Hei, me osataan!

Transcription

Hei, me osataan!
Hei, me osataan!
Ylöjärven varhaiskasvatuksen
suunnitelma
Päivitetty 2015
www.ylojarvi.fi
Johdanto ..................................................................................................................... 2
1. Varhaiskasvatus Ylöjärvellä .................................................................................... 3
2. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen ......................................................................... 4
2.1. Tavoitteena hyvinvoiva lapsi ............................................................................ 4
2.2. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus............................................... 5
2.3. Kasvattaja varhaiskasvatuksessa ...................................................................... 5
2.4. Oppimisen ilo ................................................................................................... 7
2.5. Varhaiskasvatusympäristö ............................................................................... 8
3. Lapselle ominaiset tavat toimia ja oppia ............................................................... 9
3.1 Leikki ................................................................................................................. 9
3.2 Liikkuminen ..................................................................................................... 10
3.3 Tutkiminen ...................................................................................................... 10
3.4. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen ....................................................... 11
4. Ylöjärven varhaiskasvatuksen painopistealueet ................................................... 12
4.1. Lapsen osallisuus ............................................................................................ 12
4.2. Pienryhmätoiminta ......................................................................................... 13
4.3. Kestävä kehitys .............................................................................................. 13
4.4. Mediakasvatus ................................................................................................ 14
5. Kieli ja vuorovaikutus ........................................................................................... 15
6. Varhaiskasvatustoiminnan sisällöt ........................................................................ 15
6.1 Yhteistyö perheiden kanssa ............................................................................. 17
7. Kasvun ja oppimisen tuki ...................................................................................... 18
8. Monikulttuurisuus .................................................................................................. 20
9. Varhaiskasvatuksen monialainen yhteistyö ........................................................... 20
10. Seudullinen yhteistyö ......................................................................................... 21
11. Varhaiskasvatuksen tuottamistavat ja tuottajat ................................................ 21
12. Varhaiskasvatuksen suunnitelmat ....................................................................... 22
13. Varhaiskasvatustoiminnan sisällön arviointi, kehittäminen ja seuranta ............. 23
14. Varhaiskasvatusta linjaavat kaupungin suunnitelmat ......................................... 23
1
Johdanto
Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista hoidon
kasvatuksen ja opetuksen muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Sitä ohjaa lainsäädännön lisäksi valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat.
Ylöjärvellä sivistysosastoon kuuluva varhaiskasvatus järjestää esiopetusta,
koko- ja osa-aikahoitoa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa sekä avointa
varhaiskasvatusta. Esiopetuksessa noudatetaan valtakunnallisia Esiopetuksen
opetussuunnitelman perusteita 2014 ja paikallista esiopetussuunnitelmaa.
Varhaiskasvatussuunnitelma linjaa ylöjärveläisen varhaiskasvatuksen suuntaa
uuden varhaiskasvatuslakiluonnoksen hengessä. Kunnallisen suunnitelman toteuttamisratkaisuja kuvataan päiväkotikohtaisissa toimintasuunnitelmissa.
Niihin kirjataan yksikön pedagogiset käytänteet, painopistealueet ja vuosittain vaihtuvat, kaupungin strategia- ja hyvinvointitavoitteista johdetut tavoitteet.
Pienissä ryhmissä toimiminen, lapsen osallisuuden huomioiminen painottuvat
kaikessa toiminnassa. Vuorovaikutustaidot, yhdenvertaisuus sekä terveellisyys
ja turvallisuus ovat tärkeitä varhaiskasvatuksen tavoitteita. Nyt tehdyssä
suunnitelmapäivityksessä suunnitelman nimi on muutettu kuvaamaan paremmin sitä näkemystä, mitä varhaiskasvatustyöllä nähdään olevan. Suunnitelma
on osittain kirjoitettu uudelleen. Otsikkonimi ”Hei, me osataan”, kuvaa lasten intoa ja iloa uusien asioiden oppimisessa. Me- sana kertoo toiminnan yhteisöllisestä hengestä. Ryhmässä lapset oppivat toinen toisiltaan uusia asioita
ja taitoja toimia toistensa kanssa. Ryhmä myös kannustaa ja tukee jäseniään.
Uudistunut varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa laatimaan myös ryhmäkohtaisen
suunnitelman, jonka rakentuu lasten henkilökohtaisten suunnitelmien pohjalta. Näin halutaan turvata lapsiryhmän lasten yksilöllisten tavoitteiden toteutuminen ryhmän toiminnassa. Vanhempien osallisuus toimintayksikön varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja arvioinnissa painottuu aikaisempaa enemmän.
Suunnitelman päivitystyön yhteydessä on uudistettu myös lapsen henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laadintapohja. On tärkeää että vanhempien ja lapsen kanssa tehtävän suunnitelman perusteella pystytään paremmin
löytämään yhteinen näkemys lapsen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tavoitteista ja keinoista. Tavoitteena on, että huoltajien ja lapsen ääni pääsevät
paremmin esiin. Lomakkeen tulee olla myös helposti täytettävä ja arkea palveleva työpaperi. Vanhempien osallisuus varhaiskasvatustoiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa
Tämän uudistetun varhaiskasvatussuunnitelma avulla halutaan turvata laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutuminen samoin toimintaperiaattein eri
puolilla kaupunkia. Tavoitteena on, että Ylöjärven varhaiskasvatuksesta lähtee maailmalle tasapainoinen, yhteistyökykyinen ja innostuneen utelias, hyvinvoiva lapsi.
Irma Autio, varhaiskasvatuksen johtaja
2
1. Varhaiskasvatus Ylöjärvellä
Mitä varhaiskasvatus on
Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista
vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan hoidon, kasvatuksen ja opetuksen muodostamaa kokonaisuutta.
Varhaiskasvatuksemme tavoite 2016
Ylöjärven varhaiskasvatuksesta lähtee maailmalle tasapainoinen, yhteistyökykyinen
ja innostuneen utelias, hyvinvoiva lapsi.
Hei, me osataan!
Varhaiskasvatuksemme perustehtävä
Ylöjärven varhaiskasvatuksessa edistetään lasten hyvinvointia, oppimista ja osallisuutta yhteistyössä perheiden kanssa.
Varhaiskasvatuksemme arvot
Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu keskeisiin kansainvälisiin sopimuksiin, kansallisiin säädöksiin sekä muihin ohjaaviin asiakirjoihin. Lähtökohtana on lapsuuden
arvostaminen ihmisen ainutkertaisena elämänvaiheena.
Varhaiskasvatus tarjoaa perheiden tarpeiden pohjalle rakennettuja, monimuotoisia
palveluja. Lapsi saa hyvän hoidon, tukea kasvulleen, kehitykselleen ja oppimiselleen sekä tulee kuulluksi itseään koskevissa asioissa. Varhaiskasvatuksen ammatillinen osaaminen on näkyvää ja kehittyvää. Huoltajat osallistuvat lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin kasvatuskumppaneina.
Varhaiskasvatus toimii aktiivisessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Ylöjärveläisen varhaiskasvatuksen tavoitteet
Varhaiskasvatuksemme tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, tasapainoista kasvua ja kehitystä ja oppimista. Lapsi saa osallistua toiminnan
suunnitteluun ja toteutukseen omien mielenkiinnon kohteidensa ja aloitteidensa
kautta. Pienryhmätoiminta on vakiintunut toimintatapamme. Lasten leikki kuuluu
jokapäiväiseen toimintaamme. Toimimme kestävän kehityksen periaatteilla. Kehitämme lapsen ymmärrystä mediakulttuurista ja edistämme mediataitoja. Tuemme
ja kehitämme lasten kykyä toimia toistensa kanssa sekä oppia tunnetaitoja. Tärkeää toiminnassamme on luottamuksellinen ja huoltajien osallisuutta vahvistava yhteistyö lasten huoltajien kanssa.
3
2. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen
2.1. Tavoitteena hyvinvoiva lapsi
Lapsen itsetunnon vahvistaminen
Hyvä itsetunto alkaa rakentua jo varhaislapsuudessa vuorovaikutuksessa muiden
ihmisten kanssa. Se on perustana tasapainoiseksi ihmiseksi kasvamisessa. Kasvattajan merkitys on tärkeä esim. itsetuntoa tukevan ilmapiirin ja lapsilähtöisen arjen
luomisessa. Lasten osallisuus ja toimiminen pienryhmissä on tärkeää, jotta lapsi
tulee huomioiduksi yksilönä. Kasvattajan tulee olla aidosti kiinnostunut lapsesta, ja
kuunnella hänen ajatuksiaan ja toiveitaan arjessa. Yhteistyö kasvattajien ja toisten
lasten kanssa antaa lapselle onnistumisen kokemuksia. Lapsi saa kokea, että hänellä on oikeus ilmaista omia tunteitaan ja harjoitella omien tunteiden tunnistamista.
Kaveruus, hyvät ihmissuhteet ja tunteiden tunnistaminen ovat merkityksellisiä lapsen oman ja muiden hyvinvoinnin kannalta.
Terveys ja hyvinvointi
Terveys ja hyvinvointi ovat Ylöjärvellä erityisenä painopistealueena. Lapsen hyvinvointia edistetään liikunnalla, terveellisellä ruokavaliolla, riittävällä levolla ja
hygieniasta huolehtimisella.
Varhaiskasvatuksessa noudatetaan
valtakunnallisia liikuntasuosituksia. Lapselle annetaan mahdollisuus liikkua riittävän paljon(2h)
päivittäin reippaasti hengästyen ja
motorisia taitoja harjoitellen. Lapsen päivä suunnitellaan niin, että
siihen sisältyy liikuntaa joko pieninä annoksina muun toiminnan
ohessa tai pitkäkestoisemmin.
Ympäristö järjestetään liikkumiseen kannustavaksi. Lasten kanssa
liikutaan monipuolisesti sisätiloissa, pihalla, luonnossa ja lähiliikuntapaikkojen
mahdollisuuksia
hyödyntäen. Lapselle järjestetään
mahdollisuus liikkua sekä ohjatusti
että omaehtoisesti.
Kasvattaja
ohjaa lasta kannustamalla, liikun-
4
taideoita ja -virikkeitä tarjoamalla ja mukana liikkumalla. Lapsena koettu liikunnan
ilo luo pohjan läpi elämän jatkuvalle liikunnalliselle elämäntavalle.
Lapselle tarjotaan monipuolista terveellistä ruokaa ja häntä ohjataan ymmärtämään terveellisen ruokavalion merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle
(ravitsemussuositukset). Ruokailutilanteissa opitaan hyviä ruokailutapoja ja rakennetaan positiivisia vuorovaikutustilanteita. Lapsi ottaa itse ruokansa taitojensa
mukaan ja häntä ohjataan terveellisen ateriakokonaisuuden rakentamisessa. Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin lisäksi tutustutaan myös muihin ruoka- ja tapakulttuureihin kotien asiantuntemusta hyödyntäen.
Lapsen yksilöllinen levon ja unen tarve huomioidaan. Lasten kanssa pohditaan terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia edistäviä ja haittaavia tekijöitä.
2.2. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus
Hoito, kasvatus ja opetus
Varhaiskasvatus on kokonaisuus, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa. Pienellä lapsella korostuu hoivan tarve. Hyvä hoito muodostaa perustan kaikelle
muulle toiminnalle.
Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen
ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Kasvatus perustuu lapsen kehitysvaiheeseen ja kiinnostuksen kohteisiin. Lapset otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun. Kasvattajat mahdollistavat ja kannustavat lasten omaa ajattelua, ongelmanratkaisua ja mielikuvitusta. Kasvattajat vastaavat lapsen kiinnostuksen kohteisiin ja laajentavat niitä opetuksen keinoin.
2.3. Kasvattaja varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatuksessa työskentele monen eri ammattiryhmän edustajia.
Moniammatillisissa työyhteisöissä on tärkeää hyödyntää työntekijöiden erilaisia
vahvuuksia ja koulutustaustoja. Kasvattajat kunnioittavat toistensa kokemuksia ja
mielipiteitä. He keskustelevat arvoista ja toimintatavoista, jotka kirjataan tiimisopimukseksi. Koko työyhteisö on vastuussa kasvatuskulttuurin kehittämisestä. Kasvattajayhteisön ammatillisen tietoisuuden kehittymistä tukee aito ja avoin vuorovaikutus sekä oman toiminnan reflektointi.
5
SENSITIIVINEN, AKTIIVINEN JA ITSENÄISYYDEN KEHITTYMISTÄ TUKEVA KASVATTAJA
KASVATTAJAN ROOLI
Osoittaa kiintymystä ja
huolenpitoa.
Käyttää myönteistä äänensävyä, eleitä ja katsekontaktia.
Rohkaisee ja kehuu, rohkaisee lasta luottamaan. Tuottaa tilaisuuksia kokeiluille.
Kunnioittaa ja
arvostaa lasta..
Ottaa huomioon lasten kiinnostuksen kohteet (ympäristössä, toiminnassa). On
mukana leikeissä ja toiminnoissa.
Ohjaa, suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja kehittää pedagogiikkaa.
Kuuntelee lasten kysymyksiä, keskustelee, pohtii ja
haastaa pohtimaan, tutkii
yhdessä, innostuu itse.
Sallii lasten valita
ja tukee valintoja.
Rohkaisee lasten
aloitteellisuutta ja
vastuullisuutta.
Tuetaan lapsia
ristiriitojen sopimisessa.
Tunnistaa lapsen
tarpeet ja huolenaiheet.
Kuuntelee,
havainnoi ja
vastaa lasten
toimintaaloitteisiin.
Ohjaa lapsia suunnittelemaan ja arvioimaan toimintaansa.
Rohkaisee lasta vuorovaikutukseen ja ohjaa
ottamaan muut huomioon.
On mallina varhaiskasvatussuhteessa toimimiselle.
6
Lasten parissa työskenteleviltä kasvattajilta edellytetään vahvaa varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta ja sitoutumista oman yksikkönsä varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Tämä vuoksi kasvattajat osallistuvat säännöllisesti täydennyskoulutukseen.
Ylöjärven kaupunki järjestää työntekijöilleen ammattitaitoa ylläpitävää ja kehittävää täydennyskoulutusta.
Lapsen huoltajat ja kasvattajat luovat yhteiset tavoitteet lapsen varhaiskasvatukselle. On tärkeää, että lasten vanhemmat saavat osallistua ja vaikuttaa varhaiskasvatuksen toteuttamiseen. Työntekijällä on vastuu yhteydenpidosta huoltajien kanssa.
2.4. Oppimisen ilo
Oppiminen on lapselle kokonaisvaltainen tapahtuma. Lapsi harjoittelee ja oppii
erilaisia taitoja, ja kohdatessaan uusia asioita lapsi käyttää oppimisensa apuna
kaikkia aistejaan.
Varhaiskasvatuksessa kasvattajat luovat toiminnallaan oppimisen ilon kannalta otolliset olosuhteet. Oppimisen ilo syntyy kiireettömässä ilmapiirissä. Kasvattaja asettaa toiminnalle rajat ja säännöt yhdessä lasten kanssa.
Lapsen yksilöllisessä varhaiskasvatussuunnitelmassa asetetaan tavoitteet siten, että
lapsi saa onnistumisen kokemuksia, jotka mahdollistavat oppimisen ilon säilymisen
koko varhaiskasvatusajan luoden pohjaa myöhemmälle oppimiselle.
Osallisena ja aktiivisena toimijana oppiminen on lapsesta hauskaa. Lapsi on utelias,
kokeileva, etsivä ja innostuva. Yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen
kokemukset ylläpitävät ja vahvistavat lapsessa oppimisen iloa.
Kasvattaja kuuntelee lasta ja antaa lapselle mahdollisuuksia tehdä aloitteita, valita
toimintojaan, tutkia, tehdä johtopäätöksiä ja ilmaista ajatuksiaan. Kasvattaja kannustaa ja innostaa lasta toimimaan ja oppimaan.
7
2.5. Varhaiskasvatusympäristö
Varhaiskasvatusympäristö käsittää fyysisen lähiympäristön, psyykkisen ilmapiirin
sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen.
HYVÄSSÄ FYYSISESSÄ
YMPÄRISTÖSSÄ
HYVÄSSÄ PSYYKKISESSÄ
YMPÄRISTÖSSÄ
HYVÄSSÄ SOSIAALISESSA
YMPÄRISTÖSSÄ

Lapselle ominaiset tavat
toimia toteutuvat.

Lapsille puhutaan
myönteiseen äänensävyyn
ja otetaan katsekontakti.


Lapsen mielenkiinto,
uteliaisuus ja innostus
kokeilemiseen ja
oppimiseen herää.
Kasvattajien keskinäinen
vuorovaikutus on
hyväksyvää, positiivista ja
toimii mallina lapsille.

Kuunnellaan ja
tunnistetaan lapsen
huolenaiheita ja vastataan
niihin lämpimästi.

Kasvattajat edistävät hyvän
ilmapiirin syntymistä ja
luovat lapsille
mahdollisuuden kokea
yhteenkuuluvuutta ja
osallisuutta.

Kasvattajat vaalivat lasten
ystävyyssuhteiden
rakentumista ja
jatkuvuutta.

Lasten keskinäisiä
sosiaalisia suhteita
tuetaan.

Henkilöstön ja vanhempien
vuorovaikutus on
arvostavaa ja avointa.
Vanhemmat nähdään tärkeänä osana sosiaalista
yhteisöä.

Erilaisia mielipiteitä
kuunnellaan ja
kunnioitetaan ja niistä
keskustellaan



Leikki ja muu toiminta
voidaan eriyttää
pienempiin ryhmiin.
Lapsella on tilaa leikkiin ja
rauhoittumiseen.
Lasten leikin
kehitysvaiheet on otettu
huomioon
leikkiympäristössä.

Lapsen osallisuus sekä
suunnitteluun että
arviointiin mahdollistuu.

Sisä- ja ulkotilojen
välineistö on rikas,
monipuolinen ja lasta
leikkimään ja tutkimiseen
houkutteleva ja innostava.


Välineistö on lasten
käytössä.
Hyödynnetään lähiympäristöä, luontoa ja vuodenaikojen vaihtelua.

Lasten erilaisuus
tunnistetaan, otetaan
huomioon ja hyväksytään.

Lapsille osoitetaan lämpöä
ja kiintymystä.

Lapset saavat lohtua ja
pääsevät syliin sitä
tarvitessaan.

Lasten mielipiteitä,
kysymyksiä ja toimintaaloitteita kuunnellaan ja
niihin vastataan.

Lasten itsetuntoa tuetaan
kehumalla, rohkaisemalla
ja tarjoamalla
onnistumisen
mahdollisuuksia.

Kasvattajat arvostavat
arjen kaikkia tilanteita
lasten oppimisen ja
hyvinvoinnin kannalta
tärkeinä tilanteina ja
toimivat niissä lasten
oppimista ja hyvinvointia
edistävästi.
Lähde: Ediva – Varhaiskasvatusympäristön arviointi
Kiusaamisen ehkäisy
Varhaiskasvatuksen henkilökunta luo turvallisen ja hyväksyvän ilmapiirin. Lapsen ja
huoltajien vihjeet ja kertomukset kiusaamisesta otetaan vakavasti. Kiusaamiseen
puututaan heti. Tasavertaisuuden, yhteistoiminnallisuuden ja osallisuuden periaatteet ovat tärkeitä kaikissa lapsiryhmän toiminnoissa. Lasten kanssa harjoitellaan
8
kaveritaitoja. Lapsiryhmässä kiusaamista ehkäistään satujen, kertomusten, draaman, keskusteluiden, yhteisten leikkien ja pienryhmätoiminnan kautta.
Jokaisessa yksiköissä on laadittu kiusaamista ennaltaehkäisevä suunnitelma.
Turvallisuuskasvatus
Turvallisuuskasvatus edistää lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja hyviä kaverisuhteita. Se lisää lasten valmiuksia suojella itseään turvallisuutta uhkaavissa ja
hämmentävissä tilanteissa. Lapsia ohjataan kertomaan huolistaan aikuiselle. Turvallisuuteen liittyvistä asioista keskustellaan lasten kanssa myönteisessä valossa ikä
ja kehitystaso huomioiden.
Turvallisuuskasvatusta toteutetaan monin eri tavoin osana lasten arkista varhaiskasvatustoimintaa, kuten mm. vaaranpaikkojen havaitseminen eri ympäristöissä,
turvallinen liikkuminen liikenteessä, toisten auttaminen, toimiminen hätätilanteessa.
3. Lapselle ominaiset tavat toimia ja oppia
3.1 Leikki
Leikki on varhaiskasvatuksessa kaiken
toiminnan peruskivi. Leikki on lapsuuden
tärkein tunnusmerkki, jolla on suora yhteys lasten elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Hyvän leikin perustan muodostavat
lapsen osallisuus, mielenkiinnon kohteet,
aika, tila, rauha, materiaalit ja turvallisen kasvattajan läsnäolo. Lapsilla on
mahdollisuus pitkäkestoiseen leikkiin yhdessä toisten lasten kanssa. Leikit voivat
jatkua ja kehittyä lasten kiinnostuksen mukaan. Leikin kautta vertaistoiminta ja
lasten keskinäiset suhteet saavat tilaa ja aikaa toteutua.
Olennainen osa varhaiskasvatusta on leikkiympäristö, jota voi muokata ja uudistaa,
sekä monipuoliset leikkimateriaalit. Kasvattaja havainnoi lasten leikkiä. Havainnoinnissa saadun tiedon perusteella kasvattaja ohjaa leikkiä ja yhdessä lasten kanssa muokkaa leikkiympäristöä ja välineistöä lapsen kehitystä tukevaksi. Kasvattaja
rikastuttaa leikkiä monipuolisten kokemusten, satujen ja materiaalien avulla ja
leikkeihin osallistumalla.
9
Joskus lapset tarvitsevat aikuisen tukea leikkien onnistumiseksi ja leikkineuvottelujen läpiviemiseksi. Kasvattajan tulee huolehtia että hänellä on riittävästi tietoa
lasten leikeistä jotta hän voi tukea, ohjata ja olla mukana lasten leikeissä.
3.2 Liikkuminen
Lapsi on aktiivinen toimija ja liikkuu mielellään. Liikunnalla on monia myönteisiä
vaikutuksia lapsen hyvinvointiin, terveyteen, kehitykseen ja oppimiskykyyn.
Varhaiskasvatuksessa lapselle annetaan mahdollisuus liikkua ja harjoitella motorisia
taitojaan monipuolisesti. Motoriset taidot kehittyvät, kun lapsi
saa kokeilla ja opetella uusia
taitoja sekä toistaa aiemmin
oppimaansa erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Liikunnan
avulla vahvistetaan lapsen kehon hahmotusta, tasapainoa ja
liikkeiden hallintaa. Opitut taidot ja onnistumiset vahvistavat
lapsen itsetuntoa ja kannustavat
häntä toistamaan oppimaansa
yhä uudestaan ja kokeilemaan uusia taitoja varmemmin ja rohkeammin. Kasvattaja
tutustuttaa lapsia monipuolisesti erilaisiin liikuntatapoihin ja -välineisiin. Liikuntaleikkien ja pelien yhteydessä opitaan tärkeitä kaveritaitoja, reilun pelin periaatteita ja sääntöjen merkitystä. Liikuntahetkiin ja – retkiin voidaan luontevasti sisällyttää monipuolisesti eri orientaatioalueisiin ja näin kannustaa lasta oppimaan liikkuessaan.
3.3 Tutkiminen
Osallisena ja aktiivisena toimijana oppiminen on lapsista hauskaa.
Yhdessä tutkiessa koetaan elämyksiä ja herätetään kiinnostusta uusia asioita kohtaan.
Lapsi kysyy, pohtii ja kokeilee. Lapsen aloite otetaan vakavasti ja kysymyksiin reagoidaan. Lapsen toimintaympäristö järjestetään herättämään uteliaisuutta ja innostamaan lasta ottamaan asioista itse selvää. Kasvattaja ei anna valmiita vastauksia vaan tekee tutkimisesta hauskaa ja mielenkiintoista. Hän auttaa ja kannustaa
lasta etsimään uusia asioita.
10
3.4. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen
Lapselle taiteellinen kokemus on kokonaisvaltaista, leikinomaista, kokeilevaa, luovaa, mielikuvituksellista ja henkilökohtaista. Taiteelliset kokemukset syntyvät musiikin, kuvataiteen, teatterin, draaman, tanssin ja kirjallisuuden avulla. Taiteen
tekeminen antaa lapselle oppimisen iloa, ja tukee lapsen luontaista mielikuvitusmaailman kehittymistä. Taiteen tekemisestä lapsi saa eri aistialueiden kokemuksia.
Ylöjärven kulttuuritoimella ja varhaiskasvatuksella on yhteinen Kulttuurikudeverkosto, jonka avulla vahvistetaan varhaiskasvatuspalveluissa mukana olevien ylöjärveläislasten mahdollisuuksia osallistua ja tutustua kulttuuriin monipuolisesti.
Kulttuurin keinoin tarjotaan lapsille mahdollisuus saada myönteisiä ja elämyksellisiä kokemuksia.
Kasvattajan antaa lapsen tekemiselle tilaa, aikaa, rauhaa ja välineitä. Hän tukee,
ohjaa ja kannustaa lasta. Taiteelliseen ilmaisuun kuuluu yksin ja yhdessä tekemisen
iloa. Lasten työt dokumentoidaan ja asetetaan kauniisti esille. Ympäristön esteettisyys antaa lapselle taide-elämyksen.
Taiteen avulla lapsi tutustuu, tuottaa, nauttii ja eläytyy taiteen eri aloihin. Tekemisen ilon ja riemun kautta lapsi saa onnistumisen kokemuksia. Taiteen kautta lapsi pystyy ilmaisemaan ja käsittelemään tunteitaan sekä kehittämään vuorovaikutustaitojaan. Taidekasvatuksen avulla opitaan arvostamaan omia ja toisten töitä. Tuotos ei kuitenkaan ole tärkeimmässä asemassa, vaan prosessilla on suurempi merkitys. Taiteen kautta lapsella on mahdollisuus kokea mielikuvitusmaailma. Taiteessa
kaikki on mahdollista ja leikisti totta, sillä vain luovuus on rajana.
Taidekasvatus on hyvin kokonaisvaltaista ja siinä yhdistetään eri taiteen lajeja.
Draama
Draamakasvatuksen kautta lasta rohkaistaan eläytymään, esiintymään ja ilmaisemaan itseään. Draama tukee tunteiden tunnistamista ja tulkitsemista. Draamakasvatuksessa lapsi saa toimia yhdessä kavereiden kanssa. Sen myötä lasten sosiaaliset
taidot kehittyvät ja myönteinen käsitys omasta itsestä vahvistuu.
Draamatyöskentelyssä yhdistyvät leikki ja kasvatus teatterin keinoin. Työskentely
on leikinomaista ja perustuu lapsen kehitystasoiseen toimintaan. Keskeisiä ovat
kuvitteelliset roolit ja todellisuus. Kasvattajan tehtävänä on tarjota roolimalleja ja
tehdä aloitteita ja tunnistaa lasten tekemät aloitteet. Toiminnassa korostuvat vuorovaikutus ja yhteistyö.
11
Kuvataide ja kädentaidot
Kuvataidekasvatuksen tavoitteena on kehittää lapsen luovuutta. Keskeistä kuvataidekasvatuksessa on ilmaisu, kokeminen ja tekemisen ilon tuottaminen.
Työskenneltäessä kuvataiteen ja kädentaitojen parissa lähtökohtana on lapsen oma
kokemusmaailma ja hänen kokonaisvaltainen kehityksensä. Työskennellessään lapsi
oppii tekemään erilaisia havaintoja ja ratkaisuja. Kuvataide ja kädentaidot kehittävät lapsen hienomotoriikkaa. Pitkäjänteinen työskentely opettaa lasta keskittymään ja sitoutumaan toimintaan koko prosessin ajaksi. Lapsi harjoittelee eri välineiden käyttöä ja välineistä huolehtimista.
Musiikki
Musiikkikasvatuksen tavoitteena on antaa lapsille mahdollisuus kokea monipuolisesti musiikkielämyksiä arjen eri tilanteissa yhdessä muiden lasten ja kasvattajien
kanssa. Musiikin avulla lapsen itseilmaisu, mielikuvitus ja luovuus kehittyvät. Musiikkikasvatus sisältää laulamista, soittamista, rytmiikkaa, kuuntelemista ja liikuntaa.
4. Ylöjärven varhaiskasvatuksen painopistealueet
4.1. Lapsen osallisuus
Osallisuus on lapsilähtöinen, yhteisöllinen
toimintatapa. Lapsi osallistuu omien kykyjensä mukaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa
ideoimiseen, suunnitteluun, toteuttamiseen ja
arviointiin. Lasta kuullaan ja hänelle annetaan
mahdollisuudet tehdä itseään koskevia valintoja.
Osallisuuden pedagogiikan tavoitteena on
oppia toimimaan yhdessä ja kasvaa terveellä
tavalla omaksi persoonaksi. Lapsi oppii näkemään itsensä yhteisön jäsenenä, jolla on merkittävä ja mielekäs rooli. Yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuvat. Osallistumisen kokemus estää ulkopuolisuuden tunnetta ja turhautumista ja ilkivaltaa.
12
Kasvattajan rooliin osallisuuden tukijana kuuluu: osallistumista mahdollistavien olosuhteiden luominen, taito ja halu kerätä lapsesta tietoa, kyky hyödyntää lapsilta
saatavaa tietoa ja taito kehittää osallisuutta tukevia toimintatapoja. Kasvattaja
kuulee lasta ja on aidosti vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Kasvattajan sensitiivisyys on tärkeää jotta hän kuulee ja tunnistaa lapsen tarpeita.
Lapsen osallisuus toteutuu ryhmässä ja syntyy ryhmään kuulumisen tunteesta. Kokemus vahvistuu, kun lapsi voi kokea itsensä tarpeelliseksi. Kokemusta osallisuudesta ei voi syntyä ilman ryhmää, koska se syntyy aina vuorovaikutuksessa toisiin.
Lapsen osallisuuden kokemiseen kuuluu
 Iloitseminen
 Yhteenkuuluvuuden tunne, empatia ja jakaminen
 Kuulluksi tuleminen, tarpeiden täyttyminen
 Maailman ihmetteleminen ja tulkitseminen yhdessä
 Oppiminen aikuisen turvassa
 Aloitteiden tekeminen, vaikuttaminen
 Toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon osallistuminen
 Omatoimisuuden ja vastuunkantamisen harjoitteleminen
(Venninen, T & Leinonen, J. 2011)
4.2. Pienryhmätoiminta
Varhaiskasvatuksen arkea suunnitellaan niin, että lapsi saa päivän aikana eri tilanteissa toimia riittävän pienissä ryhmissä. Pienryhmätoiminta edellyttää päiväkodin
kaikkien henkilö- ja tilaresurssien suunnitelmallista ja joustavaa käyttöä sekä toimintojen porrastamista tarkoituksenmukaisesti.
Pienryhmätoiminta mahdollistaa kasvattajan aidon läsnäolon, lapsen kuulemisen,
yksilöllisen huomioimisen ja rauhallisen toimintaympäristön. Pienryhmässä lapsen
on helpompi harjoitella taitojaan ja toimia yhdessä toisten lasten kanssa. Pienryhmässä kasvattaja tekee havaintoja lapsen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta.
Niiden perusteella hän ottaa lapsen toiveet ja tarpeet huomioon toiminnan suunnittelussa.
4.3. Kestävä kehitys
Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan ekologisesti ja taloudellisesti kestävää, yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista ja ihmisen henkisesti uudistavaa kehitystä. Se sisältää myös sosiaalisen ja kulttuurisen näkökulman, jolloin hyvinvoinnin edellytyksiä
siirretään sukupolvelta toiselle. Kestävä kehitys on kokonaisuus, joka on mukana
13
arkipäivässä ja kaikessa kasvatus- ja opetustyössä. Ylöjärven varhaiskasvatukseen
on laadittu oma kestävän kehityksen ohjelma.
Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lapsen luontosuhteen muodostumista ja ympäristöystävällistä toimintaa. Hyvät tavat ja muiden ihmisten huomioonottaminen liittyvät sosiaaliseen kestävyyteen. Kansainvälisyys ja oman kulttuuriperinteen vaaliminen ovat osa
kulttuurista kestävää kehitystä.
Tavoitteena, että kestävä kehitys otetaan huomioon arjen valinnoissa, lapsen osallisuus
huomioiden. Tavoitteena on luoda pohja lapsen elinikäiselle kestävälle elämäntavalle
4.4. Mediakasvatus
Mediakasvatus on lasten henkilökohtaisten valmiuksien kehittäminen, lasten
omaa tekemistä ja kokemista, säätelyä ja suojelua ja mediakulttuuriin tutustumista. Media muokkaa monin tavoin lasten identiteettiä, elämäntyyliä ja ihanteita,
siksi heillä tulee olla taitoja käsitellä eri mediavälineitä ja ymmärtää niiden tuottamia merkityksiä.
Ylöjärven varhaiskasvatuksessa mediakasvatuksella tarkoitetaan niitä sisällöllisiä ja pedagogisia ratkaisuja, joilla kehitetään lapsen medialukutaitoa. Tärkeänä tavoitteena on saada
lasten oma ääni kuuluviin ja lapsille itselleen
merkitykselliset asiat näkyviksi mediavälineitä
hyödyntämällä. Lisäksi tavoitteena on kehittää
lasten mediateknisiä taitoja ja tuottaa taidekasvatuksellisia elämyksiä.
Mediakasvatus voi olla osa ryhmässä toteutettavaa projektia tai se voi tuottaa oman projektinsa, jolloin siihen liittyvät kaikki edellä mainitut tavoitteet. Mediakasvatuksella voidaan
esimerkiksi tukea lapsen matemaattisen ajattelun kehittymistä, lisätä kielellisiä valmiuksia
tai herättää kiinnostus luontoa ja ympäristöä kohtaan. Sen avulla voidaan myös
harjoitella sosiaalisia ja tunnetaitoja sekä vastaanottamisen ja tuottamisen taitoja.
Keskeistä mediakasvatuksessa ovat elämyksellisyys, kokemuksellisuus, moniaistisuus, kokonaisvaltaisuus ja luovuus. On tärkeää, että lapset voivat mediakasvatuksen keinoin kertoa heille tärkeistä asioista, toimia yhdessä, oppia toisiltaan ja saada näin positiivisia oppimiskokemuksia ja -elämyksiä.
14
5. Kieli ja vuorovaikutus
Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline. Kieli on myös vuorovaikutuksen väline ja avain
kaikkeen oppimiseen. Oppimiensa käsitteiden avulla lapsi jäsentää ympäristöään ja
rakentaa maailmankuvansa. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen ajattelun, sosiaalisuuden, tunteiden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja oppimisprosessia erityisesti kielen avulla.
Rikkaan kielen avulla lapsen tunneelämä, luovuus ja itsetunto vahvistuvat.
Lasta rohkaistaan kuunteluun ja kerrontaan lukemalla satuja, kertomuksia, loruja, riimejä ja kertovia tekstejä. Lapsesta kasvaa aktiivinen kuuntelija ja puhuja monenlaisissa vuorovaikutustilanteissa.
Lapsi eläytyy kuulemaansa, hän saa
aineksia ajatteluunsa ja hänen kykynsä ymmärtää omaa ja toisten elämää
vahvistuu.
Kielellisten taitojen harjoittelu ja
kielen rikastuttaminen ovat varhaiskasvatuksessa keskeisessä asemassa.
Kielellisiä taitoja harjoitellaan luontevasti arjen tilanteissa ja kaikessa
toiminnassa. Lapsi kartuttaa sanavarastoaan vuorovaikutustilanteissa sekä toisten
lasten että kasvattajien kanssa. Kasvattaja kuuntelee lasta aidosti, vastaa lapsen
kysymyksiin ja antaa mallin hyvästä kielestä ja vuorovaikutuksesta. Hän selittää
sanojen merkityksiä ja avaa käsitteitä. Lasta kannustetaan toimimaan puhujana ja
kuuntelijana, ilmaisemaan havaintojaan, mielipiteitään ja tunteitaan.
Lapsille luetaan paljon monipuolista kirjallisuutta: satuja sekä runoja. Lorut, riimit
ja sanoilla leikkiminen rikastuttavat kieltä. Kuunteleminen parantaa lapsen kuuntelutaitoja, aktivoi mielikuvitusta, kartuttaa sanavarastoa, innostaa keskustelemaan
ja rohkaisee pohtimaan asioita.
6. Varhaiskasvatustoiminnan sisällöt
Varhaiskasvatuksen tavoitteena on turvata lapselle maailmankuvan monipuolisuus,
eheys ja kokonaisvaltaisuus. Tähän tavoitteeseen päästään yhdessä lapsen kanssa
15
etsimällä, yhdistelemällä ja muokkaamalla kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä.
Eri aiheet, ilmiöt ja sisällöt liitetään lapsen lähiympäristöön, arkeen ja konkreettisiin kokemuksiin niin, että lapsi voi tehdä aiheista omia havaintoja ja muodostaa
niistä itse käsityksiä. Lapsi on luonnostaan aktiivinen toimija.
Lapsen varhaiskasvatuksen keskeiset sisällöt rakentuvat seuraavien orientaatioiden
muodostaman kokonaisuuden varaan:
 Matemaattinen orientaatio
Matematiikka kuuluu kiinteänä osana lapsen jokapäiväiseen elämään. Päiväkodin arjessa nousevat esille matemaattiset käsitteet, vertailu, laskeminen, päätteleminen ja ongelman ratkaisu.
Lapsen matemaattisten taitojen ja ajattelun tukeminen varhaiskasvatuksessa on
suunnitelmallista ja tavoitteellista. Oppiminen tapahtuu leikkien ja välineitä
käyttäen. Matemaattisia sisältöjä integroidaan myös muihin toimintahetkiin,
siirtymätilanteisiin sekä arjen toimintaan.
Lapselle luodaan matemaattisia taitoja tukeva oppimisympäristö. Tähän sisältyy
fyysisen ympäristön ohella vuorovaikutustilanteet kasvattajan ja lasten välillä.
Kasvattaja haastaa lapsia pohtimaan ja löytämään vastauksia itse.
 Luonnontieteellinen orientaatio
Lapselle tarjotaan myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä sekä mahdollisuus ympäristön ja luonnonilmiöiden tutkimiseen. Lapsi tutustuu, tutkii ja oppii luonnon
materiaaleihin, kasveihin ja eliöihin sekä niiden elinympäristöihin liittyviä asioita. Vähitellen alkaa kehittyä hänen oma suhteensa luontoon ja kiinnostus sen
vaalimiseen.
Lasta kannustetaan käyttämään aistejaan monipuolisesti. Retkillä lähiympäristöön saadaan omakohtaisia kokemuksia luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä
sekä opitaan yhdessä ottamaan vastuuta niiden hyvinvoinnista. Lasta ohjataan
liikkumaan turvallisesti eri ympäristöissä ja liikenteessä.
 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio
Tavoitteena on rakentaa kuva menneisyydestä siitä kertovien esineiden ja dokumenttien avulla. Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan lähiympäristön ja kotiseudun historiallisiin kohteisiin. Leikkihistoria tulee lapsille tutuksi vanhojen
satujen sekä perinne- ja laululeikkien avulla. Tutustumme lapsen omaan kulttuuritaustaan ja lähihistoriaan. Lähiympäristön ja kotiseudun rakennukset ja
esineet saavat historian elämään.
16
 Esteettinen orientaatio
Esteettisen kasvatus tarjoaa lapselle omakohtaisia aistikokemuksia ja tuntemuksia kuten havaitsemista, tuntemista, kuulemista, omia intuitioita. Lapsi saa
nauttia kauneudesta ja harmoniasta ja luoda sitä itse.
 Eettinen orientaatio;
Eettisen kasvatuksen periaatteena on kasvaa elämään ihmisenä ihmisten joukossa, oppia huolehtimaan ja arvostamaan sekä itseään että muita. Eettiseen kasvatukseen kuuluvat lapsen arjessa esiintyvät moraaliset kysymykset, arvot ja
normit. Ryhmässä harjoitellaan yhteistyötä, toisten auttamista ja avuliaisuutta
ja opitaan arvostamaan erilaisuutta niin olemuksessa kuin toiminnassa.
Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio
Uskonnollis-katsomuksellisen orientaatioissa keskeistä on hengellisten ja henkisten asioiden ja ilmiöiden pohtiminen sekä erilaisuuden kohtaaminen että suvaitsevaisuus. Ryhmässä otetaan myönteisellä tavalla huomioon kunkin perheen ja
lapsen kielelliset, kulttuuriset, uskonnolliset ja katsomukselliset taustat. Tutustutaan ryhmässä läsnä olevien lasten uskonnon ja katsomuksen perinteeseen ja
tapoihin. Lapsen omat kysymykset ja kokemukset ovat toiminnan lähtökohtia.
Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuden kokemiseen. Kasvatus on uskonnollisesti ja katsomuksellisesi sitoutumatonta.

Lapsi ei opiskele eikä suorita eri orientaatioiden sisältöjä tai oppiaineita, vaan toiminta on kokonaisvaltaista. Kieli on kommunikaation ja vuorovaikutuksen väline
kaikilla orientaatioiden alueilla. Leikki on lapselle luontaisin tapa toimia. Lapset
eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään. Pienet lapset tarvitsevat leikissä
oppimiseen aikuista tai vanhempaa lasta.
Kasvattajat ottavat toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon lapsen yksilölliset tarpeet, kehitys- ja ikätason. Kullekin lapselle asetetaan omat yksilölliset
tavoitteet ja niiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti.
6.1 Yhteistyö perheiden kanssa
Kasvatuskumppanuus
Kasvatuskumppanuus on jaetun kasvatustehtävän yhteistä toteuttamista. Se on lasten huoltajien ja varhaiskasvatushenkilökunnan tasavertaista vuorovaikutusta, jossa
toteutuvat kuulemisen, kunnioituksen, luottamuksen ja vastavuoroisuuden periaatteet. Huoltajien roolia kasvattajina vahvistetaan ja heidän asemaansa oman lapsensa parhaina asiantuntijoina korostetaan.
17
Kasvatuskumppanuus alkaa hoitosuhteen solmimisvaiheessa varaamalla päivähoitopaikkaan tutustumiselle riittävästi aikaa. Ennen hoidon aloitusta käydään keskustelu perheen kanssa. Huoltajien kanssa keskustellaan vanhempien toiveista, kasvatusnäkemyksestä ja yksikön toiminnasta.
Vastuu kodin kanssa tehtävästä yhteistyöstä on varhaiskasvatuksen henkilöstöllä.
On tärkeää, että lapset ja huoltajat voivat osallistua ja vaikuttaa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, ja toteuttamiseen ja arviointiin. Tavoitteena on lapsen hyvä
arki. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaiset tarpeet sekä perheen kieli
ja kulttuuritausta.
Yksiköihin voidaan perustaa myös vanhempaintoimikuntia. Vanhempaintoimikunta
on huoltajien ja päiväkodin yhteinen yhteistyömuoto ja keskustelufoorumi, jossa
toimitaan yksikön parhaaksi. Huoltajilla on myös mahdollisuus omaehtoiseen toimintaan esim. kokoontua päiväkodin tiloissa ilman varhaiskasvatuksen henkilökunnan mukana oloa.
7. Kasvun ja oppimisen tuki
Ylöjärvellä kasvun ja oppimisen tuen lähtökohtana on, että lapsen ja perheen tuen
tarpeisiin vastataan mahdollisimman varhain. Lapsen yksilölliset tarpeet määritellään yhteistyössä huoltajien kanssa. Tavoitteena on vaikuttaa lapsen oppimisympäristöön siten, että jokaisella lapsella on mahdollisuus kehittyä ja oppia omassa lähiympäristössä. Keskeistä kasvun ja oppimisen tuen toteutumisessa on osaava henkilökunta, rakentava yhteistyö ja vuorovaikutus perheen ja muiden ammattilaisten
kesken. Kaiken tuen perustana on suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus, säännöllinen
seuranta ja vaikutusten arviointi sekä niiden kirjaaminen.
Kasvun ja oppimisen tuki perustuu laadukkaaseen peruspedagogiikkaan, jonka keskeisenä periaatteena on tukea lasta hänen päivittäisissä toiminnoissaan käyttämällä
hyväksi arkisia tilanteita sekä lasta kiinnostavaa toimintaa. Lapsen kasvuympäristöä
ja olosuhteita muokkaamalla hänelle luodaan mahdollisuuksia kommunikaatioon,
liikkumiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, itsenäiseen toimintaan ja oppimiseen. Arjen rutiinit ja selkeästi jäsennelty päivä ovat tärkeitä tukea tarvitsevalle
lapselle sekä kotona että varhaiskasvatuksessa.
Ylöjärven päiväkodeissa on käytössä lapsen HALI-kolmivuotisarviointi ja tarvittaessa
KEHU- viisivuotisarviointi. Arvioinnit tehdään yhteistyössä päiväkotiryhmän kasvattajien ja huoltajien sekä neuvolan kanssa. Tavoitteena on yhteistyössä huoltajien
kanssa arvioida lapsen kehitystä ja tunnistaa mahdolliset huolenaiheet sekä suunnitella keinoja lapsen kehityksen tukemiseksi. Tarvittaessa lapsi voidaan ohjata tarkempiin tutkimuksiin.
18
Varhaiskasvatuksessa on käytössä kolmiportaisen tuen malli, johon kuuluvat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Yleisessä tuessa lapsen tuen tarve on lyhytaikaista ja tilapäistä. Yleistä tukea toteutetaan vahventamalla peruspedagogiikkaa lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
Tehostetussa tuessa lapsen tuen tarve voi olla vahvaa tukea jollakin kehityksen osaalueella tai lievempää jatkuvaa tukea usealla kehityksen osa-alueella. Tehostetun
tuen muotoja yleisen tuen menetelmien lisäksi ovat lapsen kasvun ja opetuksen
yksilöllistäminen, joustavat ryhmittelyt ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan antama tuki ja opetus.
Erityisessä tuessa lapsen tuen tarve on kokoaikaista, jatkuvaa ja yksilöllistä. Erityisessä tuessa yleisen ja tehostetun tuen menetelmien lisäksi lapsen hoidossa korostuu henkilökohtainen ohjaus, erityisosaaminen ja monialainen yhteistyö. Rakenteellisina tukimuotoina tehostetussa ja erityisessä tuessa ovat pienennetty ryhmä
tai/ja ryhmäavustaja.
19
8. Monikulttuurisuus
Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset
Varhaiskasvatuksessa huomioidaan eri kieli ja kulttuuritaustaiset lapset ja perheet
heidän kulttuuriaan ja tapojaan kunnioittaen. Aloituskeskustelusta alkaen perheen
kanssa käydään jatkuvaa vuoropuhelua asioista, jotka vaikuttavat lapsen arkeen
kotona ja varhaiskasvatuksessa. Kasvatuskeskusteluissa käytetään tulkkipalveluja,
jotta voidaan varmistaa kaikkien osallistujien tasa-arvoinen osallistuminen keskusteluun. Ryhmässä olevien lasten erilaisiin kulttuureihin tutustuminen antaa kaikille
lapsille mahdollisuuden tutustua ja samalla lisätä ymmärrystä eri kulttuureja kohtaan.
Oman äidinkielen opetuksen lisäksi suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa lapsen
monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. (OPH 2004:94) Tämän vuoksi monikielisen lapsen opetuksessa on suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti huomioitava suomen kielen opetus (S2-opetus).
Varhaiskasvattajien tueksi on laadittu Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset Ylöjärven Varhaiskasvatuksessa ja Suomi toisena kielenä – S2-opetus Ylöjärven varhaiskasvatuksessa-materiaalit.
9. Varhaiskasvatuksen monialainen yhteistyö
Varhaiskasvatus toimii muiden lasten opetustoimen palvelujen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen kanssa monialaisessa toiminnallisessa yhteistyössä. Ne
muodostavat lapsiperheiden palvelukokonaisuuden. Yksittäisen lapsen asioissa tehtävään yhteistyöhön tarvitaan huoltajien lupa.
Esiopetus
Ylöjärvellä esiopetusta järjestää varhaiskasvatus joko päiväkodeissa tai kouluilla
sijaitsevissa esiopetusryhmissä. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta Ylöjärvellä on laadittu kuntakohtainen esiopetussuunnitelma. Lisäksi kullakin
esiopetusyksiköllä on oma lukuvuosisuunnitelmansa. Varhaiskasvatussuunnitelman
perusteissa painotetaan jatkumon luomista varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja
alkuopetukseen. Näitä siirtymiä vahvistetaan tiedon siirron menetelmin yhteistyössä huoltajien kanssa.
Keskeistä esiopetukselle on oppimaan oppiminen ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu. Leikki on tärkeä tapa oppia. Esiopetuksessa vaihtelevat leikki, oppimistuokiot,
tutkiminen ja kokeilu. Kullekin lapselle laaditaan henkilökohtainen esiopetussuunnitelma yhteistyössä huoltajien kanssa.
20
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Varhaiskasvatus toimii tiiviissä yhteistyössä neuvolan ja terveydenhuollon kanssa.
Lasten kasvua ja kehitystä sekä terveyttä seurataan järjestelmällisesti neuvolakäynnein ja ikäkausiarvioinnein. Suun terveydenhuollosta vastaa Ylöjärven hammashoitola.
Lastensuojelu, perhetyö, kotipalvelu sekä muut perusturvan palvelut toimivat tarvittaessa yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa.
Muu yhteistyö
Muita yhteistyötahoja ovat mm. kulttuuri- ja liikuntapalvelut, seurakunta, yhdistykset sekä yksityiset palvelujen tuottajat.
10. Seudullinen yhteistyö
Ylöjärvi kuuluu Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymään. Seudullista yhteistyötä
kehitetään myös varhaiskasvatuksen alueella.
Varhaiskasvatuksen seudullinen yhteistoimintasopimus antaa perheille mahdollisuuden hakeutua seudun päiväkoteihin ja jatkaa siellä aina esiopetusvuoden alkuun
asti.
11. Varhaiskasvatuksen tuottamistavat ja tuottajat
Ylöjärven kaupunki tarjoaa varhaiskasvatuspalveluja järjestämällä lasten varhaiskasvatusta päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Avointa varhaiskasvatusta tarjotaan perheille, joilla ei ole jatkuvaa päivähoidon tarvetta, eikä kunnallista päivähoitopaikkaa.
Perheet voivat halutessaan hankkia päivähoitopalvelut yksityiseltä sektorilta. Tällöin perhe on oikeutettu hakemaan KELAn yksityisen hoidon tuen lisäksi myös Ylöjärven kuntalisää päivähoitokustannusten kattamiseksi. Ylöjärvellä on mahdollisuus
tulosidonnaiseen varhaiskasvatuksen palveluseteliin. Palvelusetelillä tuetaan perheitä yksityiseltä palveluntuottajalta hankittujen päivähoitopalvelujen maksamisessa. Palveluseteliin ei ole lakisääteistä subjektiivista oikeutta ja se on siten harkinnanvarainen etuus.
Mikäli vanhemmat hoitavat lasta kotona, maksetaan perheelle lakisääteistä lasten
kotihoidon tukea säädösten mukaan. Perhe voi tänä aikana käyttää avoimen var-
21
haiskasvatuksen palveluja tai päivähoidon tilapäispaikkoja menettämättä kotihoidon tukea.
Varhaiskasvatuspalveluihin luetaan kuuluviksi myös seurakunnan ja muiden yhteisöjen alle kouluikäisille järjestämät kerhot ja muut virkistystoiminnot.
12. Varhaiskasvatuksen suunnitelmat
Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman ja kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta yksiköt laativat oman toimintavuotta koskevan suunnitelman. Siinä
yksiköt kuvaavat pedagogista toimintaansa konkreettisella tasolla. Lisäksi päiväkodit arvioivat varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista toimikausittain ja tekevät
tarvittavat päivitykset asiakirjaan. Näin taataan päiväkotikohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman päivittäminen, kehittyminen ja arviointi yhdessä koko varhaiskasvatushenkilöstön kanssa.
Valtakunnalliset varhaiskasvatuksen linjaukset
Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman
perusteet
Ylöjärven kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
Yksikön
vuosisuunnitelma
Lapsiryhmän varhaiskasvatussuunnitelma
Lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma
Lapsiryhmän varhaiskasvatussuunnitelma
Ryhmäkohtaisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa huomioidaan muiden varhaiskasvatusta ohjaavien asiakirjojen lisäksi lapsiryhmän lasten henkilökohtaiset suunnitelmat. Ryhmän suunnitelmassa kuvataan, miten lapselle ominaiset tavat toimia
tulevat huomioiduiksi ryhmän toiminnassa, mihin toiminnan suunnittelussa tulisi
keskittyä ja mitkä asiat ovat olennaisia lapsiryhmän lasten kehityksen tukemiseksi.
22
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma
Kullekin lapselle laaditaan hoidon alkaessa henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä huoltajien kanssa. Suunnitelmaan kirjataan yhteydessä sovitut tavoitteet toimikaudella. Lapset osallistuvat ikätasonsa mukaisesti varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen. Kasvatussuunnitelmaa tarkennetaan ja täydennetään
määräajoin.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisällytetään lapsen mahdollinen tuen tarpeiden määrittely.
Linkit lomakkeisiin.
13. Varhaiskasvatustoiminnan sisällön arviointi, kehittäminen ja seuranta
Arviointi
Varhaiskasvatussuunnitelma kuvastaa tämänhetkistä näkemystä hyvästä ja laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Laadun takeena on varhaiskasvatuksen jatkuva arviointi ja kehittäminen.







Lapsille tarjotaan aktiivisesti mahdollisuuksia näkemystensä ja mielipiteidensä esittämiseen.
Huoltajille järjestetään säännöllisesti tilaisuuksia varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin niin päiväkodissa kuin perhepäivähoidossa.
Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan kaupungissa vuosittain.
Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman ajantasaisuutta arvioidaan vuosittain, mihin kerätään palautetta myös huoltajilta.
Kaupunki arvioi tulospalkkausjärjestelmän avulla varhaiskasvatuksen kehittämistyötä ja asiakastyytyväisyyttä.
Varhaiskasvatuksen ulkoista arviointia tekee Kansallinen koulutuksen keskus.
Kehitämme arviointikäytäntöjä vastaamaan uuden varhaiskasvatuslain ohjeistuksen mukaan.
14. Varhaiskasvatusta linjaavat kaupungin suunnitelmat
Varhaiskasvatussuunnitelman jatkumona on Ylöjärven esiopetussuunnitelma.
Liitteet
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma -lomake
Yksikön vuosisuunnitelma -lomake
23
Työryhmä; Sisko Nevala, Heidi Seppälä, Päivi Häkkinen, Marika Luukko, Marianne
Jokinen, Anna-Leena Järvinen, Leena Kuusisto, Elina Hurme, Eija Järvisalo ja Merja
Hietikko
Lähteet
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010: Opetushallitus
Heikka.J., Hujala. E., Turja.L.2009 Arvioinnista opiksi. Havainnointi, arviointi ja
suunnittelu varhaispedagogiikassa. Vantaa: Printel Oy
Hujala.E., ja Turja.L. (toim.)2011. Varhaiskasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PSkustannus.
Kohti varhaiskasvatuslakia. 2014.Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmänmuistioita ja selvityksiä 2014:11.
Parikka-Nihti. M., ja Suomela L., 2014. Iloa ja ihmettelyä. Ympäristökasvatus varhaislapsuudessa. Jyväskylä:PS-kustannus.
Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset.2005. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:17.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2005. Oppaita 56 Helsinki Stakes
Ylöjärven esiopetussuunnitelma 2011
Ylöjärven kaupungin hyvinvointisuunnitelma 2014
Ylöjärven varhaiskasvatuksen kestävän kehityksen ohjelma 2014
24