aktiivista näyttelytoimintaa Näyttelyiden määrä/vuosi. Suunnittelutyö tehdään hy- Komendantintalossa järjestettiin 5 erikoisnäyttelyä. Komendantintalossa. vissä ajoin, omaa henkilökuntaa hyödynnetään tehokkaasti. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C460 Museo- ja kulttuuritoimi TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TAMUUTOKSET (1 000 euro) Toimintatuotot TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN TOTEUTUMA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 73 79 0 79 84 5 6% Toimintakulut -710 -716 1 -715 -710 5 -1 % josta sisäiset -109 -106 -106 -104 2 -1 % Toimintakate -637 -638 -636 -626 10 -2 % josta sisäiset -109 -106 -106 -104 2 -1 % Toimintakate ulkoinen -528 -532 -530 -522 9 -2 % josta sisäiset 1 1 94 Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) Tilinpäätös 2013 Kustannus/asukas, netto Talousarvio 2014 34,02 Luetteloitujen esineiden määrä Toteutuma 2014 34,2 ulk. 33,67 ulk. (41,03 + sis.) (40,40 + sis.) 200 500 1 209 5 066 3 000 3 883 10 000 10 500 9 361 95 75 56 6 4 5 Museokävijät Komendantintalo Ruukki & Viirilä Järjestetyt kulttuuritapahtumat Näyttelyiden määrä, Komendantintalo Luetteloitujen museoesineiden määrän osalta tavoite ylittyi. Ruukin ja Viirilän kävijämäärää on seurattu edellisvuosia tarkemmin. Kulttuuritapahtumien määrän osalta tavoite alittui, mikä ensisijaisesti johtui henkilöstövaihdoksista ja pitkistä sairauslomista. Lisäksi on huomioitava, että määrärahoja supistettiin edellisvuoteen verrattuna, ja että kulttuuritoimisto toteutti muutaman ison ja onnistuneen, mutta kalliin tapahtuman (mm. Picnic on the Beach, Tarhamusa). Kirjastotoimi Vastuuhenkilö: kirjasto- ja kulttuuritoimen päällikkö Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Valkon lähikirjaston lakkauttaminen näkyy mm. lainauslukujen laskuna. Lainausaktiivisuus tuntuu olevan laskussa laajemminkin. Toiminta on järjestetty talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Sopeuttamissuunnitelman Kirjastoverkon supistami- Valkon kirjaston sulkeminen toimeenpaneminen kulujen nen alkaa, ja yksi lähikirjas- ja tyhjentäminen sekä kirjaskarsimiseksi. to suljetaan v. 2014. toautopalvelujen laajentaminen Valkoon. Sähköisten aineistojen käyt- Kirjastojen asiakkaille tartöönotto ja niistä tiedotta- jottavan sähköisen aineiston määrää kasvatetaan minen. vuosittain. Pätevien henkilöiden palkkaaminen vapautuviin tehtäviin, toimenkuvien päivittäminen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen. Mittari: Sähköisten aineistojen määrä ja käytön seuraaminen. Jotta Loviisan kirjastojen henkilökunta täyttäisi uuden kirjastoasetuksen vaatimat kelpoisuusvaatimukset, on pätevien työntekijöiden määrää kasvatettava. Mittari: Muodollisesti pätevien työntekijöiden määrä. Sähköiset aineistot, vähintään ePress, saatetaan asiakkaiden käyttöön. Palvelua markkinoidaan ja asiakkaita opastetaan sen käytössä. Rekrytointiin panostetaan. Vapautuviin tehtäviin palkataan muodollisesti päteviä työntekijöitä. Työtehtäviä järjestellään tarpeen mukaan uudelleen, työnkuvauksia päivitetään ja osaamista jaetaan. Valkon kirjaston kirjastoaineisto poistettiin tietokannasta ja lahjoitettiin kyläyhdistykselle, joka jatkoi lainaustoimintaa. Kirjastoauto pysähtyi Valkossa viikoittain. EPress hankittiin, palvelua markkinoitiin ja asiakkaita neuvottiin sen käytössä. Kirjastotoimeen rekrytoitiin uudenlaista ja täydentävää osaamista. Osaamista ja työtehtäviä jaettiin kirjastojen välillä. 95 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C470 Kirjastotoimi TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TAMUUTOKSET (1 000 €) Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN TOTEUTUMA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 46 39 0 39 54 15 0 0 0 0 0 0 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 39 % -1 262 -1 288 -2 -1 290 -1 251 39 -3 % josta sisäiset -386 -402 0 -402 -394 8 -2 % Toimintakate -1 216 -1 249 -2 -1 251 -1 196 55 -4 % josta sisäiset -386 -402 0 -402 -394 8 -2 % Toimintakate ulkoinen -831 -847 -1 -848 -802 46 -5 % -38 -39 -39 -38 1 -3 % Poistot ja arvonalentumiset Henkilökuntamenot alittivat budjetoidun sairauslomien takia, koska sairauspoissaolot korvattiin sijaisilla ainoastaan osittain. Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) Kirjojen hankintakulut Kirjahankinnat kpl Kokonaislainaus Lainaus/asukas Toimipisteitä Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 91 579 92 700 85 063 6 592 6 000 5 987 226 071 220 000 210 038 14,57 14,2 13,56 6 kirjastoa 1 kirjastoauto 1 lukunurkka + siirtokokoelmia 5 kirjastoa 1 kirjastoauto 1 lukunurkka + siirtokokoelmia 5 kirjastoa 1 kirjastoauto 2 lukunurkkaa + siirtokokoelmia Kirjojen hankintakuluissa ja lainausluvuissa näkyvät mm. Valkon lähikirjaston lakkauttamisen vaikutukset. Lainausaktiivisuus on kaksi vuotta peräkkäin ollut, ja tuntuu edelleen olevan, laskusuunnassa. Valkoon perustettiin yhteistyössä kyläyhdistyksen kanssa lukunurkka lakkautetun kirjaston tiloihin. 96 TEKNINEN KESKUS Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Teknisen keskuksen toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Tekninen keskus on vuoden aikana hyvin täyttänyt talousarviossa esitetyt tavoitteet. Toiminnassa pääpaino on ollut taloudessa. Tämä on myös tarkoittanut sitä, ettei esimerkiksi ole korjattu rakennuksia ja infrastruktuuria ellei ole ollut pakko. Suotuisa lämmin ja vähäluminen talvi vähensi myös kustannuksia. Investoinnit ovat toteutuneet hyvin talousarvion mukaan. Suomalainen koulukeskus on valmistunut ja otettu käyttöön. Troolisataman investointi ei toteutunut koska valtio ei myöntänyt tukea hankkeelle tässä vaiheessa. Sisäinen valvonta on tapahtunut riittävällä tasolla sen toteamiseksi, ettei se sisällä olennaisia puutteita. Riskienkartoitus on tehty niin pitkälle, että tiedetään että suurimmat taloudelliset riskit muodostuvat rakennusten ja muun infran kunnosta. Huomattava osa rakennuksista on vanhoja, eikä niitä ole peruskorjattu viimeisien vuosikymmenten aikana. Aktiivisella reagoinnilla riskit eivät ole realisoituneet. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Teknisen keskuksen tuloslaskelma Keskuksen kaupunginvaltuustoon nähden sitova määräraha on ulkoinen toimintakate. C60 Tekninen keskus TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TAMUUTOKSET (1 000 euro) TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN TOTEUTUMA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Myyntituotot 574 579 579 590 11 2% Maksutuotot 383 306 306 364 57 19 % 48 56 56 19 -37 -65 % 7 108 7 090 7 090 6 584 -505 -7 % Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot 301 160 Toimintatuotot yhteensä 8 414 8 192 josta sisäiset 6 482 6 502 Henkilöstökulut -4 364 -4 454 Palveluiden ostot -5 885 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä 160 908 748 466 % 8 192 8 466 274 3% 6 502 5 995 -507 -8 % -4 467 -4 079 388 -9 % -5 994 -5 994 -6 662 -668 11 % -2 844 -2 900 -2 900 -2 792 109 -4 % -3 -7 1 -6 -4 2 -32 % -595 -574 -1 -575 -459 115 -20 % -13 690 -13 929 -14 -13 943 -13 996 -53 0% -936 -976 -39 4% -13 -5 751 -5 530 221 -4 % 5 565 5 019 -546 -10 % -11 316 -10 549 767 -7 % -2 200 -2 222 -22 1% josta sisäiset -1 029 -936 Toimintakate -5 276 -5 738 josta sisäiset 5 452 5 565 -10 728 -11 303 -2 163 -2 200 Toimintakate ulkoinen Poistot ja arvonalentumiset 1 -13 -13 97 Toimintatuottojen toteutuminen Toimintatuotot ovat ylittäneet talousarvion. Suurin syy tähän on että kauppa- ja teollisuustonttien myynti on ylittänyt arvion. Toimintakulujen toteutuminen Toimintakulut ovat pysyneet talousarviossa. Kaatopaikkoja varten on tehty 660 000 euron varukset. Tämänkin jälkeen kokonaiskulut ovat lähes talousarvion mukaiset. Säästö- ja tehostamistoimenpiteet ovat tuoneet suurin piirtein arvioidut säästöt. Leudon ja vähälumisen talven takia syntyi melko suuret säästöt. Vuosi on ollut selvästi normaalivuotta suotuisampi. Henkilöstökulujen toteutuminen Henkilöstökulut ovat alittaneet talousarvion. Pääasiallinen syy tähän on, että vapautuviin tehtäviin ei ole palkattu uusia henkilöitä, tai että palkkaus on tapahtunut viiveellä. Pieni osa henkilöstövajeesta on korvattu ostopalveluilla. Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 Kaupunginvaltuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen Teknisen keskuksen toiminnan päämäärät: 1. Asiakas ja kuntalainen AVAINTAVOITE Palvelut täyttävät lain asettamat vaatimukset. Investointien toteuttaminen suunnitelmien mukaan. Tavoitetaso Toimintasuunnitelma/Keino AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Lainsäädännön asettamat Tuotetut palvelut. tavoitteet toteutuvat. Investointien toteutumiTalousarvion toteuman seunen aikataulun mukaisesti. ranta. Palvelut ovat täyttäneet lain asettamat vaatimukset. Investoinnit ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti. 2. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky AVAINTAVOITE Tavoitetaso Yhteiskuntarakenteen kehit- Positiivinen yhteiskuntatäminen. kehitys Toimintasuunnitelma/Keino AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Elinkeinoelämää ja kehitystä Elinkeinoelämän palaute on ollut pääkoskeva palaute. sääntöisesti positiivinen. 3. Henkilöstö ja johtaminen AVAINTAVOITE Tavoitetaso Avoin toimintakulttuuri, jonka perustana on osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilökunta. Avoin ja toimiva yhteistyö kaupungin keskusten välillä sekä avoin ja vuorovaikutuksellinen toimintakulttuuri kuntalaisten kanssa. Toimintasuunnitelma/Keino AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Sisäiset koulutukset, jotka edesauttavat tavoitteen toteutumista. Toimintakulttuuri on ollut avoin. Uusien yhteistyömuotojen kehittäminen kaupungin sisällä. Uusia yhteistyömuotoja on etsitty. 4. Talous AVAINTAVOITE Talouden pidon suunnitelmallisuus. Tavoitetaso Talousarvion sitovien tavoitteiden toteutuminen. Toimintasuunnitelma/Keino AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Talousarvion toteuman seu- Talousarviossa on pysytty eikä vuoden ranta ja ennusteiden laadin- aikana ole ollut tarvetta reagoida voita, poikkeamiin reagointi ja makkaasti poikkeamiin. johdon toimenpiteet. 98 TEKNINEN KESKUS VASTUUALUEITTAIN Hallinto-, talous- ja toimistopalvelut Vastuuhenkilö: taloussuunnittelija Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Rakentamisen ilmoitusmenettely muuttui 1.7.2014, rakennusalan urakka- ja kulkulupatietojen ilmoittaminen on lakisääteistä. Loviisan kaupungin rakennustyömaat ilmoitetaan veronumero.fi -palvelun kautta. Tekninen keskus myy palvelua Loviisan Satama Oy:lle ja Loviisan vesiliikelaitokselle. Työmaat on yksilöity työmaatunnuksilla työmaarekisterissä. Tänne työmaatunnukselle tulee kaikkien työmaalla toimivien yritysten rekisteröityä. Roolista riippuen ilmoitetaan työntekijätietoja ja urakkatietoja. Vuoden aikana on järjestetty koulutusta asiasta paikallisille yrittäjille ja omalle henkilökunnalle. Lakisääteisen velvoitteen myötä on valvontaa työmailla tehostettu huomattavasti, myös sisäinen seuranta on tehostunut. Lautakuntien siirtyminen paperittomaan esityslistaan, vapauttaa resurssia toimistosihteeriltä. Vapautunut resurssi käytetään tehokkaasti hyväksi pyrkimyksenä vapauttaa asiantuntijoiden työaikaa oman osaamisalueensa töihin. Uuteen taloushallinto-ohjelmaan Kuntax, on tutustuttu budjetointityön 2015 myötä. Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari Toiminnan tehostaminen, sopeuttamistoimien mukanaan tuomat muutokset. Tyytyväinen asiakas/työntekijä, palvelutason ylläpitäminen. Sisäisen laskenta Sisäiset vuokrat ajan tasal- Laskenta kiinteistökohtaile 2014, vuokra- ja palvelu- seksi, päätös tavoitetasosta sopimukset. eli vuokran sisällöstä kevät 2014. Talousarviossa pysyminen. Sopeuttamistoimet vuoden 2014 aikana. Talousarviossa pysyminen Talousraportointi ja sen pohjalta tehtävät tarvitta- edellyttää, että käytännön vat johtamistoimenpiteet. sopeuttamistoimiin ryhdytään jo heti ta-vuoden alussa. Talousarviototeuman seuranta ja ennusteiden laadinta, poikkeamiin reagoiminen ja johdon toimenpiteet. Sopeuttamisohjelman käytäntöön vieminen. Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Selkeät tehtävänkuvat, sopeuttamistoimien prosessien kirkastaminen koko henkilöstölle. Palvelutasosta ei tingitä, vaikka resursseja joudutaankin jatkossa kohdentamaan toisin. Henkilöstön vähentyminen muualla keskuksessa lisää painetta kerätä esim. varikon työntekijöiltä mahdollisimman paljon ”toimistotyötä” kansliaan toimistosihteereille. Tehtävänkuvat tulevat elämään jatkossa totuttua enemmän.(EH) Tavoite ei ole toteutunut, koska resursseja on jouduttu kohdentamaan investointiohjelmaan aiottua enemmän. (AK) Vaikka aikataulu sopeuttamistoimien aloittamiselle oli hyvin tiukka, mielestäni tässä on onnistuttu hyvin. TA toteuman seuranta on tässä ollut ratkaisevan tärkeä kannustin ja johtamistoimiin on ryhdytty viipymättä, mikäli tarvetta ollut.(EH) 99 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C601 Hallinto-, talous- ja toimistopalvelut TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TAMUUTOKSET (1 000 euro) Toimintatuotot 62 josta sisäiset 61 Toimintakulut 1 TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN 1 TOTEUTUMA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 43 42 42 42 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 3881 % -536 -516 -516 -473 44 -8 % josta sisäiset -57 -34 -34 -38 -4 11 % Toimintakate -474 -515 -515 -430 86 -17 % josta sisäiset 3 -34 -34 4 38 -111 % -478 -481 -481 -434 47 -10 % -32 -11 -11 -11 Toimintakate ulkoinen Poistot ja arvonalentumiset 2% Vastuualueen ulkoinen taloudellinen toteutuma on ollut lähes ennusteen mukaista, säästöä on saavutettu hieman jokaisella menolajilla. Suurin vaikutus Varhe- ja kuel-eläkemenoperusteisten maksujen vähentymisellä. 100 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Vastuuhenkilö: johtava rakennustarkastaja Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Loviisan kaupungin uuden rakennusjärjestyksen 9.4.2014. Rakennusjärjestys on astunut voimaan 31.5.2014. Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma on laadittu, ja se toimii uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) vaatimusten mukaisen valvontaohjelman laatimisen perustana. Sähköisen tietojärjestelmän (Tekla) käytön tehostaminen on jatkunut ympäristönsuojelun päivittäisessä työssä. Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari Rakennusvalvonnan ja väes- Toisiaan vastaavat rekistetörekisterikeskuksen raken- ritiedot. nusrekistereiden ajantasaistaminen. Ympäristönsuojelun valvon- Ohjelma laadittu. taohjelman laatiminen. Ympäristönsuojelun valvon- Sisältövaatimus: nan kehittäminen. – tarkastusten toteuttaminen – raportointi 100 % sähköisesti Ennen vuotta 2010 myönKaikki keskeneräiset rakennettyjen rakennuslupien nusluvat kirjataan järjestelvaihetietojen kirjaaminen. mään ja samalla käydään läpi kiinteistöveroa koskevat luettelot. Talousarvion toteuman seu- Talousarviossa pysyminen. ranta ja ennusteiden laadinta, poikkeamiin reagointi ja Talousraportointi ja sen pohjalta tehtävät tarvittajohdon toimenpiteet. vat johtamistoimenpiteet. Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Rakennusrekisteritietojen tarkistus. Rekisterien vertailu on tehty ja rekistereihin on tehty päivitykset. Valvontaohjelma tehdään osittain opinnäytetyönä. Rakennus- ja ympäristölautakunta on 5.6.2014 hyväksynyt ympäristönsuojelun valvontaohjelman. Noin 100 katselmusta on tehty ja viety sähköiseen järjestelmään. Sähköisen järjestelmän käytön tehostaminen. Vaihetietojen luettelointi ja kirjaaminen Ennen vuonna 2010 myönnetyt rakennusluvat on päivitetty ja viety rekisteriin. Kustannusten hallinta. Taloudellinen toiminta, uusien toimintatapojen etsiminen, prosessien ja palveluketjujen jatkuva parantaminen ja tehostaminen. Talousarvioseurannassa ei ole todettu poikkeamia. Raportointia lautakunnalle on kehitetty. 101 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C61 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TAMUUTOKSET (1 000 euro) Toimintatuotot TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN TOTEUTUMA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 297 292 292 315 22 4 3 3 6 3 Toimintakulut -667 -613 -613 -682 -69 11 % josta sisäiset -108 -21 -21 -93 -72 343 % Toimintakate -370 -321 -321 -367 -47 15 % josta sisäiset -104 -18 -18 -87 -69 385 % Toimintakate ulkoinen -266 -303 -303 -280 22 -7 % josta sisäiset 8% Vastuualueen toiminnan tuotot ovat kasvaneet noin 7 % ja ovat samalla vähän budjetoitua suuremmat. Ulkoinen kate on edellisen vuoden tasolla. Ympäristönsuojelu on käsitellyt arvioitua enemmän lupa-asioita mikä on tuonut tuloja jotka eivät ole olleet ennustettavissa. Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 Nettomenot/asukas rakennusvalvonta 5,80 6,12 7,09 ympäristönsuojelu 8,72 10,41 8,22 rakennusvalvonta 364 380 361 ympäristönsuojelu 128 200 157 1 163 1 100 1 196 160 250 160 Lupatapahtumat ja lausunnot Valvontakäynnit rakennusvalvonta ympäristönsuojelu Rakennusvalvonnan osalta ovat käsiteltyjen lupien sekä suoritettujen katselmuksien määrä pysyneet aikaisemmalla tasolla. Kun tavoitteena oli saada vanhoissa kunnissa myönnetyt (ennen 2010) luvat päivitetty ja rekisteröity, on loppukatselmusten määrä ollut suhteellisen suuri (420 kpl). Käsiteltyjen lupien ja annettujen lausuntojen määrä on ympäristönsuojelun osalta kasvanut. Kasvu näkyy rakennusvalvonnalle annettavien, jätevesien johtamista ja maalämpökaivojen rakentamista koskevien lausuntojen määrässä. 102 Kaupunkisuunnittelu Vastuuhenkilö: kaupunginarkkitehti Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Kaavoitus- ja arkkitehtitoimisto Kaavoitus on edennyt kaavoitusohjelman mukaisesti. Alakaupungin laaja rakennushistoriallinen inventointi asemakaavamuutoksen pohjaksi on laadittu. Harmaakalliosta Valkoon ulottuvaa osayleiskaavaa on työstetty konsultin toimesta. Meneillään on kaksi tuulivoimaosayleiskaavaa, joita laativat konsultit tuulivoimatoimijoiden toimeksiannosta. Kaavoituksessa on vireillä kolmisenkymmentä asemakaavaa, joista aktiivisessa vaiheessa noin puolet. Kiinteistö- ja paikkatietotoimisto Kiinteistö- ja paikkatietotoimistolla on jatkuvassa myynnissä noin 150 omakotitonttia. Tonttien kysyntä on ollut edelleen hidastumaan päin. Kiinteistörekisterin pitoa ei siirrettykään Maanmittauslaitokselle, vaan se päätettiin pitää itsellä. Toimiston yhteistyö on tästä huolimatta jatkunut entisen laisena Maanmittauslaitoksen kanssa kiinteistörekisterin perusparannuksessa. Kiinteistötoimituksia rekisteröitiin vuoden 2014 aikana 14 kpl eli 5 kpl enemmän kuin vuonna 2013. Kiinteistörekisterin pitäjän päätöksiä tehtiin 6 kpl eli yksi enemmän kuin v. 2013. Tekla/GIS–ohjelmiston käyttöä on saatu laajennettua, lisättyä ja tehostettua, kun uusi paikkatietoinsinööri aloitti tehtävässään. Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 Kaavoitus AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari Kaavoitusohjelman mukais- Tavoite on saada käynnisten asema- ja osayleiskaa- sä olevat merkittävimmät vojen laadinta. asemakaavat hyväksyttyä tai vähintään vietyä eteenpäin. Ajantasa-asemakaavan digi- 5., 7. ja 9. kaupunginositalisointityötä jatketaan. en ajantasa-asemakaava valmis. Oikeusvaikutteisen osayleis- Harmaakallion, Haravankykaavoituksen jatkaminen. län, Köpbackan ja Valkon sekä niihin rajautuvan saariston osayleiskaava valmiina. Tuulivoimaosayleiskaavat valmiit. Asemakaavojen ajanmuJärjestys on päätetty. kaistaminen. Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Valmistelu virkamiestyönä ja jonkun verran konsultilla. Käsittely luottamuselimissä. Hagalund ja muita pienempiä asemakaavoja hyväksytty. Muita aktiivisessa vaiheessa olevia työstetty eteenpäin. Virkamiestyönä vanhan Loviisan alueella. Digitalisointi on edennyt tavoitteen mukaisesti, 5., 7. ja 9. kaupunginosien ajantasa-asemakaava digitalisoitu. Selvitykset vieneet oletettua enemmän aikaa. Luonnos valmisteilla. Kaksi tuulivoimaosayleiskaavaa valmisteilla toimijoiden toimesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat valmiit. Konsulttityönä Virkatyönä Alakaupungin asemakaavojen ajanmukaistaminen meneillään. Muita asemakaavoja ajanmukaistetaan tarpeen mukaan. 103 Kiinteistö- ja paikkatietotoimisto AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari Tonttimyynnin kehittäminen, ks. paikkatietojärjestelmä. Toimitustuotannon kehittäminen. Tonttimyynnin siirtäminen kaupungin omaan palveluun. Prosessien kehittäminen, perehtyminen yleisten alueiden lohkomisiin ja haltuunottoon yhdessä yhdyskuntatekniikan toimiston kanssa. Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Konsulttityönä. Tehty asuntotonttien osalta. Yleisten alueiden lohkomisen ja haltuunottomenettelyn priorisointi. Käynnistetty loppuvuodesta, jatkuu v. 2015. Paikkatietojärjestelmä AVAINTAVOITE Tonttimyynnin siirtäminen kaupungin omaan palveluun. Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen aineistojen kokoaminen paikkatietojärjestelmään. Liljendalin ja Ruotsinpyhtään kaupunginosien numeeristen pohjakarttojen laadinta. Tavoitetaso/Mittari Tavoitteena on järjestelmän käyttöönotto. Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Konsulttityönä Tehty asuntotonttien osalta. Tietojen siirtäminen sovel- Omana työnä. lukseen jatkuu. Työt aloitettu, jatkuu v. 2015. Ruotsinpyhtään asemakaa- Ilmakuvaukset ja pohjakartva-alueiden pohjakartat tojen laadinta konsulttityölaadittu. nä. Ruotsinpyhtään osalta työ siirtyy v. 2015. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C62 Kaupunkisuunnittelu TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TAMUUTOKSET (1 000 euro) Toimintatuotot TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN TOTEUTUMA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 765 696 696 1 336 639 6 3 3 5 2 -903 -972 -974 -883 91 -9 % josta sisäiset -40 -36 -36 -42 -6 17 % Toimintakate -138 -276 -278 452 730 -263 % josta sisäiset -33 -32 -32 -36 -4 12 % -104 -243 -246 489 734 -299 % josta sisäiset Toimintakulut Toimintakate ulkoinen Poistot ja arvonalentumiset -95 -2 -2 -3 92 % 104 Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) Osaston Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 KAAVOITUS- JA ARKKITEHTITOIMISTO Tuotot Kulut Netto Hyväksytyt asemakaavat Hyväksytyt ranta-asemakaavat Suunnittelutarveratkaisut, poikkeusluvat ja lausunnot ELY-keskukselle poikkeamisista Lausunnot rakennusluvista Virallisia kaavaotteita Kaavaotteisiin liittyviä asiakaskäyntejä ja -puheluita KIINTEISTÖ- JA PAIKKATIETOTOIMISTO 47 229 76 600 23 549 -388 565 -400 420 -336 305 -341 336 -323 820 1 kpl, 0,233 ha -312 756 4 kpl, 107,77 ha 1 kpl, 3,84 ha 10 kpl 10 kpl 29 kpl 31 kpl 220 kpl 236 kpl 517 kpl 648 kpl Tuotot 711 882 616 300 1 306 798 Kulut -474 837 -538 228 -505 445 801 353 Netto 237 045 78 072 Tonttien myyntivoitto 200 178 150 000 Vuokratuotot 411 871 384 000 Kiinteistötoimitukset Tonttien lohkomiset Kiinteistörekisterin pitäjän päätökset 14 kpl 9 kpl 12 kpl 6 kpl Tonttien osalta muutama yksittäinen isompi kauppa nosti myyntituottoja budjetoidusta huomattavasti. Kiinteistö- ja lainhuutorekisteriotteiden/-todistusten määrä on vähäinen, vain muutamia kymmeniä, koska rakennusvalvonta on tarkastanut em. tiedot järjestelmästä v. 2013 lähtien eikä niitä enää siis tarvita rakennuslupahakemusten liitteiksi. 105 Rakentaminen ja ylläpito-osasto Vastuuhenkilö: yhdyskuntatekniikan päällikkö Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Katujen ja kiinteistöjen kunnossapidossa tehostamistoimenpiteet ja suotuisa sää edesauttoi talousarvion toteuttamista. Investoinnit 2014 Investointiohjelma toteutui lähes kokonaisuudessaan suurimpana Suomalainen koulukeskus -hanke. Hankkeista valmistuivat mm. – suomalainen koulukeskus -hanke sisältäen lähiliikuntapaikan – Rosenkullan laajennus – Onnela-Lyckan iv-järjestelmän rakentaminen – Ruukkialueen aluelämpökeskuksen rakentaminen Yläpajaan – Laivasillan satama-alueen ruoppaus – Arkkitehdintie, Johtajantie ja Linkkikadun rakentaminen Troolisataman hanke ei toteutunut, valtion rahoitusta ei myönnetty. Alle 100 000 euron hankkeet toteutuivat pääosin – haja-asutusalueiden tievalaistushankkeiden suunnitelmat valmistuivat – Pernajan kirkonkylään rakennettiin leikkipuisto – Laivasillan alueelle esteetön leikkipuisto – katuja peruskorjattiin Tesjoella ja Valkossa. Aloitetut, mutta kesken olevat hankkeet: – ulkovalaistus hanke jatkuu – Ratakadun muutostyöt – Jorvaksen liittymä. Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 AVAINTAVOITE Energian säästö. Tavoitetaso/Mittari Energiankulutus Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Säästö 1 % mm. selvittämällä ne kiinteistöt, joissa sisälämpötilaa voidaan laskea ilman investointikuluja. Viihtyisä kaupunkikuva ja Tyytyväiset asukkaat. Päällystetään 3 000 m kahyväkuntoinen katuverkko. tuja. Katujen kunnossapidon te- Kustannukset/m Käytetään kunnossapidossa hostaminen. erityyppisiin ympäristöihin soveltuvia hoito- ja kunnossapitotapoja. Talousarvion toteuman seu- Talousarviossa pysyminen. Kustannusten hallinta, taloudellinen toiminta, uuranta ja ennusteiden laadinsien toimintatapojen etsimiTalousraportointi ja sen ta, poikkeamiin reagointi pohjalta tehtävät tarvitta- nen, prosessien ja palveluja johdon toimenpiteet. vat johtamistoimenpiteet. ketjujen jatkuva parantaminen ja tehostaminen. Ennakkotietojen pohjalta voidaan todeta, että säästötavoitteeseen on päästy. Tarkat kulutustiedot on käytettävissä maaliskuussa 2015. (AK) Päällystettiin katuja 2 100 m. Kokeiluna alueurakka Liljendalin ja Pernajan kk alueilla. Tehostamistoimenpiteet vuoden aikana ja suotuisat säät edesauttoivat talousarvion toteutumista. 106 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C63 Rakentaminen ja ylläpito TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TAMUUTOKSET (1 000 euro) TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN TOTEUTUMA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot 7 290 7 202 7 202 6 772 -430 josta sisäiset 6 411 6 495 6 495 5 942 -554 -11 839 -11 958 -119 1% -845 -803 42 -5 % -4 637 -5 185 -549 12 % 5 650 5 138 -512 -9 % -10 287 -10 324 -37 0% -2 189 -2 211 -22 1% Toimintakulut -11 584 -11 828 josta sisäiset -824 -845 Toimintakate -4 294 -4 626 josta sisäiset 5 586 5 650 Toimintakate ulkoinen -9 881 -10 276 Poistot ja arvonalentumiset -2 036 -2 189 -11 -11 -11 -6 % Rakentaminen ja ylläpito -vastuualueen alla kustannuspaikan ”yleiset alueet/jätehuolto” tili ”alueiden kunnossapito” on ylittynyt vuonna 2014 johtuen mm Valkon kaatopaikan kunnostustyöstä (euromääräinen vaikutus 78 423,08). Lisäksi uusia varauksia muodostettiin vastaisiin korjaustarpeisiin, Valkon kaatopaikalle, Lurensin kaatopaikalle sekä Koskenkylään Teollisuuskuja 2:lle, yhteensä 660 000 euroa. Vastaavasti Lurensin aiemmin muodostettu pakollinen varaus purettiin 209 000 euroa. Vastuualueen toimintatuotot toteutuneet lähes ennakoidusti. Vuokratuotoissa näkyy vähentymistä johtuen satamatalon vuokratuottojen poisjäämisestä sekä mm. Ruotsinpyhtään ent. kunnantalon vuokrasopimuksen päättymisestä (TYL Pulteri). Toimintakulut ylittyvät pääosin yllämainittujen varausten ja Valkon kaatopaikan jälkihoidon 2014 kustannusten johdosta. Henkilöstömenoissa on saavutettu säästöjä (varikon tilanne). Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) Osaston Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 Nettomenot/asukas 738 805 809 Kunnossapidettävät kadut, km 104 103 Ylläpidettävät kiinteistöt, k-m2 n. 93 300 Pelastustoiminta, euro/asukas 134 103 n. 93 300 (talomyynnit aloitetaan keväällä 2015) AK 142 -kiinteistömyynnit 143 Pelastustoimi Kaupungin talousarvioon 2014 sisältyi 2 108 800 euron varaus pelastuslaitoksen käyttötalousmenoiksi. Käyttötalousmenot vuonna 2014 olivat yhteensä 2 086 556 euroa. 107 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 2013 Tilinpäätös C6 Alkup. 2014 Talousarvio TA muutos 2014 Talousarvio TP 2014 Toteuma Poikkeama Toteutuma % VAALIT Tulot, ulkoiset 24 000 24 000 24 640 640 102,7 % -37 250 -37 250 -42 222 -4 972 113,3 % Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset C8 -304 Menot, sisäiset -11 -20 -20 -1 292 -1 272 NETTO, ulkoinen -304 -13 250 -13 250 -17 582 -4 332 NETTO, sisäinen -11 -20 -20 -1 292 -1 272 -43 177 -35 146 -4 000 -39 146 -36 007 3 139 92,0 % -43 177 -35 146 -4 000 -39 146 -36 007 3 139 92,0 % Menot, ulkoiset -104 377 -111 450 -111 450 -114 685 -3 235 102,9 % Menot, sisäiset -5 064 -3 693 -3 693 -4 955 -1 262 134,2 % NETTO, ulkoinen -104 377 -111 450 -111 450 -114 685 -3 235 102,9 % NETTO, sisäinen -5 064 -3 693 -3 693 -4 955 -1 262 134,2 % Tulot, ulkoiset 1 417 344 1 337 617 1 337 617 1 354 444 16 827 101,3 % Tulot, sisäiset 80 132,7 % TARKASTUSLAUTAKUNTA Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen C10 KAUPUNGINVALTUUSTO Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset C11 KAUPUNGINHALLITUS Menot, ulkoiset Menot, sisäiset -1 236 881 0,0 % -1 242 078 -7 951 -7 684 NETTO, ulkoinen 180 463 95 539 NETTO, sisäinen -7 871 -7 684 48 566 -1 193 512 -1 113 776 79 736 93,3 % -7 684 48 566 144 105 -11 246 -3 562 146,4 % 240 668 96 563 167,0 % -7 684 -11 246 -3 562 146,4 % 108 2013 Tilinpäätös C5 Alkup. 2014 Talousarvio TA muutos 2014 Talousarvio TP 2014 Toteuma Poikkeama Toteutuma % YLEINEN HALLINTO JA KONSERNIHALLINTO Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset 6 654 473 6 158 581 5 901 181 5 820 292 Menot, ulkoiset -13 405 584 -13 539 797 Menot, sisäiset -622 880 -616 408 NETTO, ulkoinen -6 751 111 -7 381 216 NETTO, sisäinen 5 278 301 Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset 6 158 581 6 048 711 -109 870 98,2 % 5 820 292 5 596 279 -224 013 96,2 % -13 548 135 -12 574 756 973 379 92,8 % -616 408 -601 342 15 066 97,6 % -7 389 554 -6 526 045 863 509 88,3 % 5 203 884 5 203 884 4 994 937 -208 947 96,0 % 9 772 508 9 470 650 9 470 650 9 128 147 -342 503 96,4 % 92 054 137 400 137 400 210 774 73 374 153,4 % Menot, ulkoiset -55 367 897 -56 085 872 -56 100 893 -56 434 006 -333 113 100,6 % Menot, sisäiset -4 626 014 -4 682 234 -4 682 234 -4 599 911 82 323 98,2 % NETTO, ulkoinen -45 595 389 -46 615 222 -46 630 243 -47 305 858 -675 615 101,4 % NETTO, sisäinen -4 533 960 -4 544 834 -4 544 834 -4 389 138 155 696 96,6 % Tulot, ulkoiset 2 693 734 2 396 845 2 396 845 2 775 709 378 864 115,8 % Tulot, sisäiset 280 229 128 655 128 655 271 652 142 997 211,1 % Menot, ulkoiset -24 979 606 -25 553 469 -25 565 474 -24 915 438 650 036 97,5 % Menot, sisäiset -6 521 269 -6 422 727 -6 422 727 -5 926 239 496 488 92,3 % NETTO, ulkoinen -22 285 872 -23 156 624 -23 168 629 -22 139 729 1 028 900 95,6 % NETTO, sisäinen -6 241 040 -6 294 072 -6 294 072 -5 654 587 639 485 89,8 % Tulot, ulkoiset 1 932 126 1 690 188 1 690 188 2 471 154 780 966 146,2 % Tulot, sisäiset 6 481 755 6 501 517 6 501 517 5 994 546 -506 971 92,2 % Menot, ulkoiset -12 660 597 -12 993 121 -13 006 323 -13 020 237 -13 914 100,1 % Menot, sisäiset -1 029 380 -936 198 -936 198 -975 655 -39 457 104,2 % NETTO, ulkoinen -10 728 471 -11 302 933 -11 316 135 -10 549 083 767 052 93,2 % NETTO, sisäinen 5 452 375 5 565 319 5 565 319 5 018 892 -546 427 90,2 % -8 338 -8 338 C30 PERUSTURVAKESKUS -15 021 -15 021 C40 SIVISTYSKESKUS -12 005 -12 005 C60 TEKNINEN KESKUS -13 202 -13 202 109 2013 Tilinpäätös Alkup. 2014 Talousarvio TA muutos 2014 Talousarvio TP 2014 Toteuma Poikkeama Toteutuma % KAUPUNKI YHTEENSÄ Tulot, ulkoiset 22 470 185 21 077 881 21 077 881 21 802 805 724 924 103,4 % Tulot, sisäiset 12 755 299 12 587 864 12 587 864 12 073 251 -514 613 95,9 % -4 000 -109 602 183 -108 251 127 Menot, ulkoiset -107 798 423 -109 598 183 1 351 057 98,8 % -12 668 964 -12 120 640 548 324 95,7 % -88 524 302 -86 448 321 2 075 981 97,7 % -81 100 -81 100 -47 389 33 711 58,4 % 3 421 300 3 421 300 3 263 463 -157 837 95,4 % Menot, sisäiset -12 812 569 -12 668 964 NETTO, ulkoinen -85 328 238 -88 520 302 NETTO, sisäinen -57 270 3 212 532 -4 000 VESILIIKELAITOS Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset 201 511 190 000 190 000 185 889 -4 111 97,8 % Menot, ulkoiset -2 756 617 -2 632 478 -2 632 478 -2 459 142 173 336 93,4 % Menot, sisäiset -144 241 -108 900 -108 900 -138 500 -29 600 127,2 % NETTO, ulkoinen 455 915 788 822 788 822 804 321 15 499 102,0 % NETTO, sisäinen 57 270 81 100 81 100 47 389 -33 711 58,4 % KAUPUNKI + VESILIIKELAITOS YHTEENSÄ Tulot, ulkoiset 25 682 717 24 499 181 24 499 181 25 066 268 567 087 102,3 % Tulot, sisäiset 12 956 810 12 777 864 12 777 864 12 259 140 -518 724 95,9 % -4 000 -112 234 661 -110 710 269 Menot, ulkoiset -110 555 040 -112 230 661 Menot, sisäiset -12 956 810 -12 777 864 NETTO, ulkoinen -84 872 323 -87 731 480 NETTO, sisäinen -4 000 1 524 393 98,6 % -12 777 864 -12 259 140 518 724 95,9 % -87 735 480 -85 644 000 2 091 480 97,6 % 110 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN, ulkoinen Alkuperäinen Talousarvio- TA-muutosten talousarvio muutokset jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot 10 192 476 10 192 476 9 530 819 -661 657 Maksutuotot 6 064 800 6 064 800 6 520 969 456 169 Tuet ja avustukset 2 826 645 2 826 645 2 992 460 165 815 Muut toimintatuotot 1 993 960 1 993 960 2 762 044 768 084 Henkilöstömenot -50 341 925 -50 341 925 -48 866 764 1 475 161 Palvelujen ostot -45 763 520 -45 767 520 -46 167 242 -399 722 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -4 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 021 393 -6 021 393 -5 762 477 258 916 Avustukset muille -6 153 400 -6 153 400 -6 199 532 -46 132 -1 317 945 -1 317 945 -1 255 111 62 834 Avustukset liikelaitoksille Muut toimintamenot Toimintakate -88 524 302 -86 448 321 2 075 981 Verotulot -88 520 302 64 100 000 -4 000 64 100 000 63 077 689 -1 022 311 Valtionosuudet 24 600 000 24 600 000 24 776 343 176 343 13 000 13 000 29 071 16 071 1 539 000 1 539 000 1 659 647 120 647 -712 000 -712 000 -421 406 290 594 -7 000 -7 000 -919 6 081 1 008 698 2 653 558 1 644 860 -2 920 656 -2 904 168 16 488 6 787 000 6 787 000 6 762 700 -24 300 6 783 000 4 875 042 6 512 090 1 637 048 177 000 177 376 376 5 052 042 6 689 466 1 637 424 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot muilta Korkotulot liikelaitoksilta Muut rahoitustulot muilta Korvaus peruspääomasta liikelaitokselta Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate 1 012 698 -4 000 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 920 656 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -1 907 958 177 000 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -1 730 958 6 783 000 111 Verotulojen erittely Alkuperäinen Talousarvio- TA-muutosten talousarvio muutokset jälkeen Verotulot 2014 Toteutuma Poikkeama 64 100 000 64 100 000 63 077 689 -1 022 311 47 900 000 47 900 000 47 622 768 -277 233 Kiinteistövero 7 300 000 7 300 000 7 304 485 4 485 Osuus yhteisöveron tuotosta 8 900 000 8 900 000 8 150 437 -749 563 Kunnan tulovero Vuosi Tuloveroprosentti Verotettava tulo milj. euroa Muutos % 2011 19,75 243,1 milj. 2012 19,75 251,3 milj. 3,4 2013 19,75 256,2 milj. 1,9 2014 arvio 19,75 251,5 milj. -1,8 Valtionosuuksien erittely Alkuperäinen talousarvio Talousarvio- TA-muutosten muutokset jälkeen Toteutuma Poikkeama Valtionosuudet 2014 24 600 000 24 600 000 24 776 343 176 343 Kunnan peruspalvelujen valtionsouus, ml tasaukset 30 100 000 30 100 000 30 082 570 -17 430 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus -2 590 000 -2 590 000 -2 411 503 178 498 Opetus- ja kultturitoimen muut valtionosuudet -3 210 000 -3 210 000 -3 193 063 16 937 300 000 300 000 298 338 -1 662 Järjestelmämuutoksen tasaus 112 LOVIISAN KAUPUNKI, INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN 2014 (1 000 EUROA) Hanke Yleinen hallinto ja konsernihallinto TA muuKustan- Edell. nusvuosien Alkuper. tokset arvio käyttö TA 2014 2014 TA muutosten jälkeen 2014 Toteutuma 2014 Keskeneräiset työt 31.12. Poikkeama 2014 Kustannusarviosta käytetty 31.12. Yli 100 000 euroa hankkeittain: Maanhankinta, etuostooikeuden käyttö Asuntotuotanto, osakepääoman korotus 990 200 200 31 169 330 330 258 72 4 559 4 559 11 347 -6 788 30 150 162 -12 Sataman osakkeiden osto ja myynti Vierasvenesataman info-rakennus 258 104 Raatihuone 820 Talousjärjestelmän uusiminen 120 120 162 162 54 54 Tamminiemen alue Metsäautotie Satama, tieyhteydet, kentät, sähkö 26 130 Satama, pitkälaiturin perusparannus 1 500 Troolisatama 1 030 130 130 1 030 1 030 35 35 130 54 976 Satama, pohjoislaiturin murtumakohdan korjaaminen 150 Alle 100 000 euron hankkeet Sataman varastot 35 Onnelin ja Annelin talo 80 80 79 1 79 Kriisihallintavalmiuden kehittäminen 30 30 31 -1 31 6 544 11 962 -5 418 Investointimenot yhteensä: 4 870 1 955 4 589 216 584 216 584 Investointeihin liittyvä rahoitusosuus ELY-keskus 90 % Maa-alueiden myynti Sataman käyttöomaisuuden kirjanpidollinen myynti Investointien tulorahoitus yhteensä: Investointimenot netto: -927 -927 -200 -200 -791 592 -6 183 6 183 -1 126 -6 974 5 848 5 418 4 988 430 -100 -100 -1 127 4 770 828 4 589 -927 113 Hanke Perusturvakeskus TA muuKustan- Edell. nusvuosien Alkuper. tokset arvio käyttö TA 2014 2014 TA muutosten jälkeen 2014 Toteutuma 2014 Poikkeama 2014 Keskeneräiset työt 31.12. Kustannusarviosta käytetty 31.12. Yli 100 000 euroa hankkeittain: Onnela-Lyckan palvelutalo 200 200 200 180 20 180 170 170 207 -37 247 237 10 150 150 42 108 30 30 18 12 Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä 72 72 21 51 21 21 e-arkisto 94 94 53 41 53 53 50 50 51 -1 -50 40 40 20 20 Pääterveysasema PTA, hammashuollon keskittäminen Palokunnantalo (sosiaalitoimisto) 250 Liljendalin terveystalo/Rosenkullan laajennus 247 Perusturvan toimistotila 300 Hamberginkoti 300 Palveluasuminen I-vaihe 6 150 Palveluasuminen II-vaihe 3 150 Palveluasuminen III-vaihe 3 150 Taasiakoti, hanke 630 247 237 42 42 18 Alle 100 000 euron hankkeet (Perust., irtaimisto) Alle 100 000 euron hankkeet (tilapalvelu) Hammashoitolan sähkötyöt Taasiakodin ikkunoiden uusiminen 90 Siirrettäviä jäähdytyslaitteita hoivayksiköihin 20 Investointimenot yhteensä: 14 377 826 247 1 073 869 204 116 551 14 377 826 247 1 073 869 204 116 551 Investointeihin liittyvä rahoitusosuus Investointien tulorahoitus yhteensä: Investointimenot netto: 114 Hanke TA muuKustan- Edell. vuosien Alkuper. tokset nuskäyttö TA 2014 2014 arvio TA muutosten jälkeen 2014 Poikkeama 2014 Toteutuma 2014 Keskeneräiset työt 31.12. Kustannusarviosta käytetty 31.12. 1 683 6 313 Sivistyskeskus Yli 100 000 euroa hankkeittain: Jalkapallotekonurmikenttä Jäähallihanke 850 2 500 Energiaa säästävät investoinnit Suomenkielinen koulukeskus 12 100 5 880 6 686 6 313 373 SKK:n lähiliikuntapaikka 150 150 806 150 374 -224 374 SKK/Myllyharjun koulu 570 570 570 582 -12 582 Lovisanejdens högstadium 105 105 105 113 -8 113 Ruotsinpyhtää/Kirkonkylän koulu 250 Ruotsinpyhtää/Kirkonkylän päiväkoti 156 105 105 128 -23 128 Pihojen leikkipaikkojen peruskorjaus 30 30 29 1 29 Koskenkylän koulu, asunto opetustiloiksi 50 50 38 12 38 Paloilmoitinjärjestelmät 20 20 21 -1 21 Valvontalaitteiden hankinta 15 15 16 -1 16 Automaatiojärjestelmien saneeraus 50 50 51 -1 51 Lovisa Gymnasium 35 35 32 3 32 Koulujen turvallisuuden parantaminen 60 60 60 Generalshagens skola 15 15 4 11 7 891 7 761 130 Komendantintalo (museo) Koskenkylän lähiliikuntapaikka 170 Valko, lähiliikuntapaikka 170 Generalshagens skola 145 Kouluinvestoinnit vuosina 2015–2019 Forum, nuoriso- ja kulttuurikeskushanke 20 000 220 Koulutuskuntayhtymät Alle 100 000 euron hankkeet (tilapalvelu + sivistys) Investointimenot yhteensä: 37 386 7 085 806 60 4 1 683 7 761 1 683 7 761 Investointeihin liittyvä rahoitusosuus Jalkapallonurmikenttä, tulot -200 Energiaa säästävät investoinnit, tulot -27 27 Suomenkielinen koulukeskus, hanke -3 510 -3 510 -3 510 -171 -3 339 Suomenkielinen koulukeskus, hanke -190 -190 -190 -163 -27 Investointien tulorahoitus yhteensä: -3 900 -3 700 -3 700 -361 -3 339 Investointimenot netto: 33 486 3 385 4 191 7 400 -3 209 Avustukset jäähalli, tekonurmikenttä 806 115 Hanke Tekninen keskus TA muuKustan- Edell. vuosien Alkuper. tokset nuskäyttö TA 2014 2014 arvio TA muutosten jälkeen 2014 Keskeneräiset työt 31.12. Poikkeama 2014 Toteutuma 2014 Kustannusarviosta käytetty 31.12. Yli 100 000 euroa hankkeittain: Loviisan paloasema 4 704 Harmaakallion asuntoalue Muiden kaupunginosien asuinalueiden kehittäminen Ulkovalaistuksen rakentaminen ja perusp. 678 200 48 Veneväylä Loviisanlahden pohjukkaan 900 514 500 500 57 400 400 397 103 131 Kauppa- ja teollisuusalueiden kadut Rantatien peruskorjaus 200 200 218 -18 266 490 10 1 004 387 13 444 785 Teknisen keskuksen Wille työkone Rantabulevardi 1 300 E-18 Hanke 1 000 500 500 100 100 100 Loviisanlahden itäinen ranta Sahaniemi Alle 100 000 euron hankkeet (tilapalvelu) Tekninen varikko Varikon tallit ja katokset 7 Varikon toimistotilat Alle 100 000 euron hankkeet (yhdyskuntatekniiikka) 397 397 100 101 -101 30 30 30 50 50 50 65 108 266 78 78 87 -9 87 Katujen peruskorjaus/Valko, Notkolantie Lämpökeskushanke 30 90 120 121 -1 121 Kuningattarenkadun järjestelyt 60 -45 Jorvaksentien risteys 30 15 17 -2 17 30 32 -2 32 95 98 -3 98 80 87 -7 87 Eskilomitien suunnittelu Ratakatu + muiden kaupunginosien kadut 95 Linkkikadun ja Ilmarisenkadun suunnittelu 80 Katujen kivetys 40 -40 Siltojen peruskorjaus 30 -30 Kestopäällystys 100 10 110 113 -3 113 Kestopäällystys, peruskorjaus 300 10 310 309 1 309 Valkon kaatopaikka, toimenpiteet 25 -25 Leikkikenttä, laajentaminen 25 25 24 1 24 Ungernin muurin peruskorjaus 50 -50 Hulevesi-Länsiportti 70 -55 Teknisen keskuksen koneet 55 20 75 68 7 68 Katuvalaistus kaava-alue 40 40 3 37 3 Katuvalaistus haja-asutus 30 30 11 19 11 Laitureiden peruskorjaus 50 50 54 -4 54 2 853 2 617 236 663 3 243 236 663 3 243 Hautakivien perustuksen ja nurmikon uusiminen Investointimenot yhteensä: 8 989 1 500 10 -10 2 805 48 15 15 Investointien tulorahoitus yhteensä: Lämpökeskus hanke Investointimenot netto: -28 8 989 1 500 2 805 48 2 853 2 589 116 Kaupunki yhteensä: Hanke TA muuKustan- Edell. nusvuosien Alkuper. tokset arvio käyttö TA 2014 2014 TA muutosten jälkeen 2014 Toteutuma 2014 Poikkeama 2014 Keskeneräiset työt 31.12. Kustannusarviosta käytetty 31.12. 216 584 Investointimenot yhteensä: Yleinen hallinto ja konsernihallinto 4 870 1 955 4 589 6 544 11 962 -5 418 Perusturvakeskus 14 377 826 247 1 073 869 204 116 551 Sivistyskeskus 37 386 7 085 806 7 891 7 761 130 1 683 7 761 Tekninen keskus Investointimenot yhteensä 8 989 1 500 2 805 48 2 853 2 617 236 663 3 243 65 622 1 500 12 671 5 690 18 361 23 209 -4 848 2 678 12 139 2 678 12 139 Investointitulot yhteensä: Yleinen hallinto ja konsernihallinto -100 -1 127 -1 126 -6 974 5 848 -3 900 -3 700 -3 700 -361 -3 339 Perusturvakeskus Sivistyskeskus Tekninen keskus -28 Investointitulot yhteensä -4 000 KAUPUNKI YHTEENSÄ, NETTO 61 622 -4 827 1 500 7 844 5 690 -4 826 -7 362 2 509 13 535 15 847 -2 339 Investointiosan tuloista 6 973 500 euroa muodostuu satamayhtiölle luovutetun omaisuuden tasearvoista (6 183 000 euron käyttöomaisuus ja 791 000 euron maaomaisuus, selviää sivulla 112). Lisäksi kaupasta syntyi tuloslaskelman satunnaisiin tuottoihin kirjattua myyntivoittoa, yhteensä 6 762 700 euroa. LOVIISAN VESILIIKELAITOS, INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 2014, 1 000 EUROA Hanke TA muuKustan- Edell. nusvuosien Alkuper. tokset arvio käyttö TA 2014 2014 TA muutosten jälkeen 2014 Toteutuma 2014 Poikkeama 2014 Keskeneräiset työt 31.12. Kustannusarviosta käytetty 31.12. VESILIIKELAITOS: VESI JA VIEMÄRI Yli 100 000 euroa hankkeittain: Vanhojen johtojen saneeraus 200 200 200 460 -260 460 948 Runkolinjat Pernaja–Loviisa 4 871 201 1 940 1 940 747 1 193 Vesisäiliö 2 525 325 1 800 1 800 1 285 515 197 -197 Mörkömäki viemäri 197 Jätevesipuhdistamot E18 hanke 1 429 197 69 100 68 1 610 69 100 100 127 -27 195 20 20 9 11 9 Alle 100 000 euron hankkeet: Tonttiliittymät, vesi ja viemäri Teollisuusalueet 20 20 213 -193 213 120 120 11 109 11 Jätevedenpumppaamot ja puhdistamot 30 30 8 22 Sadevesiviemärit 70 70 105 -35 4 300 4 300 3 162 1 138 Asuntoalueet Vesiliikelaitoksen investointimenot yhteensä Vesiliikelaitoksen investointitulot yhteensä Vesiliikelaitoksen inv.menot netto, yhteensä 7 893 662 8 8 105 1 437 3 824 117 LOVIISAN KAUPUNKI INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 2014 Yleinen hallinto ja konsernihallinto Maahankintaa varten oli tehty yleisvaraus 200 000 euroa, josta jäi suurin osa käyttämättä sopivien hankittavien alueiden vähäisen tarjonnan vuoksi. Asuntotuotantoon varatuista varoista sijoitettiin pääomasijoituksena Pernajan Asunnot Oy:n uudiskohteeseen Koskenkylään 260 000 euroa. Loviisan satama yhtiöitettiin 1.9.2014. Kauppa toteutettiin pääosin apporttiluovutuksena. Kauppahinta oli yhteensä 13 645 217 euroa, josta osakkeiden merkintähinta oli n. 11,3 miljoonaa euroa. Loviisan kaupunki haki 28.1.2014 EKTR -tukea Valkon troolisataman laitureiden korjaamiseen. Investointisuunnitelmassa varattiin määrärahoja tähän tarkoitukseen 1 030 000 euroa. Summa sisältää arvion haetusta EKTR-tuesta. Hankkeelle ei saatu rahoitusta. Tieto lopullisesta päätöksestä saatiin 25.11.2014 ja hanke jäi kokonaisuudessaan toteutumatta. Kiinteistöjen myynnit toteutuivat suunnitellusti. Perusturvakeskus Rosenkullan laajennus valmistui, Pääterveysaseman hammashoitotilojen muutostyöt valmistuivat, Onnela–Lyckanin ilmanvaihto peruskorjattiin ja palveluasumisen I-vaiheen suunnittelu aloitettiin. Hankkeet etenivät suunnitelmien mukaan ja määrärahat riittivät. Perusturvan alle 100 000 euron hankkeet toteutuivat talousarvion mukaisesti. Sivistyskeskus Suomalaisen koulukeskuksen uudisrakennus ja siihen liittyvien vanhojen tilojen korjaukset sekä lähiliikuntapaikka valmistuivat vuonna 2014. Lovisanejdens högstadiumissa korjattiin kaksi luokkatilaa. Sivistyskeskuksen alle 100 000 euron hankkeet toteutuivat talousarvion mukaisesti. Tekninen keskus Teollisuusalueella rakennettiin Arkkitehdintietä sekä osa Johtajantiestä. E18-hankkeeseen liittyviä kustannuksia maksettiin jonkun verran suunniteltua vähemmän tässä vaiheessa. Katujen peruskorjauksia on tehty Valkossa ja Tesjoella ja Linkkikatua on rakennettu Valkossa. Ratakadun muutostyöt on tehty koulukeskuksen kohdalla. Uusia katuja on kestopäällystetty 2,1 km ja sen lisäksi on kestopäällystettä peruskorjattu jonkun verran. Laivasillan sataman ruoppaus valmistui. Sen sijaan Troolisataman laitureiden peruskorjaus ei tehty koska valtion tuki hankkeeseen ei saatu suunnitelmien mukaisesti. Ulkovalaistuksen perusparannushanke on jatkunut suunnitelmien mukaisesti. Pernajan kirkonkylään rakennettiin leikkipuisto. Lisäksi rakennettiin esteetön leikkipuisto Laivasillan viereen. Strömforsin ruukin alueen lämpökeskus uusittiin maalämpöä käyttäväksi ja myös muut alle 100 000 euron hankkeet toteutuivat pääsääntöisesti suunnitelmien mukaan. 118 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN Alkuperäinen Talousarvio- TA-muutosten talousarvio muutokset jälkeen Toteutuma Poikkeama Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 012 698 -4 000 1 757 520 2 653 558 896 038 6 787 000 6 787 000 6 762 700 -24 300 -7 078 600 -7 078 600 -18 361 000 -23 208 858 -4 847 858 4 627 000 4 627 000 388 638 -4 238 362 200 000 200 000 14 102 252 13 902 252 -5 738 302 -6 380 310 -1 390 830 -216 904 -216 904 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminta ja investoinnit, netto -12 671 000 -6 831 302 -5 690 000 1 093 000 Rahoitustoiminta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muille Antolainasaamisten lisäykset liikelaitoksille Antolainasaamisten vähennykset muilta Antolainasaamisten vähennykset liikelaitoksilta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 14 000 000 14 000 000 2 000 000 -12 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 210 000 -4 210 000 -3 100 940 1 109 060 6 478 954 6 478 954 -3 009 000 -1 577 681 1 431 319 1 042 698 -2 796 881 -4 588 401 Lyhytaikaisten lainojen muutos Omat pääomamuutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen -3 009 000 -50 302 1 093 000 119 YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN SITOVIEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Määrärahat 1 000 euroa ULKOINEN KÄYTTÖTALOUSOSA Vaalit Sitovuus NB N Alkup. talousarvio TA muutokset 37 Tarkastuslautakunta N 35 Valtuusto N 111 Tuloarviot 1 000 euroa TA muut:n jälkeen 37 4 Toteutuma 42 Poikkeama -5 39 36 3 111 115 -3 Alkup. talousarvio TA muutokset TA muut:n jälkeen Toteutuma 24 24 25 Poikkeama 1 Kaupunginhallitus N 1 242 -49 1 193 1 114 80 1 338 1338 1354 17 Yleinen hallinto ja konsernihallinto N 13 540 8 13 548 12 575 973 6 159 6159 6049 -110 Perusturvakeskus N 56 086 15 56 101 56 434 -333 9 471 9471 9128 -343 Sivistyskeskus N 25 553 12 25 565 24 915 650 2 397 2397 2776 379 Tekninen keskus N 12 993 13 13 006 13 020 -14 1 690 1690 2471 781 TULOSLASKELMAOSA Verotulot 64 100 64 100 63 078 -1 022 Valtionosuudet 24 600 24 600 24 776 176 13 13 29 16 1 539 1 539 1 660 121 6 787 6 763 -24 1 127 1 127 6 974 5 847 3 700 3 700 361 -3 339 28 28 Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot 712 712 422 290 7 7 10 -3 Satunnaiset erät 6 787 INVESTOINTIOSA Yleinen hallinto ja konsernihallinto B 1 955 4 589 6 544 11 962 -5 418 Perusturvakeskus B 826 247 1 073 869 204 Sivistyskeskus B 7 085 806 7 891 7 761 130 Tekninen keskus B 2 805 48 2 853 2 617 236 209 -209 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Pitkäaikaisten lainojen vähennys B 14 000 4 210 4 210 3 101 14 000 2 000 -12 000 1 109 Lyhytaikaisten lainojen muutos 6 479 6 479 2 797 2 797 6 787 136 944 136 747 -198 Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen TALOUSARVION LOPPUSUMMA * N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio B = bruttomääräraha/-tuloarvio 2 958 1 093 4 051 130 155 6 787 136 942 135 193 4 051 1 750 130 157 120 121 Tilinpäätöslaskelmat 122 TULOSLASKELMA, ulkoinen 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 Toimintatuotot Myyntituotot 12 786 909,95 13 833 401,38 Maksutuotot 6 520 969,05 6 278 404,08 Tuet ja avustukset 2 992 459,50 3 204 928,36 Muut toimintatuotot 2 765 930,53 25 066 269,03 2 365 982,38 25 682 716,20 Valmistus omaan käytöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -37 332 304,83 -37 557 857,62 -10 292 971,78 -10 521 775,89 -2 081 756,39 -2 218 109,78 -46 823 497,72 -45 507 779,65 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 627 780,27 -7 185 738,40 Avustukset -6 199 532,46 -6 150 694,62 Muut toimintakulut -1 352 425,82 Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Palvelujen ostot Toimintakate -110 710 269,27 -1 413 083,86 -110 555 039,82 -85 644 000,24 -84 872 323,62 Verotulot 63 077 688,98 65 422 306,45 Valtionosuudet 24 776 342,60 26 228 607,56 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 29 071,42 12 955,69 1 659 647,27 2 216 539,00 -421 846,21 -309 988,26 -9 825,08 Vuosikate 1 257 047,40 -19 377,03 1 900 129,40 3 467 078,74 8 678 719,79 -3 763 990,06 -3 766 970,89 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset -325 003,64 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 6 762 699,85 6 762 699,85 -64 000,00 -64 000,00 6 465 788,53 4 522 745,26 197 648,51 197 648,51 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -500 000,00 6 663 437,04 4 220 393,77 123 RAHOITUSLASKELMA 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 467 078,74 8 678 719,79 Satunnaiset erät 6 762 699,85 -64 000,00 Tulorahoituksen korjauserät -7 078 599,60 3 151 178,99 -306 791,63 8 307 928,16 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot -26 370 756,70 -10 832 596,38 388 638,32 14 102 252,10 150 796,00 -11 879 866,28 366 386,29 -8 728 687,29 Toiminnan ja investointien rahavirta -10 315 414,09 -2 007 485,93 Rahoitustoiminnan rahavirta Antolainauksien muutokset Antolainasaamisten lisäykset -208 695,49 Antolainasaamisten vähennykset -47 485,21 -208 695,49 -47 485,21 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennykset Lyhytaikaisten lainojen muutos 2 000 000,00 5 000 000,00 -3 100 940,00 8 478 953,77 -3 644 344,73 7 378 013,77 497 693,45 1 853 348,72 Oman pääomamutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos -26 981,08 25 404,01 1 687,59 27 607,13 -2 206 028,07 1 121 992,06 997 841,97 -1 233 479,59 896 919,97 2 071 923,17 Rahoituksen rahavirta 5 935 838,69 3 877 786,68 Rahavarojen muutos -2 792 848,60 1 870 300,75 Rahavarat 31.12. 4 855 653,62 7 648 502,22 Rahavarat 1.1. 7 648 502,22 5 778 201,47 -2 792 848,60 1 870 300,75 Rahavarojen muutos 124 TASE 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 94 093 777,44 78 253 452,83 Aineettomat hyödykkeet 611 748,63 686 698,70 Aineettomat oikeudet 50 119,83 50 119,83 561 628,80 636 578,87 66 183 850,88 62 211 429,33 8 130 154,83 8 890 274,19 Rakennukset 29 816 177,96 20 855 755,14 Kiinteät rakenteet ja laitteet 23 321 836,63 24 358 178,44 798 570,82 851 382,92 1 681,88 1 681,88 4 115 428,76 7 254 156,76 27 298 177,93 15 355 324,80 25 044 205,97 13 310 048,33 1 923 853,54 1 767 248,05 330 118,42 278 028,42 1 271 291,64 1 236 665,68 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 4 568,04 7 018,51 1 195 663,60 1 158 587,17 71 060,00 71 060,00 11 168 549,77 11 757 057,89 90 391,73 92 079,32 90 391,73 92 079,32 6 222 504,42 4 016 476,35 2 359 817,88 65 256,68 22 708,80 22 708,80 2 337 109,08 42 547,88 Lyhytaikaiset saamiset 3 862 686,54 3 951 219,67 Myyntisaamiset 1 386 327,13 1 546 832,97 1 926 915,65 1 609 641,36 549 443,76 794 745,34 692 821,82 893 131,82 117 821,82 118 131,82 75 000,00 75 000,00 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 200 000,00 500 000,00 500 000,00 4 162 831,80 6 755 370,40 106 533 618,85 91 247 176,40 125 TASE 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 OMA PÄÄOMA 62 702 619,43 56 039 182,39 Peruspääoma 46 015 260,61 46 015 260,61 VASTATTAVAA Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot 500 000,00 500 000,00 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 9 523 921,78 5 303 528,01 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 6 663 437,04 4 220 393,77 1 675 344,62 1 872 993,13 1 675 344,62 1 872 993,13 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET 766 400,00 329 246,70 Eläkevaraukset 106 400,00 116 400,00 Muut pakolliset varaukset 660 000,00 212 846,70 1 203 037,60 1 195 392,72 33 627,52 32 113,93 1 169 410,08 1 163 278,79 40 186 217,20 31 810 361,46 15 523 888,07 14 624 828,07 13 292 500,00 14 358 340,00 228 150,00 263 250,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot 2 000 000,00 3 238,07 3 238,07 24 662 329,13 17 185 533,39 10 065 840,00 3 541 886,23 35 100,00 80 100,00 Ostovelat Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot 344,00 Ostovelat 6 811 201,52 5 918 675,58 Muut velat 1 029 456,06 1 086 638,83 Siirtovelat 6 720 387,55 6 558 232,75 106 533 618,85 91 247 176,40 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 126 KONSERNITULOSLASKELMA 2014 2013 55 546 905,71 54 753 674,57 -138 153 755,19 -136 717 484 ,24 28 493,25 16 410,86 -82 578 356,23 -81 947 398,81 Verotulot 63 018 120,43 65 361 284,18 Valtionosuudet 24 776 342,60 26 228 607,56 53 835,53 44 628,19 1 684 838,42 2 231 274,91 Korkokulut -787 893,91 -725 569,77 Muut rahoituskulut -158 943,60 -146 097,38 6 007 943,24 11 046 728,88 -6 212 618,40 -6 052 229,10 -1 828,48 -327 585,78 Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät 0,00 -67 132,60 Tilikauden tulos -206 503,64 4 599 781,40 Tilinpäätössiirrot 37 371,73 -463 650,17 -14 369,15 -48 768,69 -183 501,06 4 087 362,54 Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 127 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 2014 2013 6 007 943 11 046 729 0 -67 133 -256 574 -183 338 5 751 369 10 796 258 -23 724 555 -14 558 097 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 420 421 154 984 7 397 928 474 167 -10 154 837 -3 132 688 -210 329 -47 485 7 441 78 5 652 427 5 516 636 -5 831 340 -5 163 635 6 858 213 2 552 425 128 771 59 591 Rahoitustoiminnan rahavirta Antolainauksien muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennykset Lyhytaikaisten lainojen muutos Omat pääomamuutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 3 159 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -29 037 28 374 Vaihto-omaisuuden muutos -47 913 15 524 -454 004 1 286 801 1 642 449 1 146 866 Rahoituksen rahavirta 7 716 679 5 398 334 Rahavarojen muutos -2 438 158 2 265 646 9 170 481 11 608 639 11 608 639 9 342 993 -2 438 158 2 265 646 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 128 KONSERNITASE 2014 2013 102 180 914,62 91 926 162,65 Aineettomat hyödykkeet 1 181 168,77 1 269 714,90 Aineettomat oikeudet 110 719,61 136 437,49 1 070 449,16 1 129 887,53 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 3 389,88 Aineelliset hyödykkeet 98 808 074,92 88 044 999,26 Maa ja vesialueet 10 218 232,02 10 078 038,98 55 754 000,9 39 901 889,36 23 474 283,90 24 969 085,51 2 496 036,39 2 490 093,16 288 954,27 320 280,31 6 576 567,44 10 285 611,94 2 191 670,93 2 611 448,49 168 000,08 150 841,09 1 657 064,79 2 084 017,40 19 594,47 83 718,00 347 011,59 292 872,00 1 355 603,14 1 324 431,22 15 843 782,05 17 595 766,75 796 739,21 386 252,83 Pitkäaikaiset saamiset 78 153,10 83 591,90 Lyhytaikaiset saamiset 5 798 408,91 5 517 283,34 Rahoitusarvopaperit 1 026 899,55 1 526 689,74 Rahat ja pankkisaamiset 8 143 581,28 10 081 948,94 119 380 299,81 110 846 360,62 Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 129 KONSERNITASE 2014 2013 47 626 138,48 48 104 040,99 46 015 260,61 46 015 260,61 50 456,38 50 456,38 2 562 471,50 2 517 928,49 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -869 846,26 -4 618 264,34 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -183 501,06 4 087 362,54 51 297,31 51 297,31 228 793,47 263 969,07 2 682 091,49 2 852 742,31 1 700 756,26 1 941 941,92 981 335,23 910 800,39 1 317 034,65 779 741,05 130 286,25 140 286,25 Muut pakolliset varaukset 1 186 748,40 639 454,80 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 291 982,86 1 289 847,48 66 234 258,86 57 556 019,72 33 623 963,16 31 591 478,81 1 234 973,27 751 060,81 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 12 286 032,24 7 403 445,54 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 19 089 290,19 17 810 034,56 119 380 299,81 110 846 360,62 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ 130 131 Liitetiedot 132 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KUNNAN TILINPÄÄTÖS-, ARVOSTUS- JA JAKSOITUSPERIAATTEET Tietojen vertailukelpoisuus edelliseen tilikauteen Tilikaudella yhtiöitettiin Loviisan Satama Oy 1.9.2014 lähtien. Osakeyhtiön muodostamisen johdosta ja satama-alueen maa- ja vesialueiden luovuttamisen yhteydessä Loviisan kaupungille muodostui kirjanpidollista voittoa 6 762 699,85 euroa, joka kirjattiin satunnaisten erien tuottoihin. Kauppa tehtiin pääosin apporttiluovutuksena, ja mittavien käyttöomaisuuserien luovuttamisen johdosta myös kaupungin rahoituslaskelma ja investointien toteuma poikkeavat edellisvuodesta ja vaikeuttavat osaltaan tilikausien vertailtavuutta myös seuraavalla tilikaudella. Loviisan Satama Oy:n kauppahinta oli 13 645 217 euroa, josta maa-alueiden luovutusarvo oli yhteensä 7 163 000 eur. Tilikauden tuloksessa on varauduttu Valkon vanhemman kaatopaikan pilaantuneen maaperän kunnostukseen kirjaamalla pakollisten varausten erään 500 000 euroa. Kuten edellisilläkin tilikausilla on maa-alueiden arvostus edelleen tehty osittain hankinta-hintaan ja osittain keskiarvoon. Lomapalkkajaksotusta vuoden 2014 tilinpäätöksessä on yhteensä 5 739 146,50 euroa. Muut tilinpäätöstiedot Helsingin hovioikeus ratkaisi Tiina Keskimäen irtisanomista koskevan kiistan Loviisan kaupungin hyväksi. Tiina Keskimäen hakemaa valituslupaa korkeinpaan oikeuteen ei ollut myönnetty vielä tilinpäätöshetkellä. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on vireillä PAP Group Oy:n valitus markkinaoikuden päätöksestä, koskien Loviisan kaupungin terveyskeskuksen paloilmoitusjärjestelmäurakan hankintaa. PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti, joka on hyväksytty valtuustossa 12.12.2012 § 132 Sijoitukset Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon määräisenä. Rahoitusomaisuus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. 133 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt. Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä. Sisäiset liiketapahtumat Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen, että kaupungin omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Tytäryhteisöjen pysyvien vastaavien aineellisiin hyödykkeisiin sisältyvien rakennusten poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisöjen poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- ja alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Loviisan Satama Oy:n tiedot on yhdistelty konserniin 1.9.-31.12.2014 välitilinpäätöksen mukaan. 134 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TOIMINTATUOTOT TEHTÄVÄALUEITTAIN 2014 Vaalit 2013 24 640,00 Tarkastuslautakunta Valtuusto Yleinen hallinto ja konsernihallinto 7 403 155,01 8 071 817,34 Perusturvakeskus 9 128 147,45 9 772 507,75 Sivistyskeskus 2 775 709,21 2 693 733,71 Tekninen keskus Keskukset yhteensä 2 471 154,26 1 932 125,89 21 802 805,93 22 470 184,69 3 254 919,46 3 204 155,66 Vesiliikelaitos Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Toimintatuotot yhteensä 8 543,64 8 375,85 25 066 269,03 25 682 716,20 VEROTULOJEN ERITTELY 2014 Kunnan tulovero 2013 47 622 767,58 48 662 041,75 Osuus yhteisöveron tuotosta 8 150 436,52 9 718 582,56 Kiintestövero 7 304 484,88 7 041 682,14 63 077 688,98 65 422 306,45 Verotulot yhteensä VALTIONOSUUKSIEN ERITTELY 2014 2013 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) 30 082 570,20 30 486 510,56 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus -3 193 062,60 -1 886 832,00 298 338,00 298 338,00 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -2 411 503,00 -2 669 409,00 Valtionosuudet yhteensä 24 776 342,60 26 228 607,56 Järjestelmämuutoksen tasaus SATUNNAISTEN TUOTTOJEN JA KULUJEN ERITTELY KONSERNI 2014 KUNTA 2013 2014 2013 Satunnaiset tuotot Sataman yhtiöittäminen, myyntivoitto 6 762 699,85 Satunnaiset tuotot yhteensä 6 762 699,85 Satunnaiset kulut Ergo Terveyspalvelut Oy sovintosopimuskorvaus -64 000,00 Myyntitappio Evantia Oy:n osakkeiden myynti -3 132,60 Satunnaiset kulut yhteensä -67 132,60 -64 000,00 -64 000,00 135 Poistomenetelmä Poistoaika investoinnit alkaen 1.1.2013 Poistoaika ennen Kehittämismenot tasapoisto 3v 3v Aineettomat oikeudet tasapoisto 5v 5v Liikearvo tasapoisto 5v 5v Atk-ohjelmistot tasapoisto 3v 3v Vuokrahuoneistojen perusk.menot tasapoisto 15 v 15 v Muut tasapoisto 3v 3v SUUNNITELMANPOISTOJEN PERUSTEET Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset tasapoisto 20 v 30 v Tehdas- ja tuotantorakennukset tasapoisto 20 v 20 v Talousrakennukset tasapoisto 10 v 15 v Vapaa-ajan rakennukset tasapoisto 20 v 20 v Asuinrakennukset tasapoisto 30 v 30 v Sataman hallinto- ja laitosrakennukset tasapoisto 30 v 30 v Sataman tehdas- ja tuontantorakennukset tasapoisto 25 v 30 v Muut rakennukset tasapoisto 20 v 20 v Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot tasapoisto 15 v 15 v Sillat, laiturit ja uimalat tasapoisto 10 v 10 v Sataman johtoverkot ja laitteet tasapoisto 15 v 15 v Sataman maarakenteet tasapoisto 20 v 20 v Muut maa- ja vesirakenteet tasapoisto 15 v 15 v Vedenjakeluverkosto tasapoisto 30 v 35 v Viemäriverkosto tasapoisto 30 v 35 v Alue- ja kaukolämpöverkko tasapoisto 20 v 20 v Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet tasapoisto 15 v 15 v Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset tasapoisto 10 v 10 v Maakaasuverkko tasapoisto 20 v 20 v Muut putki- ja kaapeliverkot tasapoisto 15 v 20 v Sähkö,- vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet tasapoisto 10 v 15 v Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet tasapoisto 10 v 15 v Liikenteen ohjauslaitteet tasapoisto 10 v 10 v Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakennelmat tasapoisto 10 v 10 v tasapoisto 15 v 15 v Koneet ja kalusto Rautaiset alukset Puiset alukset ja muut uivat työkoneet tasapoisto 8v 8v Muut kuljetusvälineet tasapoisto 4v 5v Muut liikkuvat työkoneet tasapoisto 5v 5v Muut raskaat koneet tasapoisto 10 v 10 v Muut kevyet koneet tasapoisto 5v 5v Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet tasapoisto 5v 8v Atk-laitteet tasapoisto 3v 3v Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 3v 3v 136 SUUNNITELMANPOISTOJEN PERUSTEET Poistomenetelmä Poistoaika Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet käytön mukainen poisto ei poistoaikaa Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankinnat, jotka alittavat 10 000 euroa, kirjataan vuosikuluksi (aktivointiraja). Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2010-2016 Suunnitelman mukaiset poistot 18 636 973 Poistonalaiset investointien omahankintameno 44 663 095 Poikkeama € -26 026 122 Poikkeama % -58,3 % Poikkeama on olennainen jos se ylittää 10 %:ia. Suunnittelukauteen ajoittuu suuria tilahankeinvestointeja, joiden poistolaskentaa ei ole vielä aloitettu. MYYNTIVOITOT JA -TAPPIOT KONSERNI 2014 KUNTA 2013 2014 2013 Muut toimintatuotot Osakekauppojen luovutusvoitot 134 436,00 95 312,09 Maa-ja vesialueiden myyntivoitot 822 743,54 200 179,76 745 046,95 200 178,02 46 201,86 71 791,67 8 006,10 59 541,43 1 003 381,40 367 283,52 753 053,05 325 762,40 2014 2013 Muut myyntivoitot Myyntivoitot yhteensä 66 042,95 Muut toimintakulut Muut myyntitappiot Myyntitappiot yhteensä 3 202,80 4 447,65 3 202,80 4 447,65 OSINKOTUOTTOJEN JA PERUSPÄÄOMAN KORKOTUOTTOJEN ERITTELY Osuuspääoman tuotot Peruspääomakorkot kuntayhtymiltä Osinkotuotot Yhteensä 115 812,25 115 812,25 1 513 005,51 2 097 045,09 1 628 817,76 2 212 857,34 137 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET (sis. liikelaitos) Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Hankintameno 1.1. 50 120 Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet 636 579 8 890 274 20 855 755 24 358 178 16 798 Muut aineelliset hyödykkeet 851 383 1 682 Yhteensä 7 254 157 62 898 128 4 530 329 -191 796 -196 842 -247 911 -5 520 975 5 096 883 2 013 927 -1 473 341 -1 862 781 -336 121 50 120 561 629 8 130 155 29 816 178 23 321 836 798 570 1 682 4 115 429 66 795 599 50 120 561 629 8 130 155 29 816 178 23 321 836 798 570 1 682 4 115 429 66 795 599 Rahoitusosuudet -791 299 Vähennykset Siirrot -91 748 Poistot 309 622 Keskeneräiset työt 5 776 588 Lisäykset 31 180 Koneet ja kalusto 3 972 082 14 636 599 -388 638 -26 314 -6 586 500 -7 110 810 -3 763 990 Arvonalennukset Hankintameno 31.12. Arvonkorotukset Olennaiset lisäpoistot Kirjanpitoarvo 31.12. PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet Tytäryhteisöt Hankintameno 1.1. Lisäykset Kuntayhtymä- Muut omistusosuudet yhteisöt 907 161 Muut osakkeet ja osuudet 596 325 Peruspääoma sijoitus liikelaitos 15 493 633 Yhteensä 3 086 389 8 720 173 11 605 717 128 441 28 803 681 14 692 106 8 848 614 907 161 596 325 15 493 633 40 537 839 14 692 106 8 848 614 907 161 596 325 15 493 633 40 537 839 11 734 158 Vähennykset Hankintameno 31.12. Arvonalennukset Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. 138 TYTÄRYHTEISÖT, KUNTAYHTYMÄOSUUDET SEKÄ OSAKKUUSYHTEISÖT Kuntakonsernin osuus (1 000 €) Nimi Kotipaikka Kunnan Konsernin omistusosuus omistusosuus omasta pääomasta vieraasta pääomasta tilikauden voitosta/ tappiosta Tytäryhteisöt Kiinteistö Oy Ruotsinpyhtään vuokratalot Loviisa 100,00 % 100,00 % -1 980 2 261 14 Ruotsinpyhtään Eläkeläisasuntojen säätiö Loviisa 100,00 % 100,00 % -221 295 -10 Kiinteistö Oy Kauppakulma Loviisa 56,92 % 56,92 % -22 1 -16 Tesjoen Liikekulma kk Oy Loviisa 83,80 % 83,80 % -36 2 -6 Liljendal Värme Loviisa 99,00 % 99,00 % 1 226 8 Loviisanseudun Vesi Oy Loviisa 81,04 % 81,04 % 52 1 820 34 Fast.Ab Siknät Oy Loviisa 100,00 % 100,00 % -408 269 Fast.Ab Neutronborg Kiint.Oy Loviisa 100,00 % 100,00 % -221 19 As.Oy Loviisan Vatro Bost.Ab Loviisa 100,00 % 100,00 % -192 263 Rauhalan liiketalo kesk. Oy Loviisa 61,60 % 61,60 % -427 88 -10 Fast. Ab Lov-asuntokiinteistöt Oy Loviisa 62,50 % 62,50 % -317 620 -18 Fast.Ab Wahlborg Kiint.Oy Loviisa 95,23 % 95,23 % 333 595 Fast.Ab Stenborg Kiint.Oy Loviisa 54,50 % 54,50 % -134 369 Fast.Ab Pernå bostäder Loviisa 100,00 % 100,00 % -1 628 5 931 -70 Pensionärshusstiftelsen i Pernå rf Loviisa 100,00 % 100,00 % -344 684 20 Loviisan liikuntahallisäätiö Loviisa 100,00 % 100,00 % -553 Fast.Ab Talludden Loviisa 71,10 % 71,10 % -548 -49 345 Fast.Ab Lugnet Loviisa 51,00 % 51,00 % 1 114 Bostads Ab Liljendal Åstrand Loviisa 100,00 % 100,00 % -122 1 275 -32 Fastighets Ab Liljendal Bostäder Loviisa 100,00 % 100,00 % -765 595 -3 Loviisan Satama Oy Loviisa 100,00 % -6 748 87 -6 748 Yhteensä -14 279 15 859 --6 886 100,00 % Kuntayhtymät Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Helsinki 0,96 % 0,96 % 39 5 513 45 Eteva ky Mäntsälä 1,42 % 1,42 % 19 740 15 Inveon ky Porvoo 25,51 % 25,51 % 1 098 330 -63 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Porvoo 15,41 % 15,41 % -840 3 031 56 Uudenmaan liitto Helsinki 1,02 % 1,02 % 4 19 Kårkulla samkommun Parainen 3,12 % 3,12 % 27 556 -23 Yhteensä 347 10 189 30 Osakkuusyhteisöt Bostads Ab Mickelsbo Loviisa 31,9 % 8 Fastighets Ab Mariegatan 12 Loviisa 31,2 % 39 4 Kiint.Oy Petjärvenrivi Loviisa 40,0 % 16 7 As.Oy Ruotsinpyhtään Koivularinne Loviisa 40,3 % 62 Fastighets Ab Forsby Center Loviisa 34,6 % 291 139 SAAMISTEN ERITTELY 2014 2014 2013 2013 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Lainasaamiset 4 204 283,29 1 753 116,60 Myyntisaamiset 80 774,12 Saamiset omistusyhteisyhteisöltä Lainasaamiset 56 679,33 56 679,33 569 359,37 604 088,52 Myyntisaamiset Saamiset liikelaitoksilta Lainasaamiset Saamiset kuntayhtymiltä Myyntisaamiset Saamiset yhteensä 911,51 4 830 321,99 911,51 22 790,03 2 413 884,45 103 564,15 SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT 2014 2013 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Työ- ja elinkeinoministeriö, energiaa sääst. investoinnit 20 796,00 Stiftelsen Lovisa Åldringsbostäder 25 000,00 Kela, henkilökunnan työterveyshuolto Keva 197 000,00 3 800,83 Työttömyysvakuutusmaksu 36 692,00 Suomen aluehallintovirasto 31 786,00 Eteva 29 523,00 Pernå Fiskargille 220 960,00 2 016,13 MELA 70 251,46 Uudenmaan ELY-keskus, poistokalastuslaitteet 18 145,16 80 000,00 Uudenmaan Ely-keskus 65 914,00 43 000,00 Opetusministeriö/tarkistus 17 283,00 Kymenlaakson sairaanhoitopiiri/RPT 125 951,43 Ympäristöministeriö, tuulivoimalan rakentaminen 33 775,34 Kårkulla Samkommun 17 167,68 Uudenmaan Ely-keskus 20 796,00 Porvoon kaupunki/terveyden suojelu 60 331,00 Hus Evo-korvaus Muut siirtosaamiset Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 82 155,00 33 120,00 58 439,64 50 285,43 549 443,76 794 745,34 140 OMAN PÄÄOMAN ERITTELY KONSERNI 2014 Peruspääoma 1.1. KUNTA 2013 2014 2013 46 015 260,61 46 015 260,61 46 015 260,61 46 015 260,61 46 015 260,61 46 015 260,61 46 015 260,61 46 015 260,61 51 297,31 51 297,31 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 31.12. 51 297,31 51 297,31 Arvonkorotusrahasto 1.1. 50 456,38 69 871,99 Lisäykset Vähennykset Peruspääoma 31.12. Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 1.1. Lisäykset Vähennykset Lisäykset Vähennykset Arvonkorotusrahasto 31.12. -19 415,61 50 456,38 50 456,38 2 517 928,49 1 933 580,08 44 543,01 584 348,41 2 562 471,50 2 517 928,49 500 000,00 500 000,00 -530 901,80 -4 575 002,28 9 523 921,78 5 303 528,01 -338 944,46 -43 262,06 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12. -869 846,26 -4 618 264,34 9 523 921,78 5 303 528,01 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -183 501,06 4 087 362,54 6 663 437,04 4 220 393,77 47 626 138,48 48 104 040,99 62 702 619,43 56 039 182,39 Muut omat rahastot 1.1. Lisäykset 500 000,00 500 000,00 Vähennykset Muut omat rahastot 31.12. Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1. Edellisten tilikausien virheen oikaisu Oma pääoma yhteensä ERITTELY POISTOEROSTA 2014 Investointivaraukseen liittyvä poistoero 1.1. Hallintorakennukset Muut rakennukset 2013 1 872 993,13 2 070 641,64 -5 564,19 -5 564,19 -95 788,79 -95 788,79 Kiinteät rakennelmat ja laitteet -55 159,25 -55 159,25 Maa- ja vesirakennelmat -35 658,20 -35 658,20 -5 478,08 -5 478,08 1 675 344,62 1 872 993,13 Pernaja; tiet ja kunnallistekniikka Investointivaraukseen liittyvä poistoero 31.12. VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT VIIDEN VUODEN JÄLKEEN KONSERNI 2014 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikaiset velat yhteensä KUNTA 2013 2014 2013 9 887 785,10 13 226 981,94 3 475 000,00 3 425 000,00 267 348,75 39 668,96 87 750,00 122 850,00 10 155 133,85 13 266 650,90 3 562 750,00 3 547 850,00 141 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevastuu 1.1. 2014 2013 116 400,00 126 400,00 Lisäys/vähennys -10 000,00 -10 000,00 Ympäristövastuut 1.1. 772 846,70 212 846,70 Lisäys/vähennys -112 846,70 Muut pakolliset varaukset yhteensä 766 400,00 329 246,70 VIERAS PÄÄOMA 2014 Pitkäaikainen 2013 Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen Velat tytäryhteisöille Ostovelat 13 934,80 40 307,48 484 436,62 337 659,40 498 371,42 377 966,88 Velat kuntayhtymille Ostovelat Vieras pääoma yhteensä SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT 2014 2013 Lyhytaikaiset siirtovelat Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset Korkojaksotukset 5 868 113,68 5 826 723,24 61 058,31 74 723,47 Valtionosuusennakot 400 482,25 397 514,66 Muut siirtovelat 390 733,31 259 271,38 6 720 387,55 6 558 232,75 Siirtovelat yhteensä VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT LEASINGVASTUIDEN YHTEISMÄÄRÄ KONSERNI KUNTA 2014 2013 2014 2013 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 199 827,55 541 319,94 69 079,46 97 106,33 Myöhemmin maksettavat 298 187,94 117 336,08 95 058,48 105 321,06 Yhteensä 498 015,49 658 656,02 164 137,94 202 427,39 2014 2013 MUUT VASTUUT JA VAKUUDET Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta 8 915 799,33 7 927 099,54 Pankkitakaukset muille 3 547 261,33 3 907 535,67 Vastuu kertyneestä alijäämästä Itä-Uudenmaan kuntayhtymä 1 015 572,57 Muut vakuudet ja vastuusitoumukset 21 833,83 21 087,29 VASTUU KUNTIEN TAKAUSKESKUKSEN TAKAUSVASTUISTA 2014 Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. 2013 70 699 615,40 67 624 582,65 48 879,71 45 352,75 Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista 31.12. Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskesk. rahastosta 31.12. 142 HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ 31.12.2013 2014 2013 Yleinen hallinto ja konsernihallinto 181 201 Perusturvakeskus 427 407 Sivistyskeskus 431 453 Tekninen keskus 78 80 Vesiliikelaitos 14 14 1 131 1 155 Yhteensä TILINTARKASTAJAN PALKKIOT 2014 2013 Tarkastusyhteisö BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastajan lausunnot Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät Muut palkkiot Yhteensä 17 414,00 27 145,00 852,50 620,00 10 035,00 6 600,00 1 637,80 1 163,70 29 939,30 35 528,70 LIITETIETOJEN ERITTELYT LIITETIETOJEN ERITTELY Erittely suunnitelmanmukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Taloussuunnitelma 2013 Poistonalaiset investoinnit 2014 10 832 596 14 636 599 150 796 388 638 Investointien omahankintameno 10 681 800 Suunnitelman mukaiset poistot 3 766 971 Rahoitusosuudet Viiden vuoden keskiarvo Suunnitelman mukaiset poistot 3 872 092 Poistonalaisten investointien omahankintameno 12 295 752 Ero -8 423 660 Poikkeama % Jos eroa verrataan suunnitelman mukaisiin poistoihin Jos eroa verrataan investointihin Eli sumupoistot ovat investoinneista -69 % -218 % -69 % 31 % 2015 2016 2017 10 537 000 10 515 000 15 497 000 14 247 960 10 537 000 10 515 000 15 497 000 3 763 990 3 749 500 3 980 000 4 100 000 143 LOVIISAN VESILIIKELAITOS 144 LOVIISAN VESILIIKELAITOS Vesiliikelaitoksen toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Vastuuhenkilö: vesihuoltopäällikkö Loviisan kaupungin omistama Loviisan Vesiliikelaitos – Affärsverket Lovisa Vatten toimii kaupunginhallituksen alaisena kuntalain 10a luvussa tarkoitettuna kunnallisena liikelaitoksena. Laitoksen tärkein tehtävä on huolehtia vesi- ja jätevesitoiminnasta omalla toiminta-alueellaan, joka käsittää pääasiassa kaupungin taajama-alueet. Vesiliikelaitos on toiminnassaan pystynyt hoitamaan varsinaisen vesi- ja viemärilaitostoiminnan talousarvion menoraamien mukaan. Lietteenkäsittelyn osalta on päätetty liittyä hankintarenkaaseen, joka kilpailuttaa lietteen hyödyntämisen tuleville vuosille. Uusi vesisäiliö on vesitorniratkaisuna korvattu alavesisäiliönä. Sen on määrä valmistua käyttöön otettavaksi kevään 2015 aikana. Myyntitulot eivät ole nousseet monesta syystä johtuen; kaupungin asukasmäärä ja kulutus on vähentynyt, tiloja on tyhjinä. Koska oleellista uudisrakentamista ei ollut, liittymismaksut jäivät budjetista. Taksakorotus toteutettiin kolmen prosentin suuruisena vuoden alusta. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Loviisan Vesiliikelaitoksen tuloslaskelma 1 000 euroa Liikevaihto - joista sisäiset erät Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut - joista sisäiset erät Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset TILINPÄÄTÖS 2013 TALOUSARVIO 2014 TA MUUTOKSET TA 2014 MUUTOSTEN JÄLKEEN TOTEUTU- MUUTOS € MA 2014 TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 3 414 3 611 3 611 3 449 -162 -4,5 202 190 190 185 5 -2,6 2 8 6 268,6 1 989 1 812 1 812 1 616 196 10,8 99 65 65 95 30 46,1 805 827 827 840 13 3,6 8 1 140 809 809 860 51 6,3 106 102 102 141 39 37,9 -627 61 61 1 60 98,3 8 -40 -40 -9 31 77,5 619 21 21 -8 -29 242,8 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 20 20 20 20 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -599 41 41 12 -29 70,7 Liiketoiminnan muut kulut - joista sisäiset erät Liikeylijäämä - joista sisäiset erät Rahoitustuotot ja -kulut YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -joista sisäiset erät 145 Toimintatuottojen toteutuminen Liikevaihto ei saavuttanut talousarviota pääasiassa syistä, jotka on kerrottu edellä. Kasvua edelliseen vuoteen oli n. yksi prosenttia. Toimintakulujen toteutuminen Toimintakulut pysyivät lähellä talousarviota. Poistoja kasvatti osaksi valmistuneiden investointien poistokirjaus jo tilivuodelle. Ylimääräistä rasitusta aiheutui putkirikoista. EU-normien mukainen veden hankinta alitti talousarvion. Henkilöstökulujen toteutuminen Henkilöstökulut pysyivät jokseenkin määrärahan puitteissa. Henkilöstövahvuudessa oli vähäisiä järjestelyitä. Avaintavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Vesiliikelaitoksen toiminnan päämäärät: AVAINTAVOITE AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Avaintavoitteena on toimittaa taloudellisesti vettä kuluttajille sopimuksissa mainittujen lupaehtojen mukaan ja johtaa kiinteistöjen tuottamat jätevedet puhdistuslaitoksille puhdistettaviksi lupaehtojen mukaan. Vesiliikelaitos on pystynyt suoriutumaan tehtävistään ilman suurempia ongelmia. Verkostojen ja laitteistojen haavoittuvuudesta huolimatta mitään erityisempiä tai suuria varsinaisia käyttökatkoksia ei ole vuoden aikana esiintynyt. Vesiliikelaitoksen toiminta lukuina Vesi Käsiteltiin puhdasta vettä Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Tilinpäätös 2014 m3 m3 m3 1 048 779 980 000 932 755 josta ostetaan Loviisanseudun Vedeltä 678 317 680 000 627 682 Laskutettu 813 431 799 043 Pumpataan omilta pumppaamoilta: 370 462 305 073 Koskenkylän ottamo 96 975 91 024 Hagabölen ottamo 46 043 47 349 Isnäsin ottamo 42 218 40 468 165 255 121 846 19 943 2 871 Panimonmäen ottamo Valkon ottamo Petjärven ottamo 28 Hinta per kuutio (alv 0 %) Jätevesi Jätevesiä käsitellään Laskutettu josta Vårdön puhdistamolla 1 515 1,58 € 1,63 € 1,63 € m3 m3 m3 1 589 087 1 500 000 1 538 642 727 767 1 369 416 731 849 1 340 000 1 313 632 Koskenkylässä 60 263 45 000 74 759 Pernajan kirkonkylässä 62 668 40 000 63 075 Isnäsissä 37 464 40 000 33 901 Liljendalissa 59 276 45 000 53 275 Hinta per kuutio (alv 0 %) 2,21 € 2,28 € 2,28 € Veden kulutus on laskenut. Vuoto- ja hulevedestä ei ole tuloa, ei myöskään palokunnan käyttämästä. 146 VESILIIKELAITOKSEN TOIMINTA VASTUUALUEITTAIN Hallinto Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Avaintavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 AVAINTAVOITE AVAINTAVOTTEIDEN TOTEUTUMINEN Vesitornihankkeen korvaavan alavesisäiliön toteuttaminen tarkistetussa aikataulussa sekä siirtoviemäreiden ja vesihuoltolinjojen yleissuunnittelun maanomistajasopimuksineen ja töiden jatkaminen Pernajan alueelle. Alavesisäiliön valmistuminen ja käyttöönotto tapahtuu keväällä 2015. Hankkeet Pernajassa etenevät ja osuuksia on jo rakennettu. Jatkosuunnittelu ja valmistelu jatkuu. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 TULOT MENOT -172 -180 -248 NETTO -172 -180 -248 Johtokunnan ja hallinnon palkkauskulut muine toiminnan kuluineen. Laskutusvoimavarassa tehtiin tarpeen vaatimaa järjestelyä. Vesi Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Alavesisäiliön rakentaminen on käytännössä lähes valmis. Moottoritien rakentamisen vuoksi jouduttiin johtosiirtoihin ja kustannusosuuksia oli vielä vuonna 2014. Avaintavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 AVAINTAVOITE AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Pernajan runkolinjojen rakentamisen jatkaminen. Rakentaminen jatkuu. Maanomistajasopimukset ym. hidastuttavat ja viivästyttävät hankkeiden toteutumista. Vesisäiliöhankkeen rakentamisvaiheen käynnisty- Rakennusvaihe on käynnistetty ja valmistuu keväällä 2015. minen talvella 2014. Vanhan vesijohtoverkoston saneeraaminen mah- Saneerausta on tehty kahden työryhmän voimalla. Merkittäviä saneerauksia dollisuuksien mukaan. olivat Teollisuuskujan, Linnunradan, Rautatienkadun ja Kuoppakujan putkistot. 147 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 TULOT 1 531 1 805 1 553 MENOT -1 379 -1 226 -1 294 152 579 259 NETTO Kulutus/myynti vähentynyt. Kulut eivät ole volyymiin sidottuja. Luvut eivät sisällä poistoja. Merkittävä uudisrakennuskohde oli kiertoyhteyden rakentaminen Uudelta Teollisuusalueelta Rauhalaan. Jätevesi Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Vesiliikelaitos päätti loppuvuodesta 2014 osallistua puhdistamolietteen ja biojätteen hyödyntämisen hankintarenkaaseen Itä-Uudenmaan jätehuolto OY:n Rosk´n Roll OY/AB; Hangon vesi- ja viemärilaitoksen, Hyvinkään Veden, Lohjan vesi- ja viemärilaitoksen, Porvoon Veden ja Raaseporin Veden kanssa. Hankintarenkaan tarkoituksena on kilpailuttaa lietteenkäsittelypalvelu jäsentensä puolesta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi 26.6.2014 päätöksen Vårdön puhdistamon ympäristöluvan lupamääräyksen tarkistamiseksi. Päätöksestä kuitenkin valitettiin, joten asian käsittely on siirtynyt vuodelle 2015. Avaintavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 AVAINTAVOITE AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Pernajan runkolinjahankkeen jatkaminen. Hanke jatkuu ja etenee siten kuin vesihankkeesta on todettu. Vanhan jätevesiverkoston saneeraaminen mahdollisuuksien mukaan. Vanhojen puhdistamojen saneeraaminen mahdollisuuksien mukaan. Vuotovesien määrää yritetään vähentää käytössä olevin keinoin. Saneerausta on jatkettu kahden koneryhmän toimesta kohteissa, jotka on todettu vesisaneeraushankkeina. Puhdistamot toimivat lupaehtojen puitteissa. Saneerausten yhteydessä sekaviemäröintiä poistuu ja jäte- ja hulevedet johdetaan erikseen. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 TULOT 1 883 1 806 1 553 MENOT -1 591 -1 515 -1 133 292 291 420 NETTO Luvut eivät sisällä poistoja. 148 Investointiohjelman toteutuminen vuonna 2014, 1 000 € Kustan- Edellisien nus- vuosien arvio käyttö Hanke Alkuperäinen talousarvio TA 2014 Talousarviomuutokset 2014 Talousarviomuutosten jälkeen 2014 Toteutuma 2014 Poikkeama 2014 200 460 -260 Keskeneräiset työt 31.12. Kustannusarviosta käytetty 31.12. LOVIISAN VESILIIKELAITOS VESI JA VIEMÄRI Yli 100 000 euroa hankkeittain: Vanhojen johtojen saneeraus 200 200 Runkolinjat Pernaja–Loviisa 4 871 201 1 940 1 940 747 1 193 Vesisäiliö 2 525 325 1 800 1 800 1 285 515 197 -197 Mörkämäki, viemäri 197 Jätevesipuhdistamot E18 hanke 460 948 1 429 197 69 100 68 1 610 69 100 100 127 -27 195 Tonttiliittymät, vesi ja viemäri 20 20 9 11 9 Teollisuusalueet 20 20 213 -193 213 11 Alle 100 000 euron hankkeet Asuntoalueet 120 120 11 109 Jätevedenpumppaamot ja puhdistamot 30 30 8 22 Sadevesiviemärit 70 70 105 -35 VESILIIKELAITOS, INV. MENOT 8 8 105 7 893 662 4 300 4 300 3 162 1 138 1 437 3 824 7 893 662 4 300 4 300 3 162 1 138 1 437 3 824 VESILIIKELAITOS, INV.TULOT VESILIIKELAITOS, NETTO Pernaja-hanke jatkuu. Vesihuollon tukiraha tulee aina vasta yksittäisen hankeosuuden valmistuttua. 149 Sisäinen valvonta Sisäinen valvonta ja riskienhallinta tuli kuntalakiin 1.1.2014. Sen pykälään 87, kohtiin c ja d tulee määräykset liikelaitoksen johtokuntaa, johtajaa ja toimintakertomusta koskien. Loviisan kaupungin ohje astui voimaan 1.12.2013. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Sisäinen valvonta on pääosin tällä hetkellä toiminnan riskien tunnistamista ja dokumentointia. Riskejä on tarkasteltu talous- ja taloudenhoidon, tietohallinnon, sopimushallinnan alueilla ja myös henkilöstöjohtamisessa ja kiinteistöhallinnassa. Liikelaitokselle ja johtajalle (vesihuoltopäällikkö) on kaupunginvaltuuston vuonna 2009 vahvistama johtosääntö. Jokaisen palkatun kanssa on tehty työsopimus. Johtokunnan päättämistä sopimusasioista tehdään kirjallinen sopimus vastapuolen kanssa. Sopimus tehdään myös asioissa, joissa yksityisoikeudellinen etu sitä muutoin vaatii. Normaalia toimintaa seurataan viikoittain pidettävissä työkokouksissa. Tätä kautta turvataan myös asioiden jatkuvuus ja tiedon siirtyminen, esim. tapauksissa, että tapahtuu henkilövaihdoksia. Alan koulutustilaisuuksia huomioidaan myös. Vastuu- ja omaisuusriskit on suojeltu kaupungin vakuutussopimuksen puitteissa. Maanalaisia ja muitakin rakennelmia ja laitteita saneerataan jatkuvasti. Vesisäiliötarpeeseen on pitkään etsitty ratkaisua veden jatkuvan toimittamisen turvaamiseksi. Taloudellista riskiä seurataan taksojen ja kulujen jatkuvana tarkasteluna. Laitokselle on vahvistettu valvontatutkimusohjelma ja sillä on myös varautumissuunnitelma. Hankinnat kuuluvat erityisalojen lainsäädännön piiriin. Hankintapäätöksiä ei ole viety markkinaoikeuteen eikä niistä ole valitettu muutenkaan. Riskikartoituksessa vanhan putkiverkoston kunto on suurin riski sen ohella, että Rantatien putket/ tulvariski muodostaa erityiskohteen. Riskiä on tarkasteltava koko kaupungin näkökulmasta. Loviisan vanha vesitorni nähdään kriittisenä ja puhdistamoiden toimintahäiriöt on arvioitava kohtalaisina. Arvonalennuskirjaukseen vuonna 2013 johtaneesta vesitornin suunnittelukustannuksesta on käyty neuvottelua suunnittelijatahon kanssa korvausvaatimuksen merkeissä. Vaatimukseen ei ole saatu tyydyttävää vastausta. Asiaa on edelleen käsitelty vesiliikelaitoksen johtokunnassa ja siellä on päätetty käyttää liikejuridista asiantuntija-apua Kuntaliiton kannanoton kannustamana. 150 Tilinpäätöslaskelmat - Loviisan Vesiliikelaitos TULOSLASKELMA Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kustannukset 1.1.–31.12.2014 Liikevaihto Myyntituotot ulkopuolisilta 1.1.–31.12.2013 3 449 352,01 3 414 042,37 3 254 919,46 3 204 155,66 Myyntituotot kaupungilta 185 888,91 201 510,86 Liiketoiminnan muut tuotot 8 543,64 8 375,85 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot -865 303,43 -751 019,62 -1 102 098,53 -1 616 323,05 -886 956,22 -1 989 054,75 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -642 354,05 -612 522,17 -160 995,82 -159 859,94 Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut -36 918,99 -840 268,86 -33 448,66 -805 830,77 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -859 822,51 Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut -141 050,78 Liikeylijäämä -814 858,21 -859 822,51 -325 003,64 -1 139 861,85 -141 050,78 -105 972,92 -105 972,92 -8 113,19 -626 677,92 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkotuotot sisäiset 680,09 158,00 Muut rahoitustuotot 17 866,98 Kunnalle maksetut korkokulut -9 180,00 Muille maksetut korkokulut 744,78 15 555,00 -440,46 Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä/alijäämä ennen satunnaisia eriä Ylijäämä/alijäämä ennen varauksia -8 906,15 178,46 -8 699,93 7 599,85 -7 934,73 -619 078,07 -7 934,73 -619 078,07 20 272,82 20 272,82 12 338,09 -598 805,25 Sijoitetun pääoman tuotto, % -0,1 -4,4 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -0,1 -4,1 Voitto, % -0,2 -18,1 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä/alijäämä LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT 151 Loviisan vesiliikelaitos RAHOITUSLASKELMA TA 2014 2014 2013 61 422,00 -8 113,19 -626 677,92 Poistot ja arvonalentumiset 808 500,00 859 822,51 1 139 861,85 Rahoitustuotot ja -kulut -40 000,00 178,46 7 599,85 -4 300 000,00 -3 161 899,32 -1 342 854,60 Toiminnan kassavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Tulorahoituksen korjauserät Investointien kassavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 130 000,00 Käyttöomaisuuden myyntituotot Toiminnan ja investointien rahavirta -3 470 078,00 -2 310 011,54 -692 070,82 -3 520,00 -3 220,00 -34 729,15 446 481,03 Rahoituksen rahavirta Antolainoituksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnilta Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 4 000 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -200 000,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnilta Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta 2 000 000,00 Oman pääoman muutokset Peruspääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnilta 232 009,88 Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnilta 76 878,57 -11 607,53 267 322,80 -74 095,58 Rahoituksen rahavirta 3 800 000,00 2 305 952,22 589 567,80 Rahavarojen muutos 329 922,00 -4 059,32 -102 503,02 Rahavarat 31.12. 173 229,77 177 289,09 Rahavarat 1.1. 177 289,09 279 792,11 -4 059,32 -102 503,02 -26,9 -42,9 27,0 60,8 Rahavarojen muutos LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate -3 Kassan riittävyys, pv 11 35 Quick ratio 0,4 1,1 Current ratio 0,4 1,1 152 Loviisan Vesiliikelaitos T A S E 3 1 . 1 2. VASTAAVAA 2014 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 37 349,52 37 349,52 2 233 590,57 2 382 563,61 12 723 119,28 11 038 194,39 19 157,53 32 737,48 1 437 122,12 16 450 339,02 657 417,21 14 148 262,21 87 900,00 87 900,00 84 380,00 84 380,00 Sijoitukset Muut saamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset 1 034 169,12 1 141 552,99 30 505,30 Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA VASTATTAVAA 1 064 674,42 1 141 552,99 173 229,77 177 289,09 17 776 143,21 15 551 484,29 2014 2013 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ali-/ylijäämä Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 14 669 180,21 14 669 180,21 -942 868,89 -344 063,64 12 338,09 13 738 649,41 -598 805,25 13 726 311,32 600 648,98 600 648,98 620 921,80 620 921,80 3 238,07 3 238,07 3 238,07 3 238,07 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Saadut ennakot Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat kunnilta Lainat muilta luotonantajilta 569 359,37 604 088,52 2 000 000,00 Ostovelat 554 212,52 292 112,62 Muut velat 181 067,68 189 996,71 Siirtovelat 128 967,18 VASTATTAVAA 3 433 606,75 17 776 143,21 114 815,25 1 201 013,10 15 551 484,29 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 80,7 92,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 99,5 35,2 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 € -931 -943 2 569 604 Lainakanta 31.12., 1 000 € 153 LOVIISAN KAUPUNKI LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN Tilinpäätös 2014 Eliminoinnit Kunnan Liike- tuloslask.osa laitokset Tuloslaskelma LiikeKunta laitokset kaupungin tilinpäätöksessä Toimintatulot Myyntitulot, ulkoiset Myyntitulot, sisäiset 9 530 819 3 256 091 94 764 185 889 Maksutuotot 6 520 969 Tuet ja avustukset 2 988 973 3 486 2 762 044 3 886 12 786 910 -94 764 -185 889 6 520 969 2 992 460 Tuet ja avustukset, kaupungilta Muut toimintatulot Muut toimintatulot, sisäiset 43 736 2 765 931 -43 736 Toimintamenot Henkilöstömenot -48 866 764 -840 269 Palvelujen ostot -46 167 242 -656 256 -185 889 -94 764 -5 762 477 -865 303 Palvelujen ostot, sisäiset Aineet, tarvikkeet ja tavarat -49 707 033 -46 823 498 185 889 94 764 -6 627 780 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sisäiset Avustukset -6 199 532 -6 199 532 Avustukset liikelaitokselle Muut toimintamenot -1 255 111 Muut toimintamenot, sisäiset Toimintakate -97 314 -1 352 426 -43 736 -86 495 710 851 709 43 736 47 389 -47 389 -85 644 000 Verotulot 63 077 689 63 077 689 Valtionosuudet 24 776 343 24 776 343 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Korkotuotot, sisäiset Muut rahoitustulot Korkomenot 28 391 680 9 180 158 1 641 780 17 867 1 659 647 -421 406 -440 -421 846 Korkokulut, sisäiset -158 -9 180 Muut rahoitusmenot -919 -8 906 2 615 191 851 888 -2 904 168 -859 823 Vuosikate 29 071 -9 180 158 -158 9 180 -9 825 38 367 -38 367 3 467 079 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 763 990 Arvonalentumiset Satunnaiset erät 6 762 700 Tilikauden tulos 6 473 723 6 762 700 -7 935 38 367 -38 367 6 465 789 154 LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS KUNNAN RAHOITUKSEN MUODOSTUMISEEN Tilinpäätös 2014 Eliminoinnit Kaupungin Liike- tuloslask.osa laitokset Rahoituslaskelma LiikeKunta laitokset kaupungin tilinpäätöksessä Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 2 615 191 851 888 38 367 -38 367 3 467 079 6 762 700 6 762 700 -7 078 600 -7 078 600 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta -23 208 857 -3 161 899 -26 370 757 388 638 388 638 14 102 252 14 102 252 -6 418 676 -2 310 012 38 367 -216 904 -3 520 11 729 -38 367 -8 728 687 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 46 458 -208 695 -46 458 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 000 000 2 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3 100 940 -3 100 940 Lyhytaikaisten lainojen muutos 6 478 954 1 965 271 -1 577 681 344 201 -2 788 789 -4 059 34 729 8 478 954 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen -1 233 480 3 638 -3 638 -2 792 849 155 Liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Tietojen vertailukelpoisuus edelliseen tilikauteen Lomapalkkajaksotus vuoden 2014 tilinpäätöksessä on 128 967,18 eur. Rahoitus ja pankkisaamiset Käytössä on yksi ulkoinen ja yksi sisäinen yhdystili kaupungin ja Vesiliikelaitoksen keskinäisiä rahan siirtoja varten.. SUUNNITELMAPOISTOJEN PERUSTEET Lasketut poistoajat seuraavat Loviisan kaupungin poistosunnitelmaa sekä poistoprosenttien että poistomenetelmien osalta: Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoa Rakennukset Tehdas- ja tuotantorakennukset tasapoisto 20 v. Muut maa- ja vesirakenteet tasapoisto 15 v. Vedenjakeluverkosto tasapoisto 30 v. Viemäriverkosto tasapoisto 30 v. Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakennelmat tasapoisto 10 v. Muut kuljetusvälineet tasapoisto 5 v. Muut liikkuvat työkoneet tasapoisto 5 v. Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 3 v. Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Pysyvien vastaavien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankinnat, jotka alittavat 10 000 euroa, kirjataan vuosikuluiksi (aktivointiraja). Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2013–2017 Suunnitelman mukaiset poistot 4 857 180 Poistonalaisen investointien omahankintameno 10 054 754 Poikkeama € -5 197 574 Poikkeama % -51,7 Poikkeama on olennainen jos se ylittää 10 prosenttia. Suunnittelukauteen ajoittuu suuria vesihuoltohankkeita, joiden poistolaskenta ei ole vielä aloitettu. 156 AINEELLISET HYÖDYKKEET Aineelliset hyödykkeet Maaalueet Hankintameno 1.1. 37 350 Rakennukset 2 382 564 Lisäykset Kiinteät rakenteet 11 038 194 Koneet ja kalusto 32 737 Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset työt Yhteensä 657 417 14 148 262 1 868 124 1 293 775 3 161 899 514 070 -514 070 Rahoitusosuudet Vähennykset Siirrot Poistot -148 973 -697 270 -13 580 -859 823 37 350 2 233 591 12 723 119 19 158 1 437 122 16 450 339 37 350 2 233 591 12 723 119 19 158 1 437 122 16 450 339 2014 2013 Pernaja; kunnallistekniikka 620 921,80 641 194,62 poistoeron muutos -20 272,82 -20 272,82 600 648,98 620 921,80 2014 2013 Arvonalennukset ja niiden pal Hankintameno 31.12. Arvonkorotukset Olennaiset lisäpoistot Kirjanpitoarvo 31.12. POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Investointivaraukseen liittyvä poistoero/1.1. Investointivaraukseen liittyvä poistoero/31.12. SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT Lyhytaikaiset siirtovelat 128 967,18 114 815,25 128 967,18 114 815,25 2014 2013 Vakinainen henkilökunta 12 12 Osa-aikainen henkilökunta 1,4 2 Palkkojen ja henkilöstösivukulujen jaksotukset Siirtovelka yhteensä HENKILÖSTÖ 31.12. 157 OMAN PÄÄOMAN ERITTELY Oman pääoman muutokset Peruspääoma 1.1. 2014 2013 14 669 180,21 14 669 180,21 14 669 180,21 14 669 180,21 -344 063,64 -252 216,31 -598 805,25 -91 847,33 -942 868,89 -344 063,64 12 338,09 -598 805,25 13 738 649,41 13 726 311,32 Lisäykset Vähennykset Peruspääoma 31.12. Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 1.1. Siirrot Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 31.12. Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä LUETTELO TOSITELAJEISTA, -NUMEROISTA JA ID -SARJOISTA JA -NUMEROISTA Tositelaji Käyttöomaisuus Tositenumero ID sarja ID numero 1000 1–137 100 450–586 Ostoreskontran maksut/vesiliikelaitos 107 1–241 17 2000–2240 Muistiotositteet 003 1–468 3 3000–3471 Palkat/vesiliikelaitos 307 1–24 37 200–223 Pankkitositteet 207 1–229 7 2500–2729 Ostolaskut vesiliikelaitos 407 1–2210 70 8000–9433 Ostolaskut vesiliikelaitos/suojatut 407 1 71 300–367 Clearing 711 1–9 72 40–48 Ostolaskut vesiliikelaitos/finvoice 007 1 700 4000–4870 Vesilaskutus 870 1–685 87 2000–2684 Myyntireskontran palaute/vesiliikelaitos 157 1–396 9 1500–1895 158 159 160 161 162 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista ID-sarjat ja niiden tositelajit 2014 ID Numero Tositelaji Numero 1 20000–22845 Muistiotositteet 002 1 - 2837 10 40000–55738 Ostolaskut/Hallinto- ja konsernikeskus 401 1 - 4754 100 60000–70533 Finnvoice (sähköinen lasku) 401–466 11 3000–3600 Ostolaskut/Suojatut, Hallinto- ja konsernikeskus 401 110 2000–2550 Käyttöomaisuus 1000 1 - 545 150 110–132 Sonet/varasto 005 1 - 23 3 700–807 Palkat 300 1 - 105 30 16000 Ostolaskut/So-Te 403 1 - 7106 31 40000–43678 Ostolaskut/Suojatut, So-Te 431 1 - 2852 4 50000–54955 Pankkitositteet 201 1 - 4954 40 30000 Ostolaskut/Sivistystoimi 404 1 - 6354 41 400 Ostolaskut/Suojatut, Sivistystoimi 404 5 3000–3251 Toimeentuloturvat 501 1 - 252 50 500–557 Kaupungin sisäiset 50 1 - 12 Ostolaskut/Tekninen toimi 406 1 - 7183 400 Ostolaskut/Suojatut, tekninen toimi 406 60 61 7 2000–2249 Ostoreskontran maksut 101 1 - 250 8 8000–8690 Myyntireskontran palaute 151 1 - 690 80 1200–1359 Yleislaskutus 800 1 - 160 81 400–464 Opisto 1 MI 810 1 - 67 82 400–473 Opisto 1 Vako 820 1 - 74 83 600–661 Satama 830 1 - 62 84 300–315 Päivähoito 840 1 - 16 86 3000–3516 Tekninen keskus 860 1 - 517 87 2000–2203 Yleislaskutus/sivistys 801 1 - 202 88 200–216 Mela 880 1 - 16 90 1500–1775 Terveyskeskuslaskutus 900 1 - 275 91 800–899 Hoitopäivälaskutus 901 1 - 100 92 400–419 Työterveyshuolto 902 1 - 21 93 900–1000 Kotihoito 903 1 - 101 94 300–326 Kuntalaskutus/so-te 904 1 - 27 95 1700–1948 Hammashuolto 905 1 - 252 96 1000–1140 Yleislaskutus/so-te 906 1 - 141 163
