PimaRaportti

Transcription

PimaRaportti

KOTKAN KAUPUNKI
Vanha kaatopaikka-alue,
Runeberginkatu 13, Kotka
Tutkimusraportti
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
23.4.2015
P25187P001
Tutkimusraportti
1 (19)
23.4.2015
Sisällysluettelo
1
Johdanto ......................................................................................................................... 3
2
Kohteen kuvaus ............................................................................................................... 3
3
4
5
6
2.1
Sijainti ................................................................................................................... 3
2.2
Omistus- ja hallintasuhteet ....................................................................................... 3
2.3
Rajaukset ja koko .................................................................................................... 3
2.4
Naapurusto ............................................................................................................. 3
2.5
Käyttöhistoria.......................................................................................................... 3
2.6
Maankäyttö ............................................................................................................. 4
Maaperä- ja pohjavesitiedot .............................................................................................. 4
3.1
Maa- ja kallioperä .................................................................................................... 4
3.2
Pohja- ja orsivesi ..................................................................................................... 4
3.3
Pintavedet .............................................................................................................. 4
Tehdyt ympäristötekniset tutkimukset ................................................................................ 4
4.1
Aikaisemmat tutkimukset ......................................................................................... 4
4.2
Näytteenotto ........................................................................................................... 5
4.3
Näytteiden analysointi .............................................................................................. 5
4.4
Tulokset ................................................................................................................. 5
4.5
Epävarmuustekijät ................................................................................................... 7
4.6
Laadunvarmistus ..................................................................................................... 7
Haitta-ainepitoisuudet ...................................................................................................... 7
5.1
Lähtökohdat ............................................................................................................ 7
5.1
Havaittujen pitoisuuksien vertailu kynnys- ja ohjearvoihin ............................................ 8
5.2
Haitta-ainepitoisen maan esiintyminen ja määrä .......................................................... 9
Vertailu muihin viitearvoihin ............................................................................................ 10
6.1
7
Kynnysarvon ylittäneiden haitta-aineiden SHP-arvot .................................................. 10
Riskinarvio .................................................................................................................... 11
7.1
Alueen herkkyys .................................................................................................... 11
7.2
Kriittiset haitta-aineet ............................................................................................ 11
7.3
7.2.1
Kriittisten haitta-aineiden valinta ................................................................ 11
7.2.2
Kriittisten haitta-aineiden ominaisuudet ....................................................... 12
Käsitteellinen riskireittien tarkastelu......................................................................... 13
7.3.1
Yleistä riskien muodostumisesta ................................................................. 13
7.3.2
Kulkeutuminen ......................................................................................... 15
7.3.3
Terveysriski ............................................................................................. 16
7.3.4
Ekologiset riskit ........................................................................................ 17
7.4
Riskien yhteenveto ................................................................................................ 17
7.5
Arviointiin liittyvä epävarmuus ................................................................................ 17
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Kauppalanaukio 3 A II krs., 45700 Kuusankoski
Antintie 4, 48600 Kotka
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Tutkimusraportti
2 (19)
23.4.2015
8
Muut haitat ................................................................................................................... 18
9
Johtopäätökset .............................................................................................................. 18
9.1
Arvio pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta ........................................................ 18
9.2
Kunnostustarve ..................................................................................................... 18
9.3
Yhteenveto ........................................................................................................... 19
LIITTEET
Liite 1: Sijanti- ja pohjavesialuekartta
Liite 2: Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko
Liite 3: Laboratorion analyysitodistukset
Liite 4: Valokuvia kohteesta
PIIRUSTUKSET
YMP.P25187P001_1 Tutkimuspistekartta
Kauppalanaukio 3 A II krs., 45700 Kuusankoski
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Tutkimusraportti
3 (19)
P25187P001
23.4.2015
Vanha kaatopaikka-alue, Runeberginkatu 13, Kotka
1
Johdanto
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:lle tuli toimeksianto Kotkan kaupungilta 13.8.2014
selvittää alueelle kaivettavan kaivannon (kunnallistekniikka) haitta-ainepitoisuuksia.
Kohdealue sijaitsee Kotkan Hovinsaarella, osoitteessa Runeberginkatu 13. Alueella
toteutettiin katselmoiva näytteenottokäynti 13.8.2014 yhdessä Kotkan kaupungin
edustajan (Heli Kiviranta) kanssa. Tilanteesta pidettiin palaveri 28.8.2014, jonka
jälkeen 18.11.2014 Kotkan kaupungilta tuli toimeksianto selvittää maaperän
pilaantuneisuutta sekä kunnostustarvetta kohdekiinteistön alueella (yksi rajaava piste
kohdekiinteistön ulkopuolelle). Ympäristötekninen maaperätutkimus (kairatutkimus)
toteutettiin kohdealueella 4.-5.12.2014.
Tilaajan (Kotkan kaupunki) yhteyshenkilönä oli maankäyttöinsinööri Tom Masalin. FCG
Suunnittelu ja tekniikka Oy:ltä projektipäällikkönä tutkimuksessa toimi tiimipäällikkö
Jussi Virtanen ja kenttätyön suorittivat ympäristöasiantuntija Lauri Marttinen
(näytteenotto ja näytteiden kenttämittaukset) sekä kairaustyönjohtaja Jussi Koukila
(kairakoneen käyttö).
2
Kohteen kuvaus
2.1 Sijainti
Kohde sijaitsee Kotkan Hovinsaarella katuosoitteessa Runeberginkatu 13, 48200 Kotka.
Tutkittu alue sijoittuu kiinteistöjen 285-7-712-5 ja 285-420-3-0 alueille. Kohteen
sijainti on esitetty liitteessä 1.
2.2 Omistus- ja hallintasuhteet
Kohdealueen kiinteistöt ovat Oy Shipstores Nyman & Co Ltd:n (285-7-712-5) ja Kotkan
kaupungin (285-420-3-0) omistuksessa.
2.3 Rajaukset ja koko
Tutkimusalue rajautuu lännessä kohdekiinteistön 285-7-712-5 alueella oleviin
liikerakennuksiin ja lounaassa päällystämättömään alueeseen, josta on aiemmin
purettu teollisuusrakennuksia. Pohjoisessa kohde rajautuu Yrjönkatuun, idässä
Runeberginkatuun ja kaakossa sekä etelässä puistoalueeseen (Kalevanpuisto).
2.4 Naapurusto
Kohteen pohjoispuolella on liike- ja pienteollisuusrakennuksia, idässä Runeberginkadun
itäpuolella asuinrakennuksia ja kaakossa sekä etelässä puistoalue. Kohdekiinteistön
285-7-712-5 länsipuolella sijaitsee rautatie ja rautatien länsipuolella Hyväntuulentie.
2.5 Käyttöhistoria
Alueella on harjoitettu elintarviketeollisuutta, pääasiassa lihanjalostusta (Wahlroosit
Oy) 1920-luvulta 1980-luvun alkuun. Tehdasalueen eteläosan rakennukset on purettu.
Tutkitun alueen länsipuolella on edelleen kaksi käytössä olevaa rakennusta ja näiden
väliin on valmistumassa kolmas rakennus. Kiinteistön nykyinen omistaja Oy Shipstores
Nyman & Co Ltd harjoittaa kohteessa elintarvikkeiden, juomien ja tupakan
tukkukauppaa. Kohdealueella, sekä mahdollisesti sen pohjois- ja itäpuolella, on
saatujen historiatietojen mukaan sijainnut yleinen kaatopaikka ainakin vuodesta 1946
vuoteen 1952, mahdollisesti pidempäänkin.
4 (19)
P25187P001
Tutkimusraportti
23.4.2015
2.6 Maankäyttö
Kohdekiinteistöt sijaitsevat asemakaavoitetulla alueella. Kiinteistön 285-7-712-5
kaavamerkintä on T (teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue) ja kiinteistön 285420-3-0 VP (puisto).
3
Maaperä- ja pohjavesitiedot
3.1 Maa- ja kallioperä
Tutkimuspisteiden alueella maanpinnan taso vaihtelee välillä +2,70 … +6,02 m mpy
viettäen koilliseen. Tutkimuksen perusteella perusmaa kohteessa on savea, osin myös
silttiä. Tutkitun alueen maanpinta on asfaltoitu lukuun ottamatta eteläosaa.
Täyttökerros (Hk, Ki, Hm, tiili, betoni, jätetäyttö) ulottuu asfaltoidulla alueella n. 2 m:n
syvyydelle maan pinnasta ja tutkimusalueen eteläosassa n. 4 m:n syvyyteen. Kallion
pinta on mahdollisesti alueen eteläosassa noin neljän metrin syvyydellä; pisteessä
FCG2 kairaus päätettiin 3,84 m:n syvyyteen ja pisteessä FCG19 3,76 m:n syvyyteen
kovan kerroksen (kallio tai kivi) tullessa vastaan. Kalliovarmistuksia ei katsottu
tarpeelliseksi.
Tutkimuksen yhteydessä tehdyt
yhteenvetotaulukossa liitteessä 2.
maalajihavainnot
on
esitetty
tutkimustulosten
3.2 Pohja- ja orsivesi
Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Suulisniemen IIluokkaan kuuluva pohjavesialue (528503), joka sijaitsee noin 4 km kohteen
koillispuolella. Sijainti pohjavesialueeseen nähden on esitetty liitteessä 1.
Tehdyissä tutkimuspisteissä todettiin märkyyttä tutkimusalueen keskija pohjoisosassa
n. 2-3 m:n syvyydellä ja eteläosassa n. 3-4 m:n syvyydellä eli tasolla n. 0 … +1 m
mpy. Pohjaveden virtaussuunnan arvioidaan alueen topografian perusteella olevan
lounaasta koilliseen. Tutkimuksessa ei otettu vesinäytteitä eikä asennettu
pohjavesiputkia. Lähimpien talousvesikäytössä olevien kaivojen sijainnista ei ole tietoa.
3.3 Pintavedet
Lähin pintavesistö on Suomenlahti, joka sijaitsee kohteen länsi-, etelä- ja itäpuolella n.
500–600 m:n etäisyydellä. Tutkimusalueen keskija pohjoisosassa (asfaltoitu alue) on
sadevesiviemäröinti. Eteläosassa sade- ja sulamisvedet imeytyvät maastoon.
4
Tehdyt ympäristötekniset tutkimukset
4.1 Aikaisemmat tutkimukset
Kohteessa on toteutettu vuonna 2010–2011 pysäköintialueen laajennustöitä, joiden
yhteydessä alueella on todettu rikkoutuneita tynnyreitä. Tynnyrien sisällöstä on
toteutettu analyysi, jonka perusteella aine on luokiteltu lähinnä puutervaksi.
Tutkimuksen analyysitodistus on liitteenä 3. Tynnyrit on toimitettu tuolloin
asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Työn toteutuksesta ei ole tarkempia tietoja
(esim. näytteenottopaikasta, kaivannon jäännöspitoisuuksista, tmv.).
Elokuussa 2014 kunnallisteknisestä kaivannosta kaivetuista maista otettiin näytteitä,
joissa todettiin korkeita öljyhiilivetypitoisuuksia sekä kohonneita PAH-yhdisteiden ja
metallien pitoisuuksia. Tutkimuksen analyysitodistukset ovat liitteenä 3. Kasalle
kaivetut massat ovat varastoituna kohdealueen eteläosaan.
Tutkimusraportti
5 (19)
P25187P001
23.4.2015
4.2 Näytteenotto
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy suoritti Kotkan kaupungin toimeksiannosta kohteessa
maaperän pilaantuneisuuden perustutkimukseen liittyvät maastotyöt 4.-5.12.2014.
Maanäytteenotto suoritettiin keskiraskaalla porakonekalustolla 19 tutkimuspisteestä,
joista maanäytteitä otettiin yhteensä 74 kpl. Näytteet otettiin putkinäytteenottimella
0,54-1 m:n paksuisina kerroksina erityisvalmisteisiin Rilsan-näytteenottopusseihin,
joiden läpi hiilivedyt eivät pääse haihtumaan. Näytteitä otettiin enimmillään 4,0 m:n
syvyydeltä maanpinnasta. Kairareiät täytettiin näytteenoton jälkeen. Näytepisteiden
sijainnit on esitetty piirustuksessa YMP. P25187P001_1.
4.3 Näytteiden analysointi
Kenttämittaukset
Kaikista näytteistä (74 kpl) tehtiin näytteenoton yhteydessä maalajia ja mahdollista
haitta-aineiden esiintymistä koskevat aistinvaraiset havainnot sekä mitattiin haihtuvien
yhdisteiden esiintyminen PID-mittarilla ja raskasmetallien esiintyminen XRF-mittarilla.
Lisäksi kymmenestä maanäytteestä määritettiin hiilivetyjen kokonaispitoisuus
PetroFlag-kenttäanalyysein. PetroFlag-kenttäanalyysissä näytteen sisältämät hiilivedyt
uutetaan liuottimeen (metanoli) ja saatu liuos suodatetaan diglyymi-nesteeseen. Liuos
laitetaan mittalaitteeseen, joka mittaa valon absorptiota nesteessä ja ilmaisee
kokonaishiilivetypitoisuuden numeroarvona (mg/kg). PetroFlag-kenttäanalyysi reagoi
öljyhiilivetyjen lisäksi myös muihin, maa-aineksessa normaalisti esiintyviin hiilivetyihin
(mm. humus).
Laboratorioanalyysit
Kenttätestitulosten ja aistihavaintojen perusteella valituista maanäytteistä tehtiin
laboratoriossa analyysejä seuraavasti:
• 7 kpl metallipitoisuudet (As, Cd, Co, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Zn, V, Sb)
• 1 kpl haihtuvat orgaaniset yhdisteet
• 8 kpl öljyhiilivetyjakeet C10-C21 ja C22-C40
• 1 kpl PAH-yhdisteet
• 1 kpl TOC
• 1 kpl hiilivetyfraktiointi
Analyysit tehtiin SGS Inspection Services Oy:n laboratoriossa Kotkassa käyttäen
akkreditoituja menetelmiä.
4.4 Tulokset
Laboratoriossa
tutkituissa
näytteissä
havaittiin
metalleja
ja
puolimetalleja,
öljyhiilivetyjä C5-C40 sekä PAH-yhdisteitä. Näytteestä FCG13/1-2 m tehtiin myös TOCmääritys (TOC 3,4 % ka).
Laboratoriossa todetut metalli- ja puolimetallipitoisuudet on koottu taulukkoon 1.
Taulukossa 2 on esitetty laboratoriossa havaitut C5-C10-, C10-C21-, C22-C40-, C10-C40- ja
PAH-summapitoisuudet. Kaikki tutkimustulokset on koottu yhteenvetotaulukoon, joka
on liitteenä 2. Laboratorion tutkimustulokset ovat liitteenä 3.
6 (19)
P25187P001
Tutkimusraportti
23.4.2015
Taulukko 1. Laboratoriossa todetut epäorgaaniset haitta-aineet, mg/kg.
Näyte
Sb
As
Hg
Cd
Co
Cr
Cu
Pb
Ni
15
5,9
<0,2
<0,3
4,7
67,8
34,4 488,7
8
FCG5/1-2
36
10,5
<0,2
<0,3
4,5
165,6
19
2119
7
FCG7/1,4-2
26
9
<0,2
0,3
5,4
12,5
34,9 128,8 11,7
FCG10/1-2
2
3,9
<0,2
<0,3
2,7
12,3
77,9 132,8
4,5
FCG11/1-2
5
10,4
<0,2
0,7
6,8
18,7
2157
165,4
17,2
FCG12/0-1
<1
3,9
<0,2
0,4
8,6
20,4
46,4
27,3
10,8
FCG14/1-2
3,5
11,2
30,7 561,4 152,3 30,3
6
14,5
<0,2
FCG15/1-2
Zn
V
113,2
63,5
311,4
350
1269
272
1962
12,7
5,5
10,7
11,7
14,3
15,5
26,2
Taulukko 2. Laboratoriossa todetut orgaaniset haitta-aineet, mg/kg.
C10-C40PAHNäyte
C5-C10
C10-C21
C22-C40
summa
summa
FCG1/0-1
59
480
540
FCG3/1-2
87
3100
760
3900
FCG3/3-4
31
47
78
FCG5/1-2
240
380
620
FCG8/0-1
35
480
520
FCG13/1-2
26
160
186
9,5
FCG14/1-2
25
110
140
FCG19/1-2
110
470
580
Näytteestä FCG3/1-2 m tehtiin hiilivetyfraktiointi. Taulukossa
fraktiointianalyysin tulokset sekä eri fraktioiden ominaisuudet.
3
on
esitetty
Taulukko 3. Näytteen FCG3/1-2 m öljyhiilivetyfraktiot ja niiden ominaisuudet.
FCG3/1-2 m,
Fraktio
%
Ominaisuudet
mg/kg
Alifaattiset
C5-C6
<2,0
0
>C6-C8
4,9
0
>C8-C10
51
1
>C10-C12
260
7
>C12-C16
1000
26
>C16-C35
1600
41
0,61
0
>C8-C10
30
1
>C10-C12
51
1
>C12-C16
200
5
>C16-C21
680
17
>C21-C35
330
8
liukeneva, erittäin haihtuva, hieman kulkeutuva,
hieman kertyvä
niukkaliukoinen, erittäin haihtuva, heikosti
kulkeutuva, hieman kertyvä
niukkaliukoinen, erittäin haihtuva,
kulkeutumaton, hieman kertyvä
hyvin niukkaliukoinen, haihtuva, kulkeutumaton,
hieman kertyvä
hyvin niukkaliukoinen, haihtuva, kulkeutumaton,
hieman kertyvä
hyvin niukkaliukoinen, kohtalaisen haihtuva,
Aromaattiset
<C8
Kokonaispitoisuus
3900
hieman kertyvä
hieman kertyvä
liukeneva, haihtuva, heikosti kulkeutuva, hieman
kertyvä
niukkaliukoinen, kohtalaisen haihtuva,
niukkaliukoinen, kohtalaisen haihtuva,
hyvin niukkaliukoinen, hyvin heikosti haihtuva,
Tutkimusraportti
7 (19)
P25187P001
23.4.2015
4.5 Epävarmuustekijät
Tutkimuspisteiden sijoitteluun vaikuttivat hieman kiinteistöillä olleet rakenteet ja
putkistot sekä kaapelit. Tutkimuspisteiden paikat saatiin kuitenkin kohdennettua
historiatietojen ja kenttähavaintojen perusteella riskikohteisiin. Tutkimuspisteiden
sijainnit määritettiin paikalleen yhdessä Tilaajan edustajan kanssa.
Laboratorioanalyysit suoritettiin akkreditoidussa laboratoriossa. Laboratorioanalyysien
virhemarginaalit on esitetty laboratorion analyysitodistuksessa.
4.6 Laadunvarmistus
Näytteenotto tehtiin huolellisesti tutkimussuunnitelmaa (Tilaajan hyväksymä) ja
laboratorioiden antamia ohjeita noudattaen. Näytteenottimet valittiin niin, ettei niistä
aiheudu virhettä aiheuttavaa kontaminaatiota näytteisiin.
Näytteet otettiin tiiviisti suljettaviin, hiilivetyjä läpäisemättömiin Rilsan-pusseihin.
Näytteet
homogenisoitiin
sekoittamalla
ennen
aistinvaraista
tarkastelua
ja
kenttäanalyysien tekemistä. Laboratorioanalyysiin lähetetyt näytteet säilytettiin ja
toimitettiin laboratorioon viileässä. Näytteenoton suoritti kokenut ja sertifioitu
näytteenottaja.
5
Haitta-ainepitoisuudet
5.1 Lähtökohdat
Haitta-aineiden pitoisuuksia on verrattu maan pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen
arvioinnissa käytettävän Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 (PIMA-asetus)
viitearvoihin.
Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos
yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää asetuksessa
säädetyn kynnysarvon tai alueen luontaisen taustapitoisuuden, mikäli se on suurempi
kuin kynnysarvo. Öljyhiilivedyistä kynnysarvo on annettu MTBE:n ja TAME:n summalle
(0,1 mg/kg), C10 - C40-summalle (300 mg/kg), bentseenille (0,02 mg/kg) sekä
tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenin summapitoisuudelle (1 mg/kg).
Asetuksessa annetaan kolme arvoa: kynnysarvo, alempi ohjearvo ja ylempi ohjearvo.
Maaperän katsotaan olevan pilaantumatonta, kun sen haitta-ainepitoisuudet alittavat
kynnysarvon. Kun pitoisuudet ylittävät kynnysarvon, mutta alittavat alemman
ohjearvon, maaperä on pilaantumatonta, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
Maaperää pidetään lähtökohtaisesti teollisuus-, liikenne-, varasto- tai muulla
vastaavalla alueella pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus
ylittää ylemmän ohjearvon. Muilla alueilla (esim. asuinalueella) maaperää pidetään
lähtökohtaisesti pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää
alemman ohjearvon.
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on kuitenkin aina
perustuttava riskinarvioon ja viitearvojen on sovelluttava kohteessa käytettäviksi.
Riskien
arvioinnin
perusteella
voidaan
päätyä
muihinkin
haitta-aineiden
pitoisuusvaatimuksiin.
Lisäksi kohteessa havaittuja pitoisuuksia on verrattu ohjeellisiin ongelmajätteen rajaarvoihin (Dahlbo 2002). Uuden jätelain (JL 17.6.2011/646) ja jäteasetuksen (Vna
179/2012) mukainen vaarallisen jätteen määritys koskee kaivettua maa-ainesta.
Maaperässä olevia haitta-ainepitoisuuksia em. vaarallisen jätteen määritys ei koske,
mistä syystä maaperän haitta-ainepitoisuuksien vertailussa on käytetty vuonna 2002
8 (19)
P25187P001
Tutkimusraportti
23.4.2015
(Dahlbo, Helena, 2002. Jätteen luokittelu ongelmajätteeksi -arvioinnin perusteet ja
menetelmät, YO98) määritettyjä ohjeellisia raja-arvoja ja termiä ”ongelmajäte”.
5.1 Havaittujen pitoisuuksien vertailu kynnys- ja ohjearvoihin
Tutkittujen haitta-aineiden laboratoriossa todetut maksimipitoisuudet (MAX), PIMAasetuksen (Vna 214/2007) kynnysarvot (KA), alemmat ohjearvot (AOA), ylemmät
ohjearvot (YOA) ja ohjeelliset ongelmajätteen raja-arvot (ONG) on esitetty taulukossa
4. Taulukossa on esitetty myös kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevien
analyysitulosten (A) määrä, alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevien
analyysitulosten (B) määrä, ylemmän ohjearvon ja ongelmajätteen raja-arvon välissä
olevien analyysitulosten (C) määrä sekä ohjeellisen ongelmajätteen raja-arvon ylitykset
(O).
Taulukko 4. Kynnys- ja ohjearvot, niiden ylitysten määrä sekä maksimipitoisuudet.
Haitta-aine
KA
A
AOA
B
YOA
C
mg/kg kpl mg/kg kpl mg/kg kpl
Epäorgaaniset haitta-aineet
Antimoni (Sb)
2
Arseeni (As)
5
Elohopea (Hg)
0,5
Kadmium (Cd)
1
Koboltti (Co)
20
Kromi (Cr)
100
Kupari (Cu)
100
Lyijy (Pb)
60
Nikkeli (Ni)
50
Sinkki (Zn)
200
Vanadiini (V)
100
Orgaaniset haitta-aineet
Hiilivetyjakeet
C5-C10
Hiilivetyjakeet
C10-C21
300
Hiilivetyjakeet
C21-C40
MTBE-TAME
0,1
Bentseeni
0,02
2
5
0
1
0
1
0
4
0
0
0
0
1
0
0
0
Ksyleenit
Antraseeni
B(a)antraseeni
B(a)pyreeni
B(k)fluoranteeni
Fenantreeni
Fluoranteeni
Naftaleeni
PAH-summa
1
1
0,2
1
1
1
1
15
250
0
0
0
0
0
0
2
1
0
2
0
100
0
500
0
300
0
1000
2
50
2
10
100
200
150
200
100
250
50
100
5
20
250
300
200
750
150
400
5
Tolueeni
Etyylibentseeni
150
3
0
0
0
0
0
0
1
0
3
0
10
1
1
1
0
1
2
2
0
ONG
mg/kg
O
kpl
MAX
mg/kg
2500
1000
1000
100
1000
1000
2500
2500
1000
2500
10000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
36
14,5
<0,2
3,5
11,2
165,6
2157
2119
30,3
1962
26,2
87
58000
10000
1
600
1
2000
1
26000
5
0,2
5
10
10
5
5
2
5
5
5
5
30
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
0
0
0
50
1
25
50
50
15
15
15
15
15
15
15
100
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
<0,1
<0,02
<0,02
0,39
0,2
3,4
3,4
0,7
0,54
12
1,9
3,4
43
1000
10000
0
0
125000
1000
1000
100
1000
1000
1000
2500
1000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Tutkimusraportti
9 (19)
P25187P001
23.4.2015
Kohteessa todettiin:
• Ohjeellisen
ongelmajätteen
raja-arvon
summapitoisuus 84 000 mg/kg (T1).
ylittävä
öljyhiilivetyjen
C10-C40
•
Ylemmän ohjearvon ja ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon välisinä
pitoisuuksina kuparia (FCG12/0-1 m, FCG15/1-2 m), lyijyä (FCG7/1,4-2 m),
sinkkiä (FCG12/0-1 m, FCG15/1-2 m).
•
Alemman ja ylemmän ohjearvon välisinä pitoisuuksina antimonia (FCG5/1-2 m,
FCG7/1,4-2 m, FCG10/1-2 m), lyijyä (FCG5/1-2 m), sinkkiä (FCG10/1-2 m,
FCG11/1-2 m, FCG14/1-2 m).
•
Kynnysarvon ja alemman ohjearvon välisinä pitoisuuksina antimonia (FCG12/01 m, FCG15/1-2 m), arseenia (FCG5/1-2 m, FCG7/1,4-2 m, FCG10/1-2 m,
FCG12/0-1 m, FCG15/1-2 m), kadmiumia (FCG15/1-2 m), kromia (FCG7/1,4-2
m), lyijyä (FCG10/1-2 m, FCG11/1-2 m, FCG12/0-1 m, FCG15/1-2 m),
bentso(a)pyreeniä (FCG13/1-2 m), fenantreenia (FCG13/1-2 m), fluoranteenia
(FCG13/1-2 m) sekä öljyhiilivetyjä C10-C40 (FCG1/0-1 m, FCG3/1-2 m, FCG5/1-2
m, FCG8/0-1 m, FCG19/1-2 m).
•
Laboratoriossa analysoitujen näytteiden lisäksi XRF –kenttämittarilla mitattuja
kynnysarvotason ylittäviä metallipitoisuuksia 15 näytteessä, joista yhdessä
(FCG12/1-2 m) kuparipitoisuus ylittää ylemmän ohjearvotason ja sinkkipitoisuus
alemman ohjearvotason.
5.2 Haitta-ainepitoisen maan esiintyminen ja määrä
Haitta-ainepitoisia massoja esiintyy 12 tutkimuspisteessä pääosin syvyydellä 0-2 m.
Maaperässä havaittiin jätetäyttöä lähes kaikissa tutkimuspisteissä. Runsaimmin jätettä
todettiin olevan tutkimusalueen keskija pohjoisosassa syvyydellä 0-2 m.
Pilaantuneisuutta ei saatu pisteen FCG3 öljyhiilivetyesiintymää lukuun ottamatta
rajattua. Suurimmat havaitut metallipitoisuudet ovat tutkimusalueen keskija
pohjoisosan reunoille tehdyissä pisteissä FCG5, FCG10, FCG14, FCG12, FCG11, FCG7 ja
FCG15. Jotta metalleilla pilaantuneen maa-aineksen laajuus ja massamäärä saataisiin
luotettavasti arvioiduksi, tulisi nyt tutkitun alueen ulkopuolelle tehdä lisäpisteitä. Alla
esitetyt pilaantuneisuuden pinta-ala- ja massamääräarviot on tehty koskien vain
tutkimusaluetta.
Pitoisuuksiltaan kynnysarvon ja alemman ohjearvon välillä olevia massoja arvioidaan
esiintyvän kohteessa n. 1000 m2:n suuruisella alueella. Kynnysarvopitoisuuden ylittävät
maa-ainekset sijaitsevat eri puolilla tutkimusaluetta: pisteiden FCG1 ja FCG19 alueella
etelässä (öljyhiilivetyjä) sekä pisteiden FCG8 ja FCG13 alueella tutkimusalueen
pohjoispuoliskon
keskiosassa
(öljyhiilivetyjä,
PAH-yhdisteitä
sekä
metalleja).
Kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä pitoisuuksiltaan olevan maa-aineksen
arvioitu määrä on n. 1000 m3ktr.
Haitta-ainepitoisuuksiltaan (metallit) alemman ja ylemmän ohjearvotason välillä olevia
massoja arvioidaan kohteessa olevan n. 1600 m2:n pinta-alalla tutkimusalueen keskija pohjoisosan reuna-alueilla (pisteiden FCG5, FCG10, FCG11 ja FCG14 alue). Arvioitu
massamäärä on n. 1600 m3ktr.
10 (19)
P25187P001
Tutkimusraportti
23.4.2015
Ylemmän ohjearvon ja ongelmajätteen ohjeellisen raja-arvon välillä haittaainepitoisuuksiltaan olevia massoja arvioidaan kohteessa esiintyvän n. 1200 m2:n
alueella. Metallipitoisuuksiltaan ylemmän ohjearvotason ylittävää maa-ainesta esiintyy
tutkimusalueen itäreunassa (pisteet FCG7, FCG12 ja FCG15) ja öljyhiilivedyillä
pilaantunutta
ylemmän
ohjearvon
ylittävää
maata
pisteen
FCG3
alueella
tutkimusalueen eteläosassa. Ylemmän ohjearvotason ylittävän maan arvioitu
massamäärä on n. 1200 m3ktr.
Kohteessa
elokuussa
2014
todettiin
ongelmajätteen
ohjeellisen
raja-arvon
(öljyhiilivedyt) ylittäviä maita, mutta tutkimuksen perusteella ei arvioida, että alueella
olisi ainakaan laajoja / yhtenäisiä alueita, joissa kyseisen raja-arvotason ylittäviä
pitoisuuksia esiintyisi. Ongelmajätteelle asetetun ohjeellisen raja-arvon ylittäviä
öljyhiilivetypitoisuuksia sisältävää maata arvioidaan esiintyvän alueella pieniä määriä –
arviolta maksimissaan noin 150 m3ktr.
6
Vertailu muihin viitearvoihin
6.1 Kynnysarvon ylittäneiden haitta-aineiden SHP-arvot
Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt alemmat ja ylemmät ohjearvot
perustuvat joko ekologisiin tai terveysriskeihin perustuviin suurimpiin hyväksyttäviin
pitoisuuksiin sekä aineiden ominaisuuksiin (Suomen ympäristö 23/2007). Taulukossa 5
on esitetty ekologisiin riskeihin perustuva suurin hyväksyttävä pitoisuus tavanomaisen
maankäytön alueella (SHPeko), ekologisiin riskeihin perustuva suurin hyväksyttävä
pitoisuus teollisuusalueella (SHPTeko), suurin terveysperusteinen hyväksyttävä pitoisuus
tavanomaisen maankäytön alueella (SHPter) sekä suurin terveysperusteinen
hyväksyttävä pitoisuus teollisuusalueella (SHPTter) niille haitta-aineille, joiden pitoisuus
ylitti tutkimuksessa kynnysarvon. Öljyhiilivedyille vastaavia arvoja ei ole voitu
luotettavasti määrittää.
Taulukko 5. SHP- ja SHPT -arvoja haitta-aineille sekä suurimmat kohteessa todetut
pitoisuudet.
Haitta-aine
Antimoni
Arseeni
Kadmium
Kromi
Kupari
Lyijy
Sinkki
Bentso(a)pyreeni
Fenantreeni
Fluoranteeni
Antraseeni
Bentso(a)antraseeni
Bentso(k)fluoranteeni
Naftaleeni
SHPeko
mg/kg
SHPTeko
mg/kg
SHPter
mg/kg
SHPTter
mg/kg
26
56
12
120
125
490
210
7
31
260
1,6
2,5
38
17
52
250
150
210
192
750
340
14
62
520
3,2
5
76
34
8,8
424
25
3190
>10 000
212
>10 000
2,6
3300
450
7160
30
340
66
1170
2920
1460
>10 000
>10 000
5260
>10 000
125
>10 000
>10 000
>10 000
1230
1250
1370
Suurimmat
pitoisuudet (mg/kg)
36
14,5
3,5
165,6
2157
2119
1962
0,7
12
1,9
3,4
3,4
0,54
3,4
Tutkimusraportti
11 (19)
P25187P001
23.4.2015
7
Riskinarvio
7.1 Alueen herkkyys
Kohde sijaitsee kaupungissa teollisuusalueella. Lähistöllä ei ole luonnonsuojelualueita
tai muita erityisen herkän maankäytön alueita. Alue ei sijaitse luokitellulla
pohjavesialueella. Kohteen itäpuolella, Runeberginkadun toisella puolella on
pientaloasutusta. Etäisyys haitta-ainepitoiseksi todetulta alueelta lähimpään asuintaloon
on n. 20 m (metallit) ja n. 55 m (öljyhiilivedyt). Lähimpien talousvesikäytössä olevien
kaivojen sijainnista ei ole tietoa. Alueelle rakennetaan työpaikkakäyttöön tuleva uusi
rakennus.
Kohdealueelle on asennettu kunnallistekniikkaa, mm. talousvesijohto, elokuussa 2014.
Talousvesijohdon likimääräinen sijainti ilmenee liitepiirustuksesta YMP.P25187P001_1.
7.2 Kriittiset haitta-aineet
7.2.1 Kriittisten haitta-aineiden valinta
Kohteessa todettiin kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina antimonia, arseenia,
kadmiumia, kromia, kuparia, lyijyä, sinkkiä, bentso(a)pyreeniä, fenantreenia,
fluoranteenia, antraseenia, bentso(a)antraseenia, bentso(k)fluoranteenia, naftaleenia ja
öljyhiilivetyjä C10-C21 ja C21-C40. Lisäksi todettiin kevyitä öljyhiilivetyjakeita C5-C10, joille
ei ole määritetty kynnysarvoa.
Kynnysarvon ylittäneiden metallien tai PAH-yhdisteiden pitoisuuksista yksikään ei
ylittänyt SHPTter-arvoja (SHP-arvot, kts. taulukko 5). Antimonin ja lyijyn pitoisuudet
ylittivät asuinalueelle määritetyt SHPter-arvot. Kohde on ja tulee olemaan epäherkässä
teollisuus- ja työpaikkakäytössä, joten asuinalueen SHPter-arvot ylittävistä, mutta
teollisuusalueen SHPTter-arvot alittavista pitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan
terveysriskejä kohteessa.
SHP-arvoissa ei ole huomioitu haitta-aineiden kulkeutumista kohteen ulkopuolelle.
Todetut metallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet sijaitsevat 0-2 m syvyydellä ja niitä
peittävät puhtaat maakerrokset, asfaltti tai kasvillisuus. Haitta-aineet eivät siten
kulkeudu pölyävän maan tai pintavalunnan mukana. Metallit ja PAH-yhdisteet
kiinnittyvät tehokkaasti maapartikkeleihin, joten niiden kulkeutuminen orsiveden
mukana syvemmälle maaperään ja kohteen ulkopuolelle on hyvin epätodennäköistä.
Ainoastaan naftaleeni on luokiteltu hieman kulkeutuvaksi. Sitä on kuitenkin todettu
kohteessa vain kahdessa tutkimuspisteessä kynnysarvotasolla olevina pitoisuuksina,
joten kulkeutumista ei arvioida merkittäväksi. Todettujen haitta-aineiden Kd-arvot ja
kulkeutumisen luokittelu niiden perusteella on esitetty taulukossa 6. Em. haittaaineiden kulkeutuminen kohteen ulkopuolelle arvioidaan aineiden ominaisuuksien ja
kohdekohtaisten tekijöiden perusteella merkityksettömäksi.
Tutkimusraportti
12 (19)
P25187P001
23.4.2015
Taulukko 6. Kohteessa todettujen kynnysarvot ylittäneiden haitta-aineiden Kd-arvot.
Kulkeutumisen luokittelu julkaisusta Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2014.
Haitta-aine
Kd-arvo, l/kg
Luokittelu
Antimoni
Arseeni
Kadmium
Kromi
Kupari
Lyijy
Sinkki
Bentso(a)pyreeni
Fenantreeni
Fluoranteeni
Antraseeni
Bentso(a)antraseeni
Naftaleeni
85
100
100
2000
500
1000
200
6600
170
1510
199
6170
17400
9,6
Kulkeutumaton (Kd >75)
Hieman kulkeutuva (Kd 7,5-30)
Todetuista aineista kuparin, sinkin, lyijyn ja antraseenin pitoisuudet ylittivät SHPTekoarvot. Kohteessa ei esiinny merkittäviä luontoarvoja tai suojeltuja lajeja. Aineiden
kulkeutuminen kohteesta on edellä arvioitu merkityksettömäksi. Näin ollen SHPTekoarvot ylittävistä pitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan ekologisia riskejä kohteessa tai
sen ulkopuolella.
Kohteessa esiintyvät metallit ja PAH-yhdisteet rajataan SHPT-arvojen ja haittaaineiden merkityksettömäksi arvioidun kulkeutumisen takia pois riskitarkastelusta.
Öljyhiilivedyille ei ole määritetty SHP-arvoja ja niiden pitoisuudet ovat paikoin korkeat.
Kriittisinä haitta-aineina tarkastellaan öljyhiilivetyjä C5-C40.
7.2.2 Kriittisten haitta-aineiden ominaisuudet
PIMA-asetuksen ohjearvot öljyhiilivedyille on jaoteltu hiililuvun (Cn) perusteella kolmeen
jakeeseen: kevyet bensiinijakeet (C5-C10), keskitisleet (>C10-C21) ja raskaat öljyjakeet
(>C21-C40). Lisaksi asetuksessa on annettu kynnysarvo öljyjakeiden summapitoisuudelle
(>C10-C40). Kohteen maaperässä todettiin eniten keskitisleitä ja raskaita jakeita.
Kevyitä jakeita todettiin vähän.
Bensiinihiilivetyjakeet C5-C10 sisältävät liukenevia ja haihtuvia alifaattisia sekä
aromaattisia yhdisteitä. Alifaattisissa hiilivetyjakeissa hiiliatomit muodostavat suoran
ketjun. Aromaattiset yhdisteet ovat rengasrakenteisia. Aromaattisiin yhdisteisiin
kuuluvat ns. monoaromaattiset, yhdestä bentseenirenkaasta ja siihen liittyvistä
ryhmistä muodostuvat BTEX-yhdisteet bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleeni.
Kevyt polttoöljy/dieselöljy eli keskitisleet C10-C20 sisältävät sekä alifaattisia että
aromaattisia hiilivetyjä, joiden hiiliatomien lukumäärä on 10…20. Aromaattisten
yhdisteiden osuus tuoreessa öljyssä on n. 30 %. Ne voidaan jakaa monoaromaattisiin
yhdisteisiin ja polyaromaattisiin, useammasta bentseenirenkaasta muodostuviin PAHyhdisteisiin.
Raskas polttoöljy/voiteluöljy eli raskaat öljyhiilivetyjakeet C21-C40 sisältävät heikosti
haihtuvia ja niukkaliukoisia yhdisteitä, jotka ovat haitallisia vain ihokosketuksessa tai
nieltynä. Käytetty öljy voi sisältää haitallisempia yhdisteitä epäpuhtauksina.
Tutkimusraportti
13 (19)
P25187P001
23.4.2015
Eri jakeet käyttäytyvät maaperässä eri tavoin. Bensiinihiilivetyjakeet ovat veteen
liukenevia ja erittäin haihtuvia, joten ne voivat kulkeutua pohjaveteen tai
hengitysilmaan. Keskitisleet ovat niukkaliukoisempia ja haihtuvia. Raskaat jakeet ovat
hyvin niukkaliukoisia ja heikosti haihtuvia. Yleisesti öljyhiilivetyjen vesiliukoisuus ja
haihtuvuus vähentyvät ja hajoaminen hidastuu molekyylikoon kasvaessa, minkä
seurauksena raskaimpien hiilivetyjen suhteellinen osuus maaperän öljypitoisuudesta
kasvaa ajan kuluessa. Molekyylikooltaan toisiaan vastaavista hiilivedyistä aromaattiset
yhdisteet ovat rakenteensa vuoksi alifaattisia yhdisteitä vesiliukoisempia, mutta
heikommin haihtuvia. Savikerrokset pidättävät hiilivetyjä, mutta hiekka- ja soramaissa
kulkeutuminen voi olla huomattavaa. Orgaanista ainesta sisältävä maaperä sitoo
erityisesti keskitisleitä ja raskaita jakeita, mutta voi myös estää niiden hajoamista.
Öljyhiilivedyt voivat suurina pitoisuuksina ärsyttää ihoa ja hengityselimiä ja aiheuttaa
huonovointisuutta. Alifaattisten hiilivetyjen vaikutukset kohdistuvat hermostoon,
maksaan ja vereen, mutta ne eivät ole yhtä haitallisia terveydelle kuin aromaattiset
jakeet. Elimistössä aromaattiset jakeet vaikuttavat hermostoon, maksaan ja
munuaisiin. Osa aromaattisista yhdisteistä (bentseeni, tietyt PAH-yhdisteet) on myös
syöpävaarallisia. Useat aromaattiset yhdisteet voivat höyrystyä ilmaan mahdollistaen
hengitysteiden kautta altistumisen. Bentseenin, tolueenin ja ksyleenin on myös todettu
imeytyvän elimistöön ihon kautta.
Öljyhiilivetyjen vaikutuksista maaperä- ja vesieliöille on saatavilla kirjallisuudessa
suhteellisen vähän tietoa. Yleinen käsitys kuitenkin on, että eliöille helpommin
saatavilla olevat vesiliukoiset ja kevyet hiilivedyt ovat maaperässä haitallisempia kuin
niukkaliukoiset, raskaat öljyhiilivedyt.
7.3 Käsitteellinen riskireittien tarkastelu
7.3.1 Yleistä riskien muodostumisesta
Terveys- tai ympäristöriskin esiintyminen edellyttää kolmen tekijän yhtäaikaista
olemassaoloa:
•
haitta-aine haitallisina pitoisuuksina;
•
vastaanottaja: ihmiset ja/tai ympäristö;
•
kulkeutumisja altistumisreitti, jonka kautta vastaanottaja voi altistua haittaaineelle.
Terveys- tai ympäristöhaitta muodostuu, kun haitta-aine joutuu haitallisena
pitoisuutena tiettyjen kulkeutumisja altistumisreittien kautta vastaanottajalle.
Altistujana voi olla ihminen (terveysriskit) tai eliö (ympäristöriskit). Mikäli joku em.
osatekijöistä puuttuu, ei riskiä ole. Joissakin tapauksissa pelkkä haitta-aineen
kulkeutuminen voidaan kuitenkin käsittää riskiksi.
Kulkeutumis- altistumisreitit on esitetty taulukossa 7. Arviointikohteessa mahdolliset
kulkeutumisja altistumisreitit on korostettu taulukossa vihreällä ja esitetty myös
periaatteellisena
leikkauskuvana
kuvassa
1.
Mahdollisia
kulkeutumisja
altistumisreittejä tarkastellaan tarkemmin seuraavissa kappaleissa.
14 (19)
P25187P001
Tutkimusraportti
23.4.2015
Taulukko 7. Kulkeutumis- ja altistumisreitit. Kohteessa mahdolliset kulkeutumisja
altistumisreitit on korostettu vihreällä värillä.
Kulkeutuminen
Maanpinta
1
2
Vedellä
kyllästymättömät
kerrokset
3
4
5
6
7
Pohjavesivyöhyke
8
9
Pintavesistö
10
11
Pölyäminen
Pintavalunnan mukana
pintavesistöön
kulkeutuminen
Kulkeutuminen
kasveihin juurien
kautta
Vajoveden mukana
pohja/orsiveteen
kulkeutuminen (kts.
pohjavesivyöhyke)
Vesijohtomateriaalin
läpäisy
Kaasufaasina
ulkoilmaan
kulkeutuminen
Kaasufaasina
sisäilmaan
kulkeutuminen
Pohja/orsiveden
mukana leviäminen
Pohja/orsiveden
mukana pintaveteen
kulkeutuminen
Veteen liuenneena ja
hiukkasina leviäminen
Sedimenttiin
kulkeutuminen
Ekologinen altistuminen
A Suora altistuminen:
maan nieleminen ja
ihokosketus
B Pölyn hengittäminen /
nieleminen
C Kasvien altistuminen
D Kasvien ja eläinten
syöminen
C Kasvien altistuminen
syöminen
Ihmisten altistuminen
A Suora altistuminen:
maan nieleminen ja
ihokosketus
B Pölyn hengittäminen/
nieleminen
syöminen
syöminen
E
F
Ulkoilman
hengittäminen
F
Talousveden kautta
altistuminen
Ulkoilman
hengittäminen
G Sisäilman
hengittäminen
E
Talousveden kautta
altistuminen
H Eliöstön altistuminen
suoraan veden kautta
H Veden kautta suora
altistuminen
I Kalojen syöminen
J
J
Eliöstön altistuminen
sedimentin kautta
Sedimentin kautta
suora altistuminen
Kuva 1. Leikkauskuva kohteessa mahdollisista kulkeutumisja altistumisreiteistä.
Kuvan numerot ja kirjaimet viittaavat taulukkoon 6.
Tutkimusraportti
15 (19)
P25187P001
23.4.2015
7.3.2 Kulkeutuminen
Haitta-aineiden kulkeutuminen vajoveden mukana syvemmälle maaperään ja
kulkeutuminen orsivedessä on mahdollista, sillä sadevedet pääsevät imeytymään
päällystämättömään maaperään pienellä alueella kohteen eteläosassa. Veden
imeytymistä vähentää jossain määrin maata peittävä ja vettä ottava kasvillisuus.
Pohjois- ja keskiosassa on asfaltointi, mikä estää vajoveden mukana kulkeutumisen.
Haitta-ainepitoinen maaperä koostuu vettä hyvin läpäisevästä hiekasta, jonka
alapuolella on todettu savea n. 2-4 m syvyydellä. Orgaanisen aineen määrä on 3,4 %.
Kohteen öljyhiilivedyille tehdyn fraktioinnin mukaan suurin osa öljyhiilivedyistä oli hyvin
niukkaliukoisiksi ja kulkeutumattomiksi luokiteltuja raskaita jakeita (taulukko 3, näyte
FCG3). Kevyemmät jakeet voivat kulkeutua hieman, mutta niiden vähäisemmän
määrän takia kulkeutumista ei arvioida merkittäväksi. Liukenevia jakeita esiintyi
fraktiojaon mukaan noin 2 % näytteen kokonaispitoisuudesta 3900 mg/kg eli noin 80
mg/kg.
Kohteeseen kaivetun kunnallistekniikan kaivannon seinämästä otetussa näytteessä T1
todettiin korkeat pitoisuudet öljyhiilivetyjä C10-C21 (58000 mg/kg) ja C21-C40 (26000
mg/kg). Kaivannon seinämässä oli havaittavissa myös öljymäistä nestettä. Näytteelle ei
ole tehty fraktiointia. Näytteen T1 kohdalla maa-aines poikkesi aistinvaraisesti
huomattavasti näytteen FCG3 maasta.
Aistinvaraisesti arvioituna näytteen FCG3
fraktiojakoa ei voida soveltaa näytteeseen T1. Kohteessa on otettu aiemmin näyte
öljymäisestä aineesta, jota esiintyi alueelta löydetyissä tynnyreissä. On mahdollista,
että kunnallistekniikkakaivannossa esiintyi samaa ainetta. Laboratorion lausunnon (liite
3, laboratorion analyysitodistus 14.11.2011) mukaan aine sisälsi pääasiassa
terpeenejä, mikä lausunnon mukaan viittaa puutervaan. Terpeenit koostuvat hiilestä ja
vedystä ((C5H8)n) ja ne ovat niukkaliukoisia veteen. Aineet eivät ole erityisen toksisia.
Kunnallistekniikan kaivantoon asennettiin talousvesijohto, joka johtaa työpaikka/lounasravintolakäyttöön rakennettavaan rakennukseen. Talousvesijohto asennettiin
puurakenteen päälle. Haitta-aineiden kulkeutuminen talousvesijohtomateriaalin läpi
juomaveteen
arvioidaan
haitta-aineiden
heikon
vesiliukoisuuden
takia
merkityksettömäksi. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen STM 74/1994
talousveden laatuvaatimus öljyhiilivedyille C10-C40 on max. 0,05 mg/l. Em. pitoisuuden
muodostuminen juomaveteen siten, että niukkaliukoiset ja liukenemattomat
keskiraskaat ja raskaat hiilivedyt läpäisevät vesijohtomateriaalin, on hyvin
epätodennäköistä. Kohteessa ei esiinny merkittävinä pitoisuuksina vesiliukoisia ja
erityisen toksisia öljyhiilivetyjä, kuten bentseeniä.
Pohjaveteen kulkeutumista ei tapahdu, sillä lähistöllä ei ole todettu pohjavettä.
Kohteessa todetut öljyhiilivetyjakeet C10-C21 ovat kohtalaisen haihtuvia ja hyvin heikosti
haihtuvia. Öljyhiilivetyjakeet C21-C40 ovat kohtalaisen haihtuvia tai hyvin heikosti
haihtuvia. Aineet sijaitsevat 0-2 m syvyydellä maanpinnasta, jota peittää asfaltti tai
kasvillisuus. Ulkoilmaan haihtumista tai kaasufaasina kulkeutumista ei näin ollen
arvioida tapahtuvan. Ulkoilmassa pitoisuudet myös laimenevat nopeasti.
Tutkimusraportti
16 (19)
P25187P001
23.4.2015
Alueella on kaksi työpaikkakäytössä olevaa rakennusta. Lisäksi alueelle tullaan
rakentamaan työpaikkakäytössä oleva rakennus, joten sisäilmaan haihtumista voi
tapahtua mikäli haitta-aineita esiintyy rakennuksien alapuolisessa maaperässä tai niitä
kulkeutuu rakennusten alapuoliseen maaperään. Edellä haitta-aineiden kulkeutuminen
on arvioitu vähäiseksi. Tulevan rakennuksen/alueella jo olevien rakennusten alapuolista
maaperää ei ole tutkittu. Rakenteilla olevan rakennuksen maanrakennustöiden aikana
silmämääräisesti tehtyjen havaintojen perusteella alapuolisessa maaperässä ei havaittu
viitteitä jätejakeita sisältävästä maasta. Rakennuksia lähinnä olevien pisteiden
öljyhiilivetyjen pitoisuudet eivät ole sisäilmariskin kannalta merkittäviä. Pisteet
sijaitsivat lähimmillään noin 10 m etäisyydellä rakennuksista.
Lähistöllä (noin 55 m öljyhiilivetypitoisuuksista) sijaitseviin asuintaloihin ei aineiden
ominaisuuksien takia arvioida kulkeutuvan sellaisia pitoisuuksia, että niistä voisi
muodostua merkittäviä pitoisuuksia sisäilmaan.
Pintavalunnan ei arvioida olevan merkittävä kulkeutumisreitti, koska osa sadevesistä
kulkeutuu viemäriin ja osa imeytyy maaperään. Kasvillisuus myös pidättää vettä. Lähin
pintavesistö sijaitsee noin 500–600 m etäisyydellä kohteesta. Kohteessa todetut haittaaineet eivät kulkeudu tälle etäisyydelle, joten pintaveteen tai sedimenttiin
kulkeutumista ei tapahdu.
Haitta-ainepitoinen maa-aines on haitta-aineettoman maaperän, asfaltin
kasvillisuuden peitossa, joten maan pölyäminen ei ole merkittävä kulkeutumisreitti.
tai
Tiedossa olevien haitta-aineiden kulkeutuminen ei ole merkittävää. Rakennusten
alapuolisen maaperän haitta-ainepitoisuuksia ei ole selvitetty, mutta rakennusten
lähellä olevissa pisteissä pitoisuudet eivät ole sisäilmaan haihtumisen kannalta
merkittäviä.
7.3.3 Terveysriski
Altistumista ei voi tapahtua suoran ihokosketuksen tai pölyn hengittämisen ja
nielemisen välityksellä, sillä haitta-ainepitoiset maakerrokset ovat haitta-aineettoman
maaperän, asfaltin tai kasvillisuuden alla.
Altistumista hengitysilman välityksellä voi tapahtua, mikäli rakennusten alapuolisessa
maaperässä esiintyy öljyhiilivetyjä merkittävinä pitoisuuksina. Pitoisuuksia ei ole
selvitetty, mutta lähellä olevien pisteiden pitoisuudet eivät ole sisäilmariskin kannalta
merkittävästi koholla. Ulkoilman välityksellä hengitysteitse altistuminen ei ole
merkittävää.
Alueella ei kasvateta ravintokasveja, eikä siellä esiinny luonnonmarjoja. Altistuminen
ravinnon välityksellä ei näin ollen ole merkittävää.
Kulkeutumisen arvioinnissa arvioitiin haitta-aineiden talousvesijohdon läpäisy
merkityksettömäksi, joten altistumista talousveden välityksellä ei myöskään arvioida
merkittäväksi.
Tiedossa olevista haitta-ainepitoisuuksista ei aiheudu merkittävää terveysriskiä.
Tutkimusraportti
17 (19)
P25187P001
23.4.2015
7.3.4 Ekologiset riskit
Kohde on tavanomaista kaupunkimaista aluetta. Lähellä ei ole luontoarvojen takia
suojeltuja alueita eikä siellä tiettävästi esiinny suojeltuja lajeja.
Haitta-aineita esiintyy syvyydellä 0-2 m, mutta niitä peittää haitta-aineeton maaperän,
asfaltti tai kasvillisuus. Näin ollen eläinten altistumista ei voi tapahtua suoran
kosketuksen tai pölyn hengittämisen ja nielemisen välityksellä. Maaperäeläimet ja
mikrobit voivat sen sijaan altistua haitta-aineille elinympäristössään. Altistumisesta ei
arvioida aiheutuvan kokonaisuuden kannalta merkittävää riskiä, koska mahdolliset
vaikutukset ovat paikallisia ja rajattuja. Maaperäeliöt voivat myös vältellä haittaainepitoisia maaperän osia ja bakteerit voivat elää mikrohabitaateissa, joissa haittaaineita ei esiinny. Bakteerit voivat myös olla adaptoituneita öljyhiilivetyjen
hajottamiseen, sillä öljyhiilivedyt ovat olleet maaperässä vuosikymmeniä. Kasvit voivat
altistua haitta-aineille juuriensa välityksellä, mutta tästäkään ei arvioida aiheutuvan
merkittävää riskiä, koska kohteessa ei esiinny suojeltavia lajeja tai elinympäristöjä.
Kohteessa esiintyvistä haitta-aineista ei arvioida aiheutuvan merkittävää ekologista
riskiä.
7.4 Riskien yhteenveto
Kohteessa
todettujen
kriittisten
haitta-aineiden
kulkeutumista
merkittävinä
pitoisuuksina kohteen ulkopuolelle ei arvioida tapahtuvan. Kohteeseen asennettiin
talousvesijohto, joka johtaa työpaikka-/lounasravintolakäyttöön rakennettavaan
rakennukseen.
Haitta-aineiden
kulkeutuminen
talousvesijohtomateriaalin
läpi
juomaveteen arvioitiin kuitenkin haitta-aineiden heikon vesiliukoisuuden takia
merkityksettömäksi.
Kohteeseen rakennettavan, työpaikka-/lounasravintolakäyttöön tulevan rakennuksen
tai siellä jo olevien rakennusten alapuolista maaperää ei ole tutkittu. Mikäli maaperässä
esiintyy merkittäviä pitoisuuksia haihtuvia öljyhiilivetyfraktioita, sisäilmaan haihtumisen
riski on mahdollinen. Lähinnä rakennuksia todetut pitoisuudet eivät ole sisäilmaan
kulkeutumisen kannalta merkittäviä.
Kohde sijaitsee kaupunkialueella. Lähellä ei ole luontoarvojen takia suojeltuja alueita
eikä kohteessa esiinny suojeltuja lajeja.
Tiedossa olevista haitta-ainepitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan merkittäviä ekologisia,
kulkeutumis- tai terveysriskejä.
7.5 Arviointiin liittyvä epävarmuus
Arvioon liittyviä epävarmuustekijöitä on esitetty taulukossa 8. Suurin epävarmuus
riskitarkastelussa liittyy kohteen rakennusten alapuoliseen maaperään, jonka haittaainepitoisuudet eivät ole tiedossa.
Tutkimusraportti
18 (19)
P25187P001
23.4.2015
Taulukko 8. Tunnistetut epävarmuustekijät sekä niiden todennäköiset vaikutukset
riskiin, (+) = yliarvioi riskiä, (-) = aliarvioi riskiä, (?) = vaikutusta vaikea arvioida.
8
Epävarmuustekijä
Epävarmuustekijän luonnehdinta
Vaikutus
Haitta-aineiden
määrä
Haitta-aineiden määrässä on epävarmuutta, koska
tutkimuspisteitä, joissa kohonneita pitoisuuksia
esiintyy, ei ole saatu kaikilta osin rajattua. Haittaainepitoiset massat voivat esiintyä oletettua
suuremmalla alueella.
-
Kaatopaikkakäyttö
Kohteessa ja sen lähiympäristössä on toiminut
kaatopaikka ja kohteen ulkopuolelta on löytynyt
maankaivujen yhteydessä jätteitä. Aiemman käytön
takia haitta-aineita voi esiintyä kohteessa
tutkimattomissa paikoissa ja myös kohteen
ulkopuolella.
-
Rakennusten
alapuolisen
maaperän
pitoisuudet
Rakennusten alapuolista maaperää ei ole tutkittu.
Mikäli maaperässä esiintyy merkittäviä
öljyhiilivetypitoisuuksia, sisäilmaan haihtumisen riski
on mahdollinen. Rakennusta lähinnä olevien
tutkimuspisteiden perusteella pitoisuudet eivät ole
merkittäviä. Rakennettavan rakennuksen
alapuolisessa maaperässä ei suoritettujen
maanrakennustöiden yhteydessä todettu
silmämääräisesti jätejakeita/haitta-ainepitoista
maata.
-
Muut haitat
Kynnysarvon ylittävistä pitoisuuksista jää kiinteistöille rasite. Haitta-ainepitoisella
alueella tehtävät mahdolliset kaivut on tehtävä viranomaisen luvalla ja
ympäristöteknisen valvojan läsnä ollessa. Mikäli maankäyttö muuttuu herkemmäksi,
tulee alueen riskit arvioida uudelleen muuttuneet olosuhteet huomioiden.
9
Johtopäätökset
9.1 Arvio pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta
Maaperätutkimusten perusteella kohteessa esiintyy kynnysarvojen ja ongelmajätteen
ohjeellisen raja-arvon välillä olevia haitta-ainepitoisuuksia noin 3900 m2:n alueella noin
4000 m3ktr. Jätejakeita havaittiin noin 3600 m2:n alalla. Haitta-aineista ei kuitenkaan
riskinarvioinnin perusteella aiheudu ekologisia, kulkeutumis- tai terveysriskejä, joten
riskinarvioperusteista kunnostustarvetta tiedossa olevien haitta-aineiden osalta ei ole.
Rakennusten alapuolisen maaperän haitta-ainepitoisuudet eivät ole tiedossa. Tutkimus
rajattiin kohdekiinteistöjen alueelle – jätepitoisen alueen rajausta ei toteutettu
kohdealueen ulkopuoliselle alueelle.
9.2 Kunnostustarve
Kohdetutkimuksen perusteella laaditun riskinarvion mukaan kohteessa
riskinarvioperusteista kunnostustarvetta tai tarvetta jatkotoimenpiteille.
ei
ole
Tutkimusraportti
19 (19)
P25187P001
23.4.2015
9.3 Yhteenveto
Kohteessa
todettujen
kriittisten
haitta-aineiden
kulkeutumista
merkittävinä
pitoisuuksina
kohteen
ulkopuolelle
ei
arvioida
tapahtuvan.
Haitta-aineiden
kulkeutuminen kohteeseen asennetun talousvesijohdon läpi juomaveteen arvioitiin
haitta-aineiden heikon vesiliukoisuuden takia merkityksettömäksi.
Kohteen rakennusten alapuolista maaperää ei ole tutkittu. Mikäli maaperässä esiintyy
merkittäviä pitoisuuksia haihtuvia öljyhiilivetyfraktioita, sisäilmaan haihtumisen riski on
mahdollinen. Lähinnä rakennusta todetut pitoisuudet eivät ole sisäilmaan
kulkeutumisen kannalta merkittäviä.
Kohde sijaitsee kaupunkialueella. Lähellä ei ole luontoarvojen takia suojeltuja alueita
eikä kohteessa esiinny suojeltuja lajeja.
Kohteessa ei arvioida olevan kunnostustarvetta nykyisessä maankäytössä. Mikäli
maankäyttö muuttuu herkemmäksi, on riskit arvioitava uudelleen.
Hyväksynyt:
Jussi Virtanen
Tiimipäällikkö, insinööri (AMK)
Laatineet:
Lauri Marttinen
Ympäristöasiantuntija, FM
Minna Vesterinen
Ympäristöasiantuntija, FM
LIITE 1
Sijainti- ja pohjavesialuekartta
N
N
MERKKIEN SELITYS
Kohdealue
PROJEKTI NUMERO
Kohde: Runeberginkatu 13, Kotka
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy,
P25187P001
PROJEKTI
SISÄLTÖ
Maaperän
pilaantuneisuustutkimus
Sijaintikartta
SUUNNITTELIJA PIIRTÄJÄ
ASIAKIRJA
LMA
LMA
Tutkimusraportti
TARKASTAJA
PVM
JVI
15.12.2014
ASIAKKAAN PRO.NRO
LIITE
1
SUHDE
ARKKIKOKO
A4
18-helmi-2015
2,5
1: 50 000
Pohjavesialuerajat
Tyyppi
Pohjavesialueen raja
Pohjavesialueen osa-alueen raja
Pohjavesialueiden välinen raja
Varsinaisen muodostumisalueen raja
Vettä läpäisevä rantaviiva
Pohjavesialue
0
1,25
2,5
km
ETRS-TM35FIN
LIITE 2
Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko
Asiakas:
Kotkan kaupunki
Kohde:
Projektinumero: P25187P001
pvm.
4-5.12.2014
Metallit ja puolimetallit 2
Kenttämittaukset
Syvyys (m)
Maalaji
Lisätietoja
arvio
havainnot
Kerrospaksuus (m)
Pistetunnus
0…3
Cu
Pb
Zn
1
22
5
31
5
100
60
200
alempi ohjearvo
50
150
200
250
ylempi ohjearvo
100
200
750
400
hiilivedyt VOC
-
-
0…3
ppm
1
8
<
43
98
349
0
1
0-1
<
<
45
92
113
0
1,00 siHk, Ki
1
1,00 srHk, Hm
0
<
<
<
<
<
58
29
0
1,00 srHk, betoni, tiili
1
0
<
<
51
66
0
0,54 srHk, Ki
1
0
23
<
41
76
34
0
1,54 - 2,00
0,46 Ki
1,00 srHk, Ki, Si
1
0
<
<
34
48
0,84 srHk, Ki, Si
kova 3,84 m, eks.
1
0
<
<
28
68
1,00 srHk, Hm, tiili
PF keltainen
1
1
8
24
79
174
2075
2
1,00 - 2,00
1,00 srHk, Hm, Ki, tiili
1
2
8
29
51
107
>2500
10
2,00 - 3,00
1,00 Hk, Sa, betoni
1
1
<
<
52
71
837
3,00 - 4,00
1,00 Si
2
0
<
<
27
35
0
0,00 - 1,00
1,00 srHk, Hm
0
0
<
<
42
78
0
1,00 - 2,00
1,00 Hm, Sa, srHk
1
0
<
54
44
151
0
0
9
PF kellertävä
pinnalla asfaltti
1,00 Sa
2
<
12
66
0
<
<
30
35
0
0
<
24
99
45
0
0
<
<
353
93
0
0
<
<
23
70
3,00 - 4,00
1,00 Sa
2
0
<
<
17
45
0
FCG 6
0,00 - 1,00
1,00 hmHk, tiili
pinnalla asfaltti
0
0
<
45
45
77
0
1,00 - 2,00
1,00 srHk
0
0
<
<
50
47
0
2,00 - 3,00
1,00 Sa
2
0
<
<
23
68
0
3,00 - 4,00
1,00 Sa
2
0
<
<
23
53
0,00 - 1,00
1,00 Hk, Hm, betoni
0
0
<
<
48
83
0
1,00 - 1,40
0,40 Ki
1,40 - 2,00
0,60 Hm, Hk
1
0
<
28
1306
52
0
2,00 - 3,00
1,00 Sa
2
0
<
<
18
62
0
3,00 - 4,00
1,00 Sa
2
0
<
24
<
54
0
0,00 - 1,00
1,00 srHk, tiili, betoni, Hm
0
0
<
66
72
108
0
1,00 - 2,00
1,00 Hk, Hm
0
0
<
53
73
64
0
2,00 - 3,00
1,00 Sa, Hm
2
0
<
<
33
102
0
3,00 - 4,00
1,00 Sa
2
0
<
53
21
77
0
0,00 - 1,00
1,00 srHk, hmSa
0
0
<
47
56
60
0
1,00 - 2,00
1,00 hmHk, Sa, tiili, puu
1
0
<
<
39
45
2,00 - 3,00
1,00 srHk, Hm, puu
1
0
<
<
<
27
1,00 - 2,00
2,00 - 3,00
FCG 19
1
2
V
31
38
2
%
pinnalla asfaltti
100
100
60
50
200
100
100
200
150
200
100
250
150
20
250
300
200
750
150
400
250
<1
8
<0,2
0,6
13,4
15,7
83,2
44,7
29,4
585,2
1,5
<1
3,6
<0,2
<0,3
4,7
8,8
23,1
23,1
4,5
150,8
9,7
0,2
5
1
25
1 000
10 000
mg
( /kg)
mg
( /kg)
10
10
50
50
-
125 000
mg
( /kg)
mg
( /kg)
-
5
5
-
15
15
-
1 000
1 000
mg
( /kg)
mg
( /kg)
3,4
mg
( /kg)
3,4
2
5
5
5
5
30
15
15
15
15
15
100
100
1 000
1 000
1 000
2 500
1 000
(mg/kg)
mg
( /kg)
<0,20
mg
( /kg)
<0,20
mg
( /kg)
12
mg
( /kg)
1,1
mg
( /kg)
3,4
1
0,05
1
5
0,2
5
10 000 10 000 1 000
(mg/kg) (mg/kg) (mg/kg)
0,5
5
-
-
5
100
300
600
-
2
20
-
-
50
500
1 000
2 000
-
10 000
(mg/kg)
2 500
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
10 000
(mg/kg)
43
58 000 26 000 84 000
90,2 %
59
480
540
59
480
540
84,6 %
<0,02
<0,02
0,39
0,2
0,59
<0,07
<0,04
<0,02
<0,02
<0,02
<0,05
<0,05
<0,1
87
87,6 %
3100
760
3900
31
47
78
84,0 %
15
5,9
<0,2
<0,3
4,7
67,8
34,4
488,7
8
113,2
12,7
240
380
620
36
10,5
<0,2
<0,3
4,5
166
19
2119
7
63,5
5,5
<
<
20
65
0
<
51
35
32
0
1,00 - 2,00
1,00 Hm, Hk, Ki
1
0
<
69
146
298
0
2,00 - 3,00
1,00 Hm, Sa
1
0
6
<
78
88
0
3,00 - 4,00
1,00 Sa
2
0
<
<
19
68
0
0,00 - 1,00
1,00 Hk, Hm, Sa
1
0
8
23
71
55
0
1,00 - 2,00
1,00 hmHk
1
0
<
81
163
171
0
2,00 - 3,00
1,00 Sa
2
0
<
<
27
69
0
3,00 - 4,00
1,00 Sa
2
0
<
<
21
57
0
1,00 hkHm
1
<
2 203
248
1 481
0
1,00 - 2,00
1,00 Hm, Sa, Ki
3
0
<
323
104
259
0
2,00 - 3,00
1,00 hmSa
1
0
<
<
<
49
0
3,00 - 4,00
1,00 Sa
2
0
<
<
<
61
0
0,00 - 1,00
1,00 srHk, Hm, tiili, betoni, puu
0
0
<
<
100
147
1,00 - 2,00
1,00 hmHk, tiili, betoni, puu, kangas
1
0
<
53
82
172
2,00 - 3,00
1,00 Sa
1
0
<
34
<
68
3,00 - 4,00
1,00 Sa
0,00 - 1,00
1,00 Hk, murske
pinnalla asfaltti
pinnalla asfaltti
1,00 Hm, tiili, puu, Si
0
35
480
520
26
9
<0,2
0,3
5,4
12,5
34,9
129
11,7
311,4
10,7
2
3,9
<0,2
<0,3
2,7
12,3
77,9
133
4,5
350
11,7
5
10,4
<0,2
0,7
6,8
18,7
2157
165
17,2
1269
14,3
26
160
186
25
110
140
110
470
580
8
8
8
0
975
0
75,9 %
0,21
0,76
0,7
0,54
1,2
1,9
<0,2
9,5
0
3
0
<
<
<
72
0
0
0
<
49
37
49
0
1
89,9 %
0
0
0
898
0
0
<
25
75
381
2,00 - 3,00
1,00 Sa, Hm
1
0
12
<
<
54
0
3,00 - 4,00
1,00 Sa, Hm
2
0
<
<
23
58
0
0,00 - 1,00
1,00 Hm, siHk
1
0
<
36
44
114
0
1,00 - 2,00
1,00 Sa, Hm, Si
1
0
<
196
168
569
0
2,00 - 3,00
1,00 Sa
2
0
<
41
21
69
0
3,00 - 4,00
1,00 Sa
2
0
<
<
18
52
0
0,00 - 1,00
1,00
1,00 - 2,00
1,00 hmSi, Sa
1
2,00 - 3,00
1,00
3,00 - 4,00
1,00 srHk, Ki
0,00 - 1,00
1,00 Hk
1,00 - 2,00
1,00 srHk
80,8 %
<1
3,9
<0,2
0,4
8,6
20,4
46,4
27,3
10,8
272
15,5
6
14,5
<0,2
3,5
11,2
30,7
561,4
152
30,3
1962
26,2
näytteenotin tyhjä → ei näytettä
0
<
<
35
44
2
0
<
<
45
78
0
0
<
<
43
51
1
0
<
<
32
32
2
0
0
näytteenotin tyhjä → ei näytettä
pinnalla asfaltti
0,92 Si
kivi 2,92-3 m
29
89
0
0
91
31
0
<
<
2,92 - 4,00
1,08 siHk, Ki
3
0
<
47
30
32
0
0,00 - 1,00
1,00 hmHk, Ki, tiili
1
0
<
<
45
108
0
1,00 - 2,00
1,00 Si, srHk
1
0
<
<
48
58
0
2,00 - 3,00
1,00 srHk, Ki
2
0
<
<
36
65
3,00 - 4,00
1,00 srHk, Ki
3
0
<
<
27
58
0
0
0
0,00 - 1,00
1,00 srHk
1
0
<
55
86
113
1,00 - 2,00
1,00 srHk, asfaltti
1
0-1
<
<
38
56
2,00 - 3,00
1,00 srHk, tiili
1
0
<
45
40
47
0
3,00 - 3,76
0,76 srHk
3
0
<
<
44
57
0
74
74
74
74
kova 3,76 m, eks.
62
tulosten lukumäärä [n]
Viitearvovertailu, VNa 214/2007 ja Syke opas 98/2008:
tulos ylittää kynnysarvon
XX
tulos ylittää alemman ohjearvon
XXX
tulos ylittää ylemmän ohjearvon
XXXX
20
10
5
0
2
0
X
1
2
100
0
1,00 Sa
tulosten lukumäärä
0,5
50
50
porattu läpi, ei näytettä
1,00 Hk
0,00 - 1,00
5
10
2 500 1 000 1 000 100 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500 10 000
(mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg)
Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit
Aromaattiset hiilivedyt
Polyaromaattiset hiilivedyt
Klooratut alifaattiset hiilivedyt
Klooribentseenit
Bentseen Tolueeni Etyylibent Ksyleenit TEX 4 Antraseeni Bentso(a) Bentso(a) Bentso(k)fluo Fenant Fluora Naftaleeni PAH 5 Dikloori Dikloori Trikloor Tetrakloor Triklooribentsee MTBE TAME MTBE/ C5-C10 C10-C21 C21-C40 C10-C40
3
i
seeni
antraseeni pyreeni
ranteeni
reeni nteeni
nit 3
TAME 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum.
sum. metaan eteenit ieteenit ieteeni
3
i
0,02
1
1
1
0,2
1
1
1
1
15
0,01
0,01
0,01
0,01
0,1
0,1
300
0
3,00 - 4,00
2,00 - 2,92
FCG 18
1,00 Hk, Hm, tiili, Ki
1,00 Sa
0,00 - 1,00
1,00 - 2,00
FCG 17
Zn
17
0
3
0
FCG 16
Ni
5
0
kova 3,90 m, eks.
FCG 15
Pb
22
0
pinnalla asfaltti
FCG 14
Cu
31
0
3,00 - 3,84
0,00 - 1,00
0,90 srHk, Sa
FCG 13
Cr
8
0
1,00 Hk, Hm, tiili, puu
FCG 12
Co
0,03
ei näytettä
3,00 - 3,90
FCG 11
Cd
0,005
0
1
0,00 - 1,00
1,00 - 1,54
2,00 - 3,00
FCG 10
Hg
1
57,70 %
1
0,00 - 1,00
FCG 9
As
0,02
Näyte otettu 13.8.2014
1,00 srHk, Hm, Sa
FCG 5
FCG 8
Sb
aine
-
(mg/kg)
1,00 srHk, tiili
2,00 - 3,00
FCG 7
Kuiva-
-
-
ongelmajäte raja-arvo 1 000 2 500 2 500 2 500
(mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg)
0,00 - 1,00
2,00 - 3,00
FCG 4
As
1,00 - 2,00
3,00 - 4,00
FCG 3
Viitearvot
luontainen pit. 1
Näyte otettu 13.8.2104
T2
FCG 2
Aistihav.15
kynnysarvo
T1
FCG 1
Kosteus14
tulos ylittää suuntaa-antavan ongelmajätteen raja-arvon.
Kosteus:
0 = kuiva
1 = kostea
2 = märkä
3 = pv-tason alla
0
671
10
Aistihavainnot pilaantuneisuudesta:
0 = pilaantumaton
1 = lievä
2 = kohtalainen
3 = voimakas
0
74
92,8 %
8
7
7
7
L = Luonnonmaa
T = Täyttömaa
7
7
7
7
7
7
7
7
1
1
1
Huomautukset:
1.-12. = kts. VNa 214/2007
13. = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos
alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty
detektiorajaa.
14. = Aistihavainto kosteudesta, kts. oheinen luokitus
15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, kts. oheinen luokitus
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
LIITE 3
Laboratorion analyysitodistukset
ANALYYSIRAPORTTI
KE14-04271 R0
NÄYTE
ASIAKAS
Nimi
SGS Refno
KE14-04271 R0
Yhteyshenkilö
Jussi Virtanen
Raportointi pvm
17.12.2014
Osoite
OSMONTIE 34
00610 HELSINKI
Saapumis pvm
05.12.2014
Aloitus pvm
05.12.2014
Valmistumis pvm
17.12.2014
Projekti
--
Asiakkaan viite
P25187P001 Runeberginkatu 13, Kotka
Näytteiden lkm
13
KOMMENTIT
ALLEKIRJOITUKSET
Eeva Niemelä
Apulaiskemisti
ALAVIITTEET
1) Alihankinta SGS IF Saksan DAkkS:n akkreditoimassa testauslaboratoriossa
*
DL
-
Tämä analyysi ei ole akkreditoitu
Määritysraja
Ei analysoitu
Yritys on antanut tämän raportin SGS Palvelujen Yleisten Toimitusehtojensa (SGS General Conditions of Services) mukaisesti, jotka ovat saatavilla
osoitteessa www.sgs.com/terms_and_conditions.htm. Toimitusehdot sisältävät rajoituksia yrityksen vahingonkorvausvastuuseen, hyvityksiin ja lain
valintaan. Tämän dokumentin haltijan tulee huomioida, että informaatio tässä dokumentissa kuvaa tilanteen sellaisena kuin yhtiö on sen
työsuorituksensa aikana todennut asiakkaan mahdollisten ohjeiden mukaisesti. Yrityksen vastuu rajoitttuu yrityksen asiakkaaseen eikä tämä dokumentti
estä kaupan osapuolia käyttämästä kaupan asiakirjojen mukaisia oikeuksia ja velvoitteita. Tämän dokumentin sisällön tai ulkomuodon luvaton
muuttaminen, väärentäminen tai vääristely on lainvastaista ja tekijä voidaan asettaa syytteeseen lain ankarimman tulkinnan mukaisesti.
Ellei erikseen ole mainittu: (a) tässä dokumentissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä ja (b) näytteitä säilytetään korkeintaan 2 viikkoa.
Tämän dokumentin saa kopioida vain kokonaan, ellei yritys ole antanut kirjallista lupaa osittaiseen kopiointiin.
SGS Inspection Services Oy
Kotolahdentie 10 FI-48310 Kotka Finland
t. +358 5 2106200, f. +358 5 2106280, www.fi.sgs.com
Member of the SGS Group (SGS SA)
Business ID 0634247-4
17.12.2014
Page 1 of 9
KE14-04271 R0
ANALYYSIRAPORTTI
Näytenumero
Näytteen nimi
Analyysi
Kuiva-ainepitoisuus
Yksikkö
KE14-04271.001
FCG1/0-1
KE14-04271.002
FCG3/1-2
KE14-04271.003
FCG3/3-4
KE14-04271.004
FCG5/1-2
KE14-04271.005
FCG7/1,4-2
DL
Menetelmä: SFS-ISO 11465
paino-%
Kuiva-ainepitoisuus *
Öljyhiilivedyt C10-C40 maanäytteestä
0.1
90.2
84.6
87.6
84.0
-
Menetelmä: ISO 16703
Öljyhiilivedyt >C10-C21
mg/kg KA.
20
59
3100
31
240
-
mg/kg KA.
20
480
760
47
380
-
mg/kg KA.
40
540
3900
78
620
-
Polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) maanäytteestä
Naftaleeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
-
Asenaftyleeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
-
Asenafteeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
-
Fluoreeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
-
Fenantreeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
-
Antraseeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
-
Fluoranteeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
-
Pyreeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
-
Bentso(a)antraseeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
-
Kryseeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
-
Bentso(b)fluoranteeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
-
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
-
Bentso(a)pyreeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
-
Indeno(1,2,3-cd)pyreeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
-
Dibentso(a,h)antraseeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
-
Bentso(g,h,i)peryleeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
-
16 PAH-yhdistettä yhteensä
mg/kg KA.
3
-
-
-
-
-
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja TVOC C5-C10 maanäytteestä
Bentseeni
mg/kg KA.
0.02
-
<0.02
-
-
-
Tolueeni
mg/kg KA.
0.02
-
<0.02
-
-
-
Etyylibentseeni
mg/kg KA.
0.02
-
0.39
-
-
-
m+p-Xyleeni
mg/kg KA.
0.04
-
0.20
-
-
-
o-Xyleeni
mg/kg KA.
0.02
-
<0.02
-
-
-
Styreeni
mg/kg KA.
0.02
-
<0.02
-
-
-
n-Propyylibentseeni *
mg/kg KA.
0.02
-
0.82
-
-
-
Isopropyylibentseeni *
mg/kg KA.
0.02
-
0.45
-
-
-
1,2,4-trimetyylibentseeni *
mg/kg KA.
0.02
-
1.8
-
-
-
mg/kg KA.
0.02
-
0.29
-
-
-
n-Butyylibentseeni *
mg/kg KA.
0.02
-
1.3
-
-
-
sec-Butyylibentseeni *
mg/kg KA.
0.02
-
0.89
-
-
-
tert-Butyylibentseeni *
mg/kg KA.
0.02
-
<0.02
-
-
-
4-Isopropyylitolueeni *
mg/kg KA.
0.02
-
0.46
-
-
-
MTBE
mg/kg KA.
0.05
-
<0.05
-
-
-
TAME
mg/kg KA.
0.05
-
<0.05
-
-
-
ETBE *
mg/kg KA.
0.05
-
<0.05
-
-
-
TAEE *
mg/kg KA.
0.05
-
<0.05
-
-
-
Klooribentseeni *
mg/kg KA.
0.02
-
<0.02
-
-
-
1,2-Diklooribentseeni *
mg/kg KA.
0.02
-
<0.02
-
-
-
1,2,3-Triklooribentseeni *
mg/kg KA.
0.02
-
<0.02
-
-
-
mg/kg KA.
0.02
-
<0.02
-
-
-
Metyleenikloridi *
mg/kg KA.
0.07
-
<0.07
-
-
-
1,1-dikloorieteeni *
mg/kg KA.
0.04
-
<0.04
-
-
-
17.12.2014
Page 2 of 9
ANALYYSIRAPORTTI
Näytenumero
Näytteen nimi
Analyysi
Yksikkö
KE14-04271.001
FCG1/0-1
KE14-04271 R0
KE14-04271.002
FCG3/1-2
KE14-04271.003
FCG3/3-4
KE14-04271.004
FCG5/1-2
KE14-04271.005
FCG7/1,4-2
DL
Menetelmä: SFS-ISO 22155 (continued)
cis-1,2-dikloorieteeni *
mg/kg KA.
0.03
-
<0.03
-
-
-
trans-1,2-dikloorieteeni *
mg/kg KA.
0.03
-
<0.03
-
-
-
Trikloorieteeni
mg/kg KA.
0.02
-
<0.02
-
-
-
Tetrakloorieteeni
mg/kg KA.
0.02
-
<0.02
-
-
-
TVOC C5-C10
mg/kg KA.
5
-
87
-
-
-
Hiilivetyfraktiointi maanäytteestä
Menetelmä: SGSF150
BTEX-yhdisteet *
Bentseeni *
mg/kg KA.
0.02
-
<0.02
-
-
-
Tolueeni *
mg/kg KA.
0.02
-
<0.02
-
-
-
Etyylibentseeni *
mg/kg KA.
0.02
-
0.39
-
-
-
m+p-Xyleeni *
mg/kg KA.
0.04
-
0.20
-
-
-
o-Xyleeni *
mg/kg KA.
0.02
-
<0.02
-
-
-
MTBE *
mg/kg KA.
0.05
-
<0.05
-
-
-
TAME *
mg/kg KA.
0.05
-
<0.05
-
-
-
ETBE *
mg/kg KA.
0.05
-
<0.05
-
-
-
TAEE *
mg/kg KA.
0.05
-
<0.05
-
-
-
C5-C6 *
mg/kg KA.
2
-
<2.0
-
-
-
>C6-C8 *
mg/kg KA.
2
-
4.9
-
-
-
>C8-C10 *
mg/kg KA.
2
-
51
-
-
-
>C10-C12 *
mg/kg KA.
2
-
260
-
-
-
>C12-C16 *
mg/kg KA.
2
-
1000
-
-
-
>C16-C35 *
mg/kg KA.
2
-
1600
-
-
-
< C8 *
mg/kg KA.
0.12
-
0.61
-
-
-
>C8-C10 *
mg/kg KA.
2
-
30
-
-
-
>C10-C12 *
mg/kg KA.
2
-
51
-
-
-
>C12-C16 *
mg/kg KA.
2
-
200
-
-
-
>C16-C21 *
mg/kg KA.
2
-
680
-
-
-
>C21-C35 *
mg/kg KA.
2
-
330
-
-
-
Alifaattiset hiilivetyfraktiot *
Aromaattiset hiilivetyfraktiot *
17.12.2014
Page 3 of 9
ANALYYSIRAPORTTI
Näytenumero
Näytteen nimi
Analyysi
Yksikkö
Metallit maanäytteestä ICP-AES
KE14-04271.001
FCG1/0-1
KE14-04271 R0
KE14-04271.002
FCG3/1-2
KE14-04271.003
FCG3/3-4
KE14-04271.004
FCG5/1-2
KE14-04271.005
FCG7/1,4-2
DL
mg/kg
0.2
-
-
-
Arseeni
mg/kg
0.7
-
-
-
5.9
10.5
Kadmium
mg/kg
0.3
-
-
-
<0.3
<0.3
Koboltti
mg/kg
0.3
-
-
-
4.7
4.5
Kromi
mg/kg
0.7
-
-
-
67.8
165.6
Kupari
mg/kg
1.4
-
-
-
34.4
19.0
Nikkeli
mg/kg
0.5
-
-
-
8.0
7.0
Lyijy
mg/kg
0.5
-
-
-
488.7
2119.0
Vanadiini
mg/kg
0.5
-
-
-
12.7
5.5
Sinkki
mg/kg
1.9
-
-
-
113.2
63.5
Antimoni *
mg/kg
1
-
-
-
15
36
paino-% KA.
0.1
-
-
-
-
-
Elohopea *
TOC maanäytteestä 1)
<0.2
Menetelmä: EN 13137
TOC
Näytenumero
Näytteen nimi
Analyysi
Kuiva-ainepitoisuus
<0.2
Yksikkö
KE14-04271.006
FCG8/0-1
KE14-04271.007
FCG10/1-2
KE14-04271.008
FCG11/1-2
KE14-04271.009
FCG12/0-1
KE14-04271.010
FCG13/1-2
DL
paino-%
0.1
89.9
-
-
-
75.9
mg/kg KA.
20
35
-
-
-
26
mg/kg KA.
20
480
-
-
-
160
mg/kg KA.
40
520
-
-
-
180
Naftaleeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
<0.20
Asenaftyleeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
<0.20
Asenafteeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
<0.20
Fluoreeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
<0.20
Fenantreeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
1.2
Antraseeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
0.21
Fluoranteeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
1.9
Pyreeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
1.4
Bentso(a)antraseeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
0.76
Kryseeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
0.91
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
0.83
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
0.54
Bentso(a)pyreeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
0.70
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
0.40
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
<0.20
17.12.2014
Page 4 of 9
ANALYYSIRAPORTTI
Näytenumero
Näytteen nimi
Analyysi
Yksikkö
KE14-04271.006
FCG8/0-1
KE14-04271 R0
KE14-04271.007
FCG10/1-2
KE14-04271.008
FCG11/1-2
KE14-04271.009
FCG12/0-1
KE14-04271.010
FCG13/1-2
DL
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
-
0.34
mg/kg KA.
3
-
-
-
-
9.5
Bentseeni
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
-
-
Tolueeni
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
-
-
Etyylibentseeni
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
-
-
m+p-Xyleeni
mg/kg KA.
0.04
-
-
-
-
-
o-Xyleeni
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
-
-
Styreeni
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
-
-
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
-
-
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
-
-
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
-
-
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
-
-
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
-
-
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
-
-
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
-
-
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
-
-
MTBE
mg/kg KA.
0.05
-
-
-
-
-
TAME
mg/kg KA.
0.05
-
-
-
-
-
ETBE *
mg/kg KA.
0.05
-
-
-
-
-
TAEE *
mg/kg KA.
0.05
-
-
-
-
-
Klooribentseeni *
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
-
-
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
-
-
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
-
-
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
-
-
Metyleenikloridi *
mg/kg KA.
0.07
-
-
-
-
-
mg/kg KA.
0.04
-
-
-
-
-
mg/kg KA.
0.03
-
-
-
-
-
mg/kg KA.
0.03
-
-
-
-
-
Trikloorieteeni
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
-
-
Tetrakloorieteeni
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
-
-
TVOC C5-C10
mg/kg KA.
5
-
-
-
-
-
17.12.2014
Page 5 of 9
ANALYYSIRAPORTTI
Näytenumero
Näytteen nimi
Analyysi
Yksikkö
KE14-04271.006
FCG8/0-1
KE14-04271 R0
KE14-04271.007
FCG10/1-2
KE14-04271.008
FCG11/1-2
KE14-04271.009
FCG12/0-1
KE14-04271.010
FCG13/1-2
DL
Menetelmä: SGSF150
BTEX-yhdisteet *
Bentseeni *
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
-
-
Tolueeni *
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
-
-
Etyylibentseeni *
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
-
-
m+p-Xyleeni *
mg/kg KA.
0.04
-
-
-
-
-
o-Xyleeni *
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
-
-
MTBE *
mg/kg KA.
0.05
-
-
-
-
-
TAME *
mg/kg KA.
0.05
-
-
-
-
-
ETBE *
mg/kg KA.
0.05
-
-
-
-
-
TAEE *
mg/kg KA.
0.05
-
-
-
-
-
C5-C6 *
mg/kg KA.
2
-
-
-
-
-
>C6-C8 *
mg/kg KA.
2
-
-
-
-
-
>C8-C10 *
mg/kg KA.
2
-
-
-
-
-
>C10-C12 *
mg/kg KA.
2
-
-
-
-
-
>C12-C16 *
mg/kg KA.
2
-
-
-
-
-
>C16-C35 *
mg/kg KA.
2
-
-
-
-
-
< C8 *
mg/kg KA.
0.12
-
-
-
-
-
>C8-C10 *
mg/kg KA.
2
-
-
-
-
-
>C10-C12 *
mg/kg KA.
2
-
-
-
-
-
>C12-C16 *
mg/kg KA.
2
-
-
-
-
-
>C16-C21 *
mg/kg KA.
2
-
-
-
-
-
>C21-C35 *
mg/kg KA.
2
-
-
-
-
-
mg/kg
0.2
-
<0.2
<0.2
<0.2
-
Arseeni
mg/kg
0.7
-
9.0
3.9
10.4
-
Kadmium
mg/kg
0.3
-
0.3
<0.3
0.7
-
Koboltti
mg/kg
0.3
-
5.4
2.7
6.8
-
Kromi
mg/kg
0.7
-
12.5
12.3
18.7
-
Kupari
mg/kg
1.4
-
34.9
77.9
2157.0
-
Nikkeli
mg/kg
0.5
-
11.7
4.5
17.2
-
Lyijy
mg/kg
0.5
-
128.8
132.8
165.4
-
Vanadiini
mg/kg
0.5
-
10.7
11.7
14.3
-
Sinkki
mg/kg
1.9
-
311.4
350.0
1269.0
-
Antimoni *
mg/kg
1
-
26
2
5
-
paino-% KA.
0.1
-
-
-
-
3.4
Elohopea *
TOC
17.12.2014
Page 6 of 9
ANALYYSIRAPORTTI
Näytenumero
Näytteen nimi
Analyysi
Kuiva-ainepitoisuus
Yksikkö
KE14-04271.011
FCG14/1-2
KE14-04271 R0
KE14-04271.012
FCG15/1-2
KE14-04271.013
FCG19/1-2
DL
paino-%
0.1
80.8
-
92.8
mg/kg KA.
20
25
-
110
mg/kg KA.
20
110
-
470
mg/kg KA.
40
140
-
580
Naftaleeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
Asenaftyleeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
Asenafteeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
Fluoreeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
Fenantreeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
Antraseeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
Fluoranteeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
Pyreeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
Bentso(a)antraseeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
Kryseeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
Bentso(a)pyreeni
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
mg/kg KA.
0.2
-
-
-
mg/kg KA.
3
-
-
-
Bentseeni
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
Tolueeni
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
Etyylibentseeni
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
m+p-Xyleeni
mg/kg KA.
0.04
-
-
-
o-Xyleeni
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
Styreeni
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
MTBE
mg/kg KA.
0.05
-
-
-
TAME
mg/kg KA.
0.05
-
-
-
ETBE *
mg/kg KA.
0.05
-
-
-
TAEE *
mg/kg KA.
0.05
-
-
-
Klooribentseeni *
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
Metyleenikloridi *
mg/kg KA.
0.07
-
-
-
mg/kg KA.
0.04
-
-
-
17.12.2014
Page 7 of 9
ANALYYSIRAPORTTI
Näytenumero
Näytteen nimi
Analyysi
Yksikkö
KE14-04271.011
FCG14/1-2
KE14-04271 R0
KE14-04271.012
FCG15/1-2
KE14-04271.013
FCG19/1-2
DL
mg/kg KA.
0.03
-
-
-
mg/kg KA.
0.03
-
-
-
Trikloorieteeni
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
Tetrakloorieteeni
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
TVOC C5-C10
mg/kg KA.
5
-
-
-
Menetelmä: SGSF150
BTEX-yhdisteet *
Bentseeni *
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
Tolueeni *
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
Etyylibentseeni *
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
m+p-Xyleeni *
mg/kg KA.
0.04
-
-
-
o-Xyleeni *
mg/kg KA.
0.02
-
-
-
MTBE *
mg/kg KA.
0.05
-
-
-
TAME *
mg/kg KA.
0.05
-
-
-
ETBE *
mg/kg KA.
0.05
-
-
-
TAEE *
mg/kg KA.
0.05
-
-
-
C5-C6 *
mg/kg KA.
2
-
-
-
>C6-C8 *
mg/kg KA.
2
-
-
-
>C8-C10 *
mg/kg KA.
2
-
-
-
>C10-C12 *
mg/kg KA.
2
-
-
-
>C12-C16 *
mg/kg KA.
2
-
-
-
>C16-C35 *
mg/kg KA.
2
-
-
-
< C8 *
mg/kg KA.
0.12
-
-
-
>C8-C10 *
mg/kg KA.
2
-
-
-
>C10-C12 *
mg/kg KA.
2
-
-
-
>C12-C16 *
mg/kg KA.
2
-
-
-
>C16-C21 *
mg/kg KA.
2
-
-
-
>C21-C35 *
mg/kg KA.
2
-
-
-
17.12.2014
Page 8 of 9
ANALYYSIRAPORTTI
Näytenumero
Näytteen nimi
Analyysi
Yksikkö
KE14-04271.011
FCG14/1-2
KE14-04271 R0
KE14-04271.012
FCG15/1-2
KE14-04271.013
FCG19/1-2
DL
mg/kg
0.2
<0.2
<0.2
-
Arseeni
mg/kg
0.7
3.9
14.5
-
Kadmium
mg/kg
0.3
0.4
3.5
-
Koboltti
mg/kg
0.3
8.6
11.2
-
Kromi
mg/kg
0.7
20.4
30.7
-
Kupari
mg/kg
1.4
46.4
561.4
-
Nikkeli
mg/kg
0.5
10.8
30.3
-
Lyijy
mg/kg
0.5
27.3
152.3
-
Vanadiini
mg/kg
0.5
15.5
26.2
-
Sinkki
mg/kg
1.9
272.0
1962.0
-
Antimoni *
mg/kg
1
<1
6
-
paino-% KA.
0.1
-
-
-
Elohopea *
TOC
17.12.2014
Page 9 of 9
ANALYYSIRAPORTTI
KE14-02539 R0
NÄYTE
ASIAKAS
Nimi
SGS Refno
KE14-02539 R0
Yhteyshenkilö
Jussi Virtanen
Raportointi pvm
14.08.2014
Osoite
OSMONTIE 34
00610 HELSINKI
Saapumis pvm
13.08.2014
Aloitus pvm
13.08.2014
Valmistumis pvm
14.08.2014
Projekti
--
Asiakkaan viite
Runeberginkatu 13
Näytteiden lkm
2
KOMMENTIT
ALLEKIRJOITUKSET
Olli-Pekka Jaakola
Laboratoriopäällikkö
ALAVIITTEET
*
DL
-
Tämä analyysi ei ole akkreditoitu
Määritysraja
Ei analysoitu
Yritys on antanut tämän raportin SGS Palvelujen Yleisten Toimitusehtojensa (SGS General Conditions of Services) mukaisesti, jotka ovat saatavilla
osoitteessa www.sgs.com/terms_and_conditions.htm. Toimitusehdot sisältävät rajoituksia yrityksen vahingonkorvausvastuuseen, hyvityksiin ja lain
valintaan. Tämän dokumentin haltijan tulee huomioida, että informaatio tässä dokumentissa kuvaa tilanteen sellaisena kuin yhtiö on sen
työsuorituksensa aikana todennut asiakkaan mahdollisten ohjeiden mukaisesti. Yrityksen vastuu rajoitttuu yrityksen asiakkaaseen eikä tämä dokumentti
estä kaupan osapuolia käyttämästä kaupan asiakirjojen mukaisia oikeuksia ja velvoitteita. Tämän dokumentin sisällön tai ulkomuodon luvaton
muuttaminen, väärentäminen tai vääristely on lainvastaista ja tekijä voidaan asettaa syytteeseen lain ankarimman tulkinnan mukaisesti.
Ellei erikseen ole mainittu: (a) tässä dokumentissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä ja (b) näytteitä säilytetään korkeintaan 2 viikkoa.
Tämän dokumentin saa kopioida vain kokonaan, ellei yritys ole antanut kirjallista lupaa osittaiseen kopiointiin.
SGS Inspection Services Oy
Kotolahdentie 10 FI-48310 Kotka Finland
t. +358 5 2106200, f. +358 5 2106280, www.fi.sgs.com
Member of the SGS Group (SGS SA)
Business ID 0634247-4
14.08.2014
Page 1 of 3
KE14-02539 R0
ANALYYSIRAPORTTI
Näytenumero
Näytteen nimi
Analyysi
Yksikkö
KE14-02539.001
T1/Kasa
KE14-02539.002
T2/Kasa
DL
mg/kg KA.
20
58000
-
mg/kg KA.
20
26000
-
mg/kg KA.
40
84000
-
Naftaleeni
mg/kg KA.
0.2
3.4
-
Asenaftyleeni
mg/kg KA.
0.2
5.6
-
Asenafteeni
mg/kg KA.
0.2
7.9
-
Fluoreeni
mg/kg KA.
0.2
4.5
-
Fenantreeni
mg/kg KA.
0.2
12
-
Antraseeni
mg/kg KA.
0.2
3.4
-
Fluoranteeni
mg/kg KA.
0.2
1.1
-
Pyreeni
mg/kg KA.
0.2
<0.20
-
Bentso(a)antraseeni
mg/kg KA.
0.2
3.4
-
Kryseeni
mg/kg KA.
0.2
1.1
-
mg/kg KA.
0.2
<0.20
-
mg/kg KA.
0.2
<0.20
-
Bentso(a)pyreeni
mg/kg KA.
0.2
<0.20
-
mg/kg KA.
0.2
<0.20
-
mg/kg KA.
0.2
<0.20
-
mg/kg KA.
0.2
<0.20
-
mg/kg KA.
3
43
-
PCB-yhdisteet maanäytteistä
PCB-28
mg/kg KA.
0.01
<0.01
-
PCB-52
mg/kg KA.
0.01
<0.01
-
PCB-101
mg/kg KA.
0.01
<0.01
-
PCB-118
mg/kg KA.
0.01
<0.01
-
PCB-153
mg/kg KA.
0.01
0.01
-
PCB-138
mg/kg KA.
0.01
<0.01
-
PCB-180
mg/kg KA.
0.01
<0.01
-
PCB-kokonaispitoisuus
mg/kg KA.
0.07
<0.07
-
mg/kg
0.2
<0.2
<0.2
Arseeni
mg/kg
0.7
8.0
3.6
Kadmium
mg/kg
0.3
0.6
<0.3
Koboltti
mg/kg
0.3
13.4
4.7
Kromi
mg/kg
0.7
15.7
8.8
Kupari
mg/kg
1.4
83.2
23.1
Nikkeli
mg/kg
0.5
29.4
4.5
Lyijy
mg/kg
0.5
44.7
23.1
Vanadiini
mg/kg
0.5
1.5
9.7
Sinkki
mg/kg
1.9
585.2
150.8
Antimoni *
mg/kg
1
<1
<1
Elohopea *
14.08.2014
Page 2 of 3
ANALYYSIRAPORTTI
Näytenumero
Näytteen nimi
Analyysi
Kuiva-ainepitoisuus
14.08.2014
Yksikkö
KE14-02539.001
T1/Kasa
KE14-02539 R0
KE14-02539.002
T2/Kasa
DL
paino-%
0.1
57.7
-
Page 3 of 3
LIITE 4
Valokuvia kohteesta
P25187P001
1 (3)
Maaperän pilaantuneisuuden perustutkimusraportti
15.12.2014
Kuva 1. Tutkimuspiste FCG2 purettujen rakennusten alueella.
Kuva 2. Kaira tutkimuspisteellä FCG3.
P25187P001
2 (3)
15.12.2014
Kuva 3. Tutkimuspiste FCG6 kuvan etualalla, kairakone pisteellä FCG5.
FCG7
Kuva 4. Tutkimuspiste FCG7 putkilinjan pohjoispuolella.
P25187P001
3 (3)
15.12.2014
Kuva 5. Kairakone tutkimuspisteellä FCG13.
Kuva 6. Puistoalueelle tehdyn piste FCG15:n kairaus käynnissä.
PIIRUSTUS
YMP.P25187P001_1
Tutkimuspistekartta

PimaRaportti

Transcription

Similar documents

PAH-yhdisteet ajoneuvojen renkaissa

Esite pilaantuneiden maiden analytiikasta ja raja

Sähköinen dokumentointi erityistyöntekijöiden palveluissa

SohviTellu_2015 200.9 KB

Kuntastrategia ja strategiatyöskentely kunnassa

osa 2 - Mäntyharju

ILMOITUKSIA - Suomen Hammaslääkärilehti

STORBACKENIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ja heterosykliset amiinit elintarvikkeissa

PEURAN VANHA SAHA-ALUE, SUONENJOKI PILAANTUNEEN