Kaavaselostus

Transcription

Kaavaselostus

SUONENJOEN KAUPUNKI
LINTHARJUN OSAYLEISKAAVA
Kaavaselostus
2. EHDOTUS 18.5.2015
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Lintharjun osayleiskaava
18.5.2015
Kaavaselostus, 2. ehdotus
II (42)
SISÄLLYSLUETTELO
1
OSAYLEISKAAVA-ALUEEN SIJAINTI .............................................................................. 4
2
PERUSTIEDOT ........................................................................................................... 4
3
4
5
6
7
8
2.1
Suunnittelutilanne ............................................................................................ 4
2.2
Maanomistus................................................................................................... 12
2.3
Nykyinen maankäyttö ...................................................................................... 12
2.4
Ympäristön häiriötekijät ................................................................................... 13
KULTTUURIYMPÄRISTÖ .............................................................................................. 14
3.1
Arvokkaat rakennuskohteet .............................................................................. 14
3.2
Muinaisjäännökset ........................................................................................... 15
LUONNONYMPÄRISTÖ ................................................................................................ 17
4.1
Kallio- ja maaperä ........................................................................................... 17
4.2
Pohjavedet ..................................................................................................... 17
4.3
Pintavedet ...................................................................................................... 19
4.4
Kasvisto ja kasvillisuus ..................................................................................... 19
4.5
Eläimistö ........................................................................................................ 21
4.6
Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit............................ 22
MAISEMA ................................................................................................................. 22
5.1
Maiseman yleiskuvaus ...................................................................................... 22
5.2
Maisemarakenne ja maisemakuva ..................................................................... 23
TAVOITTEET ............................................................................................................. 23
6.1
Tavoiteasettelun lähtökohdat ............................................................................ 23
6.2
Maankäyttöä koskevia yleisiä tavoitteita ............................................................. 24
MITOITUSPERUSTEET ................................................................................................ 25
7.1
Mitoitusnormit ranta-alueella ............................................................................ 25
7.2
Rakennusoikeuden laskentaperiaatteet ............................................................... 25
7.3
Kaava-alueen mitoitusvyöhykkeet ..................................................................... 27
7.4
Arvokkaiden luontokohteiden ja kulttuurihistoriallisten kohteiden huomioiminen ...... 27
OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT ......................................................................... 27
8.1
9
Aluevarausten pääperustelut ............................................................................. 27
8.1.1
Yleistä ................................................................................................ 27
8.1.2
Asuntoalueet ....................................................................................... 28
8.1.3
Palvelu- ja työpaikka-alueet .................................................................. 28
8.1.4
Virkistysalueet ja –reitit ........................................................................ 29
8.1.5
Erityisalueet ........................................................................................ 29
8.1.6
Kulttuuri- ja luonnonympäristö .............................................................. 30
8.1.7
Maa- ja metsätalousalueet .................................................................... 31
8.1.8
Vesialueet ........................................................................................... 32
8.1.9
Liikenne.............................................................................................. 33
8.1.10 Muut alueet......................................................................................... 33
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI .......................................................................................... 33
Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc
18.5.2015
10
11
III (42)
9.1
Yleistä ............................................................................................................ 33
9.2
Valtakunnallisten suunnittelutavoitteiden toteutuminen ........................................ 33
9.3
Maakuntakaavan suunnittelutavoitteiden toteutuminen ........................................ 34
9.4
Vaikutukset luontoon ....................................................................................... 34
9.5
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön .............................................................. 37
9.6
Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön ................................................................ 37
TOTEUTTAMINEN ...................................................................................................... 38
10.1
Osayleiskaavan oikeusvaikutukset ..................................................................... 38
10.2
Rakennuslupakäsittely osayleiskaava-alueella ..................................................... 39
10.3
Rakentaminen asemakaavoitettavalla alueella ..................................................... 40
10.4
Rakentaminen rantavyöhykkeellä ...................................................................... 40
10.5
Yhdyskuntatekniikka ........................................................................................ 40
SUUNNITTELUVAIHEET JA OSALLISTUMINEN ................................................................ 40
11.1
Vireille tulo ..................................................................................................... 40
11.2
Valmistelu- ja luonnosvaihe .............................................................................. 40
Liitteet:
1. OAS
2. Kaavakartta
3. Mitoitustaulukko
4. Harjujensuojeluohjelmarajauskartta
5. Maanomistuskartta
6. Kesäulkoilureittikartta
7. Talviulkoilureittikartta
8. Raviurheilureittikartta
9. Muinaisjäännösinventointikartta
10. Kallioperäkartta
11. Maaperäkartta
12. Maisemarakennekartta
13. Maisemakuvakartta
14. Natura-alueen luontodirektiivin luontotyyppien kartta
15. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio
16. Rakennuskulttuuri-inventointi
17. Saunataipaleen rantakaava
18. Kaavaluonnoksen palaute ja vastineet
19. 1. Kaavaehdotuksen palaute ja vastineet
Lähteet:
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 20/2011 (2012),
Suonenjoen Lintharjun Natura 2000-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma.
18.5.2015
4 (42)
SUONENJOEN KAUPUNKI
LINTHARJUN YLEISKAAVA
1
OSAYLEISKAAVA-ALUEEN SIJAINTI
Lintharjun suunnittelualue sijaitsee Suonenjoen keskustasta nähden luoteessa, valtatie 9:n länsipuolella ja Vesannolle johtavan Iisvedentien eteläisellä
puolella. Länsiosistaan suunnittelualue rajautuu Koskeloveteen. Suunnittelualueeseen sisältyy alustavasti varsinainen Lintharjun alue (rajattu punaisella
alla olevaan karttaan) sekä Saunaniemen alue (rajattu karttaan mustalla).
Kaavaprosessin edetessä suunnittelualuetta voidaan rajata uudelleen niin, että Saunaniemeä ei sisällytetä kaavarajaukseen.
Kuva 1. Alustava suunnittelualueen rajaus. Varsinainen Lintharjun alue merkitty punaisella rajauksella, Saunaniemi mustalla rajauksella.
2
PERUSTIEDOT
2.1
Suunnittelutilanne
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on edistää hyvän
elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa. MRL:n 24§ velvoittaa: ”Maakunnan suunnittelussa ja
muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden
18.5.2015
5 (42)
toteuttamista.” Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 31.11.2008. Tavoitteet astuivat voimaan 1.3.2009. Tavoitteet ovat
luonteeltaan yleisiä ja ne on ryhmitelty kuuteen asiakokonaisuuteen, joista
neljä koskee kaava-aluetta:

Toimiva aluerakenne

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto
Maakuntakaava
Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon maakuntakaavan
8.11.2010. Ympäristöministeriö vahvisti sen 7.12.2011. Nyt yleiskaavoitettavalla alueella on maakuntakaavassa pinta-alaltaan eniten maaja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Myös Lintharjun
MU-alue, eli maaja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta, on pinta-alaltaan laaja.
Kuva 2. Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta
Maakuntakaavan merkintöjä suunnittelualueella ovat:
MY1 Maa- ja metsätalousalueet, joilla erityisiä ympäristöarvoja
Merkinnällä osoitetaan alueet, joilla on maa-aineslain 3§:n tarkoittamia maisemaan liittyviä arvoja.
Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee erityisesti ottaa huomioon alueen maisemalliset arvot ja harju-, moreeni- tai kalliomuodostuman luonteenomaiset piirteet, ympäröivä vesi- tai kulttuurimaisema sekä pohjaveden suojelu.
18.5.2015
6 (42)
MY1 291, Saunaniemi, Natura (MAL)
MY1 290, Lintharju, Natura (MAL, HSO)
MU Maa- ja metsätalousalue, jolla erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta
Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on metsätalouden ohella
otettavahuomioon alueen ulkoilukäytön tarpeet.
MU 261, Lintharju, Natura
VR Retkeily- ja ulkoilualue, joka on tarkoitettu pääasiassa tehokasta
retkeilytoimintaa varten
Merkinnällä osoitetaan vähintäänkin seudullista merkitystä omaavat retkeilytoimintaan tarkoitetut alueet. Alueella on voimassa MRL:n 33 §:n mukainen
rakentamisrajoitus.
Rakentamismääräykset: Alueella saa rakentaa vain yleistä virkistäytymistä ja
maaja metsätaloutta palvelevia rakennuksia ja rakenteita sekä suorittaa rakennusten peruskorjauksia.
VR 463, Lintharjun retkeily ja ulkoilualue
pv1 Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue
Merkinnällä osoitetaan vedenhankinnan kannalta tärkeät (1.lk) tai vedenhankintaan soveltuvat (2.lk) pohjavesialueet.
Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei pohjaveden määrällinen ja laadullinen tila heikkene.
pv1 651, Lintharju, lk 1, pv-aluetunnus 0877801
sm Muinaismuistokohteet:
Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain nojalla suojeltu tiedossa oleva valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä esihistoriallinen tai historiallinen suojelukohde tai –alue. Kaikki muinaismuistot on rauhoitettu muinaismuistolailla (295/1963). Rauhoitus kokee myös vielä löytämättömiä muinaismuistoja. Alueella on voimassa MRL:n 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus.
Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueella olevat muinaismuistot.
Suojelumääräys: Kaikista alueen muinaisjäännöksiin mahdollisesti vaikuttavista maankäyttöhankkeista on neuvoteltava museoviranomaisten kanssa. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on
muinaismuistolain nojalla kielletty.
sm 581-584, Saunaniemen, Pohjoisniemen, Kalarannan ja Tiikinlahden kivikautiset asuinpaikat
sm 587, Saunaniemi SW, kivikautinen asuinpaikka
EA1 Ampumarata ja/tai moottoriurheilualue
Merkinnällä osoitetaan suunnitteilla olevat ja olemassa olevat ympäristöluvan
saaneet ja/tai VAHTI-rekisteriin kuuluvat seudullista merkitystä omaavat ampumarata-alueet, ajoharjoitteluradat ja moottoriurheilualueet.
18.5.2015
7 (42)
Suunnittelumääräys: Toiminnasta aiheutuvan meluhaitan vuoksi ei melualueelle tule sijoittaa uusia asuinrakennuksia tai muuta melulle herkkää toimintaa. Ampumarata-alueilla toiminnot tulee sijoittaa siten, että toiminnasta ei
aiheudu siihen rajautuvilla alueilla maaperän saastumisongelmia.
ea1 201, Onkilammen ampumarata
SL Luonnonsuojelualue
Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi
tarkoitettuja alueita. Alueella on voimassa MRL:n 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus.
sl 545, Lintharjun suojelualue, Natura, osin HSO
EO2 Maa-ainesten ottoalue soran, moreenin ja hiekan ottoa sekä kallion louhintaa varten
Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät soran-, moreenin- ja hiekanottoalueet sekä kallionlouhinta-alueet.
Suunnittelumääräys: Laajoilla, usean toimijan käsittävillä maa-ainesten ottoalueilla ottosuunnitelmien tulisi perustua koko alueen kattavaan osayleiskaavaan tai maisemaselvitykseen (MAL 5.2§). Kun ottoalue sijaitsee ge-alueilla
tai on MY-alueen ympäröimä, alueeseen kohdistuu seuraava Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon ympäröivän harjualueen maisemalliset arvot ja harjumuodostuman luonteenomaiset piirteet sekä ympäröivä vesi- ja kulttuurimaisema. Ennen alueilla tehtävää
maa-ainestenottoa tulee olla hyvissä ajoin yhteydessä Museovirastoon, jotta
arkeologisen inventoinnin tarve voidaan arvioida.
Alueella EO2 31.681 Jauhomäki on alueen käytön suunnittelussa huolehdittava siitä, ettei hanke tai suunnitelma yksistään tai tarkasteltuna yhdessä
muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamalla tavalla merkittävästi heikennä Natura 2000- verkostoon kuuluvien
alueiden VR 31.463 (Lintharju) ja SL 31.545 (Lintharju) perusteena olevia
luonnonarvoja. Suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon vaikutukset
Natura-alueiden pintavalumaolosuhteisiin.
EO2 681, Jauhomäki
Lisäksi kaavassa on osoitettu maantiet, rata, moottorikelkkareitit ja veneväylät sekä teknistä verkostoa.
Yleiskaavat
Lintharjun alueelle on laadittu yleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 18.6.1984. Kaava ei ole oikeusvaikutteinen. Nyt suunniteltava Lintharjun osayleiskaava rajautuu taajama-alueiden yleiskaavaan, jonka valtuusto on hyväksynyt 14.6.2010 ja se on tullut voimaan 12.4.2013.
18.5.2015
Kuva 3. Suonenjoen taajama-alueiden yleiskaavan osa, Iisvesi
Kuva 4. Suonenjoen taajama-alueiden yleiskaavan osa, Käpylä
8 (42)
18.5.2015
9 (42)
Kuva 5. Suonenjoen taajama-alueiden yleiskaavan osa, Suonenjoen keskusta
Asemakaavat
Suunnittelualueen länsiosassa sijaitsevaan Taipaleenlahteen on laadittu 1970luvulla Saunataipaleen rantakaava, joka on vahvistettu Sisäasiainministeriössä 13.6.1974. Kaavaprosessin aikana tutkitaan vanhan ranta-asemakaavan
ajanmukaisuus ja selvitetään missä määrin alueelle voidaan osoittaa pysyvää
asutusta tai loma-asutusta. Muita asema- tai ranta-asemakaavoja alueelle ei
ole laadittu.
Rantakaava-alueen sijainti rajattuna punaisella.
Pohjakartta © Logica/MML
Muita laadittuja suunnitelmia ja selvityksiä
Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat–vastuualue on laatinut Suonenjoen Lintharjun Natura 2000 –alueen hoito- ja käyttösuunnitel-
18.5.2015
10 (42)
man, joka on julkaistu maaliskuussa 2012. Tämän suunnitelman yhteydessä
on tehty paljon alueen yleiskaavoitusta hyödyttävää selvitystyötä.
Muita suunnittelualuetta koskevia ohjelmia, selvityksiä ja suunnitelmia ovat
muun muassa:
-
Suonenjoen kaupungin ympäristöohjelma, 2001
Suonenjoen kaupungin rakennusjärjestys, 2008
Valtatie 9:n kehittämisselvitys, 1998, tiehallinto
Valtatie 9:n tarveselvitys, 1998, tiehallinto
Liikenneturvallisuussuunnitelma 2004, S-K:n tiepiiri, Suonenjoen kaupunki
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2004
Suonenjoen Lintharjun riskikartoitus, 2005, GTK, Pohjois-Savon ympäristökeskus, Suonenjoen kaupunki
Sisä-Savon moottorikelkkailureitit, reittisuunnitelma, Pohjois-Savon Ympäristökeskus 2005
Pohjavesien suojelusuunnitelma, valmistuu vuonna 2010, Savo-Karjalan
Vesiensuojeluyhdistys ry
Lintharjun ulkoilualueen kunnostussuunnitelma,
Ulkoilureittiselvitys ja
Ampumaradan meluselvitys
Suunnittelualueen viistoilmakuvaus
Kaavaprosessin aikana tehdyt lisäselvitykset
-
Muinaismuistoinventointi, syksy 2010
Maisemaselvitys, 2010
Rakennuskulttuuri-inventointi, 2012-2013
Rakennusjärjestys
Suonenjoen kaupungin uusittu rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 9.6.2008 ja se on tullut voimaan 21.7.2008. Rakentamisesta yleisesti todetaan muun muassa seuraavaa:

Asemakaava-alueen ulkopuolella pysyvään asumiskäyttöön tarkoitetun
uuden rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5000 m2

Milloin rakentamisella ei vaikeuteta vastaista kaavoittamista ja jätevesien käsittelystä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa (kiinteistön jätevesiä ei käsitellä rakennuspaikalla), rakennuspaikan pinta-ala
voi olla pienempi, ei kuitenkaan alle 2000m2.
Rakentamisesta rantavyöhykkeelle asemakaava-alueen ulkopuolella todetaan
rakennusjärjestyksestä muun muassa seuraavaa:

Rakennettaessa rantavyöhykkeille tulee erityistä huomiota kiinnittää
rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennusten tulee yleensä olla puupintaisia.

Rakennuspaikalla, erityisesti rannan läheisyydessä, tulee kasvillisuutta
säilyttää rantarakennuksen ja rannan välissä. Puuston harventaminen
on sallittua.

Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 40 metriä.
18.5.2015
11 (42)

Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien
mukaan säilyy.

Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 25 metriä.

Yli 150 krs- m2 rakennukset on sijoitettava vähintään 35 m:n päähän
rantaviivasta.

Asuinrakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään 1,5 metriä
keskivedenkorkeutta ylempänä.

Yhden yksikerroksisen, puupintaisen saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m2 ja pohjapinta-ala katoksineen on enintään
45 m2, saa rakentaa vähintään 15 metrin päähän rantaviivasta.
Rakentamisesta pohjavesialueelle asemakaava-alueen ulkopuolella todetaan rakennusjärjestyksestä muun muassa seuraavaa:

Pohjavesialueille rakennettaessa rakennuspaikan pinta-alan on oltava
vähintään 10 000 m2, ellei aluetta ole asemakaavoitettu. Edellä mainitusta pinta-alavaatimuksesta voidaan perustellusta syystä poiketa rakennuslupamenettelyn yhteydessä.

Haettaessa lupaa rakentamiseen pohjavesialueille rakennusluvan hakemusasiakirjoihin on tarvittaessa liitettävä pohjaveden hallintasuunnitelma.

Jätevesiviemärien tiiviydestä on varmistuttava koestamalla viemärit
ennen niiden käyttöönottamista. Selvitys koestamisesta on esitettävä
rakennusvalvontaviranomaiselle ennen rakennuksen käyttöönottoa.

Pohjavesialueelle rakennettavan uudisrakennuksen lämmitysmuoto ja
siihen liittyvä huolto tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa.

Lämmitysjärjestelmää koskevia töitä sisältävien peruskorjausten yhteydessä lämmitysöljysäiliöt tulee sijoittaa sisätiloihin suoja-altaisiin.

Jätevesien käsittelyvaatimuksista määrätään ympäristönsuojelumääräyksissä.
Pohjakartta
Osayleiskaavan pohjakarttana käytetään maastotietokantaa 1:10000.
Harjujensuojeluohjelma
Valtioneuvosto hyväksyi ympäristöministeriön esityksestä valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman
3.5.1984.
Ohjelma
perustuu
maaja metsätalousministeriön asettaman harjujensuojelutyöryhmän mietintöön
18.5.2015
12 (42)
(Komiteanmietintö
1980:41)
sekä
sisäasiainministeriön
selvitykseen moninaiskäytön kannalta valtakunnallisesti merkittävistä harjuista (Sisäasiainministeriö, Helsinki 1980).
Lintharjun osayleiskaavan suunnittelualueen keskiosassa on harjujensuojeluohjelmaan hyväksytty 310 hehtaarin kokoinen alue (liite 4.). Harjujen suojelutarve on syntynyt, koska harjumuodostumia on suhteellisen vähän koko
maailmassa, ja Suomen harjut ovat erityisen edustavia. Harjujen säilyttämiselle on olemassa muun muassa maisemalliset, geologiset, luonnonmaantieteelliset ja biologiset perusteet, jonka lisäksi ne ovat yleensä arvokkaita myös
virkistyskäytön ja pohjavesivarojen sekä kulttuurihistorian kannalta.
Ensisijainen tavoite ohjelmaan kuuluvien alueiden suojelussa on, että niiden luonteenomaiset geologiset, geomorfologiset ja maisemalliset piirteet eivät saa sanottavasti muuttua. Ohjelmassa olevien muodostumatyyppien luonnontilaa ja maisemakuvaa peruuttamattomasti ja olennaisesti heikentävät toimet, kuten maa-ainesten otto, tulisi yleensä estää. Vähäinen maa-ainesten ottaminen voidaan kuitenkin joissakin tapauksissa sallia.
Ottamisen laajuus määrätään maa-aineslain mukaisen lupamenettelyn yhteydessä.
2.2
Maanomistus
Suonenjoen kaupunki omistaa maan Lintharju 1-luonnonsuojelualueilta. Näistä laajin alue sijoittuu myös harjunsuojelualueelle, ja sitä rajaa pohjoisessa
Onkilampi. Alueen sisään jäävät Ahvenlampi ja Palolampi. Lintharjun Naturaalueella on 103 erillistä kiinteistöä. Natura-alueella suurimpia maanomistajia
ovat Suonenjoen kaupunki (194 ha), Metsäyhtiöt (62 ha) ja Metsähallitus (58
ha) (liite 5.) Yksityisiä maanomistajia on kuitenkin lukumääräisesti eniten ja
yksityisten omistaman maan pinta-ala on yli puolet koko Natura-alueen pintaalasta. Yksityiset maanomistajat ovat myös pinta-alalla mitattuna suurin
maanomistajataho yleiskaavan Natura-alueen ulkopuolisilla alueilla.
2.3
Nykyinen maankäyttö
Lintharjun maankäyttöä on kuvattu Pohjois-Savon ELY-keskuksen Lintharjun
Natura 2000-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman luvussa 4.
Kokonaisrakenne
Suunnittelualueen lävitse kulkee kaakko-luode suunnassa harju, jolla on maisemallista, virkistyksellistä ja taloudellista arvoa. Suunnittelualueen maanpeite on pääosin metsää. Metsistä käytännössä kaikki ovat talouskäytössä, mutta
voimaperäisyys vaihtelee alueen sisällä. Osa metsistä on esimerkiksi osoitettu
metsäsuunnitelmissa maisema-, ulkoilu ja puistometsiksi. Lisäksi Lintharjun
alueella sijaitsee Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsäverkostoon kuuluvia
metsiä.
Suunnittelualueella on asutusta länsiosissa Saunaniemellä sekä Tiikinlahden ja
Taipaleenlahden rannoilla. Alueella on kuitenkin yhteensä hyvin vähän asutusta.
Luvitettuja maa-ainesten ottoalueita on harjun etelä- ja pohjoispäissä, joista
kaikki sijoittuvat pääasiassa Natura-alueen ulkopuolelle. Alueet sijoittuvat Sisä-Savon seutukaavan mukaisille Maa-ainesten ottoalueille. Uudesta Pohjois-
18.5.2015
13 (42)
Savon maakuntakaavasta (vahvistettu ympäristöministeriössä 7.12.2011)
alueen luoteispäässä sijaitseva maa-ainesten ottoalue on poistettu.
Lintharjun alueella toimivat Onkilammen Vapaa-ajankeskus ry:n ampumahiihto-, hirvi-, kivääri-, pienoiskivääri- ja pistooliradat.
Lintharjun alue on Suonenjoen taajamalle tärkeä urheilu- ja virkistysalueena.
Harjulla on kattava ulkoilureitistö valaistuja latuja ja kuntopolkuja (liitteet 6, 7
ja 8). Kaikkiaan alueella kulkee ulkoilureittejä noin 20 kilometrin verran.
Asutus
Suunnittelualueella on nykyisin asutusta lähinnä Saunaniemessä ja Tiikinlahden pohjukassa. Saunaniemessä sijaitsee viisi omakotitaloa, kymmenen vapaa-ajan asuntoa sekä Suonenjoen seurakunnan leirikeskus. Vanhimmat talonpaikat ovat jo 1920-luvulta. Tiikinlahden rannalla sijaitsee kolme asumusta. Aivan Natura-alueen tuntumassa sijaitsee Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen tutkimusasema. Muutamat laitoksen talousrakennukset sekä Pienen
Palolammen rantasauna sijaitsevat itse Natura-alueella. Onkilammen ampumaradoilla on joitakin rakennuksia ja rakennelmia, mm. hiihtomaja sekä ampumakatoksia. Tolmuslammen rannalla sijaitsee pohjavedenottamo. (Lintharjun Natura 2000-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma, 2012.)
Virkistyspalvelut
Lintharjun alue on Suonenjoen taajaman tärkein lähivirkistysalue. Alueella on:
2.4
o
valaistuja latuja, joista osalla harjoitetaan ampumahiihtoa
o
kuntopolkuja
o
Sisä-Savon retkeilyreitti
o
noin 15 km:n pituinen luonto- ja ympäristöpolku
o
laavut Palolammen rannalla, pääselänteellä Ahvenlammen itäkoillispuolella sekä Kukkuran lakialueella
o
Onkilammen vapaa-ajankeskuksen maja
o
ravihevosten valmennukseen ja kevyempään ratsastukseen käytettäviä teitä
o
hyviä marjastusmahdollisuuksia
Ympäristön häiriötekijät
Suunnittelualueella ei aiheudu merkittävää meluhaittaa liikenteestä. Valtatie 9
sivuaa aluetta sen kaakkoisrajalla, mutta päiväajan ekvivalenttitaso ylittää
55dBA vain tien välittömässä läheisyydessä.
Ampumarata-alueen melu voi vähentää sen läheisyydessä tapahtuvan ulkoiluja virkistystoiminnan miellyttävyyttä. Ampumaratojen nykytilannetta on kuvattu Lintharjun Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa seuraavasti:
18.5.2015
14 (42)
Lintharjun Natura-alueella toimii Onkilammen Vapaa-ajankeskus ry:n ampumaradat: ampumahiihto-, hirvi-, kivääri-, pienoiskivääri- ja pistoolirata. Onkilammen pohjoisrannalla on vuosina 1964 - 2008 toiminut Onkilammen haulikkorata (1,8 ha), jonka toiminnasta on vastannut Suonenjoen Urheilu- ja metsästysampujat ry (SUMA ry). Haulikkorata-aluetta ei ole toistaiseksi kunnostettu.
Onkilammen ampumarata-alueella on suoritettu vuonna 2008 lyijyllä pilaantuneen maaperän kunnostustyö. Työssä on kunnostettu massanvaihdolla
1950-luvulta lähtien harjoitetun ampumaratatoiminnan seurauksena lyijyllä
pilaantuneiden pistooli-, pienoiskivääri-, ampumahiihto- ja vanhan kivääriradan alueet. Kunnostustyön rahoituksesta ovat vastanneet Suonenjoen kaupunki, Pohjois-Savon ympäristökeskus sekä Onkilammen Vapaa-ajankeskus
ry. Massanvaihdoilla on alueelta poistettu yhteensä 769,58 t lyijyllä pilaantunutta maata. Alue on kunnostettu Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lupapäätöksen edellyttämään tavoitetasoon, jolloin kunnostetuille alueille ei jäänyt
maan tai maa-ainesten käyttöä rajoittavia haitta-ainepitoisuuksia. Onkilammen ampumarata-alueella on järjestetty maaperän suojaus- ja luotien talteenottorakenteet.
Onkilammen pohjoisrannalla toiminut haulikkoampumarata on aiheuttanut
Onkilammen pohjasedimentin pilaantumisen. Lammen geokemialliset olosuhteet tulisi säilyttää nykyisen kaltaisina, jotta lyijyn liikkuvuus olisi mahdollisimman vähäistä. Ampumarata sijaitsee Lintharjun luonnon, maiseman ja virkistyskäytön kannalta keskeisimmän alueen tuntumassa. Alueesta on kehitetty ampumaurheiluun painottunut vapaa-ajankeskus, jonka toimintoja osaltaan
tukee alueelle rakennettu monikäyttöinen ulkoilumaja.
Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä ampumarata-alueesta. Ampumarata- alueen toiminnan aiheuttamia melutasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa on selvitty keväällä ja syksyllä 2007. Melumittausten perusteella ampumaradalle rakennetaan kevään 2010 aikana melua ohjaavia rakenteita, joilla melu ohjataan ampumaradan penkkaan. Kivääri- ja pistooliammunnan maksimiäänitasojen ei ole, syksyllä 2010 tehtyjen
mittausten perusteella, todettu aiheuttavan ohjearvon ylityksiä lähimmillä
asuinalueilla.
3
KULTTUURIYMPÄRISTÖ
3.1
Arvokkaat rakennuskohteet
Alueella on tehty 30.1.2013 valmistunut rakennuskulttuuri-inventointi arkkitehtuuritoimisto J-P Husson toimesta. Inventointi on liitteenä. Selvityksessä
alueelta on löydetty 3 aluekokonaisuutta ja 9 inventoitua kohdetta.
Kohteiden luokituksessa on käytetty 4 portaista luokitusta.
-
I= rakennushistoriallisesti Suonenjoen merkittävimmät rakennukset ja
aluekokonaisuudet.
II= merkittävät kohteet, joiden säilyminen suositellaan turvattavaksi
esim. yleis- tai asemakaavalla.
III= kohteet, joiden säilyminen tulisi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan
turvaamaan. Kohde on rakentamisaikansa tyypin hyvä esimerkki ja
hyvin säilynyt.
18.5.2015
-
15 (42)
IV= Muut inventoidut kohteet, joihin ei kohdistuisi erityisiä suojeluintressejä. Kohde on mainitsemisen arvoinen, vaikkakin tavanomainen
rakennusaikansa edustaja, tai on voinut olla aiemmin tyylikkäämpi,
mutta muutosten tai kunnon huonontumisen myötä menettänyt aiempaa edustavuuttaan. Voi olla aluekokonaisuuden osana. Voi myös olla
esimerkinomaisena kohteena mukana, vaikka muitakin vastaavantasoisia, mutta kohteiksi ottamattomia on inventointialueella.
Inventoiduista kohteista 5 on luokiteltu III-luokkaan ja loput 3 IV-luokkaan.
Inventoinnin muut historialliset ja maisemallisesti tärkeät alueet ovat Lintharjun historiallinen kulkureitti Kalatie, Lintharjun soraharju (ei varsinaista kulttuurimaisemaa) sekä Saunaniemen kivikautiset asuinpaikat ja muinaismuistot.
3.2
Muinaisjäännökset
Muinaisjäännösinventoinnin on laatinut Mikroliitti oy vuonna 2010. Tutkimusalueelta tunnettiin ennen inventointia viisi kivikautista asuinpaikkaa. Inventoinnissa löytyi kolme aiemmin tuntematonta kivikautista asuinpaikkaa. Lisäksi havaittiin 17 hiilimiilua tai –hautaa ja kuusi tervahautaa. Lisäksi dokumentointiin kolme erillistä 1. maailmansodan aikaista taisteluhautaa, jotka tosin
jäävät suunnittelualueen ulkopuolelle. Löydöt ovat lueteltuna seuraavassa
taulukossa, ja näkyvät samalla numeroinnilla myös kaavakartalla.
Taulukko 1. Muinaisjäännökset listattuna
18.5.2015
Seuraavassa
kartassa
on
esitetty
muinaisjäännösten
16 (42)
sijainti
alueella.
18.5.2015
17 (42)
Kartassa kivikautiset asuinpaikat on merkitty punaisilla palloilla, löytöpaikat
pienillä punaisilla neliöillä, historiallisen ajan kohteet (miilut) sinisellä ja varustukset sinipunaisella neliöllä. Tarkempi kartta kohteista löytyy liitteestä 9.
4
LUONNONYMPÄRISTÖ
Luonnonympäristö-osuus perustuu Lintharjun Natura 2000-alueen hoito- ja
käyttösuunnitelmaan.
4.1
Kallio- ja maaperä
Lintharjun alueen kallio- ja maaperän koostumusta on selvitetty Lintharjun
Natura 2000-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman luvussa 5.2.
Lintharjun alueen kallioperä (liite 10.) on pääasiassa erilaisia gneissejä, kuten
kiillegneissiä, jossa on trondhjemiittisia juonia. Saunaniemen kärjessä ja Tiikinlahden alueella sekä Natura-alueen kaakkoisosassa tavataan hieman granodioriittia (Pääjärvi 1991, 2000a ja 2000b, Geologian tutkimuskeskus 2005).
Metsäntutkimuslaitoksen kaakkois-, etelä- ja lounaispuolella esiintyy laajahkolla alueella amfiboliittia tai sarvivälkegneissiä (Geologian tutkimuskeskus
2005). Kalliopinnan syvyys Lintharjulla on +70–125 m mpy. Kalliopaljastumia
alueella sijaitsee vain Metsäntutkimuslaitoksen eteläpuolisella alueella muun
muassa laitoksen luona sijaitsevassa kallioperän kynnyksessä (Pääjärvi ja
Lukkarinen 1991).
Pääosa Lintharjun alueen maaperästä on hiekkaa ja soraa (liite 11). Hiekkamoreenialueita esiintyy Akkolammen itä- ja koillispuolella sekä Onkilammen
pohjoispuolella. Karkean hiedan eli hienonhiekan esiintymiä on Naturaalueella Kirjosuon reunalla.
Kaikkiaan Lintharjun pinnanmuodostumat ovat hyvin monipuolisia. Aluetta on
suositeltu jopa geologisen luontomatkailun kohteeksi (Geologian tutkimuskeskus 2005). Lintharjun molemmilla kyljillä levittäytyvät laajat suoalueet (Suur, Kirjo-, Musta- ja Kuokkasuo, Raatmaa sekä Laitilan- ja Turvesuo).
4.2
Pohjavedet
Lintharjun pohjavesialue on vedenhankinnan kannalta tärkeä I-luokan pohjavesialue. Pohjavesialue ulottuu lähes koko suunnittelualueelle. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 14,4 km2, josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on noin 11,4 km2. Alueen arvioitu antoisuus on
11000 m3/d, kun sadannasta imeytyy 60 % pohjavedeksi.
Pohjavesialueen suojeluun liittyviä selvityksiä ovat Geologian tutkimuskeskuksen Lintharjun riskikartoitus vuodelta 2005 ja Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistyksen Lintharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma vuodelta 2010. Pohjavesialueelle kohdistuu riskejä esimerkiksi öljylämmitteisestä asutuksesta,
lannoituksesta, tien suolauksesta, maa-ainesten otosta, hevostalleista, muuntamoista ja pilaantuneista maa-alueista.
Metlan alueella pohjavesien virtaussuunnat ovat varsinaiselta harjulta poispäin pohjoiseen, eikä niinkään päävirtausvyöhykkeelle päin, joten Lintharjun
alueen pohjavedenottotoimintaan taimitarhan ei uskota vaikuttavan.
18.5.2015
18 (42)
Pohjaveden pinta Lintharjulla (GTK)
Pohjavesien suojelusuunnitelman toimenpidesuosituksia:










Pohjavesialueilla sijaitsevan viemäriverkoston kuntoon tulee kiinnittää
erityistä huomiota. Viemäriverkoston kunto tulee tarkastaa riittävän
usein.
Viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen tulee tehdä suunnitelmat jätevesien käsittelystä ja laatia jätevesijärjestelmän käyttö- ja
huolto-ohjeet jätevesiasetuksen mukaisesti.
Jätevesien maahan imeyttäminen on kielletty. Pohjavesialueille ei ensisijaisesti tule sijoittaa uutta yritystoimintaa, josta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Ympäristöluvanvarainen pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheuttava yritystoiminta saadaan ohjeistettua luvituksen kautta.
Luonnontilassa olevalle pohjavesialueelle ei tule myöntää uusia maaainestenottolupia eikä perustaa uusia murskaus- ja asfalttiasemia
Alueet, joilla maa-ainestenottotoiminta on käynnissä tulee hyödyntää
tehokkaasti, kuitenkin huomioiden suojakerrospaksuudet
Pohjaveden muodostumisalueella vedenottamoiden läheisyydessä vedenottamon vaikutusalue huomioiden suojakerrospaksuuden tulisi olla
6 metriä ja muualla pohjavesialueella 4 metriä
Pölynsidontaa tulee hoitaa kastelemalla vedellä
Kalliokiviaineslupia myönnettäessä tulee huomioida, että kalliokynnyksen louhinta voi muuttaa alueen pohjavesivirtauksia ja vaikutus voi
ulottua kauas ottoalueelta
Hevostallien laajennusta tulee välttää ja raviradan hevostallien tarhat
tulee salaojittaa niin, että tarhat pysyvät kuivina
Pilaantuneet maa-alueet, joista pohjaveden virtaussuunta on kohti vedenottamoa, tulee kunnostaa mahdollisimman pian
18.5.2015
4.3
19 (42)
Pintavedet
Lintharjun Natura-alueella on 11 lampea: Palolampi, Pieni Palolampi, Ahvenlampi, Onkilampi, Tolmuslampi, Kangaslampi ja Kukkuranlampi sekä neljä nimeämätöntä pikkulampea. Kaikki Lintharjun lammet ovat vesitaloudeltaan
luonnontilaisia. Suurin osa on rannanmyötäisesti soistuvia suppalampia, joista
ei ole lasku-uomaa. Lammet ovat pohjavesivaikutteisia ja kirkasvetisiä Ahvenlampea lukuun ottamatta, joka on humuspitoinen suolampi. Onkilampi on lähdelampi, jonka kautta purkautuu jatkuvasti huomattava määrä pohjavettä.
Sen vesi on kirkkaampaa ja ilmeisesti myös ravinteisempaa kuin muissa lammissa. Onkilammen veden pH:ksi on mitattu 6.5, kun esimerkiksi humuspitoisessa Ahvenlammessa se on 4.9 (Geologian tutkimuskeskus 2005). Onkilammesta pohjoiseen Raatmaan suuntaan laskee puro, jonka varrella on myös
lähteitä. Puro on luonnontilainen. Natura-alueen ulkopuolella se muuttuu kaivetuksi pelto-ojaksi. Onkilammen purossa elää rapuja. Niitä myös pyydystetään purosta.
4.4
Kasvisto ja kasvillisuus
Pohjois-Savon ELY-keskus ja Suonenjoen kaupunki ovat Lintharjun Natura
2000-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman (2012) laadinnan yhteydessä
koonneet selvityksiä alueen kasvistosta ja kasvillisuudesta.
Kasvisto
Lintharjun kasvistoa luonnehtii puolukkaja kanervatyypin lajien yleisyys ja
runsaus. Puolukka, mustikka, kanerva ja variksenmarja ovat valtavarvut puolukkatyypin (VT) sekä puolukka ja kanerva kanervatyypin (CT) mäntykankailla. Näiden metsätyyppien luonteenomaisista harjukasveista mäntykukkaa tavataan Lintharjulla siellä täällä. Harjumetsien ilmentäjälajeista alueellisesti
merkittävimpiä Lintharjulla ovat kanervisara, kalliokielo ja kangasajuruoho.
Kalliokieloa tavataan vain pääselänteellä. Kangasajuruohosta ja kanervisarasta on lukuisia löytöpaikkoja muualtakin harjualueelta. Molemmat lajit ovat hakeutuneet harjulla myös polun- ja tienvarsille ym. ihmistoiminnan muokkaamille kasvupaikoille (Knuutinen ja Tossavainen 2005).
Vaateliaista lehtokasvilajeista (Lehtojensuojelutyöryhmä 1988) Lintharjulla
esiintyvät vain metsälehmus ja kalliokielo. Metsälehmuksesta on tiedossa
kaksi lähekkäistä esiintymää. Kalliokieloa tavataan Lintharjulla ainoastaan
harjukasvina.
Useimmilla Lintharjun soilla tavataan vain vähä- ja korkeintaan keskiravinteisuutta (oligo- ja mesotrofia) ilmentäviä putkilokasvilajeja. Merkittävimmät
keskiravinteisuutta ja runsasravinteisuutta (eutrofia) osoittavista putkilokasvilajeista kasvavat Onkilammen rantasuolla. Suon kasvilajeihin kuuluvat mm.
vaateliaanpuoleiset suovalkku, rimpivihvilä, hoikkavilla, äimäsara ja konnanlieko sekä länsirannan lehtokorvessa kasvava pohjanruttojuuri. Suolla kasvaa
myös kaitakämmekän ja maariankämmekän risteymää (Dactylorhiza traunsteineri x maculata). Hoikkavillaa tavataan myös Palolammen rannalla. Koskelo- ja Miekkaveden rannan kasvilajisto Saunaniemessä on enimmäkseen
seudun reittivesille tavanomaista. Merkittävin putkilokasvilaji on länsirannan
rantanätkelmä Kilpiäinen & Vesajoki 1991, Pakarinen 1996, Knuutinen & Tossavainen 2005).
18.5.2015
20 (42)
Putkilokasvilajien lukumäärää Natura-alueella ei ole selvitetty. Valtaosa Lintharjun kasvilajeista on alkuperäisiä. Tulokkaita esiintyy lähinnä sorakuopissa,
teiden varsilla ja ampumarata-alueella ja muilla kulttuurivaikutteisilla paikoilla. Niiden osuus kasvilajistosta on kuitenkin vähäinen. Paikoin pikkuteiden
varsille ja vanhojen sorakuoppien reunoille on levittäytynyt komealupiini, joka
on Pohjois-Savossa vieraslaji (Knuutinen & Tossavainen 2005).
Harjualueen puolukkatyypin metsissä seinäsammal kasvaa pohjakerroksen
valtalajina, kanervatyypillä poronjäkälien osuus on puolestaan huomattavan
suuri. Lintharjun sienilajistosta ei tiettävästi ole tehty selvityksiä.
Kasvillisuus
Lintharju sijaitsee eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen pohjoisosassa (Ahti ym. 1968, Kalliola 1973). Alue kuuluu Pohjois-Savon eliömaakuntaan.
Valtaosa Lintharjun harjukasvillisuudesta on kuivahkoa ja kuivaa kangasta,
joka muistuttaa tavanomaista moreenimaiden puolukkaja kanervatyypin
mäntykangasta (VT, CT). Varsinkin puolukkatyypillä eri lajien osuuksissa ilmenee suurta paikallista vaihtelua. Lähinnä puolukkatyypin muunnokseen
ovat luettavissa myös varjorinteillä esiintyvät suopursu-pohjanvariksenmarjavaltaiset alat. Siellä täällä Lintharjulla esiintyy myös jäkälätyypin (ClT) karukkokangasta tai sitä suuresti muistuttavaa kasvillisuutta. Varjorinteillä ja painanteissa, mutta myös tasamaalla varsinkin Natura-alueen kaakkoisosassa
sekä pohjoisosan reuna-alueilla esiintyy tuoretta mustikkatyypin (MT) kuusikangasta. Vain varjorinteiden kaikkein rehevimmillä paikoilla sekä Naturaalueen kaakkoisosassa hieman laajemmaltikin tavataan lehtomaista käenkaali-mustikkatyypin (OMT) kuusikangasta.
Kasvillisuudeltaan arvokkaimpia alueita Lintharjun kivennäismaalla ovat harjumetsät. Kyseessä ovat lähinnä valoisien paisterinteiden harjujen metsätyypit eli harjuvariantit. Alueita luonnehtii mm. vaateliaiden harjukasvien, kuten
kangasajuruohon, kanervisaran ja kalliokielon esiintyminen. Harjuvarianteista
Lintharjulla tavataan erityisesti häränsilmä-kanervatyypin (HyCT), häränsilmä-puolukkatyypin (HyVT) ja puolukka-mansikkatyypin (VFrT) kasvillisuutta.
Tyypit vaikuttavat esiintyvän alueella kuitenkin omina paikallisina muunnoksinaan ja niiden vaihettuminen toisikseen on hyvinkin liukuvaa. Lisäksi karuimman varianttityypin ja tavallisen kanervatyypin mäntykankaan (CT) välinen raja on usein epämääräinen. Harjumetsien esiintymiselle ydinharjun merkitys on keskeinen. Karuimpia varianttityyppejä (HyCT, HyVT) tavataan harjualueella laajemmaltikin (Knuutinen & Tossavainen 2005). Lintharjulla esiintyvät harjujen metsätyypit vastaavat ravinteisuudeltaan pääasiassa puolukkaja kanervatyyppiä, eli kuivahkoa ja kuivaa kangasta.
Lintharjun alueen suot ovat yleispiirteiltään karuja. Poikkeuksen muodostaa
Onkilampi, jonka rantasoilla tavataan lähde- ja luhtavaikutteisia lettojuotteja
ja -aloja. Niillä kasvaa useita vaateliaita putkilokasvi- ja sammallajeja. Myös
Turvesuon keskiosissa on keidasrämetyyppistä suokasvillisuutta, jossa vuorottelevat rahka- ja isovarpuvaltaiset mätäspinnat eli kermit ja vetisemmät kuljut. Turvesuon reunoilla on mm. isovarpurämettä ja lyhytkorsinevaa.
Pääselänteen lounaispuolinen suojuotti, jonka keskelle jää Ahvenlampi, on
pääosin oligotrofista rimpinevaa ja kuljunevaa. Paikoin esiintyy myös rahkaisempia aloja, laikuittain jopa puutonta rahkarämettä. Lisäksi pitkällä suoalueella tavataan hieman mm. sarakorpea, -rämettä ja -nevaa sekä reunoilla
myös isovarpurämettä. Useimmat Natura-alueen pikkusoista ovat rämeitä
18.5.2015
21 (42)
(mm. isovarpu- ja kangasrämeitä). Monilla pienillä soillakin on avoimia nevaosia. Osa pikkusoista on luokiteltavissa yhdistelmätyyppeihin, joissa vuorottelevat karut rimpinevajuotit ja rämemättäät (Knuutinen & Tossavainen 2005,
Turunen 2005).
Lintharjun lammet ovat karuja ja enemmän tai vähemmän suorantaisia. Useat
niistä ovat kasvamassa pinnanmyötäisesti umpeen. Monia lampia kiertää vesirajassa kapea saraikkoreunus. Lampien ilmaversois- ja kelluslehtikasvillisuus
on niukkaa ja rajoittuu yleensä aivan rannan tuntumaan. Koskelo- ja Miekkavesi edustavat kasvitieteelliseltä tyypiltään ruokojärviä (Phragmites-tyyppi).
Saunaniemen rannat ovat matalia hiekkarantoja, ja niillä kasvaa taajojakin
ruovikoita sekä saraikkoja. Niemen itärannalla kangasmaa rajoittuu paikoin
melko suoraan järveen. Länsirannalla sen sijaan on alavampia mm. sara- ja
ruoholuhtaa sekä luhtanevaa edustavia alueita (Knuutinen & Tossavainen
2005).
Lintharjun Natura-alueen metsät ovat olleet pääasiassa tavanomaisessa metsätalouskäytössä. Metsät ovat tasaikäisiä, lahopuuta on niukasti ja lehtipuiden
osuus varttuneissa metsissä on vähäinen. Iältään puusto on pääasiassa melko
nuorta, uudistuskypsyyden saavuttaneita metsiä alueella on suhteellisen vähän. Metsäpinta-alasta alle 60-vuotiaita metsiä on yli 60 %. Yli 100-vuotiaita
metsiä on 12 %. Vanhimmat, luonnontilaisen kaltaiset metsät sijaitsevat pääselänteen koillisrinteellä Ahvenlammen pohjoispuolella sekä Onkilammen lounaisrannalla. Alueen metsätalousmaa on pääasiassa kasvatuskelpoista metsämaata.
Natura-alueen metsät ovat pääasiassa mäntyvaltaisia. Lehtipuuvaltaisia metsiä on hyvin vähän, ja kuusivaltaisiakin ainoastaan 6 % puuston kokonaistilavuudesta. Kuusivaltaisia metsiä on kumpareiden ja suppien varjorinteillä, reuna-alueiden hiekkamoreenimailla sekä eräissä rehevimmissä harjumetsissä.
Lehtipuista koivua on sekapuuna etenkin nuorissa metsissä.
4.5
Eläimistö
Lintharjun Natura-alueen linnustoa tutkittiin kesällä 2006 (Tossavainen ja
Knuutinen 2007). Harjualueen metsien linnustoon kuuluu tyypillisiä metsän
yleislintuja ja havumetsälintuja. Lintharjun vaateliainta harjulajistoa edustavat kangaskiuru ja alueella ainakin aikoinaan esiintynyt kehrääjä. Metsäntutkimuslaitoksen koeaseman aukiolla on vuosina 2005, 2006 ja 2008 ollut kangaskiurun reviiri. Laji on lisäksi pesinyt vuonna 2006 lähellä Palolampea ja
vuonna 2009 lähellä ampumarataa (Tossavainen & Knuutinen 2007, Jorma
Tuomainen, suull.). Kehrääjä on esiintynyt Lintharjulla 1940-luvulla huomattavan runsaslukuisena (Pakarinen 1991). Lajista on tehty havaintoja vielä
1980-luvulla (Ukkonen 1987). Kesän 2006 kartoituksessa kehrääjää ei kuitenkaan tavattu alueelta. Sorakuoppien pesimälajeina alueella esiintyvät kivitasku, törmäpääsky ja pikkutylli. Lintharjun alueen pikkusuot ovat linnustoltaan tavanomaisia. Pesimälajistoon kuuluvat mm. kuovi ja pensastasku. Pikkulampien vesilinnuston merkittävin edustaja on kaakkuri, joka on pesinyt
kolmella lammella. Muuten vesilinnusto on karuille lammille tunnusomaista.
Harjukankaat ovat ketun mieleistä elinympäristöä, sillä hiekkamaa sopii hyvin
pesän kaivamiseen. Karhun asustamisesta Lintharjulla on tuoreita havaintoja,
onpa lajin joinakin vuosina todettu talvehtineenkin alueen reunamilla.
18.5.2015
4.6
22 (42)
Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit
Lintharjun Natura-alueella esiintyy kaksi valtakunnallisesti uhanalaista ja 13
silmälläpidettävää lajia (taulukko 2). Uhanalaisuusluokitus on Rassi ym. 2010
mukainen. Alueellinen uhanalaisuus perustuu vuoden 2000 uhanalaisarviointiin (Rassi ym. 2001). Lumme- ja sirolampikorennot sekä suovalkku on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksella.
Taulukko 2. Lintharjun uhanalaiset ja silmälläpidettävät eliölajit. (Lintharjun
Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma, 2012 sekä uhanalaisten lajien listat, http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit).
Laji:
Laji
Linnut
Hiirihaukka
Kivitasku
Helmipöllö
Kaakkuri
Sirittäjä
Metso
Rantasipi
Teeri
Hyönteiset
Ajuruohosulkanen
Lummelampikorento
Sirolampikorento
Putkilokasvit ja käävät
Kangasajuruoho
Kissankäpälä
Konnanlieko
Sarjatalvikki
Suovalkku
Hoikkavilla
Rantanätkelmä
Rimpivihvilä
Pohjanruttojuuri
Pohjanmasmalo
Äimäsara
Kanervisara
Harajuuri
Herttakaksikko
Hentosara
Korkkikerroskääpä
Tieteellinen nimi
Uhanalaisuusluokka
Buteo buteo
Oenathe oenathe
Aegolius funereus
Gavia stellata
Phylloscopus sibilatrix
Tetrao urogallus
Actitis hypoleuca
Tetrao tetrix
VU
VU
NT
NT
NT
NT
NT
NT
Merrifieldia leucodactyla
Leucorrhinia caudalis
Leucorrhinia albifrons
NT
R,IV
R,IV
Thymus serpyllym
Antennaria dioica
Lycopodiella inundata
Chimaphila umbellata
Hammarbya paludosa
Eriophorum gracile
Lathyrus palustris
Juncus stygius
Petasites frigidus
Anthyllis vulneraria subsp. lapponia
Carex dioica
Carex ericetorum
Corallorhiza trifida
Listera cordata
Carex disperma
Perenniporia subacina NT
NT, RT
NT
NT, RT
NT, RT
NT, RT, R
RT
RT
RT
RT
NT, RT
RT
RT
RT
RT
RT
NT
Taulukossa esiintyvät lyhenteet tarkoittavat seuraavia uhanalaisuusluokkia:
VU = vaarantunut laji, NT = silmälläpidettävä laji, RT = alueellisesti uhanalainen laji, IV = Luontodirektiivin IV –liitteen laji, R = rauhoitettu laji.
5
MAISEMA
5.1
Maiseman yleiskuvaus
Lintharju kuuluu Sisä-Suomen harjuvyöhykkeeseen. Sen suurmuodot ovat sekä kallioperän suuntautuneisuuden että mannerjään kulkusuunnan vuoksi
luode-kaakkosuuntaisia. Alueen korkeimmat kohdat yltävät monin paikoin yli
140 metriä merenpinnan yläpuolelle ja runsaan 40 metrin korkeuteen Koskelo- ja Miekkavedestä. Etenkin Lintharjun keskiosa on selväpiirteinen metsämaisemaharju. Lintharju on pinnanmuodoiltaan monipuolinen ja maisemaku-
18.5.2015
23 (42)
valtaan vaihteleva. Pääharjanteen rinteet ovat jyrkät. Kapean ja korkean harjanteen ympärillä avautuu harjumaisema, johon kuuluvat lukuisat supat ja
kumpareet. Suot ja lammet elävöittävät maisemakuvaa. Pääharjanteelta ja
eräiltä harjukumpareilta avautuu taimikoiden ja sorakuoppien yli laajoja metsäisiä näkymiä etenkin lounaan ja koillisen suuntaan. Luontaisia näköalapaikkoja rinteillä ja lakiosissa ei juuri ole. Kaukomaisemassa Kukkuran avarimmilta kohdilta metsän yli siintävät Koskelo- ja Miekkavesi. Kukkuran soranottoalue näkyy kauas Koskelovedelle. Muut sorakuopat vaikuttavat maisemaan
suppeammilla alueilla. Soranottoalueet Lintharjulla ovat merkittäviä maisemallisia häiriötekijöitä, jotka vähentävät luonto- ja virkistysnautintoa. Sorakuoppien lisäksi maisemakuvaa rikkovat myös mm. hakkuualueet, muutamat
voimajohtolinjat sekä Onkilammen osaksi epäsiistit ampumarata-alueet, joiden kunnostaminen on vireillä. (Lintharjun hoito- ja käyttösuunnitelma, 2012)
5.2
Maisemarakenne ja maisemakuva
Lintharjun maisemarakenne on nähtävissä liitteestä 12. Maiseman solmukohta, eli useiden maiseman perustekijöiden leikkauspiste/kohtauspaikka sijaitsee harjun keskiosassa, Onkilammen, Ahvenlammen ja Lehmilammen alueilla.
Tämän alueen maiseman perustekijöistä kyseisessä solmukohdassa on nähtävissä harju- vesi- ja suoluontoa.
Liitteenä 13. on maisemakuva, josta näkyvät suunnittelualueen maaston jyrkkyys, pellot ja niityt, maa-ainesten ottoalueet sekä suot ja rämeet. Maisemakuvan yhteydessä osoitetaan myös suunnittelualueen tärkeät näkymät. Tärkeät näkymät sijoittuvat pääasiassa harjun keskiosiin, maiseman solmukohdan läheisyyteen, eli sinne missä on muokkaamatonta luonnonmaisemaa.
6
TAVOITTEET
6.1
Tavoiteasettelun lähtökohdat
Osayleiskaavan tavoitteena on ohjata yleispiirteisesti alueen maankäyttöä ja
yhdyskuntarakenteen kehitystä tavoitevuoteen 2025 saakka, kaupungin tavoitestrategian mukaisesti. Erityisiä tavoitteita Lintharjun yleiskaavan laatimisessa ovat erilaisten toimintojen ja intressien yhteensovittaminen. Alue on tärkeä
pohjavesialue, jonka suojelu tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Harjualue on myös hyvin maa-aineksen ottoon soveltuva ja näin ollen taloudellisessa mielessä hyödynnettävissä. Lintharju on valtakunnallisesti merkittävä harjualue, ja kuuluu harjujensuojeluohjelmaan ja Natura 2000verkostoon, joten luonnonsuojelulliset näkökulmat on myös pystyttävä huomioimaan suunnittelussa.
Huomioonotettavia intressejä ovat:
o
o
o
o
o
o
pohjaveden suojelu
maa-aineksen otto
luonnonsuojelu
metsätalous
virkistys- ja urheilu
Natura 2000 -tavoitteiden huomioon ottaminen.
18.5.2015
24 (42)
Tavoitteet perustuvat osayleiskaavaa varten kerättyyn perusselvitysaineistoon, tehtyihin suunnitelmiin ja erillisselvityksiin ja niiden analysointiin sekä
osallistuvan suunnittelun kautta saatuihin palautteisiin.
Perusselvityksiä on koottu mm. suunnittelutilanteesta, maanomistuksesta,
maankäytöstä, liikenteestä, yhdyskuntatekniikasta, kulttuuriympäristöstä sekä luonnonympäristöstä. Erillisselvityksiä on tehty mm. muinaismuistoista.
Asukas- ja viranomaispalautteita on saatu mm. seuraavista aineistoista:
6.2

Osallisten informaatiotilaisuus

Viranomaisneuvottelu

Työn aikana saadut muut palautteet.
Maankäyttöä koskevia yleisiä tavoitteita
Asuin- ja loma-asuntoalueet

Saunaniemen alueella turvataan maanomistajien tasapuolinen kohtelu
osoittamalla rakennusoikeus rantarakentamiselle. Rantakaavan ajantasaisuus ja mahdolliset muutostarpeet selvitetään.
Virkistysalueet


Virkistysalueiden osalta säilytetään ja täydennetään olemassa olevaa viheralueiden verkostoa sekä ulkoilureitistöä.
Huomioidaan eri käyttäjäryhmien (hevosurheilu, ampumaurheilu, hiihtoja ampumahiihto, juoksu, lenkkeily ja retkeily) virkistys- ja urheiluintressit.
Palvelualueet

Uusiin palveluvarauksiin ei ole tarvetta suunnittelualueella.
Metsätalous

Metsätalouden toimintaedellytyksiä ei rajoiteta tarpeettomasti yleiskaavalla.
Maa-ainesten otto


Maa-ainesten ottoa osoitetaan alueille, joilla on olevaa otto-toimintaa ja
ovat näin ollen jo kokeneet maisemallisten arvojen heikkenemistä.
Maa-ainesten ottoa ei osoiteta uusille alueille. Näin turvataan maisemallisesti koskemattomien ja luonnoltaan arvokkaimpien osien säilyminen.
Yhdyskuntatekniikka ja sen aluevaraukset
18.5.2015

25 (42)
Olemassa olevat erityistoimintojen ja yhdyskuntatekniikan alueet säilytetään.
Luonnon- ja maisemansuojelu

Maankäyttöratkaisuissa otetaan huomioon alueen luonnon ja maiseman
erityispiirteet ja suojeluarvot. Lähtökohtana on alueelle tehty erillinen
maisemaselvitys sekä Lintharjun Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma.
Muinaismuistot


Alueen historiallista perintöä pyritään säilyttämään kaavallisin keinoin.
Saunaniemen mahdollinen lisärakentaminen osoitetaan alueille, joilla ei
ole arvokkaita muinaismuistoja.
Muinaismuistolain suojaamat kohteet osoitetaan yleiskaavassa.
7
MITOITUSPERUSTEET
7.1
Mitoitusnormit ranta-alueella
Rakennusoikeutta laskettaessa käytetään mitoitusnormina joko 4 tai 6 rakennuspaikkaa/muunnettu rantakilometri.
Olemassa olevaa rantarakentamista on suunnittelualueen länsiosissa, Saunaniemen, Taipaleenlahden ja Väärästenniemen rannoilla. Myös uudet rakennuspaikat on osoitettu samoille alueille.
Edellä esitettyjä mitoitusnormeja noudatetaan, kun omistusyksikön koko rakennusoikeus osoitetaan omarantaisina rakennuspaikkoina. Jos rakennusoikeutta sijoitetaan yhteisrantaisina alueina kuten lomakylämäisenä rakentamisena, voidaan em. mitoitusperusteista poiketa.
7.2
Rakennusoikeuden laskentaperiaatteet
Muunnettu rantaviiva
18.5.2015
26 (42)
Muunnettu rantaviiva lasketaan Etelä-Savon maakuntayhtymän laskentamallin mukaisesti. Laskentamallilla pyritään ottamaan huomioon kapeiden niemien, lahtien, kannasten ja salmien kohdalla vastarannan ja luontotekijöiden
rakentamistoiminnalle aiheuttamat rajoitukset.
Emätilaperiaate
Tilasta erotetut tontit, tilan alueelle myönnetyt rakennusten rakennusluvat
sekä tilaan kuuluvat loma-asunnot ja ympärivuotiset asunnot lasketaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Nämä osoitetaan kaavassa rakentamisalueiksi.
Käytettyyn rakentamisoikeuteen katsotaan kuuluvaksi rakennuslain rantakaavaa koskevien säännöksien voimaantulon 1.1.1969 jälkeen tilasta rakentamista varten erotetut kiinteistöt. Tätä samaa periaatetta on käytetty muissakin Suonenjoen rantayleiskaavoissa. Emätila selvitetään pääsääntöisesti rekisteröintipäivämäärän mukaan ellei maanomistaja esitä muuta dokumenttia,
kuten kauppakirjaa leikkausajankohtaa vanhemmasta saannosta.
Samalle maanomistajalle kuuluvia alueita käsitellään yhtenä yksikkönä, jota
rakennusoikeuslaskelma koskee. Maanomistusyksikön sisällä rantarakennuspaikkojen sijoittamista ei ole sidottu kiinteistöyksiköihin. Samalle maanomistajalle kuuluvilla alueilla rakennusoikeutta voidaan siirtää saarista mantereelle ja alueelta toiselle.
Kohtuullisuusperiaate
Mitoituslaskelmaa tulee pyrkiä noudattamaan maanomistajien tasapuolisen
kohtelun turvaamiseksi mahdollisimman tarkasti. Mikäli kuitenkin ranta soveltuu erityisen hyvin tai huonosti (suorannat, kalliojyrkänteet) rakentamiseen
18.5.2015
27 (42)
tai on olemassa muu erityinen syy, voidaan kohtuullisuustekijät huomioon ottaen rakennusoikeuden määrää lisätä tai vähentää.
7.3
Kaava-alueen mitoitusvyöhykkeet
Osayleiskaava-alueen ranta-alueille on määritetty mitoitusvyöhykkeet, jotta
voidaan laskea tilojen laskennallinen rakennusoikeus tasapuolisesti sekä määrittää luonteeltaan ja luonnonoloiltaan samanlaisille ranta-alueille yhtä suuri
rakennusoikeus.
Alueet on jaettu mitoitusvyöhykkeisiin rakennettavuuden, luonnon- ja maisemanarvojen, kulutuskestävyyden sekä tiestön ja muun rakennetun infrastruktuurin läheisyyden perusteella. Samanarvoisilla alueilla ja rannoilla käytetään
samaa mitoitusnormia eli samanlaisilla alueilla ja rannoilla eri puolilla kaavaaluetta on sama rakennusoikeus.
Mitoitusperusteiden mukaisesti kaava-alueen mitoitusnormit vaihtelevat kuuden ja neljän rakennuspaikan välillä muunnetulle rantaviivakilometrille.
Neljä rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviivakilometri on osoitettu Saunaniemen alueelle, joka kuuluu Lintharjun Natura-alueeseen.
Kuusi rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviivakilometri on osoitettu Saunataipaleen rantakaavan alueelle, joka on Natura-alueen ulkopuolella.
7.4
Arvokkaiden luontokohteiden ja kulttuurihistoriallisten kohteiden huomioiminen
Rakennusoikeuden määrän vaihtelulla ja rakennuspaikkojen sijoittamisella pyritään vähentämään rakentamisen vaikutusta kulttuuri- ja luonnonmaisemaan
sekä luonnonoloihin.
Rantarakennuspaikkoja sijoitettaessa suositaan peitteisiä ranta-alueita. Pellot,
avokalliot sekä riittävää suojapuustoa vailla olevat rannat ja kapeat niemenkärjet pyritään säilyttämään rakentamattomina.
Esiselvitysten mukaiset erityis- ja arvokohteet pyritään ottamaan rantarakennuspaikkojen sijoittelussa huomioon.
8
OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT
8.1
Aluevarausten pääperustelut
8.1.1
Yleistä
Kaavassa on osoitettu asuntoalueita, palvelu- ja työpaikkalueita, virkistysalueita- ja reittejä, erityisalueita, kulttuuri- ja luonnonympäristöalueita, maaja
metsätalousalueita, vesialueita ja liikennealueita.
18.5.2015
28 (42)
Yleismääräyksissä on osoitettu tarve ilmoittaa aiotuista toimenpiteistä (pois
lukien harvennushakkuut) MY-1-, MY-2-, VU- sekä VR-alueilla Suonenjoen
kaupungille vähintään kuukautta ennen metsänkäyttöilmoituksen jättämistä.
8.1.2
Asuntoalueet
A Asuntoalue.
Alue on tarkoitettu ympärivuotiseen asutukseen. Yhdelle rakennuspaikalle saa
rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen, enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia ja rakennelmia. Rantavyöhykkeen ulkopuolella olevalle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 200 m2 + 6 % rakennuspaikan
pinta-alasta. Rantavyöhykkeellä olevalle rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m2 + 4% rakennuspaikan pinta-alasta, yhteensä kuitenkin enintään 400 m2. Alle 150 k-m2
suuruisen rakennuksen etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 25 metriä
ja yli 150 k-m2 suuruisen rakennuksen yli 35 metriä.
Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella.
Kaavassa on osoitettu Saunaniemen ja Saunataipaleen ranta-alueiden ympärivuotisessa käytössä olevat asuinrakennukset (5 kpl) sekä yksi kuivan maan
olemassa oleva asuinrakennus suunnittelualueen keski/pohjoisosassa. Lisäksi
on osoitettu uusiksi vakituiseen asumiseen tarkoitetuiksi rakennuspaikoiksi
Saunataipaleen rantakaavan lomakylästä omarantaisiksi (6 kpl) ja eiomarantaisiksi (2 kpl) muunnetut rakennuspaikat.
RA Loma-asuntoalue
Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennuspaikalla, erityisesti rannan läheisyydessä, tulee kasvillisuutta säilyttää rantarakennuksen ja rannan välissä. Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten
yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m2 + 4% rakennuspaikan pinta-alasta, yhteensä kuitenkin enintään 300 m2. Alle 150 m2 suuruisen rakennuksen saa rakentaa vähintään 25 metrin päähän rannasta. Yli 150 m2 rakennuksen saa rakentaa vähintään 35 metrin päähän rannasta. Enintään 30
k-m2 suuruisen saunarakennuksen etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 15 metriä.
Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella.
Kaavassa on osoitettu Saunaniemen, Saunataipaleen, Tiikinniemen ja Väärästenniemen alueilla sijaitsevat 18 olemassa olevaa lomarakennusta, sekä 5 rakentamatonta tai uutta lomarakennuspaikkaa.
8.1.3
Palvelu- ja työpaikka-alueet
P Palvelujen ja hallinnon alue.
Palveluiden ja hallinnon alueeksi on osoitettu Suonenjoen Metsäntutkimuslaitoksen alue.
PY Julkisten palveluiden ja hallinnon alue
18.5.2015
29 (42)
Merkinnällä on osoitettu Saunaniemen leirikeskus.
8.1.4
Virkistysalueet ja –reitit
VR Retkeily- ja ulkoilualue
Alueelle saa rakentaa vain retkeilyä palvelevia vähäisiä rakennuksia ja rakenteita.
Suunnittelualueen itäinen osa on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi. Ulkoilureittiverkosto on tiheintä tällä alueella.
VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue
Alue on tarkoitettu urheilu- ja virkistyskäyttöä ja niitä palvelevia rakennuksia
ja rakenteita varten.
VU-aluevarauksena on osoitettu raviradan viereinen alue. VU-aluevaraus
määräyksinen on yhtenevä keskustaajaman osayleiskaavan ravirata-alueen
merkinnän kanssa.
Ohjeelliset ulkoilureitit
Lintharjun Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman ulkoilureitit, raviurheilureitit ja moottorikelkkareitit on osoitettu kaavassa.
8.1.5
Erityisalueet
EA Ampumarata-alue
Onkilammen kaakkoispuolella sijaitseva ampumarata on osoitettu kaavassa.
EO-1/MU Maa-ainesten ottoalue
Oleva maa-ainesten ottoalue. Oton päätyttyä alueella noudatetaan MY-1alueen kaavamääräyksiä.
Merkinnällä on osoitettu 2 olemassa olevaa maa-ainesten ottoaluetta, Kukkuralla sijaitseva suurehko alue ja Natura-alueen keskiosissa sijaitseva Hirsikankaan otto-alue.
EO-2/VR Maa-ainesten ottoalue
Maa-ainesten ottamisen tulee perustua maa-aineslain mukaiseen ottamissuunnitelmaan ja maa-aineslupaan, jossa määrätään myös alueen jälkihoidosta. Oton päätyttyä alueella noudatetaan VR-alueen kaavamääräyksiä.
Merkinnällä on osoitettu suuri ottoalue Lintharjun kaakkoisosaan pääosin
maakuntakaavan mukaisesti. Osin siksi, että maakuntakaavan aluevarauksen
itäosissa ottotoiminta on jo lopetettu ja alue on maisemoitu. Alueella on olevaa ottotoimintaa ja sinne voi osoittaa myös uutta ottamista.
ET Yhdyskuntateknisen huollon alue.
18.5.2015
30 (42)
Tolmuslammen ja Saunataipaleen pohjavedenottamot sekä Tolmuslammen
vedenkäsittelylaitos on osoitettu kaavassa yhdyskuntateknisen huollon alueeksi.
8.1.6
Kulttuuri- ja luonnonympäristö
SL Luonnonsuojelualue
Luonnonsuojelualue/luonnonsuojelualueeksi valtion, kaupungin tai yksityisen
toimesta perustettava alue. Alueella sallitut toimenpiteet määritetään luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksillä.
SL-aluevarauksella on osoitettu olevat luonnonsuojelualueet, luonnonsuojelutarkoituksiin valtion toimesta ostetut/varatut alueet sekä luonnonsuojelulain
nojalla toteutettavat osat Lintharjun Natura-alueesta. Luonnonsuojelulailla toteutettavia alueita ovat Lintharjun ydinalueet läheisine pikkusoineen, sekä
Turvesuo alueen luoteisosassa. Alueen kokonaispinta-ala on noin 316 ha, mikä vastaa pääosin Pohjois-Savon maakuntakaavan luonnonsuojelualuevarausta. Alueet voidaan joko rauhoittaa yksityismaiden luonnonsuojelualueina tai
ostaa valtiolle suojelutarkoituksiin. Suojelun toteutuksesta vastaa PohjoisSavon ELY-keskus. Alueen rauhoittamisesta maanomistajalle aiheutuvat taloudelliset menetykset korvataan.
Yksityismaiden luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräyksissä esitetään ne
toimenpiteet, jotka alueella ovat sallittuja tai kiellettyjä. Maanomistajat neuvottelevat rauhoitusmääräyksistä ELY-keskuksen kanssa. Metsänkäyttö on
luonnonsuojelualueilla pääsääntöisesti sallittua. Luonnonsuojelullisesti merkittävät metsäkuviot voidaan kuitenkin rajata metsänkäytön ulkopuolelle maanomistajan suostumuksella. Jokamiehenoikeuksin tapahtuva liikkuminen sekä
marjastus ja sienestys ovat suojelualueilla sallittuja. Maa-ainesten otto (kaupallinen tai kotitarve) sekä rakentaminen ovat alueilla kiellettyjä. Luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräyksistä saadaan ELY-keskuksen hyväksymän
suunnitelman mukaan poiketa, mikäli toimenpide on luonnonsuojelualueen
hoidon ja käytön tai tieteellisen tutkimuksen kannalta perusteltu tai jos toimenpide ei vaaranna alueen suojeluarvoja. Suojelualueille suositellaan laadittavaksi alueiden luonto- ja maisema-arvot huomioon ottavat hoitosuunnitelmat. Hoitosuunnitelmat vahvistaa Pohjois-Savon ELY-keskus.
luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue.
Merkinnällä on osoitettu Akkolammen ympäristö alueella pesivän kaakkurin
johdosta.
luo-1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue.
Alueella esiintyy paahdeympäristöjen harvinaista lajistoa. Aluetta hoidetaan
avoimena paahdeympäristönä.
Merkinnällä on osoitettu alueet ampumaradan pohjoispuolella ja kaava-alueen
itäosassa sijaitsevan maa-ainestenotto alueen itäpuolella luo-1 merkinnöin.
AR Arvokas rakennus.
Rakennushistoriallisesti, historiallisesti tai maisemankuvan kannalta arvokas
rakennus tai rakennusryhmä, jonka kunnostuksessa tulee pyrkiä säilyttävään
korjaukseen.
18.5.2015
31 (42)
Numero kauttaviivan jälkeen viittaa rakennusinventoinnin numerointiin.
Laaditussa inventoinnissa luokkaan III-inventoidut kohteet (5 kpl) on osoitettu AR-kohteiksi. Kohteita ovat:
352.
355.
357.
358.
359.
Saunaniementie
Saunaniementie
Saunaniementie
Satularanta 14
Saunaniementie
324
351 b
412 a
241 c
Muinaismuistot SM
Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevista
maankäyttösuunnitelmista on neuvoteltava museoviraston kanssa.
Numerointi viittaa kaavaselostukseen.
Suunnittelualueelle sijoittuvat muinaismuistolailla suojeltavat muinaismuistot
on osoitettu kaavassa.
pv Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue
Alueella on kielletty pohjaveden laatua tai määrää vaarantavat sekä maaperää pilaavat toimenpiteet. Maa-ainesten otto on kielletty maa-aineslain 3 § 1
momentin perusteella muualla kuin kaavan osoittamilla EO-alueilla. Metsän
uudistamiseen liittyvissä maaperän muokkauksissa on käytettävä kevyttä
muokkausmenetelmää, jossa paljastettavan mineraalimaan osuus on korkeintaan 20 % leimikon alasta. Alueella ei saa käyttää kemiallisia torjunta-aineita.
Lannoitukset, joiden pääasiallisen tarkoituksena on lisätä maaperän typpi- tai
fosforipitoisuutta, ovat kiellettyjä. Käytettävien lannoiteravinteiden pitää olla
hidasliukoisessa muodossa.
Suurimman osan suunnittelualueesta kattava Lintharjun I-luokan pohjavesialue (0877801) on osoitettu pv-merkinnällä.
8.1.7
Maa- ja metsätalousalueet
Metsien käsittelystä on aluevarauksiin liittyvien määräysten lisäksi yleismääräyksissä seuraavaa:
Ranta-alueen metsänkäsittelyssä tulee noudattaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ranta-alueita koskevia metsänhoitosuosituksia.
Suositus MY-1, MY-2, VR ja VU-alueilla: Alueilla tulee välttää laajoja avohakkuita. Tilojen metsäsuunnitelmissa on huomioitava alueen metsien luonto- ja
maisema-arvot, virkistyskäyttö sekä Lintharjun hoito- ja käyttösuunnitelman
tavoitteet. Metsänomistajan on oltava yhteydessä Suonenjoen kaupunkiin aiotuista toimenpiteistä (pois lukien harvennushakkuut) kuukautta ennen metsänkäyttöilmoituksen jättämistä.
Lintharjun hoito- ja käyttösuunnitelman metsänkäsittelyohjeita on sivulla 40,
kohdassa 8.3. Ohjeet koskevat muun muassa maisemanhoitoa sekä metsänkäsittelyä Natura-alueilla, harjujen paahderinteillä ja ulkoilumetsissä.
M-1 Maa- ja metsätalousvaltainen alue.
18.5.2015
32 (42)
Alue on tarkoitettu maaja metsätalouden harjoittamiseen sekä hajaasutusluontoiseen rakentamiseen. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakentamisrajoitus. Loma-asutusta tai pysyvää asutusta
ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaiselle rantavyöhykkeelle. Ranta-alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty A,RA ja PY-alueille. Ranta-alueen ulkopuolelle rakennusluvan edellytyksistä on
määrätty maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:ssä.
Merkinnällä on osoitettu maaja metsätalouskäytössä olevat alueet.
MU Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta
Alueen suunnittelussa on huomioitava ulkoilukäytön tarpeet. Loma-asutusta
tai pysyvää asutusta ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaiselle rantavyöhykkeelle.Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 § nojalla määrätään, että rantavyöhykkeellä on voimassa kielto rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus). Ranta-alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty A-, RA- ja PY-alueille. Rantaalueen ulkopuolelle rakennusluvan edellytyksistä on määrätty maankäyttö- ja
rakennuslain 136 §:ssä.
MU-alue on maakuntakaavan mukainen.
MY-1 Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja ja ulkoilun ohjaustarvetta.
Alueelle saa rakentaa vain maaja metsätaloutta, tieteellistä tutkimustoimintaa tai virkistyskäyttöä palvelevia rakennuksia tai rakennelmia. Maankäyttöja rakennuslain 43.2 § nojalla määrätään, että alueella on voimassa kielto rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus).
Merkinnällä on osoitettu laajoja alueita Natura-alueen sisällä maakuntakaavan
MY merkintöjä mukaillen. Alueille voi sijoittua esimerkiksi harjumuodostumien
metsäisiä luontotyyppejä tai muita ympäristöarvoja, mutta näitä alueita ei ole
arvioitu luonnonsuojelualueen perustamista edellyttäväksi.
MY-2 Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja.
Alueelle saa rakentaa vain maaja metsätaloutta palvelevia rakennuksia tai
rakennelmia. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 § nojalla määrätään, että alueella on voimassa kielto rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus). Loma-asutusta tai pysyvää asutusta ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaiselle rantavyöhykkeelle.
Ranta-alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty A-, RA- ja
PY-alueille.
Merkintää on käytetty Saunaniemen alueella. Vesistön kauttaaltaan ympäröimän mäntyvaltaisen niemen alueella korostuvat maisema-arvot huomioitavana tekijänä.
8.1.8
Vesialueet
W Vesialue.
18.5.2015
33 (42)
Kaava-alueeseen sisällytetty osa Koskelovettä on osoitettu vesialueeksi, kuten
myös Lintharjun alueella sijaitsevat lammet.
8.1.9
Liikenne
LV Venevalkama-alue.
Kaavalla on osoitettu yksi LV-alue Taipaleenlahden pohjoisrannalle.
8.1.10
Muut alueet
rk Rantakaava-alueen raja
9
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
9.1
Yleistä
Vaikutusarviot on laadittu sen mukaisesti, että kaikki kaavassa osoitetut aluevaraukset tulevat toteutumaan.
Kaavaa laadittaessa on uusien aluevarausten sijoittamisella pyritty minimoimaan haitallisia vaikutuksia luontoon, rakennettuun ympäristöön ja ihmisiin.
9.2
Valtakunnallisten suunnittelutavoitteiden toteutuminen
Toimiva aluerakenne
Aluerakenteen suotuisaa kehittymistä on tuettu kaavalla sijoittamalla uudet
rakennuspaikat mahdollisuuksien mukaan olemassa olevan rakennuskannan
yhteyteen. Näin on pyritty estämään aluerakenteen tarpeeton hajaantuminen.
Kaavassa on osoitettu alueet maaja metsätalouden harjoittamista varten.
Kehittäminen perustuu Lintharjun alueen vahvuuksiin ja olemassa olevaan rakenteeseen.
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
Kaavan maankäyttöratkaisu hyödyntää ja eheyttää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja teknistä verkostoa. Tämä tapahtuu sijoittamalla uudet rakennuspaikat vanhojen yhteyteen ja luomalla tällä tavalla edellytykset hyväkuntoisen ja kustannuksiltaan edullisen infrastruktuurin luomiselle. Osayleiskaavassa luodaan edellytykset toimivalle viheralueverkostolle ja niitä yhdistäville ulkoiluja kevyen liikenteen reiteille.
Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
Kaava tukee kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämistä. Alueen muinaismuistokohteet ja –alueet on huomioitu omilla säilyttävillä kaavamerkinnöillään.
Alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia on pyritty parantamaan sovittamalla
yhteen useita eri virkistyskäyttöintressejä. Natura-alueelle on osoitettu vain
sen verran rakentamista, kuin on maanomistajien tasapuolisen kohtelun
vuoksi tarpeellista. Natura-alueen luonnonsuojelulailla toteutettavat kohteet
18.5.2015
34 (42)
on osoitettu luonnonsuojelualuevarauksella, kuten myös kaupungin Lintharju1 suojelualueet.
Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto
Kaavalla ei ole vaikutuksia valtakunnallisesti tärkeiden liikenneväylien, satamien ja lentoasemien toimintaan. Uusien rakennuspaikkojen osoittaminen ei
vaikeuta alueella olevaa sähköntuotantoa. Oleva sähköverkosto on huomioitu
kaavassa.
9.3
Maakuntakaavan suunnittelutavoitteiden toteutuminen
Yleiskaava on maakuntakaavan tavoitteiden ja aluevarausten mukainen. Ainoastaan kaakkoisosan maa-ainestenottoalueen rajaus poikkeaa maakuntakaavasta, koska alue on jo osittain maisemoitu ja ottotoiminta lopetettu.
9.4
Vaikutukset luontoon
Vaikutukset maaja kallioperään
Yleiskaavassa on osoitettu maa-aineksen ottoalueita voimassa olevien lupien
mukaisesti ja vaikutukset keskittyvät näille alueille. Vaikutukset painottuvat
maaperään, sillä kalliokiviainesten ottoa alueella ei tehdä. Muita pienempiä
vaikutuksia maaja kallioperään seuraa uudisrakentamisesta suunnittelualueen länsiosissa.
Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen
Lähes koko kaava-alue kuuluu Lintharjun tärkeään pohjavesialueeseen. Olemassa olevien rakennuspaikkojen jätevedet ja maa-ainestenotto muodostavat
suurimman uhkan pohjaveden laadulle, mikäli haitallisia aineita pääsee pohjaveteen. Uusia rakennuspaikkoja on osoitettu muutamia Saunaniemen alueelle
maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteuttamiseksi. Kaavalla kielletään
maa-ainestenotto muualta kuin sille osoitetulta alueelta, mikä turvaa osaltaan
pohjaveden laatua laajalla alueella. Myös kaupungin rakennusjärjestys ja ympäristönsuojelumääräykset turvaavat rakentamisen vaikutuksia pohja- ja pintavesiin rajoitteillaan ja ohjeillaan.
Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön
Lintharjun hoito- ja käyttösuunnitelmassa todettujen uhanalaisten tai harvinaisten lajien esiintymispaikoille, paikallisesti arvokkaiden pienialaisten luontokohteiden alueille ei ole osoitettu ihmistoimintaa lisääviä uusia aluevarauksia.
Vaikutukset maisemaan
Kaavalla kielletään maa-ainestenotto muualta kuin sille osoitetulta alueelta ja
osoitetaan suurin osa Lintharjusta joko suojelualueeksi tai maaja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Tällä turvataan laajojen maisemakokonaisuuksien säilymistä luonnontilaisena. Osayleiskaavalla on osoitettu
kaksi olemassa olevan maa-ainestenoton aluetta ja yksi maakuntakaavan
mukainen maa-ainesten ottoon soveltuva alue. Näille alueille on jo kohdistunut tai kohdistuu ympäristöhäiriöitä, kuten esimerkiksi maisema-arvojen heikentymistä.
18.5.2015
35 (42)
Vaikutukset Natura 2000 – ohjelman suojelualueisiin
Suunnittelualue kuuluu suurelta osin ”Lintharju-Kirjosuo sekä Vakkarsuo
(FI0600039)”-Natura-alueeseen. Alueen pinta-ala on yhteensä 1035 hehtaaria. Seuraavassa tarkastellaan Lintharjun osayleiskaavan vaikutuksia edellä
mainitun Natura – alueen luontoarvoihin. Arviointi perustuu Natura – tietolomakkeiden tietoihin. Lisäksi on hyödynnetty tehtyä Natura-alueen hoito- ja
käyttösuunnitelmaa.
Tarkastelussa arvioidaan varsinaisen Natura – arvioinnin tarpeellisuutta. Natura – arvioinnin lähtökohtana on Natura 2000 –alueiden suojelun turvaamiseksi säädetyt luonnonsuojelulain 65-66 pykälät. Ensimmäinen säännös koskee arviointivelvollisuutta. Natura –alueen ulkopuolella toteutettavan hankkeen arviointivelvollisuus syntyy, jos sillä todennäköisesti on alueelle ulottuvia
merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on katsottava, että LsL 65 §:n 1 momentissa tarkoitettu
arviointi on tehty. Viranomaisen on sen jälkeen pyydettävä siitä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa alue on.
Toinen mainittu säännös koskee heikentämiskieltoa. Luonnonsuojelulain 66
§:n (371/1999) mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai
suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 verkostoon.
Natura –arviossa keskitytään luonnonarvoihin, joiden perusteella Natura –alue
on valittu Suomen Natura 2000 –suojeluverkostoon. Muihin lajeihin tai niiden
elinympäristöihin kohdistuvilla merkittävilläkään haitallisilla vaikutuksilla ei
tarkastelussa ole merkitystä.
Lintharju-Kirjosuo sekä Vakkarsuo (FI0600039)
Alue on yhtä Natura-aluetta, mutta Rautalammin puolella oleva Vakkarsuo ei
ulotu tämän kaavan alueelle.
Lintharju-Kirjosuo ja Vakkarsuon alue kuuluu Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena. Kohde käsittää luoteesta kaakkoon suuntautuvan Lintharjun pitkittäisharjujakson liepeineen, harjun eteläpuolella sijaitsevan suojellun Kirjosuon ja Koskeloveden etelärannalle sijoittuvan pääosin suojellun Vakkarsuon.
Lintharju on pinnanmuodoiltaan hyvin vaihteleva. Jyrkän ja kapean ydinharjun ohella on laajoja hiekkatasanteita, loivia kumpareita ja jyrkkäpiirteisiä
suppia, joiden pohjalla voi olla suo tai lampi. Alueella sijaitsee kymmenkunta
lampea sekä soiden allikkoalueita. Harjujakson pituus valtatie 9:ltä Saunaniemen kärkeen on 10 km ja suurin leveys 2 km. Harjulla olevat soranottoon
varatut alueet ja Joutenniemen tyven rantakaava-alue eivät sisälly rajaukseen.
Lintharjun metsät ovat valtaosin kanerva- ja puolukkatyypin männiköitä. Karuimmilla kohdilla ne lähenevät jäkälätyyppiä. Parhailla paisterinteillä on
edustavia harjujen havumetsäisiä luontotyyppejä. Tämän kasvillisuuden alueellisesti uhanalaisina ilmentäjälajeina Lintharjulla on kangasajuruoho, parhailla paikoilla myös kalliokielo. Harjumetsiin on luettu myös pohjoisrinteiden
18.5.2015
36 (42)
suopursu-pohjanvariksenmarja -valtaiset alueet. Metsät ovat pääosin talouskäytössä. Muutamilla varttuneeen metsän kuvioilla on kuitenkin merkitystä
boreaalisten luonnonmetsien suojelun kannalta.
Lintharjun soista Onkilammen ympäristö erottuu lähteisyytensä ja paikoittaisen ravinteisuutensa ansiosta. Harjun varjorinteessä Onkilammen länsirannalla on lähteikköinen tervaleppäkorpi, jossa kasvaa runsaasti pohjanruttojuurta.
Lammen eteläpuolella on lettojuotti. Muut Lintharjun suot ovat karuja, mutta
maisemiltaan kauniita.
Kirjosuo on Jyväskylä-Suonenjoki tieltä länteen avautuva suoalue, joka koostuu lähinnä karuista isovarpurämeistä ja lyhytkorsinevoista. Lisäksi on sekä
pullo- että jouhisaravaltaista suursaranevaa. Noin kuuden hehtaarin alalla
suolla esiintyy myös lettonevaa ja -rämettä.
Vakkarsuo on karu suo, joka koostuu pääosin harvapuustoisesta mäntyä kasvavasta tupasvillarämeestä sekä lyhytkorsinevasta. Pienialaisesti on myös
pullosaravaltaista suursaranevaa. Suon koillis- ja lounaisreunalla on kapealti
hieskoivuvaltaista sarakorpea, missä valtalajeina on pullo- ja jokapaikansaraa. Lounaisreunassa on lisäksi pienialaisesti koivu- ja kuusivaltaista muurain, mustikka-, sekä ruoho- ja heinäkorpea. Länsi- ja pohjoisosassa on suopursu- ja juolukkavaltaista isovarpurämettä. Suon pohjoisinta, Vakkarlahteen rajoittuvaa osaa on aikoinaan ojitettu, mutta ojat ovat umpeutumassa. Alueella
on vaihtelevasti suopursu-, juolukka- ja vaiverovaltaista isovarpurämettä,
rannassa on hieman rehevämpää. Vakkarlahden pohjassa on mm. rantanätkelmän kasvupaikka. Myös suon eteläosaa on aikoinaan ojitettu, mutta nämäkin ojat ovat umpeutumassa. Eteläisintä osaa lukuunottamatta ojituksilla on
suoluontoon enää vähäinen vaikutus.
Alueen pesiviin lintulajeihin kuuluu kaakkuri. Ajuruoholla elävistä perhoslajeista harjusinisiipi lienee hävinnyt.
Alueella on edustavaa harjujen metsä-, suoja lähdekasvillisuutta ja merkittäviä keidassoita.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Kirjosuo ja pääosa Vakkarsuosta ovat yksityismaiden luonnonsuojelualueita.
Muut luonnonsuojelulailla toteutettavat osat ovat pääosin seutukaavan suojelualuevarausta. Vain tärkeimmällä osalla Linharjun laajaa seutukaavan suojelualuevarausta on tarkoitus rajoitettaa metsätaloutta; pääosalla varausta
noudatetaan metsälakia. Muut toteutuskeinot ovat maa-aineslaki sekä rakennuslaki seutukaavaratkaisun mukaisesti; näiden lakien perusteella säädellyillä
alueilla metsätaloutta harjoitetaan kaikkialla metsälain mukaisesti.
Luontodirektiivin luontotyypit
Humuspitoiset lammet ja järvet
0
Keidassuot
21
Vaiheittumissuot ja rantasuot
3
Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 0
Letot
0
Boreaaliset luonnonmetsät
2
Harjumuodostumien metsäiset
12
luontotyypit
%
%
%
%
%
%
%
18.5.2015
Puustoiset suot
37 (42)
2%
Natura-arvioinnin tarpeellisuus
Luonnonsuojelulailla toteutettavat alueet on osoitettu kaavassa suojelualueeksi. Natura-alueelle on osoitettu uudisrakentamista aiheuttavia aluevarauksia ainoastaan Saunaniemen alueelle, joka on jo ennestään rantojensa osalta
suurelta osin loma-asuntokäytössä. Näin on tehty mitoituslaskelmien perusteella maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi. Rakennuspaikat
on sijoitettu jo rakennettujen alueiden yhteyteen, jolloin Saunaniemen alue
kokonaisuutena ja sen rantaviiva on saatu säilytettyä mahdollisimman vähän
pirstoutuneena.
Natura-verkoston kannalta Lintharjun merkittävimmät suojeluarvot liittyvät
pääselänteen paisterinteiden harjumetsiin, Onkilammen rantasoihin ja varjorinteiden luonnontilaisen kaltaisiin kuusivaltaisiin metsiin. Näille alueille ei ole
osoitettu niiden suojeluarvoja heikentäviä toimintoja. Natura-alueen luontodirektiivin luontotyyppien sijoittuminen on nähtävissä liitteessä 14.
Kaavan toteuttaminen ei muuta Lintharjun Natura –alueen luontotyyppien
luonnontilaa eikä vähennä niiden levinneisyysaluetta. Osayleiskaavan toteuttaminen ei näin ollen aiheuta luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentissa tarkoitettua merkittävää heikentymistä niille luonnonarvoille, joiden perusteella
Lintharjun Natura –alue on sisällytetty Suomen ehdotukseen Natura 2000 –
suojelualueverkostoksi.
9.5
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Vaikutukset nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen
Suonenjoen sisäinen rakenne säilyy yhtenäisenä. Kaavassa ei osoiteta uusia
yhdyskuntarakenteesta erillään olevia asunto- tai loma-asuntoalueita, vaan
muutamat uudet rakennukset ohjataan olemassa olevan rakentamisen yhteyteen. Tällä rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen.
Vaikutukset rakennuskantaan ja kulttuuriperintöön
Kaavan toteuttaminen ei edellytä olemassa olevan rakennuskannan ja muun
infrastruktuurin purkamista. Alueella ei ole rakennussuojelullisesti tai –
historiallisesti arvokkaita kohteita. Muinaismuistokohteet ja -alueet on huomioitu omilla säilyttävillä kaavamerkinnöillään. Osoitetut A-alueet ja RA-alueet
liittyvät jo olevaan asutukseen tai sijaitsevat voimassa olevan rantakaavan
mukaisilla alueilla.
9.6
Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön
Sosiaaliset vaikutukset
Loma-asuntojen uudisrakentaminen tuo kesäasukkaita viihtyisään ympäristöön hyvien yhteyksien päähän Suonenjoen taajamasta.
Vaikutukset viihtyvyyteen
18.5.2015
38 (42)
Tällä kaavalla osoitetaan vain muutama kokonaan uusi rakennuspaikka. Saunataipaleen rantakaava-alueen loma-asuntoaluetta on suunniteltu siten, että
rakennuspaikkojen kokonaismäärää on rantakaavaan nähden vähennetty,
mutta yhteisrantaisten rakennuspaikkojen tilalle on laitettu vetovoimaisempia
omarantaisia tontteja. Nämä vähentävät toteutuessaan vapaan rantaviivan
määrää Taipaleenlahden rannassa. Lintharjun ulkoiluja virkistyskäyttömahdollisuudet säilyvät hyvinä. Kaavassa on otettu huomioon useiden eri intressiryhmien tarpeet urheilu- ja virkistyskäytön suhteen. Maa-ainestenoton kielto
muualla, kuin sille osoitetuilla alueilla edistää alueen yleistä viihtyisyyttä.
Taloudelliset vaikutukset
Taloudelliset vaikutukset kohdistuvat maanomistajiin, rakennuspaikkojen
osoittamisen kohottaessa maan arvoa. Saunataipaleen rantakaava-alueen iso
loma-asuntoalue tilalla 3:35 (Saunataival) on muutettu paremmat toteuttamisedellytykset omaavaksi alueeksi kaavoittamalla osittain omarantaisia rakennuspaikkoja. Näin alueella on realistisemmat mahdollisuudet tulla toteutetuksi. Uudet loma-asukkaat hakevat palvelunsa Suonenjoen keskustaajamasta, joten pieni positiivinen taloudellinen vaikutus ulottuu myös sinne.
10
TOTEUTTAMINEN
Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132) ja –asetus ( 10.9.1999/895) tulivat voimaan vuoden 2000 alusta. Tässä osayleiskaavassa ja sen toteuttamisessa noudetaan uuden lain (MRL) ja asetuksen (MRA) periaatteita.
10.1
Osayleiskaavan oikeusvaikutukset
Kaavahierarkiassa kaavan oikeusvaikutukset ja sitovuus tiukentuvat kaavan
tarkentumisen myötä. Rakennustoimintaa rantavyöhykkeellä ohjaavat oikeudellisen sitovuuden mukaisessa järjestyksessä seuraavat säädökset:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
Maankäyttö- ja rakennuslainsäädökset
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen säädökset
Asemakaava tai ranta-asemakaava
Valtuuston hyväksymä oikeusvaikutteinen yleiskaava (MRL 37 §)
Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset
Rakennusjärjestys
Vahvistettu maakuntakaava
Valtuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton yleiskaava (MRL 45 §)
Muut suunnitelmat (esim. palstoitussuunnitelmat).
Lintharjun alueen osayleiskaava hyväksytään valtuustossa oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan rakentamista ja vesihuoltoa
koskevat kaavamääräykset ohittavat rakennusjärjestyksen, mikäli määräykset
ovat ristiriidassa (MRL 14.4 §). Muilta osin rakennusjärjestyksen määräykset
ovat voimassa osayleiskaava-alueella. Merkittävää on myös se, että maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella (MRL 32.3 §).
Yleiskaavan keskeiset oikeusvaikutukset on esitetty MRL:n 42 ja 43 §:ssä.
Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 44.1
§).
18.5.2015
39 (42)
Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja
päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta
yleiskaavan toteuttamista (MRL 44.2 §).
Yleiskaava antaa mitoitusraamit esimerkiksi matkailualueille laadittaville ranta-asemakaavoille. Mm. maanmittaus-, metsä- sekä tie- ja vesiviranomaisten
tulee ottaa suunnittelussaan ja päätöksenteossaan yleiskaava huomioon.
Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan
yleiskaavan toteuttamista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta
johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä
kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. Haittaa arvosteltaessa ei ole otettava huomioon omistussuhteissa yleiskaavan
vahvistamisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten (MRL 43.1 §).
10.2
Rakennuslupakäsittely osayleiskaava-alueella
Maankäyttö- ja rakennuslaissa on edelleen säilytetty säädös, joka kieltää rakentamisen rantavyöhykkeelle ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan tai sen osan perusteena. (MRL 72.1 §).
Lintharjun osayleiskaavassa on seuraavat rakentamista koskevat yleismääräykset:
Yleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennusluvat rantavyöhykkeellä
oleville rakennusalueille (A, RA ja PY-alueille), ellei aluetta koskevassa kaavamääräyksessä ole toisin määrätty.
Rakennukset tulee sijoittaa kaupungin rakennusjärjestyksessä määrätyn etäisyyden päähän rantaviivasta. Muutoinkin rakennusten sopeuttamisessa ympäristöön, sijoittumisessa ja niiden enimmäismäärässä ja -koossa tulee noudattaa rakennusjärjestyksen määräyksiä.
Ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettujen asuinrakennusten rakennuspaikkojen vähimmäiskoko tulee olla vähintään 5000 m², jos rakennuspaikkoja ei yhdistetä keskitettyyn viemäriverkostoon.
Yleiskaavasuunnittelun eräänä tavoitteena on ollut rakennuslupaprosessin
helpottaminen. Rakennuslautakunta/rakennustarkastaja voi myöntää kaavan
mukaiset sekä loma-asuntojen että pysyvien asuntojen rakennusluvat suoraan ilman nykyisenkaltaista monimutkaista lausuntokierrosta. Suunnittelun
pohjaksi on tämän johdosta laadittu tarkat perusselvitykset, joihin aluevaraukset perustuvat. Kaavavaraus osoittaa ohjeellisena rakentamisalueen,
jolle rakennukset voidaan sijoittaa. Lopullinen paikka määritellään maastokatselmuksessa rakennusluvan hakemisen yhteydessä.
Rakentamisetäisyyttä koskevat määräykset ovat kunnan rakennusjärjestyksen mukaisia.
Mikäli loma-asunnon rakennuslupaa haetaan M-alueen rantavyöhykkeelle ilman erityisen päteviä perusteita, tulee hakemus evätä, koska rakentaminen
vaikeuttaisi yleiskaavan toteuttamista. Maanomistajalle ei aiheudu huomat-
18.5.2015
40 (42)
tavaa haittaa, koska perusrakennusoikeus on osoitettu RA-, ja A-alueilla.
Kunnalle ei näin ollen aiheudu korvausvelvollisuutta.
Osayleiskaavasta on mahdollista poiketa poikkeusluvalla tai ranta-asemakaavalla, mikäli poikkeaminen ei vaaranna yleiskaavan keskeisiä tavoitteita.
10.3
Rakentaminen asemakaavoitettavalla alueella
Rakentaminen asemakaavoitettavalla alueella tapahtuu olemassa olevan asemakaavan tai laadittavien uusien asemakaavojen perusteella.
10.4
Rakentaminen rantavyöhykkeellä
Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säilytetty säädös, joka kieltää rakentamisen
rantavyöhykkeelle ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä
rakennusluvan tai sen osan perusteena. (MRL 72.1 §). Kaava-alueella on osoitettu 13 uudisrakennusta lain tarkoittamalle rantavyöhykkeelle.
Yleiskaavasuunnittelun eräänä tavoitteena on ollut rakennuslupaprosessin
helpottaminen: rakennuslautakunnan/rakennustarkastajan tulee voida myöntää kaavan mukaiset luvat suoraan ilman monimutkaista lausuntokierrosta.
10.5
Yhdyskuntatekniikka
Vesihuoltolain 5 §:n mukaisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa kunta
määrittelee vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueen. Suonenjoen kaupungissa tämä suunnitelma on laadittu. Toiminta-alueella kaikkien uusien kiinteistöjen ja vanhojen kiinteistöjen tulee liittyä rakennettavaan viemäriverkkoon.
Alueella olevaa vesi- ja jätevesiverkostoa tullaan laajentamaan tarpeen mukaan rakentamisen edistyttyä.
Alueen sähkö- ja televerkon rakentamisesta huolehtivat alueelliset yhtiöt.
Alueen sähköverkkoa joudutaan laajentamaan ja sen tehoja nostamaan.
11 SUUNNITTELUVAIHEET JA OSALLISTUMINEN
11.1 Vireille tulo
Kaavaprosessi lähti vireille alkuvuodesta 2009. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 28.9.2009. Maastokäynnit alueella tehtiin kesällä 2010.
Maanomistajien informaatiotilaisuus pidettiin 25.1.2011
11.2 Valmistelu- ja luonnosvaihe
Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 2.10. – 1.11.2012 välisen ajan. Lisäksi
kaavaluonnosta ja Lintharjun Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaa esiteltiin yleisötilaisuudessa 20.11.2012. Yleisötilaisuudessa sai myös esittää
mielipiteitä kaavasta.
Kaavaluonnoksesta annettiin yhteensä 8 lausuntoa ja 16 mielipidettä.
Kaavaehdotukseen on tehty niiden pohjalta seuraavat muutokset:
18.5.2015
-
-
-
41 (42)
Ote Saunataipaleen ranta-asemakaavasta lisätty kaava-aineistoon
Liitetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio kaava-aineistoon.
Lisätty yleismääräyksiin alle 2000m² rakennuspaikkoja koskeva määräys lisärakentamiskiellosta ilman lisämaan ostoa.
Lisätty määräys alimmasta rakennuskorkeudesta suhteessa vesistöön,
99,0 (N2000).
Pohjavesialueen rajaus osoitettu katkeamattomana myös kaava-alueen
ulkopuolella.
Kulttuuri-inventointi on valmistunut kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen, osoitettu arvokkaat rakennukset informatiivisella merkinnällä.
Natura-alueen symbolia on selkeytetty.
Lisätty SL-alueille kaavamääräys ja perusteltu merkintöjä.
Tarkistettu SL-alueiden rajoja perustamispäätösten ja luonnonsuojelulailla toteutettavien Natura-alueiden mukaisiksi.
Selkeytetty ulkoilureittien merkintöjä.
Lisätty VU-aluevaraus raviradan läheisyyteen.
Maisematyöluvan tarve on jätetty MY-1-merkinnän kaavamääräyksiin.
Alueet sijaitsevat harjun ydinalueilla. Myös Saunaniemen MY-2- ja rantakaava-alueille, sekä VR- ja VU-alueille kaavan itäosaan kaavamääräyksiin on lisätty maisematyöluvan tarve.
Maakuntakaavan mukainen MU-alue on otettu hieman laajempana, Natura-alueiden rajoja seuraillen mukaan.
Osoitettu ajuruohosulkasen esiintymispaikat Onkilammen läheisellä
hiekkakuopalla ja VR-alueen keskiosissa luo-1-merkinnöin.
Lisätty luo-merkintä Akkolammelle, joka on Kaakkurin pesimälampi.
Referoitu meluselvitystä kaavaselostukseen.
Tila 403-7-25 osoitettu kokonaan SL-alueeksi.
Poistettu kaavasta 20 kV johtomerkinnät ja jätetty vain 110 kV.
Lisätty kaavamääräyksiin tarve olla yhteydessä museoviranomaisiin ennen Saunaniemessä ja Tiikinlahdessa tapahtuvien maanrakennustöiden
alkua.
Lisätty maakuntakaavamääräykset kaavaselostukseen.
Korjattu mitoitusvirhe tilan 778-420-3-35 Saunataival kohdalla ja osoitettu rakennuspaikat vakituiseen asumiseen.
Yksi rakennuspaikka siirretty Saunaniemessä tilan 3:50 sisäisesti pohjoisrannalta länsirannalle.
Kaavaehdotus oli nähtävillä 8.1.2014 - 7.2.2014. Kaavaehdotuksesta annettiin 11 lausuntoa ja 17 muistutusta. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen
on tehty kaavaan seuraavia muutoksia.
-
-
-
MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus on poistettu kaikista kaavamääräyksistä.
Lisätty MY-1, MY-2, VR- ja VU-alueille suosituksia metsän käsittelyyn ja
tarve olla yhteydessä kaupunkiin ennen aiottuja metsänkäsittelytoimenpiteitä.
Korjattu kaavarajausta vt 9:n läheisyydessä siten, että valtatie jää kokonaisuudessaan kaava-alueen ulkopuolelle
Korjattu yleismääräyksiä siten, että käy ilmi voimassa olevan rantakaavan olevan edelleen vahvin kaava alueellaan, eikä alueella voi myöntää
rakennuslupia yleiskaavan perusteella.
Jätevesien käsittelyn yleismääräystä on selvennetty.
Osoitettu tilan 778-420-3-47 Mäntyranta rakennuspaikka vakituiseen
asumiseen.
Tarkistettu SL-alueiden rajauksia olevan tilanteen mukaisiksi
18.5.2015
-
42 (42)
Kaava-alueen kaakkoisosan maa-ainestenottoalueen rajausta tarkennettu voimassa olevien lupien mukaiseksi.
Ohjeellista ulkoilureittiä on Raatmaalla siirretty hieman olevan tilanteen
mukaisesti.
Kuopiossa 18.5.2015
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Timo Leskinen
aluepäällikkö, DI
Pasi Ronkainen
Suunnittelija, LuK

Kaavaselostus

Transcription

Similar documents

Kaavaselostus

Lausunto maakuntakaavaluonnoksesta/KH 9.2.2015

Esitys 2

KAAVOITUSKATSAUS JA KAAVOITUSOHJELMA 2015

KAAVOITUS- KATSAUS 2015

Strateginen yleiskaava

ARVIOITA KAAVATASOJEN EROISTA, KUOHU–SARVENPERÄN

luonnosvaiheen palaute ja vastineet