Toimeentulotuen myöntämisohje - Perusturvakuntayhtymä Karviainen

Yhtymähallitus 24.3.2015, liite § 20
Perusturvakuntayhtymä Karviainen
Toimeentulotuen myöntämisohje
1. ESIPUHE .................................................................................................... 1
2. TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET ........................................................ 2
2.1 Säännökset........................................................................................ 2
2.2 Oikeus toimeentulotukeen .................................................................... 2
2.3 Toimeentulotuen rakenne ja määräytymisaika ......................................... 2
2.4 Oleskelukunta toimeentulotuen myöntäjänä ............................................ 3
2.5 Toimeentulotuen takaisinperintä............................................................ 4
3. PERUSTOIMEENTULOTUKI ............................................................................ 5
3.1 Tulot ja varallisuus .............................................................................. 5
3.1.1 Tulojen huomioon ottaminen ....................................................... 6
3.1.2 Tulot, joita ei huomioida ............................................................. 7
3.1.3 Varojen huomioon ottaminen ...................................................... 8
3.2 Perustoimeentulotuen menot ................................................................ 8
3.2.1 Perusosa ja perusosan alentaminen.............................................. 9
3.2.2 Enimmäisasumismenot ............................................................ 10
3.2.3 Muut asumismenot .................................................................. 12
3.2.4 Terveydenhuollon menot .......................................................... 12
4. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI ................................................................ 13
4.1 Lasten päivähoitomenot ..................................................................... 14
4.2 Muut kuin perustoimeentulotukeen kuuluvat asumismenot ...................... 14
4.2.1 Vuokravakuus......................................................................... 14
4.2.2 Muuttokulut ........................................................................... 15
4.3 Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot ................................ 15
4.3.1 Kodin irtaimisto ja kodinkoneet ................................................. 15
4.3.2 Lasten tarpeisiin liittyvät erityiset menot ..................................... 16
4.3.3 Hautausmenot ........................................................................ 17
4.3.4 Muita erityisestä tarpeesta aiheutuvia menoja.............................. 18
5. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI ................................................................... 19
6. ERITYISTILANTEITA TOIMEENTULOTUESSA ................................................... 20
6.1 Yrittäjät .......................................................................................... 20
6.2 Opiskelijat ....................................................................................... 20
6.3 Itsenäisesti asuvat alaikäiset .............................................................. 23
6.4 Vangit ............................................................................................. 23
6.5 Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat...................................................... 24
6.6 Asumispalvelut ja laitoshoito .............................................................. 25
1
1. ESIPUHE
Perustuslain 19 § mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen
elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja
huolenpitoon. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen
tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää
itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen
ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo.
Toimeentulotuesta annettu laki tuli voimaan 1.3.1998 (1412/1997). Sosiaali- ja
terveysministeriö on lisäksi laatinut oppaan toimeentulotukilain soveltajille (Opas
toimeentulotukilain soveltajille, sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:4).
Oppaassa todetaan, että kunnilla on lisäksi mahdollisuus antaa omia
soveltamisohjeita toimeentulotuesta. Ohjeet eivät saa rajoittaa viranhaltijoiden
päätösvaltaa harkittaessa perheen tai yksilön oikeudesta toimeentulotukeen tai
muutoinkaan olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Ohjeiden tarkoituksena on
siten lähinnä korostaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista kunnassa. Lisäksi
ohjeiden tarkoituksena on selvittää tuen hakijoille toimeentulotuen perusteita,
menettelytapoja ja määräytymistä.
Perusturvakuntayhtymä Karviaisen yhtymähallitus on vahvistanut nämä ohjeet
24.3.2015.
2
2. TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET
2.1 Säännökset
Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava seuraavat säännökset
muutoksineen:
Laki toimeentulotuesta 1412/1997
Hallintolaki 434/2003
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000
Sosiaalihuoltolaki 710/1982
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001
Laki lapsen elatuksesta 704/1975
Avioliittolaki 234/1929
Laki kotoutumisen edistämisestä 2010/1386.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992
Ohjeena pidetään myös:
Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille 2013:4
2.2 Oikeus toimeentulotukeen
Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta
elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen
elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä
alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen
elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat (TOTUL 2 §).
Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada
toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden
etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen
henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (TOTUL 2 §). Esimerkiksi vanhempien tai
muiden omaisten avustukset elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin ovat
toimeentulotukeen nähden ensisijaista tuloa.
2.3 Toimeentulotuen rakenne ja määräytymisaika
Toimeentulotuki jakaantuu perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen sekä ehkäisevään toimeentulotukeen.
Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen
menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus (TOTUL 6 § ja 7 §).
Hakijan oikeus perustoimeentulotukeen selvitetään toimeentulotukilaskelman avulla.
Toimeentulotukilaskelmaan selvitetään perheen tulot, varat ja välttämättömät
toimeentulotukilaissa määritellyt menot.
3
Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää erityisistä tarpeista tai
olosuhteista aiheutuviin menoihin. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai
olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista,
pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä
tarpeita (TOTUL 7 c §).
Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen
sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja
pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta (TOTUL 1 §). Täydentävän ja ehkäisevän
toimeentulotuen myöntämiseen vaikuttaa aina perheen kokonaistilanne ja päätös
tuesta perustuu viranhaltijoiden tekemään tilannearvioon ja harkintaan (TOTUL 7 c §
ja 13 §).
Toimeentulotuki määrätään kuukaudelta. Toimeentulotuki voidaan tarpeen mukaan
myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Toimeentulotukea
ei pääsääntöisesti myönnetä takautuvalle ajalle. Mikäli toimeentulotukea haetaan
jälkikäteen takautuvasti, toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä
takautuvasti myöntää toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien TOTUL 15
§:n 4 mom. mukaisten menojen maksamiseen. Lähtökohtana voidaan pitää sellaista
tuenhakijan tilannetta, että hakija olisi ollut toimeentulotuen tarpeessa menojen
syntyessä ja häntä uhkaa esimerkiksi häätö.
2.4 Oleskelukunta toimeentulotuen myöntäjänä
Toimeentulotuen myöntää hakemuksesta sen kunnan toimielin, jonka alueella henkilö
tai perhe vakinaisesti oleskelee. Satunnainen ja lyhytaikainen oleskelu kunnan
ulkopuolella ei poista vakituisen oleskelukunnan myöntämisvastuuta. Toimeentulotuen
perusosaa voidaan vähentää, jos poissaolo on toistuvaa, säännöllistä ja pitkäaikaista.
Jos henkilö oleskelee säännöllisesti muussa kunnassa tai maassa vähintään 16 vrk
kuukaudessa, ei kysymyksessä ole enää vakinainen oleskelu. Tällöin
toimeentulotukea ei myönnetä muuhun kuin kiireelliseen ja välttämättömään
tarpeeseen.
Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin
yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella oleskelusta
henkilön tai perheen menot johtuvat.
Jos toimeentulotuen hakija ei ole kirjoilla missään osoitteessa, ratkaisee
tosiasiallinen oleskelu sen, mikä kunta myöntää toimeentulotukea. Tosiasiallisen
oleskelukunnan selvittäminen tulee tapahtua tosiasiallisten olosuhteiden
perusteella; asiakkaan kertomus, todisteet asumisesta, työpaikka, mihin hakijan
posti tulee, laskuissa oleva osoite, yms. tietojen avulla.
Mikäli henkilö sijoitetaan palvelu- tai hoitokotiin kotikuntansa ulkopuolelle
pysyvästi, vastaa tarvittavan toimeentulotuen myöntämisestä hoito- tai
palvelukodin sijaintikunta. Toimeentulotukeen oikeuttavia menoja voivat olla
esimerkiksi satunnaiset terveydenhuoltomenot tai erityisistä tarpeista johtuvat
täydentävän toimeentulotuen menot. Asumis- ja palvelumaksuista vastaa
sijoittajakunta toimeentulotukeen nähden ensisijaisen lainsäädännön perusteella.
4
Toiseen kuntaan sijoittuvan lyhytaikaisen (alle 3 kk) asumiskokeilun ajalta
toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa asiakas välittömästi ennen asumiskokeilua
on asunut.
Täysi-ikäiset jälkihuoltonuoret hakevat toimeentulotuen oleskelukunnasta, jollei
jälkihuollosta vastuussa olevan kunnan kanssa ole toisin sovittu. Jos jälkihuollosta
vastaava kunta on muu kuin Vihti tai Karkkila, Perusturvakuntayhtymä Karviaisen
myöntämä toimeentulotuki peritään takaisin kyseisestä kunnasta.
Mikäli tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa henkilö
tai perhe oleskelee hakemusta tehtäessä. Kysymykseen tulevat lähinnä
matkalipun myöntäminen vakinaiseen oleskelukuntaan tai mahdollisen
maksusitoumuksen myöntäminen kiireellisiin lääkehankintoihin.
Jos käy ilmi, että toimeentulotuen käsittely kuuluu toiselle kunnalle
toimeentulotukilain perusteella, tulee asia/hakemus liitteineen siirtää toiseen
kuntaan käsiteltäväksi viranomaisteitse ja tiedottaa asia toimeentulotuen hakijalle.
2.5 Toimeentulotuen takaisinperintä
Toimeentulotukea ei saa periä takaisin, ellei siitä toimeentulotukilaissa toisin säädetä
(TOTUL 19 §). Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan periä takaisin tuensaajalta (TOTUL
20 §):
jos toimentulotukea on myönnetty ennakkona tulevaa etuutta vastaan
sinä aikana, kun tuensaajan muu etuushakemus on käsiteltävänä
(esimerkiksi eläke, työttömyysturva, elatusapu, asumistuki, opintotuki)
jos tuensaajalla on sellaisia tuloja, varoja, omaisuutta tai oikeus
sellaiseen etuuteen, joka tukea myönnettäessä ei ole vielä hänen
käytettävänään
jos tuensaaja on tahallaan laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta
omasta tai perheensä elatuksesta
jos tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta
jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin
tietoihin.
Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan periä takaisin tuensaajalta tai hänen
elatusvelvolliseltaan. Takaisinperinnän edellytyksenä on, että korvausvelvollisella on
asiasta päätettäessä tai myöhemmin oikeus saada sellaisia tuloja tai varoja, joista
korvaus voidaan periä vaarantamatta korvausvelvollisen tai sellaisen henkilön
toimeentuloa, josta hän pitää tai on velvollinen pitämään huolta. Päätös perinnästä
tehdään pääsääntöisesti samalla kun toimeentulotukipäätöskin. Perintä voidaan liittää
perustoimeentulotuen, täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen päätöksiin.
(TOTUL 21 §)
Perintä voidaan tehdä vain, jos sillä ei vaaranneta tuen saajan tai hänen
huollettaviensa toimeentuloa. Takaisinperintä ei saa aiheuttaa uutta toimeentulotuen
tarvetta, sen on oltava kohtuullista ja sosiaalityön näkökulma tulee huomioida ennen
perintäpäätöstä.
5
Lopullisen päätöksen toimeentulotuen takaisinperinnästä tekee hallinto-oikeus
sosiaaliviranomaisen hakemuksesta (TOTUL 22 §).
Jos toimeentulotukea on myönnetty ennakkona odotettavissa olevaa etuutta tai tuloa
vastaan, voi sosiaalihuollosta vastaava toimielin (käytännössä delegoituna viranhaltijalle) periä myönnetyn tuen ilman hallinto-oikeuden päätöstä (TOTUL 23 §).
Perinnän kohdistuessa tulossa olevaan etuuteen suorittaa etuuden maksaja (esim.
Kela) etuuden sosiaalitoimelle ja sosiaalitoimi palauttaa mahdollisen yli jäävän osan
hakijalle. Mikäli perintä epäonnistuu ja etuus maksetaan hakijalle tehdystä perintäpäätöksestä huolimatta, huomioidaan saatu etuus hakijalle tuloksi maksupäivän
jälkeiselle ajalle, mikäli olosuhteista ei muuta johdu.
Mikäli hakijalla on kiinteää varallisuutta, mutta se ei ole hänen käytettävissään eikä
välittömästi realisoitavissa, toimeentulotukea myönnetään perinnällä tätä varallisuutta
vastaan, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi.
Väärinkäytösepäilyistä, koskien esimerkiksi virheellisten tietojen antamista,
työntekijä ilmoittaa esimiehelleen, joka ratkaisee tapauskohtaisen harkinnan
perusteella viedäänkö asia eteenpäin ja tehdäänkö asiasta rikosilmoitus.
3. PERUSTOIMEENTULOTUKI
Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen menojen
sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus (TOTUL 6 § ja 7 §). Hakijan
oikeus perustoimeentulotukeen selvitetään toimeentulotukilaskelman avulla.
Toimeentulotukilaskelmassa lasketaan, riittävätkö hakijan/perheen tulot kattamaan
perheen toimeentulotuessa määritellyt välttämättömät menot. Hakijan käytettävissä
olevista tuloista ja varoista vähennetään perusosat (ruokaan ja muihin perusmenoihin
varattu summa) sekä muut huomioitavat menot. Kun tulot eivät riitä kattamaan
välttämättömiä menoja, on henkilöllä oikeus saada perustoimeentulotukea.
Toimeentulotukilaki määrittelee, millaisia tuloja ja menoja toimeentulotukilaskelmassa
voidaan huomioida.
3.1 Tulot ja varallisuus
Toimeentulotukilain 11 §:n mukaan tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheen
käytettävissä olevat tulot. Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto ja muut
mahdollisuudet saada välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia. Toimeentulotuen
käsittelijän on ohjattava asiakas hakemaan hänelle kuuluvat ensisijaiset etuudet.
Kun tuloihin kohdistuu perintä (esim. Kela perii etuudestaan), ohjataan asiakas
tarvittaessa kohtuullistamaan takaisinperinnästä tekemäänsä sopimusta.
Toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan tulona kohtuullisen perinnän (esim. 30
euroa/kk) jälkeinen nettomäärä.
6
Kohtuulliset tosiasialliset työmatkamenot vähennetään ansiotuloista. Työmatkamenot
huomioidaan pääsääntöisesti julkisen liikenteen taksan mukaan. Oman auton käytöstä
huomioidaan vain polttoainekulut perustellusta syystä. Näitä syitä voivat olla
esimerkiksi julkisen liikenteen puuttuminen, aikataulujen sopimattomuus (selvitys
työvuoroista ja aikatauluista), terveydelliset syyt tai työtehtävien luonne edellyttää
oman auton käyttöä. Ensisijaisesti ohjataan hakemaan verottajalta
ennakonpidätyksen tarkistusta, mikäli työmatkakulut ovat tavanomaista suuremmat
ja niitä ei ole huomioitu pidätysprosenttia määrättäessä.
3.1.1 Tulojen huomioon ottaminen
Huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä
yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat tulot. Tuloista huomioidaan verotuksen tai
ulosoton jälkeen käytettävissä oleva nettotulo. (Taulukko 1)
Työttömyyspäiväraha lasketaan pitkäaikaistyöttömillä 20 päivän maksatuksen mukaan
siihen saakka, kunnes päiväraha tulee maksuun kaksi kertaa (20 päivän suuruisena)
saman kalenterikuukauden aikana. Sinä kuukautena ja siitä eteenpäin päiväraha
otetaan huomioon keskimääräisenä kuukausitulona 21,5 päivän suuruisena. Kun etuus
alkaa tai päättyy, lasketaan päivärahat todellisten maksatusten mukaan.
Taulukko 1. Toimeentulotukilaskelmassa huomioitavat tulot
Nettomääräisenä
huomioitavat
tulot
Ansiotulot
Työttömyysetuudet
Huomioitavaa
nettomäärästä vähennetään 20 %, mutta korkeintaan 150 euroa/talous
jos tulot ovat ulosoton kohteena, tuloista huomioidaan vain ulosoton jälkeen
tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Ulosottomiehen kanssa tehdyn
kirjallisen sopimuksen mukaiset kohtuulliset ja toteutuneet maksut voidaan
myös huomioida tuloja vähentävänä menona.
nostetut palkkaennakot merkitään tuloksi virallisen palkanmaksupäivän
mukaan
ateriakorvaus/-etu ja puhelinetu huomioidaan tulona
työmatkamenot ja palkasta peritty ammattiliiton/työttömyyskassan
jäsenmaksu vähennetään huomioitavista tuloista
pääsääntöisesti ansiotuloista vähennetään kulukorvaukset. Jos työtulo
koostuu pääasiassa verottomista kulu- ja matkakorvauksista, katsotaan nämä
tuloksi, kuten veroviranomaisetkin ovat linjanneet.
huomioidaan nettomääräisenä
tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon aktiivitoimenpiteeseen tai työllistymistä
edistävään palveluun osallistumisen ajalta maksettavaa kulukorvausta,
ylläpitokorvausta, toimintarahaa, työmarkkinatuen korotusosaa,
muutosturvalisää, ansiosidonnaisen päivärahan korotettua
ansio-osaa ja muutosturvan ansio-osaa. Etuoikeutettuna ansio-osan määränä
pidetään myös ansio-osan ja korotetun ansio-osan erotusta.
Opintotuki
sisältää opintorahan, aikuisopintorahan, asumislisän ja opintolainan
opintolaina jaksotetaan pääsääntöisesti opintolainan myöntämisjaksolle.
Opintolaina voidaan myös huomioida nostettavissa olevan suuruisena
kertaeränä, mikäli siihen on perusteet.
Lapsiperheet tuet
Elatusmaksu
äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, lastenhoidontuet ja lapsilisä.
elatustuki ja elatusapu
7
Eläke
elatusmaksusta tulee olla lastenvalvojan tai oikeuden vahvistama sopimus tai
oikeuden päätös
jos tulo on ulosoton kohteena, huomioidaan vain ulosoton jälkeen tosiasiassa
käytettävissä oleva osuus
Sairauspäiväraha
Omaishoidontuki
Sotilasavustus
Veronpalautukset
Avustukset, lahjat,
lainat
Vakuutusyhtiön
korvaukset
Eläkevakuutus,
pääomatulot,
rahasto-osuudet
Alaikäisten lasten
tulot
nettomäärästä vähennetään etuoikeutetun tulon osuus 20 %, korkeintaan
150 euroa
huomioidaan kokonaismääräisesti
Hakijoiden tiliotteilla näkyvät vähäiset ja satunnaiset, korkeintaan 50 euron
tulot/talous kuukautta kohti voidaan vähäisinä tuloina jättää huomioimatta.
Pikavipit tai pankkilainat ja yksityishenkilöiltä otetut lainat jätetään
huomioimatta. Yksityishenkilöltä otetun lainan huomioimatta jättäminen
edellyttää takaisinmaksusuunnitelman sisältämän velkakirjan toimittamista.
Jos takaisinmaksusuunnitelmaa ei ole/ei ole noudatettu, huomioidaan laina
tulona.
Esim. tapaturmakorvaus, korvaus kivusta ja särystä tai aiheettomasta
vankeusrangaistuksesta, kulut ja kohtuullisuus huomioiden.
Realisointimahdollisuus selvitettävä
Alle 18-vuotiaan säännölliset ja merkittävät ansiotulot otetaan huomioon siltä
osin kuin niillä katetaan hänen osuuttaan perusosasta ja
terveydenhuoltomenoista työmatkakulujen ja ns. etuoikeutetun tulon
vähentämisen jälkeen. Lasten satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat ovat
sellaisia ansiotuloja, joita ei pääsääntöisesti huomioida.
3.1.2 Tulot, joita ei huomioida
Tulot, joita ei huomioida toimeentulotukilaskelmassa, on esitetty taulukossa 2.
Taulukko 2. Toimeentulotukilaskelmassa huomioimatta jätettävät tulot
Tulot, joita ei huomioida
Työttömyysetuuden
korotusosat
aktiiviajalta
Vammaistuki/hoitotuki
Rintamamieslisä
Äitiysavustus
Työvaate-, kilometri- ja
yöpymiskorvaukset
Huomioitavaa
Tuloina ei oteta huomioon aktiivitoimenpiteeseen tai
työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen ajalta
maksettavaa kulukorvausta, ylläpitokorvausta,
toimintarahaa, työmarkkinatuen korotusosaa,
muutosturvalisää, ansiosidonnaisen päivärahan korotettua
ansio-osaa ja muutosturvan ansio-osaa. Etuoikeutettuna
ansio-osan määränä pidetään myös ansio-osan ja korotetun
ansio-osan erotusta.
Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on
tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotukeen
oikeuttaviin menoihin. Ne välttämättömät menot, joita
hoitotuki ei kata, otetaan huomioon. Epäselvissä tilanteissa
pyydetään toimittamaan lääkärintodistus ja hoitotukipäätös.
Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on
tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotukeen
oikeuttaviin menoihin.
8
3.1.3 Varojen huomioon ottaminen
Pääsääntöisesti kaikki henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä
käytettävissä tai realisoitavissa olevat varat ovat toimeentulotukeen nähden
ensisijaisia (TOTUL 11 §, 12 §). Varallisuus tarkistetaan asiakkuuden alkaessa ja
vuosittain pyytämällä nähtäväksi esitäytetty veroilmoitus/verotuspäätös
selvitysosineen (ilmoitusosa, verotuspäätös, erittelyosa ja verotustodistus).
Hakemus voidaan hylätä käytettävissä olevan varallisuuden perusteella. Toimeentulotukea myönnettäessä hakijaa voidaan velvoittaa realisoimaan omaisuuttaan
elämisensä turvaamiseksi. Toimeentulotukea voidaan myöntää takaisinperinnällä
omaisuutta vastaan.
Varoina ei oteta huomioon (TOTUL 12 §):
1) henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista
asuinirtaimistoa;
2) tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä;
3) alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan
toimeentulotukilain 7 ja 7 c §:n nojalla huomioon
otettavat menot; eikä
4) muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon
turvaamiseksi.
Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit, osakkeet ja muu helposti
realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon laskelmassa. Jos varallisuutta ei
voida realisoida välittömästi (esim. kiinteistön myynti, perikunnan osuus tai kuolinpesän omaisuus, tms. varallisuus) toimeentulotukea voidaan myöntää määräajaksi
takaisinperinnällä. Kiinteän omaisuuden (esim. kesämökki) realisointiaikaa annetaan
enintään 6kk.
Alle 18-vuotiaan varat otetaan huomioon siltä osin kuin niillä katetaan hänen
osuuttaan perusosasta ja terveydenhuoltomenoista. Lapsen tilillä olevia talletuksia
voidaan käyttää alle 18-vuotiaan erityishankintoihin (esim. harrastuksiin, polkupyörän
hankintaan jne.) ilman, että niillä tulisi kattaa perusosaa ja terveydenhuoltokuluja.
3.2 Perustoimeentulotuen menot
Perustoimeentulotukea laskettaessa menot koostuvat perhekokoonpanon mukaisista
perusosista sekä muista huomioitavista menoista. Menot huomioidaan sen kuukauden
laskelmassa, jolloin maksu erääntyy. Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina
perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon (TOTUL 7 b §):
1)
2)
3)
4)
asumistukilain (408/1975) 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot; (19.1.2006/64)
taloussähköstä aiheutuvat menot;
kotivakuutusmaksu; sekä
vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. (TOTUL 7 b §, 2005/1218.)
9
3.2.1 Perusosa ja perusosan alentaminen
Toimeentulotuen perusosa on tarkoitettu turvaamaan henkilön ja perheen välttämätön
jokapäiväinen eläminen. Perusosien suuruus tarkistetaan vuosittain valtakunnallisesti
kansaneläkeindeksin mukaisesti. Perusosaan sisältyviä menoja ei oteta huomioon
toistamiseen toimeentulotukilaskelmassa menoina. Toimeentulotukilaskelmassa
perusosat määräytyvät perheen kokoonpanon mukaan.
Toimeentulotuen perusosaan sisältyvät menot (STM 2013:4):
Ravinto 49 %
Vaatemenot 9 %
Informaatiomenot (lehti, internet-yhteys, puhelimen käyttö) 20 %
Vähäiset terveydenhuoltomenot 3 %
Muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot (henkilökohtainen ja
kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot) 19 %
Yhteensä 100 %
Toimeentulotuen perusosan alentamisesta on säädetty toimeentulotukilain 10
§:ssä. Perusosan alentaminen voi tulla kysymykseen aina, kun henkilö laiminlyö
toimeentulotukilain 2 § 2 momentin mukaisen velvollisuuden huolehtia omasta
elatuksestaan. Perusosan alentamisen voi aiheuttaa mm.:
tarjotusta työstä tai julkisesta työvoimapalvelusta kieltäytyminen
kieltäytymiset työnhakijaksi ilmoittautumisesta tai työnhaun uusimisesta
kieltäytyminen aktivointisuunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta (sisältää työja toimintakyvyn arvioinnin)
kieltäytyminen kuntouttavasta työtoiminnasta tai tämän keskeyttäminen
perusteetta
alle 25-vuotiaan, ammattikouluttamattoman työttömän kohdalla opintopaikan haun
laiminlyönti (kevät, myös abikevät), ellei työllistymissuunnitelmassa tai
vastaavassa ole muuta sovittu
maahanmuuttajan kieltäytyminen kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai sen
toteuttamisesta.
Perusosan alentaminen voi tulla kysymykseen myös opiskelijan tai yrittäjän kohdalla.
Kyse on tilanteista, joissa opiskelijalla ei ole ollut oikeutta opintotukeen opintojen
pitkittymisen vuoksi, opiskelija keskeyttää opiskelun, opiskelee avoimessa yliopistossa
tai iltalukiossa vailla opintotukioikeutta. Yrittäjän kohdalla alentaminen voi tulla
kysymykseen, jos yrittäjä on halunnut jatkaa kannattamatonta yritystoimintaa eikä
ole toisaalta hankkinut toimeentuloaan toimeentulotukilain 2 § 1 momentissa
tarkoitetulla muulla ensisijaisella tavalla.
Perusosaa voidaan alentaa enintään 20 prosentilla. Jos kieltäytyminen on toistuvaa,
voidaan perusosaa alentaa enintään 40 prosentilla. Alentaminen voidaan tehdä ja sitä
voidaan jatkaa kahden kuukauden jaksoissa edellyttäen, että perusteet ovat olemassa
ja ihmisarvoisen elämän edellyttämä toimeentulo ei vaarannu. Perusosan alentamisen
10
yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan
kanssa, suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi.
Asiakkaalle on varattava tilaisuus suunnitelman tekoon ennen alentamispäätöksen
vahvistamista.
3.2.2 Enimmäisasumismenot
Toimeentulotuen perusosan lisäksi toimeentulotukilaskelmassa otetaan huomioon
menoina kohtuulliset asumiskulut. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa
otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä
kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Kohtuullisten
asumiskulujen määrittelemiseksi käytössä ovat enimmäisasumismenot (Taulukko 3),
jotka tarkastetaan vuosittain. Enimmäisasumismenot koostuvat esimerkiksi asunnon
vuokrasta ja lämmitykseen liittyvistä kuluista. Taulukon jälkeen on lueteltu
enimmäisasumismenoihin sisältyviä kuluja asumismuodoittain. Enimmäisasumismenojen lisäksi erikseen huomioon otettavia asumismenoja on kuvattu kohdassa
3.2.3.
Enimmäisasumismenot ovat ohjeelliset ja asumismenojen kohtuullistaminen tehdään
aina tapauskohtaisen harkinnan perusteella, koska kohtuullisuusarviointi ei saa johtaa
asunnottomuuteen. Kohtuullistamisen yhteydessä arvioidaan asiakkaan tosiasialliset
mahdollisuudet saada edullisempi asunto.
Taulukko 3. Enimmäisasumismenot kuukaudessa Perusturvakuntayhtymä Karviaisen
alueella vuonna 2015
Kotitalouden
henkilömäärä
Enimmäisasumismenot / KK
Vihti
Enimmäisasumismenot / KK
Karkkila
1
675
570
2
750
650
3
860
780
4
950
870
5
1050
950
6
1100
1000
7
1150
1050
8
1200
1100
Huomioon otettavat asumismenot, enimmäisasumismenojen ylärajaan saakka
ovat seuraavat:
1) Vuokra-asunto:
vuokra
vesimaksut
lämmityskustannukset (mm. polttopuut, huomioidaan enintään 12 m3/vuosi)
11
2) Omistusasunto
hoitovastike ja rahoitusvastikkeen korko*
asuntolainojen korot**
lämmityskustannukset (mm. polttopuut, huomioidaan enintään 12 m3/vuosi)
vesimaksut
kiinteistön hoitomenot (mm. jäte-, nuohous-, auraus- ja tienhoitomaksut)
palovakuutus
tontin vuokra
kiinteistövero
* Pääomavastiketta ei huomioida menona
**Otetaan huomioon, mikäli asuntolainojen korot on otettu huomioon tuen hakijan
ennakonpidätyksessä. Tähän tarvitaan pankin, rahoitusyhtiön tms. lainanantajan
tosite siitä, että on kyse asuntolainoista (asunnon hankintaan tai peruskorjaukseen).
Korkoina huomioidaan vain pankin tai muun virallisen rahoituslaitoksen kautta
maksettu korko ja niiden huomioimiseksi laskelmassa tarvitaan viimeisimmät
maksutositteet. Toimeentulotuen viimesijaisuudesta johtuen korkoja tarkasteltaessa
arvioidaan muut mahdollisuudet. Esimerkiksi aravalainan korosta on mahdollista
saada lykkäystä kolmelle vuodelle.
3) Asumisoikeusasunto ja osaomistusasunto
käyttövastike, huom. pääomavastiketta ei oteta huomioon menona***
vesimaksut
lämmityskustannukset (mm. polttopuut, huomioidaan enintään 12 m3/vuosi)
***Osaomistusasunnon pääomavastiketta, joka on lainanlyhennysosuutta ja jolla
vähennetään kyseessä olevan huoneiston asunto-osakkeiden loppuosuuden kauppahintaa, ei hyväksytä asumistuessa vuokraksi. Asumisoikeusmaksun ja osaomistukseen
oikeuttavan osamaksun maksamista varten otettujen lainojen korkoja ei asumistuessa
hyväksytä asumismenoiksi. Sen vuoksi ne eivät myöskään ole toimeentulotukea
myönnettäessä asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuja perustoimeentulotukeen kuuluvia
asumismenoja.
Taulukossa kolme esitettyjä enimmäisasumismenoja suuremmat asumiskulut voidaan
ottaa huomioon enintään kuuden kuukauden järjestelyajan todellisen suuruisina.
Tämän jälkeen asumiskulut huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa enimmäisasumismenojen mukaisesti. Jos asumismenot ylittävät kohtuulliseksi harkitut menot
alle 50 eurolla, ne otetaan huomioon todellisen suuruisina. Järjestelyaika ei koske
tilannetta, jossa hakijalla on uuteen asuntoon muuttaessaan ollut tiedossa, että
kyseessä ovat perheen kokoon ja tulotasoon nähden liian suuret asumiskulut.
Asiakkaalle tiedotetaan kirjallisesti asiakastietojärjestelmän lomakkeella
asumiskustannusten määräajan (järjestelyajan) jälkeen tapahtuvasta
kohtuullistamisesta ja kehotetaan hakeutumaan edullisempaan asuntoon. Samat
tiedot kirjataan myös toimeentulotukipäätökseen kun määräaika alkaa.
Enimmäisasumismenoja suuremmat asumiskulut voidaan ottaa huomioon, jos asunto
on suunniteltu tai varusteltu hakijan erityistarpeita ajatellen (ei koske palveluasumista) tai perheolosuhteet muuten sitä edellyttävät, esimerkiksi lasten vuoroasumisessa. Enimmäisasumismenoja suurempien asumiskulujen hyväksymisestä
tehdään päätös tilannearvion perusteella.
12
3.2.3 Muut asumismenot
Asumismenot, jotka otetaan huomioon enimmäisasumismenojen lisäksi, ovat
taloussähkö, saunamaksu ja kotivakuutus.
Jos sähkölaskussa on sekä sähkölämmitys että taloussähkö yhdessä, arvioidaan
taloussähkön osuudeksi laskusta 35 %. Lämmityssähkön osuudeksi laskusta
arvioidaan 65 %. Jälkimmäinen sisältyy enimmäisasumismenoihin.
Kotivakuutus huomioidaan laskun sekä vakuutuskirjan mukaan. Menona hyväksytään
vakinaisen vuokra-asunnon irtaimistovakuutus. Asiakkaan omistamassa
omakotitalossa huomioidaan lisäksi asuinrakennuksen palo-, LVI- sekä vastuu ja
oikeusturvavakuutus tai näitä vastaavat vakuutukset. Autotalli- yms. vakuutuksia ei
oteta huomioon. Toimeentulotuen asiakkaita kehotetaan hankkimaan edellä mainitut
vakuutukset. Jos asiakas on vuokrannut omakotitalon, muita kuin
irtaimistovakuutuksia ei oteta huomioon menona toimeentulotukilaskelmassa. Muut
vakuutukset ovat kiinteistön omistajan vastuulla.
Toimeentulotuen hakijan omistamassa ja asuttamassa omakotitaloasunnossa tulevien
äkillisten ja asumisen kannalta välttämättömien korjauskulujen suhteen vakuutus on
ensisijainen korvaus toimeentulotukeen nähden. Jos kuluja ei saa vakuutuksesta ne
käsitellään täydentävänä tai ennaltaehkäisevänä toimeentulotukena. Myös toimeentulotuen hakijan Takuuvuokra/vuokravakuus ovat täydentävän toimeentulotuen
menoja, katso tarkemmin kohta 4.2.1.
3.2.4 Terveydenhuollon menot
Vähäiset terveydenhuoltomenot, kuten ilman reseptiä saatavat käsikauppalääkkeet ja
hoitotarvikkeet ovat perusosaan sisältyviä vähäisiä menoja, joita ei erikseen oteta
huomioon menona. Peruuttamattomasta ajanvarauksesta aiheutuneet kulut tai
viivästysmaksut eivät ole myöskään toimeentulotuessa hyväksyttäviä menoja.
Julkisen terveydenhuollon kustannukset otetaan huomioon menona
toimeentulotukilaskelmassa. Terveydenhuoltomenoina otetaan huomioon mm.
poliklinikka- ja vuodeosastomaksut, hammashoitomaksut sekä reseptilääkkeet.
Toimeentulotukea myönnettäessä hyväksytään menoksi vain halvin vaihtokelpoinen
lääkevalmiste tilanteissa, joissa lääkkeen määrääjä ei ole kieltänyt vaihtoa
halvempaan valmisteeseen.
Yksityisistä terveydenhuollon palveluista aiheutuneet kustannukset voidaan ottaa
huomioon vain, kun erikoishoidon tarve tai hoidon kiireellisyys julkisen
terveydenhuollon arvion mukaan sitä edellyttävät. Yksityisen silmälääkärin ja
gynekologin kustannukset otetaan menona huomioon.
Silmälasimeno otetaan huomioon etukäteen toimitetun silmälasiliikkeen antaman
edullisimman kustannusarvion mukaan.
13
Fysioterapiakustannukset otetaan huomioon julkisten palvelujen käytöstä. Jos
asiakas hakee toimeentulotukea yksityiseen fysioterapiaan, on hänet ohjattava
Karviaisen fysioterapiaan. Jos lääkärin määräämää fysioterapiaa ei voida Karviaisen
tarjoamana tai ostopalveluna järjestää, Karviaisen fysioterapiassa tehdään siitä
lausunto, joka liitetään toimeentulotukihakemukseen.
Joitakin hoito- tai kuntoutussuunnitelmasta aiheutuvia kustannuksia voidaan
huomioida toimeentulotukilaskelmassa menona, jos niitä ei muuten korvata.
Esimerkiksi julkisen liikenteen kulut voidaan ottaa menona huomioon, jos tuen
saajalla on runsaasti hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisia käyntejä
(päiväkeskukset, terapiat ja sarjahoidot).
Potenssi- ja tupakanvierotuslääkkeet hyväksytään menoksi vain
lääkärinlausunnon perusteella ja Kelan hyväksymän sairauden hoitoon.
Hedelmättömyyshoidon kulut otetaan menona huomioon vain, jos hoito tapahtuu
julkisessa terveydenhuollossa.
Apteekkikuitit otetaan huomioon päätöstä koskevan kuukauden tai sitä seuraavan
kuukauden ajan.
4. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI
Toimeentulotuesta annetun lain 7 c §:n mukaan täydentävää toimeentulotukea
myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat:
1) lasten päivähoitomenot;
2) muut kuin 7 b §:ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä
3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon
turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot.
Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi
pitkäaikaista toimeentulotuen asiakkuutta, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä
lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita.
Täydentävän toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen harkinnan
perusteella ja tällöin on erityisesti otettava huomioon asiakkuuden kesto, mahdolliset
elämää hankaloittavat olosuhteet, äkilliset tuen tarpeeseen vaikuttavat tapahtumat ja
henkilön ja perheen itsenäinen selviytyminen. Täydentävän toimeentulotuen tarpeen
arvioinnin lähtökohtana käytetään aina asiakkaalle tehtävää toimeentulotukilaskelmaa.
Aikuisille suunnatuissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on huomioitava, selvitettävä ja
turvattava aikuisten hoidossa ja kasvatuksessa olevien lasten tuen tarve. Aikuissosiaalityö ja aikuissosiaalityön piirissä myönnettävä toimeentulotuki ovat osa
ennaltaehkäisevää lastensuojelua. Aikuisille suunnatuissa palveluissa edellytetään
erityistä lasten näkökulman huomioimista. (Lastensuojelulaki 13.4.2007/417, 35 § ja
36 §).
14
4.1 Lasten päivähoitomenot
Mikäli perheellä on toistuva toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakas hakemaan
päivähoitomaksuihin alentamista tai poistoa kunnan päivähoitotoimistosta. Asiakasta
pyydetään seuraavassa toimeentulotukihakemuksessa ilmoittamaan onko
maksunalennus- tai maksunpoistohakemus tehty. Päivähoitomenot otetaan huomioon
vain, jos molemmat vanhemmat ovat töissä tai opiskelemassa ja muille vain
erityisestä syystä.
Ensisijaisesti otetaan huomioon kunnallisen päivähoidon maksut. Yksityisestä
päivähoidosta perheelle aiheutuvat menot otetaan huomioon toimeentulotukimenona
vain perustellusta syystä. Tällöin laskelmassa otetaan tulona huomioon lasten
kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukainen tuki. Jos
toimeentulotuen tarve on pitkäaikaista, on syytä selvittää perheen mahdollisuudet
saada kunnallista päivähoitoa. Jos estettä kunnallisen päivähoitopaikan saamiselle ei
ole, huomioidaan yksityinen päivähoitomeno toimeentulotukimenona korkeintaan 3 kk
järjestelyajan. Päivähoitomenojen huomioiminen edellyttää lähivanhemman/vanhempien työssäkäyntiä tai opiskelua, muutoin huomioidaan vain erityisestä syystä.
Kunnan järjestämien tai hankkimien iltapäiväkerhotoimintojen maksut otetaan
huomioon 1.-2. luokkien oppilaille, jos vanhemmat ovat töissä tai opiskelemassa ja
muille vain erityisestä syystä.
4.2 Muut kuin perustoimeentulotukeen kuuluvat asumismenot
Perustoimeentulotuen lisäksi muina asumisesta aiheutuvina menoina voidaan ottaa
huomioon esimerkiksi takuuvuokra ja muut muutosta aiheutuvat kustannukset sekä
asiakkaan omistaman ja omassa asumiskäytössä olevan asunnon äkilliset ja asumisen
kannalta välttämättömät korjauskulut. Edellä mainittujen korjauskulujen suhteen
toimeentulotukeen nähden ensisijaisia korvauksia ovat esimerkiksi vakuutus ja
taloyhtiön korvaukset.
4.2.1 Vuokravakuus
Vuokravakuudesta vastaa pääsääntöisesti se kunta, josta ollaan muutamassa.
Toimeentulotukena voidaan myöntää vuokravakuus korkeintaan kahden kuukauden
suuruiseen kohtuuhintaiseen takuuvuokraan, ensisijaisesti maksusitoumuksena.
Edellytyksenä on, että hakija on oikeutettu toimeentulotukeen tai on pienituloinen
eikä ole voinut varautua muutosta aiheutuviin kustannuksiin. Vuokravakuus voidaan
myöntää tilanteessa, jossa asunnon tarve on välttämätön tai asunnon vaihdolle on
perusteltu syy, kuten esimerkiksi perheen koon muutos, ero, työ tai opiskelupaikan
saanti. Vuokravakuutta myönnettäessä noudatetaan enimmäisasumismenoja (ks.
Taulukko 3). Hakijan tulee neuvotella vuokranantajan kanssa siitä, että takuuvuokra
myönnetään maksusitoumuksena eikä rahana.
15
Itsenäistymisvaiheessa olevien nuorten takuuvuokrahakemusten yhteydessä
selvitetään aina nuoren perhetilanne ja muuton välttämättömyys. Vakuutta ei
myönnetä automaattisesti nuoren varattomuuden tai itsenäistymishalun perusteella.
Mikäli asiakas on toiminnallaan aiheuttanut, että myönnetty sitoumus lankeaa
sosiaalitoimiston maksettavaksi, uutta vuokravakuutta ei pääsääntöisesti toistamiseen
myönnetä.
Toiselle paikkakunnalle muuttavalle myönnettävä vuokravakuus on määräaikainen ja
voimassa 6 kk. Hakijan tulee tänä aikana järjestää vakuus joko itse tai hakea
vakuutta oleskelukunnan toimeentulotukiviranomaiselta.
4.2.2 Muuttokulut
Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli muutto on
välttämätöntä perhetilanteen, opiskelun tai työpaikan takia eikä hakija saa muuttoon
avustusta esimerkiksi TE -toimiston kautta.
Muuttokustannukset myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumuksena edullisimman
vaihtoehdon mukaan. Toimeentulotukihakemuksen liitteenä tulee olla kustannusarvio
muuttokuluista.
Jos kyseessä ovat polttoainekulut, peräkärryn tai pakettiauton vuokra, tulee kulut
eritellä hakemuksessa. Kuljettajasta ja/tai apumiehistä aiheutuvia kustannuksia ei
pääsääntöisesti huomioida.
4.3 Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot
Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää henkilölle tai perheelle, jolla on
erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia, tarpeelliseksi harkittuja menoja.
Täydentävä toimeentulotuki myönnetään henkilön tai perheen toimeentulon
turvaamiseksi ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi asiakkaan toimittaman
tarveselvityksen ja asiakaskohtaisen harkinnan perusteella.
4.3.1 Kodin irtaimisto ja kodinkoneet
Toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömiin kodin tarvikkeisiin, mikäli
hakijalla ei ole muita mahdollisuuksia rahoittaa hankintoja. Erityisenä perusteena
myöntämiselle on pitkään jatkunut asunnottomuus tai tilanne, jossa hakijalla ei ole
lainkaan koti-irtaimistoa ja voidaan arvioida, ettei hakijalla ole ollut mahdollisuuksia
varautua hankintoihin. Välttämättömiä hankintoja ovat sänky, patja, pöytä, tuolit ja
ruokailuvälineet.
Hankinnoissa ohjataan käyttämään ensisijaisesti alueella toimivia kierrätyskeskuksia,
josta irtaimiston koko peruspaketin voi saada sosiaalitoimiston maksusitoumuksella n.
200 eurolla.
16
4.3.2 Lasten tarpeisiin liittyvät erityiset menot
Lasten tapaamisiin liittyvät menot
Lapsen oikeus tavata vanhempiaan turvataan myöntämällä tapaamiskuluihin
tarvittaessa toimeentulotukea. Tapaamiskulut huomioidaan toteutuneiden
tapaamispäivien ja lapsen päiväkohtaisen perusosan mukaan, joka kattaa ruoka-,
matka- ja muut kulut. Kun vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, eikä matkakuluista
ole vahvistettua sopimusta tai oikeuden päätöstä, vastaavat vanhemmat
pääsääntöisesti lapsen matkakuluista puoliksi.
Jos vanhemman tapaamisesta aiheutuvat matkakulut esimerkiksi pitkän etäisyyden tai
liikenneyhteyksien vuoksi ovat tavanomaista suuremmat, voidaan toteutuneista
matkakuluista korvata jälkikäteen enintään puolet edullisimman kyseeseen tulevan
matkustustavan mukaan. Polttoainekulut otetaan huomioon todellisten kulujen
mukaan, jos julkisen kulkuneuvon käyttö ei ole mahdollista. Toimeentulotukea
myönnetään toteutuneiden tapaamisten perusteella lastenvalvojan tai oikeuden
vahvistaman tapaamissopimuksen tai oikeuden päätöksen mukaan.
Toimeentulotukihakemuksen liitteenä tulee olla lastenvalvojan vahvistama
tapaamissopimus tai oikeuden päätös tapaamisista sekä pääsääntöisesti
lähivanhemman antama kirjallinen selvitys toteutuneista tapaamisista.
Viikonlopputapaamisista (perjantaista sunnuntaihin) lapsen perusosa huomioidaan
kahden vuorokauden mukaan.
Mikäli yksilöityä vahvistettua tapaamissopimusta ei ole, voidaan lähivanhemman
antaman selvityksen perusteella myöntää toimeentulotukea siten, että huomioitavan
perusosan enimmäismäärä on neljä vuorokautta kuukaudessa sekä kaksi täyttä
lomaviikkoa vuodessa.
Lasten asuessa vanhemmillaan vuoroviikoin vahvistetun huolto- ja tapaamissopimuksen mukaisesti, on kyseessä perustoimeentulotuessa huomioitava meno.
Lapsen perusosa huomioidaan tällöin toimeentulotukilaskelmassa luonapitopäiviltä.
Vastaavasti lapsen etuuksista (esim. lapsilisä) toimeentulotukilaskelmassa otetaan
huomioon tulona puolet lapsen elantoa varten.
Lasten harrastusmenot
Lasten harrastusmenot sisältyvät pääsääntöisesti lasten perusosalla katettaviin
menoihin. Lasten tavanomaisiin harrastusmenoihin (esim. urheiluseurojen tai
taideharrastusten jäsen- ja kerhomaksut) voidaan myöntää toimeentulotukea
esimerkiksi kun lapsen pitkäaikainen harrastus on vaarassa päättyä perheen
taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Toimeentulotukea voidaan myöntää enintään 200
euroa vuodessa pääsääntöisesti kouluikäisen lapsen yhteen ohjattuun harrastukseen
kerrallaan. Harrastuskuluista tulee esittää tositteet sosiaalitoimeen.
Harrastuskulujen lisäksi toimeentulotukea voidaan myöntää tapauskohtaiseen
harkintaan perustuen koululaiselle välttämättömään polkupyörään.
17
Lasten tarvikkeet
Lasten tarvikkeet sisältyvät pääsääntöisesti lasten perusosalla katettaviin menoihin.
Perheen ensimmäiselle lapselle voidaan tapauskohtaiseen harkintaan perustuen
myöntää toimeentulotukea tarvikkeisiin, joita perhe ei ole pystynyt muulla tavoin
hankkimaan. Lastentarvikkeiden, -vaunujen, ja -rattaiden osalta asiakasta ohjataan
ensisijaisesti selvittämään käytettyjen ostomahdollisuus. Tarvikekuluista tulee esittää
tositteet sosiaalitoimeen.
4.3.3 Hautausmenot
Välttämättömiin hautausmenoihin myönnetään toimeentulotukea silloin, kun
kuolinpesä on varaton. Pesän varat tulee tarkistaa ensisijaisesti perukirjasta.
Kuolinpesän hoitaja voi pyytää hautaustoimistolta ja seurakunnalta maksuaikaa
laskuille perukirjan tekemiseen tarvittavan ajan ja mahdollisen omaisuuden
realisoinnin vuoksi.
Toimeentulotukea voidaan myöntää hautauskustannuksiin tarvittaessa ennen kuin
perukirja on käytettävissä. Vainajan kuolinpesän hoitajaa pyydetään tällöin
toimittamaan toimeentulotukihakemuksen yhteydessä vainajan ja lesken pankkitilin
kuolinpäivän saldot ja selvitetään maksussa olevat tulot. Maksamattomia laskuja,
esim. sairaalalaskuja, ei huomioida normilaskelmassa, vaan ne jäävät kuolinpesälle
maksettavaksi.
Jos asia käsitellään ennen perukirjan valmistumista, on mahdollista tehdä
takaisinperintäpäätös kuolinpesän varoista. Perintäilmoitus lähetetään kuolinpesän
hoitajalle ja hoitajaa pyydetään toimittamaan perukirja sen valmistuttua
sosiaalitoimistoon.
Toimeentulotukilaskelmassa hautajaismenoihin voidaan huomioida enintään yhteensä
1200 euroa sisältäen arkun, hautapaikan, hautauksen ja kaivuun sekä kuljetuksen (ei
toiselle paikkakunnalle) ja sisältäen myös seurakunnan välttämättömät laskut.
18
4.3.4 Muita erityisestä tarpeesta aiheutuvia menoja
Yleisimpiä erityisestä tarpeesta aiheutuvia menoja on koottu taulukkoon 4.
Taulukko 4. Erityisestä tarpeesta aiheutuvia menoja
Muita menoja
Kodin irtaimisto
Vaatetus
Edunvalvontakulut
Julkisessa
työvoimapalvelussa
olevan matkakulut
sekä työllistymisen
edistämisestä
aiheutuvat menot
Opiskelusta
aiheutuvat menot
Huomioitavaa
Jos hakijalla ei muuttaessaan ole ollenkaan irtaimistoa ja kodin
tarvikkeita, voidaan välttämättömiin hankintoihin myöntää enintään
yhteensä 200 euroa
Välttämättömiä hankintoja ovat patja, sänky, pöytä, tuolit sekä
ruokailuvälineet.
Välttämättömät kodin irtaimiston hankkimisesta aiheutuvat menot
myönnetään maksusitoumuksena kierrätysmyymälöihin.
Pyykinpesukoneeseen voidaan myöntää erityisessä tilanteessa
lapsiperheelle enintään 300 euroa, jos ei ole käytettävissä yleistä
pesukonetta (esim.taloyhtiössä ei ole konetta), tai muutenkin jos
hakijan kunto tai sairaus edellyttää oman koneen.
Vaatetus sisältyy toimeentulotuen perusosaan (9 %).
Romaninaisen hameeseen voidaan myöntää enintään 400 euroa
kahden vuoden välein, mikäli hame on jatkuvassa käytössä, muuten
viiden vuoden välein. Hakijan tulee olla pitkäaikainen asiakas
toimeentulotuessa. Jos hän on vasta muuttanut paikkakunnalle,
tarkistetaan, milloin viimeksi on saanut avustusta hameeseen.
Romanimiehen vaatetuskulut sisältyvät perusosaan.
Hautajaisvaatetukseen yms. ei pääsääntöisesti myönnetä
täydentävää toimeentulotukea.
Edunvalvontapalkkio otetaan huomioon kokonaisuudessaan
erääntymiskuukauden laskelmassa
Esim. työvoimakoulutus, työkokeilu, työharjoittelu, kuntouttava
työtoiminta, muu kuntoutus: matkakulut huomioidaan
Opinnoista aiheutuvat kustannukset sisältyvät pääsääntöisesti
opintotuella katettaviin menoihin.
Toimeentulotukea voidaan harkinnanvaraisesti myöntää
välttämättömiin oppikirjoihin ja -materiaaleihin ja työvaatteisiin.
Opintojen suorittamiselle välttämättömät näyttö-, lupa- ja
pääsykoemaksut ym. huomioidaan täydentävän toimeentulotuen
menona. Lukukausimaksuja ei huomioida toimeentulotuen menona.
Kelan koulumatkatuki kattaa ensisijaisesti
lukiossa/ammattioppilaitoksessa opiskelevan matkakulut
19
5. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI
Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista
turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja
pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.
Kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea
mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan
myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen
turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä
heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan
omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin (TOTUL 13§).
Tuen myöntämisellä pyritään saamaan muutos asiakkaan tai perheen tilanteeseen.
Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen edellyttää aina yksilökohtaista harkintaa ja
on pääsääntöisesti kertaluontoista. Siksi tarkempia myöntämisperusteita tai tuen
euromääräisiä rajoja ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista määritellä.
Ehkäisevän toimeentulotukipäätöksen tekee sosiaalityöntekijä. Ehkäisevän tuen
myöntämisellä voidaan auttaa tuen tarpeessa olevaa selviytymään odotettavissa
olevista toimeentulo-ongelmista ja ajautumasta tilanteeseen, jossa hän joutuisi
pitkäänkin turvautumaan toimeentulotukeen. Sitä voidaan myöntää myös tilanteissa,
joissa asiakas ei ole oikeutettu saamaan perus- tai täydentävää toimeentulotukea.
Ehkäisevää toimeentulotukea käytetään ensisijaisesti asumisen turvaamiseen ja
omatoimisen suoriutumisen edistämiseen. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen
esimerkiksi vuokrarästeihin vaatii aina yksilökohtaista harkintaa ja arviota asumisesta.
Arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. vuokrarästin suuruuteen, vuokrarästin
maksusuunnitelmaan sekä siihen, voidaanko rästin maksamisella turvata asuminen
nykyisessä asunnossa tai tulisiko asumista turvata muulla keinoin. Lisäksi ehkäisevää
toimeentulotukea myönnettäessä tulee yhdessä asiakkaan kanssa laatia suunnitelma,
jonka avulla saadaan aikaan muutos ja turvataan vuokrien maksu jatkossa niin, ettei
rästiytyminen uusiudu. Suunnitelmaan voi kuulua esimerkiksi asumistuen
kääntäminen maksuun suoraan vuokranantajan tilille, välitystilin käyttöönotto,
edunvalvojan hakeminen tai hakeutuminen talous- ja velkaneuvontaan tai muihin
tarpeellisiksi arvioituihin palveluihin.
20
6. ERITYISTILANTEITA TOIMEENTULOTUESSA
6.1 Yrittäjät
Yritystoiminnan tulisi turvata yrittäjän ja hänen perheensä toimeentulo niin, ettei hän
joudu turvautumaan toimeentulotukeen. Toimeentulotuella avustaminen voi olla
tilapäistä, mutta selvästi kannattamatonta yritystoimintaa (esim. yritystulo alle
työmarkkinatuen) harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti
toimeentulotuella ei ole tarkoituksenmukaista.
Yrittäjälle, jonka yritys on kannattamaton ja yritystoiminnasta ei saa tuloa, voidaan
myöntää toimeentulotukea tässä tilanteessa pääsääntöisesti korkeintaan kolmen
kuukauden ajan. Mikäli yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa ja siten
laiminlyö velvollisuutensa pitää huolta omasta elatuksestaan, voidaan hänen
perusosaansa alentaa siten kuin toimeentulotukilain 10 §:ssä säädetään.
Yrittäjyyteen sisältyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa
tapahtuviin muutoksiin. Yrittäjätulo selvitetään pääsääntöisesti vähintään kuluvalta
tilikaudelta ja edelliseltä vahvistetulta tilikaudelta.
Toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi yrittäjältä pyydetään toimeentulotukihakemuksessa tarvittavien liitteiden lisäksi yritystä koskevat selvitykset, kuten
yrittäjän tuloselvityslomake, yrityksen tiliotteet, tulos- ja taselaskelma ja
verotustodistukset.
Toimeentulotukeen nähden ensisijainen aloittavan yrittäjän toimeentuloa turvaava
etuus on starttiraha. Mikäli starttiraha on käytetty ja yrittäjä hakee toimeentulotukea,
annetaan selvitysten ja konsultaation perusteella 3-6 kuukauden järjestelyaika saada
yritystoiminta kannattavaksi tai tehdä tarvittavat toimenpiteet yrityksen
lopettamiseksi.
Mikäli yrittäjä on tehnyt yrityksen lopettamisilmoituksen tai yritys on haettu
konkurssiin, käsitellään toimeentulotukiasia samoin kuin työttömällä työnhakijalla.
6.2 Opiskelijat
Opiskelijan ensisijainen toimeentuloa turvaava järjestelmä on opintotukilain mukainen
opintotuki, joka koostuu opintorahasta, aikuisopintorahasta, asumislisästä ja valtion
takaamasta opintolainasta. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset
opinto- ja toimeentulokustannukset.
Opintolaina
Valtion takaama opintolaina on ensisijainen toimeentulotukeen nähden ja se
huomioidaan tulona, ellei sen saamiselle ole estettä. Opintolaina jaksotetaan
kuukausituloksi myöntöajankohdalle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei
nostettaisi lainkaan oikeudesta huolimatta. Lainan viimeinen nostopäivä on
varmistettava kesäajan toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa. Opintolaina on
21
tarkoitettu kattamaan opiskelusta aiheutuvia kustannuksia syys- ja
kevätlukukauden ajan. Tällöin opintolaina voidaan jaksottaa kuukausittaiseksi
tuloksi samalle ajanjaksolle, jolle opintorahakin maksetaan.
Opintolainan korkoja ei huomioida menoina toimeentulotukilaskelmissa, vaan
opiskelija ohjataan sisällyttämään ne lainan pääomaan. Vaihtoehtoisesti opintolainan
korkoihin voi saada Kelalta korkoavustusta pienituloisuuden perusteella ja
asevelvollinen voi saada korkoihin sotilasavustusta.
Maksuhäiriö ei ole aina este opintolainan valtiontakauksen saamiselle. Lainatakauksen
voi saada erityisistä syistä, esimerkiksi, jos maksuhäiriö on yksittäinen, määrältään
vähäinen ja sen rekisteröinnistä on kulunut kohtuullisen pitkä aika. Esimerkiksi näissä
tilanteissa opiskelijan tulee toimittaa Kelaan selvitys erityisistä perusteista
lainantakauksen uudelleen käsittelemiseksi. Lisätietoja menettelystä saa Kelasta.
Taulukko 5. Opintoetuudet ja toimeentulotuki
Opiskelija
Vanhempien luona asuva alle 18vuotias opiskelija
Vanhempien luona asuva 18 vuotta
täyttänyt opiskelija
Itsenäisesti asuva alle 18 -vuotias
opiskelija
Itsenäisesti asuva 18 vuotta
täyttänyt opiskelija
Ilta- ja monimuoto-opiskelija,
avoin yliopisto
Opiskelija, joka ei saa opintorahaa,
voi kuitenkin saada lainatakauksen
seuraavissa tilanteissa
Opiskelija, jonka opintoetuuksia
alentavat vanhempien tulot
Jälkihuollossa oleva nuori
Nuori, joka opiskelee valmistavissa
opinnoissa tai opinnoissa, jotka
eivät valmista ammattiin
Opiskeleva vanhempi
Tulot
Ammattiopintoihin ja lukio-opintoihin saatava
opintoraha otetaan tulona huomioon vanhempien
laskelmassa, eikä opintolainan hakemista edellytetä.
Ammattiopintoihin saatava opintoraha ja -laina otetaan
tuloina huomioon, lukiossa vain opintoraha.
Vanhemmilla on elatusvelvollisuus. Tuloina otetaan
huomioon mahdollisesti vahvistetut elatusavut ja -tuet.
Opintotuki lainoineen otetaan tulona huomioon. Lukioja valmentaviin opintoihin lainaa ei velvoiteta
hakemaan.
Opintotuki lainoineen otetaan tulona huomioon, paitsi
lukio- ja valmentavissa opinnoissa, joihin lainaa ei
velvoiteta hakemaan.
Työttömyysetuus, ansiotulo tai muu ensisijainen tulo.
Toimeentulotuki ei voi olla opintojen ainoa
rahoitusmuoto.
18 – 19 -vuotiaan itsenäisesti asuvan opintoraha on
evätty vanhempien tulojen perusteella. Lainatakaus
myönnetään vanhempien tuloista riippumatta. Alle 17vuotias itsenäisesti asuva ei voi saada opintorahaa,
mutta saattaa olla oikeutettu asumislisään ja
lainatakaukseen.
Vanhempien osallistumisesta opiskelijan elatukseen ja
koulutuskustannuksiin pyydetään selvitys.
Opintolainan hakemista ei edellytetä.
Opintolainan hakemista ei edellytetä.
Opiskelevalla vanhemmalla opintoetuuksien ohella voi
olla oikeus Kelan kotihoidontukeen, jos perheessä on
alle 3-vuotias lapsi, eikä lapsella ole kunnallista
päivähoitopaikkaa.
22
Opiskelijan toimeentulotuki kesäajalla
Jos opiskelija ei voi opiskella kesällä, eikä hän ole saanut toimeentuloaan järjestettyä
muulla tavoin, voidaan hänelle myöntää toimeentulotukea.
Päätoimisissa opinnoissa opintolaina on nostettavissa 31.7. saakka, kun se on
myönnetty 31.5. mennessä. Mikäli opiskelija hakee toimeentulotukea kesäajalle, eikä
hän ole nostanut lukuvuoden aikana opintolainaa, nostettavissa oleva opintolaina
tulee nostaa käyttöön kesäajan elämisen turvaamiseksi. Tällöin opintolaina
otetaan tulona huomioon hakemuskuukauden toimeentulotukilaskelmassa
kertasuorituksena ja laskelmaylijäämä siirretään seuraaville kuukausille.
Jos opintolainan takausta ei ole lukukaudelle haettu, velvoitetaan opiskelija 31.5. asti
hakemaan opintolainan valtiontakaus niille kuukausille, joille takaus on mahdollista
vielä saada.
Syyslukukauden opintolainaerä on nostettavissa 1.8. alkaen. Ammatillisessa
peruskoulutuksessa olevien elokuun opintolainaerä huomioidaan elokuulle tuloksi, sillä
heillä on oikeus opintotukeen 9,5–10 kuukaudelta (elo-toukokuu). Sen sijaan elokuun
opintorahaa ja asumislisää ei huomioida elokuulle tuloksi, sillä ne maksetaan vasta
syyskuun opintotuen yhteydessä. Elokuun toimeentulotukea ei poikkeuksellisesti
peritä syyskuussa maksussa olevasta elokuun opintotuesta.
Muissa kuin ammatillisissa peruskoulutuksissa opiskelevilla on opintotukikuukausia
lukuvuodessa yhdeksän (syys-toukokuu). Opintolaina on tarkoitettu turvaamaan
opiskelijan elämistä näinä kuukausina. Tästä syystä opintolainaa ei pääsääntöisesti
oteta tulona huomioon elokuun toimeentulotukilaskelmassa, vaikka se on
nostettavissa 1.8. alkaen.
Opiskelijan opiskelupaikkakunnan asumiskustannuksia ei oteta kesäaikana huomioon,
jos hän oleskelee muualla.
Vanhempien koulutusavustus
Vanhemmat eivät ole elatusvelvollisia täysi-ikäisiin lapsiinsa nähden. Myönnettäessä
toimeentulotukea 18 - 20 -vuotiaalle opiskelijalle on selvitettävä, saako hän
tosiasiallisesti taloudellista apua vanhemmiltaan tai muilta läheisiltään. Jos
koulutusavustus on vahvistettu tuomioistuimen päätöksellä tai sosiaaliviranomaisen
vahvistuksella, tämä otetaan tulona huomioon tosiasiallisten maksusuoritusten
mukaisesti.
Opintojen eteneminen ja pitkittyneet opinnot
Jos opintotuen maksaminen lakkautetaan puutteellisten opintosuoritusten vuoksi ja
opiskelija hakee toimeentulotukea, tulee toimeentulotukihakemuksen liitteenä esittää
opintojen etenemisestä suunnitelma, jonka toteutumista seurataan. Suunnitelmalla ja
sen etenemisellä on vaikutuksensa myös toimeentulotuen määrään arvioitaessa
perusosan alentamista. Toimeentulotuen perusosaa voidaan pitkittyneiden opintojen
perusteella alentaa TOTUL 10 §:n perusteella enintään 20–40%, ks. luku 3.2.1.
23
6.3 Itsenäisesti asuvat alaikäiset
Alaikäisen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Jos alaikäinen henkilö asuu
perustellusti ja välttämättömistä syistä muualla kuin vanhempiensa luona saamatta
muulla tavoin elatustaan, hänen oikeutensa toimeentulotukeen hakemuksesta
tarkistetaan.
Ensisijaiset etuudet ja elatusvelvollisten elatuskyky selvitetään. Elatuskyky
tarkistetaan saatavilla olevista tiedoista, esimerkiksi verotiedoista ja tarvittaessa
yhteistyössä lastenvalvojan kanssa. Myönnetty toimeentulotuki peritään
elatuskykyiseltä elatusvelvolliselta, jos hän on laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa.
Todellinen elatuskyky tarkistetaan verotuksen valmistuttua, minkä avulla todetaan
mahdollinen elatusvelvollisuuden laiminlyönti (TOTUL 20 §).
6.4 Vangit
Vankilassa saatava ylläpito on vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Suljettu
vankila huolehtii vankien päivittäisestä ylläpidosta. Avolaitoksessa ammattityötä
tekevä saa palkkaa. Valmentavaan työhön, koulutukseen tai muuhun vankilan
järjestämään toimintaan osallistuvalle vankila maksaa toimintarahaa sekä suljetuissa
että avolaitoksissa. Tutkintavangilla tai muussa erityistapauksessa ei ole aina
mahdollisuutta osallistua työntekoon tai muuhun toimintaan, jolloin vanki ei myöskään
saa toimintarahaa.
Jos vangilla ei vankilan antaman selvityksen mukaan ole mahdollisuutta osallistua
työtoimintaan ja kattaa käyttövarojaan vankilasta saamallaan taloudellisella tuella tai
muilla varoilla, tulee erotus kattaa toimeentulotuella
Vankityötulosta ei tehdä etuoikeutetun tulon vähennystä. Toimeentulotuen myöntää
vangin kotikunta ja hakemuksen liitteenä tulee esittää vankilan tilikortti. Tarvittaessa
myös aviopuolison tulo- ja menotiedot tulee esittää.
Korkein hallinto-oikeus antoi huhtikuussa 2013 vankeusvankia (KHO 2013:58) ja tutkintavankia (KHO 2013:57) koskevat ratkaisut, joiden mukaan vankeihin ei voida soveltaa pitkäaikaisesti laitoksessa asuvan asiakkaan käyttövaraa. KHO:n ratkaisun mukaan toimeentulotukihakemuksessa on selvitettävä, mitä vanki tosiasiallisesti saa Rikosseuraamuslaitoksen kustantamana, mitkä ovat vangin tosiasialliset tulot ja varat
sekä mitkä ovat vangin tosiasialliset menot, joita hänen tulonsa ja varansa eivät kata.
Hakemuksessa eritellään menot, kuten hygieniatuotteet, ruokaostot, puhelinkortit ym.
ja kuitit ostoista kannattaa säilyttää. Rikosseuraamuslaitos on tehnyt toimeentulotuen
hakemista varten oman lomakkeen.
Vankeinhoitolaitos ei vastaa niistä kustannuksista, jotka vangille aiheutuvat hänen
vapaudessa olevien olosuhteidensa ylläpitämisestä ja yhteydenpidosta läheisiin. Toimeentulotuessa erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvina menoina voidaan pitää asumiskustannuksia sekä lasten tapaamisista aiheutuvia kuluja.
24
Vangin asumiskustannuksia voidaan ottaa huomioon lyhyen tuomion (enintään 6kk)
aikana samalta ajalta, jolle Kela myöntää asumistukea. Tapaamisista aiheutuviin
kustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea pääsääntöisesti lapsiperheille.
Haettaessa toimeentulotukea silmälaseihin ja hammasproteeseihin selvitetään,
kattaako vankeinhoitolaitoksen terveydenhuolto kustannukset.
Arvioitaessa toimeentulotuen tarvetta vankeusajan päätyttyä, otetaan huomioon
tulona hakijan vapautuessa käyttöönsä saamat varat. Toimeentulotukihakemuksen
liitteeksi pyydetään:
vapauspassi
vankilan tilikortti
pankkitiliote
6.5 Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat
Ulkomaalaisen Suomessa oleskelun luonne ja sen edellytykset tulee aina selvittää
toimeentulotukiasiaa käsiteltäessä. Oleskelun luonteella on merkitystä arvioitaessa,
katsotaanko hänen asuvan maassa vakituisesti ja onko hänellä oikeus toimeentulotukeen toimeentulotukilain 2 §:n perusteella.
EU/ ETA-valtioiden kansalaisten, turistien, ulkomaalaisten opiskelijoiden ja muiden
ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien oikeudesta toimeentulotukeen löytyy tietoa
toimeentulotukioppaasta (Opas toimeentulotukilain soveltajille, STM julkaisuja
2013:4).
Kotoutumistuki on maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelman mukaisiin
toimenpiteisiin osallistumisen aikaisen toimeentulon turvaamiseksi tarkoitettu tuki.
Kotoutumistukena maksetaan työmarkkinatukea tai toimeentulotukea.
Toimeentulotuki maksetaan kotoutumistukena sinä aikana, jolloin hänellä on voimassa
oleva kotoutumissuunnitelma.
Kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua
ensimmäisen oleskeluluvan tai oleskelukortin myöntämisestä taikka oleskeluoikeuden
rekisteröimisestä. Kotoutumissuunnitelman kesto määräytyy yksilöllisesti
maahanmuuttajan omien tavoitteiden, työ- ja koulutushistorian sekä hänelle
suunniteltujen ja tarjottujen toimenpiteiden perusteella. Kotoutumissuunnitelman
enimmäisaika on kolme vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman
allekirjoittamisesta. Em. aikaa voidaan pidentää enintään kahdella vuodella
perustelluista syistä. (Laki kotoutumisen edistämisestä 2010/1386, Opas
toimeentulotukilain soveltajille, STM julkaisuja 2013:4).
Passin ja matkustusasiakirjan hankkiminen ja uusiminen
Passin / matkustusasiakirjan ja oleskeluluvan hankkimisesta aiheutuneet
kustannukset voidaan hyväksyä toimeentulotukimenona poliisilaitoksen maksukuitin
mukaan maksukuukautena silloin, kun ne ovat välttämättömät asiakkaalle hänen
ensisijaisten etuuksien hakemista varten tai ovat pakollisia Suomessa oleskellessa.
Pelkästään ulkomaille matkustamista varten hankintakuluja ei hyväksytä.
25
Kurssimaksut
Suomen kielen opiskelu on ensiarvoisen tärkeää maahanmuuton alkuvaiheessa.
Kotoutumista tukeva yksi suomenkielen kurssimaksu kerrallaan voidaan harkinnalla
ottaa toimeentulotukilaskelmassa huomioon, mikäli henkilö ei ole päässyt
työvoimapoliittiseen koulutukseen ja kurssi on perusteltu. Oppikirjojen tai sanakirjojen
kustannuksia ei oteta huomioon. Pitempään Suomessa asuneiden työllistymistä
edistävien kielikurssien kurssimaksut voidaan ottaa huomioon vain mikäli ne sisältyvät
työllistymis- tai aktivointisuunnitelmaan ja ovat perusteltuja.
Kansalaisuuden hakeminen
Kansalaisuuden hakemisesta aiheutuneet kulut voidaan ottaa huomioon vain
erityisistä syistä. Erityisiä syitä voivat esimerkiksi olla hakijan kansalaisuudettomuus
tai jos kansalaisuus merkittävästi edistää hakijan itsenäistä suoriutumista.
Pääsääntöisesti kyseessä tulisi olla työllistymisen mahdollistuminen.
6.6 Asumispalvelut ja laitoshoito
Kunta tuottaa asukkailleen palveluita, joista peritään maksukyvyn mukainen
asiakasmaksu. Asiakasmaksut perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakasmaksuista annettuun lakiin (734/92) ja asetukseen.
Asumispalveluissa asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen on
toimeentulotukeen nähden ensisijainen keino. Jos hakija on itse hakeutunut muun
kuin Karviaisen järjestämän palvelun piiriin ja hänen omat tulonsa ja varansa eivät
riitä hänen tarvitsemiensa palvelujen ja välttämättömien elinkustannusten
kattamiseen, menetellään toimeentulotuessa palvelumaksujen huomioon ottamisessa
samoin kuin muiden yksityisten palvelujen, esimerkiksi terveyspalvelujen kohdalla.
Lyhytaikainen laitoshoito
Laitoshoito on lyhytaikaista, kunnes hoitotaho on tehnyt pitkäaikaishoitopäätöksen.
Pitkäaikaishoitopäätös on tehtävä heti, jos laitoshoidon voidaan arvioida kestävän
pitempään kuin kolme kuukautta. Jos tästä ei ole varmuutta, on pitkäaikaishoitopäätös tehtävä kolmen kuukauden kuluttua, jos ao. henkilön toimintakyky on
heikentynyt siten, että häntä on hoidettava edelleen laitoksessa (Asiakasmaksulaki 7b
§ 1 mom.).
Hoitojakso 14 vrk tai alle: ravintomenoja ei vähennetä perusosasta
Hoitojakso 15 vrk tai yli: ravintomenot vähennetään 14 vrk yli menevältä osalta
Toimeentulotukeen oikeuttavina menoina ei oteta huomioon menoja, jotka vastaavat
laitoshuoltoon sisältyviä etuuksia. Ravinnon lisäksi tällaisia etuuksia voivat olla hoidon
luonteesta riippuen esimerkiksi terveydenhuolto ja vaatetus. Laitoshuollossa olevalla
henkilöllä voi olla kuitenkin myös sellaisia toimeentulotukeen oikeuttavia menoja, joita
vastaavat etuudet eivät sisälly laitoshuoltoon.
26
Palveluasumisessa asiakas maksaa vuokran erikseen vuokrasopimuksen perusteella
ja tarvittavista palveluista hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. On syytä
selvittää mitä palveluja asiakkaan palvelupaketti sisältää.
Tehostetussa palveluasumisessa palvelu muodostaa kokonaispaketin, johon
kuuluvat ateriat, kodinhoito, huolenpito, hoiva ja hoito. Palvelupaketin maksu
määräytyy nettotulojen mukaan. Asiakas maksaa vuokran erikseen vuokrasopimuksen
perusteella.
Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä
maksu. Siihen sisältyvät hoidon lisäksi ravinto, lääkkeet, puhtaus, vaatetus sekä
sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut. Maksu voidaan määrätä enintään sen
suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön jää
kuukausittain vähintään 105 euroa. Toimeentulotuessa pitkäaikaisessa laitoshoidossa
olevan käyttövaraksi määrittyy perusosan sijaan tämä vähimmäiskäyttövara.
Palveluasumisessa sekä pitkäaikaisessa laitoshoidossa toimeentulotukea voi
olla perusteita myöntää sellaisiin menoihin, jotka eivät sisälly palveluun eivätkä
käyttövaroilla katettaviin menoihin ja ovat välttämättömiä toimeentulotukilaissa
määriteltyjä menoja. Kysymykseen voivat tulla mm. proteesit, silmälasit,
kalustehankinnat, edunvalvontapalkkio ja äkilliset terveydenhuollon kustannukset.
Hakijan varat ovat ensisijaisia toimeentulotukeen nähden. Mikäli asiakkaan
toimeentulotuen tarve jatkuu, asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen
on toimeentulotukeen nähden ensisijainen keino.
Toiseen kuntaan sijoittuvan lyhytaikaisen (alle 3 kk) asumiskokeilun ajalta
toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa asiakas välittömästi ennen asumiskokeilua
on asunut.
Palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilön toimeentulotuen määrittämiseksi on tapauskohtaisesti selvitettävä, millainen palveluasuminen kulloinkin on kyseessä, mitä palveluja siihen eriteltyinä sisältyy ja mitkä
menot jäävät asiakkaan maksettaviksi. Tätä varten tarvitaan kirjallinen hoito- ja
palvelusuunnitelma tai -sopimus.