Eläinlääkäriasemaverkko, esitetty palveluverkkotyöryhmässä 10.3

Ympäristöterveydenhuolto
Palveluverkko / eläinlääkäriasemat
Taustaa
Eläinlääkintähuoltolaki velvoittaa kuntaa järjestämään alueellaan
peruseläinlääkäripalvelut ja kiireellisen eläinlääkärinavun.
Peruseläinlääkäripalvelut on järjestettävä virka-aikana muille kuin hyötyeläimille silloin,
jos palvelua ei ole muuten saatavilla. Kiireellinen eläinlääkärinapu on kuitenkin
järjestettävä kaikille eläimille kaikkina vuorokaudenaikoina.
Lohjan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue kattaa Lohjan ja Karkkilan
kaupunkien sekä Vihdin ja Siuntion kuntien alueet. Eläinlääkintähuolto järjestetään tällä
alueella kunnallisesti eläinlääkintähuoltolain mukaisesti.
Käytössä on neljä eläinlääkärinvastaanottoa, joissa kussakin työskentelee yksi
eläinlääkäri. Toimipisteet sijaitsevat Vihdissä, Karkkilassa, Pusulassa ja Lohjan
asemalla.
Alueella on kuitenkin yksityisiä palveluntarjoajia lemmikkieläimille, erityisesti Lohjan ja
Vihdin alueella. Tämän vuoksi eläinlääkintähuoltolain mukaisesti lemmikkieläinten
peruseläinlääkäripalveluita ei olisi välttämätöntä tarjota kunnallisesti ainakaan Lohjan
keskustan ja Vihdin alueella.
Eläinlääkärin
toimipiste
Tuotantoeläintila
Vastaanottokohtaiset vuosikustannukset
Lohja
Vihti
Karkkila
Pusula
Vuokrakulut
4820
9220
12120
3240
Siivouskulut
10480
8760
4240
3790
Laitekulut (2013)
-
840
3150
1800
Muut kulut
380
380
380
380
Yhteensä
15680
19200
19890
9210
Kussakin toimipisteessä työskentelee 1 eläinlääkäri
Eläinlääkärien käyntitilastot koko yhteistoiminta-alueella
Eläinlääkärikäyntejä yhteensä 7169 kpl
Virka-aika
Päivystys
Pieneläinvastaanottokäyntejä
5528
698
Tuotantoeläin-sairaskäyntejä
Tuotantoeläin-terveydenhuoltokäyntejä
646
53
244
Vastaanottokohtaiset asiakasmäärät:
•Karkkila: hyötyeläimet+hevoset 186 kpl, pieneläimet 962 kpl, YHT: 1148
•Lohja: hyötyeläimet+hevoset 44 kpl, pieneläimet 2283 kpl, YHT: 2327
•Pusula: hyötyeläimet+hevoset 222 kpl, pieneläimet 1022 kpl, YHT: 1244
•Vihti: hyötyeläimet+hevoset 247 kpl, pieneläimet 1261 kpl, YHT: 1508
Yhteisvastaanoton etuja
• Asiakkaan kannalta yhteisvastaanotto takaa paremmin palvelutason
ylläpitämisen myös kiiretilanteissa, jolloin eläinlääkäri on saatavissa
hyötyeläintiloille, mutta toinen eläinlääkäri pystyy hoitamaan
pieneläimet vastaanotolla.
• Äkillisissä poissaolotilanteissa sijaistaminen kunnaneläinlääkärien
välillä on sujuvampaa.
• Yhteisvastaanotolla pystytään hyödyntämään yhteisiä tiloja, kalustoa
ja laitteita. Henkilöstön saatavuutta ajatellen yhteisvastaanotto on
houkuttelevampi työpaikka kuin yhden eläinlääkärin toimipiste.
Mahdollisen keskittämisen vaikutuksia:
Eviran eläinlääkintähuollon valtakunnallisen ohjelman 20015-2019 mukaan
tavoitteena tulisi pitää eläinlääkärien yhteisvastaanottoja.
Vastaanottojen keskittäminen vaikuttaisi todennäköisesti pienentävästi
siivouskustannuksiin. Samoin sijaiskulut voisivat pienentyä.
Keskittämisen myötä tilavuokrien voisi olettaa pienenevän jossakin määrin.
Samoin laitevuokrakulut pienenisivät, koska laitteita ei olisi välttämätöntä vuokrata
jokaiselle eläinlääkärille erikseen, vaan laitteita voitaisiin käyttää yhteisesti.
Mikään nykyisistä vastaanottotiloista ei kuitenkaan sovellu sellaisenaan neljän
eläinlääkärin eikä edes kahden eläinlääkärin yhteisvastaanotoksi.
Vastaanottojen keskittäminen vaatisi siis vähintään tilojen remontoinnin, jonka
kustannuksia on mahdotonta arvioida etukäteen.
Koska yhteisvastaanottoa varten tarvittaisiin melko suuret tilat, lienee realistista
olettaa, että vuokrakuluja voitaisiin keskittämällä vähentää enintään puolet
nykyisistä kuluista. Samoin siivouskulujen voitaisiin olettaa puolittuvan. Tällöin
säästöjä voitaisiin saavuttaa noin 30 000 euroa vuodessa.
Mahdollisen keskittämisen vaikutuksia:
Keskitettyyn vastaanottoon liittyvänä uhkana nähdään eläinlääkäreiden puolelta potilasmäärien
vähentyminen, jos vastaanotolle joutuu matkustamaan pidemmän matkan aiempaan nähden.
Potilasmäärien vähentyminen näkyy suoraan eläinlääkäreiden tuloissa, jolloin voi olla hankalaa
saada henkilökuntaa pysymään töissä.
Toisaalta yhteisvastaanotolta potilasmatkat hyötyeläintiloille pitenisivät, koska
yhteisvastaanotolta on johonkin suuntaan aina pidempi matka nykyisten vastaanottojen
sijainteihin nähden.
Potilasmatkoissa hinnoittelu perustuu suurimmalta osin matkan pituuteen. Pitkällä matkalla
asiakas joutuu siis maksamaan suuremmat kulut eläinlääkärin käynnistä. Hyötyeläinkäyntejä
on vuonna 2014 ollut 843 kpl, joista 244 kpl päivystysaikana. Joilakin sellaisilla alueilla, joilla
potilasmatkat muodostuvat hyvin pitkiksi, kunta subventoi matkan pituudesta johtuvaa suurta
käyntimaksua. Vastaanottojen keskittäminen loisi yhteistoiminta-alueelle paineita
subventioiden käyttöönottamiselle.
Yleensä subventio kattaa 25 km ylittävän osuuden käyntimaksusta ja kilometrikorvauksesta.
Jos siis matka potilaskäynnille on 50 km, hinta muodostuu näin: käyntimaksu 49,90€ ja
matkakorvaukset 46€, yht. 95,90€ + ALV 24% = 118,92€. Jos matka olisi 25 km, hinta olisi
käyntimaksu 38,57€ ja matkakorvaus 23€, yht 61,57€ + ALV 24% = 76,35€. Jos kunta
subventoi 25 km ylittävän osuuden, kunnalle jää maksettavaksi noiden loppusummien erotus
eli 42,57€. Tämä siis virka-aikana, päivystysaikana käyntimaksuun tulee 50% tai 100% korotus
riippuen vuorokaudenajasta, jolloin myös subvention osuus kasvaa.
Jos keskimääräinen subventio olisi 30 euroa ja kaikkia potilasmatkoja subventoitaisiin,
subventiomaksuja kertyisi vuoden aikana yhteensä n. 15 000 euroa. Tällöin kokonaissäästö
yhteisvastanotosta olisikin enää 15 000 euroa.
Esimerkkejä subventiosta muualta Suomesta
Tuotantoeläinmatkoista Salon kaupunki subventoi päivystysaikaan
käyntimaksuja ja kilometrikorvauksia siltä osin, kun kokonaispituus
(meno- ja paluumatka) ylittää 50 kilometriä. Hoitava eläinlääkäri
laskuttaa subventio-osuuden suoraan Salon kaupungilta, kun
kyseessä Salon alueella hoidettu tuotantoeläin.
Eläinlääkintähuoltolaki ei edellytä subventiota
Johtopäätöksiä
Mahdollisessa eläinlääkärivastaanottojen keskittämisessä on erityisen
tärkeää huomioida yhteisvastaanoton sijainti, koska huonolla
sijoituksella kunnan paineet subventioiden käyttöönotosta kasvavat,
jolloin suuri osa saavutettavista säästöistä palaa subventiomaksuihin.
Selvittämisen arvoinen vaihtoehto voisi olla kaksi yhteisvastaanottoa
eri puolille toiminta-aluetta, jolloin potilasmatkojen pituudet voitaisiin
saada pysymään kohtuullisina ja subventiomaksuilta vältyttäisiin.
Kahden vastaanoton ylläpitokustannukset eivät luultavimmin olisi
aivan yhtä suuret kuin neljällä vastaanotolla, toisaalta säästöt eivät
olisi ehkä yhtä suuret kuin yhdellä yhteisvastaanotolla.
Selvitystä tarkennetaan kevään 2015 aikana valtuuston
talousarvioseminaariin mennessä.
Selvitettäviä asioita
Ympäristö- ja rakennuslautakunnan alainen ympäristöterveysjaosto käsitteli
eläinlääkärivastaanottojen palveluverkon nykytilaa kokouksessaan
12.2.2015. Saamansa selvityksen perusteella ympäristöterveysjaosto linjasi
jatkoselvitystarpeita seuraavasti:
- Karkkilan ja Vihdin vastaanottotilojen tilanne pitää käydä tarkoin läpi:
voisiko vuokraa neuvotella pienemmäksi tai löytyykö toinen tila, voiko
mahdollisesti remontoimalla käyttää jatkossa yhteisvastaanottona, tiloille
on voitava asettaa myös vaatimuksia, otettava yhteys ko. kuntiin asioiden
selvittämiseksi.
- Lohjan palveluverkon tarkistamisen yhteydessä mahdollisesti vapautuvat
tilat, olisiko mahdollista keskittää ell-vastaanottoja niihin?
- Tilojen kunnostamisen kustannusarviot nykyisten tilojen ja mahdollisten
uusien tilojen osalta
Selvitettäviä asioita
- Optimaaliset vastaanottojen sijaintipaikat, alueen laajuus ja eri näkökohdat
huomioiden.
- Matkasubventiot: ovatko tarpeellisia?
- Henkilötarve: ell-päivystys vaatii neljä eläinlääkäriä, kolmella eläinlääkärillä
päivystys ei täytä vaatimuksia, vaan jouduttaisiin käyttämään ulkopuolista
päivystäjää. Eri vaihtoehtojen vertailu.
- Hyötyeläinlähtöinen tarkastelu, matkat, tilastot siitä mitä tapahtuu, jos matkat
pitenevät ja niihin käytettävä aika lisääntyy.
- Välimatkatarkastelu: esim. 50 km:n ja 25 km:n etäisyys vastaanottojen välillä,
mitä tarkoittaisi?
Selvitettäviä asioita
- Toimipisteiden käynnit / yksikkö, hyötyeläimet, pieneläimet,
paljonko käyntejä yli 25 km etäisyydeltä, yksiköiden
kannattavuuslaskelma, aktiviteetin kuvaus yksiköittäin.
- Kunnan tuotoiksi kirjautuvat klinikkamaksut eivät ole tällä
hetkellä käytössä, selvitetään missä ovat käytössä ja
kannattaisiko ottaa käyttöön.
- Vertailu: nykytilanteen kustannukset, kahden toimipisteen
kustannukset, yhden toimipisteen kustannukset
Eläinlääkärin toimitilojen kriteerejä
15.7 Toimitilat
Jos kunta huolehtii peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen
eläinlääkärinavun järjestämisestä tuottamalla itse palveluja joko kokonaan
tai osittain, kunnan on järjestettävä palveluja varten tarpeelliset toimitilat ja
työvälineet ottaen huomioon eläinlääkintähuoltolain ja työturvallisuuslain
(738/2002) velvoitteet työnantajana sekä kunnan suunnitelma ja kunnan
alueella pidettävien kotieläinten lajit ja lukumäärät.
Lääkkeet on lainsäädännön vaatimusten mukaisesti pystyttävä
säilyttämään ja hävittämään asianmukaisesti. (Lääkitsemislaki 387/2014,
14 §). Huumausaineeksi luokiteltaville lääkeaineille on oltava lukittava tila.
(Huumausainelaki 373/2008, 26 §; huumausaineasetus 548/2008, 6 §).
Eläinlääkärin toimitilojen kriteerejä (Evira /EHO)
Huoneenlämmössä, viileässä ja jääkaappilämpötilassa säilytettäville
lääkkeille ja muille tarvikkeille (esim. näytteet ja tutkimusvälineet) on oltava
omat varastotilansa.
Yhteistoiminta-alueella on tavoitteena pidettävä eläinlääkäreiden yhteisiä
toimitiloja siellä, missä maantieteelliset etäisyydet eivät muodostu liian
suuriksi.
Tarvittaviin toimitiloihin kuuluvat vastaanottotilat sekä toimistohuoneet,
lämpimät autotallit ja riittävät varastotilat.
Asianmukaiset pesu- ja kuivaustilat instrumenteille, suurillekin
praktiikkavarusteille ja suojavaatteille ovat välttämättömät.
Eläinlääkärin toimitilojen kriteerejä (Evira /EHO)
Yhteistoiminta-alueella tulisi olla käytettävissä hevosia varten pakkopilttuu tai
vastaava rakenne, jossa tutkimus- ja hoitotoimenpiteet voidaan suorittaa
vaarantamatta työ- ja potilasturvallisuutta. Samassa yhteydessä tulisi olla
käytettävissä tilat, joissa hevosten kaataminen voidaan turvallisesti suorittaa.
Henkilökunnan sosiaaliset tilat peseytymis- ja lepotiloineen kuuluvat jokaiseen
toimipisteeseen. Päivystäjän ja viransijaisen asumiseen soveltuvat
asianmukaiset tilat järjestetään yhteistoiminta-alueella niihin toimipisteisiin,
joista päivystystoimintaa harjoitetaan. Hyvin järjestetyt asuinolosuhteet
parantavat myös sijaisten saatavuutta.
Jos tiloja käytetään pieneläinten vastaanottoon, tiloihin sisältyy odotushuone,
riittävä määrä toimenpide- ja leikkaushuoneita sekä potilaiden pesuun
soveltuvat tilat.
Kunnan on huolehdittava toimitilojen päivittäisestä siivouksesta ja
kunnossapidosta sekä jätehuollosta, johon sisältyy vanhentuneiden lääkkeiden
sekä käytettyjen ruiskujen, neulojen ym. hävittäminen.
Tiloihin pitää järjestää asianmukainen vartiointi ja murtosuojaus.
Eläinlääkärin toimitilojen kriteerejä (Evira /EHO)
Eriytetty seutu- tai maakunnallisen pieneläinpäivystyspiste tulisi varustaa
riittävän tasokkaasti niin, että varustetasoon kuuluvat ainakin
röntgenlaitteisto ja riittävä laboratoriovarustus mukaan lukien kuivakemian
analysaattori tai vastaava.
Ajanmukaiset atk-laitteet ohjelmineen sekä tietoliikenne- ja puhelinyhteydet
ovat välttämättömiä kaikille kunnaneläinlääkäreille. Yhteistoiminta-alueen
kaikkia eläinlääkäreitä koskeva ajanvarausjärjestelmä ja potilaskortisto on
pyrittävä järjestämään atk-pohjaisena.
Instrumenttien pesu ja desinfiointi on järjestettävä paikan päällä tai nouto- ja
palautuspalveluna. Työvaatteiden pesu ja kuivatus järjestetään
asianmukaisesti.
Eläinlääkärin toimitilojen kriteerejä (Evira /EHO)
Välineresurssit
Suureläinpraktiikan varusteisiin kuuluu ultraäänilaite rektaalianturilla, hevosen
kaatovälineet, hammasvälineet ja astutusliinat, pulttipistooli sekä kaikki
normaalit synnytysapuun sekä peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen
eläinlääkärinavun edellyttämään kirurgiaan tarvittavat instrumentit.
Normaalit suojavaatteet ja –jalkineet sekä erityisvarustus tarttuvien eläintautien
ja zoonoosien varalta näytteenotto- ja pakkaustarvikkeineen kuuluvat
varustukseen.
Pieneläinpraktiikassa varusteisiin kuuluu ultraäänilaite, elektrotomi, eläinvaaka,
säädettävät toimenpide- ja leikkauspöydät sekä valaisimet ja kaikki normaalit
tutkimusvälineet sekä instrumentit. Tarvitaan myös pakastin
kuolleiden/lopetettujen pieneläinten säilyttämiseen.
Karkkilan keskustan entisen neuvolan tilat
Vihdin kirkonkylän terveyskeskuksen vuodeosaston tilat