Klassinen poliittinen taloustiede
Transcription
Klassinen poliittinen taloustiede
Klassinen poliittinen taloustiede Pekka Sutela Oulun yliopisto 18.02.2015B Newtonin – Smithin lähestymistapa • ” Niin taivaallisella tavalla on maailma järjestetty että jokainen meistä, omassa paikassaan ja ajassaan, on tasapainossa kaiken muun kanssa.” – Johann Wolfgang von Goethe, saksalainen runoilija ja yleisnero (1749-1832) Pekka Sutela 2 ”Adam Smithilla oli monta lasta mutta tiedossa ei ole, kenet hän olisi tunnustanut” • Smith luonnosteli lähestymistavan – ei varmaankaan paradigmaa – joka vallitsi brittiläisessä ja yleisemminkin taloustieteessä noin 1870 saakka. – Sillä oli edeltäjänsä – Se oli osittainen ja vaikeasti nähtävissä johdonmukaiseksi, mutta se jätti tavattomasti hedelmällisiä kysymyksiä – Tämä oli uuden tieteen synty • Mikä erottaa taloustieteen taloudellisten asioiden pohtimisesta? – Pyrkimys johdonmukaisuuteen, siis looginen, esimerkkien kautta tapahtuva tai (myöhemmin) matemaattinen ajatuksenkulku – Traditio: teoriaperinne (tässä Smith) tai ainakin viittaukset sellaiseen – Jonkinlainen väitteiden koeteltavuus, mukaan luettuna väitteiden kilpailu (tässä Political Economy Club) • Miksi political economy / poliittinen taloustiede? – Talouspolitiikan ja valtion oikean aseman keskeisyys – Demokratian ja siis aidon politiikan syntyminen • ”I regard the purely abstract investigations of political economy .. as of very minor importance compared with the great practical questions which the progress of democracy and the spread of socialist opinions are pressing on.” – John Stuart Mill (1848) Pekka Sutela 4 Thomas Malthus (1766-1834) • • Pappi, Britannian ensimmäinen taloustieteen professori 1805- ja menestyskirjailija (ensimmäinen laitos 1798) – Professori East India Company’n (!) yliopistossa Väestö – Väestö kasvaa (koska ”passion between sexes is necessary”) nopeasti (”geometrinen sarja”) kun taas ravinto (”food is necessary”) kasvaa hitaasti (”aritmeettinen sarja”) • Ehkä Malthus ajoi takaa vähenevien tuottojen lakia? – Siksi elintaso painuu toimeentulominimiin, ja nälkä ja sairaudet (misery) supistavat väestön sen mukaiseksi – Tämä tuli tunnetuksi nimellä ”the iron law of wages” • Tärkeä edelläkävijä Richard Cantillon (1755): ”ihmiset lisääntyvät kuin hiiret ladossa” jos ruokaa on saatavissa • Sama käsitys fysiokraateilla • Mutta Smith oli siis toista mieltä – Väestön kasvu hyväksi talouden kasvulle – Kasvavassa taloudessa palkka kuitenkin toimeentulominimin yläpuolelle Pekka Sutela 5 • Syntyvyyden säännöstely ei ole ratkaisu – Se on nimittäin synti – Muut taloustieteilijät olivat yleensä eri mieltä • Mentyään kihloihin ja naimisiin Malthus hyväksyi lastensaannin lykkäämisen – Kondomien massatuotanto alkoi vasta 1845 jälkeen • Taloustiedettä alettiin Malthusin opin vuoksi kutsua nimellä ”dismal science” – synkkä tiede • Kuitenkin Mathus kuvasi oikein Eurooppaa noin vuosien 0-1700 luvulla. Ainakaan ennen vuotta 1500 kasvua ei ollut: tätä kutsutaan taloushistoriassa ”malthusilaiseksi tilaksi”. • Mutta eikö Malthus huomannut että ajat olivat muuttumassa? – Smith taisteli menneitä talousoppeja vastaan, katsoi siis taaksepäin – Malthus tuli ainakin hyvin lähelle sanoa etteivät ajat voisi muuttua • Hänen oppinsa oli reaktio Ranskan vallankumoukseen aluksi liittyneelle utopismille Pekka Sutela 6 Malthusin johtopäätökset • Köyhäinhoito johtaisi syntyvyyden nousuun ja tuhoaisi siis itse tarkoituksensa. Oleellista oli vähempi hedelmällisyys, mutta siihen Malthus ei ensimmäisessä laitoksessa (1798) uskonut: – ”the passion between sexes is necessary, and will remain nearly in its present state” • Halvempaa viljaa ei saanut tuoda ulkomailta, koska se vaaransi maan elintarvikeomavaraisuuden. – Ja loogisesti: jos vilja halpenisi, kasvava syntyvyys painaisi joka tapauksessa palkat uudelleen toimeentulominimiin Pekka Sutela 7 • Keynes: Malthus oli edelläkävijäni. Miksi? – Taloustieteilijät olivat yleisesti uskoneet että kokonaiskysyntä ja – tarjonta olisivat aina yhtä suuret – Tätä alettiin kutsua Sayn laiksi (Jean-Baptiste Say (1803)) mutta käsitys on vanhempi – Malthus (Keynesin tulkinnassa): Kokonaiskysyntä saattoi olla liian alhainen ja siten vaarantaa täystyöllisyyden (vrt Keynes) – Siksi tarvittiin maanomistajaluokka joka ei tuottanut mitään mutta kulutti paljon... • Keynes ilmeisesti tulkitsi Malthusia väärin (löytääkseen sopivasti laiminlyödyn edeltäjän itselleen) – Toisen tulkinnan mukaan Malthus itse asiassa uskoi kriisien liikainvestointiteoriaan (tästä Wicksell ja Fisher myöhemmin) Pekka Sutela 8 David Ricardo (1772-1823) • Vauras koroillaaneläjä, parlamentin jäsen, ”yhden kirjan taloustieteilijä” – Kylläkin kolme laitosta ja lisäksi tärkeitä artikkeleita • Ehkä ensimmäinen joka selvästi päätteli (tosin epämuodollisella) mallilla, ja käytti tosiasiain vastaista argumenttia todistaakseen vastakohdan. Abstraktein taloustieteilijä siihen asti. • Malthusin ystävä ja kiistakumppani – Myöhemmin löydetty kirjeenvaihto muutti paljon tulkintaa heistä • Ei pyrkinyt kokonaisesitykseen vaan keskittyi – – – – – Arvo, tulonjako ja kasvu Ulkomaankauppa Verotus Muuta Nämä kylläkin olivat ajan keskeisimpiä poliittisia kiistakysymyksiä Pekka Sutela 9 Arvo ja tulonjako • Käytetty työmäärä, ei sen hinta määrä suhteelliset hinnat – Mutta (Smithin ongelma) mikä on työnarvon ja luonnollisen hinnan suhde, kun on muitakin tuotannontekijöitä? – Pääoma on tuotettu työllä: se on kiteytettyä työtä. Pääoma kuitenkin muodostuu hitaasti, siksi sen hinnassa on ajan vaikutus (6-7%) -> ”93% työnarvoteoria” (Stiglerin tulkinta) – Maankorko (toisin kuin Smithillä) on jäännöserä, ei luonnollista hintaa luova osa – Koska Englannin maatalous oli edennyt alemman tuottavuuden maille (ei vähiten Napoleonin sotien vuoksi) maankoron osuus kokonaistuotannosta oli kasvanut, voittojen supistunut – Tällä oli dramaattisia vaikutuksia tulonjakoon ja sitä kautta kasvuun Pekka Sutela 10 • Väestön kasvaessa joudutaan siirtymään hankalammin hyödynnettäville viljelymaille – Marginaaliset tuotantokustannukset nousevat. Ne määräävät hinnan, ja maankoron osuus kustannuksissa kasvaa. Palkoilla on alarajansa ja siksi voitot supistuvat. Koska investoinnit rahoitetaan voitoista, kasvu hidastuu kunnes talous saavuttaa nollakasvun eli stationaarisen tilan (seisetilan). Tässäpä lisää dismal sciencea! • Tämä on kuitenkin kontrafaktuaalinen argumentti. Seisetila voidaan nimittäin estää: – Sallimalla halvemman viljan tuonti – Nostamalla maatalouden tuottavuutta teknisellä kehityksellä – Nämä olivat Ricardon keskeisiä talouspoliittisia johtopäätöksiä Pekka Sutela 11 Ilmankos osti parlamenttipaikan... • Se oli vakiintunut käytäntö – Osta kylä niin pääset sen edustajaksi parlamenttiin – Ricardolla oli siihen varaa • Ricardo johti mallistaan keskeisiä politiikkajohtopäätöksiä – Vapauttakaa viljan tuonti – Edistäkää teknistä kehitystä • Tässä hänen piti kehittää ulkomaankauppateoriaa – Smith: Vapaakauppa edistää työnjakoa ja siksi tehokkuutta – Ricardo: Suhteellisen edun periaate • Vaikka Portugal on tehokkaampi (DR:n esimerkissä!!) sekä viinin että kankaan tuottamisessa, sen kannattaa erikoistua viinin tuotantoon, jossa sen tehokkuusetu on suurempi • Mutta mikähän mahtaa olla tämän ja työnarvoteorian suhde? Pekka Sutela 12 Ricardon esimerkki suhteellisesta edusta: missä on teollinen vallankumous? Tuottamiseen tarvittavat työtunnit Kangas Viini Suhteellinen hinta viini/kangas Englanti 100 120 1.2 Portugali 90 80 0.89 Pekka Sutela 13 ... ja joutui myös miettimään verotusta, ja muutakin • Verojen osalta tärkeintä on, ettei Ricardo uskonut ”Ricardon ekvivalenssiin” – Robert Barro (1974): oletetaan että valtio haluaa elvyttää taloutta lisäämällä julkista kysyntää. Ekvivalenssin mukaan on sama katetaanko valtion alijäämät verolla vai luottoa ottamalla. Äänestäjät tietävät olevansa lopullisia maksajia kummassakin tapauksessa, ja supistavat siksi kulutustaan julkisten menojen lisäyksen maksamiseen varautuen – Ricardon mukaan hän kyllä ymmärtää, ettei eroa ole, mutta tavan kansa ei sitä tee (Tämä ero olisi hyvä muistaa talouspolitiikassa useammin) – Siksi menojen kattaminen veroilla on rehellisempää (ja siis vääristää käyttäytymistä vähemmän) Pekka Sutela 14 Tekninen edistys ja työläiset • ”On machinery” (1821) – Toisin kuin Ricardo oli aiemmin uskonut, koneiden syrjäyttämät työntekijät eivät ehkä löydäkään uusia työpaikkoja. Siksi – ”The opinion entertained by the labouring classes... is conformable to the correct principles of political economy.” – Historiallisen tutkimuksen (E.P. Thompson ym) mukaan luddismi (”koneiden särkeminen”) ei ollut hullua raivoamista, vaan epätoivoinen viimeinen reaktio kun muu ei auttanut työn turvaamiseksi (Ks. Mokyr: The enlightened economy: An economic history of Britain 1700-1850, 2009) – Ongelma on selvästi edelleen kanssamme Pekka Sutela 15 Ortodoksian yhteenveto ja uudistus: John Stuart Mill (1806-1873) • Johtava intellektuelli – Isä James Mill (taloustieteilijä) koulutti hänestä lapsineron (kreikkaa kolmivuotiaana, latinaa kahdeksanvuotiaana...) – Filosofi: utilitarismi – Taloustieteilijä: yhteenveto ja uudistus – Tiedon levittäjä, oppikirjan kirjoittaja: Principles of Political Economy 1848 – Radikaali yhteiskunnallinen aktivisti: erityisesti syntyvyyden säännöstely ja naisasia (vrt Harriet Taylor) • ”Happily, there is nothing in the laws of Value which remains for the present or any future writer to clear up; the theory of the subject is complete.” Samoin rahasta (edellä) • Silti JSM on tärkeä silta menneen ja tulevan välillä Pekka Sutela 16 Mistä uudistus? • JSM oli avoin kehitykselle muissa tieteissä, varsinkin sosiologian synnylle (Auguste Comte (1789-1857) arvosteli taloustieteen pelkistävyyttä) – JSM (1848): ”For practical purposes, Political Economy is inseparably intertwined with many other branches of social philosophy. Except on matters of mere detail, there are perhaps no practical questions, even among those which approach nearest to the character of purely economic questions, which admit of being decided on economic premises only.” • Britannia oli dismal sciencen väitteistä huolimatta kasvanut nopeasti. Viljan hintakin laski jo ennen tuonnin vapauttamista (1846) – Tämä on suuri esimerkki taloustieteilijöiden argumenttien poliittisesta painosta Pekka Sutela 17 Mitä se tarkoitti? • Hintateoria työnarvoteoriasta kohti tarjonta- ja kysyntäanalyysia • Tuottavan ja tuottamattoman työn eron liudentaminen: myös tuottamaton työ voi olla hyödyllistä • Lyhyellä aikavälillä Say’n (1803) laki ei päde (laki: tarjonta luo aina kysyntänsä eikä liikatarjonta ole siksi mahdollista ) • Seisetila, johon Britannia oli juuri joutumassa (!!) ellei politiikkaa muuteta, ei ole katastrofi. Siinä oltaisiin vapaita alituisesta pyrinnöstä ja voitaisiin keskittyä oikeudenmukaisuuteen ja hengen viljelyyn. (Taloustiede ei historiallisesti todellakaan ole ahneuden ylistystä – tyypillinen taloustieteilijä on ollut askeetti oppinut. – Keynes on merkittävä poikkeus, oppinut mutta ei askeetti.) Pekka Sutela 18 JS Mill Say’n laista lyhyellä aikavälillä • (Say’ laki pätee vaihdantataloudessa). ”If, however, we suppose that money is used, these propositions cease to be exactly true … The effect of the employment of money .. Is, that it enables this act of interchange to be divided into two separate acts or operations … Although he who sells, really sells only to buy, her needs not buy at the same moment when he sells; and he does not therefore necessarily add to the immediate demand for one commodity when he adds to the supply of another.” Pekka Sutela 19 • ”It is only in the backward countries of the world that increased production is still an important object: in those most advanced, what is economically needed is better distribution, of which one indispensable means is a strict restraint on population.” Pekka Sutela 20 • Valtion oikea rooli on kussakin asiassa erikseen ratkaistava käytännön ongelma. Yleisiä sääntöjä ei ole. Lähtökohta on kuitenkin henkilökohtainen vapaus (On Liberty (1859)), ja todistustaakka on aina valtion asioihin puuttumista puoltavilla. (Mill oli kylläkin valmis antamaan valtiolle oikeuden kieltää avioliitot ilman riittävää toimeentuloa!) • Ricardolaisen perinteen vastaisesti tuki (1848) infantindustry perustetta suojatulleille (mitä myöhemmin katui) • Otti taloustieteellisesti perusteltua kantaa käytännössä kaikkiin syntymässä olleen teollisen yhteiskunnan ongelmiin. Perusjako ei enää ollut maan ja pääoman (kuten Ricardolla), vaan työn ja pääoman välillä. Pekka Sutela 21 Esimerkki: verotus • Verotuksen piti suosia ansiotuloa muun tulon sijasta. Siksi verotyyppien ensisijaisjärjestys oli – – – – ”Luonnon syistä” johtuva maanomistustulo Lahjat ja perinnöt Kiinteä omaisuus (asunnot) Tulovero (mieluiten vain kansallisessa hädässä) • Tulovero – Alarajan ylittävästä tulosta tasavero • Kannustimet • Tulon rajahyöty ei ole aleneva Pekka Sutela 22 ”Social problem of the future” • ”how to unite the greatest individual liberty of action with a common ownership of the raw materials of the globe, and an equal participation of all in the benefits of combined labour.” Pekka Sutela 23 Hume valistusajattelun ja taloustieteen suhteesta • ”The same age, which produces great philosophers and politicians, renowned generals and poets, usually abounds with skilful weavers and ship carpenters. We cannot reasonably expect, that a piece of woollen cloth will be wrought to perfection in a nation, which is ignorant of astronomy, or whether ethics are neglected.” David Hume, 1752. Pekka Sutela 24 Ja vastaava tulkinta nykyaikaiselta taloushistorian tutkijalta • ”At the foundation of economic expansion lies the ability and willingness of society to expand and exploit the useful knowledge at its exposal and experience productivity growth. If it did so better and faster than its trading partners, it would therefore create the comparative advantage that drove Ricardo’s trade model (…). There can be no question that this is precisely what happened in the textile, iron and energy industries during the Industrial Revolution.” Joel Mokyr 2009. Pekka Sutela 25