SUPERSAIPPUAKUPLAT
Transcription
SUPERSAIPPUAKUPLAT
Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Supersaippuakuplat Opettajan ohje SUPERSAIPPUAKUPLAT KOHDERYHMÄ: Kaiken ikäiset oppilaat KESTO: Liuos valmistuu puolessa tunnissa. TAVOITE: Innostaa ihmettelemään saippuakuplan rakennetta, joiden avulla voidaan opettaa esimerkiksi heikkoja sidoksia, poolisuutta ja pintajännitystä. AVAINSANAT: Saippua – Poolisuus – Pintajännitys TAUSTAA Saippuakuplien syntyminen perustuu veden pintajännitykseen. Vedessä on normaalisti suhteellisen vahva pintajännitys kun pinnalla olevat vesimolekyylit vuorovaikuttavat keskenään vetysidoksin. Pintajännitystä kuvaillaan usein nesteen ”ihoksi”. Jotkin hyönteiset pystyvät seisomaan veden päällä vahvan pintajännityksen ansioista. Saippua alentaa veden pintajännitystä, jolloin sen pintaa voidaan venyttää puhaltamalla siihen. Kuva: http://en.wikipedia.org/wiki/Animal _locomotion_on_the_water_surface Saippuaa tehdään rasvasta ja emäksestä, jolloin saadaan rasvahapon natriumsuoloja. Kansankielellä puhutaan usein virheellisesti ”saippuamolekyyleistä”, mutta kyseessä on ioniyhdiste. Yhdisteen rasvahappopää on pooliton pitkä hiilivetyketju ja sen toisessa päässä on poolinen –COONa ryhmä. Kun yhdiste liukenee veteen, irtoaa natriumioni vesifaasiin ja rasvahappo muuttuu negatiivisesti varautuneeksi ioniksi. Nämä ionit alentavat veden pintajännitystä häiritsemällä vetysidosten muodostumista. Kun pintajännitys pienenee, seoksen pintaa voi venyttää. Lopulta siitä irtoaa kupla. Vapautunut kupla muotoutuu aina pinta-alaltaan pienimpään mahdolliseen muotoonsa, palloksi! Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Supersaippuakuplat Opettajan ohje Saippuakuplan pinta on millimetrin murto-osia paksu kaksikerroksinen kalvo. Kalvossa on negatiivisesti varautuneita rasvahaponioneja, eli kahdessa kerroksessa, niin että niiden väliin jää vesimolekyylejä. Rasvahappoionin poolittomat hiilivetyketjut sojottavat ulospäin. Ketjut vuorovaikuttavat toistensa kanssa Van der Waals voimin. Rasvahappoionin poolinen pää osoittaa vesimolekyylejä kohti. Vesimolekyylit vaikuttavat toisiinsa ja saippuan negatiivisesti varautuneisiin COO- päihin ioni-dipoli sidoksin ja pitävät kalvoa koossa. Sokeri ja glyseroli sitovat kalvon sisällä olevaa “vapaata” vettä vetysidoksin vahvistaen kalvon rakennetta. Nämä vuorovaikutukset ovat saippuakuplaa koossa pitäviä voimia. REAGENSSIT: 5 l vettä 2,5 dl Fairya 2 dl sokeria 2 dl glyserolia TYÖTURVALLISUUS JA JÄTTEIDEN KÄSITTELY Ylimääräisen liuoksen voi kaataa viemäristä. TARVIKKEET: Iso astia, esim. kattila, iso keitinlasi tai ämpäri Narua ja kaksi keppiä (pieni paino narun keskelle) TYÖOHJE Lämmitä vettä ja liuota sinne sokeri. Kun sokeri on liuennut, lisää glyseroli ja lopuksi fairy. Tässä kohdin ei enää kannata sekoittaa kovinkaan voimakkaasti, jotta liuos ei vaahtoa turhaan. Liuos on käyttövalmis kun se jäähtynyt. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Supersaippuakuplat Opettajan ohje Kuplien tekeminen: Kiinnitä kahden kepin päihin ympyrän muotoon sidottu naru. Voit laittaa narun keskelle pienen painon jos haluat. Kasta naru saippualiuokseen ja nosta se hitaasti. Levitä keppejä niin, että narujen sisälle muodostunut saippualiuoskalvo leviää isoksi. Ota muutama askel taaksepäin, jolloin ilma alkaa venyttää kalvoa ja kupla alkaa muodostua! Superkuplien onnistuminen vaatii kärsivällisyyttä ja harjoittelua! Kuva: Markus Jylhä