N-otto-ihopist vastasyntyneet 11-2015
Transcription
N-otto-ihopist vastasyntyneet 11-2015
VERINÄYTTEENOTTO-OHJEET IHOPISTOSNÄYTTEET VASTASYNTYNEELTÄ Välineitä Mikronäytteenottoputkia (putkikartta: http://www.vsshp.fi/fi/toimipaikat/tykssapa/laboratoriot/ammattilaisille/Sivut/default.aspx) Kapillaareja ja muovitulppia näytekapillaarien sulkemista varten Viiltohaavan tekeviä turvalansetteja, viiltosyvyys korkeintaan 1 mm, kun otetaan näyte alle 2,5 kg painavalta vauvalta ja 1,4 mm, kun vauvan paino on yli 2,5 kg. Ihonpuhdistusvälineet Kertakäyttökäsineitä Riskijäteastia käytettyjä lansetteja varten Kylmävaraaja Haavalaastaria Tarvittavat putket ja näytemäärän voi tarkistaa Tykslab tutkimusohjekirjasta (http://ohjekirja.tykslab.fi/) Vastasyntyneeltä ja ihan pieniltä lapsilta ihopistosnäyte otetaan kantapäästä (alle 3 kk tai alle 6 kk syntymäpainoltaan alle 2,5 kg), muilta nimettömästä tai keskisormesta. Näytettä ei saa ottaa infektoituneelta, kovettuneelta, aikaisemman pistoksen jäljiltä turvonneelta, mustelmalliselta alueelta. Valmistelu Potilaan nimi ja henkilötunnus varmistetaan aina ennen näytteenottoa. Näytteenottopaikka lämmitetään ennen pistoa esim. käärimällä lapsen jalkaterän ympärille +39ºC (ei yli +42ºC) veteen kostutettu kangastaitos tai paperi muovipussissa noin kolmen minuutin ajaksi ennen näytteenottoa. Sormenpäästä otettaessa käsi voidaan lämmittää juoksevan veden alla. Näytteenottajan suositellaan käyttävän suojakäsineitä ihopistosnäytteenotossa, koska verikontaminaation riski on suuri. Käsihuuhdetta käytetään aina ennen ja jälkeen potilaskontaktin. Näytteenotto kantapäästä: Kantapäästä otettaessa näyte otetaan kantapään jalkapohjanpuoleisilta reunoilta (ks. kuva). Kantaluun kohdalle ei saa pistää . N-otto-ihopist.vastasyntyneet ja pienet lapset.doc/8.10.2014/ katselmoitu 11.11.2015 Puhdistetaan iho 80% etanolilla ja annetaan kuivua Vauvan kantapäähän tartutaan siten, että etusormella ja peukalolla saadaan muodostettua ihosta ympyrä. Puristetaan kevyesti niin, että iho täyttyy verellä ja painetaan lansetti tukevasti ihoa vasten ennen pistoa. Näin saadaan kunnon pisto oikeaan paikkaan ja kiputuntemus on pienempi. Huomioidaan myös lansetin pistosuunta, pistetään niin, että ihoon tulevat viillot ovat samansuuntaisia (kantapäästä– varpaisiin) Sormenpäänäyte otetaan nimettömästä tai keskisormesta, pistos tehdään sormenpään sivuun Kuivataan ensimmäinen veripisara ihonpuhdistuslappuun Otetaan tarvittavat näytteet huomioiden mahdolliset tutkimuskohtaiset erityisohjeet. Veri saadaan puristamalla kevyesti ja löysäämällä välillä, jotta verta kertyy pistokohtaan. Voimakasta puristamista tulee välttää. Näytteitä sekoitetaan kapillaaria pyörittämällä tai putkea kääntämällä, tarvittaessa myös näytteenoton aikana. Putkea ei ravisteta. Pikatesteinä tehtävissä testeissä saattaa olla laitevalmistajan antamia testikohtaisia ohjeita. Näytteenoton jälkeen Välittömästi potilaan luona liimataan mikronäyteputkiin tai kapillaareihin tarrat, joihin on merkitty selvästi: Näytteenottopäivä ja kellonaika Pyytävä osasto/ tutkimuksen pyytäjä Potilaan nimi Henkilötunnus Pyydetyt tutkimukset Tai kirjataan vieritestinä saatu tulos potilaan tietoihin. 01.02.08 klo 12.30 123 Hirmuinen Harald 010208A1234 P-CRP Näytteiden sairaalansisäinen kuljetus Ihopistosnäytteet toimitetaan mahdollisimman nopeasti näytteenoton jälkeen laboratorioon. Tutkimuskohtaiset erityisvaatimukset näytteen käsittelylle ja säilytykselle voi tarkistaa TYKSLAB ja TYKS tutkimusohjekirjasta (http://ohjekirja.tykslab.fi/). Näytteet kuljetetaan suljetussa näyteastiassa. Näytteet pakataan suljettuun kuljetuspakkaukseen siten, etteivät ne vahingoitu kuljetettaessa ja suojataan valolta, välttäen näytteiden ravistelua. Näytteet eivät saa jäätyä kuljetuksen aikana ja kesäaikaan voidaan käyttää kylmävaraajalla jäähdytettyä kuljetuspakkausta. Kylmävaraaja ei saa olla suorassa kosketuksessa kokoverta sisältävien putkien kanssa. Näytteiden pakkaus ja kuljetus postitse tai linja-autolla erillisen ohjeen mukaan. Näytteenottotoiminnat Tutkimustuloksiin vaikuttavat monet potilaan ateriointiin, rasitukseen, ruumiinasentoon jne. liittyvät tekijät, jotka tulee ottaa huomioon ennen näytteenottoa. Näytteenottotoimintoihin kuuluvat laboratoriotutkimusten tilaus, potilaiden esivalmistelu, potilaalle annettavat ohjeet, näytteiden kuljettaminen sekä tartuntavaarallisten ja eristyspotilaiden näytteenotossa noudatettavat ohjeet. Kirjallisuutta: TYKSLAB tutkimusohjekirja, http://ohjekirja.tykslab.fi/ TYKSLAB potilasohjeet, http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/ Tuokko, Rautajoki, Lehto 2008. Kliiniset laboratorionäytteet - opas näytteenottoa varten VSSHP sairaalahygieniaohjeet, http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/2877 CLSI H04-A5 Procedures and devices for the collection of diagnostic capillary blood specimens N-otto-ihopist.vastasyntyneet ja pienet lapset.doc/8.10.2014/ katselmoitu 11.11.2015