Lausunto maakuntakaavaluonnoksesta/KH 9.2.2015

LAUSUNTO ROVANIEMEN – ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVALUONNOKSESTA
I Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue (EAH2900) (kaavaselostus s. 186-194)
Kaavaluonnoksessa on esitetty kolme vaihtoehtoa Rovajärven ampuma-alueeksi;
1. Perusvaihtoehdossa (VE0+) osoitetaan nykyisten maakuntakaavojen mukainen tarkistettu rajaus
ampuma- ja harjoitusalueena (EAH). Vaihtoehdossa Rovaniemi-Kemijärvi maantien eteläpuoli sekä Hyypiön
ja Sarriojärven kohdalta myös tien pohjoispuoli osoitettaisiin merkinnällä EP1, EP1-alueelle ei tule sijoittaa
uutta asumista tai muita raskaiden aseiden ja räjähteiden melulle herkkiä toimintoja, mutta jolla olevaa
asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella.
2. Puolustusvoimain tavoitteiden perusteella on laadittu vaihtoehto VE1.
Vaihtoehdossa ampuma-alue laajenisi Vuojärvi-Javarus maantien itäpuolelle sekä Javarusjärven
länsipuolella. Vaihtoehdossa Rovaniemi-Kemijärvi maantien eteläpuoli sekä Hyypiön ja Sarriojärven
kohdalta myös tien pohjoispuoli osoitettaisiin merkinnällä EP1, jolle ei tule sijoittaa uutta asumista tai
muita raskaiden aseiden ja räjähteiden melulle herkkiä toimintoja, mutta jolla olevaa asutusta saa
täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella.
3. Maanomistajien tavoitteiden mukaisesti on esitetty vaihtoehto VE2, jossa Enijärven ja Majavan sekä
kantatie 82 eteläpuoli ja osittain pohjoispuoli osoitetaan puolustusvoimain alueena (EP1), jolla on yksityistä
maanomistusta ja rakentamista. Puolustusvoimain esittämiä laajennusalueita ei osoitettaisi tässä
vaihtoehdossa. EP1-alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista tai muita raskaiden aseiden ja räjähteiden
melulle herkkiä toimintoja, mutta alueilla olevaa asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata,
laajentaa ja korvata uudella.
Kaikissa em. vaihtoehdoissa on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n mukainen ehdollinen
rakentamisrajoitus Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella (EAH2900).
Teknisen lautakunnan lausunto:
Kemijärven kaupunki lausuntonaan esittää, että ampuma- ja harjoitusalue (EAH2900) osoitetaan nykyisten
kaavojen mukainen tarkistettu rajaus ja että Enijärven ja Majavan alue sekä Kantatie 82:n eteläpuoli ja
yksityismaiden osalta myös pohjoispuoli merkitään alueeksi, jolla on sallittua täydentävä rakentaminen ja
myös maltillinen uudisrakentaminen ainakin loma-asuntojen osalta.
II Melualue (ampuma- ja harjoitusalueella, kaavaselostus s. 183-184)
Melualue yhdessä puolustusvoimien alueen (EP1) kanssa pysäyttävät Hyypiön ja Kalliosalmen kylien
uudisrakentamisen ja samalla niiden kehittymisen, koska melualueelle voitaisiin kaavamääräyksen mukaan
uudisrakentaa vain teollisuus- ja liikennerakennuksia.
Lausunto
Ampuma- ja harjoitusalueen (EAH) melualueelle tulee sallia uudisrakentaminen myös muihin
käyttötarkoituksiin kuin teollisuus- ja liikennerakentaminen, mm. loma-asuminen.
Kaavaselostuksessa on maininta, että alun perin lentomelulle tarkoitettua ohjeistusta voidaan soveltaa
muihinkin melutyyppeihin. Selostusta tulisikin täydentää seuraavasti ” Edellä lentomelulle annettua
ohjeistusta sovelletaan myös raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman melun osalta” . Edellä olevalla
turvattaisiin pienimuotoinen täydennysrakentaminen, millä tarkoitetaan ohjeistuksessa mm. yksittäisten
välitonttien rakentaminen, kun kysymys on pientaloista. Tuliasemien ja maalialueiden huolellisella
sijoittelulla voidaan merkittävästi vähentää meluhaittoja.
Selostuksessa mainittu puolustusvoimien laatima oma sisäinen ohjeistus, ei voi olla maakuntakaavan
laatimisen perusteena.
III Tulvasuojelun vaihtoehdot (kaavaselostus s. 195-196); säätövoiman tuotanto (kaavaselostus s. 74)
Luonnoksessa esitetään tulvasuojelun osalta kaksi vaihtoehtoista ratkaisua;
1. Kemihaaran tekoallas
2. Kemijärven varastotilavuuden lisääminen nostamalla hätä-HW tasoa N43 +150,8 korkeuteen.
Tekoallas toimii myös säätövoiman tuotannossa Kemijoella
Teknisen lautakunnan lausunto:
Tulvariskien hallinnassa on tärkeää ensivaiheessa päättää siitä, minkälaisiin tulvariskeihin tulisi
vesistöalueella varautua. Kun tulvariskien hallinnassa riittäväksi suojaustasoksi katsotaan kerran sadassa
vuodessa toistuvan tulvan torjunta, on tilanne Kemijärven kaupungin alueella jo tällä hetkellä riittävän hyvä
niin, että mitään fyysisiä tulvasuojelutoimenpiteitä ei tarvita. Allasalue merkitään SL-alueeksi.
IV Kaupalliset palvelut (kaavaselostus s. 119-121)
Kaavaluonnoksessa Kemijärven keskustaan esitetään kohdemerkintä C101 (keskusta toimintojen alue),
mikä tarkoittaa, että keskustan alueelle sijoitettavien vähittäistavarakaupan suuryksiköiden
enimmäiskerrosala on yhteensä enintään 20 000 kerrosneliömetriä.
Särkikankaalle osoitetaan vähittäiskaupan suuryksikkö (km 171), jolle voidaan sijoittaa kaupan
myymälätiloja yhteensä enintään 24 000 kerrosneliömetriä.
Lausunto:
Edellä esitetyt kohdemerkinnät kuvauksineen vastaavat kaupungin näkemystä alueille maakuntakaavan
mukaista alueiden käytön perusratkaisua 10-20 vuoden tähtäyksellä.
V Ratavaihtoehdot (kaavaselostus s. 197)
Kaavaluonnoksessa on esitetty seuraavat ratavaihtoehdot pohjoiseen;
1. Rovaniemi-Sodankylä-Kevitsa, VeAb
2. Kemijärvi-Sodankylä-Kevitsa; VeB, lähtö vaihtoehtoisesti Kemijärven asemalta taikka noin 3-4km ennen
asemaa
3. Kemijärvi-Sodankylä-Kevitsa; VeC, Pyhätunturin kautta kiertävä, lähtö kuten edelle VeB
Vaihtoehdossa 2 ja 3 ennen Kemijärven asemaa lähtevä rata aiheuttaisi enemmän haittaa Tohmon kylän
vakituiselle asutukselle kuin rautatieasemalta lähtevä linjaus.
Radan lähtiessä Kemijärven nykyiseltä rautatieasemalta tulee varautua radan vatimaan maa-alueeseen
maankäytön suunnittelussa läheisellä teollisuusalueella. Vaihtoehto sulkisi pois nykyisen puuterminaali
alueen oton esim. ranta-asumiseen.
Lausunto
Kemijärven kaupunki katsoo, että vaihtoehto VeC parhaiten tukee Kemijärven sekä Pyhätunturin
matkailualueen sekä läheisten potentiaalisten kaivosalueiden kehittymistä.
VI Kaupunkikehittämisen alue (kaavaselostus s. 109)
Maakuntakaavaluonnoksessa on esitetty Kemijärven keskusta-alueen ympärille ns. kaupunki kehittämisen
kohdealue, jolla suunnittelun lähtökohtana tulee olla kaupunkimaisen kokonaisilmeen muodostaminen
yhdyskuntarakennetta täydentävällä ja eheyttävällä tavalla.
Lausunto
Kaavaluonnoksessa alue on osoitettu kohtalaisen laajana ja kun otetaan huomioon maakuntakaavan
tavoitteellinen alueiden käytön perusratkaisu 10-20 vuoden tähtäyksellä sekä kaupungin nykyinen kehitys,
ko. kohdealueen rajausta tulisi pienentää ja tarkentaa seuraavasti;
alue rajoittuu pohjoisosiltaan Karvakkojokeen, etelässä Halosenrannan kylään (Termuslahti), idässä
Kotajärveen ja Patovaaraan. Alueen läntine raja olisi esitetyn kaltainen.
Merkinnällä MU6002 osoitettua aluetta tulisi muuttaa oheisen kartan (liitteenä) mukaiseksi, koska alueella
ei ole tarvetta luonnoksen mukaiseen laajaan alueeseen ja kuntalaisia palveleva aktiivisessa käytössä oleva
virkistysalue on osoitettu Peurakankaan latuverkoston alueelle.
VII Liikenne (kaavaselostus s.136)
Lausunto
Kaavaan tule lisätä yhdystie välille Joutsijärvi-Räisälä.
Kun otetaan huomioon Patokankaan tehdasalueelle (ent. Stora Enson tehdasalue) rakennettavat
sahalaitos, liimapuupalkkitehdas sekä raakapuuterminaali, on todennäköistä, että puutavaraliikenne
pohjoisesta yhä enenevässä määrin tulee tapahtumaan Pelkosenniemeltä Arvospuolen tien kautta, tulee
ko. tieyhteyden Pelkosenniemi-Arvospuoli-Patokangas luokka nostaa nykyistä korkeammalle. Em. puoltaa
myös mahdolliset Kevitsan ja Soklin kaivosten sekä muiden lähialueen potentiaalisten mineraaliesiintymien
ainesten kuljettaminen maanteitse Kemijärvelle Patokankaan terminaaliin.
Soklin liikenneyhteyksien vuoksi maakuntakaavaan tulee tehdä Martti-Sokli-Kemijärvi
(Pelkosenniemi-Arvospuoli-Patokangas kautta) maantieyhteyksien luokan nosto nykyistä korkeammalle
tasolle. Lisäksi terminaaliratkaisujen vuoksi tieluokitus Pahkakummuntie-Isokylän asema tulee nostaa
luokkaa korkeammalle tasolle, jotta terminaalin toteutus Isokylän asemalle on mahdollista siinä
tapauksessa, että malmikuljetusten ja metsäteollisuuden tarpeita Patokankaan terminaalissa on vaikea
toteuttaa.
Maakuntakaavassa merkitään Kemijärvi-Salla –maantie merkittäväksi matkailulliseksi kehittämisväyläksi.
VIII Tuulivoima (kaavaselostus s.144-149)
1. Kaavassa tuulivoima-alueiksi (tv) Kemijärvellä on osoitettu
Saarivaara, tv2310 (Posion rajan läheisyydessä)
Varsatunturi-Karvakkoselkä-Tarsavaara, tv2311
2. Tuulivoimapotentiaalisia (tv1) alueita Kemijärvellä ovat
Nuolenlakijänkä-Kuninkaankuusikko, tv2288
Lautatunturi-Sammalvaara, tv1 2290
Iso-Nälkämävaara – Junnikka, tv1 2291, Outovaara alueen sisällä
Peniöntunturi, tv1 2292
Vierustunturi, tv1 2293
Teknisen lautakunnan lausunto
Kemijärven kaupunginvaltuusto on hylännyt yleiskaavan tuulivoiman rakentamiseksi mm. Outovaaran
osalta, ko. alue tulee poistaa tuulivoimapotentiaalisena alueena kaavasta. Lisäksi otetaan pois kohta
Varsatunturi-Karvakkoselkä-Tarsavaara, tv2311
IX Asuntovaltainen taajama-alue (AA) (kaavaselostus s. 116-117)
Lausunto
Kaavaluonnoksessa Halosenrannan asuntovaltainen taajama-alue AA 98 on osoitettu kohtalaisen laajana.
Kun otetaan huomioon maakuntakaavan tavoitteellinen alueiden käytön perusratkaisu 10-20 vuoden
tähtäyksellä sekä kaupungin nykyinen kehitys, ko. kohdealueen rajausta tulisi pienentää ja tarkentaa siten,
että se ulottuisi eteläisiltä osiltaan Termuslahteen kaavassa osoitetun pohjavesialueen pohjoispuolelle.
X Maa-ainesten ottaminen (EO) (kaavaselostus s. 153)
Kaavan tiivistelmäosiossa on maininta, että maakuntakaavassa osoitettavilla maa-aineisten ottoalueilla
maa-aineksia tulee olla otettavissa vähintään 50 000 kuutiometriä.
Lausunto
Seuraavat alueet tulee lisätä kaavaan, koska olemassa olevien lupien mukaisesti otettavaa maa-ainesta on
yli 50 000 kuutiometriä.
Patovaara (valitus meneillään), Ketola (lentokentän lähialueet, valitus meneillään), Misin Kallioalue (Misin
asemalta 2 km Kemijärvelle päin), Kuivanojanvaara, Reinikanperä, Sieniselkä, Suksilampi (Sarriossa),
Sorsamaa (Levärannalla)