Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Transcription

Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston
osayleiskaavaluonnos
Kaavaselostus
6.8.2015
YHTEYSTIEDOT
Kannuksen kaupunki
Mittausteknikko Matti Salmela
+358 44 4745 247
etunimi.sukunimi(a)kannus.fi
Hanketoimija, Puhuri Oy
Hankekehityspäällikkö Harri Ruopsa
+358 40 073 0793
etunimi.sukunimi(a)puhuri.fi
Kaavaa laativa konsultti, WSP Finland Oy
Yleiskaavasuunnittelija Ilkka Oikarinen, YKS-558
+358 44 508 1981
etunimi.sukunimi(a)wspgroup.fi
2/46 | 6.8.2015 | Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston
Kaavaselostus
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
5
1.1.
1.2.
1.3.
1.4.
5
5
6
7
TUNNISTETIEDOT
TAUSTA
KAAVA-ALUEEN SIJAINTI
SUUNNITTELUORGANISAATIO
2. SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET
7
3. OSALLISET JA OSALLISTUMINEN
7
4. TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON
RAKENTEET
9
4.1.
4.2.
4.3.
4.4.
TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMALOIDEN SIJOITUS
TUULIVOIMALOIDEN JA PUISTON RAKENTEET
SÄHKÖNSIIRTO
RAKENNUSTÖIDEN AIKATAULU JA KÄYTÖSTÄ POISTO
9
9
12
12
5. NYKYTILANNE
13
5.1.
5.1.1.
5.1.2.
5.1.3.
5.2.
5.2.1.
5.2.2.
5.2.3.
5.2.4.
5.3.
5.3.1.
5.3.2.
5.3.3.
5.3.4.
5.4.
13
13
13
14
14
14
16
18
18
21
21
21
22
23
KAAVA-ALUEEN JA LÄHIYMPÄRISTÖN KUVAUS
ASUTUS
MAANOMISTUS
LIIKENNE
ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT
VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET
MAAKUNTAKAAVOITUS
YLEIS- JA ASEMAKAAVOITUS
HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN
LUONNONOLOT
MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ TOPOGRAFIA
PINTA- JA POHJAVEDET
KASVILLISUUS, ELÄIMISTÖ JA LUONNONARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET
SUOJELUALUEET JA MUUT LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET
ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET, KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET JA
MUINAISJÄÄNNÖKSET
24
6. SUUNNITTELUN TAVOITTEET
27
7. OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET
27
7.1.
7.2.
7.3.
7.4.
27
28
28
29
KOKONAISRAKENNE JA KAAVAN SISÄLTÖ
ALUEIDEN KÄYTTÖTARKOITUSTA KOSKEVAT MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET
TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMISTA KOSKEVAT MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET
MUUT MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET
Kaavaselostus
7.5. YLEISET MÄÄRÄYKSET
29
8. OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET
30
8.1. LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET
8.2. VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT
8.3. OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET
8.3.1. TUULIVOIMARAKENTAMISEN YLEISET VAIKUTUKSET
8.3.2. VAIKUTUSALUE
8.3.3. VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA LIIKENTEESEEN
8.3.4. VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN
8.3.5. VAIKUTUKSET MUINAISMUISTOIHIN
8.3.6. VAIKUTUKSET PÄÄSTÖIHIN JA ILMASTOON
8.3.7. VAIKUTUKSET LUONTOON JA ELÄIMISTÖÖN
8.3.8. VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN
8.3.9. VAIKUTUKSET PUOLUSTUSVOIMIEN ILMAVALVONTATUTKIIN
8.3.10. YHTEISVAIKUTUKSET
30
31
31
31
31
32
33
35
35
35
37
42
42
9. OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN
43
LÄHTEET
44
LIITTEET
46
Kaavaselostus
1.
Perus- ja tunnistetiedot
1.1. Tunnistetiedot
Tämä kaavaselostus liittyy 6.8.2015 päivättyyn Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston osayleiskaavan
kaavakarttaan.
Kunta:
Kannus
Kaavan nimi:
Kaukasennevan tuulipuiston osayleiskaava
Kaavan laatija:
WSP Finland Oy, Ilkka Oikarinen, YKS-558
Kannuksenkunnan edustaja:
Mittausteknikko Matti Salmela
1.2. Tausta
Puhuri Oy suunnittelee kahdeksan tuulivoimalan rakentamista Keski-Pohjanmaalle Kaukasennevan
alueelle Kannuksen kaupunkiin.
Tuulipuiston rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista rakennuslupaa.
Koska Kaukasennevan alueella ei ole tuulipuiston mahdollistavaa kaavaa, edellyttää hankkeen toteuttaminen tuulivoimaosayleiskaavan laatimista. Maankäyttö- ja rakennuslain 1.4.2011 voimaan astunut
muutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimalan rakentamiseen yleiskaavan perusteella
(MRL 77 a §).
Kaavoitus on tullut vireille Puhuri Oy:n aloitteesta. Kaavoitustyötä ohjaa Kannuksen kaupunki. Kaavan
laadinnasta vastaa WSP Finland Oy.
Kaavaselostus
1.3. Kaava-alueen sijainti
Kaava-alue sijaitsee noin kahdeksan kilometriä koilliseen Kannuksen keskuksesta ja noin kolmen kilometrin päässä Eskolan kyläkeskittymästä. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 1. Kaava-alueen koko on
kooltaan 615 hehtaaria. Alue on Kokkolan Seurakuntayhtymän ja yksityisten omistama. Alueella on
tehty kattavasti sopimuksia maanomistajien kanssa kaavoituksen käynnistämiseksi. Lähin asutuskeskittymä sijaitsee lähimmillään noin 1,5 kilometrin päässä tuulivoimaloista kaakkoon Rättyän kylässä, jossa
sijaitsee noin kymmenen asuinrakennusta. Kaksi loma-asuntoa sijaitsee kaava-alueen tuntumassa.
Kuva 1. Kaava-alueen sijainti (Pohjakartta: © MML, 2015).
Kaavaselostus
1.4. Suunnitteluorganisaatio
Kannuksen kunnassa suunnittelua on ohjannut mittausteknikko Matti Salmela.
Kaavan laadinnasta on vastannut FM Ilkka Oikarinen (YKS-558), WSP Finland Oy.
Luontoselvitysten koordinoinnista ja vaikutusten arvioinnista on vastannut FM Ella Kilpeläinen,
Pöyry Oyj.
Puhuri Oy:n hankevastaavana toimii Harri Ruopsa.
2.
Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet
Kaukasennevan tuulivoima-alueen osayleiskaavan suunnittelu on saatettu vireille teknisten palveluiden
lautakunnan 3.6.2015 tekemän päätöksen 79 §:n mukaisesti.
Kaavan sisältöä ja laadintaa kuvaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukaisesti Kannuksen kaupungin teknisten palveluiden osastolla ja Kannuksen kirjastolla 18.6. - 3.8.2015 välisenä aikana.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) esitellään kaavan laatimisessa noudatettavat osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt, kaavoituksen päätavoitteet, suunnittelun eteneminen ja alustava aikataulu. Lisäksi osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan kaavan laadinnan yhteydessä laadittavat ja laaditut selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään
kaavaprosessin edetessä.
3.
Osalliset ja osallistuminen
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti osallisilla (MRL 62 §) on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisilla on myös mahdollisuus esittää
neuvottelun käynnistämistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 §).
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin
valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Tässä hankkeessa tunnistettuja osallisia ovat:
-
kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa:
o
kuntalaiset, joita asia koskee
o
kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat
Kaavaselostus
-
viranomaiset, yhteisöt ja yritykset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään:
o
Kannuksen kunnan hallintokunnat ja luottamuselimet:

teknisten palveluiden osasto, teknisten palveluiden lautakunta, kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto
o
Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset
o
Digita
o
Finavia
o
Fingrid Oyj
o
Ilmavoimien esikunta
o
Keski-Pohjanmaan liitto
o
Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
o
Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo
o
Lestijokiseudun Luonto ja Ympäristö ry
o
Metsähallitus
o
Museovirasto
o
Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri
o
Pohjanmaan pelastuslaitos
o
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
o
Puhuri Oy
o
Puolustusvoimat
o
Riistanhoitoyhdistykset
o
Sievin kunta
Kaavaselostus
4.
Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimapuiston rakenteet
4.1. Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoitus
Tuulipuiston yleissuunnittelusta on vastannut Puhuri Oy. Suunnitelman mukaan tuulipuisto koostuu
kahdeksasta voimalaitosyksiköstä sekä niitä yhdistävistä huoltoteistä. Tuulipuiston sisäinen sähkösiirto
on tarkoitus toteuttaa maakaapelein. Sähköverkkoon liittymiseksi alueelle rakennetaan sähköasema,
josta sähkö siirretään maakaapelilla valtakunnan verkkoon.
Suunnittelun yhteydessä on tutkittu erilaisia voimaloiden sijoituspaikkoja. Sijoituspaikkojen suunnittelussa on huomioitu alueen luonnonolot, maastonmuodot, pääsy alueelle, maanomistusolot sekä paikalliset tuulisuusolot. Tuulivoimaloiden sijoittelussa on huomioitu riittävät etäisyydet voimaloiden välille turvallisuus- ja tuotantosyistä.
4.2. Tuulivoimaloiden ja puiston rakenteet
Tuulivoimala koostuu perustuksen päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen sekä konehuoneesta (kuva 2.).
Tuulivoimaloiden napakorkeus on maksimissaan 160 metriä ja roottorin läpimitta maksimissaan 140
metriä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi siten maksimissaan noin 230 metriä.
Kaavaselostus
Kuva 2. Periaatekuva käytettävästä voimalasta (Suomen tuulivoimayhdistys 2015).
Tuulivoimaloiden rakentamista ja pystyttämistä varten voimaloiden ympäristöstä noin hehtaarin alueelta raivataan puusto ja alueen pinta tasoitetaan, jotta voimaloiden kuljetuskalusto ja asennusnosturit
on mahdollista saada alueelle.
Tuulivoimalan perustamistavan valintaan vaikuttavat alueen maaperäolosuhteet ja valittava tuulivoimalatyyppi. Kooltaan suurimman perustamistavan, gravitaatioperusteisen betoniperustuksen vaadittava
halkaisija vaihtelee noin 20–25 metrin välillä ja perustusten paksuus noin 3–4,5 metrin välillä, niin
ikään voimalatyypin ja maaperäolosuhteiden mukaan. Perustuksen maanpinnan yläpuolinen osa (näkyviin jäävä osa) on kerrottua huomattavasti pienempi (halkaisija 5-10 metriä ja korkeus maanpinnasta
noin 1 – 2 metriä). Muita perustamistapoja voivat olla esimerkiksi perustuksen kallioankkurointi, jolloin betoniperustuksen koko on pienempi. Joillakin laitevalmistajilla saattaa myös tornin harukset tulla
kyseeseen (kuva 3.). Hyvin epäedullisissa kohteissa gravitaatioperusteinen perustus saatetaan joutua
paaluttamaan.
Kaavaselostus
Kuva 3. Periaatekuva mahdollisista haruksista (Vestas 2015).
Tuulivoimalat on alustavasti suunniteltu yhdistettävän toisiinsa sekä suunniteltuun sähköasemaan 20
kV maakaapeloinnilla. 20/110 kV sähköasema on suunniteltu yhdistettävän kaava-alueen kaakkoispuolella kulkevaan 110 kV:n olemassa olevaan voimajohtoon uudella rakennettavalla 110 kV ilmajohdolla.
Sähköverkkoon liittymis- ja reittivaihtoehdot tulevat tarkentumaan hankesuunnittelun edetessä.
Alueella olevaa metsäautotiestöä joudutaan parantamaan ja leventämään. Alueelle joudutaan rakentamaan myös uusia huoltoteitä. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys tulee olemaan
noin 6 metriä. Tiealueen leveys vaihtelee noin 15 metristä kaarteiden 20 metriin. Teiden reunoilta
saatetaan joutua raivaamaan puustoa kuljetuksia varten. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään
sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin.
Kaavaselostus
Lähtökohtaisesti tuulivoimapuiston aluetta ei tulla aitaamaan, jolloin alueella voi vapaasti liikkua toiminnan aikana. Rakentamisen aikana liikkumista tuulipuistoalueella rajoitetaan turvallisuussyistä. Tuulipuiston rakenteista ainoastaan kaava-alueen ulkopuolelle sijoittuva sähköasema todennäköisesti aidataan, mikä on yleinen käytäntö myös muissa hankkeissa.
Tuulivoimalat merkitään lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusviraston TraFi:n ohjeiden mukaisesti. Ilmailulain mukaisesti jokaiselle voimalalle haetaan lupa lentoesteen asettamisesta TraFi:lta. Liikenteen turvallisuusvirastolle toimitettavaan lupahakemukseen liitetään ilmaliikennepalvelun tarjoajan
eli Finavian lausunto esteestä. Liikenneturvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään
tarvittavat lentoestemerkinnät sekä päivä- että yöaikaiselle toiminnalle. Yömerkintöinä vaaditaan
yleensä vain lentoestevalot. Päivämerkintöinä voidaan lentoestevalojen lisäksi vaatia myös muita merkintöjä esimerkiksi voimaloiden siipien maalaamista värillisillä merkinnöillä tai voimalan tornin alaosan
sävyttämistä maisemasta erottuvaksi.
4.3. Sähkönsiirto
Parhaillaan tutkitaan 20 kV:n syöttökaapelin rakentamista tuulipuiston ja muuntoaseman välillä. Kaapelointi toteutetaan maakaapelina.
4.4. Rakennustöiden aikataulu ja käytöstä poisto
Tuulipuiston rakentaminen (tiestön perusparannukset ja uudet tiet, valmistelevat maastotyöt voimaloiden asennuspaikoilla, voimaloiden perustustyöt ja pystytys sekä sähköasennukset) kestävät noin
vuoden.
Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on keskimäärin noin 25 vuotta. Perustukset mitoitetaan yleensä
50 vuoden käytölle, jolloin voimaloiden koneistoja uusimalla käyttöikää voidaan jatkaa 50 vuoteen.
Kaapelien käyttöiän arvioidaan olevan vähintään 30 vuotta.
Toiminnan jälkeen tuulivoimalat puretaan maanpinnan yläpuolelle jäävien rakenteiden osalta. Betoniset perustukset maisemoidaan niille sijoilleen yleisen käytännön mukaisesti. Kaapelien osalta ratkaistavaksi jää jätetäänkö rakenteet paikoilleen vai poistetaanko ne.
Kaavaselostus
5.
Nykytilanne
5.1. Kaava-alueen ja lähiympäristön kuvaus
5.1.1.
Asutus
Lähin asutus sijaitsee lähimmillään noin 1,5 kilometrin päässä tuulivoimaloista kaakkoon Rättyän kylässä, jossa sijaitsee noin kymmenen asuinrakennusta. Kaksi loma-asuntoa sijaitsee kaava-alueen tuntumassa.
Kuva 4. Alustavat voimaloiden sijainnit ja asutus (Pohjakartta © MML 2015).
5.1.2.
Maanomistus
Alue on Kokkolan Seurakuntayhtymän ja yksityisten maanomistajien omistuksessa. Alueella on tehty
kattavasti sopimuksia maanomistajien kanssa kaavoituksen käynnistämiseksi.
Kaavaselostus
5.1.3.
Liikenne
Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee valtatie 28 ja länsipuolella tie 7720 (Rautiontie). Valtatien 28 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä tuulipuistoalueen kohdalla on 2784 ajoneuvoa vuorokaudessa ja
tien 7720 kohdalla 110 ajoneuvoa vuorokaudessa (ELY -keskus, liikennemääräkartat Etelä-Pohjanmaa
2013). Hietakankaantie ja Rättyäntie johtavat valtatieltä 28 kaava-alueen suuntaan.
Kaava-alueen eteläpuolella n. 3 kilometrin päässä lähimmästä voimalasta sijaitsee Kannuksen Lentokerho ry:n ylläpitämä kenttä. Kentällä toimii Cessna 150:lla ilmaileva lentokerho, joka kouluttaa yksityislentäjiä. Kerhon omat tilat ovat rakenteilla.
5.2. Aluetta koskevat suunnitelmat
5.2.1.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueiden käytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän päätöksen mukaisia tavoitteita on tarkistettu ja tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana on
ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen.
Tarkistetuissa tavoitteissa todetaan tuulivoiman osalta
-
maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat
alueet
-
tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
Tuulivoimarakentamista koskevien tavoitteiden lisäksi tuulivoima-alueiden suunnittelussa otetaan
huomioon maisemaa, luonnonarvoja ja kulttuuriperintöä, puolustusvoimien toiminnan turvaamista ja
lentoturvallisuutta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.
Näistä keskeisiä ovat seuraavat:
-
Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja
luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan
huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava
valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön
on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen.
-
Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille,
varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset.
Kaavaselostus
-
Lentoasemien ympäristön maakäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen
liittyvä tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset. Lisäksi alueiden käytössä on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet.
Eheyttävän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun kannalta pidetään tärkeänä alueidenkäytön
suunnittelussa:
-
alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä
-
alueiden käytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle
-
yleiskaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin
-
alueiden käytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä
Kulttuuri- ja luonnonperinnön, virkistyskäytön ja luonnonvarojen kannalta pidetään tärkeänä alueidenkäytön suunnittelussa:
-
alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua
-
alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan
luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville
-
alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja
luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana huomioidaan viranomaisten laatimat selvitykset (Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet [Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992], Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt [Museovirasto 2009] ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset
suojelualuekokonaisuudet [Sisäasiainministeriö, kaavoitus ja rakennusosasto, tiedotuksia
3/1983])
Toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon kannalta pidetään tärkeänä alueidenkäytön suunnittelussa:
-
alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien
energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia
-
yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon
sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontokohteet ja -alueet sekä maiseman yleispiirteet
-
alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta
merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät
Kaavaselostus
5.2.2.
Maakuntakaavoitus
Kaava-alueella on voimassa Keski-Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavoitusta on tehty vaiheittain. Tällä hetkellä voimassa olevia vaihekaavoja on kolme. Kuvassa 5. esitetään ote alueen vahvistettujen vaihemaakuntakaavojen yhdistelmäkartasta.
Kuva 5. Ote Keski-Pohjanmaan vahvistettujen vaihemaakuntakaavojen yhdistelmäkartasta. Kaava-alueen likimääräinen rajaus on osoitettu punaisella soikiolla.
Maakuntakaavan ensimmäinen vaihekaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 24.10.2003. Ensimmäisestä vaiheesta voimassa on yhä kehittämisperiaatemerkintöjä, yhdyskuntarakenteen aluevarauksia
sekä luonnonsuojelulain mukaiset Naturat 2000 -verkostoon kuuluvat tai siihen ehdotetut alueet.
Maakuntakaavan toinen vaihekaava vahvistettiin valtioneuvostossa 29.11.2007. Toisesta vaihemaakuntakaavasta on voimassa tällä hetkellä tuulivoimaloille varattu energiahuollonalue Kokkolan suurteollisuusalueen ja sataman kupeessa, soiden monikäyttö kokonaisuudessaan sekä muinaismuisto-, maisema- ja kulttuurihistoriakohteet.
Maakuntakaavan kolmas vaihekaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 8.2.2012. Kolmas vaihemaakuntakaava on voimassa kokonaisuudessaan. Vaihekaava sisältää kaupan palveluverkkoa sekä maaainestenottoa ja pohjavesien suojelua koskevat aluevaraukset. Lisäksi vaihemaakuntakaavassa tarkistetaan voimassa olevien ensimmäisen ja toisen vaihemaakuntakaavojen yhdyskuntarakennetta, virkistysalueita ja luonnon monimuotoisuuden vaalimista koskevia aluevarauksia sekä kehittämisperiaatemerkintöjä.
Keski-Pohjanmaan kolmas vaihemaakuntakaava täydentää aiemmin vahvistettuja ensimmäistä ja toista
vaihekaavaa muodostaen yhdessä niiden kanssa Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan. (KeskiPohjanmaan liitto 2015a)
Kaavaselostus
Neljännen vaihemaakuntakaavan valmistelu on aloitettu. Kaava käsittelee seudullisesti merkittävän
tuulivoiman sijoittumista Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kaavan lähtökohta on Pohjois-Pohjanmaan
ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, joka on esiselvityksenä hyödyntänyt tuuliatlaksen tuulisuustietoja tausta-aineistona. Lisäksi kaavalla päivitetään arvokkaita maisema-alueita ja merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevat merkinnät vastaamaan voimassa olevia valtakunnallisia inventointeja. Kuvassa 6. esitetään ote neljännen vaihekaavan kaavaehdotuksesta. (KeskiPohjanmaan liitto 2015a)
Kuva 6. Ote Keski-Pohjanmaan neljännen vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksesta. Kaava-alueen likimääräinen
rajaus on osoitettu punaisella soikiolla.
Kaavaselostus
Kaukasennevan kaava-alueella on voimassa kaavamerkintä (EO-3), joka sallii kalliomurskeen ottamisen
alueella, sekä tärkeä vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (kaavamerkintä pv), jonka suunnittelumääräyksessä todetaan, että alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee varmistua siitä, ettei toimenpiteillä vaaranneta pohjaveden määrää tai laatua. Tämä tulee ensisijaisesti hoitaa sijoittamalla riskialttiit
toiminnat alueen ulkopuolelle ja toissijaisesti estämällä riskien syntyminen riittävillä vesiensuojelutoimenpiteillä.
5.2.3.
Yleis- ja asemakaavoitus
Kaava-alueella ei sijaitse voimassaolevia yleis- tai asemakaavoja.
5.2.4.
Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin
N. 30 kilometrin etäisyydelle kaava-alueesta sijoittuu runsaasti tuulipuistohankkeita. Hankkeiden koko vaihtelee muutaman voimalan hankkeista Mutkalammen 85 voimalan hankkeeseen.
Alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tai ole suunnitteilla muita tuulipuistohankkeita. Lähin hanke sijaitsee noin viiden kilometrin päässä kaava-alueesta pohjoiseen (Mutkalampi) ja seuraavaksi lähimmät noin kymmenen kilometrin päässä Kaukasennevan kaava-alueesta (Kuurinkallio, Rahkonneva,
Puutikankangas).
Muut tuulivoimahankkeet noin 30 kilometrin etäisyydellä Kaukasennevan tuulipuistohankkeesta on
esitetty kuvassa 7. ja taulukossa 1.
Kaavaselostus
30 km
20 km
10 km
Kuva 7. Kaukasennevan tuulipuistohanke sekä lähimmät muut tuulipuistohankkeet (Pohjakartta © MML 2015).
Kaavaselostus
Taulukko 1. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat muut tuulipuistohankkeet.
Kaavaselostus
Hankealueen länsipuolella. Hietakankaan harjujaksolla sijaitsee myös kaksi soranottoaluetta.
5.3. Luonnonolot
5.3.1.
Maa- ja kallioperä sekä topografia
Hankealueen maaperä on pääosin hiekkamoreenia ja hienoainesmoreenia, kallioperä porfyyrista granodioriittia (GTK 2015). Hankealueella ei sijaitse arvokkaita kallioalueita, mutta aivan hankealueen
pohjoisrajalla sijaitsee arvokas moreenimuodostuma (Ympäristökarttapalvelu Karpalo 2015).
5.3.2.
Pinta- ja pohjavedet
Hankealueen lähiympäristössä sijaitsee pienvesikokonaisuus Jylhäjärvi-Heinäjärvi, jota ympäröi osittain
kosteikkoalue. Alueella on lampia. Hankealueella sijaitsee pohjavesialue (Hietakangas), joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. (Ympäristökarttapalvelu Karpalo 2015)
Eskolan Kehitys Oy on toteuttamassa Ylijärven riistakosteikkoa Kannuksessa yhteistyössä Eskolan
Metsästysseuran kanssa. Kosteikon tarkoituksena on lisätä luonnon monimuotoisuutta ja vähentää
valuma-alueelta tulevaa fosfori- ja typpikuormitusta sekä edesauttaa läheisten viljelysmaiden vesitasapainoa. Valmistuttuaan noin 17 hehtaarin kosteikko Rättyän kylän tuntumassa tulee vaikuttamaan positiivisesti etenkin alueen linnustoon. Kosteikkohanke oli elokuussa 2015 lähes valmis. Paikalla sijaitsee
lintutorni ja nuotiopaikka.
Hankealueelle ja sen läheisyyteen sijoittuvat pohjavesialueet ja muodostumisalueet on esitetty kuvassa
8. Pohjavesialueille tai muodostumisalueille ei sijoitu tuulivoimaloita. Hankealueelle rakennettavat tiet
toteutetaan ”pistoina” olemassa olevilta teiltä ja ne tullaan rakentamaan niin, etteivät ne sijoitu pohjavesialueille.
Kaavaselostus
Kuva 8. Hankealueelle ja sen läheisyyteen sijoittuvat pohjavesialueet ja varsinaiset muodostumisalueet (LAPIOlatauspalvelu 2015).
5.3.3.
Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet
Alueella laadittavat luontoselvitykset laaditaan vuoden 2015 aikana. Selvitettäviä kohteita ovat lähinnä
hankealueen kasvillisuus ja luontotyypit, linnusto sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista liitooravat, viitasammakot sekä lepakot.
Hankealue sijoittuu keskiboreaaliselle metsäkasvillisuusvyöhykkeelle ja suokasvillisuudeltaan viettokeitaiden alueelle (Maanmittauslaitos 2015). Hankealue sijaitsee metsien ja soiden hallitsemalla seudulla.
Metsäalueet ovat pääosin talousmetsiä, kosteikoista suuri osa on ojitettu. Hankealueen lähiympäristössä on kuitenkin myös laajempia luonnontilaisia suoalueita (Kokonpesäneva, Hietaneva, Puolivälinneva). Hankealueen lähiympäristössä on myös pienvesikokonaisuus Jylhäjärvi-Heinäjärvi, jota ympäröi
osittain kosteikkoalue.
Muuttolinnusto
Alue ei sijaitse keskeisten lintujen muuttoreittien varrella. Sisämaassa lintujen muutto kulkee leveänä
rintamana, eikä hankealueella tai sen läheisyydessä ole muuttoa ohjaavia tai tiivistäviä maastokuvioita,
kuten vesistöjä tai korkeita vaarajonoja.
Kaavaselostus
Pesimälinnusto
Pesimälintujen osalta voimaloiden sijoituspaikoille tai niiden lähiympäristöön ei sijoitu tiedossa olevia
uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien petolintulajien esiintymiä (Ollila, T./Metsähallitus, 2015, Kirjall.
tiedonanto). Ilmakuvatarkastelun perusteella hankealueella ei sijaitse uhanalaisille lajeille erityisen
merkityksellisiä luonnontilaisia avosoita tai laajoja vanhan metsän alueita. Valtakunnallisessa Lintuatlas
-hankkeessa selvitettiin koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla havaintoruuduilla vuosina 2006 – 2010. Kaukasennevan kaava-alue sijoittuu atlaksen ruutuun 709:335, Kannus
Kannuksen itäpää (selvitysaste hyvä). Atlaksen mukaan ruudussa pesii varmasti 45, todennäköisesti 25
ja mahdollisesti 26 lajia.
Muu eliöstö
Ilmakuvatarkastelun perusteella suunniteltuja tuulivoimalapaikkoja ympäröivät metsiköt eivät vaikuta
potentiaalisilta liito-oravan elinympäristöiltä lukuun ottamatta Matokankaan luonnonsuojelualueella
sijaitsevaa puronvartta.
Kaava-alueen eteläpuoliset lammet (Heinäjärvi, Jylhäjärvi) sekä tuulivoimalapaikan 8 (voimaloiden numerointi on kuvattu kaavakartassa) lähiympäristössä sijaitseva Kiiskisenlampi voivat olla potentiaalisia
viitasammakon kutuympäristöjä. Lampien rantamaat ja muut aukiot voivat olla myös lepakoiden saalistusympäristöjä, seudulla on myös lepakoiden päiväpiiloiksi ja talvehtimispaikoiksi sopivia rakennuksia ja mahdollisesti myös kiviröykkiöitä.
Tiedot hankealueella mahdollisesti havaituista uhanalaisten tai muutoin huomioitavien lajien esiintymistä tarkistettiin Keski-Pohjanmaan ELY-keskuksesta (Toni Etholén 7.4.2015). Eliölajitietojärjestelmässä ei ollut havaintoja hankealueelta. Lähin uhanalaishavainto oli tehty vuonna 2009 liito-oravasta,
useiden kilometrien päässä hankealueen itäpuolella. Liito-orava kuuluu luontodirektiivin liitteen IV(a)
lajeihin. Laji on luokiteltu valtakunnallisesti vaarantuneeksi (VU) ja se kuuluu Suomen kansainvälisiin
vastuulajeihin.
5.3.4.
Suojelualueet ja muut luontoarvoiltaan merkittävät kohteet
Kaava-alueen länsipuolella, voimalan 4 eteläpuolella sijaitsee yksityinen luonnonsuojelualue Matokangas (YSA207657) puolen kilometrin päässä lähimmästä voimalasta (kuva 9.). Lähin Natura 2000alueverkoston kohde sijaitsee lähes kuuden kilometrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta (lounaispuolella virtaava Lestijoki (FI1000057, SCI)).
Keski-Pohjanmaan vahvistetussa vaihemaakuntakaavassa alueelle ei ole osoitettu luontokohteita. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse arvokkaita kallioalueita, valtakunnallisesti arvokkaita tuuli- ja rantakerrostumia tai valtiolle hankittuja METSO-ohjelman kohteita. Hankealueen lähiympäristössä sijaitsee meneillään olevan soidensuojeluohjelman täydennyksen kohde, joka ei kuitenkaan sijoitu kaava-alueelle. Tämän alueen mahdollinen suojelu ja rajaus ovat julkisia tietoja syyskuussa
2015 (Keski-Pohjanmaan ELY-keskus, Toni Etholén 7.4.2015).
Kaavaselostus
Kuva 9. Hankealueen ympäristössä sijaitsevat luonnonsuojelullisesti huomioitavat aluekohteet (Ympäristökarttapalvelu Karpalo 2015).
5.4. Arvokkaat maisema-alueet, kulttuuriympäristökohteet ja muinaisjäännökset
Suomen maisemamaakuntajaossa Kaukasennevan alue sijoittuu Keski-Pohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon. Alueen maisemaa luonnehtivat kapeahkot jokilaaksojen viljelyalueet ja niiden väliin jäävät
laajahkot karut ja soiset moreeniselänteet. Maasto on suhteellisen tasaista, mutta paikoin kumpareista.
Pitkät harjujaksot kulkevat luoteis-kaakkoissuunnassa rannikolta sisämaahan. Asutus sijoittuu perinteisesti jokilaaksojen viljelysten äärelle. (Ympäristöministeriö 1992a)
Osana kaavoitustyötä on selvitetty alueen maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet noin 20 kilometrin vyöhykkeellä hankealueesta (kuva 10.). Kaukasennevan hankealue sijoittuu noin viiden kilometrin päähän lähimmistä jokilaaksoista moreeni/harjuselänteelle, jolla on runsaasti soita. Hankealueelle ja sen eteläpuolelle sijoittuu pienikokoinen peltolaakso, jossa sijaitsee muutaman talon muodostama Rättyän kylä.
Hankealueen länsipuolella noin viiden kilometrin päässä sijaitsee maakunnallisesti arvokas Lestijokivarren kulttuurimaisema, joka eteläosiltaan Toholammilla (noin kahdeksan kilometrin päässä hankealueelta) on arvotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi (Lestijokilaakso).
Lestijoen kulttuurimaisemalle on tyypillistä pienten metsäsaarekkeiden katkaisemat peltoaukeat Lestijoen varressa ja jokilaaksoa nauhamaisesti seuraava asutus. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat
1700-luvulta. Joen rannassa on joitakin koski- ja myllypaikkoja sekä hakamaita. Lestijokivarren kult-
Kaavaselostus
tuurimaisema jatkuu Himangalla (noin 14 kilometriä hankealueelta) Himangan kulttuurimaisemana
Lestijokivarressa. Alue on maakunnallisesti arvokas ja on osin myös Natura-aluetta.
Hankealueesta länteen reilun kuuden kilometrin päässä hankealueelta sijaitsee Kannuksen keskusta ja
siihen liittyvä kirkko ja Mäkiraonmäen vanha asutus. Näistä jälkimmäinen muodostaa valtakunnallisesti
merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009). Tähän sisältyvät vuonna 1934 Kannuksen
suurpalosta säilyneet vanhat rakennukset sekä Kannuksen kirkko tapuleineen korkealla mäellä. Kannuksen keskustassa on runsaasti erilaisia arvokkaita rakennus- ja luonnonympäristökohteita, jotka eivät muodosta yhtenäistä kulttuurimaisemakokonaisuutta.
Lähes 20 kilometrin päässä hankealueelta länteen sijaitsevat lisäksi maakunnallisesti arvokas Puukankaan metsäasutusryhmä sekä valtakunnallisesti arvokas Riipan pieni rautatiepysäkki (RKY 2009). Hankealueesta etelään alle viiden kilometrin päässä hankealueelta sijaitsee Leppilammenkylän maakunnallisesti arvokas maisema- ja kulttuurialue. Kylä on maisemallisesti kaunis ja hyvin säilynyt perinteinen
kylämiljöö pienen järven rannalla. Alle kolmen kilometrin päässä hankealueelta etelään sijaitsee Kannuksen pikkurata, joka on 1900-luvun alkupuolen puunkuljetukseen tarkoitettu kapearaiteinen rautatie.
Hankealueesta itään sijaitsevat noin kahdeksan kilometrin päässä Evijärven ja Vääräjokilaakson kulttuurimaisemat, jotka on arvotettu maakunnallisesti arvokkaiksi. Kohteesta osa Vanhakirkko-Jyrinki
sekä Sievin kirkko ympäristöineen ovat aiemmin olleet valtakunnallisesti merkittävää rakennettua
kulttuuriympäristöä (RKY 1993). Alue on Vääräjokivarteen sijoittuvaa viljelylaaksoa, jossa perinteiset
asuinpaikat sijaitsevat kumpareilla peltojen keskellä tai nauhoina selänteiden reunoilla. Sievin taajama
kirkkomiljöineen sijoittuu peltolaakson toiseen reunaan. Vanhakirkon kylä, jossa Sievin kirkko sijaitsi
ennen 1800-luvun puoliväliä, on kyläkeskittymä joenvarren kumpareella. Alueella on paljon myös arvokasta rakennuskantaa.
Hankealueelta seitsemän kilometriä itään sijaitsee Sievin Korhoskylä eli asemakylä, joka on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Kohde on sekä vanha kylämiljöö
1600-luvulta että myös rautatieasemamiljöö rakennuksineen ja puistoineen. Alueella on myös arvokkaat koulu- ja kaupparakennukset. Hankealueelta 14 kilometriä koilliseen sijaitsee Raution kirkko, joka on Museoviraston rakennusperintörekisterissä. Hankealueelta 19 kilometriä koilliseen sijaitsee
Mattilanperänkylä, joka on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (RKY 2009).
Kylä on edustava esimerkki säilyneestä 1700-luvun kruununtilasta ja siitä kehittyneestä säilyneestä
kylämiljööstä. (Keski-Pohjanmaan Liitto 2015b, Pohjois-Pohjanmaan Liitto 2014, Museovirasto 2015,
Suomen ympäristökeskus 2015). Muinaismuistoja hankealueen ympäristössä on lukuisia, suurin osa
keskittyen edellä mainittuihin jokilaaksojen kulttuurimaisemiin. Lisäksi erilaisia esihistoriallisia kiviröykkiöitä sijaitsee tyypillisesti myös jokilaaksojen välisillä selännealueilla. Hankealueelle sijoittuu yksi
historiallisen ajan muinaisjäänteeksi määritelty kiviaita, joka sijaitsee tervahautapohjien lähettyvillä.
Etäisyys lähimmästä voimalasta muinaisjäänteelle on noin 200 metriä. Muut tunnetut muinaismuistot
sijaitsevat hankealueelta vähintään noin neljän kilometrin päässä jokilaaksojen tuntumassa. (Museovirasto 2015)
Kaavaselostus
Kuva 10. Maisema- ja kulttuuriympäristön arvokohteet valtakunnallisten inventointien ja Pohjois-Pohjanmaan ja
Keski-Pohjanmaan maakuntakaava-aineistojen pohjalta (Maanmittauslaitos 2015, Suomen ympäristökeskus 2015,
Museovirasto 2015).
Kaavaselostus
6.
Suunnittelun tavoitteet
Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulipuiston rakentaminen. Tavoitteena on
toteuttaa tuulipuiston rakentaminen alueen ominaispiirteet sekä rakentamisen, toiminnan ja käytöstä
poiston ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta ja toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia.
Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäytöntarpeet sekä
suunnitteluprosessin kuluessa mahdollisesti esiin nousevat uudet tavoitteet.
Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a §:n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Kannuksen kaupunginvaltuusto.
Kaukasennevan tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita, jossa tavoitteena on nostaa tuulivoiman tuotantotavoite 9 terawattituntiin vuoteen 2025 mennessä
(Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 20. päivänä maaliskuuta 2013 VNS 2/2013 vp).
7.
Osayleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset
7.1. Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö
Kaukasennevan yleiskaava on laadittu ympäristöselvityksissä tarkasteltujen vaihtoehtojen pohjalta tarkennettujen tuulipuiston suunnitelmien mukaan. Osayleiskaava mahdollistaa enintään 8 tuulivoimalan
rakentamisen Kannuksen kunnan alueella sijaitsevalle Kaukasennevan tuulipuiston kaava-alueelle.
Kaava-alueen pinta-ala on noin 615 hehtaaria. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulipuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulipuiston alue on merkitty pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M1 ja M2).
Kaukasennevan tuulipuiston osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla).
Kaavaselostus
7.2. Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset
Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M1)
Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen
osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja, kokoonpanoalueen ja tuulivoimaloiden tarvitsemia laitteita tai rakennelmia. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen ja maa-ainesten otto.
Kalliomurskeen ottoalue tai ottoon soveltuva alue (EO-3)
Luonnonsuojelualue (SL)
Alueella on kielletty maan kaivaminen ja täyttäminen, ojien kaivaminen, rakennusten ja rakennelmien
rakentaminen, teiden rakentaminen, metsänhakkuu ja alueen maisemakuvan muuttaminen.
7.3. Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset
Tuulivoimaloiden alueet (tv)
Osayleiskaavassa osoitetuille tv-alueille saadaan sijoittaa yhteensä enintään 8 tuulivoimalaa. Luku tvmerkinnän yhteydessä osoittaa kuinka monta tuulivoimalaa kullekin erilliselle pistekatkoviivalla rajatulle osa-alueelle saadaan enintään sijoittaa.
Alueelle ei saa sijoittaa muuta rakentamista kuin tuulivoimaloita, niiden tarvitsemia laitteita tai rakennelmia sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueen.
Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 230 metriä maanpinnasta.
Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea ilmailuviranomaisten määräykset huomioon ottaen.
Tuulivoimaloiden rakenteiden ja siipien pyörimisalueen tulee sijoittua osoitetuille tuulivoimaloiden
alueille.
Rakentamisessa ja nostoalueiden sijoittamisessa on säilytettävä luonnon- ja kulttuuriympäristön arvokkaat kohteet.
Ohjeellinen voimalan sijainti
Ohjeellinen tuulivoimalan sijainti ja sen yksilöivä numero sekä alue, jolle tuulivoimalan roottorin siivet
saattavat ulottua. Voimalan tarkka sijainti määritellään rakennuslupavaiheessa.
Kaavaselostus
7.4. Muut merkinnät ja määräykset
Ohjeellinen tielinjaus
Tuulivoimaloita palvelevat uudet huoltotiet on merkitty ohjeellisen tielinjauksen merkinnällä (katkoviiva). Huoltotieverkostossa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon alueen nykyistä tieverkostoa. Uusien teiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vaikutukset luonnonympäristöön. Olemassa
olevat tiet on merkitty yhtenäisellä viivalla.
7.5. Yleiset määräykset
Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena
yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan
myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueella (tv-alueilla).
Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön suositusohjearvot.
Tuulivoimapuiston yhteenlaskettu nimellisteho tulee olla alle 30 MW.
Tuulivoimaloiden, tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamisteiden sekä maakaapeleiden sijoittamisessa
on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet.
Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä pitää hankkeella olla Puolustusvoimien hyväksyntä.
Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on lentoturvallisuutta mahdollisesti vaarantavan laitteen, rakennelman tai merkin asettamisesta pyydettävä etukäteen Finavian lausunto sekä haettava Ilmailulain mukainen lentoestelupa Liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta.
Kaavaselostus
8.
Osayleiskaavan vaikutukset
8.1. Laaditut ja laadittavat selvitykset
Osayleiskaavoitusta varten on laadittu seuraavat selvitykset:

Pöyry Oy 2015. Kaukasennevan tuulivoimahankkeen ja sen keskeisten ympäristövaikutusten kuvaus. 16.4.2015

Etha Wind Oy 2015a. Kaukasennevan tuulipuisto, meluselvitys. 26.3.2015

Etha Wind Oy 2015b. Kaukasennevan tuulipuisto, välkeselvitys. 26.3.2015
Osayleiskaavoitusta varten laaditaan ao. selvitykset vuoden 2015 aikana:

Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys

Viitasammakkoselvitys

Liito-oravaselvitys

Lepakkoselvitys

Pöllöselvitys

Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys

Pesimälintuselvitys

Muuttolintuselvitykset: kevät ja syksy

Päiväpetolintuselvitys

Muinaisjäännösinventointi

Natura-tarvearviointi (tarvittaessa)

Näkemäalueanalyysi

Maisemavaikutusten arviointi valokuvasovittein
Kaavaselostus
8.2. Vaikutusten arvioinnin menetelmät
Osayleiskaavan keskeiset vaikutukset arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimaloiden merkittävimpinä ympäristövaikutuksina pidetään vaikutuksia maisemaan ja linnustoon. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia myös luontoarvoihin sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen (esim. melu ja varjostus).
Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, meluja varjostusvaikutuksia sekä vaikutuksia alueen asukkaisiin. Vaikutusten arviointi perustuu olemassa
olevaan tietoon ja tehtyihin selvityksiin. Arvioinnissa on huomioitu tuulivoimarakentamiseen liittyvä
ohjeistus (mm. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnittelu -opas) ja lainsäädäntö.
8.3. Osayleiskaavan vaikutukset
8.3.1.
Tuulivoimarakentamisen yleiset vaikutukset
Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimpiä vaikutuksia. Erilaiset
materiaalikuljetukset, työkoneet sekä itse rakentaminen aiheuttavat melua sekä liikenteellisiä vaikutuksia. Rakentamisen myötä luonnonympäristö muuttuu voimaloiden ympäristössä merkittävästi. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia sillä rakentaminen kestää yleensä noin vuoden.
Tuulipuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu enää muutoksia. Käytön aikaisia merkittävimpiä
vaikutuksia ovat vaikutukset maisemaan ja linnustoon. Vaikutuksia aiheuttavat myös tuulivoimaloiden
käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Voimaloiden huolto- ja kunnostustöistä aiheutuu vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia.
Tuulipuiston käytöstä poistamisen vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin
sillä työvaiheet ja käytettävät koneet ja laitteet ovat pääosin vastaavia rakentamisvaiheen kanssa. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohdot ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa
paikalta. Toiminnan jälkeen alueet vapautuvat muuhun käyttöön.
Tuulivoimarakentamisen haitalliset vaikutukset pyritään minimoimaan rakentamis- ja käyttövaiheessa
huomioimalla suunnittelun yhteydessä toteutettujen selvitysten suositukset haitallisten vaikutusten
estämiseen liittyen.
8.3.2.
Vaikutusalue
Vaikutusalueen laajuus riippuu kunkin vaikutustyypin vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta.
Osa vaikutuksista on hyvin paikallisia kuten kasvillisuus tai muinaismuistovaikutukset, osa rajautuu hyvin kapealle alueelle/väylälle (esim. huoltotiet ja maakaapelit) ja osa vaikutuksista ulottuu hyvinkin laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset).
Tuulipuiston maisemavaikutusten rajana voidaan pitää noin 20 km etäisyysaluetta, ihmisten elinoloihin
ja viihtyvyyteen kohdistuvien vaikutusten tarkastelualueena pääosin noin 5 km:n aluetta ja melun ja
valon vilkkumisen vaikutusalueena noin 2 km:n aluetta.
Kaavaselostus
8.3.3.
Vaikutukset maankäyttöön ja liikenteeseen
Maankäyttövaikutukset
Kaukasennevan tuulipuiston rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Hanke täyttää tuulivoimarakentamisen toteuttamiskelpoisuuden ehdot. Tuulipuistoalueella tuotettu sähköenergia voidaan siirtää valtakunnan sähköverkkoon, jossa on riittävä sähkösiirtokapasiteetti.
Kaava-alue on tällä hetkellä metsätalouskäytössä ja alueella sijaitsee kalliomurskeenottoalue. Alueen
käyttö metsätalousalueena ja kalliomurskeenottoalueena on mahdollista rakentamisen jälkeen. Tuulivoimalat eivät merkittävästi rajoita liikkumista alueella eivätkä suoraan heikennä alueen virkistyskäyttöä. Tieverkon laajentuminen ja teiden kantavuuden parantaminen edistävät osaltaan alueen metsätalouskäyttöä. Uudet huoltotiet avaavat alueelle uusia maastokäytäviä.
Liikennevaikutukset
Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulipuiston rakentamisvaiheeseen, jolloin liikennemäärät erityisesti raskaan liikenteen osalta lisääntyvät betoni-, maanrakennus- ja voimalakomponenttien kuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden sekä sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön sekä työkoneiden liikkumisesta.
Tuulipuiston rakentaminen aloitetaan huoltoteiden ja voimalapaikkojen valmistelulla ja rakentamisella.
Sen jälkeen rakennetaan voimaloille perustukset. Tässä vaiheessa alueelle kuljetetaan maa-aineksia
huoltoteihin ja betonia sekä terästä perustuksiin. Karkeasti arvioiden teiden ja asennuskenttien rakentamiseen tarvitaan kiviainesta noin 0,5 m3/m2. Mikäli kiviainesta on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta kuljetustarve vähenee merkittävästi. Yhden voimalan maavaraisen perustuksen valamiseen
tarvitaan betonia noin 400 m3.
Tuulivoimalan osat (torni, konehuone, lavat) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Yhden voimalan rakentaminen edellyttää 12 -14 erikoiskuljetusta. Nämä erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimman
vaikutuksen liikenteen toimivuuteen, erityisesti lapojen kuljetus suuren pituutensa vuoksi. Lapojen
kuljetuksessa voidaan joutua rajoittamaan muuta liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten osalta vaikutus kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta vaikutukset ovat paikallisia ja lyhytkestoisia. Erikoiskuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat tuulivoimaloiden pystytysajalle. Erikoiskuljetukset ovat luvanvaraisia.
Lupaehdoissa määritellään kuljetuksille asetetut vaatimukset mm. painorajoitukset, kuljetusreitit, kuljetusajankohdat sekä varotoimenpiteet.
Kaukasennevan tuulivoimapuiston komponenttikuljetukset tuodaan alueelle todennäköisesti valtatie
28 pitkin. Kuljetuksissa on varauduttava ylittämään Lestijoen silta, siltanumero V-3144 (Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset 2013).
Kokonaisuudessaan tuulipuiston liikennevaikutukset kohdistuvat rakennusvaiheeseen ja sen erilaisiin
jaksoihin (maanrakennustyöt, perustustyöt, voimalakomponenttien kuljetukset ja asennus) noin vuoden ajalle. Liikenteen suuntautuminen tarkentuu hankkeen jatkosuunnittelun aikana. Tuulipuiston rakentaminen lisää tänä aikana raskasta liikennettä kaava-alueen lähellä kulkevilla tieosuuksilla (Hietakankaantie ja Rättyäntie). Liikennemäärän lisääntyminen voi olla ajoittain erittäinkin merkittävää huomioiden tien nykyinen raskaan liikenteen määrä. Lisääntyvä liikenne lisää myös meluja pölyhaittoja
teiden välittömässä läheisyydessä.
Tuulipuiston käytönaikaiset liikennevaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Liikennettä aiheutuu lähinnä
huoltoliikenteestä sekä huoltoteiden aurauksista.
Kaavaselostus
Noin 3 kilometrin päässä hankealueen eteläpuolella sijaitsevan lentokentän toimintaan ei hankkeella
arvioida olevan vaikutuksia. Lentokenttä sijaitsee riittävän etäisyyden päässä hankealueesta. Ennen
tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on lentoturvallisuutta mahdollisesti vaarantavan laitteen,
rakennelman tai merkin asettamisesta pyydettävä etukäteen Finavian lausunto sekä haettava Ilmailulain
mukainen lentoestelupa Liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta.
8.3.4.
Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön
Alue on korkokuvaltaan melko tasaista. Hankealue sijoittuu ympäröiviä jokilaaksoja korkeammalle
harjuselänteelle ja osin moreeniselänteelle. Kun jokilaaksot ovat tasossa noin +80 m mpy, niin Kaukasennevan hankealueen tuulivoimalat sijaitsisivat noin +90 - +100 m mpy tasossa harjurinteellä tai
moreenimaalla. Tuulivoimaloita on sijoitettu hankealueelle kahdeksan kappaletta, joista kuusi sijaitsee
ryhmässä harjurinteellä ja kaksi erillään moreeniselänteellä. Tuulivoimaloiden napakorkeus on maksimissaan160 metriä.
Maisemavaikutuksia arvioitaessa käytetään teoreettisesti suurinta mahdollista voimalaa. Yleistävän arvion mukaan tuulivoimalat näkyvät hyvällä säällä 5-10 kilometrin päähän. Siitä etäämmällä voimalat
alkavat sulautua taivaaseen ja ympäröivään maisemaan. Voimalat saattavat näkyä teoriassa jopa 20–30
kilometrin päähän, kun sää on hyvä ja näkymä on esteetön. Visuaalisia vaikutuksia tarkastellaan tässä
työssä 20 kilometrin etäisyydelle.
Tuulivoimalat ovat maisemassa hallitsevampia läheltä katsottuna. Ympäristöministeriön oppaan ”Tuulivoimalat ja maisema” mukaan tuulivoimala dominoi selvästi maisemaa 10 x tuulivoimalan napakorkeuden etäisyydelle (Ympäristöministeriö 2006). Tämä tarkoittaa, että hankealueella voimalat dominoivat selvästi maisemaa noin 1,6 kilometrin etäisyydelle. 1,6-5 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista voimalat erottuvat selvästi, mutta maisematilan ominaisuudet määrittävät niiden sopivuuden
maiseman osaksi. Tuulivoimala näkyy selvästi erityisesti avoimissa peltotiloissa. Metsämaisemassa se
kätkeytyy yleensä puuston taakse. Tuulivoimaloiden lisäksi muutoksia maisemaan aiheutuu tuulipuiston uusista tieyhteyksistä, sähköasemasta ja voimalinjoista.
Hankealueen lähiympäristö on ihmisen voimakkaasti muokkaamaa ojitettua soista metsämaata. Hietakankaan harjujaksolla hankealueella sijaitsee kaksi soranottoaluetta.
Hietakankaalla on myös muutamia pieniä lampia ja ojittamattomia avosoita, sekä yksi pieni yksityinen
luonnonsuojelualue. Lähin asutus sijaitsee Rättyän kylässä, jossa on noin kymmenen asuinrakennusta
ja myös pienialaisia peltoja. Pari loma-asuntoa sijaitsee hankealueella tai aivan sen tuntumassa. Noin
kahden kilometrin päässä tuulivoimalaryhmästä etelään sijaitsee myös ampumarata, taimitarha sekä
pieni kiitorata.
Lähimmät maisemallisesti tai kulttuuriympäristönsä perusteella arvokkaiksi arvotetut alueet sijaitsevat
noin viiden kilometrin päässä hankealueesta. Näitä ovat maakunnallisesti arvokkaat Lestijokivarren ja
Leppilammenkylän kulttuurimaisemat. Lisäksi alueen läheisyydessä on muita arvokkaita kulttuuriympäristöjä, kuten Kannuksen keskustan kohteet, Kannuksen pikkurata, Sievin Korhoskylä ja Vääräjokilaakson kulttuurimaisema, joista osa on valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Nämä sijoittuvat yli viiden kilometrin päähän hankealueesta. Hankealueen lounaiskulmassa on yksi
muinaismuistona suojeltu kiviaita.
Alueen metsä- ja kulttuurimaisemat ovat ihmisen muokkaamaa maisemaa, johon tuulivoimalat eivät
aiheuta visuaalisesti niin syvää ristiriitaa kuin erämaamaisilla alueilla. Hankealueella kulkee jo nykyisellään voimalinjoja ja siellä on metsäautoteitä ja soranottokuoppia. Lammet ja avosuot sekä sijoittuminen harjurinteelle laajentavat tuulivoimaloiden näkyvyyttä metsän sisällä, mutta tuulivoimalat jäävät
kuitenkin metsän saartamiksi. Rättyän kylään ja Eskolan lähikylään tuulivoimaloilla on selviä visuaalisia
vaikutuksia. Täällä metsäpuusto peittää kuitenkin todennäköisesti suuren osan näkyvyydestä laajojen
peltoaukeiden puuttuessa. Tuulivoimalat voidaan nähdä myös alueen monien nykyisten toimintojen,
Kaavaselostus
kuten ampumaradan, taimitarhan ja kiitoradan jatkeena, vaikka tuulivoimalat ovatkin mittakaavaltaan
huomattavasti suurempia.
Alueen lähimmät maisemaltaan tai kulttuuriympäristöltään merkittäviksi arvotetut alueet sijaitsevat
noin viiden kilometrin päässä tai etäämpänä. Näillä alueilla tuulivoimalat nousevat selvästi metsäreunan ylle, mutta eivät ole kooltaan enää niin hallitsevia kuin lähempänä sijaitsevilla alueilla. Täällä voimaloiden aiheuttama visuaalinen maisemavaikutus on todennäköisesti kohtalainen tai vähäinen katselupisteestä ja kyseisen maisematilan herkkyydestä riippuen. Tuulivoimahankkeen uudet voimalinjat ja
tieyhteydet aiheuttavat todennäköisesti vähäisiä visuaalisia vaikutuksia ja vaikutus on pienempi tuulivoimalan aiheuttamiin vaikutuksiin verrattuna.
Kuvasovitteet ja näkemäalueanalyysi
Hankkeen maisemavaikutuksia havainnollistavat kuvasovitteet ja näkemäalueanalyysi valmistuvat syksyllä 2015. Kuvasovitteet tukevat hankkeen maisemavaikutusten arviointia.
Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan
Suomen ilmailulain (Ilmailulaki 1194/09 § 165) mukaan jokainen voimala tulee merkitä lentoestevaloin
lentoturvallisuuden takaamiseksi.
Lentoestevalot on mahdollista havaita niillä alueilla, jonne näkyy tuulivoimalan napa (hankealueella
voimaloiden napakorkeus on 138 m). Näkyvyysalue on siten lähes yhtä laaja kuin tuulivoimaloiden
näkyvyysalue. Yleisesti voidaan todeta, että mikäli voimalaa ei voida nähdä, ei yleensä nähdä lentoestevalojakaan.
Lentoestevalojen vaikutus maisemaan on suurimmillaan pimeällä ja kirkkaalla säällä, jolloin valot erottuvat selkeästi korkealla taivaalla puuston yläpuolella missä ei ole muita valonlähteitä. Varsinkin tuulipuiston alkuaikoina vaikutus voidaan kokea levottomana verrattaessa tilanteeseen, jolloin alueella ei
ollut minkäänlaisia valonlähteitä. Sumuinen, utuinen ja sateinen sää saattaa laajentaa lentoestevalojen
vaikutusaluetta pilvien korkeudesta ja valon heijastumisesta johtuen. Liikenteen turvallisuusviraston
asettamien ohjeiden mukaan näkyvyyden ollessa yli 5000 metriä voidaan lentoestevalojen nimellistä
valovoimaa pudottaa 30 %:iin ja 10 %:iin näkyvyyden ollessa yli 10 000 metriä. Ympäristöön välittyvän
valomäärän vähentämiseksi yhtenäisten tuulipuistojen lentoestevaloja voidaan ryhmitellä siten, että
puiston reunaa kiertäviin voimaloihin asennetaan tehokkaimmat valaisimet ja kehän sisäpuolelle jäävien voimaloiden lentoestevalot voivat olla päiväaikaankin pienitehoista jatkuvaa punaista valoa näyttäviä
valoja.
Kaukasennevan tuulipuiston voimaloiden lentoestevalojen määrä ja luonne tarkentuu rakennuslupavaiheessa. Lentoesteluparatkaisussa annetaan määräykset myös valojen suuntaavuudesta; yleisperiaatteena on että alaviistoon suuntautuva valoteho on merkittävästi pienempi kuin yläviistoon suuntautuva. Tämä vähentää osaltaan lähialueille aiheutuvaa vaikutusta.
Kaavaselostus
8.3.5.
Vaikutukset muinaismuistoihin
Kaava-alueella toteutetaan arkeologinen inventointi kesällä 2015. Vaikutukset muinaismuistoihin arvioidaan inventointiraportoinnin valmistuttua.
8.3.6.
Vaikutukset päästöihin ja ilmastoon
Tuulivoima on yksi vähiten päästöjä aiheuttava energiantuotantomuoto. Tuulivoiman hiilidioksidipäästöt ovat noin 10 g/kWh ja ne muodostuvat tuulivoiman rakentamisen, kasaamisen, kuljettamisen ja
huollon aiheuttamista päästöistä.
Tuulivoima korvaa usein fossiilista sähköntuotantoa. Suomen hiililauhdetuotannon keskimääräisiä
päästökertoimia käyttäen Kaukasennevan tuulipuistohankkeen laskennallinen hiilidioksidin päästövähenemä (säästö) olisi noin 16 320 tonnia vuodessa.
8.3.7.
Vaikutukset luontoon ja eläimistöön
Kasvillisuus ja luontotyypit
Tuulipuiston rakentaminen aiheuttaa pääosin avohakkuun kaltaisia vaikutuksia kasvillisuuteen. Rakennettavien voimaloiden ja niitä yhdistävien huoltoteiden reuna-alueilla kasvillisuus muuttuu avoimen
kasvupaikan lajistoksi valoilmaston muutoksen seurauksena. Talousmetsässä, kuten Kaukasennevan
alueella, reunavaikutus jää luonnontilaisia metsiä pienemmäksi, koska harvennushakkuut ja avohakkuut
muuttavat metsätalouskäytössä olevien alueiden kasvillisuutta joka tapauksessa. Voimaloilta toisille
johtavien huoltoteiden tulee olla kantavia ja massiivisia, jolloin niiden rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia vaikutuksia rakentamiskohteiden hydrologiaan (pintavesien valunnan muuttumisen kautta).
Muutokset alueen kasvillisuudessa voivat välillisesti vaikuttaa myös muuhun alueella esiintyvään eliölajistoon niiden elinympäristöjen muuttumisen kautta.
Hankealueella suoritetaan kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys heinä- ja elokuussa 2015. Hankkeen vaikutuksia kasvillisuuksiin ja luontotyyppeihin arvioidaan tarkemmin selvityksen valmistumisen jälkeen.
Linnusto
Tuulivoimaloiden merkittävimpiä linnustovaikutuksia ovat häirintä- ja estevaikutus, elinympäristön
muutos (menetys) sekä törmäysriski ja törmäyksistä aiheutuva kuolleisuus.
Merkittävimpinä näistä pidetään tuulivoimaloiden aiheuttamia häirintä- ja estevaikutuksia lintujen pesimä- ja ruokailualueilla sekä niiden välisillä lento- ja muuttoreiteillä. Häirintä voi johtaa lintujen siirtymiseen pois alueelta ja rakentamisen myötä sopivat elinympäristöt voivat hävitä. Toisaalta linnut
voivat sopeutua ja löytää uusia lentoreittejä sekä pesimä- ja ruokailualueita, jolloin häirintä- ja estevaikutus vähenee.
Useimpien lajien törmäysriski tuulivoimaloihin on pieni, mutta silti sitä voidaan pitää merkityksellisenä.
Vaikka törmäyksissä kuolleiden lintujen määrä on suhteellisen pieni, verrattaessa sitä lintujen kuolleisuuteen törmäyksissä esim. korkeisiin rakennuksiin, ei se ole merkityksetön. Pienikin törmäysriskin
lisäys voi olla merkittävä jollekin lajille, esimerkiksi pitkäikäisille lajeille, joiden populaatiokoko ja lisääntymistuotto ovat pieniä ja joiden sukukypsyysikä on korkea (esim. petolinnut). Normaalisti linnut
havaitsevat ja kuulevat tuulivoimalan jo kaukaa, jolloin väistäminen tapahtuu 100 – 500 metrin etäisyydellä. Lintujen törmäysriskiin on todettu ainakin seuraavien tekijöiden vaikuttavan: säätekijät (mm.
tuulen suunta ja voimakkuus sekä näkyvyys), maaston muodot, voimaloiden koko, määrä ja sijoittelu,
voimaloiden näkyvyys, mm. väri ja valaistus, lintutiheys alueella sekä lintujen laji- ja yksilökohtaiset
erot, kuten lentonopeus, koko (siipien kärkiväli), ikä ja kokemus. Törmäysalttiimpia lajeja ovat suuret
Kaavaselostus
petolinnut, kuten maa- ja merikotka sekä sääksi. Selvityksissä on todettu, että törmäysmäärät todennäköisesti lisääntyvät huomattavasti, jos tuulivoimapuiston sähköverkko rakennetaan ilmajohdoiksi.
Siksi uusimpien suositusten mukaan sisäiset yhteysverkot suositellaan rakennettavan maa- tai merikaapelin. Myös voimaloiden kirkkaan yövalaistuksen on havaittu altistavan törmäyksille.
Tuulivoimarakentamisella on käytön aikaisten vaikutusten lisäksi myös rakentamisen aikaisia vaikutuksia. Puiston huolto ja tieverkosto vaikuttavat linnustoon kuten muukin rakentaminen. Paikalliset lintupopulaatiot voivat häiriintyä mikäli niiden käyttämät pesimäpaikat tuhoutuvat tai rakentaminen tapahtuu pesinnän aikana. Rakentamisen aikaisten vaikutusten ei ole todettu kuitenkaan olevan kovinkaan
merkittäviä, jos rakentaminen tapahtuu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden ulkopuolella.
Vaikutukset pesimälinnustoon
Hankealueelle toteutetaan pesimälinnustoselvitys touko-kesäkuussa 2015. Hankkeen vaikutukset pesimälinnustoon arvioidaan selvityksen valmistumisen jälkeen.
Vaikutukset muuttolinnustoon
Tutkittua tietoa lintujen törmäyksistä voimaloihin on Suomessa hyvin vähän. Euroopassa sen sijaan
lintujen törmäyksiä voimaloihin on tutkittu paljon. Eurooppalaisten tutkimusten mukaan törmäysten
lukumäärät vaihtelevat erittäin laajasti 1,3 – 64,0 törmäystä/voimala/vuosi. Suomessa Koistinen (2004)
arvioi teoreettiseksi törmäysmääräksi yksi kuolemaan johtanut törmäys /per mielivaltaisesti sijoitettu
voimala. Pohjanlahden rannikon vilkkaan muuttoreitin alueella törmäysmäärän on kuitenkin arvioitu
olevan kaksi lintua voimalaa kohden vuodessa (Koistinen 2004).
Maa-alueiden yllä lintujen lentokorkeus on yleensä korkea ja korkeammalla kuin rannikon tuntumassa.
Esimerkiksi hyvällä ja myötätuulisella säällä kurjet ja petolinnut lentävät yleensä useamman sadan metrin korkeudessa eli selvästi yli tuulivoimaloiden törmäyskorkeuden. Myös kahlaajista ja varpuslinnuista
merkittävä osa lentää yli törmäyskorkeuden. Sitä vastoin suurin osa hanhista ja laulujoutsenista lentää
usein myös törmäyskorkeudella noin 50 – 200 metrin korkeudella. Hanhien osalta syysmuutto kulkee
kevättä korkeammalla, suurelta osalta törmäyskorkeuden yläpuolella.
Hankealueelle toteutetaan muuttolintuselvitys keväällä ja syksyllä 2015. Hankkeen vaikutukset muuttolinnustoon on arvioitavissa tarkemmin selvityksen valmistumisen jälkeen.
Vaikutukset metsäkanalintuihin
Tuulipuiston rakentaminen ja siihen liittyvä lisääntyvä liikehdintä todennäköisesti karkottavat metsäkanalinnut alueelta. Häiriövaikutus on kuitenkin lyhytaikainen ja luonteeltaan samantapainen kuin metsänkäsittelytoimissa, joten sen merkityksen ei arvioida muodostuvan suureksi alueella, jossa on jo aiemmin suoritettu merkittäviä avohakkuita.
Hankealueelle toteutetaan metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys keväällä 2015. Hankkeen vaikutukset metsäkanalintuihin arvioidaan tarkemmin selvityksen valmistumisen jälkeen.
Muu eläimistö
Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset ilmenevät pääasiassa häiriövaikutusten ja muuttuvien elinolosuhteiden kautta. Häiriövaikutukset ja elinympäristön muutokset ovat suurimmat hankkeen rakennusvaiheessa. Lepakoille tuulivoimalat aiheuttavat myös suoran riskin törmätä voimaloiden pyöriviin lapoihin
Kaavaselostus
sekä epäsuoran riskin menehtyä ilmapaineen muutoksen kautta. Hankealueelle toteutetaan lepakkoselvitys kesällä 2015. Hankkeen vaikutukset lepakoihin on arvioitavissa tarkemmin selvityksen valmistumisen jälkeen.
Rakennusvaiheen jälkeen aukeat alueet saattavat houkutella hirviä ja pienpetoja kuten kettuja ja kärppiä lisääntyneen ravinnon vuoksi. Alueelle alkaa kasvaa vähitellen hirville sopivan korkuisia nuoria puita ja pikkujyrsijöille sopivaa heinää. Metsäjänikset saattavat aluksi karttaa avoimeksi muuttuneita alueita, koska pelkäävät joutuvansa avoimella alueella saaliiksi.
Vaikutukset suojelualueisiin
Hankkeella ei katsota olevan vaikutusta suojelualueisiin (Natura 2000 -alueet, suojeluohjelma-alueet)
pitkien etäisyyksien vuoksi.
8.3.8.
Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen
Meluvaikutukset
Etha Wind on tehnyt Kaukasennevan meluselvityksen maaliskuussa 2015 (liite 2.).
Selvitykseen on kerätty ajantasaista tietoa tuulivoimaloiden melun ominaispiirteistä, melun ohjearvoista, paikallisista olosuhteista sekä mallinnusmenetelmistä.
Pääasiallisena laskentatyökaluna on käytetty WindPRO Ver3.0.578 ohjelmiston DECI-BEL-moduulia
sekä ISO 9613-2 standardin mukaisia oletuksia ja lähtöarvoja.
Mallinnuksessa ja raportoinnissa on käytetty koko prosessin ajan ympäristöministeriön helmikuussa
2014 julkaisemia ohjeita (Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014).
Pienitaajuinen melu on laskettu käyttäen R Ver3.1.1-ohjelmistoa ja työ on tehty ympäristöministeriön
helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita noudattaen. Rakennusten äänieristys on laskettu DSO 1284 menetelmän mukaisesti, ja tuloksia on vertailtu asumisterveysohjeessa oleviin sisämelun ohjearvoihin.
Tulokset
Ympäristöministeriön suunnitteluohjearvoja asunnoille ja vapaa-ajan asunnoille ei ylitetä. Myöskään
STM:n antamia sisätilojen pienitaajuisen melun ohjearvoja ei ylitetä.
Kaavaselostus
Kuva 11. Kaukasennevan tuulipuiston melumallinnus (Etha Wind 2015)
Taulukko 2. Pienitaajuinen melu rakennuksen ulkopuolella.
Kaavaselostus
Taulukko 3. Pienitaajuinen melu sisätiloissa.
Välkevaikutukset
Etha Wind on tehnyt Kaukasennevan välkeselvityksen maaliskuussa 2015 (liite 3.).
Selvitykseen on kerätty ajantasaista tietoa tuulivoimaloiden varjon välkkeen ominaispiirteistä, välkkeen
ohjearvoista, paikallisista olosuhteista sekä mallinnusmenetelmistä. Pääasiallisena laskentatyökaluna on
käytetty WindPRO Ver3.0.578 ohjelmiston SHADOW-moduulia. Mallinnuksessa ja raportoinnissa on
käytetty koko prosessin ajan ympäristöministeriön vuonna 2012 julkaisemia ohjeita raportista Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöministeriö 2012).
Kuva 12. Varjovälkettä muodostuu, kun tuulivoimala pyörii tarkastelupisteen ja auringon välissä, aurinkoisella ja
pilvettömällä säällä (Etha Wind 2015).
Kaavaselostus
Tulokset
Saksassa annettua maksimisuositusta kahdeksan tunnin vuotuisesta varjon välkkeestä asunnoille ei ylitetä. Useiden asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen kohdalla esiintyisi laskennan mukaan välkettä. Odotettu välkemäärä on kuitenkin kaikkien kohdalla alle seitsemän tuntia vuodessa. Muutkaan suositukset
(30 min/pv ja 30 h/v teoreettisessa maksimitilanteessa) eivät ylity.
Kuva 13. Tuulipuiston aikaansaama varjovälkevaikutus (Etha Wind 2015).
Taulukko 4. Varjovälkelaskennan tulokset (Etha Wind 2015).1 Saksan ohjeistuksen mukaista todellista vuosiohjearvoa (8h/v) tai vuotuiset teoreettiset maksimiarvoa (30h/v) ei ylitetä, mutta päiväkohtainen teoreettinen
maksimiarvo (30 min/pv) ovat hieman yli ohjearvo
Kaavaselostus
Virkistyskäyttö
Kaukasennevan tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista eivätkä suoraan heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Luonnollisesti ne alueet, joilta kasvillisuus poistetaan kokonaan, menetetään
marjastus- ja sienestysalueina.
Alueen maisema muuttuu rakentamisen myötä ja se voi vaikuttaa ihmisten kokemuksiin ja virkistyskäyttöön eri tavoin sillä haitalliset vaikutukset ovat pääosin koettuja. Mikäli tuulivoimaloiden käyntiääni, näkyminen, roottorin liike ja varjostus koetaan virkistyskäyttöä häiritsevänä tuulipuisto voi jonkin
verran rajoittaa alueen tuotannon aikaista käyttöä.
Alueella toimivat Lohtajan, Mutkalammen ja Eskolan metsästysseurat ja Kannuksen Eräveikot ry. Toteutuessaan tuulipuistohanke ei estä esim. alueella mahdollisesti tapahtuvaa hirvenmetsästystä. Aluetta
ei esimerkiksi aidata. Tuulivoimaloiden rakenteet eivät estä alueella ampumista etenkään hirvenmetsästyksessä, jossa ampuminen tapahtuu vaakatasoon tai alaviistoon. Lintujen metsästyksessä (latvustoon) tulee ottaa huomioon, ettei luodin lentorata kohdistu voimaloiden herkimmille laparakenteille.
Hanke ei vaaranna kaava-alueen lähellä sijaitsevan partiorakennuksen (Partio Jylhä) partiotoimintaa.
Hankkeesta on keskusteltu Kannuksen Korvenkävijöiden edustajien ja Keski-Pohjanmaan Partiotuki
ry:n kanssa ja heidän mielipiteensä on huomioitu suunnittelussa.
Turvallisuus
Rakentamisen aikaisista vaikutuksista merkittävimmät liittyvät lisääntyvään liikenteeseen. Rakentamiseen liittyvät komponenttikuljetukset ovat raskaita kuljetuksia, joiden nopeudet ovat suhteellisen alhaisia mistä johtuen onnettomuusriski näiden kuljetusten osalta jää pienemmäksi. Sitä vaston perustuksiin tarvittavan betonin kuljetukset noudattavat normaalia tienopeutta, näiden osalta onnettomuusriski on hieman suurempi.
Kaava-alueille saatetaan asettaa liikkumiskielto rakentamisen ajaksi. Tällä pyritään varmistamaan ulkopuolisten pääsy rakennusalueelle ja minimoimaan ulkopuolisiin kohdistuvia onnettomuuksia. Varsinaisissa rakennustöissä noudatetaan työsuojeluohjeita ja -määräyksiä.
Toiminnan aikaisia onnettomuus- ja riskitapahtumia ovat roottorin lapojen jäätyminen ja lavoista
mahdollisesti tippuvat jääkappaleet, erilaiset törmäykset, poikkeukselliset sääolot ja ilkivalta.
Kokemusten mukaan tuulivoimaloista irtoavat jääkappaleet putoavat hyvin lähelle voimaloita. Suomessa ei ole tiedossa yhtään tapausta, jossa voimalasta irronnut jää olisi osunut voimalan lähellä liikkuneeseen henkilöön. Täten todennäköisyys sille, että voimaloiden läheisyydessä olevaan henkilöön osuu
jääkappale, arvioidaan erittäin pieneksi. Lumen ja jään putoamisvaara ilmoitetaan varoituskyltein.
Poikkeuksellisiin sääoloihin liittyviä riskejä ovat laitteistojen rikkoutuminen ja niihin liittyvät mahdolliset voiteluöljypäästöt, oikosulut ja tulipalot. Konehuoneen rikkoutumisen seurauksena saattaa tuulivoimalaitoksessa oleva voiteluöljy päästä leviämään ympäristöön. Nykyiset tuulivoimalaitokset ovat
rakenteeltaan hyvin kestäviä ja tekniikan kehittymisen myötä myös sääolosuhteiden aiheuttamat vaikutukset on voitu huomioida, joten sääolosuhteista aiheutuvia riskejä pidetään pienenä.
Törmäysten kannalta vaarallisimpina voidaan pitää lentokoneen tai helikopterin törmäystä voimalaan.
Törmäysriski Kaukasennevan tuulipuistohankkeen osalta arvioidaan pieneksi, koska Oulun lentokentälle etelästä tulevien lentojen lentokorkeus on Kaukasennevan kohdalla vielä korkea. Lisäksi ilmailulaki määrää, että yli 30 metriä korkeat rakennelmat tulee merkitä lentoestevaloin. Korkeat lentoesteet merkitään myös ilmailussa käytettäviin reittikarttoihin.
Kaavaselostus
8.3.9.
Vaikutukset puolustusvoimien ilmavalvontatutkiin
Tuulivoimalat voivat aiheuttaa vaikutuksia puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskyvyn osalta erityisesti ilmavalvonnalle, jonka tutkajärjestelmille tuulivoimalat edustavat suuria kohteita.
Tuulivoimaloiden aiheuttamat häiriöt tutkajärjestelmiin ilmenevät muun muassa varjostamisena ja eitoivottuina heijastuksina minkä seurauksena tuulivoimala voi varjostaa varsinaisia tutkamaaleja ja näkyä itse tutkassa. Puolustusvoimien lakisääteisen aluevalvontatehtävän toteuttamisen kannalta saattaa
valvontasensoreihin kohdistuvilla häiriöillä olla kauaskantoisia vaikutuksia erityisesti ilma- ja merivalvontaan. Tuulivoimaloiden lopullisesta hyväksyttävyydestä lausunnon antaa Pääesikunta.
8.3.10.
Yhteisvaikutukset
Kaukasennevan tuulipuiston ympäristöön on noin 30 kilometrin säteellä suunnitteilla useita eri tuulivoimahankkeita (kuva 7.). Tuulipuistohankkeiden toteutuessa niiden aiheuttamat maisemavaikutukset
voidaan kokea elinympäristön viihtyvyyttä heikentävänä voimakkaimmin niillä alueilla, joissa tuulipuistot ovat havaittavissa laajana kokonaisuutena.
Muutokset elinympäristön viihtyisyydessä koetaan yksilöllisesti suhteessa etäisyyteen tuulipuistoalueista. Ajan myötä maisemallisiin asuinympäristön muutoksiin kuitenkin voidaan arvioida totuttavan. Kaukasennevan hankkeen tuulivoimalat sijoittuvat Mutkalammen tuulivoimahankkeen voimaloiden kanssa
maisemallisesti lähes samaan ryppääseen, joten voidaan katsoa, että toteutuessaan hankkeet muodostavat yhden laajan vaikutusalueen. Kaukasennevan hankkeen maisemavaikutukset muodostavat kokonaisuutena katsottuna vain pienen osan tämän laajan vaikutusalueen vaikutuksista johtuen hankkeen
pienestä koosta verrattuna Mutkalammen hankkeeseen.
Yhteisvaikutusten tuomien hyötyjen osalta alueen tuulivoimahankkeet voivat työllistää, luoda uutta
osaamista sekä yritysten työyhteenliittymiä seudullisesti rakentamisvaiheessa. Myös alueellisiin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin liittyvät työmahdollisuudet voivat lisääntyä.
Tuulivoimamelun yhteisvaikutusten rajapinta sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä hankealueen lähimmästä voimalasta. Tällä etäisyydellä ei sijaitse yhtään tuulivoimahanketta, joten hankkeesta ei arvioida aiheutuvan melun yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa. Myöskään varjon vilkunnan aiheuttamia yhteisvaikutuksia ei arvioida aiheutuvan etäisyyden takia.
Hanke yhdessä lähialueen muiden tuulivoimahankkeiden kanssa voi lisätä jonkin verran vaikutuksia
linnustoon törmäysriskin ja häiriövaikutusten kautta. On kuitenkin huomioitava, että alueelle ei sijoitu erityisen merkittäviä lintujen muuttoreittejä.
Kaavaselostus
9.
Osayleiskaavan toteuttaminen
Kaukasennevan tuulipuiston osayleiskaavassa määrätään, että osayleiskaavaa voidaan 77 a §:n mukaisesti käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena. Rakennuslupa voidaan myöntää, kun
osayleiskaava on saanut lainvoiman. Rakennuslupa haetaan Kannuksen kaupungin rakennustarkastajalta
(rakennusvalvonta), joka lupaa myöntäessään tarkistaa, että suunnitelma on voimassa olevan kaavan
mukainen.
Kaavaselostus
Lähteet
Airaksinen, O. & K. Karttunen (2001). Natura 2000 -luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
Boverket 2009. Vindkraftshandboken, Planering och prövning av vindkraftverk på land och I
kustnära vattenområden.
De Lucas, M., Janss, G. F. E. & Ferrer, M. (toim.) 2007. Birds and Wind Farms.
Risk Assessment and Mitigation. –Quercus. 275 s.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto (2013).
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset. 62 s.
Etha Wind Oy 2015a. Kaukasennevan tuulipuisto, meluselvitys. 26.3.2015
Etha Wind Oy 2015b. Kaukasennevan tuulipuisto, välkeselvitys. 26.3.2015
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (2014). Raahen itäiset tuulivoimapuistot. Annankankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava. Annankankaan kaavaselostus, luonnos.
Fingrid -lehti 3/2005. Hirvet laiduntavat voimajohtoalueilla – Erityinen varovaisuus tarpeen johtoaukeiden läheisyyteen sijoitetuilla passipaikoilla.
GTK (2015). Maankamara-palvelu.
[http://en.gtk.fi/informationservices/palvelukuvaukset/maankamara.html]
Hölttä, Harri (2013). Lintujen muuttoreitit ja pullonkaula-alueet Pohjois-Pohjanmaalla tuulivoimarakentamisen kannalta. 36 s.
Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan liitto
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (2011). Kainuun, KeskiPohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liikennestrategia KAKEPOLI. 56 s.
Kannuksen kaupunki 2015a. Internet-sivut. [http://kartta.kannus.fi/IMS] (27.7.2015)
Kannuksen kaupunki 2015b. Internet-sivut.
[http://www.kannus.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/kannus/embeds/kannuswwwstructure/165
24_Partio-Jylha_n_luontopolku.pdf] 24.7.2015
Keski-Pohjanmaan Liitto (2015a). Internet-sivut.
[http://www.keskipohjanmaa.fi/alueidenkaytto/vahvistetut-maakuntakaavat]
Keski-Pohjanmaan Liitto (2015b). Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset ympäristöt ja kohteet Keski-Pohjanmaalla. Ramboll.
08/2014, 01/2015.
Koistinen, Jarmo (2004). Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset. Suomen ympäristö 721. 42 s.
Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas (2009). Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Levinneisyyskartat osoitteessa http://www.luomus.fi/kasviatlas.
LuontoPortti (2013). www.luontoportti.com
Maankäyttö- ja rakennuslaki (2000).
Maanmittauslaitos (2015). [http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata]
Museovirasto (2015). Museoviraston paikkatietoaineistot.
http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/tietojarjestelmat/kympariston_tietojarjestelma/aineistojen_lataamine
n
Kaavaselostus
Nylund, Agneta (2013). Tuulivoimala ja kulttuuriympäristöseminaari, Tuulivoimarakentamisen kaavoitus ja vaikutusten arviointi, 7.5.2013, Ympäristöministeriö.
OIVA (2015). OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille.
[https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp]
Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Keski-Pohjanmaan liitto (2011). Pohjois-Pohjanmaan ja KeskiPohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys. 84 s.
Pohjois-Pohjanmaan liitto (2013). Pohjois-Pohjanmaan 1.vaihekaavan maakuntakaavamerkinnät ja
määräykset.
RKY (2009). Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Museovirasto.
[http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx]
Rättyän alueen rakennusinventointi (2015).
Sosiaali- ja terveysministeriö 2003. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita. Asumisterveysohje.
Helsinki.
Suomen Tuuliatlas (2015). [http://www.tuuliatlas.fi/]
Suomen tuulivoimayhdistys (2015). [www.tuulivoimayhdistys.fi]
Tanskan ympäristöministeriö (2011). Statutory Order on Noise from Wind Turbines. Translation of Statutory Order no. 1284 of 15 December 2011. Tanskan ympäristöministeriön ohjeet tuulivoimaloiden melua koskevista määräyksistä ja ohjeet määräysten mukaisten tasojen arvioinnista.
Valste, J. (2007). Nisäkkäät Suomen luonnossa. Otava. Keuruu. 166 s.
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (2013), valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 20.
päivänä maaliskuuta 2013 VNS 2/2013 vp
VTT (2014). Tuulivoimalan meluvaikutukset: Häiritsevyysmittaristo ja sen käyttö. Tutkimusraportti
VTT-R-04392-14.
VTT (2013). Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan.
Tutkimusraportti VTT-R-04565-13
WEA-Shcattenwurf-Hinweise 2002. Hinweise zur Ermittlung und Beurteilung der optischen
Immissionen von Windnergianlagen.
WSP Finland (2014). Kannuksen Kaukasennevan tuulivoimalahankkeen meluselvitys 16.9.2014. 10
s.
Ympäristökarttapalvelu Karpalo 2015.
[https://wwwp2.ymparisto.fi/Karpalo/SilverlightViewer.aspx] 1.4.2015
Ympäristöministeriö (2014a). Tuulivoimamelun mallintaminen – Ympäristöhallinnon ohjeita 2 /
2014
Ympäristöministeriö (2012). Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita
4/2012.
Ympäristöministeriö (2006). Tuulivoimalat ja maisema.
Kaavaselostus
Liitteet
Liite 1. Kannuksen Kaukasennevan tuulivoimahankkeen hankekuvaus ja alustava ympäristövaikutusten
arviointi (Pöyry Oy 2015).
Liite 2. Kaukasennevan tuulivoimapuiston meluselvitys (Etha Wind 2015).
Liite 3. Kaukasennevan tuulivoimapuiston välkeselvitys (Etha Wind 2015).
Liite 4. Kannuksen Kaukasennevan tuulivoimahankkeen osayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. (WSP Finland 2015).
Kaavaselostus

Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Transcription

Similar documents

Osallistu tai ilmOittaudu tOimijaksi!

2015-5-25 Vihisuo kaavaehdotus

YVA-tiivistelma(pdf)

Lausunto maakuntakaavaluonnoksesta/KH 9.2.2015

Kaavakartta (1:250 000), vaihemaakuntakaava I - Tuulivoima

Esitys 2

Kaavamerkinnät ja -määräykset